Mellilä myy paloasemansa. Kunnanomistama paloauto on otettu käyttöön 1967. Tämän jälkeen auto myytäisiin eniten tarjoavalle, kuitenkin niin,että kunta jättäisi itselleen harkintavallan myynnin suhteen. päivänä 2002 • N:o 2 – 76. Loimaan palotoimen ja kunnan välisen sopimuksen mukaan paloauton vuosittaiset kunnostukset on maksanut Loimaan palotoimi.Teknisen lautakunnan alustavan selvityksen mukaan Mellilän VPK:n on nykyisin vähäistä ja Loimaan palotoimi ei oman lausuman mukaan tätä paloautoa tarvitse. KUNNALLISIA YM. Mellilän paloasema on elänyt hiljaiseloa jo muutaman vuoden. Kunnanhallitus kuitenkin karsi tämän määrärahan omasta esityksestään. Paloasemalla on yhden paloauton talli ja letkujen kuivaustorni, jonka huipulla on hälytyssireeni. Suurimpana syynä sammutussopimuksen tekoon Loimaan palotoimen kanssa oli oman VPK:n miehistöpula. Väriltään kirkkaan vaaleanvihreän pyörän sivuissa ja edessä on sinisellä pohjalla valkoisella maalattu kilpailunumero 60. Nykyisin paloasemalla sijaitseva lääninhallituksen yhdensuuntainen puhelinyhteys on tarkoitus siirtää johtokeskukseen. 4862 502 100 € SÄHKÖSAHA 1500 W + SELKÄREPPU Hinta 37.00 €/(220 mk) OSTA itsellesi, lapsillesi ja lastenlapsillesi ainutlaatuinen kotiseututeos ennen kuin painos loppuu. -Suuri kuvateos, yli 900 kuvaa, pääosin 4-värikuvia menneiltä ajoilta ja nykypäivistä -Suuri kotiseututeos, yli 400 sivua A 4-koossa Postitse toimitettuna +5.05 €/(30 mk) Myynti: AURA: Auran Kirja ja Kemikalio KARINAINEN: Kyrön Viikkolehti Oy KOSKI: Kosken Osuuspankki LOIMAA: Kirjakauppa Aula Loimaan Kirjapaino Oy Loimaan Uusi Kirjakauppa LAHJA, JOTA SAAJA ARVOSTAA AURANM AAN AIRUT AURANM AAN AIRUT MARTTILA: Marttilan Osuuspankki MELLILÄ: Mellilän Seudun Osuuspankki ORIPÄÄ: Oripään Kirja ja Kemikalio PÖYTYÄ: Osuuspankit TARVASJOKI: Tarvasjoen Osuuspankki YLÄNE: Yläneen Osuuspankki 75 vuott a Aura nmaa n äänt ä Mellilän tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle kunnan omistaman paloaseman sekä Mellilän VPK:n käytössä olevan paloauton myymistä. Tekninen lautakunta onkin poistanut paloauton rekisteristä ja esittää kunnanhallitukselle, että Loimaan palotoimen tehtäväksi annettaisiin purkaa auton varusteet. Tekninen lautakunta esitti kunnan investointiohjelmaan vuodelle 2004 määrärahaa paloaseman kunnostustöihin. TIETOJA AURASTA, KARINAISISTA, KOSKELTA TL., MARTTILASTA, MELLILÄSTÄ, ORIPÄÄSTÄ, PÖYTYÄLTÄ, TARVASJOELTA JA YLÄNEELTÄ Tiistaina tammikuun 8. Jorma Pelkonen Hei! Viikkolehden ilmoitukset luetaan ja tuottavat tulosta. Paloaseman yhteydessä oleva vahtimestarin asunto on hyväkuntoinen ja se on tällä hetkellä vuokrattu. Loimaalle päin menossa olleen auton eteen juossut peura kuoli, auton etuosa vaurioitui. Lukitsemattomassa korjaamohallissa ollutta pyörää käytetään jäärata-ajoissa. vuosikerta • Irtonumero 1 € 0282902 KYRÖN KMAATALOUS PUH. Moottoripyörä vietiin Kyröstä Kyröntien varrella olevasta korjaamohallista varastettiin tiistain ja keskiviikon välisenä aikana Kawasaki KX500-merkkinen moottoripyörä. Teknisen lautakunnan mukaan Mellilän kunnalla ei näin ollen ole tarvetta omistaa paloasemaa se toimintojen vuoksi. Samalla lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle myös paloaseman myymistä samoin ehdoin kuin paloautonkin. AuVL-0801-01 7.1.2002 14:28 Sivu 1. Rakennuksessa sijaitsevalle palohälyttimelle ei uutta sijoituspaikkaa ole vielä päätetty. Peurakolari Yläneellä Henkilöauto törmäsi peuraan torstaina alkuillasta Yläneen Mynämäentiellä. Kunnanhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan tänä iltana
Martti Tuominen Vesikoskenkatu 7, Loimaa, puh. Ympäristökeskus haluaa kuitenkin kaataa nuoren viljelijän pyrkimykset ja tehdä tilasta elinkelvottoman. Näin on direktiivissään määritellyt EU. Pikkulasten kanssa liikkuvat äidit ja päivähoitajat yrittävät estää lasten hyppimistä lumivalleilla sillä usein hauskat lasketteluleikit päättyvät ulosteisiin tahriintuneisiin ja haiseviin vaatteisiin. Lain mukaan hän oli aiheuttanut kaloille tarpeetonta kärsimystä. Tämä oli vanhuksen estelyistä välittämättä levittänyt esiteltäväksi suurehkon kankaan vuoteen eteen. klo 18.50. (02)7622 888, fax 7622 313 Asianajajia Varatuomari MARKKU HEMMINKI Väinämöisenkatu 6 B 8, Loimaa, puh. (02) 762 4400, fax 7631 301 Linnankatu 16, Turku, puh. Viljelijä itse toteaa omana käsityksenään, että mahdolliset ympäristöhaitat vähenevät uuden kanalan myötä. päivänä 2 – 2002 – N:o 2 J oskus alkaa tuntua siltä,että erilaisille virkamiehille, jotka istuvat kirjoituspöytiensä takana hallintohuoneissaan, on annettu selvät ohjeet kaikin tavoin aiheuttaa vaikeuksia maaseudulla yrittäjyyttä harjoittaville. PP-Auto avasi uusissa tiloissa Jorma Pelkonen Vuoteessa olleen vanhuksen yöpöydällä olleesta lompakosta vietiin perjantai-iltana 5.700 markkaa rahaa. Soittaja ihmetteli eivätkö jotkut ole kuulleet erityisistä koirankakkapusseista, joiden avulla omistaja korjaa lemmikkinsä jätökset pois ihmisten ilmoilta. Kuulemma erilaisia vääkkyjä, läjiä ja kiekuroita ovat teitten varret kirjavana. Tuohtunut lukija ihmetteli myös sitä, että muutamat kunnat ovat poistaneet koiraveron. (02) 7624 010 Asianajotoimisto JARI HEIKMAN OY Varatuomari Jari Heikman Varatuomari Paula Pajula Varatuomari Paula Virrankoski Turuntie 8-14, Loimaa p. Jokin aika sitten kummastelimme sitä, että silakan syönti loppuisi muutaman vuoden kuluttua. klo 7–9, puh. Henkilöitä, jotka ovat havainneet kaupustelijan ja hänen kanssaan mahdollisesti liikkuneen henkilön sekä tehneet heistä tarkempia havaintoja, pyydetään ottamaan yhteyttä Loimaan poliisiin. Seuraavan kerran hanketta käsitellään Vaasan hallinto-oikeudessa. Aurassa vanhustentalossa asuvan vanhuksen asuntoon oli kello 18:n tienoilla päässyt vaatteita ja kankaita kaupitteleva nainen. Tiistaina tammikuun 8. (02) 7622 809 KNUUTILA & TUOMINEN Varatuomari Ilpo Knuutila oik.kand. Pirnes toteaa PP-Auton konsernin tavoitteena olevan tänä vuonna myydä kaikkiaan yli 2400 uutta autoa sekä yli 3000 käytettyä. 4877 850, autoon 0400 224 154 Riihikoskella Työväentalolla ke 9.1. M ennäänpä nyt tuohon silakkapuolelle. Niin viljelijän naapurit kuin kuntakin kannustivat nuorta yrittämään ja laajentamaan. muk. Kankaan tarjoaman näkösuojan avulla oli ilmeisesti toinen henkilö tyhjentänyt kukkaron. Hänen kalatiskiltään löytyi nimittäin muutamia kaloja, jotka osoittivat vielä elon merkkejä. Asianajajan toimintaa valvovat Asianajajaliitto ja oikeuskansleri. Asianajotoimistot hoitavat myös maksuttomia oikeudenkäyntejä ja oikeusturva-asioita. Liekö sitten silakan sisältämien myrkkyjen ansiota se, että ahvenanmaalaisten keski-ikä on neljä vuotta korkeampi kuin mantereen asukkaiden. Asia ei vielä ole täysin ratkaistu. Varatuomari HEIKKI RANTANEN Kauppalank. Näyttää siltä, että kaikkien pitäisi olla samasta muotista luotuja, tasapäisiä tallukoita. Troolissa kalojen lukumäärä on aivan toista luokkaa ja pääluvun laskien sakkokin tulisi olemaan sen mukainen. Kahvija ostokorttivoitot Jahti 350 € (2081,-) Ryhmä 2 BINGOA Pelataan euroilla ASIANAJAJA on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. En usko oikein, että tuollainen toteutuisi. Vanhukselta vietiin rahat AuVL-0801-02 7.1.2002 14:48 Sivu 1. Max PANOSTUS OIKEASSA MAINOSVÄLINEESSÄ TUO HETI TULOKSIA. Y ksi lukija soitti ja sanoi olevansa tuohtunut koirien ulkoiluttajiin. 2333 000 Varatuomari Juha Bang Varatuomari Ritva Rantala, Aura Vast. Se on eläinsuojelulaki. 9-11 B, Loimaa puh. Ja kuinka myrkyllistä syötävää se Itämeren silakka ja lohi oikein on. klo 18.50 LIEDON LÄÄKÄRIKESKUS Teilitupa Yleislääketieteen erikoislääkäri VELI-PEKKA PRINSSI ajanvaraus 488 6028 myös kotikäyntejä Härkätien KKL:n kunnaneläinlääkäri JUKKA TAIMEN Lieto, Ankka Tav. Maan pääkaupungissa tehtiin historiaa kun tuon lain nojalla tuomittiin yksi kastaja sakkoihin. 4890 900. (02) 2563 310 tai 050-323 2228/Taina Salo Uudenkartanon kyläyhdistys Himolan teatteri Säkylänseudun kansalaisopisto TEATTERI Yläne TARVASHOVISSA KAHVIJA OSTOSKORTTI URHEILUN HYVÄKSI 8 x 70 € Työryhmät: Miehet jääkiekko E-90 Naiset ryhmä 3 JAHTI 2300 € KIRJAN HINTA 5/5/3/2 € Uutuutena vitosbingo TORSTAINA 10.1. Tervetuloa teatterinautintojen pariin! Tiedustelut ja varaukset: puh. -Maksakoot myös jotain kun kerta sotkevatkin,tokaisi soittaja lopuksi. Tuohon ajatukseen on yhtynyt myös Teuvan ympäristölautakunta. Taitaapa hinta nousta sen verran korkeaksi, että loppuu kalastus kerralla. 0500876350 Käsikirjoitus, sovitus ja ohjaus Päivikki ja Elisa Lastenteatteria Talviteatteria Esitykset Rannanmäen kylväjänpirtillä ti 8.1.2002 klo 19.00 to 10.1.2002 klo 19.00 su 13.1.2002 klo 17.00 * * * * * Pääsyliput: 3,50 euroa toinen vanhemmista ilmaiseksi Kirjoittanut: John Patrick Suomennos: Seija Holma Ohjaus: Kari Saari Esitykset Yläneen Työväentalolla pe 18.1.2002 klo 19.00 (Ensi-ilta) su 20.1.2002 klo 19.00 ti 22.1.2002 klo 19.00 to 24.1.2002 klo 19.00 la 26.1.2002 klo 19.00 Pääsyliput: 8 euroa Näytelmää ei suositella alle 12 v. otto ke klo 14-16 tai sop. Jos taas menettelee niin kuin ennen niin troolimiehille se vasta sakko tuleekin, Nythän sakot sai yksi kalastaja muutamasta kalasta. Hänen mielestään tuo vero voitaisiin nostaa vaikka kymmenkertaiseksi. Sellainen mielipide siis tällä kertaa tähän lopuksi. Kyllä meikäläisen mielestä tuollaiset persoonalliset ja värikkäätkin mainostaulut mieluimmin piristävät väsynyttä autoilijaa.Toisin on tosiaan tavanomaiset kahvikuppien ja haarukoiden kuvat. Nuori viljelijä katsoi ettei hän nykyisellä kanamäärällään selviä tulevista koitoksista ja lähti puuhaaman kanalansa laajentamista. 9-18 la 9-14 su ja pyhinä 10-14 Tervetuloa Loimaalainen autotalo PP-Auto juhlisti vanhan vuoden loppua ja uuden alkua viime viikon lopussa viettämällä uusittujen myyntitilojen avausta. Pienen, seitsemän talon kylän kaikki asukkaat puolsivat hanketta, mutta tämän meidän läänimme ympäristökeskuspa katsoikin, että suurempi kanala tuo tuo viihtyisyyshaittoja ympäristön asukkaille. T uolla Teuvan suunnalla puolestaan on liki koko kunta ja ympäristökeskus napit vastakkain. 0503427616 tai Jarmo Helttula, puh. Lähemmin Hanna Kuukasjärvi, puh. Tuollaisia ajatuksia on tullut mieleen useiden erilaisten esimerkkien muodossa. Kaikkiaan kolmen päivän aikana uusiin tiloihin kävi tutustumassa lukuisa joukko asiakkaita laajalti maakunnasta. Paikallisjohtaja Mikko Pirneksen mukaan tällä hetkellä liike keskittyy erityisesti vaihtoautojen kauppaan. ILMOITA VIIKKOLEHDESSÄ! Hoitokoti Liedon Helmi Lieto, Taatilantie 2, puh. Tarjoaa ympärivuorokautista lämminhenkistä hoivaa ja huolenpitoa vanhuksille kodinomaisessa ympäristössä. netin avulla. Peugeot ja Opel autoja myyvän liikkeen uuden myymälän pinta-ala on 600 neliötä. Valmistaahan unioni itsekin rahoja,joiden myrkkypitoisuudet ylittävät moninkertaisesti sallitut rajat. Mutta kyllä silakan kalastajille tulee eteen todellinenkin vastus, joka lopettaa pyynnin ennen unionin takarajoja. Saaristossa ja Ahvenanmaalla silakkaa on syöty iät ja ajat. Syynä se, että silakasta löytyy dioksiinia sallittua enemmän. 4871 370, 040 5121 491 Hyvättyläntie 10, Lieto (Terveyskeskusta vastapäätä) Hämeentie 3, KOSKI TL puh/fax 02-4841 980 ark. Asiakkaita Loimaan autotalossa palvelee kolme henkilöä, joilla on käytössä myös kulloinkin ajan tasalla olevat tiedot konsernin muissakin pisteissä olevista autoista,joihin asiakas voi tutustua mm. Auranmaan Tilitiimi, Urpontie 9, Aura MAKSUTON PUHELINTIEDUSTELU ASIANAJOTOIMISTO JUHA BANG OY LIEDON ASIANAJOTOIMISTO Varatuomari Timo Syysvirta puh. Viimeksi telkkarissa Hannu Karpon ohjelmassa purki sydäntään yksi pohjoisen yrittäjä.Ympäristöihmiset ja tielaitos kun eivät hyväksy kyseisen yrittäjän tienvarsimainoksia. varm. Uusissa tiloissa niin uusia tai käytettyjä autoja havittelevia asiakkaita palvelevat myyntipäällikkö Pertti Heinonen (oik.), paikallisjohtaja Mikko Pirnes ja automyyjä Olli-Matti Lieskivi. Sinne ovat viljelijän puolesta lähettäneet oman vetoomuksensa nimilistoineen,samoin kunta oman näkemyksensä. Kyllä siinä silakan hinta nousee arvoon arvaamattomaan kun troolareille palkataan lisätyövoimaa kalauttamaan jokaista silakkaa nojalla niskaan
Ajat ovat entiset, mutta paikkana on kirjaston mittavasta vesivahingosta johtuen kirjaston vastapäätä sijaitsevan kerrostalon katutasossa sijaitseva liikehuoneisto. Toistaiseksi kaikki MLL:n toiminta pyörii em. N:o 2 – 2002 – 3 Tiistaina tammikuun 8. Musiikkileikkikoulu Tarvasjoen MLL:n musiikkileikkikoulu alkaa taas torstai-iltana Tarvasjoen koululla. Pari tuntia kestävässä koulussa on tarkoitus opettaa lapsille hiihdon perusalkeita. Turun Radio on osa Radio Suomea ja on kuunnelluin kanava niin koko Varsinais-Suomessa kuin Turun seudulla. 50-luvulla maakuntaohjelmaa lähetettiin arkisin puoli tuntia päivässä ja sunnuntaisin kaksi tuntia, josta osa oli ruotsiksi. Ensimmäisen lähetyksen 4. Matkalle lähdetään sunnuntaina puolen päivän jälkeen. Turun Radio juhlii 20 vuoden taivaltaan. Vuonna 1982 Turun toimitus sai oman lähettimen ja aloitti arkisin kahden tunnin mittaiset aamulähetykset. Joulurauhan julistus on keskeinen osa suomalaisten joulunviettoa. Sitten vaan istumalihaksia treenaamaan leffaputkea varten! Elokuvaillan järjestää Pöytyän vapaa-aikatoimisto sekä Kinotour. Musiikkileikkikoulu on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille.Mukaan pääsevät niin vanhat kuin uudetkin jäsenet. Nykyisin Turun Radio lähettää arkisin ohjelmaa päivittäin noin kahdeksan tuntia. Hiihtoon liittyvän tietämyksen ohella Haukkavuoressa pääsee nauttimaan myös kuumasta kahvista ja mehusta. Lapsille, vanhemmille ja hoitajille tarkoitettu perhekahvila avaa ovensa perjantaina aamupäivästä. Pesonen kumppaneineen puhuu Suomea ja sopii kaikille lapsenmielisille. Kahvinkeitto sujuu entiseen tapaan vapaa-ehtoisvoimin, mutta nyt kaivattaisiin uusia innokkaita perhekahvilan kävijöitä ja vaikkapa myös kahvinkeittäjiä mukaan joukkoon. Turun Radion uutisia ja juttuja voi lukea ja kuunnella myös Internetin kautta. 1. päivänä Leffaan Torstaina kannattaa suunnata katseensa Riihikosken koulun auditorioon, sillä siellä näkyy Viiru ja Pesonen sekä Moulin Rouge. Yleisradion radiotoiminta Turussa alkoi jo 30-luvulla. Tarkempia tietoja saa ilmoituksista kauppojen ilmoitustauluilta. Lasten vanhemmilla puolestaan on samaan aikaan mahdollisuus saada tietoa hiihtovälineistä sekä voitelusta. Illan aikana on mahdollista seurata AnnaLiisa Ristisuon havaintoesitystä "puolivalmiina pakastimeen" ja osallistua yhteislauluihin, joita säestetään haitarilla.Iltaan ovat totta kai tervetulleita myös nuuttipukit sekä kaikki muutkin yläneläiset. Mukaan on tullut myös televisio eli LounaisSuomen uutiset. Paikanpäällä on myös mahdollisuus ilmoittautua jäseneksi. Joululauluja lauletaan torstaina Auran seurakuntatalolla normaaliin kerhoaikaan eli puolenpäivän tuntumassa. Perhekahvila MLL Kosken yhdistyksen perhekahvila avaa jälleen ovensa ylihuomenna torstaina. Nappulahiihto Pöytyän Urheilijoiden hiihtojaosto järjestää lauantaina Haukkavuoressa nappulahiihtokoulun,joka on tarkoitettu alle kouluikäisille. Luistelua Tarvasjoen MLL tarjoaa jäsenilleen ilmaisen luisteluvuoron Tarvasjoen jäähallilla lauantai-iltapäivänä. Jääsatu Tammikuun kolmantena sunnuntaina Turun Elysee Areenalla esitetään Muumien jääsatu. Alueradio käynnistyi vuonna 1968.Alueradion ohjelmisto muodostui päivittäisistä aluekatsauksesta ja alueuutisista sekä lauantairadiosta. Jos sinulla on siis pieniä lapsia tai muuten viihdyt lasten touhuja seuraillen, kannattaa piipahtaa Yhdistystalolla. 1982 juonsivat Pia Ekholm ja Maija-Leena Uusitalo-Niva. Yleisradion ensimmäinen vakinainen maakuntaohjelmien ohjelmapäällikkö oli Jorma Vuori, joka sotien jälkeen alkoi luotsata maakuntaohjelmia Turussa. Kuluneena jouluna tilaisuuden selosti jälleen Simo Pasanen kuten niin usein aiemminkin. Lippuvaraukset Osuuspankista Erja Rauniolta. Joululauluja Joulun aika on ohi, mutta vielä kerran päätti Eläkeliiton Auran yhdistys kutsua Auran Ketterät ja Kansalliset seniorit laulamaan yhdessä kauniita joululauluja. Koko kansan tietoisuuteen tulivat 50luvulla mittava, Börje Auran juontama viihdesarja Tois' pualt jokke. 60-luvulla suomalaiset seurasivat Hilman ja Akselin elämää. Moulin Rougessa on pääosissa Nicole Kidman ja Ewan McGregor. liiketilassa, ja lisätietoja toiminnasta saa Sari Kantolalta ja Marika Lahdelta. Turun Radion aikana on kuultu muun muassa Tapani Maskulan käsikirjoittamat sarjat Houkutuslintu,Musta kansio ja Naamioleikki. Nämä ohjelmat lähetettiin valtakunnallisen ohjelman sisällä. Turussa radio on raportoinut mittavasti Turun 750-vuotispäivät vuonna -79, jolloin Turusta lähetettiin koko maahan 20 tuntia ohjelmaa.Turun Radiolla oli merkittävä osa Estonian katastrofin raportoinnissa. Uusia osallistujia toivotaan mukaan leikkimieliseen liikuntatuokioon. MLL Kosken yhdistys tekee linja-automatkan esitystä katsomaan. Samoin enkunkerho alkaa torstaina vanhoihin tuttuihin aikoihin edellä mainitussa paikassa.. Jo ennen Turun Radio -aikaa osa turkulaista radiotoimintaa oli viihde. Muskari Marttilan MLL:n muskarit ovat aloittaneet kevätlukukauden. Kyseistä elokuvaa voi suositella vähän varttuneemmalle silmäparille. Nuutti Yläneen maaja kotitalousnaiset järjestävät nuuttiillan Osuuspankin kerhohuoneella sunnuntaina illalla. Jumppakerho Auran MLL:n järjestämä jumppakerho 3-6 vuotiaille pojille käynnistyy huomenna keskiviikkona Asemanseudun koululla. Turun Radio 20 vuotias AuVL-0801-03 7.1.2002 13:41 Sivu 1. Lauluhetkeä rikastuttavat sanoin ja sävelin rovasti Mauri Wahlroos ja kanttori Juha-Pekka Kähkönen
Onnea ja menestystä Uudelle Vuodelle 2002. Hoidokit pääsivät uuteen kotiinsa nyt vuoden vaihteessa. Vanhempiensa kauppaliikkeessä Marttilan Ollilassa lapsesta asti kaupan ilmapiiriä hengittänyt Nurmi aloitti kauppiasuransa jo 13vuotiaana ensin juoksupoikana ja myyjänä.Ajokortin suorittamisen jälkeen hän ryhtyi hoitamaan liikkeen kuljetuksia.Tuona aikana rakennettiin myös uusi liiketalo, jota laajennettiin 1998 Jouko Nurmen hoitaessa jo liikkeen toimitusjohtajan tehtäviä. Tilastokeskuksen mukaan väkiluku kutistui eniten Pöytyällä, jossa väkiluku väheni 53 hengellä. Hei! Viikkolehden ilmoitukset luetaan ja tuottavat tulosta. Hakula. Yläneen uusi kunnalliskoti. Rakas siskomme ja tätimme Lempi Kyllikki LILJEQVIST * 22.4.1930 Uusikirkko † 1.1.2002 Kosken Tl vanhainkoti Kaipauksella muistaen Meeri ja Kalevi Irma perheineen Ati perheineen Anneli perheineen Hiljaa saapui noutaja sulle, irroitti hiljaa kahleet maan. Erikoisesti hän mainitsi näissä J. Rakkaamme siunataan Oripään kirkossa 19.1.2002 kello 12. Vihittiin tarkoitukseensa arvokkain juhlatilaisuuksin. klo 12.00 ja muistotilaisuus seurakuntatalossa. Vauvalahjat, tehokkaat mainosiskut ja liki ilmaiset omakotitontit eivät kuitenkaan takaa muuta kuin sen, että jotakin on yritetty tehdä. Edelleen olivat lähettäneet tervehdyksensä köyhäinhoidon piiritarkastaja G. Nummilalle, U. Suomesta ei ylipäätään löydy kovin montaa kuntaa, jotka eivät haluaisi kasvaa suuremmiksi.Väkilukunsa vähenemistä tuskin toivoo mikään kunta. Edelleen hän lausui kiitoksensa niille perheille, jotka olivat tähän saakka huoltaneet kunnan hoidokkeja. Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. Juhlayleisön lausui tervetulleeksi köyhäinhoitolautakunnan puheenjohtaja Juho Heino.Varsinaisen vihkimispuheen piti rovasti K. Työpaikkoja yritys tarjoaa kymmenelle henkilölle. Tyly totuus lienee, ettei kukaan vaihda paikkakuntaa vauvalahjan vuoksi. Lopettajaissanat lausui köyhäinhoitolautakunnan puheenjohtaja Juho Heino kiittäen lautakunnan jäseniä sekä muita kunnan toimihenkilöitä hyvästä yhteistyöstä. Vastuu liikkeen hoidosta siirtyi hänelle 1980. Hoidokkisijan hinnaksi on tullut 19,252 mk. Yläneen kunnan uuden kunnalliskodin vihkiäisjuhla suoritettiin 31.12. Alpo Toivonen Lämmin kiitos Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme EINO ALARIK AALLON muistoa ja otitte osaa suruumme. 1.1932 Oripää † 23.12.2001 Oripää Kaikesta kiittäen ja kaivaten Airi Tarja, Markku ja Ville Sisar perheineen muut sukulaiset ja ystävät Hiljaisuuden äärelle, sä käyt näin varhain. Kunnallinen Viikkolehti 9.1. Tiistaina tammikuun 8. Rakennushistoriikin esitti rakennuslautakunnan sihteeri V. Tattarille, Adolf Porthenille, O. Vuosien varrella aikaisemmasta sekatavarakaupasta on muodostunut merkittävä rauta-maatalouskauppa, jonka asiakaskunta ulottuu Auranmaan alueen lisäksi Turun ympäristöön ja Länsi-Hämeeseen saakka. Oikaisu Viime perjantain lehdessä olleessa Heikki Hakalaa koskeneessa artikkelissa oli asiavirhe. Khra Ahola puhui siitä merkityksestä, joka uudella kunnalliskodilla on oleva kunnan vähäosaisten asujainten huollosta. Laina on käytettävä työttömien työn saantiin. Noidankehä ei kuitenkaan ole väistämätön. EN JUHLI Eila Sjöblom Kiitos kaikille merkkipäivääni muistaneille. Työntekijät Kiitämme Kone-Rauhansuu OY:tä kuluneesta vuodesta ja joululahjoista. Todella työttömät Marttilan kunnassa ilmoittautukoot työn saantia varten työttömyyslautakunnan jäsenille U. Kiitos Härkätien terveyskeskuksen vuodeja hoivaosaston henkilökunnalle. Gauffin, tri V. Juhlapäivänä kahvitarjoilu liikkeessä. Tiistaina Hilppa, Titta Keskiviikkona Veikko, Veli, Veijo Torstaina Nyyrikki Rakkaamme Reino Kalervo MALMI * 3. Marttilan Seudun Oikeutta Eläkeläisille -osastossa on tällä hetkellä jäseniä 320 eikä yli 400 kuten jutussa virheellisesti mainittiin.Pahoittelemme virhettä. päivänä 4 – 2002 – N:o 2 Auranmaan Viikkolehti 8.1.2002 Väki vähenee, mutta pidot eivät parane Väki väheni viime vuonna Auranmaan kunnissa yhteensä 32 henkilöllä: ainoastaan Aura, Mellilä ja Karinainen pääsevät muikistelemaan numeroillaan. Aurassa väkiluku kasvoi Tilastokeskuksen tietojen mukaan 49 hengellä ja on nyt 3 387. Kutsumme kaikki saattamaan tulleet sen jälkeen muistohetkeen Oripään seurakuntatalolle. Kiitos Veteraanilaulajille. Marttila taas kutistui 45 hengellä ja Oripää 21:llä. Haavio. Muissa kunnissa riemu ei ole rinnassa eivätkä kannat katossa. Työntekijät Sydämelliset kiitokset kaikille merkkipäivääni muistaneille. Seuranneen vapaan sanan aikana esitettiin läänin maaherra J. Väkiluvun vähenemisstopparia ei ole vielä keksitty eikä varmoja väkiluvun kasvattamiskeinoja ole kenelläkään, vaikka montaa on yritetty. Elma Lehti TERVETULOA Veikon syntymäpäiville Simalan Prästille 20.1.02 klo 11.30 alkaen iltaan asti. S.V. Muistamiset pyydetään lähetystyön kukkaisrahastojen kautta. “Kun suru häipyy, tulevat muistot ja jokainen niistä koskee yksitellen” (Eeva Kilpi) Läheiset Rakas sisaremme ja tätimme Kaarina AULA s. Kiitos osanotosta. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Kyllikki siunataan Kosken kirkossa 12.1. Tämä ei tietenkään ole virallinen väkilukuennuste, vaan pelkkä tyly jakolasku. Hartmanin ja K.Aholan perheet. Arvokas juhlatilaisuus päättyi yhteisesti veisattuun virteen. aikana työttömyyslautakunnan puheenjohtajalle Jalmari Kylämäelle. Toivotamme menestyksellistä Uutta Vuotta 2002. Idylliä löytyy, mutta löytyykö ideoita. Väkiluku pitäisi saada kunnissa kasvuun tai sen väheneminen ainakin pysäytetyksi, mutta keinot ovat vähissä. Kiitos Marttilan kotiavustajille ja kotisairaanhoitajille vuosia jatkuneesta huolenpidosta. Kivirannan, J. Ihmiset muuttavat lähinnä työn ja opiskelupaikan perässä tai viettämään eläkepäiviä kotiseudulle.Koska työja opiskelupaikkoja ei ole liiemmin tarjolla, on Auranmaan kuntien järkevintä satsata uusien yrittäjien houkutteluun sekä niihin lähikaupunkien asukkaisiin, jotka haikailevat idyllisen maaseudun rauhaan asumaan. Ristimäelle, August Kylänpäälle ja J.Kylämäelle.Lisäksi päätettiin antaa kaikille työnantajille kehoitus, että käyttäisivät töistään vain oman kunnan työttömiä. 20.9.1910 Oripäässä nukkui pois 1.1.2002 Forssassa Suuresti kaipaamaan jäivät Arja perheineen Aune-sisar perheineen, lasten lapset perheineen Meeri-sisar perheineen, lapsen lapset perheineen Salme Pajamäki perheineen, lasten lapset perheineen Muut sukulaiset ja ystävät, työtoverit ja oppilaat Kuin linnut riemastuvat aamunkoittoon, niin ihmeissäni katson armon loistoon. 1932 Marttilan työttömyyslautakunna n kokouksessa viime maanantaina päätettiin maanviljelijöille myöntää koroton laina korkeintaan 4 vuoden ajaksi ja saavat ilmoittaa siitä tk. Humlin ja opettajatar Mandi Sjöblom Marttilasta. Heleniuksen onnittelut valmistuneelle kunnalliskodille ja Yläneen kuntalaisille. Kun väki vähenee, pidot eivät parane vaan palvelut heikentyvät, mikä taas johtaa entistä kiivaampaan väkiluvun vähenemiseen. Jo ennestäänkin vähäväkisessä Marttilassa kehitys taas on huolestuttavinta: jos väki vähenisi joka vuosi samaa tahtia, ei Marttilassa olisi enää 47 vuoden päästä yhtään ainutta asukasta. Syntymäpäiviä 50 vuotta täyttää huomenna 9.1.kauppias Jouko Nurmi Marttilassa. Ain sydämissäin Sinusta säilyy muisto parhain. Siirtyä sait sinne missä on rauha, siellä tuskakin tuntematon. Ulla ja Veikko Nurmi PARHAAT KIITOKSEMME Pöytyän Trukkipalvelu ky:lle saamistamme joululahjoista. Karinaisten väkiluku taas nousi 19:llä ja Mellilän 16:lla.Plussan puolelle pääsivät Tilastokeskuksen mukaan myös Koski ja Tarvasjoki: Kosken väkiluku kasvoi kahdella ja Tarvasjoen yhdellä. AuVL-0801-04 7.1.2002 14:45 Sivu 1. Pöytyä on edelleenkin Auranmaan kunnista suurin, mutta jos eniten viime vuonna väkilukuaan kasvattaneen Auran väkiluvunnousu ja Pöytyän väkiluvun väheneminen jatkuvat samansuuntaisina,nousee Aura suurimmaksi kolmen vuoden päästä
Tilannetta selvitetään parhaillaan, kirjastosihteeri Taina Jurttila-Nurminen kertoo. 4866 001, 4866 002 -VIIKKOTARJOUS Varastossa olevat /m 2 6,11,Cinca S-laatat 15x20 Mos.laatat 10x10 € € /m 2 V IIKKOLEHTI A U R A N M A A N Kalikan Kioskille stipendi Yläneläiset nuoret ovat saaneet ensi kesäksi 500 euron PohjolaStartti stipendin kioskitoiminnan käynnistämiseksi Yläneen Kalikan leirintäalueella. Vekaravintistä kirjoille turvapaikka Kirjastolle ei vielä ole tiedossa väliaikaisia tiloja. Kioskia pidettäisiin ne kolme kuukautta, jotka leirintäaluekin on avoinna. Suunnittelu on kuitenkin vielä alkutekijöissään, onhan kioskikin tarkoitus avata vasta kesäkuussa. Kioskin pitämisellä alueesta huolehtiville nuorille tarjoutuisi enemmän työmahdollisuuksia ja toisaalta myös alueen vetovoima paranisi. Kansalaispistolla runsas kurssitarjonta Yläneellä Vaikka aivan lopullisia lukuja Säkylän seudun kansalaisopiston syksyn 2001 opiskelijamääristä ei vielä olekaan käytössä, voidaan jo nyt havaita, että kallistuneista kurssimaksuista huolimatta osallistuminen syksyn kursseille on ollut jopa hieman edellisvuosia runsaampaa.Syyslukukaudella 2001 opintopiiriopiskelijoita opistossa oli noin 900 eli reilut 100 enemmän kuin esimerkiksi edellisenä syksynä Opiskelijamäärä näyttää lisääntyneen kaikissa kolmessa opiston toimialueen kunnassa Säkylässä, Köyliössä ja Yläneellä, kertoo Säkylän seudun kansalaisopiston rehtori Ilkka Virtanen. Nyt saadulla stipendillä kioskiin voitaisiin hankkia erilaista perusvarustusta, esimerkiksi kahvinkeitin. Vaappukurssi kestää neljä iltaa ja sille on ennakkoilmoittautuminen. Kirjastorakennuksen toisessa kerroksessa vesiputki oli hajonnut perjantai-illan ja sunnuntaiaamun välisenä aikana. –Lainaamaansa aineistoa voi palauttaa kunnantoimistoon. Kudontaa voi opiskella tammikuun toiselta viikolta lähtien tiistai-iltaisin Keihäskosken Paimenenmäessä ja keskiviikkoiltapäivisin opiston kädentaitokeskuksessa. Kastuneita kirjoja on satoja. Osa vähemmän kastuneista kirjoista saadaan todennäköisesti kuivatettua lukemiskuntoon. Marttilan kirjasto on suljettu toistaiseksi viikonvaihteessa sattuneen mittavan vesivahingon vuoksi. • Turku • Loimaa • Salo AURA PUH. Pihassa oleva vesiventtiili oli avattu ja siitä valutettu 10-15 kuutiota vettä niin, että piha jäätyi perusteellisesti. Kirjaston vesivahinko aiheuttaa muutoksia myös Marttilan MLL:n toimintaan. Yläneen koulukeskuksessa alkaa tammikuussa saksan kielen kertauskurssi. 4H-neuvoja Minna Lukkala Yläneeltä kertoi 4H-yhdistyksen olleen mukana tukemassa nuoria hankkeen ideoinnissa, mutta itse Kalikan Kioski-hakkeen olevan nuorten oman. Todennäköisesti myös seiniä ja lattioita tullaan purkamaan. AuVL-0801-05 7.1.2002 14:32 Sivu 1. 4H-yhdistys myi viime vuonna Yläneen kunnalle Kalikan leirintäalueen hoitopalveluita, joihin kuuluivat mm.nurmikonleikkaus ja saunan lämmitys.Nyt saatu ajatus kioskin perustamisesta leirintäalueelle nojaa melko vahvasti toiveeseen siitä, että nuoret saavat huolehtiakseen alueen hoidon myös ensi kesänä. Vahinko huomattiin sunnuntaiaamuna: onni onnettomuudessa oli, että MLL:n väki meni sunnuntaina siivoamaan kirjaston kyljessä sijaitsevaa Vekaravinttiä. Maaliskuun alkavia kursseja ovat mm.italia,contry-tanssi sekä pääsiäisruokakurssi. Kurssille oli ennakkoilmoittautuminen joulukuussa. Nuorten Akatemian ja Pohjolan yhteisellä stipendiohjelmalla palkittiin yhteensä 12 nuorten hanketta. Sikäli, kun opintoryhmissä on tilaa ja opinnoissa etenemisen kannalta tarkoituksenmukaista, myös syksyllä alkaneille kokovuotisille kursseille voidaan ottaa uusia opiskelijoita. Vapaita opiskelijapaikkoja on vielä jäljellä, joten asiasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua suoraan opettajalle kurssin alkaessa. Paikalle hälytettiin kunnan henkilökuntaa sekä palokunta imemään vettä pois. Vesivahingosta koituvia kuluja ei vielä osata arvioida. Kuluneena syksynä Yläneellä opintoihin otti osaa noin 170 henkilöä, kun heitä vuotta aikaisemmin oli vain 114. –Vielä ei tiedetä kuinka pahoista vahingoista on kyse. Miltei 50 prosentin opiskelijalisäys Yläneellä selittynee lähinnä monipuolistuneella kurssiohjelmalla ja tehostuneella markkinoinnilla. Palomestarina sunnuntaina toimineen Marttilan VPK:n päällikön Jussi Poutasen mukaan vesiputki oli katkennut kirjaston yläpuolella sijaitsevan asunnon katosta.Asunto on ollut jonkin aikaa tyhjillään. Palokunta myös suojasi välittömästi kirjahyllyt muovipressuin ja siirsi vaarallisimmilla alueilla sijainneita kirjoja syrjemmälle. Tänä keväänä Yläneellä voi ottaa ensiaskeleet myös sukututkimuksen tekemiseen.Sukututkimuksen alkeiskurssi alkaa tammikuun puolessa välissä ja sitä pidetään koulukeskuksessa joka toinen torstai. Kun katsoin ikkunasta kirjaston sisälle, näytti aivan siltä, että siellä sataisi vettä, MLL:n puheenjohtaja Sari Kantola kuvailee. Vahingossa kastui satoja kirjoja ja kaikki kirjaston lehdet tuhoituivat. Satoja kirjoja kastui, kaikki lehdet tuhoutuivat Marttilan kirjasto suljettiin vesivahingon vuoksi Marttilan kirjaston kirjoja siirrettiin kuivumaan Vekaravinttiin. Pääsiäispaja, johon voi tulla valmistamaan vaikkapa kuivakukkakransseja ja huovutettuja pääsiäiskoristeita, järjestetään Yläneen koulukeskuksessa maaliskuumaaliskuussa. Jäistä ilkivaltaa Riihikoskella Riihikoskella Kyntäjäntien varrella olevan omakotitalon pihassa on tehty ilkivaltaa torstain ja perjantain välisenä yönä. Välikattoa on kuitenkin jouduttu purkamaan ja kuivatusta jatketaan edelleenkin. Mitä ilmeisemmin myös kirjaston seiniä ja lattioita joudutaan kuivatustöiden vuoksi purkamaan. Jurttila-Nurminen kertookin palvelevansa asiakkaita nyt lähinnä puhelimitse. Kuivatustyöt aloitettiin samantien. Stipendit vaihtelivat 3.000 euron pääpalkinnosta, jonka sai Lappeenrantaan perustettava korualan yritys,tuhannen ja 500 euron stipendeihin. Helmikuun lopussa kaikki kalastuksen ystävät pääsevät perehtymään vaapunteon saloihin. Myös kevään opetukseen odotetaan vilkasta osanottoa,sillä tarjolla on monipuolinen opinto-ohjelma.Uusia kursseja koko opistossa on alkamassa yli 60,niistä 14 Yläneellä. Kioskin saaminen uimarannalle kun olisi erityisesti nuorten mieleen. Lisäksi noin 10 syksyllä alkaneista Yläneen kursseista jatkuu myös keväällä. –Kun avasin oven,kuulosti siltä kuin joku olisi ollut suihkussa. Vapaista opiskelupaikoista kannattaa tiedustella suoraan asianomaisilta opettajilta. Myöhästymismaksuja ei peritä tammija helmikuulta lainkaan,Jurttila-Nurminen selvittää. Kirjastosihteeri Taina Jurttila-Nurminen katselee hävitystä. Jurttila-Nurmisen mukaan on kuitenkin selvää, että kirjastorakennukseen on remontti tulossa ja kirjasto joutuu lähtemään evakkoon. Kirjaston kattoa on jouduttu purkamaan kuivatustöiden vuoksi. Yläneläisnuoret saivat stipendinsä tunnustukseksi ideasta, jolla nuoria kannustetaan yrittelijäisyyteen ja vastuunottoon ja jonka avulla heille annetaan mahdollisuus kesätöihin. Kasapäin kirjoja siirrettiin sunnuntaina turvaan samassa rakennuksessa kirjaston kanssa sijaitsevaan MLL:n Vekaravinttiin,joka välttyi vesivahingoilta. Vekaravintissä ei vähään aikaan kokoonnuta, vaan kunta osoitti MLL:lle väliaikaisiksi tiloiksi Marttilan ainokaisessa kerrostalossa sijaitsevan tyhjän liikehuoneiston
Murhakoplassa Päivikki Lekari näyttelee pääosaa ja Elisa Niittymaan käsialaa ovat niin lavastukset kuin puvustuksetkin. Tällä haavaa nuorisotilat löytyvät kirjaston yläkerrasta, josta Jussilakin löytyy kolmena iltana viikossa. –Kaikki on tehty yhdessä, näytelmän ohjannut Päivikki Lekari kertoo. Parhaillaan Jussila metsästää nuorisotiloille uutta paikkaa. Yksi pieni huoli Jussilalla kuitenkin on: iltatöitä vapaaaikasihteerillä riittää, mistä koira taas ei ole innoissaan. Liikuntapuoli on Jussilalle entuudestaan vierain työsarka. –Mutta täällä on onneksi liikuntatoimi hyvissä kantimissa, Jussila kiittelee. Jussila aikoo retkeillä ja vaeltaa myös Auranmaan maisemissa. –Vaikka vapaa-aikasihteerihän on monesti töissä juuri silloin, kuin muilla on vapaaaikaa, Jussila naurahtaa. Työhön kuuluu niin toteutusta kuin suunnitteluakin, eikä pipertäminen pienellä sektorilla Jussilan mukaan ole ylipäätään hänen heiniään. Karinaisissa Jussilaa viehätti heti kättelyssä pienen kunnan edut. Teatteriaktiivien Päivikki Lekarin ja Elisa Niittymaan käsialaa olevassa Pikku-Intiaani -näytelmässä näyttelee kaikkiaan 10 yläneläistä nuorta.11-15-vuotiaat nuoret ovat myös vaikuttaneet niin näytelmän puvustukseen, lavastukseen kuin repliikkeihinkin. Rooleissa: Irma Laine (kertoja), Jaana Harinen (intiaanipäällikkö), Laura Lähteenmäki (Pikku-Intiaani), Susanna Heikka (Iltatähti), Tuuli Tuominen (Arkajalka), Jenni Harinen (Rohkeasulka), Heidi Tuomola (Ukkosenjyrinä),Mikael Niittymäki (käärme),Suvi Huhtanen (rupisammakko), Johanna Mäkelä (intiaaniprinsessa) ja Ida Lähteenmäki (Sadepisara). Kuvioon kuuluu niin kulttuuri-, liikuntakuin nuorisopuolikin. Vapaa-aikasihteerin vapaa-aika Kyröön muuttanut Jussila ei ole joutunut vapaa-aikanakaan pyörittelemään peukaloita. Työkokemusten lisäksi Jussilalta löytyy tutkinto poikineen: Jussila on suorittanut muun muassa Keski-Pohjanmaan opiston näyttämötaiteen linjan, kouluavustajan tutkinnon, Suomen nuorisoopiston kulttuurisihteerin tutkinnon ja viimeksi lastenja nuorten teatteri-ilmaisun ohjaajan tutkinnon Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa. Töihin Jussila on heti päässyt käsiksi. Sympaattinen PikkuIntiaani meloo ja metsästää Yläneellä AuVL-0801-06 7.1.2002 14:22 Sivu 1. Sanomaa suvaitsevaisuudesta Näytelmässä liikutaan intiaanien maailmassa ja seurataan rohkean Pikku-Intiaanin edesottamuksia.Laura Lähteenmäen esittämä intiaani lähtee rohkeasti yksin metsästämään tuhmia mölyapinoita ja törmää matkallaan niin ovelaan käärmeeseen (Mikael Niittymäki) kuin ulkoisen olemuksensa vuoksi hyljeksittyyn rupisammakkoonkin (Suvi Huhtanen). Tekniikka ja äänentoisto: Petri Selänne ja Tuomas Sointula. 29-vuotiaalla Jussilalla riittää ansioluettelossa aineistoa. Tammikuu onkin Himolan teatterille poikkeuksellisen vilkasta aikaa. Rupisammakko osoittautuu näytelmässä kuitenkin sangen mukavaksi ja avuliaaksi tapaukseksi ja näytelmän lopussa sammakko muuttuukin miksipäs muuksi kuin Intiaaniprinsessaksi. –Olen varsinainen Lappihöpö. Teatterilla vauhdikas talvi Käsikirjoittaja-ohjaajakaksikolla Niittymaalla ja Lekarilla on viime viikot olleet melkoista tohinaa, sillä kumpainenkin on mukana myös ensiviikon perjantaina Yläneen Työväentalolla ensi-iltansa saavassa Himolan teatterin murhamysteerissä "Rakas murhakopla". Muutoin vapaa-aika täyttyy ammattikorkeakouluopinnoista ja aina kun pidempi vapaa yllättää, kiitää Jussila Lapin lumoihin. Sympaattinen Pikku-Intiaani pääsee kuitenkin Rannanmäen kylväjänpirtillä laskemaan "kanootin kapean" vesille vielä tiistai-, torstaija sunnuntai-iltana. Kun vapaapäivä koittaa, saattaa Jussilaan törmätä Kyrön lenkkipoluilla, missä Jussila ulkoiluttaa bokseriaan. Karinaisten uusi vapaaaikasihteeri luotsaa "kolmikärkiohjusta" Sirpa Virtanen Pikku-Intiaani (Laura Lähteenmäki) ja rupisammakko (Suvi Huhtanen) taistelevat mölyapinoita vastaan Himolan teatterin lastennäytelmässä. Ilmaisutaito ilmassa Karinaisiin on nyt saatu vapaa-aikasihteeri, jolla on mielenkiintoa teatteriin ja ilmaisupuoleen.Suurta vapaaaikapuolen mullistusta Jussila ei kuitenkaan suunnittele, mutta jatkossa saattaa nuorille olla tarjolla jotakin sangen ilmaisullista toimintaa. Tiistaina tammikuun 8. Ohjaaja Lekari kuvaileekin näytelmän sanomaksi suvaitsevaisuutta. Murhakoplan jälkeen seuraava rutistus tulee olemaan kesänäytelmä. Viimeksi Jussila työskenteli Mäntässä nuorisosihteerin viransijaisena.Sitä ennen hän on työskennelty muun muassa parin vuoden ajan Kiukaisten kunnassa nuorisoja kulttuurisihteerinä. Vaeltaminen ja Lapin kulttuuri kiinnostavat, Jussila tunnustaa. Eikä Jussilan opinnot pääty vielä siihenkään. –Kaikista pienimpiä valot voivat vähän pelottaa, Lekari tuumaa. Jussila luonnehtiikin viettävänsä vielä perehtymisjaksoa, sillä työpaikan lisäksi Karinainen on asuinkuntanakin hänelle vieras. –Nuorten ideat otettiin huomioon.Tekstiin tehtiin lisäyksiä, lavalla liikkumista muutettiin ja puvustusta ja lavastusta paranneltiin, Lekari kertoo mutkattomasta yhteistyöstä. Satakunnasta, Eurajoelta kotoisin oleva Jussila pölähti useampien mutkien kautta Karinaisiin joulukuun alussa. –Parhaillani suoritan työn ohessa kulttuurituotannon ja ilmaisutaidon ammattikorkeakoulututkintoa, Jussila paljastaa. Elina Jussila luonnehtii vapaa-aikasihteerin työkenttää monipuoliseksi. päivänä 6 – 2002 – N:o 2 Elina Jussilalla on jo monta rautaa tulessa, vaikka Karinaisten kunnantalon vapaaaikasihteerin työhuoneeseen hän ilmestyi vasta kuukausi sitten. Näytelmään on ujutettu myös veikeitä runonja lorunpätkiä sekä tietysti intiaaniaiheisia lauluja. Yhdistysja järjestötoiminta vaikuttaa Jussilan mielestä vilkkaalta. –Koiralle olisi nyt hoitotyttö tarpeen, Jussila toteaa. Nuorilta tuli näytelmän työstämisen aikana kosolti ideoita. –Työ on monipuolista ja eri prosesseissa saa olla alusta loppuun mukana, Jussila selvittää. –En kuitenkaan ole ryhtymässä etsimään pelkästään lahjakkaita teatterintekijöitä, vaan ilmaisupuoli kuuluu kaikille,Jussila luonnehtii periaatteitaan. Yhteistyön tuloksena kylväjänpirtin lavalle on syntynyt puolituntinen lastennäytelmä,joka on tarkoitettu erityisesti päiväkoti-ikäisille. Sangen tuotteliaaksi ryhtynyt Himolan teatteri avasi esirippunsa viime sunnuntaina Yläneen Rannanmäen kylväjänpirtillä: ensi-illassa sukellettiin intiaanien maailmaan lastenteatterin muodossa. Näytelmä myös opettaa pienille katsojilleen, ettei elämässä pärjää aivan yksistään – ryhmätyötäkin tarvitaan. Himolan teatterin PikkuIntiaani: Käsikirjoitus,sovitus ja ohjaus: Päivikki Lekari ja Elisa Niittymaa. Uutta työtään Jussila luonnehtii varsinaiseksi "kolmikärkiohjukseksi", sillä nyt vastuualueelle kuuluu nuorisoja kulttuuripuolen lisäksi myös liikunta.Monipuolinen työsarka miellyttää Jussilaa, joka osoittautuu sangen monipuoliseksi itsekin. –Koville ottaa, kun vuoropäivinä on Pikku-Intiaanin esitykset ja murhakoplan harjoitukset, Lekari naurahtaa
Prinssi totesi valtakunnallisestikin pyrittävän yöpäivystysalueiden laajentamiseen. Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen koordinoimassa hankkeessa selvitetään suorakylvön soveltuvuutta käytännön vesiensuojelutyöhön,koealueena toimii Pyhäjärven valumaalue. Tunnetuimpia esimerkkejä aiemmista yhteistyöhankkeista ovat mm. juuri päättynyt Suomen ympäristökeskuksen koordinoima Hajasampo-projekti sekä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Pyhäjärven suojelurahaston yhteinen Pyhäjärvi Life –projekti,joka päättyi noin vuosi sitten.Tällä hetkellä on käynnissä mm. Härkätien yhtymähallituksen tekemän päätöksen perusteella kuntayhtymä ryhtyy neuvottelemaan myös Loimaan ja Salon aluesairaaloiden kanssa päivystyssopimuksesta. Toteutettujen vesiensuojelutoimenpiteiden toimivuutta selvitetään Satakunnan kulttuurirahaston 8 000 :n stipendin turvin ja hoitokalastuksen tieteellistä puolta valaistaan kolmen vuoden ajan Maj ja Tor Nesslingin rahaston 26 000 :n vuosittaisen stipendin turvin. Pisimmällä tässä ollaan Oulun, Kuopion, Jyväskylän, Tampereen ja Porin seuduilla. Hankkeista kerrotaan ja tiedotetaan lisää niiden kunnolla käynnistyessä.Hankkeet sisältävät jo olemassa olevien kyläsuunnitelmien päivittämistä, uusien suunnitelmien laadintaa ja ennen kaikkea ranta-alueiden kunnostusta ja paljon talkootyötä, johon kaikki halukkaat voivat osallistua.Ympäristökeskukselta on haettu rahoitusta myös taajamista tulevan kuormituksen pienentämiseen tähtäävälle Hulevesi-hankkeelle. Tämän lisäksi Pyhäjärvi on tutkimuskohteena vuonna 2002 alkavassa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa EU-tutkimushankkeessa, jossa selvitetään matemaattisilla malleilla rehevöitymistä aiheuttavien ravinteiden kulkeutumista valuma-alueelta järveen. Pyhäjärvi Life –projektin päättymisen jälkeen Pyhäjärven suojelurahasto on panostanut voimakkaasti uusien hankkeiden valmisteluun ja rahoituksen hakemiseen.Nyt tämä työ alkaa tuottaa tulosta ja Pyhäjärven suojeluprojektista on muotoutumassa laaja hankkeiden kokonaisuus, jossa Pyhäjärven suojelurahaston jäsenten vuosimaksut toimivat hankkeiden omarahoitusosuutena. Järven sisäiseen kuormitukseen haetaan apua tehostetusta hoitokalastuksesta, jolle on haettu rahoitusta Varsinais-Suomen TE-keskuksen hallinnoimasta kalatalouden kehittämisohjelmasta. Yhdessä yhteistyökumppaneittensa kanssa rahasto on valmistellut suojeluprojektin rinnalle hankkeita,joilla on turvattu resurssit suojelutyölle. Vielä myöhään viime syksynä näytti kuitenkin siltä,että TYKS tekisi Härkätien kuntayhtymän kanssa sopimuksen yöpäivystyksen hoitamisesta. Turun kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen perusteella yöpäivystys alkaa kaikkina viikonpäivinä kello 22 ja päättyy kello 8. Artikkelin on kirjoittanut projektipäällikkö Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvelle uusia hankkeita ja lisärahoitusta AuVL-0801-07 7.1.2002 14:43 Sivu 1. Tässä tilanteessa maaperän rakenne ja vesitalous tulevat keskeiseksi rehevöitymiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Hankkeiden tavoitteena on innostaa alueiden asukkaita mukaan ympäristönsä ja erityisesti ranta-alueiden kehittämiseen. Yhtymähallituksen jäsenet katsoivat kuitenkin, että sopimuksista olisi hyvä ryhtyä neuvottelemaan, kertoi kuntayhtymän talousjohtaja Marja-Leena Aho. Härkätiellä katsottiin kuitenkin taktisista syistä viisaammaksi tehdä päivystyksestä sopimus, vaikka käytännössä kaupunginsairaalaan ohjautuisikin vain vähän Härkätien potilaita. Asiakkaan maksama 15 euron päivystysmaksu jää Turun kaupungille, jonka lisäksi Härkätien kuntayhtymä maksaa jokaisesta päivystyskäynnistä Turulle 346 markan (58.19 euron) korvauksen. Molemmat hankkeet ovat Pyhäjärven suojelurahaston hallinnoimia. Tämä innostus alkaa ensi keväänä. Mukana on Suomen lisäksi seitsemän muuta maata. Kuntayhtymälle päivystyspotilaiden ohjautumien Turun kaupunginsairaalan sijasta TYKS:aan merkitsee lisälaskua, sillä päivystyspotilaasta perittävä kuntaosuus on noin kolminkertainen Turun kaupungin perimään korvaukseen verrattuna. Veli-Pekka Prinssi kehottaa yöpäivystyksen tarpeessa olevia soittamaan aina ensin pääterveysaseman vuodeosastolle, josta voidaan neuvoa, minne potilaan kannattaa hakeutua. Sen verran varmasti rahoitusta on TE-keskuksesta luvattu, että hoitokalastusta tehostetaan jo tänä talvena, vaikka lopullista rahoituspäätöstä vielä odotellaan. Ulkoisen kuormituksen pienentämiseksi ja rantojen virkistyskäyttöarvon lisäämiseksi Pyhäjärven suojelurahasto on valmistellut Rannalla –hankekokonaisuuden, joka kattaa koko Pyhäjärven valuma-alueen.Yläneen alueella hanketta rahoittaa Alma-rahoitteinen Varsin Hyvä ry.,joka on jo myöntänyt Yläneen hankeosiolle 75 800 :n avustuksen.Vastaavanlainen hankeosio on valmisteilla myös Säkylän ja Euran alueille, rahoitusta haetaan Pyhäjärviseudun kehittämisyhdistykseltä. Turun ympäristökunnissa on neuvoteltu jo vuosia koko alueen yöja viikonloppupäivystyksen siirtämisestä TYKS:aan, mutta suunnitelmat ovat pysähtyneet TYKS:n henkilökuntaja tilapulaan. Pyhäjärvi-tutkimukselle on saatu runsaasti rahaston ulkopuolista lisärahoitusta. päivänä Härkätien kansanterveystyön kuntayhtymä lopettaa helmikuun alussa pääterveysaseman yöpäivystyksen. Sopimuksesta huolimatta terveyskeskuksen johtava lääkäri Veli-Pekka Prinssi ei kuitenkaan oleta yöpotilaiden lähtevän Turun kaupunginsairaalan yöpäivystykseen, vaan todennäköisemmin TYKS:n poliklinikalle tai joko Loimaan tai Salon aluesairaaloihin. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus, TE-keskukset, maakuntaliitot sekä korkeakoulut ja yliopistot. –Periaatteessa sopimusta ei tarvita vaan säädösten mukaan potilas voi hakeutua lähimpää päivystyspisteeseen. Pyhäjärven suojeluprojektin päätoimija on, kuten tiedetään, Pyhäjärven suojelurahasto, jonka toimintaa alueen kunnat, teollisuus ja järjestöt vapaaehtoisesti rahoittavat. Aluesairaaloihin ohjautuisi käytännössä lähinnä muita kuin lietolaisia kuntayhtymän asukkaita. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa tosin kangastelee erillisen päivystyspoliklinikan ja siihen liittyvän tarkkailuosaston rakentaminen, mutta nykytiloilla TYKS ei ollut halukas ottamaan yö ja viikonloppupäivystyksiä huolekseen. N:o 2 – 2002 – 7 Tiistaina tammikuun 8. maaja metsätalousministeriön rahoittama Omajärvi-hanke. Rahaston yhteistyökumppaneita ovat mm. Yöllä lääkäriä tarvitsevan potilaan kannattaa ennen kotoa lähtemistään soittaa Härkätien pääterveysasemalle ja keskustella vuodeosaston yöhoitajan kanssa siitä, minne auton nokka pitäisi suunnata. Kuntayhtymän hallitus hyväksyi torstaina Turun kaupungin kanssa yöpäivystyksen hoitamisesta tehdyn sopimuksen. Asiaan vaikuttavat myös turvallisuusnäkökohdat: päivystyspotilaiden joukossa saattaa olla hyvinkin aggressiivisia henkilöitä, jolloin päivystykseen tarvittaisiin lääkärin lisäksi myös vahtimestari huolehtimaan henkilökunnan ja muiden potilaiden turvallisuudesta. –Esimerkiksi PaimionSauvon terveyskeskus lopetti yöpäivystyksen tekemättä päivystyssopimusta minkään tahon kanssa, Prinssi kertoi. Kannattaa myös muistaa, että suuri osa ulkopuolisesta rahoituksesta edistää myös alueen muuta hyvinvointia työpaikkojen ja ostettujen palvelujen muodossa. MarjaLeena Aho ei pidä tätä kuitenkaan merkittävänä ongelmana, koska päivystyspotilaita on vähän. Silloin, jos lääkäriin lähdetään ambulanssikyydillä,ambulanssin ensihoitajat osaavat parhaiten arvioida, mihin suuntaan lähdetään. Tehokkuus ja turvallisuus Veli-Pekka Prinssi kertoi pääterveysaseman yöpäivystyksen lopettamisen taustalla olevan suhteellisen vähäisen päivystystarpeen:päivystystä on käyttänyt 1-5 potilasta yössä. Yöllä puhelimeen vastaaviin sairaanhoitajiin kuuluu myös kuvassa oleva Minna Seppänen. Viime vuoden suuret ravinnekuormitukset johtuivat runsaista sateista ja valumavesien lisääntyneestä määrästä. Härkätien yöpäivystys siirtyy Turkuun Päivi Perkiö Pyhäjärven suojelutyössä tarvitaan monenlaista toimijaa ja laajaa yhteistyötä. Pyhäjärven suojelurahastolla on myös omia, pienimuotoisempia hankkeita.Esimerkkinä tämän typpisestä hankkeesta voidaan mainita Pyhäjärven suojeluyhdistyksen kanssa toteutettava Pyhäjärven vesiensuojeluoppimateriaalin tuottaminen ja yhteistyö alueen koulujen kanssa. Myös tästä hankkeesta tiedotetaan lisää, kun lopullinen päätös saadaan.Ammattikalastajien toteuttaman hoitokalastuksen rinnalla toteutetaan toinen hanke,jossa innostetaan myös harrastelijakalastajia hoitamaan oma osuutensa kalojen poistosta. Veli-Pekka Prinssi vakuutti, että hoitaja pystyy parhaiten neuvomaan, kannattaako suunnaksi ottaa Loimaan tai Salon aluesairaala vai TYKS. Hankerahoitusmalli on edellytys Pyhäjärven suojeluprojektin kaltaiselle laajalle kokonaisuudelle ja se turvaa järven pelastamiseksi tarvittavat resurssit. Rahoitusta on haettu ympäristöministeriöstä ja mikäli rahoitusta saadaan, hanke käynnistyy ensi vuonna. Kun sekään ei lopulta sopinut TYKS:lle, Härkätiellä oli Prinssin mukaan valittavana kaksi vaihtoehtoa: joko lopettaa yöpäivystys ilman mitään sopimuksia tai tehdä asiasta sopimus Turun kanssa
Mutta.. –Pyhäkoulun ensisijaisena tehtävänä on opettaa että turva on Jumalassa ja rukouksen valtavassa voimassa. Mutta mikäli paikkakuntalaiset haluavat että pyhäkoulutoiminta aloitettaisiin talvella uudelleen, toki heidän toiveeseensa vastataan, Nummila lupaa. -Lapset, eikä myöskään kaikki aikuiset ymmärrä kuinka tärkeä asia pyhäkoulu on. –Pääosin seuraan lehden antamia aiheita, mutta suunnittelen pyhäkoulun sisältöä myös itse.Teema on pyhäkoulussa aina eri, vaikka toteutankin tunnin aina saman kaavan mukaan, kuvailee Aila Ali-Mattila, joka on vetänyt kotonaan Marttilan Ollilassa pyhäkoulua jo yli kymmenen vuoden ajan. Kaikki tämä toiminta rakentuu tärkeän asian ympärille. Pyhäkouluun rakennetaan aina oma alttari, jossa on raamatun lisäksi kynttilät, liturginen väri sekä alttaritaulu. Heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta". Taannoin pyhäkoulua pidettiin sunnuntaisin kirkonmenojen jälkeen. –Voisiko vaikka yhden harrastuksen nipistää pois ja vaihtaa sen tilalle pyhäkoulun, ehdottaa Nummila toiveikkaana. –Mutta kun osanottajamäärä hiipui hiipumistaan, päätimme lakkauttaa pyhäkoulun. He pitävät pyhäkoulua kotonaan ja yhteisiä tempauksia järjestetään kesän aikana muutaman kerran. Kristillisiä arvoja ei ole täysin lasten kasvatuksesta unohdettu, mutta ne ovat joutuneet väistymään hieman syrjään nykypäivän kiireiseltä elämäntahdilta. Kun ihminen oppii jo lapsena nämä asiat, on aikuisena vaikeuksien kohdatessa luontevaa turvautua rukoukseen voimaan, Ali-Mattila perustelee. Tiistaina tammikuun 8. Kesällä retkeillään Talvisin pyhäkoulu toimii perhekerhon yhteydessä joka toinen torstaiaamu Virve Kyheröisen toimesta. Jokaisella oma suojelusenkeli Pyhäkoulutoiminnan tukena on Pyhäkoululehti,joka antaa rungon toiminnan sisällölle. Nimenomaan vanhempien vastuulla on huolehtia lastensa kristillisestä kasvatuksesta, ja heidän tehtävänään on ohjata lapset pyhäkoulun pariin, pohtii Marjatta Nummila, joka on toiminut Marttilassa kaksikymmentä vuotta vapaaehtoisena pyhäkoulusihteerinä. Lapsuusvuosina pyhäkoulutoiminnassa mukana olleilla on aikuisena paljon helpompi ymmärtää ja toteuttaa kristillisiä arvoja. Kirkkoneuvoston vuosittain myöntämä noin 8.000 markan määräraha riittää Nummilan mukaan kiitettävästi toiminnan pyörittämiseen. Nummilan mukaan niillä vanhemmilla on huomattavasti matalampi kynnys tuoda lapsensa pyhäkouluun, jotka ovat itse lapsuudessaan toimineet pyhäkoulussa mukana. Pyhäkouluaika alkaa Marttilassa äitienpäivän perhekirkolla.Varsinainen toiminta alkaa kuitenkin usein vasta sitten, kun koulut päättyvät. Myös perheiden harrastustäytteinen vapaa-aika on omalta osaltaan jättänyt kristillisen kasvatuksen vähän sivummalle. Kaikki ovat tärkeää ja kehittävää toimintaa kasvavalle lapselle. Ali-Mattila käyttää esimerkkeinä omakohtaisia kokemuksia lapsuudestaan.Hän kertaa niitä tapahtumia, missä on saanut tukea ja turvaa omalta suojelusenkeliltään. Vaikka yhdelle ainoallekin lapselle olisi tärkeää pitää pyhäkoulu, on se vetäjälle aika turhauttavaa. Muun muassa Suomisen reippaille veljeksille, Martille ja Jaakolle, Laiholahden Lindalle sekä talon omalle tyttärelle Katariinalle pyhäkoulu on tärkeä osa lapsuutta. päivänä 8 – 2002 – N:o 2 Mikäli nyt elettäisiin vaikkapa 1970-luvun kesäistä sunnuntaiaamua, olisi lähes itsestään selvyys minne perheen nuorimmaiset tänään menisivät: Oman kylän pyhäkouluun. Esimerkiksi kirkkoonkin on aikuisena paljon helpompi tulla. Pyhäkoulu aloitetaan lastenvirrellä, jota seuraa rukous. Vapaa-aikaa vietetään niin urheilun, tietokoneiden, ratsastuksen kuin monen muunkin harrastuksen parissa. Toimintaa pyöritetään määrärahan turvin. Ali-Mattilalla on kesäisinä sunnuntaina kokoontunut jo vuosien ajan noin kymmenkunta lasta. Ajat ovat vuosien saatossa muuttuneet. Martinmaja toimii pyhäkoululaisten leirikirkkona ja yhteinen retki taivalletaan Huhtaanmäen maastossa. –Jokaisella ihmisellä on elämäntaipaleellaan turvanaan oma suojelusenkeli,AliMattila muistuttaa. Usein myös askarrellaan ja piirretään sekä nautitaan kesäisestä luonnosta. (Matt.19:14) Virpi Koskinen P m N AuVL-0801-08-09 7.1.2002 13:49 Sivu 1. Vuosi sitten oli Marttilan vuoro järjestää lastenpäivä, jossa esitimme lähetysaiheisen pantomiimi esityksen, Nummila kertoo. Kesäisin pyhäkoulua luotsaa Nummilan lisäksi kuusi vapaaehtoista vetäjää. Lapsilla on tänä päivänä pitkä liuta harrastuksia. Lehden ohjeet seuraavat kirkkovuotta, ja jokainen pyhäkoulua luotsaava saa soveltaa lehden antia vapaasti. –Keväisin rovastikunnat järjestävät vuorotellen lastenpäivän, jossa vierailemme yhdessä pyhäkoululaisten kanssa. Teema toteutetaan usein kerrontana,jota lapset mielellään kuuntelevat. n t l PYHÄ KOULU lasten ikioma kirkko Jeesus sanoi: "Antakaa lasten olla, älkää estäkö heitä tulemasta minun luokseni
Taulun takaa kurkistavat Outi Nummila (vas.), seurakuntapastori Ritva Niemi sekä Tiina Pekkala. Pyhäkoulussa hiljentyminen olisi yksi lääke levottomuuden vähentämiseen. Kaikilta vanhemmilta on kysytty lupa lapsen osallistumisesta, eikä kukaan ole kieltänyt, iloitsee Pekkala, jonka pyhäkoulussa on mukana 45 lasta. Kantavaa tuulta haluaa pyhäkoulutoiminnan siipien alle puhaltaa myös tuore seurakuntapastori Ritva Niemi. N:o 2 – 2002 – 9 Tiistaina tammikuun 8. AuVL-0801-08-09 7.1.2002 13:51 Sivu 2. –Pidän pyhäkoulua vaikka yhdelle lapselle. Riihikosken seurakuntatalolle kokoontuu vaihtelevasti 110 lasta. Se opettaa myös sen, kuinka arvokas lahja elämä on.Pyhäkoulu auttaa myös vanhempia,mikäli heiltä puuttuu sanat. Marjatta Nummilan vie mukaviin muistoihin vuodelta 1963 aloitettu Marttilan pyhäkoulun pöytäkirja. Pyhäkoulua pidetään lasten,ei määrän tähden. –Pyhäkoulu antaa lapselle turvallisuuden tunnetta ja selkeitä arvoja. Pöytyän pyhäkoulutoimintaa tukee myös päiväkodissa kerran kuukaudessa pidettävä pyhäkoulu. Katariina Ali-Mattilan, Linda Laiholahden sekä Suomisen Martin ja Jaakon lapsuuteen kuuluu pyhäkoulu. Kiireinen elämäntahti vie yhteistä aikaa perheeltä,ja usein lapsi hakee huomiota negatiivisin ottein. Mehän olemme täällä alan ammattilaisia, ja tuemme miellämme lasten kristillistä kasvatusta, muistuttaa Niemi hymyillen. Pöytyän pyhäkoulussa käytetään flanello-kangasta, jonka avulla raamatun tapahtumat kerrotaan lapsille. Elämään selkeät arvot Pöytyäläisten lasten on mahdollisuus kokoontua pyhäkouluun sunnuntai-iltapäivisin.Pyhäkoulua luotsaa syksystä kevääseen Outi Nikkilä. Ali-Mattila on huolissaan tämän päivän lasten kokemasta turvattomuuden tunteesta. –Pyhäkoulu on pieni jumalanpalvelus, jossa siirretään kristillistä perinnettä sukupolvelta toiselle.Kun ihminen tuntee kristilliset taustat, luo se aikuisuuteen turvallisempaa pohjaa, Nikkilä perustelee. Lapset seuraavat tarkkaavaisesti värikkään taulun tapahtumia, sillä kertomukset konkretisoituvat lapsille kankaan avulla helpommin. päivänä –Kivaa täällä on piirtäminen ja laulaminen. Nikkilä käyttää pyhäkoulussaan apuna flanello-kangasta, johon hän rakentaa kuvaelmaksi raamatun kertomuksia. Ja tervetulleita mukaan ovat myös lasten vanhemmat, Nikkilä toteaa. Viiden vuoden ajan on lastentarhanopettaja Tiina Pekkala vetänyt päiväkotilaisille pyhäkoulua. –Pidin aikaisemmin pyhäkoulua sunnuntaisin, mutta kun lasten määrä väheni, koin toiminnan jokseenkin turhauttavaksi.Otin heinäntekojärjen käteen, ja vein pyhäkoulun sinne missä lapset ovat, eli päiväkotiin, johon myös uskonnollinen kasvatus yhtenä osana kuuluu. Nikkilän pitämässä pyhäkoulussa ei askarrella, vaan hiljennytään Sanan äärelle. Niin, ja tietysti myös jätskin syöminen, lapset tuumivat alttariksi rakennetun keittiönpöydän äärellä. Mutta tottakai olisi mukavaa, jos lapsia olisi mukana isompikin määrä. –Mikäli paikkakunnalla toimii pyhäkoulu,toivoisin että vanhemmat kannustaisivat lapsiaan menemään toimintaan mukaan, Ali-Mattila korostaa
Uruille sovitettu "Elämää juoksuhaudoissa" säesti kuvauksia siitä, kuinka sotilas oli hädin tuskin pelastunut kuolemalta, kuinka sotaväsymys vaivasi ja sotilas kantoi huolta niin kotirintamalle jääneistä maatöistä kuin nuorten poikien joutumisesta sotaan.Sisaren kirjeissä kerrottiin kotirintaman arkisista asioista ja luovutusvelvollisuuksista. Tunnelman johdatti sotavuosiin yhdessä laulettu virsi "Sun kätes Herra voimakkaan". Rita Ilola oli tyytyväinen siihen, että hän sai Irma Nikkolalta ja näytelmäpiiriläisiltä vapaa kädet musiikin suunnitteluun. Miehet pohdiskelivat, kuinka miehet ymmärtävät asiat,naiset niiden väliset yhteydet. Koiran omistaja Jouko Tolvanen on kasvattiinsa tyytyväinen. Muurivuoren Sällin kannustusjoukkoihin kuuluvat myös Tolvasen tyttäret Sini, Roosa ja Karoliina. Jouko Tolvanen on tyytyväinen koiransa voittoisiin suorituksiin. Riihikoskella asustava 5vuotias Suomen ajokoirauros Muurivuoren Sälli voitti viikko sitten Lapualla pidetyt Valtakunnalliset Perävaunuajokokeet. Sota-ajan kirjeet puolestaan olivat Maria Kohtamäen isän rintamalta kirjoittamia. Viime vuonna Muurivuoren Sälli voitti Vakka-Suomen mestaruuden,jota lähtee jälleen tällä viikolla puolustamaan. Kilpailuvuosia Tolvanen uskoo koirallaan olevan edessään vielä viisi. Oripään kirjasto-kulttuurisihteeri Irma Nikkola kertoi illan runojen olevan jalasjärveläisten Maria Kohtamäen, Elsa Tauriaisen, Paavo Pellisen, Satu Marttilan ja Hanna Salon tekstejä. –Suomi on kuin suuri ikihonka, se ei kaadu myrskyissä, vakuutti Kalevi Mäntysaari. Muurivuoren Sälli voitti valtakunnalliset ajokokeet Sirpa Virtanen Päivi Perkiö Jorma Isotalo luki sotilaan kirjeitä rintamalta. Kirjeiden luennan taustalla kuultiin sota-ajalta tutun musiikin ohella myös uruilla improvisoituja äänitehosteita, jotka toivat mieleen niin etäisen tykkien jylinän kuin lähemmänkin hyökkäyksen äänet. –Kymmenvuotiaana näistä hommista jäädään yleensä eläkkeellä, Tolvanen kertoo. –Mitä nopeammin ja paremmin teet työsi, sitä nopeammin olet taas työtön, ihmetteli Hannu Suisto lamavuosien rakennustyöläisen todellisuutta. Lausujien ja muusikon yhteistyötä toki hiottiin harjoituksissa, mutta merkittäviä muutoksia musiikkiin ei ollut tarpeellista tehdä. 77 osallistujan joukosta Muurivuoren Sälli ajoi jäniksen kiinni reippaasti muita nopeammin,eikä niittänyt ainuttakaan miinuspistettä. Illan etukäteen varmasti odotetuin osuus oli jatkosodan kenttäpostikirjeistä koottu osuus, jossa jalasjärveläistä etulinjan sotilasta esittänyt Jorma Isotalo ja hänen lottana toimineiden sisaren ja vaimon kaksoisroolin esittänyt Eija Koski lukivat lainauksia sotilaan ja lotan kirjeistä. Taustalla Hannu Suisto (vas.) ja Kalevi Mäntysaari. Rita Ilola suunnitteli musiikin Irma Nikkolan hänelle toimittamien tekstien pohjalta. Hän sovitti mukaan sotaaikaan liittyviä ikivihreitä, kuten Elämää juoksuhaudoissa ja Kodin kynttilät,muta myös Narvan marssin ja klassista musiikkia, omia improvisaatioita sekä erilaisia uruilla toteutettavissa olevia äänitehosteita. Mitalikantaan päästiin vahvasti kiinni vuosi sitten. Tiistaina tammikuun 8. Niin kotona kuin etulinjallakin odotettiin sotilaan mahdollisuutta päästä kotiin edes lomalle. Eija Koski kertoi kotirintaman oloista. Havupuut ja hiukan käryävä öljylamppu toivat kirkkoon menneistä vuosikymmenistä kertovaa tunnelmaa, kun kirkkoherra Jyrki Viitakangas aloitti tilaisuuden esittelemällä illan antia. Suomalaisuus runon ja musiikin silmin AuVL-0801-10 7.1.2002 14:35 Sivu 1. Tolvasen mukaan Muurivuoren Sällin salaisuus piilee ahkerassa harjoittelussa. päivänä 10 – 2002 – N:o 2 Oripään näytelmäpiirin runonlausujien ja seurakunnan kanttori Rita Ilolan itsenäisyyspäivän aattona Oripään kirkossa esittämä runoja musiikkikooste sai niin suuren suosion, että esitys uusittiin torstai-iltana. Runoista ja kirjeistä koostuvaa kokonaisuutta oli esitetty Jalasjärvellä hyvällä menestyksellä. Tolvanen on kiertänyt ajokoiransa kanssa kilpailuja jo neljän vuoden ajan. Treenit pidetään kolme kertaa viikossa. Kuuden runonlausujan vuorottaisilla esityksillä alkaneessa illassa pohdittiin ihmisen yksinäisyyttä ja kumppanin tarvetta, maaseudun elämän murheita ja iloja, emännän työn raskautta sekä mahdollisuutta katsoa omaa elämää uusin, armahtavammin silmin. Naiset puolestaan miettivät, mitä heidän elämässä muuttuisi, jos he pystyisivät kohtelemaan omaa itseään kuin parasta ystävää. Runoja säestivät niihin hyvin sopineet Rita Ilolan improvisaatiot ja klassisen musiikin osuudet. Sälli voittikin kilpailun ylivoimaisesti yli 300:n pisteen erolla toiseksi tulleeseen. Tyylipuhtaiden pokaalien lisäksi Muurivuoren Sälli sai Lapuan kilpailusta palkinnoksi perävaunun,josta isäntä on koiraa enemmän innoissaan. Esityksen musiikin koonnut ja toteuttanut Rita Ilola piti esitystä mieluisena haasteena.Veteraaniasiat ovat olleet hänelle läheisiä jo lapsuudesta alkaen, joten suurelta osin sotavuosiin liittyvän esityksen musiikin suunnittelu oli luontevaa. Usein Tolvanen vie koiransa harjoittelemaan saariston erittäin vaikeisiin olosuhteisiin, Iniöön tai Taivassaloon. Runon, sota-aikaisten kirjeiden ja musiikin välinen tiivis yhteys teki tilaisuudesta vaikuttavan kokonaisuuden, jolle on helppo toivoa lisää esityksiä myös tulevaisuudessa. –Maalainen minä, ja isännän eläketurvaa työlläni kartutan, mietiskeli Riitta Mäkelä pian sen jälkeen kun oli todennut, kuinka onnellista on herätä, kun pieni käsi työntyy kouraan. Oripäässä ensiesityksensä itsenäisyyspäivän aattona saaneelle tapahtumalle ollaan suunnittelemassa myös jatkoa.Tarkoituksena on esittää runokooste veteraanipäivän tienoilla Alastarolla. Sota-ajasta kertoneen osuuden jälkeen esitys jatkui jälleenrakennuksen vuosien ja viime vuosikymmenten tunnelmista kertoneilla runoilla. Kirjeiden ajankohdista teki selvää Seppo Tähkiö (oik.). Irma Nikkola kiinnostui esityksen toteuttamisesta oripääläisvoimin kuultuaan siitä Oripään entiseltä säästöpankin johtajalta, Jalasjärveltä kotoisin olevalta Raimar Alaselta. Irma Nikkolan ohjaaman edistyksen toteuttavat Kalevi Mäntysaari, Hannu Suisto, Jorma Isotalo,Seppo Tähkiö, Kirsti Läylönen, Tuulikki Lankinen, Riitta Mäkelä ja Eija Koski
Seuraavaksi Turun opettajakorkeakoulussa opettajaksi opiskeleva Krista tähyää henkilökohtaisten sijoitustensa parantamista tammikuun puolivälissä Tampereella hiihdettävissä SMkisoissa. päivänä Liikunta Urheilu Liikunta Urheilu Liikunta Urheilu Karinaisten Kunto edustava Matti Pääkkönen sivakoi lauantaina makean henkilökohtaisen voiton Oripäässä järjestetyissä piirikunnallisissa hiihtokilpailuissa. TaruHockeylle kirvelevä kotitappio Kimmo Parikka Loimaan alueen yörastit 21.12.2001 Yläne, Lepänmaa. Hyvästä ja tiukasta yrityksestä huolimatta Murron sijoitus heikkeni viimeisellä vitosella kolme pykälää ollen lopulta seitsemäs. Muun muassa Lahdessa sprintissä MMhopealle hiihtänyt Kati Sundqvistkin hävisi Kristalle kymmenkunta sekuntia, Kirsti Keskitalo tietää. -Naisjoukkueen sijoitus parani kerralla kaksi pykälää, sillä viime vuonna naiset sijoittuivat SMkisoissa yhdeksänneksi, Kirsti Keskitalo iloitsee. Säylän seuratoveri Lauri Anttila sijoittui sarjassa kolmanneksi. Voiton auranmaalaisjuniori nappasi myös poikien 10vuotiaiden sarjassa, kun Pöytyän Matti Piha pisteli kahden kilometrin matkan seitsemäntoista sekuntia nopeammin kuin toiseksi sijoittunut Vahdon Krister Mähönen. Kotijoukkueen maaleista tappiollisessa ottelussa vastasivat maalin mieheen tehneet Toni Lehto, Marko Kaunismäki, Ville Nordling sekä Ilkka Nevala. N8ikäisissä Oripään Urheilijoiden Emmi Tähkiö oli kolmas. Ratamestareina Päivi ja Markku Autio.Osallistujia 16. N14vuotiaissa parasta auranmaalaisvauhtia piti yllä Pöytyän Jenna Kiiski,joka sijoittui sarjassaan toiseksi. -Muistini mukaan Kristan paras sijoitus naisten yleisen sarjan henkilökohtaisessa kilpailussa on yhdestoista tai kahdestoista. Miesten yleisen sarjan ohella Oripäässä hiihdettiin myös juniorisarjoissa, joista nuoret auranmaalaishiihtäjät saalistivat koko joukon erinomaisia sijoituksia. N:o 2 – 2002 – 11 Tiistaina tammikuun 8. Pääkkönen hiihti voittoon Oripäässä Kimmo Parikka Teija Onnelasta, Krista Uusitalosta ja Anne Mäkisestä koostuva Marttilan Murron naisten yleisen sarjan hiihtoviestijoukkue sijoittui edellisviikonloppuna Mikkelissä kireääkin kireämmässä pakkaskelissä hiihdetyssä naisten SMviestissä hienosti seitsemänneksi. Saman ikäisten poikien sarjassa Pöytyän Urheilijoita edustavat Mika Piha ja Vili Maunonen sijoittuivat toiseksi ja kolmanneksi. B 4,6 km: 1) Reijo Bister 42.21, 2) Pasi Hongisto 44.38 +2.17, 3) Pekka Kujanpää 49.10 +6.49, 4) Touko Tuomola 49.51 +7.30, 5) Matti Ylitalo 52.51 +10.30, 6) Keijo Hongisto 56.37 +14.16, 7) Heimo Hongisto 1.03.00 +20.39, 8) Jari Lintukangas 1.03.51 +21.30, 9) Risto Kaukasoina 1.12.20 +29.59, Harri Kuosa kesk. Marttilan Murron naistrio seitsemäs SMviesteissä Krista Uusitalon vauhti Mikkelin pakkasessa hiihdetyssä naisten SMvietissä oli lupaava. Urakointi jatkuu Tampereella Seuraavan kerran Marttilan Murron hiihtäjättäristä Krista Uusitalo ottaa mittaa maan muista naiskärkihiihtäjistä tammikuun puolivälin jälkeen Tampereen Kaupissa hiihdettävissä SMkisoissa, joissa haetaan mestaria niin sprinttikilpailussa, takaaajossa kuin myös perinteisellä kympillä. Murron aloittajana toiminut Teija Onnela toi joukkueen vaihtoon yhdentenätoista. Nyt ymmärsin Kristan puheista, että sijoitusta on tarkoitus yrittää parantaa kymmenen parhaan sakkiin,Kirsti Keskitalo viestittää. Tyttöjen 10sarjassa voittoon hiihti Karinaisten Kunnon Janette Mäki. A 2,6 km : 1) Pentti Saario 39.34, 2) Unto Hongisto 42.35 +3.01, 3) Kaarina Rahkasuo 47.14 +7.40, 4) Pirkko Eskola 47.15 +7.41, 5) Matti Isotalo 59.37 +20.03, 6) Seppo Heinilä 1.05.29 +25.55. Oripään EllaRiikka Eskola oli puolestaan kolmas liki minuutin Mäkeä hitaampana. Voittoon Pääkönen hiihti miesten yleisen sarjan vapaalla kympillä ollen kuusitoista sekuntia nopeampi kuin kisan toiseksi hiihtänyt Raision Kuulan Jari Jaakkola. TiileriAreenalle TaruHockeyn vieraaksi luistellut Eurajoen Lätkä otti pisteet mukaansa selkeästi maalein 4 9 (1-3, 2-3,1-3). Juniorisarjoissa auranmaalaisten voittokulku jatkui myös M12sarjassa, jonka voittoon hiihti vaivaisen viiden sekunnin erolla Pöytyän Eero Säylä. Viimeisen osuuden viestissä hiihtäneelle Anne Mäkiselle sen sijaan ei osunut Mikkelissä paras päivä. Kimmo Parikka Tarvasjoen Urheilijoiden jääkiekon edustajoukkueen taival vasta alkaneessa länsirannikon alueen kakkosdivisioonan alemmassa loppusarjassa alkoi kirvelevällä kotitappiolla sunnuntaina. -Krista oli todella tyytyväinen vauhtiinsa kun muistetaan, että kyse oli vapaasta hiihtotyylistä,ja että kisa käytiin kovassa pakkasessa, jossa Krista ei kauheasti ole tykännyt hiihtää.Toisella osuudella Krista oli toiseksi nopein ja koko joukossakin viidenneksi nopein. Näin huoltojoukoilla, erityisesti suksien voiteluista vastanneilla huoltajilla riitti pään vaivaa siitä, millaista voidetta suksen pohjaan levittään, jotta vauhti pysyisi koko kisan ajan huipussa. Uusitalo lupaavassa vauhdissa Naisten SMviesti kisattiin kolmena viiden kilometrin osuutena, joista ensimmäinen hiihdettiin perinteisellä ja kaksi viimeistä vapaalla tyylillä. Vastustajista kaikkein liukkaimmin kentällä viilettivät Eurajoen kapteeni Marko Väkiparta sekä varakapteeni Sai Pruukka, joiden molempien mailasta lähti peräti kolme maalia. Kisan kolmonen,Loimaan Jankon Rauno Hakala sen sijaan hävisi Pääkköselle jo reilut puoli minuuttia. Onnelan jälkeen ladulle ensimmäiselle vapaalle osuudella sännännyt Krista Uusitalo sen sijaan piti kisassa vauhtia yllä ensi metreistä alkaen ja toikin joukkueensa viestin viimeiseen vaihtoon aivan kärjen tuntumassa neljännellä sijalla. Tulospörssi Ikka Nevala AuVL-0801-11 7.1.2002 14:51 Sivu 1. Jäähypenkkiä joukkueet kuluttivat ottelussa suhteellisen tasaisesti, sillä kotijoukkueelle vihellettiin kahdeksan ja vieraille kuusi jäähyä. Juniorisarjoissa voittoja Auranmaalle Oripään Kangastuvan maastossa käydyt piirikunnalliset kilpailut vietiin läpi vaativissa olosuhteissa, sillä kaiken aikaa lauhtunut ilma teki kelistä nihkeän. Karinaisten Kuntoa edustava Matti Pääkkönen otti makean voiton miesten yleisessä sarjassa Oripäässä lauantaina hiihdetyissä piirikunnallisissa kilpailuissa. Minuuteissa laskettuna jäähyjä kertyi kuitenkin enemmän kotijoukkueelle, sillä Janne Suolahti istui ottelussa yhden kymmenminuuttisen. Palkintopallille Oripäässä nousivat myös Pöytyän Miikka Salokannel, joka sijoittui M16ikäisten sarjassa kolmanneksi, N18sarjassa toiseksi ja kolmanneksi hiihtäneet Pöytyän Suvi Anttila ja Oripään Minna Halkivaha sekä M18sarjassa toiseksi sivakoinut Pöytyän Jani Impola. Pääkkösen seuratoveri, Mikko Ääri puolestaan sijoittui miesten yleisessä sarjassa kuudenneksi, mutta hävisi voittajalle jo reilusti,lähes kaksi minuuttia. Prami ja Halkivaha voittivat sarjansa Voittajiksi Oripäässä hiihtivät myös Pöytyän Joonas Prami sekä Oripään Anne Halkivaha, joista Prami voitti M14sarjan ennen seuratoveri Joonas Saarta ja Halkivaha N16sarjan kahdentoista sekunnin erolla ennen Johanna Stenholmia. Ikämiessarjoissa parasta paikallista vauhtia piti yllä Karinaisten Kuntoa edustava Pekka Soini, joka voitti M40ikäisten vapaan kympin yli 50 sekunnin erolla ennen Naantalin Kari Pulkkista.Kyseisen sarjan kolmas oli Oripään Pekka Sihvonen. Ammusta paukkuvan pakkasen takia iltapäivään, miesten viestin jälkeen hiihdettäväksi siirretyssä viestikilpailussa Murto hävisi kilpailun voittajalle Oulun Hiihtoseuralla 2,22,2 minuuttia saavuttaen näin seuran historian parhaan sijoituksen SMtasolla yleisessä sarjassa
Maaliskuussa Espoossa järjestettävissä junioreiden SMkisoissa tavoittelemme seurana paikkaa kahdeksan parhaan joukossa alle 13vuotiaiden ikäluokassa. AuVL-0801-12 7.1.2002 13:57 Sivu 1. -Ensimmäiset harjoitusturnauksen menivät pojilta hyvin. Kuluneeseen kauteen Valasti on tyytyväinen, sillä voittoja on kertynyt enemmän kuin tappioita. -Jos olisin jossain vaiheessa pystynyt panostamaan pöytätennikseen niin, että olisin saanut nostettua maailmanrankingini alle sadan, olisi tili ollut ihan mukava.Nyt Saksasta tienatuilla rahoilla on tullut toimeen, mutta mitään ei ole jäänyt varaisen varalle, Helsingissä puolipäivätyökseen lasten iltapäiväkerhoa vetävä Valasti paljastaa. -Suomen mestaruuden jälkeen joukkue hajosi. Näin ollen voi pitää varmana, että Valasti tietää, mistä puhuu. Sen aika näyttää, Esko Heikkinen hymyilee. Juha Karonen sen sijaan kertoo tutustuneensa pöytätennikseen lähinnä harrastusmielessä armeijaaikana. Teillä on osaavat vetäjät, oikeat kontaktit ja hyvät olosuhteet.Se,kuinka hyviksi pöytätenniksen pelaajiksi pojat kasvavat, on heistä itsestään kiinni, Valasti miettii. Erityisen hyvänä asiana Valasti pitää sitä, että häntä itseäänkin useamman vuoden ajan valmentanut Esko Heikkinen osaa ohjata nuoria lajissa eteenpäin niin, että juniorit oppivat lajin tärkeät perustekniikat oikein. -Se on myönnettävä, että lähtökohtamme ovat harvinaisen hyvät, Heikkinen muotoilee ajatuksensa. Pasi Valasti,32, on pelannut pöytätennistä ammatikseen kohta kymmenen vuotta, ja ollut lajin parissa tätäkin pidemmän ajan, lähes kaksikymmentä vuotta. Lajikulttuurissa isoja eroja Urallaan viisi henkilökohtaista Suomen mestaruutta voittanut Pasi Valasti on seurannut pingiksen lajikulttuuria lähietäisyydeltä niin Suomessa, Ruotsissa, Saksassa kuin myös Aasiassa, eritoten Kiinassa, jossa Valasti osallistui lajin MMkisoihin vuonna 1995. Suomen ykköspelaaja valoi uskoa Kosken pingisnuoriin Kimmo Parikka Janne Karonen kävi Pasi Valastin kanssa pöytätenniksen perusharjoitteita läpi Kosken koulukeskuksen pikkusalissa. Jannen vanhemmille,Teija ja Juha Karoselle pöytätennis on tähän saakka ollut suhteellisen vieras laji. Pääkaupunkiseudulla, Helsingissä asuva Valasti matkustaa ammattinsa perään Saksaan keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Pasi Valastin Koskelle kutsunut ja pöytätennisharrastuksen uudelleen Koskella virittänyt Esko Heikkinen muisteli sunnuntaina, että Kosken Kaiun 1960 1970luvuilla vireästi toiminut pöytätennisjaosto saavutti merkittävimmän saavutuksensa vuonna 1979, jolloin kaikulaiset voittivat yleisen sarjan joukkuemestaruuden. Pelaaminen on parasta Sunnuntaina leikkimielisesti yhteen Suomen ykköspelaajan, Pasi Valastin kanssa ottanut Janne Karonen on muiden mukana olevien poikien tapaan harjoitellut pöytätennistä tosissaan viime syksystä saakka. -Edustan kakkosbundesliigassa Fuldan joukkuetta. Sitä sen sijaan on hankala sanoa, pelataanko Koskella vielä joskus SMtason tennistä. Vähän käytettyjä pöytiäkin ja verkkoja saamme edulliseen hintaan muilta seuroilta, Heikkinen iloitsee. Saksan kakkosbundesliigassa ammatikseen pöytätennistä pelaava Pasi Valasti sanoo, että tullakseen nykyistä suositummaksi lajiksi Suomessa pöytätennis kaipaa yhtä kansainvälisesti menestyvää pelaajaa. Kakkosbundesliiga on minulle sopiva taso, sillä ykkösliigassa pelaavat kaikki maailman parhaat ammattipelaajat,maailmanlistalla parhaimmillaan 130 joukossa keikkunut Valasti painottaa. Matkat Suomesta Saksaan hän tekee lentäen. Jos pöytätenniksen pelaajista löytyisi vastaava tapaus, niin lajin suosio oli taattu valtalajienkin puristuksessa,Valasti uskoo. Tiistaina tammikuun 8. Koskella hyvät lähtökohdat Koskelaisnuorten lähtökohtia uuden lajin parissa Valasti pitää erinomaisina. päivänä 12 – 2002 – N:o 2 Liikunta Urheilu Liikunta Urheilu Liikunta Urheilu Maamme pöytätennispelaajien rankinglistalla jo vuosia ykkösenä komeillut Pasi Valasti vieraili ennen vuodenvaihdetta Koskella. -Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa tennis ja Jarkko Nieminen. Koskelaisille uuden harrastuksen aloittaminen on tullut tätäkin edellisemmaksi, sillä Esko Heikkisen moninaiset kontaktit eri puolille maata ovat mahdollistaneet hyvien varusteiden hankinnan normaalihintaa halvemmalla. Meille on tärkeintä, että Janne harrastaa urheilua, sillä sen merkitystä kasvatustyön tukena ei voi aliarvioida, Teija Karonen miettii. -Pelaaminen on kaikkein mukavinta pöytätenniksessä, lentopalloa toisena lajina harrastava Janne sanoo. Pöytätenniksen harrastaminen ja ennen kaikkea sen aloittaminen on moniin muihin lajeihin verrattuna todella halpaa; pelaaja ei näet tarvitse kuin mailan, pallon sekä sisäliikuntaan soveltuvat tossut ja vaatekerran, shortsit ja tpaidan. Nyt on ehtinyt kulua noin kaksikymmentä vuotta tuosta.Kun oma poika halusi ryhtyä pelaamaan pöytätennistä, päätin käynnistää pingiskoulun viime syksynä uudelleen luovan tauon jälkeen, Valastin henkilökohtaisena valmentajana vuosia toiminut Heikkinen kertoo. Saksassa olen pelannut ammattilaisena kuusi kautta, Valasti selvittää. -Ensiksikin harjoitusten määrä kasvaa kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Pyrimme järjestämään pojille myös pelimahdollisuuksia ystävyysturnausten muodossa, Esko Heikkinen lupaa, ja myöntää, että pieneksi seuraksi Kosken Kaiun mahdollisuudet edetä pöytätennisharrastuksen parissa ovat erinomaiset. -Janne on aina harrastanut urheilua monipuolisesti. Tärkeintä olisi saada pojille riittävästi pelipöytiä, että harjoitteluaika saataisiin tehokkaasti käyttöön, Juha Karonen toivoo. Silti vanhemmat on tyytyväisiä, että poika viihtyy paremmin liikuntasalilla kuin jossain muualla. Valastin ohella junioreita on uuden lajin saloihin käynyt syksyn aikana opastamassa myös toinen maajoukkuetason pelaaja, Aki Kontala, ja lisää on luvassa. -Jokaisella pojalla on käytössä todella huippuluokan välineet, sillä esimerkiksi mailojen kilpailukumit on peritty joko minulta tai Pasilta. Omiin suorituksiinsa kulumassa olevalla kaudella Valasti sanoo olevansa suhteellisen tyytyväinen, sillä pelien voittosuhde on korkea. Pöytätennis kaipaa menestyvää esikuvaa Pasi Valasti pelaa ammatikseen Saksan kakkosbundesliigassa Fuldan joukkueessa. Tämä puolestaan tietänee sitä, että Valasti jatkaa seuraavallakin kaudella ammattimaista pöytätenniksen pelaamista Euroopassa, jossa pingiksen lajikulttuurin arvostus on huomattavasti korkeampi kuin Suomessa. Uudesta lajista nuorukaiselle on jo selkeä käsitys. Nyt hänen lajejaan ovat lentopallo ja pöytätennis, sillä yleisurheilu sai väistyä pingiksen tieltä. Kymmenkunta aktiivia Viime syksynä alkaneeseen pöytätenniskouluun on Koskella osallistunut kymmenkunta aktiivista alle 13vuotiasta poikaa.Lisäksi kaksi kertaa viikossa järjestetyissä ohjatuissa harjoituksissa on käynyt satunainen joukko kokeilijoita. Vasta uuden lajin makuun päässeille junioreille sen paremmin Heikkinen kuin muutkaan pöytätenniksen ystävät eivät vielä tässä vaiheessa aseta mahdottomia tavoitteita, vaikka ne korkeilta kuulostavatkin; varsinkin kun ottaa huomioon, että pöytätennistä on Koskella pelattu tosissaan vasta syksystä asti. Oman roolinsa peliuran päättyminen jälkeen Valasti näkee mukana olona lajin valmennustyössä,ei ehkä aivan vastaalkajien valmentajana vaan hieman pidemmälle lajin parissa edenneiden juniorien. Koskella Valasti jakoi pöytätennisharrastuksen parin vuosikymmenen tauon jälkeen uudelleen aloittaneille koskelaisnuorille vinkkejään pelaajana kehittymisestä. Tätä nykyä vähintäänkin kerran päivässä, aikaisemmin jopa kahdesti päivässä pingispalloa treenimielessä lyövä Valasti myöntää, että pöytätennisammattilaisenkin on mahdollista tehdä itselleen kohtalainen tili, jos samalla on valmis luopumaan monista tavallisen elämän asioista. Uusia vieraita luvassa Pasi Valastin vierailu päätti alkaneen pingiskoulun syyslukukauden. Keväällä Koskella on tarkoitus kutsua uusia vieraita. Lisäksi Valasti valoi uskoa siihen, että kovalla työnteolla kotimainen pöytätenniksen ikäluokkakärki on saavutettavissa suhteellisen nopeastikin. -Olen päättänyt, että pelaan ammattilaisena vuoden kerrallaan. -Hyvältä pöytätenniksen pelaajalta vaaditaan synnynnäinen hyvä pallosilmä. -Maaperä täällä Koskella on otollinen ja kaikki on mahdollista. -Syksyn harjoituksissa on ollut paljon hyötyä entisistä pelaajista,Samuli Laaksosesta ja Antti Postista, jotka kaivoivat mailat esiin parin vuosikymmenen tauon jälkeen ja ryhtyivät omalta osaltaan valmentamaan poikia.Muutoinkin pöytätennisharrastuksen uudelleen aloittamiseen on suhtauduttu todella myönteisesti niin Kosken kunnan kuin myös urheiluseura Kaiun puolesta, Heikkinen kiittelee. -Kilpailu pöytätenniksessä on yhtä kovaa, tiukkaa ja sairasta kuin missä muussa lajissa tahansa. Tavoitteet korkealla Esko Heikkisen johdolla koskelaisjunioreiden alkutaival pöytätenniksen ihmeellisessä maailmassa muotoutuu monia aloittelijoita helpommaksi, sillä aloittelevat junioripelaajat voivat olla varmoja siitä, että heille opetetaan lajin perustekniikat taatusti oikein. -Hyvältä harrastukselta pöytätennis vaikuttaa. Meillä sitä ei vain nähdä, koska lajikulttuurimme ei ole saavuttanut vastaavaa tasoa kuin esimerkiksi Kiinassa, jossa välillä tuntuu siltä, että elämä on yhtä ja pelkkää pöytätennistä, Valasti hymähtää. -Haluaisin olla mukana siis työssä, jossa jalostetaan lupaavasta juniorista kansainvälisesti menestyvä huippupelaaja, Pasi Valasti päättää, eikä lähde ennakoimaan onko joku vasta lajin parissa aloittanut koskelaisjuniori juuri se pelajaa, jota laji kipeästi kaipaa. Jos juniori jaksaa tehdä motivoituneena ja määrätietoisesti töitä, harjoitella riittävästi, voi hän nousta kansalliselle huipulle suhteellisen nopeasti, sillä lajilla on Suomessa vain noin tuhat kilpailevaa lisenssipelaajaa, Heikkinen miettii
02-4862 870, 040-8459 561 K-aut. 4860 249 AURAN AUTOPALVELU puh. Kylmyydestä huolimatta kisat vietiin läpi ilman paleltumisia. 4861 818 Turuntie 568, Riihikoski PARTURI-KAMPAAMO HAN HAIR Pöytyä kk, 4867 192 AURAN PITOPALVELU Aura p. 02-4862 337, 0400 123 258 likakaivojen tyhj., lietteen ajoa ym. 4869 110, 0500-780 999 MURTOHÄLYTTIMIÄ ASUNTOKAUPAN KUNTOTARKASTUKSIA Rkm RAIMO AVELLAN Marttila p. 0500-940 984 RIITTA PELTO-PIHKO Niinijoentie 228, Mellilä p. SPR:n Auran osaston kuntoutusasema p. 486 450, f. 0400-533 937, 02-7631 418 LOIMAAAN KYLMÄKESKUS OY HANNA LEPISTÖ, Tarvasjoki puh. 0400-822 080, 486 8038 asennukset, tarvikemyynti, vikapäiv. Pauli Kuuluvainen AuVa 49.11. Auran Vannas 1.48.31; Päivi Autio, Leena Miettinen ja Hanna Miettinen H 65 (3x3,5km) 1. 4868674, 0500-741 662 AURANMAAN MIES, AURA puh. 02-4864 950 AJONEUVOVUOKRAUSTA ATK-LAITTEITA JA -OHJELMIA AUTOJA KONEKORJAAMOJA AUTOMAALAAMOJA AUTOPELTIKORJAAMOJA ERISTYSLIIKKEITÄ FYSIKAALISTA HOITOA HALLITILAA VUOKRATTAVANA HIERONTAPALVELUA HINAUSPALVELUA JÄTEHUOLTOA KEHYSTYSLIIKKEITÄ KODINKONEHUOLTOA KOSMETOLOGEJA KYLMÄKONEHUOLTOA LVI-PALVELUA LYMFATERAPIAA LÄMPÖPALVELUA MAALAUSTYÖTÄ MIESTEN ASUSTEITA OPTIKKOPALVELUA OSTOJA MYYNTILIIKKEITÄ PAINEJA LÄMPÖMIT– TARIEN KALIBROINTIA PAINEPESUPALVELUA PAKETTIAUTOKULJETUKSIA PARTURIKAMPAAMOJA RAKENNUSSUUNNITTELUA RAKENNUSLAITEVUOKRAAMOJA RENGASLIIKKEITÄ RENGASPALVELUA SAHAUSPALVELUA SIIVOUSPALVELUA RATSASTUSTA SÄHKÖPALVELUA TILITOIMISTOJA TV-VIDEOHUOLTO JA -MYYNTI • ammattina jätehuolto • JÄTEHUOLTO MÄKIÖ OY Oripää puh. Leo Luotio HaHa 41.40;3.Ensio Lappi AuVa 44.40, 4. palvelu • eri ikäryhmät BITTISEPPÄ ISMO LERTO Valtat. 0400-327 515 PITOPALVELU MAILIS SIEPPI Aura p. Loimaan Jankko 2.00.13; Heimo Hongisto, Pentti Saario ja Harri Kuosa. 0500-822 336 MATKAILU JA PAKETTIAUTOT sekä umpikorija vaihtolavakuorma-autot. 0500 532 341, 4846 863 Kodinkonehuolto T. P. 4868 635, 0400-531 810. 02-4860 249, 049 527 825 AURAN AUTOPALVELU puh. Tuulentie 3 Dipl. ja 30.joulukuuta Kiikalan lentokentän maastossa yhdessä Uudenmaan aluemestaruuskilpailujen kanssa. 4847 657, 044 7053 063 Vuoden 2001 rästiin jääneet Varsinais-Suomen piirineli aluemestaruuskilpailut järjestettiin 29. iskuvasara. 4869 930 Maalaus-, tapettija laattatyöt Maalaustyö J. SALLASMAA Mäntsäläntie 473, 21490 Marttila puh./fax. p. ja katsastuskorj. 4860 686 Trak. 486 0951 Sähköurakointi T. pikkubusseja, as.autoja, h.autoja, pak.auto, moot.kelkka p. päivänä TILIKAIJA OY Penttiläntie 50, 21370 Aura kk p. 0500 820 404, ilt. PENTTI RÄIKKÄ Kyrö Puh. Pertti Kipinoinen AuVa 37.47. 0400 328 786 AUTO-LAAKSO lähin hinauspalvelu 24 h/vrk. 4860 749, 0400 741 319 Part.-Kamp. 02-4860 406 www.serpens.fi Part.-Kamp. ma-pe 8-17, la 9-14 AURAN AUTOJA KONEKORJAAMO puh. 02-7661 286, 0500-794687 KOLME KOLIKKOA Riihikoski Piimät. RAULI SALO Pöytyä puh. 486 1807 RATSUTALLI HEVOSSAARI Kyrö, puh. 4862 140 Susanna Santavuori Kyröntie 21 Kyrö, puh. 7671 248, 0400-537 120 KAIVINKONEURAKOINTIA HIUSSOPUKKA Aura p. 486 6085 PARASTA JUHLAPÖYTÄÄN PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN PITORIIHI puh. puh. 0400 908 609 AURAN HUOLTOPISTE Jouni Vilkkinen, Turunt. 02-4869 210 LIEDON OPTIIKKA, optikko ja silmälääkäri puh. 0400-530 898 ORIPÄÄN SÄHKÖ KY, Oripää puh. P. SIEPPI Aura Puh. 02-4861 696, 0400 531 810 AURAN AUTOJA KONEKORJAAMO puh.02-4860686 kaikki alan työt meiltä myös autorenkaat KYRÖN FYSIKAAL. 02-4862665, 0400-786 851 AJONEUVOHUOLTOA JA KUNNOSTUSTA KODINTURVA-KIISKINEN Kaikki alan työt – myös videovalvonta – palohäl. 02-4860 359, 0500 526 910 PEKKA KITULA Aura puh. H 55 (8,3km) 1. 02-4860 629 • ilmainen lyhenn. 4861 807, 0400-3254 77 Kyrössä eri suuruisia, lämmintä puh. 0400-924 894 Kuumavesipesurilla Tmi Seppo Kauppinen p. OJALA P. 02-4860 610 TARVAS-SÄHKÖ Ky Sähköasennukset, tarvikemyynti Hovimäentie 17, Tarvasjoki p. 02-4861 417, 0400 824802 MERJAN SIIVOUS Aura puh. JUHA UUSITUPA Tarvasjoki p. 4868 617 Rekisteröity Hieroja TUULA HIRVENSALO Tarvasjoki, Riihikoski p. AURANMAAN AUTO puh. 040 7292 229 MAINOSPALVELUA Part.Kamp. 57, p. urak. SIREN p. Hanna Miettinen AuVa 40.34; 2. 7661187 Tilauksesta, yksilölliset työasut takuutyönä TEXIDA, Kyrö puh. 4866 568, 0500-536 698 Sähköurakointi J. 4848776, 0400 864414. H 50 (3x6,3km) 1. 4868 617 Teboil-polttoöljyä edullisesti AURANMAAN ÖLJY Maanpää puh. Maanrak. AGRI-DATA OY • Tilituki • Peltotuki • Koulutuspalvelut • P. HOITOLAITOS OY Harri Haukila Yläneentie 35, puh. 4863016 PARTURI KAMPAAMO TIITARI UUSIKARTANO p. lymfaterapeutti Valma Aaltonen Aura p. 040 500 2166 Kodinkonehuolto T. 02-4860 249, 049 527 825 SIIVOUSPALVELU SANNA VALTONEN p. 4860 980 JASMIN puh. 0400-945438 PITOPALVELUA RICANTINAN PITOPALVELU p. 4861 696, 0400-531 810 Huollot, pikkukorjaukset ja hitsaukset AURANPORTIN AUTOHUOLTO puh. Lumi oli luistoltaan erittäin nihkeää ja latu-urat olivat pehmeitä, mutta lunta oli riittävästi,noin 20-30 senttiä. 4860 401 Av. JÄRYKSELÄN AUTOja KONEKORJAAMO P. 4862 797 RIIHIKOSKEN FYSIK. 4846 741 Traktorit, hlöja kuorma-autot ym. 7673903, 0500-594468 OILI JALONEN KY 24 h päivystys 0800-122 121 HINAUSPALVELU FORSSTRÖM PUH. 4848654, 4869091 9 h. Mestaruudet voittivat Miettisten sisarukset, joista Leena voitti D 21sarjan ja Hanna D 17-20-sarjan. 02-4869 217 AUTO-LAAKSO Riihikoski puh. 4860 730 AURAN FYSIK. SIREN p. Risto Joonas MaMa 30.51; 5. Viestit: D 21 (3x6,3km) 1. 4846 038. Auran Vantaan mukaan uskaltautuneet suunnistajat menestyivät hyvin ja piirinmestaruusmitaleita tulikin yhteensä neljä henkilökohtaista, joista kaksi kultaista ja kaksi pronssia sekä kaksi kultaa viesteistä. 1 Aura, puh. Leena Miettinen AuVa 51.13; 3.Päivi Autio AuVa 56.55. Auran Vantaan hiihtosuunnistajat pm-mitaleilla Markku Autio AuVL-0801-13 7.1.2002 14:35 Sivu 1. Suomusjärven Sisun järjestämät kilpailut käytiin erittäin kylmissä oloissa, lämpömittarin näyttäessä lauantaina 13 astetta pakkasta ja sunnuntaina jopa 18 astetta sekä lisäksi kävi kohtalainen tuuli, mikä lisäsi pakkasen purevuutta. KAUKINEN Puh. 4866 268, 0500-785 471 ismo.lerto@dlc.fi, kotisivu: www.dlc.fi/-bittisep/ Ford Transit-PIKKUBUSSI Maanpää p. 050 3237 599, p./f. Järvinen Oy puh. 486 2185, 0400 531 010 RAK.SUUNNITTELU H. Mattila p./f. Saarinen puh. 4860 371 Helalantie 11, Kyrö AURAN KODINPISTE TV-Kodinkonehuolto Puh. 050 5521 973 SEO-HUOLTAMO TARVASJOKI L. N:o 2 – 2002 – 13 Tiistaina tammikuun 8. 4876 441 MARTTILAN RTV-HUOLTO Grundig ja Canal Digital edustukset. 4877 997, Lieto kk Muuttoja ym kuljetuksia TRANSPORT FORSSTRÖM puh. ILKKA RANTALA Kyrö puh. HOITOL. 4866 788, 0500-538 035 AUTO-PELTOLA OY Lieto as P. Aura p. 4860 664. H 65 (5,5km) 1. Heimo Hongisto LoJa 44.03. AURAN AUTOPALVELU p. KEHYSTYS & PUOTI p. HOITOLAITOS Ari Haapamäki Kyröntie 14, puh. 4860 735 Part.kamp. DIESEL/BENSA-AUTOJEN PAKOKAASUMITTAUKSET KYLMÄK. puh. VIRTA Riihikoski p. 4861419 RUNSAS LAUTANEN, Marttila p. E.W. 040-5599 156, 0400-720248 Mainosteippaukset Milla Mainos, Riihikoski P. MERJA SAURA Riihikoski p. TUKKAKIKKA • Eija Herttuainen • Miia Mäkinen Liikekeskus, Aura puh. 7661448, 0500 821 048 Asennukset, tarvikkeet, kodinkoneet Vakuutusyhtiöiden korjaukset, myös vahinkotarkastukset. 0500 820 404, ilt. 4860 359, 0400 526 910 sekä valjaiden ja loimien korjausta/ pesua. 4863 620 LVI-alan työt ja tarvikkeet TARVASJOEN LVI OY Lasse Litjo P. JAANA MURTO 21370 Aura kk puh. 7673903, 0500-594468 PIRJO MATTILA, Kumila Riihikoti-Palveluk. 4860 416 Suvi's Aura p. 4863 435, 0400 741 046 Pakokaasutest. 484 5558, 040-5111 928 MIMMI Riihik. 4847 690 040-5930 187, Tarvasjoki LEENA PUISTO, Kyrö p. 4876 441 tai 0400-608 369 SIJAISAUTOPALVELU KEHYSTYS & PUOTI p. H 70 (5,0km) 1. KNUUTILA Kuutilantie 12 A, Kyrö Puh. 8 x) Kysy lisää p. HUOLTO V. Tuloksia: D21 (8,3km) 1. Auran Vannas 1.38.04; Ensio Lappi, Pauli Kuuluvainen ja Pertti Kipinoinen. Pronssille ylsivät Päivi Autio D 21-sarjassa ja Ensio Lappi H 70-sarjassa. D 17-20 (7,3km) 1. Tiina Väre SomEsa 43.06. 4862 185, 0400 531 010 9,5 tn telakaivinkone alan töihin, oja, kaapeli, luiskakauha, hydr. 4862 873 LVI-ASENNUS TOIVONEN OY Kyrö p. 240, Pöytyä p. 040-5060072 Aura SUUTARINTYÖT AURANMAAN RAKENNUSLAITE VUOKRAAMO KY Aura puh. Kisat olivatkin siirtyneet viime helmikuulta näin loppuvuoteen juuri lumen puutteen vuoksi. 4860 371 SERPENS OY 21380 AURA puh. 4862 726, Kyrö KRISSE puh. ANNA-MAIJA Marttila puh. 0400-740 388 KYRÖN SÄHKÖ OY Sähköasennukset, tarvikemyynti Kyröntie 14, käynti pihan puolelta, p. traktoriurakointia. 040-7051 364 HAKEMISTO HAKEMISTO Palvelu JULKAISTAAN JOKA TIISTAI • hinta 12,20/rivi/julkaisukerta • suurin koko 5 riviä • 2 kk:ksi kerrallaan (n. p. 2566 208 AUTOJA PIENKONEKORJAAMO J. 4862191 myös ilm. 4860 799, Aura LIISAN LETTI p. ajanvar. 4862 812, Kyrö ANU Liikekeskus Aura puh.4 866 210 SONJA, puh. 4868 517 Tr. 4863 365 TYÖVAATTEITA RUOKAMESTAN Juhlaja pitopalvelu Aura p. 4860 295 AURANMAAN VESI JA LÄMPÖ OY Riihikoski puh. Viestimestaruudet Vannas voitti D 21-sarjassa joukkueella Päivi Autio,Leena Miettinen ja Hanna Miettinen sekä H 65-sarjassa joukkueella Ensio Lappi, Pauli Kuuluvainen ja Pertti Kipinoinen. urak. 484 5668, mobile 044 0220220 Hierontaterapeutti JAANA LEHTIMÄKI, Pöytyä p. AUTO-PELTOLA OY Lieto as. 4876 822, 0400 874 682 Isover puhallusvillatuotteet AURANMAAN PUHALLUSVILLA puh
Mukana edustaja metallifirmasta. 85 € € € TI-TO 8.-10.1. p. € (19 milj. 33 € kpl 196 mk Koivun Maalaisleivän limppupuoti avoinna joka tiistai ja perjantai klo 12.00-18.00. 4842 932, 050 3588 360 LIIKE SULJETTU 7.1.-24.1.02 – Huoltoviikot – Av. mk)! TO 10.1. TTAMMIKUUN NUMERO ILMESTYY 29.1.2002 AMMIKUUN NUMERO ILMESTYY 29.1.2002 TIISTAIN muistilistaan tulevat tiedotukset pyydämme jättämään ilmoituskonttoriimme kirjallisena viimeistään PERJANTAINA ja PERJANTAIN lehteen tulevat viimeistään KESKIVIIKKONA. 4860 418 TARJOAMME TI LA AURA 4860418 Myymälämme avoinna ma-pe 9-18, la 9-13 PORSAAN KYLJYKSET 32.71 mk/kg..........kg 5 50 PORSAAN SUIKALELIHA 26.76 mk/kg.........kg 4 50 KEITTOKINKKURULLA (8.50 €/kg) 50.54 mk/kg..100 g siiv. € 1.33 pkt ( 7.90 pkt ) KULTA-HETKI KAHVI 500 g ........................... suomal. Hopeasompakoulu torstaisin klo 18 Haukkavuoressa. 0400-489202 • Auran keskus LOPPUUNMYYNTI! ARK. klo 10-17 Laadukkaita sohvakalustoja ja jurvalaisia tyylihuonekaluja (Talonpoikaisrokokoo, kustavilainen empire) HUIPPUEDULLISESTI * maksuaikaa tarpeen mukaan. € 0.20 kpl ( 1.20 kpl ) KANANMUNAT 10 kpl (n.590 g) ........ € 4.18 kg ( 24.90 kg ) BROILERIN KOIPIREISI ....................... * ilmainen kotiinkuljetus * vanhat kalusteet hyvitämme vaihdossa KALUSTE ARI NÄRVÄ P. TERVETULOA! KOIVUN MAALAISLEIPÄ Sankarintie 129 21870 Riihikoski Puh. € 0.75 pkt ( 4.50 pkt ) Valio EDAMJUUSTO ........................ alkaen Asemanseudun koululla klo 14-15.30. € 1.66 pkt ( 9.90 pkt ) TAMMIKUUN POISTOMYYNTI Kaarlinintie 8 Kyrö Avoinna ma-pe klo 12-18, puh. YU-koulujen harjoitusvuorot Asemanseudun koululla 5-7 v tiistaisin klo 18.15-19.30,8-11 v. Keskiviikkoisin myös Kyrön torilla. klo 18 Tuulensuussa. Spr:n Marttilan osaston ystäväpalvelu kokoontuu 14.1. klo 14 Lounastuvassa. Auran Lions Klubin hallituksen kokous 10.1. LOTOSSA JÄTTIP. 4864 9533 Fax 4868 053 marjo.laine@auranmaanviikkolehti.fi Auranmaan Viikkolehden, Kaarina -lehden ja Loimaan Lehden lukijoille Liitteeseen tarkoitettu ilmoitusaineisto tulee toimittaa Auranmaan Viikkolehden konttoriin viimeistään 25.1. klo 14 Suvirannan palvelukeskuksessa. 4862 718 Maunu VAATTEET JA ALUSASUT 10 €/20 €/35 € KOSMETIIKKA JA KORUT 1 €/2 €/3 €/5 €/10 € TL-TUKKU OY:n KAUSIMYYMÄLÄ • AURA Meijerikuja 1. alkaen Asemanseudun koulun keittiöllä klo 17-18.30. 10-17, la 9-13 AURA PUH. ELÄKELÄISTOIMINTA Eläkeliiton Kosken Tl.yhdistyksen laulukuoron harjoitukset pe 11.1. € 2 pkt ( 11.90 pkt ) KE 9.1. KAIKKI POIS! Hurjasti hyvää tavaraa. € 0.80 ras ( 4.50 ras ) ELDORADO-SEI 400 g (9.90 pkt) ........ 3,2 milj. alv Salora 28" Teksti-TV Tarjous Tarjous Tarjous Tarjous Radio Nauhuri CD-soitin Teho 2x20W SE 33200 SK ASTIANPESUKONE 399 399 € € Tarjous Tarjous Tarjous 399 399 € € KULJETUS • ASENNUS • HUOLTO 219 219 € € KAL USTEMARKKIN AT KOSKEN TL NUORTENTUVALLA VAIN HUOMENNA KE 9.1. PALVILEIKE ............. 16 – 2002 – N:o 2 Tiistaina tammikuun 8. tiistaisin klo 19.30-21 ja perjantaisin 18.30-20. alkaen. Pöytyän Urheilijat/hiihto. 10-18 • LA 9-14 jo edullisista hinnoista • Ei puhelinvarauksia • Selkeät mk-hinnat. € 5 kg ( 29.80 kg ) Suomal. € 1 kg .( 5.90 kg ) HILLOMUNKIT ...... UUNILENKKI 400 g.......................... Urheilukoulut Kyrön koululla jatkuvat to 10.1. mennessä. puh. Marttilan Murto Hopeasompakoulu keskiviikkoisin klo 18.Yu-kerhot alkavat tällä viikolla viimevuotisin ajoin: Keskiviikkona: klo 17.30-18.15 Juniorit, klo 17.30-18.30 Uhmarit, Torstaina: klo 17.30-18.30 Kiljukopla, klo 19-20 Murkut. 0500 168 190 VENYTÄ MARKKAA/ EUROA Erä laadukkaita kotimaisia mattoja alk. PORSAAN LAPAja ETUSELKÄ € 3.01 kg ( 17.90 kg ) Irtom. 02-4860 629 ALE ALE alkoi! Viikkolehden sivuilla riittää lukemista Auranmaan Viikkolehti maaseudun asialla! VIIKKOLEHTI – luetuin Auranmaalla Auranmaan Viikkolehti Marjo Laine puh. 4841 291 EDULLINEN PALVELEVA ma-pe klo 9.00-20 la 8.30-18 TI 8.1. APU -91 harjoitukset keskiviikkoisin klo 19.30 Asemaseudun koululla. ke 9-17, pe 9-17, la 9-13 AURANMAAN MIES AVOINNA: ark. Pesuaineet, vaatteet, kodintekstiilit, lahjatavarat, käyttötavarat, kemikaliot, kankaat, työkalut, taloustavarat, kynttilät, lelut, karkit, SIIS KAIKKI: -50 % -80 % TERVETULOA PENKOMAAN HUIPPUEDULLISIA LÖYTÖJÄ! MANNIN PIHVILIHA KOSKI TL p. torstaisin 18-19.15, yli 11 v. Luontokerho maanantaisin 14.1. klo 13 Op:n kerhohuoneella. alkaen ja koulukeskuksessa ti 15.1. Loimaan seudun sydänyhdistys ry sydänkerho kokoontuu poikkeuksellisesti vasta ti 22.1. alk. NAUTA-SIKA JAUHELIHAA ........... klo 10.30 S.R.K.talolla ja päiväkerho samana päivänä klo 12 OP:n kerhohuoneessa, mukana pankin edustaja.Käsityökerho alkaa kokoontua maanantaisin klo 13 yhdistystalolla 14.1. Tuore. Sotainvalidien Yläneen osaston ja naisjaoston treffit 10.1. Isonperän 4H-kerho aloittaa kevätkauden tänään ja kokoontuu joka tiistai klo 17 alkaen Isonperän koululla. 4862 464 KYRÖ EDULLINEN TEKSTIILIEN, NEULEIDEN, LAHJATAVAROIDEN OSTOPAIKKA SIRPAN PUOTI ALE MYYNTI ALKAA HUOMENNA KESKIVIIKKONA Huuskantie 5, Aura P. URHEILUTOIMINTA Auran Vannas. € 2.50 kg ( 14.90 kg ) POPSI GRILLINAKIT 300 g ........................ päivänä Irtonumero 6 mk, 1 € sis. 48 68 701, 050-593 7044 . € 0.83 100g ( 4.95 100g ) APPELSIINIT................. AuVL-0801-16 7.1.2002 14:38 Sivu 1. Kokkikerho joka toinen torstai (parittomat viikot) 17.1. klo 18 Ruokamestassa. 4H-TOIMINTA Mellilän 4H-yhdistys. Koski Tl. Kosken Kunnon kohottajat, jumppa alkaa tänään Nuortentuvalla klo 11. Karinaisten Kunto: Hiihtoharjoitukset huomenna klo 18.30 Kyrön pururadalla. Eläkeliiton Tarvasjoen yhdistys kirjallisuusja harrastepiiri ti 15.1. vähärasv. N