Päätoimittaja Johanna Puukka Pikkulasten yöllinen hoiva jää usein näkymättömäksi Sivut 2–7 Psykologi Julia Pöyhönen: Kavereiden määrä ei välttämättä kerro kaveri taidoista Sivut 15–20 Sivut 8–14 Virossa siirrytään kohti täysin vironkielistä opetusta, ja se herättää tunteita
Lauantai 2.11.2024 2 ?????. Marilla Parhiala Vauvavaiheessa äiti on usein ensisijaisesti vastuussa yöllisestä hoivasta. PAULA POHJAMO. Yöllinen hoiva haastaa pienten lasten vanhempia Asiantuntija Petteri Eerola kannustaa vanhempia jakamaan vastuuta yöllisestä hoivasta mahdollisuuksien mukaan
Yöllinen hoiva jää usein näkymättömäksi, kuvailee vanhemmuuden yövuoroa pikkulapsiperheissä tutkinut yliopistonlehtori Petteri Eerola Jyväskylän yliopistosta. Saatetaan myös siivota tai tehdä jotain muita kodinhoidollisia juttuja. M itä yöllä tehdään. Jos kysytään pienen lapsen vanhemmalta, niin ei ainakaan nukuta. Eerola toteaa, että iltaja aamutoimet ovat kiinteä osa yöllisen hoivan jatkumoa. – Yö saattaa olla ainoita hetkiä, jolloin vanhempi ehtii edes hengähtää. Lauantai 2.11.2024 3 ?????. Eerola mieltää tämänkin osaksi yöllistä hoivaa, kun hoiva käsitetään laajemmin lapsen hyvinvoinnista huolehtimisena. – Siitä ei paljon puhuta, vaikka se vaikuttaa keskeisesti vanhempien hyvinvointiin. Jos on palattu töihin, niin naputellaan illan viimeiset sähköpostit, Eerola luettelee. Joissain perheissä toinen vanhemmista ottaa öistä pääasiallisen vastuun.. Kun lapsi on saatu nukkumaan, alkaa niiden asioiden tekeminen, joita päivällä ei ehtinyt. Perheissä on öihin liittyen todella monenlaisia käytäntöjä, Eerola kertoo. Kiireisen arjen lisäksi unen päästä kiinni saaminen voi venähtää esimerkiksi silloin, jos vanhempi jää murehtimaan perheeseen tai lapsiin liittyviä asioita. Keskustelu vanhemmuudesta ja hoivan jakamisesta keskittyy yleensä päiviin, vaikka yöt vievät noin kolmanneksen vuorokaudesta. Yöllinen hoiva ei rajaudu vain siihen, mitä pimeinä tunteina tapahtuu. Eerolan mukaan varsinkin pienten lasten äideillä päivän askareet jatkuvat myöhäiseen iltaan tai jopa yöhön asti
Joissain perheissä yöllisestä hoivasta on keskusteltu paljonkin. Jos toinen on illat töissä, niin kotona oleva vanhempi ottaa iltatoimista luonnollisesti koppia. Päätös vanhempien välillä voi perustua esimerkiksi lapsen toiveeseen tai siihen, Yliopistonlehtori Petteri Eerola on tutkinut isyyttä ja vanhemmuutta. – Tähän välille mahtuu kaikenlaista, Eerola toteaa. Lauantai 2.11.2024 4 Toisissa perheissä kaikki tehtävät jaetaan vanhempien välillä tasan myös öiden osalta. HANNA MARJANEN ??????. Jako myös usein muuttuu työntilanteen mukaan. Eerolan mukaan isän rooli usein kasvaa, kun äiti palaa perhevapailta töihin. Vastuun jakamiseen vaikuttavat Eerolan mukaan usein myös vanhempien työt
Jako saattaa perustua myös puhtaasti vanhempien tarpeisiin. – Moni menee virran mukana, Eerola kuvailee. – On myös niitä isiä, joilla on ykkösvastuu öistä. Kulttuurilla on kuitenkin muunlaisiakin vaikutuksia. Eerolan mukaan tämä heijastelee perinteistä vanhemmuuden mallia: Äidit tekevät yleensä enemmän lastenhoitoa kuin isä. Myös yhteiskunnalliset arvot ja ideaalit ohjaavat vanhempia tiettyyn suuntaan. Jotkut huonouniset vanhemmat taasen ottavat yöt kontolleen, koska he tietävät heräilevänsä öisin joka tapauksessa. Erilaisia tapoja toimia ei tällöin välttämättä edes osata ajatella. Eerolan mukaan vanhemmat saattavat todeta, että omaan tapaan toimia on ikään kuin ajauduttu. Toinen vanhemmista saattaa hoitaa yöt sen takia, että huonosti nukkuva kumppani voisi nukkua niin paljon kuin mahdollista. Monissa perheissä yötä koskevat järjestelyt muodostuvat kuin itsestään. Sitten on äitejä, joiden mukaan isä tekee yöllistä ??????. Varsinkin vauvavaiheessa äiti on usein yöllisestä hoivasta ensisijaisesti vastuussa tai ainakin tekee sitä enemmän. Lauantai 2.11.2024 5 että imettämisen ja hoivan koettiin kulkevan kätevimmin käsikkäin. Eerola toteaa, että äitiyden ensisijaisuuden rinnalla näkyy samaan aikaan vahvasti hoivaava, vanhemmuutta jakava isyys. Mallia saatetaan katsoa esimerkiksi siitä, miten muut perheet ympärillä toimivat. Aina öiden hoitamisesta ei Eerolan mukaan käydä kovin syvällisiä keskusteluja
– Isossa kuvassa äideillä on kuitenkin useammin ensisijainen vastuu näistä yön heräämisestä. 123RF ??????. Osa öisin valvovista äideistä on todella väsyneitä, Eerola toteaa. Eerolan mukaan joissakin tapauksissa väsymys liittyi kiinteästi siihen, että äidit kokivat jäävänsä öisin yksin. Isällä voi olla vanhemmuuden yövuorossa hyvinkin aktiivinen rooli, vaikka äidillä olisi ohjakset käsissä. Joskus vanhempien väsymyksen taustalla on ykMonet vauvat heräilevät öisin. Isät eivät tutkimuksessa kertoneet kokevansa vastaavanlaista voimakasta väsymystä. Eerola huomauttaa, että nämä mallit eivät ole toisiaan poissulkevia. Lauantai 2.11.2024 6 hoivaa siinä missä hekin
Lauantai 2.11.2024 7 sinkertaisesti se, että lapsi itkee ja heräilee paljon öisin. Jos lapsella on useampi vanhempi, saattaa Eerolan mukaan olla lapselle ristiriitaista, että vain yksi tekee kaiken hoivan. – Osa vanhemmista on todennut, että nyt pikkulapsivaiheessa vähän väsyttää, mutta meidän lapsemme ovat itse asiassa nukkuneet aina hyvin. Eerola kannustaa vanhempia jakamaan vastuuta yöllisestä hoivasta mahdollisuuksien mukaan. Moni vanhempi kokee väsymyksen olevan vain pakollinen osa pienten lasten vanhemmuutta. Jatkuva heräileminen ja valvominen voi käydä nopeasti todella raskaaksi. – Lapset on kuitenkin fiksuja ja huomaavat kyllä, jos pelkästään toinen tarjoaa hoivaa, Eerola sanoo. – Silloin kaikki kuormitus ja väsymys ei kaatuisi vain sille toiselle, mikä on tietysti keskeistä. Kun yöllisen hoivan tarjoaminen vaatii molemmilta vanhemmilta paljon valvomista, voivat molemmat vanhemmat olla todella väsyneitä. Hoivaamaton vanhempi saattaa jäädä lapselle etäisemmäksi. Eerola pitää kuitenkin tärkeänä, että jos vanhempia on enemmän kuin yksi, voi lapsi kokea saavansa hoivaa kaikilta vanhemmiltaan. Eerolan mukaan ei voi kuitenkaan sanoa, että kaikki vanhemmat olisivat yöllisen hoivaan takia todella väsyneitä. Käytännön syyt saattavat sysätä yöt toisen vanhemman vastuulle. ??????. – Jos vanhempia on vain yksi, niin silloinhan se on lapselle se normaali tila. Jakaminen auttaa myös jaksamaan. Perheiden välillä on suuria eroja
Vierellä koulun rehtori Anna Zubova. Saija Kauhanen Narva kesklinna koolin englanninopettaja Jevgeni Zigalov (edessä vas.) ei käytä enää venäjän kieltä 7.-luokkalaisten opetuksessa. Nuoret kannattavat uutta kielilakia, mutta osaa vanhemmista se pelottaa. SAIJA KAUHANEN. ”Tämä on alku jollekin uudelle” Viro on aloittanut siirtymän kohti täysin vironkielistä opetusta. Lauantai 2.11.2024 8 ??????
Lauantai 2.11.2024 9 ??????. Vain muutamaa oppiainetta, esimerkiksi matematiikkaa, opetetaan yhä venäjäksi. Syynä muutoksen on Viron päätös siirtyä koko maassa täysin vironkieliseen opetukseen. SAIJA KAUHANEN. Välillä joku nuoremmista oppilaista innostuu kiipeämään toisen selkään, mutta vanhempien huomio on kännykässä. Koillisessa Virossa aivan Venäjän rajalla sijaitsevassa Narvassa noin 95 prosenttia asukkaista on venäjänkielisiä ja noin kolmannes Venäjän kansalaisia. Ihan kuin Suomessa. Tere, huikataan vierailijoille viroksi, mutta muuten välituntikeskustelu käydään venäjäksi. N arva kesklinna koolin käytävillä pötköttelee pitkä rivi oppilaita leveälahkeissa farkuissaan ja löysissä huppareissaan. Tämän syksyn alussa kaikki Narva kesklinna koolin ensimmäisen ja neljännen luokan oppilaat siirtyivät lähes täysin vironkieliseen opetukseen. 934 oppilaasta suurin osa on venäjänkielisiä, samoin iso osa opettajista. Vaikka oppilaiden opetus tapahtuisi jo pääosin viroksi, oppilaat saavat puhua venäjää välitunneilla ja vapaa-ajalla. Vuoteen 2030 mennessä kaikissa Viron kouluissa on luovuttu venäjänkielisestä opetuksesta ja käytetään vain viroa. Narva kesklinna koolin käytävillä kuulee yhä enimmäkseen venäjää
Urakka on iso, sillä kaikista opettajista noin joka viides puhuu jotain muuta kuin viroa äidinkielenään, useimmiten venäjää tai ukrainaa. Siirtymästä kokonaan vironkieliseen opetukseen on puhuttu Virossa jo noin 30 vuotta. Lauantai 2.11.2024 10 Siirtymä vironkieliseen opetukseen tehdään tästä syksystä alkaen porrastaen, ja muutos vaatii opettajien laajaa koulutusta. Narva kesklinna koolin rehtori Anna Zubova ???????. – Silti esimerkiksi Tallinnan alueen noin 16 000 opettajasta vain 200 lähti uudistuksen takia pois työstään, mutta heistäkin 50 on palannut takaisin esimerkiksi apuopettajiksi, kertoo virolaiseen opetukseen siirtymisen johtaja, Ingar Dubolazev koulutusja tiedeministeriöstä. Lopullisen sysäyksen muutokselle antoi Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Jos opettaja haluaa opettaa viroksi, hänen on suoritettava viron kielen vaativa C1-kielitesti
Venäjänkielistä opetusta saaneiden oppimistulokset ovat yli vuoden jäljessä vironkielistä opetusta saaneiden tuloksista. Myös opetusmetodeja halutaan yhdenmukaistaa. Opettajat eivät puhu lasten kanssa riittävästi, mikä vaikuttaa oppimiseen, Dubolazev sanoo. Lauantai 2.11.2024 11 Taustalla vaikuttavat myös oppimistulokset. ??????. Vahvasti venäjänkielisen Narvan alueen opettajista noin puolet on jo käynyt kielikoulutuksen. – Painotamme ihan perusasioita, kuten sitä, että opettajien pitää lukea lapsille sanat ja varmistaa, että lapset ymmärtävät ne. – Venäjänkieliset koulut eivät ole olleet niin avoimia kuin vironkieliset. Professori Anna Golubeva Narva Collegesta kertoo, että opettajien kielikoulutus on hyvin järjestelmällistä. SAIJA KAUHANEN. Golubeva uskoo, että kahden vuoden sisällä alueella on riittävästi vironkielentaitoisia opettajia. Korostamme myös, että turvallisessa luokkaympäristössä on lupa tehdä virheitä, opettajien monikulttuurista koulutusohjelmaa johtava professori Anna Golubeva Narva Collegesta kertoo. Etenkin jälkimmäiseen asiaan tartutaan opettajien koulutuksessa. Opetusmetodit taas ovat olleet kankeampia
Osa venäjänkielisistä vanhemmista pelkää, ettei pysty enää auttamaan lapsiaan koulunkäynnissä ja kotitehtävissä. – Kevät oli tunteiden mylläkkää, ja myös media loi omia uhkakuviaan. ??????. Lauantai 2.11.2024 12 Golubevan kertomana kielikoulutus vaikuttaa hyvin järjestelmälliseltä. – Suurin osa ymmärtää muutoksen tarpeen, koska he näkevät lapsensa pärjäävän virolaisessa yhJoillakin oppitunneilla käytetään vielä rinnakkain vironja venäjänkielisiä oppikirjoja. SAIJA KAUHANEN. Myös opettajien ja vanhempien suhtautuminen on pääosin hyvää, professori sanoo. Pieni osa vanhemmista onkin siirtänyt lapsensa venäläiseen yksityiskouluun, mutta vain kolme prosenttia kaikista vanhemmista haluaa lapselleen täysin venäjänkielisen opetuksen. Vanhemmat pelkäävät myös erityisopetuksen heikkenemistä ja sitä, mitä lapselle tapahtuu peruskoulun jälkeen
Vaikka opettajiksi valmistutaan Virossa keskimäärin 35-vuotiaana, eli monilla on jo taustallaan aiempia ammatteja, vaihtuvuus on suuri. Silti kouluun oli vaikea saada syksyksi vironkielentaitoisia opettajia. – Neljä tuntia kestävä kielitesti on vaativa ja mittaa myös kaikenlaista yleistietoa. Vasta hyvin moderniksi remontoidussa Narva kesklinna koolissa kielisiirtymään suhtaudutaan myönteisesti, vakuuttaa rehtori Anna Zubova. Pelkästään Narvassa on noin 300 opettajakoulutuksen saanutta henkilöä, jotka eivät työskentele opettajina. Opettajien saatavuus on ylipäätään heikkoa Itäja Koillis-Virossa. – Meidän pitää ajatella lasten tulevaisuutta. Olen onnellinen, että koulumme 70 opettajasta vain kaksi ei läpäissyt testiä. Lauantai 2.11.2024 13 teiskunnassa vain vironkielisenä, Golubeva toteaa. He voivat kokeilla uudestaan myöhemmin. Opettajaksi opiskeleva Reinhardt Müller haluaa jäädä valmistuttuaan töihin itärajalle Narvaan. SAIJA KAUHANEN. – Opettajana työskennellään muutamia vuosia ja vaihdetaan sitten johonkin toiseen, paremmin ??????
ja 6. . luokat sekä lukuvuosi 2030– 2031: 9. Täydellistä englantia puhuvalle ja Narva Collegessa opettajaksi opiskelevalle Reinhardt Müllerille, 21, elämä voisi avautua missä tahansa, mutta perhe, kaverit ja ”koko elämä” ovat Narvassa. – Tiedän, että monet nuoret pitävät tätä kielisiirtymää hyvänä asiana, alkuna jollekin uudelle. Kun opettajan minimipalkka on Virossa noin 1 830 euroa, Itä-Virossa opettajat saavat vähintään noin 2 700 euroa kuukaudessa. luokat, lukuvuosi 2026–2027: 3. palkattuun työhön, sanoo johtaja Ingar Dubolazov ministeriöstä. Vaatimuksena on viron kielen taito. ja 5. luokat. ja 4. luokat, lukuvuosi 2028–2029: 8. Viro on varannut muutoksen toteuttamiseen yhteensä noin 400 miljoonaa euroa, josta osa tulee Euroopan unionilta. Itä-Viroon houkutellaankin opettajia maksamalla heille puolitoistakertaista palkkaa. Lauantai 2.11.2024 14 VIRON KOULUJÄRJESTELMÄ Vironkieliseen opetukseen vuoteen 2030 mennessä . luokat, lukuvuosi 2027– 2028: 7. . Siirtymä vironkieliseen opetukseen toteutetaan portaittain: lukuvuosi 2024–2025: 1. Päätöksen venäjänkielisen opetuksen alasajosta Virossa teki Kaja Kallaksen hallitus syksyllä 2022. ???????. luokat, lukuvuosi 2025– 2026: 2. Venäjän rajan läheisyys ja erilaiset sosiaaliset ongelmat saavat monet nuoret muuttamaan Narvasta pois
Lauantai 2.11.2024 15 ?????. HEIDI STRENGELL. Riina Sydänmaanlakka / SUSU Psykologi Julia Pöyhösen mukaan kavereiden määrä ei välttämättä kerro kaveritaidoista. Neuvotteleminen voi olla lapselle vaikeampaa kuin lyöminen Tunnetaitoihin erikoistunut psykologi Julia Pöyhönen antaa neljä vinkkiä kaveritaitojen harjoitteluun
Pöyhösen mukaan taustalla voi olla esimerkiksi yksinäisyyttä, kateutta ja vihaa. Siksi lapset tarvitsevat aikuisen tukea kaveritaitojen opettelussa. Hyvä olo taas näkyy myönteisinä tekoina. Lisäksi lapsi haluaa olla turvassa. Myös päiväkoti-ikäiset lapset kiusaavat. Ihmisellä on tarve olla osa yhteisöä ja kokea itsensä tärkeäksi ja arvostetuksi. Tunnetaitoihin ja vanhemmuuden tukemiseen erikoistunut psykologi Julia Pöyhönen muistuttaa, että toisten huomioiminen, neuvotteleminen ja mielipiteen ilmaiseminen rakentavasti voi olla päiväkoti-ikäiselle lapselle vaikeampaa kuin uhkailu tai lyöminen. Psykologi Julia Pöyhönen ??????. Jos lapsen tarpeet eivät täyty, nousee voimak” Kun olo on kurja, teemme kurjia tekoja. – Lapsi voi myös hakea valtaa alistamalla muita, Pöyhönen sanoo. Tunteiden taustalla vaikuttavat tarpeet. Nämä johtavat ratkaisuihin, joissa tönäistään, sanotaan rumasti tai jätetään ulos leikistä. Lauantai 2.11.2024 16 M ä en enää ole sun kaveri! Tyhmä! Sä et saa tulla meidän kanssa! Tällaisia lauseita pääsee lasten suusta, kun keinot loppuvat. – Jos vaikkapa päiväkotiryhmä on turvaton, lapsi ei pysty yksin korjaamaan käytöstään
Pöyhösen mukaan tämä on usein myös kiusaamisen taustalla. Psykologikaksikko julkaisi lokakuussa kirjan Miu ja hyvän kierre (Kumma), joka opettaa lapselle kaveritaitojen perusteita: miten tunteet vaikuttavat tekoihimme ja miten kohtelemme muita. Lauantai 2.11.2024 17 kaita tunteita, jotka taas johtavat herkästi ikäviin tekoihin. Julia Pöyhönen tekee kollegansa Heidi Livingstonin kanssa Fannija Miu-tunnetaitosarjoja. Lasten kärjistyneissä konfliktitilanteissa ei suinkaan ole aina kyse kiusaamisesta. – Kun olo on kurja, teemme kurjia tekoja. Ylilyöntejä voi tulla ihan tavallisissa riidoissa. JANETTE HEIKKINEN ??????. Vaikka lapsella olisi kavereita, hänellä voi olla Lapsi haluaa olla osa yhteisöä ja tulla hyväksytyksi. Hyvä olo taas näkyy myönteisinä tekoina, Pöyhönen avaa
On tavallista, että leikki-ikäinen lapsi huijaa tai muuttaa sääntöjä kesken pelin. Lapsi oppii toimimaan sosiaalisissa tilanteissa ottamalla mallia muista. Näytä mallia ja sanoita. Mene avuksi riitatilanteissa. Kaikesta ei tarvitse nillittää, mutta lasta on silti hyvä ohjata toimimaan oikein ja kertoa, että muut lapset suuttuisivat tästä. Pöyhönen korostaakin, että tunneja kaveritaitoja voi ja kannattaa alkaa harjoitella jo ihan pienenä. Kaverusten tai sisarusten leikkiessä aikuisen on hyvä pysyä mahdollisuuksien mukaan kuulolla. Julia Pöyhönen antaa neljä vinkkiä, joilla aikuinen voi tukea lapsen kaveritaitoja arjessa. Aikuinen puolestaan usein joustaa näissä tilanteissa, vaikka ei kannattaisi. Myös lapsen ja aikuisen yhteiset leikit ja pelit voi hyödyntää kaveritaitojen harjoitteluun. Aikuisen kannattaa kiinnittää huomiota omiin sanavalintoihinsa jo taaperoikäisen kanssa: miten neuvotellaan ja mitä konfliktitilanteissa voi sanoa. 2 1 ??????. – Lapsen on myös hyvä kuulla sanat ”minua harmittaa se, että”. Isomman lapsen kanssa voi lisäksi keskustella, miten konfliktitilanteissa toimitaan. – Lapsi soveltaa aikuisten kanssa oppimaansa muihin lapsiin. Lauantai 2.11.2024 18 kehnot kaveritaidot. Aikuinen voi ohjata lasta arjessa sanoittamalla tilanteita ja kysymällä, saanko vuoron tai sopiiko, että tehdään näin
LIISA MÄÄTTÄ ??????. – Lapset kyllä tarvitsevat vapaata leikkiä, mutta lasten leikkiessä keskenään voivat vahvistua myös niin sanotut viidakon lait. Lauantai 2.11.2024 19 Konflikteja tulee väistämättä, ja lapsi tarvitsee apua niiden ratkaisuun. Kuvituskuva. Jos tilanteet päättyvät aina kaaokseen, huono käytös vahvistuu. Tästä olen eri mieltä, Pöyhönen sanoo. – Todellisuudessahan se tarkoittaa, että lapsi on Lapsi soveltaa aikuiselta oppimaansa muiden lasten kanssa leikkiessä ja pelatessa. Mitä sitten pitäisi tehdä, jos lapsi haukkuu kaveriaan, kieltäytyy leikkimästä ”enää ikinä” tai lyö. Hän painottaa, että ilman aikuisen tukea lapset turvautuvat herkästi pulmatilanteissa helpoimpiin – ja huonoimpiin – keinoihin. – Paljon kuulee sitä, että lapset oppivat ratkomaan riitatilanteita parhaiten keskenään
– Lopulta kaikissa riitatilanteissa on kyse siitä, että tunteet ajavat tekemään asioita, jotka saattavat jälkikäteen kaduttaa, Pöyhönen sanoo. Kun näin toimii toistuvasti, neuvottelemisesta tulee pian lapsen oma taito. Aikuisen ei kuitenkaan tarvitse olla tuomarina kertomassa, kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Lisäksi pitäisi pystyä ymmärtämään myös toisen tunne-elämää. – Yhdessä voi miettiä ratkaisua, joka sopii kaikille. Jotta voi olla hyvä kaveri, täytyy pystyä ilmaisemaan rakentavasti omia tunteitaan sekä säätelemään niitä. Aikuinen vetää silti rajat: haukkuminen tai lyöminen ei ole sopivaa käytöstä. Tämä taas edellyttää, että lapsi tunnistaa tunteita. Useimmat lapset ovat tässä aika taitavia. Pöyhönen suosittelee panostamaan samanhenkisten kavereiden etsimiseen ja leikkitreffien sopimiseen. 3 4 ??????. Opetelkaa tunnistamaan tunteita. Tämä aikuisen kannattaa sanoittaa ja pohtia, mistä viha johtuu. Aina sopivaa kaveria ei löydy varhaiskasvatusryhmästä. – On tärkeää, että lapselle olisi ainakin yksi kaveri, jonka kanssa hänellä on turvallinen olo ja jonka kanssa hän voi olla oma itsensä. Lauantai 2.11.2024 20 vihainen. Etsi lapselle samanhenkistä seuraa. Harrastukset ja vanhempien sosiaaliset piirit voivat auttaa tässä
Mitään ei murtunut tai mennyt poikki, mutta tutkimuksissa löytyi keuhkosyöpä. Hyvää elämää kuoleman rajapinnoilla Aamulla terveenä ja hyvinvoivana töihin lähtenyt sairaanhoitaja Marika Kojo palasi illalla kotiin keuhkosyöpädiagnoosin kanssa. KATJA TAMMINEN. Lauantai 2.11.2024 21 ????????. Katja Tamminen Marika Kojo joutui helmikuussa 2022 auto-onnettomuuteen
Auringonkukka on Heinolassa asuvan Marika Kojon lempikukka. Juttua on päivitetty Marika Kojon ajankohtaisilla kuulumisilla. – Olin hoitanut pitkään isäni terveysasioiJuttu on julkaistu alun perin Itä-Hämeessä 4.9.2023. Aika: 22.2.2022. Lääkäri päättää, että Kojo magneettikuvataan, koska niskaan vähän sattuu. Niiden täytyy olla isäni keuhkot, Kojo ajatteli. Hyvät uutiset ovat, että mitään ei ole murtunut tai mennyt poikki. Kojo on juuri ollut auto-onnettomuudessa, ja hänet on kuljetettu ambulanssilla sairaalaan. Päivystävä lääkäri painelee Marika Kojon selkärangan yläosaa. Elokuun lapsena hän on saanut niitä pienestä pitäen syntymäpäiväkukkina. Vääksystä rokotuskeikalta Heinolaan palaamassa ollut sairaanhoitaja menetti autonsa hallinnan liukkaalla tiellä ja kierähti katolleen. Hetken kuluttua lääkärillä on hyviä uutisia ja huonoja uutisia. Nuo eivät ole minun. Entinen työvuorossa juuri silloin ollut kollega puristi hänen kättään. Lauantai 2.11.2024 22 P aikka: Akuutti. KATJA TAMMINEN ?????????. Lääkärin ei ollut tarvinnut sanoa kuin lauseen alku, loput hän näki itse tietokoneen ruudulta. Kyllä, siihen kohtaan vähän sattuu
Kotona sairaanhoitaja teki juuri sitä, minkä hän oli kieltänyt potilailtaan, eli googletti. Terveen kuolemansairaan ei tarvitse jäädä sairaalaan, vaan hän voi lähteä kotiin. Hänen oli pakko tehdä jotain. Ajattelin, että lääkärin on täytynyt sekoittaa kuvat, Kojo muistelee. Alustava elinaikaennuste: kolme kuukautta. Marika Kojo ta. Jätän sinut nukkumaan ja hiivin olohuoneeseen kirjoittamaan. Hän oli ollut savuton ja hyvinvoiva. – Olen aina ollut toiminnan ihminen. Se on minun tapani selviytyä. Miten he tulisivat pärjäämään. Lauantai 2.11.2024 23 ” On taas yksi näistä unettomista öistä. ?????????. Tuosta noin vaan. – En ajatellut niinkään omaa kuolemaani, vaan kuten jokainen äiti, ajattelin lapsiani. Olen oppinut varomaan niitä lattialautoja, jotka narisevat eniten. Tiedon sekamelskan ja samalla tiedon puutteen kyydissä tiensä Kojon luokse löysi myös kuolemanpelko. Toisessa keuhkossa oli kahdeksan senttimetrin mittainen kasvain ja etäpesäkkeitä oli useita. Se tuntui absurdilta. Lohduttauduin sillä, että he olivat tuolloin jo melkein aikuisia. Siitä huolimatta, nyt hänellä oli keuhkosyöpä
Ojensit nenäliinan, vaikka en edes vielä itse huomannut itkeväni.” Kojo jatkoi sairauteensa tutustumista. Tutkimusmatkallaan hän törmäsi mahdollisuuteen, että hänen syöpänsä aiheuttaja voisi olla geenimutaatio. Venäjän hyökkäyssota oli juuri syttynyt, ja koronan aiheuttama hoitovelka ruuhkautti sairaaloita. KATJA TAMMINEN ?????????. Sinä tarvitset unta, että jaksat tätä kaikkea. Jätän sinut nukkumaan ja hiivin olohuoneeseen kirjoittamaan. Lisäksi meneillään oli hoitajien lakko. ”Maaliskuu 2022. Hän sai lääkäriltä lähetteen kokeisiin. Jaksat minua. Olen oppinut varomaan niitä lattialautoja, jotka narisevat eniten. Kaiken sen summa tarkoitti loputtomalta tuntu”Kun kaikki muut kukat ovat kukkineet, nousee vielä vahvavartinen auringonkukka. On taas yksi näistä unettomista öistä. Lauantai 2.11.2024 24 Kuukausi diagnoosin jälkeen hän alkoi kirjoittamaan blogia. Blogista tuli ryminällä suosittu ja sinne satoi kommentteja. Havahduit jokaiseen hiljaiseen huokaukseeni. Taitava ja itselleen myös nauraa osaava kirjoittaja uskalsi pukea kaikki tunteensa lauseiksi, joihin seuraajien oli helppo samaistua. Siinä on jotain voimauttavaa”, Kojo pohtii
Kojoa kuitenkin vaivasi se, että koetulokset geenimutaation mahdollisuutta tutkivasta laboratoriosta eivät olleet vielä tulleet. Lopulta häntä onnisti. Mitä jos kyseessä olisi sittenkin syöpä, johon olisi olemassa täsmälääke. Hengitys on alkanut olla ahdasta, yskin yötä päivää ja väsyn pienimmästäkin ponnistuksesta. Olen itkenyt kilpaa vesiputousten kanssa ja huutanut kalliot halki. Niihin hän ei koskaan mennyt. Marika Kojo . Syntynyt: 1974 . Ammatti: Sairaanhoitaja, vapaa taiteilija . Yhdistäisit nyt vaan, tieto on elintärkeä. Motto: Aina on toivoa, aina! ?????????. Hän halusi tietää, koska koetulokset valmistuvat. Tai sinä kuolet kohta, lääkäri oli sanonut. Perhe: 2 aikuista lasta ja puoliso . ”On ollut pimeää ja vuorilta laskeutuneen sumun vuoksi en ole löytänyt takaisin oikealle reitille. Kojo maanitteli seuraavana aamuna langan päässä olevalle hoitajalle. Tulokset valmistuisivat KUKA. Jokin hänen sisällään oli ollut jo jonkin aikaa täysin varma siitä, että kyseessä on mutaatio. Harrastukset: Blogi hyperventilaatio.fi, runoilu, maalaaminen ja elossa pysyminen. Lauantai 2.11.2024 25 vaa odottelua, jota Kojo välillä itse vauhditti. Kotipaikka: Heinola, kotoisin Lahdesta . Sytostaattihoidot alkaisivat seuraavana aamuna. Tilanne oli kinkkinen. Haluaisin olla jo perillä, vaikka matkani on vasta aivan alussa.” Kun hän lopulta kolmen kuukauden odottelun jälkeen pääsi tapaamaan lääkäriä, tämä ohjasi hänet aloittamaan sytostaattihoidot, nyt heti.
Syöpä osoittautui mutaation aiheuttamaksi. Sellaista hän ei ollut sallinut itselleen sitten diagnoosin. KATJA TAMMINEN ?????????. ”On löydettävä balanssi, keinulaudan keskikohta, elämisen neutKojo alkoi jossain vaiheessa muun muassa maalata. Viiniä, hulluttelua, tanssia ja naurua aina yöttömän yön aamuun saakka. Lauantai 2.11.2024 26 huomenna. Syvenevä yhteys omaan kehoon ja mieleen auttoivat jäsentämään ajatuksia ja havainnoimaan, mikä olisi itselle parasta juuri nyt. Juhannuksena se tarkoitti blogin seuraajien riemuksi karvahattukumaraa. Lääkitys aloitettiin heti ja lääkkeet alkoivat purra heti. Kojo oli jo aiemmin tehnyt kaiken sen, mikä oli tehtävissä. Hän oli muovannut ruokavaliostaan niin terveellisen kuin suinkin mahdollista ja aloittanut meditoinnin
Ohje olisi tarkoittanut useita lääkkeettömiä kuukausia vuodessa. ”Kun kuolema oli tullut jäädäkseen, aloin tapailla salaa elämää. Kojo tietää ALK-geenimutaation olevan arvaamaton. Hän teki ohjeesta aluehallintovirastolle valituksen, ja ohjeistus poistettiin. Syytä siihen hän ei ymmärtänyt. Samaa suositusta ei muissa sairaaloissa ollut. Omasta uupumisestaan ja sairaudestaan huolimatta, tai juuri niiden vuoksi, hän halusi tehdä jotain muiden samaa syöpää sairastavien hyväksi. Sellainen tapahtui vasta sitten, kun Kojo sai ensimmäisen kerran puhtaat koetulokset. Syksyyn mennessä kasvain oli poissa. Etäpesäkkeet ovat tyypillisiä, ja usein syöpä leviää oireettomasti. Kojo oli saanut lääkäriltään ohjeen olla ottamatta lääkkeitään kaksi viikkoa ennen ja jälkeen koronarokotuksien sekä viikon tai pari ennen tietokonetomografiakuvausta. Valoisa ja aina keksimässä kaikkea kivaa.” Kojo oli kirjoittanut aiemmin blogin lisäksi runoja ja antanut työlleen kaikkensa. Anarkistinen ?????????. Leikata sitä ei voi. – Sitä voisi ajatella, että sellainen romahdus tapahtuu heti aluksi, mutta minun kohdallani se tapahtui vasta, kun kaikki oli hetkellisesti ohitse. Ei pidä vetää pelkkää ituhippilinjaa, eikä kitata jokaiseen auringonnousuun asti juhannussimaa. Hän on ihana, niin viriili ja värikäs persoona. Lauantai 2.11.2024 27 raali tasapainotila. Täsmälääke voi lakata toimimasta milloin vain. Ei ole terveellistä joogata liikaa, voi tulla liian joustavaksi.” Totaalinen romahdus. Tammikuu 2023
Täsmälääke toimii siis edelleen hyvin. Kojo kertoo edelleen maalaavansa abstrakteja teoksia. Hän järjestää lisäksi noin kuusi taidenäyt?????????. Työnsä hän halusi aina tehdä ihmisen lähellä siten kuin parhaaksi näki. En kestä sitä jännitystä ja pelkoa liian usein, mitä tulosten odottaminen ja kuuleminen aiheuttaa. Hän sanoo elävänsä elämää kuoleman rajapinnoilla, ja siellä ei sellaisia mietitä. Mitä Marika Kojolle kuuluu nyt. ”En unohda kuolemaa, kun tanssin elämän kanssa aamuauringossa, enkä unohda elämää, kun nukahdan illalla samaan sänkyyn kuoleman kanssa.” ”Elän hyvää elämää kuoleman rajapinnoilla” Sari Asikainen Tämän haastattelun tekemisestä on kulunut reilu vuosi. Nyt hänessä oli uudenlaista tilaa. – Halusin itse seuraavan kontrollin vasta helmikuulle. Lauantai 2.11.2024 28 sairaanhoitaja, hän kuvailee naurahtaen itseään. Hän kertoo, että elokuussa otetuissa tietokonetomografia-kuvissa kaikki oli kunnossa. Kojo ei ole aivan satavarma, kuka hänen kädessään olevaa sivellintä liikuttaa ja taitaa suvereenisti kaikki ne tekniikat, joilla hän saa taulunsa kuplimaan iloa, mutta se on oikeastaan sivuseikka. – Elän hyvää elämää kuoleman rajapinnoilla, Kojo kuvailee viestissään sydänemojin kera. Hän on muun muassa alkanut maalata
KATJA TAMMINEN ?????????. Lauantai 2.11.2024 29 telyä vuodessa, ympäri Suomea. Hän pitää kuolemasta luennointia tärkeimpänä työnään, sillä kuolemasta puhutaan Kojon mielestä nykyään liian vähän. Myös kirjoittaminen on jatkunut. Aiheen herättämä keskustelu on aina tilaisuuden tärkein osuus. – Kirjoitan Hyperventilaatio-blogia ja runoja. Tällä hetkellä Marika Kojon käyttämä täsmälääke toimii hyvin. – Luennolla kerron oman tarinani ja käyn läpi niitä toiveita, joita kuolevalla ihmisellä tai saattohoidossa olevalla on. Kojo kertoo myös luennoivansa kuolemasta muun muassa hoitoalan oppilaitoksissa ja myös esimerkiksi saattohoitajille ja kuolindoulille. Olen myös aloittanut sanataideohjaajan opinnot, perustanut Hyperventilaatio-nimisen yrityksen sekä pidän sanaja kuvataidepajoja
ANU KILJUNEN ???????. Jere Tossavainen Ari ja Anne Torniainen kokevat vuoden 2021 tapahtumien lujittaneen heidän suhdettaan. Lauantai 2.11.2024 30 ”Et jätä miuta nyt” Nämä sanat Ari Torniainen sanoi vaimolleen Annelle tämän mentyä elottomaksi kesämökillä. Keskustan ex-kansanedustajan ja puolison mielestä elvytyksestä pitäisi puhua enemmän
Ja hyvin se myös alkoi. Lauantai 2.11.2024 31 Juttu on julkaistu alun perin Etelä-Saimaassa 30.3.2024. Muistikuvat siitä, kuinka hänen puolisonsa Anne makaa elottomana pariskunnan kesämökin terassilla, ovat painuneet hänen mieleensä luultavasti loppuiäksi. – Et jätä miuta nyt. Vain kolme minuuttia aiemmin Torniainen oli soittanut hätäkeskukseen ensimmäisen kerran. Pariskunta istuu nyt vierekkäin olohuoneensa sohvalla Lappeenrannan Rutolassa. Sitä hän joutui jatkamaan lopulta parikymmentä minuuttia. He toteavat, etteivät pidä tarinaansa pelottavana, sillä se päättyi lopulta hyvin. Anne Torniainen muistaa sään olleen kaunis vuoden 2021 juhannusaattona. Kesämökillä hän oli käynyt viikon mittaan jo pariin otteeseen itsekseen siivoilemassa, mutta perjantaina hän pääsi suuntaamaan Taipalsaarelle yhdessä miehensä kanssa, joka vielä tuolloin toimi keskustan kansanedustajana. Sitten kaikki väri oli paennut Annen kasvoilta, hän oli menettänyt tajuntansa ja hänen sydämensä oli lakannut lyömästä. Myös pariskunnan nuorin poika liittyi seuraan ???????. Lappeenrannan seudulla paistateltiin hellelukemissa. Nämä sanat Ari Torniainen muistaa lausuneensa puolisolleen kesäyössä, ennen kun alkoi elvyttää tätä. A ri Torniaisen silmät vettyvät liikutuksesta edelleen, kun hän muistelee kolmen vuoden takaista juhannusyötä
Anne Torniainen kokee kiitollisuutta siitä, että on päässyt näkemään kolme lastenlastaan. Keskiyön korvilla Anne veti vanhan, punavalkoisen yöpaidan ylleen ja laittoi maate. Hän haukkoi henkeä. Myös Ari kävi nukkumaan. Ennen nukkumaanmenoa Anne muistaa katselleensa Kesäillan valssi -tanssiohjelmaa tablettitietokoneeltaan. Noin kahdelta aamuyöllä Anne Torniainen havahtui unesta ja nousi istumaan sängylle. Mennään siiheksi kotiin, että keretään, hän muistaa sanoneensa puolisolleen. Aattopäivä kului syöden, saunoen ja tikkaa heittäen. ANU KILJUNEN ???????. Päivän taituttua iltaan Anne ja Ari Torniainen jäivät kaksin. Lauantai 2.11.2024 32 puolisonsa kanssa. – Huomenna lähdetään Iitiän lavalle tanssimaan
Nyt kertoja on takana jo kaksi. On mahdollista, ettei Anne olisi kertomassa tarinaansa itse, jos vieressä maannut puoliso olisi kääntänyt kylkeään ja jatkanut unia. Ari Torniainen ei ollut ennen vuotta 2021 elvyttänyt ketään. Yritys vilvoittaa vaimoa tyynyllä viuhkomalla ei tuottanut tulosta, joten he menivät terassille. Lauantai 2.11.2024 33 –?Sanoin Arille meneväni kuistille, sillä sisällä oli niin kuuma. Elvyttäminen oli Ari Torniaiselle raskas kokemus sekä fyysisesti että henkisesti. – Voin sanoa, että ne olivat pitkät minuutit, ennen kun ambulanssin valot näkyivät lahden päässä. Myöntävän vastauksen samaan kysymykseen Anne antoi vain hetkeä myöhemmin, kun hänestä alkoi tuntua, ettei hallinnut enää omaa kehoaan. Anne suuntasi makuukammarista ensin tuvan sohvalle, jonne Ari seurasi häntä. Seuraavan puolen vuorokauden tapahtumista Anne on rakentanut kuvan sen pohjalta, mitä hänen puolisonsa, lääkärit ja hoitajat ovat kertoneet sekä mitä potilaskertomukseen on kirjattu. Kun Ari Torniainen kysyi ensimmäisen kerran, pitäisikö paikalle hälyttää ambulanssi, Anne vastasi kieltävästi. Hänen viimeinen muistikuvansa tuolta yöltä on, kun Ari soittaa ensimmäisen kerran hätäkeskukseen. ANU KILJUNEN ???????
On vain toimittava. Sen sijaan hän ajoi takaisin kotiin Lappeenrantaan epätietoisena siitä, mitä yö toisi tullessaan. Hetkeä myöhemmin Ari katseli, kun hänen vaimoaan nostettiin ambulanssin takaosaan. Laboratoriohoitajana työuransa tehnyt Anne Torniainen muistaa havahtuneensa Etelä-Karjalan keskussairaalalla siihen, että tuttu ääni hänen lähellään puhui pallolaajennuksesta. Ari kieltäytyi. Sinne hänet oli siirretty, sillä Lappeenrannassa ei juhannuspyhinä tiettävästi ollut vuorossa kardiologia, joka operaation olisi voinut suorittaa. Seuraavana aamupäivänä hän heräsi Mikkelin keskussairaalasta. Lääkäri kysyi, halusiko hän lähteä mukaan. Lopulta ensihoitajat ja lääkäri kaarsivat mökkipihaan. Neljännellä sydäniskurin lyönnillä rytmi lopulta palasi Anne Torniaisen rintaan. Myös Ari sai vasta aamupäivällä tietää, mitä aa???????. He jatkoivat elvyttämistä, mutta rintakehän painelu ei tuottanut tulosta. Elettiin korona-aikaa, eikä hän ollut varma, olisiko lopulta päässyt sairaalaan vaimonsa kanssa. Lauantai 2.11.2024 34 Hän sanoo, että vastaavassa tilanteessa ihminen ei mieti itseään. – Älä ruoski itseäsi. Kun ambulanssi ajoi tiehensä, Ari Torniainen palasi kesämökin terassille siivoamaan elvytyksen jälkiä. Sinä yönä hän ei mennyt takaisin nukkumaan. Pelastit vaimosi hengen, Ari Torniainen muistelee lääkärin itselleen lausumia sanoja
Hän muistaa lääkärin puhuneen puhelimessa niin hitaasti, että kerkesi käydä läpi monia mahdollisia tapahtumaketjuja ennen kun selvisi, että operaatio oli mennyt hyvin. – Sie pelastit miut. Nyt lähes kolme vuotta myöhemmin pariskunta kertoo, etteivät juhannuksen tapahtumat nouse puheeksi enää kovinkaan usein. ANU KILJUNEN ???????. Lauantai 2.11.2024 35 muyön tunteina oli tapahtunut. Anne ja Ari Torniainen ovat olleet yhdessä vuodesta 1978 lähtien. He asuvat Lappeenrannan Rutolassa. Juhannusta seuraavana maanantaina Anne siirrettiin Lappeenrantaan, ja viikkoa myöhemmin hän pääsi kotiin. Anne muistaa edelleen ensimmäiset miehelleen sanomansa sanat, kun tämä tuli keskussairaalalle
Lauantai 2.11.2024 36 He suostuivat kertomaan kokemastaan haastattelussa, sillä ajattelevat, että esimerkiksi elvyttämisestä pitäisi puhua enemmän. Infarkti oli omanlaisensa vedenjakaja tässäkin suhteessa. Torniaiset kertovat sydäninfarktin kirkastaneen heidän elämänarvojaan. ANU KILJUNEN ???????. Hänen on kirjaimellisesti pitänyt opetella liikkumaan aiempaa hitaammin. Sydäninfarkti sai Annen myös hidastamaan tahtia. Ari Torniainen tietää tämän hyvin, sillä on joutunut elvytyshommiin myös toistamiseen vuoden 2021 jälkeen. Hän jäi virallisesti eläkkeelle vuoden 2021 alussa, mutta teki vielä kevään mittaan tuurauksia sairaalalla. Hän kertoo olevansa kiitollinen siitä, että on päässyt viettämään aikaa perheen nuorimpien kanssa, joita tällä hetkellä on kolme. Vasta sydäninfarktin saatuaan Anne Torniainen lopetti työnteon, vaikka oli jäänyt eläkkeelle jo aiemmin samana vuonna. Silloin todella alkoivat Annen eläkepäivät, eikä töihin ollut paluuta. Anne kuvailee myös turvallisuudentunteensa kasvaneen huomattuaan, että Ari pystyy pelastamaan hänet. Vuonna 1982 avioitunut pariskunta arvioi kokemuksen lujittaneen heidän parisuhdettaan. Heidän ensimmäinen lapsenlapsensa syntyi vain kaksi kuukautta Annen sydänkohtauksen jälkeen. Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, että on toimittava
Turvassa oman apinalauman kanssa Jokainen vanhempi muistaa tunteen, kun lapsi nauroi ensimmäisen kerran jo muutaman kuukauden ikäisenä. Jaana Hiltunen Nelli Eloranta nauttii Nooan naurusta. Lauantai 2.11.2024 37 ???????. Miksi me nauramme. JAAKKO HEISKANEN
– Ne ovat todella koskettavia hetkiä, joista tulee itsellekin hyvä mieli. – Mooa naurattaa minua aina. Nyt hän on Espan Juttu on julkaistu alun perin Teema suomalaisessa 7.12.2022. Ja sit ten molemmat vaan nauravat, Mooa kertoo. Leikkisyys on voima, josta syntyvät muhkeimmat hepulikohtaukset. Mooa Tuutilla on kaksi mieli kuvitusystävää, Emma ja Mooa. – Muistan, miten tuli niin kokonaisvaltai nen hyvän olon tunne, kun sai nähdä Miion ja Nooan ensimmäiset hymyt ja naurut, sanoo Nelli Eloranta. Etenkin Mooa on kova kertomaan vitsejä. Lapsenlapsi Mooa Tuutti on nyt viisivuotias, ja mummin ja tytön yhteiset hetket ovat aina naurua täynnä. Niitä hetkiä jokainen vanhempi rakas taa. Kikatus ja käkätys, jotka kasvavat heko tuksen kautta räkätykseksi. – Äitinä oikeastaan arvostan enemmän yhteisiä ja ensimmäisiä nauruja kuin vaikkapa ensimmäi siä konttausyrityksiä. – Mummin kanssa vitsaillaan ja riehutaan. Miio on nyt neljä, ja pikkuveli Nooa täyttää vuo den. Kumpikin on nauravaista sorttia, ja he pellei levät jo keskenään. Lauantai 2.11.2024 38 H ymy pikkulapsen kasvoilla. ????????. Joskus nauru raikaa, kun mieli kuvitus ottaa ohjat. Samaa mieltä on Leena Boman. Nauru ja hassuttelu ovat kui tenkin tärkeitä kommunikaation muotoja, kuopio laisperheen äiti pohtii. Mummi muistaa ikuisesti hetket, kun näki omien lastensa ja lastenlastensa ensinaurut
Nauretaan sitten taas, kun Mooa tulee takaisin. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä Manninen erikoistuu parhaillaan lastenpsyMooa Tuutilla ja Leena Bomanilla on samanlainen huumorintaju. – Ihmislapsi alkaa jo muutaman kuukauden iässä hymyillä ja tuottaa ensin tahattomia nauruvasteita, kertoo lääketieteen tohtori Sandra Manninen, joka tutki väitöskirjassaan sosiaalista naurua ja sen yhteyttä aivojen neurobiologisiin vasteisiin. JAAKKO HEISKANEN ????????. Lauantai 2.11.2024 39 jassa lomalla kuusi viikkoa, ja kun minulla ei ole puhelinta, en saa vitsejä edes viesteillä. Kaikenlainen älyvapaa pelleily naurattaa sekä mummia että lapsenlasta. Vaikka leikkisyys ja nauru tuntuvat itsestäänselvyyksiltä ja kepeältä elämän pintakuorrutteelta, syy naurun kehittymiseen on syvällä biologiassa
Kun isä laittaa ison punaisen pellen nenän, vauva tajuaa, että se on hassua. Väitöstutkimusta tehdessään Manninen kävi läpi maailmalla tehtyjä tutkimuksia naurusta. – Jos vanhempi huomaa tämän ja huvittuu, se on vauvalle suuri palkinto vuorovaikutustilanteen onnistumisesta. Ne ovat vauvan tasoisia yrityksiä saada vanhempi nauramaan. Lauantai 2.11.2024 40 kiatrian lääkäriksi. Aikuisiin verrattuna lapsilla on enemmän mahdollisuuksia innostumiseen ja hassutteluun. Aikuisten aivoja elämä on jo ohjelmoinut ja järjestelmät ovat kankeampia, mutta ikinä ei kannata luovuttaa. Hassuttelulla ja naurulla vanhempien kanssa on suuri merkitys varhaisen vuorovaikutussuhteen synnyssä. Eräässä yhdysvaltalaistutkimuksessa seurattiin 5–7 kuukauden ikäisten vauvojen kykyä huumorin ymmärtämiseen ja sen tuottamiseen, kun vanhemmat hassuttelivat vauvan kanssa. – Pienetkin vauvat ymmärtävät, jos tilanne on absurdi eli naurettava. Neuroverkot hakevat vasta paikkaansa ja ovat herkempiä myös sosiaalisille ärsykkeille. – Lapsen aivot kehittyvät ja ovat tavallaan auki. Aikuisillakin aivot ovat plastiset ja uusia radastoja syntyy myöhäiselläkin iällä. Hän toteaa, että lapsen kyky hakeutua vuorovaikutukseen on voimakas. Jo muutaman kuukauden ikäinen vauva pyrkii itsekin humoristiseen aloitteisiin tekemällä erikoisia ilmeitä ja asentoja. ????????. – Aivojen säännöllisen öljynvaihdon näkökulmasta naurua kannattaa harjoittaa, vaikka arki kuormittaa ja on kiire
Kun toisen seurassa on hyvä olla, siihen myös jäädään ja lauma kasvaa. Naurun fyysiset ja henkiset ter veyshyödyt ovat selviä, mutta naurun neurobiologinen perusta kiinnosti häntä. Kun apinalaumoilla on vaikeaa, elämä on vaarallista ja ulkoinen vaara uhkaa, suurempi sosiaalinen lauma on vahvuus. Se on muodostunut siteitä Sandra Manninen S. Haa haa haa. – Naurun sosiaalista aspektia on tutkittu paljon muun muassa sosiaalisilla apinalajeilla. Lauman funktio paranee, kun lauma on sopivan kokoinen ja eläimet pystyvät huolehtimaan toistenkin jälkikasvusta ja ravinnonhankinnasta. Samankaltainen palkkiovaikutus on tullut tietynlaisesta ääntelystä, joka nousee palleasta kurkunpäähän. Lauantai 2.11.2024 41 Manninen mietti itse jo pienenä, miksi ihmiset nauravat. MANNISEN KOTIALBUMI / KUVAHETKI ????????. Kädellisten lajien käyttäytymisen on ajateltu kuvaavan myös ihmisen nauramista ja sen käyttöä kommunikaation välineenä. Aikaa fyysiseen kosketteluun ei aina kuitenkaan ole. Aikuisena hän päätti ottaa siitä selvää. – Apinatutkimuksissa on havaittu, että toisten koskettaminen, rapsuttelu ja silittely aiheuttavat aivotason palkkioefektin, eli toisen paijaaminen on palkitseva tapa muodostaa läheisiä suhteita
Lauantai 2.11.2024 42 vahvistavaksi ja palkitsevaksi kommunikaatiomekanismiksi tietyille sosiaalisille kädellisille lajeille. Tutkimuksessa myös vertailtiin eri henkilöiden opioidireseptorimääriä aivojen perustilassa. Ihmisillä on pienestä pitäen naurussa ja huumorissakin neurobiologisia eroja. – Nauru on evoluutiossamme yhdistävä tekijä, sosiaalinen liima. – Ihmisellä, joka näkee herkästi vaikkapa tilannekomiikka ympärillään ja on aina usein pilke silmäkulmassa, opioidisysteemi saattaa myös olla herkempi reagoimaan. Jos jonkun kanssa on samankaltainen huumori, on helppo olla yhdessä, ja näiden ihmisten kanssa haluamme viettää aikaa. Opioidireseptorien määrä on tärkeä nauramiseen liittyen, sillä reseptorit vastaanottavat ja välittävät elimistön omaa endorfiiniä. Manninen pohtii, että olisi mielenkiintoista tut????????. Eroja ihmisten välillä on siis jo aivotasolla. Samalla se kertoo, että meillä on kivaa yhdessä. – Mitä enemmän näitä vapaana olevia reseptoreja oli, sitä enemmän henkilöt raportoivat nauraneensa koetilanteessa. Nauraminen on tavallaan hyvänä pitoa. Toisilla niitä oli selvästi enemmän kuin toisilla. Nauraminen aiheuttaa maalaisjärjelläkin ajateltuna mielihyvää, mutta Sandra Mannisen väitöstutkimuksessa asia vietiin neurobiologian endorfiinijärjestelmän tasolle. – Kun asiaa tarkasteltiin opioidireseptorien kautta, pystyttiin osoittamaan, että nauraminen yhdessä läheisten kanssa lisäsi aivojen oman mielihyvähormonin endorfiinin tuotantoa
Toiset ovat kankeampia huumorille jo nuorina, ja jotkut taas näkevät vielä vanhoinakin paljon hauskuutta ympärillään. ????????. Jaana Hiltunen Moni aikuinen muistaa vielä vuosien takaa tunteen, kun oma isä tai äiti kutitteli niin, että kikatutti. Lauantai 2.11.2024 43 Miksi kutittaminen purkautuu nauruna. – Jos esimerkiksi yleinen tunnelma perheessä on vakava, miten se vaikuttaa lapseen vielä vuosienkin päästä ja miten se näkyy aivotasolla. kia neurobiologisesti, miten lapsuuden perheessä opittu käytös vaikuttaa nauravaisuuteen. – Olemme tutkineet tätä rotilla. Nummenmaa sanoo, että herkkyys naurulle ja huumorille on hyvin perinnöllistä eli geeneissä, kuten vaikkapa taipumus masennukseen. Samanlainen ääni syntyy, kun ne vaikkapa telmivät keskenään. Vaikka kutittamisen tunne ja siitä johtuva nauru tuntuvat hyvältä, voi tunne myös mennä yli ja muuttua tuskaiseksi. Nekin nauravat omalla tavallaan, kun niitä kutitetaan. Nauru kertoo, että tämä on vielä leikkiä ja olemme turvassa, kertoo aivotutkija, professori Lauri Nummenmaa Turun yliopiston PET-keskuksesta. Kutitusnauru ei ole vain ihmisten juttu vaan laajempi nisäkäsmaailman ilmiö, kun yksilöt tutustuvat toisiinsa ja ovat fyysisessä yhteydessä
Lauantai 2.11.2024 44 – Mutta oppimisella on varmasti vaikutusta siihen, mille kukin nauraa. Parhaat naurut saamme yhä iästä riippumatta toisten ihmisten kanssa. Ihmiset ajattelevat, että pöpötkin leviävät juttujen välityksellä. ????????. – Toivon, että isompana sitten arvostavat panostani. – Se on sama kuin vaikkapa soittotaidon tai lihaskunnon kanssa. Joka tapauksessa nykypäivän lapset ovat kasvaneet hyvin erilaisessa huumoriympäristössä kuin vanhemmat sukupolvet. Iän karttuessa leikkimielisyys alkaa helposti kadota, ja kun aikuiset viettävät enemmän aikaa yksin kuin lapset, nauramisen taito ja tarve rapistuvat. Ne saavat lapset kiemurtelemaan vaivaantumisen tunteesta. Pitää treenata ja olla toisten ihmisten kanssa, että taito pysyy yllä. Nykyään pidetään vessahommat piilossa. – Se liittyy sivistykseen ja hygieniaan. Ikiaikaisella pissakakkahuumorilla on nykylapsillekin timanttinen viihdearvonsa, mutta aikuiset eivät heruttele kakkajutuilla enää niin herkästi kuin ennen vanhaan. Tutkimusten mukaan on 20 kertaa todennäköisempää nauraa toisen kanssa kuin yksin. Se on naurun tarkoitus, olla yhteydessä toisten kanssa. Nummenmaa itse viihdyttää omia lapsiaan iskävitseillä. Enää ei niinkään naureta hitaasti etenevälle huumorielokuvalle tai vitsikirjoille vaan nopeille ja yksin katsotuille somevideoille. Yksi asia on kuitenkin säilynyt