Päätoimittaja Tuulia Viitanen Pikkulasten yöllinen hoiva jää usein näkymättömäksi Sivut 2–7 Psykologi Julia Pöyhönen: Kavereiden määrä ei välttämättä kerro kaveri taidoista Sivut 15–20 Sivut 8–14 Virossa siirrytään kohti täysin vironkielistä opetusta, ja se herättää tunteita
Yöllinen hoiva haastaa pienten lasten vanhempia Asiantuntija Petteri Eerola kannustaa vanhempia jakamaan vastuuta yöllisestä hoivasta mahdollisuuksien mukaan. Marilla Parhiala Vauvavaiheessa äiti on usein ensisijaisesti vastuussa yöllisestä hoivasta. PAULA POHJAMO. Lauantai 2.11.2024 2 ?????
Eerolan mukaan varsinkin pienten lasten äideillä päivän askareet jatkuvat myöhäiseen iltaan tai jopa yöhön asti. – Yö saattaa olla ainoita hetkiä, jolloin vanhempi ehtii edes hengähtää. Yöllinen hoiva jää usein näkymättömäksi, kuvailee vanhemmuuden yövuoroa pikkulapsiperheissä tutkinut yliopistonlehtori Petteri Eerola Jyväskylän yliopistosta. Saatetaan myös siivota tai tehdä jotain muita kodinhoidollisia juttuja. Keskustelu vanhemmuudesta ja hoivan jakamisesta keskittyy yleensä päiviin, vaikka yöt vievät noin kolmanneksen vuorokaudesta. Eerola mieltää tämänkin osaksi yöllistä hoivaa, kun hoiva käsitetään laajemmin lapsen hyvinvoinnista huolehtimisena. – Siitä ei paljon puhuta, vaikka se vaikuttaa keskeisesti vanhempien hyvinvointiin. Perheissä on öihin liittyen todella monenlaisia käytäntöjä, Eerola kertoo. Eerola toteaa, että iltaja aamutoimet ovat kiinteä osa yöllisen hoivan jatkumoa. Jos kysytään pienen lapsen vanhemmalta, niin ei ainakaan nukuta. Joissain perheissä toinen vanhemmista ottaa öistä pääasiallisen vastuun.. M itä yöllä tehdään. Lauantai 2.11.2024 3 ?????. Kiireisen arjen lisäksi unen päästä kiinni saaminen voi venähtää esimerkiksi silloin, jos vanhempi jää murehtimaan perheeseen tai lapsiin liittyviä asioita. Yöllinen hoiva ei rajaudu vain siihen, mitä pimeinä tunteina tapahtuu. Kun lapsi on saatu nukkumaan, alkaa niiden asioiden tekeminen, joita päivällä ei ehtinyt. Jos on palattu töihin, niin naputellaan illan viimeiset sähköpostit, Eerola luettelee
Eerolan mukaan isän rooli usein kasvaa, kun äiti palaa perhevapailta töihin. Jako myös usein muuttuu työntilanteen mukaan. Lauantai 2.11.2024 4 Toisissa perheissä kaikki tehtävät jaetaan vanhempien välillä tasan myös öiden osalta. Päätös vanhempien välillä voi perustua esimerkiksi lapsen toiveeseen tai siihen, Yliopistonlehtori Petteri Eerola on tutkinut isyyttä ja vanhemmuutta. Vastuun jakamiseen vaikuttavat Eerolan mukaan usein myös vanhempien työt. HANNA MARJANEN ??????. Joissain perheissä yöllisestä hoivasta on keskusteltu paljonkin. Jos toinen on illat töissä, niin kotona oleva vanhempi ottaa iltatoimista luonnollisesti koppia. – Tähän välille mahtuu kaikenlaista, Eerola toteaa
– On myös niitä isiä, joilla on ykkösvastuu öistä. Kulttuurilla on kuitenkin muunlaisiakin vaikutuksia. Monissa perheissä yötä koskevat järjestelyt muodostuvat kuin itsestään. Sitten on äitejä, joiden mukaan isä tekee yöllistä ??????. Varsinkin vauvavaiheessa äiti on usein yöllisestä hoivasta ensisijaisesti vastuussa tai ainakin tekee sitä enemmän. Aina öiden hoitamisesta ei Eerolan mukaan käydä kovin syvällisiä keskusteluja. Jako saattaa perustua myös puhtaasti vanhempien tarpeisiin. Eerolan mukaan vanhemmat saattavat todeta, että omaan tapaan toimia on ikään kuin ajauduttu. Lauantai 2.11.2024 5 että imettämisen ja hoivan koettiin kulkevan kätevimmin käsikkäin. Erilaisia tapoja toimia ei tällöin välttämättä edes osata ajatella. Mallia saatetaan katsoa esimerkiksi siitä, miten muut perheet ympärillä toimivat. Myös yhteiskunnalliset arvot ja ideaalit ohjaavat vanhempia tiettyyn suuntaan. – Moni menee virran mukana, Eerola kuvailee. Eerolan mukaan tämä heijastelee perinteistä vanhemmuuden mallia: Äidit tekevät yleensä enemmän lastenhoitoa kuin isä. Jotkut huonouniset vanhemmat taasen ottavat yöt kontolleen, koska he tietävät heräilevänsä öisin joka tapauksessa. Eerola toteaa, että äitiyden ensisijaisuuden rinnalla näkyy samaan aikaan vahvasti hoivaava, vanhemmuutta jakava isyys. Toinen vanhemmista saattaa hoitaa yöt sen takia, että huonosti nukkuva kumppani voisi nukkua niin paljon kuin mahdollista
Lauantai 2.11.2024 6 hoivaa siinä missä hekin. Eerola huomauttaa, että nämä mallit eivät ole toisiaan poissulkevia. Joskus vanhempien väsymyksen taustalla on ykMonet vauvat heräilevät öisin. Isällä voi olla vanhemmuuden yövuorossa hyvinkin aktiivinen rooli, vaikka äidillä olisi ohjakset käsissä. 123RF ??????. Osa öisin valvovista äideistä on todella väsyneitä, Eerola toteaa. – Isossa kuvassa äideillä on kuitenkin useammin ensisijainen vastuu näistä yön heräämisestä. Isät eivät tutkimuksessa kertoneet kokevansa vastaavanlaista voimakasta väsymystä. Eerolan mukaan joissakin tapauksissa väsymys liittyi kiinteästi siihen, että äidit kokivat jäävänsä öisin yksin
Lauantai 2.11.2024 7 sinkertaisesti se, että lapsi itkee ja heräilee paljon öisin. Kun yöllisen hoivan tarjoaminen vaatii molemmilta vanhemmilta paljon valvomista, voivat molemmat vanhemmat olla todella väsyneitä. Jakaminen auttaa myös jaksamaan. Jos lapsella on useampi vanhempi, saattaa Eerolan mukaan olla lapselle ristiriitaista, että vain yksi tekee kaiken hoivan. Jatkuva heräileminen ja valvominen voi käydä nopeasti todella raskaaksi. Perheiden välillä on suuria eroja. Eerola kannustaa vanhempia jakamaan vastuuta yöllisestä hoivasta mahdollisuuksien mukaan. – Lapset on kuitenkin fiksuja ja huomaavat kyllä, jos pelkästään toinen tarjoaa hoivaa, Eerola sanoo. Moni vanhempi kokee väsymyksen olevan vain pakollinen osa pienten lasten vanhemmuutta. – Osa vanhemmista on todennut, että nyt pikkulapsivaiheessa vähän väsyttää, mutta meidän lapsemme ovat itse asiassa nukkuneet aina hyvin. Käytännön syyt saattavat sysätä yöt toisen vanhemman vastuulle. – Jos vanhempia on vain yksi, niin silloinhan se on lapselle se normaali tila. Eerola pitää kuitenkin tärkeänä, että jos vanhempia on enemmän kuin yksi, voi lapsi kokea saavansa hoivaa kaikilta vanhemmiltaan. Hoivaamaton vanhempi saattaa jäädä lapselle etäisemmäksi. Eerolan mukaan ei voi kuitenkaan sanoa, että kaikki vanhemmat olisivat yöllisen hoivaan takia todella väsyneitä. – Silloin kaikki kuormitus ja väsymys ei kaatuisi vain sille toiselle, mikä on tietysti keskeistä. ??????
Lauantai 2.11.2024 8 ??????. Saija Kauhanen Narva kesklinna koolin englanninopettaja Jevgeni Zigalov (edessä vas.) ei käytä enää venäjän kieltä 7.-luokkalaisten opetuksessa. SAIJA KAUHANEN. ”Tämä on alku jollekin uudelle” Viro on aloittanut siirtymän kohti täysin vironkielistä opetusta. Vierellä koulun rehtori Anna Zubova. Nuoret kannattavat uutta kielilakia, mutta osaa vanhemmista se pelottaa
Narva kesklinna koolin käytävillä kuulee yhä enimmäkseen venäjää. Lauantai 2.11.2024 9 ??????. Koillisessa Virossa aivan Venäjän rajalla sijaitsevassa Narvassa noin 95 prosenttia asukkaista on venäjänkielisiä ja noin kolmannes Venäjän kansalaisia. Tere, huikataan vierailijoille viroksi, mutta muuten välituntikeskustelu käydään venäjäksi. Vaikka oppilaiden opetus tapahtuisi jo pääosin viroksi, oppilaat saavat puhua venäjää välitunneilla ja vapaa-ajalla. Syynä muutoksen on Viron päätös siirtyä koko maassa täysin vironkieliseen opetukseen. N arva kesklinna koolin käytävillä pötköttelee pitkä rivi oppilaita leveälahkeissa farkuissaan ja löysissä huppareissaan. Tämän syksyn alussa kaikki Narva kesklinna koolin ensimmäisen ja neljännen luokan oppilaat siirtyivät lähes täysin vironkieliseen opetukseen. 934 oppilaasta suurin osa on venäjänkielisiä, samoin iso osa opettajista. Vain muutamaa oppiainetta, esimerkiksi matematiikkaa, opetetaan yhä venäjäksi. SAIJA KAUHANEN. Välillä joku nuoremmista oppilaista innostuu kiipeämään toisen selkään, mutta vanhempien huomio on kännykässä. Ihan kuin Suomessa. Vuoteen 2030 mennessä kaikissa Viron kouluissa on luovuttu venäjänkielisestä opetuksesta ja käytetään vain viroa
– Silti esimerkiksi Tallinnan alueen noin 16 000 opettajasta vain 200 lähti uudistuksen takia pois työstään, mutta heistäkin 50 on palannut takaisin esimerkiksi apuopettajiksi, kertoo virolaiseen opetukseen siirtymisen johtaja, Ingar Dubolazev koulutusja tiedeministeriöstä. Urakka on iso, sillä kaikista opettajista noin joka viides puhuu jotain muuta kuin viroa äidinkielenään, useimmiten venäjää tai ukrainaa. Narva kesklinna koolin rehtori Anna Zubova ???????. Siirtymästä kokonaan vironkieliseen opetukseen on puhuttu Virossa jo noin 30 vuotta. Jos opettaja haluaa opettaa viroksi, hänen on suoritettava viron kielen vaativa C1-kielitesti. Lopullisen sysäyksen muutokselle antoi Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Lauantai 2.11.2024 10 Siirtymä vironkieliseen opetukseen tehdään tästä syksystä alkaen porrastaen, ja muutos vaatii opettajien laajaa koulutusta
Korostamme myös, että turvallisessa luokkaympäristössä on lupa tehdä virheitä, opettajien monikulttuurista koulutusohjelmaa johtava professori Anna Golubeva Narva Collegesta kertoo. Myös opetusmetodeja halutaan yhdenmukaistaa. Golubeva uskoo, että kahden vuoden sisällä alueella on riittävästi vironkielentaitoisia opettajia. SAIJA KAUHANEN. – Painotamme ihan perusasioita, kuten sitä, että opettajien pitää lukea lapsille sanat ja varmistaa, että lapset ymmärtävät ne. Opetusmetodit taas ovat olleet kankeampia. – Venäjänkieliset koulut eivät ole olleet niin avoimia kuin vironkieliset. Lauantai 2.11.2024 11 Taustalla vaikuttavat myös oppimistulokset. Vahvasti venäjänkielisen Narvan alueen opettajista noin puolet on jo käynyt kielikoulutuksen. ??????. Venäjänkielistä opetusta saaneiden oppimistulokset ovat yli vuoden jäljessä vironkielistä opetusta saaneiden tuloksista. Opettajat eivät puhu lasten kanssa riittävästi, mikä vaikuttaa oppimiseen, Dubolazev sanoo. Professori Anna Golubeva Narva Collegesta kertoo, että opettajien kielikoulutus on hyvin järjestelmällistä. Etenkin jälkimmäiseen asiaan tartutaan opettajien koulutuksessa
– Suurin osa ymmärtää muutoksen tarpeen, koska he näkevät lapsensa pärjäävän virolaisessa yhJoillakin oppitunneilla käytetään vielä rinnakkain vironja venäjänkielisiä oppikirjoja. Osa venäjänkielisistä vanhemmista pelkää, ettei pysty enää auttamaan lapsiaan koulunkäynnissä ja kotitehtävissä. Myös opettajien ja vanhempien suhtautuminen on pääosin hyvää, professori sanoo. Lauantai 2.11.2024 12 Golubevan kertomana kielikoulutus vaikuttaa hyvin järjestelmälliseltä. Pieni osa vanhemmista onkin siirtänyt lapsensa venäläiseen yksityiskouluun, mutta vain kolme prosenttia kaikista vanhemmista haluaa lapselleen täysin venäjänkielisen opetuksen. SAIJA KAUHANEN. – Kevät oli tunteiden mylläkkää, ja myös media loi omia uhkakuviaan. ??????. Vanhemmat pelkäävät myös erityisopetuksen heikkenemistä ja sitä, mitä lapselle tapahtuu peruskoulun jälkeen
Opettajien saatavuus on ylipäätään heikkoa Itäja Koillis-Virossa. Opettajaksi opiskeleva Reinhardt Müller haluaa jäädä valmistuttuaan töihin itärajalle Narvaan. Silti kouluun oli vaikea saada syksyksi vironkielentaitoisia opettajia. SAIJA KAUHANEN. Vasta hyvin moderniksi remontoidussa Narva kesklinna koolissa kielisiirtymään suhtaudutaan myönteisesti, vakuuttaa rehtori Anna Zubova. – Meidän pitää ajatella lasten tulevaisuutta. Olen onnellinen, että koulumme 70 opettajasta vain kaksi ei läpäissyt testiä. He voivat kokeilla uudestaan myöhemmin. Pelkästään Narvassa on noin 300 opettajakoulutuksen saanutta henkilöä, jotka eivät työskentele opettajina. Lauantai 2.11.2024 13 teiskunnassa vain vironkielisenä, Golubeva toteaa. – Neljä tuntia kestävä kielitesti on vaativa ja mittaa myös kaikenlaista yleistietoa. Vaikka opettajiksi valmistutaan Virossa keskimäärin 35-vuotiaana, eli monilla on jo taustallaan aiempia ammatteja, vaihtuvuus on suuri. – Opettajana työskennellään muutamia vuosia ja vaihdetaan sitten johonkin toiseen, paremmin ??????
luokat, lukuvuosi 2026–2027: 3. Vaatimuksena on viron kielen taito. Siirtymä vironkieliseen opetukseen toteutetaan portaittain: lukuvuosi 2024–2025: 1. . Venäjän rajan läheisyys ja erilaiset sosiaaliset ongelmat saavat monet nuoret muuttamaan Narvasta pois. Kun opettajan minimipalkka on Virossa noin 1 830 euroa, Itä-Virossa opettajat saavat vähintään noin 2 700 euroa kuukaudessa. palkattuun työhön, sanoo johtaja Ingar Dubolazov ministeriöstä. – Tiedän, että monet nuoret pitävät tätä kielisiirtymää hyvänä asiana, alkuna jollekin uudelle. luokat, lukuvuosi 2028–2029: 8. luokat, lukuvuosi 2027– 2028: 7. Viro on varannut muutoksen toteuttamiseen yhteensä noin 400 miljoonaa euroa, josta osa tulee Euroopan unionilta. ja 5. Lauantai 2.11.2024 14 VIRON KOULUJÄRJESTELMÄ Vironkieliseen opetukseen vuoteen 2030 mennessä . ja 6. Päätöksen venäjänkielisen opetuksen alasajosta Virossa teki Kaja Kallaksen hallitus syksyllä 2022. luokat sekä lukuvuosi 2030– 2031: 9. ???????. luokat, lukuvuosi 2025– 2026: 2. Itä-Viroon houkutellaankin opettajia maksamalla heille puolitoistakertaista palkkaa. luokat. Täydellistä englantia puhuvalle ja Narva Collegessa opettajaksi opiskelevalle Reinhardt Müllerille, 21, elämä voisi avautua missä tahansa, mutta perhe, kaverit ja ”koko elämä” ovat Narvassa. ja 4.
Lauantai 2.11.2024 15 ?????. Neuvotteleminen voi olla lapselle vaikeampaa kuin lyöminen Tunnetaitoihin erikoistunut psykologi Julia Pöyhönen antaa neljä vinkkiä kaveritaitojen harjoitteluun. Riina Sydänmaanlakka / SUSU Psykologi Julia Pöyhösen mukaan kavereiden määrä ei välttämättä kerro kaveritaidoista. HEIDI STRENGELL
Ihmisellä on tarve olla osa yhteisöä ja kokea itsensä tärkeäksi ja arvostetuksi. Jos lapsen tarpeet eivät täyty, nousee voimak” Kun olo on kurja, teemme kurjia tekoja. Psykologi Julia Pöyhönen ??????. Hyvä olo taas näkyy myönteisinä tekoina. Lisäksi lapsi haluaa olla turvassa. Siksi lapset tarvitsevat aikuisen tukea kaveritaitojen opettelussa. Lauantai 2.11.2024 16 M ä en enää ole sun kaveri! Tyhmä! Sä et saa tulla meidän kanssa! Tällaisia lauseita pääsee lasten suusta, kun keinot loppuvat. Tunnetaitoihin ja vanhemmuuden tukemiseen erikoistunut psykologi Julia Pöyhönen muistuttaa, että toisten huomioiminen, neuvotteleminen ja mielipiteen ilmaiseminen rakentavasti voi olla päiväkoti-ikäiselle lapselle vaikeampaa kuin uhkailu tai lyöminen. Tunteiden taustalla vaikuttavat tarpeet. Pöyhösen mukaan taustalla voi olla esimerkiksi yksinäisyyttä, kateutta ja vihaa. Myös päiväkoti-ikäiset lapset kiusaavat. Nämä johtavat ratkaisuihin, joissa tönäistään, sanotaan rumasti tai jätetään ulos leikistä. – Jos vaikkapa päiväkotiryhmä on turvaton, lapsi ei pysty yksin korjaamaan käytöstään. – Lapsi voi myös hakea valtaa alistamalla muita, Pöyhönen sanoo
Julia Pöyhönen tekee kollegansa Heidi Livingstonin kanssa Fannija Miu-tunnetaitosarjoja. Ylilyöntejä voi tulla ihan tavallisissa riidoissa. Hyvä olo taas näkyy myönteisinä tekoina, Pöyhönen avaa. – Kun olo on kurja, teemme kurjia tekoja. Vaikka lapsella olisi kavereita, hänellä voi olla Lapsi haluaa olla osa yhteisöä ja tulla hyväksytyksi. JANETTE HEIKKINEN ??????. Lauantai 2.11.2024 17 kaita tunteita, jotka taas johtavat herkästi ikäviin tekoihin. Lasten kärjistyneissä konfliktitilanteissa ei suinkaan ole aina kyse kiusaamisesta. Psykologikaksikko julkaisi lokakuussa kirjan Miu ja hyvän kierre (Kumma), joka opettaa lapselle kaveritaitojen perusteita: miten tunteet vaikuttavat tekoihimme ja miten kohtelemme muita. Pöyhösen mukaan tämä on usein myös kiusaamisen taustalla
2 1 ??????. Aikuinen voi ohjata lasta arjessa sanoittamalla tilanteita ja kysymällä, saanko vuoron tai sopiiko, että tehdään näin. Isomman lapsen kanssa voi lisäksi keskustella, miten konfliktitilanteissa toimitaan. Aikuisen kannattaa kiinnittää huomiota omiin sanavalintoihinsa jo taaperoikäisen kanssa: miten neuvotellaan ja mitä konfliktitilanteissa voi sanoa. – Lapsen on myös hyvä kuulla sanat ”minua harmittaa se, että”. Lapsi oppii toimimaan sosiaalisissa tilanteissa ottamalla mallia muista. Myös lapsen ja aikuisen yhteiset leikit ja pelit voi hyödyntää kaveritaitojen harjoitteluun. Näytä mallia ja sanoita. Lauantai 2.11.2024 18 kehnot kaveritaidot. Julia Pöyhönen antaa neljä vinkkiä, joilla aikuinen voi tukea lapsen kaveritaitoja arjessa. Aikuinen puolestaan usein joustaa näissä tilanteissa, vaikka ei kannattaisi. – Lapsi soveltaa aikuisten kanssa oppimaansa muihin lapsiin. On tavallista, että leikki-ikäinen lapsi huijaa tai muuttaa sääntöjä kesken pelin. Pöyhönen korostaakin, että tunneja kaveritaitoja voi ja kannattaa alkaa harjoitella jo ihan pienenä. Mene avuksi riitatilanteissa. Kaverusten tai sisarusten leikkiessä aikuisen on hyvä pysyä mahdollisuuksien mukaan kuulolla. Kaikesta ei tarvitse nillittää, mutta lasta on silti hyvä ohjata toimimaan oikein ja kertoa, että muut lapset suuttuisivat tästä
LIISA MÄÄTTÄ ??????. Hän painottaa, että ilman aikuisen tukea lapset turvautuvat herkästi pulmatilanteissa helpoimpiin – ja huonoimpiin – keinoihin. Tästä olen eri mieltä, Pöyhönen sanoo. Lauantai 2.11.2024 19 Konflikteja tulee väistämättä, ja lapsi tarvitsee apua niiden ratkaisuun. Jos tilanteet päättyvät aina kaaokseen, huono käytös vahvistuu. Kuvituskuva. Mitä sitten pitäisi tehdä, jos lapsi haukkuu kaveriaan, kieltäytyy leikkimästä ”enää ikinä” tai lyö. – Lapset kyllä tarvitsevat vapaata leikkiä, mutta lasten leikkiessä keskenään voivat vahvistua myös niin sanotut viidakon lait. – Paljon kuulee sitä, että lapset oppivat ratkomaan riitatilanteita parhaiten keskenään. – Todellisuudessahan se tarkoittaa, että lapsi on Lapsi soveltaa aikuiselta oppimaansa muiden lasten kanssa leikkiessä ja pelatessa
Kun näin toimii toistuvasti, neuvottelemisesta tulee pian lapsen oma taito. – On tärkeää, että lapselle olisi ainakin yksi kaveri, jonka kanssa hänellä on turvallinen olo ja jonka kanssa hän voi olla oma itsensä. Tämä aikuisen kannattaa sanoittaa ja pohtia, mistä viha johtuu. Etsi lapselle samanhenkistä seuraa. – Lopulta kaikissa riitatilanteissa on kyse siitä, että tunteet ajavat tekemään asioita, jotka saattavat jälkikäteen kaduttaa, Pöyhönen sanoo. Aina sopivaa kaveria ei löydy varhaiskasvatusryhmästä. 3 4 ??????. Lisäksi pitäisi pystyä ymmärtämään myös toisen tunne-elämää. Opetelkaa tunnistamaan tunteita. Pöyhönen suosittelee panostamaan samanhenkisten kavereiden etsimiseen ja leikkitreffien sopimiseen. Harrastukset ja vanhempien sosiaaliset piirit voivat auttaa tässä. Useimmat lapset ovat tässä aika taitavia. – Yhdessä voi miettiä ratkaisua, joka sopii kaikille. Aikuisen ei kuitenkaan tarvitse olla tuomarina kertomassa, kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Tämä taas edellyttää, että lapsi tunnistaa tunteita. Jotta voi olla hyvä kaveri, täytyy pystyä ilmaisemaan rakentavasti omia tunteitaan sekä säätelemään niitä. Lauantai 2.11.2024 20 vihainen. Aikuinen vetää silti rajat: haukkuminen tai lyöminen ei ole sopivaa käytöstä
Hyvää elämää kuoleman rajapinnoilla Aamulla terveenä ja hyvinvoivana töihin lähtenyt sairaanhoitaja Marika Kojo palasi illalla kotiin keuhkosyöpädiagnoosin kanssa. Lauantai 2.11.2024 21 ????????. Katja Tamminen Marika Kojo joutui helmikuussa 2022 auto-onnettomuuteen. KATJA TAMMINEN. Mitään ei murtunut tai mennyt poikki, mutta tutkimuksissa löytyi keuhkosyöpä
KATJA TAMMINEN ?????????. Elokuun lapsena hän on saanut niitä pienestä pitäen syntymäpäiväkukkina. Entinen työvuorossa juuri silloin ollut kollega puristi hänen kättään. Hetken kuluttua lääkärillä on hyviä uutisia ja huonoja uutisia. Kojo on juuri ollut auto-onnettomuudessa, ja hänet on kuljetettu ambulanssilla sairaalaan. Auringonkukka on Heinolassa asuvan Marika Kojon lempikukka. Lääkäri päättää, että Kojo magneettikuvataan, koska niskaan vähän sattuu. Juttua on päivitetty Marika Kojon ajankohtaisilla kuulumisilla. Nuo eivät ole minun. Aika: 22.2.2022. Hyvät uutiset ovat, että mitään ei ole murtunut tai mennyt poikki. Niiden täytyy olla isäni keuhkot, Kojo ajatteli. – Olin hoitanut pitkään isäni terveysasioiJuttu on julkaistu alun perin Itä-Hämeessä 4.9.2023. Päivystävä lääkäri painelee Marika Kojon selkärangan yläosaa. Lääkärin ei ollut tarvinnut sanoa kuin lauseen alku, loput hän näki itse tietokoneen ruudulta. Kyllä, siihen kohtaan vähän sattuu. Vääksystä rokotuskeikalta Heinolaan palaamassa ollut sairaanhoitaja menetti autonsa hallinnan liukkaalla tiellä ja kierähti katolleen. Lauantai 2.11.2024 22 P aikka: Akuutti
– En ajatellut niinkään omaa kuolemaani, vaan kuten jokainen äiti, ajattelin lapsiani. Olen oppinut varomaan niitä lattialautoja, jotka narisevat eniten. Alustava elinaikaennuste: kolme kuukautta. Lohduttauduin sillä, että he olivat tuolloin jo melkein aikuisia. Ajattelin, että lääkärin on täytynyt sekoittaa kuvat, Kojo muistelee. Lauantai 2.11.2024 23 ” On taas yksi näistä unettomista öistä. – Olen aina ollut toiminnan ihminen. Tuosta noin vaan. Se on minun tapani selviytyä. Terveen kuolemansairaan ei tarvitse jäädä sairaalaan, vaan hän voi lähteä kotiin. Hänen oli pakko tehdä jotain. Se tuntui absurdilta. Tiedon sekamelskan ja samalla tiedon puutteen kyydissä tiensä Kojon luokse löysi myös kuolemanpelko. Toisessa keuhkossa oli kahdeksan senttimetrin mittainen kasvain ja etäpesäkkeitä oli useita. Marika Kojo ta. Kotona sairaanhoitaja teki juuri sitä, minkä hän oli kieltänyt potilailtaan, eli googletti. Siitä huolimatta, nyt hänellä oli keuhkosyöpä. Miten he tulisivat pärjäämään. Jätän sinut nukkumaan ja hiivin olohuoneeseen kirjoittamaan. ?????????. Hän oli ollut savuton ja hyvinvoiva
”Maaliskuu 2022. Ojensit nenäliinan, vaikka en edes vielä itse huomannut itkeväni.” Kojo jatkoi sairauteensa tutustumista. Sinä tarvitset unta, että jaksat tätä kaikkea. Venäjän hyökkäyssota oli juuri syttynyt, ja koronan aiheuttama hoitovelka ruuhkautti sairaaloita. Lauantai 2.11.2024 24 Kuukausi diagnoosin jälkeen hän alkoi kirjoittamaan blogia. Tutkimusmatkallaan hän törmäsi mahdollisuuteen, että hänen syöpänsä aiheuttaja voisi olla geenimutaatio. Kaiken sen summa tarkoitti loputtomalta tuntu”Kun kaikki muut kukat ovat kukkineet, nousee vielä vahvavartinen auringonkukka. KATJA TAMMINEN ?????????. Blogista tuli ryminällä suosittu ja sinne satoi kommentteja. Taitava ja itselleen myös nauraa osaava kirjoittaja uskalsi pukea kaikki tunteensa lauseiksi, joihin seuraajien oli helppo samaistua. On taas yksi näistä unettomista öistä. Hän sai lääkäriltä lähetteen kokeisiin. Siinä on jotain voimauttavaa”, Kojo pohtii. Jätän sinut nukkumaan ja hiivin olohuoneeseen kirjoittamaan. Havahduit jokaiseen hiljaiseen huokaukseeni. Olen oppinut varomaan niitä lattialautoja, jotka narisevat eniten. Lisäksi meneillään oli hoitajien lakko. Jaksat minua
Harrastukset: Blogi hyperventilaatio.fi, runoilu, maalaaminen ja elossa pysyminen. Mitä jos kyseessä olisi sittenkin syöpä, johon olisi olemassa täsmälääke. Tulokset valmistuisivat KUKA. Hengitys on alkanut olla ahdasta, yskin yötä päivää ja väsyn pienimmästäkin ponnistuksesta. Yhdistäisit nyt vaan, tieto on elintärkeä. Motto: Aina on toivoa, aina! ?????????. Jokin hänen sisällään oli ollut jo jonkin aikaa täysin varma siitä, että kyseessä on mutaatio. Lopulta häntä onnisti. Niihin hän ei koskaan mennyt. Sytostaattihoidot alkaisivat seuraavana aamuna. Kotipaikka: Heinola, kotoisin Lahdesta . Tilanne oli kinkkinen. Haluaisin olla jo perillä, vaikka matkani on vasta aivan alussa.” Kun hän lopulta kolmen kuukauden odottelun jälkeen pääsi tapaamaan lääkäriä, tämä ohjasi hänet aloittamaan sytostaattihoidot, nyt heti. Ammatti: Sairaanhoitaja, vapaa taiteilija . Lauantai 2.11.2024 25 vaa odottelua, jota Kojo välillä itse vauhditti. Syntynyt: 1974 . Hän halusi tietää, koska koetulokset valmistuvat. ”On ollut pimeää ja vuorilta laskeutuneen sumun vuoksi en ole löytänyt takaisin oikealle reitille. Kojoa kuitenkin vaivasi se, että koetulokset geenimutaation mahdollisuutta tutkivasta laboratoriosta eivät olleet vielä tulleet. Marika Kojo . . Kojo maanitteli seuraavana aamuna langan päässä olevalle hoitajalle. Perhe: 2 aikuista lasta ja puoliso . Olen itkenyt kilpaa vesiputousten kanssa ja huutanut kalliot halki. Tai sinä kuolet kohta, lääkäri oli sanonut
Syöpä osoittautui mutaation aiheuttamaksi. Juhannuksena se tarkoitti blogin seuraajien riemuksi karvahattukumaraa. KATJA TAMMINEN ?????????. Lääkitys aloitettiin heti ja lääkkeet alkoivat purra heti. Sellaista hän ei ollut sallinut itselleen sitten diagnoosin. Syvenevä yhteys omaan kehoon ja mieleen auttoivat jäsentämään ajatuksia ja havainnoimaan, mikä olisi itselle parasta juuri nyt. Lauantai 2.11.2024 26 huomenna. Hän oli muovannut ruokavaliostaan niin terveellisen kuin suinkin mahdollista ja aloittanut meditoinnin. Kojo oli jo aiemmin tehnyt kaiken sen, mikä oli tehtävissä. Viiniä, hulluttelua, tanssia ja naurua aina yöttömän yön aamuun saakka. ”On löydettävä balanssi, keinulaudan keskikohta, elämisen neutKojo alkoi jossain vaiheessa muun muassa maalata
Ei pidä vetää pelkkää ituhippilinjaa, eikä kitata jokaiseen auringonnousuun asti juhannussimaa. Täsmälääke voi lakata toimimasta milloin vain. Ohje olisi tarkoittanut useita lääkkeettömiä kuukausia vuodessa. Hän on ihana, niin viriili ja värikäs persoona. Anarkistinen ?????????. Valoisa ja aina keksimässä kaikkea kivaa.” Kojo oli kirjoittanut aiemmin blogin lisäksi runoja ja antanut työlleen kaikkensa. Kojo oli saanut lääkäriltään ohjeen olla ottamatta lääkkeitään kaksi viikkoa ennen ja jälkeen koronarokotuksien sekä viikon tai pari ennen tietokonetomografiakuvausta. Kojo tietää ALK-geenimutaation olevan arvaamaton. Leikata sitä ei voi. Sellainen tapahtui vasta sitten, kun Kojo sai ensimmäisen kerran puhtaat koetulokset. Hän teki ohjeesta aluehallintovirastolle valituksen, ja ohjeistus poistettiin. ”Kun kuolema oli tullut jäädäkseen, aloin tapailla salaa elämää. Samaa suositusta ei muissa sairaaloissa ollut. Etäpesäkkeet ovat tyypillisiä, ja usein syöpä leviää oireettomasti. Syksyyn mennessä kasvain oli poissa. – Sitä voisi ajatella, että sellainen romahdus tapahtuu heti aluksi, mutta minun kohdallani se tapahtui vasta, kun kaikki oli hetkellisesti ohitse. Tammikuu 2023. Syytä siihen hän ei ymmärtänyt. Ei ole terveellistä joogata liikaa, voi tulla liian joustavaksi.” Totaalinen romahdus. Lauantai 2.11.2024 27 raali tasapainotila. Omasta uupumisestaan ja sairaudestaan huolimatta, tai juuri niiden vuoksi, hän halusi tehdä jotain muiden samaa syöpää sairastavien hyväksi
Hän sanoo elävänsä elämää kuoleman rajapinnoilla, ja siellä ei sellaisia mietitä. Hän on muun muassa alkanut maalata. – Halusin itse seuraavan kontrollin vasta helmikuulle. Kojo ei ole aivan satavarma, kuka hänen kädessään olevaa sivellintä liikuttaa ja taitaa suvereenisti kaikki ne tekniikat, joilla hän saa taulunsa kuplimaan iloa, mutta se on oikeastaan sivuseikka. Kojo kertoo edelleen maalaavansa abstrakteja teoksia. – Elän hyvää elämää kuoleman rajapinnoilla, Kojo kuvailee viestissään sydänemojin kera. Täsmälääke toimii siis edelleen hyvin. Hän järjestää lisäksi noin kuusi taidenäyt?????????. Nyt hänessä oli uudenlaista tilaa. Hän kertoo, että elokuussa otetuissa tietokonetomografia-kuvissa kaikki oli kunnossa. ”En unohda kuolemaa, kun tanssin elämän kanssa aamuauringossa, enkä unohda elämää, kun nukahdan illalla samaan sänkyyn kuoleman kanssa.” ”Elän hyvää elämää kuoleman rajapinnoilla” Sari Asikainen Tämän haastattelun tekemisestä on kulunut reilu vuosi. En kestä sitä jännitystä ja pelkoa liian usein, mitä tulosten odottaminen ja kuuleminen aiheuttaa. Lauantai 2.11.2024 28 sairaanhoitaja, hän kuvailee naurahtaen itseään. Mitä Marika Kojolle kuuluu nyt. Työnsä hän halusi aina tehdä ihmisen lähellä siten kuin parhaaksi näki
Myös kirjoittaminen on jatkunut. Aiheen herättämä keskustelu on aina tilaisuuden tärkein osuus. Olen myös aloittanut sanataideohjaajan opinnot, perustanut Hyperventilaatio-nimisen yrityksen sekä pidän sanaja kuvataidepajoja. – Kirjoitan Hyperventilaatio-blogia ja runoja. Tällä hetkellä Marika Kojon käyttämä täsmälääke toimii hyvin. Hän pitää kuolemasta luennointia tärkeimpänä työnään, sillä kuolemasta puhutaan Kojon mielestä nykyään liian vähän. Kojo kertoo myös luennoivansa kuolemasta muun muassa hoitoalan oppilaitoksissa ja myös esimerkiksi saattohoitajille ja kuolindoulille. KATJA TAMMINEN ?????????. Lauantai 2.11.2024 29 telyä vuodessa, ympäri Suomea. – Luennolla kerron oman tarinani ja käyn läpi niitä toiveita, joita kuolevalla ihmisellä tai saattohoidossa olevalla on
Keskustan ex-kansanedustajan ja puolison mielestä elvytyksestä pitäisi puhua enemmän. Jere Tossavainen Ari ja Anne Torniainen kokevat vuoden 2021 tapahtumien lujittaneen heidän suhdettaan. ANU KILJUNEN ???????. Lauantai 2.11.2024 30 ”Et jätä miuta nyt” Nämä sanat Ari Torniainen sanoi vaimolleen Annelle tämän mentyä elottomaksi kesämökillä
Vain kolme minuuttia aiemmin Torniainen oli soittanut hätäkeskukseen ensimmäisen kerran. Kesämökillä hän oli käynyt viikon mittaan jo pariin otteeseen itsekseen siivoilemassa, mutta perjantaina hän pääsi suuntaamaan Taipalsaarelle yhdessä miehensä kanssa, joka vielä tuolloin toimi keskustan kansanedustajana. Pariskunta istuu nyt vierekkäin olohuoneensa sohvalla Lappeenrannan Rutolassa. He toteavat, etteivät pidä tarinaansa pelottavana, sillä se päättyi lopulta hyvin. Muistikuvat siitä, kuinka hänen puolisonsa Anne makaa elottomana pariskunnan kesämökin terassilla, ovat painuneet hänen mieleensä luultavasti loppuiäksi. Lauantai 2.11.2024 31 Juttu on julkaistu alun perin Etelä-Saimaassa 30.3.2024. Sitten kaikki väri oli paennut Annen kasvoilta, hän oli menettänyt tajuntansa ja hänen sydämensä oli lakannut lyömästä. Myös pariskunnan nuorin poika liittyi seuraan ???????. Lappeenrannan seudulla paistateltiin hellelukemissa. A ri Torniaisen silmät vettyvät liikutuksesta edelleen, kun hän muistelee kolmen vuoden takaista juhannusyötä. Ja hyvin se myös alkoi. Nämä sanat Ari Torniainen muistaa lausuneensa puolisolleen kesäyössä, ennen kun alkoi elvyttää tätä. Sitä hän joutui jatkamaan lopulta parikymmentä minuuttia. – Et jätä miuta nyt. Anne Torniainen muistaa sään olleen kaunis vuoden 2021 juhannusaattona
– Huomenna lähdetään Iitiän lavalle tanssimaan. Aattopäivä kului syöden, saunoen ja tikkaa heittäen. Noin kahdelta aamuyöllä Anne Torniainen havahtui unesta ja nousi istumaan sängylle. Anne Torniainen kokee kiitollisuutta siitä, että on päässyt näkemään kolme lastenlastaan. Myös Ari kävi nukkumaan. Päivän taituttua iltaan Anne ja Ari Torniainen jäivät kaksin. Lauantai 2.11.2024 32 puolisonsa kanssa. Mennään siiheksi kotiin, että keretään, hän muistaa sanoneensa puolisolleen. Ennen nukkumaanmenoa Anne muistaa katselleensa Kesäillan valssi -tanssiohjelmaa tablettitietokoneeltaan. Keskiyön korvilla Anne veti vanhan, punavalkoisen yöpaidan ylleen ja laittoi maate. Hän haukkoi henkeä. ANU KILJUNEN ???????
Yritys vilvoittaa vaimoa tyynyllä viuhkomalla ei tuottanut tulosta, joten he menivät terassille. Ari Torniainen ei ollut ennen vuotta 2021 elvyttänyt ketään. Elvyttäminen oli Ari Torniaiselle raskas kokemus sekä fyysisesti että henkisesti. ANU KILJUNEN ???????. On mahdollista, ettei Anne olisi kertomassa tarinaansa itse, jos vieressä maannut puoliso olisi kääntänyt kylkeään ja jatkanut unia. Seuraavan puolen vuorokauden tapahtumista Anne on rakentanut kuvan sen pohjalta, mitä hänen puolisonsa, lääkärit ja hoitajat ovat kertoneet sekä mitä potilaskertomukseen on kirjattu. – Voin sanoa, että ne olivat pitkät minuutit, ennen kun ambulanssin valot näkyivät lahden päässä. Kun Ari Torniainen kysyi ensimmäisen kerran, pitäisikö paikalle hälyttää ambulanssi, Anne vastasi kieltävästi. Hänen viimeinen muistikuvansa tuolta yöltä on, kun Ari soittaa ensimmäisen kerran hätäkeskukseen. Lauantai 2.11.2024 33 –?Sanoin Arille meneväni kuistille, sillä sisällä oli niin kuuma. Nyt kertoja on takana jo kaksi. Myöntävän vastauksen samaan kysymykseen Anne antoi vain hetkeä myöhemmin, kun hänestä alkoi tuntua, ettei hallinnut enää omaa kehoaan. Anne suuntasi makuukammarista ensin tuvan sohvalle, jonne Ari seurasi häntä
Elettiin korona-aikaa, eikä hän ollut varma, olisiko lopulta päässyt sairaalaan vaimonsa kanssa. Lopulta ensihoitajat ja lääkäri kaarsivat mökkipihaan. Sinä yönä hän ei mennyt takaisin nukkumaan. On vain toimittava. Seuraavana aamupäivänä hän heräsi Mikkelin keskussairaalasta. Sen sijaan hän ajoi takaisin kotiin Lappeenrantaan epätietoisena siitä, mitä yö toisi tullessaan. Neljännellä sydäniskurin lyönnillä rytmi lopulta palasi Anne Torniaisen rintaan. Lääkäri kysyi, halusiko hän lähteä mukaan. Lauantai 2.11.2024 34 Hän sanoo, että vastaavassa tilanteessa ihminen ei mieti itseään. Myös Ari sai vasta aamupäivällä tietää, mitä aa???????. He jatkoivat elvyttämistä, mutta rintakehän painelu ei tuottanut tulosta. Ari kieltäytyi. Pelastit vaimosi hengen, Ari Torniainen muistelee lääkärin itselleen lausumia sanoja. Kun ambulanssi ajoi tiehensä, Ari Torniainen palasi kesämökin terassille siivoamaan elvytyksen jälkiä. Sinne hänet oli siirretty, sillä Lappeenrannassa ei juhannuspyhinä tiettävästi ollut vuorossa kardiologia, joka operaation olisi voinut suorittaa. – Älä ruoski itseäsi. Laboratoriohoitajana työuransa tehnyt Anne Torniainen muistaa havahtuneensa Etelä-Karjalan keskussairaalalla siihen, että tuttu ääni hänen lähellään puhui pallolaajennuksesta. Hetkeä myöhemmin Ari katseli, kun hänen vaimoaan nostettiin ambulanssin takaosaan
ANU KILJUNEN ???????. Hän muistaa lääkärin puhuneen puhelimessa niin hitaasti, että kerkesi käydä läpi monia mahdollisia tapahtumaketjuja ennen kun selvisi, että operaatio oli mennyt hyvin. – Sie pelastit miut. Nyt lähes kolme vuotta myöhemmin pariskunta kertoo, etteivät juhannuksen tapahtumat nouse puheeksi enää kovinkaan usein. Anne ja Ari Torniainen ovat olleet yhdessä vuodesta 1978 lähtien. Anne muistaa edelleen ensimmäiset miehelleen sanomansa sanat, kun tämä tuli keskussairaalalle. Lauantai 2.11.2024 35 muyön tunteina oli tapahtunut. He asuvat Lappeenrannan Rutolassa. Juhannusta seuraavana maanantaina Anne siirrettiin Lappeenrantaan, ja viikkoa myöhemmin hän pääsi kotiin
Anne kuvailee myös turvallisuudentunteensa kasvaneen huomattuaan, että Ari pystyy pelastamaan hänet. Heidän ensimmäinen lapsenlapsensa syntyi vain kaksi kuukautta Annen sydänkohtauksen jälkeen. Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, että on toimittava. Vasta sydäninfarktin saatuaan Anne Torniainen lopetti työnteon, vaikka oli jäänyt eläkkeelle jo aiemmin samana vuonna. Hän kertoo olevansa kiitollinen siitä, että on päässyt viettämään aikaa perheen nuorimpien kanssa, joita tällä hetkellä on kolme. Sydäninfarkti sai Annen myös hidastamaan tahtia. Ari Torniainen tietää tämän hyvin, sillä on joutunut elvytyshommiin myös toistamiseen vuoden 2021 jälkeen. Vuonna 1982 avioitunut pariskunta arvioi kokemuksen lujittaneen heidän parisuhdettaan. ANU KILJUNEN ???????. Lauantai 2.11.2024 36 He suostuivat kertomaan kokemastaan haastattelussa, sillä ajattelevat, että esimerkiksi elvyttämisestä pitäisi puhua enemmän. Hänen on kirjaimellisesti pitänyt opetella liikkumaan aiempaa hitaammin. Infarkti oli omanlaisensa vedenjakaja tässäkin suhteessa. Hän jäi virallisesti eläkkeelle vuoden 2021 alussa, mutta teki vielä kevään mittaan tuurauksia sairaalalla. Torniaiset kertovat sydäninfarktin kirkastaneen heidän elämänarvojaan. Silloin todella alkoivat Annen eläkepäivät, eikä töihin ollut paluuta
Turvassa oman apinalauman kanssa Jokainen vanhempi muistaa tunteen, kun lapsi nauroi ensimmäisen kerran jo muutaman kuukauden ikäisenä. JAAKKO HEISKANEN. Lauantai 2.11.2024 37 ???????. Miksi me nauramme. Jaana Hiltunen Nelli Eloranta nauttii Nooan naurusta
????????. Mummi muistaa ikuisesti hetket, kun näki omien lastensa ja lastenlastensa ensinaurut. Joskus nauru raikaa, kun mieli kuvitus ottaa ohjat. Niitä hetkiä jokainen vanhempi rakas taa. Etenkin Mooa on kova kertomaan vitsejä. – Mooa naurattaa minua aina. Kikatus ja käkätys, jotka kasvavat heko tuksen kautta räkätykseksi. Nauru ja hassuttelu ovat kui tenkin tärkeitä kommunikaation muotoja, kuopio laisperheen äiti pohtii. Ja sit ten molemmat vaan nauravat, Mooa kertoo. – Muistan, miten tuli niin kokonaisvaltai nen hyvän olon tunne, kun sai nähdä Miion ja Nooan ensimmäiset hymyt ja naurut, sanoo Nelli Eloranta. – Mummin kanssa vitsaillaan ja riehutaan. Lauantai 2.11.2024 38 H ymy pikkulapsen kasvoilla. Nyt hän on Espan Juttu on julkaistu alun perin Teema suomalaisessa 7.12.2022. Kumpikin on nauravaista sorttia, ja he pellei levät jo keskenään. – Ne ovat todella koskettavia hetkiä, joista tulee itsellekin hyvä mieli. Leikkisyys on voima, josta syntyvät muhkeimmat hepulikohtaukset. Lapsenlapsi Mooa Tuutti on nyt viisivuotias, ja mummin ja tytön yhteiset hetket ovat aina naurua täynnä. Miio on nyt neljä, ja pikkuveli Nooa täyttää vuo den. – Äitinä oikeastaan arvostan enemmän yhteisiä ja ensimmäisiä nauruja kuin vaikkapa ensimmäi siä konttausyrityksiä. Mooa Tuutilla on kaksi mieli kuvitusystävää, Emma ja Mooa. Samaa mieltä on Leena Boman
Vaikka leikkisyys ja nauru tuntuvat itsestäänselvyyksiltä ja kepeältä elämän pintakuorrutteelta, syy naurun kehittymiseen on syvällä biologiassa. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä Manninen erikoistuu parhaillaan lastenpsyMooa Tuutilla ja Leena Bomanilla on samanlainen huumorintaju. – Ihmislapsi alkaa jo muutaman kuukauden iässä hymyillä ja tuottaa ensin tahattomia nauruvasteita, kertoo lääketieteen tohtori Sandra Manninen, joka tutki väitöskirjassaan sosiaalista naurua ja sen yhteyttä aivojen neurobiologisiin vasteisiin. Lauantai 2.11.2024 39 jassa lomalla kuusi viikkoa, ja kun minulla ei ole puhelinta, en saa vitsejä edes viesteillä. Kaikenlainen älyvapaa pelleily naurattaa sekä mummia että lapsenlasta. JAAKKO HEISKANEN ????????. Nauretaan sitten taas, kun Mooa tulee takaisin
– Aivojen säännöllisen öljynvaihdon näkökulmasta naurua kannattaa harjoittaa, vaikka arki kuormittaa ja on kiire. Eräässä yhdysvaltalaistutkimuksessa seurattiin 5–7 kuukauden ikäisten vauvojen kykyä huumorin ymmärtämiseen ja sen tuottamiseen, kun vanhemmat hassuttelivat vauvan kanssa. – Jos vanhempi huomaa tämän ja huvittuu, se on vauvalle suuri palkinto vuorovaikutustilanteen onnistumisesta. Jo muutaman kuukauden ikäinen vauva pyrkii itsekin humoristiseen aloitteisiin tekemällä erikoisia ilmeitä ja asentoja. Kun isä laittaa ison punaisen pellen nenän, vauva tajuaa, että se on hassua. Aikuisten aivoja elämä on jo ohjelmoinut ja järjestelmät ovat kankeampia, mutta ikinä ei kannata luovuttaa. Aikuisiin verrattuna lapsilla on enemmän mahdollisuuksia innostumiseen ja hassutteluun. – Pienetkin vauvat ymmärtävät, jos tilanne on absurdi eli naurettava. Väitöstutkimusta tehdessään Manninen kävi läpi maailmalla tehtyjä tutkimuksia naurusta. Ne ovat vauvan tasoisia yrityksiä saada vanhempi nauramaan. Aikuisillakin aivot ovat plastiset ja uusia radastoja syntyy myöhäiselläkin iällä. Hän toteaa, että lapsen kyky hakeutua vuorovaikutukseen on voimakas. ????????. Hassuttelulla ja naurulla vanhempien kanssa on suuri merkitys varhaisen vuorovaikutussuhteen synnyssä. – Lapsen aivot kehittyvät ja ovat tavallaan auki. Neuroverkot hakevat vasta paikkaansa ja ovat herkempiä myös sosiaalisille ärsykkeille. Lauantai 2.11.2024 40 kiatrian lääkäriksi
Haa haa haa. Kun toisen seurassa on hyvä olla, siihen myös jäädään ja lauma kasvaa. – Apinatutkimuksissa on havaittu, että toisten koskettaminen, rapsuttelu ja silittely aiheuttavat aivotason palkkioefektin, eli toisen paijaaminen on palkitseva tapa muodostaa läheisiä suhteita. Aikuisena hän päätti ottaa siitä selvää. Kädellisten lajien käyttäytymisen on ajateltu kuvaavan myös ihmisen nauramista ja sen käyttöä kommunikaation välineenä. Naurun fyysiset ja henkiset ter veyshyödyt ovat selviä, mutta naurun neurobiologinen perusta kiinnosti häntä. Lauman funktio paranee, kun lauma on sopivan kokoinen ja eläimet pystyvät huolehtimaan toistenkin jälkikasvusta ja ravinnonhankinnasta. Aikaa fyysiseen kosketteluun ei aina kuitenkaan ole. MANNISEN KOTIALBUMI / KUVAHETKI ????????. Lauantai 2.11.2024 41 Manninen mietti itse jo pienenä, miksi ihmiset nauravat. – Naurun sosiaalista aspektia on tutkittu paljon muun muassa sosiaalisilla apinalajeilla. Se on muodostunut siteitä Sandra Manninen S. Kun apinalaumoilla on vaikeaa, elämä on vaarallista ja ulkoinen vaara uhkaa, suurempi sosiaalinen lauma on vahvuus. Samankaltainen palkkiovaikutus on tullut tietynlaisesta ääntelystä, joka nousee palleasta kurkunpäähän
Ihmisillä on pienestä pitäen naurussa ja huumorissakin neurobiologisia eroja. Samalla se kertoo, että meillä on kivaa yhdessä. Nauraminen aiheuttaa maalaisjärjelläkin ajateltuna mielihyvää, mutta Sandra Mannisen väitöstutkimuksessa asia vietiin neurobiologian endorfiinijärjestelmän tasolle. Opioidireseptorien määrä on tärkeä nauramiseen liittyen, sillä reseptorit vastaanottavat ja välittävät elimistön omaa endorfiiniä. Manninen pohtii, että olisi mielenkiintoista tut????????. Eroja ihmisten välillä on siis jo aivotasolla. Jos jonkun kanssa on samankaltainen huumori, on helppo olla yhdessä, ja näiden ihmisten kanssa haluamme viettää aikaa. – Mitä enemmän näitä vapaana olevia reseptoreja oli, sitä enemmän henkilöt raportoivat nauraneensa koetilanteessa. – Nauru on evoluutiossamme yhdistävä tekijä, sosiaalinen liima. Lauantai 2.11.2024 42 vahvistavaksi ja palkitsevaksi kommunikaatiomekanismiksi tietyille sosiaalisille kädellisille lajeille. Toisilla niitä oli selvästi enemmän kuin toisilla. – Ihmisellä, joka näkee herkästi vaikkapa tilannekomiikka ympärillään ja on aina usein pilke silmäkulmassa, opioidisysteemi saattaa myös olla herkempi reagoimaan. Tutkimuksessa myös vertailtiin eri henkilöiden opioidireseptorimääriä aivojen perustilassa. – Kun asiaa tarkasteltiin opioidireseptorien kautta, pystyttiin osoittamaan, että nauraminen yhdessä läheisten kanssa lisäsi aivojen oman mielihyvähormonin endorfiinin tuotantoa. Nauraminen on tavallaan hyvänä pitoa
– Jos esimerkiksi yleinen tunnelma perheessä on vakava, miten se vaikuttaa lapseen vielä vuosienkin päästä ja miten se näkyy aivotasolla. Nauru kertoo, että tämä on vielä leikkiä ja olemme turvassa, kertoo aivotutkija, professori Lauri Nummenmaa Turun yliopiston PET-keskuksesta. – Olemme tutkineet tätä rotilla. Jaana Hiltunen Moni aikuinen muistaa vielä vuosien takaa tunteen, kun oma isä tai äiti kutitteli niin, että kikatutti. ????????. Toiset ovat kankeampia huumorille jo nuorina, ja jotkut taas näkevät vielä vanhoinakin paljon hauskuutta ympärillään. Lauantai 2.11.2024 43 Miksi kutittaminen purkautuu nauruna. Kutitusnauru ei ole vain ihmisten juttu vaan laajempi nisäkäsmaailman ilmiö, kun yksilöt tutustuvat toisiinsa ja ovat fyysisessä yhteydessä. Vaikka kutittamisen tunne ja siitä johtuva nauru tuntuvat hyvältä, voi tunne myös mennä yli ja muuttua tuskaiseksi. kia neurobiologisesti, miten lapsuuden perheessä opittu käytös vaikuttaa nauravaisuuteen. Nekin nauravat omalla tavallaan, kun niitä kutitetaan. Samanlainen ääni syntyy, kun ne vaikkapa telmivät keskenään. Nummenmaa sanoo, että herkkyys naurulle ja huumorille on hyvin perinnöllistä eli geeneissä, kuten vaikkapa taipumus masennukseen
Ne saavat lapset kiemurtelemaan vaivaantumisen tunteesta. Enää ei niinkään naureta hitaasti etenevälle huumorielokuvalle tai vitsikirjoille vaan nopeille ja yksin katsotuille somevideoille. Pitää treenata ja olla toisten ihmisten kanssa, että taito pysyy yllä. Parhaat naurut saamme yhä iästä riippumatta toisten ihmisten kanssa. Nykyään pidetään vessahommat piilossa. Lauantai 2.11.2024 44 – Mutta oppimisella on varmasti vaikutusta siihen, mille kukin nauraa. Yksi asia on kuitenkin säilynyt. Ihmiset ajattelevat, että pöpötkin leviävät juttujen välityksellä. Ikiaikaisella pissakakkahuumorilla on nykylapsillekin timanttinen viihdearvonsa, mutta aikuiset eivät heruttele kakkajutuilla enää niin herkästi kuin ennen vanhaan. Nummenmaa itse viihdyttää omia lapsiaan iskävitseillä. – Se liittyy sivistykseen ja hygieniaan. Iän karttuessa leikkimielisyys alkaa helposti kadota, ja kun aikuiset viettävät enemmän aikaa yksin kuin lapset, nauramisen taito ja tarve rapistuvat. Se on naurun tarkoitus, olla yhteydessä toisten kanssa. Tutkimusten mukaan on 20 kertaa todennäköisempää nauraa toisen kanssa kuin yksin. ????????. – Toivon, että isompana sitten arvostavat panostani. – Se on sama kuin vaikkapa soittotaidon tai lihaskunnon kanssa. Joka tapauksessa nykypäivän lapset ovat kasvaneet hyvin erilaisessa huumoriympäristössä kuin vanhemmat sukupolvet