13.11.2024 / 10 € ku.fi n Vuokratyöläiset ahtaalla. Vastak kain asettelun aika 10 / 2024 koskelan aika alkoi Sivu 45 Sivu 26 Sivu 13 Selkeyttä Sakeuden keSkelle
ku.?/tilaa Tilaus vain 99 € vuodessa
KrItIIKIt 60 vIImeInen sana 67 sisältö 10/2024 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). yhteInen KärsImyKsemme 50 Alina Virannon essee. vapaaKauppaa vasemmalta 53 Varhaiset sosialistit halusivat lisätä valtioiden rajat ylittävää vapaakauppaa. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. petterI orpo, KIusallIsen hyvä 22 Pääministeri on mainettaan parempi poliitikko. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. vasen ylänurKKa 32 Sahra Wagenknecht johti vasemmistokonservatistit nousuun Saksassa. talous murentaa yhteIsKuntaa 56 Filosofi Nancy Fraser määrittelee kapitalismin ja sosialismin käsitteet uusiksi. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. KuKa voIsI orpon seIsauttaa 08 Kysyimme raadilta. 3 Ilmastoromahdus 07 Olemme peruuttamattoman partaalla. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, politiikan toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala, hallituksen puheenjohtaja Risto Kalliorinne Tuula Kärki Janne Mäkinen Anna Mäkipää Sini Niva Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. polarIsaatIo 13 Vastakkainasettelu lisääntyy. töItä nolla tuntIa vIIKossa 26 Pakettien lajittelijat kertovat, millaista on olla SOL:n nollatuntilainen. maahanmuuttajat vaIKuttamaan 36 ”Halusin tuoda vietnamilaisten ääntä enemmän kuuluville”, kertoo Chau Nguyen. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Painopaikka PunaMusta 2024. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. IlmastoprotestIt ahtaalla 42 Useat maat ovat kiristäneet ilmastoprotesteihin sovellettavia lakeja ja niiden tulkintaa. pIntaa syvemmältä 40 Saako Somalimaa presidentin Vantaalta. KuuntelIja 45 Minja Koskelan haastattelu. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. helsIngIssä budjettIsopu 10 Vasemmistoliitto on mukana sovussa
Mitä tekee Stubbin Suomi. Yksi keskeinen ongelma on, että – kuten kaikki muutkin instituutiot – kaikki politiikka perustuu yhä talouskasvulle. Kysymys on vain siitä, siirrytäänkö kasvunjälkeiseen aikaan mittavien kriisien, konfliktien ja romahdusten kautta vai hallitummin. Mutta miten se todella tehsuomen hiilinielut ovat romahtaneet, ja pian niitä joudutaan ostamaan veromiljardeilla muilta mailta. Emilia männynväli K ansainväliset ilmastotutkijat ovat jälleen varoittaneet, että olemme ilmastoromahduksen partaalla. Rahtaa broileria ja sellua Kiinaan. Kenties tämä on ymmärretty tähän asti suurpäästelijänä tunnetussa Kiinassa, jossa on parin viime vuoden aikana rakennettu aurinkoja tuulivoimaa vuodessa enemmän kuin koko muussa maailmassa viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä, jos taloushistorioitsija Adam Toozea on uskominen. Päästöt ovat sen kuin kasvaneet ja hiilinielut vähentyneet. Ei ihmisoikeusrikkomuksia, huolta huoltosuhteesta eikä varhaiskasvatuksen ongelmia. Se koskee kaikkia elämänaloja ja vaikuttaa myös maailman voimasuhteisiin, konflikteihin ja muuttovirtoihin. AinA ei tArvitse keksiä mitään kovin mullistavaa. Vaikka ainakin tuoreimman kansainvälisen huippututkimuksen ilmastotutkijat pitävät välttämättömänä kasvunjälkeiseen talouteen siirtymistä, jotain voidaan tehdä jo ennen sitäkin. Mitä nollakasvu tarkoittaa yhteiskunnan eri palveluille ja aloille. Mitä on Saudi-Arabia, Yhdysvallat tai Venäjä ilman öljyä. 4 Tulevaisuuden avaimeT pääkirjoitus dään ilman, että koko talous sakkaa. Jo yksin sillä olisi valtava vaikutus. Jos tAlouttA ei piAn kyetä sovittamaan ympäristön kestokyvyn mukaiseksi, ei kyetä ratkaisemaan mitään muitakaan ongelmia. Se, kuka johtaa vihreää siirtymää, tulee johtamaan paljon muutakin. Kysyä niitä vaikeimpia kysymyksiä, vaatia konkretiaa löysän huutelun tilalle. Kuten muuttaa ruokajärjestelmä kasvipitoista syömistä suosivaksi. Täysin puhdasta ja ongelmatonta energiantuotannon tapaa ei ole, joten kulutusta on kerta kaikkiaan vähennettävä. Että absoluuttinen irtikytkentä olisi mahdollista. Siksi kaikki tarmo pitäisi suunnata nyt siihen. Ikävä kyllä sellaisesta ei ole todisteita. Elämän edellytykset yksinkertaisesti häviävät. Siitä, miltä kasvunjälkeinen aika näyttää. Juuri mitään ei ole vielä tehty. Mitä finanssikapitalismi ilman kasvua. Viesti on tuttu tutkimuksesta, raportista ja vuodesta toiseen. Uusia teknologioitakin tarvitaan, mutta vihreä kasvu on toiveajattelua. Sirpa Pietikäinen (kok.) ehdotti (HS 1.11.), että eläke yhtiöt sijoittaisivat varallisuutensa kestävästi ja vinkkasi Riikka Purralle (ps.), että veronmaksajien rahaa ei kannattaisi ehkä kaataa ympäristölle haitallisiin yritystukiin. Ajatukselle, että talous voisi kasvaa, vaikka luonnonvarojen kulutus vähenisi. Tieteellisellä tiedolla ei ole ollut käytännössä juuri mitään vaikutusta tehtyyn politiikkaan. Tietenkään kysymys ei ole vain tekninen ja taloudellinen. Tällä menolla ihmiskunta vaarantaa itsensäkin. Lisääntynyt tehokkuus on ulosmittautunut kasvaneena kulutuksena. Metsien hakkuu on käymässä valtiolle kalliimmaksi kuin niiden suojelu.. Tällä hetkellä eläkeyhtiöillä on kymmenien miljardien investoinnit kiinni fossiilisissa
kuva: Lehtikuva/kawnat haju. 5 Libanonin vuoro 01 ajassa Mihin Israelin sekoilu loppuu
Se tuntui hyvältä. Kaikki eivät minua tunne, mutta se, että sain vahvan mandaatin jäsenistöltä, helpottaa henkisesti tämän työn aloittamista. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että työtä pitäisi tehdä jotenkin vähemmän.” Haastattelu alkaa sivulta 45. Tiedostan sen, että vaikka olen toiminut tässä liikkeessä yhdeksän vuoden ajan, olen silti uusi hahmo, uusi kansanedustaja ja ensimmäisen kauden valtuutettu. Minja KosKela A n tt i Y r jö n en. 6 ajassa ”Sain vahvan mandaatin aloittaa tämän homman
ajassa Ilmastoromahduksen kynnyksellä oIkaIsu Le h tik u va /R ic h a R d a . Tutkimuksessa luetellaan useita toimia, joihin tulisi ryhtyä välittömästi seurausten minimoimiseksi: erityisesti varakkaiden kulutuksen raju vähentäminen, väestönkasvun vakauttaminen tyttöjen ja naisten koulutuksia ja oikeuksia vahvistamalla sekä ruokajärjestelmän muuttaminen kasviperäistä syömistä suosivaksi. Taloudessa tulisi omaksua ekologinen, kasvunjälkeinen kehys. Olemme astumassa ilmastokriisissä uuteen arvaamattomaan vaiheeseen.” BioScience-tiedejulkaisussa ilmestynyt tuore kansainvälinen tutkimus varoittaa ihmiskuntaa ilmastoromahdukOikeistohallituksen puutteellinen metsien suojelu ei ole linjassa EU:n biodiversiteettistrategian kanssa – jätin tänään asiasta kirjallisen kysymyksen EU:n komissiolle. B R o o k s. Facebook Europarlamentaarikko Li Andersson 31.10. Fossiilipäästöt ovat kohonneet ennätyslukemiin. Emilia männynväli tOisin kuin KU:ssa 9/2024 luki, vuoden 2025 kuntavaalit käydään Manner-Suomen 293 kunnassa. Suuri osa Maan elämästä on vaarassa. Ei epäilystäkään, etteikö tämä ole globaali hätätila. Suunta on päinvastainen. Ne tulevat jatkossakin lisäämään nälänhätää, kuolemia, konflikteja ja pakolaisuutta. Toimitus pahoittelee virhettä. Myös metsäkato on ennätyksellisellä tasolla. Suomessa nousu tulee olemaan huomattavasti rajumpi, sillä arktinen alue lämpenee ainakin kolminkertaisella nopeudella. 7 ”Olemme peruuttamattOman ilmastokatastrofin partaalla. Lisäksi tarvitaan globaalia ilmastovalistusta sekä tehokkaampaa suojelua ja ennallistamista. sesta, ellei päästöjä leikata ennätysmäisen nopeasti. Nykyisellä politiikalla planeetan keskilämpötila nousee 2,7 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna vuosisadan loppuun mennessä. Hiilidioksidi-, typpioksidija metaanipäästöt ovat ennätyksellisen suuret, hiilinielut vähentyneet dramaattisesti, merenpinnan lämpötilat ennätyksellisen korkealla ja jäätiköt ennätyksellisen vähissä. tutkijOiden mukaan myös ainakin osa viimeaikaisista sään ääri-ilmiöiden aiheuttamista katastrofeista liittyy ilmastonmuutokseen
PerussuOmalaiset 16,7 % (20,1 %) . lokakuuta. KuKa voisi orpon seisauttaa Hallituspuolueiden kannatus lokakuussa 2024 . Kuva: Lehtikuva/ Antti Aimo-Koivisto Petteri OrPOn oikeistohallitus on ollut vallassa puolisentoista vuotta. Siksi tällä kertaa lähdimme kysymään raadilta, mikä voisi mahdollisesti pysäyttää Orpon hallituksen. 8 Petteri Orpo eduskunnan täysistunnossa 2. KOKOOmus 20,0 % (eduskuntavaaleissa 20,8 %) . Monien vasemmistolaisten mielestä siinä on puolisentoista vuotta liikaa. rKP 3,9 % (4,3 %) . Perussuomalaisten ministereille tehdyt epäluottamuslauseet hallituspuolueet ovat äänestäneet nurin. Orpon hallitus on runnonut eduskunnasta läpi roppakaupalla hallitusohjelmassa olevia esityksiä. Kristilliset 3,4 % (4,2 %). Eduskunnan äänestyksissä rivit on ammuttu suoriksi, eikä kesän 2023 tapahtumia ole päästetty toistumaan. Hallituspuolueista etenkin RKP ja perussuomalaiset ovat näykkineet toisiaan julkisesti, mutta ainakaan vielä se ei ole hallituksen työkykyyn vaikuttanut. Samalla se on muuttanut perinpohjaisesti suomalaista yhteiskuntaa – voimatasapaino on siirtynyt työelämässä työnantajajärjestöille
Hallituspuolueiden poliittinen pääoma epäsuosittuihin päätöksiin alkaa olla käytetty. Mielipidemittausten sijaan tärkeintä on, miten puolueet pärjäävät vaaleissa. Vaaleja taas on Suomessa puolueiden ja kaikkien muidenkin näkökulmasta jo ihan tarpeeksi. Seuraava mittaus tapahtuu kuntaja aluevaaleissa. Uskottavaan vaihtoehtoon kuuluu myös analyysi siitä, miten ihmisten ostovoima turvataan Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkausten ja työmarkkinoiden sopimusjärjestelmän murtamisen jälkeen. Kiistoja ja yksittäisiä irtiottoja on, muttei dramaattista rivien rakoilua äänestyksissä. Matias Mäkynen SDP:n kansanedustaja teeMu Muhonen Helsingin Sanomain toimittaja orPon hallituksen voi pysäyttää vain Suomen kansa. Näihin kysymyksiin vastaamalla mikä tahansa puolue voi antaa Suomen kansalle vaihtoehdon, jotta se voi kaataa Orpon hallituksen. 9 Politiikan vetomittari Kokoomus ja perussuomalaiset hakevat kuntaja aluevaaliehdokkaita televisiomainoksilla. ajassa Mikä voi pysäyttää orpon hallituksen. Juha Sipilän hallituksesta (2015– 2019) viisastuneena Orpon valmiustaso näyttäisi olevan erittäin korkealla kokoomukselle keskeisten sosiaaliturvan ja ammattiyhdistysliikkeen aseman heikentämisiin liittyvien politiikkatavoitteiden läpiviemiseksi heti hallituskauden alussa. Niin kauan kuin päähallituspuolueiden kannatus ei lähde sulamaan, hallituksen jatkon ratkaiseekin lähinnä se, kuinka paljon Orpo on valmis nielemään perussuomalaisten sooloilua. Toistaiseksi hallitus myös vie linjauksiaan eteenpäin varsin suunnitellusti. antti ronkainen Helsingin yliopiston tutkija suomessa hallitukset eivät ole kaatuneet vuosikymmeniin opposition toimintaan, joten Orpon hallituksen voi pysäyttää lähinnä se itse. Kokoomukselle hallituksen kaatuminen taas olisi epäonnistuminen, eikä Sdp lähtisi hallitukseen kuin uusien vaalien kautta. Eripuraisten hallituspohjien jatkaminen vaikka hammasta purren on tavanomaista, koska houkuttelevia vaihtoehtojakaan ei ole tarjolla. On osattava kertoa, miten Suomessa saadaan liikkeelle niin julkiset kuin yksityiset investoinnit ilmastonmuutoksen torjumiseen, osaamiseen ja hyvien työpaikkojen luomiseen. Hallituksen kritiikki ja epäkohtien nostaminen ei riitä, vaan tarvitaan arvoista ja talouspolitiikasta lähtevä vaihtoehto, jolla kansalle tarjotaan toivoa paremmasta Suomesta kaikille. Se kertoo, että puolueilla on paitsi rahaa myös pieni hätä ehdokkaiden saamisesta. Perussuomalaisille tai Rkp:lle hallituksen kaataminen olisi suuri riski. Julkisessa keskustelussa on ihmetelty Orpon heikkoa johtajuutta ja “sukkana” olemista, mutta kyse on viime kädessä poliittisista intresseissä ja luokkapolitiikasta.. orPon hallitusta ei näillä näkymin ole kaatamassa mikään. Kutsua seuraavaan hallitukseen voisi joutua odottelemaan pitkään. Mieluisen hallitusohjelman saavuttamisen jälkeen Orpon ainoa tehtävä on pitää hallitus kasassa ja siinä hän näyttäisi toistaiseksi onnistuneen paremmin kuin hyvin hyvin. Julkisen talouden luvut ovat yhä rumia, mutta hallitus on jo brändännyt ensi kevään puoliväliriihensä säästötalkoiden sijaan ”kasvuriiheksi”. Sen ei pitäisi olla vaikeaa, mutta parantamiseen varaa on koko oppositiolla. Jotta ihmiset voivat antaa tukensa oppositiolle, sen on tarjottava aito vaihtoehto, joka erottuu selkeästi Orpon hallituksen historiallisen konservatiivisesta ja oikeistolaisesta linjasta. Siinä mielessä hallitus voi kuitenkin ”pysähtyä”, että uusia merkittäviä säästöpäätöksiä ei välttämättä enää tule. Kristillisdemokraatit voisi ehkä aivan hallituskauden lopulla marssia ulos, jos kokoomus päättääkin esimerkiksi runnoa viinit ruokakauppoihin
1 ajassa
Myös kaupungin työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan jatkamalla palkkakehitysohjelmaa. Kuva on Itäkeskuksen peruskoulusta tammikuulta 2021. 1 1 ajassa Vasemmisto haluaa panostaa kouluihin. Vasemmistoliitto kertoo tavoitelleensa erityisesti panostuksia kasvatukseen ja koulutukseen, sillä niihin oli vaarana kohdistua 13,3 miljoonan euron leikkaukset. Vasemmistoliiton yksi keskeinen tavoite talousarvioneuvotteluissa oli nuoriin panostaminen. Näin ollen pidämme kiinni 14 vuorokauden hoitotakuusta. TuulA KärKI Le h tik u va /v es a M o iL a n en. Tutkimukset osoittavat, että asiakasmaksut vaikuttavat hoitoon hakeutumiseen. – Me turvaamme lasten ja nuorten eheät koulupolut jatkossakin. – Meillä on erityisvastuu varmistaa, että maamme taidekenttä pysyy elinvoimaisena. Kannustamalla asukkaita perusterveydenhuollon piiriin me säästämme inhimillistä kärsimystä ja kevennämme erityissairaanhoidon kuormitusta, Mia Haglund sanoo. arHinmäki pitää Helsinkiä vastavoimana Orpon hallitukselle, joka johtaa Suomea. Kun hallitus pidentää hoitoon pääsyä, Helsinki pyrkii pitämään kiinni aikaisemmista aikarajoista”, Arhinmäki kirjoittaa blogissaan. – Terveyskeskusmaksujen käyttöönotto olisi sekä syventänyt eriarvoisuutta että aiheuttanut suuremman yhteiskunnallisen loppulaskun. – Helsingissä panostamme myös terveydenhuollon saatavuuteen niin, että jatkossa perusterveydenhuollossa pääsee hoitajalle viimeistään kahden viikon sisällä. Vasemmisto vastusti neuvotteluissa terveyskeskusmaksujen käyttöönottoa, ja suunnitellut maksut saatiin kumottua vuodelle 2025. Helsinki panostaa ensi vuonna merkittävästi kulttuuriin ja taiteeseen, kun kulttuuriavustusten tasoa nostetaan 2,5 miljoonalla eurolla, hän sanoo. ”Kun hallitus leikkaa koulutuksesta, Helsinki panostaa koulutukseen. Helsingin kulttuurista ja vapaaajasta vastaava apulaispormestari, vasemmistoliittoa edustava Paavo Arhinmäki muistuttaa siitä, että iso osa suomalaisista kulttuuritoimijoista työskentelee Helsingissä. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Mia Haglund pitää neuvottelujen tulosta askeleena oikeaan suuntaan. Kun hallitus haluaa nostaa asiakasmaksuja, pitää Helsinki edelleen terveyskeskukset maksuttomina. Orpon hallitus uhkaa romuttaa ammatillisen koulutuksen laatua kaatamalla kohtuuttoman määrän leikkauksia sen harteille, hän toteaa valtuustoryhmän tiedotteessa. Vasemmistoliitto mukana Helsingin budjettisoVussa Helsingin Vasemmisto sai kaupungin vuoden 2025 talousarvion neuvotteluissa useita tavoitteitaan läpi ja on mukana budjettisovussa. – Vasemmisto aikoo pitää kiinni siitä, että Helsinki kulkee eri suuntaan ja kaupungin koulutuspanostuksilla varmistamme, että Stadin ammattiopiston henkilökunta saa pitää työpaikkansa. myös tänä vuonna päätettiin pääomittaa Hekaa eli Helsingin kaupungin asunnot Oy:tä ja Hasoa eli Helsingin Asumisoikeus Oy:tä asumisen hinnan nousun torjumiseksi. Leikkaukset saatiin torjuttua, ja lisäresursseja kohdennetaan muun muassa perusrahoituksen vahvistamiseen
linnut ja kranssi 8. joulupallot 11. kynttiläryhmä 2. Nimitervehdyksen hinta 5 € / hlö Henkilön nimi TEKSTATEN (sukunimi-etunimi) KU Nimitervehdys ilmoitukset@ku.fi. kynttilä ja lintu 15. piparkakkutalo 5. joulutähti 12. kyyhky 3. punaiset kellot 7. 1 2 KU JOULUTERVEHDYKSET TEKSTIVAIHTOEHDOT Hyvää joulua l Lämmintä joulumieltä l Punaista joulua l Rauhallista joulua l oma teksti KUVAVAIHTOEHDOT Lähetä tervehdykset 29.11.2024 mennessä sähköpostitse ilmoitukset@ku.fi Tervehdyksen voi jättää myös verkossa: ilmoitukset.ku.fi Jätä joulutervehdys KU:hun 29.11. hyasintit 13. joulukuusi 10. mennessä! PUOLUEJA AMMATTIOSASTOJEN TERVEHDYKSET PIENI TERVEHDYS, leveys 42 mm x korkeus 25 mm 70 € ISO TERVEHDYS, leveys 88 mm x korkeus 25 mm 140 € HENKILÖTERVEHDYKSET KUVALLINEN HENKILÖTERVEHDYS, leveys 42 mm x korkeus 25 mm NIMITERVEHDYS (tähän hintaan ei kuulu kuvaa) 5 € 30 € Nimitervehdykset maksetaan tilille: FI64 2100 1800 0395 16 (NDEAFIHH) Käytä maksaessasi viitenumeroa: 33501 1. lumiukko 4. punainen rusetti Paikkakunta Postinumero Työpaikka tai järjestö jota tervehtijät edustavat Tervehdykset lähetetään 29.11.2024 mennessä joko postitse Kansan Uutiset Oy, Hämeentie 105 A, 00550 HELSINKI tai sähköpostilla ilmoitukset@ku.fi Nimitervehdykset maksetaan suoraan Kansan Uutisten tilille: FI64 2100 1800 0395 16, NDEAFIHH, viite 33501 Tervehdykset voi myös lähettää netin kautta https://ilmoitukset.ku.fi/ Netissä tervehdykset voi maksaa verkkopankkimaksuna. punainen kuusi 6. kynttilä 14. glögit 9. punatulkku 16
Vastakkainasettelu ja haluttomuus kompromisseihin vastapuolen kanssa lisääntyvät. 1 3 polarisaatio 02 taustat on 2020-luvun politiikan trendi-ilmiö. Ihmiset ajautuvat poliittisesti eri leireihin. Mutta politiikka myös tarvitsee erimielisyyttä, vaihtoehtoja ja kykyä kuvitella erilaisia tulevaisuuksia.
1 4 ParemPaa vastakkain asettelua
1 5 ParemPaa vastakkain asettelua Poliittisen polarisaation eli vastakkainasettelun lisääntymisestä on puhuttu ja siitä on varoiteltu viime vuosina paljon. Teksti toivo Haimi. Onko se kuitenkaan niin vaarallista kuin sanotaan. Demokratia tarvitsee erimielisyyttä toimiakseen, mutta milloin erimielisyys myrkyttää politiikan
Affektiivinen polarisaatio menee tunteisiin – On pelkästään hyvä asia, että meillä on mielipideeroja, kertoo KU:lle taloussosiologian dosentti Arttu Saarinen Turun yliopistosta. Ideologinen polarisaatio on sitä, että ollaan erimielisiä politiikan sisällöistä: esimerkiksi valtion rahankäytöstä, ulkopolitiikan linjasta tai sote-järjestelmästä. – Jos väestötasolla katsotaan ideologista polarisaatiota, on Suomessa haasteena ollut pitkään konsensushenki. Politiikka tarvitsee erimielisyyttä, vaihtoehtoja ja kykyä kuvitella erilaisia tulevaisuuksia. Ilman erimielisyyttä ja vaihtoehtoja demokratia ei toimi. Sitä Saarisen mukaan politiikassa tarvitaan, mutta samaan aikaan sitä on meillä ollut harmillisen vähän. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Saarinen on kirjoittanut kirjan Vastakkainasettelujen aika – Poliittinen polarisaatio ja Suomi (Gaudeamus 2022), jossa hän tekee eron ideologisen ja affektiivisen polarisaation välille. Aloitetaan ensimmäisestä. Ovatko erimielisyys ja siitä seuraava polarisaatio todella niin haitallisia kuin sanotaan. Ihmiset ajautuvat poliittisesti eri leireihin, jotka taas ajautuvat kauemmas toisistaan. Meillä ei olla haluttu keskustella poliittisista erimielisyyksistä, Arttu Saarinen sanoo ja ”Tässäajassa eliitinmerkityson kaikkeinsuurin.”. 1 6 Polarisaatio on 2020-luvun politiikan trendi-ilmiö, josta puhutaan paljon. Lopputuloksena on lisääntynyttä vastakkainasettelua ja haluttomuutta kompromisseihin vastapuolen kanssa
Faktat eivät ole totuus Venezuelalainen poliitikko ja kirjailija Moisés Naím kirjoittaa teoksessaan The Revenge of Power (2022), että polarisaatio on yksi keinoista, joilla itse valtaiset hallitsijat pyrkivät pääsemään valtaan demokraattisin keinoin ja pitämään saavuttamastaan vallastaan kiinni. – Siinä tilanne muuttui hirveän nopeasti, ja sellaisiin ihmisiin, jotka pyrkivät tuomaan eriäviä kantoja esiin, suhtauduttiin tunteella ja leimaavasti. Affektiivinenkin polarisaatio on silti meillä kansainvälisesti mitattuna maltillisella tasolla. Se on haitallista polarisaatiota, joka ajaa yhteiskuntia erilleen. Muita keinoja ovat populismi ja post-truth eli totuudenjälkeisyys. Tässä ajassa eliitin merkitys on kaikkein suurin: se voi joko maltillistaa polarisaatiota tai tietoisesti lietsoa sitä, Saarinen kertoo. Eliitin puhetavat ikään kuin valuvat myös tavallisen kansalaisen käyttöön. Eriarvoisuus, poliittiset järjestelmät, media ja uskonnot synnyttävät affektiivista polarisaatiota. Se tarkoittaa sitä, että poliittisesti erimielisiin ihmisiin suhtaudutaan voimakkaan vihamielisillä tunteilla ja esimerkiksi syytetään maanpetturuudesta tai kyseenalaistetaan heidän motiivinsa. Kun viime aikoina on puhuttu poliittisesta polarisaatiosta, voidaankin Arttu Saarisen mukaan suoraan puhua affektiivisesta polarisaatiosta. 1 7 ”Suurinosa äänestäjistä eiolekovinkaan radikaaleja.” mainitsee esimerkkinä keskustelun Suomen liittymisestä Naton jäseneksi. Suomessa affektiivista polarisaatiota ajaa Arttu Saarisen mukaan etenkin eliitin käytös. Arttu Saarinen tunnistaa Suomesta kuitenkin viisi tekijää, jotka hillitsevät sitä.. Tällöin päästäänkin affektiiviseen polarisaatioon. Affektiivista polarisaatiota synnyttäviä ajureita ovat eliitin lisäksi eriarvoisuus, poliittinen järjestelmä ja media. – Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan etenkin sillä on merkitystä, miten eliitti käyttää kieltä ja poliittista retoriikkaa
Kristittyjen äänestäjien kääntyminen oikeiston Martin Luther King Jr Ronald Reagan kannattajiksi syntyikin eräänlaisena vastaiskuna liberaalille ja progressiiviselle 1960-luvulle. – Sen huippuna oli Ronald Reaganin saaminen Valkoiseen taloon. 1970-luvun mittaan muodostui kristillinen, konservatiivinen ja oikeistolainen äänestäjäjoukko erityisesti TV-saarnaaja Jerry Falwellin ja hänen Moral Majority -järjestönsä toiminnan ansiosta. Yksi viime vuosikymmenten keskeisimpiä kulttuurisotateemoja eli aborttioikeudet ei ole aina ollut yhtä keskeinen politiikassa, vaan siitä aktiivisesti luotiin sellainen juuri 1970-luvulla. ennen Moral Majoritya konservatiiviset kristityt eivät olleet erityisen aktiivisia politiikassa. 1990-luvulla kristillisen oikeiston fokus siirtyi vielä vahvemmin kulttuurisotiin. Uskonnolla ja erityisesti kristinuskolla on perinteisesti ollut merkittävä rooli politiikassa huippua myöten, kertoo KU:lle uskonnontutkimuksen ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen väitöskirjatutkija Olli Saukko Helsingin yliopistosta. oli taustaltaan baptistipappi. Maan tunnetuin kansalaisoikeus aktivisti Martin Luther King Jr. On ehdotettu, että se tapahtui osaltaan kylmän sodan päättymisen vuoksi. USA:ssa tilanne on toisin ja uskonto jakaa ihmisiä konservatiiveihin ja liberaaleihin. Nykyään evankelikaaliset eli herätyskristilliset ovat asettuneet tukemaan oikeistoa, mutta aikanaan kristinusko toimi USA:ssa liberaalin politiikan veturina. – Kirkko ja valtio ovat institutionaalisesti erillään, mutta äänestäjät ovat pitäneet tärkeänä sitä, että presidentti toimii jonkinlaisena yleiskristillisenä kansalaisuskonnon ylläpitäjänä esimerkiksi ”God Bless America” -lausahduksin ja rukousaamiaisten kautta, Saukko sanoo. – Tarvittiin uusi yhteinen vihollinen tai yhdistävä taistelu, ja kun fokus tämän vuoksi siirtyi komIIS G /A H F/ B en vA n M ee r en d o n k /C C BY -S A 2.0. – Sieltä asti abortin vastustaminen on ollut yksi keskeinen konservatiivisia kristittyjä yhdistävä poliittinen agenda, Saukko sanoo. 1 8 USA:SSA USkonto polAriSoi Uskonnon vähäinen merkitys Suomen politiikassa on ehkäissyt affektiivista polarisaatiota. Jimmy Carter oli hyvin kristillinen presidentti, mutta häntä pidettiin pelkkänä ”pyhäkouluopettajana”, joka ei ollut kyvykäs taistelemaan kristillisten arvojen puolesta, Olli Saukko sanoo
Olli Saukon mukaan tämä on joiltain osin todenmukainenkin mielikuva, mutta sen lisäksi sen piirissä on myös nuorempia ja esimerkiksi koulutetumpia evankelikaalisen kristinuskon vaikutuspiirissä kasvaneita evankelikaaleja, joille oli suuri järkytys, kun 81 prosenttia valkoisista evankelikaaleista äänesti Trumpia 2016, ja vielä suurempi järkytys, kun evankelikaalisten kirkkojen piirissä alettiin uskoa ja levittää väitteitä vuoden 2020 vaalivilpistä. Bush Donald Trump munismin vastustamisesta kulttuurisotateemoihin, kuten vaikka aborttiin tai seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin, tämä kasvatti arvokonservatismin merkitystä evankelikaalisessa poliittisessa aktivismissa, Olli Saukko pohtii ja muistuttaa, että myös George W. On myös esitetty, että vaikka Trump ei ole profiililtaan tunnustava kristitty, hän on muilta osin profiililtaan sellainen hahmo, joka vetoaa evankelikaalikristittyihin. Joillain tämä kanavoitui #Exvangelical-liikkeeseen, jotkut irtautuivat evankelikalismista mutta eivät välttämättä kristinuskosta. Tämä linkittyy tietysti myös maskuliiniseen, sotaisaan ja väki valtaiseen kristilliseen nationalismiin, Olli Saukko kertoo. Evankelikalismista on tullut monen mielikuvissa synonyymi konservatiivisille, Trumpia kannattaville kristityille. 1 9 USA:SSA USkonto polAriSoi George W. Myös uskonnottomien määrä Yhdysvalloissa on noussut todella merkittävästi viimeksi kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana. Tärkeimpänä hän nimitti korkeimpaan oikeuden tuomareita, jotka kumoaisivat aborttioikeutta turvaavan Roe v Wade -päätöksen. – Sitten kun Obaman aikana alettiinkin tehdä yhä enemmän progressiivista ja liberaalia politiikkaa, sen vastavoima kasvoi ja kenties radikalisoituikin. – Uskaltaisin väittää, että liberaalien kristittyjen osuus väestöstä on pienentynyt, Olli Saukko tuumii. Toivo Haimi G a G e Sk id m o r e/ CC BY -S a 3.0. EvankElikaalikristityt ovat ryhmittyneet Trumpin taakse, koska Trump lupasi heille heidän haluamaansa politiikkaa. Sen seurauksena päästään Donald Trumpin valintaan 2016 ja siihen, että yllättävän monet valkoiset evankelikaalit olivat iloisia tästä tuloksesta, Saukko sanoo. – Mielikuvissa Trump on hieman kuin John Wayne: hahmo, joka taistelee oikeamielisten kristittyjen puolesta keinolla millä hyvänsä. Tämän lisäksi toinen tälle ryhmälle tärkeä yksittäinen päätös oli Israelin lähetystön siirtäminen Tel Avivista Jerusalemiin. Bush oli kristillinen ja konservatiivinen presidentti, ja sen myötä asiat olivat vielä 2000-luvun alussa evankelikaalien näkökulmasta Yhdysvalloissa ihan hyvin
Ruotsissa blokit purkautuivat 2010-luvun lopulla, mutta käytännössä maan puoluekenttä on edelleen blokkiutunut oikeistoon ja vasemmistoon. – Teknopopulismi, jota olen itse tutkinut, on selkeästi populismin uusin virtaus, sanoo Arttu Saarinen. Siksi faktoja ei myöskään mielellään käytetä, vaan keskustelu viedään hirveän yleiselle tasolle ja puhutaan sitten arvoista. Blokit polarisoivat Äänestyskäyttäytymistä tutkinut valtio-opin väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistolta kertoo KU:lle, että kaikenlainen polarisaatio on harvinaisempaa monipuoluejärjestelmissä. Suomessa politiikan konsensus koki kovan kolauksen vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen ja perussuomalaisten nousun seurauksena. Intresseillä on väliä, ja ne pitäisi tuoda vahvasti esille, eikä vältellä niitä, Saarinen sanoo. Tämä on myös kysyntään vastaava ilmiö, koska suurin osa äänestäjistä ei myöskään ole kovinkaan radikaaleja, Heli mäki sanoo. – Silloin, kun on monta puoluetta, ideologinenkin polarisaatio jää pieneksi. Toisaalta sekin on fakta, että globaalien päästöjen mittakaavassa sillä on hyvin vähän merkitystä, poltetaanko Suomessa turvetta vai ei. Samalla poliittinen asemoituminen on helpompaa: riittää, kun katsoo, mitä vastapuoli sanoo, ja on päinvastaista mieltä. On fakta, että turpeen energiapoltto on ilmastolle haitallista. Tämä on ajanut ruotsidemokraatteja osaksi oikeistoblokkia ja samalla sinetöinyt blokkien valta suhteet – oikeiston eduksi. Samoihin aikoihin keskustan silloinen puheenjohtaja Annika Saarikko kertoi, ettei keskusta lähtisi enää mukaan silloiseen hallituspohjaan. ”A-Studiossa ei voi jäädä kiinni faktan tarkistuksessa, jos ei ole esittänyt mitään faktoja.”. Ruotsissa taas pidetään itsestään selvänä, et tei vät maan pääpuolueet eli sosiaalidemokraatit ja keskustaoikeistolaiset maltilliset voi muodostaa hallitusta toistensa kanssa. 2 Ne ovat toimiva yhteiskunta, yhtenäinen peruskoulu järjestelmä, monipuoluehallituksiin pohjautuva poliittinen järjestelmä, luotettava perinteinen media sekä uskonnon vähäinen merkitys politiikassa. – Nämä kaksi asiaa voivat olla totta yhtä aikaa. Naíminkin mainitsema populismi kuitenkin nakertaa näitä. A-Studiossa ei voi jäädä kiinni faktantarkistuksessa, jos ei ole esittänyt mitään faktoja, Saarinen huomauttaa. Suomessa on pitkään myös ajateltu, että mikä tahansa puolue voi muodostaa hallituksen minkä tahansa toisen puolueen kanssa. USA:n tai Britannian kaltaisessa kaksipuoluejärjestelmässä polarisaatiota on enemmän. Kampanjoita käydään vastakkainasettelun merkeissä, mutta vaalipölyn laskeuduttua puolueet palaavat lämmittelemään yhteistyötä keskenään. Sillä tarkoitetaan politiikan tekemisen tapaa, jossa yhdistyvät tutkimukseen tai tietoon vetoaminen ja populistinen retoriikka. Suomen monipuoluejärjestelmä onkin ollut polarisaatiota lieventävä tekijä. Käytännössä Suomenkin poliittinen kenttä on siis blokkiutumassa, mikä osaltaan lisää polarisaatiota. – Ajatus konsensusyhteiskunnasta yhdistettynä politiikan eliittivetoisuuteen ja faktoilla perusteluun tekee poliittisesta keskustelusta hankalaa. Se tarjoaa mahdollisuuden siihen, että erimieliset voidaan esittää tyhminä, mikä lisää affektiivista polarisaatiota. Tämä aiheutti Suomessa sen, mikä Ruotsissa oli jo tapahtunut. – Meidän pitäisi päästä tästä yli ja ymmärtää, että faktoja on monenlaisia. Viimeistään se särkyi kevään 2023 eduskuntavaalien alla, kun silloinen pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmoitti, ettei hänen puolueensa olisi valmis hallitukseen perussuomalaisten kanssa. On sellaisia faktoja, jotka tietystä kulmasta katsottuna ovat totta, mutta toisesta kulmasta katsottuna eivät. Punamultapohja suljettiin pois yhtälöstä, ja perussuomalaiset asemoitiin lopullisesti oikeistoon. Tätä on myös odotettu puolueilta. Poliittisesta keskustelusta on tullut polarisoivaa juuri siksi, että kysymykset ovat nykyään niin monimutkaisia ja globaaleja. Nykyisen Ruotsin vähemmistöhallituksen muodostavat kolme porvaripuoluetta, mutta hallitus pysyy pystyssä radikaalioikeiston ruotsidemokraattien tuella. ”Tiedepesu” eli populistisen politiikan perusteleminen valikoiduilla faktoilla on saanut jalansijaa suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Sen sijaan maan poliittinen kulttuuri ryhmittyi 2000-luvulla blokkien eli vaihtoehtoisten hallituspohjien ympärille. Kun vastustetaan kaikkea, mitä vastapuoli tekee, syntyy helposti asetelma siitä, että vastapuoli on väärässä kaikesta
Blokkiutuminen ei kuitenkaan Suomessa ole vielä lopullista. Tässä vaiheessa on syytä tuoda keskusteluun polarisaation lisäksi toinenkin termi: fragmentaatio eli sirpaloituminen. Jostain syystä enemmistöhallitukset ovat Suomessa pyhä lehmä, johon kukaan ei halua koskea. 2 1 Kenelle viesti suunnataan. Tällöin polarisaatio koskee nimenomaan puolueita eikä ideologioita: puhutaan vasemmistoliitosta ja kokoomuksesta, eikä ekososialismista ja liberaalikonservatismista. – 20 vuotta sitten kaikki puolueet koettivat väen vängällä olla toistensa kaltaisia. n ”20vuottasitten kaikkipuolueet koettivatväen vängälläolla toistensa kaltaisia.”. Olen ollut tutkijan ominaisuudessa muutamankin eri puolueen puoluekokouksissa, eikä niistä missään käyty ideologista keskustelua, Saarinen sanoo. Miten siis lisätä rakentavaa ideologista polarisaatiota rikkomatta niitä rakenteita, jotka suojelevat yhteiskuntaa affektiiviselta polarisaatiolta. – Juuri kukaan ei tunnu ajattelevan, että meillä voitaisiin perustaa vähemmistöhallituksia ja saada silti hyviä päätöksiä aikaan. Arttu Saarisen mielestä ei. Vaikka affektiivinen polarisaatio on vielä Suomessa maltillisella tasolla, on se Suomessa lisääntynyt. Politiikassa on nykyään niin kova kiire, ettei ideologista keskustelua ehditä käydä. Lisäksi meillä ei ole perinnettä arvoista keskustelemisesta ja niistä väittelemisestä. Lisää ideologiaa, parempaa ideologiaa Liikkuvien äänestäjien merkitys puolueille on lisääntynyt, mutta tuo liikkuvuus eri blokkien välillä on kuitenkin pientä: äänestäjät eivät hevillä vaihda kokoomuksen äänestäjistä vasemmistoliiton kannattajiksi tai päinvastoin. Onko blokkiutuminen sitten yksinomaan huono asia. Ideologista polarisaatiota saisi sen sijaan olla enemmänkin. Keskusta voi halutessaan joko mahdollistaa tai estää erilaisten hallituspohjien syntymistä, Helimäki huomauttaa. – Enemmänkin on ollut niin, että on pyritty hälventämään niitä eroja. En millään näe, että se on jotenkin negatiivinen asia, Saarinen sanoo. Suomessa polarisaatio näkyy kuitenkin siinä, että tutkimusten mukaan suomalaiset suhtautuvat entistä ynseämmin eri puolueisiin ja niiden kannattajiin. Sitä taustaa vasten nykyinen ideologinen polarisaatio on hyvä asia. Meillä on myös vielä suurehko keskustapuolue, joka ainakin teoriassa sopii sekä oikeistoettä vasemmistoblokkiin. – Se, että puhutaan puolueista, on tärkeää, koska äänestäjätkään eivät ole aina johdonmukaisia mielipiteissään. – Jos katsotaan politiikan blokkiutumista kansalaisen näkökulmasta, ei se meillä ole mitenkään erityisen tulehtunutta. Silloin on parempi, että puolueet heijastelevat erilaisia mielipiteiden kombinaatioita, aivan kuten kansalaisetkin, Heli mäki sanoo. Vaikka sosiaalidemokraatit ja kokoomus ovat erkaantuneet toisistaan, on sinipunahallitus kuitenkin vielä aivan mahdollinen hallituspohja, sanoo Theodora Helimäki. On joukko ihmisiä, joka käy rajuakin keskustelua sosiaalisessa mediassa, mutta se joukko on pieni. Eräs harmillinen piirre suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä on hänen mukaansa se, että Suomessa ei uskota vähemmistöhallituksiin. Kansalaisella on silloin tietty, selkeä tieto siitä, mitä ei ainakaan ole tulossa. Eräs vaihtoehto voisi olla ideologisen keskustelun ja mielikuvituksen lisääminen politiikassa. Sen sijaan blokkien sisällä liikkuvuus on suurta. Tässä tilanteessa poliitikkojen kannattaa suunnata viestinsä niille, jotka ovat jo valmiiksi vastaanottavaisia. – Tämä ei ainakaan vähennä affektiivista polarisaatiota, tuumii Arttu Saarinen. Silloin ne eivät myöskään kilpaile samoista äänestäjistä, Helimäki sanoo. Theodora Helimäen mukaan kaksi napaisen polarisaation sijaan Suomeen on syntynyt 2010-luvulla politiikan taistelupareja, jotka eivät sovi samaan hallitukseen toistensa kanssa. Suomessa edellinen vähemmistöhallitus oli pääministeri Martti Miettusen (kesk.) kolmas hallitus, joka istui 1970-luvun lopulla. – Myös esimerkiksi liberaalina pidetyn RKP:n lähteminen samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa kertoo siitä, että konsensushenkeä on vielä tallella. – Nämä puolueet ovat keskenään niin erilaisia ja niillä on niin erilaisia tavoitteita, ettei niiden voisi kuvitella muodostavan yhdessä hallitusta. En usko, että siinä on kyse mistään muusta kuin poliittisen eliitin mieltymyksistä, Arttu Saarinen pohtii. Arttu Saarisen mukaan Suomessa ei ylipäätään ole ollut tapana tuoda poliittisia kantoja julkisesti esille. Tällainen taistelupari ovat esimerkiksi perussuomalaiset ja vihreät
Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo on hyvä poliitikko. Ja siltä hallituksen alku myös näytti, kun RKP:n ministerit äänestivät perussuomalaisten ministereiden luottamusta vastaan. RKP:n edustajat ovat äänestäneet hallitusten esitysten ja luottamuksen puolesta. 2 2 Kiusallisen hyvä Petteri Orpo on mainettaan parempi poliitikko. Tai kuten SDP:n puoluesihteeri Anton Rönnholm vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen sanoi: – Suomessa on harmittavan luokkatietoiset porvarit. Orpo voi aina sanoa, että tehkää perässä. Vallankaappausyritykset ovat epäonnistuneet lopulta surkeasti. Onhan Orpo työskennellyt koko aikuisikänsä kokoomuksessa. Teksti Jussi virKKunen Kuvat valtioneuvoston Kanslia/Fanni uusitalo/CC By 4.0 Kuvankäsittely Ku TOdeTaan kiusallinen fakta heti alkuun. Toinen puoli on hänen tekemänsä politiikka. Kuntavaalit 2017, voitto. Selvää on myös se, että viime vaalikaudella kokoomus nautti oppositiossa isojen tiedotusvälineiden tarjoamasta tulituesta. Presidentinvaalit 2024, voitto. Orpo on johtanut kokoomusta kesästä 2016. Näin, nyt on perustelujen vuoro. Aluevaalit 2022, voitto. Hän on toiminut kristillisten puheenjohtajana vuodesta 2015. Syytökset holtittomasta velkaantumisesta upposivat tiedotusvälineisiin todella hyvin, mikä hyödytti kokoomusta ja Petteri Orpoa. Siksi hyväosaiset ovat valmiita kokoomusta äänestämään, ja heitä myös on Suomessa melko paljon. Yksi on Orpon taito poliitikkona. Mutta eipä Biaudet ole enää uhonnut kaatavan. Aina voi väittää, että kokoomuksen voitot ovat tulleet Orposta huolimatta. Eduskuntavaalit 2023, voitto. lit 2019, kannatus kasvoi mutta tie vei opposi tioon. Sen jälkeen meno on rauhoittunut. EduskuntavaaKokoomusonvoittanut melkeinpäkaikkivaalit Orponaikakaudella. Ei Orpon asema vakaa ole ollut, vaan häntä on kammettu useampaan otteeseen sivuun. Hän voi jäädä historiaan yhtenä Suomea eniten muuttaneista poliitikoista. Orpon johtama hallitus laittaa pienituloiset maksamaan politiikasta, joka tuo hyväosaisille lisää mannaa. Ruotsalainen kansanpuolue ja perussuomalaiset samassa hallituksessa kuulosti aluksi huonolta vitsiltä. Tässä Orpoa on epäilemättä auttanut se, että hän tuntee puolueensa todella hyvin. Muutoksen suunnasta voi sitten olla monta mieltä. Kokoomus on voittanut melkeinpä kaikki vaalit Orpon aikakaudella. Tämä siivitti Orpon pääministeriksi ja samalla poliitikoksi, jonka nimi saattaa jäädä historiankirjoihin isolla. Sanna Marinin johtamasta hallituksesta luotiin tulipunainen kuva, vaikka se ei sellaista politiikkaa millään tavoin tehnyt. Jälkimmäisestä voi olla monta mieltä – vasemmistolaisesta näkökulmasta katsottuna Orpo tekee karmivaa, hyvätuloisia suosivaa politiikkaa. Pohjan luonti Viime eduskuntavaalien jälkeen Petteri Orpo kokosi hallituksen alun alkaen hyvin epätodennäköisestä pohjasta. Se on nykypolitiikassa todella pitkä aika. Parissa äänestyksessä muutama kansanedustaja, kuten RKP:n Eva Biaudet, on jättänyt äänestämättä tai äänestänyt tyhjää. Orpo on poliittinen broileri, mutta sellaisiakin tarvitaan. Kaksi asiaa On tärkeä erottaa kaksi asiaa. Ennen kaikkea Orpon selviytymistä on auttanut yksi asia. Li Andersson aloitti Orpon kanssa samoihin aikoihin puolueensa puheenjohtajana. Kuntavaalit 2021, voitto. Presidentinvaalit 2018, voitto. Ainoastaan kristillisten Sari Essayah on johtanut puoluettaan pitempään
Toinen kysymys on sitten se, miten hän toimii kulisseissa. Niiden merkittävyyttä ei kuitenkaan voi kiistää. Jälleen kerran, saavutusten vaikutuksista yhteiskunnalle voi olla monta mieltä. Marinin hallituksessa yksi asia oli varmaa, julkinen riitely. Nykyinen työministeri Arto Satonen sanoikin jokin aika sitten Helsingin Sanomain haastattelussa, että tämä hallitus otti Sipilän hallituksen toimista oppia. Orpon hallitus lähti muuttamaan rakenteita ja on sitä kautta toteuttanut monta työnantajien pitkäaikaista toivetta. Kiky-sopimus raivostutti etenkin julkisen alan työntekijät, koska se vei heiltä lomarahat. Orpon ja hänen hallituksensa saavutukset perustuvat hallitusohjelmaan. Nyt työnantajat määräävät, eikä ay-liike sille paljon mitään voi. 2 3 sa hallitusta, kuten hän teki Helsingin Sanomain Kuukausi liitteen haastattelussa elokuussa 2023. Orpon hallitus on pysyvästi muuttanut suomalaista työelämää, se on rikkonut vanhan järjestelmän. Tämä johtuu siitä, että hän on joutunut toistuvasti seuraamaan, kuinka perussuomalaiset julkisesti pilkkaavat kokoomuksen ja RKP:n rasisminvastaisia puheita. Monissa lehtijutuissa on kirjoitettu, kuinka Orpoa auttaa rauhallinen luonne. Etenkin keskusta ja vihreät olivat jatkuvasti toistensa kimpussa, mikä vei myös pääministeriä mukaan kiistelyyn. Orpon vastaus on usein ollut pelkkä hiljaisuus – ainakin julkisuudessa. Niistä ei ole mitään jäljellä. Hiljainen valta Orpoa on pääministerinä syytetty lapaseksi. Juha Sipilän hallitus muistetaan kilpailukyky-sopimuksestaan ja aktiivimallista. Jos kysyy. Tulevat hallitukset eivät niihin tule ainakaan lyhyellä aikavälillä kajoamaan
Perussuomalaiset mölyävät milloin mistäkin, kuten Ylestä, wokesta tai Elokapinasta. Laki on paitsi perustuslain myös monien kansainvälisten sopimusten vastainen. Jos yksityiset palvelut ovat jo karanneet, pian karkaavat viimeisetkin julkiset palvelut. Persujen kannatus on pudonnut viime eduskuntavaaleista, mutta pysynyt melko korkealla eli noin 15–16 prosentissa. Oikeistopuhurin puhaltaessa ympäri länsimaailmaa muutos voi noissakin maissa olla vielä edessä. Samoin nöyryytyksiä, kuten kävi Orpolle hänen avattuaan hallituksen rasisminvastaisen ohjelman. Lopputulos on hyvin tiedossa. Suomen historiasta löytyy tukea ajatukselle, mutta toimiiko strategia edelleen. 24 kokoomuslaiselta, saa odotetusti ylistystä Orpon osaamisesta. Keski-Euroopassa puolestaan Saksassa ja Ranskassa yhteistyöhön on ainakin vielä suhtauduttu torjuvasti. Onko Orpo sitten lapanen. Unelmien hallitus pohja ja -ohjelma vaativat mukaan äärioikeistolaisen puolueen. Perussuomalaisten puhetapa ei ole muuttunut mihinkään, korkeintaan se on entistä karumpaa. Joka tapauksessa Orpo on 2000-luvun pääministereistä Paavo Lipposen ohella eniten yhteiskuntaa muuttanut poliitikko. Vai onko hän Suomea perustavanlaatuisesti muuttava poliitikko, joka on valmis ottamaan vastaan syytökset, että on lapanen. Orpo voi kuvitella pystyvänsä pitämään radikaalioikeiston kurissa. Tämä nakertaa pohjaa ulkopoliittiselta mantralta siitä, kuinka Suomi puolustaa kansainvälistä sopimusjärjestelmää. Orpon hallituksen teot ylittävät merkittävyydessään jo nyt ne. Suomi ei ole ainoa maa, jossa on valittu yhteistyö äärioikeiston kanssa. Sanonta kuuluu, että valta on siellä, missä on hiljaista. Epätoivoista hallintaa Orpon hallituksen politiikasta voi olla monta mieltä. Vähän niin kuin Orpon hallituksen politiikasta. Perussuomalaiset nauroivat sille puoluejohdon johdolla julkisesti muutamaa tuntia myöhemmin. Samaan aikaan Orpo on hiljaa. Jonkinlainen työnäyte osaamisesta on hallituksen tilanteen rauhoittaminen sekoilua täynnä olleen alun jälkeen. Marinin hallituksen suurimmat saavutukset olivat oppivelvollisuuden laajentaminen ja soteuudistus. Suomessa elää ajatus, että hallitusvalta maltillistaa tai vaihtoehtoisesti tuhoaa radikaalit puolueet. Sen jälkeen hallitus ei ole ollut lähellä kaatumista, mutta toki julkisia riitoja on riittänyt. Vastaus varmaan riippuu vastaajan poliittisesta asennoitumisesta. Ruotsissa vähemmistöhallitus on riippuvainen ruotsidemokraattien tuesta. Yksi sen vaikuttavimmista päätöksistä saattoi syntyä viime kesänä demarien tuella. Niin ajattelivat myös saksalaiset keskustaoikeistolaiset 1930-luvun alussa. Perussuomalaisten avulla kokoomus ja työnantajajärjestöt ovat saaneet haluamansa eli rakennemuutoksen. Kumpi tekee enemmän. Orpon aikakaudella Suomi on juntattu ilman mitään rajoituksia syvälle Natoon, kiitos kokoomuksen värisuoran ulkoja turvallisuuspolitiikassa. Nimet päätyivät historiankirjoihin, mutta sävystä voi olla monta mieltä. Lakihanke oli erityisen tärkeä hallituspuolueista perussuomalaisille. n Jonkinlainentyönäyte osaamisestaonhallituksen tilanteenrauhoittaminen sekoiluatäynnäolleen alunjälkeen.. Hallitus ajoi silloin läpi käännytyslain, joka vaati neljän viidesosan enemmistön eduskunnassa, koska se oli ristiriidassa perustuslain kanssa. KU:n pääkirjoituksissa se on haukuttu monta kertaa: Orpon hallitus on hyväosaisten puolella. Käännytyslaki mahdollistaa turvapaikanhaun keskeyttämisen itärajalla eli rajavartijat voisivat väkisin käännyttää ihmiset takaisin Venäjälle. Orpon hallituksen politiikka takaa, että muuttotappioalueilla hyvinvoiva kauna tai rumasti sanottuna vitutus ei ole katoamassa mihinkään. Tämä takaa hyvän kasvualustan radikaalioikeistolle jatkossakin. Ja ehkä tärkein kysymys, onko sillä mitään merkitystä
2 5
2 6 TöiTä nolla TunTia viikossa
Se oli 2,45 euroa. – Monet eivät ylipäätään lue palkkakuitteja, toiset eivät ehkä osaa lukea tai eivät osaa suomea. Lisäksi Postilla työ on kevyempää ja vähemmän kiireistä. Työt vähenivät Jimillä on sollilaisittain pitkä kokemus monenlaisista tehtävistä pakettien lajittelussa. Henkilö ei esiinny tässä jutussa oikealla nimellään, koska hän ei ole EU-kansalainen ja työn menettäminen voisi johtaa siihen, että hän joutuu lähtemään Suomesta. Jim oli hiukan varautunut, sillä edellisen SOLjakson aikana oli tullut ikävä yllätys: palkkaa alennettiin. – Palkkauksen yhteydessä sanottiin, että palkka on noin 12,50 euroa tunnilta. Jim teki töitä nollatuntisopimuksella vuokratyöntekijänä. Työrupeama Vantaalla Postin jakelukeskuksessa alkoi kuitenkin hyvin. Välillä oli useiden kuukausien jakso, jolloin Jim ei saanut ollenkaan työvuoroja. Jotkut eivät pidä tilannetta ongelmana, koska eivät ylipäätään tiedä oikeuksistaan. Niinpä hän on niin etuoikeutettu, että saa kuukauden työvuorot kerralla. Sen ohessa oli ”muu lisä”. Välillä hän oli kausitöissä Lapissa, välillä tehdastöissä, yhden pätkän henkilökohtaisena avustajana. Aiemmin tein 40 tuntia viikossa, nyt teen 30. Niistä ei kuitenkaan ole maksettu palkkaa. Myös palkka lasketaan tavalla, joka saattaa yllättää työntekijän. Kutsumme häntä Jimiksi. – En halua keikuttaa venettä, koska minulla on liikaa pelissä, jos menetän työni. Nykyisin työnantaja on SOL Logistiikkapalvelut Oy, joka on yksi SOL-konserniin kuuluvista yhtiöistä. Kun työt muual la loppuivat, hän hakeutui takaisin SOL:lle. Ne loppuivat, ja hän palasi taas SOL:n palkkalistoille. Hän sanookin, että nyt SOL:lla työskentely epämääräisine tunteineen ja kiusaavine pomoineen aiheutti hänelle stressin, joka oli viedä työkyvyn. Olen SOL:n palkkaama, mutta työskentelen fyysisesti Postin tiloissa, joissa Postin työntekijät ovat seinän takana. – Mutta silloin ilmoitettiin, että Posti parhaillaan irtisanoo eikä töitä ole tarjolla. Asiassa oli vain pieni mutta. SOL:n väelle jätetään 25 kilon koiranruokapakettien siirteleminen. Tunnit ovat kuitenkin vähenneet. Se menettelee, koska teen iltaja yövuoroja ja saan niistä lisät. – Pyysin vanhalta pomolta suositukset, ja sain töitä, hän kertoo. Postipakettien käsittelyä kuvattiin Postin logistiikkakeskuksessa Vantaalla joulukuussa 2019.. – Lajittelen painavia paketteja Postille. – Emme saaneet selitystä. Nyt hän asuu Helsingissä, jonne tuli töiden perässä. Tunnit vähenivät Jimiltä ja muilta työntekijöiltä elokuun lopulla. Näin tuntipalkaksi kertyi 12,40, Jim kuvailee. Mutta palkkakuitti kertoi, että tuntipalkka on 9,95 euroa. – Kuulin ammattiliitosta, että jos sairauslomatodistuksessa ei ole eritelty sairauden syytä, vaan vain oireet, se ei välttämättä oikeuta sairausajan palkkaan. Jimin mukaan esimerkiksi pyhäpäiviltä SOL:n porukka ei saa korvausta ja ylipäätään palkka on pienempi. Teksti Tuula KärKi Kuvat lehTiKuva/MarKKu ulander ja eMMa GrönqvisT NollatuNtisopimus oN tämän jutun avainsana. Moni lopetti työt, mutta juuri opinnoistaan valmistunut Jim jatkoi muutaman kuukauden ennen kuin siirtyi tehtaalle. Jim ei halua taistella näistä rahoista. Töitä oli 40 tuntia viikossa. Silti hän haluaa jäädä Suomeen pysyvästi. – Vastikään pyysin pysyviä lisätunteja sopimukseeni, mutta siinä yhteydessä minulle huomautettiin siitä, että olin kesällä sairaana ja poissa töistä. Käytännössä työntekijöille ei kerry lomapäiviä, sillä lomakorvaukset maksetaan jokaiselta sopimukselta saman tien palkan yhteydessä. 2 7 Kaksi SOL:n palveluksessa Postin paketteja lajitellutta työntekijää kertoo, millaista on olla nollatuntilainen. – On ilmeistä, että lisä on erikseen, koska muut lisät, kuten lomaraha, lasketaan peruspalkan pohjalta. Hän on pyrkinyt Postillekin töihin, koska palkka ja työehdot olisivat paremmat. Vuosia Suomessa asunut maahan muuttaja on ollut töissä SOL:lla postipakettien lajittelijana useaan otteeseen. Se johtui hänen mukaansa esihenkilöstä, joka ei pitänyt hänestä. Hyvin suomea puhuva Jim ei ole saanut Suomessa koulutustaan vastaavaa työtä. Jim ihmettelee sairauslomien esiin ottamista, koska kaikista sairauspäivistä on lääkärintodistus. SOL:n listoilla Postin hommissa SOL:ssa Postille töitä tekevät työntekijät ovat Medialiiton ja Teollisuusliiton sopiman työehtosopimuksen piirissä, kun Postissa työehtosopimuksen sopivat Postialan ammattiliitto PAU ja palvelualojen työnantajaliitto Palta. Hän tuli Suomeen opiskelemaan ja teki ensin töitä opintojensa ohessa. Hän arvelee harvan työtoverinsa kiinnittäneen asiaan huomiota
SOL subventoi omaa työvoimaansa työttömyysetuuksilla ja vaikka toimeentulotuella tai opintotuella. Samaa sanoo Peltonen. – Posti säästää näin. – Yrityksellä on käytännössä enemmän työntekijöitä kuin mitä sillä on tarjota työvuoroja. – SOL haluaa aivan varmasti ulkomaisia työntekijöitä, jotka ovat heikosti koulutettuja eivätkä osaa suomea, ymmärrä sopimuksia eivätkä tunne lainsäädäntöä. –?Näillä?töillä?ei?elä?ilman?sosiaalitukia,?paketteja?SOL:lla?lajitellut?Iiro?Peltonen?sanoo.. – Se kuitenkin vaikuttaa liiketoiminnalliselta strategialta. Laitoin paketin väärään laatikkoon, ja se meni väärään kaupunkiin. – Tätä minulle korostettiin, Peltonen naurahtaa. 2 9 Työkaverit opettavat sen, minkä huomaavat opettaa. – On turhauttavaa, kun työkavereina on ihmisiä, jotka eivät tiedä, mitä tehdä. Se aiheuttaa myös sen, että SOL:n tarjoamalla työllä ei pysty elättämään itseään, saatika perhettä. Pakettilajittelussa palkka on hiukan korkeampi kuin SOL:n peruspalkka. Jim uskoo, että toiminta on tietoista. Jimin käsitys on, että useimmat puhuvat englantia ainakin auttavasti ja muutamat myös suomea. – Jos postipaketit menevät väärään paikkaan, se voi hyvinkin johtua siitä, että SOL:n työntekijät latovat paketteja mihin sattuu, kun perehdytys on jätetty tekemättä. Peltonen arvioi, että yleisin kieli SOL:n pakettilajittelussa on arabia. n SOL ei vastannut KU:n yhteydenottopyyntöihin. Suomen kansalaiset voivat käydä olemassa töissä tovin ja lopettaa, jos se ei miellytä. – Näillä töillä ei elä ilman sosiaalitukia. – Palkka on ilmeisesti kuitenkin pienempi kuin seinän toisella puolella Postin palveluksessa. Peltonen muistuttaa, että SOL toimii lain kirjaimen mukaan. Hänellekin on kuitenkin osunut esihenkilö, joka ei juurikaan osannut suomea. Se mahdollistaa sen, että vaikka yhden päivän varoitusalalla voi täyttää vaadittavan työreservin. Kokeneempi työntekijä ehkä kertoi, että juuri tässä työpisteessä pitää toimia toisin kuin kaikissa muissa, hän sanoo. – En neljän kuukauden työskentelyn jälkeen pystynyt toimimaan itsenäisesti, sillä työssä oli paljon erikoisuuksia, joita ei vain voinut tietää. Peltonen toki ymmärtää Postin logiikan. Lain henki ei hänestä kuitenkaan toteudu. Lainmukaista toimintaa Peltonen sanoo, ettei voi tietää, otetaanko SOL:lle töihin suunnitellusti pääasiassa hyvin nuoria ja maahanmuuttajia. Sille SOL:n tarjoama työn laatu on nähtävästi riittävä
3 Vuosien Varrella monta kiistaa Suomessa on laillista kyykyttää työntekijöitä nollatuntisopimuksilla. Tuolloin SOL perusti SOL Logistiikkapalvelut Oy:n. Huhtikuussa se ilmoitti kaikille Postissa työskennelleille SOL Henkilöstöpalvelujen vuokratyöntekijöille, että SOL Henkilöstöpalveluilla ei ole kesäkuun lopun jälkeen tarjolla Postissa vuokratyötä, mutta SOL Logistiikkapalveluilla on. – Meillä vuosien varrella ollut SOL:n kanssa monta kiistaa, ja olemme kritisoineet heidän työnantajapolitiikkaansa suoraan. SOL on suomalainen yritys, joka toimii siivous-, turvallisuus-, pesulapalveluja kiinteistöhuoltoaloilla sekä vuokraa henkilöstöä. Työntekijöille ilmoitettiin, että sinne voi siirtyä, tosin silloin vaihtuu sovellettava työehtosopimus. Olemme todenneet, että meistä jopa näyttää kuin meihin yhteydessä olleelta ihmiseltä saattavat työtunnit yhtäkkiä vähetä roimasti. Monet olivat järkyttyneitä. Postialan ammattiliitto PAU:n puheenjohtajalle Heidi Niemiselle SOL on kovin tuttu. SOL:han mainostaa olevansa eetJu ss i Jo en ta u st a. Käytännössä työehdot heikkenivät. Hän pitää epäoikeudenmukaisena SOL:n tapaa toimia erityisesti nollatuntilaisten suhteen. – Ne jäivät, joilla ei ollut vaihtoehtoa. Puljaamista työehtosopimuksilla Nieminen päivittää nykyisen toimintatavan alkaneen postialalla maaliskuussa 2019. Heidi Nieminen tuntee SOL:n toimint atavat vuosien takaa
Koko perhe voi joutua lähtemään maasta. – He työskentelevät vieri vieressä samoissa tehtävissä, mutta osa saa monta euroa tunnissa heikompaa palkkaa, Nieminen toteaa Juttua on käsitelty käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa, ja siihen on pyydetty työtuomioistuimen lausunto. Kun hoidamme heidän asioitaan vaikkapa palkkasaatavien vuoksi, joudumme ikävä kyllä myös varoittamaan siitä, että se saattaa vaikuttaa myös niin, että töitä tarjotaan jatkossa heikommin. Kun töissä on ihmisiä, joiden vaihtoehdot ovat vähissä, työnantaja pystyy käyttämään hyväksi tilannetta ja toimimaan näin. Siinä selvitetään, saako vuokratyöntekijöihin soveltaa selkeästi halvempaa ja heikompaa työehtosopimusta kuin mitä käyttäjäyrityksen eli Postin työntekijöihin sovelletaan. – Jos kyse on esimerkiksi henkilöstä, jonka maassaolo perustuu tietyntasoiseen työtuloon, seuraus ei ole pelkästään työn loppuminen. Työsopimus tehdään kuksikin työvuoroksi kerrallaan. Moni vuokratyöntekijöistä on heikossa asemassa yhteiskunnassa jo lähtökohtaisesti. – Tällaisessa epävarmuudessa on vaikea elää. He joko saavat töitä tai ovat saamatta. Jos näyttää, että oikeusprosessi ei korjaa tilannetta, on lainsäätäjien käsissä muuttaa sitä. – Mutta olemme todenneet Postille monta kerta, että yrityksen, joka väittää lähtevänsä siitä, että henkilöstöstä pitää huolehtia ja kohdella tasa-arvoisesti, ei pitäisi käyttää sellaista vuokratyöyritystä, joka toimii kuten SOL toimii. Kun työntekijä on tehnyt nollatuntisopimuksen, ammattiliiton keinot ovat vähissä. PAU on kuitenkin viemässä meneillään olevan oikeusprosessin niin pitkälle kuin on tarpeen. – Osa yrityksistä käyttää sitä härskisti hyväksi, hän sanoo. – Jostain syystä käräjäoikeus ja hovioikeus eivät nähneet tarpeelliseksi hakea asiaan lausuntoa EUtuomioistuimessa. Nieminen toteaa PAU:n kritisoineen myös Postia siitä, että se käyttää heikompaa työehtosopimusta käyttäviä vuokrafirmoja. Käytännössä samoista työvuoroista on sitten tosi moni kamppailemassa. – Se on tosi ovela systeemi. PAU nosti asiasta oikeusprosessin, joka on yhä käynnissä. Esimerkiksi SOL pyrkii kasvattamaan pooliaan mahdollisimman isoksi, jotta he varmasti saavat jokaisen työvuoron kaupaksi. Järjestelmä perustuu siihen, että sosiaaliturva paikkaa puuttuvat rahat. Nieminenkin muistuttaa siitä, että tämä kaikki on laillista. SOL ei ole ainoa. – Vuokratyöyritykset perustelevat käytäntöä sillä, että se antaa kivan mahdollisuuden lisätienestiin opiskelijoille ja vaikkapa eläkeläisille. – Hovioikeus katsoi, että näin saa toimia, mutta me olemme valittaneet siitä korkeimpaan oikeuteen ja vetoamme muun muassa EU:n vuokratyödirektiiviin, joka lähtee siitä, että vuokratyöntekijöihin ei saa soveltaa heikompia työsuhteen ehtoja kuin muihin. Epävarmuutta ja kilpailua Nieminen toteaa, että työsopimus päiväksi kerrallaan on monien vuokratyöyritysten käytäntö. Tällaisesta on esimerkkejä, Nieminen sanoo. – Näin työntekijät ajetaan epävarmaan asemaan. Tuula KärKi. – Heistä iso osa on maahanmuuttajia, joiden työllistymismahdollisuuksien tiedämme tutkimustenkin valossa olevan heikot. Suomessa ei ole nähty syytä tilkitä tätä lain kohtaa, vaikka se on ollut tiedossa vuosia. Niemisen mukaan EU:n vuokratyödirektiivi sinällään antaisi riittävän suojan työntekijöille. – Työehtojen osalta tilanne on kestämätön, kun sekä käyttäjäyritys että vuokraava yritys sallivat, että samaa työtä tehdään kaksilla erilaisilla työehdoilla. Oikeusprosessi jatkuu Nieminen vetoaa ensisijaisesti vuokratyöyrityksiin, jotta nämä miettisivät henkilöstöpolitiikkansa uusiksi. 3 1 ”Järjestelmä perustuusiihen,että sosiaaliturvapaikkaa puuttuvatrahat.” tisesti toimiva perheyritys, Nieminen tuhahtaa. Mutta ansioista on sellainen epävarmuus, että tällaiseen ei pysty sitoutumaan ihminen, jonka pitää hoitaa perhe tai laina, Nieminen jatkaa
Thüringenissä BSW sai lähes 16 prosenttia äänistä, Brandenburgissa 13,5 prosenttia ja Saksissa hieman alle 12 prosenttia. – Vasemmistokonservatiivien nurkka on jäänyt tyhjäksi. Paluu menneisyyteen Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku kertoo KU:lle, että BSW:n synnyssä ja nousussa on mielenkiintoista, kuinka valta. Lisäksi BSW suhtautuu nuivasti Ukrainan tukemiseen: puolueen piirissä länsimaita pidetään syyllisinä siihen, että Venäjä aloitti sotansa Ukrainassa. Hän muistuttaa, että on kuitenkin avoin kysymys, kuinka paljon äänestäjiä lopulta sijoittuu poliittisen nelikentän ”vasempaan yläkulmaan”. – BSW:ssä on jotain samaa. 3 2 Vasen ylänurkka Saksan vasemmistopuolue Die Linkestä irtaantunut Sahra Wagenknechtin liittouma eli BSW sai ensimmäiset tuntuvat vaalivoittonsa syyskuun alussa. Wagenknechtin uutta puoluetta on kuvattu vasemmistokonservatiiviseksi: sen ohjelmaan kuuluu maahanmuuttoja vähemmistövastaisuutta, mutta myös vasemmistolaista talouspolitiikkaa. BSW helpottaa tätä valintaa tarjoamalla molempia, Isotalo sanoo. Samalla Linke kuihtui kyseisissä osavaltioissa lähes olemattomiin. Isotalo näkeekin, että BSW:n nousussa on samoja elementtejä kuin Suomen perussuomalaisten alkuperäisessä nousussa vuonna 2011. Kysyntään vastattiin Politiikan tutkimuksen väitöskirjatutkija Veikko Isotalo Helsingin yliopistolta katsoo, että BSW:n tulo poliittiselle areenalle täyttää tarpeen nelikentällä, jossa yleensä muut puolueet ovat asemoineet itsensä joko vasemmistoliberaaliin tai oikeisto konservatiiviin kulmaan. BSW tarjoaa vaihtoehdon äänestäjille, jotka ovat talousasioissa vasemmistolaisia, mutta kuitenkin jakavat konservatiivisen ajattelu maailman, ja joilla on autoritaarisia asenteita tai maahanmuuttovastaisuutta, Isotalo pohtii KU:n haastattelussa. – Tuolloin perussuomalaiset olivat vielä populistinen, kulttuurikonservatiivinen puolue, joka ei kuitenkaan asemoinut itseään vielä talouspoliittisesti oikealle, Isotalo kertoo. Teksti ToiVo Haimi SakSan vaSemmiStopuolue Die Linken sisäiset riidat johtivat viime vuodenvaihteessa puolueen hajoamiseen, kun puolueen suosittu poliitikko Sahra Wagenknecht tukijoineen perusti oman puolueensa – vapaasti suomennettuna ”Sahra Wagenknechtin liittouman” (Bündnis Sahra Wagenknecht, BSW). BSW sai ensimmäiset tuntuvat vaalivoittonsa syyskuun osavaltiopäivävaaleissa Thüringenissä, Saksissa ja Brandenburgissa, entiseen DDR:ään kuuluneilla alueilla. KU kysyi asian tuntijoilta, mistä on kyse ”vasemmistokonservatiiviseksi” luonnehditun BSW:n synnyssä ja nousussa. Keskeistä tässä on ollut se, että poliittisella kentällä on ollut tilaa ja kysyntää, ja vasemmistokonservatiivit äänestäjät ovat joutuneet tekemään valintoja siitä, kummat asiat ovat heille tärkeämpiä: kulttuurinen konservatismi vai vasemmistolainen talouspolitiikka
– Idässä kuvaa Yhdysvalloista, Natosta ja Venäjästä värittävät yhä osin Itä-Saksan ajalta periytyvät luennat – samalla erilaisen ulkopoliittisen suuntautumisen korostamisesta on siellä tullut jossain määrin myös osa omaa, itäistä identiteettiä, A ll O v er Pr es s/ W el t/ M A r tin le n g eM A n n Die Linken suosittu poliitikko Sahra Wagenknecht tukijoineen perusti oman puo lueensa.. Hän kertoo BSW:n määrittelevän itsensä esimerkiksi puolueohjelmassaan Willy Brandtin ja Mihail Gorbatšovin ulkopoliittiseksi perilliseksi. Eräänlaisen ulkopoliittisen nostalgian lisäksi puolue ratsastaa Iso-Markun mukaan toisaalta myös niillä negatiivisilla historiallisilla muistikuvilla ja peloilla, joita Saksassa kylmän sodan raja linjana vallitsee. – Kyseessä on puolue, joka perustettiin vuodenvaihteen jälkeen, ja nyt se on jo potentiaalinen hallituspuolue kahdessa itäsaksalaisessa osavaltiossa. Tämä näkyy erityisesti siinä, miten puolue on nostanut yhdysvaltalaisten pitkän kantaman aseiden sijoittamisen Saksaan – jota puolue tietysti vastustaa – yhdeksi keskeiseksi teemaksi myös osavaltiotasolla. – Se valikoi osia Saksan maailmansotien jälkeisestä ulkopoliittisesta linjasta – jättäen toiset sen piirteet, kuten vahvan sitoutumisen länteen, Natoon ja eurooppalaiseen integraatioon, kokonaan huomiotta – ja pyrkii vetoamaan saksalaisessa yhteiskunnassa edelleen hyvin vahvoina vaikuttaviin pasifistisiin pohjavirtauksiin, Iso-Markku toteaa. Vauhti on merkityksellinen, Iso-Markku huomauttaa. Toinen asia on Iso-Markun mukaan puolueen poliittinen profiili, jollaista ei ole ainakaan Saksan poliittisella kartalla ollut aikaisemmin tarjolla. Vaikka tällaiselle ulkopoliittiselle linjalle löytyy tiettyä kysyntää myös läntisestä Saksasta, BSW:n antiamerikkalaisuus, Nato-vastaisuus ja Venäjämielisyys ovat piirteitä, jotka vetoavat äänestäjiin ensisijaisesti itäisessä Saksassa. 3 3 van nopeasti kaikki on tapahtunut
BSW:n poliittisessa profiilissa punaisena lankana onkin yleinen eliitinvastaisuus. – Tämä tilanne luo kysyntää vahvasti eliittivastaisille liikkeille, Iso-Markku sanoo. Veikko Isotalo katsoo, että BSW:n populistisen vasemmistokonservatismin menestys kytkeytyy myös Suomen keskusteluun perussuomalaisten kannatuksesta ja sen kehityksestä hallitusvastuun kautta. Siinä jo heijastuu hänen eliitinvastainen asemoitumisensa, Tuomas Iso-Markku toteaa. Puolueen kannatus painottuu Saksan itäosiin, mutta Tuomas Iso-Markun mukaan BSW:n kannatuksessa ei näytä olevan hirvittävän suuria eroja ikäryhmien välillä. 3 4 Iso-Markku kertoo. Heikoiten se pärjäsi 18–24-vuotiaiden ryhmässä. – Kun katsotaan BSW:n puolueohjelmaa, siinä jo aivan ensimmäiset tekstit heijastavat eliittivastaisuutta, Iso-Markku sanoo. Seniorien protestiliike Millaisilta äänestäjiltä BSW on saanut kannatuksensa. Tähän liittyen voi sanoa senkin, että osittain BSW:n hyviä vaalituloksia selittää myös se, että Saksan tämänhetkinen liittohallitus on niin epäsuosittu. – Tämä on mielenkiintoista sikäli, että luvut ovat peilikuva äärioikeistopuolue AfD:n (Alter”BSW:nkannatuspainottuu eläkeläisiinjaAfD:ntaas nuoriinensiäänestäjiin.”. Kuvaavaa BSW:n ulkopoliittiselle linjalle on, että puolueen ohjelma ei mainitse sanallakaan Venäjän hyökkäyssotaa vaan syyttää sen sijaan Yhdysvaltoja globaalin epävakauden aiheuttamisesta. – Hän on kirjoittanut pamfletteja, joissa hän moittii vasemmistolaisia vääriin asioihin keskittymisestä. Tuomas Iso-Markku huomauttaa, että Saksojen yhdistymisen jälkeinen aika oli sellainen, joka on jättänyt monelle vahvoja negatiivisia kokemuksia ja muistijälkiä, jotka osaltaan demografisista ja sosio ekonomisista tekijöistä riippumatta luovat mentaliteettia ”hylätyksi tulemisesta” ja käsitystä toisen luokan kansalaisuudesta. Opetus vasemmistolle – vai oikeistolle. Thüringenissä puolue oli vahvimmillaan 60–69-vuotiaiden ja sitä vanhempien keskuudessa. Haastatteluissa BSW-poliitikot ovat toistuvasti omaksuneet Venäjän narratiivin Ukrainan sodasta lähes sellaisenaan ja myös levittäneet disinformaatiota sotaan liittyen. Lisäksi Saksan vihreä puolue on ollut Wagen knechtille erityinen punainen vaate. Hän on kuvannut sitä Saksan vaarallisimmaksi puolueeksi. Sahra Wagenknecht itse lähti jo ennen uuden puolueensa perustamista eräänlaiselle ristiretkelle Saksan eliittejä – ja oman entisen puolueensa eliittejä – vastaan. On mielenkiintoinen ajatuskoe pohtia, miten olisi käynyt, jos perussuomalaiset olisivat lähteneet ”BSW-linjalle” Suomessa eli asemoituneet talouspoliittisesti vasemmistoon mutta pitäneet konservatiivisen kulttuurisotahulinan päällä, Isotalo sanoo. – Nykyhallitus ajaa leikkaavaa politiikkaa, joka ei välttämättä ole perussuomalaisten työväkeen painottuvan äänestäjäkunnan taloudellisten intressien mukaista. Liittokansleri Olaf Scholzin puolueista vihreillä ja liberaaleilla ei ole historiallisesti ollut tukevaa jalansijaa itäisessä Saksassa ja sosiaalidemokraateillakin vain osittain. – Siinä puhutaan siitä, kuinka eliitit ovat toimineet täysin useimpien kansalaisten edun vastaisesti
Se liittyy siihen, että Sahra Wagenknecht, joka on puolueen ylivoimainen vetonaula, on vahvasti idän edustaja. Tuomas Iso-Markku tulkitsee, että nämä kirjaukset on suunnattu kristillisdemokraattien äänes täjille. Heidän voisi luonnollisesti katsoa kannattavan taloudellisesti vasemmistolaista liikettä, jossa on mukana radikaalioikeiston kulttuurikonservatismia. n Sahra Wagenknecht (oikealla) väitteli äärioikeistolaisen AfD-puolueen liittopäiväedustaja Alice Weidelin kanssa lokakuussa A ll O v er Pr es s/ W el t/ M A r tin le n g eM A n n. – BSW pohjautuu hyvin vahvasti Linken varaan, joka kuitenkin oli ja on edelleen entisen DDR:n valtapuolueen SED:n aatteellinen perillinen, Iso-Markku muistuttaa. – Jos ajatellaan, että meillä on talouseliitti ja poliittinen oikeisto, jotka näkevät globalisaation hyödyt, mutta samalla on vähemmän koulutettuja, usein kaupunkikeskuksien ulkopuolella asuvia ja usein iäkkäitä ihmisiä. Vaihtoehto Saksalle) vastaavista. Veikko Isotalo allekirjoittaa Iso-Markun huomion. AfD oli todella vahva etenkin nuorten äänestäjien keskuudessa, Tuomas Iso-Markku kertoo. He joutuvat kärsimään globalisaation haitoista, kun teollisuus katoaa Euroopasta halvemman tuotannon maihin, Isotalo sanoo. Se ei saksalaisessa politiikassa loppujen lopuksi ole niin itsestäänselvä asia: Saksan eliitit ovat edelleen useammin läntisiä kuin itäisiä, Tuomas Iso-Markku toteaa. 3 5 nativefürDeutschland,suom. Veikko Isotalon mukaan kysymys siitä, voisiko vasemmistokonservatiivinen liike olla menestyksekäs muuallakin, nivoutuu ilmiöön globalisaation häviäjistä. – PDS oli leimallisesti itäsaksalainen puolue. Ennen kuin Die Linke nykymuodossaan syntyi, toimi sen itäsaksalainen osa, demokraattinen sosialistipuolue PDS, Saksan itäisissä osavaltioissa. – Ei ole itsestään selvää, että globalisaation häviäjien kannatus kanavoituu radikaalille oikeistolle. BSW:n kannatus painottuu eläkeläisiin ja AfD:n taas nuoriin ensiäänestäjiin, Isotalo sanoo. On merkillepantavaa, että arvokonservatismin, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja perinteisten vasemmistoteemojen lisäksi BSW:n puolueohjelmasta löytyy myös täkyjä perinteisen oikeiston kannattajille: puolue puhuu vahvasta teollisesta pohjasta, innovatiivisesta pienten ja keskisuurten yritysten taloudesta sekä reilusta kilpailusta yritysten välillä. Äärioikeistolainen AfD on viime aikoina pelannut hyvin vahvasti itäisen Saksan edustamisella. Saksalainen vai eurooppalainen ilmiö. – Kiinnostavaa on, että BSW ja AfD pystyvät nappaamaan eri segmenteistä äänestäjiä aika tehokkaasti. Onko Sahra Wagenknechtin puolue ainutlaatuisen saksalainen ilmiö, vai voiko vastaavanlaisia syntyä muuallekin Eurooppaan. – Kun katsoo vaalituloksia ja tutkimuksia eri puolueiden välisestä liikkuvuudesta, on ihan mielenkiintoista, että BSW on saanut valtaosan äänistään entisten Linken äänestäjien joukosta ja nukkuvista, mutta sen jälkeen tulevatkin jo keskustaoikeistolaisen CDU-puolueen entiset äänestäjät isona ryhmänä, hän huomauttaa. Nyt vaikuttaa siltä, että BSW on saanut voimakkaammin takaisin juuri tätä itäistä identiteettiä, Tuomas Iso-Markku arvioi. Tuomas Iso-Markun mukaan vaikuttaakin siltä, että AfD on pystynyt haastamaan Linken itäisten osavaltioiden puolestapuhujana. – Nyt BSW:n kautta sitä AfD:n saavuttamaa asemaa haastetaan osittain. Tuomas Iso-Markku katsoo, että varsinkin entisen DDR:n alueiden edustaminen on yksi tekijä BSW:n synnyn ja sen nousun taustalla
Tutkija Josefina Sipisen mukaan vastuu maahanmuuttajien poliittisesta aktivoimisesta on ennen kaikkea puolueilla. Teksti elias krohn Kuvat antti Yrjönen –?Onko?hyvää?kotoutumista?se,?että?ollaan?näkymättömiä?eikä?osallistuta?mihinkään,?tehdään?vain?töitä?tai?yrittäjyyttä?. kysyy?vantaalainen?kuntapoliitikko?Chau?Nguyen. Vantaalainen Chau nguyen innostui politiikasta 23-vuotiaana aktivoiduttuaan ensin elintarvikealan työpaikallaan ammattiyhdistystoiminnassa. 3 6 MaahanMuuttaja tarvitsee vaikuttaMisen Malleja Viime kuntavaaleissa ulkomaalaistaustaisista äänioikeutetuista vain 23 prosenttia kävi uurnilla. Hän huomasi, että omalla tekemisellään yhdessä työtoverien kanssa asioihin pystyy oikeasti vaikuttamaan. Vietnamilaistaustainen Nguyen oli huomannut, että maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ei ollut politiikassa paljoa mukana. – Mielenkiinto yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen heräsi, rupesin selvittelemään myös puoluetoimintaa ja liityin vasemmistoliittoon. – Halusin tuoda vietnamilaisten ääntä enemmän kuuluville. Vuoden 2017 kuntavaalit olivat ensimmäiset vaalit joihin osallistuin, Nguyen kertoo. Vietnamilaisten sanotaan ole
– Ihmiset eivät kykene enää olemaan hiljaa. Kuntapolitiikassa Nguyen saa maahanmuuttajilta yhteydenottoja lähinnä käytännön pulmatilanteissa. – Jouduin selittämään, että vasemmistoliitolla ei ole mitään tekemistä Vietnamin kommunismin kanssa. Seuraavissa vaaleissa äänestysaktiivisuus laski, Sipinen kertoo. Mutta onko hyvää kotoutumista se, että ollaan näkymättömiä eikä osallistuta mihinkään, tehdään vain töitä tai yrittäjyyttä. Sittemmin mielikuvat vasemmistoliitosta ovat Nguyenin mukaan parantuneet puolueen saatua maahanmuuttajien keskuudessa aiempaa enemmän näkyvyyttä. 3 7 ”Halusintuoda vietnamilaistenääntä enemmänkuuluville.” van hyviä kotoutujia. – Silloin on ollut ehdokkaita, jotka ovat saaneet somalinkielisiä äänestäjiä liikkeelle. Äänestäminen kertoo kiinnittymisestä Vaikka demokratia on muutakin kuin vaaleissa äänes tämistä, äänestysprosentti antaa osviittaa maahanmuuttajien poliittisesta osallisuudesta. Kuntaja aluevaaleissa saavat äänestää kaikki vähintään kaksi vuotta Suomessa asuneet, eikä äänestäminen edellytä Suomen kansalaisuutta toisin kuin eduskuntaja presidentinvaaleissa.. Hän arvelee maailmanpoliittisen tilanteen, kuten Lähi-idän konfliktien, osaltaan aktivoivan ihmisiä. Näin oli etenkin vuoden 2017 kuntavaaleissa ja 2019 eduskuntavaaleissa. Se on tosi positiivinen asia, Nguyen iloitsee. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vastaavat luvut olivat 39 ja 71,7 prosenttia. Tämä selittyy Sipisen mukaan sillä, että monet virolaiset ovat muuttaneet Suomeen vain tilapäisesti työn takia. Somalialaistaustaisten kohdalla todennäköisesti vaikuttaa myös se, että heitä asuu paljon samoissa kaupunginosissa pääkaupunkiseudulla. – Kielimuurin takia ihmiset eivät ymmärrä esimerkiksi saamiaan viranomaispapereita. – Muutaman viime vuoden aikana olen huomannut, että maahanmuuttajataustaiset tulevat yhä enemmän mukaan poliittiseen toimintaan eri puolueissa. Vuoden 2023 vaaleissa heitä oli jo 132 000. Vietnamin kommunistisen yksipuoluevallan vuoksi vasemmisto herätti heissä epäluuloja, kuten monissa muissakin vietnamilaistaustaisissa. – Venäläistaustaiset taas ovat hajallaan eri kunnissa ja ovat muutenkin hajanaisempi ryhmä identiteetiltään ja taustoiltaan, Sipinen vertaa. Kuntapolitiikassa Nguyen onkin toiminut sen puolesta, että Vantaan kaupunki mahdollistaisi erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille enemmän suomen kielen opetusta. Aktiivisuuden eroja eri maahanmuuttajaryhmien välillä selittää Sipisen mukaan maassaolon pysyvyys ja kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan. – Somalitaustaiset ovat perustaneet aktiivisesti yhdistyksiä, heillä on sosiaalista pääomaa, tiiviitä siteitä. Apua käytännön pulmissa Toisissa kuntavaaleissaan vuonna 2021 Nguyen ylsi jo varavaltuutetuksi. Tutkijatohtori Josefiina Sipinen Tampereen yliopistosta on perehtynyt maahanmuuttajien poliittiseen aktiivisuuteen. Äänestysaktiivisuudessa on merkittäviä eroja eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Ulkomaalaistaustaisten äänioikeutettujen määrä on esimerkiksi vuosien 2011 ja 2023 eduskuntavaalien välillä yli kaksinkertaistunut. Ulkomaalaistaustaisista vain saksankieliset äänestivät somalinkielisiäkin aktiivisemmin. – Somalinkielisten äänestysaktiivisuus on ollut suhteellisen korkea moniin muihin ryhmiin verrattuna, Sipinen mainitsee. Demokratia monelle vierasta Kuntavaaleissa passiivisimmat äänestäjät tulevat yllättävän läheltä: Virosta. Nguyen on syntynyt Suomessa, mutta hänen vanhempansa saapuivat tänne vuonna 1987 oltuaan ensin vuosia pakolaisleirillä Thaimaassa. Kuntavaaleissa, joissa saavat äänestää kaikki vähintään kaksi vuotta Suomessa asuneet kansalaisuudesta riippumatta, heitä on huomattavasti enemmän, vuonna 2021 jo yli 320 000. Viime kuntavaaleissa vuonna 2021 ulkomaalaistaustaisista äänioikeutetuista äänesti Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan vain 23 prosenttia, kun koko väestön äänestysprosentti oli 55,6. Tällöin heidän keskuudestaan tulevat ehdokkaat pystyvät helposti tekemään kampanjaa kohtalaisen isolle joukolle kerrallaan. Nguyen kysyy. Selitän heille sitten, mistä on kysymys. Ymmärrystä suomalaisesta yhteiskunnasta ja vaikuttamismahdollisuuksista on kertynyt useamman vuosikymmenen ajalta muun muassa järjestötoiminnan kautta
häirintää?tai?jopa?väkivallan?uhkaa.?Esimerkiksi. käymässä?eivätkä?siksi?halua?osallistua?Suomen. he?priorisoivat?Suomen?kuntavaaleissa?äänestämistä?ja?miten?kiinnittyneitä?he?ovat?Suomen?kuntiin??Toisaalta?sodan?pitkittyessä?moni?on?ruvenChau Nguyenin mukaan monet maahanmuuttajat eivät tiedä, millä tavoilla asioihin voi Suomessa vaikuttaa.. kiinankielisten?jälkeen. Suldaan Said Ahmed?(vas.)?on?kertonut. valtakunnallisessa?päätöksenteossa?siihen,?mitä. –?Ei?ole?toimivaa?kansalaisyhteiskuntaa,?eikä. ja?muusta?uhkailusta. Kielteisiä?asenteita?kohtaavissa?maahanmuuttajaryhmissä?saatetaan?Sipisen?mukaan?pelätä,?että?valtaväestö?ei?suhtaudu?myönteisesti?heidän. äänestää?asuttuaan?Suomessa?kaksi?vuotta. Häirintä ja syrjintä esteinä Maahanmuuttajien?aktiivisuuteen?vaikuttaa?kuitenkin?myös?se,?miten?vastaanottavainen?suomalainen?yhteiskunta?on. –?Kansalaisilla?ei?ole?siellä?aitoa?mahdollisuutta?vaikuttaa?vaaleissa?ja?poliittinen?osallistuminen?voi?johtaa?kielteisiin?seurauksiin,?jopa?vainoon. Helsingin?kaupunginvaltuutettu?ja?entinen?kansanedustaja. julkisuudessa?hänelle?postitetusta?hirttosilmukasta. Kiinasta?ja?Kaakkois-Aasiasta?tulleiden?matalaa. vaikuttaa?asioihin.?He?tyytyvät?kunnallisessa?tai. kunta?vaaleissa?oli?kolmanneksi?matalin?viron-?ja. hetkellä?turvallisuuteen?liittyvät?diskurssit. Venäläistaustaisten?kohdalla?korostuvat?tällä. –?Toiset?henkilöt?suomalaiset?toivottavat?hyvin. Sipisen?mukaan?vastaava?tilanne?on?Venäjältä. 3 8 –?Virolaiset?saattavat?ajatella,?että?he?ovat?vain. auliisti?tervetulleeksi,?toisia?ei,?Josefina?Sipinen?sanoo. kriisiyttäneet?tilannetta?viime?vuosina,?Sipinen?toteaa. tulleilla. ole?muodostunut?osallistumisen?kulttuuria. asioihin,?Sipinen?tulkitsee. –?Ajatellaan,?että?heihin?kohdistuu?hybridivaikuttamista?ja?painostuspyrkimyksiä.?He?voivat?tällaisten?keskustelujen?vuoksi?välttää?poliittista?aktiivisuutta.?Tällainen?pohjavire?ja?Ukrainan?sota?ovat. –?Kun?he?ovat?Suomessa?sotaa?paossa,?kuinka. osallistumiseensa?politiikkaan. äänestysaktiivisuutta?puolestaan?selittää?Sipisen. Ensi?huhtikuun?kunta-?ja?aluevaaleissa?on?huomattavan?paljon?myös?ukrainalaisia,?jotka?saavat. Moni?politiikkaan?lähtenyt?onkin?kohdannut. mukaan?sikäläinen?poliittinen?järjestelmä. Chau?Nguyen?tunnistaa?ilmiön?vietnamilaisten?osalta?–?heidän?äänestysaktiivisuutensa?viime. sieltä?tulee. –?Ihmiset?eivät?tiedä?tavoista,?joilla?he?voivat
Kun perinteisesti vanhemmat valistavat aikuistuvia lapsiaan äänestämisestä ja osallistumisesta, maahanmuuttajaperheissä asetelma voi olla päinvastainen. Vaalien välillä tapahtuvaa vaikuttamista voivat myös kuntien viranhaltijat edistää. Politiikka lähelle arkea Suurin vastuu maahanmuuttajien poliittisessa aktivoimisessa on Sipisen mukaan puolueilla. Tämä on Sipisen mukaan vakavampi ongelma kuin aikuisena tänne muuttaneiden äänestämättömyys. – Keskeistä on, kuinka samaistuttavia vaihtoehtoja vähemmistöryhmiin kuuluvat löytävät puolueiden listoilta. Chau Nguyen empii vielä omaa ehdokkuuttaan, koska hänellä on kaksi pientä lasta ja kampanjointi vaatii aikaa. Toisessa ja kolmannessakin sukupolvessa on myös runsaasti passiivisuutta. Ratkaisevaa on ehdokasasettelu. Keille tärkeitä asiakysymyksiä nostetaan ohjelmissa esiin. Muussa tapauksessa olen mukana muiden vasemmistoliiton ehdokkaiden kampanjoissa. – Jos työpaikalla ei ole ammattiyhdistystoimintaa, ihmiset eivät tiedä, mikä on ammattiliitto, eivätkä ymmärrä, että asioihin pystyy vaikuttamaan omalla työpaikallaan. – Kuntalaisillat tai osallistuva budjetointi ovat pienen kansanosan huvia, mutta siitäkin pitää tehdä saavutettavaa. Siitä voidaan Josefina Sipisen mukaan esittää arvioita vasta, kun nähdään ehdokaslistat. Sama pätee Nguyenin mukaan politiikkaan: vaikuttamisen malleja on oltava arjessa lähellä. Josefina Sipinen on havainnut tutkimusaineistoissaan saman ilmiön. Vähemmistöryhmiin kuuluvia ihmisiä on tärkeää saada ehdolle. Toinen polvi avainasemassa Suomessa maahanmuuttajavanhempien jälkeläisinä syntyneet, niin sanottu toinen sukupolvi, ovat Nguyenin mukaan vanhempiaan tietoisempia täkäläisestä yhteiskunnasta. n ”Puolueetovat vastuussaäänestäjien mobilisoimisesta.”. 3 9 nut ajattelemaan, että Suomi saattaa olla heidän kotinsa pitempäänkin, Sipinen puntaroi. Myös Chau Nguyen pitää hyvin tärkeänä, että vaaleissa on tarjolla ehdokkaita eri maahanmuuttajaryhmistä. – Etenkin sellaiset ihmiset, jotka kertovat kokeneensa syrjintää Suomessa, kertovat kyselyssä patistaneensa myös omia vanhempiaan äänestämään vaaleissa. Ehdokasasettelu ratkaisee Miltä näyttävät ensi huhtikuun kuntaja alue vaalit maahanmuuttajataustaisten kannalta. – Lähden ehdolle, jos saan riittävästi tukijoita. Myös ihmisten, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään, tulee voida osallistua niihin. Niiden pitää miettiä strategiat: tehdäänkö vaaliviestintää monilla eri kielillä. – Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on kriittinen kysymys, jos täällä syntyneetkin kokevat, että järjestelmä ei kuuntele heidän kaltaisiaan ihmisiä, Sipinen toteaa. Ollaanko läsnä kaupunginosissa, joissa maahanmuuttajia asuu. – Puolueet ovat vastuussa äänestäjien mobilisoimisesta. – Kun nuoret ovat valveutuneita ja saavat äänioikeuden, he sanovat omille vanhemmilleen, että ”hei käykää äänestämässä!” Nguyen kuvailee. Tuttu ehdokas, joka puhuu itselle läheisistä asioista, voi saada muutoin passiivisen äänestäjän kiinnostumaan politiikasta. Maahanmuuttajien perehdyttäminen vaikuttamistyöhön on Nguyenille hyvin tuttua, koska leipä työssään Suomen Elintarviketyöläisten Liiton järjestötoimitsijana hän kouluttaa muun muassa maahanmuuttajia työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista. – Valtaväestöön kuuluvat ehdokkaat eivät yleensä käytä resurssejaan sellaisille ihmisille kampanjointiin, joilta he arvioivat olevan epätodennäköistä saada kannatusta, Sipinen huomauttaa
Irro haluaisi vielä neuvotella itäisten maakuntien kanssa niiden tulevaisuudesta. Monet isaak-klaaniperheen pienemmät klaanit ovat tällä kertaa asettuneet Irron taakse. Istuva presidentti on keskittänyt valtaa itselleen, vanginnut toimittajia ja lähettänyt sotilaat tukahduttamaan mielenosoituksia – sillä seurauksella, että Somalimaan itäiset maakunnat ryhtyivät viime vuonna aseelliseen kapinaan ja ilmoittivat eroavansa Somalimaasta ja liittyvänsä takaisin Somaliaan. Teksti peik JohanSSon Kuva XiSbiga Waddani SomalimaaSSa järjeStetään 13. 4 pintaa syvemmältä Saako Somalimaa preSidentin Vantaalta. marraskuuta presidentinvaalit, joissa on kolme ehdokasta: istuva presidentti Muse Bihi ja kaksi suomalaista, Sdp:ssä aikoinaan vaikuttanut Faisal Ali Warabe Espoon Leppävaarasta sekä vantaalainen Abdirahman Irro. abdirahman irro on entinen diplomaatti. Vuonna 1996 Irro muutti lopulta perheensä luo Vantaan Länsimäkeen ja sai myöhemmin Suomen kansalaisuuden. Kaikki ehdokkaat kannattavat rannikkoalueen vuokraamista Etiopialle, mikäli Etiopia siitä hyvästä lupaa tunnustaa Somalimaan itsenäisyyden. Kuuden miljoonan asukkaan Somalimaa on harvinainen kolkka autoritaaristen johtajien ja sisällissotien riivaamassa Afrikan sarvessa. Hän oli aktiivinen Suomessa asuvien somalimaalaisten yhdistyksessä. Irron perhe haki turvapaikkaa Suomesta. Somalimaassa ei järjestetä kannatuskyselyjä, mutta monien näppituntuman mukaan Abdirahman Irro vaikuttaisi olevan vaalien ennakkosuosikki. Somalimaassa ihmiset äänestävät vaaleissa pitkälti klaaninsa mukaan. Puolue kannattaa maksuttomia terveyspalveluja kaikille ja haluaa hajauttaa päätösvaltaa pääkaupungin ulkopuolelle. Somalimaas. Waddani tarkoittaa patrioottia. Samaan aikaan hajosi myös Somalia. Samat herrat olivat ehdokkaina myös edellisissä presidentinvaaleissa vuonna 2017. Järjestön puheenjohtajana toimi tuolloin Faisal Ali Warabe, joka on nyt Irron lailla ehdokkaana Somalimaan presidentiksi. Presidentti Muse Bihi kuuluu myös isaakeihin mutta on epäsuosittu oman vaikutusvaltaisen Saad Musse -klaaninsa ulkopuolella. 68-vuotias Irro on Somalimaan parlamentin suurimman puolueen Waddanin perustaja ja entinen puheenjohtaja. Alue oli entinen Britannian siirtomaa, kun muut nykyisen Somalian alueet olivat Italian hallinnon alla. Hän toimi virkaatekevänä suurlähettiläänä Somalian Moskovan-edustustossa vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi. Sisällissodassa raunioiksi pommitettu pohjoinen Somalimaa julistautui itsenäiseksi. Irro jäi Moskovaan auttamaan tuhansia Venäjällä olleita somalialaisia, joista osa oli opiskellut Neuvostoliitossa ja osa oli juuri paennut Somalian sodan keskeltä viimeisillä Mogadishusta lähteneillä Aeroflotin lennoilla
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed oli aiemmin todennut, että Etiopia aikoo hankkia pääsyn merelle tavalla tai toisella, vaikka voimatoimin. Pääkaupungin Hargeisan kaduilla voi kulkea vapaasti joutumatta pelkäämään pommi-iskuja. Dubain satamayhtiö DP World on jo modernisoinut konttisataman ja luvannut rakentaa uuden maantien Somalimaan halki Etiopian rajalle. Suunnitelma ei ollut aivan uusi. Egypti toimitti Somaliaan kenttätykkejä, ilmatorjunta-aseita ja panssaroituja ajoneuvoja. Somalimaan johtaville poliitikoille itsenäisyyden tunnustaminen on ensisijainen tavoite. X is b ig a W a d d a n i. Somalia uhkasi Etiopiaa sodalla ja käski Etiopiaa vetämään rauhanturvaajansa pois maasta. Somalian presidentti pyysi apua Egyptin diktaattorilta Abdel Fattah al-Sisiltä. Tämän vuoden alussa näytti hetken aikaa siltä, että Somalimaan itsenäisyys ottaisi tuulta alleen. Somalia ilmoitti, että Etiopian joukot korvataan egyptiläisillä sotilailla. Etiopian ja Egyptin suhteet ovat jo ennestään jännitteiset. Osana Afrikan unionin rauhanturvaoperaatiota Somaliassa on noin 10 000 sotilasta Etiopiasta suojelemassa maaseudun kaupunkeja ääriliike Al-Shabaabin hyökkäyksiltä. Jos Etiopia tunnustaa Somalimaan itsenäiseksi valtioksi, muut maat Afrikassa ja Aasiassa voisivat seurata perässä. Uudenvuodenpäivänä presidentti Muse Bihi ilmoitti, että Somalimaa ja Etiopia olivat solmineet aiesopimuksen, jonka mukaan Somalimaa vuokraa Etiopialle Adeninlahden rannikolta 20 kilometrin mittaisen kaistaleen, jolle Etiopia rakentaa sataman ja laivastotukikohdan, ja vastapalveluksena Etiopia lupaa tunnustaa Somalimaan itsenäisyyden. Somalia pitää Somalimaata yhä pohjoisena maakuntanaan, vaikka Somalian viranomaisilla ei ole ollut 33 vuoteen mitään asiaa Somalimaahan. Naapurien sapelinkalistelusta huolimatta Somalimaa aikoo jatkossakin ilmeisesti edistää yhteishanketta Etiopian kanssa, oli presidenttinä sitten Muse Bihi tai Abdirahman Irro. Somalimaa on kuitenkin vain näennäisesti itsenäinen, sillä mikään muu maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä. Myös länsimaat haluavat, että Somalimaa palaisi vielä osaksi Somaliaa. Talous pysyy pystyssä ulko mailla asuvien somalimaalaisten rahalähetyksillä, ja liike-elämää ja hallintoa pyörittävät paluumuuttajat, monet heistä Britanniasta ja Pohjoismaista. n Presidenttiehdokas Abdirahman Irro heilutti Somalimaan lippua Waddani-puolueen kokouksessa. PuheeT eTioPian tukikohdasta Somalimaan rannikolla riittivät käynnistämään uuden geopoliittisen kriisin. Egypti vastustaa Etiopiaan rakennettua suurpatoa, koska pelkää padon vaikuttavan veden määrään Niilin alajuoksulla. Ilman itsenäisyyttä Somalimaa ei saa lainoja ja investointeja ulkomailta. Somalimaa sopi Arabiemiraattien kanssa vuonna 2017 sotilastukikohdan rakentamisesta Berberan sataman kupeeseen. 4 1 sa on toimiva hallinto, säännöllisesti pidetyt demokraattiset vaalit, oma armeija, tuomioistuimet, valuutta ja passit
Lämpöennätyksiä rikotaan, poikkeuksellisen voimakkaita sääilmiöitä koetaan ja tulvista sekä kuivuudesta kärsitään. Tutkitut kahdeksan maata olivat Australia, Britannia, Hollanti, Ranska, Ruotsi, Saksa, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat. Tuomio perustui tuoreeseen lakiin, joka mahdollistaa jopa vuoden vankeustuomion, jos ”aiheuttaa haittaa keskeiselle kansalliselle infra struktuurille”. Rikossyyte voi napsahtaa hyvin vähäpätöisistä rikkomuksista, seurauksena voi olla pitkiä vankeus rangaistuksia, ja pidätyksiä saatetaan tehdä jo ennalta ehkäisevästi. Teksti arto huovInen Kuva lehtIkuva Näemme jatkuvasti todisteita siitä, että ilmastokriisi on täällä jo nyt eikä vasta tulevaisuudessa. Vähän huomaamattomammin on tapahtunut outo asia: useissa länsimaissa on rajusti korotettu ilmastoprotesteista ja väkivallattomasta kansalaistottelemattomuudesta langetettavia rangaistuksia. Climate Rights Internationalin mukaan protesteja lietsovat ilmastonmuutoksen kiihtyvät vaikutukset ja turhautuminen hallitusten toimimattomuuteen. Tutkijat varoittavat, että on enää hyvin vähän aikaa torjua todella vakavat seuraukset. Eivät ainakaan kiirehdi ilmasto toimia. Nämä saivat neljän vuoden tuomiot. Tuomiot olivat pitempiä kuin lähes kaikki. Tuomion syynä oli marraskuussa 2022 neljä päivää jatkunut protesti, jossa kymmenet ympäristöaktivistit onnistuivat pysäyttämään liikenteen Lontoota kiertävällä M25moottoritiellä. Viime joulukuussa Stephen Gringell sai kuusi kuukautta vankeutta siitä, että hän oli puolen tunnin ajan kävellyt hitaasti Lontoon Holloway Roadin ajoväylällä. Kovia tuomioita Britanniassa Britannia on konservatiivihallitusten aikana ollut yksi ankarimmista ilmastoprotestien tukahduttajista, totesi Climate Rights Internationalin lakiasiain johtaja Linda Lakhdir The Guardian -lehden julkaisemassa kirjoituksessa syyskuussa. Mitä tekevät valtiot. Hänen syykseen luettiin protestin organisoiminen Zoom-kokouksessa yhdessä neljän muun syytetyn kanssa. Tämän vuoden heinäkuussa viisi ilmastoaktivistia sai Britannian historian kovimmat tuomiot väkivallattomasta protestista. 4 2 IlmastoprotestIt yhä ahtaammalla Useissa maissa on rajusti kiristetty ilmastoprotesteihin sovellettavia lakeja ja niiden tulkintaa. Yhä ankarampia lakeja Climate Rights International -järjestö julkaisi syyskuussa laajan raportin nimeltä On Thin Ice, jossa selvitettiin, miten suhteettomalla tavalla demokraattisten maiden hallitukset ovat vastanneet ilmastoprotesteihin. Raportin mukaan maat käyttävät epämääräisiä ja yhä ankarampia lakeja ilmastoaktivisteja vastaan. Just Stop Oilja Enviromental Rebellion -järjestöjen perustajiin kuuluva Roger Hallam sai viiden vuoden vankeustuomion rikollisesta salaliitosta. ”Huolestuneet kansalaiset käyttävät oikeuttaan rauhanomaiseen protestointiin – mukaan lukien kansalaistottelemattomuus, joka on ollut keskeisessä asemassa niin suffragettien, kolonialismin ja apartheidin vastustamisen kuin kansalaisoikeusliikkeenkin toiminnassa – herättääkseen tietoisuutta ja painostaakseen toimiin”, lausuu järjestö. Raportissa katsotaan, että näin toimimalla hallitukset rikkovat sanan-, kokoontumisja yhdistymis vapauden perusoikeuksia. Pikemminkin on alettu jarrutella tai peräti ottaa takapakkia, ja ilmastolla on ollut entistä pienempi rooli viimeaikaisissa vaaleissa sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa
Tuomio on kovin Berliinissä ilmastoprotestista annettu. Saman tuomion voi saada, jos rikkoo mielenosoituksen ehtoja muuttamalla reittiä tai ylittämällä ilmoitetun ajan. Ranskassa hallitus määräsi Soulèvements de la Terre -järjestön hajotettavaksi kesäkuussa 2023, mutta oikeus kumosi määräyksen. Australiassa uusia lakeja sovellettiin huhtikuussa 2022, kun Deanna Coco sai vuoden ja kolme kuukautta. Syy: hän oli 28 minuutin ajan tukkinut yhden Sydney Harbour Bridgen viidestä kaistasta, sytyttänyt soihdun ja kieltäytynyt poistumasta. 4 3 Poliisi raahasi ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin pois mielenosoituksesta Brysselissä lokakuussa. Rikollisjärjestöjä. Tämän rikkomisesta on annettu viikkojen tuomioita ”oikeuden halveksunnasta”. Viime vuosina säädetyt lait mahdollistavat neljän ja puolen vuoden tuomion, jos lukittautuu tai liimautuu esineeseen tai toiseen ihmiseen. Southportin viime kesän väkivaltaisista rasistisista mellakoista määrätyt rangaistukset. Oikeudessa saatetaan kieltää kertomasta ilmastoa tekojensa perusteluksi. Syynä oli istumamielenosoitus, joka tukki tien. Kesällä valtaan noussut työväenpuolueen hallitus ei näytä ainakaan alkumetreillään juuri muuttaneen konservatiivien linjaa. Saksassa oikeus tuomitsi elokuussa 65-vuotiaan Winfried Lorenzin vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen. Saksassa viisi Letzte Generation -järjestön jäsentä sai viime keväänä syytteen rikollisjärjestön muodostamisesta, Yhdysvalloissakymmenet osavaltiotovatsäätäneet mielenosoituksia rajoittavialakeja.
Demokraattisessa yhteiskunnassa pitäisi kuitenkin lakien ja niiden soveltamisen olla kohtuul lisia ja seurausten suhteessa tekojen vakavuuteen. 4 4 Yhdysvalloissa kymmenet osavaltiot ovat vuodesta 2017 lähtien säätäneet mielenosoituksia rajoittavia lakeja. Järjestön johtaja Brad Adams sanoi raportin julkistuksessa, että ”sortohallitukset voivat pitää sitä vihreänä valona ahdistella ilmaston, ympäristön ja ihmisoikeuksien puolustajia omissa maissaan”. Kansalaistottelemattomuuteen ryhtyvät ovat valmiita ottamaan seuraukset vastaan. VASEMMISTONUORTEN -VUOTISJUHLAT Ovet avataan kello 17.30 ja ohjelma alkaa kello 18.00. Juhlat päättyvät kello 1.30.. Osassa ilmastoprotesteja on käytetty kiisteltyjä keinoja, kuten Suomessa Eduskuntatalon pylväiden töhriminen. – Meidän pitäisi suojella heitä, mutta hallitukset ja yhtiöt pitävät heitä uhkana, joka on neutralisoitava, totesi Lawlor. Linda Lakhdir totesi kirjoituksessaan, että olipa taktiikasta mitä mieltä tahansa, ovat rauhanomainen protestoiminen ja kansalaistottelemattomuus perusoikeuksia. Mary Lawlor, YK:n ihmisoikeuksien puolustajien erikois raportoija, sanoi viime vuonna The Guardianissa, että syytettyinä on ihmisiä, jotka pohjimmiltaan yrittävät pelastaa planeetan ja siten myös ihmiskunnan. Useat ihmisoikeusjärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota ilmastoprotestien vaientamiseen. PAASITORNISSA 31.12.2024 ILMOITTAUDU JUHLIIN TÄSTÄ: Voit ilmoittautua myös lähettämällä sähköpostia osoitteeseen pinja.vuorinen@vasemmistonuoret.fi. n Seuraustenpitäisiolla suhteessatekojen vakavuuteen. Suhteettomat seuraukset Climate Rights Internationalin mukaan on ristiriitaista, että länsimaat arvostelevat muita maita rauhanomaisten mielenosoitusten estämisestä, mutta toimivat itse samoin ilmastoprotestien suhteen
Puolueella on tällä hetkellä hyvä itsetunto, Minja Koskela sanoo.. 4 5 Minja KosKela 03 dialogi KU tapasi vasemmistoliiton uuden puheenjohtajan
Se toki jatkuu vielä nyt pitkin syksyä, ja lähden käymään niinsanotusti kentällä. PuheenjohtajakampanjasVasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela uskoo jäsenten arvostavan sitä, että puolueen arvot ovat selvät.. Kolme asiaa nousee päällimmäisenä mieleen. Myös innostuneelta. Olen todella innoissani ja motivoitunut tekemään töitä. Oli todella ihanaa tavata ihmisiä ympäri Suomea. Mitä sinulle jäi mieleen puheenjohtajakampanjasta ja -äänestyksestä. 4 6 Kuuntelija Kansanedustaja Minja Koskela valittiin lokakuussa vasemmistoliiton puheenjohtajaksi. Ensinnäkin se, että pääsimme kiertämään Suomea paljon ja tapaamaan valtavasti ihmisiä. Miltä nyt tuntuu. Tuntuu edelleen vähän pöllämystyneeltä. Seuraavaksi hän aikoo kuunnella. Ryhdyimme heti tekemään hommia, ja aikamoista pyöritystä on ollut. Teksti toivo Haimi Kuvat antti Yrjönen Minja Koskela, olet ollut vasemmistoliiton puheenjohtajana viikon. Puheenjohtajakampanjansa aikana hän keskittyi puhumiseen. Eduskunnan istuntotaukoviikko tuli sikäli hyvään saumaan
Vasemmistoliitto on liike, joka korostaa kriittisyyttä, etenkin itsekriittisyyttä. Millaisen puolueen olet saanut johdettavaksesi. Puheenjohtajan tehtävä on pitää puolueen arvoja esillä ja myös tarvittaessa linjata rohkeasti. Tämä ei ole mikään syytös: se oli asia, josta jäsenet halusivat puhua. Itse tietenkin poliitikkona olen kiinnostunut aina asiakysymyksistä ja siitä, miten voidaan rakentaa Suomea ja maailmaa paremmaksi. Kyllä se kertoo tämän liikkeen vahvasta tilasta ja siitä, että vasemmistoliitolla on tällä hetkellä aika hyvä itsetunto. Kolmanneksi äänestyksestä jäi mieleen se, että sain vahvan mandaatin aloittaa tämän homman. Silti puheenjohtajakampanjan aikana esiintyi hyvin vähän, jopa yllättävän vähän kritiikkiä puolueen politiikkaa ja toimintaa kohtaan. 4 7 Minja KosKela Syntynyt 1987 Heinävedellä, ikä 36. Sanoin kampanjan aikana moneen kertaan, että meillä on vahvat arvot. Miten vasemmistoliitolla menee. Se myös näkyi varmasti sillä tavalla, että ajatuksemme olivat hyvin samanlaisia. Mistä asiasta puheenjohtajakampanjassa olisit halunnut enemmän keskustelua. Toiseksikin mieleeni jäivät kilpasisarukseni Laura Meriluoto ja Gashaw Bibani. Nyt odotan innolla sitä, että pääsen kuuntelemaan. koulutukSEltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja musiikin tohtori. Meidän jäsenmäärämme on kasvanut, gallupkannatuksemme on vahvistunut ja liikkeemme on laajentunut Eurooppaan kolmen mepin voimin. EnSimmäiSEn kauden kansanedustaja Helsingin vaalipiiristä. Minusta olisi ollut yleisesti ottaen mukavampi puhua enemmän politiikan asiakysymyksistä. Olen siitä tosi iloinen, ja haaste onkin, miten tästä voidaan vielä vahvistaa. Tässä ajassa tärkeinä arvoina meille korostuvat empatia, inhimillisyys ja solidaarisuus. Se solidaarisuus oli ihanaa. Meillä ei ollut hirveästi eriäviä ajatuksia, mutta yleisöltä tuli paljon hyviä kysymyksiä esimerkiksi työmarkkinoista tai turvallisuuspolitiikasta. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että työtä pitäisi tehdä jotenkin vähemmän. Puolue on todella hyvässä tilanteessa. Totta kai sitä työtä tehdään yhdessä, eikä järjestötoiminta ole politiikasta erillinen kysymys. Meidän linjamme, joka on jäsenistön määrittämä, on kirkas. Li Andersson on tehnyt kahdeksan vuotta tosi kovaa työtä ja osoittanut sillä työllään, että voimme olla liike, joka käy sisäistä keskustelua, mutta samaan aikaan seistä niiden yhdessä sovittujen arvojen takana. Kaikki kolme myös tuimme toisiamme, jos jollain oli raskas päivä. Siitä aion pitää kiinni. Kaikki eivät minua tunne, mutta se, että sain vahvan mandaatin jäsenistöltä, helpottaa henkisesti tämän työn aloittamista. Se tuntui hyvältä. Kyllä minä uskon, että jäsenemme arvostavat sitä, että arvomme ovat selvät ja puolueen linjan mukaiset. Mistä tämä mielestäsi kertoo. Tiedostan sen, että vaikka olen toiminut tässä liikkeessä yhdeksän vuoden ajan, olen silti uusi hahmo, uusi kansanedustaja ja ensimmäisen kauden valtuutettu. En ajattele, että nyt alkaisi mikään hirveän uusi aika sen takia, että puolueen johdossa kasvot vaihtuvat. Kaikki kolme myös tiesimme, että tämä ei ollut mikään linjavaali vaan henkilövaali. Järjestöpuoli korostui varmasti siksikin, että kaikki me ehdokkaat olemme aika tuoreita, eikä meillä ole taustaa esimerkiksi nuorisojärjestössä. Valittiin lokakuussa 2024 vasemmistoliiton puheenjohtajaksi. Ajatuksena oli, että kun pääsemme puhumaan ja kiertämään, saamme sitä kautta näkyvyyttä vasemmiston ajatuksille emmekä niinkään omillemme. Nyt minua on kritisoitu siitä, olenko liian ehdoton puheenjohtajaksi. sa asetelma oli niin, että me ehdokkaat puhuimme. Kampanjassa puhuttiin todella paljon järjestötoiminnasta, ja puheenaiheet liittyivät siihen. HElSingin kaupunginvaltuuston ja kaupungin hallituksen jäsen. Vasemmistoliitto on arvo puolue. Arvomme näkyivät erityisesti keskustelussa. Kyllä se politiikan yleinen linja on silti meidän yhdessä muotoilemamme. Haluan jatkaa Li Anderssonin perintöä siinä mielessä, ettei nyt ole tarvetta linjatai suunnanmuutokseen. JulkaiSSut kolme tietokirjaa: Ennen kaikkea feministi (Karisto 2019), Toisin tehty (S&S 2020) ja Äidiksi tuleminen (Into 2021). Meidän ei tarvitse ajatella itseämme jonain altavastaajana, vaan olemme itsenäinen liike, joka on vahva. Meillähän ei ollut mikään hirveä verinen taisto, vaan teimme tosi hyvää yhteistyötä. Minusta se kertoo siitä, että olemme tällä hetkellä vahvassa tilanteessa. Se on mielestäni myös asia, joka tehdään yhdessä
4 8 käännytyslaista. Kaikista rikkaimmat saastuttavat kaikista eniten, ja silloin voi ajatella niin, että on heidän tehtävänsä osallistua kriisin kustannuksiin. Siihen liittyy esimerkiksi meidän veropolitiikkamme: oikeudenmukaisessa verotuksessa on kysymys myös ilmastokriisistä. Tämä ei kuitenkaan ole hyvä kehitys, koska ihmiset eivät saa palaa loppuun järjestötoiminnassa. Meille työntekijöiden oikeuksien puolustaminen on todella keskeinen asia. Teemme vahvaa ilmastopolitiikkaa, ja sen politiikan ytimessä on ajatus siitä, että pienituloiset eivät saa joutua ilmastokriisin maksajiksi. Kyllä minä ajattelen, että järjestötoiminnassa korostuu nyt se, että vähentyneiden resurssien vuoksi puolueen vapaaehtoistoimijoille on ”valunut” sellaisia hommia hoidettaviksi, jotka ovat aikaisemmin olleet puolueen henkilökunnan tehtäviä. Vasemmistoliitto oli alusta asti sitä mieltä, että sellaista lakia ei voida säätää, joka estäisi turvapaikkahakemusten vastaanottamisen rajalla. Sellaiseksi vasemmisto liitto on rakentunut aikaisempien puheenjohtajakausien kautta. Onko vasemmistoliiton politiikassa tai järjestötoiminnassa mielestäsi muutettavaa tai korjattavaa. Haluan nostaa esille Laura Meriluodon ehdotusta tukea sellaisia alueita, joilla on vain vähän vasemmistoliittolaisia. Tämä ei ole nyt syytös puoluetoimistoa kohtaan, vaan valitettavasti näin tapahtuu aika orgaanisesti, kun resurssit pienenevät, mutta tehtävien hommien määrä ei. Ensimmäisellä eduskunnan kyselytunnillani puolueen puheenjohtajana halusin puhua juuri työntekijöiden tilanteesta, koska juuri työntekijöiden asemaa Orpon hallitus on heikentämässä. Olemme punavihreä puolue. Heille kasautuu aivan valtava määrä työtä. En pidä kovinkaan radikaalina sitä, että sen sanoo ääneen. Kun sanoin linjapuheessani, että hallitus haluaa murskata ay-liikkeen, sitä pidettiin hirveän radikaalina. Nyt odotan innolla sitä, että pääsen kuuntelemaan, Minja Koskela sanoo.. Jokainen voi käydä katsomassa hallituksen toteuttamaa työelämäpolitiikkaa ja vetää siitä johtopäätöksensä. Siinä keskustelussa näkyi linjaeromme suhteessa demareihin, joille tämä kysymys ei ollut kovinkaan selkeä. Itse tahdon nostaa toimintamme näkyvästi ympäri Suomea ja korostaa sitä, että olemme myös yhdessä toimiva liike. Silloin on verotettava omaisuutta ja suuria tuloja. Voisimme kehittää vertaistuen ta– Puheenjohtajakampanjassa asetelma oli niin, että me ehdokkaat puhuimme. On löydettävä keinoja tehtävien jakamiseen ja ihmisten jaksamisen tukemiseen
Musiikin tekeminen ja kokeminen ovat todella kiinteä osa identiteettiäni. Ensinnäkin haluan käydä jo tänä syksynä reissuilla eri puolella Suomea keskustelemassa ihmisten kanssa. n ”Tässäajassatärkeinä arvoinameillekorostuvat empatia,inhimillisyysja solidaarisuus.””. Viimeisimpänä minulla on soinut Stinakon elokuussa julkaistu EP Body, ja siltä etenkin kappale Forgiveness. Aluevaaliohjelmamme on jo tehty. Sote-palvelut ovat iso kysymys, jossa olemme vahvoilla. 4 9 paisia toimintamalleja, jotka toimisivat myös etäyhteyksillä. Olemme tehneet Helsingissä hyvää työtä, ja sitä haluamme jatkaa. Haluan keskustella erityisesti siitä, miten hallituksen työelämäheikennykset koetaan teollisuuden työpaikoilla. Toinen iso asia on koulutus, joka on erittäin keskeinen asia kunnille nyt, kun sote-asiat ovat siirtyneet hyvinvointialueille. Se on osa minua ja osa olemustani. Musiikin hienous on siinä, että se asettuu sanojen ja kielen ulkopuolelle. Se auttaa todella paljon. Aiomme voittaa niissä, ja se työ alkoi jo tällä viikolla. Tämä on mielestäni erinomainen idea. Kolmas on kuntaja aluevaalit. Musiikin kuuntelemisella on aivan valtavan rauhoittava vaikutus minulle. Pelkästään vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä olemme tuottaneet kaksi kokonaisuutta, missä on hallitukselle ratkaisuehdotuksia sote-kysymyksiin. Sitä kautta voi ymmärtää itseään – ja itseään osana maailmaa – sellaisella tavalla, jota on todella vaikea selittää mitään muuta kautta. Haluaisin itse korostaa myös kulttuuripalveluita. Toinen tavoitteeni liittyy poliittisen asiasisällön hallintaan ja näkyvyyden saamiseen vasemmistoliiton politiikalle. Jos on vielä isompi tunnetila ja sattuu olemaan yksin kotona, soitan pianoa. Mitä musiikin kuunteleminen, soittaminen ja laulaminen merkitsevät sinulle. Tietysti musiikista tulee myös hyvä olo. Meillä Helsingissä vasemmistoliitolla on kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarin paikka. Olen itse entinen opettaja, ja pidän kasvatusta ja koulutusta keskeisimpänä teemana kuntavaaleissa. Se on myös kantava voima minun musiikinopettajuudessani: toivoisin, että jokainen ihminen voisi löytää itselleen hyvän suhteen musiikkiin tai mihin tahansa kulttuuriin. Musiikki on valtava rikkaus omassa elämässäni. Siinä on sellainen abstrakti vivahde, joka on aivan omanlaisensa kokemus. Nämä ovat kaikki sellaisia toimia, jotka tukisivat alueita ja ihmisten hyvinvointia. Mitkä ovat kolme tärkeintä tavoitettasi vasemmistoliiton puheenjohtajana. Kysymys on myös tunteiden hallinnasta ja niiden käsittelystä. Ratkaisumme eivät edes ole mitenkään radikaaleja. Mitä levyjä olet viime aikoina kuunnellut. Olemme puhuneet niistä todella paljon, ja siksi onkin aivan kohtuutonta, että hallitus valittaa kerta toisensa jälkeen siitä, että ”oppositiolla ei ole vaihtoehtoja”. Sitä on todella vaikea selittää. Meille valtakunnallisesti tärkeitä asioita ovat tietenkin sote-palvelut. Niin, kuntaja aluevaalit ovat puolen vuoden päästä. Haluan käydä tapaamassa paitsi vasemmistoliiton paikallisia toimijoita, myös työntekijöitä ja työpaikkojen luottamushenkilöitä. Tämän syksyn levyjä minulle ovat olleet Antti Aution Täällä sinua kaivataan sekä DJ Ibusalin Mukava Paikka. Joskus, kun tulee isoja tunnetiloja, minulla alkaa soimaan joku biisi päässä, ja sen biisin kuunteleminen rauhoittaa. Siellä on ostopalveluiden suitsimista esimerkiksi hintakatolla, Kela-korvauksien jyvittäminen hyvinvointialueille ja hoitotakuun lyhentäminen seitsemään vuorokauteen tai alijäämänkattamisvelvoitteen nostaminen kahdesta neljään vuoteen. Minja Koskela, olet poliitikon lisäksi muusikko. Minulla on nyt kalenterissa matkat Pohjois-Suomeen, Keski-Suomeen ja Satakuntaan. Myös kuntien työnantajapolitiikka on tässä asiassa tärkeä. Millä kärjillä vasemmistoliitto lähtee näihin vaaleihin
Voin vain hioa karkeita kulmiani ja kyynistä elämänasennettani sileämmäksi. Mikä on sopiva suhde hyväksyntää ja vastaessee Teksti AlinA VirAnTO YhTeinen kärsimYksemme Kun luopuu siitä ajatuksesta, että oma kärsimys olisi jollain tapaa uniikkia, paha olo ei lamaannuta niin täydellisesti.. Astun ulos vastaanotolta, ja muut olennot ympärilläni jatkavat jokainen omalla tavallaan siitä, mihin minä epäkohdat jätin jollekin toiselle joksikin, johon kompastua, jonka liejuun kaatua. Muuttaa suhtautumistani maailmaan, sen ongelmiin ja oman tarinani haasteisiin. Mitä väliä sillä on, jos minä voin paremmin, jos ympärilläni olevat kanssa ihmiset ja -elollinen voi yhtä huonosti kuin ennenkin. Se ei ole yllättävää, sillä ihminen tarvitsee tarinoita myös kärsimyksen kohtaamiseen ja hyväksymiseen. Myöskään yksilöt toisistaan eristävä uuden ajan kapitalismi ja riskiyhteiskunnaksikin kuvailtu maailma ei voi luvata mitään: jos tässä hetkessä kaikki onkin hyvin, se ei takaa mitään tulevaisuudesta. Vaikka nykyhetkeä tavataan kuvata poikkeukselliseksi lähes jokaisena aikana, jo ekokriisi yksinään muuttaa elämää ja maailmaa niin vieraaksi, että se antaa syyn pitää tätä hetkeä erityisenä. Myös minun terapiaani tunnuttiin sisäänkirjoitettavan jonkinlainen klassinen vaikeuksista voittoon -juoni. T erapeuttisen työstämisen keskiössä ovat yksilön ajattelu ja käyttäytyminen. Yhteiskunta ympärillä ei lunasta näitä lupauksia ja vähät välittää terapiahuoneen sisällä työstetystä. Se kuuluu: jos vain jaksaa kärsivällisesti ahertaa omien ajatusten, tapojen ja maailmankuvan ympärillä, tulevaisuudessa kyllä häämöttää terve onni ja autuus. Minulle opetettiin, etten ole vastuussa muista ihmisistä, heidän tunteistaan, ja etten voi muuttaa ympäröivääni. Kaikki kyllä järjestyy, kunhan käytän terapiassa opittuja ”mielen työkaluja”. Mutta kaikki ei järjesty. 5 T ässä ajassa on kai luonnollista olla masentunut ja ahdistunut. Terapialle annettu kulttuurinen rooli ja usko sen kaikkivoipaisuuteen saattaa kuitenkin olla liikaa. Psykologinen lähestymistapa ihmiselämän kärsimykseen on suositumpi kuin koskaan. Lisäksi onnistunut terapeuttinen tarina sisältää myös ympäristön olosuhteiden hyväksymisen ainakin jollain tasolla. Yhteiskunta ei välttämättä lunasta terapeuttista lupausta. Ennen oli vaikeaa, mutta harmi on nyt reippaasti työstetty ja siitä voi olla ylpeä. O len oman aikani lapsena käynyt kolmen vuoden psykoterapian ja ollut erilaisissa hoitosuhteissa yhteensä neljän vuoden ajan. Terapia kyllä auttoi, korjasi ehkä enemmän kuin osaan itsekään hahmottaa. Nykyhetki sekä tuleva on jotain helpompaa. Olin kiitollinen avusta ja hoidosta mitä sain, arvostin terapeuttiani
Luottamukseni omiin tunteisiini, aistihavaintoihini ja muistoihini, sitä kautta koko olemassaolooni, vaurioitui. Uhrien omaiset ja selviytyneet koottiin yhteen monta kertaa, ja viranomaiset osallistuivat suruprosessiin. A vun lisäksi terapia myös hajotti. Näitä selityksiä ruokittiin sitten tarinoiksi ja yhdisteltiin muihin tarinoihini. Byung-Chul Hanin mukaan tämän yksityistämisen ja patologisoinnin myötä kärsimys epäpolitisoituu. Suojeleeko yksilöyteen käärivä paha olo eriarvoisuudesta hyötyviä vallanpitäjiä vastarinnalta. Eristäytyminen jokainen oman onnentavoittelunsa äärelle kuitenkin antaa omalle kärsimykselle luvan kasvattaa kantajansa ympärilleen seinät, joiden yli toisten kärsimystä ei nähdä ja tunnisteta samaksi. Yhteiskuntatieteellinen terapeuttisen kulttuurin tutkimus, erityisesti filosofi Michel Foucault’n ajattelusta lähtenyt perinne, suhtautuu terapeuttiseen kulttuuriin kriittisesti juuri potentiaalisen vallankäytön piilevyyden ja pehmeyden vuoksi. Auttava taho on luotettu pelastaja. Jos esimerkiksi trauman käsitettä, ekokriisistä kumpuavaa ahdistusta ja masennusta sekä yleisesti pahaa oloa lähestyttäisiin yhteisöllisemmästä ja rakenteellisemmasta näkökulmasta, eivät myöskään ratkaisut ja vastaukset siihen olisi pelkästään yksilöllisiä. Terapeuttinen hallinta voi aikaansaada myös jotain odottamatonta, kuten vastarintaa eriarvoistavia rakenteita kohtaan. Väitän, että yhteisöllinen kärsimys on alku yhteiskunnalliselle vastarinnalle, poliittiselle toiminnalle ja aktivismille. Lopputulos riippuu lukuisista seikoista. Toinen syy kriittisyydelle on erilainen lähestymistapa sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Sen sosiaalisia ja rakenteellisia juuria ei tunnisteta eikä hoideta. Milloin sinnikäs pyristely ja yritys katsoa asioita toiveikkaasta näkökulmasta on vain julman optimismin aikaansaamaa valheellista uskoa ihmisen kaikkivoipaisuuteen. Terapiakulttuurin ja kapitalismin liitossa yksilöstä tulee korjattava (ei koskaan valmis), itseään mittaava ja tarkkaileva tutkijakuluttaja. Terapiassa minulle kirjoitetut tarinat vaikuttivat sattumanvaraisilta ja mielivaltaisilta. 5 1 rintaa. Tulevaisuudestaan epävarmana ahdistunut yksilö haluaa varmistaa oman paikkansa jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. T erapeuttisessa kulttuurissa yksilöiden kohtaama kärsimys saa diagnoosin ja sitä vastaavaa hoitoa. Talousjärjestelmä ei erityisemmin hyödy passiivisen masentuneesta yksilöstä, mutta ahdistuneesta kyllä, väittää eteläkorealais-saksalainen filosofi Byung-Chul Han. Psykologiatieteen tiedosta ja terapiasta tulee houkutteleva tuote. Sen lisäksi, että sain ”tervettä haastamista ja reflektoinnin tönäisyjä”, jotkin kokemukseni ja tunteeni tulivat kyseenalaistetuksi, koska ne eivät sopineet niihin tarinoihin ja tulkintoihin, jotka minusta oli terapiassa kirjoitettu. Tällainen individualistinen kärsimys saa meidät uskomaan oman kärsimyksemme olevan jotain uniikkia. Oman kärsimyksen yhteisöllisen ulottuvuuden tunnistaminen voi vapauttaa oman itsensä ympärillä pyörimisen vankilasta. Postmodernissa yhteiskunnassa psykologiatieteet ovat saavuttaneet jonkinlaisen erityisasiantuntijuuden statuksen. Terapia ja psykologiatieteiden tarjoamat mielen tarkasteluvälineet voivat tarjota jotain, mitä yksilö ei ole ikinä kokenut muulta maailmalta saaneensa. Kärsimys on myös helpompi palauttaa yksilön itseaiheuttamaksi. Mutta juuri siinä piilee terapeuttinen valta. Samaan aikaan kun uskontojen merkitys on vähentynyt eikä kärsimyksellä tai toivolla ole enää yhtä toimivaa, merkityksellistä (uskonnollista) tarinaa, ihmisen mahdollisuus lievittää kärsimystä symboliikan ja tarinoiden kautta on kärsinyt. Väkivalta kehystettiin terapiassa poliittiseksi. Terapeuttista lähestymistapaa käytetään ongelmaan jos toiseenkin. Lohtua, logiikkaa, ratkaisuja ja ainakin näennäistä varmuutta tuovat psykologiatieteet ja niiden valuminen myös ytimensä ulkopuoliseen kulttuuriin, eli terapeuttisen kulttuurin valtavirtaistuminen. Kysyttäessä ajatuksistani tai tunteistani ja haettaessa syitä terapiassa käsiteltyjen tapahtumien kululle esitimme vuoroin yksittäisiä arvauksia, jotka tuntuivat vain sattumanvaraisesti selitysten katalogista valituilta. Kun yhteiskuntatieteet tarkastelevat aiheita rakenteellisella ja kollektiivisella tasolla, psykologiatieteiden tarkastelutapa on individualistisempi. En väitä, etteivätkö terapeuttiset käytännöt, terapia ja psykologiatieteet voisi auttaa. Traumatisoitumiseen kun vaikuttaa myös kokemus väkivallan henkilökohtaisuudesta tai selittäMikäon sopivasuhde hyväksyntääja vastarintaa?. Kun tutkittiin Utøyan terrori-iskun uhrien toipumista, tärkeäksi prosessissa todettiin yhteisöllinen ja poliittinen lähestymistapa traumaan. Sillä oli yhteiskunnallinen, ei yksilöllinen kohde
Jotkin asiat elämässä ovat väistämättömiä: kuolema ja menneisyys. Nähdäkseni Aino Vähäpesola onnistuu Suurenmoinen epävire -romaanissaan (Kosmos 2023) kuvaamaan jotain samaa: ”Se, että pelkäsi jotain, ei ollut kaukana siitä, että sama asia veti puoleensa. Tässä tapauksessa esimerkiksi toivo, turhautuminen ja suru. Johdattaminen tiettyjen tunteiden pariin toisten tunteiden kustannuksella taas potentiaaliselta vallankäytöltä. Mitä pidempään asiaa pohdin, sitä enemmän tunteiden tunteminen ja käsittely toivomallaan tavalla vaikuttaa etuoikeudelta. Hanin mukaan kärsimys voi opettaa ja kuljettaa johonkin uuteen näkökulmaan. T erapeuttisen kulttuurin ylivallassa on riskinsä. Tunteiden käsittely mahdollistaa myös yksilön kohtelemisen hallittavana ja analysoitavana objektina. Ei voi nauraa kunnolla, jos ei ensin ole kaivautunut syvään inhimilliseen tuskaan. Musiikki kantautui saasteiden tukkimassa ilmassa, ja jäätikkö suli huskyjen nilkoille. Mieli lokeroi maailman, mutta kaikki vuosi, valui ja sekoittui. Sivustaseuraajassa kuolema ja tuho herättivät muutakin kuin pelkoa ja myötätuntoa. Tunnustuksella, jos käytetään Foucault’n käsitteistöä. 5 2 mättömyydestä. Terapeuttisessa viitekehyksessä kipu merkitsee tukosta, joka pitää avata puhumalla. Aktivistien käyttämä kansalaistottelemattomuus, kuten liikenteen pysäyttäminen Helsingin keskustassa tai eduskuntatalon ja taiteen töhriminen, tulevat terapeuttisessa yhteiskunnassa herkästi patologisoiduiksi ja paheksutuiksi tavoiksi käsitellä tunteita, kuten myös työstä kieltäytyminen. Tietynlainen rakkaus tuntuu voimakkaalta sen vuoksi, että sellaista ei ole aiemmin kohdannut. Passiiviselle kärsimykselle ei ole juuri tilaa kärsimystä välttelevässä yhteiskunnassa. Merkitystä on tunteiden käyttöarvolla – sillä, voiko (ja osaako) yksilö reflektoida tunteitaan. Katastrofeja tapahtui jatkuvasti, kuolemaa ja muuta, eivät ne olleet kovin harvinaista laatua, eikä ollut onnikaan. Terapeuttisessa kulttuurissa kipua toki kohdataan terapiassa, mutta se nähdään pontimena itsensä kehittämiseen. Kulttuurintutkija Sara Ahmedin mukaan terapeuttisessa kulttuurissa vallitsee tunteidenvälinen hierarkia. Hanin mukaan sen lisäksi, että kärsimys on epäpolitisoitu, se on myös vältelty asia. Kärsimyksestä nauttiminen tuntuu varmaankin samanlaiselta etuoikeudelta kuin syysmyrskyn ihastelu kodin lämmöstä käsin. Se ei ehkä ollut pyhää, mutta se oli arkisen ulkopuolista.” Tämä saattaa kuulostaa brutaalilta syvää kärsimystä kokevalle. Mitä tunteita on oikeus tuntea ja miten tunteiden ohjaamana on oikeus toimia. Jos tunteet ovat signaali jostain tärkeästä, on aktivismi vähintäänkin signaali yhteisöstä, joka ei alistu lannistuneisuuteen. n Mitentunteiden ohjaamanaon oikeustoimia?. Totuus ja elämä eivät ole itseään ilman tuskaa. Lisäksi, jos mielenterveyden diagnoosien läpi selitetään kaikkea yksilön toimintaa ja ajattelua, muistuttaa tämä jo syrjintää. Ne on hyväksyttävä tavalla tai toisella. Kaikki onni sisältää kärsimyksen hetken, kipu ja kauneus kimaltelevat samassa kohtaa. Häpeä viestii yhteisön käyttäytymisen sääntöjen rikkomisesta ja varoittaa hylätyksi tulemisen mahdollisuudesta. Utøyan kaltainen terrori-isku on toki selkeämmin rajattavissa olevaa kärsimystä verrattuna moniin muihin pahaa oloa aiheuttaviin tai mielenterveyden horjumiseen vaikuttaviin ilmiöihin. Utøyassa ei ollut kyse siitä. Kuitenkin tapauksen psykologinen käsitteleminen on yksi esimerkki vähemmän eristävästä lähestymistavasta mielen hyvinvointiin ja kärsimykseen. Jos terapeuttiset tavat käsitteellistää elämää ovat ainoan hyvän ja toivotun elämän toteuttamisen vaihtoehto, voivat terapeuttisen kulttuurin ulkopuoliset käytänteet tulla patologisoiduksi, mikä luo uudenlaisia hierarkioita. Aktivismi ei ole pelkkää tunteiden käsittelyä, mutta ajattelen, että ihmisen toimintaa ajavat usein tunteet. Kaikesta muusta onkin sitten neuvoteltava erikseen. Ajattelen kuitenkin, että tunteet voivat olla signaali jostain tärkeästä. Suru muuttuvan luonnon edessä kielii luonnon tärkeydestä, viha epäreiluista työoloista epäreilusta talousjärjestelmästä
5 3 Vapaakaupan Vasemmistolaiset juuret Nykyään vapaakauppaa ei yhdistetä vasemmistolaisuuteen, mutta toisinkin on ollut. Teksti antti saarelainen
Tätä suhdetta ovat aina värittäneet kolonialismi, imperialismi ja rasismi. Kirjassa esitellään radikaaleja liberaaleja, sosialisteja, feministejä ja kristillisiä rauhanaktivisteja. Tullit olivat valtioiden pääasiallinen tapa kerätä itselleen varoja. vapaakauppaa. Tavara ja ihmiset kyllä liikkuivat entistä enemmän, mutta imperiumien sisällä ja suurelta osin liikkuvuuden kasvun selittää hänen mukaansa liikkumisen nopeutuminen ja halventuminen. Heitä yhdisti ajatus, että valtioiden rajat ylittävä vapaakauppa lisää keskinäisriippuvutta ja sitä kautta edistää rauhaa maailmassa. Se tarkastelee myös kansainvälisestä kaupasta käytyä keskustelua vuosisadan mitalta. Vastavoimana protektionismi Manchesterilaisen vapaakauppaideologian vastustajana 1800-luvun läntisessä hegemoniakamppailussa oli Amerikan malli, joka perustui vahvaan protektionismiin ja merkantilistiseen imperiumin sisäiseen kaupankäyntiin. Marx näki tämän yhtenä kapitalismin askeleena kohti vääjäämätöntä sosialismia ja samalla se edistäisi myös globaalia työväenluokan järjestäytymistä. Palenin mukaan vapaakaupan ajamiseen liittyi usein myös sisäpoliittisia tavoitteita: sosialistit näkivät sen vähentävän maanomistajien valtaa ja edistävän demokratiaa, rauhanaktivistit korostivat valtion pienentyvän budjetin vaikeuttavan militaristista asevarustelua ja feministit uskoivat vapaakaupan laskevan ruuan hintaa ja vähentävän nälkää. Palen haastaa kirjassaan yleistä ajatusta, että aika 1800-luvun puolivälistä ensimmäiseen maailmansotaan olisi ollut globalisaation kultakausi. 5 4 Kirjassaan Pax economica: Left-wing visions of a free trade world historioitsija Marc-William Palen esittelee rikkaan, moniäänisen ja ristiriitaisenkin vapaakauppaa kannattavan vasemmistolaisen ajatteluperinteen. He kannattivat myös Kansainliittoa ja myöhemmin Yhdistyneitä kansakuntia (YK). Vapaakauppaa edistävien aktivistien pettymykseksi tämä Amerikan malli levisi 1800-luvun loppupuolella muihinkin maihin erityisesti saksalaisen ekonomi Friedrich Listin (1789–1846) vaikutuksesta. Pohjoisen ja etelän jännite Yksi kiinnostavimmista kysymyksistä kirjassa on globaalin pohjoisen (niin sanotun lännen) ja globaalin etelän välinen suhde. Vaikka jo Cobden 1850-luvulla vastusti vapaakaupan edistämistä militarismin keinoin, niin Palenin mukaan osalle toimijoista, erityisesti keskiluokkaisille liberaaleille porvareille, tämä on usein ollut sokea piste. Vasta 1970-luvun uusliberaali käänne sai Reaganin ajan republikaanit kääntymään voimakkaiksi länsija suuryrityslähtöisen globalisaation kannattajiksi. Marx vapaakaupan kannalla Kirjan ajattelijoiden keskus on ollut teollisuudestaan tunnettu Manchester, jossa vapaakauppaa kannattavat sosialistit ja sosiaaliliberaalit ryhmittyivät Richard Cobdenin (1804–1865) sekä The Economist -lehden ympärille. Valtaa valtioissa käyttivät erityisesti maata omistavat eliitit, jotka osaltaan hyötyivät ruuan hinnan pitämisestä korkealla tullien avulla. Nykyisyydestä katsottuna on mielenkiintoista, miten laajalle levinnyt ajatus vapaakaupan demokratisoiva voima on 1800ja 1900-luvun alussa ollut. Osa laajempia tavoitteita Ymmärtääksemme tuon ajan vapaakaupan vasemmistolaisia kannattajia on huomattava, että ”vapaa kauppa” tarkoitti tuolloin yleisesti valtioiden rajat ylittävää kaupantekoa. Toisen maailmansodan jälkeen perustettiin monia ylikansallisia. 1800-luvun vaihtoehtoglobalistit käyttivätkin hyväkseen kritisoimansa imperiumin työkaluja omien tarkoitusperiensä edistämiseen, kuten lennätinlinjoja ja mahdollisuutta matkustaa ympäri maailmaa tapaamaan samanmielisiä. Mallin kehittymiseen vaikuttaneessa republikaanipuolueessa on aina ollut pohjavireinä protektionismi, ksenofobia ja epäluuloisuus kansainvälisyyttä kohtaan. Näille liikkeille vapaakauppa oli yksi tavoite osana laajempia pyrkimyksiä. Akateeminen teos kertoo 1840-luvulta alkavan tarinan liikkeistä, joiden jälkeläisiä nykyajan globalisaatiokriitikot ja reilun kaupan edistäjät ovat. Manchesterilainen liberaali vapaakauppaideologia ei ollut tästä vapaa, vaan ”demokratiaa ja edistystä tuovaa” vapaakauppaa on edistetty tarvittaessa britti-imperiumin toimesta väkivalloin. Kirjan viimeisessä kappaleessa käsitelty aika toisen maailmansodan jälkeen on Palenin kirjan perusteella hukattu mahdollisuus. Niin sanotun Manchesterin koulukunnan vaikutus on ollut kirjoittajan mukaan niin voimakas, että myös Britanniassa asuneet Marx ja Engels kirjoittivat kannattavansa Vapaakaupanajamiseen liittyiuseinmyös sisäpoliittisiatavoitteita. Ensimmäistä maailmansotaa edeltävä aika olikin Palenin mukaan jatkuvien kauppasotien, militarismin ja tullimuurien nousun aikaa
Kinkkinen globalisaatiosuhde Kirjan ansioksi täytyy nostaa kattava tuntemattomampienkin historiallisten liikkeiden ja ajattelijoiden esittely, vaikka valtava määrä järjestöjen ja ihmisten nimiä vuosilukuineen välillä tuskastuttaakin. n Uusliberalisminnousu muuttivapaakaupan vasemmistoninhokiksi. Aikaisempien vasemmistolaisten globalisaatioliikkeiden tapaan nämäkin liikkeet toimivat hyvin voimakkaiden kansainvälisten verkostojen kautta. Kumpikin näistä vaatii reilumpaa kaupankäyntiä ja globalisaatiota. Palenin esittelemät historialliset ajatukset auttavat vasemmistolaista liikettä ymmärtämään nyky päivää ja miettimään omaa vaikeaa suhdettaan globalisaatioon. a r m y Co r pS o f En g in EE r S. va lo k u va : u .S . Kirjan ymmärrys ”vasemmistosta” on hyvin laaja. Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin kaltaisten johtajien ajama vapaakauppa rakentui suuryritysten varaan ja suhtautui vihamielisesti tulleihin ja hyvinvointivaltioon. 5 5 kansainvälisiä suhteita ja kauppaa sääteleviä rakenteita, kuten YK sekä Bretton Woods -järjestelmä. Kirjassa painottuvat yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset ajattelijat, mutta siinä esitellään ajattelijoita myös esimerkiksi Argentiinasta ja Japanista. Uusliberalismi käännekohtana Reilun maailmantalouden rakentaminen törmäsi kuitenkin nopeasti kylmän sodan ilmapiiriin, ja viimeistään uusliberalismin nousu 1970-luvulta alkaen muutti vapaakaupan vasemmiston inhokiksi. Vapaakaupan oikeistolaisen kaappauksen jälkeen Palenin mukaan yksiä harvoista edelleen jatkuvista liikkeen perillisistä ovat globaali Reilu kauppa -liike sekä 2000-luvun alussa noussut globalisaatiokriittinen liike. Nykyinen maailmantilanne herättää kuitenkin kysymyksen, kuinka tehokkaasti vapaakauppa todella pystyy keskinäisriippuvuuden kautta edistämään demokratiaa ja maailmanrauhaa. Samalla suhde demokratiaan muuttui ja sen nähtiin jopa vaikeuttavan vapaata kaupankäyntiä
5 6 Kun talous murentaa yhteisKuntaa Filosofi Nancy Fraser rakentaa kapitalismikriittistä kokonaisteoriaa, joka määrittelee uusiksi kapitalismin ja sosialismin käsitteet ja luo pohjaa yhteiskunnallisten liikkeiden väliselle yhteistyölle. – Suhteellisen rauhallisina kausina kapitalismin kannibalistinen luonne on jäänyt piileväksi ja sitä on rauhoiteltu erilaisin järjestelyin, Havu lisää. Kapitalismin muodonmuutokset Fraser jäljittää teoksessaan kapitalistisen talouden muuttuvaa suhdetta rodullistamiseen, hoivaan, ekologiaan ja poliittisiin instituutioihin neljän historiallisen aikakauden – merkantilistisen kauppakapitalismin, liberaalin siirtomaakapitalismin, valtio-ohjatun kapitalismin ja finansoituneen kapitalismin – kautta. – Fraser viittaa Yhdysvaltain mustaan työväestöön, jolla ei ollut pitkään aikaan lain edessä samaa suojaa kuin valkoisilla, Havu toteaa. – Kapitalismin perusluonne, pääoman loputtoman kasautumisen tavoittelu, tuottaa Fraserin mukaan kerta toisensa jälkeen tilanteen, jossa talous alkaa murentaa yhteiskunnan eri alueita ja aiheuttaa niissä kriisejä, Harju toteaa. – Kun musta väestö lopulta sai kansalaisoikeusliikkeen kamppailujen myötä samat oikeudet, nii. Teksti miKa PeKKola Kuvat emma Grönqvist New YorkiN New School -yliopiston professori Nancy Fraser palaa uudessa kirjassaan Kannibaalikapitalismi–mitenpäästäeroonjärjestelmästä, jokasyödemokratian,hyvinvoinninjamaapallon (Vastapaino 2024) kriittisen teorian alkujuurille: emansipatoriseen tutkimusintressiin, jossa ajattelun tehtävänä on edistää antikapitalistisia kamppailuja ja alistavien hierarkioiden purkamista. Kaikkina näinä aikoina kapitalismia on luonnehtinut kannibalisoiva suhde yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Liikkeiden yhteistyön puolesta Fraser hyödyntää Kannibaalikapitalismissa marxilaiselle ajattelulle keskeisen riiston käsitteen lisäksi vähemmälle huomiolle jäänyttä pakkoluovutuksen käsitettä. Rodullistaminen tarjoaa ilmeisimmän esimerkin pakkoluovutuksesta. – Fraserin teoksen arvo ei ole niinkään uusien argumenttien esittelemisessä vaan siinä, että se tuo yhteen marxilaisen teorian ja uusien yhteiskunnallisten liikkeiden esiin nostamia ajatuksia, kertovat kirjan vastikään suomentaneet Sauli Havu ja Danika Harju, molemmat väitöskirjatutkijoita Tampereen yliopistossa. Kapitalismissa ei ole hänelle kyse vain taloudesta vaan myös talouden suhteesta ”ei-taloudellisiin mahdollisuusehtoihinsa”, kuten rodullistamiseen, hoivaan, ekologiaan ja poliittisiin instituutioihin. Fraser ammentaa kriittisen teorian, marxilaisen feminismin ja marxilaisen ekologian perinteistä. Riisto tapahtuu muodollisten sopimusten puitteissa, mutta pakkoluovutuksen kohteeksi joutuneet ihmiset ovat vailla lain suojaa. Kapitalismi on riippuvainen olemassaolonsa ehdoista, mutta samalla se kannibalisoi niitä kuin häntäänsä syövä mytologinen Ouroboros-käärme
5 7 Danika Harju ja Sauli Havu suomensivat Kannibaalikapitalismikirjan.
Fraser varoittaa, että tasa-arvon puolesta käydyt kamppailut ovat vaarassa valua hukkaan, elleivät niitä edistävät liikkeet kykene tunnistamaan ongelmien yhteistä juurisyytä eli kapitalistista järjestelmää. – Järjestely ei ole kuitenkaan mahdollistanut ihmisille riittävästi voimavaroja, jotta he voisivat osallistua kuormittumatta sekä työettä perhe-elämään. – Kahden palkansaajan perheen malli on vapauttanut naiset kotitalouden piiristä ja tuonut heidät työelämään, Harju sanoo. – Uusliberalismin suosion taustalla on osittain sen kyky sulauttaa itseensä antirasistisia ja feministisiä teemoja, jotka perinteinen työväenliike on lakaissut maton alle, Havu sanoo. – Luonnon eri osien välillä vallitsee keskinäisFraserpitääkapitalismia jademokratiaayhteensovittamattomina.. – Kapitalismin alaisuudessa tapahtunut edistys on kuitenkin usein kieroutunutta. Feministisissä hoivan järjestämisen kysymyksissä on tapahtunut samanlaista ristiriitaista kehitystä. 5 8 tä ei aina sovellettu täysimääräisesti. Rasismin ja misogynian vastustaminen voi esimerkiksi pelkistyä vaatimukseen saada johtaviin asemiin lisää naisia ja rodullistettuja ihmisiä. – Fraser suhtautuu kriittisesti luonnonresurssien markkinaperustaiseen hallinnointiin, Havu toteaa. Huomion siirtäminen antirasistisissa ja feministisissä kamppailuissa representaatiosta rakenteisiin auttaisi Fraserin mukaan luomaan siltaa myös ekologisen liikkeen suuntaan, sillä kapitalismiin sisältyy rakenteellinen ristiriita rajattoman kasvun ja rajallisten resurssien välillä. Fraser pyrkii osoittamaan monitasoisella analyysillaan, että asiat voivat mennä yhteiskunnassa samanaikaisesti sekä eteenettä taaksepäin. Kapitalismi suhtautuu hoivaan pelkkänä kulueränä, ja niinpä vastuu hoivan järjestämisestä kaatuu yksilöiden harteille
n. Fraser pitää kapitalismia ja demokratiaa lopulta yhteensovittamattomina. – Julkinen valta on sidottu kansallisvaltioihin, eikä se kykene suitsimaan tehokkaasti monikansallisia yrityksiä, joiden toiminta on ylirajaista, Harju sanoo. Siirtymäkauden kriisit Fraser muotoilee laajennetun kapitalismikäsityksensä pohjalta myös laajennettua käsitystä sosialismista. Erilaiset edistykselliset liikkeet kuten työväenliike, feministinen liike ja ympäristöliike voivat ajautua keskinäisiin ristiriitoihin. – Kuinka kapitalismi voisi olla demokraattista, jos perustavat taloudelliset suhteet suljetaan siinä lähtökohtaisesti politiikan ulkopuolelle. Fraser pyrkii osoittamaan, että yksinkertaiset ratkaisut eivät toimi. – Esimerkiksi ekologista kriisiä ei voida ratkaista, jos tavoittelemme edelleen vaurauden kvantitatiivista kasvua, eivätkä hoivaan liittyvät ongelmat korjaannu, ellei hoivaa arvoteta samalla tavalla kuin niin sanottua tuottavaa työtä. – Kapitalistinen politiikkakäsitys perustuu fundamentaaliseen erotteluun talouden ja politiikan välillä, Havu jatkaa. Nykyinen viestintäteknologia kärjistää entisestään tätä suosiessaan lyhyitä ja iskeviä kannanottoja. – Kriisien keskellä syntyy sairaalloisia yhteiskunnallisia ilmiöitä kuten uusfasistisia tendenssejä, rasismia ja haikailua takaisin kuviteltuun menneisyyteen. Harju myöntää, että antikapitalistisen siirtymän hahmotteleminen on vaikeaa, sillä sekä kysymykset että vastaukset ovat monimutkaisia. Havu toteaa, että välikausiin sisältyy omat riskinsä. Päästöoikeudet, kompensaatiomekanismit ja luonnon ennallistamishankkeet suunnitellaan yhdessä pääoman edustajien kanssa. Ongelman ytimessä onkin se, että kapitalismissa investointia ohjaa demokraattisen päätöksenteon sijaan voitontavoittelu. – Fraserille sosialismissa ei ole kyse vain talouden yhteiskunnallistamisesta vaan myös talouden ja yhteiskunnan eri osa-alueiden välisten rajojen uudelleenvetämisestä, Havu toteaa. – Epävarmuuden keskellä elävät ihmiset kaipaavat usein yksinkertaisia vastauksia. 5 9 riippuvuus, eikä luontoa voi siksi pilkkoa osiin ja hinnoitella. Fraser päättää kertomuksensa kapitalismin historiallisista muodonmuutoksista finansialisoituneen kapitalismin kriisiytymiseen ja uuden välikauden alkamiseen. Meidän tulisi hänen mukaansa päinvastoin kyetä tarkastelemaan monia asioita samaan aikaan ja luomaan siten yhteyksiä eri liikkeiden välille
Se nousee ullakolle karkkisateen saattelemana. Lehmä synnyttää yöllä on hapuilun, aukkoisen muistin ja hirvittävän musertuneisuuden kirja. Kujtim kokee yhteyttä eläimiin, ei ihmisiin, jotka näyttäytyvät hänen elämässään arvaamattomina ja julmina. Kai hirttäytymään pilveen. Pajtim Statovci on eräs arvostetuimpia nykykirjailijoitamme. Ja väkivaltaisimmillaan se on, kun lehmä sitten synnyttää. Sekä lapsiettä aikuisKujtim matkustavat Kosovoon, edellinen perheensä kanssa maalle äidin lapsuudenkotiin, jälkimmäinen Pristinaan äitinsä kanssa. Pitkillä sormillaan ne tavoittelevat edes jotain otetta niistä piiskoista, jotka iskevät eläinten ja lasten nahkoihin. Sen lukeminen sattuu. Teoksen tyyli vyöryy pitkinä virkkeinä, jotka kantavat raivonsekaista hätää ja toden painumista valheen tai vaikenemisen kätköön. Se saa hänet kääntymään pois: KuinKa ystävystyä Kimeerin Kanssa. Otava. Lehmä synnyttää yöllä on sontaan läpeensä kyllästynyt romaani. Isä ja isoisä ovat hajonneita ihmisiä, joita luonnehtii väkivaltaisuus ja kyvyttömyys toisten rajojen kunnioittamiseen. Romaani antaa eräänlaisen vapauden vain yhdelle: kimeeri lähtee ullakolta vapaana petona. Sinä yönä, joka Kujtim ympärileikataan, kimeeri tulee isoisän taloon, ja sinne se jää asumaan. Se on myös rikas ja ihmeellinen kirja. Lehmä on pieniin päin. Kujtim ei ole vielä nähnyt lehmää, mutta hän on varma, täysin varma, että lehmä on tärkeintä isoisän tilalla jossain Kosovon maaseudulla. Se merkitsee kaaosta ja huonoja enteitä. ”Ja kun sota tulee, he sanovat kun, eivätkä jos ne jotka siitä selviävät alkavat elää useassa ajassa, on sotaa edeltänyt aika, ja sitten on aika sodan jälkeen, mutta pahin niistä on sodan aika sillä se ei pääty koskaan, ei rauhaankaan.” ”Tekisin mitä vain, en saadakseni olla lapsi taas – – vaan antaakseni lapsuuteni pois”, sanoo aikuisKujtim. Lehmä synnyttää yöllä on jo saanut arvostelijat laulamaan ylistystä kuorossa, mitä nyt muutama soraääni huomauttaa romaanin väkivaltaisuudesta. 277 s. Kuin itse elämä sanoisi sen hahmossa suorat sanat tuhoaville voimille rasististi-pääministeristä tekopyhään suomalaistätiin, jolle kosovolaislähtöinen naapurinpoika on kanssaihminen vasta menestyneenä kirjailijana. Maaria Ylikangas Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä. Samalla hän toteaa olleensa onnellisempi lapsuuden rajattomuudessa: ”enkä minä ollut kukaan ja minä olin kaikki, kotoisin jokaisesta maasta ja kaupungista, ja minun nimeni oli kaikki maailman nimet, ja minä olin ihminen ja eläin ja haamu samaan aikaan”. Se asuu pimeässä, sotkuisessa karsinassaan. Lehmä kuuntelee lasta, ja antaa järkähtämättömän läsnäolonsa. Lapsen vieraus hirvittää äitiä. 6 kirja “[S]hh, minä olen käärme, poika sanoi silmät ummessa, eikä mikään tähän asti ole kauhistuttanut minua enempää kuin tuon hetken villeys, minun lapseni ei ollut siinä huoneessa, ei yhdessäkään rukouksessa, ei minkään jumalan talossa.” Rajattomuus ruumiillistuu kimeerissä, joka hyökkää metsässä ensin lapsen kimppuun ja sitten alkaa tälle ystäväksi. Kreikkalaisen mytologian kimeeri on tavallisesti leijonan, käärmeen ja vuohen yhdistelmä
Päinvastoin: Smith ei sano levyllä yhtään mitään uutta. ”There’s nothing left of all I loved”, Smith vaikeroi. Ja kun sanat loppuvat, musiikki alkaa. Se, miten Smith artikuloi iänikuiset smithisminsä, tuntuu erityisen sykähdyttävältä. Väite on puhdasta Curea. Kyse on siitä, miltä asiat tuntuvat sisimmässä, ja siinä maailmassa on aina syksy. 6 1 musiikki Tämä on yksi Curen viehättävyyksistä. Mutta vielä sitäkin enemmän Songs of a Lost World on sukua Curen toiselle mestariteokselle, äänimaisemaltaan sävykkäämmälle Disintegrationille (1989). Kaikesta kuulee, ettei kappaleita ole tehty hätiköiden, mutta samanaikaisesti ilmaisussa on intensiivisyyttä, jota ei ole saatu aikaan hinkkaamalla. Tietenkään Robert Smith ei ole jäänyt tragediansa kanssa täysin yksin, mutta goottien tapauksessa kyse ei olekaan siitä, miltä asiat näyttävät ulospäin. Sitä Songs of a Lost Worldilla riittää, sillä suurin osa levyn kappaleista sisältää kahden, kolmen tai jopa kuuden minuutin mittaisen intron – ikään kuin Cure olisi halunnut antaa solistilleen aikaa koota itsensä ja raskaat ajatuksensa ennen laulusuoritusta. Yhtyeen neljä edellistä levyä saivat nuivia tai kädenlämpöisiä arvosteluja, ja viimeisin albumi, 4:13 Dream, ilmestyi peräti kuusitoista vuotta sitten. Hänen teksteissään ollaan yhä polvillaan maassa, itketään rikkoontuneiden unelmien perään ja kuljetaan kohti katkeraa loppua. Tällä kertaa jokin on kuitenkin eri tavalla. Se on todellinen työvoitto, jolla Cure soi mestarillisen synkkänä ja lohduttomana. Toisin kuin voisi kuvitella, kovat koettelemukset eivät ole jalostaneet 65-vuotiaan Robert Smithin lyriikoita ”aikuismaisempaan” tai ”syvällisempään” suuntaan. Surun taustalla on tragedia: laulaja-kitaristi-biisintekijä Robert Smith menetti hiljattain äitinsä, isänsä ja veljensä. OOdi surulle. Mervi vuorela Cure: Songs of a Lost World (Lost/Polydor/Capitol) Harva jaksoi uskoa, että dramaattisen goottirockin tärkeimpiin yhtyeisiin kuuluva The Cure julkaisisi vielä uuden studiolevyn. Kiertueita seurasi kaksi singleä, ja marraskuussa tuli ulos kokonainen albumi, Songs of a Lost World. Ilmaisun ehdoton valottomuus tuo mieleen vuoden 1982 Pornography-levyn. Cure näytti itsekin menettäneen uskonsa uusiin kappaleisiin, sillä viimeaikaisilla kiertueillaan se on soittanut pääasiassa vanhempaa tuotantoaan. Haikeiden kosketinsointujen, jykevän rumpukuvion ja verkkojaan kutovien helisevien diskanttikitaroiden täyttämä biisi loppuu dramaattiseen kitaratulitukseen, joka toistaa levyn avauskappaleen teeman: ”Left alone with nothing, the end of every song”. A Fragile Thing ei varsinaisesti kevennä tunnelmaa. Wish-levyn (1992) aikaisesta Curesta muistuttava, kilkattavan pianon ja rullaavan bassokuvion kuljettama kappale päätyy ratkaisuun, jossa laulun kohde ei – tietenkään – voi tehdä mitään muuta kuin alistua kohtaloonsa. Levyn päättää yli kymmenminuuttinen, rönsyilevä Endsong. Kappaleet eivät tarjoa ulospääsyä tilanteesta vaan päinvastoin upottavat syvemmälle yksinäisyyteen. Yhtäläisyys nousee esiin heti avauskappaleessa Alone, joka on kosketinvetoinen, chimesin kilinällä ja elektronisilla rumpuefekteillä koristeltu melankolinen vyörytys. Mutta sitten alkoi tapahtua. Kuolema ja sitä seuraava epätoivo värittävät levyn jokaista sanoitusta ja koskettimen painallusta. ”This is the end of every song that we sing / The fire burned out to ash and the stars grown dim with tears”, Smith tuskailee ääni täynnä tunnetta, eikä kuulosta päivääkään yli parikymppiseltä. Viime ja toissavuonna yhtye esitti livenä joitakin uusia mutta tutulta kuulostavia kappaleita
KenelleKään, joKa on nähnyt vähänkään enempää Pedro Almodovarin elokuvia, on selvää, että kuolema ei ole koskaan kaukana hänen elokuviensa ihmisistä: hänen monesti melodramaattisissa elokuvissaan ihmiset sairastelevat ja kuolevat kuin epidemia jylläisi. Ikäraja: 12. Synkähköltä vaikuttavasta aiheestaan huolimatta The Room Next Door ei jää ilman oudon huumorinkaan hetkiä. Ohjaus ja käsikirjoitus: Pedro Almodovar. Pääosissa: Tilda Swinton, Julianne Moore, John Turturro, Victoria Luengo. Jutun juoni on se, että pitkään sotakirjeenvaihtajana toiminut Martha ( Tilda Swinton) saa vieraakseen sairaalaan vanhan ystävänsä, kirjailijana menestystäkin saaneen Ingridin ( Julianne Moore). 6 2 elokuva Vaikka elokuva onkin yksityisiin, henkilökohtaisiin mietteisiin kannustava, yhteiskunta tulee elokuvaan ainakin kahdella tapaa; siinä kyllä näkyy, että ihmiset eivät ole tasa-arvoisia kuolemassakaan. Ensimmäisen englanninkielisen elokuvansa tehneen espanjalaisen Almodovarin elokuvassa kuulee sen, että ohjaaja on poissa äidinkielensä mukavuusalueelta. Viime vuosina espanjalaisohjaaja on antanut oman ikääntymisensä ja sen tuomien ajatusten näkyä elokuvissaan. Antti SelkokAri The Room Next Door. Kesto: 1 h 47 min. Marthalla on varaa, älyä ja keinoja hankkia itselleen tehokas myrkkypilleri, jolla tehdä elämästään selvää. Ensi-ilta elokuvateattereissa oli 1.11.2024. Elokuva pohjautuu amerikkalaiskirjailija Sigrid Nunezin suomentamattomaan What Are You Going Through -romaaniin. Sukupolvensa parhaisiin kuuluvat näyttelijät Swinton ja Moore tekevät elokuvasta loppuvuoden kulttuurielämyksen. Miten olla läsnä ystävän kuollessa kirjailija ingrid (Julianne Moore) ja ex-journalisti Martha (tilda Swinton) keskustelemassa oleellisista asioista elokuvassa the room next Door.. Martha ei pyydä kuolinapua, vaan vain läsnäoloa eli tietoisuutta siitä, että ystävä on lähellä viereisessä huoneessa. Kuka tahansa julkisen terveydenhoidon sairaalassa käynyt katselisi hengästyneenä sitä näyttävää syöpäosastoa, jossa Martha elokuvan alussa on potilaana tehokkaan kivunlievityksen vastaanottajana. Martha ei elättele harhaluuloja tilanteestaan, mikä tarkoittaa, että saadakseen loppuvaiheen kohdunkaulasyöpäpotilaana hyvän ja kivuttoman kuoleman hänen on oltava valmis tappamaan itsensä. Tilanne ajaa kulttuuria, kirjallisuutta ja elokuvia harrastavat ystävykset keskustelemaan avoimesti elämästä, muistoista ja Marthan tulevan kuoleman jälkiselvittelyistä. Ingrid-ystävällä onkin nieleksimistä, kun Martha, joka selvästikin on varoissaan, pyytää häntä seurakseen ylelliselle maaseutumökille niiksi päiviksi, jolloin hän aikoo heittää henkensä. On vain johdonmukaista, että hänen uusimmassa The Room Next Door -elokuvassaan on paljon puhetta kuolemasta ja ihmisen viimeisistä hetkistä. Toisen kerran yhteiskunta tulee elokuvaan Ingridiä Marthan kuoleman johdosta kuulustelevan poliisin hahmossa. Kuvaus: Eduard Grau
Juuri tästä kertoo Musiikkiteatterin Kapsäkissä esitettävä, Sirpa Kähkösen kirjoittama, Taru Mäkelän ohjaama ja Reetta Ristimäen konseptoima UKK – karnevalistinen musiikkinäytelmä. asti. Vuodenvaihteeseen 1972–1973 sijoittuvan näytelmän kertojana on aikansa ikoniseen kuosiin pukeutunut lottotyttö (Ristimäki) joka jo avauksessa kaataa yleisön niskaan Zavidovo-vuodot, Suomen keikkumisen lännen (EEC) ja idän (SEV) välillä sekä käynnissä olevan puuhailun valita Kekkonen presidentiksi vaalien sijaan poikkeuslailla. Esitys ei silti rienaa ihmisiä, vaan patsaita – ja tekee sen pitäen katseen tarkasti yliaikaisessa kysymyksessä siitä, mitä lopulta ovat poliittinen valta ja demokratia. Vanhoista traumoista Kekkosen tajuntaan punkevat myös Neuvostoliiton hyljeksimä oikeistodemari Väinö Tanner sekä Kekkosen sisällissodan aikana johtaman teloituskomppanian luoteihin kuollut punikki. Artikkeli on julkaistu aiemmin Voima-lehden verkkolehdessä. UKK käy pikakurssista poliittisen aikaan, jossa tunnelmat tähän päivään nähden ovat kuin suoraan Liisa Ihmemaassa-klassikosta. Siksi aina, kun puhutaan historiasta, puhutaan myös tästä päivästä. Teatteri on taiteenlaji, jossa kokemus syntyy esittäjien ja katsojien yhteisesti jakamassa tietyssä ajassa ja paikassa. Tuomas RanTanen Esitykset Musiikkiteatteri Kapsäkissä 15.2. 6 3 teatteri vallan ja talouselämän punaiset ja harmaat eminenssit, reuman runtelema Sylvi Kekkonen (Ristimäki), Tamminiemen vaikutusvaltainen keittäjä ( Hanna Vahtikari) ja sekä Kekkosen naissuhteita laajemminkin edustava karikatyyrihahmo Kirjolohi (Vahtikari). Suomen preSidenttinä vuosina 1956–1982 toiminut Urho Kekkonen oli taitava poliitikko, joka kylmän sodan jännitteiden keskellä onnistui tekemään itsestään liki korvaamattoman suomalaiselle poliittiselle eliitille ja siinä sivussa äänestäjille. Esityksessä tavaraa on paljon, mikä vaikeuttaa draaman kiteytymistä. Tätä kuitenkin mainiosti kompensoi Kähkösen tekstin terävyys, Mäkelän dynaaminen ohjaus ja koko ensemblen sisäistämä kabareemeininki, jota Niko Kumpuvaaran sovittama ja yhdessä Jusu Berghällin ja Sara Puljulan kanssa esittämä musiikki sattuvasti potkii eteenpäin. Jos Kekkosen aikaan politiikka pysähtyi linnoitusmuureihin, tänään sitä seisottaa yleinen neuvottomuus. UKK ( Juho Pulli) itse on kondomihattuun pukeutunut, jo hiukan hömelö tapahtumien keskipiste, joka energiakriisin tuottamien sähkökatkojen keskellä tuhlaa omaa energiaansa perintöprinssinsä Ahti Karjalaisen ( Paavo Kerosuo) simputtamiseen ja kahvimainoksen suositun Paula-tytön kadehtimiseen. Nykyisin hänet muistetaan Neuvostoliiton kanssa tehdystä faustisesta sopimuksesta, jolla Suomi sai YYA-vakuudet rauhaan ja idänkaupan runsaat tuotot. Kun Brecht-näytelmässä piruiltiin miesneromyytille ja tutkittiin samalla suomalaisen politiikan historiaa, aika lailla samalla ladulla ollaan nytkin. Samalla kuitenkin suomalainen yhteiskunta sairastui itsesensuuriin ja edustuksellinen demokratia jähmettyi vallan linnakkeeksi. Saman tekijätrion parin vuoden takainen Brechtiä jokanaiselle sijoittui saksalaisen teatterin uudistajan yhdessä perheensä ja rakastajattariensa kanssa Suomessa viettämään lyhyeen pakolaisaikaan 1940-luvun alussa. Mutkikkaiden juonenkäänteiden keskellä lavalle pyörähtelevät muun muassa neukkuPaluu KeKKosen aiKaan M a r k k u Pih la ja näytelmän kertojana on Reetta Ristimäen esittämä lottotyttö.. Poliittisia aiheita se koskee erityisen vahvasti
Liittokokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n 12. Tietokirjallisuutta, työläiskirjallisuutta, tapahtumia Liity kirjaston ystäviin: www.tyovaenkirjastonystavat.. www.ksl.fi Vapaus oppia! Verkkokoulutuksia vasemmistoliiton jäsenille kuntaja aluevaaleihin • Kampanjat tulille 4.12.klo18-20 • Canvan perusteet 5.12.ja12.12.klo17–20 • Somemainonnan koulutus 10.12.klo17–20 • Kampanjaklinikat 15.1.-25.3.klo18-19.30 • Voittavalla viestinnällä parempi kampanja 18.1.klo10–15 • Somemainonnan koulutus 4.2.klo17–20 Ilmoittaudu osoitteessa ksl.fi! Paperiliiton XXIV liittokokous Paperiliitto r.y:n varsinainen liittokokous pidetään 11.–12.6.2025 Scandic Park Helsingissä, Mannerheimintie 46, 00260 Helsinki. 6 4 T yöväenkirjasTon ysTäväT ry Teemana Yhteiskunnan polarisaatio Pe 15.11. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa. PAPERILIITTO R.Y. Varainhankintaa järjestöille jo vuodesta 1985 Puh. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. Helsingin Vasemmistoliiton SYYSPIIRIKOKOUS Lauantaina 30.11.2024 klo 11.00 alkaen Osoitteessa Kankarepuiston peruskoulu, Jakomäenpolku 6 Helsinki Vasemmistolaisten oma opintokeskus. klo 18–21 Kapinarunoilta La 16.11. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. kohdan tarkoittamat osastojen esitykset, jotka on toimitettu kirjallisesti liiton hallitukselle määrä aikaan 10.2.2025 mennessä. klo 12–18 Yhteiskunnan polarisaatio: Kuljemmeko kohti luokkayhteiskuntaa. Käsiteltäväksi tulevat sääntöjen 11 §:n 5. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki kansan arkisto l tallentaa työväen ja järjestöjen historiaa l avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. Paneeli • Kirjaesittelyjä • Kirjamyyntiä • Musiikkia Koko ohjelma www.tyovaenkirjastonystavat.fi/stkp2024 Tilaisuudet striimataan youtube.com/tyovaki Aatosta jaloa marraskuun valoa 15.–16.11.2024 STADIN 11. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO, Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. ja 13. kohdissa mainitut asiat. hallitus Petri Vanhala Juhani Siira puheenjohtaja liittosihteeri Demokraatti_10_2024_liittokokousilmo.indd 2 25.10.2024 13.21.52 tilaa ku.fi/tilaa. 09-4366 320 | tavara-arpa.fi Työväenliikkeen kirjasto www.tyovaenperinne.
Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla.. 6 5 ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa
6 6 edellisen lehden ristikon vastaukset tilaa ku.fi/tilaa JHL.FI /LIITY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO
6 7 Rikkaiden bileet dän hallussaan kun ovat paitsi maailman valtatiet myös kinttupolutkin. JuSSi ViRkkunen Kirjoittaja on KU:n päätoimittaja.. Jyri Häkämies ei lakeijoineen ole pöytään palaamassa, vaikka heille tarjottaisiin mitä. Oikeisto on pitänyt myös valtaa käsissään melkein koko 2000-luvun Suomessa. Se jäi yksin pöytään, josta toiset hyppäsivät pois. Tässä mielessä on hupaisaa lukea oikeistolaisten poliitikkojen ja talouselämän vaikuttajien vaikerrusta, kuinka Suomessa ei ole ollut talouskasvua finanssikriisin jälkeen. Keskiluokka seuraa kemuja vierestä. Toinen ongelma on se, että vasemmisto on jäänyt puolustamaan murenevan järjestelmän perustuksia. Jos vertauskuvilla jatketaan, poistuessaan juhlista Häkämies ja kumppanit vielä rikkoivat kalusteet. HeiVasemmistoeivoi enäärakentaa toimintaansastatus quonpuolustamiseen. viimeinen sana S uomi on hassu maa. Keskustaoikeiston lääke tähän kaikkeen on korkeintaan sama, mutta lääkecocktailia terästetään vielä tiukemmilla piristeillä. Talouden liberalisointi ja valtava vaurauden uusjako ei johtanutkaan eldoradoon. Mitään uutta tässä ei ole – vastaavaa ovat tehneet kaikki hallitukset 2000-luvulla. Näiden käärmeöljykauppiaiden lupaukset ovat aina olleet, että kun jotain veroa lasketaan, lähtevät kasvu ja investoinnit liikkeelle. Sen pitää käydä vielä rohkeampaan hyökkäykseen ja ottaa aloite takaisin itselleen. Vasemmisto ei voi enää rakentaa toimintaansa status quon puolustamiseen. Mitä nyt pitäisi tehdä. Nyt ihmisiä kiukuttaa. Vasemmistolle tämä oikeiston riemumarssi aiheuttaa ongelmia. Tämä jos mikä on luokkapolitiikkaa, mutta tällä kertaa porvarit voivat nukkua erittäin hyvin. Vaikutus voi olla sama kuin kaukopartiomiehille syötetyllä amfetamiinilla – hetki kulkee, sitten on vaikeampaa. Samaan aikaan kun oikeisto hakkaa niitä rikki, yrittää vasemmisto epätoivoisesti paikata aukkoja. Ammattiyhdistysliike on kohdannut saman tilanteen. Ihmiset ovat hyvin tyytymättömiä nykymenoon. Juhlat ovat rikkaille, mutta lasku menee köyhille. Valtiovarainministeriön maaginen excel työllisyyslukuineen on saavuttanut suosiota juuri oikeiston puolella. Se on asia, johon vasemmiston pitää löytää vastaus. Voiko olla, että oikeisto ja elinkeinoelämä ovat ajaneet vääriä lääkkeitä. Tai johti se yhteiskunnan rikkaimmille, muille jäivät vain muruset. Suurin ongelma on siinä, että moni menoon suivaantunut on kääntänyt katseensa äärioikealle. Se on suoltanut tuloksen, jolla etuusleikkauksilla saadaan luotua työpaikkoja ja työllisyyttä. Siellä lirkutellaan vihalla ja katteettomilla lupauksilla. Ympäri länsimaailmaan tuskaillaan saman ilmiön parissa. Tämä on maa, jossa hallitus nojaa työllisyystoimissa valtiovarainministeriön excelin oletuksiin. Petteri Orpon hallitus tarjoaa tismalleen samaa kuin kaikki muutkin mielikuvituksettomat keskustaoikeistolaiset hallitukset, joissa äärioikeisto pyörii mukana. Tehtävä on pitkälti mahdoton. Se on vain helpommin sanottu kuin tehty. Investointien sijaan veronkevennyksillä on saatu aikaan yritysten osinkojakoja – hyödyn ovat keränneet kaikkein varakkaimmat. Sanna Marinin hallitus teki myös työllisyystoimia, joiden piti keskustan vaatimukset olla nimenomaan valtiovarainministeriön verifioimia