Kansan Uutiset 28.02.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 9-003251-149 9 www.kansanuutiset.fi Viikko 9 Perjantaina 28.2.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ ä: Liitteess liiton o t s i m Vasem ti jäsenleh UKRAINA » Uusi alku, jälleen s. 36?39 Li Andersson 10 Pia Lohikoski 11 Khat-huume 40
Vuonna 1918 vakuutusyhtiöt myönsivät kaivos- ja asbestityöläisille vakuutuksia vain erikoisehdoin. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi SATAKUNNAN TYÖ PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi Taito elää hyvää elämää on Kalevalan viisaus Miksi ?sosiaalinen Eurooppa. on epäsosiaalisempi? Kalevalainen ihminen pyrki tulemaan mahdollisimman hyvin toimeen, mutta ei hallitsemaan luontoa. Silti tuloksena on ollut aina vain epäsosiaalisempi Eurooppa. Miksi näin on käynyt? Erkki Laukkanen pohtii viikon Horisontti-kirjoituksessa, että kysymys on sosialidemokratian kaksoisstrategiasta: puhutaan ihmisten tarpeista mutta toimitaan markkinaehtoisesti. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT ALL OVER PRESS A 18 Työnantajat leikkivät asbestityöläisten hengellä Asbestoosia käsiteltiin työhygieenikkojen kokouksessa Lontoossa jo vuonna 1906. Palkkoja poljetaan myös EU:ssa laillisen kabotaasiajon varjolla. C 34 toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. Se poikkeaa jyrkästi kristillisestä hyvän ja pahan kahtiajaosta, sanoo ?loso. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. Aiheesta Viikkolehdelle kirjoittaa Turun telakan asbestitaistelua tutkinut Pentti Mäkelä. Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuva: Lehtikuva/ Vesa Moilanen 2. Viisauden henkilöitymä on Väinämöinen, mutta hän on kaukana täydellisestä sankarista. Euroopan parlamentin vaalien alla on ollut tapana lausua, että nyt on sosiaalisen Euroopan vuoro. Asbestin vaaroihin herättiin kuitenkin hitaasti ja esimerkiksi Turun telakalla asbestityömääräykset otettiin käyttöön vasta 1974. Maulan mukaan kalevalainen viisaus on tietotaitoa elää hyvää elämää. Moni menetti terveytensä ja henkensä, koska teollisuus onnistui pitkään pimittämään alaa koskevat tutkimustulokset. Jos alat tällaisista huutelemaan, niin kohta on toinen tilalla, hän perustelee. Risto Maula. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.22 Kansan Uutiset, Viikkolehti 28.2.?6.3.2014 C Keskustelu s.32 D Ulkomaat s.36 E Vapaa-aika s.42 F Pelit s.44 KU:N ARKISTO PUHELIN 09 759 601 12 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI Kuorma-autoalalla ei työehtosopimuksia noudateta A 22 B Käytännössä kukaan ei irtoperä- ja konttipuolella saa työehtosopimuksen mukaisia palkkoja. Pk-yrityksillä ei ole sellaisiin yksinkertaisesti varaa, sanoo kolmikymppinen pirkanmaalainen ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja Jani, joka ei halua esiintyä omalla nimellään. Janin mielestä kuljetusyrittäjien pitäisi kohdistaa painetta teollisuuteen päin ja huolintaliikkeiden tinkiä katteistaan
Hallitus- ja oppositiopuolueiden puheenjohtanut teologian alueelle. Sitä, missä ajassa ja eteneikä lähiaikoinakaan ole kyse työvoiman tarjonnan riittäkin millä keinoilla velkaantuminen tulevina vuosina käänmättömyydestä, koska työttömiä ja vajaatyöllisiä on ainanetään laskuun, ei tapaamisessa edes yritetty hahmotella kin 300 000. eikä siihen olisi mahdollisuuksiakaan. Siksi niitä varten mutta tällaista perustelua ei pidetä pitää säännöllisin välein järjestää jatuskottavana?, kirjoittaa Kiander. kuvuutta vakuuttavia uskontunnusOikea lopputulos ei siis käy, jos se tuksia. Hallitus on luopunut omasta tavoitteestaan EU:n komissio ja EKP painottavat rakenneuudistuksia, taittaa velkaantuminen tämän vaajoilla parannetaan työvoiman tarjonLEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN likauden aikana. Se siitä kohusta. Pääkirjoitus Eleitä kolmelle luokittajalle » Politiikka on liuku- Talous ja yhteiskunta -lehdessä kiinnostavasti sitä, millä näytelmän. Hänen mukaansa Suomen talouden ongelmissa ei nyt Tämä oli tiedossa muutenkin. Edes hallituspuoluVarsinaisena ongelmana Kiander pitää keynesiläisiteet eivät ole asiasta keskenään samaa mieltä. täin kansantalouden kokonaiskysynnän puutetta, mutta Mihin itsestäänselvyyksistä kertovia näytöksiä tarvisiitä ei kannata puhua. Politiikka on liukunut teoloperustuu väärään teoriaan. Maaliskuvaa keskiviikkona ilmestyneessä kuun lopussa tarina jatkuu hallituksen Hallitus ja oppositio totesivat tiistaina olevansa samaa mieltä siitä, että velkaantuminen taitetaan lähivuosina. Kuvassa Jyrki Katainen (kok.) ja Annika Saarikko (kesk.). Palkansaajien tutkimuslaitoksen kehysriihessä. PÄÄMINISTERI Jyrki Katainen järjesti tiistaina erikoisen Tape Sanottua » Miksi pienipalkkaisen siivoojan täytyy maksaa veroja, jotta terve parikymppinen voi viettää aikaansa kotona toimeentulotuella ja kieltäytyä paskaduuneista? Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas, Sosiaalivakuutus 1/2014 ?helmikuun huuto? edvard munchia mukaiLen © TARMO KOIVISTO 3. Talous gian alueelle. on uskon asia ja sitä on nyt vahvisIlmarisen johtaja Jaakko Kiander tettu kuukaudeksi eteenpäin. Keynesiläisiä tulkintoja ei nyt taan? pidetä eurooppalaisten talouspolitiikan asiantuntijoiden Kyse oli eleestä kolmelle amerikkalaiselle luottoluokijoukossa vakavasti otettavina, vaan muun muassa Saksa, tuslaitokselle. Nyt Manhattanin nan lisäämistä. eteläkärjessä pääkonttoreitaan pitä?Tämän vuoksi Suomen hallituksen ville luokittajille lähetettiin viesti, että ei kannata perustella talousstrategiSuomi hoitaa hommansa, vaikka aikaaansa uskolla siihen, että asteittainen taulu on muuttunut ja uudet vaalit kilpailukyvyn parantaminen ja tuleva vuoden kuluttua muuttavat myös haleurooppalainen noususuhdanne ratlituksen kokoonpanon. kaisevat julkisen talouden ongelmat. Markkinat eivät tunnetusti pidä On varsin mahdollista, että näin käy, epävarmuudesta. Kerrankos sitä reissussa rähjääntyy ja tulee katuvana kotiin. Lööpeissäkin ovat jo kokonaan toiset miehet. mekanismilla usko säätelee talouspolitiikkaa. jat pitivät parituntisen palaverin, jonka jälkeen lausuttiin Kiander kirjoittaa hallituksen rakenneohjelmasta, jonka yhteinen uskontunnustus: kyllä, kannatamme velkaantuyhtenä perusajatuksena on työvoiman tarjonnan lisäämimisen taittamista. nen
Moni rakennusalan työntekijä on aloittanut työuransa jopa 17-vuotiaana ja kun tätä raskasta työtä on tehnyt ikänsä, niin jaksaminen alkaa olla kovilla. 7 / Anne Huotari s. Jos se poistetaan, mitä tapahtuu henkilöille, joilta työ loppuu 60-vuoden iässä, mutta eläkkeelle pääsisi vasta 65-vuotiaana. Eläkeiän alaraja voisi olla maksimissaan raskasta työtä tekevien osalta 61 vuotta. Selkä on siinä kunnossa, että jos 55-vuotiaaksi jaksaa niin hyvä on. Minäkin aloitin työnteon jo 15-vuotiaana ja konehommat ovat selälle kova juttu. Sen jälkeen hallitus antaa oman lakiesityksensä, mutta päätös asiasta jää seuraavalle eduskunnalle. Risto Korhonen risto.korhonen@kansanuutiset.?. 60 vuoden ikäkin kovassa rakennustyössä on vaikea saavuttaa. Hän painottaa, että eläkeputkeen ei saa koskea. . Jos jotain muutoksia halutaan, niin ainakin raskaan ammatin tekijät pitää jättää rauhaan. Parhaillaan käytävien kolmikantaisten eläkeneuvottelujen esitykset pitäisi olla valmiina syksyllä. Yleisin tie eläkkeelle konekuskeille on työkyvyttömyyseläke. Surakan viesti eläkeneuvottelijoille on, että systeemi pitäisi jättää nykyiselleen. . Keskimäärin 55-vuotiaana jäädään sairaseläkkeelle, kun kaikki nivelet on rikki ja ei enää yksinkertaisesti pärjätä työmaalla. Siihen ikäänkin ehtineitä henkilöitä on työmaalla hyvin vähän. Työnantajapuolen esittämä 65 vuoden tai jopa 67 vuoden eläkeikä on näillä aloilla mahdottomuus. . helmikuuta 2014 Paavo Arhinmäki s. Ei juuri kukaan rakennuksilla jaksa tehdä terveenä työtä nykyisenkään eläkeikään asti. . 9 JUSSI JOENTAUSTA Rakentajien luottamusmiehet Susan Lindblom, Janne Gren ja Leo Surakka haluaisivat, että myös raskaan työn raatajille olisi mahdollisuus päästä elävänä eläkkeelle. Nykyisen eläkeiän saavuttaa harva raskaan työn raataja » Raskaan työn raatajat pitävät järjettöminä puheita eläkeiän nostosta ja eläkeputken lakkauttamisesta. tekevät eivät juuri pääse nykyisenkään eläkeiän puitteissa normaalille eläkkeelle, saati sitten jos eläkeiän alarajaa vielä nostetaan. Rakennusliitto onkin käynnistänyt Elävänä eläkkeelle -kampanjan, jossa halutaan tuoda esille ne inhimilliset seuraukset, joita mahdollisella eläkeiän nostamisella ja eläkeputken poistamisella on. Kampanjan merkeissä luottamusmiehet jakoivat viikolla Helsingin Hakaniemessä esitteitä kaupunkilaisille, tarjosivat rokkaa ja keskusteliRASKASTA TYÖTÄ 4 vat ihmisten kanssa, mitä terveisiä eläkeneuvottelijoille lähetään. Rakennusosakeyhtiö Hartelan pääluottamusmies Janne Gren muistutti, että raskaisiin aloihin kuuluvat rakennus- ja teollisuusalojen lisäksi muun muassa hoitoala. Aivot enää toimivat ja ajattelemalla ei taloa saada pystyyn. Hänen mielestään eläkkeelle siirtymisessä voisi huomioida työuran pituus. » ?Keskimäärin 55-vuotiaana jäädään sairaseläkkeelle, kun kaikki nivelet on rikki.? Pohjois-Karjalan KTK:n pääluottamusmies Leo Surakka on ammatiltaan koneenkuljettaja ja pitää omaa ennustettaan saavuttaa nykyinenkään eläkeikä huonona. . Kuka tulee toimeen Kelan 33 euron päivärahalla, kun ansiosidonnainen loppuu. Gren painottaa, että kevyen työntekijä pääsee helpommin terveenä eläkkeelle, mutta kuusikymppisenä työelämästä pudonnut raataja joutuu kitumaan vaivojensa kanssa. ?Ajattelemalla ei taloa pystytetä? YIT:n yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu Susan Lindblom vaatii eläkeneuvottelijoita ottamaan järjen käteen. A kotimaa Perjantai 28
Juhlat menivät hieman yli. . Kuntien perustehtävä on huomaan yli vaalien ja alkamaan taas lehtia yhteiskunnallisen oikeudenkerran alusta. Poliitikot ja elinkeinoelämä ovat perustelleet palkkamalttia muun muassa julkisen talouden velkaantumisella ja teollisuuden kilpailukykyongelmilla. Palveluita ei voi tuottaa, jos voimavaroja ei ole riittävästi. Samalla osakeyhtiön omistajien vaikutusmahdollisuudet paranisivat ja palkitsemisjärjestelmien avoimuus lisääntyisi. . Ja vaikka meillä on erilaisia poliittisia mielipiteitä niin uskon, että hän hoitaa työnsä jatkossakin, Katainen sanoi Ylellä. . Kuntien talous on saatava tasapainoon, koska huonosta tasapainosta kärsivät pahiten ja ensimmäiseksi heikoimmassa asemassa olevat kuntalaiset. Kaikkein eniten tapaus kaduttaa minua urheilijoiden puolesta. Tapauksesta syntyi mittava mediakohu. Taustalla on ministeri Arhinmäen osallistuminen Suomen jääkiekkojoukkueen olympiamitalijuhliin Sotshissa viime lauantaina. Näin ei tietenkään pitäisi käydä. Samalla poistuvat myös turhat himmelit ja pahimmat esteet myös kestävän kuntarakenneuudistuksen toteuttamiselta. VIRTANEN MUISTUTTI kunnan perusole varaa päästää kuntatehtävästä. ja etenkin sote-uudistusta ajautu. MEILLÄ EI että luovuttaessa vastuukunnista, ei sote- ja kuntauudistuksen tiukka yhteen kytkentä enää ole tarpeen. . Tämä mahdollistaisi kestävän raisten ihmisten edellytykset käyttää näitä palveluita, hän sanoi ja jatkoi: . Se talituksen tulee vakavasti harkita olipahtuu tuottamalla verorahoitteisesti siko viisainta luopua vastuukunjulkisia palveluita, joinista ja siirtyä äänileikkurittoden hankinta vain miin vastuukuntayhtymiin, markkinoilta vasemmistoliiton kansanmarkkinahinr jen Hy vän a edustaja Erkki Virtanen taan vaarana lt taa erityisanoi, kun hallitus keskia n n ka viikkona vastasi koko opsesti vähävas u dist position yhteiseen välisote-uu mpi. kysymykseen, joka koski n tärkeä o kuntauudistusta. Hän painotti sitä, että sote-uudistuksen ja kuntauudistuksen tulee tukea eikä vaikeuttaa toistensa toteuttamista. . Vasemmiston vastausta haasteeseen Kivistö luonnehti konservatiiviseksi syndroomaksi tyyliin ?koskaan et muuttua saa?. Kivistö kirjoitti velkaantumisen, valtiontalouden ongelmien ja suurtyöttömyyden rajoittavan joka tapauksessa kaikkien hallitusten liikkumatilaa koko 1990-luvun. ?Siksi vasemmistolla olisi oltava mietittynä talouden todellisiin mahdollisuuksiin sopeutettu, täysikasvuisen kansalaisen vapaudenkaipuuta kunnioittava, hyvinvointivaltiota uudistava ja samalla sen perusarvot toteuttava kehityksen suunta.? Kivistö jatkoi, että vasemmiston vuoden kuluttua odotettavissa oleva vaalivoitto ?on äkkiä tärvelty, ellei ole kyetty muodostamaan jonkinlaista yhteistä käsitystä siitä, millaisilla aatteellisilla eväillä sen tuottamaa voimaa ryhdytään käyttämään?. Siinä perustelut Silta-yhdistykselle. Entä miksi Claes Andersson pidettiin pimennossa? Kivistö kirjoitti keskustelleensa asiasta puoluesihteeri Matti Viialaisen kanssa kahdesti ja saaneensa käsityksen, että asia oli jo laajemminkin vasemmistoliiton johdon tiedossa. ?Mielestäni on kohtuutonta, että joudun toistuvasti kantamaan vastuuta siitä, ettei tieto kulje . Nokian entisen toimitusjohtaja Stephen Elopin jättimäiset miljoonabonukset ovat viimeisin osoitus palkitsemisjärjestelystä, jota kansalaisten on hyvin vaikea hyväksyä, hän sanoo. . KU Vasemmistoliiton Erkki Virtanen luopuisi vastuukunnista » ?Sote-uudistus on tärkeämpi kuin kuntauudistus.? sote-ratkaisun aikaansaamisen jo tällä vaalikaudella. ihmisten välillä, jotka työskentelevät muutaman hehtaarin alueella pääkaupungissa tai jopa samoissa tiloissa ja organisaatiossa.? muuttua saa. Sote-uudistus on vielä mahdollinen tällä vaalikaudella, sanoi Erkki Virtanen. Kalliorinne: Ökybonukset pois sisäpiirin päätösvallasta kansanedustaja Risto Kalliorinne vaatii, että osakeyhtiöiden toimitusjohtajan sekä muun ylimmän johdon palkoista ja palkkioista päätettäisiin yhtiökokouksessa. KU LEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO VASEMMISTON YHTEISTYÖYHDISTYS Silta perustettiin Helsingissä 1.3.1994. Hän on tehnyt vajaan kolmen vuoden aikana omat työnsä. eteenpäin tai tai ylipäänsä . Sveitsin ratkaisu lisännee entisestään paineita johdon palkitsemista koskevien sääntöjen tiukentamiseen Euroopassa, Risto Kalliorinne arvioi. bonuksia kohtuuttomina, kun samaan aikaan niiden yleistymisen kanssa työntekijöiltä on edellytetty malttia palkkaneuKALLIORINNE PITÄÄ votteluissa. . PÄÄMINISTERI Jyrki Katainen (kok.) ei näe estettä sille, että kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) jatkaa tehtävässään. Mielipidekuohua nostattaneen yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale. Yhdistyksen hallitukseen valittu maaherra Kalevi Kivistö selvitti kirjoituksessaan KU:lle, mihin Siltaa tarvitaan ja mitä sen perustamisessa tapahtui. Kivistö kirjoitti, että syvemmällä yhteiskunnan aatteellisissa pohjavirroissa haastajan paikalla on oikeisto. Läntisiä suurvaltoja hallitseva uusoikeistolaisuus oli rantautunut Suomeen vasta viime vuosina ja myös reaalisosialismin romahdus koetteli vasemmiston aatteellista uskottavuutta. Oikeisto halusi ulottaa markkinoistamisen kaikille keskeisille hyvinvointivaltion alueille. Sote-rakenne voidaan palauttaa hallitusohjelman mukaisesti kaksiportaiseksi poistamalla alle 50 000 asukkaan kunnilta perustason järjestämisvastuut, hän arvioi. . Eikä pienessä hallitusammattilaisten sisäpiirissä, Kalliorinne korostaa. Ylimmän johdon palkoista ja palk- Kivistö selvitti Silta-yhdistystä » Koskaan et VIRTANEN TOTESI, VASEMMISTOLIITON 20 vuotta sitten kioista päättäminen siirtyisi yhtiön hallituksesta yhtiökokouksen päätettäväksi. Joskus meille ihmisille tapahtuu vahinkoja, joita ei itse halua, eikä varsinkaan toiset haluaisi nähdä. Siksi kuntien palvelut on tuotettava tehokkaammin ja taloudellisemmin, mutta samalla vaikuttavammin ja oikeudenmukaisemmin. Hän totesi vasemmistoliiton vaatineen jo hallitusneuvotteluissa kuntaremonttia, jonka lähtökohtana on hallinnon selkeyttäminen sekä peruspalvelujen ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien turvaaminen. Kansalaisten hyvän arjen kannalta sote-uudistus on näistä kahdesta tärkeämpi, hän sanoi. . Tässä tilanteessa halmukaisuuden toteutumisesta. Ministeri oli juh- lissa mukana niin pitkään, että sammui pöytään. . Työttömät, eläkeläiset ja toimeentulotuen varassa elävät ovat jääneet ansiokehityksessä työntekijöitäkin huonommalle osalle. Hänen asiasta tekemänsä lakialoite oli torstai-iltana eduskunnan lähetekeskustelussa. Kalliorinne esittää siirtymistä Sveitsin malliin, jossa pörssiyhtiöiden johtajien bonukset päätetään avoimesti yhtiökokouksissa . Olen pahoillani tapahtuneesta. KU Kai Hirvasnoro JARMO LINTUNEN Maaherra Kalevi Kivistö perusteli Silta-yhdistystä tarpeella vastata nousevan uusoikeistolaisuuden haasteeseen. 5. Suomalaiset palkansaajat ovatkin osallistuneet taloustalkoisiin suostumalla kohtuullisiin palkankorotuksiin, joilla heidän ostovoimansa on käytännössä laskenut elinkustannusindeksillä mitattuna. . Mutta niistä yleensä aikuinen ihminen ottaa opikseen. Arhinmäki pyysi anteeksi tapahtunutta palattuaan Suomeen maanantaina olympiajoukkueen kanssa.
Toivomme, että hanke hylätään, mutta tottakai olemme koko ajan varpaillamme, sanoo pääluottamusmies Kari Uusikumpu. HKL:n palveluksessa on runsas tuhat työntekijää ja toimihenkilöä. Risto Korhonen risto.korhonen@kansanuutiset.?. Virkamiesten ja konsulttien teheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr.) kemä raportti perustui siihen, että totesi viikolla Ylelle, että liiketoiminnan siirroilla yhtiöittämisessä ei ole saataisiin 24 miljoonaksi mitään järkeä, jos euroksi laskettu vat e tehne siitä joutuu maksarainsiirtovero pois. Olemme , a t s maan miljoonien KHO kumosi tämän lo u t hy vää verot. Meille ei ensiksi aiottu edes näyttää papereita, jotka koskevat meidän työtämme ja työsuhteitamme. . Näin tapahtui vuonna 2010 viimeksi asiaa käsiteltäessä. parempaa kuin yhtiöitetty bussiliikenne. Meistä tuntuu kohtuuttomalta, että yhtiöittäminen olisi tästä kiitos. Hässäkkä tiedossa tämiseen ei ole. KilpaiHelsinkiä miten kiertää varainsiirlua ei ole, joten kilpailuneutraliteettia koskevaa perustettakaan yhtiöittovero. Olemme tehneet hyvää tulosta, HKL:n pääluottamusmiehen Kari Uusikummun mukaan liikennelaitoksen yhtiöittämisessä ei ole mitään järkeä. Yhtiöittämissuunnitelman mukaan HKL jaettaisiin kahteen eri yksikköön, joista toinen vastaisi raideliikenteestä ja toinen infrasta. LAURI HANNUS HKL vastaa muun muassa Helsingin metroliikenteestä. ?HKL:n yhtiöittämisessä ei järkeä? » Helsingin kaupungin liikennelaitosta yritetään yhä yhtiöittää, vaikka suunnitelman kivijalka on jo murentunut. HELSINGIN KAUPUNGIN oikeistossa on edelleen himoa yhtiöittää kaupungin liikennelaitos, vaikka pääluottamusmies Kari Uusikummun mukaan suunnitelmien kivijalka murenKilpailua ei ole tui Korkeimman hallinto-oikeuden 13. helmikuuta tekemän päätöksen Työntekijäpuolella ihmetellään liikennelaitoksen yhtiöittämishaluja. myötä. Myöskin HKL:n johtokunnan pu. Mitään velvoitteita yhtiöittämiseen ei ole. . Jouduimme ennen joulua harjoittamaan pientä painostusta, että yleensä saisimme lausua näihin raportteihin mitään. Henkilöstöjärjestöillä on mahdollisuus tutustua siihen viikon ajan ja sen jälkeen asia siirtyy Helsingin kaupungin konsernijaokselle. Jos jaos päättää jatkotoimista, asia siirtyy kaupunginhallitukselle ja sieltä valtuustolle. Uusikummun mukaan on mahdollista ja toivottavaa, että jaos lopettaa hankkeen. Liikennöintisopimus on tehty HSL:n kanssa vuoteen 2024 asti. . Metron automatisointi toisi lisää ongelmia nykyiseenkin hässäkkään. Automaattimetrossa infran ja tuotannon raja olisi niin vaikea, että asiantuntijatkaan eivät osaa sanoa missä se kulkisi. Henkilöstö kritisoi myös sitä tapaa, jolla hanketta on viety eteenpäin. . KHO:n päätöksen jälkeen ra- 6 JARMO LINTUNEN portti vedettiin pois ja työryhmän on tarkoitus valmistaa ensi viikoksi uusi raportti. Uusikummun mukaan tämä synnyttäisi turhia rajapintoja. . Hänen musuunnitelman teha k uin kaansa yhtiö- ja dessään ennakkoparempa y t t päätöksen aivan liikelaitosmallin e it yhtiö samanlaisessa juerot eivät ole niin enne. isot, että yhtiöittätussa. bussiliik misessä ei olisi muuYhtiöittämistä suunnitellut virkamiestenkaan mitään oleellista työryhmä käytti apunaan vetaloudellista hyötyä. roparatiisiyhtiönä tunnetun konsultUusikumpu muistuttaa, että HKL tiyhtiö EY:n palveluja, joka neuvoi on luonnollinen monopoli
Ei suoraan lakeja ja työehtosopimuksia rikkomalla eikä epäsuorasti näennäisen- tai pakkoyrittäjyyden kautta tai työnvälitys?rmoja käyttäen. . Maahan on syntymässä kahden tason työmarkkinat, varoittaa Palvelualojen ammattiliiton Jaana Ylitalo. instituutin mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on Suomessa yhä yleisempää Palvelualojen ammattiliitto PAMin ensimmäinen varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo pelkää, että maahanmuuttajat joutuvat palkkojen ja työehtojen polkemisella hyväksikäytetyksi työreserviksi. PAMin Töissä Suomessa -kyselyn mukaan maahanmuuttajataustaisista jäsenistä noin kolmannes on kokenut työnantajan kielteiseen asenteeseen tai palkanmaksuun liittyviä ongelmia. . Eikä ole suomalaisia tankkilaivojakaan, sanoo Kauranen. Neste Oil Shipping ilmoitti viime syksynä lopettavansa varustamotoiminnan. Suomen lipun alle jätetään jäljelle vain viisi tankkialusta ja kolme hinaajaa, niin sanottu huoltovarmuuslaivasto. Sen mielestä valtion velkaantuminen pitää keskeyttää kokonaan, mikä puolueen laskuissa tarkoittaisi jopa kahdeksan miljardin euron leikkauksia. » Kuntien työntekijöitä perussuomalaiset haluavat erityisesti kurittaa. YDINKYSYMYS EI silti ole, onko meillä varaa nykyiseen velkaantumiseen saati nykyisiin julkisiin menoihin. Jos työntekijä menettää työpaikkansa, voi edessä pahimmillaan olla karkotus kotimaahan. Nähtävissä on, että suomalainen merimies joutuu kortistoon ja työ siirretään ulkomaisten hoidettaviksi, ihmettelee Kauranen. . Ylitalo näkee, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat luovat käyttämättömän työvoimareservin. ALIPALKKAUKSEN KRIMINALISOINTI . Tällä hetkellä määräaikaisella työluvalla työskentelevä työntekijä voi joutua jopa karkotetuksi maasta alipalkkauksen seurauksena, sillä riittävä toimeentulo on oleskeluluvan peruste. Ulkomaalaisten työttömyysaste on yli 30 prosenttia, kun se kantaväestöllä on 8,5 prosenttia. Isompi kysymys kuuluu, onko Suomella nyt varaa leikata rajusti. Jos kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset kuuluvat vaalien voittajiin ja muodostavat jollain kokoonpanolla hallituksen, se lupaa kylmää kyytiä pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle. Kirjoittaja on Vasemmiston puheenjohtaja sekä kulttuuri- ja urheiluministeri. 7. Menetetty on jo tuhansia työpaikkoja, suomalaiset saavat kenkää ja tilalle hankitaan ulkomaalaista työvoimaa. Nesteen varustamotoiminnan päättyminen on kouriintuntuva osoitus valtionyhtiöiden toiminnasta ja siitä, että niillä ei ole minkäänlaista moraalista selkärankaa. Kuntien työntekijöitä perussuomalaiset haluavat erityisesti kurittaa. Kovin ystävällinen hyvinvointivaltiolle ei ole myöskään pienempi oppositiopuolue keskusta. Heikoimmassa asemassa olevat maahanmuuttajat ovat harvemmin liiton jäseniä tai yleensä tutkimusten piirissä. LEHTIKUVA/ VIENA KYTÖJOKI EUROOPAN KRIMINAALIPOLITIIKAN Paavo Arhinmäki paavo.arhinmaki@eduskunta.? Kylmää kyytiä hyvinvointivaltiolle SUOMESSA KOHUJULKISUUDEN pintavaahto piilottaa usein Maahanmuuton lisääntyessä on vaarana syntyä kahden tason työmarkkinat. jan että koko yhteiskunnan kannalta kestämätön kehitys, korostaa Ylitalo. MAAHANMUUTON LISÄÄNTYESSÄ on vaa- rana syntyä kahden tason työmarkkinat, joissa maahanmuuttajat ovat automaattisesti kantaväestöä huonommassa asemassa. Ylitalon mielestä tällainen kehitys rapauttaa koko työmarkkinajärjestelmää. Maahanmuuttajien ?sosiaalista dumppausta. Vasemmisto sanoi tämän jo viime vuonna ja nyt kaikki ovat samaa mieltä Vasemmiston kanssa. Tämän hetken iso keskustelu käydään siitä, mille ajanjaksolle ja miten sopeutus jaksotetaan. Nykyinen lähtökohtaisesti vuoden pituinen ja yhteen toimialaan sidottu työperäinen oleskelulupa on omiaan luomaan erittäin epätoivottua riippuvuussuhdetta työnantajan ja rekrytoidun työntekijän välillä. Lähiviikkoina käydään esimerkiksi iso vääntö hallituksen talouspolitiikasta loppuvaalikaudeksi. Yhteisymmärrys on löytynyt siitä, että valtiovarainministeriön aiemmin tarjoamia kolmen miljardin euron leikkauksia ja veronkorotuksia on mahdoton toteuttaa ensi vuonna. Kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että loputtomasti ei voi velkaantua ja velkaantumisen kasvu pitää taittaa. Tämä on sekä dumppauksen kohteeksi joutuvan maahanmuutta- olisi Ylitalon mielestä toimiva tapa kitkeä myös maahanmuuttajien työperäistä hyväksikäyttöä. . Kokoomuksen linja sopeutusten suhteen on koko ajan ollut ankara. Mutta myös nykyisten oppositiopuolueiden linjaukset ovat olleet rajuja köyhälle kansalle. Mielenkiintoista on miten helpolla ovat julkisuudessa päässeet Perussuomalaiset, jotka mielellään esiintyvät pienen ihmisen puolustajina. Puheenjohtaja Timo Soinin mukaan valtion menoja voidaan höylätä helposti 1,5?2 miljardia euroa. Valtioneuvoston kokoama finanssipolitiikan asiantuntijaryhmä toteaa, että miljardin euron vähennykset julkisissa menoissa tarkoittavat 0,5?1 miljardin menetyksiä bruttokansantuotteessa. Seuraavat eduskuntavaalit pidetään runsaan vuoden kuluttua. KU alleen kovia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Erityisesti leikkaukset pitää hänen mukaansa kohdistaa sinne, missä liikkuvat suurimmat rahat: sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetukseen ja ylipäätään kuntiin. Tutkimukset kertovat karulla tavalla maahanmuuttajien vaikeuksista, vaikkakin ne antavat todellisuutta ruusuisemman kuvan, Jaana Ylitalo toteaa. . Mutta keinoista keskusteleminen ja päättäminen on vaalien suurin asia. LEIKKAUSTAHTI SAATTAA vaalien jälkeen muuttua todella hurjaksi. Viiden?kymmenen vuoden päästä suomalaisia tankkilaivaosaajia ja merimiehiä ei enää ole maailmankartalla. . Nämä alukset ovat jo nyt iältään vanhoja ja reilun viiNESTE OIL SHIPPINGIN den vuoden päästä ne vaatisivat uusimista. . Suomalaisin verovaroin hankittujen alusten öljykuljetuksia hoitavat jatkossa norjalaiset. ei pidä hyväksyä hänen mukaansa missään olosuhteissa. Tämä on oikein sekä työllisyyden että inhimillisyyden kannalta. Muilta osin Ylitalo olisi valmis tarkastelemaan työlupakäytäntöä kriittisesti. . Maahanmuuttajista tulossa poljettu työreservi Kolumni » Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on Suomessa yhä yleisempää. Meidän pitää ensisijaisesti saada luotua kestävää kasvua ja työllisyyden parantumista. Tulevien vuosien sopeutuksen sisällön osalta vaaleilla pitää olla keskeinen merkitys. Niiden omistajat, Ilmarinen ja Huoltovarmuuskeskus, ovat vain luvanneet hoitaa aluksia tulevat viisi vuotta, Kauranen toteaa. edustavan pääluottamusmiehen mielestä on röyhkeää, että Suomen parhaiten menestynyt valtio-omisteinen yritys, Neste Oil ja sen tytäryhtiö Neste Oil Shipping saattoi yhtäkkiä ilmoittaa luopuvansa tankkilaivastostaan. Eikö tämä laittanut päättäjillä kelloja soimaan? MERIMIES-UNIONIN JÄSENIÄ . Politiikan isot asiat menevät eteenpäin vaikka kohu pyörisi jonkun muun asian ympärillä. Suomessa olevat työttömät maahanmuuttajat tulisi työllistää ennen kuin rekrytoidaan Suomen ulkopuolista työvoimaa, varsinkin EU:n ja ETA:n ulkopuolelta. Ajoituksen ratkaisu pitää tehdä siltä pohjalta, mikä on talouspoliittisesti järkevää. Kuljetusalan työntekijät joutuvat koville kaikissa valtionyhtiöissä: Neste Oilissa, Finnairissa ja Itellassa. KU ?Suomen tankkilaivasto on tuhottu? ilmoitus ulkoistaa huoltovarustamotoiminta norjalaiselle OSM-varustamolle tarkoittaa Merimies-Unionin pääluottamusmiehen Olli Kaurasen mukaan oman suomalaisen tankkilaivaston ja tankkilaivaosaamisen loppua. . OSM-varustamossa työskentelee myös paljon ulkomaalaista työvoimaa. Kukaan, ei kukaan, ole taannut tai kertonut sitä, aiotaanko näiden vanhentuvien tankkialusten tilalle hankkia uusia laivoja
?. &??????? KdD. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . ???????? AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! . ?. ??????. ?????. narikan Hyvästijättötilaisuus pidetään Malmin isossa kappelissa 1.3.2014 klo 14.15. Tilaisuuden jälkeen muistotilaisuus lähiomaisten kesken. -GUMK 5WQOGP 8CUGOOKUVQP 2++4+-1-175 NCWCPVCKPC MNQ 6QWTWLQMK UCNKUUC /CVCTCPMCVW $ ,[X¼UM[N¼ -¼UKVGNN¼¼P U¼¼PVÑO¼¼T¼KUGV CUKCV #LCPMQJVCKUKUVC CUKQKUVC MGTVQOCUUC MCPUCPGFWUVCLC 'KNC 6KCKPGP 8CNVCMKTLQLGP VCTMCUVWU CNMCC MNQ 6'48'67.1# Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! >çÊã?ãã?ò?. . 010 420 2623 www.puistokulma.fi Liput 13 . 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? www.tyovaenperinne.fi y ??????????????? y ?????????????????????? y ?????????? y ????????????????. ??????????????. ,?Ä»®½Ï»Ê«ã?®Ýã? ???????. ?????. ??????????????????? :???. 23.1.2014 Vantaa Niin vastapa silloin hetki se on, jona taivahan tänne me loimme, jona veljeys voima on voittamaton ja ihminen meillä jo ihminen on, on hetki, kun levätä voimme. (Kössi Kaatra) .KPVWNCJFGPMCVW *GNUKPMK R '6+56? 6+.## 0 D YYY UKTQNCPUCCVKQ ? ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ su 2.3. klo 16-21 Rakkaudella muistaen Pirjo Raisa ja Esa perheineen Satu ja Pasi perheineen sisarukset perheineen sukulaiset ja ystävät marko maunuksela & fantasia Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaA puh. ???? 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S 8. ?. . 5.2.1948 Kinnula k. ???????. ??. ??. sis. ????????????????????? RQOLQHDUSD QHW DUSDMDLVHW QHWLVVl , >^/E'/E W Z, K/< h^< ^<h^ /???????????. #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP LC OWK LC OWKUVCOKUGGP WKUV KUV UVCO UVC COKK Vasemmistoliiton Loimaan Kunnallisjärjestö ry Rakkaamme Esko Antero HUUSKONEN s. D ????. ?????????????? y ?????. ?. ?. p
Tuon ajan hintaa maksamme edelleen, 1987 ikäluokan laajassa tutkimuksessa se tulee selkeästi esille. NUO IHMISKOHTALOT ovat ajatuksissani, kun astelen Osal- listavan sosiaaliturvan työryhmän kokoukseen puolustamaan jokaisen ihmisen oikeutta inhimilliseen elämään ja torjumaan hulluimmat ehdotukset. Ajatuksissa ovat myös ne kymmenet tuhannet nuoret, jotka suohon uponneina nostavat käsiään odottaen tarttujaa. Saako yhteiskunta edelleen syrjäyttää olemalla välittämättä. Johtajilla on suora vastuu sekä laillisen toiminnan että poliittisten rikosten suunnittelusta. Yksittäinen jäsen ei saa tehdä rikosta vastarintaliikkeen nimissä ilman johdon tai ryhmän hyväksyntää. Arvion mukaan on käytännössä mahdotonta olla liikkeen aktivisti tuntematta sen sääntöjä ja suhtautumista erilaisiin toimintamuotoihin. ?Kyky päästä tavoitteeseensa? Edelleen, SMR:n Tukholman ryhmän tavoitteena on estää muita naut- timasta perustuslain turvaamista vapauksista ja oikeuksista ja myös kyky päästä tavoitteeseensa. ?huudot Park Avenue -dokumentista saavat minulle kylmän hien otsaan. Samoin käy, kun luen vasemmistolaista vapautta vaativan huutavan ?auttajatätejä. Esitutkintamateriaali vahvistaa poliisin tienneen Kärrtorpin iskusta » Uusnatsien isku Etelä-Tukholman Kärrtorpin antirasistiseen koko perheen mielenosoitukseen joulukuussa 2013 oli poliisin tiedossa. RUOTSIN POLIISI ehti väittää natsien hyökkäyksen tulleen sille yllätyksenä. Vai saako ihmiselle, myös työttömälle antaa mahdollisuuden osallistua ja saada siten arvostusta ja tukea? Ruotsin vastarintaliikkeen aktivistit keräävät toiminnallaan aktiivisuuspisteitä. Kirjoittaja on oululainen kaupunginvaltuutettu. 9. neljäs. joulukuuta oli eri arvioiden mukaan 500?800 henkilöä, enimmäkseen paikallisia asukkaita. Paikalla oli myös ruotsalaisia antifasisteja. Noin 30 Ruotsin vastarintaliikkeen aseistautunutta ja naamioitunutta jäsentä hyökkäsi sen kimppuun muun muassa pulloin ja kivin. Mielenosoittajat ajoivat heidät pois ja kahta natsia puukotettiin. Kaupunginosayhdistysten Linje 17 -verkosto kirjoitti kannanotossaan hyökkäyksen olleen väkivaltainen, provosoimaton ja summittainen. viides? Parhaassa työiässä olleita miehiä, jotka 1990-luvun alun työttömyys ja näköalattomuus lannisti. Sen mukaan poliisi ei ollut valmistautunut riitävän hyvin, vaikka viitteitä tulevasta hyökkäyksestä oli. Tavoitteena polkea perusoikeuksia Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo kirjoittaa arvioissaan Ruotsin vastarintaliikkeen SMR:n rakenteen osoittavan, että johto hyväksyy ja arvottaa järjestön nimissä tehtävät ?tempaukset?. Useilla ryhmän jäsenillä on tarkoituksena syyllistyä poliittisiin rikoksiin myös törkeiden väkivallantekojen muodossa. Vastarintaliikkeen Suomen järjestö on muun muassa iskenyt Helsinki Pride -kulkueeseen ja Jyväskylän kirjastossa pidettyyn keskustelutilaisuuteen. Omalaatuinen pisteidenkeruujärjestelmä Esitutkintamateriaalin joukossa on myös dokumentteja, jotka osoittavat Ruotsin vastarintaliikkeellä olevan omalaatuisen pisteidenkeruujärjestelmän. itsekkäiksi paskiaisiksi, koska hyvinvointivaltion kontrolli syrjäyttää. Paltamon Työtä Kaikille -hankkeessa yli 5 prosenttia työnhakijoista pääsi eläkkeelle loistavan ja ihmisten luokse palvelut tuoneen työterveyshuollon ja hyvin tehtyjen hakemusten ansiosta. Myös iskua koskeva esitutkintamateriaali vahvistaa poliisin kuitenkin tienneen siitä etukäteen. Säpo oli varoittanut Tukholman poliisia mahdollisesta hyökkäyksestä. Yli tuhatsivuinen materiaali sisältää muun muassa äärioikeistoaktivistien puhelutietoja ja tekstiviestejä ennen iskua. Jäsenet merkitsevät toimintansa tunnontarkasti ylös ja saavat siitä aktiivisuuspisteitä. Eri toiminnan muodoille on arvotettu eri määrä pisteitä per tunti. Esimerkiksi jäsenen rekrytoimisesta saa 50, kannattajajäsenen 20 pistettä per tunti. He kokivat aluksi joutumisen julkisuudessa parjattuun kokeiluun pakkona, mutta kun heitä kuunneltiin aidosti ja he löysivät kulttuurin avulla itsestään innostuksen tehdä yhdessä kiinnostavia juttuja, he eivät olisi halunneet enää lähteä pois hankkeen päättyessä. He saivat palkkaa mielekkäästä tekemisestä. » Pitääkö ihmisen antaa syrjäytyä rauhassa? KYSYMYKSET ASKARRUTTAVAT. KU saavat Jäsenet staan toiminna usak tiivisu pisteitä. Kolumni mni Anne Huotari anneh.huotari@gmail.com Saako osallistua? YKSI PISTI letkun pakoputkesta Volkkariinsa, toinen tuikkasi yksiönsä tuleen, kolmas. Pisteitä saa myös puheluista, tapaamisista ja niiden järjestelyistä. Kaikki halukkaat pääsivät kuntoutukseen, valtaosa ei aiemmin edes tiennyt sellaisesta mahdollisuudesta. Syrjäytyneinä pidetyt nuoret saivat tuekseen katu-uskottavan ohjaajan, joka kulttuurin keinoin sai heidät innostumaan. Tutustuin heistä pariinkymmeneen työssäni niin hyvin, että täällä Suomessakin kaikuja saaneen amerikkalaisen teekutsuliikkeen kovat ?irti valtion kontrollista, jokaisella on mahdollisuus rikastua, rikkaiden verot alas, sosiaalituet pois. Osa ei koskaan puhunut mitään, osa sanoi, että v?ttaa, kun elämä on niin sekaisin. Pitkittyneen työttömyyden seuraukset olivat silmiemme edessä joka päivä, ihmiset jäivät kahden asunnon velkaloukkuihin, alkoholisoituminen hiipi kavalasti, osa joutui väkivallan seurauksena vankilaan. Heidän tekemänsä veistos oli Art Kainuu -näyttelyssä, musiikkivideonsa pyörivät Youtubessa ja koskettava diasarja sulatti ex-valtiosihteerin sydämen. Pitääkö ihmisen antaa syrjäytyä rauhassa. Viesteissä kehotetaan aktivisteja saapumaan paikalle. ?Provosoimaton ja summittainen? Kärrtorpin koko perheen mielenosoituksessa 15. Tunsin heidät ollessani työttömyyskassan luukulla
EU:ssa käydään erittäin kovaa unionia, joka on olemassa pankkeja ja tärkeää kamppailua maanosan ja omistavaa luokkaa varten, ja jolle ja ihmisten perusoikeuksien työttömyys, terveyserot ja ympäristulevaisuudesta. Hän ilmoitti jo kampanjansa avajaisissa tavoitteekseen paikan parlamentin talousja rahavaliokunnassa. Maakohtaista kirjanpitoa on otettava käyttöön koko unionin alueella. Näin luodaan » . Eurooppaa on rakennettava ihmisten eikä tötuho eivät ole poliittisia ongelmia. talouskurin ehdoilla. Euroopan rajavalvontaviranomaisen Frontepankkeja on puhdistettava xin tulee siirtolaisten vainoamisen roskalainoista. Rahaliitossa pysymisen tekijöille ja lähetetyille työnedellytys on, että sen ratekijöille on taattava samat oikeudet kuin kenteelliset ongelmuillekin työntekimat korjataan, hän tarkentaa ja vaatii jöille, hän sanoo. us u is la aloittamaan kriiHänestä erityia is ?Pankk simaiden velkajärsen paljon työtä on .? a ettav jestelyt. EU:n ulkopuolelta on mur r tulevien siirtolais. Europarlamentti on yksi tärkeimmistä poliittisista areenoista vasemmistolle tällä hetkellä. » Harrastaa keikoilla käymistä, matkustamista, erityisesti Venäjälle, ja uusiin ihmisiin tutustumista.. Siinä lisätään valtioiden säästöohjelmia » Vaalilause: LOVE Eurooppa & STOP rangaistusten uhalla ja viedään val#talouskuri #työttömyys #rasismi taa demokraattisilta elimiltä Brysse#co2 #keinottelijat liin komissiolle ja Frankfurtiin Euroopan keskuspankille. Lisäksi veronkierrosta pitää seurata rikosoikeudellinen tuomio. Hän vaatii tiukempaa valvontaa työmarkkinoiden hämäräbisneksille. . Pankkeja on myös pilkottava toiminnan mukaan niin, että sijaan keskittyä esimerkiksi huumeispekulaativista sijoitustoimintaa ja den ja aseiden viennin estämiseen sekä kauppatullien noudattamisen tavallista pankkitoimintaa harjoittavat pankit erotetaan toisistaan. valvontaan, hän ehdottaa. Lisäksi Andersson vaatii selvittämään keinoja, joilla rahaliiton jäsenTuula Kärki maiden yli- ja alijäämiä on mahdoltuula.karki@kansanuutiset.? lista tasata maiden välillä. . Sen sijaan oikeisto on väittänyt kriisin johtuvan huonosta taloudenhoidosta, ylivelkaantumisesta ja ylipaisuneesta julkisesta sektorista. Niinpä kriisiä on oltu vain hoitavinaan julkisten menojen ja palkkojen leikkauksilla sekä yksityisten pankkien saatavien turvaamilla tukipaketeilla. Hän korjaisi muuttajien työehtoja. Rahaliitto . Siksi pyrin Tämän suunnan haluan muuttaa. Tuhannen miljardin vuoto Andersson muistuttaa siitä, että harmaa talous kytkeytyy veroparatiiseihin ja korruptioon. . Vähintäänkin samaa tarmoa haluaisin nähdä harmaan talouden bisneksiä vastaan, jotka saavat epäreilua kilpailuetua, sillä etteivät noudata lakeja. Andersson ei rajoittaisi muuttoliikettä. Andersson painottaa sitä, että käytännössä on turvattu ?nanssisektorin saatavat samaan aikaan, kun hyvinvointivaltiota ajetaan alas kaikkialla Euroopassa talouskurin nimissä. . Hän haluaa vasemmistolaisen talouspolitiikan kuuluviin. Hänestä EU:n pankkikriisi on huonosti hoidettu. . EU-vaalit Li Andersson pureutuu talouteen JUSSI JOENTAUSTA » Li Andersson puhuu taloudesta, kun hän puhuu Euroopan unionista. VASEMMISTOLIITON eurovaaliehdokkaan, Vasemmistonuorten puheenjohtajan Li Anderssonin mielestä EU:n talouspoliittista suunta on muutettava kokonaan. Näin alipalkkaus ja työturvallisuusrikokset eivät leviä, hän sanoo ja paheksuu sitä, että komissio hyökkää kilpailuneutraliteettiperiaatteen varjolla julkista sektoria vastaan. . Vuokratyön. Mikäli rakenteellisia uudistuksia ei tehdä, on parempi purkaa koko nykyinen rahaliitto, hän sanoo. Li Andersson EU:n kehittämistä liittovaltioksi Andersson vastustaa. Vastustan unionin, erityisesti kansainvälistä taloutta. rahaliiton nykyistä kehitystä. Juuri talous on se, 10 johon hän haluaisi päästä vaikuttamaan EU-parlamentissa. Euroopan kesten oikeuksien pakuspankin pitää voida suoraan myönrantamisessa. tää lainoja jäsenmaille ja . Kriisin syihin, eli pankkisektorin velkavivutukseen, yksityisen velan kasvuun ja rahaliiton huonosti toimivaan rakenteeseen, ei ole puu- Li Andersson on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja Turun kaupunginvaltuutettu. tuttu, hän sanoo. . Pankkisalaisuus on murrettava ja siirryttävä automaattiseen verotietojen vaihtoon. EU:n sisällä on velvoitettava jäpitää korjata senmaita valvomaan kansallisesti, Andersson pitäisi kuitenkin kiinni että kaikille työntekijöille maksetaan eurosta. lain edellyttämä palkka. Syy löytyy » 26-vuotias turkulainen, valtiotieteiden kandidaatti, säästövaatimuksista. joka opiskeli pääaineenaan . Rajuimmat iskut on annettu eteläiselle Euroopalle, jossa seurauksena on ollut ennätyskorkea työttömyys ja julkisen sektorin täydellinen lamaantuminen, hän muistuttaa. . EU-maiden verotus vuotaa noin 1 000 miljardia euroa vuodessa, mihin meillä ei yksinkertaisesti ole varaa, hän sanoo ja luettelee korjauskeinoja: paitsi parlamenttiin nimenomaisesti sen talous- ja rahavaliokuntaan. »
Miksikään uudeksi imperialistivallaksi tai ulko- ja turvallisuuspoliittiseen pullisteluun ei tarvitse ryhtyä, vaan oltava rauhaa ajava, ekologinen esikuva muulle maailmalle. EU:n ilmastotavoitteet voisivat Lohikosken mukaan olla huomattavasti edistyksellisemmät. » ?Pitäisi Rekisterit auki, paratiisit kiinni rakentaa uudenlaista punavihreää teollisuutta.? Harmaata taloutta vastaan Lohikoski taistelisi sulkemalla veroparatiisit, pilkkomalla jättipankit ja lisäämällä finanssivalvontaa ja tiedonvaihtoa. Myös osa- ja määräaikaisten työsuhteiden sekä vuokratyön väärinkäyttöä tulee torjua. Troikan hyökkäysten kohteena oleva järjestäytymisoikeus olisi turvattava kaikkialla Euroopassa. Lasten oikeudet on laaja, mutta tärkeä kysymys. Pohja on rakennettu pelkästään markkinaideologian pönkittämiseksi. Lohikoski ei kaipaa myöskään tiiviimpää yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. . Siihen liittyvät sekä sosiaalipolitiikka että koulutuspolitiikka. . Ei niitä voi sen perusteella vastustaa, että ne voivat joskus johtaa väärään lopputulokseen vasemmiston mielestä. Myös vasemmiston EU-vaaliohjelmassa ajetaan Euroopan laajuisia kansanäänestyksiä. EU-parlamentin nykyistä asemaa ja vaikutusvaltaa Lohikoski pitää jo kyllin suurena. Nykyinen palkkojen polkeminen on aika järkyttävää kaikkialla. Sen lisäksi talouskuripolitiikka aiheuttanut yhä syvenevän sosiaalisen kriisin. Enemmän kansanäänestyksiä Lohikosken mielestä EU:ssa päätösvaltaa pitäisi siirtää suuryritysten lobbariarmeijalta ihmisille esimerkiksi kansanäänestyksin. . Rakennusalalta tuttu veronumerokäytäntö pitäisi laajentaa koskemaan muitakin aloja ja koko Eurooppaa. Työpaikkatasolla harmaata taloutta tulisi Lohikosken mukaan torjua lähetettyjen työntekijöiden asemaa parantamalla. . Nykyinen politiikka, jossa euro on kaiken muun yläpuolella ja sen suojelemiseksi kyykytetään ihmisiä, on väärin. Ei uudeksi imperialistivallaksi Lohikoski kannattaa ylikansallista päätöksentekoa, muttei liittovaltiota. . EU-vaalit Valittavana leikkausten tai elvytysten tie » Pia Lohikosken mukaan näissä vaaleissa päätetään, määräävätkö Euroopassa pankit ja suuryritykset, vai rakennetaanko tulevaisuutta ihmisten ja ympäristön ehdoilla. edessään eurovaaleissa selvä linjavalinta leikkauspolitiikan ja elvyttävän politiikan välillä, sanoo Lohikoski. Eurokriisin varjolla toteutetaan talouskuripolitiikkaa, joka kohdistuu palveluihin myös Suomen kunnissa. . Verokilpailun sijaan pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero ja tehdä punavihreää investointipolitiikkaa. Lohikoski toivoo myös tilaajavastuulakia sekä rajoituksia aliurakoinnille. maaliskuuta Keravalta. Lohikoski kiertää lastenorkesteri Kengurumeiningin kanssa Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, jossa mukana on myös Sinikka Torkkola. Päivää ennen, 1. asuntoja, työtä ja toivoa.? » ?Lapsen oikeuksien puolesta ? kaikkialla Euroopassa.? 11. Nollasopimukset voisi Lohikosken mukaan aivan hyvin kieltää. Sen koommin EU:n sisäistä kuin ulkoistakaan maahanmuuttoa Lohikoski ei lähtisi rajoittamaan. . Sen sijaan, että olisi laitettu keinottelijat ja kriisin aiheuttajat kuriin, jaettiin tukirahaa ja maksatettiin se EU-maiden veronmaksajilla. Lohikoski muistuttaa, että kriisimaiden lisäksi mukana oli Britannian, Ranskan ja Saksan suuria ?nanssilaitoksia. . Miten hyvin tulevaisuudessa toimivat päiväkodin, koulun, vanhainkodin tai terveyskeskuksen palvelut? Siihen vaikuttaa myös, millaista talouspolitiikkaa EU:ssa harjoitetaan. Lohikoski haluaa olla rakentamassa vaihtoehtoa leikkauspolitiikalle ja nostaa esiin kasvavan lapsiköyhyyden, jota hän pitää Euroopan todellisena kestävyysvajeena. . Epäonnistumista kuvaa hyvin, että velkamaiden velat ovat vain kasvaneet. EU:ssa on vapaa liikkuvuus ja työvoimalla oikeus liikkua paremman toimeentulon perässä. maaliskuuta, vasemmiston perhepoliittinen työryhmä järjestää avoimen Lapset, perheet ja EU-keskustelutilaisuuden puoluetoimistolla Helsingissä kello 10?12. Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? AIKATAULUT ja tarkemmat tiedot kiertueesta internetissä osoitteessa www.pialohikoski.net Pia Lohikoski » 36-vuotias, asuu Keravalla » Valtiotieteiden maisteri. Työskentelee järjestö- ja koulutuspäällikkönä Vuokralaiset VKL ry:ssä » Harrastaa lastenkulttuuria, kunnallispolitiikkaa ja pihahommia. » ?Ihmiset ennen pankkeja . Komissiolta ja EKP:lta voisi valtaa vähentääkin. Eurosta Lohikoski ei pitäisi kynsin hampain kiinni, jos siinä ei voida tehdä kunnollista investointi- ja työl- lisyyspolitiikkaa. . Vapaan liikkuvuuden kanssa pitää pitää huolta siitä, että noudatetaan kunkin maan palkkausta ja tor- Pia Lohikosken mukaan lapsiköyhyys on Euroopan todellinen kestävyysvaje. HANNA RAIJAS/FRAMEPAGE jutaan epäterve palkkakilpailu. Palkkojen polkeminen loputtava Työntekijöiden asioista Lohikoski hoitaisikin ensimmäisenä kuntoon palkkauksen. . Monella maallahan ei hirveän isoa velkaa ennen kriisiä ollutkaan. Moni työn perässä muuttamaan joutuva on myös vanhempi. Lapsiasialla starttaa myös Lohikosken Lasten Eurooppa -perhetapahtumien vaalikiertue 2. Näillä voimasuhteilla en kannata sitä missään nimessä. EUROOPALLA ON Pankkikriisi hoidettu huonosti EU:n pankkikriisin hoitamisessa on Lohikosken mukaan epäonnistuttu surkeasti. . Heidän oikeuksiaan on puolustettava ja palkkakilpailu estettävä. Lasten näkökulma unohtuu Lohikoski harmittelee lasten näkökulman unohtuvan myös siirtolaisuuskysymyksissä
Sitä voi jokainen kokeilla istumalla 45 tuntia vaatekomerossa, joku käy tuomassa sulle makkaraperunalautasen 12 eurolla, että millaista se on, Jani kuvailee. 12. ALL OVER PRESS
Se ei tällä alalla ole mikään ihme, koska jos ei ole kotona, niin laskuthan siinä kasaantuvat. Voitaisiin olla bulgarialaisia ja istua huoltoasemalla kuukausitolkulla. Mutta se vähän on toiselle lusikallinen, toiselle lapiollinen ja yksi tulee kauhakuormaajan kanssa. Taksat pitäisi neuvotella kuntoon Janin mielestä kuljetusyrittäjien pitäisi kohdistaa painetta teollisuuteen päin. Siellä varmaan jaksaisikin olla. Ammattitaitoa ei arvosteta. Yleensä samana iltana, siksi en käykään paremman väen ravintoloissa. Huolintaliikkeiden pitäisi pienentää omia katteitaan, voittojaan osakkeenomistajille. Kuljetusyrittäjät ovat siinä asemassa, että voivat tehdä jotain. Koska kuitenkin taksat ovat varsinkin merikonttipuolella kehnot, kaikki tietävät myös, ettei työehtosopimuksen mukaisia palkkoja ole mahdollista maksaa edes yrittäjän itselleen. . KILPAILUN TIIVISTYMINEN sisämarkkinoilla, ku- lujen kasvaminen ja se, että elintasonsa pitääkseen pitäisi tienata koko ajan enemmän. Huolintayhtiöt ja kuljetusyrittäjät valittavat molemmat, ettei jää mitään, mutta sen tiedän faktaksi, ettei ainakaan kuljettajalle jää hirveästi mitään. Janin mukaan kaikki liittoa myöten tietävät tilanteen. Työ vie kaiken siviilielämän. Mutta ilman joukkovoimaa siitä ei tule mitään. TEKSTI Emilia Kukkala Huolintaliikkeet ovat usein isoja ja vanhoja kansainvälisiä ?rmoja, kuten DHL, DSV ja Schenker. ?Voisi olla huonomminkin? Koska voittoa tehdään volyymillä, nipistävät pienyrittäjät muualta. Tietysti, kun isosta kasasta jokainen ottaa vähän, niin eihän siitä jää. Ongelmat on päästetty liian pitkälle, ei koeta, että pystyttäisiin puuttumaan. Tilanne, jossa työntekijät odottavat työsulkua, kuulostaa ay-historian valossa omituiselta. . Perheessä erossa olo tosin on raskasta kaikille. . Meillä on sellainen meininki, että isännät sanoo, me mennään. Lisät ja ventat maksamatta ?Voisi olla huonomminkin? Janin mukaan kuljettajille ei käytännössä makseta odotustuntien palkkoja, ilta-, yö- tai viikonloppulisiä eikä niin sanottuja yöventtoja. Se on EU:ssa laillista, mutta sen kautta poljetaan 13 ». Alalla vallitsee ihmeellinen luovuttamisen meininki. Janin mukaan yleistunnelma on, että status quo on ja pysyy, eikä mihinkään voida vaikuttaa. . On puhuttu, että pitäisi laittaa yleislakko pystyyn, mutta yhteistyössä kuljetusyrittäjien kanssa. Viikon aikana saa ajaa kolme keikkaa maan sisällä. EU-komission tulkinnan mukaan purun lisäksi saa ajaa kaksi keikkaa, kolmannella lastauksella on palattava takaisin. Oma lukunsa ovat pakkoyrittäjät, joita kuulemma on erityisesti konttipuolella. . Harmaa talous rehottaa alalla. Rekkakuskien palkkoja poljetaan surutta » Kuljetusalalla ovat sekä kuljettajat että pienet yritykset ahtaalla. Toiset hyödyntävät tilannetta ja ottavat velkavankeuteen ajamaan. Kuljetusyrittäjien pitäisi kohdistaa painetta teollisuuteen päin. palkkoja. Kabotaasiajossa toisesta maasta tulevat kuljettaja ja auto ajavat esimerkiksi Suomen sisäisiä kuljetuksia. Hänen laskujensa mukaan pk-yritysten ei ole sellaisia yksinkertaisesti mahdollista maksaa. Rahaa liikkuu, mutta minne . Onhan tämä ollut tällaista varmaan 90-luvulta asti. Janin mukaan Euroopan unioniin liittyminen helpotti itse työtä, mutta huononsi taksoja. Tesomalla on hyviä baareja. ?Luovuttamisen meininki vallitsee? Taksoituksen lisäksi ongelmat juontavat juurensa niin sanottuun kabotaasiajoon. Luullaan, että tämä rakennelma ei romahda, vaikka mitä tapahtuisi. Kaikki yritykset eivät maksa lastauksesta mitään. . Että kukaan ei aja, ennen kuin taksat ovat kohdallaan. Jani uskoo, että jos taksat olisivat kohdallaan, pystyisivät pk-yrittäjät maksamaan kuljettajille asianmukaista palkkaa. . Suomen järjettömällä veropolitiikalla yritetään murentaa vahvaa keskiluokkaa, johon jengi on kuulunut, tiivistää Jani alansa ongelmat. Hän on hieman alle 30-vuotias pirkanmaalainen ajoneuvoyhdistelmänkuljettaja, muttei halua esiintyä omalla nimellään. . Alhaiset taksat pitävät huolen siitä, ettei työehtosopimuksia useinkaan noudateta. . Yritykset yrittävät pärjätä myös korvaamalla ammattikuljettajia harjoittelijoilla. . Kaivavat rekasta perunoita ja trangian ja suomalaiset menevät ja räkivät päälle. Raskasta suomalaisillakin on, muttei niin raskasta. Jani sanoo ymmärtävänsä, että halpatyö harmittaa, mutta niin harmittaa ?impivaaralaisuuskin?. Keskimääräistä tuntipalkkaani en tiedä, mutta jos olen ollut töissä 15 tuntia ja saanut palkkaa 11,5 tunnilta, niin olen juhlinut. Jani onkin ajatellut jättävänsä kuljettajan hommat. . Hyvänä päivänä, jos saa tehdä töitä, työpäivä on 12 tunnista ylöspäin, 14-15 tuntia. Huonona tehdään kaksi tuntia ja istutaan loppupäivä odottamassa satamassa tai ABC:llä. Se on sitä vapaata. Suurin osa keikoista tehdään urakoina. Lastauksiin saattaa saada aikaa tunnin tai puoli, kesti se miten kauan tahansa. Siellä on niinkin härskejä ratkaisuja, että ?rmat rahoittavat kaluston epäreiluilla taksoilla tyypeille, jotka ovat kyllästyneet ajamaan isännille. Epäreiluihin sopimuksiin joutuvat usein taipumaan ne, joilta luottotiedot ovat menneet. . Vanhat äijät kiroilevat, etteivät enää löydä töitä. Kalustoa ei saataisi hankittua niin nopeasti. Janin mielestä kuljetusyritysten yhdistyksen SKAL:n pitäisi neuvotella huolitsijaliikkeiden kanssa hinnat kuntoon. . Tässä liikkuu helvetisti rahaa, mutten oikein tiedä mihin se jää. Vaikka tavallaan tykkäänkin tästä hommasta, tämä on todella vapaata ja saa itse funtsia, mitä tekee. Hän muistuttaa, että voisi suomalaisilla tosin mennä huonomminkin. . Silloin mulle kristallisoitui, ettei tässä ole mitään järkeä, kun istuin suljetun huoltoaseman pihalla 30 asteen pakkasessa 20 tuntia palkatta. En ymmärrä, miten lapselliset pystyvät hoitamaan tämän homman. Käytännössä eroa tulee siinä, että hänelle maksettava palkka on niin sanottua läpituntipalkkaa, jota maksetaan vain niistä tunneista, kun auto tienaa. . Käytännössä tätä on vaikea valvoa, kuten myös sitä, että kuljettajat ajaisivat Suomen työehtosopimusten mukaisesti. . Jos alat tällaisista huutelemaan, niin kohta on toinen tilalla. Janin mukaan käytännössä kukaan ei irtoperä- ja konttipuolella saa työehtosopimuksen mukaisia palkkoja. Nostan hattua jokaiselle rekkakuskin vaimolle. Vapaa-ajan harrastuksikseen Jani ilmoittaa tanssimisen ja painimisen. . Vaikka ihmisten luoma systeemihän tämä on. Runkolinjapuolta hän ei sano tuntevansa ollenkaan ja epäilee, että siellä asiat voivat olla toisinkin. . Yhdeksän tunnin vuorokausilepo kuittaantuu päivärahalla. Tessin mukainen minimipalkka, jota Janikin saa, on noin 13 euroa
Ja toisaalta aina, jos annetaan vaikka 15 minuuttia lisää, niin kohta ollaan vaatimassa lisää. Laillistakin ajetaan alipalkoilla Kabotaasia on laillista ja laitonta. Viimeisimpänä oli tämä massojen ja mittojen nostaminen, jota vastustettiin henkeen ja vereen. Koko autoala työntekijöistä yrittäjiin on kabotaasin laajentamista vastaan. Ei ole mitään kultakaivoksia. Tiedetään, että työ- ja lepoaikoja rikotaan raa?asti ja pahasti. Kun ennen Suomen teillä sai ajaa 60-tonnisilla ajoneuvoyhdistelmillä, nyt yläraja on 76 000, jolla ei olisi mitään asiaa esimerkiksi Norjaan. ALL OVER PRESS Keinot puuttua kabotaasiin vähissä » » AKT:ssa tunnistetaan ongelmat, mutta työehtojen noudattamista on kabotaasiliikenteessä miltei mahdoton valvoa. Meillä on parhaillaan EU-komission kanssa riita, lasketaanko kuljetuksiksi myös välipurut vai kuormat. Suomen sisäisiä kuljetuksia eivät esimerkiksi venäläiset saa tehdä, mutta virolaiset saavat. On tämä myös liikenneturvallisuuskysymys. Pasasen mukaan muutos juontaa osin juurensa rikkidirektiiviin, joka tulee Itämerellä voimaan 2015. ?Yrittäjienkin pitäisi kapinoida? . Itselläni on lähes 20 vuoden kokemus linjaautonkuljettajana ja kuljetus nähtiin jo silloin turhana kuluna. Pasanen toteaa, ettei pk-yrittäjienkään kohtalo varmasti ole helppo. . Sitten on näitä pakkoyrittäjiä, joista puhutaan joskus torppareina, se on aivan hirveä yhdistelmä. Periaatteessa kolme kuljetusta viikossa katsotaan laillisiksi. . Sepä se ongelma onkin. Teollisuushan tätä koko kuviota hyvin pitkälle säätelee ja pitää myös pk-yrittäjiä ikeen alla. Siitä tulee hirveät kustannukset yrittäjille, mutta hyödyt valahtavat teollisuuden pussiin. Kun ennen Suomen teillä sai ajaa 60-tonnisilla ajoneuvoyhdistelmillä, nyt yläraja on 76 000, jolla ei olisi mitään asiaa esimerkiksi Norjaan. Käytännössä ainakin metsäteollisuudessa on ajettu ylikuormia ennenkin ja muutos vain laillisti jo ongelmallisen nykytilanteen. . Kovasti tämä meillä työtä teetättää. Kuorma-autoala on AKT:n suurin yksittäinen sopimusala noin 15 000 jäsenellä. . Totta kai meillä on aina se eturistiriita, mutta yhteinen uhka tulee tuolta Brysselin puolelta. Kai se sinne teollisuudelle viime kädessä kiertyy. Suomessa on 250 siltaa, joita pitää vahvistaa tai korottaa tämän vuoksi, eikä rahaa ole edes peruskunnossapitoon. Firmat antavat pelkän auton rungon, jolla saa ajaa vain tiettyä ajoa, oli sitä tai ei. Sehän oltiin jo vapauttamassa kokonaan. Pasasen mukaan on odotettavissa, että seuraava parlamentti tekee sen jo kuluvana vuonna. . Ei varmasti pidä paikkaansa, ettei kukaan noudattaisi työehtoja, mutta varmasti on iso joukko, joka tavalla tai toisella menee alle työehtosopimusten. Se ei ole ihan vähänkään epäreilua. Ei todellakaan käy kateeksi. Pasasenkin mukaan kuljettajat ja yrittäjät ovat nykyisin usein samalla puolella. . Vaikka yrittäjä jossain tilanteissa osallistuisikin sakkojen t tä e maksuun, niin merkintä tulee , n tää e d a j kuitenkin kuskille. e i o ?T oaik p e Tarpeeksi monta merkintää l a j sti ja työ?a vie kortin hyllylle ja kuljettaja a a an r a t jää kuukausiksi palkatta. o k ri sti.? a h ? En missään tapauksessa a p ole sitä mieltä, että rikkeitä saisi tehdä, mutta paine rikkoa ajo- ja lepoaikoja, ajaa ylinopeutta tai ottaa ylimääräistä kuormaa tulee yleensä kuitenkin työnantajan taholta. Pasanen sanoo ymmärtävänsä SKAL:n ja kuljettajien tuskaa tiukoista lepo- ja työaikalaeista tilan- 14 teissa, joissa matkalla on tullut yllätyksiä ja kuljettaja jää lähellä kotia tien päälle työajan loppuessa. . Liitossa ymmäretään myös pk-yrittäjien huolta pienistä taksoista. AUTO- JA KULJETUSALAN työntekijäliiton sihteeri Harri Pasanen jakaa Janin käsityksen alan ongelmista. . Se on muuten ihan totta, että myös näiden yrittäjien pitäisi nousta jonkinlaiseen kapinaan teollisuutta vastaan. Emilia Kukkala. Sitten meille tulee puolalaisten palkkataso, joka on noin kolmasosan suomikuskin palkkatasosta. Pasasen mukaan vain murto-osassa laillisestakaan kabotaasista noudatetaan Suomen työehtoja, mutta EU kieltäytyy tätä näkemästä. Teollisuus maksattaa muilla . Ikävä kyllä paras puuttuja ja valvoja oli liikkuva poliisi, joka juuri lopetettiin. Ne perustuvat EU:n direktiiveihin. Heidänkin kuuluisi ajaa suomalaisilla palkoilla ja ehdoilla, mutta sen valvominen on lähestulkoon mahdotonta. . Ensin olisi pitänyt laittaa tiet ja väylät kuntoon. Se oli suuri virhe, koska heillä oli ammattitaitoa purkaa digipiirturit ja seurata kaluston kuntoa. Aiemmin kuljetuksia valvoivat myös aluehallintoviranomaiset eli entiset lääninhallitukset. Sakot rikkeistä kuljettajalle Pääsääntöisesti sakot ajo- ja lepoaikalain rikkomisista saa kuljettaja. . Se tässä itse kutakin pohdituttaa, minne voitot valuvat
Vasen Linja -klubi ja Kallion Vasemmistoliitto Vaalistartti 2.3. klo 14.30 Keravan keskuskoulu KENGURUMEININKI 2 JA PIA LOHIKOSKI # 2014 www.pau.? Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. . FWdhWfg^aS keskustelemaan to 6.3.14 klo 19 Cafe Mascot, Neljäs linja 2, Helsinki EU-vaaliehdokkaat Annika Lapintie ja Heikki Patomäki sekä tutkija Matti Ylönen -b5-(67bb . Mukana Vasemmistoliiton » www.kansanuutiset.fi Aiheena veroparatiisit Parasta edunvalvontaa. www.pardia.? 15
Hän tekee hommat entisten töittensä lisäksi. Lakimies Jouni Kallioluoma sanoo, ettei työpahoinvoinnille ole objektiivisia mittareita, vaikka ongelmat ovat todellisia. Kun tehoa haetaan lisää esimerkiksi toimistoissa, niin sieltä putoaa konekirjoittajia ja monistajia ja muita pois. Yhdelle jää kaikki hommat. Se puree hammasta ja pitää kättä nyrkissä ja nyrkkiä taskussaan. Ratsuväkenä paikalle? Kallioluoma määrittelee työsuojeluviranomaisen tehtävän siten, että tarkoitus on saada työpaikoille paremmat oltavat sovussa. Siellähän tavallaan näkyy tämä uuskulttuuri, että kun yrityskoko pienenee, niin sieltä juuri putoaa tätä edustuksellisuutta pois. Siellä isäntä tietää olevansa isäntä ja renki tietää olevansa renki. Jos mennään pienempiin palvelualan yksiköihin, niin siellä on koko kattaus ihan toisenlainen. Siellä on sitten vain isäntä ja renki. Eteenpäin esitutkintaan ja tuomioistuimiin häirintä- ja kuormitusjutuissa mennään vasta sitten, kun mikään muu ei auta . Työelämässä työnantaja tekee lopulta ratkaisut. Siellä on vain se renki ja jos se on tavallinen nöyrä suomalainen, niin se ei sitä asiaansa koskaan mihinkään viranomaiseen vie. Mikäli työnantaja tarvitsee kuormittumisen toteamisessa asiantuntija apua, työnantajan tulee ensisijaisesti käyttää työterveyshuollon asiantuntijuutta arviointia tehtäessä. Myös työntekijä voi itse pyytää työnsä kuormittavuusarvion. Julkisen alan työpaikoilla työntekijät ovat yleensä hyvin järjestäytyneitä, mutta yksityissektorilla varsinkin pienillä työpaikoilla tilanne voi Kallioluoman mukaan olla toinen. . ja muutenkin viranomainen on vain auttava taho, ei ratkaisijan roolissa. . Vaikka työstä tulee tavallaan monipuolisempaa, niin sen kuormitus lisääntyy. . Me valvomme vain sitä, että työnantaja tekee ratkaisut ja että ne ovat tietyllä tavalla lainmukaisia. 16 simmistä syistä kuormittumiseen. Näkisin kuormittumisen historiallisena ilmiönä. Joku kuormittuu jostakin työmäärästä aivan valtavasti. Me valvomme vain sitä, että työnantaja tekee ratkaisut ja että ne ovat tietyllä tavalla lainmukaisia. Ongelmia saattaa syntyä siinä, miten työtä jaetaan ja miten sitä valvotaan, tai miten saa tietoa tehtävästä työstä ja miten siihen koulutetaan. Ne eivät välttämättä ole kaikkien mielestä edes oikeita, mutta niiden pitää olla lainmukaisia.. Valvontaviranomaisen rooli ei ole se, että tulemme ratsuväkenä paikalle ja ratkaisemme heti ongelmat. Meillähän ei ole mitään absoluuttisia kuormitusmittareita. Toinen palaa loppuun ja savu nousee korvista, toiselle tilanne voi olla se, että hän pääsee vasta hyvään hikeen. Saarela painottaa, että työterveyshuolto on erittäin tärkeä yhteistyökumppani, kun tehdään kuormittumiseen liittyviä arviointeja. . Lisäresurssien puutekin voi aiheuttaa ongelmia. Kuormittumista tapahtuu silloin sekä aikataulusyiden että henkisten rasittavuussyiden vuoksi. Ei ole absoluuttista kuormitusmittaria Saarela sanoo työpahoinvoinnin psykososiaalisia syitä eritellessään, että myös työnjohdon toimet ja asenteet voivat olla syitä kuormittumiseen: . Hyvä, ettei siinä samalla siivoa vielä omaa huonettaan. Työterveyden ja työterveyshuollon hallinnon koulutuksen saanut työsuojelun julkisen alan työpaikkojen tarkastaja Soili Saarela sanoo, että tiukentunut työtahti eli työtehtäviin käytettävän ajan väheneminen on yksi ylei- On työyhteisön etu, jos ongelmat ratkaistaan työpaikalla. JOUKO HURU Lakimies Jouni Kallioluoma sanoo, että työelämässä työnantaja tekee lopulta ratkaisut. . Kuormittuminen ja häirintä ongelmina työpaikoilla » Työpahoinvointi on visainen ongelma myös viranomaisille. Siellä on se pomo, ja työntekijä tekee työnsä tai itkee ja tekee. TEKSTI Jouko Huru TYYPILLISIMPIÄ TYÖPAIKKOJEN ongelmia ovat kuormittuminen ja häirintä. On hyvin monta osa-aluetta, jotka voivat vaikuttaa kuormittumiseen. Kallioluoma sanoo, että kuormittuminen on perimmiltään subjektiivinen kokemus. Mutta hän teroittaa, että se on aina todellista: . Siihen rooliin meitä aika helposti ollaan vetämässä. Lainsäädäntö ei kuitenkaan anna viranomaiselle työnjohtovaltaa työpaikalla. . Jossain vaiheessa töitä ositettiin paljon. Nykyäänhän on niin, että lähes joka heppu tekee monet työt kaikki itse. Ja heillä on hyvin selkeät roolit. Kallioluoma tietää, että yksityisellä palvelusektorilla prosesseja on huomattavasti vaikeampi saada liikkeelle. . Niistä varsinkin kuormittuminen on niin sanottujen uusien ammattien pahin vitsaus. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella työskentelevä työsuhdevalvonnan ja -rikosasioiden toimintayksikön esimies, lakimies Jouni Kallioluoma sanoo, että tehokkuuden etsiminen työpaikoilla voi johtaa kuormittumisongelmiin.
Mutta ongelmatilanteessa työntekijällä on velvollisuus viedä asia eteenpäin niin, että työnantaja saa tiedon kuormittumisesta. Helsingissä olevan toimiston osoite: Ratapihantie 9, PL 110, 00521 Helsinki. 17. Apua pitää pyytää työsuojeluvaltuutetulta ja luottamusmiehiltä. Ongelmatilanteen pitkittyessä työsuojeluviranomaiset ovat yhteydessä työnantajaan ja antavat viranomaisohjausta; toimintaohjeita ja kehotuksia sekä tarvittaessa tekevät työnantajaa velvoittavia päätöksiä. Pahimmassa tapauksessa ongelmia ratkotaan oikeudessa. Neuvoja pyritään antamaan sekä varsinaiseen ongelmaan että sen viranomaiskäsittelyyn. Molemmat tähdentävät, että ennen kuin viranomainen voi puuttua kuormitus- tai häirintäongelmaan lain perusteella, on ongelmasta ensin tehtävä käytännössä työntekijän puolelta ilmoitus työnantajalle. että ongelmatilanteessa työntekijän ensi-sijainen ilmoittamisvelvollisuus tulee työturvallisuuslain säännöksistä. . Ratkaisu toimii silloin hyvänä ennakkoesimerkkinä. Ongelma kuormittaa useimmin koko työyhteisöä. Sekä Saarela että Kallioluoma ovat sitä mieltä, että oikeuskäsittely saattaa jättää pahat vammat työpaikalle. ALL OVER PRESS Miten saa apua viranomaiselta? SOILI SAARELA ja Jouni Kallioluoma Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta Tampereelta sanovat, että työsuojeluviranomaiseen voi ottaa yhteyttä missä vaiheessa ongelmia hyvänsä. Työnantajan positiivinen asenne voidaan silloin nähdä työntekijäpuolelta myönteisenä signaalina, mikä myös parantaa työilmapiiriä. Tiukentunut työtahti eli työtehtäviin käytettävän ajan väheneminen on yksi yleisimmistä syistä kuormittumiseen. YHTEYSTIEDOT Maa on jaettu viiteen aluehallintoviraston alaiseen työsuojelun vastuualueeseen: Etelä-Suomi, Lounais-Suomi, ItäSuomi, Länsi- ja Sisä-Suomi sekä Pohjois-Suomi. Sovittelu parantaa työilmapiiriä Saarela sanoo, että on koko työyhteisön etu, että ongelmat saadaan ratkaistua työpaikoilla ilman oikeuteen menoa. . Pahimmassa tapauksessa käy niin, että oikeuskäsittelystä ei hyödy Jouko Huru Yhteyttä voi ottaa puhelimitse, kirjeitse, sähköpostitse tai virastossa paikan päällä. Kaikki yhteystiedot löytyvät verkkoosoitteesta www.tyosuojelu.fi. Työterveyden asiantuntija, tarkastaja Soili Saarela painottaa, että työterveyshuolto on erittäin tärkeä yhteistyökumppani kuormittumista arvioitaessa. Etelä-Suomen toimiston puhelin on 02950 16000 ja sähköposti tyosuojelu.etela@avi.fi. Mutta ei tuomioistuimessa työyhteisöjä paranneta. Kallioluoman arvio on, että mitä vähemmän ongelmajuttuja päätyy oikeuteen, sitä paremmin viranomainen on onnistunut. kukaan ja että kaikki valittavat laihasta oikeuskompromissista. Sen sijaan sovittelun kautta voidaan päätyä ratkaisuun, joka parantaa ratkaisevasti työilmapiiriä. Kun sitä asiaa käsitellään työpaikalla, niin se on kaikkien työntekijöiden parhaaksi. Kun koko ryhmä joutuu käsittelemään ongelmaa, se voidaan välttää tulevaisuudessa. Työnantajan velvollisuus työpaikkaongelmien korjaamiseen syntyy vasta sitten, kun hänen tietoonsa tulee epäkohta. Saarela lisää, että työturvallisuuslain perusteella työnantajalla on velvollisuus tarkkailla työyhteisönsä hyvinvointia ja puuttua havaittuun terveyttä vaarantavaan kuormitukseen sekä epäasialliseen kohteluun: . Työnantajaa vastaan nostetuissa syytteissä perusteet löytyvät työsuojelulainsäädännöstä. KUN TYÖSUOJELUONGELMASSA Kallioluoman mukaan esitutkintaan ja mahdollisesti käräjille mennään vain, jos sovittelu ja uudet ratkaisut eivät onnistu. . Jos työantajan suhtautuminen on hyvin kovakorvaista ja viranomaisohjaus ei toimi ja laki on työntekijän puolella, niin silloin juttu voi edetä käräjätupaan. Meitä moititaan usein siitä, että emme vie tarpeeksi paljon työpahoinvointijuttuja eteenpäin. Sama koskee myös häirintää. KALLIOLUOMA SANOO, otetaan yhteyttä viranomaiseen, on ensisijainen neuvo se, että asiasta pitää neuvotella työnantajan kanssa. Ongelma on pyrittävä ratkaisemaan työpaikalla
ALL OVER PRESS 18
80 prosenttia ja vaalea mariniitti noin 15 prosenttia painosta. Yhtiöt suunnittelivat jopa vakuutusmaksujen porrastamista ammatin ja työuran mukaan, kunnes alkoivat 1918 myöntää kaivos- ja asbestityöläisille vakuutuksia vain alhaiseen päättymisikään, vaatia vakuutettavilta terveystarkastusta ja niin edelleen. ?Kaivostautia. Pölyntorjunta, suojaimet ja lääkärintarkastukset tulivat 1931 pakollisiksi asbestityössä Englannissa. Tutkimustuloksia salattiin Ennen sulfalääkkeiden, penisilliinin ja synteettisen kortisonin aikaa asbestoosista kehittyi usein infektiokierre ja monisairaus. Keuhkoplakkiutumista kärsivä menehtyi 1910?40-luvuilla yleensä nopeaan keuhkotuberkuloosiiin ja/tai akuuttiin keuhkokuumeeseen, harvoin keuhkosyöpään. USA:n telakoilla työskenteli 1940?45 noin kolme miljoonaa työntekijää. Keskiverto kaivostautia poteva kuoli 2?3 vuodessa, yleensä alle 35-vuotiaana johonkin keuhkojen monisairauteen. Asbestille altistuneiden syöpien ennustettiin lisääntyvän jopa 30 vuoden ajan. Metalliliittoa edustanut Helsingin telakan pääluottamusmies tiedotti käännösten tiedoista Wärtsilä-yhtymän työpaikoille ja Metalliliitolle. Turun telakan varapääluottamusmies Ossi Ahokas piti asbestia 1972?73 esillä mottonaan ?työläisen terveys ei ole kauppatavaraa?. Työpaikkaselvityksillekin oli 1972 edel- 19 ». Esitelmistä ilmeni muun muassa se, miten rakennusalan eristäjillä ja telakoilla ilman hengityssuojaimia ulkopuolisina altistuneilla ilmeni USA:ssa samoja ammattitauteja. Takuu- ja määräaikaishuolloissa asbestipölyä tuli purkamisesta putkien ja seinien korjauksiin sekä pää- ja apukoneiden tiivisteiden vaihdoista, kytkinlevyjen, jarruhihnojen ja laakerien asennuksiin. Vaaroihin herättiin 1970-luvulla Työterveyslaitoksen syksyllä 1971 järjestämässä seminaarissa telakoiden työterveysoloista asbesti vei huomion. Asbestia käytettiin laivoissa ruiskutettuna, eristysmassana ja levyinä. Tilaaja yritti estää tulosten julkaisemisen, ja julkaisusta tuli käännekohta. Asbestin (sinisen krokidoliitin) ja mesoteliooman syy-yhteyden osoitti 1950-luvun lopussa eteläafrikkalainen patologi, joka muutti Englantiin ja julkaisi tietonsa krokidoliittikaivoksen ympäristössä asuneiden lasten runsaista keuhkokasvaimista. Pohjois-Amerikan kaivosyhtiöiden 1957 perustama Asbestos Research Council (?asbestitutkimusneuvosto?) häiritsi vuosia lääketieteen keskustelua ja vaikutti raja-arvoihin. Turun telakan asbestikamppailu Suomessa kivi- ja asbestipöly rinnastettiin pitkään toisiinsa, ja suojaimien tarve arvioitiin hiekkapuhalluksen kvartsipölystä. Telakoilla altistus jäi aluksi putkitöiden ympäristöön. Koneiden poistoimurit eivät vieneet kaikkea mikropölyä. Varustelun puusepät työstivät asbesti- ja mariniittilevyjä taso- ja käsikoneilla laivan lähes suljetuissa tiloissa, vaikka harmaa levy sisälsi asbestia 75. Asbestin vaaroista kertoivat suurilla työpaikoilla Ruotsin paluumuuttajat turhaan. Tulipalo lisäsi asbestin käyttöä Varusteltavan jäähdytysaluksen palossa 2.1.1968 viisi sähkömiestä tukehtui häkään Turun telakan Ossi Ahokas piti asbestia esillä mottonaan ?työläisen terveys ei ole kauppatavaraa?. TEKSTI Pentti Mäkelä paloalueen ja vesirajan alapuolelle. Turun telakka aloitti 1963 konehuoneiden lämpöeristämisen ruiskuasbestilla, ja 1966 massa ruiskutettiin ensi kerran laivan pituudelle. Paloturvallisuutta tehostettiin käytävien asbestilevyillä. Pölyjen haitallisuudesta tiedettiin 1960-luvulla se, että hiekkapuhaltajat, eristäjät ja laivaputkimiehet kävivät lakisääteisissä terveystarkastuksissa. Asbestille ei ole turvallista raja-arvoa, sillä elimistö ei kykene hajottamaan keuhkoihin ja keuhkoista veren- tai imunestekiertoon päässeitä hiukkasia kuten kemikaaleja. Teollisuus ja lobbarit onnistuivat pimittämään asbestin riskit » Asbestin käytön historia on esimerkki siitä, miksi työterveydellisten riskien tunnistamisen pitää olla riippumatonta, riskien mittauksen yhteiskunnan sääntelemää ja ennaltaehkäisyn yhteistoimintakysymys. ASBESTI OLI jo 1920-luvulla yleinen eriste ja 1950?60-luvulla sille luotiin lisää käyttöä. Maailman asbestintuotanto kaksinkertaistui vielä 1964?1973, vaikka lääketieteen näyttö asbestin ja pölykeuhkotauteihin kuuluvan ?broosin (asbestoosin), keuhkosyövän ja syöpänä poikkeavan mesoteliooman riskeistä oli kiistaton. Teollisuus valvoi itseään Asbestoosia käsiteltiin 1906 työhygieenikkojen konferenssissa Lontoossa, koska asbestityötä tekeviä menehtyi 30-vuotiaana keuhkosairauksiin. Ammatin vaikutusta kuolemanriskiin selvitettiin 1910-luvulla miljoonien pohjoisamerikkalaisten henki- ja sairausvakuutusten tilastokorteista reikäkorttiautomatiikalla. Palon syitä olivat bitumiliima, lastiruumien vanerilevyt ja maalien huurut, ja onnettomuusselvitysten jälkeen asbestilevyjen käyttöä lisättiin edelleen. Eräs asbestinvalmistaja teetti 1943 eläinkokeet asbestipölyn syöpäriskistä ja salasi hirvittävät koetulokset, kunnes ne sattumalta löytyivät yli 50 vuotta myöhemmin. Teollisuus salasi muitakin 1940-luvun tutkimustuloksia asbestipölyaltistuksesta. USA:n syöpäinstituutti järjesti 1955 ?asbestikonferenssin?, jonka mietinnön mukaan eläinkokeita ei ollut tehty ja että ?syöpää aiheuttavana asbestilla olisi suuria kansanterveydellisiä seurauksia?. Konferenssin takia asbestinvalmistaja Turner and Newall teetti seurantatutkimuksen 20 vuotta valvottua asbestityötä tehneistä ja siinä ilmeni suojaimista ja terveystarkastuksista huolimatta vahvasti kohonnut kuolevuus keuhkosyöpään. Työhuonekunta sai työtaistelulla kaksi edustajaa telakalle luotavaan keskussuojeluelimeen, joka muutama vuosi myöhemmin käsitteli epoksimaalien liotinainemyrkytysten ja vaikeiden työtapaturmien lisäksi asbestipölyongelmaa. Varusteltava laivan runko, putkiverstas, puusepänverstas ja niin edelleen olivat vuoden 1970 vaiheilla asbestin saastuttamia. Silva-naamareita oli toki käytössä ilman riittävää tietämystä käyttötarpeista. Putkistojen ja pakoputkien eristämisestä levisi pölyä ympäriinsä, sillä massa tehtiin avoastioissa kunnes valmistajan muovisäkkeihin lisättiin vain vesi. Puusepänverstaan neljän kerroksen levylinjalla asbestilevyjä käsiteltiin koneellisesti leikkauksesta ja laminoinnista maalinkuivatukseen. Etelä-Afrikan ja USA:n kaivoksissa koneenkäyttäjinä työskennelleillä oli säännöllisesti keuhkojen rahinaa eli ?vettä keuhkoissa?, kuumeilua ja varjostumia röntgenkuvissa sekä hyvin usein alkava tuberkuloosi. Perussairaus oli mineraalista riippuen silikoosi tai asbestoosi. 1920-luvun alussa Englannin asbestitekstiiliteollisuudesta tehdyn tutkimuksen mukaan 10 vuoden työssäolo aiheutti ainakin joka toiselle asbestoosin iästä ja sukupuolesta riippumatta. sairasti 1920-luvulla useita satoja Keski-Pohjanmaalle palanneita ?mainareita?
Työhygieenikko mittasi vuosia melutasoja. sivillaa ja lasikuitukangasta, jotka tilaajat pian hyväksyivät. Lääkäri selvitti lähinnä kemikaaliriskejä ja 1974 valmistui ?hyväksyttyjen valmisteiden luettelo?. Vastaluotu työsuojelupiiri tarkasti telakan ennen työsuojelun valvontalain voimaantuloa 1974 ja antoi korjausmääräyksiä ja -kehotuksia ilmanvaihdosta, määräyksiä hiukkaspitoisuuksien mittaamisesta eri puolilla telakkaa, kiinteillä koneilla ja varusteltavissa laivoissa sekä vaati toimenpideselvityksiä. Työsuojelupiiri antoi 1974 seikkaperäiset, pohjoismaisena työnä valmistellut asbestityömääräykset. Työnantajan ei voida toisaalta osoittaa rikkoneen lakeja tai ?olemassa olleita työturvallisuusmääräyksiä?, joissa pitkään näkyivät globaalin suurteollisuuden lobbarien sormenjäljet. Asbesti on historiallisena esimerkkinä sikäli ajankohtainen, että EU:n kemikaalidirektiivit ja vapaakauppasopimukset välimiesoikeuksineen ovat poliittisia kompromisseja. Kirjoittaja on tutkijana Turun yliopistossa. ARTIKKELI perustuu syksyllä 2013 julkaistun Wärtsilän Turun telakan palkkakysymyksiä ja työsuojelua käsittelevän kirjan taustatyöhön. Tilaustutkimuksena tehdyn kirjan julkistamisesta on tiedote osoitteessa www.sigillum. fi. Raaka-asbestilevyjen laminointi-maalauslinjan pölyarvoja oli mahdotonta saada uuden raja-arvon alapuolelle ja siksi alettiin käyttää valmiiksi laminoituja mariniittilevyjä. Asbesti jäi 1976 dieseltehtaan ja erityisesti korjaustelakan ongelmaksi. ei voinut olla jatkuva ?kaasunaamarin. TURUN MUSEOKESKUS Vesille lasketun rahtilaivan ahteri ennen luukkujen asennusta kuvaa hyvin välikansien työoloja 1970-luvun taitteessa. Muita aiheeseen liittyviä tietoja saa kirjoittajalta: pentti.makela@sigillum.fi (tai @ utu.fi).. Ahokas ei antanut sijaa lykkäyksiin teknisin perustein, koska ?normaalissa työssä. Asbestimassa ruiskutettiin konehuoneen ympärille ja käytäviin rungon valmistuttua. Laipioiden väliset ruumatilat olivat samaa ilmatilaa, jossa työskenteli useita eri ammattiryhmiä samanaikaisesti. Wärtsilä muun muassa ulkoisti laivojen sisärakenteiden purkutyöt pienyrityksille, ja ?omat miehet. Seuraukset tulivat 10?30 vuodessa. 1990-luvulla Suomessa röntgenkuvattiin yli 18 900 vähintään 10 vuotta rakennustyötä, vuoden telakkatyötä tai asbestityötä tehneen keuhkot. Eristeenä alettiin 1974 kokeilla la- 20 Terveys meni Asbestille ei ole turvallista raja-arvoa, sillä elimistö ei kykene hajottamaan keuhkoihin ja keuhkoista veren- tai imunestekiertoon päässeitä hiukkasia kuten kemikaaleja. Asbestille altistuivat pahimmin 1940-luvulla syntyneet, jotka tulivat työelämään kulutushuipun aikaan ennen suojainpakkoa sekä laite- ja työjärjestelyjä. Pölyt, käryt ja huurut jäivät kiertämään välikansille ennen kuin poistuivat luonnollisesti. » lytykset, kun työterveyslaitoksella koulutetut uusi lääkäri ja työhygieenikko olivat aloittaneet telakalla. Hitsaajat lopettivat ajoittain työt ruiskutusten ajaksi, puusepät ?istuivat? useita kertoja asbestia vastaan ja laivapuusepät saivat istumalakoilla 1973 vaarallisen työn lisän levytystöihin ja laivasiivoukseen. Siivoojat käyttivät vielä harjaa ja sihveliä, koska mikropöly meni siirrettävien imurien läpi kunnes pöly tukki letkun. aloittivat urakkansa vasta purkutöiden jälkeen. Valvonta ja asbestityömääräykset ratkaistiin vasta 1987 työsuojelulainsäädännön osittaisuudistuksessa. Asbestityömääräykset 1974 Telakan toimikunnissa Ahokas vaati uusia materiaaleja. Vuosittain uusista keuhkosyöpätapaukista noin 10 prosentissa taustalla on asbestialtistus. Syöpään menehtyneistä Turun telakoiden entisistä työntekijöistä varsin monet eivät koskaan tehneet varsinaista asbestityötä ja enneaikaiset asbestista johtuvat kuolemantapaukset ovat ulottuneet ylimpään työnjohtoon asti. Tutkituista 22 prosentilla (4 133) oli keuhkokudosmuutoksia, useimmiten molempien keuhkojen plakkiutumia. Keuhkopussin tulehdukselliset muutokset, kudosten paksuuntuminen ja plakkiutuminen, täyttivät kolmella neljästä jatkotutki- Puusepät ?istuivat? useita kertoja asbestia vastaan. muksiin lähetetyistä hyväksytyn ammattitaudin rajan. Altistuneilla on erityisesti kohonnut mesoteliooman riski, joskin keuhkosyövän riski on myös kohonnut. 2000-luvun alun tietojen perusteella miesten mesotelioomatapauksista 85 prosenttia ja keuhko?broositapauksista 30 prosenttia on asbestiperäisiä. käyttöpakko muiden ammattiryhmien samanaikaisen työn takia. Asbestin käytön olivat luoneet tilaajan, merivakuutusyhtiön ja tarvikevalmistajien intressit
Työelämästä ammattitaidolla Rehellistä asiaa työstä Duunarille tehty Liitto PAPERI 28.2.2014 Hyvää Työväenlehtipäivää! RASKAS TYÖ. EHDITKÖ ELÄKKEELLE? Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) 2 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Ajat tele . Osal Vaikut a. Työläisen arjessa mukana li st u. le, Arvo ammattilaisel turva jäsenelle! ! htituen piirissä le n e ä v ö ty in tk AKT:n jäsene Pron noin 130 000 jäsentä työskentelevät asiantuntijoina, esimiehinä ja toimihenkilötehtävissä teollisuuden ja sen palvelujen, ?nanssialan sekä ict- ja viestintäalojen yrityksissä. Solmimme lähes 60 työehtosopimusta. Pro on varttitalouden vastavoima, joka puolustaa työtä ja tulosta tekevää ihmistä . Suomen menestyksen tekijää. ssa akt.? Vieraile osoittee AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO RY John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki // PL 313, 00531 Helsinki (09) 613 110, faksi (09) 739 287 // etunimi.sukunimi@akt.? Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi Hyvää Työväenlehtipäivää 21 3
Kullervoon verrattuna omat lapsensa surmaava Medeia ja isänsä surmaaja ja äitinsä naiva Oidipus ovat kesyjä. Puo- 22. Väinämöinen myös suuttuu lapselliselle, rehentelevälle ja valehtelevalle Joukahaiselle ja laulaa Joukahaisen suohon. Synnillä ei ollut mitään tekemistä metsästyksen ja kalastuksen kannalta, mutta Ahdilla ja Tapiolla oli. Oli tunnettava järvi ja metsä. Kalevalasta puuttuu täydellisyysihanne ja käskyt uskoa jokin asia todeksi. Tää on hyvin ulossulkeva yhteiskunta. Tietäjän sana ei ole uskon asia. Viisauden henkilöitymä on Väinämöinen, joka on ikivanha ja osallistunut jo maailman rakentamiseen. . Mutta nuoren naisen edessä hän muuttuu typeräksi. Jos ihminen kuvitteli hallitsevansa tilanteen täydellisesti, tämä ylimielisyys oli typeryyksistä suurin. Maulan mukaan Kalevalassa luonto elollistetaan ja sen kanssa neuvotellaan kaiken aikaa. . Muusikko Linda-Maria Roine alias Mercedes Bentso, Vasen 1/2014 Kalevalassa ei ole uskon asioita eikä yksiselitteisiä totuuksia ALL OVER PRESS » Tamperelaisfilosofi Risto Maulan mielestä Kalevalan maailmankatsomuksesta on vielä pieniä jälkiä meissä suomalaisissa. Risto Maulan mukaan hyvin erilainen kuin keskieurooppalaisten. . Kullervon ajautuminen täydellisesti ihmisyhteisön ulkopuolelle johtaa hänet ehdottomaan tuhoon. . Ilmoitususkonnoissa esiintyvää pahan henkilöitymää paholaista ei tunneta. Ihmisten keskinäinen riippuvuus korostuu, koska ihminen ei pärjää ilman toisia ihmisiä. Sotapäällikkönä Väinämöinen n o s ei ole kummoinen, vaan hän vaikean u a s vii tilanteen tullen alkaa parkua kuin ä lä oa e pieni lapsi. Pääasia, että se toimii käytännössä. Se ei kuulosta oikein suotietotait ä. ä m lä malaisen miehen käytökseltä. e ä hy vä . Pohjan neito antaa hänelle typeriä tehtäviä pyytäessään Väinämöistä vääntämään linnunmunan solmuun tai yllyttäessään tekemään vene värttin ine Kalevala nästä. Runoelma lienee synkimpiä, mitä kansanperinteet tuntevat. LUONTOSUHTEEMME ON Täydellinen sankari puuttuu Kalevalainen viisaus on Maulan mukaan tietotaitoa elää hyvää elämää. Kullervo lausuu pahuuden syntysanat, joissa ei ole mitään sovituksen mahdollisuutta kysyessään miekaltaan: syötkö verta syyllisien ja miekka vastaa, että syönpä verta syyttömänkin. Kiivautta ja kostonhimoisuutta ei Kalevalassa pidetä sinänsä pahana ominaisuutena, mutta jos kosto ja viha alkavat määrätä ihmisen elämää, se johtaa tuhoon. Kalevalassa ei ole täydellisen hyvää sankaria. Kalevalainen ihminen pyrki tulemaan mahdollisimman hyvin toimeen, mutta ei hallitsemaan luontoa. Tässä se poikkeaa jyrkästi kristillisestä hyvän ja pahan kahtiajaosta. Lopulta Kullervo syöksyy miekkaansa. B kulttuuri KU Tää yhteiskunta on rakennettu tietynlaisille ihmisille, joilla on tietynlaiset haaveet ja lähtökohdat
Jos ei tunne asioiden ja esineiden luonnetta, niiden kanssa on vaarallista olla tekemisissä. Lääkärinä toimiminen merkitsee vastuun ottamista hallitsemiensa tietojen ja taitojen avulla. Toisin sanoen on ikään kuin loihdittava itsensä lääkäriksi osoittamalla olevansa lääkäri. Silloin nähdään raudan luonne suhteessa ihmiseen, miten sen kanssa on käyttäydyttävä, millainen sen luonto on. Kolmantena esiintyjänä näyttämöllä on muusikko-äänisuunnittelija Sami Silén. Punavalkoinen pelkistetty puvustus ja rekvisiitta tuovat näyttämölle puhtauden, synnin ja veren. Punainen johto muodostaa lattialle piirin. HELSINKILÄISTÄ teatteriyleisöä hemmotellaan pitkin kevättä kotimaisilla kantaesityksillä. Helmi-maaliskuun taitteessa viikon sisällä saavat ensi-iltansa kolme hyvin erilaista esitystä: Pölyyntyvää perheidylliä (Kellariteatterin Katiska, kuvassa), työ- elämää (Kapsäkin Huippuosaajat!) ja ydinjätteitä (Kansallisteatterin Luolasto) kuvaavat näytelmät. Katiskassa perhe taantuu kesämökillä. Väinämöinen ei hyväksy Marjatan poikaa yhteisön jäseneksi, mutta kun poika ristitään, hänestä tulee Karjalan kuningas ja Väinämöinen joutuu väistymään ja katoaa ikiajoiksi. Musiikkiteatteri Kapsäkissä tartutaan työelämään mustalla huumorilla. Huippuosaajat! syöksyy nou- sukauden aallonharjalta lomautusuhan pohjamutiin. Helsingin vierailuesityksissä keskustelut alusti Joni Valkila Uskontojen uhrit ry:stä, Seinäjoella alustajat ovat seurakunnasta. Suomen ensimmäisenä yleisötyön läänintaiteilijana Seinäjoella työskentelevä Hanna Korhonen jatkaa teeman käsittelyä Uskonto ja taide -projektissa. Tietäjän tieto todennettavissa. Maula huomauttaa, että tietäjä voi ryhtyä kalaksi, asettua lohen asemaan ymmärtääkseen lohen nousun ikään kuin sisältä päin. Kalevalassa raudan syntyperä luetellaan tarkasti. . Valelääkäri tai valekirvesmies tai valetietäjä ei tähän kykene. Maulan mukaan kalevalainen tietäjä eroaa profeetasta siinä, ettei tietäjä kehota heimoaan kääntymään pois esimerkiksi synnin ynnin tieltä, kuten Israelin profeetat. /LIITY I F . M A P . WWW 1 0 0 60 0 0 3 0 . H PU Anna Paju LISÄÄ esityksestä Kansan Uutisten verkkolehdessä. Juha Drufva JUHA DRUFVA Risto Maulan mielestä loitsuihin liittyvä tietokäsitys on sen tapaista viisautta, mitä meiltä nykyaikana puuttuu, tai sitä ei osata enää etsiä. Säännöt luetaan tiiliskivestä, aivot pestään vessaharjalla. 23. Kun taloa ruvetaan rakentamaan, ryhdytään kirvesmieheksi ja otetaan vastuu talosta. Se viittaa sanontaan, että kun lehtolapsi syntyy, on käyty marjassa. Oliko valelääkäri ryhtynyt lääkäriksi vai näyttelikö hän lääkäriä. Hän syö puolukan ja siitä paksuksi joutuupi. Jos ei mitään kaloista tiedä, paha on ryhtyä kalaksi. . Ohjaaja Jukka Keinonen kuvailee näytelmää aikuisten satumusikaaliksi, joka sisällöltään on katu-uskottavaa yhteiskunnallista kabareeta. Anna Paju JUKKA KONTKANEN Venla Korja (vas.) ja Hanna Korhonen Vimmainen teos hengellisestä väkivallasta Asioiden luonne tunnettava Maulan mielestä loitsuihin liittyvä tietokäsitys on sen tapaista viisautta, mitä meiltä nykyaikana puuttuu, tai sitä ei osata enää etsiä. Kun tuntee raudan olemuksen, osaa varoa, eikä sitä tarvitse pelätä. Tosin hän vielä laulaa, että annapas ajan kulua, päivän mennä, toisen tulla, taas minua tarvitahan uuen sammon saattajaksi, uuen soiton suorijaksi. Tässä kuvataan aikakauden muutos. Laura Ruohosen uutuusnäytelmä Luolasto on kertomus maasta, joka aikoo haudata ydinjätteensä ja sitten unohtaa koko asian. Se näyttää kuinka heiveröiset ovat sietokykymme rajat, kun romahdukseen riittää niistämisen ääni tai kalan kuolema. lukasta raskaaksi tulevaa Marjatta-neitsyttä pidetään viattomana, mutta hänet kuvataan hemmotelluksi tyttäreksi, koreaksi kuopukseksi ja hienohelmaksi, joka ei pärjää paimenessa koska pelkää matoja ja sisiliskoja. . On eri asia toimia lääkärinä ja valehdella olevansa lääkäri. Jos Einstein olisi tavannut Väinämöisen, olisi Väinämöinen saattanut todeta: ?Sinä kyllä tiedät suhteellisuusteorian, mutta kerropa minulle atomipommin ja ydinvoiman syntysanat ja millainen niiden luonto on. Kun Joukahainen esittelee Väinämöiselle tietojaan rakentamisesta ja maantiedosta, Väinämöinen toteaa lakonisesti: Lapsen tieto, naisen muisti, / ei ole partasuun urohon. Tämä Joukahaisen nippelitieto on Maulan mukaan arkipäivän käytännön tietoa, mutta Väinämöinen omaa suurta tietoa maailman syntyhistoriasta. Tämän vimmainen esitys tuo hienosti esiin. Katsojaakin melkein sattuu, kun Venla Korja vääntelee Hanna Korhosen raajoja tai kun Korhonen läimii itseään. Rauta on ihmisen palvelija, mutta myös vaarallinen sota-aseena. Kun Väinämöinen lyö kirveellä polveensa värttinästä venettä veistäessään, hän oppii raudan olemuksen. . Yhteisön säännöt luetaan tiiliskivestä, aivot pestään vessaharjalla. Jokaisen esityksen päätteeksi järjestetään yleisökeskustelu, joka monelle katsojalle onkin varmasti tarpeellinen. Ne eivät ole koskaan täydellisesti ihmisen hallittavissa. SEINÄJOEN kaupunginteatterin teatteria, tanssia ja musiikkia yhdistävä Paleltunut taivas käsittelee yhteisön ja yksilön suhdetta. Kaikissa yhteisöissä käytetään valtaa, joko vastuullisesti tai väärin. Paleltunut taivas pureutuu yhteen kauheimmista tavoista: uskonyhteisöjen hengelliseen väkivaltaan. Hengellisen väkivallan aseena ovat sanat, mutta sen vaikutukset tuntuvat ruumiissa. Se voi olla turvallinen tai ahdistava, se voi kuristaa, olla katkaistava napanuora tai pelastava köysi
Teatteri Nainen myytävänä » Svenska Teaternin dokumenttinäytelmä Kvinna till salu tutkii seksuaalisiin tarkoituksiin käytävää ihmiskauppaa. JHL:n vasemmisto ja sitoutumattomat PRO-TUKIPISTEELLÄ TARJOTTIIN tukipalveluita ihmiskaupparikosten uhreille 181 kertaa vuoden 2013 aikana. Journalisti Jeanette Björkqvistin ja ohjaaja Marcus Grothin dokumentaarinen esitys Kvinna till salu perustuu laajaan tutkimukseen ihmiskaupasta Suomessa sekä aiemmin julkaisemattomiin oikeudenkäyntiaineistoihin. Näissä suomalaisissa oikeudenkäynneissä miehet . Hän oli erikoinen, lapsellinen, naiivi. Toisen naisen oli pakko opettaa hänelle aivan kaikki: työajat, hinnat, miten tehdään töitä.? Syytetyt todistavat tapauksessa, jossa ihmiskaupan uhri oli kehitysvammainen nuori virolainen tyttö. järjestetyssä Pohjoismaisessa Ihmiskauppa ja työelämä -konferenssissa todettiin uhrien tunnistamisen olevan suurin haaste ihmiskaupan vastaisessa työssä. Ote oikeudenkäyntiaineistosta: ?Kun kulli seisoo, aivot lakkaavat toimimasta.? Näin sanoi yksi niistä sadoista asiakkaista, jotka ostivat seksiä kehitysvammaiselta virolaiselta. MARRASKUUSSA 2013 www.metalliliitto.fi Anna Paju SVENSKA TEATERN. Ikäraja 16 vuotta. » ?En todellakaan osannut epäillä jonkin olevan pielessä ostaessani häneltä seksiä.? 24. Se sukeltaa syviin vesiin, jotka ympäröivät keskustelua seksuaalisiin tarkoituksiin käytävästä ihmiskaupasta. OTTEITA OIKEUDENKÄYNTIAINEISTOISTA: ?Ei tietenkään ollut hauska kuulla, että hän masentui ja kuuli ääniä päänsä sisällä tämän seksijutun jälkeen. Mies tuomittiin käräjäoikeudessa mutta vapautettiin hovioikeudessa. ?-- oli aika selvää, ettei hänellä ollut kaikki kohdallaan, kun häntä katsoi. ovat syytettyinä ihmiskaupasta tai teoista, joissa on ihmiskaupalle ominaisia piirteitä. Hyvin harvat on tuomittu nimenomaan ihmiskaupasta, ja ne, jotka on tuomittu, ovat syyl- IHMISKAUPPA SUOMEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Toisen henkilön paritusrikoksen kaltainen seksuaalinen hyväksikäyttö Pakkotyö tai muunlainen ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin saattaminen Elinkauppa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa. Oleellista ihmiskaupan tunnusmerkistön täyttymiselle on, että rikoksen uhri on erehdytetty tai hänet on riippuvaista asemaa tai turvattomuutta hyväksi käyttäen alistettu esimerkiksi toimimaan prostituoituna. Aatteella arjessa! Uhri on yleensä riippuvuussuhteessa rikoksen tekijään, joka ylläpitää riippuvuutta laittomin keinoin esimerkiksi uhkailemalla, väkivallalla tai vapautta rajoittamalla. listyneet erittäin raakoihin tekoihin: kehitysvammaisten naisten ja alaikäisen tytön hyväksikäyttöön. KVINNA TILL SALU ei tekijöidensä mukaan ole mo- raalinen näpäytys, vaan teos, joka ensimmäisen kerran tuo esiin Suomessa käytävän ihmiskaupan tällä tasolla, tässä muodossa. ?Sillä tätä ei tapahdu vain ulkomailla, seksuaalista hyväksikäyttöä esiintyy myös meillä. Oletustemme vastaisesti, uhrit eivät näytä uhreilta, ja hyväksikäyttäjä saattaa hyvin olla joku, jonka tunnet.? Missä kulkee vapaaehtoisuuden raja ja missä kulkee uhrin ja aktiivisen osapuolen raja? Kvinna till salu osoittaa, että kyse on vaikeista päätöksistä niin yksilöiden kuin tapauksia todistavien ja niitä tuomitsevienkin kannalta. Tai että hän siitä johtuen oli niin huonossa kunnossa, että hänet vietiin sairaalaan ja pidettiin siellä kolme kuukautta sen jälkeen, kun poliisi löysi hänet. Mutta vaikka kaikki tämä onkin todella surullista, en todellakaan osannut epäillä jonkin olevan pielessä ostaessani häneltä seksiä.? Seksin ostaja ihmiskauppa-jutussa, jossa uhri oli psyykkisesti vajavainen virolainen. Hän ei osannut sanaakaan suomea, joten toinen nainen diilasi hänelle asiakkaita puhelimitse ja huolehti siitä, että virotar pysyi asunnossa. ja naiset . Rooleissa Anna Hultin, Niklas Åkerfelt. Jeanette Björkqvist ja Marcus Groth: Kvinna till salu
Pietarin radikaalien parissa Europaeuksesta kasvoi rauhan puolustaja, vapauden rakastaja, kansan ystävä ja poliisin silmissä jopa terroristi. Väitetty hulluus oli monet kerrat neroille tyypillistä omalaatuisuutta ja liian varhaista viisautta. Irtautumispyrkimyksiä oltiin näkevinään kaikilla raja-alueilla, myös Suomessa, missä kansa odotti . Jotakin Europaeusten sosiaalisesta asemasta kertoo se, että vuonna 1795 kirkkoherran pappilassa vieraili suuriruhtinas Konstantin ja vuonna 1803 keisari Aleksanteri I. Käyntinsä muistoksi majesteetti lahjoitti kultaisen nuuskarasian. Ylioppilasvuosinaan Europaeus kirjoitti ja painatti ?Laulun perintöruhtinas Aleksanterille?, mutta Pietarissa hän liikkui lähellä utopiasosialisti Mihail Petra?evskin salaseuraa, jonka tunnetuin jäsen oli Fjodor Dostojevski. Salaseuralaiset halusivat lakkauttaa Venäjältä yksinvallan, maaorjuuden ja sensuurin. Tverin Karjalasta löytyi aivan uusia runokyliä ja Aunuksesta naissankari Ahti Saarelainen, jonka Lönnrot sulautti Lemminkäiseen. Pietarin tien kulkija oli kuitenkin sysättävä syrjään ja julistettava hulluksi, jotta Lönnrotin maine loistaisi taivaisiin saakka. kapinakäskyä. Tämä oli vaarallista puhetta, joten vuonna 1849, kun salaseura viimein paljastui, sen aktivistit tuomittiin kuolemaan. Hurmeelle Europaeus on samalla tavoin kaksijakoinen henkilö, Don Quijote ja aikansa narri, mutta myös näkijä ja tekijä. DANIEL EUROPAEUS (1820?84) syntyi pappilan kuopuksena Savitaipaleella, lähellä Lappeenrantaa. Tutuille hän oli Sipi tai Manu, vieraille Taneli. Savitaipaleen kansankynttilät alkoivat puuhata Europaeukselle 1960-luvulla muistomerkkiä. Tolkieniin. Teatterinjohtaja Emilie Bergbomin mukaan Europaeus oli suomalaisuuden ensimmäinen uhri, ja Kempeleen kirjaston perustaja, talollinen Matti Junttila käytti raamatullista ilmaisua ?yksi kallis uhrilammas?. SAVITAIPALE KUULUI venäläiseen Suomeen, joka liitettiin vasta vuonna 1812 muun Suomen yhteyteen. R. Pietarin tapahtumat viittasivat niin ikään ruuvien löystymiseen: ?Sipi Europaeus kuuluu Pietarissa taas joutuneen poliisin kynsiin jostakusta valtiollisesta syytöksestä, jonka hän muka on tehnyt; vaan puheiden mukaan kuulutaan hänen kanssaan meneteltävän niin kuin mielipuolen, ei niin kuin järjellisen rikkojan.? Aleksis Kivestä Ahlqvist käytti yhtä siekailematonta kieltä, mikä pelästytti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran. R. ja toinen Pietarissa, Ohtan köyhäinsairaalassa. näin sanottiin . Seitsemän veljeksen koko painos laitettiin kolmeksi vuodeksi lukkojen taa ja otettiin esiin vasta, kun hullu kirjailija oli taatusti kuollut. Kiven ja Europaeuksen kohtaloissa on kosolti samaa: toinen nääntyi hengiltä veljensä ?vesihoitolassa. Molemmat olivat poikamiehiä, joilla ei ollut ikinä vakituista leipäpuuta eikä lapsuuden jälkeen varsinaista kotia. Mutta kun Kivi nuokkuu nyt Kansallisteatterin edessä suomalaisen kirjallisuuden ja erittäinkin draaman ruumiillistumana, Europaeuksen tuntevat vain harvat. Veistäjäksi valittiin oman pitäjän poika Viljo Savikurki, joka pilasi myös Kouvolaan tilatun Unto Seppäsen patsaan. Tänään Kalevalan päivänä tilanne saattaa kohentua, sillä Kansallisteatterissa saa kantaesityksensä Juha Hurmeen Europaeus-komedia. Kalevalaseuran vuosikirja 1988 omistettiin Europaeukselle ja otsikoitiin sanoilla ?Suurmies vai kummajainen?. Nykyisin kartanohotellina toimiva Olkkola oli Europaeuksen lapsuudenkoti, mutta kun hänen äitinsä So?a Peijo oli vain pappilan karjapiika, poika kiskottiin postuumisti salin sohvalta palveluskunnan puolelle. Isä, sivistynyt ja avarakatseinen kirkkoherra Peter Adolf Europaeus ei epäsäätyistä avioliittoa kavahtanut. Yhdeksää lastaan hän opetti ja ohjasti niin, että melkein kaikki päätyivät Venäjälle. ALEKSIS KIVI nousi julkisuuteen näytelmällään Kullervo, ja sittemmin Kullervoa ovat käsitelleet monet mestarit Jean Sibeliuksesta ja Akseli Gallen-Kallelasta englantilaiseen J. Päivä oli joulukuun ensimmäinen, joten lapsi sai adventin kunniaksi kolme teoforista nimeä: David Emmanuel Daniel. Kolumni / Pirjo Hämäläinen Yksi kallis uhrilammas ?TUON ALUN perin melko runsailla luonnonlahjoilla siunatun miehen päästä on jokin ruuvi irti, joskaan hän ei ole niin täysin hullu, ettei osaisi toisinaan kirjoittaa jokseenkin järkevästi.? Näin arvioitiin runo- ja kielimies Daniel Europaeusta Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, mutta August Ahlqvist pani paremmaksi ja moitti tämän paikannimitutkimusta ?houreeksi hulluin huoneesta?. Jokainen heistä saa kiittää aiheestaan Europaeusta. » Kullervon särmikäs persoona puhuttelee edelleen, kun taas muut tyypit alkavat olla tosi pölyisiä. Elias Lönnrot piti Inkeriä mitättömänä runoalueena, mutta Europaeus tunsi Pietarin ympäristön ja Parkalan eli Pargolovon köyhäinhautaan hänet lopulta myös heitettiin. Teloitus osoittautui kuitenkin karkeaksi pilaksi, ja tuomitut, näiden joukossa Dostojevski ja Aleksandr Jevropeus, pelastuivat viime hetkellä. Europaeus tapaili sukulaismies Jevropeusta ja muita petra?evskilaisia Venäjän maantieteellisessä seurassa, joka oli luvallinen järjestö ja samalla kielletyn toiminnan kulissi. Kun Europaeus tutki indoeurooppalaisia kieliä ja ilmoitti samaan syssyyn, että ihminen on lähtöisin Afrikasta, häntä alettiin kutsua pilkkanimellä IndoEuropaeus-Afrikanus. Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko. 25. Inkeriläiskylistä Europaeus löysi naisten rikkaan lauluperinteen ja traagisen maaorjan, Kullervon. Vanhassa Kalevalassa seikkailivat Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen, mutta Europaeuksen mullistavat löydöt pakottivat Lönnrotin laatimaan Uuden Kalevalan, jossa oli neljäntenä sankarina Kullervo. Samastuuko joku mahdollisesti Ilmariseen, kuten Kalervo Palsa samastui Kullervoon? Europaeus pitäisi tunnustaa Kalevalan toiseksi tekijäksi, sillä hän kaivoi esiin myös suuret runonlaulajasuvut, Ilomantsin Sissoset, Korpiselän Vornaset ja Suistamon Shemeikat. Tämä muistetaan leipään piilotetusta kivestä, kiroilusta ja julmasta kostosta. Kullervon särmikäs persoona puhuttelee edelleen, kun taas muut tyypit alkavat olla tosi pölyisiä. Salkku kainalossa tepasteleva Europaeus näyttää jäykältä virkamieheltä, mikä oli sangen kaukana totuudesta. Europaeus-museo sijoitettiin Olkkolan hovin pihalle, punamullattuun väentupaan
Yleisradion johtoon valitun Hella Vuolijoen lisäksi radion palkattiin uuden poliittisen linjan toimittajina muun muassa Lauri Kantola, Kalevi Kilpi, Matti Kurjensaari, Unto Miettinen, Olavi Paavolainen ja Erkki Vala. Uola lainaa mielellään myös henkilöä vähemmän mairittelevia luonnehdintoja ?vilttihousu?, ?pehmo?, ?kiero mies. Ne kohdistuivat alusta asti nimenomaan vasemmistolaiseen poliittiseen ja ammattiyhdistysliikkeen järjestöihin ja julkaisuihin. Sitä kirjassa ei käsitellä lainkaan sen paremmin kuin yleensäkään SKP/SKDL:n todellisia poliittisia tavoitteita ja toimintaa. Kirjan lähdeviitteistä (kaikkiaan 901) huomattavan osan muodostavat Valtiollisen poliisin ja Suojelupoliisin raportit ja ilmoitukset (ilmiannot). Mutta tekijä tuleekin muistuttaneeksi, että tämä lainsäädäntö ja turvasäilökäytäntö ei ollut suinkaan kommunistien keksimä, vaan se tuli perintönä aiemmilta porvarillisilta hallituksilta ja eduskunnalta aina 30-luvun kommunistilaeista lähtien. Sananvapauden ja järjestäytymisoikeuden rajoitukset olivat puolestaan jo sisällissodan perua. ja ?poliittisesti puolilukutaitoinen?. Kirjaan on koottu melko näyttävä esimerkkiaineisto ?vaaran vuosien. Niillä höystetään lehtiselostuksia ja lehdissä julkaistuja puheita, jotta saadaan kommunistien puheet ja kirjoitukset näyttämään toisenlaisilta, kuin mitä itse tekstit sellaisenaan sisältävät. Näiden lakien käsittelyn yhteydessä Uola. Näin ne on helppo leimata pelkäksi kansaa hämäämään tarkoitetuiksi propagandajulistukseksi. Uuden vallanottajat ja asekätkijät Aluksi luonnehditaan ?uudet vallanottajat? Aimo Aaltonen, Ville Pessi, Kauko Heikkilä, Cay Sundström ja ministerit Yrjö Leino, Yrjö Murto, Matti Janhunen, Hertta Kuusinen-Leino sekä vasemmistososialistiset ministerit Mauno ja Eino Pekkala, Johan Helo, Reinhold Svento ja Eino Kilpi. toimintaa kostona oikeistoporvaristolle. Siinäkin taistelussa kommunistien panos oli varsin ratkaiseva. Niistä jotkut ovat omien puoluetovereiden esittämiä, mutta varsin monet muun muassa Paasikiven päiväkirjamerkintöihin perustuvia. Mikko Uola kertoo jättäneensä sotasyyllisyysprosessin ja yya-neuvottelut esityksensä ulkopuolelle, koska niitä on hänen mukaansa käsitelty kirjallisuudessa varsin perusteellisesti. Uola muistaa mainita tältä alueelta vain Arabian tehtaan lakon, ?Leino-lakot. Tänä päivänä voidaan helposti nostaa esikuvaksi Nelson Mandela sekä Mahatma Gandhi, jonka vaikutus ei vielä sotien jälkeisessä maailmassa ollut kuitenkaan samaa luokkaa. Toinen tekijän huomautus koskee sitä seikkaa, että aiemmissa tutkimuksissa on lähes kokonaan sivuutettu sodan jälkeen ulkomaille suuntautunut poliittisista syistä johtunut pakolaisuus. Tutkimusretkensä tulokset hän on julkaisut kirjassaan Unelma kommunistisesta Suomesta. Uola pyrkii kertomaan, keitä olivat äärivasemmistoon kuuluneet, Suomen soluttajat ja sosialisoijat, joille valta maistui, ja jotka pyrkivät käyttämään hyväkseen tilannetta johtaakseen maan sosialismiin ja kommunismiin? Mistä he tulivat ja millä keinoin he pyrkivät päämääräänsä. Sen sijaan hän käy läpi asekätkentäjutun syytteitä ja tuomioita. Asekätkentäjutussa samoin kuin sotasyyllisyysjutussa oli säädettävä tuomion julistamista varten arvostelua herättänyt takautuva laki. Kysymykseen yrittää vastata historioitsija Mikko Uola uudessa kirjassaan. TURKULAINEN VALTIOTIETEIDEN tohtori ja poliit- tisen historian dosentti Mikko Uola on tutkinut Etsivän keskuspoliisin, Valpo I, Valpo II ja Supon arkistoja vuosilta 1944?1953 eli välirauhansopimuksesta Stalinin kuolemaan. Olisi ollut rehellistä tunnustaa, että nämä oikeiston toimeenpanemat rajoitukset olivat sisällissodassa voittaneen porvarillisen oikeiston kostoa oikeuksiaan vaatineelle ja niitä puolustamaan nousseelle työväestölle. Missä määrin sodan jälkeisen vasemmiston toiminnan käyttövoimana oli koston ajatus ja mikä osuus oli todellisella pyrkimyksellä de- Tutkimus sivuuttaa ay-liikkeen taistelun parempien työehtojen kehittämisen puolesta. 26 mokratian ja oikeudenmukaisuuden palauttamiseen ja kansan elinolojen parantamiseen, se jääköön kunkin oman tulkinnan varaan. Kirjat Punainen Valpo ja vaaran vuodet jälleen kohteena » Keitä olivat vaaranvuosien äärivasemmistoon kuuluneet, Suomen soluttajat ja sosialisoijat, joille valta maistui. Risto Hölttä, Jorma Uitto, Veikko Sippola, Erkki Kivimäki ja muita Punaisen Valpon etsiviksi ja kuulustelijoiksi nimitettyjä. Henkilötiedot on myös SKP/SKDLn lehtien päätoimittajista kuten Vapaa Sanan päätoimittaja Raoul Palmgrenista ja Työkansan Sanomien Mauri Ryömästä. kommunistisen sisäministerin erottamista vastaan sekä elokuun 1949 Kemi Oy:n työläisten lakon, jota Uola nimittää yksioikoisesti Kemin kapinayritykseksi. Uola siteeraa slovakkikirjailija Ladislav M?a?kon romaanin Vallanmaku kommunistijohtajaa todeten, etteivät suomalaiset kommunistijohtajat vetäneet sentään vertoja romaanisankari Galovi?ille, vaan jäivät ?lähes pelkiksi lakkojen järjestäjiksi ja kansan kiihottajiksi?. Unelma kommunistisesta Suomesta jää hämäräksi. pakolaisista ja heidän kohtaloistaan. Kolmas tekijän eteen aineiston tutkimisen yhteydessä noussut asia oli Urho Kekkosen nimi ja hänen erikoinen roolinsa äärivasemmiston toimintaa sivuavissa kysymyksissä. Kekkoskauna paistaa joka tapauksessa kirjan sivuilta kirkkaana. Yksinkertaistettu kuvitelma Tekijä sanoo tavoitteenaan olleen yleistajuinen kuva siitä, mihin Suomea oltiin viemässä ja miten siinä onnistuttiin tai epäonnistuttiin. Kun lähtökohtana on yksinkertaistettu kuvitelma kommunistien väkivaltaiseen vallankumoukseen tähtäävästä pyrkimyksestä, jää tutkimuksen ulkopuolelle kokonaisuudessaan se poliittinen lainsäädäntötyö, jota kansandemokraatit eduskunnassa ja kolmen suuren hallituksessa ajoivat. Samoin sivuutetaan kokonaisuudessaan ammattiyhdistysliikkeen taistelu parempien työehtojen ja työlainsäädännön kehittämisen puolesta. Ohranan valtaajina luetellaan Kilu Kivilahti, Eino Pekkarinen, Eero (Patu) Hautojärvi, Pehu Takatalo ja myöhemmin Erkki Tuominen. Tekijä mainitsee esipuheessaan, että aiemmissa tutkimuksissa on jäänyt vähälle huomiolle sodanaikaiseen poikkeuslainsäädäntöön liittyneen turvasäilökäytännön jatkuminen sodan jälkeen poliittisten vastustajien rankaisemisessa. Eräänä tendenssinä on pyrkimys kuvata vasemmiston (SKP/SKDL) toimia ja erityisesti ?Punaisen Valpon
Johtotehtävissä olleille se merkitsi myöhemmin tuntuvia valtion eläkkeitä. Eduskuntavaalikamppailussa erityisesti sosialidemokraatit kävivät kiivaimmin SKDL:n vastaiseen kamppailuun ja muun muassa levittivät huhua kommunistien vallankaappaushankkeista, johon saatiin presidentti Paasikivikin uskomaan tai ainakin hän oli uskovinaan. Mitään todisteita kommunistien vallankaappausvalmisteluista ei ole koskaan esitetty, eikä niitä ole Uolallakaan, mutta ehkä hän laskelmoi, että on taas sopiva aika nostaa esiin vanhat tarinat. Yhteenvetona siitä, mitä suomalaiskommunistien käteen jäi sodanjälkeisten vuosien hurjimmista tavoitteista Uola toteaa, että epäonnistumiseen oli monia syitä: vallankumouksellisten dogmaattisuus, osaamattomuus käyttää hyväkseen tilannetta, kansan mielialojen tuntemattomuus ja huonot yhteydet kansaan. Hirviseppä. Sisäministeriksi keväällä 1945 nimitetty Yrjö Leino toimeenpani Zdanovin vaatiman listan mukaisesti 19 venäläistaustaisen henkilön pidättämisen ja luovutuksen Neuvostoliittoon. Uusi Supo miehitettiin uusilla henkilöillä Punaisen Valpon väki siirrettiin pääsääntöisesti lakkautuspalkalle. 10. Stalin käytti Suomen suhteen sovittelevaa linjaa toistaen tietyssä määrin Aleksanteri I politiikkaa 1809 sodan jälkeen. Kekkoskauna paistaa kirjan sivuilta kirkkaana. Oiva Björkbacka MIKKO UOLA: Unelma kommunistisesta Suomesta 1944?1953. 452 sivua. 27. Leinon-sumpuksi Uolan nimittämään turvasäilöön määrättiin muitakin kuin asekätkennästä epäiltyjä. Osansa oli silläkin, että suomalaiset olivat taistelleet Neuvostoliittoa vastaan Hitler-Saksan aseveljinä, kun monissa muissa Euroopan maissa oli voimakkaat kansalliset vastarintaliikkeet fasisteja vastaan. Kolmen suuren eduskuntaryhmän tukeen nojannut hallitus erosi ja tilalle nimitettiin Fagerholmin johtama sosia- OV E R PR E SS lidemokraateista koottu vähemmistöhallitus. Se ryhtyi nopeasti purkamaan edellisen hallituksen aikaansaannoksia. Eduskunta hyväksyi 23. Kirjassa on 152 nimen ilista turvasäilöön marraskuusta 1944 elokuuhun 1947 määrätyistä henkilöistä. pidettäviä, kuten Ernesti Hentunen ja Reino ?Palle. 1948 valtiollisesta poliisista annetun lain kumoamisesta sekä samalla hyväksyttiin uusi laki Suojelupoliisista. Hän sai tosin jälkikäteen hallituksen hyväksynnän toimenpiteelleen, mutta silti tapausta käytettiin syytettäessä Leinoa virkaaseman väärinkäytöstä ja epäluottamuslauseen perusteluna eduskunnassa keväällä 1948. Linjan muutos kesän 1948 vaaleista Kesän 1948 eduskuntavaaleissa SKDL kärsi tuntuvan tappion. Neuvostoliiton (puna-armeijan) tuen puuttuminen. Suomalaiset olivat lopen väsyneitä vuosia kestäneeseen sotaan. Minerva 2013. Kenen mieleen tuli siinä rytäkässä ottaa aseet mukaan ja lähteä porvareita jahtaamaan. Oikeistolaiset upseerit aloittivat asekätkennän osittain mahdollisia sisäpoliittisia tarkoituksia varten, osaltaan myös Neuvostoliiton miehityksen pelossa. Kevään 1945 eduskuntavaalitulos puhuu kuitenkin muusta. Lisäksi lähinnä kaiketi poliittisina ?viihdetaiteilijoina. ALL saa aiheen osoittaa Urho Kekkosen kommunistien ja valvontakomission neuvostoliittolaisten myötäilijäksi. Asekätkentäjutun yhteydessä mainitaan pidätetyn 1 709 henkilöä, joista 132 määrättiin turvasäilöön. Miehillä oli kiire luovuttaa aseensa ja päästä kotiin. Puna-armeija ei miehittänyt Suomea. Erikseen tekstissä mainitut tärkeimmät nimet: Arne Anthoni Yrjö Koskinen Aarne Korteaho, Johannes Uravirta ja Reino Castren. Listalla on myös useita upseereita eversteistä vääpeleihin
Vuonna 1907 alkanutta uraa kansanedustajana kesti yhtäjaksoisesti 28 vuotta. Kriiseissä tarpeen Paasivuori toimi viiteen otteeseen niin SDP:n kuin Suomen Ammattijärjestön (SAJ) puheenjohtajana. Vasemmiston edustajista paikalla oli ainoastaan Matti Paasivuori. Agitaattorista tuli » Omana aikanaan Suomen työväenliikkeen johtoon ja poliittiseen eliittiin, kansanedustajaksi ja ministeriksi nousseen Matti Paasivuoren toiminnassa oli keskeistä työ, jolla rakennettiin hyvinvointiyhteiskunnan perustuksia. TEKSTI Hannu Hurme SUOMALAISEN TYÖVÄENLIIKKEEN historiankirjoi- tus on saanut merkittävän lisäyksen Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran ja Työväen arkiston julkaistua tohtori, erikoistutkija Marjaliisa Hentilän kirjoittaman elämäkerran Matti Paasivuoresta (1866?1937). Kun ajattelee, miten merkittävä toimija Paasivuori viime vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä suomalaisessa työväenliikkeessä oli, voi pitää suorastaan ihmeellisenä sitä, ettei hänen tiestään tätä ennen ole kirjoitettu kattavaa elämäkertaa. Paasivuoresta oli Työväen Arkistoon koottu aineistoa, joka oli järjestämättä ja kokoamatta kokonaisuudeksi. TYÖVÄEN ARKISTO Eduskunnan ensimmäinen istunto sisällissodan päättymisen jälkeen 19.5.1918 Heimolan talossa. Häntä tarvittiin kriisiaikojen ja ylimenokausien puheenjohtajana. tähänastisessa historiankirjoituksessa. . Työhön ryhtyi vuonna 2000 Työväen Arkistoon virkavapaalta palannut Hentilä. . Hän myös taisi keinot punoa sovun aineksia työväenpuolueiden välille. Kansanedustajaksi aktiivisena agitaattorina toiminut kirvesmies valittiin ensimmäisissä eduskuntavaaleissa. Matti Paasivuori oli työväenliikkeen järjestöissä puurtaja, joka on tutkimuksissa jäänyt räiskyvämpien poliitikkojen varjoon. Paasivuoren arkiston lisäksi käytettävissä oli myös muun muassa hänen poikansa 28 Arvon ja tämän vaimon Tyynen arkistot, kansanedustajia molemmat, kertoo Hentilä. Räiskyvämpien varjossa Paasivuori oli lapsena orvoksi jäänyt torpparin poika eikä käynyt päivääkään koulua. Hän ei ollut koskaan pitkäaikainen puheenjohtaja. Matti Paasivuoren vallan huippujaksona voi Hentilän mielestä pitää vuotta 1926. Alkuvuodesta hän oli SDP:n puheenjohtaja, sitten puoli vuotta SAJ:n puheenjohtaja ja loppuvuodesta ministeri Väinö Tannerin halli-. Poliitikkona ja ay-toimijana Paasivuoren elämässä ei kuitenkaan ollut mitään suurta draamaa. Tämä Hentilä näkee syyksi hänen ?syrjään jäämiseensä. Siitä huolimatta hänestä tuli vuonna 1907 Suomen ensimmäinen työläistaustasta noussut ammattipoliitikko. Hän oli senaattori vuonna 1917 nimitetyssä Tokoin senaatissa, ministeri Tannerin hallituksessa vuonna 1926. . Hän toimi 40 vuotta järjestöelämässä, 30 vuotta sosialidemokraattisen puoleen johdossa ja melkein yhtä pitkään ammattiyhdistysliikkeessä. Sovittelija monessa Jos ketä, niin Matti Paasivuorta voi kutsua sovittelijaksi, päättelee elämäkerran kirjoittaja. Kirvesmiehen työt jätettyään hän johti helsinkiläistä ammattiyhdistystoimintaa täysi- päiväisenä poliitikkona. Ay-toimitsijana hän sovitteli ristiriitoja niin työntekijöiden välillä kuin työntekijöiden ja työnantajien välillä ? siinä missä laati lakko-ohjeitakin. Hän sovitteli poliittisia näkemyseroja yhtä hyvin ay-liikkeessä kuin omassa puolueessaan
Hän taiteili sd-puolueen sisäisten suuntausten välillä, eikä osallistunut aktiivisesti niiden organisoitumiseen. linnarauhan kaudella vuonna 1926 kommunistienemmistöisen SAJ:n puheenjohtajana. Hänestä tuli järjestön keulakuva sosialidemokraattien ja kommunistien välisellä sopimuksella. Hentilä kuvaa tätä Paasivuorelta uhraukseksi, johon hän ryhtyi koska halusi toimia yhtenäisen työväenliikkeen ja SAJ:n hyväksi. SAJ:n joutuessa sosialidemokraattien mielestä liialliseen kommunistivaltaan halusivat he irtaantua järjestöstä. Hän vaati ensimmäisessä eduskuntapuheessaan leipomotyöntekijöiden työajan rajoittamista ja yötyön poistamista. Työelämän parannusvaatimusten ohella Paasivuoren agendalla oli läpi elämänsä toiminta sosiaaliturvan, kuten tapaturmalain, työttömyysturvan, sairasvakuutuksen ja vanhuuseläkkeen puolesta. . Aallon kannattaminen vei Paasivuoren lähelle Tannerin vastaista oppositiota. Sellin ovet avautuivat, kun hän pystyi osoittamaan olleensa taistelujen ajan kotonaan. Paasivuori oli tätä vastaan. Paasivuori oli Tannerin vastustajien ystävä, summaa Hentilä. Yhtenäisyyden puolustaja Sovitteluhalulla ja -taidolla selittyy myös se, että Matti Paasivuori saattoi toimia ns. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2013. 446 sivua. 29. Sosialistisista edustajista valtiopäivien avajaisistuntoon päästettiin vain Matti Paasivuori ja hän toimi yksin opposition äänenä. Hänen sympatiansa ay-kommunisteja kohtaan vei häneltä sitten johtopaikan sosialidemokraattien perustamassa SAK:ssa, ja mahdollisesti myös puolueen puheenjohtajuuden vuonna 1930. Matti Paasivuori vuonna 1919. sovittelija Sisällissodan ulkopuolella . Eduskunnan 92 sosialistiedustajasta oli 56 määrätty vangittavaksi ja asetettavaksi syytteeseen valtionpetoksesta. Paasivuori piti kiinni siitä, että hänet oli valittu kansanedustajaksi. Hän arvosteli porvarillisia puolueita sotaan johtaneesta kehityksestä, puolusti eduskunnassa työväestön toimintaoikeuksia, toi esille kansalaisvapauksien rajoittamisen, häviäjien epäoikeudenmukaisen kohtelun ja vankileirien teloitukset ja kaikin puolin epäinhimilliset olot. Paasivuori oli myös jyrkkä monarkiahankkeen vastustaja. Tannerin vastustajien ystävä Marjaliisa Hentilä kuvaa kirjassa Paasivuoren toimintaa työväenasian tulisieluisena agi- Marjaliisa Hentilä HANNU HURME tuksessa. Tuo oli merkittävä vaihe Paasivuoren elämässä, mutta sitäkin merkittävämpänä Hentilä pitää hänen toimintaansa maan ajauduttua vuonna 1918 sisällissotaan. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaja . Hän ei hyväksynyt minkäänlaista väkivaltaa ja vastusti aseellista kumousta. Paasivuori kuului SDP:n puoluetoimikunnan vähemmistöön, joka ei missään vaiheessa hyväksynyt aseellista toimintaa. F. Säröjä heidän suhteessaan on Hentilä kuitenkin löytänyt. Puolueopposition kärkihahmon J. TYÖVÄEN ARKISTO Nykypäivän hyvinvointiyhteiskunta voisi olla Paasivuorelle eräänlainen sosialismin malli. taattorina, jonka rooliksi muodostui tehtävien karttuessa toimia ennen kaikkea ristiriidoista sivussa pyrkivänä sovittelijana. Matti Paasivuori 1866?1937. Paasivuori säilytti yhteiskunnallisen asemansa kohoamisesta huolimatta luokkatietoisuutensa, eikä koskaan unohtanut suurta ihannettaan, sosialismin ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan saavuttamista, summaa Marjaliisa Hentilä. MARJALIISA HENTILÄ: Sovittelija. Hän piti periaatteistaan kiinni, arvosteli väkivaltaan ryhtymisen kannattajia ja jäi pois puolueen ja SAJ:n johtotehtävistä. Sisällissodan alettua Paasivuorelle tarjottiin punaisten johtotehtäviä, mutta hän kieltäytyi niistä johdonmukaisesti. Paasivuori joutui sekä punaisten että valkoisten pidättämäksi. Punaiset pidättivät hänen Helsingin taistelujen viimeisenä päivänä, mutta hänet vapautettiin esikunnassa käydyn sanaharkan jälkeen. Myös Väinö Tannerin suhteilla vallanpitäjiin oli Hentilän mukaan vaikutusta siihen, miten Paasivuoreen suhtauduttiin. Yksin eduskunnassa Eduskunta kokoontui sisällissodan jälkeen tynkäeduskuntana. Hän pysyi sodan ulkopuolella. Hän tuki muutenkin tätä oppositiota kannattamalla henkilöitä, jotka puoluejohto yritti vaientaa. Paasivuori ei vastustanut Tanneria julkisesti, mutta tuki tämän vastaista politiikkaa suostumalla vastaehdokkaaksi vuoden 1926 puheenjohtajavaalissa. . Paasivuori oli henkeen ja vereen ammattiyhdistysmies, joka hakeutui liikkeen toimijaksi kohentaakseen työoloja maassa, kuvaa Marjaliisa Hentilä. Hän lähti jo 1890-luvulla kirvesmiesten ammattiosastossa toimiessaan ajamaan ensin kymmenen, sitten kahdeksan tunnin työaikaa. Yhtenä konkreettisena Paasivuoren kansanedustajakauden saavutuksena Hentilä nimeää vuonna 1907 säädetyn leipomolain. Tämä ei tarkoittanut sitä etteikö hän olisi valinnut puolensa. Paasivuoren ja Väinö Tannerin suhdetta voi kuvata työparisuhteeksi. Valkoisten kuulusteluihin hänet vietiin heti valtauksen päätyttyä. Nykypäivän hyvinvointiyhteiskunta voisi olla Paasivuorelle eräänlainen sosialismin malli, jonka purkamista vastaan hän takuulla taistelisi. . Hänen voi siis sanoa rakentaneen tämän päivän pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustuksia. He tekivät yhteistyötä puolueessa, valtiontasolla ja osuuskauppaliikkeessä
Jokseenkin saman tien menee neitsyys tyyliin ?nyt sekin on tehty?. Taustalla ovat enemmän seksuaalikulttuuriset paineet kuin viehtymys puolituttuun partneriin. Katsojalle asia osoitetaan lyhyillä näytteillä valikoitujen asiakkaiden kanssa. Mikä saa vakavaraisen porvarisperheen teini-ikäisen jälkeläisen ryhtymään osa-aikaiseksi prostituoiduksi. Musiikki: Philippe Rombi. Ei kun tulkitsemaan ... Avoin lopetus on esimerkillisen toimiva. Katsoja voi vain arvailla, mihin vie tytön tie tästä eteenpäin. Kirjoittaja-ohjaaja Francois Ozon päivittää maineikkaan Eric Rohmerin elokuvien maailman tylylle 2010-luvulle. Syvemmin roolihahmoa kuvastavat termit kalsea, ylimielinen, hämmentynyt, surumielinen, voitonriemuinen tai kyyninen. Sille tarjoaa erään hyvän taustan kohtaus, jossa Isabelle ja luokkatoverinsa lukevat ja erittelevät runoilijalegenda Arthur Rimbaud?n tekstiä nuoresta rakkaudesta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Ajat ovat kovat, hymähtää eräs Isabellen asiakkaista. Näin jo ensimmäisillä kuvilla. Kesä on pian ohi, syksy-, talvi- ja kevät-jaksot pyöräyttävät ympyrän umpeen. Pääosissa: Marine Vacth, Geraldine Pailhais, Frederic Pierrot, Johan Leysen. LINJAKAS ja hienovarainen psykologinen draama vie ranskalaisissa elokuvissa toistuvan perhe- ja ystäväpiirin kesänvieton astetta intiimimmälle tasolle. Kuusikymppisen asiakkaan myöhempi OZONIN OPUS hahmottaa ajan henkeä johdonmukaisen viitteellisesti. Neljään vuodenaikaan liittyvä symboliikka mukautuu 30 Katsoja voi vain arvailla, mihin vie tytön tie tästä eteenpäin. tarinan kaareen sopivan yleisluontoisesti. Isabelle: Nuori & kaunis on tavanomaisuudet kiertävä, vähemmän hohdokas kehitystarina. Isabelle on toki poikkeustapaus, mutta hahmo antaa silti aavistuksen usein toistetusta näkemyksestä, että nykynuorison ihanteet sykkivät entistä yksilö- ja rahakeskeisempinä. 22-vuotias Marine Vacth on mukautunut ihmeen aidosti ikäistään nuoremmaksi. Käsikirjoitus ja ohjaus: Francois Ozon. Kuvaus: Pascal Marti. B elokuvat Harri-Ilmari Moilanen n Isabelle: Nuori & kaunis on tavanomaisuudet kiertävä, vähemmän hohdokas kehitystarina. Tunkiolle joutava Parempi pikakelauksena Katsottava Hyvä Hieno kohtaaminen tuo tapahtumiin dramaattisen käänteen. Uusperheen äidin järkytys on melkoinen, kun hän saa poliisien kertomana kuulla jälkeläisensä läksynlukureissujen todellisen luonteen. Toisaalta tuo kuvakin on aina jossain määrin rajallinen. Roolityö tuo läsnäolon voimallisuudessa mieleen Cate Blanchettin pian toivottavasti oscaroitavan suorituksen Blue Jasminessa. Isabellea kehutaan kauniiksi, mutta voi myös puhua hyvännäköisyyden pintakiillosta. Nimihenkilön 17-vuotissynttäreitä juhlitaan kesälomalla. Asiaa käsittelee lähemmin Juliette Binochen tähdittämä Elles (2011). 17-vuotias Isabelle (Marine Vacth) valmistautuu kohtaamaan asiakkaansa. Teinitytön luvattomat hotellisessiot ISABELLE: NUORI & KAUNIS (Jeune & jolie, Ranska 2013). Elokuvan avaintermejä kuten nuoruus, hämmennys, etsintä, seikkailunhalu, seksi, raha, internet ja porno on sinänsä helppo lukea, mutta niiden yhdistelmät eivät välttämättä ole yksiselitteisiä. Joka tapauksessa aivan kuin oltaisiin jonkinlaisella murtuvien idyllien maaperällä, ainakaan perhe ei ole entisensä. Elokuva havainnollistaa tyylikkäästi, miten ihmismielen kätköissä muhivien tuntemusten kirjo on laaja. Repliikin taustalla välkkyvät tiedot naisopiskelijoiden tavasta rahoittaa opintojaan prostituoituina. Asiaa tarkennetaan myöhemmin luokkatoverin vastaavalla kokemuksella (?hirveetä!?). SYKSY TUO tullessaan uudenlaisen lukiolaisen. Isabelle sonnustautuu elegantin naisellisiin vetimiin, suuntaa hotelliin ja koputtaa oveen. Sosiaalipsykologisesti erittäin kiinnostavaan kysymykseen ei tietenkään anneta suoraa vastausta. Ne välittyvät eri käänteissä luontevasti Marine Vacthin kasvoilla. Ei vähiten päätösepisodissa, jossa tavataan paneutuneena näyttelijäohjaajana tunnetun Ozonin luottonäyttelijä Charlotte Rampling.. Asiaa kyllä puidaan etenkin äidin suulla sekä parissa lyhyessä kohtauksessa psykiatrin vastaanotolla. Viime kädessä vastauksen haku jätetään katsojan kontolle. RANSKALAISFILMI EDUSTAA mallikkaasti kerrontaperinnettä, jossa elokuvallisen ilmaisun painoarvo on kunniassaan. Sanotaan, että yksi kuva voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa
Tapausta on myöhemmin arvosteltu ankarasti. ENGLANNIN ohjaama ja tähdittämä elokuva noudattelee historiallisia faktoja lähinnä lähtökohdiltaan. Monumenttimiesten ryhmä keskittyy natsien museoista ja yksityisiltä keräilijöiltä ryöväämien taideteosten jäljittämiseen. Tulilinjalle joutuu erityisesti FBI-agentin hahmo (Bradley Cooper). Christian Balen ja Amy Adamsin huijarikaksikko kulkee voitosta voittoon kunnes se kohtaa mainitun agentin. PIAN KOITTAVISSA Oscar-mittelöissä miespääosan pystin saajaksi on vahvoilla Matthew McConaughey (kuvassa). Kaiken takana on yrittämisen magiikka, eli kaikki kelpaa, kunhan tuohta tulee. Korruption vastaisen projektin pääkohde on New Jerseyn pormestari. Roolissa oleva Jeremy Renner on varustettu Elvis-peruukilla. Hän esittää vuoteen 1985 sijoittuvassa elämäkertadraamassa Dallas Buyers Club (2013) värikästä poikamieselämää viettävää vauhtiveikkoa. Kuvaus: Linus Sandgren. Musiikki: Danny Elfman. Se lienee tarkoitettu huvittavaksi, mutta eipä naurattanut. Ikävämpi juttu on se, että juonikuvio ampuu hyvissä ajoin yli. Lupaavasti käynnistyvää tarinaa kiihdytetään tarpeettomasti ja homma luiskahtaa teennäisen maa- on katsomisen arvoinen elokuva lähinnä tavassaan liittää huijaus osaksi amerikkalaista menestystarustoa ja toimintakalustoa. Russell. Liikkeellä on vähemGEORGE CLOONEYN Kuka huijaa ja ketä? AMERICAN HUSTLE (Yhdysvallat 2013). Käsikirjoitus: Eric Warren Singer ja David O. (2005) ja Cafe de Flore (2011). Ryövättyjen aarteiden metsästäjät THE MONUMENTS MEN (Yhdysvallat 2014). tehtävänä oli toimia liittoutuneiden armeijan neuvonantajina, jotta sota-alueilla olevat merkittävät rakennukset ja taideaarteet eivät tuhoutuisi. Parasta sympaattisessa aikamiesten pehmolelule?assa on visuaalinen yleisilme lavastuksineen ja Phedon Papamichaelin hienon kuvauksen väri- ja valaistusratkaisuineen. Tämä painostaa kaksikon työjuhdikseen. Edselin ja Bret Witterin kirjaan. Ohjaus: George Clooney. lmeille (2001, 2004, 2007). Roolitus on osittain pielessä: ikäistään vanhemmilta näyttävien kuusikymppisten John Goodmanin ja Bill Murrayn paikka olisi kotirintaman väestönsuojelussa. Käsikirjoitus: George Clooney & Grant Heslov. Ohjaus: David O. Russell. Perustuu Robert M. Matt Damonin ja Cate Blanchettin välille on ladattu vienoa romanttista kutinaa, millä on tietysti ajateltu potentiaaleja naiskatsojia. Kokonaisuus on miellyttävästi eri- lainen sotadraama, seikkailu- ja sankaritarina. Ne tekevät tyylikkäästi oikeutta itse aiheelle. ja Yhdysvaltain armeijat perustivat 1943 yksikön nimeltä Monuments, Fine Arts, and Archives (MFAA) eli muistomerkki-, taide- ja arkisto-ohjelma. Roolituk- » Parasta aikamiesten pehmolelule?assa on visuaalinen yleisilme. sessa haiskahtaa muutenkin selkeä kaupallishakuisuus. Ocean?s -le?oista tuttu hurtti huumori on vahvoilla. Jennifer Lawrence järjestää pormestarin aviovaimona tapahtumien räväkimmät hetket. KYMMENEN Oscar-ehdokkuuden le?an 1970-luvun epookki on kohdallaan, mitä tulee henkilöiden vaatetukseen, kampauksiin ja musiikkiraitaan. Esimerkiksi Firenzeä täsmäpommitettiin onnistuneesti maaliskuussa 1944. Toisin kävi ?Elben Firenzelle?: Dresden pommitettiin raunioiksi helmikuussa 1945. Ensi-ilta on 7.3. Matt Damon, Hugh Bonneville ja George Clooney pelastelevat natsien käsiin joutuneita taideaarteita. niseksi. Sen jäseniä kutsuttiin yleensä monumenttimiehiksi. Arkkitehtien, taidehistorioitsijoiden, konservaattoreiden jne. Sen sijaan pari pientä herkkupalaa liittyy Balen tupeeseen. Näyttelijöiden hiuslaitteiden osana on korkea pro?ili. » Homma luiskahtaa teennäisen maaniseksi. kin piirissä. Ylipitkäksi venytetty musta rikosja huijauskomedia sekä korruptiosatiiri tarjoaa pikkuhauskasti värik- kään tapahtumien kierteen. Pääosissa: George Clooney, Matt Damon, Bill Murray, John Goodman, Jean Dujardin, Hugh Bonneville. män hurja joukko ryövättyjen aarteiden metsästäjiä. Le?a on omanlaisessaan hyvä veli -hengessä tehty rinnakkaisteos Clooneyn tähdittämille Ocean?s-. Hemmon elämä saa HIV- tartunnan takia yllätyskäänteen. Pillerirallin puitteissa McConaughey paahtaa kunnon laihdutuskuurin piiskaamana antaumuksella näyttämön kunkuksi. Sen osoittavat C.R.A.Z.Y. Kuvaus: Phedon Papamichael. Ja totta kai perhe on arvossaan, niin katolisten kuin ma?anAMERICAN HUSTLE Amy Adams ja Christian Bale on American Hustlen taitava huijarikaksikko. 31. Tällaiset irrotteluroolit ovat poikkeuksetta oscareista ja vastaavista päättävien raatien makuun. Elokuvan kuuden Oscar-ehdokkuuden joukossa ei ole ohjaus. Pääosissa: Christian Bale, Amy Adams, Bradley Cooper, Jennifer Lawrence, Jeremy Renner. Musiikki: Alexandre Desplat. Eipä silti, kanadalainen ohjaaja JeanMarc Vallee on työstänyt kotikonnuillaan sekä persoonallisempaa että parempaa jälkeä
Suomessakin moni ihannoi niin sanottua Saksan mallia. Alkuperäiset, moneen kertaan muuttuneet aikataulut on haudattu arkistoon, pitkää viivettä on luvassa jatkossakin. Maakohtaisesti sovitaan edelleen paremmista vähimmäistyöehdoista. Se kysymys kiinnostanee kilpailevia sähköntuottajiakin. Helena Maijala Hanna Halmeenpää Pro Hanhikivi ry Kuntien pakkoliitokset on jo tehty kepun johdolla välikysymyksen kuntauudistuksesta. Euroopan kansalaisen pitää tulla palkallaan toimeen. Monen saksalaisduunarin kuukausitulo jääkin alle 500 euron, jolla ei voi tulla toimeen. Janne Nieminen, Forssa. LEHTIKUVA/ MARKKU RUOTTINEN Euroopan tuulet puhaltavat Suomen työelämään TYÖN TEETTÄMISEN muodot ovat maas- samme olleet viime vuosina muutoksen kourissa. Mikäs siinä, mutta onko silloin enää kyseessä Mankala-yhtiö. Suurin muutos hankkeessa taisi tapahtua jo huomattavasti aiemmin. Fennovoima on kertonut vuodesta 2007 saakka porskuttavansa täyttä häkää. Tätä kehitystä ovat ajaneet työnantajajärjestöt ja niitä lähellä olevat poliittiset tahot. Heihin on sovellettava samoja työehtoja kuin 32 Pyhäjoelle suunniteltu ydinvoimala jakaa vahvasti mielipiteitä. Tarvitsemme tiukemmin säädeltyjä pankki- ja rahoitusmarkkinoita ongelmapankkien kuriin laittamiseksi, jotta palkansaajilta ja muilta veronmaksajilta ei tarvitse leikata hyvinvointipalveluja rahoitusmarkkinoiden kriisien takia. Meidän on nyt valittava, jatkammeko tällä heikennysten tiellä vai katkaisemmeko harmaalta taloudelta siivet ja käännämme talouden suunnan kohti nousua. Yhä harvemmalle tarjotaan töitä kokoaikaisessa ja vakituisessa työsuhteessa. Poliittinen prosessi periaateluvan pitävyydestä, jätekiista Posivan kanssa ja oikeusasteet maa- ja vesialueiden pakkolunastusyrityksistä ovat läpi kahlaamatta. Pyhäjoen kunnankin kanta on Rosatomin mukaan tulon vuoksi kuultava uudelleen. Rosatomin sisäänheittotarjous, 75 prosentin lainarahoituksen järjestäminen, on suomalaisosakkaille äkkiseltään houkuttelevan kuuloinen. Palkansaajat ovat joutuneet hyväksymään monenlaisia työsopimuksia elantonsa ansaitsemiseksi, kuten määräaikaisia, vuokratyösopimuksia, nollatyösopimuksia, tarvittaessa töihin kutsuttavia sekä muita osa-aikaisia työsopimuksia. Epätyypillisten työsuhteiden määrä on kasvanut. Pankkitukia ei tarvita, jos kiellämme verosuunnittelun ja ohjaamme harmaassa taloudessa liikkuvat varat valtioiden hyväksi. Tämä ruokkii harmaan talouden kenttää pimeän työn muodossa. Koko EU-alueelle pitää saada kattavat vähimmäistyöehdot, jotka määrittävät työtuntitason, palkan ja muut työsuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvoitteet. Eikä siinä kaikki. Hallituksen puheenjohtaja Pekka Ottavainen totesikin hiljattain osuvasti, että yhtiöllä on vihdoin esittää, mitä rahalla saisi. Todennäköisesti osakas joutuu takaamaan Fennovoiman lainoja, rahoittaja voi vaatia myös reaalivakuutta. Jos Fennovoima ei velallisena kykenekään suoriutumaan lainojensa hoidosta, pyytää rahoittaja suoritusta takaajilta, osakkailta. Fennovoiman tapauksessa mahdollista on sekin, että Venäjän valtio ottaisi kantaakseen 75 prosenttia rahoituksesta. Kuvassa Fennovoiman toimisto Pyhäjoella. » Koko EU-alueelle pitää saada kattavat vähimmäistyöehdot. mitä kohdemaassa ja kohdetyöpaikalla käytetään. Fennovoiman tapauksessa osakas Mankala-periaatteen mukaisesti vastaa omalla osuudellaan myös kaikista muista hankkeen kuluista, odottamattomistakin sellaisista. Osakkailla on siis riski menettää oma satsauksensa ja olla vielä vastuussa yhteisestä ?hyvästä?. Fennovoima kertoo osakkaiden tuovan osakepääomana vain 25 prosenttia tarvittavasta rahoituksesta. Rosatom järjestää loput käyttäen apuna Venäjän valtion takauksia tai lainoja, ja tarvittaessa kansainvälisiä rahamarkkinoilta. Häntäpäätä eli korkea-aktiivisen jätteen loppusijoitusta ?ehtii miettiä myöhemmin?. Yhtiössä odotellaan parhaillaan, taas, osakkaiden lopullisia investointipäätöksiä. Se on kaikki pois EU:n jäsenmailta. ?Sähköä ydinjätteestä? voisi uutisoida Fennovoiman ja Rosatomin hankkeesta, jossa suunnitelmana on tuoda Venäjältä kierrätyspolttoainetta Pyhäjoen maisemiin. Polttoaineketjun alkupää on Fennovoimassa puntaroitu halvimman tarjouksen ja ennustettavan hinnan perusteella. Onko tähän saakka reippain elkein kaupattu sikaa säkissä? Outokummun uutisoitiin kasvattavan osuuttaan Fennovoimasta. Raskassarjalainen ryhtyi näin pienempien omistajien painostajaksi tekemällä näennäisen ison liikun. Tarkemmin katsoen, perustajaosakas Outokummulla oli vuonna 2011 hankkeesta 160 megawatin osuus (10% 1 600 MW:n laitoksesta). Pitkäkestoinen rakennusprojekti sitoo kuitenkin pääomia vuosikausiksi. Toinen ongelma on minimipalkkalaki, jota ei valvo käytännössä mikään viranomainen ja mitään sanktioita ei alipalkkauksesta ole. Voihan se poistaa työttömyyttä, mutta vain tilastollisesti. Totuus on aivan toinen. Valinta tehdään toukokuussa EU-vaalien vaaliuurnilla. Janne Nieminen pääluottamusmies kaupunginvaltuutettu (vas.) Forssa Minne lie Fennovoima vie? ?SÄHKÖÄ SAHAUSJÄTTEESTÄ. Jos satut jostain syystä kieltäytymään, toista kutsua ei ehkä enää tule. 0?40 työtuntia viikossa mahdollistavat nollatyösuhteet sitovat ihmisen päivystämään puhelimensa ääressä töihin kutsun toivossa. Nyt, osuuden kasvattamisen jälkeen tehoosuus on 150 megawattia. Tätä kehitystä ovat ajaneet työnantajajärjestöt ja niitä lähellä olevat poliittiset tahot. Epätyypillisten työaikamuotojen tarpeellisuutta on perusteltu työvoiman joustotarpeella, esimerkiksi sesonkija ruuhkahuippujen tasaamisella. Tällaiset työsuhteet ovat kuitenkin erittäin ongelmallisia työntekijän turvan ja toimeentulon ansainnan kannalta. Sen sanotaan poistavan työttömyyden peräpohjolasta. Euroopasta ja globaalista maailmasta. Nämä miljardit on ohjattava yhteisiin verokassoihin esimerkiksi lopettamalla veroparatiisit EU:n alueella. Kepun ryhmänjohtaja arvosteli hallituksen suurkuntalinjaa viimeksi 11.2. uutisissa. Tässä on suuren teatterin puitteet, kun oppositio aina arvostelee, jopa erittäin rumasti, hallituksen toimia ? samoja toimia, joita edellisessä hallituksessa on itse tehnyt. Oliko Vanhasen hallituksen pakolla ajama Paras-hanke parempi kunnan itsenäisyyden kannalta? Siinä sosiaali- ja terveystoimi ajettiin vähintään 20 000 asukkaan yhOPPOSITIO TEKI. uutisoitiin äskettäin Saksan ja Itävallan oivaltamasta sahojen merkittävästä energiabisneksestä. Tässä työsopimusmuodossa työntekijä on ainaisella koeajalla lakisääteisen neljän kuukauden sijaan. Mistä tällaiset työaikamuodot ovat rantautuneet maamme työelämään. Saksassa ihmiset on valjastettu ottamaan vastaan niin sanottuja mikrotyösuhteita, esimerkiksi vain muutama tunti viikossa. Tämä estää palkkojen ja muiden työehtojen polkemisen. Euroopan työelämään on kietoutunut harmaa talous, jonka aiheuttamat veromenetykset ovat arviolta 1 000?2 000 miljardia euroa vuodessa. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Epätyypillisten työsuhteiden määrä on kasvanut. Lisäksi lähetettyjen ja vuokratyöntekijöiden väärinkäyttö pitää ehkäistä laittamalla heidän oikeudet kuntoon. Työtunnit voivat myös pudota nollaan ilman yt-neuvotteluita, jos naamasi ei miellytä. Meidän on valittava, seisommeko niiden kansakuntien joukossa, jotka panostavat kansalaisten hyvinvointiin, hyvään työelämään ja sellaisiin työehtoihin, joilla työntekijä, eläkeläinen, kansalainen tulee toimeen
-OSOITTEEN takaa löytyy paljon asiaa ja kaikenlaista tietoa. Minun mielestäni ei toteudu. Kunnollinen tietokone maksaa monelle kuukauden eläkkeen verran. Tuskin sitä pystyy jokainen haluavakaan ostamaan. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. sitten lähes kaikki puolueet todistelivat suureen ääneen, että pakkoliitoksia ei tehdä. Vaikka olisi kykyä hallita tietokoneita, ei kaikilla ole siihen taloudellisia mahdollisuuksia. ja kilpailukyky ?myydä muita halvemmalla?, mutta kenelle, sillä köyhällä ei ole varaa ja rikkaalla ei ole halua. köyhyyden sekä nälänhädän maailmasta poistamisessa? Miksi hälytyskellot eivät soi, kun samaan aikaan uutisoidaan maapallon sadan rikkaimman omistavan enemmän kuin 3,5 miljardia köyhintä yhteensä ja rikkain kaksi prosenttia MISSÄ ON JARMO LINTUNEN Tietokoneet eivät lisää tasa-arvoa WWW.FI. Siinä meni päätösvalta pois kunnasta kaikissa sosiaali- ja terveysasioissa, mikä on pelkästään rahassa laskien yli puolet kunnan talousarviosta. seudullisia pellekansanäänestyksiä, yhteiset mielenositusmatkat Helsinkiin eduskuntatalon eteen, joukolla puolueista eroamiset jne. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. maamme ylimielistä hallitusta vastaan ja tehdä joitain muutakin, kuin kiltisti täytellä niitä hallituksen määräämiä lippuja ja lappuja. Muuten tämä hallitus taluttaa Suomen kunnat kohti täydellistä sekaannuksen tilaa. Näitä ?kapina-asioita. Surkuhupaisinta on kuunnella eräiden hallituspuolueiden kansanedustajien lausumia, joissa he tyrmäävät tai paheksuvat omien puolueidensa ajaman pakkoliitoslinjan, mutta eivät kuitenkaan ole valmiit itse tekemään mitään konkreetista mielipiteensä tueksi. Nämä kaksi markkinatalouden mantraa johtavat kulujen vähentämisen ja rakennemuutoksen loputtomaan kierteeseen, jolloin viimeinen sammuttaa valot. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Tämä Smithin talousteoriaansa liittyvä kommentti osoittaa hänen ymmärtäneen markkinatalouden palvelevan ensisijaisesti valtaeliittiä sekä rikkaimpia. Talouskasvun ja kilpailukyvyn kritiikitön ihannointi voidaan nähdä suurena huijauksena, jossa voittopotin ovat keränneet talouden eliitti sekä yksittäiset ja valikoidut edunsaajaryhmät. Ketkähän sieltä asiaa löytävät ja ketkä eivät. Monen tiedon toivoisin edelleen tulevan paperikirjeenä ja lehdet paperisina. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi tymiin, ja esimerkiksi Pyhäjoki joutui liittymään Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymään. Siksi kun on menetetty päätösvalta hyvinvointikuntayhtymälle Paras-hankkeen myötä. Tämä kaksikymmentä vuotta pyörinyt yhteisö on tarjonnut kodinomaisen elämänmuodon syntymäkunnassa ja omaisten lähellä. Siellä on viihdytty ja oltu tyytyväisiä kuin omassa kodissa toisia tukien ja kannustaen. Palosuo yhteiskuntatieteiden tohtori Kuopio 33. En ole koskaan huomannut myöskään, että saamiani kirjeitäni olisi muut lukeneet. En toki vastusta tietoliikenteen käyttämistä ja kehittämistä, kunhan vaan otetaan huomioon myös oikeus ja tasa-arvoisuus näissä asioissa. Harri Aalto kunnanvaltuutettu (vas.) Pirkkala Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. » Rikkain kaksi prosenttia omistaa yli puolet maapallon varallisuudesta. Hannu Lehtiö Isokyrö Onko suuri lupaus suurta huijausta? akateeminen kritiikki kun nykyisessä talouden ahdingossa suitsutetaan vieläkin ?talouskasvun olevan suuri lupaus. Vähävarainen perhekään ei siihen pysty, koska ruoka ja asuminen pitää maksaa ensin ja siitä ei sitten taida juurikaan jäädä ylimääräistä. Mielestäni on aivan liian nopeasti siirrytty lähes pelkkään tietokoneyhteiskuntaan datoineen. Nyt ovat ne viimeiset hetket kunnissa vastustaa pakkokuntauudistuspolitiikkaa, sillä kunta-arkkujen kannet eivät ole vielä lopullisesti umpeen naulattu. Ja yhtymän henkilöstö laulaa niitä lauluja, joita sen johtajat käskevät, ei niitä, joita me kuntalaisina ja maksajina haluamme ja inhimillisyys vaatisi. Tämän lisäksi on menetetty paloja pelastustoimi, jätehuolto ym. Valtion ja kuntien, siis julkishallintojen virastot ja kai kaikki suomalaiset tv-kanavat ilmoittavat lisätietoja saatavan www-sivuilta. Toteutuuko kansalaisten yhdenvertaisuus tiedonsaannissa. Kuntien mielipiteitä ei hallituksen piirissä kunnioiteta. Yhä selvemmin on tullut esille se, että pakkoa halutaan käyttää kuntia yhteen liitettäessä, vaikka pari vuotta Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Sokeina perässähiihtäjinä Smithin talousteorian soveltajat ja kritiikittömät akateemiset talousviisaat ovat edelleen lumoutuneita markkinataloudesta, vaikka sen eri välineillä on saatu aikaan karmaiseva tulos kansalaisten ja kansakuntien köyhdyttämisessä. Äärimmilleen yksinkertaistettuna talouskasvu on ?tuottaa ja myydä yhä enemmän. Nyt Koivula lopetetaan vastoin asukkaitten, hoitajien, omaisten ja kunnan tahtoa ja kodin väki viedään Raaheen. Miksi. Ilmassa on harmillinen tunne, että poliittisen eliitin suitsuttama suunnan muuttuminen koetaan todeksi köyhtymisenä sekä yhä suuremmissa irtisanomisissa ja yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien kansalaisten heitteille jättämisessä. Oletettavasti vasta suuren kaaoksen jälkeen silmämme avautuvat ja voimme todeta ilman vastavoimaa toimivan vapaan markkinatalouden olleen uskonsotien, siirtomaavaltapolitiikan ja kansakuntien ryöstön kanssa suurimpia rikoksia ihmiskuntaa vastaan. Vapaa markkinatalous on lohikäärmeen kaltainen toimija, joka romuttaa kansakuntien taloudet ja yhteiskuntajärjestelmät ellei siihen löydetä todellista yhteiskunnallista tai poliittista vastavoimaa. Haloo, haloo, eihän se näin voi olla. Kansalaisen näkökulmasta katsottuna näyttää ikävästi siltä, että akateeminen eliitti ja ylimielinen poliittinen valta ovat kumpikin taloudellisen eliitin talutusnuorassa sekä sen juoksupoikia. Ja edelleen keskusta ajaa niin sanottua maakuntamallia. Voi siis kysyä, kumpi pahempi, kunnan nimi ilman päätösvaltaa, vai iso kunta, jossa ääni ei kuulu reunalta. Koska ongelmat ovat ajankohtaisia, tulisi tulevaisuutta katsoa ennakkoluulottomasti ja vaihtoehtoisia ratkaisuja etsien, sillä onhan Roomaankin monta tietä. Yrjö A. On hyvin harvinaista, ettei posti olisi kulkenut ajallaan ottaen huomioon sen, että minulle sitä tulee paljon. Minä en hyväksy kumpaakaan, mutta kun Ahon hallitus lupasi EU:lle kuntien hävittämisen, Suomen on lupaustäytettävä. Jaakko Jukkola valtuutettu Pyhäjoki Avoimeen kapinaan kuntauudistusta vastaan! KAHDEN KULUNEEN vuoden aikana on Suomen kansalle tullut selväksi se, että Suomen nykyhallitus vetää kuntauudistusasiassa täysin omaa ylimielistä ?aurinkokuningaslinjaansa? ja polkee samalla koko suomalaisen demokraattisen yhteiskunnan perusteet syvälle vetelän suon silmään. Kaikkitietävä maamme hallitus ei jostain syystä pysty käymään aitoa vuoropuhelua kuntien kanssa kuntauudistuksen järkevästä ja hallitusta eteenpäin viemisestä. Viimeiset pari vuotta on kunnissa kiltisti raapusteltu ranteet kipeinä selvityksiä kuntauudistuksen tiimoilta Suomen hallitusta varten. Nämä selonteot eivät ole muuttaneet hallituksen ylimielistä asennetta kuntia kohtaan. Ollaan siis toisaalla pakkoliitoksia vastaan ja toisaalla taas periaatteessa puolesta eli istutaan kahdella tuolilla eikä haluta nousta kummaltakaan. Kaikissa Suomen aitoa itsenäisyyttä kannattavissa kunnissa pitäisi viimeinkin nousta avoimeen ?kapinaan. on markkinatalouden keksijän Adam Smith toteamus kirjassaan Kansojen varallisuus vuonna 1776. Muistaakseni kunnallisesta tiedottamisentakin löytyy laki. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. voisivat olla: kuntakohtaiset kansanäänestykset ennen ns. Toivoa on vielä, jos järjellinen ajattelu voittaa. kia näissä tietokonemaailmoissa, ja palata taaksepäin virusvapaaseen tiedottamiseen. Inhimillinen puoli tulee lisäksi. Konkreettisesti tämä on tapahtumassa Pyhäjoella Pienkoti Koivulan lopettamisena. Myös mokkulat ja liittymät maksavat. Olisi ehkä syytä hieman ottaa pak- Kirjoittajan mielestä tietotekniikka eriarvoistaa kansalaisia. omistaa yli puolet maapallon varallisuudesta? ?Rikkain kykenee käyttämään osan tuloistaan sijoittamiseen, mutta köyhin joutuu käyttämään kaikki varansa tullakseen toimeen. Tämän lain tarkoitus on varmistaa, että kaikki kuntalaiset saavat tiedon, eivätkä vain internet-yhteyden omistavat. Luotan edelleen postilaitokseen Itellaan. Vanhusväestö lisääntyy ellei tule kunnon kulkutautia
Vasemmistoliitolla on nyt EU-vaaliohjelma, joka puhuu ihan oikeista asioista ja asettaa ihan oikeat kysymykset. Itsekin olen syytettyjen penkille joutunut. Vuonna 2010 joustoturvasta leivottiin EU:n päästrategian, EU2020strategian, avainkäsite. Uutta tietoa saatuaan se korjaa käyttäytymistään. Niin meidänkin pitäisi tehdä. Erkki Laukkanen Kirjoittaja on SAK:n ekonomisti.. tekevänä järjestönä. Varsin selkeästi tämän ajatuksen on lausunut STTK:n ex puheenjohtaja Mikko Mäenpää Pardia-lehdessä 4/2013. Kuvassa ovat myös sitä vakavammat valuviat, kuten joustoturva. Euroopan vasemmistopuolue on lausunut, että aidon sosiaalisen ulottuvuuden luominen edellyttää Maastrichtissa 1992 päätetyn päälinjan korvaamista vaihtoehtoisella linjalla. asiana, joka edellyttää syvällisiä muutoksia 20 vuotta sitten valituksi tulleeseen integraation linjaan. Päätöksen toimeenpanoa odotellaan. ole kohtuutonta väittää, että tällaista sosiaalipölinää EU ei enää kestä. Horisontti Laulu sosiaalisesta Euroopasta vaalien alla on ollut tapana lausua, että nyt on sosiaalisen Euroopan vuoro. On myös ymmärrettävä, että muutos lähtee aina vallitsevan kritiikistä. Jako ei ole seurausta ainoastaan Euron valuvioista. Valtaan päästyään demarit ovat lähes poikkeuksetta runnoneet läpi uudistuksia, joita aiemmin olisi pidetty oikeistolaisina. Näin on käynyt muun muassa Englannissa, Saksassa, Hollannissa ja Ranskassa, jonka istuva presidentti luonnehtii itseään ?tarjontapuolen sosialistiksi?. Alan slangissa tällaista toimintatapaa kutsutaan kaksoisstrategiaksi: puhutaan ihmisten tarpeista mutta toimitaan markkinaehtoisesti. Siksi he edelleen tarraavat kiinni täysin näköalattomiin hokemiin, joissa sosiaalinen ulottuvuus seikkailee jossakin mielikuvitusmaailmassa. Poliittisesti vastuullinen taho ei toimi näin. Jos kantti ei sitä kestä, laulu sosiaalisesta ulottuvuudesta jatkuu mollissa. Mutta onneksi muutos on jo käynnistynyt. Silti tuloksena on ollut aina vain epäsosiaalisempi Eurooppa. on tyypillistä se, että työn ja pääoman ristiriita nostetaan pöydälle heti, niin sosiaalidialogissa tehdään kaikki, että näin ei kävisi. Sosiaalidialogissa tärkeintä on vaikutelma, ei todellisuus. Sama kysymys koskee tietysti kaikkia EU:n päästrategiaan sitoutuneita puolueita. Ja niitähän riittää. Sen seurauksena EU:n olemusta koskevasta keskustelustamme on tullut poliittisesti harhainen. Ja tätä samaa sanomaa on toistettu lukuisissa sosiaalidialogiseminaareissa. ON JOHTOPÄÄTÖSTEN aika. Muutoksesta on puhuttava aidosti ongelmallisena asiana . Työmarkkinaosapuolten tehtävänä on ylläpitää vaikutelmaa osallistumisesta, ei osallistua. Intressiartikulaation kanssa sosiaalidialogilla ei ole juuri mitään tekemistä. Sosiaalidialogin huippukokouksissa saatetaan päättää suuriakin asioita, ilman pelkoa toimeenpanosta. Esimerkiksi vuoden 1995 sosiaalidialogin huippukokouksessa päätettiin, että maahanmuuttajien kotouttamisesta työpaikoilla vastaavat työmarkkinajärjestöt. Se ylläpitää käsitystä, että Maastrichtissa 1992 päätetty talous- ja rahaliittoa ja poliittista yhteistyötä koskeva linja on oikea, ja että toivottu sosiaalinen ulottuvuus rakentuisi päätetyn linjan neuvokkaasta toimeenpanosta. Toki tämä harha näkyy myös kansallisella tasolla. Käytännössä se on osoittautunut tylsimmäksi osallistumismuodoksi, mitä ihminen on koskaan keksinyt. Jos ?luokkataistelulle. Mitään tällaista meillä ei ollut edellisten EU-vaalien alla. Sillä niputettiin yhteen erilliset talous- ja työllisyyspolitiikan suuntaviivat. Se, että ay-liike on monissa maissa ajautunut oppositioon, on hänen mielestään ?kamalinta, mitä voi tapahtua?. Miksi näin on käynyt? Se on sosialidemokratian mahdollisuuksia ja rajoituksia koskeva kysymys, ja sellaisena minä sitä tässä artikkelissa käsittelen. Yhden vastauksen mukaan se oli eurooppalaista kolmikantaa, toisen mukaan ?luokkataistelua eurooppalaisittain?. Todellisuudessa sosiaalidialogi oli ranskalaisen sosialistin ja EU-komission puheenjohtajan (1985?1994) Jacques Delorsin korvike sille sosiaaliselle ulottuvuudelle, TOINEN SOSIAALISTA Joustoturvasta leivottiin EU:n päästrategian, EU2020-strategian, avainkäsite. josta Maastrichtissa ei kyetty päättämään. Jos niitä kyselet, niin vastassasi on syytös ayvastaisuudesta tai sd-vastaisuudesta, ihan samalla tavalla kuin sukupolvi sitten syytettiin neuvostovastaisuuEUROOPPA-NEUVOSTON 34 » Sosiaalidialogissa tärkeintä on vaikutelma, ei todellisuus. desta. Poliittisesti vastuullinen taho ei hukkaa informaatiota. EU on jakautunut kahtia, integraatiosta hyötyvään ytimeen ja siitä kärsiviin reuna-alueisiin. Ilman joustoturvaa ne olisivat vieläkin erillään, kuten niiden myös pitäisi olla ? ainakin siihen asti kun EU on sitoutunut täystyöllisyystavoitteeseen. Ilman täystyöllisyystavoitetta, ja sitä tukevia instituutioita, sosiaalinen ulottuvuus on tyhjän päällä. ulottuvuutta kuluttava tekijä on työmarkkinajärjestöjen välinen ?sosiaalidialogi?. Silloin vaaleihin mentiin Paavo Lipposen opeilla Euroopan (mädiksi osoittautuneista) ytimistä. Hyvätkään ohjelmat eivät kuitenkaan auta, jos ne ovat vain osa jonkinlaista kaksoisstrategiaa. Monille meistä vaihtoehtoisen EU-linjan hahmottaminen voi näyttäytyä epälegitiiminä poliittisena toimena, joka vaarantaa uskottavuutemme EU-myönteisinä toimijoina. Mitä se oikein on, kysyttiin Suomessa EY-jäsenyyttä koskevan kansanäänestyksen alla 1994. Siten kaikki ohjelmat, joissa Euroopalle luvataan uusi suunta ilman päälinjaan puuttumista, ovat lähtökohtaisesti populistisia. Esimerkistä käy Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) asiakirja Uusi tie Euroopalle. Se sisältää ehdotuksen viisivuotisesta investointiohjelmasta, joka rahoittaisi itse itsensä, käynnistäisi talouskasvun ja pelastaisi meidät leikkaamisen kierteeltä. EAY:n mukaan ehdotuksen toimeenpano edellyttäisi lähinnä jo käytössä olevien keinojen, kuten sosiaalidialogin, tehostamista. EI MIELESTÄNI Minusta tämä ehdotus haiskahtaa kaksoisstrategiaan perustuvalta vaaliohjelmalta. Edes EAY ei kykene kyseenalaistamaan niitä institutionaalisia valuvikoja, jotka ratkaistavaksi ovat nyt tulleet. Tämä päätös syntyi eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen tuella. Mutta vain Herra tietää, kuka tuen antamisesta päätti, miksi päätti ja millä valtuuksilla päätti. Viimeisen 10 vuoden aikana tälle kaksoisstrategialle on myös onnistuttu luomaan käsitteelliset puitteet: ns. joustoturvassa tie turvaan käy joustojen kautta. Sosialidemokratian kultakaudella 1970-luvulla se oli täsmälleen toisin päin. EUROOPAN PARLAMENTIN päätöksellä 14.12.2007 joustoturvasta tuli EU:n uusi työmarkkinamalli, jonka sosiaalisia vaikutuksia on vaikea liioitella, se kun antaa komissiolle toimivallan myös jäsenvaltioille kuuluvassa sosiaaliturvassa. Sen sijaan se keskittyy vaalimaan mainettaan neuvokkaana ?käytännön yhteistyötä
Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.? 35. Painettu sana pitää pintansa! Kotimaisen ruuan tekijät juhlivat Työväenlehtipäivää! Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Hyvää Työväenlehtipäivää Kolmas kerta toden sanoo: Turvasta saat erinomaista palvelua! Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. 2 Asiakkaidemme mielestä meillä asioiminen on vaivatonta ja nopeaa. Vaalimme asiakassuhteitamme ja palkitsemme pitkäaikaisia asiakkaita alennuksilla. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) 3 Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa
He pelkäsivät, että jos länsimaat asettavat talouspakotteita, heidän liike-etunsa kärsivät vakavasti. Kumpikin vältteli julkisia esiintymisiä, mutta teki kulissien takana selväksi kannattavansa neuvotteluratkaisua. Kun hallituksen tarkka-ampujat alkoivat viime viikon tiistaina surmata ihmisiä Maidan-aukiolla, tapahtui lopullinen irtiotto. Lauantaina parlamentti totesi, ettei presidentti ole hoitamassa tehtäviään ja erotti hänet. Donbassin valtias ?ahtar Donetsk -jalkapalloseuran omistaja Rinat Ahmetov ja silloinen pääministeri Viktor Janukovyt. Tukipohjan kadottua myös Janukovyt?in oli perjantaina pakko hyväksyä sopimus. Mutta vyöry jatkui, ja perjantai-iltana parlamentti erotti vihatun sisäministerin ja sopi Tymo?enkon vapauttamisesta. Janukovyt. Ahmetov kuului myös itse puolueen johtajistoon. Viime viikon torstain kuluessa tuli selväksi, että parlamentin enemmistö on valmis EU:n ratkaisumalliin. putoaa, he ovat suurimpia häviäjiä. D ulkomaat En ole kuullut ainoastakaan tapauksesta Arizonassa, jossa kauppiaan uskonnollista vapautta olisi loukattu. Jo viime viikon torstai-iltaan mennessä oli kolmasosa presidenttiä tukeneista kansanedustajista vaihtanut leiriä. Tässäkin Ahmetovilla ja Firta?illa uskotaan olleen merkittävä rooli. taas ryhtyi viljelemään suh- 36 Protestiliikkeen alettua marraskuussa ja Janukovyt?in kompromissihaluttomuuden tultua selväksi Ahmetov ja Firta. ovat lähes samanikäisiä, Ahmetov 47-vuotias ja Firta? 48-vuotias. tervehtivät Donetskin kannattajia Mestarien liigan ottelussa Barcelonassa joulukuussa 2004. Ahmetov ja Firta. kasvattivat hajurakoaan presidenttiin. Oligarkkien tv-kanavat Ukraina ja Inter muuttivat keskiviikkona linjaansa ja ryhtyivät kertomaan opposition näkemyk- sistä. Arizonan kuvernööri Jan Brewer kaadettuaan lain, joka olisi antanut kaupoille oikeuden kieltäytyä palvelemasta homoseksuaaleja. Näin superoligarkit hylkäsivät Janukovyt?in » Kahden superrikkaan oligarkin puolenvaihdolla oli ratkaiseva merkitys Ukrainan vallanvaihdon jouduttamisessa. teita Vitali Klyt?kon Udar-puolueeseen, jonka tärkeille paikoille hän on saanut asetettua luottohenkilöitään. Der Spiegelin tärkein lähde on Vadim Karasev, entinen Viktor Ju?t?enkon neuvonantaja ja nykyinen poliittisen ajatushautomon johtaja. Pelkäsivät pakotteita UKRAINAN KAKSI rikkainta oligarkkia, Rinat Ahmetov ja Dmytro Firta?, olivat vuosien ajan presidentti Viktor Janukovyt?in tärkeimpiä tukijoita. Saksalaisen Der Spiegel -lehden mukaan he tajusivat kuitenkin jo hyvissä ajoin ennen viime kuukausien kriisin alkamista, että Janukovyt?in eväät alkavat olla vähissä. Oligarkit ymmärsivät, että jos Janukovyt. Kumpikin lähti vaatimattomista oloista, mutta kohosi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisissä oloissa käsittämättömän rikkaaksi. Molempien kohdalla ovat myös sitkeästi eläneet väitteet yhteyksistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, viimeksi WikiLeaks-sähkeissä. Ahmetovin omaisuudeksi arvi-. Arvioiden mukaan vuoden 2010 vaaleissa valituista Janukovyt?in Alueiden puolueen edustajista suunnilleen puolet oli kahden superoligarkin talu- » Janukovyt?ista tuli oligarkeille rasite ja uhka liikeeduille. LEHTIKUVA/ GLEB GARANICH tusnuorassa. Niinpä he ryhtyivät kaikessa hiljaisuudessa hakemaan vaihtoehtoja. Ahmetov valitsi tukensa kohteeksi Arseni Jatsenjukin, joka Julija Tymo?enkon istuessa vankilassa johti tämän Isänmaa-puoluetta. Firta. Viesti ukrainalaisille oli selvä: Janukovyt. häipyi Kiovasta perjantaina. saa oligarkkien puolesta mennä. Yhtä nopeasti alkoi kadota Janukovyt?in tuki parlamentissa
Hän pakeni Monacoon, mutta palasi vuonna 2006, kun syytteet raukesivat. Kaasumies Firta? Väkijoukko kuunteli keskiviikkoiltana Kiovan Maidan-aukiolla uuteen hallitukseen tarjolla olevaa ministerilistaa. oidaan 15 miljardia dollaria. Keskiviikkona hän otti myös puolustusvoimain komentajan tehtävän. Keskiviikkona pääministeriehdokkaaksi nimitetty Arseni Jatsenjuk on nykyään Julija Tymo?enkon Batkiv?t?ina-puolueen johtaja. Vielä pari vuotta sitten hän johti omaa pienpuoluettaan. Kansalaisaktivisteista ja Batkiv?t?inan jäsenistä koostuvassa ministeritarjokkaiden joukossa on mukana myös pari nimeä nationalistisen äärioikeiston Svoboda-puolueesta. Sen sijaan Vitali Klyt?kon Udar-puolueen jäseniä ei listalla ole. yhden miljardin dollarin mies. Sekä Ahmetovilla että Firta?illa on edustajansa keskeisillä paikoilla virkamieskunnassa. Hän pakeni 1999 Yhdysvaltoihin, jossa hänet tuomittiin vuonna 2006 yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen rahanpesusta, kavalluksesta ja kiristyksestä. Ukrainassa Lazarenkoa on yhdessä Tymo?enkon kanssa epäilty myös ainakin kolmen kilpailevan liikemiehen murhan tilaamisesta 1990-luvun lopulla. TURT?YNOV VALITTIIN 1998 kansanedustajaksi. Lazarenkon romahdus merkitsi loppua Hromadalle. Janukovyt?in hallituksessa talousministeri tuli Ahmetovin leiristä ja kaasualasta vastaava varapääministeri Firta?in leiristä. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.? LEHTIKUVA/ ALEXANDER PROKOPENKO synnytykseen liittyviltä komplikaatioilta, kuten raskausmyrkytys, infektiot ja pitkittynyt synnytys, voitaisiin välttyä terveydenhuollon ammattilaisten läsnäololla. Miljoonien vastasyntyneiden pelastamiseksi Pelastakaa Lapset kehottaa maailman johtajia sitoutu- Uusi johto etupäässä Tymo?enkon leiristä LEHTIKUVA/ SERGEI SUPINSKY » Oleksandr Turt?ynovin ura on 20 vuoden ajan kietoutunut Julija Tymo?enkon vaiheisiin. dramaattisissa käänteissä Oleksandr Turt?ynovista tuli Ukrainan vt. presidentti. Uusi hallitus takavarikoi osan Ahmetovin teräsyhtiöstä väittäen sitä laittomasti hankituksi. Ahmetovia alettiin syyttää talousrikoksista ja poliisi ratsasi hänen toimistojaan. Hänen imperiumiinsa kuuluu metallija putkiteollisuutta, pankkeja, kiinteistöyhtiöitä, matkapuhelinyhtiöitä sekä suuri mediayhtiö. Ahmetovin väitetään olleen taustalla, kun ryöstöstä ja pahoinpitelystä aiemmin tuomittu entinen autome- Firta?in liikemiesura käynnistyi pienellä kauppayhtiöllä. laajensi kemianteollisuudessa ja kaasualalla useisiin maihin. Vuonna 2004 hän perusti Venäjän Gazpromin kanssa RosUkrEnergo-yhtiön, joka välitti maakaasua Ukrainan kautta Länsi-Eurooppaan. Firta?in välit Tymo?enkoon katkesivat, kun tämä pääministerinä teki vuonna 2009 kaasusopimuksen Venäjän kanssa ohittaen Firta?in bisnesedut. Firta?in ura kääntyi uuteen nousuun, kun Janukovyt?istä tuli presidentti 2010. Klyt?ko itse keskittyy toukokuun 25. Seuraavana vuonna Turt?ynovista tuli pääministerin talousneuvonantaja. TURT?YNOVIN URA jo Dnipropetrovskin aikoina yhteisiä bisneksiä Tymo?enkon kanssa, jonka liikekumppaneihin kuului myös Pavlo Lazarenko. Lazarenko ja Turt?ynov perustivat vuonna 1993 Hromada-puolueen, johon myös Tymo?enko myöhemmin liittyi. Tymo?enkosta tuli yksi Ukrainan rikkaimmista oligarkeista, kun hänen yhtiönsä vuosina 1995?1997 hallitsi Venäjältä tulevan maakaasun välityskauppaa Ukrainaan. Tymo?enko ryhtyi politiikkaan vuoden 1996 vaaleissa. julistettiin vilpillisten vaalien voittajaksi, mutta Oranssikumous nosti presidentiksi Ju?t?enkon. Hän menetti viran vain seitsemän kuukautta myöhemmin, kun Ju?t?enko ja Tymo?enko riitautuivat keskenään. Helmikuussa 2006 Turt?ynovia vastaan nostettiin syyte, koska hänen väitettiin tuhonneen SBU:n arkistoista tiedot gangsterijohtaja Semjon Mogiljevit?ista. Samana vuonna Kut?ma nimitti Lazarenkon pääministeriksi. Lazarenko ehti runsaan vuoden pääminisTURT?YNOVILLA OLI Vankeudesta vapautettu oppositiojohtaja Julija Tymo?enko tapasi sunnuntaina Yhdysvaltain ja EU:n suurlähettiläät Geoffrey Pyattin ja Jan Tombinskin. maan viiden kohdan toimintaohjelmaan, joka keskittyy osaavien terveystyöntekijöiden kouluttamiseen ja siihen, että heillä on asianmukaisia hoitovälineitä ja -tarvikkeita käytössään. Lapsikuolleisuus on kuitenkin vähentynyt vuoden 1990 yli 12 miljoonasta 6,6 miljoonaan vuonna 2012. Nykyään Firta?illa on muun muassa oma pankki sekä useita tv-kanavia hallitseva mediayhtiö Inter. Ahmetovin jättiomaisuuteen verrattuna Firta. ENSIMMÄISET 24 TUNTIA ovat lapsen elämän kaikkein vaarallisimmat. Pelastakaa lapset ry:n keskiviikkona julkaiseman tutkimuksen mukaan yli miljoona lasta kuolee vuosittain ensimmäisenä ja ainoana elinpäivänään. Pelastakaa lapset -järjestön uusi raportti Ending Newborn Deaths osoittaa, että puolet ensimmäisenä elinpäivänä tapahtuvista kuolemista voitaisiin estää, jos äideillä ja lapsilla olisi pääsy ilmaiseen terveydenhuoltoon ja he saisivat apua ja opastusta päteviltä kätilöltä. Ennenaikaisilta synnytyksiltä ja LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN kaanikko Viktor Janukovyt. 1990-luvun alkuvuosina hän siirtyi Moskovaan, loi kontaktit kaasualan vaikuttajiin ja ryhtyi välittämään Turkmenistanin maakaasua. Firta. Toinen erikoinen piirre Turt?ynovissa on, että hän on tuottelias trillerikirjailija. Arto Huovinen 37. Tutkinta lopetettiin neljä kuukautta myöhemmin. TYMO?ENKON TOISESSA hallituksessa joulukuusta 2007 maaliskuuhun 2010 Turt?ynov oli varapääministeri. Turt?ynov yritti Kiovan pormestariksi vuoden 2008 vaaleissa, mutta joutui tyytymään 20 prosentin ääniosuuteen. Tämän talven mielenosoituksissa Turt?ynov ei ole ollut eturivissä esillä, mutta häntä on pidetty tärkeänä taustavaikuttajana. Uk r a i na la iseksi poi k keu ksel lisest i Turt?ynov on uskonnoltaan baptisti. Tymo?enkosta tuli pääministeri. Turt?ynov nimitettiin helmikuussa 2005 Ukrainan sisäisen turvallisuuspalvelun SBU:n johtajaksi. Tymo?enko ja Turt?ynov perustivat tilalle Batkiv?t?ina-puolueen (Isänmaa). Siitä tuli päävastustaja presidentti Kut?malle ja hänen seuraajaksi valitsemalleen Viktor Janukovyt?ille. Vuoden 2004 vaaleissa Turt?ynov toimi Viktor Ju?t?enkon kampanjapäällikkönä. Janukovyt. KU Oleksandr Turt?ynov puhumassa Ukrainan parlamentille. terikaudellaan kavaltaa Ukrainan valtiolta 200 miljoonaa dollaria. Hänen holding-yhtiönsä System Capital Management hallitsee yli sataa yhtiötä, joissa työskentelee 300 000 ihmistä. Ahmetovin valtakeskus on Donbassin kaivos- ja teollisuusalue. nimitettiin vuonna 1997 Donetskin oblastin kuvernööriksi. 2002 Janukovyt?istä tuli Ukrainan pääministeri ja vuoden 2004 presidentinvaaleissa Ahmetov tuki häntä. Kun Oranssikumous nosti tammikuussa 2005 Ju?t?enkon presidentiksi, joutui Ahmetov ahtaalle. on ?vain. päivän presidentinvaaleihin. Turt?ynov ja Jatsenjuk olivat ainoita, joille buuattiin, kun uusi johto esittäytyi keskiviikkoiltana Maidan-aukiolla. VIIME LAUANTAIN käy hyvin esimerkiksi siitä, miten vaikea Ukrainasta on löytää henkilöitä, joilla olisi poliittista kokemusta mutta jotka olisivat ryvettymättömiä. Monista asioista on vaikea tietää totuutta, koska myös mustamaalaus on ollut ahkerasti käytössä. Maaliskuun viimeisenä päivänä 50 vuotta täyttävä Turt?ynov syntyi Dnipropetrovskissa, samassa kaupungissa kuin Tymo?enko. Perestroikan aikana 1987?1990 Turt?ynov johti Komsomolin propaganda- ja agitaatioosastoa Dnipropetrovskin alueella. Turt?ynovin ensimmäinen suojelija oli myöhemmin Ukrainan presidenttinä huonon maineen hankkinut Leonid Kut?ma, joka tuolloin toimi ohjustehtaan johtajana. Kun Kut?ma valittiin Ukrainan pääministeriksi vuonna 1992, hän otti Turt?ynovin ja muut lähimmät miehensä mukaan Kiovaan
Tämä tuli ilmi äskettäin julkisuuteen vuotaneessa puhelinkeskustelussa Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Victoria Nulandin ja Yhdysvaltain Kiovan-suurlähettilään välillä. Ukraina tarvitsee EU:lta tasapainottavaa toimintaa » Jos EU haluaa välttää katastrofin Ukrainassa, sen pitää kohdella kunnioittavasti sekä protestiliikettä että Venäjää ja lisäksi puhua oligarkkien kanssa. UKRAINA ON kuin Itä-Euroopan vallan- kumousten Suurimmat hitit. Ukraina on suurvaltojen kilpailun taistelutanner. Yleisesti ottaen EU ja Yhdysvallat ajattelevat samalla tavalla. Miten tämä siis voitaisiin välttää? Venäjän presidentti Vladimir Putin vaikuttaa yliherkältä diplomaattiselle ylenkatseelle, osittain siksi, että hänen mielestään Venäjä ei ole Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen saanut riittävää arvostusta kansainvälisellä kentällä. Rynnäköt kohti vallan linnakkeita tuovat mieleen Slobodan Milosevicin vallasta syöksemisen Serbiassa lokakuussa 2000. Hänen arvostuksenkaipuunsa selittää osaltaan hänen nostalgiaansa neuvostoaikoja kohtaan sekä hänen mielipahaansa neuvostoimperiumin hajoamisesta. Kysymys kunnioituksesta riittää jossain määrin selittämään, miksi Venäjä julkisti sieppaamansa Nulandin puhelun. ?Vittuun EU?, kuten Nuland sanoi, on asenne joka ei koskaan ole kaukana Washingtonin politiikantekijöiden piirissä. Mitä tahansa ajatellaankin Venäjän roolista, kaikkien poliittisten arvioiden Ukrainan nykyisessä hermoja raastavassa muutosten pyörteessä on otettava se huomioon keskeisenä asiana. Mutta nauhalla Nulandin kuullaan toteavan oppositiojohtajista peittelemättömästi, että Vitali Klyt?ko täytyy jättää hallituskaavailujen ulkopuolelle ja Arseni. Kysymys on ennen kaikkea käytännöllinen. Siitä seuraisi suuria ongelmia. Pari vuotta sitten Ukrainan Mustanmeren satamakaupungissa Odessassa eräs paikallisen oligarkin seurueen arvovaltainen jäsen sanoi minulle: ?Itä-Ukrainassa Venäjän ja Ukrainan välinen raja on kuin veteen piirretty viiva, erityisesti tiedustelupalvelujen agenttien ja sotilaiden yhteyksien kannalta?. Yhdysvaltain kaksinaamaisuus Olisi suorastaan rikollista olla tarkastelematta tilannetta kylmän realistisesti, sillä jos asiat menevät pieleen, Venäjän aseellinen interventio on täysin mahdollinen. Katoilta ja rakennuksista tulittaneiden tarkka-ampujien aiheuttama valikoimaton terrori on uusinta romanialaisiin mielenosoittajiin kohdistuneesta hyökkäyksestä Bukarestissa jouluna 1989. Kulissien takana väsymättä puuhailevat oligarkit ja salainen poliisi palauttavat mieleen Giuseppe Tomasi di Lampedusan mietelauseen hänen Sisilian risorgimentoa käsit- 38 televästä romaanistaan Tiikerikissa: ?Jotta asiat pysyisivät entisellään, täytyy kaiken muuttua?. Totta kai Itä-Euroopan suuresta kumousaallosta on 25 vuotta ja jotkut asiat ovat muuttuneet, vähintään määrällisesti mitattuina. Krimin niemimaa, joka . on kulttuurisesti ja poliittisilta mielialoiltaan pääasiallisesti venäläinen, on se alue josta todennäköisimmin voisi käynnistyä alaspäin vievä kierre, joka päättyisi venäläisten joukkojen saapumiseen. Nicolae Ceausescun ja hänen vaimonsa pröystäily oli nukkavierua verrattuna Viktor Janukovyt?in mahtikartanon oligarkkiseen eleganssiin. Mutta Ukrainan nykyisten tapahtumien ja kaikkien edeltävien vallankumouksellisten tapahtumien välillä on yksi valtava ero (hienoisena poikkeuksena Georgia vuonna 2008). Lännellä on tapana heristää sormeaan Venäjälle, ettei sen pidä puuttua itsenäisen Ukrainan politiikkaan. Mutta asioita mutkistaa se, että niiden välillä on merkittäviä taktisia eroavaisuuksia. puhumattakaan Venäjän Mustanmeren laivastosta Sevastopolissa » Yhdysvallat jakoi oppositiojohtajia sivuutettaviin ja nostettaviin.
Yksi toisinaan väheksytty tekijä Ukrainan kulttuurisessa ja poliittisessa tilkkutäkissä on se, että Itä-Ukraina on taloudellisesti tuottavampi kuin Länsi-Ukraina ja elintaso on siellä huomattavasti korkeampi. Superoligarkki Ahmetov Barrikadeja ei ole vielä purettu Kiovassa. VuokrasopiKatariina Suuri valloitti Krimin musta jatkettiin vuoteen 2042 ja Turkilta vuonna 1783 ja perusti sinne Sevasvastineeksi Ukraina sai alennusta Venäjältä tuotavan kaasun hintaan. topolin laivastotukikohdan. erityinen merkitys venäläisille. Kuvaavaa on, että erään äskettäisen gallupin mukaan 56 prosenttia venäläisistä pitää Krimiä venäläisenä alueena. Putinin näkökulmasta myös Sot?i oli suuri menestys. Mutta Ukraina uhkaa tuhria Putinin maineen. Rinat Ahmetovin, Ukrainan rikkaimman miehen ja Donetskin superoligarkin (hän ei ole venäläinen vaan kuuluu Etelä-Ukrainan tataarivähemmistöön). Krimin venäläisten keskuudessa toimii useita jyrkän nationalistisia järjestöjä kuten Venäläisten yhteisöjen kongressi ja Venäläinen rintama. Moskova on käyttänyt niitä hyväkseen tilanteen kiristämisessä ja löysentämisessä. Ukrainan jyrkän linjan nationalistit puolestaan kyseenalaistavat Krimin autonomian. Hän juuttui vuosiksi pitämään kiinni presidentti Janukovyt?ista, huolimatta tämän surkeasta menestyksestä vuoden 2004 vaaleissa, ennen Oranssikumousta, ja myöhemmin huolimatta tämän hätkähdyttävistä korruptiotaipumuksista vuonna 2010 alkaneella presidenttikaudella. Itä-Ukrainaa ei saa unohtaa On vahvoja viitteitä siitä, että Putinin neuvonantajat eivät ole halunneet kertoa hänelle huonoja uutisia Ukrainan todellisesta tilanteesta. Kuvan mies piti taukoa lähellä Kiovan Dynamon stadionia torstaina. Jatsenjuk on nostettava vallankahvaan. Venäjän ärtymystä tästä ilmiselvästä tekopyhyydestä korostavat sen omat virheet, ennen kaikkea Putinin virhelaskelmat Ukrainan politiikan suhteen. LEHTIKUVA/ LOUISA GOULIAMAKI tiä, sen on etsittävä keinoja yhteistyöhön Venäjän kanssa. Protestoijien keskittyminen EU:n kauppasopimukseen politiikkansa perusteena on suureksi osaksi vertauskuvallista. Se on heidän tapansa ilmaista konkreettisesti inho Ukrainan koko poliittisen ja taloudellisen eliitin turmeltuneisuutta kohtaan. Lisäksi Venäjän kaltaisessa oligarkkien ja vakoilijoiden hallitsemassa yhteiskunnassa on ehkä helpompi olla huomaamatta maailmanlaajuista trendiä kansan nousemisesta korruptoitunutta politiikkaa vastaan . Pitkällä aikavälillä heidän on löydettävä keinot kohdella sekä protestiliikettä että Venäjää kunnioituksella. Olemme päätyneet takaisin aikaisempaan havaintoomme kulissien takana vaikuttavista vakoilijoista ja oligarkeista. Ahmetov on vuosien ajan ollut Janukovyt?in suurin tukija ja hänellä on luultavasti ollut merkittävä osa taivuteltaessa Kremliä uskomaan, että Janukovyt. arabikevättä, Turkkia, Brasiliaa ja nyt Ukrainaa. Jos EU kuitenkin päätyy auttamaan Ukrainaa eikä halua lähettää sitä kauemmaksi tiellä kohti helvet- Tämä tuo eteemme henkilön, jota kukaan ei rohkene jättää sivuun neuvotellessaan Ukrainan ohjaamisesta pois laajenevasta väkivallasta . He ovat ehkä huonommin perillä siitä, että vie vuosia ennen kuin EU:n integraatioprosesseista näkyy todellisia taloudellisia hedelmiä. Ja kaikki tämä tapahtuu aikana, jolloin ennennäkemätön kuohunta vallitsee EU:ssa. Vuonna imistä r K a topolista jatketa vuoden 1944 Keski-Aasiaan karkot s ii K a 2017 jälkeen. Nykyään hän asuu vin vaarallisen tilanteen kehittymiseen. Moskovassa. Nyt tarvittaisiin kaikilta vastuullisilta osaKrim on edelleen autonominen ja sillä on puolilta nopeasti jäitä hattuun, ettei uhon satapaikkainen oma parlamentti. Elokuussa 2012 säädetyn lain perusteella venäjää oli saanut käyttää toisena virallisena kielenä kaupungeissa ja oblasteissa, joiden väestöstä vähintään 10 prosenttia on venäjänkielisiä. KRIMILLA ON KIISTALLA ON tilanne Krimillä on kiristynyt useaan otteeseen, vaikka Venäjä on virallisesti tunnustanut rajat Ukrainan kanssa. Vuonna 1992 Krimille myönnettiin autonomia. Vastaava luku esimerkiksi T?et?enian kohdalla oli vain 39 prosenttia. Krim joutui Ukrainalle tavallaan historian oikusta. Krimin veit e s u tettuja tataareja on palailt y tyn on kär jis näläiset järjestivät ukrailut Krimille Neuvostoliik rainan U ja nalaisvastaisia mielenton hajoamisen jälkeen. o t r ke n e d osoituksia. Krim on historiansa aiy y itsenäis Laivastokiista ratkana ollut monien valloitaikana. kaistiin pian Viktor tajien hallussa, mutta tataarit olivat aiemmin sen valJanukovyt?in noustua pretaväestö. sidentiksi 2010. Oman prekautta liu?uta tilanteeseen, josta arvovalta ei enää anna myöten perääntyä. päivänä vuonna 1954 alue siirrettiin puoluejohtaja Nikita Hru?t?evin aloitteesta Ukrainan neuvostotasavaltaan. Hru?t?ev oli itse syntyperältään ukrainalainen, eikä toisaalta Neuvostoliiton oloissa sisäisiä rajoja pidetty niin merkittävinä. monta kärjistäjää. Miten EU:n strategia käsittelisi Ukrainan myrkyllistä velan ja strategisen valuuttavarannon häviämisen yhdistelmää. Haasteet eivät juuri voisi olla enää kovempia. Krimin vaarallinen keitos KRIMIN NIEMIMAALLA on kaikki ainekset hyMe?kov karkotettiin maasta separatistisen toiminnan vuoksi. Hänen ulkopolitiikkansa on ollut menestyksellistä Syyriassa, jossa amerikkalaiset jäivät täysin altavastaajiksi viime kesänä. Vuonna 1993 Krimin alueparlamentti perusti Krimin presidentin viran. Presidentiksi valitun Juri Me?kovin johdolla kon?ikti Ukrainan johdon kanssa kärjistyi, kunnes maaliskuussa 1995 Ukrainan parlamentti kumosi Krimin perustuslain. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.? NEUVOSTOLIITON HAJOTTUA LEHTIKUVA/ VASILIY BATANOV Misha Glenny © Guardian News & Media 2014 Useita kirjoja kirjoittanut Misha Glenny on nykyään vapaa kirjoittaja ja Columbian yliopiston vieraileva professori. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Guardianin ja BBC:n Keski-Euroopan kirjeenvaihtajana. Venäläismieliset ja ukrainalaismieliset mielenosoittajat tappelivat Simferopolissa keskiviikkona. Käännös: Arto Huovinen 39. Ukrainalaisia on 24 prosenttia. Krimin tataareja on vuoden tor Ju?t?enko uhkasi, ettei Venäjän Mustanmeren laivaston 2001 väestönlaskennan muvuokrasopimusta Sevaskaan 12 prosenttia. Potentiaalia sidentin tilalla on kuitenkin Ukrainan preon pahempaan kansainväliseen kon?iktiin sidentin nimittämä kuvernööri ja ministerikuin Venäjän ja Georgian kesäsodassa 2008. neuvoston puheenjohtajan nimittää UkraiKrim on ainoa Ukrainan alue, jossa venänan parlamentti. jänkielinen väestö on enemmistönä. Mutta Ahmetov pitää yllä suhteita myös Washingtoniin ja Euroopan pääkaupunkeihin ymmärtäen, ettei edes Itä-Ukrainassa ole viisasta pitää kaikkia munia samassa korissa. Ahmetov tulee olemaan keskeinen keskustelukumppani tilanteessa, joka on hankala ongelma EU:n politiikalle. Lyhyellä aikavälillä EU:n ulkoministerin Catherine Ashtonin ja unionin muiden ulkopolitiikan muotoilijoiden on tönittävä Ukraina pois katastrofaalisesta ja väkivaltaisesta romahduksesta. Neuvostoliiton ensimmäiset vuosikymmenet se kuului Venäjään, mutta helmikuun 19. on panostuksen arvoinen. Ne ovat vuosien ajan syyttäneet Venäjää passien myöntämisestä Krimin venäläisille. Passien myöntäminen ei ehkä ollut kovin laajaa aiemmin, mutta viime päivinä niitä ilmeisesti on jaettu todella paljon. Ukrainan kansanjoukkoja on vaikea saada nielemään muodikasta vyönkiristyksen ideologiaa, olivatpa he maan länsi- tai itäosasta. Sitä paitsi EU:n on taloudellisista ja poliittisista syistä luotava yhteys itäiseen Ukrainaan ja erityisesti Donbassin kaivosalueelle. Venäjän duuma alkoi maanantaina käsitellä lakia, joka helpottaisi passien myöntämistä Ukrainassa asuville etnisille venäläisille. Ukrainan vallan vaihduttua sen parlamentti heti viime sunnuntaina kumosi lain alueellisista kielistä ja julisti ukrainan maan ainoaksi kieleksi. Heitä on lähes 60 prosenttia Krimin 2 miljoonasta EDELLISEN KERRAN kiista kärjistyi vuosina 2008?2009, kun Ukrainan presidentti Vikasukkaasta
Hänen mukaansa kohti on sata kuutiota huume piristää mieltä ja autvuodessa. taa pakenemaan köyhyyttä, työttömyyttä ja poliittisia ongelmia. Syövät yleistyvät . Khat imi viime vuonna kol-. Pääkaupungin pohjavesi alenee kuusi metriä vuodessa. Viime vuoden tapoista 14 tapahtui mielenosoitusten yhteydessä. Kuolleiden ja loukkaantuneiden joukossa on rauhanomaisia mielenosoittajia, sivustakatsojia, ihmisoikeusaktivisteja ja journalisteja. YHDESSÄKÄÄN AMNESTYN tutkimista tapauksista Isra- elin sotilaiden tappamat palestiinalaiset eivät näyttäneet aiheuttavan suoraa ja välitöntä hengenvaaraa Israelin sotilaille. Useita oli ammuttu selkään, mikä viittaisi uhrien juosseen ampumahetkellä poispäin sotilaista. Khatin sanotaan olevan Jemenin ongelmien syy, mutta se on piJemenin terveysministeriön mukaan kemminkin niiden seuraus, Ayoub khat-viljelmien tuholaismyrkyt ovat tuumii. vastuussa 70 prosentista uusista syöpätapauksista. Ainakin neljä oli lapsia. Viranomaisten tulee suorittaa nopea, perusteellinen ja riippumaton tutkinta kaikista epäillyistä mielivaltaisista ja liiallisesta voimankäytöstä, etenkin tilanteissa, joissa ne ovat johtaneet kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen, vaatii Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen järjestön tiedotteessa. KU LEHTIKUVA/ ABBAS MOMANI Palestiinalaiset kantoivat Israelin sotilaiden luodeista haavoittunutta nuorta tammikuussa Jalazunin pakolaisleirissä Ramallahin lähellä. Miehiä tulossa khat-ostoksilta Sanaan torilla. Khat-huume viemässä Jemenin perikatoon » Vesivarastot ehtyvät, köyhyys pahenee ja terveys tärveltyy. Sanaa IPS?Cam McGrath KHAT-LEHTIEN PURESKELU on yleistynyt köyhässä Jemenissä niin, että kasvin viljely uhkaa kuivattaa maan niukat vesivarat. Se ostamaan huumetta, uhkaa pudota 55 kertoo nahkakaupa ll a Suur imm kuutioon vuonna pias Ali Ayoub. iläisistä 2030. n e m Monen köyje a osall hän jemeniläiJos vettä on alle mi pyör ii t y r ä iv ä p set tavoin Ayoub tuhat kuutiota asupär illä. m y käy ttää enemkasta kohti, maa in t a kh män rahaa khatiin kärsii vesipulasta. kuin perheensä ruoMinimitarve asukasta kaan. Joissakin tapauksissa todisteet viittaavat palestiinalaisten olleen harkitun tappamisen uhreja, mikä merkitsisi sotarikoksia. KUOLLEIDEN LISÄKSI on viimeisen kolmen vuoden aikana ainakin 261 palestiinalaista, mukaan lukien 67 lasta, haavoittunut vakavasti Israelin joukkojen luodeista Länsirannalla. Yli 8 000 palestiinalaista, mukaan lukien 1 500 lasta, haavoittui muista Israelin armeijan ja poliisin käyttämistä voimakeinoista, kuten kumipäällysteisistä luodeista ja kyynelkaasusta. Joissain tapauksissa kumipäällysteiset luodit ja kyynelkaasu ovat myös johtaneet kuolemaan. Palestiinalaisten kuolemaan johtaneista tapauksista ei juuri koskaan järjestetä tutkintaa eikä niistä rangaista Israelin armeijan sotilaita tai israelilaisia poliiseja. . Käsitykset muuttuvat hitaasti, mutta meillä ei ole aikaa odottaa, Hänen mukaansa khat vaatii 50 prosenttia enemmän vettä kuin ruokoska khat tuhoaa tulevaisuutemme, al-Shamaa varoittaa. kakasvit. Vuonna 1997 huumetta viljeldah-järjestön Nasser al-Shamaa vertiin 80 000 hehtaarilla, mutta 2012 taa pahetta tupakointiin: tapaa on ala oli kolminkertaistunut. Kahdelta iltapäivällä kukaan tiota vettä vuodessa, mutta ei ole enää töissä, koska jemeniläisten osuus on kaikki lähtevät aikaisin vain 125 kuutiota. Sanaa voi olla vuonna 2025 maailman ensimmäinen vedetön pääkaupunki, varoittaa Jemenin vesi- ja ympäristöministeri Noori Gamal. Arabian niemimaan eteläkärjessä sijaitseva Jemen saa sadetta vain 20 senttiä vuodessa. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että 26 miljoonan asukkaan Jemenissä aikuisista miehistä 90 prosenttia pureskelee khatia 3?4 tuntia päivässä. Samalla vaikea kitkeä niin kauan kuin se on ruuan hinta on noussut. sosiaalisesti hyväksytty. Asiaa mutkistaa se, että moni val. Suu- ja kurkkusyövät ovat maassa paljon keskimääräistä Ruoka kallistuu yleisempiä. Khat on vallannut vehnä- ja maissiKhatia vastaan taistelevan Erapellot. Jemenin lain sallimasta miedosta huumeesta koituu kosolti muitakin haittoja. . ALL OVER PRESS Lyhyesti Amnesty: Israelin armeija ampuu selkään ISRAELIN ARMEIJA on viimeisen kolmen vuoden aikana liiallisella voimankäytöllään tappanut ainakin 45 palestiinalaista siviiliä miehitetyillä palestiinalaisalueilla, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International torstaina julkaisemassaan raportissa. Raportti Trigger-happy: Israel?s use of excessive force in the West Bank kuvaa tammikuusta 2011 lähtien Länsirannalla tapahtuneita ihmisoikeusloukkauksia ja Israelin armeijan ja poliisien palestiinalaisia kohtaan käyttämää tarpeetonta, mielivaltaista ja julmaa väkivaltaa. Viime vuonna Länsirannalla tapettiin 22 palestiinalaissiviiliä, joista suurin osa oli alle 25-vuotiaita. Myös enemmistö naisista käyttää huumetta säännöllisesti, ja alle 12-vuotiastakin jopa viidennes. 15 miljoonaa euroa päivässä Israel ei juuri koskaan järjestä tapauksista tutkintaa. 40 Jemeniläiset kuluttavat khatiin jopa 15 miljoonaa euroa päivässä, ja sen vuoksi menetetään miljoonia työtunmanneksen kaikesta Jemenissä käyteja. tetystä pohjavedestä. . Israelin nykyinen järjestelmä on osoittautunut täysin riittämättömäksi. Vielä 1980-luvulla 90 prosenttia ruuasta kasvatettiin kotimaassa, lanpitäjä on mukana huumeen tuomutta nyt sama osuus joudutaan tuotannossa ja kaupassa. maan ulkomailta, Gamal sanoo. . Päivärytmi pyörii khatin ympäMaapallon asukkailla on käytettävissään keskimäärin 7 500 kuurillä. Se ei ole itsenäinen tai puolueeton saati läpinäkyvä
tosin turvallisuuspoliisin pahasti runtelemana. Asian selvittämistä auttoi varmasti se, että ministeri ja journalistiliiton pääsihteeri kuuluvat samaan klaaniin . Pintaa aa syvem syvemmältä mmältä Peik Johansson peik@kaapeli.? Apua Somalian journalisteille OLIN PARI VIIKKOA sitten Somalian pääkaupungissa Mogadishussa mukana käynnistämässä suomalaisten journalistijärjestöjen Viestintä ja kehitys -säätiön Vikesin uutta media-alan kehitysyhteistyöhanketta. Ensisijaisena pidettiin maan turvallisuustilanteen sekä naisten ja tyttöjen aseman parantamista. Juhlapuheista huolimatta avusta ei näy Mogadishussa jälkeäkään. ?Suuret lupaukset on lunastettava myös käytännössä. Kuudesta Afrikan maasta värvätyt rauhanturvaajat suunnittelevat parhaillaan suurhyökkäystä Al-Shabaabia vastaan operaatioon vastikään liittyneiden Etiopian joukkojen johdolla. Radio Dananin johtaja pidätettiin radioaseman julkaistua verkkosivuillaan kuvan islamistijärjestö Al-Shabaabin tekemässä pommi-iskussa tuhoutuneesta autosta. Journalistiliitto puuttui asiaan, tiedotusministeri otti selvää pidätyksen syistä ja seuraavana päivänä radioaseman johtaja pääsi vapaaksi . Pahin tilanne oli vuonna 2012, jolloin 18 toimittajaa tapettiin työnsä vuoksi. Osallistuimme matkan aikana tiedotusministeriön järjestämään surmattujen toimittajien muistotilaisuuteen, jossa uusi tiedotusministeri Mustaf Duhulow lupasi tehdä kaikkensa, jotta toimittajamurhien syylliset saataisiin selville ja vastuuseen rikoksistaan. Maan journalistiliiton toimihenkilöistä monet työskentelevät ulkomaisille lehdille ja uutistoimistoille. Koulutusta on tarkoitus jatkaa ainakin vuoden 2016 loppuun asti. » Somaliassa 38 toimittajaa on saanut surmansa työtehtävissä kymmenen viime vuoden aikana. HANKKEEN KOULUTUS tulee sisältämään uuden KOLMIHENKINEN suunnitteluryhmämme tapasi matkan aikana kymmeniä paikallisia journalisteja ja teknistä henkilökuntaa Somalian yleisradiosta ja useilta yksityisiltä radio- ja tvkanavilta. Brittiläisen Guardian-lehden avustajana työskentelevä liiton kansainvälisten asioiden sihteeri oli menettänyt ristitulessa toisen käsivartensa. Myös toimittajien pidätykset ja uhkaukset ovat yhä tavallisia. Näistä alueista osa toimii kuitenkin yhteistyössä Somalian liittovaltion hallituksen kanssa. Nykyhallitus ei pysyisi pystyssä ilman Afrikan unionin rauhanturvasotilaita. Journalistiliiton pääsihteeri on New York Timesin kirjeenvaihtaja ja rahastonhoitaja on uutistoimisto AFP:n valokuvaaja. Julkilausuttuna tavoitteena on, että Al-Shabaab ajetaan pois sen valtaamilta alueilta tämän vuoden loppuun mennessä. Afrikan unionin 22 000 sotilaan operaatio on Yhdysvaltojen ja EU:n rahoittama. MUUTEN SOMALIA onkin jätetty toistaiseksi pit- kälti oman onnensa nojaan. Somalian sananvapauden, journalismin ja julkisen palvelun tukihanketta lähdetään toteuttamaan maassa, joka on edelleen sotatilassa. Somalian nykyinen, ulkovaltojen tunnustama hallitus kontrolloi aluetta, joka ulottuu tällä hetkellä parhaimmillaan vain sadan kilometrin päähän Mogadishusta. Toimittajien rohkeutta ja sitoutuneisuutta ei voinut muuta kuin ihailla. Sodan runtelemassa Somaliassa 38 toimittajaa on saanut surmansa työtehtävissä kymmenen viime vuoden aikana. Tiedotusvälineiden ja toimittajien oikeuksia ja velvollisuuksia käsitteleville kursseille kutsutaan mukaan edustajia maan ministeriöistä, parlamentista, tuomioistuimista, poliisista ja armeijasta. REHELLISYYDEN NIMISSÄ on todettava, että Vi- kesin hanke voi myös epäonnistua. Somalia on maailman hyvinvointitilastoissa yleensä häntäpäässä, mutta naispuolisten radiotoimittajien suhteellisessa määrässä mitattuna Somalia on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa. Maan kahden naistoimittajien järjestön edustajat luettelivat kuitenkin lukuisia epäkohtia naisten asemasta mediataloissa, suurimpana puutteena se, että naiset eivät yleensä pääse osallistumaan alan koulutuksiin. Vikesin järjestämissä koulutuksissa pyrkimyksenä on, että miehet ja naiset olisivat tasapuolisesti edustettuina. Myös viranomaisille järjestetään kouluPEIK JOHANSSON tusta Somalian valmisteilla olevasta medialaista ja yleensäkin sananvapauden ja tiedonsaannin merkityksestä edustuksellisessa yhteiskunnassa. Brysselissä syyskuussa pidetyssä avunantajamaiden huippukokouksessa Somalian hallitukselle luvattiin lähes kaksi miljardia euroa kehitysapua maan sosiaaliseen ja taloudelliseen jälleenrakennukseen. Islamistiarmeija Al-Shabaab pitää yhä hallussaan huomattavaa osaa eteläisen Somalian maaseudusta ja on tehnyt viime aikoina itsemurhaiskuja myös pääkaupungissa. Muutoin maa on jakautunut lukuisiin osittain itsehallinnollisiin alueisiin, joilla on omat hallituksensa ja presidenttinsä, mutta joita mikään ulkomaa ei ole tunnustanut. kenties myös se, että paikalla oli suomalaistoimittajien ryhmä käynnistämässä uutta yhteistyöhanketta. Somalian tiedotusministeri Mustaf Duhulow puhui maan medialle viime vuosina surmattujen toimittajien muistopäivän tilaisuudessa Mogadishussa kaksi viikkoa sitten. teknisen laitteiston käyttökoulutusta sekä eri puolilla maata järjestettäviä kursseja toimittajantyön perustaidoista, toimittajien turvallisuudesta ja alan eettisistä periaatteista. Somalian tv:n toimittajia koulutetaan tutkivan tv-työn käytännön kursseilla, joissa paikalliset toimittajat tekevät tv-ohjelmia yhdessä somalitaustaisten suomalaisten toimittajien kanssa. Omat seminaarit järjestetään naistoimittajien haasteista. Matka oli onnistunut, ja paikallisten yhteistyökumppanien kanssa saatiin tehtyä tarkat suunnitelmat hankkeen yksityiskohdista. Suomen ulkoministeriön tukeman hankkeen tarkoituksena on siirtää Yle TV2:n tvstudioista vapautuneet studiolaitteet Somalian yleisradion käyttöön ja rakentaa monikamerastudio Somalian tv:n toimitiloihin Mogadishuun. Tv-studion rakentamisen lisäksi Somalian journalistiliiton ja maan tiedotusministeriön kanssa järjestetään koulutusta journalismista, journalismin etiikasta ja vapaan tiedonvälityksen merkityksestä, kohderyhmänä sekä journalistit että maan viranomaiset. Jos hanke etenee suunnitelmien mukaan, Somalian tv:n uusi monikamerastudio otetaan käyttöön ensi vuoden alkupuolella. Sanoista on siirryttävä tekoihin ja avun toteuttamiseen?, presidentti Hassan Sheikh Mohamud totesi maanantaina avunantajamaiden ja YK:n edustajien kanssa pidetyssä kokouksessa Mogadishun lentokentällä. 41
Faksi (09) 759 60 301. klo 17 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla (Siltasaarenkatu 4, 5. krs). Cafe Mascot, Neljäs linja 2, Helsinki. Keskustelutilaisuus noin klo 19?20.30. klo 18 Hermannin keroma menopeli kierrätysmateriaaleista. Alustajina kirjailija Jukka Pennanen ja Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander. Muttilainen ja Anna Vuorjoki klo 11?12. Oppaat ovat 6 n juhlitaa pahtumaa. Johtokunta klo 16. ??. Klo holla (Hämeentie 67). klo 13 Hermannin kerholla (Hämeentie 67). Keravan Autot ja Helsinki -tapahtumapäivä la 1.3. Vasemmisto klo 12?16. Ohjelmassa Huutsi Kuutsi, kasvomaalausta ja ilmainen poniajelu. Aiheena Helsingin uudet sosiaali- ja terveysasemien verkostosuunnitelmat. Keskustelemassa ovat Vasemmistoliiton EUvaaliehdokkaat Annika Lapintie ja Heikki Patomäki sekä tutkija Matti Ylönen. Keskustelun jälkeen elävää musiikkia esittävät Catself, Sameli ja Vinó Landola sekä Pietarin Spektaakkeli. Mukana myös kaupunginvaltuutetut Sami ?Frank. Helsingin Vasemmisto liikkeellä su 2.3: klo 10?13 Kontulan Vasemmiston laskiaistapahtuma Kivikon Kipinäpuistossa (Kivikonkaari 31). Vapaa pääsy. ??. Ma 3.3. klo 14.30?17.00. Mehua, kahvia, pullaa, ilmapalloja, kasvomaalausta, arpajaiset. Järj. E vapaa-aika Tänään vietetään Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää. Tapahtuma Musiikki ??. Kahvia klo 10.30. ??. Kontulan eläkeläiset ry. huhtikuuta. Ensimmäisen vaaliklubin aiheena ovat veroparatiisit. Vapaa pääsy. Tiedot tapahtumapalstalle keskiviikkoon klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/ Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Pikkurahalla makkaraa, lettuja, mehua ja kahvia. Sisäänpääsy 5 euroa Kansallismuseon keskihallissa voi käydä ihailemassa Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia kattofreskoja vuodelta 1928. 42. Vasemmiston teltta Tampereella lun ruokalassa (sisäänkäynti kentän puoKeskustorin markkinoilla ma 3.3. Viikko sitten levyn julkaiseessa superbändissä soittavat Pietari Kiviharju, Tykopaatti eli Tyko Haapala sekä Mitja Tuurala. VASEN LINJA -KLUBI to 6.3. Vaaskivi-klubi to 6.3. Viiden Tatu Vaaskiven (1912?1942) tuotantoon keskittyvän luento- ja keskustelusarjan aloitustilaisuus. klo 15 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A 1) Helsingissä. Tilaisuudessa palkitaan vuoden paras työväkeä koskeva tutkimus. Yhdistysaitoja 50-luvun helsinliikkeen n e ä ten ohjelmaa, piirikiläisnuorukaisia, nyt v ö y T ! a tanssia, kahvia, pullaa, jo varttuneita rasvalets s o k ir jast makkaranpaistoa ja liitejä, jotka kertovat näytkuntaa. telyn valokuvien herättä??. Entiset rasvaletit ja pärtry. Ke 5.3. Työpajalla rakennetaan rinkatu 11) Helsingissä. ??. Vartiokylän Eläkeläiset ??. klo 18 Helsingin Kallion kirjaston Kupolisalissa. klo 10 ammattiosaston kokoustilassa (Näsilinnankatu 22 B, 2. Laukaan Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön kevätkokous la 1.3. klo 14.30 Keravan Keskuskou??. Filoso?akahvila ti 4.3. Lastenorkesteri Kengurumei3.3. Sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.?. LEHTIKUVA KANSALLISMUSEO Ensimmäisen EU-vaaliklubin vetää kansanedustaja Silvia Modig, joka itsekin on EU-vaaliehdokas. Vasemmiston EU-vaaliklubilla keskustellaan veroparatiiseista VASEN LINJA -KLUBIT ovat Vasemmistoliiton EU-vaaliklubeja torstaina 6. maaliskuuta ja vappuaaton klubilla 30. krs.). ??. Tilannekatsauksen pitää kaupuntuurihistoriaa 1920?1930-luvuilla. Vapaa pääsy. Helsingin Elintarviketyöntekijät ao 10:n kevätkokous ke 5.3. Kengurumeininki aloittaa klo 15. Tapahtuman juontajana kaupunginhalliPaavo Arhinmäki noin klo 12.30?13.00. tuksen jäsen Pia Lohikoski. Vasemmistoliitto miä muistoja Stadin kielellä. Vapaa pääsy. Jyväskylän kävelykadulla ma ??. Metalli Seiskan veteraanijaoston kokous ma 3.3. Autonostalgiaa Kansallismuseon book.com/lasteneurooppa. Teltalla puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, eurovaaliehdokas ninki. klo 11 Vartiokysärit slangioppaina su 2.3. Ohjelma ginhallituksen jäsen Sirpa Puhakka. sisältyy pääsylipun hintaan. ??. Työväenperinnepäivää juhlitaan to 6.3. Näyttely Helsingin pommituksista 25.5. klo 13 Laukaan Kuntalassa. ??. Kahvitarjoilu alkaa 13 tutkija Teija Försti selvittää auton kultklo 17.30. Kallion?Vallilan Eläkeläisten kerho ke 5.3. klo 9?13. lelta). Vapaa pääsy. ??. klo län työväentalolla viete14 Helsingin kaupunginmutään Eläkeläisten Helseon Rasvaletti-näytten e Työvä singin Aluejärjestön lyssä Hakasalmen huviäivää p e n ja alueen yhdistysten lassa (Mannerheiminin r e p . .3 yhteistä laskiaistatie 13 b). Kun Helsinki pelastui 1944. Museoautoharrastaja Kai Lai??. Kolme yön ihme. Lasten Eurooppa -perhetapahtuma Eila Tiainen ja kunta-aktiiveja. su 2.3. Alustajana Olli Salin. ??. Klo 10?14 Hakaniemen torilla Kallion Vasemmistoliiton ja Vasemmistolinkin teltta. ??. Pasilan-Vallilan Vasemmiston Teatteri Kirjallisuus Keskustelu Kuvataide vuosikokous ke 5.3. Lisätietoa: face??. saakka Virka Galleriassa (Kaupungintalo, So?ankatu 1 / Pohjoisesplanadi 11-13). klo 18.00? neen vuoden 1926 Lincoln parkpääpor19.30 kirjakauppa Arkadiassa (Nervandetaikon kupeessa. klo 11 Iloisessa aamupäiväkerhossa Wanhassa Postissa (Keinulaudankuja 4) jalkaterapeutti Katariina Hovisilta kertoo jalkojen hoidosta
1UVC [JFGV . OCMUC [JFGV 3$/9(/(00( PD SH OD O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW X CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X /LHODKGHQ $37((.., 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO Eläkeläiset ry Pensionärerna rf 041 527 0872 Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.. www.kulttuuritalo.? ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À Yrjö Sirolan Säätiö 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI www.elakelaiset.? www.kansantahto.fi Kirjakauppa avoinna: ke-to-pe klo 10-15 Vilhonvuorenkatu 11 C 7, 00500 Helsinki 36 ? 2490 ? 43
A: 6,15; B: 2,3,5,16 LÄHTÖ 7: Helsinki-ajossa, lämpöisten maililla, selvänä suosikkina starttaa Risto Airaksisen tallin huipputamma Beatasine (6). Asante (5) osoitti viime kerran tulisella kirillään, että kunto pitää. 2 4. Porukka on sen jälkeen varsin tasaista. A: 4,7,8,9; B: 13,1,3,14,5 LÄHTÖ 4: Mr Exquisite (4) kiihdytti viimeksi keulaan ja niin se tehnee nytkin. Lambertin mukaan ainoastaan Pohjoismaissa voitaisiin järjestää kisat, jotka ländäisivät raninsa kestävän kehityksen mukaisesti. Toivottavasti Lambertin madonluvut kantautuivat myös kansainvälisen jalkapalloliitto Fifan pamppujen korviin. Kun ne pitävät vauhtia yllä, takaa on vaikea tulla, vaikka mukana on niinkin kovat hevoset kuin Villihotti (10), Köppinen (11) ja Diktaattori (14). Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(2), 2, 2, 1(2), 2(X), 1(X), 1, 2, 1, 1, 1, 1(X), X(2) VIIKON VAKIORIVI Elina Vainikainen elina.vainikainen@gmail.com VIIKON VÄITE: Lupaan syödä hatullisen vattuhilloa, mikäli Suomi ei selviydy vuoden 2016 EM-kisoihin: sen verran unelmalohko Huuhkajille arvottiin. Paitsi että todelliset futiksen suurmaat loistavat poissaolollaan, selviytyy kisoihin joka lohkon kaksi parasta ja vielä jokunen kolmonenkin. Siirtotyöläisten asemaa on verrattu jopa orjatyöhön: työturvallisuus on kauniisti sanottuna viitteellistä, asuinolosuhteet heikot ja työläisten oikeudet olemattomat. » Täydellisessä maailmassa Qatar ei olisi koskaan saanut kisoja. TÄYDELLISESSÄ MAAILMASSA Qatar ei olisi koskaan saanut kisoja jo pelkästään ilmastonsa takia: kesäkuukausina lämpötila kohoaa päiväsaikaan helposti viiteenkymmeneen asteeseen, mikä asettaa urheilijoiden terveyden vaakalaudalle. Redrock Hood 44 » Tammalähtö on tasainen ja altis isollekin yllätykselle. (12) voi yllättää, jos keulapaikasta kiistellään pitkään. Tasaisessa kohteessa niiden lisäksi tototaistoon noussevat viimeksi hyvin kakkoseksi rutistanut Tuli-Karkelo (9), alkuvuonna hyvin pärjänneet Pristiina (10) ja Imun Tiina (12) sekä kovakapasiteettinen Seliseli (11). 1 11. Fame Laukko (4) ainakin lähtee kovaa ja voi paalukarsinan hevosista kiihdyttää keulaan. X (2) asemaa kokouksessaan jo viime syksynä, mutta tuolloin puheenjohtaja Sepp Blatter totesi, ettei organisaatiolla ole mahdollisuutta vaikuttaa yhden maan lainsäädäntöä koskevaan asiaan . 1 (2) 2. Tätä ei Fifakaan ole voinut painaa villaisella. Järjestö on käsitellyt siirtotyöläisten 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. Stoke - Arsenal ................. 1 12. Watford - Blackpool ..... Kansainväliseen futikseen on viime päivinä tullut pöhinää, kun Mestarien liigan neljännesvälierät ovat käynnistyneet. Brittijoukkueilla keskimäärin eivät ensimmäiset osaottelut menneet ihan putkeen: rivin kakkoskohteen vierasjoukkue Arsenalkin ehti jo viime viikolla ottaa pataan Bayerniltä. 2 9. Chelseakin jäi tasuriin Turkissa, mutta Fulham on Galatasarayta heppoisempi vastus. Varmat kakkoset siis kohteisiin kaksi ja kolme. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 1.3. F pelit ?Brasilia ottaa MM-kisojen turistit ilolla vastaan, mutta on myös valmis taistelemaan seksiturismia vastaan?. Millwall - Brighton ........... France Football -lehti jopa väitti vuosi sitten Qatarin lahjoneen Fifan ylintä johtoa parilla miljoonalla dollarilla ja ostaneen siten kisat itselleen. KAIKKEA TÄTÄ vasten kisojen myöntäminen Qatarille vaikuttaa jo nyt, kahdeksan vuotta ennen avauspotkua, giganttiselta virheeltä. Ipswich - Birmingham... Paalun hevosista keulaan yrittävät ennen muita viimeksi tauolta palannut Hurja-Ero (4) sekä juoksuradan Vihte (7). Brasilian presidentti Dilma Roussef. Burnley - Derby ................ kello 16.55. Kisoja onkin harkittu siirrettäväksi vuodenvaihteeseen, jolloin sää on viileämpi. Tämä ei luonnollisesti innosta suuria jalkapallomaita, joiden kansalliset sarjat ovat tuolloin käynnissä. Suunnitellut stadionit näyttävät havainnekuvissa huikaisevan upeilta, mutta mitä niillä tehdään kisojen jälkeen. 1 10. Sillä on alla alkuvuodesta komeat voitot niin Vermossa kuin Solvallassakin. Hull - Newcastle .............. A: 5,11,9,4,12; B: 10,3,8,6,2 LÄHTÖ 2: Rim Bay Gabriel (3) kiri viimeksi niin komeasti takarivistä voittoon, että samanlaisena kilpaillessaan ruuna ansaitsee hyvältä lähtöpaikaltaan suosikkiasemansa. BWT Hellionille (1) tai Bluehill?s Eaglelle (2) kelvannee johtavan selkä. Adidas veti myynnistä Brasilian MM-kisoihin suunnitellut t-paidat. A: 3; B: 1,2,12,9,4 LÄHTÖ 3: Tammalähtö on tasainen ja altis isollekin yllätykselle. 1 (X) 13. A: 6,2; B: 1,3,9 Perusrivi: 5-3-4-4-4-6-6 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. Leicester - Charlton ........ 1 (X) 7. 2 3. Everton - West Ham ........ Tätä ei voi pupeltaa, eihän? Tjacke Gold haastaa Beatasinen LÄHTÖ 1: Vermon Toto75ravien avauksessa Meikun Merkki (4) tai Ulleri (5) kiihdyttänee keulaan. Lökäpöksyn lausunnot toivat väkisin mieleen toisen viime viikon uutisen: ihmisoikeusjärjestö Pravasi Nepali Coordination Committeen mukaan jopa 400 nepalilaista siirtotyöläistä on saanut surmansa jalkapallon vuoden 2022 MM-kisojen rakennustyömailla Qatarissa. Todennäköisesti tuo määrä on vain jäävuoren huippu, sillä vain parikymmentä prosenttia kisapaikkojen rakentajista on nepalilaisia. Bolton - Blackburn ........ A: 4,7,11; B: 10,2,14,5,6 LÄHTÖ 6: Alemman tason lämpöisten tasoitus on pelillisesti haastava kohde. Vaikka Noble Nazareth (6) pelataan suosikiksi, niin mikään läpihuutojuttu lähtö ei sille ole. 2 (X) 6. Selväksi kakkoshevoseksi erottuu kaksi keulavoittoa Vermossa ottanut Spielberg (15), joka on nyt arvottu takavoltin vitosradalle, mikä tekee ruunan työpäivästä hikisen. Pelihevosia ovat myös Instant Ready (2), Roi Sugar (3), Loogaroo Moog (5) sekä Golda Mercury (16). Ilta-Sanomat 26.2. Stadioneita siirtotyöläisten selkänahoista SOT?IN VIIME viikonloppuna päättyneet olympialaiset muistettaneen historian ökyilevimpinä talvikisoina. Fifalle taas kisojen järjestäminen ensimmäistä kertaa arabimaassa, neitseellisellä maaperällä, tarjoaa mahdollisuuden levittää jalkapallon ilosanomaa yhä uusille ihmisille, joilla, kiitos öljyn, on rahaa kuluttaa. Etenkin eurooppalaisten taloudellisten intressien onkin väitetty näytelleen suurta roolia kisapaikan valinnassa, ja korruptiosta on huhuttu laajalti. Keulakin lienee sille varhain tarjolla. Southampt - Liverpool ... mikä varmasti pitääkin paikkansa. Käytännössä liiton keinovalikoimassa ei olekaan kuin yksi tapa ehkäistä Qatarissa tapahtuneen kaltaiset väärinkäytökset: jättää kisat myöntämättä maille, joissa ihmisoikeudet ole kunnossa, joissa (siirto) työläisiä riistetään ja joissa riski taloudelliseen vilunkipeliin on huomattava. Lisäksi toivoisi futaajien ottavan mallia lumilautailija-Lambertista ja avaavan sanaisen arkkunsa useammin ja kriittisemmin. Xtra Hot Kemp (13) oli Kaustisella tätä kovemmassa seurassa kolmas. Lähtö lienee näiden kahden välinen kauppa. Global Kid (7) on myös kunnossa ja saanee paikan johtavan rinnalta, mistä ruuna antaa kovan vastuksen keulahevoselle. A: 4,5; B: 7,9,1,2,6 LÄHTÖ 5: Kylmäveristen tasoituksessa paalun nousukkaat yrittävät päästä karkuun takakarsinan avoimen sarjan hevosilta. Sinne tosin yrittänee myös Tjacke Gold (2), jolla on alla kolme komeaa voittoa. Tämä epäreilu peli vain ei voi jatkua. koostuu Valioliigan ja Championshipin otteluista. Gyllenberg (9) on nousukunnossa. Nottingham - Wigan ........ Tästä ei kuitenkaan parane tehdä johtopäätöksiä käsillä olevaan Stoke-otteluun, sillä vastustajien tasoero on melkoinen. Fulham - Chelsea ............. 1 8. 1 (2) 5. Oritta on vaikea enää sen jälkeen ohittaa. Qatarin maajoukkue on kehnonlainen ja futiskulttuuri muutenkin ohutta, seurojakin on vain kourallinen. Kisat ovat Qatarille osa laajempaa strategiaa ja globaalia egobuustausta: maa haluaa näyttäytyä alueen dynaamisena keskustana. Sheff W - Middlesbr ...... Kanadalainen lumilautailija Michael Lambert avautui kotimaansa olympiasivustolle muun muassa kisojen epäekologisuudesta ja rakentamisen onnettomasta laadusta. Tamma saattaa kiihdyttää keulaan. Kieltämättä upeiden tapahtumapaikkojen rakennuskuluissa ei säästelty, ja huhut kaikkien aikojen suurimman budjetin mahdollistaneesta massiivisesta korruptiosta ovat olleet sitkeitä. Kaikesta huolimatta shown päätähdet, urheilijat, pitivät mölyt mahoissaan muutamaa ilahduttavaa poikkeusta lukuun ottamatta. Takakarsinan hevosista kannattaa noteerata Teivossa välistartin voittanut Only Lavec (7) ja tasaisen varma Vivian Caramel (8)
Mitä ravihistoriaa tamma Suhina teki vuoden 1956 kuninkuusraveissa? 10. Miksi Woody Allen ei vuonna 1977 ollut vastaanottamassa Oscar-palkintoja elokuvasta Annie Hall? 1. 2. Nimi ja paikkakunta: nopeampi kuin oriit. 10. 13 kultaa, 11, hopeaa, 9 pronssia. 5. Monessako ottelussa? 3. 18. 6. Valkea voisi mennä jatkoon: 1. Mitkä olivat Selänteen ensimmäiset aikuisten arvokisat? 4. Dxd6 Le5 3. Montako mitalia kisaisäntä Venäjä sai Sot?ista? 5. Monesko Suomi oli mitalitaulukossa? 6. Txd6! 2. Ukrainan parlamentin puhemies. 2. 96 ottelussa. 3. Montako europarlamentaarikkoa Suomesta valitaan? 9. MM-kisat 1991. 4. axb5 axb5 3. Miksi? Ratkaisu: 1. 13. 9. Th4 Lxg2+! ja 0?1. Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Vastaukset 5.3.2014 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Le7, mutta tekikin siirron: 1. Sot?issa oli ennätykselliset 2 800 urheilijaa. Nämä ilmiöt ovat jokapäiväisiä kaikissa kilpailuissa ja kaikilla pelitasoilla. Stillwaterin pelissä Sevillano?Stripunsky vuonna 2007 asetelmat olivat hallinnassa molemmilla pelaajilla ja valkealla oli siirtovuoro. Ristikko Onks tietoo? Shakki 6 5 Ristikon 21.2.2014 voittajat ja oikea vastaus Mauri Pirinen, Outokumpu Margit Rintamaa, Tampere Matti Tulima, Pietarsaari Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 4 3 2 1 a b c d e f g h Arkitodellisuus on raakaa! Ilmaisu sopii hyvin myös shakkipelin virhelaskelmiin. Tb4 ja joutui jyrän alle. Hänellä oli soittokeikka New Yorkin Ristikko 28.2.2014 45. 7 miljoonaa euroa. 8. Tb4. Paljonko rahaa kului toteutumattomaan Mannerheim-elokuvaan? 8. Monestako maasta? 7. Tbe1! Te8 2. Se seppelöitiin ravikuninkaaksi, koska oli 7 Carlyle-klubilla. 8 Tilinumero IBAN-muodossa (18 merkkiä): Kuka on Oleksandr Turtshinov? Teemu Selänne pelasi maajoukkueessa tehoilla 54+48. 88. 7. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. Vastaukset 1
saat lahjakirjan tai Tilaa lehti lahjaksi ..... Timo Mäkelä Luota sanaan. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi Maksajan (lahjakirjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Koskee vain kotimaan tilauksia. painetun lehden alv:n 10% sekä sähköisten palveluiden alv:n 24%.. Tilaushinnat sis. Saat laatukirjan. A) Heikki Patomäki: Tulevaisuuden politiikkaa [ovh 25 e] ?Monipuolinen, ei ainoastaan politiikkaa? ?Avarakatseinen? ?Näkökulmia, joita ei ole muissa lehdissä? Ei valmiiksi pureskeltuja uutisia. [lukijatutkimus 5/2013 tripod research oy] B) Domenico Losurdo: Liberalismin musta kirja [ovh 26 e] Tilaa lehti itsellesi ..... saat silti lahjakirjan Kestotilaus 12 kk / 144 e Kestotilaus 6 kk / 75 e Määräaikainen tilaus 12 kk / 170 e Määräaikainen tilaus 6 kk / 92 e Lahjakirja C) Martha Schad: Stalinin tytär [ovh 31,90 e] A B tai Kyllä kiitos! Tilaan lehden ja saan kirjan. C Nimi Osoite Puhelin tilaukset@kansanuutiset.fi p
Venäjällä ei ehkä Tilanne Ukrainassa on ollut kärjistymässä päivä päisittenkään täysin ymmärretty, kuinka epäsuosittu korvältä. 2000-luvulla suomalaiset luokat ovat kasvaneet erilleen: kokoomuksen kannattajat ovat vähitellen etääntyneet muista suomalaisista. Toivottavasti puhelinlinjat ovat nyt kuumina ja ruptoitunut presidentti Janukovyt. Nyt Janukovyt?in peli on lopullisesti pelattu. Tietä takaisin valtaan tai edes nukkehallitsijaksi ei ole. LEHTIKUVA/ BULENT KILIC Venäjä on uutistoimistotietojen mukaan luvannut taata Janukovy?in turvallisuuden eli häntä yritetään käyttää jonkinlaisena pelinappulana pelissä, jossa panokset kovenevat. Venäjä on ottanut massiiviset keinot käyttöön. ja siinä myös onnistui. Olympiatuli on nyt sammunut, ja Venäjän ärsytetty karhu on alkanut murahdella. Venäjä oli satsannut niin paljon Sot?in kisoihin, että Putin halusi ottaa niistä kaiken positiivisen irti . Putin pelasi väärää hevosta. Viimeistä sanaa ei ole sanottu. LEHTIKUVA/ HEIKKI SAUKKOMAA Ensi viikolla Paavo i Arhinmäk suorassa linjassa Salainen päiväkirja eläintiloilta 47. kansansa keskuupäät pysyvät kylminä niin Moskovassa, Brysselissä, Londessa oli. On strateginen merkitys Euroopan sytuttavia viestejä. löydettävä neuvotteluyhteys ja -ratdämessä ja osapuolilla on siellä myös kaisu. taloudellisia etuja vahdittavanaan. EU on tiukan paikan edessä. Venäjä pitää vallasta syrjäytettyä Viktor Janukovyt?ia edelleen maan laillisena presidenttinä eli Ukrainassa tapahtui vallankaappaus. NOIN 45 miljoonan asukkaan Ukraina on Venäjän mie- Krimin niemimaalta toossa kuin Washingtonissakin. Toivottavasti historia ei kuitenkaan toista itseään. Rauha Krimille, luki mielenosoittajan kyltissä torstaina. MITÄ KAIKKEA vielä löytyykään taustalta ja mihin Ukraina on matkalla. Krim on Venäjälle jo nyt tärkeä ennen muuta Sevastopolin laivastotukikohdan vuoksi. Venäjä tosin on tehnyt Ukrainan kanssa vuokrasopimuksen tukikohdasta 2040-luvulle asti. Krimin alueella on enemmistö (noin 60 prosenttia) venäläisperäistä väestöä. Krimin niemimaalta kuuluu todella huolestuttavia viestejä. Ukrainan kriisin aikaisempi kärjistyminen osui Venäjällä järjestettyjen olympialaisten aikaan todennäköisesti sattumalta. Sen on pystyttävä kohtelemoilla linjoilla on myös Euroopan maan tasavertaisesti niin Venäjää unioni. kuin Ukrainaakin. Itse Ukraina on miltei vararikon partaalla, johon osaltaan varmasti vaikuttaa se, että maasta on tuoreiden tietojen mukaan ILMEISTÄ ON, että Venäjä on tehnyt Ukrainassa poliittisia kolmen viimeisen vuoden aikana siirretty ulkomaille 50 virhearvioita, jotka käyvät myös presidentti Putinin kunmiljardia euroa (!) valtion varoja. nian päälle. Venäjällä koetaan, että länsi on astunut sen varpaille. On aina mahdollista, että maasta voi tulla avunpyyntö, jonka mukaan Venäjän edut ja kansalaiset ovat vaarassa. Isoja imagokolhuja Ukrainassa tuolloin saaneen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kädet ja suu olivat sidotut olympiarauhan takia. Nyt Maan poliittinen järjestelmä kiintestataan, onko se todellakin selnostaa Venäjän lisäksi melkoisesti lainen rauhanprojekti, miksi se on myös Yhdysvaltoja, jonka kanssa saluotu. Tilanne saattaa olla jopa kriittisin kylmän sodan päättymisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Vakavan aseellisen yhteenoton syttymisen vaaraakaan ei voi sulkea pois. Mukana on myös uhittelua ja hermosotaa, mutta todennäköisesti valmiusastetta on tämän takia jo nostettu myös Venäjän rajojen toisella puolen. Yhdysvallat ehti jo tarkemmin määrittelemättä varoittaa Venäjää, ettei se tekisi ?vakavaa virhettä?. KRIMIN IRTAUTUMINEN Ukrainasta voi sotilasasiantuntijoi- den mukaan olla mahdollista, mutta ilman verenvuodatusta se tuskin tapahtuu. Tutkija Erkka Railo, Talouselämä 6/2014 » Viimeinen sana Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.? Olympiarauha on ohi UKRAINAN KRIISI ei ole ohi, vaan päinvastoin se näyttäisi olevan kärjistymässä vakavaksi idän ja lännen väliseksi kon?iktiksi. Putin määräsi 150 000 sotilaan harjoitukset Länsi-Venäjälle lähelle Ukrainan rajaa. Yhtenä tavoitteena lienee Ukrainan painostaminen. Tilestä lipumassa lännen kainaloon. lannetta ei saa päästää eskaloituSitä Putin ei salli. Ukrainalla on suuri kuuluu todella huolesmaan aseelliseksi kon?iktiksi
Lisää tietoa meistä ja jäsenillemme tarjoamista eduista löydät helpoiten osoitteesta tradeka.fi. Hymyillään kun tavataan. p.s. Asiakkaina, tekijöinä tai yhteistyökumppaneina. www.tradeka.fi Arjessa ja vapaalla Joka päivä yli puoli miljoona ihmistä kohtaa meillä toisensa
Kalliotöyhtöpingviinien on uhmattava myrskyisää merta, mutta helppoa ei ole maallakaan. Perunpingviini on erikoisempi, trooppinen pingviini, jota on harvoin nähty luontodokumenteissa. kilpailee neljän muun kanssa lyhyiden näyteltyjen elokuvien Oscarpalkinnosta. JOS SILMÄT OSCAR-GAALA 2014 Yle Teema ma klo 03.25 Mykkäelokuvan suuri tähti kohtaa nuoren tanssijattaren ja lempi leimahtaa. Muuten äänipuoli hoituu Ludovic Bourcen musiikilla. Mutta äänielokuvan kausi on alkamassa ja kehitys vie heidän uransa eri suuntiin. lmitähti. Yksioikoisesta kopioinnista ei kuitenkaan ole kysymys. The Artist tavoittaa oman äänensä persoonallisin sävyin, jotka sinetöityvät lopun ääninäytteissä. ksusti ja sisäistyneesti. The Artist tavoittaa ihmeen aidosti Hollywoodin mykkä. 1.3.?7.3.2014 | VIIKKO 10 Tv&Radio Oscar-gaalan juontaa Ellen DeGeneres. Oscar-gaalassa riittää jännitettävää suomalaisille pysyvät auki, voi Teemalta seurata Oscar-gaalaa suorana lähetyksenä Hollywoodista sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Ne rakentavat pesänsä autiomaahan, mutta sinne päästäkseen niiden on pakoiltava merileijonia ja terävänokkaisia merilintuja. KOMEIDEN LINTUJEN Harri-Ilmari Moilanen AVARA LUONTO: PINGVIINIT PIILOKAMERASSA THE ARTIST Yle Teema la klo 21.00 Yle TV1 la klo 18.45. lmin 1920-lukulaisen maailman niin teknisesti, näyttelijätyöskentelyllään kuin tarinallaankin. Kuinka keisaripingviinit, kalliotöyhtöpingviinit ja perunpingviinit urkkijaan suhtautuvat? Keisaripingviinien on ylitettävä jäinen ja petollinen meri päästäkseen turvalliselle alueelle, missä naaraat voivat lisääntyä. Siinä on kaikuja Alfred Hitchcockin hovisäveltäjän Bernard Herrmannin tyylikkäistä tunnemaalailuista. Tärkeissä sivurooleissa on vahvoja amerikkalaisnimiä kuten John Goodman, James Cromwell ja Penelope Ann Miller täydennettynä britti Malcolm McDowellilla. Kuinka pingviinit suhtautuvat joukkoonsa solutetttuun urkintakameraan? Salakuvausta pingviinisaarilla joukkoon on soluttautunut vakoilija, pingviiniksi naamioitunut kameralaitteisto. Samalla tarina on nivottu laajempiin sosioekonomisiin yhteyksiin. Gaalaa emännöi jo toisen kerran Ellen DeGeneres. Järjestyksessään 86. Se tuikkii elokuvahistoriallista nostalgiaa . Mykkä. Miespäähenkilö (Jean Dujardin, mukana juuri ensi-iltansa saaneessa elokuvassa The Monuments Men) on aikansa juhlituin . Oscar-gaala esitetään suorana yli 225 maassa. Tänä vuonna tilaisuus keskittyy elokuvan sankareihin. Pelin henkeen kuuluvat olennaisesti tietty naiivius ja sadunomaisuus. Tapahtumat käynnistyvät vuodesta 1927. Kuvassa Jean Dujardin ja Bérénice Bejo. Verraton viiden Oscarin mykkäfilmi Osittain liettualaisjuurinen käsikirjoittaja-ohjaaja Michel Hazanavicius on sukeltanut elokuvallaan The Artist (2011) täysin rinnoin menneen maailman lumoihin, ja tulos on kerrassaan nautittava. lmatusta klassikosta Tähti on syntynyt (1937, 1954, 1976). Belgialais-ranskalais-amerikkalaisena yhteistyönä valmistunut elokuva palkittiin viidellä Oscarilla (vuoden paras elokuva, ohjaus, miespääosa, musiikki, puvustus). The Artist on romanttinen draamakomedia, showbisnesdraama ja mykkä. Ovelle kolkuttavat kuitenkin uudet tuulet: tuloaan tekee äänielokuva. Miehemme viittaa asialle kintaalla. Uuden aikakauden tähdeksi on ehdolla nuori nainen (Bérénice Bejo). The Artist lähestyy suurta teknistä murrosta suoremmin kuin aihetta myös käsittelevä musikaaliklassikko Laulavat sadepisarat (1952). Edellisen kerran hän juonsi tilaisuuden vuonna 2007. Gaalassa on nyt myös suomalaisväriä, sillä Selma Vilhusen ohjaama ja Kirsikka Saaren käsikirjoittama lyhytelokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa. lmin kauden päättyminen ja miespäähenkilön alastulo sijoittuvat suuren pörssiromahduksen aikoihin. Hollywood loistonsa päivinä, elokuva elokuvassa -kuvio ja romanttinen puoli ovat paljolti lainatavaraa usein . lmi
09.06 Lauantai-Suomi. Ehtookelloina Hauhon kirkon kellot. Wienin valtionooppe- Urheiluradio. (7) Pilanpäiten MTV Sport Kisastudio Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Putous Selviytyjät Kymmenen Uutiset Päivän sää Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Irene Huss: Pienikasvoinen mies. 16.05 Faunin iltaL auanta Uutiset. huipulla tuulee 16.55 Beverly Hillsin panttilainaamo 17.25 Suurperhe Bates 18.00 Masterchef USA 19.00 Suomen surkein kuski 19.55 Pilanpäiten 20.00 Top Gear 21.00 Koston suudelma (16) 22.55 C.S.I. 07.50 Aamuhartaus. HD (7) Kaikki Eevasta. 12.00 Turun tuomiokirkon kello ennen! (u) 00.00 Yöradio lyö 12. 13.03 Evelino Pidò. Miessivuosan Oscarilla palkittu George Sanders esittää lipevän kyynistä kriitikkoa. The Artistista poiketen Kaikki Eevasta vie teatterin maailmaan. 17.15 Jokaniemen sävelradio. 06.04 Aamupala. Yle News. (16) 23.50 Viikingit (16) 00.50 Eureka (12) 01.45 Rikos ratkaistu 08.15 Jaksa paremmin 08.40 MasterChef Australia 12.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 13.50 Henkka & Niki vs. 21.00 Yle Uutiset. valtakunnan Nelinäytöksinen ooppera. Ravitulokset. 19.08 Lempimusiikkia. 19.03 Oopperailta Wienissä: 10.03 Sää. 10.50 Musiikkikamari. LAUANTAI 1.3.2014 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Kabareeta viidakossa 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Tohtori Kleistin perhe 12.00 Pressiklubi 12.30 Madagaskar 13.30 Dokumenttiprojekti: Jäniksenä Varkaudessa 14.30 Sivutiellä luonnossa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Vielä virtaa (S) 15.40 Tarinateltta 15.55 Prisma: Metamorfoosi 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Ravisuoran 16 hevosta 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Toisenlaiset frendit 18.45 Avara luonto: Pingviinit piilokamerassa. 15.40 Etnohetki. 5 Oscarilla palkittu 2012. 18.10 Lau- 09.15 Minna Pyykön maailma. 08.05 Onnen sävel. man puheenvuoroja. (All About Eve, USA 1950) Kuuden Oscarin hieno klassikko nuoresta näyttelijästä, joka pyrkii huipulle soluttautumalla suuren tähden lähipiiriin. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.55 Suomi tänään. 14.03 Ajantasan lauantaivieras. 10.50 Tohtori Raimo . Musiikinjohto: Merisää. (The Artist, 2011 Ranska/USA) Mykkäelokuvan suuri tähti kohtaa nuoren tanssijattaren, ja lempi leimahtaa. 07.04 päivä. 20.08 Sää. 17.00 Yle Uutiin toivotut set ja sää. 09.40 antain toivotut levyt. (Irene Huss: En man med litet ansikte, Ruotsi) Poliisit jahtaavat varastettua autoa, joka löytyy pian hylättynä ja poltettuna. Lähistöltä löytyy myös murhatun nuoren tytön ruumis. 06.25 Aamusoitto. Amerikka 03.20 Jyrki Sukulan makujen maa RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Kaikki Eevasta on kuuden Oscarin klassikko nuoresta näyttelijästä, joka pyrkii suuren tähden lähipiiriin. Myös se sai mukavasti Oscareita (6 kpl), joista Joseph L. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 Entisten nuorten sävellahja. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 05.00 Yle Uutiset ja sää. tää: Linnunradan käsikirja liftareille, 05.02 Aamupala. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Susanna Vainiola. 21.50 Merisää. 21.03 Poppikoulu. 19.00 Yle Uuti- Lauantai-Suomi. 19.03 Urheiluradio. salattu luonto Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) Salatut elämät (S) Pilanpäiten Desperon taru (7) Top Gear USA Baby Mama (Yhdysvallat 2008) Ohjaaja Michael McCullers, USA 2008, 101?. 05.50 Merisää. osa 5/12. 07.53 Onnen sävel. manpolitiikan arkipäivää. Radio 1 08.00 Yle Uutiset ja 17.40 Kolmannen mailklo 18.1 0 sää. 13.06 Lakatut varpaanran kuoro ja orkesteri. Tuloksena on vahvasti näytelty ja tematiikaltaan rikas draama. 06.05 Hartaita säveliä. Pääosissa: Roger Moore, Christopher Lee, Britt Ekland, Maud Adams, Herve Villechaize, Bernard Lee. Ohjaus: Guy Hamilton. Under the Dome (12) Amerikkalainen draamasarja. Elokuva: Smiley Face ? Suu messingillä (16) Dexter (16) Amerikkalainen draamasarja. Älypää-TV Teema 04.00 10.00 11.25 11.35 12.20 12.45 13.35 15.20 16.15 17.00 18.00 18.10 19.10 20.05 21.00 21.00 22.40 00.50 01.02 Teematieto Heidi (S) Lyhyesti: Tuolit puhuvat Suomen historian myytit: Häjyt Ikkunoita avaruuteen Tiededokumentti: Mullistavat keksinnöt Yle Live: Brit Awards 2014 Historia: Muhammadin elämä Jäämeri 30 päivässä Hakekaa kätilö! (12) Uusi Kino: Eläimiä eläimille (7) Uusi Kino: Caviar Connection (S) Arthur Rubinstein Ludovico Einaudi Teemalauantai: Oscarvoittajia The Artist. 14.30 Poppikoulu. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. Amerikka 14.20 Jyrki Sukulan makujen maa 14.45 Kokki lomalla 15.15 Kokki reissussa 15.45 Kutsu kylään Ian Wright 16.40 Anthony Bourdain maailmalla 17.30 Kuuluisat kuppilat 18.00 Pomo piilossa 19.00 Poliisit (7) 19.30 Poliisit (7) 20.00 Poliisit (S) 20.30 Poliisit (12) 21.00 Rekkakuskit jäällä (7) 22.00 Leijonan luola 23.00 New Yorkin tatuointitarinat 00.00 Villit nettivideot (16) 00.30 Villit nettivideot (16) 01.00 Rantavahdit (12) 01.25 South Park (12) 01.55 South Park (12) 02.25 Jussi Seljas: Showdown 02.50 Henkka & Niki vs. 15.00 Radioteatteri esit- Aamupala. Ravisuoran ennakko. miksi?: Afrikkaa ryöstämässä Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! Jim klo 12.00 TV 2 07.45 07.46 07.47 08.10 08.17 08.22 08.38 08.49 09.00 10.00 10.30 11.20 11.45 13.00 13.50 16.10 17.05 19.15 19.20 19.25 19.50 20.35 21.00 21.40 21.50 21.55 22.05 00.05 01.05 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 1.3. Harri ja dinot (S) Pikku Kakkosen posti Lasten musiikkiestradi Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) Viidakkokirja (7) Viidakkokirja (7) Galaxi Galaxin mestari: Koiramestari Tartu Mikkiin Luontoretkellä: Huippuvuorten laella Salpausselän Kisat: Yhdistetyn joukkuemäki Tartu Mikkiin: Jatkot Salpausselän Kisat: Sprinttifinaalit Salpausselän Kisat: Yhdistetyn viesti Salpausselän Kisat: Joukkuemäki Yle Uutiset Yle Uutiset sää Extremen maailma Kohta 18 (12) Siskonpeti (7) Kova laki: Rikollinen mieli (16) Kerrostaloelämää (7) Yle Uutiset Urheiluruutu Agora. 11.57 Päivän miete- YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta lause. 18.50 Merisää. 23.00 Yle Uutiset. 23.00 Radio 1 vastaa. Pienehkössä sivuroolissa tavataan 2 Marilyn Monroe. 1/3. Matkantekoa. MV. 15.55 05.52 Aamupala. Maria Leppänen 15.00 Matkalla maailman ympäri 16.00 Nova Stage Klubi 17.00 Spotify Chart Show Top 100 . (Espanja 2010) Rooman ajan Egyptiin sijoittuva eepos tutkijafilosofi Hypatiasta, joka Aleksandrian suuren kirjaston tavoin joutuu vaaraan uskonnollisten levottomuuksien puhjetessa. 15.10 Entisten nuorten sävellahja. Nimihenkilön (Baxter) vaiheita kelaillaan vivahteikkaan kertojanäkökulman puitteissa. Adriana Lecou- kynnet . Kuinka pingviinit urkkijaan suhtautuvat? 19.40 Midsomerin murhat. Kuolema valkokankaalla 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Ylikomisario Morse (12) 23.45 Köyhyys . 10.45 Radio 1 vas- Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat taa. 18.00 Sää. 16.00 Yle Uutiset 06.30 Suomi soi. 17.15 Maaillev y t Onnen sävel. Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan yö. Tarja Närhi. 22.05 Koe-eläinpuisto. 20.03 Urheiluradio. 12.00 Yle Uutiset Ernest Legouven näytelmän Adrienne ja sää. Glo09.00 Yle Uutiset. 12.45 Lecouvreur pohjalta. (S) Pitääkö mun kaikki hoitaa. Liittyvätkö tapahtumat yhteen ja miksi kukaan ei tunnu kaipaavan tyttöä. 20.09 Hajatusmusiikkia . 10.00 Eve Man- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 tun kuriton kokous. Mutta äänielokuvan kausi on alkamassa, ja kehitys vie nuorten urat eri suuntiin. 10.00 Yle Uutiset. set ja sää. 04.47 kenheimo. O: Joseph L. Mankiewicz. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 06.03 Aspekti 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Jenni Pääskysaari 11.00 Yle Uutiset 11.02 Ali ja Husu 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu 16.30 Urheiluilta 20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.22 Pressiklubi 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 22.00 Yle Uutiset 22.05 Sari Helin 23.00 Mikä maksaa? Radio Nova 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . 07.00 Yle ja sää. Kai Ulmanen. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Näiden kahden esittäminen peräkkäin on hyvä veto, sillä aiheen yhtäläisyydestä huolimatta niissä on radikaali ero: Kaikki Eevasta huokuu kirjoittaja-ohjaajalleen tyypillistä, viimeisen päälle hiottua tyylitietoista dialogia. Sen puitteissa pääsee mittelöimään hieno naisvetoinen näyttelijäkaarti kärkinään Bette Davis, Anne Baxter ja Celeste Holm. - Ennen oopperaa ja sen väliajalla professori Tarmo Kunnas, oopperalaulaja Anssi Hirvonen ja toimittaja Paula Nurmentaus keskustelevat illan teoksesta ja sen esityksestä. 22.45 Musiikkia. 04.02 Hajavastaava lähetysohjaaja Tommi Kos- tusmusiikkia . 14.50 Kuuluttajan vieras: 04.00 Yle Uutiset ja sää. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. 15.03 Urheiluradio. Mankiewicz nappasi kaksi (käsikirjoitus ja ohjaus). The Artistin tavoin Kaikki Eevasta palkittiin vuoden parhaana elokuvana. 09.05 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 Muistojen bulevardi. N: Rachel Weisz. O: Alejandro Amenábar The Wire (16) Misfits (16) 06.00 08.05 08.20 08.35 09.00 09.25 09.50 10.15 10.20 11.55 12.25 12.55 13.25 13.35 15.25 16.25 18.20 18.30 19.00 19.10 19.30 21.00 22.00 22.10 22.15 22.25 22.40 00.30 01.30 Eurojahti Tuomas Veturi (S) Maija Mehiläinen (S) Katti kaiken tietää! (S) Pokémon (7) Maantiekiitäjä (S) Kung Fu Panda (7) Pilanpäiten Cosmos . 06.00 Yle Uutiset. 06.03 Sää. 11.00 Val- 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikoista valoa: Velkaterapiaa. Komeiden lintujen joukkoon on soluttautunut vakoilija, pingviiniksi naamioitunut kameralaitteisto. 18.08 Sekahaku . 13.00 Yle Uutiset. 11.03 Arturo Colautti Eugene Scriben ja Levylautakunta. 09.05 baali perestroika. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset. 07.50 Merisää. Michonnet - Roberto Uutiset. O: Selma Vilhunen. Teematieto Muut 09.00 SVT:n ohjelmaa 14.15 Teenage Boss 15.15 Euroopasta olisi puhuttava 15.45 Spotlight: Konsulttisirkus 16.15 Bettina 16.55 Luontoretkellä: Avarilla selkosilla 17.25 Taiteilijatapaamisia 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Haaste 19.00 Merta päin! 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Matador (S) 20.40 Määränpäänä Santiago de Compostela 21.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Work It (7) 11.30 Rasittavat tyttäret (S) 12.00 Whitney (S) 12.30 Perhe 2.0 (S) 13.00 Kerran lapsi, aina lapsi (7) 13.30 Middle (S) 14.00 Middle (S) 14.30 Bestikset (S) 15.00 Kreisiä menoa 15.30 Kreisiä menoa 16.00 Ylläs . Yle Uutiset ja sää. 13.00 Välilevyjä. Yle Radio Suomi 14.00 Todellisia tarinoita: Musiikkia tapahtuu. 21.40 Urheiluradio. 07.03 Sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Tekijä: ohjaaja Lauri Maijala. YleX 08.35 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää. 00.05 Yöradio. 11.45 konloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00 Valomusiikkia. Pääosissa Tina Fey, Amy Poehler, Greg Kinnear, Sigourney Weaver. 10.04 Lauantai-Suomi. Francesco Cilean Adriana Lecouvreur. 12.15 Lauantai-Suomi. 21.35 Novosti Yle. 18.55 Suomi tänään. 14.00 Yle vreur - Angela Gheorghiu, sopraano. Maurizio - Massimo Giordano, tenori. Bouillonin ruhtinatar - Elena Zhidkova, mezzosopraano. Kai Ulmanen. Kuvassa Hugh Marlowe, Anne Baxter ja Bette Davis. Kulisseissa kuohuu HETI MAINION mykkäfilmin The Artist perään esitetään osittain samaa aihepiiriä käsittelevä Hollywood-klassikko Kaikki Eevasta (All about Eve, 1950). 06.15 Aamuhartaus. 23.03 Koe-eläinpuisto. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Erityistä painoa on naisten keskinäisissä suhteissa, joihin liittyy kovia paineita kunnianhimon ja kilpailun merkeissä. Ystävyydet rakoilevat, ja sitä rataa. Harri-Ilmari Moilanen KAIKKI EEVASTA Yle Teema klo 22.40 Frontali, baritoni. 07.03 Aamusoitto. 07.45 Hartaita säveliä. 15.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle Uutiset. (16) Broadchurch (12) Eurojahti Nelonen 08.05 08.30 09.00 09.30 10.00 10.30 11.00 11.30 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 15.00 15.30 16.00 16.30 17.00 18.55 18.58 19.00 20.00 20.57 21.00 23.30 00.30 02.15 03.20 Pound Puppies (S) Elixir Elixir Sport Start! Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Eläintarhassa tapahtuu Merieläinten pelastajat Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. Shake It Up (7) Amerikkalainen komediasarja. Hauskat eläinvideot Farmi (S) Farmi (S) Farmi (S) Farmi (S) Ennakkostudio Nelonen Pro esittää: Talviklassikko Jokerit? HIFK HS-uutiset HS-sää Nelonen Pro esittää: Talviklassikko Jokerit? HIFK Holmes NYC (12) Keno Elokuva: 007 ja kultainen ase (The Man with the Golden Gun/Britannia 1974). 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Urheiluradio. Libretto: terapeutti. N: Bette Davis, Anne Baxter, George Sanders. 20.00 Yle Uutiset. 11.00 Yle Uutiset. 18.01 Iltahartaus
O: Clarence Brown. Eläväinen Buenos Aires on tunnettu kauniista arkkitehtuurista ja lukuisista tangoklubeista. 00.05 Yöradio. (Tatort) Varastettu vauva. 09.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uuti- Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uutiset ja sää. (16) Siskonpeti (7) Kimmo (12) Misfits (16) 08.05 Tuomas Veturi (S) 08.20 Maija Mehiläinen (S) 08.35 Gumballin mieletön maailma (S) 09.00 Pokémon (7) 09.25 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 09.50 Tom ja Jerry (7) 10.15 Angry Birds Toons (S) 10.20 Erilaiset äidit 11.20 Maajussille morsian 12.20 Salatut elämät (7) 12.50 Jamie Oliverin helpot herkut 13.20 Sydänjää (S) 14.20 Menestyksen takana 15.25 Pilanpäiten 15.35 Kiviset ja Soraset. 14.03 Musiikkia lepo17.15 Matkoja menneeseen Suo- päivän ratoksi. (S) Blue Bloods (12) Teema 04.00 Teematieto 10.00 Paul Merton ja matkailun ihmeet 10.45 Kirjaohjelma: Kirjallinen itsemurha? 11.20 Tyhmiä kysymyksiä musiikista 11.50 Moebius . 06.30 Aamukahvilla. 05.02 Aamupala. 14.00 Sari Helin: Ken kurissa kasvaa. 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät. 21.35 Novosti Yle. Kuriton kokous 10.00 Yle Uutiset 10.03 Jarkko Martikainen 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu 16.00 Yle Uutiset 16.03 Lanttulataamo 17.30 Leikola ja Lähde 18.30 Politiikkaradion viikko 20.00 Kalle Haatanen 21.00 Aspekti. 21.03 Taustapeili. (National Velvet/ USA 1944) Kaksi Oscaria saanut värikäs elokuva, jossa nuori tyttö voittaa arpajaisissa hevosen ja alkaa kouluttaa sitä suureen ratsastuskilpailuun. 07.03 Näistä 06.30 YleX Jälki-istunto Remix 10.00 levyistä en luovu. toissapäivänä. 08.50 Tohkim Hagström, edellisen tori Raimo . 12.55 niuksen ikätoveri - Antti Litja. Kok0 Luontoretki. Nyt hän vapautuu vankilasta mukanaan muistelmateos Is Greed Good?, eli onko ahneus hyvästä. Kirjansa tiimoilta Gekko puhuu salilliselle innostuneita kuulijoita. set. Uutiset. (S) 17.25 Putous 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 Wall Street: Money Never Sleeps (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.35 Americans. nuntai 20.00 YleX Jatkot Remix 09.05 Musiikkia vanhasta Euroo- 23.00 Encore 00.00 Yöradio pasta. Herman Johan Reinius, viisikymmentä ja peutti. 17.30 Luontoretki. setti. 20.00 Jazzklubin Liete. Ikävä kyllä homma latistuu Allan Loebin ja Stephen Schiffin käsikirjoituksessa helppohintaiseksi sovitussatuiluksi. Lopetus menee häpeämättömäksi pullamössöilyksi. Yhteiskunnallinen draama ja romanttinen perhehuttu nuoren parin (Shia LaBeouf ja Carey Mulligan) kuherteluineen eivät kohtaa varteenotettavalla tavalla. ÄänisuunSuomi soi. 08.00 Yle Uutiström, noin 50-vuotias Radio 1 set ja sää. 19.00 Yle Uuti- mua. 03.02 Sekahaku . 12.00 Yle Uutinialainen taidemaalari - Niko Saarela. (12) 23.25 YleLeaks 23.40 Ykkösaamu TV 2 07.46 08.00 08.01 08.02 08.22 08.34 09.01 10.00 10.30 12.20 12.55 13.25 14.50 17.10 17.35 18.03 18.30 19.00 19.05 20.00 20.50 21.00 21.42 21.50 21.55 22.05 22.50 23.50 00.15 00.40 MTV 3 Unna Junná Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 2.3. Kimmo Kuu (S) Sasu (S) Musarullaa! Galaxi Luontoretkellä: Talven valoa etsimässä Salpausselän Kisat: Miesten 15 km Mestarien liigan makasiini Matkailuelämyksiä huimapäille Salpausselän Kisat: Naisten 10 km Salpausselän Kisat: Mäki Luontoretkellä: Huippuvuorten laella Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Yle Uutiset Matkapassi: Buenos Aires. Järkyttävä verityö kohdistuu raskaana olevaan naiseen. 07.00 Yle Uutiset. Presidentti Reagania on ammuttu, mikä ajaa suurvallat sodan partaalle. T: ZDF/Arte. 08.05 Kirjakerhon Vii- set 11.02 Jani Hellemaa & Aapo kon kirja. 06.04 Aamupala. valtakunnan terapoika - Antti Luusuaniemi. Tero Markus Partanen. Josh Brolinin esittämän nousukasmiljardöörin hahmo tuo pientä sähköä tarinan pitkälle ennaltaarvattaviin käänteisiin. Harri-Ilmari Moilanen WALL STREET: MONEY NEVER SLEEPS MTV3 klo 19.20 YleX 07.00 Yle Uutiset. 18.50 Merisää. 09.06 Iskelmäradio. Suru on kunniavieras The Voice of Finland HS-uutiset HS-sää MasterChef Suomi Farmi (S) Keno Elokuva: The Rebound (The Rebound/USA 2009). 06.03 Sää. atterille kirjoittanut Jusa Peltoniemi. 10.04 Pop eilen Francisco Jose de Goya y Luciente, . Ajankohtaista tieteestä, terveydestä ja koulutuksesta. 22.00 Yle Uutiset 22.05 Puheen Aamun viikko Radio Nova 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . 21.00 Yle Uutiset. 18.08 Sää. Avaruusromua. 14.00 nin iltapäivä. 2/10. 09.05 yli, syvänmerenkapteeni ja kokkolalai- Sää. 09.55 Ristinkirkon kellot kutsuvat. (7) 20.00 Rakennustaiteen aarteita 20.15 Valokuvan voimaa 21.00 Soul Power! Osa 2/4. Soulin kultaiset vuodet. Uusi dokumenttisarja kertoo soulmusiikin tarinan Arethasta Adeleen, gospelkuoroista 2010-luvulle ja sitoo sen poliitiiseen ja kulttuurilliseen kehykseensä. 05.50 Merisää. 17.15 illan keikka. 04.54 Aamupala. 19.03 Jazzklubi. 12.40 Viikon herra, teoreetikko, Hagströmin ja Rei- luontoääni. Viimeisessä jaksossa aavekaupungista selvinneet yrittävät vältellä kaappaajiaan ja säilyttää vapautensa. 00.35 Eurojahti Nelonen 08.05 08.30 09.00 10.00 10.30 11.30 12.00 12.30 13.40 13.50 14.50 15.50 16.45 16.50 16.55 18.55 18.58 19.00 20.00 20.57 21.00 23.05 23.35 00.35 01.35 Pound Puppies (S) Jaksa paremmin Tervetuloa kotiin SM-liigan viikkomakasiini Elixir Eläintarhassa tapahtuu Merieläinten pelastajat Koiralle koti Vaaleanpunainen pantteri (S) Dr. 12.05 Sunnuntai-Suomi. Anders Chydenius, Kokkolan kirkko- 12.06 Kansanradio. 06.00 Yle Uutiset. Susanna Vainiola. 05.15 Eväsreppu. 12.05 Roman Schatzin Maamme-kirja: Huo- pimusiikkia. 09.00 Yle Uutiset. 21.00 Jazzklubin kolmas Sunnuntai-Suomi. 04.02 Euroopan taivaan alla. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Brysselin kone 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Viikon kansanedustaja 09.15 Eve Mantu . fantastinen elämä 13.00 Arthur Rubinstein 13.55 Ludovico Einaudi 14.45 Francon jälkeen . Hän letkauttaa hyvin verratessaan kasinohuumaa ja nykymenoa: tiedä sitten onko ahneus hyvästä vai pahasta, tänään se on ainakin laillista. Vastaavia täsmälauseita kuullaan enemmänkin. Gekkon paluu ja ?raha ei lepää. 18.55 Suomi tänään. 05.00 mio-Suomi. 04.02 Lem12.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja sää. 07.53 SunnuntaiHenkilöt: Anders HagCadiz in koirat Suomi. 12.45 Merisää. 18.00 Yle Uutiset. 10.00 Yle nen kauppaporvari - Kalle Holmberg. SUNNUNTAI 2.3.2014 Suomen paras leipomo Jim klo 21.00 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Pingviinit piilokamerassa 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Arjen huimapäät: Nosturinkuljettaja 09.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Tohtori Kleistin perhe 12.05 Strada 12.35 Köyhyys . Maria Leppänen 15.00 Musiikin tehoosasto . 20.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Isäntänä Rocktoimittajan iltapäivällinen. 11.00 Yle Uutiset. hieman yli kolmekymppinen arago- 11.03 Jake Nyman. Jani Rajalin 22.00 Radio Novan yö 51 3. Yle Uutiset. Ohjaaja: Brian Levant. Kohtalokas katalyytti. 05.52 AamuCadizin koirat. Sanna Tahvanaisen Kunin- Rönkkö 13.00 Yle Uutiset 13.02 gatar. 20.08 Sää. HD 21.55 Yle Live: 30 Seconds to Mars 22.50 Minun Afrikkani (12) 01.25 Tähti on syntynyt (7) 03.15 Pitääkö mun kaikki hoitaa. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Pelastetaan duunit. 15.00 Yle Uutiset. meen. N: Mickey Rooney, Elizabeth Taylor. 11.00 Horisontti. 04.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Jumalanpalvelus RistinYle Radio Suomi kirkosta Lahdesta. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 18.03 Urheiluradio. 18.00 Metodistikirkon juma- 15.03 Urheiluradio. Hyvä päivä kunnon ihmisille. Tarja Närhi. (S) 03.25 Oscar-gaala 2014 Muut 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 09.00 SVT: Vasaloppet 15.15 Dok: Mökkipahasesta linnan saleihin 15.45 X3M-tv 16.15 Jälkivääntö 16.55 Muotokuvassa: Thomas Wallgren 17.25 Strömsön talkoot 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 18.30 Teenage Boss 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.40 Sportnytt 19.51 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.00 Dok: Merkitsevät yhteensattumat 20.55 Sportmagasinet replay 21.00 Elokuva: Sebbe (12) 23.55 SVT:n ohjelmaa 11.00 Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Simpsonit (7) 14.00 Farm Kings 14.55 Pilanpäiten 15.00 Masterchef USA 16.00 Face 17.00 Salattu sisar (7) 17.55 Pilanpäiten 18.05 Valehtelevat viettelijät (12) 19.00 Muodin huipulle 19.55 Myytinmurtajat 21.00 Batman (16) 23.25 Grimm (12) 00.20 Revolution (16) 01.10 Supernatural (16) 02.00 Rikos ratkaistu 08.55 MasterChef Australia 09.55 MasterChef Australia 11.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 11.55 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 12.50 Huippusalaiset reseptit 13.40 Maistuvimmat liikeideat 14.35 Talent USA 16.15 Pomo piilossa 17.05 JIM D: Henkilökuva: Cameron Diaz (S) 18.00 Tomin keittiö 18.30 Tomin keittiö 19.00 Anthony Bourdain maailmalla 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 21.00 Suomen paras leipomo 22.00 Amerikan kovimmat keräilijät 23.00 Australian rajalla 23.30 Eriskummalliset rikokset (S) 00.05 Maailman oudoimmat ravintolat 00.35 Rekkakuskit jäällä (7) 01.30 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 01.55 Rantavahdit (12) 02.25 Mestariampuja RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 1980-luvun elokuvan jatko-osassa pörssipeluri Gordon Gekko (Michael Douglas, vas.) vapautuu vankilasta ja kohtaa nuoren oppipoikansa Jaken (Shia LaBeouf). Pörssin pahiksen paluu Wall Street: Money Never Sleeps (2010) on jatkoa ohjaaja Oliver Stonen pätevälle kasinotalouden kuvaukselle Wall Street ? rahan ja vallan katu (1987). Joanuntai-Suomi. 07.04 Ohjaus: Outi Valle. Viime mainitun päätteeksi pörssikeinottelija Gordon Gekko (Michael Douglas) passitetaan tiilenpäitä lukemaan. 13.00 Riston Valinta. Valiouu- Sunnuntai-Suomi. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Judith Jones vierailee myös Mendozan viinialueella Andien juurella. Viidakon verenhimoiset vaeltajat Uroot (S) Copper. Pääosissa: John Goodman, Rick Moranis, Elizabeth Perkins, Rosie O?Donnell, Elizabeth Taylor. Pääosissa: Catherine ZetaJones, Justin Bartha, Kate Jennings Grant, Art Garfunkel (12) SM-liigan viikkomakasiini Sarasvuo Suomi D: Mies, joka murhasi Remun veljen. 08.05 Sunkauppahuoneen omisklo 15.0 nuntai-Suomi. 08.10 taja Cadizissa, synt. 23.10 Yöklassinen. 18.09 Kadonneen levyn metsästäjät. 22.05 Levylautakunta. 08.20 Sunkolasta - Tom Wenzel. -teema sisältävät aineksia teräväksi pörssihuuman kuvaukseksi kuin myös lujaksi moraaliseksi tarinaksi. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Kuunnelma, Radiote- pala. (12) 21.55 Rikospaikalla. Vihdoinkin vapaa?. 2/3. Mari ja Julian lähentyvät toisiaan. Johansson istuu pitkää vankilatuomiota Remu Aaltosen Jari-veljen ja kahden muun henkilön murhasta. 13.00 Yle Uutisinta vuodelta 2005 15.55 Yle News. 10.03 Sää. 20.09 Lähikuvassa. Isiä ja puolisoja. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 22.05 17.40 Suomi tänään. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Phil (S) Huippumalli haussa Hauskat kotivideot Tulossa: Mustat lesket Jenni Vartiainen . Pahamaineisen Natural Born Killers -rikollisjärjestön perustajajäsen Lauri ?Late. Supertähti Catherine Zeta-Jones on romanttisen komedian pääosassa aviomieheensä pettynyt nelikymppinen Sandy. 05.21 Aamu15.00 Radioteatterin valiouusinta: pala. 13.03 Urheiluradio. 08.45 Kuunnelman esittely: YleX Viikonloppu 17.00 SupersunCadizin koirat. set ja sää. (The Flintstones, USA 1994) Kivikauden kaupunkimiljööseen sijoittuva komedia. 07.50 Merinittelu: Anders Wiksten. sää. Alcantaran perhe (7) 16.05 Munkit laboratoriossa 17.00 Saari (12) 18.00 Kino Klassikko: Yli esteiden. (16) Kerrostaloelämää (7) Yle Uutiset Urheiluruutu Strike Back (16) The Wire. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Samuli Väänänen 18.00 Musaa ja sporttia . (12) 23.35 Valitut. 20.03 Urheiluradio. miksi?: Kiinalaisia unelmia 13.30 Akuutti 14.00 Toisenlaiset frendit 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Vielä virtaa (S) 15.40 Tarinateltta 15.55 Historia: Rauhanmiehet Begin ja Sadat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Aarteenetsijät 18.45 Kahden keikka (12) 19.45 Arto Nyberg 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Raja. 15.08 Tähtisulanpalvelus Turusta. 16.05 set ja sää. 16.05 Fau- sankehto . 13.06 Kis16.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio
06.05 Hartaita säveliä. Susanna Vainiola. Yle Puhe Uutiset ja sää. Ohjaus ja tuotanto: Erja Manto, Yle Draama 11.00 Yle Uutiset. Kulttuurihistoriaa tutkitaan esseenomaisesti, toimittajan oma ääni on koko ajan vahvasti läsnä. Kun tietää miten musta aurinko erilaisten kulttuurin ja taiteen ilmiöiden taustalla hehkuu, laajenee ymmärrys niin melanMITÄ ON 4 koliaan kuin kulttuuriinkin. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Radio Suomi 05.00 Aamupala. 14.00 Näistä 17.01 Uuden musiikin iltalevyistä en luovu. 09.05 Urheiluradio. 08.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. 10.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Pehr Henrik Nordgren: Sinfonia nro 8 (Äänitetty Helsingin Musiikkitalossa 26.2.). Musta orkidea ja kerronnan haasteet. 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 43. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 07.50 Aamuhartaus. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Eksistentialistisen melankolian arkkityyppinä esiintyy muumipappa. Uutta sarjassa on myös ilmaisu. 21.35 Novosti Yle. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 12.15 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 10.05 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . 10.00 Yle Uutiset. 14.00 Yle Uutiset. 07.45 Hartaita säveliä. O: Hannes Vartiainen ja Pekka Veikkolainen. Pihkan tuoksua radioaalloilla. Nyt he etsivät uutta yhteyttä voimauttavan valokuvan avulla Berliinin yössä. 21.45 Treme (12) 22.50 Uusi Kino: Hanasaari A. Kokeellinen dokumentti Hanasaaren vanhan hiilivoimalan tuhosta ja Helsingin kaupunkikuvan peruuttamattomasta muutoksesta. 12.55 Suomi tänään. 06.00 Yle Puhe esittää 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jarkko Martikainen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jarkko Martikainen 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew 13.00 Yle Uutiset. 22.05 Jake Nyman. 20.00 Yle Uutiset. MAANANTAI 3.3.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 11.00 11.05 11.35 12.20 12.30 13.00 14.40 14.55 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.25 23.15 23.20 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Strada Kuningas Bjarne ja hänen valtakuntansa Yle Uutiset Puoli seitsemän Arto Nyberg Kuinka nainen sai housut Taivastiellä Hän tuli ikkunasta. (Suomi 1952, 99?) O: Hannu Leminen. Tarja Närhi. Uraradio. Osa 20, Akvaarion hoitaja. 18.15 Viikon luontoääni. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. 06.56 Päivän mietelause. Musta aurinko -sarjassa perehdytään 12 jakson ajan meille suomalaisille niin rakkaan melankolian tunteen historiaan. Sarja liikkuu historiassa, mutta peilaa sitä meidän aikaamme. 20.06 Sää. 13.06 Maakuntaradio. 21.03 Juurimusiikin toivekonsertti 0203-17600. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. Toimittajana Lotta Emanuelsson. Kaihoa ja selittämätöntä surumielisyyttä. Keskiaikaiset munkit vertautuvat tämän päivän toimistotyöläiseen ja renessanssiajan kuvataiteen memento mori - ja vanitas-teemat nyt muodissa oleviin t-paitojen ja poikien kalsarien pääkalloprintteihin. 20.35 ??Jostakin häämöttää valoa??. 15.05 Maakuntaradio. Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 15.05 Kultakuume. 15.55 Yle News. 19.06 Metsäradio. 16.15 Maa- Collan 22.00 Radio Novan yö. Tyhjässä kaupunkimaisemassa, jossa itse aika näyttää pysähtyneen, suuret tanssiaiset alkavat ja juuri kuoriutunut perhonen kohtaa tuhonsa. 23.15 Uusi Kino: Häivähdys elämää (S) 23.20 Uusi Kino: Hätäkutsu 23.35 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.56 Eurooppa pinteessä 17.25 Merta päin! 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Vinter Varg 18.30 Luontoretkellä: Pilkkijäillä 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Annan alituiset 21.00 Bettina 21.40 Keksintöjä ja neronleimauksia 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Euroopasta olisi puhuttava 22.30 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Beverly Hillsin panttilainaamo 15.25 Beverly Hillsin panttilainaamo 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä 18.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.30 Lähiöunelmia (12) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 Amelia (S) 23.10 Lähiöunelmia (12) 23.40 112 00.40 Bones (12) 01.35 Rikos ratkaistu 02.35 Eurojahti 04.00 SubChat 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 12.20 Homma haltuun 12.50 Kokki lomalla 13.20 Mahdoton illallinen 14.15 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 14.40 MasterChef Australia 15.45 Anthony Bourdain maailmalla 16.35 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 17.30 Amerikan kovimmat keräilijät 18.30 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 20.30 Poliisit (7) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Poliisit (12) 22.30 Huima konttihuutokauppa 23.00 Keräilijöiden aarreaitta 23.30 Trigger Happy TV (7) 00.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 00.55 South Park (7) 01.25 JIM D Rikos: Rikostarinoita maailmalta (12) 02.20 Leijonan luola USA 03.15 Taksi (S) 03.45 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Melankolian kulttuurihistoria ulottuu pidemmälle kuin Reino Helismaan sanoituksiin. Miehensä häikäilemättömyydestä tyrmistynyt Nina painostaa Duncanin tunnustamaan aikomuksensa ja lähtee sairaalasta livohkaan. 23.00 Yle Uutiset. Marko Ylönen, sello. 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 23.33 Illan vieras. Sari radio. 07.15 Urheiluradio. 19.03 Radioteatterin valiouusinta: Cadizin koirat. 00.05 Yöradio. 03.02 Levylautakunta. Tunteikas Roosa ja hillitty Vilma ovat parikymppiset sisarukset, jotka ovat valinneet täysin erilaiset elämänarvot. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Iltahartaus. 06.25 Aamusoitto. 08.15 Ykkösaamu. YleX 09.00 Yle Uutiset. Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko. 12.00 Julk inen Turun tuomiokirkon sana vuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 kello lyö 12. 22.50 Arvassalo ry: Miksi eläimiä pitää suojella. Yle Uutiset Radio 1 Yle Uutiset 13.02 YleX ja sää. 18.00 Yle Uutiset. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 17.30 Taustapeili. Pehr Henrik Nordgren 70 vuotta. Joht. 19.03 Urheiluradio. Sakari Oramo, sol. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 18.03 Sekahaku . N: Tauno Palo, Helena Kara, Heikki Heino, Pentti Viljanen. 13.03 Urheilu- . Ile ja Matti 08.00 Yle Uutiset Roman Schatzin Maamme-kirja. 10.00 Yle Uutiset 10.03 11.00 Välilevyjä. 04.02 Kissankehto . 06.30 Maakuntaradio. 20.03 Urheiluradio. 20.07 Juurimusiikin toivekonsertti 0203-17600. 21.00 Yle Uutiset. (12) 00.35 Louie (12) Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit (S) 07.25 Disney esittää: Ankronikka (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Kyproksen herkkukeittiö 09.15 Tuhluriprinsessat Amerikkalainen realitysarja. 09.50 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.20 Sarahin talo 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 13.50 Lapsiperheen taloprojekti 14.20 Kyproksen herkkukeittiö 14.50 Suhdekoukerot (S) 15.20 Suhdekoukerot (7) 15.50 Suuri painonpudotus 16.55 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 17.25 Farmi (S) 18.25 Deittikamera 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (S) 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Killers (12) 23.05 Farmi (S) 23.35 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 00.05 Deittikamera 00.35 Näkijä (12) Amerikkalainen draamasarja. 01.35 Näkijä (12) Amerikkalainen draamasarja. 02.35 Mad Men (12) Amerikkalainen draamasarja. 03.35 Älypää-TV Teema 17.00 Oscar-gaala 2014 20.30 Kirjaohjelma: Umberto Eco ja salaliitot. Umberto Econ uuden romaanin ilmestyminen on merkkitapaus koko maailmassa. 1800-luvulle sijoittuvassa tarinassa liikutaan salaliittoteorioiden ja pommi-iskujen maailmassa. 13.00 Klassista käri 17.00 Yle Uutiset kahteen. (S) 23.08 Uusi Kino: Erään hyönteisen tuho. 07.15 Aamusoitto. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 15.00 vuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset. Kuvassa Toivo Kärki (vas.) ja Reino Helismaa. Musta aurinko nousee melankolia, kysyy toimittaja Kaisa Pulakka uudessa ohjelmasarjassaan. 23.03 Taustapeili. 06.15 Aamuhartaus. Miitta Sorvali esittää Miina Supisen kirjoittamia Pikkujuttuja. (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rizzoli & Isles (12) 23.35 Vihjeet hukassa. (Psych, Yhdysvallat) Taidevarasta aina tarvitaan. 11.03 Maakuntaradio. Viki ja Mäksarjoja. 16.15 Faunin iltapäivä. 09.11 Maakuntaradio. 10.03 Ajantasa: Suora linja. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Komedia jääkiekkovalmentajasta rakkauden ja rikosten pyörteissä. Elli 16.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Urheiluradio. Taistele tai pakene. melkein ihmisiä 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Sydänmailla (7) Amerikkalainen draamasarja. 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Selviytyjät 15.05 Mitä tänään syötäisiin? 15.10 Whitney (7) Amerikkalainen komediasarja. 15.40 Putous 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Suomen surkein kuski 21.00 Panttivangit. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Haastateltavana journalistiikan vierailuprofessori Elina Grundström. 12.15 Historiaklo 22.0 5 Jälki-istunto . 16.00 Yle Uutiset ja Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 sää. (S) Arkistokuvia: Kunniankukko (S) Pisara Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa Toisenlaiset frendit Kuningaskuluttaja Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Uutisvuoto Prisma: Mikä tekee meistä ihmisiä? MOT Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Dokumenttiprojekti: Olimme valaanpyytäjiä Kotikatsomo: Raja (12) Yle Uutiset Islam ja länsi Dokumenttiprojekti: Olimme valaanpyytäjiä Yle TV1 klo 21.30 TV 2 06.50 06.51 06.52 06.58 07.02 07.14 07.21 07.30 07.42 07.52 08.16 08.39 08.50 09.00 09.30 10.25 10.35 11.05 11.35 12.05 12.35 13.05 14.10 14.38 15.06 15.35 16.20 16.31 17.00 18.00 19.31 19.31 19.31 19.31 19.32 20.00 20.30 21.00 21.50 22.00 22.05 22.45 23.15 23.45 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 3.3. Ystävykset (S) Maapallottelua Samu ja Salla (S) Nelli ja Iiro (S) Oiva-nallen oivallukset Närpiäiset (S) Kuminakuja 19 (S) Muumilaakson tarinoita Musarullaa! Late lammas (S) Pat & Stan (S) Veljesten keittiössä Matkapassi: Buenos Aires Kuvakirjeitä maailmalta: Kuvakirjeitä Brasiliasta Hymy Pyllyyn Suunsoittoa ja lisää haleja Yötyössä Menestyksen hinta Hehku Huippukokki pyrkii täydellisyyteen Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) McLeodin tyttäret (7) Naurupalat (S) Galaxin mestari Pikku Kakkonen Mäkihypyn maailmancup Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Au pairit Lontoossa Yle Uutiset Suora linja Uusi päivä (S) Suorana: Kortesmäki Satuhäät Yle Uutiset Urheiluruutu Unelmien kolhimat (7) Hung (16) Au pairit Lontoossa Hubotit . Eva Tigerstedtin ohjelma Pehr Henrik Nordgrenista. Millaisia yhtymäkohtia sillä on aikaamme? 21.00 Valokuvan voimaa. Jakso 5/7. Antiikin aikana puhuttiin melankolian mustasta sapesta, keskiajan luostareissa puhuttiin keskipäivän aaveesta, myös Raamatun Saarnaajan kirjassa melankolia kummittelee. Melankolia kuuluu romantiikan ajan musiikissa, myrskynä ja kiihkona, ja toisaalta Aki Kaurismäen tai Lars von Trierin elokuvien pohjasävynä tai Muumipapan odysseiassa. Melankolia on viitta kärsivän taiteilijan harteilla, puhuttiinpa sitten Goethen Nuoresta Wertheristä tai Joy Divisionin Ian Curtisista Sarjan ensimmäisessä jaksossa Kaihoa ja surumielisyyttä pohditaan mitä kaikkea melankolia-sana tarkoittaa ja millaisia kansallisia ilmenemismuotoja se saa. MELANKOLIAN KULTTUURIHISTORIAA Yle Radio 1 klo 17.20 22.05 Julkinen sana. 15.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 11.57 Uuden musiikin aamuPäivän mietelause. 14.03 Ajantasa. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 17.40 Kulttuuritunti: Matkailua ja luontoa. 18.00 Kuunnelman esittely: Cadizin koirat. 17.20 Musta aurinko ? Melankolian kulttuurihistoriaa. 20.50 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. Pehr Henrik Nordgren: Sellokonsertto nro 2; Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 9. 10.55 Pikkujuttu. 07.53 Maakuntaradio. 17.00 Yle Encore 00.00 Yöradio kuntaradio. 18.50 Merisää. 18.55 Suomi tänään
03.15 Taustapeili. 07.53 MaakuntaraSari Helin. Phil (7) 03.10 Start! 03.40 Älypää-TV Teema 17.00 Niki ja Jean, taiteen alkemiaa 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Saari (12) 19.45 Historiaa huonomuistisille 20.00 Britannian taiteen aikakaudet 21.00 Historia: Muhammadin elämä. Elämänmenoa: kroppa sopivaan kuo22.05 Radioteatteri esittää: Linnun- siin 0203-17600. 19.06 Filmiryhmä. 21.00 Yle Uutiset. Rangaistukset kuitenkin vaihtelevat eri puolilla maata. Olisiko Suomessa syytä poistaa mari- huanan käyttö rikoslaista. 09.11 MaakuntaraUutiset ja sää. 17.20 KirjaYle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Ohjelmassa esitetään sekä nuorten että muotikauppiaiden näkemyksiä nuorisomuodin merkityksestä ja ohjailusta. 23.10 Historia: Kuinka käydä sotaan. 21.50 Merisää. radio. Muutoskiemurat kuntoon. (1981) Merkkivaatteiden, urheiluvälineiden, autojen ja stereoiden maailmassa pyörii iso raha. 10.05 07.50 Merisää. 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 21.15 Kulttuuritunti: set ja sää. (USA 2006) Draama 11/9-terroriiskuissa kaapatusta ja maahan syöksyneestä lennosta. 10.03 Ajannen. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 tasa. 10.00 Yle Uutiset. N: Spede Pasanen, Danny, VesaMatti Loiri, Leo Jokela, Tarja-Tuulikki Tarsala. Komedia kansanmiehestä, joka kutsutaan televisioon tekemään yleisön maun mukaisia ohjelmia. 21.40 Urheiluradio. Minkälainen on riittävän hyvä kroppa. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 15.00 Yle Uutiset. Toimitta19.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. 11.00 Klassikkoparatiisi: dio. 19.03 Urheiluradio. 15.00 Yle Uutijailija Jaakko Yli-JuoniY le P uhe set. Ohjelmassa asiasta keskustellaan Lahden puodeissa, kaduilla ja diskoissa. 22.40 Ajankohtainen kakkonen: Aatteet ja vaatteet (1980). Mukana ovat kannabiksen kotikasvattaja Mikko Pekkola (vas.) ja ex-käyttäjä Eetu Pakkanen (oik.). Keskustellaan kannabiksesta JOHDATTAAKO KANNABIS kovien huumeiden käyttöön. 08.15 Carl Philipp Emanuel Bach 300 vuotta. 09.05 UrheiluraTurun tuomiokirkon kello lyö 12. 08.00 Yle 05.00 Aamupala. 10.55 Pikkujuttu. 12.45 Merisää. ei pääse rantakuntoon. 23.10 Yöklassinen. 21.03 Juurimusiikin toivekonsertti 0203-17600. taan täydellisyyden tavoittelu, sillä vähempikin riittää. 00.05 Yöradio. 12.15 Maakuntatakuume. 23.03 Tartu Mikkiin Jatkot. Maarit, Mikko ja Riia saavat tällä kertaa pohdittavakseen, miten Vantaan Petaksessa sijaitsevan tilavan omakotitalon ilmettä saisi houkuttelevammaksi. 21.00 Kohde (12) Amerikkalainen rikosdraamasarja. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Pukumiehet (12) 23.35 666 Park Avenue (16) 00.35 Luuserit (12) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit (S) 07.25 Disney esittää: Ankronikka (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Kyproksen herkkukeittiö 09.15 Tuhluriprinsessat Amerikkalainen realitysarja. 09.50 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.20 Lapsiperheen taloprojekti 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 13.50 Lapsiperheen taloprojekti 14.20 Kyproksen herkkukeittiö 14.50 Suhdekoukerot (S) 15.20 Suhdekoukerot (S) 15.50 Supernanny (S) 16.55 Frasier (S) 17.25 Himohamstraajat 18.25 Deittikamera 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (S) 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 MasterChef Suomi 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (12) 22.00 Criminal Minds: Epäilyksen alla (12) 23.00 Farmi (S) 23.30 Californication (16) 00.10 Frasier (S) 00.40 Deittikamera 01.10 Holmes NYC (12) 02.10 Dr. 15.55 Yle News. T: BBC HD Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.27 Annan alituiset 16.56 Haaste 17.26 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Ei! Ei! Ei! 18.30 Maantieteilijän testamentti 18.50 Ollaan kavereita (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Spotlight 20.30 Saamelaisten hiljainen taistelu 21.00 Sportmagasinet 21.30 Grotesco (12) 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Lilyhammer (16) 22.45 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Gordon kokkaa tykimmin 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (S) 18.30 Dieetit vaihtoon! 19.30 Mutsi (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 112 22.00 Sleepy Hollow (16) 23.00 Mutsi (7) 23.30 Nikita (16) 00.30 Bones (16) 01.25 Rikos ratkaistu 02.25 Eurojahti 11.00 Homma haltuun 11.30 Lentokenttä (S) 11.55 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 12.25 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 12.55 Tomin keittiö 13.25 Tomin keittiö 13.55 Pomo piilossa 14.45 MasterChef Australia 15.40 Leijonan luola USA 16.35 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.30 Gordon Ramsay . 13.00 Yle Uutiset. Uutiset ja sää. Pitääkö kannabiksen käytöstä rangaista? Ajankohtaisen kakkosen teemailta tarttuu kevään ensimmäisessä lähetyksessään kuumaan keskustelunaiheeseen, kannabispolitiikkaan. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 20.00 Yle Uutiset. 12.15 Tiedeykkö- dio. 16.00 Yle radio. 18.03 Poplaari. 09.10 Sää. Joukkojen muonitus. Urheiluradio. 06.25 Aamusoitto. 13.00 Klassista kahteen. 22.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen. Tepsiikö huumevalistus, ja millaista sen pitää tänä päivänä olla? Keskustelijoina suorassa lähetyksessä muun muassa sisäministeri Päivi Räsänen, huumetutkija Jussi Perälä, kannabiksen kotikasvattaja Mikko Pekkola, Youth Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Rosita Juurinen, kannabisaktivisti Mika Isomaa, exkäyttäjä Eetu Pakkanen, THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen, Ruohojumala-kirjan toimittaja Mia Heiskanen, huumehistorioitsija Jaakko Hämeen-Anttila ja muusikko Juju. A2: KANNABIS-ILTA TV2 klo 22.05 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. Idolsin tähtipelaajat Mitra Kaislaranta, Joseph Miettinen, Nomi Enckell ja Sara Kurkola laulavat omia kappaleitaan sekä valitsemiaan covereita perjantai-illan jatkohumussa. 08.15 Ykkösaamu. 15.05 Maakuntarakas ja romaani Vanhan klo 22.0 5 dio. Yle dio. 10.00 Yle Uutiset. VieHartaita säveliä. 11.00 Yle Radion sinfoniaorkesteri konserttila- Uutiset. 17.00 Yle UutiPert tu Maakuntaradio. 16.00 Yle Uutiset ja merimiehen tarina 18.00 sää. Mitä rahan vastineeksi tarjotaan, mikä saa nuoret ostamaan. 06.56 Päivän mietelause. 14.03 Ajankerhon Viikon kirja. Kotikasvattajien komeroista löytyy hampuntaimia vuosi vuodelta enemmän, ja poliisi takavarikoi kasveja niin paljon kuin ehtii. 18.50 Iltahartaus. (7) Madagaskar Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa A-studio Aarteenetsijät Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Mäkihypyn maailmancup Prisma Studio Yle Uutiset Urheiluruutu Mr Selfridge (12) Politiikan nappula (S) Kriminalisti (12) Yle Uutiset Prisma: Mikä tekee meistä ihmisiä? TV 2 06.50 09.00 09.30 09.40 09.50 10.00 10.10 10.20 10.30 10.40 10.50 11.05 11.35 12.05 12.35 13.05 13.35 13.45 14.15 15.05 15.35 16.30 16.31 16.38 16.44 17.00 18.00 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.50 22.00 22.05 23.15 01.05 MTV 3 Nallen aamujuonto Terveyttä lautaselta Yle Uutiset Uusimaa Yle Uutiset KaakkoisSuomi Yle Uutiset LounaisSuomi Yle Uutiset Häme Yle Uutiset Keski-Suomi Yle Uutiset Itä-Suomi Yle Uutiset Pohjanmaa Yle Uutiset PohjoisSuomi Oddasat Tuntematon Norja Silikonisukupolvi Hehku Hehku Luontoretkellä Näin Norjassa Suorana: Kortesmäki Satuhäät Au pairit Lontoossa Tartu Mikkiin Tumpelot Pok ja Mok (7) Viidakkojytä (7) Martine (7) Pikku Kakkonen Mäkihypyn maailmancup Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Au pairit Lontoossa Uusi päivä (S) Suorana: Kortesmäki A2: Kannabis-ilta Yle Uutiset Urheiluruutu A2: Kannabis-ilta United 93. 18.30 Urheiluradio. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 07.17 Maakuntaradio. bulevardi. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 53 5. 07.15 09.00 Yle Uutiset. 07.45 Hartaita säveliä. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva. Parissa kuukaudessa radan käsikirja liftareille, osa 5/12. Nyt unohde22.45 Etnohetki. 16.15 Maakuntaradio. Romano mirits. Ohjelmassa tutkitaan suomalaista yhteiskuntaa marginaali-ilmiöitä ja outouksia unohtamatta. 15.05 Kul- Yle Uutiset ja sää. 17.30 Taustapeili. 11.03 Maakuntaradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 18.20 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 44. (16) Au pairit Lontoossa 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Sydänmailla (7) Amerikkalainen draamasarja. 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Grand Designs ? unelma-asunnot 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Kerran lapsi, aina lapsi 16.15 Suomen surkein kuski 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Pientä pintaremonttia. Jakso 15. 16.15 Faunin 13.03 Urheiluradio. 07.15 Yle Radio Suomi Aamusoitto. 23.00 Yle Uutiset. raana näyttelijä Esko Roine. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Tero Liete. Toimittajina Teppo Nättilä ja Esa Kuloniemi. 2/3. pannu kuumana 18.30 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen paras leipomo 22.00 Poliisit (7) 22.30 Australian rajalla 23.00 Australian rajalla 23.30 Täysillä tutkaan (S) 00.00 Maailman oudoimmat ravintolat 00.30 South Park (12) 01.00 JIM D: Metsien miehet (7) 01.55 Leijonan luola USA 02.50 Taksi (S) 03.20 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Salla Paajanen ja Pasi Toivonen juontavat A2 Kannabis-illan. 12.55 Suomi tänään. Pyhät sodat. Millainen oli Muhammadin yömatka Jerusalemiin? 21.55 Elävä arkisto: 1980luvun nuorisomuoti 21.55 Kohtauspaikka: Nuori kuluttaja. 21.35 Novosti Yle. 08.17 Maakuntaradio. 11.57 Päivän mietelause. 19.00 Yle Uutisiikkiohjelma. 21.55 Suomi tänään. Mihin se johtaisi perinteisessä viinamaassa. 23.50 Suomi tänään. 04.02 Juurimusiikin toivekonsertti 0203-17600. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen. Stu06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 diossa urheilulääkäri Heikki Tikkanen YleX Aamu . 18.00 Yle Uutiken maailman musiikkia: Villit viulistit set. 19.03 Kai- jana Olga Ketonen. 20.03 Urheiluradio. 20.06 Sää. 06.30 MaakuntaUutiset ja sää. 18.50 Merisää. 20.30 Harri Tuomisen maailmanmu- 18.55 Suomi tänään. 09.05 Muistojen Urheiluradio. Miten kuntoa voisi YleX kohentaa fiksusti pitkin vuotta. 06.05 Hartaita säveliä. TIISTAI 4.3.2014 Emmerdale MTV3 klo 18.00 TV 1 05.45 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 12.10 12.40 14.05 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 18.59 20.00 20.30 20.55 21.00 21.45 22.15 23.15 23.20 Aamusydämellä Ylen aamu-tv Kuningaskuluttaja Sydämen asialla (7) Kuvakirjeitä Euroopasta Yle Uutiset Jumalanpalvelus Taivastiellä Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut. (Suomi 1969, 83?) O: Ere Kokkonen. KirHäkk ine n tasa. Vai onko se vaarattomampaa kuin alkoholi. 14.00 set ja sää. Viki ja Mäkkäri 17.00 ja toimittaja Minna Korhonen. 20.07 Juurimusiikin toivekonsertti 0203-17600. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Salla Paajasen ja Pasi Toivosen johdolla kysytään, mikä olisi oikeudenmukainen tapa kohdella kannabiksen käyttäjiä. Pilven polttaminen on yhä useamman suomalaisnuoren todellisuutta. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Mv. Säilykkeistä tuli keino pienentää sotien uhrilukuja. 1/3. 12.00 09.00 Yle Uutiset. 07.50 Aamuhartaus. 12.00 valla. 13.06 iltapäivä. Taudit ovat tappaneet sotilaita enemmän kuin vihollisjoukot, ja pilaantunut ruoka on usein aiheuttanut vakavia epidemioita
10.00 Yle Uutiset. 17.30 Taustapeili . Tuleeko vielä joskus jääkausia. Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX 11.00 Uudet levyt. 17.45 Radio09.10 Sää. 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 14.00 Kantapöytä. 21.40 Urheiluradio. 21.35 Novosti Yle. New York (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Rikoksista pahin (12) 23.40 Fringe . 22.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Aamusoitto. 09.05 Urheiluradio. leen kantapää. Mistä sääilmiöt johtuvat. 08.15 UrheiFaunin iltapäivä. 15.05 Kultakuume. LuontoMerisää. pannu kuumana 18.10 MasterChef Australia 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Poliisit (7) 22.30 Rekkakuskit jäällä (7) 23.30 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 00.00 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 00.30 South Park (7) 01.00 JIM D: Metsien miehet (7) 01.55 Leijonan luola USA 02.50 The Voice of USA 03.40 Taksi (S) 04.10 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Romanovien dynastia hallitsi Venäjää yli 400 vuotta, mutta viimeisen tsaariperheen surmaaminen kesti vain 20 minuuttia. 04.02 Juurimusiikin toivekonsertti 0203-17600. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jenni Pääskysaari 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jenni Pääskysaari. (Äänitetty Musiikkitalon Camerata-salissa 2.3.) 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle Kulttuuritunti: AristoteUutiset. 11.03 Maakuntaradio. Paraatien, tanssiaisten ja valtavan vierasmäärän oli tarkoitus alleviivata dynastian loistokkuutta, mutta kansanjuhla päättyi tragediaan. (Suomi 1952, 78?). Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 07.00 Yle Uutiset ja sää. suorassa radio- ja videolähe07.15 Urheiluradio. 15.05 Maakunta21.45 Kolmannen mailman puheen- radio. (Vincere, Italia 2009) Ida Dalser ja Benito Mussolini elivät intohimoisessa suhteessa jo kauan ennen kuin miehestä tuli Italian diktaattori. 18.55 Luon- tokontakti 0203-17600. 17.20 Urheiluradio. 21.50 Merisää. Millaiseen historialliseen yhteyteen surmatyö kytkeytyy? Tsaarin kruunajaiset olivat eräs merkkipaalu myös median historiassa, sillä siitä tehtiin eräs historian ensimmäisistä uutisfilmeistä. (12) Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit (S) 07.25 Disney esittää: Ankronikka (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Kyproksen herkkukeittiö 09.15 Tuhluriprinsessat 09.50 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.20 Lapsiperheen taloprojekti 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 13.50 Lapsiperheen taloprojekti 14.20 Kyproksen herkkukeittiö 14.50 Suhdekoukerot (S) 15.20 Suhdekoukerot (S) 15.50 Supernanny (7) 16.55 Frasier (S) 17.25 Maaginen Criss Angel 18.25 Deittikamera 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (7) 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Tervetuloa kotiin 20.57 Keno 21.00 Under the Dome (12) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Farmi (7) 23.30 Dexter (16) 00.35 Frasier (S) 01.05 Deittikamera 01.35 Criminal Minds: Epäilyksen alla (12) 02.35 Dr. 18.00 Ortodoksinen 10.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sen tutkijan Vijay Prashadin uutta kir- sää. HD (12) Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.55 Maantieteilijän testamentti 17.14 Ollaan kavereita (S) 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Palomies Sam 18.30 Tonttupartio Red Caps (7) 18.53 Ruohonjuuritasolla (7) 18.55 Gazoon (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Muotokuvassa: Kristin Olsoni 20.30 Tanskalainen maajussi 21.00 Vettä sakeampaa (12) 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Apua, meille syntyy vauva 22.30 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Kiinteistöjen kuningas 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (7) 18.30 Kurjat kuppilat USA 19.30 Isän tyttö (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (S) 21.00 Muodin huipulle 22.00 Viikingit (16) 23.00 Isän tyttö (7) 23.30 Vampyyripäiväkirjat (12) 00.30 Bones (12) 01.25 Rikos ratkaistu 02.25 Eurojahti 11.10 Homma haltuun 11.40 Lentokenttä (S) 12.10 Kutsu kylään Ian Wright 13.00 Kokki reissussa 13.30 Maistuvimmat liikeideat 14.25 MasterChef Australia 15.20 Leijonan luola USA 16.15 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.10 Gordon Ramsay . 21.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. Ville Matvejeff. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle UutiMaakuntaradio. 07.50 set. 18.00 Yle Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 3 kuntaradio. Happoa ja hallusinaatioita. Rinnakkaisuniversumista löytynyt lyhytaaltoradio alkaa yllättäen välittää outoa signaalia. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio . 11.57 Päivän Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle mietelause. 22.05 Uudenkansanmusiikki. HD 21.45 Kino: Mussolinin salattu rakkaus. 12.00 Turun tuomio- Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio kirkon kello lyö 12. Globaali perestroika. Maaottelu. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 13.00 Klassista Yle Radio Suomi kahteen. 19.03 Ilmari Han- Yle Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Kansanradio. 16.15 Radio Su omi set ja sää. KESKIVIIKKO 5.3.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 12.30 13.00 14.20 14.30 15.00 15.05 15.10 15.15 15.55 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.05 21.55 22.00 23.55 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv MOT Sydämen asialla (7) Kuvakirjeitä Etelä-Amerikasta Yle Uutiset Taivastiellä Kuollut mies kummittelee. Zesses Seglias: noli turbare circulos meos ii (kantaesitys) Morton Feldman: For Stefan Wolpe. 14.03 Ajantasa. län teatteritalosta.) 21.30 Musiikkia 15.00 Yle Uutiset. 16.15 vuoroja. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . O: Marco Bellochio. 03.40 Luontoretki. 21.03 Päivä tunnissa. 09.05 Muistojen bule- Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle vardi. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 13.00 Yle Uutiset. Mullistukset seurasivat vääjäämättä toistaan, ja keisariperheen kohtalo oli pian sinetöity. HISTORIA: VIIMEINEN TSAARI Yle TV1 klo 19.00 jana Osmo Tapio Räihälä. 22.00 ennakko. toiveiden yö. 06.30 Maakuntaradio. Maa. Millainen kotiplaneettamme on rakenteeltaan. 3/6. Julia ja Martin muuttavat ystävänsä datshalle ja yrittävät viettää normaalia elämää (12) 19.50 Historiaa huonomuistisille 20.00 Intohimona taide 21.00 Jäämeri 30 päivässä. Osa 10/10: Beringinsalmi, Deznevinniemi. Ville Haapasalo osallistuu mursun metsästykseen ja maistaa valasta Tshukotkassa, missä alkuperäiskansa elää merestä. 08.00 Yle UutiYle Uutiset ja sää. O: Jorma Nortimo. N: Joel Rinne, Hilkka Helinä, Reino Valkama, Mai-Britt Heljo, Paavo Jännes. 30 päivän matka päättyy paikkaan, josta aurinko nousee. Györ, Unkari. 23.45 Au pairit Lontoossa 00.15 Silminnäkijä: Ei sijaa majatalossa 00.45 Copper (16) 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Sydänmailla (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Vauvan kanssa töihin 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Vauvaonnea (7) 16.15 Kaappaus keittiössä 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Erilaiset äidit. tutkii neljän konsulin henkeen kohdistuvia uhkauksia. 20.03 Urheiluradio. 08.00 Yle Uuti- . 09.00 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset. 10.05 Brys- Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 07.17 tyksessä. 08.15 Ykkösaamu. 12.15 Maakuntanikainen -pianokilpailu, ensimmäi- radio. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Luontokontakti 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 11.00 Yle UutiEginalaisen kirkosta Kiteeltä. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. Pyöreä Yle Uutiset ja sää. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 06.25 Aamusoitto. 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu 07.50 Aamuhartaus. 06.56 Päivän mieteYleX lause. 16.00 kontak ti taradio. Jyväskylä Sinfonia, tänään. 12.55 Suomi nen finaalipäivä. 09.11 Maakuntaradio. teatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 45. 13.06 Maakuntaradio. Kare Eskola. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. joht. 13.03 joht. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 23.37 Metsää ja luontoa. Nils Schweckendiek. 22.05 Ajassa soi: pöytä. Eversti Sarmo alias ?Kuollut mies. (S) Uutisvuosi Prisma Studio Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Avara luonto: Pingviinit piilokamerassa Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Historia: Viimeinen tsaari Akuutti Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Keskiviikon ravisuora Pelin henki (S) Ulkolinja: Venäjän vainotut homot Suomen huutokauppakeisari Jim klo 21.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Katti Matikaisen aamu 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset PohjoisSuomi 10.50 Oddasat 12.35 Hehku 13.05 Nolojen tilanteiden mies 13.30 Hupipätkät (S) 13.45 Suorana: Kortesmäki 14.15 A2: Kannabis-ilta 15.05 A2: Kannabis-ilta 16.15 Hupipätkät (S) 16.30 Galaxi 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Au pairit Lontoossa 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki 21.00 Kohta 18 (12) 21.40 Sano kiitos ja tanssi. 19.00 set. 10.03 Ajantasa. suuri katumuskanoni Pyhän Nektarios 10.55 Pikkujuttu. - Toimittajana Urheiluradio. Tragedia oli karmaiseva alku Nikolain hallinnolle. ROMANOVIEN DYNASTIA 6 Nikolaista tuli jättiläismäisen maan itsevaltias: Venäjä ulottui Itämereltä Tyynellemerelle, ja maan väkiluku oli yli 170 miljoonaa. Yli tuhat ihmistä talloutui kuoliaaksi, kun väkijoukossa levisi huhu, että tsaariparin kunniaksi jaettava ilmainen ruoka ja juoma olisivat loppumassa. Pyöreässä pöydässä puhetta Helsingin kamarikuoron konsertti johtaa Pauli Aalto-Setälä. 17.00 klo 18.0 luradio. Intialai- Maakuntaradio. Sittemmin Mussolini kielsi entisen vaimonsa ja poikansa. 20.07 Café Tropical. 18.03 Luontokontakti 020317600. (S) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Jalkapalloa: Unkari? Suomi. N: Mikko Kouki ja Ville Tiihonen. Mv. Perhe Karppanen-Pihlajamaa. Sateenkaariperheen äidit Laura ja Mari odottavat Lauran esikoista. Sivullisten ennakkoluuloilta ei perheessä voida välttyä. 21.00 C.S.I. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Julkinen sana. Kommentoi Klang-sarjassa. 12.45 Merisää. Toimitta- yle.fi /tauspeili -kotisivulla tai Twitterissä #pyöreäpöytä. Phil (S) 03.35 Dr. Kuplivaa keskustelua Musiikkitalon kahvilassa 05.00 Aamupala. (Suora lähetys Jyväsky- 14.00 Yle Uutiset. Ravitulokset. rajamailla. Phil (S) 04.30 Älypää-TV Teema 17.00 Tiededokumentti: Seksin ABC (12) 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot. Tässä on vielä kaikki hyvin. Viimeisen tsaarin kova kohtalo oli hallinnut Venäjää yli neljän vuosisadan ajan, mutta viimeisen tsaariperheen surmaaminen kesti vain 20 minuuttia. Maa oli täynnä vastakohtia: toisaalta taiteet, tieteet ja teollisuus kukoistivat, toisaalta maa oli poliittisesti takapajuinen, ja yhdellä miehellä oli absoluuttinen valta. Aatelisto juhli palatseissaan eristyksissä köyhien kansalaisten arjesta. Vallankumous heitti kaiken päälaelleen, ja tsaariperhe karkotettiin Siperiaan. 07.45 Hartaita säveliä. 08.17 MaaYle Uutiset ja sää. 20.06 Sää. Viki selin kone. 07.53 Maakun15.55 Yle News. Ohjelma vastaa näihinkin kysymyksiin ja herättää uusiakin kysymyksiä. 19.00 Rakkautta Berliinin muurin varjossa. 06.15 Aamuhartaus. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 set ja sää. Miksi maapallon navat ovat magneettisia. 10.50 Kuuluttajan vieras: ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 fagotin varaäänenjohtaja Jussi Särkkä. Keittiöpsykologia siirtyy radiostudioon. 23.02 Päivä tunnissa. Ravisuoran jaa esittelee Tapio Tamminen. 18.50 Merisää
Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 22.56 Suomi tänään. 07.00 Yle Uutiset ja sää. cinnati Pops/Erich Kunzel). 16.15 Maakuntaradio. He tulevat kaukaa. He eivät pelkää mitään vaan nostavat kissan lisäksi pöydälle myös koiran. 11.00 Valkoista valoa: Ei! Ei ei ei! Ei! Johanna Korhonen kertoo vasYle Radio Suomi tustuksen kunniaakkasta kulttuurihistoriasta. 06.15 Aamuhartaus. 15.55 Yle News. klo 19.0 Uutiset. (7) 23.20 Tiededokumentti: Seksin ABC (12) 00.20 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Apua, meille syntyy vauva 16.55 Tonttupartio Red Caps (7) 17.18 Ruohonjuuritasolla (7) 17.20 Gazoon (S) 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Rohkea ritaripoika 18.30 Limbo 2 (7) 18.44 Käännekohdassa: Muutos 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Aistit avoinna Italiaan 21.00 Strömsön talkoot 21.30 Kohtauksia keittiössä 21.40 Oddasat 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Lemmenkoukussa 23.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Pieniä ihmeitä 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä 18.30 Muodin huipulle 19.30 Tyhjätaskut (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Arrow (12) 22.00 Revolution (16) 23.00 Entourage (16) 23.36 C.S.I. (16) 00.35 Bones (16) 01.30 Rikos ratkaistu 02.30 Eurojahti 04.00 SubChat 11.25 Homma haltuun 11.55 Lentokenttä (S) 12.25 Tomin keittiö 12.55 Tomin keittiö 13.25 Kuuluisat kuppilat 13.55 Kuuluisat kuppilat 14.20 MasterChef Australia 15.35 Leijonan luola USA 16.30 The Voice of USA 17.25 Gordon Ramsay . J. 17.00 Yle 18.50 Iltahartaus. 17.20 Urheiluradio. ja sää. pannu kuumana 18.25 MasterChef Australia 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (7) 21.00 Talent USA 22.00 Poliisit (7) 22.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (12) 23.30 Rekonstruktio (S) 00.00 Trigger Happy TV (7) 00.30 Australian rajalla 01.00 South Park (12) 01.30 JIM D Rikos: Salattu kaupunki (12) 02.25 Leijonan luola USA 03.15 The Voice of USA 04.10 Taksi (S) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Simon etsii epätoivoisesti rakkautta transvestiittina. Hänessä on kuitenkin toinen puoli. 12.15 Maakunta17.00 Yle Uutiset ja sää. 22.55 Kuuluttajan vieras: fagotin varaäänenjohtaja Jussi Särkkä. 23.10 Yöklassinen. 9. 15.00 duunit 10.03 Ajantasa. 12.00 Yle Uuti16.15 Faunin iltapäivä. set ja sää. 20.03 Urheilu- radio. 06.25 . 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 10.55 Yle Uutiset. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Taustapeili. 18.00 Yle Uutinokilpailu, toinen finaalipäivä. 12.15 09.05 Urheiluradio. 03.15 Taustapeili ? Pyöreä pöytä. 09.05 Muistojen bule- Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle vardi. Kuvassa Tony (Stephen Graham, vas.) ja Tracie (Sean Bean). Melkoinen pari takaisessa Viikkolehden Guardian-artikkelissa tuotiin ilmi seikkoja muun muassa siitä, miten seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvat ovat kokeneet itseään kohdeltavan Englannissa. Sukupuolia ja ihmisiä. 07.15 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Aamusoitto. 19.03 UrheiluraUutiset ja sää. He ovat Ali ja Husu eli Ali Jahangiri ja Abdirahim Hussein. Toimittaja Teija Peltoniemi. 20.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle Uutiset. lyö 12. Pelastetaan duunit osa 9: tuotekehityksestä palveluiden kehitykseen tuotekehityksestä palveluiden kehittämiseen. 08.17 Maakuntaradio. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Huipulla tuulee. 18.55 Suomi tänään. Näkeminen on astronomian perusta, mutta ihmissilmä ei kykene näkemään kaikkia valon aallonpituuksia. 09.11 Maakuntaradio. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 22.05 Lähikuvassa Marko Tikka. Toimittajana Pasi Hiihtola. Aiheeseen ottaa fiktion kautta tuntumaa laatusarjan Seinää vasten (Accused) jakso Tracien tarina (2012). Sarjan luojan Jimmy McGovernin ja Shaun Dugganin käsikirjoittama jakso välittää syvimmän viestinsä hienovaraisesti. Tässä mielessä ja tapahtumien kokonaiskulun kannalta etenkin viimeiset minuutit ovat kiinnostavia. Päähenkilö Simon on akateemisesti sivistynyt keski-ikäinen, omasta mielestään maailman tylsin mies. Voimme nyt olla vaivatta yhteyksissä toisiin ihmisiin eri mantereilla ja maailma tuntuu kutistuneen. Pitkän takauman kautta otetaan selvää, mitä hänen ja naimisissa olevan Tonyn (Stephen Graham) suhteessa on tapahtunut. Seinää vasten -sarjalle tyypilliset rikoslabyrintit ja oikeuspähkinät ovat kokijoilleen haastavan tunnekylläisiä piinapenkkejä. 18.28 Suomi tänään. dio. 13.06 Maakuntaramansia miehiä ja vaarallisia romansseja. O: Kalevi Korte, Leena Salokangas, Asko Tolonen, Jaakko Talaskivi. Suomi-Filmi. 07.50 Merisää. 21.03 Päivä tunnissa. 13.00 Yle Uutiset. (Suora lähetys Merisää. 18.20 Radiote- tasa. 07.17 Maakun(nuor.): Aamulehtiä, valssi (Chicagon taradio. 13.03 attomuutta, intoilua ja ylitulkintoja, kol- Urheiluradio. 11.03 Maakun6 16.00 Yle Uutiset ja sää. taradio. 20.06 Sää. 10.05 Kalle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio Haatanen. TORSTAI 6.3.2014 Silminnäkijä: Lääkäri lähti Suomeen TV2 klo 20.00 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.30 13.00 14.30 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.55 16.57 17.00 17.10 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.50 20.00 20.30 20.55 21.05 22.00 22.55 23.00 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Akuutti Sydämen asialla (7) Kuvakirjeitä Etelä-Amerikasta Yle Uutiset Puoli seitsemän A-studio Taivastiellä Perheen musta lammas. (Suomi 1941, 87?) O: Jorma Nortimo. 09.00 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Miltä avaruus näyttää infrapunavalossa? 21.00 Tiededokumentti: Mullistavat keksinnöt. melkein ihmisiä Kohta 18 (12) Misfits (16) 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Sydänmailla (7) . 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Koko Britannia leipoo: Mestariluokka 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Middle (S) 15.45 Jamie Oliverin helpot herkut 16.15 Erilaiset äidit 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Maajussille morsian 21.00 Pomo piilossa. Faktoja ja historiaa, asiaa ja asi- tänään. 23.02 Päivä tunnissa. 18.30 Hartaita säveliä. 07.45 Hartaita säveliä. 06.30 MaakunThe Washington Post, marssi (Cin- taradio. fantastinen elämä 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Britannian taiteen aikakaudet 20.00 Prisma Studio. Toimivatko kasvot avaimena salaisiin tietoihin? Shoppailua omilla kasvoilla. Paljastaako nimi ulkonäön? 20.30 Ikkunoita avaruuteen. 9/12. N: Sirkka Sipilä, Eino Kaipainen, Joel Rinne, Jorma Nortimo. 19.00 Jyväskylän teatteritalosta.) 22.00 Yle Yle Uutiset ja sää. 23.33 Minna Pyykön maailma. 06.56 Päivän miete- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 lause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello 08.15 Urheiluradio. Tracieksi pukeutuneena Simon on varsinainen katseiden kääntäjä, ei silti mikään MUUTAMAN VIIKON toiveseuralainen perusheteron makuun. Sean Beanin salskea miehekäs olemus istuu kelvollisesti roolin luonteeseen, ja hyvin hän myös transvestiitin osuuden hoitaa. - Toi- päivää. 14.03 Ajan18.00 Arvassalo ry. Caster Semenyan tarina (S) 02.35 Dr. 08.00 Yle Uuti- ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 set ja sää. 15.05 KultaRadio Su omi Pikkujuttu. 15.00 Yle Uutiset. 10.00 Yle Uutiset. 14.00 M-studio. 10.00 Yle Uutiset. Aloituskohtauksessa Simon/Tracie viedään käsiraudoissa oikeussaliin. 16.00 Yle Uutiset ja sää. talo, osa 46. 19.00 Yle Uutiset Uutiset ja sää. 12.55 Suomi jelma. 18.50 mittajana Kare Eskola. 18.03 Maailmanpolitiikan arkikylä Sinfonia, joht. 19.03 Ilmari Hannikainen -pia- 17.30 Taustapeili. 22.05 Todellisia tari- dio. 07.53 MaaSO/Fritz Reiner). 21.35 Novosti Yle. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Aamusoitto. Osa noita. 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 11.00 Yle kuume. 09.10 Ajankohtainen Ykkönen. Pelasteta 13.00 Klassista kahteen. an Sää. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. Voi hyvin kuvitella, miten tämänkertaista linnaan lähtijää hirvittää. Harri-Ilmari Moilanen SEINÄÄ VASTEN: TRACIEN TARINA TV1 klo 23.00 YleX 06.00 Yle Uutiset. Toteutus: Pauliina Motturi, Kai Rantala ja Hannu Karisto. FBItutkijat (16) 22.00 Sarasvuo 23.00 Farmi (S) 23.30 Blue Bloods (12) 00.30 Frasier (S) 01.00 Deittikamera 01.30 4D: Liian nopea naiseksi. 21.55 Suomi tänään. 20.07 Euroopan taivaan alla. 14.00 Yle Uutiset. 12.45 Merisää. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 55 7. Jyväs- set. Squaw Valley ja Alpine Meadows -hiihtokeskusten pääjohtaja Andy Wirth on soluttautuessaan poikkeuksellisen haasteen edessä, sillä pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat toisensa. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Enbuske & Linnanahde Crew 23.20 Löytäjä (12) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit (S) 07.25 Disney esittää: Ankronikka (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Kyproksen herkkukeittiö 09.15 Supernannyn paluu (7) 09.50 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.20 Lapsiperheen taloprojekti 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 13.50 Lapsiperheen taloprojekti 14.20 Kyproksen herkkukeittiö 14.50 Suhdekoukerot (S) 15.20 Suhdekoukerot (S) 15.50 Supernanny (S) 16.55 Frasier (S) 17.25 Tervetuloa kotiin 18.25 Deittikamera 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (S) 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Maaginen Criss Angel 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . 22.00 Yle Uutiset ja sää. 21.50 Merisää. Brittisarjan uusinnat alkavat. Tiedonvälityksen suuria keksintöjä ovat olleet lennätin, puhelin ja langaton viestintä. 21.50 Kino Suomi: Tunteita. (1965) Neljän esikoisohjaajan lyhytelokuvat kertovat eri näkökulmista nuorista epävarmoista tunteista ja ihmissuhteista. Toimittajana Tarja Närhi. 21.00 Yle Uutiset. 15.05 Maaatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva kuntaradio. Phil (7) 03.35 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 16.50 Moebius . 19.06 Pelastetaan duunit. 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu säveliä. Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . Ville Matvejeff. 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu. Elokuvaoh- radio. 21.40 Urheiluradio. 3/4. Tiedonvälitys. 11.45 Valomusiikkia. Strauss 07.15 Urheiluradio. Afrikkalainen prinssi ja iranilainen ydinfyysikko. 08.00 Yle Uutiset ja sää. lause. 08.15 Ykkösaamu. Yle Uutiset ja sää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Komedia konttoritytöstä, joka pukeutuu pojaksi ystävättärensä polttarijuhliin.(S) Unelmien kylä Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Eduskunnan kyselytunti Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Ampumahiihdon mc: Naisten pikakilpailu Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Downton Abbey (12) Unohtuneet rikokset Kuningaskuluttaja Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Espanjan kruunu kriisissä Yle Uutiset Seinää vasten (16) TV 2 06.50 09.00 09.30 09.40 09.50 10.00 10.10 10.20 10.30 10.40 10.50 11.05 11.35 12.05 12.35 13.05 13.20 15.05 15.35 16.20 16.30 16.31 16.44 17.00 18.00 18.02 18.50 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.25 21.50 22.00 22.05 23.05 23.45 MTV 3 Pikku Kakkonen Yötyössä Yle Uutiset Uusimaa Yle Uutiset KaakkoisSuomi Yle Uutiset LounaisSuomi Yle Uutiset Häme Yle Uutiset Keski-Suomi Yle Uutiset Itä-Suomi Yle Uutiset Pohjanmaa Yle Uutiset PohjoisSuomi Oddasat Ravintola kaltereiden takana Terveyttä lautaselta Hehku Hehku Kuvakirjeitä maailmalta Ampumahiihdon mc: Miesten pikakilpailu Au pairit Lontoossa McLeodin tyttäret (7) Naurupalat (S) Galaxi Kesäleiri (7) Mimun maailma (7) Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa McLeodin tyttäret (7) Kerrostaloelämää (7) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Erätulilla Silminnäkijä: Lääkäri lähti Suomeen Pasila 2.5 The Spin-Off Siskonpeti (7) Kimmo (12) Yle Uutiset Urheiluruutu Hubotit . Kosmiset sateenkaaret. Sousa: 05.00 Aamupala. 17.20 Kulttuuritunti: Filmiryhmä. Viki 07.50 Aamuhartaus. 11.57 Päivän miete- kuntaradio
22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Lakatut varpaankynnet ? Susanna Vainiola. Ludwig van Beethoven: Maakuntaradio. 23.10 Yöklas- 16149 (0,40 e/viesti) yle.fi /puhelinlangatlaulaa 18.50 Merisää. HD 23.00 Kova laki: Erikoisyksikkö 23.40 Pasila 2.5 The Spin-Off. Repomies leskimies. 00.05 Misfits (16) 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Sydänmailla (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit (7) 14.05 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 14.10 Farm Kings 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Pilanpäiten 15.25 Enbuske & Linnanahde Crew 16.15 Maajussille morsian 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.00 Suuret setelit. Viedäkseen rahaa kotiin on kilpailijoiden kuitenkin selviydyttävä kahdeksasta kiperästä kysymyksestä. 21.00 Tuubi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Dallas (12) 23.35 Chicagon laki (16) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Kyproksen herkkukeittiö 09.15 Supernannyn paluu (7) 09.50 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.20 Lapsiperheen taloprojekti 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 13.50 Lapsiperheen taloprojekti 14.20 Kyproksen herkkukeittiö 14.50 Suhdekoukerot (S) 15.20 Suhdekoukerot (S) 15.50 Supernanny (S) 16.55 Frasier (S) 17.25 Sarasvuo 18.25 Deittikamera 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 19.55 Tulossa: Mustat lesket 20.00 The Voice of Finland 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Flawless ? virheetön suunnitelma. 21.40 Urheiluradio. 06.25 . 18.00 MusiikP uhelin 09.10 Sää. 0600-17600 (0,33 kvintetto. LANGAT toivelevyn nimi numeroon 22.05 Ääniversumi. pannu kuumana 18.20 MasterChef Australia 19.30 Kuuluisat kuppilat 20.00 Suomen paras leipomo 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Amerikan kovimmat keräilijät 23.00 Splash! USA 00.00 Huima konttihuutokauppa 00.25 Keräilijöiden aarreaitta 00.55 Täysillä tutkaan (S) 01.25 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 01.55 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 02.20 Joukkopilat (7) 02.50 South Park (7) 03.20 South Park (12) 03.45 Rekonstruktio (S) 04.15 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto P YLE Radio 1 Demi Moore esittää naispääosaa tyylikkäässä jännityselokuvassa, joka sijoittuu 1960-luvun svengaavaan Lontooseen. Kunnon huuhtelu veritimanteille ja ikääntynyt miessiivooja muodostavat epätodennäköisen, mutta omissa rajoissaan vakuuttavan parin huikealle timanttivarkausoperaatiolle. 19.06 Puhelinlangat laulaa. 20.00 Yle Uutiset. Naispomo lähtee mukaan kuvioihin vastahakoisesti. Jännitys syntyy hienovaraisesti, pienin siirroin ja elein. 21.35 Maailmanpolitiikan e/min. 05.00 Aamupala. 06.15 Aamuhartaus. (12) Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.21 Aistit avoinna Italiaan 16.50 Limbo 2 (7) 17.04 Käännekohdassa: Muutos 17.20 Obs debatt 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Viiru ja Pesonen 18.30 Kollektivet 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Kuvaajana kriisialueilla (12) 20.30 Yleisurheilun halli-MM 22.45 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders 10.00 Lemmen viemää 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Malliduunarit 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (S) 18.30 Tunteet pelissä (12) 19.30 Kolme miestä ja tyttö (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (S) 21.00 Kyttäkaksikko (16) 22.55 C.S.I. (16) 23.55 30 Rock (S) 00.26 Eurojackpot ja Jokeri 00.30 Sleepy Hollow (16) 01.20 Grimm (12) 02.15 Eurojahti 11.05 Homma haltuun 11.35 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 12.05 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 12.35 Huippusalaiset reseptit 13.25 Kuuluisat kuppilat 13.55 Kuuluisat kuppilat 14.25 MasterChef Australia 15.30 Leijonan luola USA 16.25 The Voice of USA 17.20 Gordon Ramsay . 10.00 Yle Latini . 12.15 Tiedeykkönen. (7) 00.15 Elokuva: Until Death ? Kosto tai kuolema (16) 02.20 Frasier (S) 02.50 Deittikamera 03.20 Falling Skies (12) Teema 17.00 Elävä arkisto: 1980luvun nuorisomuoti 17.00 Kohtauspaikka: Nuori kuluttaja 17.45 Ajankohtainen kakkonen: Aatteet ja vaatteet 18.15 Lähdin Turkkiin 19.00 Historia: Shakespearen maailma 20.00 Jäämeri 30 päivässä 20.45 Rakennustaiteen aarteita. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Urheiluradio. Eero Hei- sää. Urheiluradio. + pvm, tekstiviestillä RS (väli) arkipäivää. Joht. 07.17 MaakunKultakuume. 16.15 Faunin ilta- kuntaradio. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 17.30 Taustapeili. 21.00 Yle Uutiset. virheetön suunnitelma (Flawless, 2007) vakuuttaa epäsovinnaisena psykologisena jännitysdraamana. Tiivistunnelmainen leffa on kuin asiansa osaavan räätälin työtä. 14.00 Yle Uutiset. Coriolanus-alkusoitto; Konsertto pia- 14.03 Ajantasa. 14.00 Kan- taradio. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. Miehen nuorta poikaa on vaikeampi valloittaa. 12.15 Maakuntara18.30 Hartaita säveliä. latinankielinen Radio Su Uutiset. 18.50 Iltahartaus. Hän on myös huiman suunnitelman laatija. 16.00 Yle mittajana Lotta Emanuelsson (Suora Uutiset ja sää. Taustapeilin ruoniaorkesterin konsertti jatkuu. 12.00 Yle Radio Suomi Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 10.03 Ajantasa. viikkokatsaus. 09.05 Urheiluradio. jakerho. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 15.55 Yle News. 7/10. 10.00 Yle Uutiset. HD 23.35 Treme. 13.00 Yle nonen, piano, Petri Aarnio, viulu ja Joel Uutiset. Toi- 15.05 Maakuntaradio. 18.55 sinen. Puhelinlangat laulaa. 18.00 Yle Uutiset. O: Don Roos. 11.00 Radioteatteri esittää: 3 Yle Uutiset. 23.00 Yle Uutiset. 15.05 07.15 Urheiluradio. 12.37 Anonyymit kotikiusatut. 19.03 Radion sinfoniaorkesterin kon- 12.42 Maakuntaradio. 20.20 Radion sinfo- tehdään hyvä soppa. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 MaaMaria Jotuni: Huojuva talo, kuntaradio. Tapani kapöydän toimittajana Petri Rinne. Länsiö: Sinfonia (ke., Ylen tilaus). 08.00 Yle ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uutiset ja sää. Minna Kuukka ja Ile Jokinen 10.00 Vappulandia . PERJANTAI 7.3.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.30 13.00 14.20 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.00 22.50 22.55 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Aarteenetsijät Madagaskar Kuvakirjeitä Etelä-Amerikasta Yle Uutiset Puoli seitsemän A-studio: Talk Taivastiellä Kiinni on ja pysyy. (Suomi 1955, 76?) O: Armand Lohikoski. 18.15 Nuntii langat la ulaa kuntaradio. 07.53 MaaYle Uutiset ja sää. 02.15 Anonyymit kotikiusatut. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde. 13.06 Laakso, sello. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 13.03 Urheiluradio. 08.17 Maapäivä. 07.50 Merisää. Okko Kamu, sol. Toiminnallisuus on lähinnä hiiviskelyä, väistöliikkeitä ja onnistuneita ajoituksia. Vappu Pimiä 15.00 Ajoneuvos ? Jussi Halli 18.00 After Work . 16.00 taradio. 09.00 Yle Uuti17.20 Kulttuuritunti: Kirset. Viki liä. Pekka ja Pätkä saavat konnat kannoilleen kuvattuaan vahingossa pankkiryöstön. Edward Andersonin käsikirjoittama tarina on roolijännitteineen myös nautittava ajankuvaus. 06.30 Maakun13.00 Klassista kahteen. 17.00 Yle Uutiset ja sää. kuntaradio. 06.56 Päivän miete- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 lause. 23.50 Suomi tänään. Maria Laach. Puh. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Aamusoitto. Lavalla esim. Cheek, Robin ja Jenni Vartiainen. 23.03 Poplaari. 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu säveliä. Nykyhetkessä tapahtuvan johdannon jälkeen siirrytään alttosaksofonisti Paul Desmondin jazz-hitin Take Five siivittämänä vuoteen 1960. NAISPUOLINEN HUIPPUJOHTAJA 8 Laura (Moore) on alansa jätin London Diamond Corporationin johtoportaassa ainoa nainen, Hobbs (Caine) firman tiloja putsaava siivooja. 07.15 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Aamusoitto. 21.50 Merisää. 11.00 Riston Valinta. 11.57 Päivän mietelause. Keskusteluohjelma, joka syventää ja taustoittaa politiikan ja yhteiskunnan ilmiöitä. Markus Leikola ja Jussi Lähde tarjoavat outoja näkökulmia ja perusteltuja provokaatioita. (S) Stavanger-aluksen viimeinen matka Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Kiehtova maailma: Ylväät paholaisrauskut Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Hakekaa kätilö! (12) Pressiklubi Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Strada Inhimillinen tekijä Yle Uutiset Päivä New Yorkissa Puoli seitsemän TV1 klo 18.30 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Katti Matikaisen aamu 09.00 Silikonisukupolvi 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.50 Oddasat 11.05 Luontoretkellä 11.35 Elämäni eläimet 12.05 Hehku 12.35 Hehku 13.05 Strömsön talkoot 13.35 Kätilöt 14.05 Tartu Mikkiin: Jatkot 14.55 Yleisurheilun halli-MM 16.00 Erätulilla 16.29 Galaxi 16.30 Hemmot (S) 16.32 Jenni (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yleisurheilun halli-MM 18.50 Yle Uutiset 19.00 Paralympialaiset 20.30 Pikaluistelun maailmancup 21.00 Emma-gaala 2014. 15.00 Yle Uutiset. nolle, viululle ja sellolle C-duuri. Yle Uutiset ja sää. VIRHEETÖN SUUNNITELMA Nelonen klo 22.00 YleX 06.00 Yle Uutiset. 12.45 Merisertti. 16.15 Maakuntaralähetys Helsingin Musiikkitalosta). 10.05 Yöradio Mikä maksaa. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 08.15 Ykkösaamu. 09.05 Muistojen Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 bulevardi. HD (12) 22.40 Soul Power! Osa 2/4. Soulin kultaiset vuodet. Uusi dokumenttisarja kertoo soulmusiikin tarinan Arethasta Adeleen, gospelkuoroista 2010-luvulle ja sitoo sen poliitiiseen ja kulttuurilliseen kehykseensä. Tyylikkäästi kypsynyt Demi Moore ja aina luotettava Michael Caine kärkinään Michael Radfordin ohjaama brittifilmi Flawless . Arkkitehtonisia lyhytdokumentteja Euroopan merkittävistä keskiaikaisista rakennuksista. Ohjaus: Rainald Raabe. Tuotanto: Mara Film, München. 21.00 Kino: Toinen nainen. (Love and Other Impossible Pursuits/USA 2009) Natalie Portman esittää melodraamassa nuorta juristia, joka aloittaa suhteen naimisissa olevan esimiehensä kanssa. N: Esa Pakarinen, Masa Niemi, Liisa Taxell, Tommi Rinne. 12.00 Yle Uutiosa 47. 07.50 Aamuhartaus. Suuret setelit on uudenlainen kilpailuohjelma, jossa kilpailijaparit rikastuvat heti alussa 100 000 eurolla. Vuoden parhaat bändit ja artistit sekä kiinnostavin musiikki palkitaan suorassa lähetyksessä Barona Areenasta Espoosta. 20.03 Urheiluradio. 23.02 Päivä tunnissa. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Perjantaiperjantai! . 18.20 omi klo 18.0 10.55 Pikkujuttu. 09.11 Maakikamari. On jälleen karnevaalien aika. Toni etsii käsiinsä tuomari Gatlingin ja päätyy juomaan viskiä tämän kanssa. 07.45 Hartaita säve- Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 22.00 Yle Uutiset ja sää. dio. 21.55 Suomi tänään. 12.55 Suomi tänään. dio. 18.03 Puhelin21.00 Luigi Boccherinin Fandango- langat laulaa. KeitSäveltäjä Tapani Länsiötä haastatte- tomestari Marc Aulen paljastaa, miten lee Ville Komppa. Pääosissa: Demi Moore, Michael Caine, Joss Ackland, Jonathan Aris, Simon Day, Josef d?Bache-Kane. Oman maukkaan sivuaromin tapahtumiin tuovat neuvostoliittolaiset. Kylmä sota on arkipäivää ja neukuilla Englannissa monia ystäviä. Harri-Ilmari Moilanen FLAWLESS . Uuden musiikin toiveshow 20.00 09.00 Yle Uutiset. Lukijana Erja Manto. set ja sää. 15.00 Yle Uutiset. 17.20 19.55 Sinfonisia kaikuja ja varjoja. 20.06 Sää. 20.07 Puhelinlangat laulaa. 07.00 Yle Uutiset ja sää. tapöytä. 19.03 Urheiluradio. T: ZDF/Arte