Sivu 32 Lehti, jota edes et tiennyt tarvitsevasi. 9 / 2024 Suomen uusi suunta Eriytyneet työmarkkinat käyttäkää JärkEä Sivu 13 Sivu 47 Anna Kontula. 9.10.2024 / 10 € ku.fi N
ku.?/tilaa Tilaus vain 99 € vuodessa
kiPeä Paikka 28 Ympäristöpolitiikan professuurin lopettaminen Helsingin yliopistossa voi uhata tutkimuksen laatua. lähi-idän oikeuSkamPPailut 24 Bruno Jäntin essee. FaSiSmia Pelkäämättä 52 Beatrice Salvioni kirjoitti esikoisteoksenaan historiallisen romaanin fasistisesta Italiasta. hallituS ePäonniStui 10 Hanna Sarkkinen arvioi hallituksen lupauksia. uuSi aSento 13 Suomi on ajanut vauhdilla syvälle Natoon. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. laiSkaa ajattelua 47 Palkkaero sukupuolten välillä on merkittävä ongelma, sanoo Katariina Sahlberg. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli (vapaalla) Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, politiikan toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala, hallituksen puheenjohtaja Risto Kalliorinne Tuula Kärki Janne Mäkinen Anna Mäkipää Sini Niva Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. kritiikit 58 viimeinen Sana 67 sisältö 9/2024 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Painopaikka PunaMusta 2024. anna kontula 32 ”Vielä viimeisenäkin päivänä pitää istuttaa omenapuu.” halvan lihan kalliS hinta 38 Kirja valottaa suomalaisen eläintuotannon karua todellisuutta. rahavalta jyrää ylioPiStoiSSa 54 Tutkija Hanna Kuusela syyttää yliopistojen johtoa sivistysihanteiden hylkäämisestä. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Pitkä SykSy alkoi 08 Mitä odotetaan työmarkkinakierrokselta. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. Pintaa Syvemmältä 42 Suunnitelma B 44 Trumpin joukot ovat valmistautuneet kiistämään vaalituloksen paremmin kuin viime kerralla. 3 Starmerin kalliit lahjat 07 Britannia keskustelee pääministeristä
Sinänsä raportin pääviesti ei ollut vallankumouksellinen – EU:n kelkasta putoaminen on ollut jo tiedossa. Kunnianhimoisiksi kutsutuista ilmastotoimista ollaan perääntymässä, vaikka toimet eivät ole kunnianhimoista nähneetkään. Koronakriisin aikana luotu elvytyspaketti ei ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Sitten niihin lyödään leimoja, arkistoidaan ja sen jälkeen ongelman ajatellaan olevan ratkaistu. Saksassa maan autoteollisuus on ajautumassa ongelmiin, koska sen kyky valmistaa sähköautoja on heikko. Roolit ovatkin vaihtuneet – vasemmisto on nykyään Eurooppaa myönteisemmin ja monipuolisemmin tarkasteleva liike kuin keskustaoikeisto. Euroopassa ollaan yhdessä asiassa todella hyviä. EKP:n johtajana hän teki kaikkensa 2010-luvun alkupuolella mahdollistaakseen euromaille investoinnit. Näin ongelmat eivät ole kadonneet, vaan ne ovat syventyneet. 4 OikeistO sanOO ei pääkirjoitus sortuu, ovat Saksan nykyiset ongelmat erittäin pieniä siihen verrattuna. Kuulostaako tutulta. Draghista voi olla henkilönä monta mieltä, mutta tämän aiheen Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja tuntee hyvin. Ilman isoja investointeja Euroopan unioni jää taloudessa entistä enemmän Kiinan ja Yhdysvaltain jalkoihin. Kerta toisensa jälkeen raportteja ja tutkimuksia julkaistaan fanfaarien kera. Orpo ja hengenheimolaisensa ovat sammuttamassa valot Euroopalta. Mitään yhteistä EU:n teollisuuspolitiikkaa ei tulla näkemään, jos poliittiset voimasuhteet eivät muutu. Täällä osataan tutkia, mitä ongelmia maanosalla on. Oikeistopoliitikoille se ei maistunut, ennemmin tarjottiin talouskuria. He osaavat ainoastaan sanoa ei. Samaan aikaan EU pyörii vielä keskustelussa, mitä tässä nyt pitäisi tehdä. YhdYsvallat ja Kiinat ovat jo painamassa teollisuuspolitiikkaa täydellä höyryllä. Kumpi on lopulta vahvempi?. Ensimmäiseksi Suomesta ja monesta muusta maasta kuului iso ei. Kärjistetään. Draghille ongelma on tuttu. Ongelma on se, että Orpo ja kumppanit eivät osaa sanoa oikein mitään vaihtoehtoa. Pääministeri Petteri Orpo sanoi, että Draghin ehdottamat rahoitustavat eivät Suomelle käy. EU-maat pyrkivät nyt toimimaan yksin. Samaan aikaan Orpo jatkaa kokoomuksen pitkäaikaisten tavoitteiden ajamista. Ne olisivat minimivaatimuksia. Jussi Virkkunen i talian entinen pääministeri Mario Draghi julkaisi syksyllä jykevän raportin, jonka viesti oli ytimekäs. Raportin vastaanotto oli lopulta odotettu ja jokseenkin surullinen. He toimivat samoin kuin vanhassa neuvostovitsissä Leonid Brežnev, joka kehotti bussissa istuvia neuvostojohtajia vetämään verhot ikkunoiden eteen ja leikkimään, että rikkoutunut bussi liikkuu. Ongelmien korjaamisessa ollaankin sitten todella huonoja. Draghi esitti yhdeksi rahoitustavaksi esimerkiksi yhteisvelan, mutta sille Suomi ja moni muu pohjoisen Euroopan jäsenmaa ei lämpene. Nyt äärioikeiston pelossa eurooppalaiset poliitikot eivät uskalla toimia. Mitä vaikeammaksi ongelmat ovat käyneet, sitä voimakkaammiksi niistä voimaa kaivavat populistivoimat ovat nousseet. Kiina on nousemassa sähköautoissa hyvin vahvaan asemaan. On hyvä todeta, että yhteisvelka ei ole millään lailla ongelmaton. Potkupyörällä on vain vaikea pärjätä vähän isommille peleille. Ja jos Saksan autoteollisuus pErussuomalaisEt vEtävät mattoa jatkuvasti pääministeri Petteri Orpon alta
Teolla haluttiin kiinnittää huomio turvetuotantoon. 5 Mistä PuhuMMe 01 ajassa Elokapinan aktiivit töhrivät Eduskuntatalon pylväät punaisella vesiliukoisella värillä. Siitäkin puhuttiin, mutta vielä enemmän keskustelu keskittyi pylväiden töhrintään. Mutta ainakin puhetta riitti.
Kontula painottaa sitä, että tunteet eivät riitä, kun halutaan puolustaa demokratiaa. Ei tuntEElla Em m a G r ö n q v is t. Kontula kirjoitti kirjan huolestaan sen suhteen, että asiakysymykset korvautuvat tunnepuheella politiikassa. – Olemme kuin kikattavia lapsia jonglööraamassa käsikranaateilla, hän kirjoittaa. Tai maapalloa ekokatastrofia vastaan. Hän käyttää termiä terapiakapitalismi. Anna Kontulan haastattelu alkaa sivulta 32. – Työväenliikkeen piirissä on ajateltu, että politiikan pitäisi mieluummin perustua faktoihin ja etiikkaan kuin siihen, miltä kustakin sattuu nyt tuntumaan. 6 ajassa Kansanedustaja, kirjailija Anna Kontula muistuttaa siitä, että politiikan perustuminen empatiaan on asia, johon työväenliikkeessä on suhtauduttu kriittisesti kautta historian
Skotlantilainen toimittaja Adam Ramsay huomautti Novara Mediassa julkaistussa artikkelissaan, että tiedotusvälineiden pitäisi kysyä myös sitä, miksi varakkaat ihmiset ylipäätään lahMissä ovat kaikki ne kymmenet tuhannet johtajan työpaikat, jotka ovat jääneet täyttämättä, koska ketään ei ole huvittanut ottaa sitä työtä vastaan marginaaliverotuksen vuoksi. Syyskuussa paljastui, että vähän liiankin hyvin: Starmer on ottanut vastaan yli 20 000 euron arvosta pukuja ja muita vaatteita Lordi Waheed Allilta, joka on miljonääri, merkittävä Labourin taustavaikuttaja ja ylähuoneen jäsen.. syyskuuta joittavat asioita poliitikoille – ja mitä he uskovat saavansa vastapalvelukseksi. 7 Brittimediassa Starmeria on arvosteltu siitä, että hän on ottanut vastaan luksuslahjoja, kuten kalliita pukuja ja silmälaseja samalla, kun hänen johtamansa hallitus on leikannut muun muassa asuntojen talvilämmitystukea eläkeläisiltä. Vaalivoitosta huolimatta Starmerilla on ongelma: YouGov-yhtiön mukaan 60 prosentilla briteistä on hänestä negatiivinen mielikuva. Lahjan ja lahjuksen raja on vedettävä johonkin. Ison-Britannian heinäkuun vaaleissa Starmerin puolue otti mojovan vaalivoiton ja sai tuntuvan enemmistön maan parlamentin alahuoneeseen. Onkin hyvä kysymys, eikö lähes 200 000 euroa vuodessa tienaavalla pääministerillä itsellään pitäisi olla varaa omiin vaatteisiinsa. Toivo HAimi ajassa Kalliita lahjoja Le h tik u va /O Li Sc a r ff Ison-BrItannIan uusI pääministeri, työväenpuolue Labourin johtaja Keir Starmer pukeutuu hyvin. X Patrizio Lainà 30
Toivo Haimi Pitkä syksy alkoi Kolme faKtaa teSneuvotteluiSta 1. Nykyinen sopimus päättyy marraskuussa. Kierros polkaistiin käyntiin syyskuun puolessavälissä, kun Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat aloittivat neuvottelut teknologiateollisuuden uudesta työehtosopimuksesta. 3. Hallitus tuo syksyllä eduskunnan käsittelyyn niin kutsutun vientimallin, joka rajoittaisi palkankorotusten tasoa muilla kuin vientialoilla.. 2. Tapana on ollut, että teknologiateollisuuden työehtosopimus määrittää teollisuuden työntekijöiden palkkojen ja työehtojen lisäksi myös ”yleisen linjan”, jota muilla aloilla noudatetaan. Kulunut fraasi kuuluu, että työmarkkinaneuvotteluista ennakoidaan aina pitkiä ja vaikeita. Pitkä ainakin tästä syksystä tulee, sillä kuntien ja hyvinvointialueiden työehdoista voidaan vääntää vielä pitkälle ensi kevääseen. Teollisuusliitto on ilmoittanut hakevansa työntekijöiden ostovoimaa vahvistavaa neuvottelutulosta. 8 Teknologiateollisuuden työnantajat ja Teollisuusliitto aloittivat neuvottelut teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen uudistamisesta 12. Neuvottelut alkoivat teknologiateollisuuden työehtosopimuksista, jotka määrittelevät palkankorotusten ”yleisen linjan”. syyskuuta. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa VuodenVaihteen työmarkkinaneuvottelut ovat käynnissä, ja niistä ennakoidaan pitkiä
Työnantajaliitot koordinoivat neuvottelujaan varmasti tarkasti, eikä into työtaisteluihin kevään lakiuudistusten allakaan ollut erityisen laajaa. Voi kuitenkin olla, että taloustilanne on olennaisesti huonompi, kun keväällä näistä samoista korotuksista yritetään päättää muilla aloilla ”yleisen linjan” mukaisesti. Neuvotteluihin vaikuttaa myös moni ulkoinen asia. Monet liitot ovat uhanneet, että nyt eduskunnan käsittelyssä olevan paikallisen sopimisen lakiuudistuksen vuoksi paikallisen sopimisen mahdollisuuksia työehtosopimuksissa pyritään vähentämään. Samalla hallitus valmistelee myös suojelutyötä koskevia lakeja, jotka vaikeuttavat voimaan tullessaan työtaisteluita etenkin hoiva-aloilla. Myös kuntaja aluevaalit vaikuttavat kevään neuvottelutunnelmaan. Se tulee varmasti vaikuttamaan. H el sin g in y lio pis to Ja r m o W r ig H t a n tt i y r Jö n en. ajassa Mitä on odotettavissa syksyn työMarkkinakierrokselta. Aina kun neuvottelut sattuvat vaalien kanssa samaan aikaan, syntyy jännitteitä. ilkka kärrylä Valtiotieteiden tohtori, yliopisto-opettaja työmarkkinakierroksella tullaan luultavasti näkemään palkansaajapuolelta melko kovia tavoitteita, sillä reaaliansiot olivat kesällä 2024 edelleen keskimäärin 5,4 prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2021. On täysin eri asia, onko työehdoista sopimassa luottamusmies vai esimerkiksi yksittäinen lähetetty työntekijä, jolla ei ole turvattua asemaa, eikä välttämättä edes suomalaisen työelämän tuntemusta. Voi olla, että erityisesti vasemmistopuolueet nostavat kuntaja hyvinvointialojen palkkoja vaalikysymyksiksi. Työnantajat taas tavoittelevat maltillisia korotuksia, sillä tuottavuuskasvu on ollut heikkoa ja bruttokansantuote vuoden 2021 tason alapuolella. On vaikea arvioida, millaiset mahdollisuudet palkansaajilla on saavuttaa tavoitteitaan. robert sundMan Politiikan toimittaja, Suomen Kuvalehti työmarkkinakierros on aika pitkä: neuvottelut alkoivat jo syyskuun puolessavälissä. Koska erilaiset joustomahdollisuudet perustuvat työehtosopimuksiin, lienee selvää, että neuvotteluissa näitä kaikkia tullaan tarkastelemaan uudelleen. 9 Politiikan vetomittari Ehdokkaiden ja puolueiden on syytä varautua siihen, että kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöiden palkoista muodostuu kuntavaalien kuuma peruna. Maltillisuuteen kannustaa myös se, että julkisen sektorin palkansaajat ovat edelleen saamassa noin prosenttiyksikön korotukset vientisektorin määrittämän ”yleisen linjan” päälle. Palkansaajat saattavat tavoitella myös jonkinlaisia kompensaatioita hallituksen jo toteuttamista työmarkkinauudistuksista, kuten työttömyysturvan heikentämisestä ja lakkooikeuden rajoittamisesta. aino-kaisa Pekonen Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja työmarkkinakierrosta ennakoidaan aina vaikeaksi, mutta tällä kertaa siihen on erityisesti aihetta. Kevään neuvotteluihin julkisella sektorilla vaikuttaa myös uusi työmarkkinalainsäädäntö, joka koskee valtakunnansovittelijan roolia. Palkansaajien ostovoima on kehittynyt viime vuosina heikosti, ja toisaalta oikeistohallituksen yksipuolinen toiminta työnantajien käsikassarana voi heijastua neuvotteluihin. Kuntien ja hyvinvointialueiden työja virkaehtosopimukset, joiden piiriin kuuluu pitkälti yli 400 000 ihmistä, umpeutuvat vasta huhtikuussa 2025, eli niistä sopu voi mennä lähemmäksi ensi kesää. On mielenkiintoista nähdä, miten nämä jännitteet vaikuttavat neuvotteluihin. Ei myöskään näytä siltä, että hallitus olisi valmis korjaamaan omaa toimintaansa edes niissä tilanteissa, joissa kaikki faktat puoltaisivat niin tekemään. Syksyllä teollisuuden neuvotteluissa todennäköisesti haetaan tuntuvia palkankorotuksia. Kokonaisuudessaan tilanne on hyvin huolestuttava, sillä työttömyys kasvaa nopeasti ja samaan aikaan hallituksen ideologinen ja yksipuolinen operointi uhkaa aiheuttaa vakavia häiriötä työmarkkinoilla. Talousuutiset ovat muuttuneet valitettavasti koko ajan huonompaan suuntaan. Nytkin eduskunnassa käsitellään työnantajapuolelta peräisin olevaa hallituksen esitystä paikallisen sopimisen uudistuksesta, joka mahdollistaisi heikommista työehdoista sopimisen luottamusmiesjärjestelmän ohi. Lakkoja lienee taas odotettavissa varsinkin teollisuudessa, mutta monilla aloilla sopimuksiin päästäneen tälläkin kertaa varsin kivuttomasti
Meillä on erityisen paljon ammatillisesti kouluttautuneita, joita paikallinen elinkeinoelämä työllistää. Hallituksen ensi vuoden budjetista Sarkkinen nostaa esille 120 miljoonan euron leikkaukset ammatillisesta koulutuksesta. Siksi hallituksen pitäisi nyt tehdä toimia myös kotimaisen kysynnän ylläpitämiseksi. Kasvu on pitkälti perustunut kotimaan kulutukseen, Sarkkinen sanoo. Hanna Sarkkinen arvioi, että hallitus tekee palkkoja polkevaa politiikkaa ulkoisen kilpailykyvyn nimissä ja toivoo, että sen seurauksena vienti lähtisi kasvamaan. HallituKsella on Hanna Sarkkisen mielestä väärä analyysi siitä, mikä Suomen kasvumalli nyt ja tulevaisuudessa on. Sarkkinen katsoo, että hallituksella on liian vähän visioita kestävästä kasvusta, ja liikaa uskoa siihen, että se syntyy itsestään. Samalla valtiovarainministeriö julkaisi ennusteensa Suomen talouden ja työllisyyden kehityksestä lähivuosina. – Totta kai me kaikki toivomme, että vienti lähtisi johonkin satumaiseen vetoon. On myös avoin kysymys, miten Euroopan taloustilanne kehittyy lähitulevaisuudessa. Sen sijaan hallitus leikkaa ostovoimaa ja kotimaista kysyntää työmarkkinapolitiikallaan, arvonlisäveron korotuksillaan ja sosiaaliturvaleikauksillaan. Siinä ei oteta huomioon sitä, että aina 2010-luvun alun finanssija eurokriisistä lähtien Suomen talouskasvu on hyvin pitkälti perustunut kotimaan kysyntään ja kulutukseen. Kyllä minua huolestuttaa, mikä on pohjoisessa toimivien yritysten mahdollisuus palkata jatkossa asiantuntevaa työvoimaa, oululainen Sarkkinen sanoo. – Hallituksen elpymisen ja kasvun toiveet lasketaan hyvin paljon vientimarkkinoiden elpymisen ja rakennusteollisuuden varaan. Myös Hanna Sarkkinen allekirjoittaa riskin noidankehään ajautumisesta. Euroopan keskuspankin ohjauskorkojen lasku tuo talouden näkymiin myönteistä odotusta, mutta on vielä auki, kuinka paljon koronlaskut realisoituvat Suomen talouteen. Samaan aikaan ihmisten ostovoimaa leikataan, ja erityisesti pienituloisten köyhyyttä ja kurjuutta kasvatetaan, Sarkkinen toteaa. – Nyt ei olla saavuttamassa työllisyystavoitetta, eikä myöskään velkaantumisen taittamista. 1 ajassa Hallitukselta iso epäonnistuminen Hallitus toi syyskuussa eduskuntaan esityksensä ensi vuoden budjetiksi. Se taas heikentää julkista taloutta ja kasvattaa alijäämiä, Sarkkinen toteaa. Sille ei ihan lähivuosina vaan todennäköisesti ole todellisuuspohjaa. – Kyllähän se aika ilmeiseltä näyttää, että hallitus on pettänyt kaikki lupauksensa, eikä se tule saavuttamaan edes niitä itse itselleen asettamia tavoitteita, joilla hallituspuolueet ratsastivat eduskuntavaalivoittoon ja hallitusneuvotteluihin, tuumii vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen. – Hallituspuolueissa haikaillaan voimakkaan vientivetoisen kasvun perään, vaikka sellaista ei meillä ole juuri ollut finanssikriisin jälkeen. Toivo Haimi ”Kasvuon pitkälti perustunut kotimaan kulutukseen.”. Hän katsoo, että hallituksen talouspolitiikan kokonaisuus on iso epäonnistuminen. Kun tehdään toimia, jotka leikkaavat kotimaista kysyntää ja kulutusta, ne leikkaavat myös kasvua. – Nämä leikkaukset näyttävät pahalta Pohjois-Suomen näkökulmasta. sttK:n pääeKonomisti Patrizio Lainà kertoi syyskuussa KU:lle olevansa huolissaan julkisen talouden ajautumisesta noidankehään, jossa hallituksen sopeutustoimet hyydyttävät talouden elpymistä taantumasta
syyskuuta. Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen. 1 1 ajassa Kansanedustaja Hanna Sarkkinen puhui eduskunnan täysitunnossa Helsingissä tiistaina 24
kynttilä ja lintu 15. punainen rusetti Paikkakunta Postinumero Työpaikka tai järjestö jota tervehtijät edustavat Tervehdykset lähetetään 29.11.2024 mennessä joko postitse Kansan Uutiset Oy, Hämeentie 105 A, 00550 HELSINKI tai sähköpostilla ilmoitukset@ku.fi Nimitervehdykset maksetaan suoraan Kansan Uutisten tilille: FI64 2100 1800 0395 16, NDEAFIHH, viite 33501 Tervehdykset voi myös lähettää netin kautta https://ilmoitukset.ku.fi/ Netissä tervehdykset voi maksaa verkkopankkimaksuna. linnut ja kranssi 8. mennessä! PUOLUEJA AMMATTIOSASTOJEN TERVEHDYKSET PIENI TERVEHDYS, leveys 42 mm x korkeus 25 mm 70 € ISO TERVEHDYS, leveys 88 mm x korkeus 25 mm 140 € HENKILÖTERVEHDYKSET KUVALLINEN HENKILÖTERVEHDYS, leveys 42 mm x korkeus 25 mm NIMITERVEHDYS (tähän hintaan ei kuulu kuvaa) 5 € 30 € Nimitervehdykset maksetaan tilille: FI64 2100 1800 0395 16 (NDEAFIHH) Käytä maksaessasi viitenumeroa: 33501 1. 1 2 KU JOULUTERVEHDYKSET TEKSTIVAIHTOEHDOT Hyvää joulua l Lämmintä joulumieltä l Punaista joulua l Rauhallista joulua l oma teksti KUVAVAIHTOEHDOT Lähetä tervehdykset 29.11.2024 mennessä sähköpostitse ilmoitukset@ku.fi Tervehdyksen voi jättää myös verkossa: ilmoitukset.ku.fi Jätä joulutervehdys KU:hun 29.11. lumiukko 4. joulupallot 11. glögit 9. hyasintit 13. kynttilä 14. punaiset kellot 7. piparkakkutalo 5. punatulkku 16. punainen kuusi 6. joulukuusi 10. Nimitervehdyksen hinta 5 € / hlö Henkilön nimi TEKSTATEN (sukunimi-etunimi) KU Nimitervehdys ilmoitukset@ku.fi. kynttiläryhmä 2. kyyhky 3. joulutähti 12
1 3 kovaa kyytiä 02 taustat Nato-Suomi painaa ulkoja turvallisuuspolitiikassa kaasua.
Suomi on ajanut vauhdilla syvälle Natoon. S U O M I Helsinki V E N Ä J Ä R U O T S I N O R J A T A N S K A V I R O L A T V I A L I E T T U A Itämeri Norjanmeri Pohjanmeri Vienanmeri P U O L A S A K S A VA L K O V E N Ä J Ä U K R A I N A Oslo Tukholma Kaliningrad (Ven.) Kööpenhamina Pietari Tallinna 1 4 Tasavallan presidentti on linjannut, että Suomi toteuttaa arvopohjaista realismia ulko politiikassaan. Samalla arvot ovat jääneet realistisen koulukunnan ajattelun alle.
S U O M I Helsinki V E N Ä J Ä R U O T S I N O R J A T A N S K A V I R O L A T V I A L I E T T U A Itämeri Norjanmeri Pohjanmeri Vienanmeri P U O L A S A K S A VA L K O V E N Ä J Ä U K R A I N A Oslo Tukholma Kaliningrad (Ven.) Kööpenhamina Pietari Tallinna 1 5 Teksti Jussi Virkkunen Kuvat LehtikuVa Kartta naturaL earth/Wikimedia ja ku uusi asento
Monessa puolueessa – myös vasemmistoliitossa – on kiinnitetty huomiota, että siinä on paljon suoraan Stubbin presidenttikampanjasta tuttuja termejä. – Selonteossa itsessään Stubbin kädenjälki ei niin iso ole. Suomi liittyi virallisesti Natoon viime vuoden huhtikuussa, eikä sen jälkeen vauhdissa todellakaan ole jarrutettu. – Tuskin Marinin hallituksen politiikka radikaalin erilaista olisi, ehkä sanoitus olisi. Siellä näkyy ulkoministeriön kädenjälki, heijastaa aika selvästi UM:n lähestymistapaa. Siinä näkyy se, että satsataan pohjoismaisiin liittolaisuuksiin. – Keskeiset sanamuodot olivat muuttuneet, mutta eivät ne niin paljon muuttuneet kuin 2022, ”Olemmelähellä niitämahdollisia kohteita,joihinNato saattaisiydinaseita käyttää.” Matti Pesu Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapissa järjestettiin maaliskuussa 13 maan yhteinen Nato-sotaharjoitus Nordic Response 24. – Oikeastaan mikään Nato-toiminta ei ole Suomessa mahdollista, ellei sille ole Norjan ja Ruotsin hyväksyntä. Presidentinvaalien aikaan Stubbilta kysyttiin lausumistavasta – taukoa ei tullut. Se kun vastaa sotilasliiton pohjoisesta puolustussuunnitelmasta. Kun puhe kääntyy ydinaseharjoitukseen, ottaa Pesu esille maantieteen. Pesu kutsuu tätä pohjoismais-atlanttiseksi linjaksi. Jalka kaasulla Suomi haki ja liittyi Naton jäseneksi, kun tasavallan presidenttinä oli Sauli Niinistö. Pohjoismais-atlanttisuus on Naton sisällä päälinjaus, jota olemme hakeneet. Tämän vuoksi Suomelle oli tärkeää päästä osaksi Naton Norfolkissa sijaitsevaa esikuntaa. Jäsenyysprosessin aikana painotettiin, ettei Suomi aseta rajoitteita jäsenyydelle. Kun on Natomyönteinen hallitus, ei ole yllätys, että tehdään todella Nato-myönteistä politiikkaa. Pohjois-Atlantin maajatke ja pohjoismais-atlanttinen linja ovat tosiaan jotain muuta kuin Paasikiven–Kekkosen linja. Nyt se näkyy konkreettisesti esimerkiksi siinä, että Suomi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan osallistuu Hornet-hävittäjillä Naton ydinaseharjoituksiin. – Olemme lähellä Venäjää ja lähellä niitä mahdollisia kohteita, joihin Nato saattaisi ydinaseita käyttää. Suomi on nyt puolensa virallisestikin valinnut. – Suomi on Pohjois-Atlantin maajatke. Pesu on tutkinut ja kirjoittanut paljon Natosta, siksi häntä tässäkin jutussa kuullaan. Suoraa puhetta, mutta sellaista tasavallan presidentti Alexander Stubb on sanonut kaipaavansa ulkopoliittiseen keskusteluun. Nyt Nato-maan presidentinlinnaa isännöi Alexander Stubb. Selvästi se on Natossakin sotilasviranomaisten vallitseva kanta nähdä asia. Kun Pesulta kysyy presidenttien eroista, käyttää hän vertauksensa auton polkimia. Esimerkiksi Stubbin arvopohjainen realismi tulee heti vastaan. 1 6 Ulkomaalaisia sotilaita, osallistuminen ydinaseharjoituksiin ja sotilasliitto Naton maavoimien johtoporras Suomeen. – Kaasupoljin on vahvempi kuin jarru. Toimittajien perusvitsejä on painottaa, kuinka Niinistö piti aina tauon sanoessaan, että Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti, tauko, yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Ydinasekysymys olisi saattanut olla vaikeampi. Siitä voidaan puhua suoraan. Pesu pohtii, miten Nato-politiikka eroaisi, jos vallassa olisi viime vaalikauden kaltainen hallituskokoonpano. Vahvistusten virta, jos tapahtuisi pahin, kulkisi niiden läpi. Kuva on Enontekiöltä.. Tässä ei himmailla, sanoo ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu KU:lle. Siviilihuoltovarmuudelle se on myös tärkeä, jos Itämerelle tulee häiriöitä. – Jotkut asiat tapahtuvat aika nopeasti Naton puitteissa. Yleisemminkin Suomen Nato-politiikkaa selittää maantiede. – Tietysti siinä on identiteettipolitiikkaa, mutta siinä on myös tekijöitä, joita ihan vain kartta selittää. Puolustushallinnolla on nyt vapaammat kädet viedä asioita eteenpäin, kokoomuksen siunauksella. Niinistö painoi sekä kaasua että jarrua. Poliittinen kädenjälki ei ole kovin vahvaa, ei minulla sitä lukiessa tule mieleen, että onpa tämä kokoomuslainen, Matti Pesu sanoo. Tätä sanoitusta moni on lukenut uudesta ulkoja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, jota parhaillaan käsitellään eduskunnassa. Niin on meillä aika vahva intressi ymmärtää se toimintatapa ja logiikka myös operatiivisella puolella, miten se homma menee
1 7
Honkasalon mukaan hänen ja presidentin todellisuudet eivät tosin täysin kohtaa tässä. Siinä missä Venäjä mainitaan selvästi hyökkääjänä, on sävy Gazan kohdalla toinen. Siinä vaiheessa asioista alettiin puhua paljon suoremmin, esimerkiksi Venäjästä. Välillä jopa kaksoisstandardi-termin käyttämisen on vihjailtu pelaavan Venäjän pussiin. Kahdet standardit Kriittistä keskustelua on yritetty käydä muun muassa niin sanotuista kaksoisstandardeista. Olen itse nostanut esille, että tämä ei voi mennä näin. – Selonteossa on todella paljon jatkuvuutta siihen, mitä ennen on tehty. Israelin toimia Gazassa on myös kutsuttu kansanmurhaksi. Tämä on vain jatkoa sille. Ei sellaista ole käyty, vaan juna etenee todella vauhdilla. Kaasu hiertää Stubbin ja hallituksen raskas kaasujalka hiertää oppositiossa. Joka tapauksessa selvää on, että niin Venäjä kuin Israel rikkovat toimillaan kansainvälistä oikeutta. – Gazassa kaksoisstandardit näkyvät kaikkein räikeimmin, Honkasalo tiivistää. Viime aikoina keskustelua on käyty Stubbin Suomen uudeksi linjaksi määrittelemästä arvopohjaisesta realismista. Kovassa vauhdissa on useampia ongelmia, mutta yksi niistä on demokraattinen keskustelu tai tarkemmin sen puute. Otetaan kaikki, mikä voidaan saada, hän sanoo KU:lle. Keskustelun eri sävyt puuttuvat. Honkasalon mukaan kansanedustajat saavat Naton läsnäoloon liittyvää tarkempaa tietoa vain eduskunnan turvatiloissa, jonne ei omia laitteita saa viedä. – Tosiasiallisesti Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikasta käydään julkisuudessa vähemmän kriittistä keskustelua kuin pitkiin aikoihin. Vasemmistoliiton mielestä Suomen ei esimerkiksi pitäisi osallistua ydinaseharjoituksiin. Olen kutsunut tätä uussuomettumiseksi jo haastavan Nato-jäsenyysprosessin aikana, kun Suomi ei esimerkiksi uskaltanut kritisoida Turkkia ihmisoikeusloukkauksista. Honkasalo pitää melko poikkeuksellisena, että poliittinen slogan ui suoraan osaksi ulkoja turvallisuuspoliittista selontekoa. On tosin hyvä huomata, että Stubb muun muassa käyttää termiä. Jos siis haemme jotain yhtenäisyyttä. Suomi on monen muun länsimaan kanssa tuominnut jyrkästi Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa, mutta Israelin Gazassa käymän hävityssodan tuomitseminen on ollut vaikeampaa. – Nyt liitytään ehdoitta, mutta sitten käydään avoin demokraattinen keskustelu, millainen Natomaa Suomi haluaa olla. Pesun mukaan ulkoministeriö haluaa alleviivata sitä, että Nato-jäsenyys ei radikaalisti muuta Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Perusteellisempaa ja kattavampaa tietoa on saatu sen jälkeen, kun usea edustaja sitä vaati. Kuten aiemmin todettiin, Stubb on sanonut pitävänsä hyvänä kriittistä keskustelua ulkoja turvallisuuspolitiikasta. Hän osallistui haastatteluhetkellä useamman viikon kestävälle valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille, joka on puolustusvoimien järjestämä – Huolestuttavaa on se, että ajoittain olen maanpuolustuskurssilla saanut enemmän tietoa, mitä Naton läsnäolo tulee merkitsemään kuin esimerkiksi eduskunnan valiokunnan jäsenenä. – Mutta kyllähän ulkoja turvallisuuspolitiikasta pitäisi valiokunnan ulkopuolistenkin kansanedustajien saada tietoa. Ei voi olla niin, että voimme saada eduskunnassa tietoa vain turvatiloissa, ja niissäkin tieto on hyvin kapeaa. Tämä näkyy myös ulkoja turvallisuuspoliittisen selonteon tekstissä. 1 8 jolloin tehtiin ajankohtaisselonteko, joka loi pohjaa Nato-jäsenyydelle. Mitä Pesu sanoikaan ydinasekysymyksen vaikeudesta viime vaalikauden kaltaisessa hallituksessa. Vasemmistoliiton kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja puolueen varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo tiivistää, että Nato-jäsenyysprosessin aikana annettiin lupaus. ”Gazassakaksoisstandardit näkyvätkaikkein räikeimmin.” Veronika Honkasalo Rajavartiolaitos esitteli Suomen itä rajan esteaidan pilottihanketta Imatralla viime vuoden lokakuussa.. Tällainen salamyhkäisyys herättää epäluottamusta. Honkasalo hämmästelee myös tiedonkulkua hallituksen ja kansanedustajien välillä
1 9
Siihen vaaditaan vain se, että Venäjä lopettaa hyökkäyksensä. syyskuuta.. – Puheisiin on tullut ilmiö, jota olen kutsunut turvallisuuspoliittiseksi joustamiseksi, kuvailee maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen KU:lle. Selvää on, että tätä kautta Israelilla on melkoinen ote Suomesta. Stubb on presidenttinä linjannut, että kysymys ei ole jos vaan kun Suomi tunnustaa Palestiinan. Isot joustot Suomen suhdetta Israeliin mutkistaa luonnollisesti iso asekauppa. – Suoraviivaisesti saatetaan lausua, että jos Suomen turvallisuus on uhattuna, kaikki muu on toissijaista. Kuten Teivainen sanoo, turvallisuuspoliittinen uhka on Suomessa määritelty eksistentiaaliseksi kysymykseksi. Samalla tavoin on kommentoitu, miten Ukrainaan voisi syntyä tulitauko. Suomessa turvallisuuspolitiikka korostuu poikkeuksellisen paljon, mille on ihan ymmärrettäviä syitä. Tämä on näkynyt suhteessa ihmisoikeuksiin, kansalaisvapauksiin, perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin, hän jatkaa. Hyvä kysymys on myös se, mitkä kaikki kohdat pitää lopulta täyttyä, ennen kuin Suomi tunnustaa Palestiinan valtion. Joku voisi huomauttaa, että tulitauko syntyy, jos Israel lopettaa hyökkäyksensä Gazaan. Ja sitten kun tai jos tämä tapahtuu, miten perustellaan juuri sen hetken olevan paras mahdollinen hetki tunnustamiselle. Asekaupat ovat osa valmistautumista turvallisuuspoliittisen uhkaan. 1970-luvulla perustuslakiakin muutettiin, jotta Urho Kekkosen jatko presidenttinä oli mahdollista. Viime kesänä perustuslaki puolestaan sai väistyä, kun eduskunta hyväksyi SDP:n tuella niin kutsutun käännytyslain, joka rikkoo kanVenäjän iskun tuhoja Ukrainan Kramatorskissa 25. Suomi on ostanut Israelista ilmatorjuntaohjusjärjestelmän, joka tunnetaan nimellä Daavidin linko. Vasemmistoliitto on vaatinut Suomea tunnustamaan Palestiinan valtion, kuten useampi Euroopan valtio on tehnyt. 2 2 ”Hamasin hyökkäyksestä syksyllä 2023 voimakkaasti eskaloitunut kriisi on johtanut äärimmäiseen humanitaariseen hätään Gazassa ja lisännyt laajan alueellisen sodan riskejä merkittävästi”, selonteossa kirjoitetaan. Kaikenlaisia joustoja Suomi on tehnyt ennenkin. Israelin ei edes mainita käyvän sotaa Gazassa. – Turvallisuuspolitiikan nimissä näitä joustoja tapahtuu aika usein. Silloin arvopohjaisessa realismissa painottuu tai oikeastaan jää jäljelle vain jälkimmäinen. Hetken pitää vain olla silloin Suomelle oikea. Ainakin ennen tunnustusta tarvitaan tulitauko, on Stubb sanonut
Viiteryhmä on muuttunut tällaisessa ajattelussa melkoisesti. 2 1 2 1 sainvälisiä sopimuksia. – Se tuli ulkopolitiikan puheeseen paikoitellen vähän samantyyppisen puppugeneraattorin kautta kuin aikoinaan Helsingin yliopistoon tuli puhe johIsraelin iskun tuhoja Khan Yunisissa Gazassa 17. Miksi meidän pitäisi, olemmeko vähän tyhmiä. – Vähän aikaa sitten ilmeistä oli, että Suomi oli puheissa maa, joka kunnioittaa kansainvälistä sopimusjärjestelyä. Suomessa onkin alettua sanoa, että kun Venäjä ei sopimuksia noudata, miksi meidän pitää. Mutta ehkä realismi on sitä, että niistä arvoista joustetaan tilanteen mukaan, Teivainen pohtii. Epäjohdonmukaista, kyllä. Nyt yhä enemmän perusteluna on, että eiväthän venäläisetkään niitä noudata. – Kyllä kai arvopohjainen realismi on aika paljon sitä, että on erilaisia arvoja. On kaikenlaisia arvoja, jotka tasavallan presidentin listauksessa tuntuvat olevan kansainvälisesti suuntautuvaa, sopimuksia kunnioittavaa arvopohjaa. – Onko sitten etevälle ulkopolitiikan hoitajalle täydellinen johdonmukaisuus paras hyve. Kesällä säädettyä poikkeuslakia perusteltiin juuri kansallisella turvallisuudella. – Nyt olemme ihan eri tavalla sitoutuneet sopimusjärjestelyihin, joissa oletuksena on ollut, että ne nostavat kynnystä toimia niitä loukkaavalla tavalla. – Uutta on toki se, että eri lailla kuin silloin, kun lähetettiin juutalaispakolaisia Saksaan tai loikkareita neuvostotyrmiin, ollaan liitytty osaksi erityyppisiä sopimusjärjestelyjä, joihin Suomi on vapaasta tahdosta liittynyt. Miten Suomi sitten puolustaa kansainvälistä sopimusjärjestelmää. Teivaisen näkemys fraasista ”Sääntöperustainen kansainvälinen järjestelmä” on jossain määrin raadollinen. Nythän niihin on suhtauduttu aiempaa enemmän ”mustetta paperilla” ja ”mitäpä siitä sitten sen enempää, jos turvallisuus on uhattuna” -ajatuksella, Teivainen sanoo. Tässä palataan jälleen Stubbin arvo pohjaiseen realismiin. Samaan aikaan Suomi siis sanoo puolustavansa vahvaa sääntöpohjaista järjestelmää, mutta rikkoo samalla järjestelmään pohjautuvia kansain välisiä sopimuksia. On helppo todeta, että Venäjä rikkoo räikeästi kansainvälisiä sopimuksia, joita se samaan aikaan sanoo kunnioittavansa. Niiden kunnioittamista on vuosikausia korostettu. Siinä on aika iso viiteryhmän benchmarkkauksen ero. Suomi puhuu paljon kansainvälisten sopimusten tärkeydestä. Kansainväliset sopimukset ovatkin se asia, joka tekee tilanteesta nyt toisenlaisen. Moni tämän alan perinteinen ajattelija sanoo, ettei ole vaan siinä pitää luovia. Ristiriitaista, kyllä. syyskuuta.
Joka ikisessä lauseessa tuli korostaa, että tavoittelemme hyvää johtajuutta. Stubb sanoi presidenttikampanjansa aikana, että globaali etelä tulee ratkaisemaan uuden idän ja lännen välisen vastakkainasettelun voittajan. – Jaettu kokemus siitä, että Maailmanpankin päätöksentekoelimissä päätösvaltaa tihkuu näille maille aika vähän. Jos on puhunut lännettymisestä, nyt siinä ollaan aika pitkällä. Siksi ei olekaan ihme, että Stubb on nostanut esille esimerkiksi YK:n turvaneuvoston ja ylipäänsä maailmanjärjestön uudistamisen. Osa on avoimesti Yhdysvaltain puolella, osa liputtaa Venäjän ja Kiinan puolesta, ja moni haluaa olla sitoutumatta mihinkään suuntaan. Suomi hakee selkänojaa tuolista, joka ei välttämättä ole kovin vakaa. Stubbin edeltäjä Sauli Niinistö alkoi toisen kautensa loppuvaiheessa puhua globaalista etelästä, mutta Stubbin kaudella huomio on kiinnittynyt sinne entistä enemmän. Ja nyt kokoomustaustainen presidentti heittää vielä normatiivisempaa puhetta. Nykyinen globaali etelä luo paineita järjestelmän jonkinlaiselle demokratisoimiselle. Se ei ole täysin merkityksetön tässä yhteisöllisyyden merkityksessä. ”Maailmanpoliittisessa murroksessa Suomen kohtalonkysymys on lännen elinvoiman säilyminen”, Pesu kirjoitti. Hyvä kysymys on tosin myös se, mikä tälle olisi ollut vaihtoehtona. 2 2 2 2 tajuudesta. Muutos Suomen ulkopoliittisessa puheessa on silti ollut melkoinen. – Ulkopoliittiseen liturgiaan sääntöperustaisuus tuli vähän samalla tavalla. – Se on epämääräinen käsite, mutta maantieteellisesti siinä on joku tolkku. – Jos minä olisin kymmenen vuotta sitten sanonut ja ehkä joskus sanoinkin, vähemmän normatiiviseen sävyyn, mutta edes nostanut esille tämän tyyppisiä kysymyksiä, moni olisi sanonut ”nyt kommari hiljaa”. – Nyt hiukan samaan tapaan on Kiina. Termi käsittää reilut 120 maata. Se on yksi jaettu kokemus, joka liittyy kolonialismi-kokemukseen. n ”Globaalieteläluo paineitajärjestelmän jonkinlaiselledemokratisoimiselle.” Teivo Teivainen Tasavallan presidentti Alexander Stubb puhui YK:n yleiskokouksessa 25. Siihen paiskataan kaikki Afrikan maat, kaikki Eteläja Keski-Amerikan, Karibian maat ja merkittävä osa Aasian maista. Nyt Suomi on solminut Yhdysvaltain kanssa kahdenkeskisen DCA-sotilassopimuksen, joka avaa USA:lle 15 sotilaskohdetta omaan käyttöön. Se on relevantti asia, Teivainen sanoo. Fakta on, että sillä on vetovoimaa. – Lännessä työväenluokalle annettiin helpotuksia sosiaalivaltion rakentamisella, jotta työväenluokka ei olisi altis vallankumouksellisille aatteille. Ja tässä sitä nyt ollaan. Siihen ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu vastasi esseessään Ulkopolitiikka-lehdessä. Globaali etelä Aiemmin mainitut kaksoisstandardit tulevat usein esille, kun länsi etsii tukea niin kutsutusta globaalista etelästä. Siinä on jotain jännittävää. – Onko hän sitten tosissaan ja Suomen ulkopolitiikka kääntynyt siihen suuntaan, että tällaisia painotuksia ihan oikeasti pyritään ajamaan kansainvälisissä instituutioissa, on toinen kysymys, Teivainen sanoo. syyskuuta.. Yhteistä nimittäjää valtavalle maaryhmälle on vaikea löytää. Tässä on aika selkeä kausaalinen suhde, jota ei ole syytä liioitella. Lännessä ajatus on, että jos emme jotenkin paranna globaalin etelän asemaa kokonaispelissä, maat ovat alttiita Kiinan houkutuksille samaan tapaan kuin työväenluokka oli altis Neuvostoliiton houkutuksille. Läntisen järjestyksen sisäinen hajanaisuus ja muut uhat ovat hyvin tiedossa. Teivainen näkee yhtymäkohtia siinä, miten lännessä nykyään asemoidutaan globaaliin etelään ja aikoinaan Neuvostoliittoon. Yhtäkkiä se ilmestyi jostakin ja sitä piti toistella. Isoin kysymys Suomi on nyt puolensa valinnut, Nato-jäsenyys sinetöi sen lopullisesti. – Missä määrin on jaettu historiallinen muisti ja jaettu kokemus jonkinlaisesta kolonialismiksi kutsuttavan aiheen kohteena olemisesta. Tämä on myös sinetöinyt sen, mikä on Suomen kohtalon kannalta tärkein kysymys. Yhdysvaltain sekava sisäinen tilanne on hyvin tiedossa, samoin se, kuinka riippuvaisia siitä lännessä etenkin sotilaallisesti ollaan
2 3 2 3
Oman valtion vihollisten Syyria-politiikka esitettiin kielteisessä valossa. Oman valtion ulkopolitiikan myötäily on kuitenkin valinta, jonka voi halutessaan tehdä tai jättää tekemättä. Iranin Syyria-keskustelussa Bašar al-Assadin hallinnon puolustaminen ja Syyrian armeijan tekemien sotarikosten kieltäminen olivat vielä yleisempiä kuin Venäjällä, minkä lisäksi Syyrian kansannousun demokratiavaatimukset sivuutettiin täysin. Kävin vuonna 2018 läpi Syyria-uutisoinnin kehystystä Syyrian sotaan osallisissa ulkovalloissa, mukaan lukien Venäjällä, Iranissa ja Syyrian sodan kannalta tärkeimmissä länsimaissa. Sen sijaan oman hallituksen vastustajat ovat kyynisiä eivätkä välitä Syyriasta – juuri vihollisvaltiot ajavat häikäilemättömästi omaa etuaan. Tämä johtaa yhteiskunnan sisällä kaavamaisiin vinoumiin kansainvälisen politiikan ymmärtämisessä. 24 L ähi-idän oikeuskamppailut ovat ihmiskunnan suuria kamppailuja. Tarinan kulku Tarina meni kutakuinkin näin: oma hallitus välittää syyrialaisista ja Syyrian tulevaisuudesta eikä ole vastuussa sodan jatkumisesta tai siitä, ettei sodan yksikään osapuoli edusta syyrialaisten enemmistön kantoja. Oman hallituksen viholliset ovat ensisijaisessa vastuussa sodan jatkumisesta ja Syyrian tuhoutumisesta. Sodan tragediasta olivat vastuussa Syyrian hallinnon viholliset tukijoineen. essee. Suomessa vinoumat voi havaita Lähi-idän oikeuskamppailujen profiilierojen kautta. Lähi-itäläisten omistautuneiden kansanliikkeiden ja -nousujen sekä aktivistiverkojen pyrkimyksillä vapautua autoritaarisuudesta ja edistää demokratisoitumista, itsemääräämisoikeutta ja ihmisoikeuksia on kansallisissa poliittisissa kulttuureissa räikeän erilaiset profiilit. Venäjän median Syyria-tulkinnat painottivat Syyrian suvereniteettia ja niin kutsuttua terrorismin vastaista sotaa, jonka nimissä Syyrian hallinnon harjoittama sorto esitettiin joko oikeutettuna tai välttämättömänä pahana. Kaikissa mainituissa valtioissa vaikutusvaltaisimpien tiedotusvälineiden uutisointi noudatti suurilta osin seuraavaa kaavaa: oman hallituksen Syyria-ulkopolitiikka esitettiin neutraalissa tai motiiveiltaan varovaisen myönteisessä valossa. Havainto pätee myös Suomeen. Vuonna 2011 käynnistettyyn kansannousuun osallistuneiden päättäväisyys tai kansannousun suurta suosiota nauttivat tavoitteet demokraattisesta valtiomuodosta eivät olleet salonkikelpoisia aiheita venäläisessä valta virran uutisoinnissa. Syyrian hallintoa vastustava poliittinen ja sotilaallinen toiminta leimattiin vastarinta-akselin – eli Iranin, Syyrian ja Hizbollahin – vihollisten juonitteluksi ja terrorismiksi. Iranin mediassa Syyrian sota oli näyttämö, jossa ylväs vastarinta-akseli kävi puolustussotaa imperialistista länttä ja sen Teksti Bruno Jäntti Lähi-idän muodikkaat Ja epämuodikkaat oikeuskamppaiLut Kansallisella poliittisella kulttuurilla on taipumus käsitellä oman hallituksen ulkopolitiikkaa silkkihansikkain. Tehdään aluksi katsaus Syyrian sodan esittämiseen muutamissa sotaan osallisissa ulkovalloissa, ja siirrytään sen jälkeen Lähi-idän oikeuskamppailuiden profiilieroihin Suomessa
lokakuuta. 2 5 Le h tik u va /F a b r ic e c o FF r in i Palestiinalaiset joutuivat pakenemaan Israelin pommitusta Rafahissa Gazan eteläosassa 6. Syyriasta lähtenyt kuvanveistäjä Khaled Dawwa (kuvassa veistoksen päällä) protestoi kansainvälisenä tahdonvastaisesti kadonneiden päivänä 30. elokuuta tuhoamalla taideteoksensa Yhdistyneiden kansakuntien toimitilojen edustalla Genevessä. Protestiin osallistui Syyriassa kadonneiden ihmisten omaisia. Le h tik u va /M o h a M M ed a b ed
Median tarina Tarkastelemissani yhteiskunnissa media loi tarinan Syyrian sodasta ja oman valtion suhteesta Syyrian sotaan, jossa oman valtion ulkopolitiikkaa käsiteltiin silkkihansikkain ja vihollisvaltioiden ulkopolitiikkaa moitittiin. Tämän tuominen esiin ei kuitenkaan ollut läntisessä mediassa yleistä. Mainittujen maiden media ei tyypillisesti tarttunut siihen, että Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Ranskan liittolaiset, kuten Turkki ja Saudi-Arabia, aseistivat ja rahoittivat miljardeilla euroilla teokratiamielisiä islamistisia aseellisia organisaatioita, jotka syrjäyttivät demokratiamieliset syyrialaiset ja kaappasivat Assadin hallinnon kaatamiseen tähtäävän vallankumouksellisen toiminnan itselleen. Kansannousuksi muodostunut Iranin historian suurin väkivallattoman vastarinnan aalto jatkuu edelleen. SaudiArabiassa tuomioistuimet voivat langettaa rikosnimikkeistä noituus, uskosta luopuminen ja aviorikos kuolemantuomion, joka toteutetaan usein mestaamalla eli leikkaamalla tuomitun pää irti. Tarinat olivat keskenään täysin erilaisia, mutteivät kaoottisia. Jatkuvan toistelemisen seurauksena suosikkiseikkojen rummuttaminen alkaa vakiinnuttaa muodikkaita puheenparsia. Saudi-Arabia vainoaa aggressiivisesti kruununprinssi Mohammed bin Salmanin johdolla demokratiaa kannattavia ja edistäviä kansalaisia. Samalla vakiintuu epätoivottujen seikkojen sivuuttaminen. Syyrialaisten enemmistö haluaa demokraattista valtiomuotoa, mutta tavoitteen toteutuminen on kaukainen haave. Noin yhdeksän kymmenestä iranilaisesta vastustaa nykyhallintoa ja kannattaa demokraattista valtiomuotoa. Tapaukset eivät ole poikkeuksia vaan maan lainsäädännön toimeenpanoa. Statuserot Suomessa Miten poliittinen kulttuurimme mieltää oikeuskamppailut Iranissa, Syyriassa, Saudi-Arabiassa ja Israel-Palestiinassa. Toinen SaudiArabian kansalainen arvosteli valtiojohtoa Twitterissä, ja hänelle langettiin kuolemantuomio. Syyriassa Bašar al-Assadin hallinto onnistui lyömään sekä demokratiaa tavoitelleen kansannousun että aseellisen sunni-islamistisen opposition. 2 6 sunni-islamistisia valtiollisia ja ei-valtiollisia liittolaisia vastaan. Iranin islamistihallinto tukahduttaa demokratia-aktivismia raa’asti ja väkivaltaisesti kaikkialla Iranissa. Iranissa väärän huivinkäytön vuoksi pidätetyn Masha Jina Aminin kuolema käynnisti syyskuussa 2022 protesteja, jotka levisivät kaikkiin Iranin maakuntiin. Ja näin muodostui kullekin yhteiskunnalle ominainen tulkinnallinen viitekehys Syyrian sodasta. Sota on aiheuttanut tuhoa, josta toipuminen kestää sukupolvia. Turkin ja Saudi-Arabian tukemien islamistikapinallisten poliittinen ohjelma perustui joko kansanvallan kokonaisvaltaiselle hylkäämiselle tai uskonnolle alisteiselle näennäisdemokratialle – eli poliittisoikeudellisille instituutioille, joita syyrialaiset vastustavat. Tarinat eivät olleet huonoja siksi, että ne olisivat olleet kaikilta osin totuudenvastaisia, vaan siksi, että niissä tarinoiden faktat valikoitiin tarkoitushakuisesti oman valtion ulkopolitiikkaa myötäillen. Yhdysvaltalaiset, brittiläiset ja ranskalaiset tiedotusvälineet pitkälti omaksuivat hallitustensa linjan Assadin ja Islamilaisen valtion vastustamisessa. Lämpimiä välejä ja ajoittaista tukea syyrialaisille islamisteille perusteltiin sillä, että ne taistelivat Assadia ja Isis-järjestöä vastaan. Väitöskirjatutkija Salma al-Shehabille langetettiin 27 vuoden vankeustuomio hänen twiitattuaan naisten oikeuksien puolesta. Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska yllä pitivät paikoin myös itse lämpimiä välejä syyrialaisiin islamistikapinallisiin, joilla oli aina Syyrian sodan alusta lähtien avoimesti julkilausuttuja teokraattisia ja täten demokratianvastaisia poliittisia tavoitteita. Eurooppalainen ja yhdysvaltalainen media olisi halutessaan voinut lisätä, että Syyrian kumoukselliset islamistiorganisaatiot taistelivat myös syyrialaisten enemmistön kantoja ja demokraattisen prosessin rakentamista vastaan. Myötäily saa aikaan sen, että kansallisesti sovinnaista tarinaa vahvistavista seikoista tulee suosikkiseikkoja, joita kerrataan ja alleviivataan antaumuksella. Niillä oli ratkaiseva yhteinen nimittäjä: päävastuu Syyrian humanitaarisesta ja poliittisesta katastrofista ja vakavimmista rikoksista sälytettiin oman valtion vihollisille. Israel-Palestiinassa Israelin harjoittama alueellinen laajentuminen rajojensa ulkopuolelle, siirto”Yhdysvallat,Iso-Britanniaja Ranskaylläpitivätpaikoin myösitselämpimiävälejä syyrialaisiinislamistikapinallisiin.”. Saudi-Arabian tuomioistuimet langettavat pitkiä vankeustuomioita laimeata kritiikkiä esittävistä julkaisuista sosiaalisessa mediassa, eliminoivat ihmisoikeusjärjestöjä ja estävät itsenäisen kansalaisyhteiskunnan muodostumisen
Ja siis Suomihan tukee rauhanprosessia ja kahden valtion ratkaisua – näiden fraasien konkreettinen sisältö tosin jää mysteeriksi. Israel on pidättänyt Länsirannalla alle vuoden aikana yli 10 700 palestiinalaista. On harvinaista, että tiedotusvälineiden uutisja kommenttisisällöissä asetutaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia ajavien saudiaktivistien puolelle samalla tavalla kuin iranilaisten tai syyrialaisten kansalaisaktivismin kohdalla. Mikä on demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisen aste. Autoritaarinen valtiovalta vuorostaan ansaitsee tulla tuomituksi, minkä lisäksi diplomaattisia painostuskeinoja ja talouspakotteita tulee harkita vakavasti. Kansannousuun tai kansalaisaktivismiin osallistuvat ansaitsevat ihailumme, kiitoksemme ja tukemme. Vahvat ja rohkeat iranilaiset ja syyrialaiset uhmaavat valtion raakaa väkivaltakoneistoa, joka häikäilemättömästi liittolaistensa tukemana ja hyväksynnällä pidättää, kiduttaa ja tappaa väkivallattomaan, kansanvaltaa ajavaan kansalaisaktivismiin osallistuvia kansalaisia. Näin itse kukin pystyy halutessaan katsomaan omassa yhteiskunnassaan muodikkaita puheen parsia ja epäkohtia tuonnemmas. Entä oikeuskamppailu Israel-Palestiinassa. Murskaako valtiovalta demokratiaa ja ihmisoikeuksia edistävää aktivismia ja jos murskaa niin miten. Kunkin poliittisen kulttuurin, myös omamme, vinouttavien taipumusten tunnistaminen on välttämättömyys kansainvälisen politiikan ymmärtämisessä. Israelin sotilasdiktatuuri on kriminalisoinut kaiken palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta edistävän kansalaisaktivismin, jota palestiinalaiset kiduttamisen ja henkensä uhalla tästä huolimatta harjoittavat. Vuosikymmeniä jatkuneet oikeuskamppailut Saudi-Arabiassa sijoittuvat muodikkaan ja epämuodikkaan välimaastoon. Jopa keskustelu siitä, onko Israelin harjoittaman politiikan arvosteleminen antisemitismiä, on Suomessa suositumpaa kuin keskustelu palestiinalaisten oikeuskamppailusta tai sen tukemisesta. Kansalaisaktivismi ja sorto valtioissa, joihin Suomella on suotuisat kahdenväliset suhteet, muodostavat poliittisessa kulttuurissamme epämuodikkaan aiheen. Tämä pätee Israel-Palestiinassa ja Turkissa käytäviin oikeuskamppailuihin. Osaa kyseisistä oikeuskamppailuista ei välttämättä tunnusteta lainkaan oikeuskamppailuiksi. Israel-Palestiina-ymmärrystämme hallitsee uskomus, jonka mukaan Israel-Palestiina-konflikti on ällistyttävän mutkikas ja vaikeaselkoinen. Samat havainnot pätevät Turkissa käytävien ihmisoikeuskamppailujen statukseen Suomessa. n Kirjoittaja on vieraileva Fulbright-tutkija Harvardin yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksella.. Johtopäätösten aika Analyysistä piirtyy seuraava johtopäätös: oikeuskamppailun näkyvyys ja status on alhainen, mikäli valtiosortoa harjoittaa Suomen liittolainen tai hallinto, johon Suomella on lämpimät diplomaattiset ja kauppasuhteet. Missä määrin valtiosortoa harjoittavan hallinnon liittolaisten suoma tuki ja hyväksyntä mahdollistavat oikeusrikkomusten jatkumisen. Esimerkkimaita on kosolti lisää. Vaan mikä on mainittujen oikeuskamppailuiden status Suomessa. 2 7 kuntien rakentaminen ja joukkotuhonta sekä palestiinalaisten kansalaisaktivismi jatkuvat. Suomen poliittinen kulttuuri epäonnistuu jo siinä, ettei palestiinalaisten periksiantamatonta, vuosikymmeniä jatkunutta kansalaisaktivismia itsemääräämisoikeuden sekä poliittisten ja kansalaisoikeuksiensa toteutumiseksi alun alkaen mielletä vahvaa tukea ansaitsevaksi oikeuskamppailuksi. Aihe ei ole suoranaisen epämuodikas, muttei myöskään seksikäs. Maailmanpolitiikka kehittyy suuntaan, jossa tarve oman poliittisen kulttuurimme sovinnaisuuksista irtautumiselle korostuu. Oikeuskamppailut valtioissa, joihin Suomella on jännitteiset tai vihamieliset kahdenväliset suhteet, ovat salonkikelpoisia ja muodikkaita kestosuosikkeja. Mitä niin kutsutulla rauhanprosessilla tai sen tukemisella tarkoitetaankaan, ainakin Suomi käy Israelin kanssa asekauppaa sekä kauppaa Israelin siirtokuntien kanssa. Entä oikeuskamppailut Saudi-Arabiassa. Useita vastauksia Iranin ja Syyrian kohdalla kysymykseen on helppo vastata. Kaikkien neljän yhteiskunnan kohdalla voidaan kysyä: mitä poliittista suuntaa valtiosorron kohteena olevan väestön enemmistö kannattaa. Suomen ja EU:n myötäilypolitiikkaa suhteessa Saudi-Arabiaan ei aktiivisesti arvostella, eikä saudi aktivistien rohkea ja tärkeä ihmisoikeustyö ole juuri esillä julkisessa keskustelussamme. Kaikkiin mainittuihin kysymyksiin on esitettävissä päteviä vastauksia. Lähi-idässä Iran ja Syyria ovat selkeitä esimerkkejä, kuten tässä artikkelissa olen esittänyt. Kyseisistä aiheista ei ole kiellettyä puhua, mutta nousujohteista uraa tavoittelevat toimittajat, virkahenkilöt ja tutkijat yleensä ymmärtävät puhua sovinnaisemmista epäkohdista
2 8 Kipeä paiKKa
Emeritusprofessori Ilmo Massa pitää lopetuspäätöstä valitettavana. Vuonna 2016 Helsingin yliopistosta eläkkeelle jäänyt ympäristöpolitiikan emeritusprofessori Massa, 76, on elänyt useamman vuosikymmenen keskellä Helsingin yliopiston sisäistä tiedepolitiikkaa. 2 9 Kipeä paiKKa Helsingin yliopisto tiedotti keväällä lopettavansa ympäristöpolitiikan professuurin. Tieteidenvälisyys oli Massan mukaan kovin ailahtelevaa ja akateemiset valtasuhteet nousivat esiin. Akateemisessa ylistyspuheessa hehkutetaan poikkitieteellisyyttä. Lopettaminen voi uhata yhteiskuntatieteellisen ympäristö tutkimuksen laatua. Helsingin yliopiston kotisivuilla kerrotaan sen olevan ”maailman parhaimmistoon kuuluva monitieteinen yliopisto ja ainutlaatuinen tieteen ja ajattelun keskus”. Massa jatkaa ja lainaa sosiologian klassikkoa Pierre Bourdieuta. Ranskalaista yliopistoa tutkiTeksti SampSa Hannonen Kuvat Sara aaltio. Massa tosin muistuttaa, että isoon laitokseen on mahtunut monenlaisia, myös hyviä kohtaamisia. Sen vakiintuneiksi synonyymeiksi on kehitelty kapulakielisiä versioita, kuten monitieteisyys ja monialaisuus. Yhdet suhtautuivat yhteiskuntatieteelliseen ympäristötutkimukseen arvostaen, toiset taas naureskelivat käytävillä, kun ympäristöaiheinen tutkimus alkoi lipua ulos luonnontieteellisiltä aloilta ja löysi paikkansa myös valtiotieteellisestä tiedekunnasta. – KäytävIllä saatettIIn ivallisesti tiedustella, millainen ympäristön tila on juuri tänään, sanoo ympäristöpolitiikan emeritusprofessori Ilmo Massa
Ympäristöpolitiikan professoreita on tällä hetkellä muun muassa Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoissa. Senaikainen pienmaatila ei olisi selvinnyt ilman, että koko perhe osallistui tilanhoitoon. Massa muistuttaa, että Helsingin yliopistolla on vankka luonnontieteellinen historia ja perinne, joilla hän selittää ympäristöpolitiikan tieteenalan altavastaajan asemaa. Helsingin yliopisto ilmoitti alkukesästä 2024 lopettavansa ympäristöpolitiikan professuurin, kun nykyinen professori Janne Hukkinen jää ensi vuonna eläkkeelle. Vintille johtavat portaat saivat hevosen pysähtymään pelosta. – Ei ollut muita vaihtoehtoja. Mutta opettaminen kuuluu asiaan, koska tutkijat ovat Massan mukaan vastuussa myös tulevaisuuden osaajista, eivät vain omasta tutkimuksesta ja akateemisesta menestyksestään. Äidissä oli jotain härmäläistä periksiantamattomuutta, mutta myös tulisuutta. Ison eläimen kanssa on syytä olla herkillä. Massa pitää ympäristöpolitiikkaa rohkeana ja tärkeänä tieteenalana. 3 neen Bourdieun mukaan yliopistossa kamppailu ei ole pelkästään akateemista. ”Ympäristöä ei tulisi talloa mielivaltaisesti” Lapsena Massa oivalsi, miten hevoselle kuuluu puhua ja kuinka sitä piti ohjastaa. Massan mielestä ihmisten tulisi omaksua ympäristöhistoriaa. Positiivisen kouluttamisen menetelmät eivät olleet nousseet tuon ajan puheenaiheeksi. Massa puhuu lapsuudestaan realistiseen sävyyn. – Vahvoilla yksilöillä on suuri valta laitoksissa sekä tiedekunnissa. Varttuva suku polvi tulee vielä näkemään yhteiskunnallisen muutoksen, joka ei toivon mukaan ole liian nopea. – Tulin tehneeksi erittäin paljon työtä ympäristöpolitiikan professuurin eteen. Tämä voi pahimmillaan horjuttaa yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen laatua. Helsingin yliopistossa voi opiskella ympäristönmuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelmassa, joka on nyt professuurin lopettamisen takia uhattuna. Eläin oli totuttu näkemään silkkana työvälineenä tai raakaaineena. Se on myös sosiaalisen mittelön kenttä. Muita apuvälineitä ei ollut. Ja siellä missä kamppaillaan, syntyy häviäjiä sekä voittajia. Isä ei ymmärtänyt Touhun ja poikien syvällisempää yhteistyötä. Hukkinen on kritisoinut Helsingin yliopiston toimintaa ”akateemiseksi viherpesuksi”. Massa ja hänen veljensä loivat entisaikojen traktoriin yhteyden. Ympäristöpolitiikan alimitoitetut resurssit suhteessa oppilasmäärään saattavat kertoa eräänlaisesta yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen arvostuksesta Helsingin yliopistossa. Tapaus on jäänyt Massalle mieleen, ja se nousee esiin kysyttäessä ympäristökokemuksista. – Ei voida noin vain lopettaa jotain aluetta. Pian ympäristöpolitiikka on häivytetty lähes näkymättömiin Helsingin yliopistosta, kun se sulautetaan osaksi monitieteellistä, muiden tieteenalojen määrittelemää koulutusohjelmaa. Vaikka isä työskenteli rakennusmestarina kaupungilla sekä yksityisillä, oli kotiarki työtä, jonka jälkeen saatettiin tehdä lisää työtä. Ei sitä mielellään tehnyt. Ihmiskunnan tärkein tavoite Massan puhuessa ihmisen vaikutuksesta ympäristöön hän vaikuttaa huolestuneelta. Tärkeydestä saattaa kertoa myös se, että tieteenala on läsnä näkyvämmin kuin koskaan ennen, ja se kiinnostaa myös suurta määrää opiskelijoita. Tämä on myös minulle kipeä paikka. Viimeistään yliopistossa opiskelu vaikutti Massan ympäristötietoisuuteen. Tuolloin hevosella ajatettiin heinää ylisille. Se auttaisi jäsentelemään ajanjaksoja, laittamaan niitä järjestykseen.. Ympäristöä ei tulisi talloa mielivaltaisesti. Tieteenalan lopettaminen haastaa yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen perinnettä, koska sen metodologia nojaa yhteiskuntatieteisiin, ei luonnontieteisiin. Uudisraivaajan mentaliteetti jäi nuoruuden pohjoiseen. Äiti kuoli traagisesti hänen ollessaan alakoulu ikäinen. En tiedä mitä muut ajattelevat, mutta minusta ympäristöpolitiikan tutkimus on tärkeää, Massa sanoo. Massan mukaan professuurin lopettaminen on valitettavaa. Tärkeintä oli saada eläin liikkeelle ja töihin. – Se on huomattavasti tärkeämpi, mitä yhteiskunnassa on ajateltu. Mitä katoaa kun professuuri lopetetaan. Hevosen nimi oli Touhu. Ympäristöpolitiikan tieteenalassa voidaan tutkia esimerkiksi kestävyysmurrosta, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja luontopolitiikkaa. Me siis pakotimme hevosta, että tästä on nyt pakko mennä ylös. Massa eli lapsuutensa Alatorniolla, joka oli oma kuntansa vuoteen 1973 asti. Ja sellaiseksi hän itseään kuvaa, herkäksi. Nykyisin Massa pyrkii huomioimaan sen, että elintila on jaettava myös muiden eläväisten kanssa. Siitä pitäisi pitää huolta ja katsoa tärkeänä innovaationa. Parhaimmillaan peruskurssilla oli lähemmäs kaksisataa opiskelijaa ohjattavana. Kansainväliseen maisteriohjelmaan pyrki vuonna 2024 hieman yli 700 hakijaa. Työmäärä oli Massan uran aikana niin valtava, että hän ei omien sanojensa mukaan ehtinyt antaa sitä arvostusta alalle, mikä sille kuuluisi
Keikahduspisteiksi kutsutaan esimerkiksi Amazonin sademetsän katoamista, eli metsä alkaa tietyn rajan jälkeen tuhoamaan itse itseään, eikä paluuta entiseen ole. Tällaisessa taloudessa luonnonvarat eivät ehdi uusiutua eikä ympäristön kantokyky riitä. 3 1 Massa kirjoitti 1990-luvulla väitöskirjansa Lapin ympäristöhistoriasta, ja yhtenä keskeisenä käsitteenä siinä on ryöstötalous. Väitöskirja on nimeltään Pohjoinen luonnonvalloitus (Gaudeamus, 1994). Teollistumisen lieveilmiöt nostattivat huolta, ja oikeudenmukaisuuteen sekä ympäristön hyvinvointiin alettiin kiinnittää huomiota. Massan mukaan optimistinen ekomodernisaatio ei välttämättä purekaan ilmastonmuutokseen, joka on esimerkki ryöstötaloudesta. Massan mukaan kulttuurinmuutos on jo käynnissä, vaikka tehtävää on jäljellä. Voiko olla mahdollista, että optimistisuuden säie katkeaa ja ihmiset alkavat enenevissä määrin osoittamaan mieltään. Massa puhuu yhteiskuntakehityksen eräänlaisesta häiriöstä, modernisaation katkoksesta, joka voi pakottaa ajattelemaan ihmisyhteisöjä uudelleen. On mahdollista, että ylioptimistinen ympäristöpolitiikka voi antaa sytykkeen yhä kasvavalle ympäristöliikehdinnälle, Massa sanoo. Käsitteestä on jatkojalostunut lupauksia tihkuvia, mutta ontoiksi muuttuneita kestävän kehityksen kaltaisia sanapareja. Siinä ovat vaaterissa kolme keskeistä teemaa: taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen sekä kulttuurinen. – Ilmastonmuutos saattaa ylittää kynnyksiä, ettei alkuperäiseen tilanteeseen voida palata. Miltä ympäristöpolitiikan optimistisuus, sanojen ja tekojen suhde näyttää. Lisäksi läpivalaisun on saanut käsite ekomodernisaatio. Kriittisillä keikahduspisteillä on merkittävä rooli tulevaisuuden yhteiskuntien toiminnassa. Ekomodernisaatio syntyi kuitenkin vasta 1980-luvun Saksassa, ja sittemmin siitä tuli yksi Euroopan johtava yhteiskuntapoliittinen suuntaus. – Planeetan pelastaminen pitäisi nostaa ihmiskunnan tärkeimmäksi tavoitteeksi. n – Planeetan pelastaminen pitäisi nostaa ihmiskunnan tärkeimmäksi tavoitteeksi, ympäristöpolitiikan emeritusprofessori Ilmo Massa sanoo.. Kaikesta huolimatta hän suhtautuu aikaansa myönteisesti. Kestävän kehityksen käsitettä on käytetty läpi viime vuosikymmenten kuvaamaan ympäristöä ymmärtävää ja tasapainoista politiikkaa. Tällainen katkos voisi syntyä vaikka yhden keikahduspisteen kynnyksen ylittämisestä. Käsitteen juuret ulottuvat teollisen vallankumouksen jälkimaininkeihin 1800-luvulle
3 2 Viimeisenä päiVänä pitää istuttaa omenapuu Anna Kontula ei halua luovuttaa eko katastrofinkaan edessä. Teksti tuula KärKi Kuvat emma GrönqVist. – Olen sitä koulukuntaa, jonka mielestä vielä viimeisenäkin päivänä pitää istuttaa omenapuu
3 3 Viimeisenä päiVänä pitää istuttaa omenapuu
Joskus ihmiset jopa perääntyvät, jos sanoo, että yritetäänpä ratkaista tämä ongelma. Hän yllättyi siitä, että ilmoitus lopettamisesta aiheutti kohua. Alan toivottavasti kirjoittaa päätoimisesti kirjoja asioista, joista mielestäni tässä ajassa olisi tärkeä kirjoittaa, mutta kukaan muu ei kirjoita. Nautin siitä, että olen jo aika hyvä siinä, kun olen jo kauan harjoitellut, hän sanoo. Tämä tuottaa nopeaa, yksilöllistä ja pirstoutunutta ymmärrystä aikana, jolloin tarvitsisimme rakenteita ja keskinäisriippuvuuksia tunnistavaa huolellista ajattelua ja toimintaa, hän kirjoittaa kirjansa esipuheessa. Politiikassa näistä asioista vain hyvin harva puhuu ja hyvin harvoin. Kontula painottaa sitä, että tunteet eivät riitä, kun halutaan puolustaa demokratiaa. – Minulta onkin kestänyt kauan oppia politiikassa se, että osa ihmisistä ei edes halua ongelmilleen tehtävän jotain. Poliitikkona Kontula on kokenut tämän. Väärin tunnettu Kontula puhuu perinteisen poliittisen retoriikan puolesta, sellaisen, joka perustuu huolelliseen ajatteluun. Ja pääsen eroon monipaikkaisuudesta, siitä, että raahaan tavaroita kodista toiseen ja mietin, että mitä missäkin jääkaapissa pilaantuu tai muistinko kastella kukat toisessa kodissa. ”Kirjoja, joita haluan kirjoittaa” Kontula ilmoitti heti viime eduskuntavaalien jälkeen, että tämä on hänen viimeinen kautensa kansanedustajana. – En näe siirtymää niin isona katkoksena. Tuore kirja ei kuitenkaan ole hänen testamenttinsa. – Empatia voi olla ratkaisu, mutta katson, että se ei kuulu minun palvelulupaukseeni. Kontulan mielestä ei ole terveellistä pyrkiä olemaan kansanedustaja eläkeikään asti. Hän käyttää termiä terapiakapitalismi. – Kirja liittyy vain osittain eduskuntatyöhön. – Nimenomaan naisilta edellytetään myötäelämistä useammin ja enemmän kuin miehiltä. 3 4 Vasemmistoliiton pirkanmaalaisen kansanedustajan Anna Kontulan mielestä on hassu ajatus, että tunteellinen politiikka olisi vasemmistolaista. Se nojaa laajempaan politiikkaymmärrykseen, yhteiskunnalliseen keskusteluun yleensä. – Olen saanut tuohtunutta palautetta, jonka mukaan tunnen väärin tai en osoita tunteita ollenkaan tai ainakaan oikealla tavalla, hän kertoo. Mutta minulla on riittävästi osaamista ja tilanne, että ehkä pystyisin käyttämään aikaani tällaiseen. He haluavat, että joku myötäelää kärsimyksen heidän kanssaan. Ja kun lähden eduskunnasta, tilalleni tulee toinen kansanedustaja, joka ottaen huomioon vasemmistoliiton ehdokasreservin hoitaa ”Tulevatihmissukupolvet eläväthuomattavasti vihamielisemmässä ympäristössä.”. Hän muistuttaa siitä, että politiikan perustuminen empatiaan on asia, johon työväenliikkeessä on suhtauduttu kriittisesti kautta historian. – Työväenliikkeen piirissä on ajateltu, että politiikan pitäisi mieluummin perustua faktoihin ja etiikkaan kuin siihen, miltä kustakin sattuu nyt tuntumaan. – Mutta sosiaalisen normin mukaan naisten pitäisi olla. Nyt kuljen paikkakunnalta toiselle kylmäkassien kanssa. Siinä käydään läpi tilanteita, joihin esimerkiksi sotepalvelujen perhetyö tarjoaa lääkkeeksi terapiapuhetta, vaikka vastaus ongelmiin voisi löytyä ihan muualta. Hän itse pyrkii siihen ja siksi häntä ärsyttää se, että naisena hänen pitäisi olla tunteellinen poliitikko. Tuoreessa kirjassaan Kadonnut järjen metsästys (Into 2024) hän kirjoittaa huolestaan sen suhteen, että asiakysymykset korvautuvat tunnepuheella. – Lähtöni ei johdu siitä, ettenkö tykkäisi tästä hommasta. Kontulan mukaan empatia on se tunneskaalan osa, jota poliitikoilta odotetaan. – Yhteiskunnallinen toimijuus pyörii yhä vinhemmin tunteiden ympärillä ja jäsentää maailmaa terapian kielellä. – Pitäisi selvittää myös, saavatko kaikki perheessä syödä ja nukkua riittävästi, Kontula pohtii. Nyt poliitikoistakaan suuri osa ei edes tiedä tai ole kiinnostunut sen ihanteista, hän sanoo. Esimerkkejä kirjassa on masennuksen hoidosta sosiaalityöhön, feminismin tulkintaan ja ympäristökatastrofiin. – Ei retoriikka aina ennenkään ole ollut loistavaa, mutta ihmiset ovat edes yrittäneet. – Olemme kuin kikattavia lapsia jonglööraamassa käsikranaateilla, hän kirjoittaa. – Se taas, mihin ilolla siirryn, on elämä, jossa saan syödä lounaan joka päivä. Hän uskoo, että tänä aikana tarvitaan ihmisiä, jotka pystyisivät tekemään tutkimuksesta synteesiä ja esittämään perusteltuja populaareja ajatuksia. Jäätävimmät esimerkit koskevat ekokatastrofia. – Kun joku valittaa minulle ongelmastaan ja alan etsiä siihen ratkaisua, hän saattaa kokea sen kylmäksi lähestymistavaksi, hän sanoo. – Toimittajat eivät sitä nykyisin ehdi tekemään eivätkä tutkijatkaan, koska yliopistojen tulostavoitteet ovat tiukat. Hän ei ota kantaa siihen, ovatko naiset empaattisempia kuin miehet
– Siihen voidaan varautua, ja sen vaikutuksia voidaan hillitä, mutta sitä ei voida enää pysäyttää. Itse olen sitä koulukuntaa, joka ajattelee, että viimeisenä päivänä pitää istuttaa omenapuu, Kontula vastaa ja muistuttaa siitä, että väestöräjähdys ei enää ole perustava ongelma. – Keskustelusta on tullut niin nopeatahtista, että se ei anna juuri tilaa pohdinnoille, kansanedustaja Anna Kontula sanoo.. – Ajattelen, että ympäristökatastrofin aiheuttama katkos saattaa tuoda paljon myös hyviä asioita. Ympäristö siis huononee. Kontula käsittelee ekokatastrofia tämän syksyn kirjassakin. Vaikka Kontula puhuu tuhoutuvasta ympäristöstä ja vihamielisestä maailmasta, häntä hämmästyttää se, että hänen tulevaisuuskuvaansa pidetään synkkänä. – Enkä ole varma, että teemme parhaamme, ellei ole lapsia, joiden eteen tehdä työtä, myöskään muiden lajien puolesta. Ei ole mitenkään selvää, että ihmiskunnan näkökulmasta mennään huonompaan, vaikka toki tunnen surua niistä kammottavista ekologisista menetyksistä, joita nyt koemme. – Ennusteiden mukaan maailma ei tukahdu ihmisiin ja näin ollen ei ole eettistä syytä olla tekemättä lapsia. Hän toteaa vielä, että lapsi, joka ei synny, ei pääse tekemään valintaa sen suhteen, onko elämä elämisen arvoista. – Tämä on kiinnostava filosofinen kysymys. – Isot muutokset ovat varmaankin jo nyt syntyvien lasten elinaikana nähtävissä, Kontula arvelee. Olisiko siis syytä olla tekemättä lapsia kärsimään tuhottuun ympäristöön. Ekokatastrofi ja sen seuraukset Seuraava kirja ilmestynee kuitenkin jo ennen kuin vaalikausi päättyy. Kontula myös haaveilee EU:n suositusten mukaisesta kolmen viikon kesälomasta. 3 5 hommansa kansanedustajana siinä, missä minäkin. Hän toteaa, että ekokatastrofi on jo täällä ja nyt. – Sitä ei tiedetä, mihin kaikkeen se johtaa, vaikka nyt voidaan jo sanoa, että tulevat ihmissukupolvet elävät huomattavasti vihamielisemmässä ympäristössä verrattuna tähän varsin lempeään kehtoon, jossa ihmislaji on saanut alkunsa ja rauhassa kehittyä tähän asti. – Semmoinen minulla oli viimeksi 32 vuotta sitten, hän sanoo. – Yritän jäljittää siinä niitä maailmankuvallisia muutoksia, joita ekokatastrofin synnyttämä katkos tuottaa. – Minusta on enemmän hyötyä muualla, joskin monet kirjoittajat ovat kysyneet, että ihanko tosissasi kuvittelet, että sinusta on kirjoittajana enemmän hyötyä
–?Kotikaupungissani?Valkeakoskella?on?20?000. –?On?huolestuttavaa,?jos?ajatellaan?demokratian. tietenkään?ole?niin. johtaa?joukkomurhiin.?Tämä?on?kuitenkin?älyllisesti?epäanalyyttista,?koska?ihmiskunta?on?kokenut. –?Tarjolla?on?ehkä?muunkinlaista?monien?valtaa. siihen,?että?kunkin?ajan?ihmiset?tekevät?itse?ratkai– Jos uskoo demokratiaan, uskoo myös siihen, että kunkin ajan ihmiset tekevät itse ratkaisunsa, Anna Kontula sanoo.. ratkaisua?parlamentarismin?riittämättömyyteen. –?En?kannata?totalitarismia,?hän?vastasi?Lapin. lukuisia?eri?hallintokokeiluja?eivätkä?ne?kaikki?ole. Hän?huomauttaa,?ettei?silti?kannata?totalitarismia?edes?muilla?tasoilla. ?Hän?pitää?yllättävänä?sitä,?kuinka?parlamentarismin,?demokratian?ja?totalitarismin?käsitteet?menevät?sekaisin?suomalaisessa?keskustelussa. vuoden?välein?ja?siinä?välissä?saa?kirjoittaa?mielipidekirjoituksia?tai?käydä?mielenosoituksissa.?Se?ei. pohtii?siinä?parlamentarismin?toimivuutta?eko?katastrofin?runtelemassa?maailmassa. Kansa?-lehden?pääkirjoitukseen. toimiiko?demokratia?enää?optimaalisesti?vai?pitäisikö?olla?vielä?pienempi?yksikkö. typistyvän?siihen,?että?ihmiset?äänestävät?neljän. lähidemokratiasta. –?Olemme?eläneet?pitkään?ajatellen,?että?länsimainen?kapitalismi?on?ainoa?oikea?ja?kaikki?muu. Kontula?kuitenkin?arvelee,?että?vastaus?muutoksen?tarpeeseen?voi?tulla?jostain?ihan?muualta. Koska?hän?esittää?kritiikkiä,?häneltä?vaaditaan. johtaneet?joukkomurhiin.?Ja?toisaalta?joskus?myös. valmista?ratkaisua.?Monille?on?järkytys,?että?nykyisenlainen?edustuksellinen?demokratia?ei?välttämättä?ole?paras?mahdollinen?järjestelmä. –?Mitä?enemmän?olen?ollut?demokratian?kanssa. Totalitarismin?sijaan?Kontula?lähtisi?etsimään. oli?paremmin.?Vaikka?emme?voi?palata?menneeseen,?pitäisi?katsoa,?mitä?kestävää?sieltä?olisi?otettavissa?mukaan. 3 6 –?Mutta?jos?tämä?kriisi?tuottaa?ihmisten?elämään?esimerkiksi?tahdin?hidastumista,?siinä?mielessä?on?ehkä?hyvä?palata?sellaiseen,?mikä?ennen. –?Muilla?tasoilla?voi?toteuttaa?demokratian?huonompia?versioita?kuten?edustuksellista?demokratiaa. tässä?päädyn. länsimainen?yhteiskuntajärjestys?on?johtanut?joukkomurhiin.. Kohti lähidemokratiaa Kontulan?on?arvioitu?kirjan?perusteella?jopa?kannattavan?totalitarismia.?Näin?on?tulkittu,?koska?hän. asukasta,?ja?sekin?jo?nitisee?vähän?sen?suhteen,?että. kuin?ne?demokratian?muodot.?En?vielä?tiedä,?mihin. –?Mutta?jos?uskoo?demokratiaan,?uskoo?myös. tekemisissä,?sitä?enemmän?ehkä?ajattelen,?että?demokratian?toimintayksikkö,?jossa?se?on?parhaimmillaan,?on?huomattavasti?pienempi?kuin?valtio,. Kontula?pohtii
Vielä tunteista Mutta palatkaamme tunteisiin. – Samaan aikaan politiikassa ei juuri keskustella oikeasta ja väärästä, vaikka nimenomaan käsitysten oikeasta ja väärästä pitäisi ohjata politiikan tekoa. – En ole hyvä päämäärättömässä yhdessäolossa. Haastajia tulossa Kontula uskoo, että uusia järjestelmän haastajia nousee. Usein minusta tuntuu, että minä ymmärrän niitä ja ne minua paremmin kuin moni ihminen. Ne ovat esseessä, jonka avulla Kontula pyrkii havainnollistamaan, mitä huolellinen argumentointi voisi käytännössä olla. Kontula ei ennen viihtynyt luonnossa. Jo nyt meillä on silti tullut rahalle erilaisia kisaajia, jotka eivät ehkä vielä ole kauhean vakavasti otettavia, mutta joista saattaa hyvinkin muodostua vaihto ehtoisia vaihdon välineitä, Kontula sanoo. – Toisina aikoina on enemmän auki vaihtoehtoja, toisina aikoina taas horisontti supistuu pieneksi. – Mutta eläinten seurauksena olen metsässä joka päivä. Se on vaikuttanut niinkin kummallisesti, että terveyteni on parantunut, vaikka liikunnan määrä on ehkä jopa laskenut. – Rahan tärkein kilpailija vaihdon välineenä on kuitenkin omavaraistalous ja tavaratrokaaminen. Kissoilla on yksi lenkki päivässä, ja se on niille hirveän tärkeä. Kontula sanoo, ettei viihdy kovin hyvin ihmisten kanssa. – Se, että ihmiset ovat näin sidoksissa rahaan arjessaan, on historiallisesti hyvin uusi ilmiö. – Sitten luin, että on olemassa hypoallergeenilemmikkejä, hän kertoo. Pohjimmiltaan kuitenkin sen, mikä erottaa puolueita toisistaan, pitäisi perustua juuri siihen, minkä ajatellaan olevan oikein ja minkä väärin. Pärjään eläinten kanssa paremmin, koska voin sivuuttaa verbaalisen kommunikaation ja korvata sen muunlaisella kommunikaatiolla. – Tällainen pohdinta on korvautunut sillä, miltä kenestäkin kulloinkin tuntuu, ja se puolestaan johtaa infantiiliin politiikan tekoon, Kontula arvioi Siihen, oliko ennen paremmin, hän toteaa, että sillä ei ole merkitystä, koska menneeseen ei voi palata. Juuri peruin yhden esiintymisen siksi, että kissoilla on lenkki samaan aikaan enkä pystynyt järjestämään sijaista. On toki annettuja olosuhteita ja polkuriippuvuuksia, mutta yhteiskuntaa kehitetään avoimelta pohjalta. Siinä hän pohtii kissojen oikeutta ulkoiluun. n Kissojen oiKeus ulKoiluun AnnA KontulA luuli pitkään, ettei voi ottaa kissaa, koska on niin allerginen. Hän mainitsee erilaiset pelirahat ja digitaaliset ratkaisut kuten bitcoinit. Kontula arvelee yhdeksi tunteellisen puheen syyksi kiireen. KissAt esiintyvät tuoreessa kirjassakin. Myös bonusrahasysteemit voisivat olla nykyisen rahan kilpailijoita. 3 7 sunsa. Se on kamalan kiinnostavaa, mutta toki monen mielestä varmaan myös pelottavaa. Elämäntapani on muuttunut niin paljon, etten ole sairastellut juurikaan eläinten tulon jälkeen.. Demokratiaan kuuluu se, ettei ole valmista mallia, vaan peli on oikeasti avoin. Niillä on oikeus siihen. Oletan, että se kasvaa myös Suomessa, joka on muuttunut poikkeuksellisen rahavälitteiseksi yhteiskunnaksi ihan muutamassa vuosikymmenessä. Raha on yksi esimerkki asioista, jotka voivat olla muutoksessa. Me olemme nyt eläneet pitkään tällaista kapean horisontin aikaa. Nyt perheessä on kaksi kissaa ja yksi koira. Kyse ei ole yksilöistä, vaan kyse on ylipäätään ajan hengestä, hän sanoo. – Yhä useammat ymmärtävät, että jotain uutta on tulossa tilalle. – Ne ovat muuttaneet meidän perheen elämän totaalisesti. Tilanne on ehkä muuttumassa. – Keskustelusta on tullut niin nopeatahtista, että se ei anna juuri tilaa pohdinnoille. Vielä 1950-luvulla merkittävä osa perheiden tuloista tuli rahatalouden ulkopuolta vaihtotaloudella, kotivaraviljelyllä, talkoilla ja sen semmoisella säädöllä
pystyy.” Sikatilalla työskennellyt kertoo, kuinka sairaita porsaita lopetettaessa ohjeistettiin lyömään porsaan pää kahdesti betonilattiaan ja jos porsas jäi vielä kitumaan, se piti jättää itsekseen kuolemaan. – Teurastamoissa vedotaan liikesalaisuuksiin tai siihen, ettei ihmisille tulisi paha mieli. Monet tuotantoeläimille kärsimystä aiheuttavat toimintatavat ovat Suomessa normaaleja ja laillisia – esimerkiksi vasikkojen ahtaminen virikkeettömiin yksilökarsinoihin ja niiden sarvenaiheiden nupouttaminen, mistä aiheutuu kivuliaita kolmannen asteen palovammoja. Tuotantotiloihin ja teurastamoille ei helposti pääse näkemään eläinten päivittäisiä oloja. Nämä halusivat kertoa omista, usein traumaattisista kokemuksistaan. Teurastamoihin ja broilerihalleihin ei tosin ulkopuolisia juuri päästetä. Ongelmista kielletään puhumasta Alan työntekijät eivät esiinny kirjassa nimillään. Toisaalta eläinten hyvinvointilaissa todetaan, että eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä ja sairasta tai vahingoittunutta eläintä on autettava. Se oli Tahkovuorelle unelmatyötä – kunnes hän luki lehdestä teurastamolla työskennelleen eläinlääkärin haastattelun. ”Työntekijä?t sitten hakkaavat niitä eteenpä?in millä. Eläinten pahoinvoinnin lisäksi kuvaan kuuluvat muun muassa mittavat ilmastoja vesistöpäästöt. Alku tuotannosta valottui pimeitä pisteitä, joista mekään emme olleet tienneet. Tahkovuoren ja Pitkäsen mukaan puhumattomuus ongelmista on alalla normi. 3 8 Halvan liHan kallis Hinta Tietokirjailijat Pavel Tahkovuori ja Benjamin Pitkänen valottavat suomalaisen eläintuotannon karua todellisuutta. Siellä töissä olevat tietävät niistä parhaiten, Tahkovuori sanoo. Karmeat kuvaukset eläinten olosuhteista saivat Tahkovuoren jättämään niin liharuokien syömisen kuin niiden kuvaamisenkin. Kirjassa kerrotut kokemukset kattavat satoja eläintiloja eri puolilta Suomea. – Me maksamme eläintuotannosta verovaroilla ja meidän pitäisi pystyä keskustelemaan siitä. Eläinlääkäri kuvailee sikojen korviin sattuvia huutoja ja karmaisevaa veren hajua teurastamoissa. Aktivismin tuoman julkisuuden myötä Tahkovuori ja Pitkänen alkoivat saada yhteydenottoja eläintenhoitajilta, eläinlääkäreiltä ja muilta ruuan alkutuotannon työntekijöiltä. – Meille kertyi yhä enemmän hiljaista tietoa. Hän siirtyi kuvaamaan perhejuhlia – ja perusti Viral Vegans -eläinoikeusjärjestön yhdessä muun muassa Benjamin Pitkäsen kanssa. Hiljaisuuteen kannustetaan alan ammatillisesta koulutuksesta alkaen. Pitkänen kysyy. Myös kirjoittajat itse ovat vierailleet lukuisilla tiloilla. Eläinten lyöminen kepeillä tai potkiminen ovat arkea. Vierailukieltoa perustellaan usein tartuntavaaroilla ja. Kärsimys on arkea Alan työntekijöiden kokemukset ovat keskeisellä sijalla Tahkovuoren ja Pitkäsen tuoreessa tietokirjassa Rakkaat eläimet, joita syömme. Tehokkuuspaineet ja jatkuva kiire ovat eläintuotannon arkea. Kun eläimiä liikutellaan, kaikkien on mentävä nopeimpien tahdissa, jalkavammaistenkin, kertoo eräs sikalassa työskennellyt. Teksti Elias kroHn Pavel Tahkovuori kuvasi ennen työkseen burgereita ja sisäfilepihvejä. – Koko järjestelmä on eläimille turhaa kärsimystä, Tahkovuori kommentoi. Tietokirjailija Elina Lappalainen on todennut, että taloustoimittajan on helpompi päästä vierailemaan ydinvoimalassa kuin broilerihallissa. Ravintoloiden markkinointikuvissa annosten piti näyttää mahdollisimman houkuttelevilta. Mutta miten voit tuottaa jotain haluamatta näyttää kellekään, miten sitä tuotetaan, ja samaan aikaan puhua vastuullisesta, onnellisesta ja hyvinvoivasta eläimestä
Kuva: Eeva Suorlahti. Eläintarhojen oloista ollaan usein aiheellisesti huolissaan, mutta tuotantoeläimiin verrattuna olot ovat aivan eri luokkaa, jatkaa Pitkänen. Siitä huolimatta esimerkiksi tuottajien sometiimit kuvaavat tiloilla videoita julkkisten kanssa, Tahkovuori ja Pitkänen huomauttavat kirjassa. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 29 prosenttia tulee ruokajärjestelmästä, jossa eläintuotannon osuus on huomattava. Broilerituotannossa puhutaan kymmenien tuhansien lintujen massasta. Jotakin positiivistakin kehitystä Tahkovuori ja Pitkänen näkevät: teknologian kehittyminen on tarjonnut aiempaa parempia mahdollisuuksia eläinten terveyden seurantaan. – Globaalisti kymmeniä miljardeja yksilöitä sullotaan sellaisiin tiloihin, jotka useiden eläintarhojenkin standardeilla olisivat karseita. Tilakokojen ja tehokkuuden kasvu on lisännyt eläinmääriä lähes kaikessa eläintuotannossa. Läheskään aina eläinten olot eivät niissäkään ole häävejä. Suomessa käytettävä kasvatustiheys on EU:n broileridirektiivin maksimi, 42 eläinkiloa neliömetrillä. Mielikuvissamme pienten kotimaisten tilojen tuotantotavat ovat muita eettisempiä. Tarjouslihatuotteiden voittomarginaalit kaupoissa ovat pienempiä kuin kasviproteiinien. Vielä räikeämpiä ovat erot tuotantoeläinten ja lemmikkieläinten kohtelussa. Luomutiloilla standardit ovat muita tiukemmat, mutta niistäkin kirjassa on pari ikävää kuvausta. Ei parvia vaan massoja Broilerihalleissa yhdellä linnulla on kasvatuksen loppuvaiheessa käytännössä alle A4-paperiarkin verran tilaa liikkua. Päästöjä ilmakehään ja Itämereen Eläintuotannossa ei ole kyse yksinomaan eläimistä, Tahkovuori ja Pitkänen korostavat. – Munijakana ja broileri on molemmat jalostettu punaviidakkokanasta, joka elää noin 12 linnun parvessa. Sillä on vaikutuksia ympäristöön, ilmastoon, maankäyttöön, kansanterveyteen, pandemioihinkin. Ja se näkyy broilerien pahoinvoinnissa, Tahkovuori vertaa. Rehun kasvattaminen eläintuotantoa varten vie 83 prosenttia maailman peltopinta-alasta, vaikka vain 18 prosenttia ruuan kilokaloreista tulee lihasta tai maidosta, kirjassa kerrotaan. 3 9 Halvan liHan kallis Hinta hygieniasyillä, jotka ovat sinänsä aiheellisia huolia. – Voi olla jaksaminen ja rahat lopussa eikä ole varaa investoida eläimiin, Tahkovuori kuvailee. Ravinneylijäämien valuminen pelloilta vesistöihin vaikuttaa suoraan Itämeren rehevöitymiseen
mahdollisuuksia. kuitenkin?myös?vientiin,?Tahkovuori?ja?Pitkänen. Kirjassa?arvioidaan,?että?Suomen?siirtyminen. –?Kasvipohjaiseen?ruuantuotantoon?siirtyminen. –?Kyse?on?haitallisista?yritystuista,?jotka?vesittävät?Suomen?hiilineutraaliustavoitetta.?Teollisuudenalana?eläintuotanto?on?vapaamatkustaja?muutoksessa,?Pitkänen?kritisoi. näkevät?vahvat?etujärjestöt,?ennen?kaikkea?maa?taloustuottajien?MTK:n,?jonka?lobbaustoimintaa?he. maatalouden?parissa,?osa?voi?työllistyä?muualle,. kasviproteiineissa?keskimäärin?75?prosenttia. Kaupan?alalla?toimiva?markkinointiasiantuntija. kulutustottumusten?muuttumisessa.. historiaan?suhteutettuna?se?on?verrattain?pieni,. –?Nykytuotanto?muistuttaa?enemmän?suunnitelmataloutta.?Jos?on?talousoikeistolainen,?silloin. pitäisi?tajuta,?että?ei?ole?valtion?tehtävä?päättää?ihmisten?puolesta,?mitä?he?haluavat?syödä,?Tahkovuori?sanoo. rehevöitymiseen?on?laskettu?hyvin?merkittäväksi.?Esimerkiksi?vaihtaminen?sekaruokavaliosta?vegaaniruokavalioon?voi?vähentää?henkilön?ravinnekuormitusta?lähes?puolella. Pitkänen?arvioi. kaikki?eväät?siihen,?korkea?koulutusaste?ja?paljon. tule?alas.?Kauppa?ei?voi?paeta?vastuutaan,?Pitkänen. Luonnonvarakeskuksen?ja?Suomen?ympäristökeskuksen?tutkijoiden?kehittämässä?Itämeri-laskurissa?eläinperäisten?tuotteiden?vaikutus?Itämeren. tilaaman?ja?Luonnonvarakeskuksen?tekemän?tuoreen?selvityksen?mukaan?kotimaisen?kasviproteiinin?tuotanto?voitaisiin?vuoteen?2040?mennessä?kolminkertaistaa. voisi?olla?valtava?vientipotentiaali.?Suomella?on. valtiolla?ja?EU:lla,?jotka?nyt?ohjaavat?maatalous?tukiaan?vanhan?kaavan?mukaan?rohkean?uudistamisen?sijaan. Yllättävimmäksi?asiaksi,?jonka?kirjaa?tehdessä. noin?60?prosenttia?oli?kansallisia?verovaroista?rahoitettuja?tukia?ja?loput?EU:n?tukia.?Tukia?maksetaan?suurelta?osin?peltoalan?tai?eläinmäärien?perusteella,?ja?huomattava?osa?menee?eläintuotannon?tai?siihen?tarvittavan?rehutuotannon?hyväksi. –?Hyvin?pieni?eturyhmä?on?saanut?hyvin?vahvan?aseman?politiikassa.?Sitä?pitäisi?nyt?uudelleenarvioida,?Pitkänen?esittää. työskenteleville?ihmisille?tarvitaan?reilu?siirtymä,. Kasviproteiinit omasta maasta Kotimaista?eläintuotantoa?perustellaan?usein?omavaraisuudella.?Osa?eläinperäisestä?ruuasta?päätyy. kirjoittajat?toteavat.?Murrokseen?liittyy?myös?isoja. vannovat?vapaiden?markkinoiden?nimiin,?maa?talouden?tukipolitiikassa?tämä?ei?näy. n Pavel Tahkovuori & Benjamin Pitkänen: Rakkaat eläimet, joita syömme. Myös?liialliseksi?yltynyt?proteiinin,?useimmiten. kirjassa?ruotivat. Kauppaketjujen?edustajat?ovat?kiistäneet,?että. Omavaraisuus?kasviproteiinien?tuotannossa?on. He?perustelevat?hintaeroja?muun?muassa?niiden. kuten?turkistarhauksessakin.?Osa?heistä?voi?jatkaa. Kirjassa?ovat?esillä?eläintuotannon?saamat?yhteiskunnalliset?tuet.?Suomalaista?maataloutta?tuettiin?viime?vuonna?noin?1,8?miljardilla?eurolla,?josta. suomalaisesta?kasvipohjaisesta?ruuasta,?kuten?härkäpavuista?ja?herneistä,?Pitkänen?sanoo. –?On?järjetöntä,?että?viemme?verovaroin?tuotettua?bulkkisianlihaa?Kiinaan?ja?saastutamme?täällä. Kehityksen?jarruna?Tahkovuori?ja?Pitkänen. Pallo?on?Pitkäsen?ja?Tahkovuoren?mukaan. uudel?leentyöllistymistä?tai?-kouluttautumista.?Määrä?voi?tuntua?isolta,?mutta?Suomen?maatalouden. vähäisemmällä?kysynnällä. eläinperäisen,?syöminen?heikentää?Itämeren?tilaa.. Itämerta,?Pitkänen?painottaa. innovaatiotoimintaa,?Pitkänen?sanoo. huomauttavat. halvempaa,?sanoo?Pitkänen. ja?ostavat?eläinperäistä,?koska?se?on?huomattavasti. muusta?aivan?absurdista.?Me?haluamme?puhua. Se?osa?proteiinista,?jota?elimistömme?ei?pysty?hyödyntämään,?poistuu?virtsan?mukana?typpenä.??Jätevesiemme?mukana?mereen?päätyvä?typpi?voimistaa?levien?kasvua?ja?siten?pahentaa?rehevöitymistä. puolestaan?realistinen?tavoite.?Esimerkiksi?Sitran. Into Kustannus 2024. kommentoi. oppivat,?Tahkovuori?ja?Pitkänen?mainitsevat?vähittäiskaupan?roolin.?Se?on?merkittävä?portinvartija. –?Emme?halua?tieten?tahtoen?vastakkainasettelua,?mutta?tuomme?ongelmakohdat?esille.?Alalla. Kauppa portinvartijana Vaikka?nyt?hallituksessa?olevat?oikeistopuolueet. –?Mutta?eihän?kysyntä?voi?kasvaa,?jos?hinta?ei. kasviproteiinituotteita?syrjittäisiin?hinnoittelussa.. –?Ihmiset?tekevät?ostopäätöksiään?hinta?edellä. 4 –?Vaikka?parannuksiakin?on?tehty,?osa?esimerkiksi?lannasta?valuu?yhä?vesistöihin,?Tahkovuori?toteaa. kasvituotantoon?merkitsisi?noin?10?000?ihmisen. –?Keskusteluissa?puhutaan?avokadoista?ja. –?Tällä?hetkellä?kauppa?diskriminoi?kasvipro?teiineja,?Pitkänen?syyttää. kertoo?Tahkovuoren?ja?Pitkäsen?kirjassa?sekä?Markkinointiuutiset-lehden?(4.9.)?haastattelussa?anonyymisti?huimista?eroista?liha-?ja?kasviproteiinituotteiden?voittomarginaaleissa.?Tarjouslihatuotteissa?marginaali?on?hänen?mukaansa?1–10?prosenttia,. Murros on mahdollisuus Pitkänen?ja?Tahkovuori?ymmärtävät?ruokamurroksen?tuskallisuuden?maataloustuottajille?ja?muille?alan?toimijoille. 303 s.
Kuva: Antti Yrjönen. 4 1 Eläintuotanto on osasyyllinen Itämeren rehevöitymiseen, Pavel Tahkovuori (vas.) ja Benjamin Pitkänen tähdentävät
Ennen hyökkäystä kapinalliset olivat piirittäneet kylän ja ampuneet kranaatteja usean tunnin ajan. Siviilivaltaan siirtymisestä ei ole ollut enää puhetta sen jälkeen, kun sotilasjohtajien välinen konflik ti muuttui täysimittaiseksi sodaksi. Ilmavoimien hävittäjät ovat jälkeenpäin pommittaneet RSF:n tuki kohtia ja siinä sivussa kokonaisia kyliä ja kaupunkeja. Nimilyhenne tulee sanoista Rapid Support Forces eli Nopean tuen joukot. Kansannousun ansiosta Sudania 30 vuotta hallinnut diktaattori Omar al-Bashir ajettiin vallasta ja maahan perustettiin oppositioryhmien ja sotilaiden väliaikainen yhteishallinto. Kylä sijaitsee viljavalla alueella Sinisen Niilin kupeessa parin tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista. Janjawidejä syytetään raiskauksista ja kansanmurhasta Darfurissa 2000-luvun alussa käydyssä sodassa. RSF:n komentaja Mohamed Hamdan Dagalo, lempinimeltään Hemeti, johti yhdessä kenraali Burhanin kanssa Sudanin sotilasjunttaa, joka kaappasi vallan vuonna 2021. Kapinalliset ovat onnistuneet valtaamaan näin suuren alueen, sillä armeijan maajoukot ovat usein vetäytyneet ilman taisteluja. 4 2 pintaa syvemmältä Mitä eMiraatit haluaa SudaniSta. Wad al-Nura on kapinallisten viimeisimpiä valtauksia. Teksti Peik JohanSSon Aurinko oli jo laskemassa mailleen, kun Sudanin kapinalliset RSF-joukot hyökkäsivät Wad al-Nuran kylään tulittaen silmittömästi joka puolelle. RSF on saanut emiraateilta rynnäkkökiväärejä,. SudAnin kApinAlliSet RSF-joukot sotivat pitkälti Arabiemiraattien tuella. RSF-joukot olivat tätä ennen asevoimien rinnalla toimiva erikoisyksikkö. Kapinalliset etenivät talosta taloon ja käskivät kylän naisia luovuttamaan kultakorunsa ja muut säästönsä. RSF-joukot koostuvat Darfurin maakunnan pelätyistä janjawid-sotureista. RSF-joukot hallitsevat nyt yli 1 500 kilometrin levyistä aluetta koko Sudanin poikki Tšadin rajalta maan pääkaupunkiin Khartumiin. SudAnin SiSälliSSotA käynnistyi viime vuoden huhtikuussa, kun RSF:n joukot valtasivat armeijan tukikohtia ja Sudanin tv-yhtiön päämajan. Ainakin sata miestä surmattiin, ja kyläläisten autot ja viljavarastot ryöstettiin. Tarkoituksena oli vangita tai surmata armeijan komentaja Abdel Fattah al-Burhan. Kuolleet haudattiin kylän jalkapallokentälle. Raiskauksista ja kansanmurhasta syytetyt Sudanin kapinalliset erikoisjoukot käyvät silmitöntä sotaa Arabiemiraattien tuella. Sotilasvaltaa edelsi kahden vuoden jakso, jolloin Sudanin oli määrä siirtyä siviilivaltaan vuonna 2019 alkaneen kansannousun päätteeksi. Parhaillaan meneillään olevassa sisällissodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä ja kahdeksan miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan, osa heistä naapurimaihin Tšadiin ja Etelä-Sudaniin. RSF:n palkkasoturit ovat aiemmin taistelleet Arabiemiraattien joukoissa Libyan ja Jemenin sisällissodissa
ArAbieMirAAtit ei ole ainoa ulkopuolinen toimija Sudanin sisällissodassa. Yhteistyössä Wagnerin kanssa RSF:n joukoille toimitettiin lisää aseita Ugandan ja Keski-Afrikan tasavallan kautta. Qatar on toimittanut Sudanin ilmavoimille hävittäjiä Kiinasta, ja Egyptin ilmavoimat ovat osallistuneet RSF:n tukikohtien pommituksiin. Sudan taas on Afrikan ja Lähi-idän alueen suurin maataloustuottaja viljelymaan pinta-alan mukaan laskettuna. Ukrainalaiset ovat tehneet drooni-iskuja RSF:n ajoneuvoihin ja taistelleet Wagnerin venäläisjoukkoja vastaan, raportoivat CNN ja ukrainalaismedia Kyiv Post. Kulta on Sudanin tärkein yksittäinen vientituote, ja suurin osa siitä viedään Dubain kultamarkkinoille. Aluksi asetoimitukset hoidettiin Libyan kautta sotajohtaja Khalifa Haftarin ja venäläisten Wagnerin joukkojen avustuksella. Samaan aikaan myös Ukrainalla on erikoisjoukkoja Sudanin pääkaupungissa Khartumissa. Mitä ArAbieMirAAtit oikein tavoittelee tukemalla julmaa sudanilaista kapinaliikettä. Sudanin asevoimat ovat saaneet drooneja Iranista ja rahaa Saudi-Arabiasta. Emiraatteja kiinnostaa myös kulta, jota louhitaan RSF:n valtaamilla alueilla Darfurissa. RSF:n liiketoiminnoista vastaa sotakomentaja Hemetin Dubaissa asuva veli. Le h tik u va /a FP. 4 3 ammuksia, olalta laukaistavia ilmatorjuntaohjuksia, kenttätykkejä, raketinheittimiä ja drooneja. n Sudanin sotilasjuntan johtaja Abdel Fattah al-Burhan kuvattiin elokuussa tervehtimässä väkijoukkoa Messawin alueella Sudanin pohjoisosassa. Emiraatit joutuu tuomaan ulkomailta lähes kaiken ruokansa. Abu Dhabi on investoinut kuusi miljardia dollaria uuden sataman rakentamiseen Sudanin Punaisenmeren rannikolle. Sen jälkeen kun Abu Dhabin emiiri ja Arabiemiraattien presidentti Mohammed bin Zayed al Nahyan myönsi Tšadin hallitukselle puolentoista miljardin dollarin lainan, asekuljetuksia varten rakennettiin uusi tukikohta Tšadin aavikkoseudulle lähelle Sudanin vastaista rajaa. Venäjä on sopinut Sudanin sotilasjuntan kanssa laivastotukikohdan rakentamisesta Punaisellemerelle, mutta suunnitelmat pantiin jäihin, kun Sudan ajautui sotaan. Viimeisten tietojen mukaan myös Venäjä on tarjonnut Sudanille sotilasapua ja toimittanut asevoimille dieseliä. Muslimiveljeskuntaa kannattavat islamistit uskovat poliittiseen islamiin ja vastustavat Persianlahden maiden itsevaltaisia monarkioita. Emiraattien hallitsijat ovat myös ostaneet Sudanista maata maanviljelyä ja karjantuotantoa varten. Ilmeisesti ainakin taloudellisia etuja ja poliittista vaikutusvaltaa Sahelin alueella ja Itä-Afrikassa. Viime kädessä Arabiemiraatit haluaa estää Sudanin siirtymisen siviilivaltaan ja paikallisten islamistien mahdollisen valtaantulon. Arabiemiraatit väittää käynnistäneensä humanitaarisen operaation, mutta satelliittikuvat paljastivat, että uuden kenttäsairaalan vieressä olikin sotilas tukikohta
Väite varastetuista vaaleista on uskontunnustus, jonka epäily tekee elämästä puolueessa vaikeaa. Johtavan konservatiivisen ajatushautomon Heritage Foundationin johtajiin kuuluva Mike Howell väitti heinäkuussa, että vapaiden ja rehellisten vaalien toteutumiselle on ”nollan prosentin mahdollisuus” ja syynä ovat demokraatit. Ennakkoäänestys alkoi Minnesotassa, Etelä-Dakotassa ja Virginiassa jo 20. päivän vaalit. luulon kylvämisen jo kuukausia ennen vaalipäivää. Hänen leirinsä on jatkanut toitottamista ”varastetuista vaaleista”, vaikka oikeusistuin toisensa jälkeen on osoittanut väitteet vilpistä vääriksi. Teksti arto Huovinen Kuvat leHtikuva/aFP DonalD Trump ei ole vieläkään tunnustanut hävinneensä vuoden 2020 presidentinvaaleissa Joe Bidenille. syyskuuta. Gallupin mukaan kaksi kolmasosaa republikaanien äänestäjistä uskoo, että vaalit varastettiin.. Nyt pohjatyötä on tehty koko vaalikauden ajan loppua kohti kiihdyttäen. Republikaanien valtakunnallinen puoluejohto on aiempaakin tukevammin trumpilaisten hallussa, varapuheenjohtajanaan Trumpin miniä Lara Trump. 4 4 Suunnitelma B Jos Trump häviää vaalit, ovat hänen joukkonsa paljon paremmin valmistautuneet kiistämään tuloksen kuin neljä vuotta sitten. Republikaanit ovat nyt varautuneet entistä paremmin tuloksen kiistämiseen, jos Trump häviää marraskuun 5. Ennen viime vaaleja trumpilaiset aloittivat epäEnnakkoäänestäjiä Minnesotan Minneapolisissa
4 5 The New York Times (NYT) julkaisi heinäkuussa laajan artikkelin, jonka mukaan edellinen yritys tuloksen kumoamiseen oli kaoottinen ja improvisoitu, nyt vaalijärjestelmän heikkouksia on etsitty systemaattisesti. Jokaista vaihetta on pidetty puhtaasti seremoniallisena. Tämän pelätään pahimmillaan johtavan kaaokseen vaalipaikoilla, jos tarkkailijat ryhtyvät painostamaan äänestäjiä tai vaalitoimitsijoita. Pence ei suostunut, ja kongressin 6.1.2021 vallanneet äärioikeistolaiset uhkasivat hirttää hänet. Tämän jälkeen osavaltion republikaanipuolue päätti, että lobbarit eivät voi edustaa puoluetta lautakunnassa. Viime talven esivaaleissa käytiin harjoituskierros, jossa useissa tapauksissa viivytettiin republikaanien oman esivaalituloksen vahvistamista. Esimerkkitapaus Georgia Hyvä esimerkki trumpilaisten toiminnasta on yksi vaa’ankieliosavaltioista, Georgia. Nyt trumpilaisten tähtäimessä on äänestäjien rekisteröityminen. Näyttöä ei tästäkään ole. Pelin politiikan mahdollistaa se, että Yhdysvaltain vaalijärjestelmä on sekasotku, jossa säännöt vaihtelevat osavaltioittain ja jopa piirikunnittain. Vaalitulos pitää vahvistaa peräti neljä kertaa: piirikunnassa, osavaltiossa, valitsijamiesten kokouksessa ja lopulta kongressissa. Huomio tuloksen vahvistamiseen Republikaanit ovat asettaneet tavoitteeksi saada valtakunnallisesti satatuhatta jäsentään vaalitarkkailijoiksi. Uusi piirre tämän vuoden vaaleissa on se, että trumpilaiset ovat valmistelleet keinoja, joilla haitata tuloksen vahvistamista. Viime vaaleissa republikaanien hampaissa oli ennen kaikkea postiäänestäminen. Tilalle tullut uusi jäsen on ääneen retostellut, että hänelle on luTrumpilaisetkylvävät epäluuloavaalien rehellisyyttäkohtaan.. Lisäksi niitä muutetaan vähän väliä edun saamiseksi paikalliselle valtaa pitävälle puolueelle. Samalla erään tutkimuksen mukaan yli 21 miljoonan amerikkalaisen on vaikea saada äänioikeuden todistavia dokumentteja. Päinvastoin, lukuisat tutkimukset osoittavat, että äänioikeudettomien pääsy äänestämään on äärimmäisen harvinaista, kuten vaalivilppikin. Näin teemaan saadaan yhdistettyä myös ”laittomat” siirtolaiset, eteläraja ja silkka rasismi. ”Miljoonia ei-kansalaisia” Ennen vaaleja tapahtuvat operaatiot on tunnettu jo kauan. Brennan Centerin toukokuussa julkaiseman kyselyn mukaan 38 prosenttia paikallisista vaalivirkailijoista kertoo kokeneensa uhkailua tai häirintää. Vielä viime vuonna vain yksi sen viidestä jäsenestä kuului trumpilaisiin. He väittävät, että ”miljoonia” eikansalaisia on pääsemässä vaaliuurnille. Tämän ansiosta yksi viidestä valitsijamiehestä (suurimman kaupungin Omahan vaalipiiristä) on pari kertaa mennyt demokraateille. Yksi republikaanijäsenistä oli juristina usean piirikunnan lobbarirekisterissä. Epäselvyyksien ratkomiseen on toiset keinot eli tarkistuslaskennat ja oikeusistuimet. Nebraska on Mainen ohella ainoa osavaltio, jossa voittaja ei saa kaikkia osavaltion valitsijamiehiä. Puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä olivat omatahtoisia republikaaneja, yksi jäsen demokraatti. Kiristyneen poliittisen tilanteen vuoksi ennen lähinnä teknisinä virkailijoina pidetyt vaalitoimitsijat ovat alkaneet tuntea turvattomuutta. Toukokuussa tämä erosi painostuksen alla, ja trumpilaiset saivat kolmannen jäsenen lautakuntaan. Se ei riittänyt, vaan helmikuussa trumpilaiset hävisivät 3–2 ehdotuksensa, jolla olisi rajoitettu postiäänestystä. He aloittivat valtaamalla osavaltion vaalilautakunnan. Joissakin osavaltioissa tarkistuslaskenta on pakollinen, jos marginaali on pieni eli esimerkiksi alle yhden prosenttiyksikön. Niihin kuuluu gerrymandering eli osavaltion vaalipiirirajojen vetäminen johtavalle puolueelle edullisiksi. Toinen on äänestämisen tahallinen vaikeuttaminen, erityisesti mustien ja muiden vähemmistöjen asuttamilla alueilla. Sitä kohtaan onnistuttiin kylvämään niin hyvin epäluuloa, että osalta Trumpin omia kannattajia saattoi jäädä äänes tämättä koronasulkujen aikana. Trumpilaisten operaatio lähtee paikallistasolta, ja se on keskittynyt vaa’ankieliosavaltioihin. Neljä vuotta sitten trumpilaisten viimeinen konsti oli painostaa varapresidentti Mike Penceä, jotta hän ei vahvistaisi vaalitulosta kongressissa. Trumpilaiset ovat yrittäneet muuttaa järjestelmää, mutta ainakin toistaiseksi yksi omapäinen republikaani osavaltion kongressissa on ollut esteenä. Tammikuussa vaihdettiin yksi itsenäinen republikaani trumpilaiseen. He ovat ryhtyneet useiden piirikuntien vaalilautakunnissa ajamaan periaatetta, että vaalituloksen vahvistaminen olisikin harkinnanvaraista
Elokuussa lautakunta päätti, että piirikuntien vaalilautakuntien jäsenet voivat tutkia äänestysdokumentteja ennen kuin suostuvat vahvistamaan tuloksen. Toinen tarkoitus on tuloksen vahvistamisen viivyttäminen. Heinäkuussa hyväksytyn osavaltion lain mukaan on kenen tahansa äänioikeutetun entistä helpompaa haastaa toisen henkilön äänioikeus. NYT:n jutun mukaan republikaanien tavoitteena on aiheuttaa vaalijärjestelmään ”oikosulku”, jos Trump häviää. lisäyksen mukaisesti valitsijamiehiltä kongressin edustajainhuoneelle. Jos trumpilaiset saavat tilanteen tarpeeksi kiharaiseksi, voi olla, että presidentin valinta siirtyy perustuslain 12. Georgiassa on 11 miljoonaa asukasta ja 159 piirikuntaa. Monissa osavaltioissa kiisteltyjä vaalisääntöjä on viety oikeusistuimiin, ja ne saattavat vielä muuttua aivan viime hetkillä. Jokaisessa välissä on mahdollisuus temppuiluun. 4 6 vattu paikka tulevassa Trumpin hallinnossa. joulukuuta. Vuonna 2022 kumpikin pääpuolue oli hyväksymässä lakia, jonka tarkoitus on vaikeuttaa vaalituloksen haastamista. He väittävätkin vain haluavansa parantaa vaalien läpinäkyvyyttä ja rehellisyyttä. Äänestyksessä ei silloin ratkaise puolueiden edustajamäärä, sillä kullakin osavaltiolla on vain yksi ääni. Tämä antaa trumpilaisille tilaisuuden väittää, että Trump on ollut Georgiassa johdossa, mutta sitten kummallisesti loppumetreillä hävinnyt (jos siis näin käy). Ne annettiin hänen mukaansa aivan liian myöhään, eivätkä ne ratkaise mitään todellista ongelmaa. Viimeisenä lukkona trumpilaisilla on korkein oikeus, jossa konservatiiveilla on 6–3-enemmistö. Vaalijärjestelmää kohtaan on kylvetty epäluuloa, ja vaaleja voidaan väittää varastetuiksi. joulukuuta, ja valitsijamiehet kokoontuvat valitsemaan presidentin 17. Kaikkien osavaltioiden on saatava vaalituloksensa vahvistettua viimeistään 11. On selvää, että äänestyslippujen käsinlaskenta kestää Fultonissa kauemmin kuin pienissä maaseutupiirikunnissa. Asiantuntijoiden mukaan se ei kuitenkaan tukkinut kaikkia porsaanreikiä. Osavaltioissa on omat aikarajansa piirikuntien tuloksen vahvistamiselle. Tämä ei haittaa trumpilaisten operaatiota, sillä varsinainen tarkoitus on silti saavutettu. Trumpilaiset ovat esimerkiksi joissakin piirikunnissa väittäneet, että tuoreissa listoissa on liikaa äänioikeutettuja – verrattuaan niitä joihinkin aivan toisiin tarkoituksiin luotuihin, jo vanhentuneisiin rekistereihin. Demokraateilla on vahva kannatus Fultonissa. Tämä suosii republikaaneja. n Republikaanien tavoitteena onaiheuttaa vaalijärjestelmään ”oikosulku”,jos Trumphäviää.. Kaikkien aikojen sekasotku. Laeista ei löydy kiistattomia määräyksiä sille, mitä tapahtuu, jos jossain portaassa ei tulosta vahvisteta määräaikaan mennessä. Päämääränä epäluottamus Monet trumpilaisten vaatimuksista voivat tuntua viattomilta ja suomalaiseen vaalijärjestelmään tottuneista jopa itsestäänselvyyksiltä. Esimerkiksi osavaltion valitsijamiehet pystytään hylkäämään senaatin ja edustajainhuoneen enemmistöpäätöksellä. Se on omiaan luomaan hämminkiä ja antaa Trumpin joukoille tilaisuuden etsiä haavoittuvia kohtia, joihin iskeä. Piirikunnista suurin on yli miljoonan asukkaan Fulton, joka käsittää osan Atlantan suurkaupunkialueesta. He eivät kuitenkaan saa laskea käsin eri ehdokkaiden äänimääriä. Viime vaaleissa Raffensberger tunnetusti kieltäytyi ”löytämästä” Trumpille tämän vaatimia 11 780:tä lisä-ääntä, joilla Trump olisi voittanut osavaltion. Lautakunnan syyskuussa antaman määräyksen mukaan jokaisessa piirikunnassa on kolmen paikallisen lautakunnan jäsenen, kunkin erikseen, laskettava käsin, että äänestyslippujen määrä vastaa äänestyskoneissa annettujen äänien määrää. Muun muassa osavaltion korkein vaaliviranomainen, valtiosihteeri Brad Raffensberger (republikaani) on arvostellut uusia määräyksiä. Yhdysvallat on kuitenkin maa, jossa ei ole yhtenäisiä vaalikäytäntöjä eikä yksiselitteisiä äänioikeutettujen luetteloita
Palkkaero vaikuttaa niin moneen asiaan siinä, kuinka ihmisten elämät lähtevät eriytymään”, sanoo Katariina Sahlberg.. 4 7 laiskaa ajattelua 03 dialogi ”Palkkaero sukupuolten välillä on merkittävä ongelma. On laiskaa ajattelua sanoa, että kyse olisi vain yksilöiden tekemistä valinnoista
4 8 Miesten Suomessa on hyvin selkeästi sukupuolittuneet työmarkkinat, ja se on merkittävä ongelma, sanoo SAK:n juristi Katariina Sahlberg. Tämä eriytyminen ei ole vain horisontaalista vaan myös vertikaalista. Mistä tämä kertoo. Toisin sanoen meillä on poikkeuksellisen voimakas jako ”miesten töihin” ja ”naisten töihin”. On vaikea sanoa, mistä ilmiö johtuu. Se tarkoittaa sitä, että tYöt naisten. Hänen mukaansa on laiskaa ajattelua sanoa, että kyse olisi vain yksilöiden tekemistä valinnoista. Teksti toivo HaiMi Kuvat antti Yrjönen Toivo Haimi haastatteli Katariina Sahlbergiä. On puhuttu niin sanotusta tasa-arvon paradoksista: Pohjoismaat ja erityisesti Suomi ovat tasa-arvoisia monissa muissa asioissa, mutta työelämän eriytyminen sukupuolen mukaan on ja pysyy. Tilastokeskuksen mukaan vain 9,3 prosenttia palkansaajista työskentelee aloilla, joilla on tasapuolisesti naisia ja miehiä. SAK:n juriSti Katariina Sahlberg, Suomen työmarkkinat ovat hyvin sukupuolittuneita, varsinkin jos vertaamme niitä verrokkimaihin
Niillä ei kuitenkaan ole ollut merkittävää vaikutusta. Kun tilanne on se, että työmarkkinat ja koulutusvalinnat ovat voimakkaasti sukupuolittuneet, onko sitä mahdollista korjata jälkikäteen politiikkatoimilla. Myöskään vuorottelu vapaan poistaminen ei varsinaisesti auta asiaa. Pitää ottaa huomioon myös lapsiperheet, joista suurin osa on ollut ja on edelleen heteropariskuntia. Vastaavasti harvat tytöt haaveilevat kuljetusalan töistä. Avainkysymys on siinä, kuinka helpoksi uudelleenkouluttautuminen on tehty. Tätä näkökulmaa on myös analysoitu todella huonosti hallituksen esityksissä. Silti naisten on miehiä vaikeampi päästä johtotehtäviin. Nykyisen hallituksen toimet ovat tästä näkökulmasta täysin päinvastaisia. Esimerkiksi isä lähihoitajana tai äiti kaivosinsinöörinä. Tutkimuksissa on myös havaittu, että mitä myöhemmällä iällä koulutusvalinta ja ammatinvalinta tapahtuvat, sitä todennäköisemmin henkilö tekee sukupuolelleen epätyypillisen valinnan. Suomalaisten varallisuus on yleensä kiinni seinissä eli asunnoissa, jotka eivät välttämättä käy kaupaksi. Se vaikuttaa merkittävästi siihen. Ilmiö on niin moniulotteinen, ettei sille voi löytää yksittäistä syytä. Yksittäistä syytä sille ei oikein tiedetä, vaikka sen selvittämiseksi on ollut työryhmiä ja hankkeita. Palkkaero sukupuolten välillä on merkittävä ongelma. Se, mitä sille voidaan tehdä, on nostaa naisvaltaisten alojen arvostusta tavalla, joka näkyisi myös palkassa. Miksi näin on. Silloin on yleensä perheelle taloudellisesti kannattavampaa, että isä käy töissä ja äiti jää kotiin hoitamaan lapsia. Tarkkaa syytä ei tällekään osata sanoa, koska siihen vaikuttaa hyvin moni asia. Silti sen seuraukset ovat havaittavissa hyvin konkreettisesti, ja ammatit ovat hyvin sukupuolittuneita. Tässä päästään siihen, mikä merkitys koululla ja opinto-ohjauksella on. Koska syytä ei tiedetä, on myös ratkaisujen löytäminen vaikeaa: on esitetty erilaisia ideoita, mutta niiden vaikuttavuutta on ollut vaikea arvioida. Palkkaero vaikuttaa niin moneen asiaan siinä, kuinka ihmisten elämät lähtevät eriytymään. Kuten mainitsit, se johtuu sekä horisontaalisesta että vertikaalisesta eriytymisestä. Näillä molemmilla eriytymisen muodoilla on pitkä historia Suomessa. Tämä niin sanottu ”äitiyssakko” syventää edelleen tätä palkkaeroa. 4 9 meillä on miesja naisvaltaisia aloja, mutta sen lisäksi alojen sisällä miehet ovat naisia useammin johtoasemissa. Tämä myös kaventaa ihmisten tulevaisuudennäkymiä: harvemmat pojat ajattelevat, että heistä tulee isona terveydenhoitajia. Se, että Petteri Orpon (kok) hallitus poisti aikuiskoulutustuen, tekee alanvaihtamisesta entistä epätodennäköisempää. Varsinkin perinteisissä työntekijäammateisKatariina Sahlberg Oikeustieteen maisteri, varatuomari sAk:n tasa-arvoja yhdenvertaisuuslainsäädännöstä vastaava juristi työskennellyt aikaisemmin STTK:ssa, tasa-arvovaltuutetun toimistossa, sosiaalija terveysministeriössä sekä työja elinkeinoministeriössä. Niissä usein äiti on se osapuoli, jolla on pienempi palkka. On kehotettu purkamaan stereotypioita ja parantamaan opinto-ohjausta, tällaisia aika abstrakteja asioita. Tämä segregaatio ei ala työelämässä, vaan se näkyy jo koulutusvalinnoissa. On myös sanottava, että vaikka naisten euro on 84 senttiä, on miesten vuosi 11 kuukautta. Vaikutukset myös kertautuvat, ja esimerkiksi suurin osa köyhyydessä elävistä eläkeläisistä on naisia. On laiskaa ajattelua sanoa, että kyse olisi vain yksilöiden tekemistä valinnoista. On esimerkiksi havaittu, että eräs vaikuttava tekijä on, jos lapsen samaa sukupuolta oleva vanhempi on niin sanotusti sukupuolelleen epätyypillisessä työssä. Sukupuolittuneet työmarkkinat johtavat paitsi eroon miesten ja naisten töissä, myös sukupuolten väliseen palkkaeroon. Siinä sentään voisi päästä kuulemaan myös sukupuolelleen epätyypillisissä ammateissa työskenteleviä ihmisiä. Jos ei ole mahdollisuutta uudelleenkouluttautua, ei pieneltä paikkakunnalta noin vain myöskään lähdetä muualle töihin. Suomessa on huomattu myös alueellisten erojen merkitys. Joskus siitä voi olla aitoa hyötyä, että kaikki oppilaat sukupuoleen katsomatta voivat tutustua kaikkiin mahdollisiin ammatteihin ja koulutuspolkuihin. Työmarkkinakeskusjärjestö STTK:n laskelmien mukaan vuonna 2023 naisen euro oli 84,3 senttiä. Mitä ajattelet tästä. Naisvaltaisilla aloilla palkat ovat pienempiä, ja lisäksi naiset ovat harvemmin korkeapalkkaisissa johtotehtävissä. Näin äänekoskelaisena olen kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomessa teollisuuspaikkakunnilla kasvaneet naiset valitsevat todennäköisemmin tekniikan alan. Emme valitettavasti tiedä tarkalleen, mikä taustalla vaikuttava mekanismi tämän ilmiön aiheuttaa. Ylioppilaista enemmistö on naisia, ja melkein kaikissa korkeakoulutuksen ohjelmissa naiset ovat enemmistönä. Miesten eliniänodote Suomessa on noin 5,3 vuotta lyhyempi kuin naisten
On muistettava, että sekin on työtä. 5 sa työskentelevät miehet kuolevat nuorempina. Sillä mahdollistettaisiin puuttuminen selittämättömiin palkkaeroihin ja palkkasyrjintään. Liittojen työehtosopimuksiin neuvottelemat palkankorotukset ovat kuitenkin usein prosenttiperustaisia, mikä tarkoittaa sitä, että jos palkka on ollut pieni, myös palkankorotus on euroissa laskettuna pienempi kuin paremmin palkatuilla aloilla. Miten ajattelet sen vaikuttavan työmarkkinoiden sukupuolittumiseen. Ei ole oikein, että sukupuolten väliset terveyserot kasvavat. Silloin palkkakuopassa olevat myös jäävät sinne. Suomessa ne alat, joilla segregaatio on purkautunut, ovat käytännössä korkeakoulutettuja asiantuntija-aloja: lääkärit, juristit, opettajat ja niin edelleen. Suomessa ei kuitenkaan ole naisvaltaisia aloja, joilla miesten osuus on kasvanut. Tässä alojen työturvallisuus on tärkeää. Suomessa vastaavaa ei tule tapahtumaan, koska väestörakenteemme on niin erilainen. Tietenkään sekään ei ole kestävää ajattelua, että maahanmuuttajat tekevät pienipalkkaisia töitä. Suomessa miehet tekevät tuntimääräisesti myös naisia enemmän töitä. n ”Työnnaisistuminen laskeepalkkatasoa.”. Maahanmuuttajien keskuudessa onkin yleisempää, että miehet työskentelevät myös palveluja hoivasektoreilla. Se toisaalta myös luo kotitaloustyön epätasaisempaa jakautumista: kun miehet ovat enemmän töissä, jää naisille enemmän vastuuta perheestä ja kodista. Mitä mieltä olet segregaation tästä puolesta. EU:n palkka-avoimuusdirektiivi astuu Suomessa voimaan viimeistään kesällä 2026. Eräs merkittävä ero maiden välillä on se, että Ruotsissa työmarkkinoilla on huomattavasti enemmän maahanmuuttajia. Miesvaltaisilla aloilla on usein myös työkulttuuri, jossa tehdään pidempiä päiviä, ja stereotypiat ovat tiukissa. Myös työehtosopimukset ovat yksi työkalu, koska niissä määritellään palkkausrakenteita. Ennen kuin meillä on tietoa ihmisten todellisista palkoista, on käytännössä mahdotonta puuttua näkymättömään palkkasyrjintään. On aivan loogista, että naiset kouluttautuvat aloille, joilla palkkataso on korkeampi. Ovatko jotkin alat pienipalkkaisia, koska ne ovat naisvaltaisia, vai ovatko alat naisvaltaisia, koska ne ovat pienipalkkaisia. Mitä muita keinoja segregaation purkamiseksi on olemassa. Eräs vaikuttava tekijä on korkea järjestäytymisaste, joka suojelee palkanalennuksilta. Siellä naisvaltaisilla aloilla on menty märketin eli sovitun palkankorotusprosentin yli. Ruotsissa sen sijaan on. Tarvitaanko Suomessa palkka-avoimuuslakia. Kumpi sitten on syy ja kumpi seuraus. Siellä on myös hieman vastaavanlainen malli käytössä. Onhan se aivan törkeä. Sehän on aivan selkeää, että segregaatio on miehillekin ikävä asia. Ei siitä pääse ympäri. Tämä ilmiö on olemassa, mutta sitä voidaan myös ehkäistä politiikalla. Se kuitenkin tyssäsi silloisten hallituspuolueiden keskustan ja RKP:n vastustukseen. Palkka-avoimuus olisi tällainen keino. Tarvitaan mahdollisimman yksinkertaisia keinoja saada ihmisten palkkatietoja, jotta alipalkkaukseen ja palkkasyrjintään voidaan puuttua. Kyllä, ehdottomasti. Hallituksen suunnitteleman vientivetoisen työmarkkinamallin on arvioitu syventävän sukupuolten välistä palkkaepätasa-arvoa. Tämä kehitys on jatkunut Ruotsissa jo 1980-luvulta. Vienti mallia puolustellaan mielellään viittaamalla Ruotsiin, missä sukupuolten välinen palkkaero on pienentynyt. Jos puhutaan alojen välisestä eriytymisestä, on olemassa rakenteisiin vaikuttavia keinoja, kuten aikuis koulutustuki. Tätä ei kuitenkaan ole Suomessa analysoitu edes ajatuksen tasolla. Ruotsissa sukupuolisegregaation purkamisella on iso rooli, ja on kysyttävä, mitä Ruotsissa on tehty sen eteen. On olemassa tutkimusta siitä, että työn naisistuminen laskee palkkatasoa. Tässä argumentissa jätetään kuitenkin analysoimatta se, mistä Ruotsin pienentyneet palkkaerot johtuvat. Vaikka se on paljon heikompi keino kuin Marinin hallituksen suunnittelema palkka-avoimuuslaki, on se mielestäni parannus nykytilaan. Rinteen-Marinin hallitusohjelman tavoitteena oli poistaa perusteettomia palkkaeroja ja palkkasyrjintää lisäämällä palkka-avoimuutta. Ne voi määritellä myös syrjimättömiksi. Ne ovat ennen olleet miesvaltaisia aloja, jotka ovat naisistuneet
5 1
Vapaa kieli, vapaa keho Salvionia kiehtovat hahmot, jotka eivät sopeudu yhteisön normeihin. Salvioni vieraili kesällä Lahden kansainvälisessä kirjailijakokouksessa ja kertoi romaanistaan entisen kansanopiston puutarhassa. Vuoden 1936 Monzan kaupunkiin sijoittuvan romaanin kertoja on porvarillisessa perheessä kasvanut Francesca, joka tuntee vastustamatonta vetoa Lambro-joen mutaisissa vesissä ystäviensä kanssa vetelehtivään työväenluokkaiseen Maddalenaan. Leena Taavitsainen-Petäjä) on kertomus kahden 13-vuotiaan tytön ystävyydestä Benito Mussolinin ajan Italiassa. Beatrice Salvioni kokee, että kaunokirjallisuudella on oma roolinsa yhteiskunnallisten valtasuhteiden paljastamisessa. Maddalena on puolestaan kapinallinen eikä pelkää mitään. Tytöt ystävystyvät, ja heistä tulee erottamattomat. Teksti mika pekkola Kuva emma Grönqvist ItalIalaISen eSIkoISkIrjaIlIja Beatrice Salvionin romaani En pelkää mitään (Gummerus 2024, suom. Suhde muuttaa molempia tyttöjä mutta etenkin Francescaa. – Ujo ja epävarma Francesca on ansassa elämässään. Salvioni totesi halunneensa kirjoittaa ystävyyden vapauttavasta voimasta. Varhaisissa novelleissaan hän hyödynsi maagisen realismin keinoja vallankäytön paljastamiseen. En pelkää mitään -romaanin Maddalenaa haukutaan Malnataksi, pahaksi ja syntyperältään alhaiseksi, sillä hän uhmaa avoimesti porvareita, jotka liehittelevät fasisteja, sekä mie. 5 2 Fasismia pelkäämättä Beatrice Salvionin historiallinen romaani fasistisessa Italiassa elävistä teinitytöistä on herättänyt poikkeuksellista kansainvälistä kiinnostusta. Häneltä puuttuu jotain, mutta hän ei tiedä, mitä se voisi olla
Yksilöt vaiennetaan, sillä heillä ei ole kokonaisuuden kannalta merkitystä. 5 3 hiä, jotka yrittävät opettaa hänelle, kuinka teiniikäisen tytön tulisi käyttäytyä. Kielenkäytön vapauttavan voiman lisäksi Salvioni kuvaa Francescan ja Maddalenan havahtumista kehollisuuteensa. – Pidän ikkunametaforasta kaunokirjallisuuden kuvaajana, sillä ikkunan edessä oleva ihminen voi nähdä ikkunalasista oman heijastumansa mutta myös ikkunasta avautuvan näkymän. Kirjallisuuden voima Lahden kansainvälisen kirjallisuuskokouksen teemana oli tänä vuonna ”Kirjallisuuden peili”, ja kokouksen osallistujat pohtivat alustuksissa ja keskusteluissa peilin metaforaa eri näkökulmista. Taiteellisesti kunnianhimoisen kirjallisuuden ei tulisi hänen mielestään pelätä yhteiskunnallista kantaaottavuutta. Miehen tuli olla tunteeton, vahva ja macho, kun taas naisen tuli totella miehiä sekä alistua rooliinsa vaimona ja äitinä. Salvioni luo voimakkaita jännitteitä rinnastamalla Francescan ja Maddalenan vapautumispyrkimykset fasismin kurittavaan eetokseen. Fasistit eivät marssi ovellemme mustissa paidoissa ja julista avoimesti käsityksiään vaan turvautuvat hienovaraisempaan vallankäyttöön. Keho ei ole hänelle taakka, jota hän häpeäisi, vaan väline, jota hän käyttää rikastuttaakseen olemassaoloaan. Fasistisen ideologian kyseenalaistaminen vaati erityistä rohkeutta. – Fasistit teeskentelevät olevansa ystäviämme. – Kaunokirjallisuudessa tärkeintä on se, että kirjailija kirjoittaa suoraan omasta sydämestään. Maddalena ei sen sijaan välitä lainkaan siitä, millaisena ihmiset hänet näkevät. Maddalena ymmärtää, että sanat voivat muuttaa asioita niin hyvässä kuin pahassakin. Sanojen vallasta tietoinen Salvioni kokee, että kaunokirjallisuudella on oma roolinsa yhteiskunnallisten valtasuhteiden paljastamisessa ja muuttamisessa. Ikuinen fasismi Salvion historiallinen romaani kuvaa Italian menneisyyttä, mutta sillä on kosketuspintansa myös nykyisyydessä. Fasismi limittyi 1930-luvun Italiassa patriarkaaliseen perinteeseen. Salvioni pitää fasismin uutta nousua todellisena uhkana. Fasistit piiloutuvat valheiden harson taakse, ja juuri tämä tekee heistä vaarallisia. Hän on arka ja suojelee itseään. He väittävät suojelevansa yhteisöämme, naisia ja lapsia, ulkopuoliselta uhalta. Abortinvastainen liikehdintä on levinnyt Yhdysvalloista Eurooppaan, ja äärioikeistolaiset hyökkäävät seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksia vastaan. Maddalenan mutkaton suhde omaan kehoonsa vapauttaa myös Francescan. – Asetin Francescan ja Maddalenan mahdollisimman hankalaan tilanteeseen eli fasismin ajan Italiaan, sillä halusin kertoa tarinan tytöistä, jotka haluavat saada äänensä kuuluviin. Pidän tätä raivostuttavana. Ikävä kyllä tämä ei ole pelkkää menneisyyttä. Salvioni ehdotti osuvammaksi metaforaksi ikkunaa. Hän viittaa Umberto Econ esseeseen Ikuinen fasismi ja toteaa, ettei tulevaisuuden fasismia välttämättä osata tunnistaa fasismiksi. Mussolinia pidettiin ikuisena. Kirjailija varoittaa, että fasismi on tekemässä paluuta 2020-luvun Euroopassa. n. Vain hallitsevan puolueen ääni pääsee esiin. Ursula K. Kirjailijan tulisi kertoa vain sellaisista asioista, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä. Hän kirjoittaa yhtäältä yhteiskunnallisista ja kulttuurisista voimista, jotka kahlitsevat naisia, ja toisaalta sisäisistä voimista, jotka naisiin kohdistunut vallankäyttö on tukahduttanut. Näin he menettävät kykynsä nostaa esiin yhteiskunnallisia ongelmia tai vallan väärinkäytöksiä. Salvioni osoittaa romaanissaan, kuinka jäykkään ihmiskäsitykseen ja dualistisiin sukupuolinormeihin perustuva fasistinen ideologia ahtoi ihmisiä lokeroihinsa ja alisti yksilöt yhteisön mielivaltaiselle kontrollille. – Fasismi kieltää yksilöllisyyden ja alistaa ihmiset rattaiksi koneistoon. Kaunokirjallista teosta luettaessa olennaista ei olekaan kysyä, mitä kirjailija yrittää sanoa, vaan mihin kirja lukijansa vie ja kuinka se muuttaa häntä. – Francesca on opetettu pelkäämään vaaroja ja häpeämään vääränlaista käyttäytymistä. Tutkin samaa teemaa eli naisten vaientamista aiemmin julkaistussa novellissani, jossa pienen kylän pormestari leikkaa irti tyttöjen kieliä estääkseen heitä käyttämästä maagisia puhevoimiaan. Harva 13-vuotias tyttö on yhtä tietoinen sanojen voimasta kuin hän. Samalla vapautuvat Francescan ajatukset. – Ihmisten odotettiin käyttäytyvän sen mukaisesti, millaiseen kehoon he ovat syntyneet. Francesca ei tunnista fasistista vallankäyttöä, sillä hän on syntynyt yhteiskuntaan, jossa lasten päihin iskostetaan pienestä pitäen fasistisia arvoja. Le Guin puhui kirjallisuudesta porttina toiseen maailmaan. – Il Ducen eli Mussolinin kuvat koristivat 1930-luvulla krusifiksien ohella italialaisten koululuokkien seiniä. Lukijat kyllä tunnistavat, jos teksti ei ole aitoa ja kirjailija vain teeskentelee kannattavansa tiettyjä arvoja, koska ne sattuvat olemaan muodissa. Salvioni kertoo suhtautuvansa pakkomielteisesti sanojen valtaan kahlita ja vapauttaa ihmisiä. – Maddalena on joutunut lapsuudestaan saakka varjelemaan itseään solvauksilta ja haukkumanimiltä. Samalla ikkuna voi olla ovi, jonka läpi on mahdollista kulkea
Huipputuloiset hyvin edustettuina Asennetta kuvaa se, kuinka tietyt yritysjohtajat ovat esiintyneet julkisuudessa ”Tampereen yliopiston perustajina”. Yliopistolain mukaan hallituksessa on oltava myös yliopiston ulkopuolisia edustajia, jotka usein tulevat esimerkiksi liike-elämästä. Henkilöstöltä hän toivoo lisää aktiivisuutta ja uskallusta oikeuksiensa ajamiseen. Kuuselan mukaan elinkeinoelämän lisääntynyt vaikutusvalta ei näy tieteentekijöiden arjessa yksittäisinä kieltoina tai käskyinä. Sen sijaan se näkyy rahallisena ohjauksena, sekä yliopistojen hallitus. Opiskelussa oli vielä valistuksellinen ja sivistyksellinen ajatus, vuonna 2000 yliopisto-opintonsa aloittanut Kuusela kertoo KU:lle. Tahtipuikkoa hankkeessa heilutti Kuuselan mukaan juuri Teknologiateollisuus, josta tuli yksi säätiöyliopiston perustajatahoista. Yliopiston henkilöstöön kuuluvia jäseniä oli hallituksessa tuolloin yksi, tällä hetkellä ei yhtäkään. Hän kuvaa vallitsevaa hyötyajattelua kirjassaan ironisesti: ”Hyödyllistä tiede on silloin, kun tutkija keksii yrittäjiä tai suuryrityksiä varten uuden myytävän tuotteen. Häneltä ilmestyi aiheesta elokuussa väkevä ja omakohtainen pamfletti Syytös – Muuan akateeminen komitragedia. Silloin tehokkuusmittarit eivät olleet yhtä keskeisiä. Kuuselan mukaan sivistysihanteet ovat yliopistoissa saaneet väistyä liike-elämän intressien tieltä. Yliopistojen hallitusten rooli on vahvistunut, ja henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa niiden kokoonpanoon ovat heikentyneet. 5 4 Rahavalta jyRää yliopistoissa Tutkija Hanna Kuusela syyttää tuoreessa kirjassaan yliopistojen johtoa sivistysihanteiden ja yliopistodemokratian hylkäämisestä. – Olen viimeisiä ikäpolvia, jotka ovat opiskelleet aika toisennäköisessä yliopistossa kuin nykyinen. – Kulissien takana on käyty valtakamppailua, jossa Teknologiateollisuus ja esimerkiksi kauppakamarit ovat halunneet yksityiskohtaisesti operoida muun muassa hallituksen nimitysprosessissa. Teksti Elias KRohn Kuvat antti yRjönEn DemoKratiaa on yliopistojen hallinnoissa ajettu alas, johto on etääntynyt yliopistoyhteisöstä, työtyytyväisyys on heikentynyt, uupumus lisääntynyt ja työsuhteet muuttuneet epävarmemmiksi. Erittäin hyödytöntä tai suorastaan haitallista tutkimus on silloin, kun se käsittelee kriittisesti esimerkiksi kauppakamarin miesten tai huipputuloisten käsityksiä yhteiskunnasta.” Liike-elämä isossa roolissa Myös yliopistodemokratia on hiertänyt yritysjohtajia ja managerialistisen eli johtamisvaltaisen yliopistopolitiikan ajajia. Pitkällisessä prosessissa se fuusioitiin Tampereen teknillisen yliopiston kanssa ja perustettiin kokonaan uudelleen vuonna 2019. Yksi luku Kuuselan kirjassa on omistettu näille ”perustajaisille”. Vuonna 2010 voimaantullut uusi yliopistolaki antoi yliopistojen ylimmälle johdolle aiempaa enemmän valtaa. Hyödytöntä se taas on, kun tutkija yrittää ymmärtää jotain sellaista, mitä ei vielä ole ymmärretty tai mikä ei vielä edes ole ymmärrettävissä. Toimiessaan Tampereen yliopiston konsistorin jäsenenä Kuusela kyseenalaisti sen, että konsistorin oli pakko valita hallitukseen joko Teknologiateollisuus ry:n istuva tai entinen puheenjohtaja. Tampereen yliopisto on toinen Suomen kahdesta säätiöyliopistosta Aalto-yliopiston ohella. Kun Kuuselan akateeminen työura alkoi Tampereen yliopistossa vuonna 2012, tunnelmat olivat jo toisenlaisia. Tähän tapaan näkee yliopistojen nykytilan sosiologian apulaisprofessori Hanna Kuusela. – On siirrytty demokratiasta yritysmaailman ajatteluun, jossa alaisilla täytyy olla johtajan luottamus eikä johtajalla alaisten luottamus, Kuusela tiivistää
5 5
On viitteitä siitä, että irtisanomisten aikana on hankkiuduttu hankalimmista ihmisistä eroon. Yliopistoissa toimivilta ammattiliitoilta entinen luottamusmies Kuusela toivoo jämäkämpää toimintaa ja syvempää kiinnostusta tavanomaisen edunvalvonnan lisäksi myös periaatteellisiin, hallinnollisiin kysymyksiin. Sillä kertaa omien oikeuksien puolustaminen tuotti tulosta, ja työsuhde toteutui luvatun mittaisena. Samaa kokevat minua vanhemmatkin ihmiset, joilla on jo 20–30 vuotta akateemista uraa takana. ”Onsiirryttydemokratiasta yritysmaailmanajatteluun, jossaalaisillatäytyy ollajohtajanluottamus eikäjohtajallaalaisten luottamus.”. Tutkimuskohteet eivät määräydy tieteentekijöiden omista lähtökohdista, vaan sen mukaan, minkä jokin ylempi taho on nimennyt strategiseksi painopistealueeksi. – Se, että 70 prosenttia opetusja tutkimushenkilökunnasta on määräaikaisissa työsuhteissa, hiljentää tehokkaasti. Tai sitten suunsa voisi avata Pertti-professori, yksi harvoista, joka oli suunsa jo avannut.” Kuuselan mukaan osa professoreista on kannattanut tehtyjä hallinnollisia uudistuksia, moni taas haluaa keskittyä vain omaan työhönsä. ”Näin toimitaan, kunnes strategia kahden vuoden kuluttua uudistetaan ja painopisteet muuttuvat. – Individualisoituminen, keskittyminen omiin asioihin, vaivaa yhtä lailla yliopistoja kuin muutakin yhteiskuntaa. Tyytymättömyys näkyy työhyvinvointikyselyissä. Tai sitten strategiasta päätetään tehdä ’rullaava’, mikä tarkoittaa jatkuvaa päivittämistä: sitä, että rahat voidaan viedä tutkijan kädestä milloin tahansa, ei vain kerran vuodessa tai parissa”, Kuusela kirjoittaa. Se olisi helpompaa. Juuri strategiset kehittämisohjelmat ovat Kuuselan mukaan nyky-yliopiston ydintä. – Ammattiliitot ovat menneet vähän sen verhon taakse, että meillä ei pidä olla vahvoja kantoja, koska jäsenistössämme on monenlaisia näkemyksiä näistä asioista. Passiivisuus vaivaa henkilöstöä Syytös-kirjassaan Hanna Kuusela syyttää yliopistoväkeä passiivisuudesta ja uskalluksen puutteesta. Määräaikaiset pestit ja jatkuva epävarmuus ovat nyky-yliopistoissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus. – Yli puolet yliopistolaisista miettii kyselyjen mukaan jatkuvasti siirtymistä pois yliopistoista. On aika vaarallinen johtopäätös, että silloin ei pidä tehdä mitään. 5 6 ten talouspäätöksissä ja strategisissa linjauksissa että liike-elämän suorina lahjoituksina. Eniten pettynyt Kuusela on professoreihin, joilla vastaavaa epävarmuutta ei ole. Hanna Kuusela on tutkinut myös suurituloisimpien suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita. – Suoriutumistani seurataan viisi vuotta, ja sitten päätetään, jäänkö työttömäksi vai tuleeko minusta professori. Se pitää monet takajaloillaan. Kiinnostavana huomiona hän mainitsee, että yliopistojen hallitusten yliopistoyhteisön ulkopuolisista jäsenistä 20 prosenttia on kuulunut Suomen suurituloisimpaan promilleen. Eivät tällaiset asiat kenenkään työhyvinvointia lisää. – Yliopistoissa on oltu vähän liiankin kiitollisia yksityisen sektorin rahoituksesta. Tunnetaan kiitollisuudenvelkaa, vaikka summat olisivat kymmeniä tuhansia, kun yliopistojen budjeteissa puhutaan sadoista miljoonista, Kuusela vertaa. – Uudeksi normaaliksi on tullut, että yliopistoissa voidaan irtisanoa ihmisiä. Strategiat rullaavat tutkijoiden yli Yliopistojen hallinnollisessa turbulenssissa henkilöstö on joutunut joustamaan. – Yliopistojen hallinnossa tuntuu olevan aika suuri tendenssi ihailla rahan valtaa, vaikka hallinnon tulisi turvata yliopistoja siltä, että rahalla voidaan ostaa pääsyä yliopistoihin. Kuuselakin sai heti uransa alussa tuntumaa yliopistopestien epävarmuuteen, kun hänelle jo luvattu vuoden työsuhde yritettiin lyhentää neljään kuukauteen rehtorin peruttua strategisen kehittämisohjelman määrärahan. Ilmiön syitä hän kyllä ymmärtää. Se on aika hälyttävää siinäkin mielessä, että tutkijakoulutuksen saaneisiin on investoitu paljon. Professoritkin voivat pelätä asemansa menettämistä. Kirjassa hän kuvailee ironisesti heidän selityksiään passiivisuudelle: ”on flunssia, eikä samaa asiaa kannata sanoa kahta kertaa. – He kokevat, että heillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia yliopiston suuriin kysymyksiin, Kuusela toteaa. Tai sitten heillä on parempia ideoita: miksei joku ei-professori voisi avata suutaan. Kuuselankin tämänhetkinen apulaisprofessuuri Jyväskylän yliopistossa on pätkätyö. Kyselyjen mukaan ihmiset ovat kohtalaisen tyytyväisiä lähityöyhteisöönsä ja lähiesihenkilöihinsä, mutta eivät yliopistonsa ylimpään johtoon
Suomen rikkain promille (2019, yhdessä Anu Kantolan kanssa). Muun akateeminen komitragedia. Monet tutkijat ovat lähteneet hakemaan ratkaisuja yliopistojen ulkopuolisista tutkimusryhmistä tai -keskuksista. JohTaa tällä hetkellä muun muassa Koneen säätiön rahoittamaa tutkimushanketta ”Demokratia yliopistoissa: edustuksellisen demokratian kriisi ja yliopistojen itsehallinto”.. Hän mainitsee pari esimerkkiä: – Laki määrää, että yliopistojen hallituksissa pitää olla ulkopuolisia jäseniä, mutta laki ei määrää, etteivätkö hekin voisi olla akateemisia ihmisiä, jotka ymmärtävät ja kunnioittavat yliopistoyhteisön tarpeita ja tutkimuksen vapauden tyyppisiä ideaaleja. – Autonomia-sanaa hokevat kaikki, mutta se tarkoittaa eri ihmisille hyvin eri asioita. Vahva näkemykseni on, että autonomia kaipaa aina rinnalleen demokratiaa. Kuusela toimi siellä myös luottamusmiehenä ja yliopiston konsistorin jäsenenä. TyöSkenTeli Tampereen yliopistossa yliopistotutkijana ja akatemiatutkijana vuosina 2012–2023. – Mutta sinne ei kannata mennä alistumaan ja nöyrtymään vaan tekemään yliopistoa ja omaa työtään omanlaiseksi. 181 s. Aihe voi tuntua abstraktilta ja etäiseltä. Ja hallituksen kokoonpanossa on alettu arvostaa enemmän yliopistomaailman kuin kaiken muun tuntemusta. SoSiologian apulaisprofessori Jyväskylän yliopistossa sekä taloussosiologian ja media kulttuurin dosentti. n Hanna Kuusela: Syytös. JulkaiSSuT tutkimusaiheistaan muun muassa teokset Konsulttidemokratia. Kuusela haluaa yhä muuttaa yliopistoja sisältäpäin. VäiTTeli tohtoriksi kulttuurintutkimuksen alalta Lontoon yliopistossa vuonna 2011. 5 7 Muutoksen merkkejä Helsingissä Kuuselan kokemus on, että vaatimus yliopistohallinnon demokraattisuudesta ei riitä mobilisoimaan ihmisiä. Helsingin yliopisto on Kuuselan mukaan viime aikoina ottanut joitakin askeleita parempaan suuntaan. Alistua ei pidä Kuusela uskoo, että yliopistot ja niiden sivistysarvot voidaan vielä pelastaa. Vastapaino, 2024. On palattu siihen ajatukseen, että johtajat ovat yhteisön valitsemia ja heillä pitää olla yhteisön luottamus. – Ja on täysin yliopistojen itsensä käsissä, miten niissä sisäisesti valitaan esimerkiksi dekaanit ja tiedekuntien johto – annetaanko valinnoissa yhteisölle sananvaltaa vai ei. Demokratia kytkeytyy Kuuselan mukaan kiinteästi yliopistojen itsehallintoon eli autonomiaan, joka on turvattu perustuslaissa. Olisi väärin olla kantamatta huolta siitä, miten yliopistojen massiivista julkista rahoitusta käytetään ja miten yliopistot toimivat. – Siellä on dekaanien valinnassa yhteisöt ja tiedekunta vahvasti mukana. Vaikka nykyinen yliopistolaki ohjaa yliopistoja aiempaa hierarkkisempaan hallintojärjestelmään, paljon on kiinni myös yliopistoista itsestään, Kuusela muistuttaa. TuTkii taloutta, kulttuuria ja demokratiaa sekä niiden välisiä suhteita nyky-Suomessa. Miten valtiosta tehtiin tyhmä ja tehoton (2013, yhdessä Matti Ylösen kanssa) ja Huipputuloiset. Nuoria opiskelijoita Kuusela haluaa kaikesta huolimatta kannustaa yliopistouralle, ”parhaaseen ja kauheimpaan työhön”. – Toistaiseksi haluan uskoa, että yliopistot voidaan pelastaa ja ne voivat muuttua. KuKa Hanna Kuusela. Silti päätöksentekorakenne on olennainen kysymys myös konkreettisempien kamppailun aiheiden, kuten tilavähennysten tai henkilöstön aseman, kohdalla
Veriruusun näyttelijät tekevät roolinsa antaumuksella, moni useammankin roolin. 5 8 teatteri TehTaanTyTTöjä sodassa ja kuopan reunalla Teatteri Vanha Juko tuo näyttämölle Anneli Kannon Veriruusut. Vanha Juko on yhä pieni ja vähissä varoissa, mutta varman paikkansa näyttämötaiteessa se on vallannut. Parin ammattilaisen vuonna 1995 Lahteen pystyttämä teatteri on sinnitellyt 30 vuotta hengissä ja, mikä tärkeintä, tuonut nähtäville tukun laadukkaita kantaesityksiä ja uusia tulkintoja. Valkeakosken tehtaantyttöjen tie sisällissotaan on ennenkin siirretty teatterilavalle, tunnetuimpana Lauri Maijalan versio KOM-teatterissa vuonna 2018. Oitis sen voi todeta mittavaksi, näyttäväksi ja kuuluvaksi produktioksi, jossa ei ole pihtailtu voimavaroissa. Panoksia on. Ensi-illat ovat usein kohonneet tapauksiksi. On kuusi näyttelijää, on kekseliäällä tyylillä rakennetut lavastukset, äänija valomaailmat, ja on muutamia uusia lauluja näyttelijä-muusikko Minja Koskelta. Esa-Matti Smolanderin ohjaus jättää sisällissodan perussyyt liiaksi pimentoon. TuleVa Vuosi on Teatteri Vanhan Jukon juhlavuosi. A n tt i Se pp o n en. Kuvassa Maria Nissi, Annika Hartikka ja Ola Blick Tämän syksyn ensi-ilta on Anneli Kannon romaaniin (2008) pohjaava Veriruusut. Vanhaa Jukoa johtava Esa-Matti Smolander ohjaa nyt Veriruusut-sovituksensa oman talon näyttämölle. Pantakoon merkille, että tämä kaikki on edellyttänyt pieneltä teatterilta varsin huomattavaa ponnistusta ja riskinottoa
Mutta yhteiskunnan raakaa pohjatilannetta ei valoteta, kirkastumatta jää se perusseikka, miksi kansakunta jakaantuu ja katselee pian vastapuolta pitkin kiväärinpiippua. Veli-Pekka lePPänen Veriruusut. Tapahtumia juoksutetaan hänen, hänen perheensä ja työtoveriensa kokemusten läpi, paperitehtaan varjossa mutta myös nuorten ihmisten iloissa. Lavastus Ola Blick. Kun pappi ei suostu lukemaan Martan ja sulhasen kihlakuulutuksia kirkossa, he päätyvät omantunnonliittoon. Näytelmän kompastuskivenä on liian (ei täysin) historiaton dramaturgia, esitys leijuu irti kontekstistaan. Nälkä tuli tutuksi Valkeakoskenkin tehtailla. Ensi-ilta 13.9. Puvut Iida Ukkola. asti.. Sigridin äiti ( Maria Nissi) on ankaruudessaan kohtuuton, isä ( Ola Blick) leppeän tahdoton. Lavalla on puoli tusinaa kiintoisia vanhajukotyyppejä, entisiä ja uudempia. Vuoteen 1918 perehtymättömällä katsojalla lienee vaikeuksia saada kunnolla kiinni siitä, mitä, miksi ja missä milloinkin tapahtuu. Musiikki Minja Koski. Muut tytöt eivät ehdi varoittaa tulokasta tästä sarja-ahdistelija Forsströmistä. Hän osaa ilmentää ihmisen paljasta tuskaa ja kuolemanpelkoa. Geometrisesti innoittunut lavastus on mallikas omalla tavallaan, vailla kiinnekohtia tapahtumaaikaan. Päähenkilö on viisitoistavuotias työläistyttö Sigrid ( Suvi Blick). Esimerkiksi Maria Nissin painetta nostava monologi, kuvaus kuopan reunalta, edustaa näytelmän ehdotonta huippua. Lavastaja Ola Blickin käsiohjelmassa lausumat perustelut keltaisen värin ylivallalle menevät kuitenkin minulta ohi. Aseisiin ei koskaan turvauduta kevytmielisesti, kapinalla on aina syynsä. VäliaiKaan asti esitys seilaa tyylilajista toiseen hämärästi. Juonellisesti tärkeä on alun kohtaus, jossa tehtaalla aloittava Sigrid joutuu työnjohtajan ( Matti Pajulahti) häpäisemäksi. Anneli Kannon romaanista sovittanut ja ohjannut Esa-Matti Smolander. Yllä mainitut puutteet eivät johdu heidän panoksestaan vaan sovituksen ja ohjauksen valinnoista. Äänet Janne Louhelainen. ”Keltainen symboloi valoa, rohkeutta ja toivoa”. Loppua kohden Veriruusut tarjoaa pysäyttävimmät hetket. On myös roisimpia puheita ja elämänkoulua, niin tehtaalla kuin Sigridin ystävän Martan (Minja Koski) kotona. Kun tämän kohti kapinaa vieneen syyja seurauskimpun lankoja ei koeteta availla, sisällissotaan tupsahdetaan kuin tyhjästä. Nälkä on punikki -sanonta kävi toteen. Totta kai valtiolliset asiat vaikuttivat nekin, valtalaki, marraskuun suurlakko, asekaartit ja muut. Vanhan Jukon voimakkaana piirteenä on useinkin ollut yllätys, toisinnäkemisen tapa. Naisagitaattorikin piipahtaa työväentalolla. Näytelmä kiinteytyy ja ulottuu jo paremmin katsomoon. Näyttämöllä Ola Blick, Suvi Blick, Annika Hartikka, Minja Koski, Maria Nissi ja Matti Pajulahti. Blickin mukaan keltainen ei ole poliittinen väri. 5 9 Aseisiineikoskaan turvaudutakevytmielisesti, kapinallaonainasyynsä. Yleinen köyhyys, jyrkkä epätasa-arvo ja oikeudeton työelämä olivat sitä pitkäaikaista pohjamultaa, josta kesän ja syksyn 1917 äkkitekijät saivat lisä kasvua. Varmaan symboloi, mutta olisikohan punainen koskaan ollut poliittisesti ja esteettisesti yhtä perusteltu väri kuin Veriruusujen aikaan. Valot Antti Haiko. KuinKa sitten jäsentyy ja kulkee itse tarina, alaikäisten nuorten taival kohti sotaa ja sodassa. Näyttelijät tekevät roolinsa antaumuksella, moni useammankin roolin. Vuonna 1917 toteutui romahdusmainen köyhtyminen, teollisuuden Venäjän-vienti tyrehtyi ja viljantuonti samoin. Esityksiä 15.11. Työväenliikkeen pyrintöjä esitellään alussa hieman, pinnallisesti tosin. Yllätystä kyllä saadaan, mutta historiallisen näkemisen (näkemättömyyden) tavassa on nyt parantamista. Teatteri Vanhassa Jukossa
Kyse lienee silti hillitymmästä teatterikulttuurista ja vaivaantumisesta kuin itse asian ymmärtämisestä komiikaksi. 6 teatteri nen kirjailija-kuraattori Florian Malzacher. Näin alkaa Tampereen teatterikesässä tänä vuonna vieraillut Tiago Rodriguesin Catarina and the Beauty of Killing Fascists. Samoilla linjoilla on kesäkuisilla Baltoscandalfestivaalilla Viron Rakveressa vieraillut saksalaiFasismi näyttämöllä Fasisteja tappavan perheen vangiksi joutunut äärioikeistolainen anoo katsellaan empatiaa yleisöltä. Hän muistutti samalla, että nykyisessä poliittisessa teatterissa erityisen tärkeää ovat teatterintekijöiden suora osallistuminen ja poliittisen retoriikan rajojen testaaminen. Kulttuurikeskiluokan tekopyhyyttä koetellut esitys päättyi perussuomalaisen kaupunginvaltuutetun puheenvuoroon. Siinä hän kertaa paatoksella kaikki nykyisen äärioikeiston vaatimukset vähemmistöjen ja poliittisten vastustajien kyykyttämisestä aina poliisivaltion rakentamiseen ja perheväkivallan dekriminalisointiin. Jossain lavalle on heitelty tavaraakin, mutta suomalainen yleisö tyytyy lähinnä tukahdutettuihin naurahduksiin. Jo se ph B a n d er et. SveitSiläiStä Milo Rauta pidetään yhtenä nykyteatterin taitavimmista sosiaalisten jännitteiden näyttämöllistäjistä. Hänen mielestään teatterin poliittisuus näkyy tänään erityisesti siinä, miten sen piirissä voi leikin varjolla vapaasti artikuloida todellisia ristiriitoja. Siinä natsi-Saksan totalitarismia kuvaavat kohtaukset on muokattu kuvaamaan tämän päivän Venäjää. Äärioikeistolaisuuden teemaa käsitteli myös Valtteri Raekallion viime vuoden Valvojat -tanssiesitys, jossa yleisö ohjattiin kulkemaan läpi Helsingin keskustan puistojen ja liittymään Eduskuntatalolla järjestettyyn kansankiihotukseen. Esimerkiksi viime syksynä & Espoon teatterissa vieraillut Antigone in Amazon johdatti pitkälle jalostetuilla dokumenttiteatterin keinoilla eurooppalaisen yleisön kohtaamaan alkuperäiskansaan kohdistuvan fasistisluonteisen riiston. Jostain tällaisesta oli kyse Jussi Sorjasen Teatteri Viirukselle vuonna 2021 ohjaamassa Tue Bieringin näytelmässä Rocky! Return of the Loser. Tuomas RanTanen Artikkeli on julkaistu pidempänä Voimassa 6/2024. Toisin kuin Catarinassa loppusanat annettiin roolihahmon sijaan oikealle äärioikeistolaiselle – silti kummassakin ideana on, että yleisön oli itse valittava reaktionsa. Perheen sisäisten selkkausten keskellä henkensä säilyttävä oikeistopoliitikko pääsee esityksen lopussa pitämään liki 20 minuuttisen palopuheen. Lähemmäs klassista fasismia kurkottaa puolestaan Venäjältä sodan takia lähteneen Timofey Kulyabinin Viron Venäläiseen teatteriin ohjaama sovitus Bertolt Brechtin Kolmannen valtakunnan kauhusta ja kurjuudesta (1938). Esityksessä odotetaan katsojien provosoituvan. tampereeN teatterikeSäN aamuseminaarissa englantilainen teatteritutkija Maria Delgado tulkitsi näytelmän kysyvän, voiko demokratiaa puolustaa epädemokraattisilla keinoilla. Omaa rasistista etnonationalismiamme pöyhi puolestaan juuri Kansallisteatterissa nähty Juha Mustanojan musikaalinen piraattispektaakkeli Laulujoutsen. Näyttämöllä portugalilaiNeN perhe valmistautuu viettämään perinnettään, jossa joka vuosi tapetaan kylmästi paikalle kaapattu äärioikeistolainen. Murhaajavuorossa olevalle nuoren polven Catarinalle tällainen omavaltainen teloitus ei kuitenkaan käy
Se lienee monelta osin totta, sillä levyn kuuntelun jälkeen olo on selittämättömällä tavalla kevyempi. Kaikki sai alkunsa kymmenisen vuotta sitten, kun Caven 15-vuotias poika Arthur putosi tapaturmaisesti jyrkänteeltä ja kuoli. Wild God jatkaa Caven ja hänen oikean kätensä Warren Ellisin 2010-luvulla aloittamaa lauluntekotyyliä. PIAS. Kahdeksastoista Nick Cave and The Bad Seeds -albumi Wild God vahvistaa mielikuvaa Cavesta oman seurakuntansa sieluja ravitsevana saarnamiehenä. Vaikutelmaa tukee dreampop-yhtye Mercury Revistä tutun Dave Fridmannin miksaus, jonka ansiosta Bad Seeds soi aiempaa kirkkaampana ja euforisempana. Erotuksena vuoden 2019 Ghosteeniin levy on kuitenkin bändivetoisempi ja SeurakuntapaStori Cave meSSuaa nyt ilon Sanomaa Nick Cave esiintyi roskildessa vuonna 2018. Yritys käsitellä surua, menetystä ja niistä vapautumista sai Caven kääntymään kohti muita ihmisiä: hän alkoi vastailla kuulijoiden kysymyksiin Conversations with Nick Cave -kiertueellaan ja The Red Hand Files -nettisivullaan, ja teki syväluotaavan haastattelukirjan Usko, toivo ja kuolema toimittaja Sean O’Haganin kanssa. H en ry W . Sävellykset eivät noudata ortodoksisia säkeistö-kertosäe-väliosa -kaavoja vaan aaltoilevat, kiertyvät ja kaartuvat kuin valoa kohti kurottavat varjoisan pihan kasvit. Mutta kun puhutaan Bad Seedsistä, ilon ja kauneuden rinnalla elävät aina myös kipu, suru ja kuolema. Sanat vuoroin pulppuavat hänestä, vuoroin särkyvät hänen suuhunsa, eikä yksikään lyyrisesti kaunis lause jää ilman sille kuuluvaa tunnelatausta. Suomessakin dokumentoitiin tilanne, jossa vuoden 2022 Flow-festivaalilla esiintynyt Cave laski kätensä kaljun miehen pään päälle, kutsui häntä kauniiksi ja ikään kuin kastoi hänet seurakuntaansa. Wild God todella tuntuu aiempia Bad Seeds -levyjä optimistisemmalta. Yhtäkkiä lavojen eturiveihin alkoi ilmestyä Caven kädestä syöviä, kyynelehtiviä samarialaisia, jotka tuntuivat etsivän idoliltaan lohtua, katharsista tai johdatusta. 6 1 musiikki vähemmän elektroninen. Cavelta ei tälläkään kertaa lopu juttu kesken. Nick caveN muutos poleemisesta antikristuksesta laupiaaksi seurakuntajohtajaksi on ollut kiinnostava prosessi seurata. ”If you’re feeling lonely and if you’re feeling blue / and if you just don’t know what to do / bring your spirit down!” Cave messuaa levyn nimibiisissä gospel-henkisen kuoron tukemana, ja yrittää nähtävästi sanoa, että musiikin ja yhteisöllisyyden avulla on mahdollista parantua murheista. The Guardianin kriitikko Alexis Petridis kutsui viiden tähden arviossaan Wild Godia levyksi, joka saa kuulijan rakastumaan maailmaan uudestaan. Melankolisena pianoballadina käynnistyvä mutta loppua kohden iloksi taittuva Joy tuo mukanaan saman viestin. Mervi vuorela Nick Cave and the Bad Seeds: Wild God. Muutos tuli näkyväksi keikoilla. La u r is cH /c c By -s a 4 .0. Cave vakuuttaa, että vaikka ihmiset ympäri maailman huutavat vihaisia sanoja rakkauden kuolemasta, tähdet maapallon yllä loistavat voitonriemuisina rakkauden metaforina
Kurottaminen kohti aikuisten ystävyyttä on kuitenkin kitkaista: ”valovuosiin venyvä eetteri / halun ja toiminnan välissä, niin nopeasti / tummuva ruoho teiden varsilla”. Maaria Ylikangas Jere Vartiainen: Etäisyys, leikki. Etäisyys, leikki katsoo humoristisesti esimerkiksi maskuliinisuuden raskaassa sarjassa epäonnistumista liioittelemalla jäbäpuhuttelua: ”mitä könsikäs, mitä karju, mitä panoukko, mitä / biisoni, mitä myskikurpitsa, mitä merirosvoenkelimursukuningas – –”. Runojen minä käy ihanilla, onnistuneilla treffeillä, uupuu töissä, syötteenomaistaa vaikeaa suhdetta lapsuudenperheeseensä. Kissan iKävä ja muita aiKa vaiKeita tunteita Puhuttelevassa teoksessa sanaleikitkinvetoavat tunteisiinenemmän kuinälyyn.. Se asettuu pikkusievyydessään vasten olemisen brutaalia painoa: ”kun nihilisko hihittää hississä hiisimaahan / ja ruma prisma taittaa aamun niskaa / #lempeyttäedespieniinhetkiin #huomenta”. Ratkaisuksi tarjoutuu kumppanuus toisen ihmisen kanssa: ”ystävän! kanssa kertyvät kokemukset, / joita ei mahdu enää vääntämään kieroon.” Samalla kun arkinen minä pyrkii käytännöllisyyteen, Valonarka virittelee maagista ratkaisua, kuten satuhahmon kuuluukin: ”Kieletön / kello hakkaa. 1983) neljäs runokokoelma Etäisyys, leikki on vakava, hauska ja tärkeä kirja. Itsemurhan uhka on läsnä, samoin kuin ystävyyden arka etsintä. ”Yhä uudestaan Valonarka oli rakentanut Lopun, / jossa hän kulki kyyryssä kuin puskien vasten näkymätöntä.” Vaikuttaa siltä, että Etäisyys, leikki kulkee toistuvasti kohti kahta asiaa: kumppanuutta tai kuolemaa. Olisi kai jotenkin suhteellisuudentajuista sanoa, että Etäisyys, leikki näyttää, miten tärkeitä lemmikit ovat mielenterveydelle. Mutta tämän kissan poissaolo on eksistentiaalinen huuto, suru on absoluuttista ja ohittamatonta. kuin kiväärin lukko, eestaas, / eestaas halu kutoa / kissankarvoista taika viitta / joka tekee huomiset taas näkyviksi.” Runokokoelma on tarkkaan kirjoitettua aaltoliikettä eristyneisyyden ja toisten puoleen kurottautumisen välillä. Etäisyys, leikki on niin ikään leikkisä, on vaikkapa muuntuvia, toisistaan sikiäviä sanoja, tyyliin: ”empatia | empätiä”. Puhuttelevassa teoksessa sanaleikitkin vetoavat tunteisiin enemmän kuin älyyn, ja se on taidonnäyte. Oululaisen Jere Vartiaisen (s. Vartiainen antaa voimakkaan kielellisen ilmaisun yksinäisyydelle ja ulkopuolisuuden kokemukselle. Ne rikastavat kokonaisuutta ja toimivat sen puolesta. Miesroolin ahtauteen ei mahdu esimerkiksi kissan kaipaaminen tai tarvitsevuus, jotka puhuja joutuu sovittamaan elämäänsä. Puhujan ja maailman väliin pyrkii jatkuvasti vääristävä linssi, joka tulkitsee tilanteet itseinhon läpi. Vartiainen on aiemmissa teoksissaan leikitellyt sanoilla ja visuaalisilla jippokaisilla. Etäisyys, leikki avautuu etäisyydenotolla. Minuus | Miinus (2018) on ollut ehdolla Tanssiva Karhu -palkinnon saajaksi. Sadun omaisessa tilassa elävä henkilöhahmo Valon arka asettuu välillä runon minän tilalle. Aviador, 113 s. 6 2 kirja Psykologi Vartiainen leikittelee myös sosiaalisen median terapeuttisella kielellä. Silti lempeys on otettava vakavasti, koska se on elinehto. Tyhjyys on suurimmillaan siinä, missä puuttuu kissa
Pääosissa: Vic Carmen Sonne, Trine Dyrholm, Besir Zeciri, Joachim Fjelstrup. Elokuva on kuvattu Puolassa, alasleesialaisessa Klodzkossa, jonka vanhat kaupunginosat tarjosivat uskottavat näkymät historialliseen eurooppalaiseen kaupunkiin. Elokuva on kertomus vaatetehtaassa työskentelevästä Karolinesta ( Vic Carmen Sonne), jonka Peter-aviomiestä ei ole kuulunut takaisin kotiin vastikään päättyneestä ensimmäisestä maailmansodasta. 6 3 elokuva asenteiltaan 1800-luvulle jääneeseen säälimättömään luokkayhteiskuntaan, jossa kurjimpien ainoa selviytymiskeino on mennä töihin sirkukseen itseään varakkaampien töllisteltäväksi friikkinä. Elokuvalla on vankka todellisuuspohja. Karolinen ahdinko ei jää huomaamatta hänen työpaikkansa nuorelta johtajalta, joka heittäytyy hyvin halukkaasti lohduttelemaan Karolinea. Vahinkoraskauttaan peittelevän Karolinen yritellessä tehdä itselleen aborttia kutomapuikolla yleisessä kylpylässä hän tutustuu avuliaaseen, itseään vanhempaan Dagmariin ( Trine Dyrholm), joka kertoo välittävänsä lapsia adoptoitavaksi ”hyvään kotiin.” Vaikka elokuva kertookin vuoden 1921 Kööpenhaminasta, niin se tarjoaa näkymiä Sääty-yhteiSkunta pahimmillaan Vic Carmen Sonne tehtaantyttönä, jonka täytyy piilotella raskauttaan. Siten Karolinen on turha hakea leskeneläkettä, jota tarvittaisiin riittämättömän palkan lisäksi. Elokuvassa on voimakkaasti läsnä yhteiskunnan jakautuminen alaluokkaiseen rahvaaseen ja yläluokkaiseen parempaan väkeen. Käsikirjoitus: Line Langebek Knudsen ja Magnus von Horn. Elokuvan ruotsalaissyntyinen ohjaaja Magnus von Horn kouluttautui ammattiinsa Puolan kuuluisassa elokuvakoulussa ?ód?issa. Jako näkyy vaatetuksessa, käytettävissä olevissa rahoissa ja käytöksessä ja tietenkin asunnoissa. Apua antaa trine Dyrholmin esittämä makeiskauppias elokuvassa the Girl With the needle. Ensi-ilta elokuvateattereissa oli 6.9.2024. Ehkä se on tarpeellinen muistutus näille ajoille, nyt kun sääty-yhteiskuntaa havitellaan takaisin. Dagmar Overbye, joka oli tosielämän ihminen ja sarjamurhaaja vuosina 1913–1920, tuomittiin yhdeksän lapsen murhasta, mutta murhattuja saattoi olla enemmänkin. Sadan vuoden takaisessa Kööpenhaminassa tapahtuvaa The Girl With the Needle -elokuvaa voisi erehtyä luulemaan silkaksi viihteeksi, mutta sitä se ei ole. Komea mustavalkoinen kuvaus korostaa The Girl With the Needle -elokuvan maailman jyrkkärajaisuutta. Kesto: 2 h 3 min. Tunnelmaltaan pahaenteistä elokuvaa katselee kuin synkintä kauhuelokuvaa. Antti SelkokAri The Girl With the Needle. Yksi lapsista oli Overbyen oma, muut olivat äideiltä, joiden lapset olivat avioliiton ulkopuolella syntyneitä ja joita äidit eivät voineet pitää joko skandaalin pelossa tai vain oman köyhyytensä tähden. Kuvaus: Michal Dymek. Lu k a z B a k. Ikäraja: 16. Ilman miehen ruumista ei ole kuolintodistustakaan. Karoline joutuu tyytymään hajoamiskuntoiseen saastaiseen mörskään. Tanskassa 1910-luvulta 1920-luvulle tapahtuneesta murhien sarjasta annetut tuomiot johtivat lastenhuollon lainsäädännön muutoksiin Tanskassa. Ohjaus: Magnus von Horn
Puoliso, isä, pappa, veli Veturinlämmittäjä, toimittaja tietokirjailija Rauni Jaakko TIAINEN s. Kahvitarjoilu. Kiitämme lämpimästi osanotosta. 10 Helsingin Elintarviketyöntekijät SYYSKOKOUS pidetään keskiviikkona 6.11.2024 klo 17.00 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5. www.ksl.fi Vapaus oppia! Verkkokoulutuksia vasemmistoliiton jäsenille kuntaja aluevaaleihin • Kampanjat tulille 4.12.klo18-20 • Canvan perusteet 5.12.ja12.12.klo17–20 • Somemainonnan koulutus 10.12.klo17–20 • Kampanjaklinikat 15.1.-25.3.klo18-19.30 • Voittavalla viestinnällä parempi kampanja 18.1.klo10–15 • Somemainonnan koulutus 4.2.klo17–20 Ilmoittaudu osoitteessa ksl.fi! Ao. 30.10.1936 Savonlinna k. Tervetuloa! HÄME Hämeen Vasemmistoliiton sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään 2.11.2024 klo 12.00 Viihdeuimala Vesihelmen kokoustilassa (Eteläinen puistokatu 2, Forssa) Ilmoittautuminen alkaa klo 11.30. 6 4 Työväenliikkeen kirjasto www.tyovaenperinne.. tilaa ku.fi/tilaa testaamme painatusta. kerros. (Jaakko, 2008) Sinun kanssasi, sinua ilman Vilhelmiina Riika Anna Sofia Sami Minna perheineen Sanna perheineen Manu perheineen Ville perheineen Muistotilaisuus on pidetty läheisten kesken ja tuhkat siroteltu Jaakon mielenmaisemaan. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki Vasemmistolaisten oma opintokeskus. Esillä sääntömuutos ja sääntömääräiset asiat. Tietokirjallisuutta, työläiskirjallisuutta, tapahtumia Liity kirjaston ystäviin: www.tyovaenkirjastonystavat.. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa. 3.9.2024 Hämeenlinna Huhtikuun neljännen päivän aamuna joutsenpari levähti Hämeenlinnan Kaupunginpuiston tuntumassa. Jo ennen päivän valkenemista ne nousivat siivilleen lounaistuuleen, tekivät laajan kaarroksen Hämeenlinnan yllä ja jatkoivat matkaa Vanajaveden selkien suuntaisesti luoteeseen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja kokoukseen ovat tervetulleita kaikki Hämeen piirin jäsenet
Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla.. 6 5 ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa
040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. Tampereen Teollisuustyöväen Ammattiosasto ry no 7:n EHDOKASASETTELUKOKOUS Tiistaina 29.10.2024 alkaen klo 16.30 Teollisuus Seiskan kokoushuoneessa Näsilinnankatu 22 B II krs. 6 6 edellisen lehden ristikon vastaukset ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. 09-4366 320 | tavara-arpa.fi kansan arkisto l tallentaa työväen ja järjestöjen historiaa l avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. Varainhankintaa järjestöille jo vuodesta 1985 Puh. Esillä sääntömääräiset asiat. Jäsenet tervetuloa! Hallitus JHL.FI /LIITY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16
6 7 Kentän äänet Puheenjohtajan varassa on paljon – mutta ei kaikkea. Asiat osaava ja karismaattinen puheenjohtaja on puolueelle etu. Soittokierrokset eivät valitettavasti kerro juuri mitään puheenjohtajavalinnan todellisesta asetelmasta. Jos puheenjohtaja osaa asiansa ja pystyy viestimään kansalaisille ytimekkäällä ja ymmärrettävällä tavalla, voi puolue saada kannattajia sellaisistakin ihmisistä, jotka eivät muuten vasemmistoliittoa äänestäisi. Oleellista on myös kysyä, missä vasemmistoliiton kenttä nykyään sijaitsee. Syyskuun puolessavälissä Helsingin vasemmisto kertoi jäsenmääräkseen yli 3 000. Kuntämälehti tuleepainosta,on vasemmistoliiton neuvoa-antava jäsenäänestysjo hyvässävauhdissa. Puolue valitsee itselleen uuden puheenjohtajan lokakuun 19. Suuria erimielisyyksiä ei ehdokkaiden välillä ole ilmennyt, eikä yksikään ole myöskään kampanjassaan tehnyt irti ottoja edellisen puheenjohtajan linjasta. viimeinen sana V uodesta 2016 vasemmistoliittoa johtaneen Li Anderssonin aika vasemmistoliiton johdossa on päättymässä. Jäsenäänestyksessä ratkaisee se, kuka ehdokkaista onnistuu vakuuttamaan puolueen rivijäsenet eli sen kuuluisan kentän. Se on yli viidesosa puolueen kaikista jäsenistä. Kuntaja aluevaaleissa suuri merkitys onkin – taas kerran – puolueen rivijäsenillä, jotka tekevät paraikaa ehdokashankintaa, laativat vaaliohjelmia ja järjestelevät kampanjoita ympäri Suomea. Ne ovat täysin erilaiset, koska kussakin Suomen 309 kunnassa ja kaupungissa sekä 21 hyvinvointialueella käydään omat vaalinsa. Äänestys on toki nimellisesti neuvoa-antava, mutta on hyvin epätodennäköistä, että puoluevaltuusto tekisi jäsenäänestyksen vastaisen valinnan. Vasemmistoliiton seuraavasta puheenjohtajasta eivät nimittäin päätä piirien puheenjohtajat eikä todellisuudessa edes puoluevaltuusto, vaan jäsenet. toiVo Haimi Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.. Julkisuudessa on spekuloitu sillä, onko puheenjohtajakisassa ennakkosuosikkeja tai olisiko joku ehdokkaista ”puolue-eliitin” erityisessä suosiossa. päivänä järjestettävässä puoluevaltuuston kokouksessa. Kuntavaaleissa puheenjohtajaa tärkeämpi rooli on paikallistason vaikuttajilla. Iltalehti (20.9.) ja Uutissuomalainen (26.9.) ovat tehneet sinänsä ansiokasta journalismia soittamalla vasemmistoliiton piirijärjestöjen puheenjohtajille sekä puoluevaltuuston jäsenille ja kysymällä näiltä suosikkeja puolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Ehdokkaita puheenjohtajaksi on kolme: kansanedustajat Laura Meriluoto Kuopiosta ja Minja Koskela Helsingistä sekä Vantaan-Keravan aluevaltuutettu Gashaw Bibani. Kun tämä lehti tulee painosta, on neuvoa-antava jäsenäänestys jo hyvässä vauhdissa. Ei sovi kiistää sitä faktaa, että Li Andersson sai yksin yli kaksi kolmasosaa vasemmistoliiton 316 859 äänestä eurovaaleissa. Vasemmisto liitto ei olekaan kaikesta päätellen valitsemassa puolueelle uudistajaa vaan jatkajaa Li Anders sonin työlle. Uuden puheenjohtajan todellinen tulikoe ovat kuitenkin kevään 2025 kuntaja aluevaalit. Kaikki vasemmistoliiton noin 13 000 jäsentä pääsevät antamaan tasa-arvoisesti äänensä siitä, kenestä tulee puolueen seuraava puheenjohtaja