Abc:n edessä 12.00-12.30 Liedon Shell 13.00-13.30 Länsi-Krossi, Kaarina 14.00-14.30 Raisiontie 1, Raisio 15.00-16.00 SUOMALAISTA OMENAA Åkerö Iso laatikko 15,Pieni laatikko 5,Tuoremehu 3 L 10,Uutta hunajaa 1000 g 15,Hyvä kausi päättyi tappioon PAIMIO Naisten Kolmosta 27.9. Niukasti toiseksi jäi Tampere United. Hakan päävalmentaja Sami Haltia on tyytyväinen joukkueen kauteen: – Pelasimme kokonaisuutena hyvän ja ehjän kauden. HARRI FALCK Väätäjältä laadukkaita esityksiä maailmancupissa NILSIÄ SUUNNISTUS Paimion Rastin naisten ykköstykki Milja Väätäjä pääsi näyttämään kykyjään viime viikolla Nilsiässä tultuaan valituksi Suomen joukkueeseen suunnistuksen maailmancupin finaalikierrokselle. PERJANTAINA 4.10.2024 107. Pepe LaatuSarjassa ROSALIE 12.10. Tavoitteenamme oli pysyä kärkijoukkueiden matkassa, ja siinä myös onnistuimme. – Kilpailu paikoista on ilman muuta kovaa. SIVUT 8–9 NRO 75. Reitinvalinnat onnistuivat kuitenkin nappiin ja fyysinen vire oli hyvä. Rata oli kuitenkin jopa odotettua helpompi, joten olisi pitänyt vetää hieman enemmän riskillä ja alamäetkin tiputella rohkeammin. Kaikki kuitenkin pummaavat noin pitkässä kisassa, joten sikäli tuo oli riittävän hyvä suoritus 20 joukkoon, pohti Väätäjä. vuosikerta 2,70 € Irtonumero www.kuntsari.fi BIO STARA PAIMIO www.biostara.fi Ensi-illoissa nyt PEPE ja JOKER Lokakuun Kahvi PäiväNäytökset Ke 14.00: 9.10. Kisat jäivät minulta vahvasti plussan puolelle, siitä olen todella tyytyväinen. NIKO :) www.biostara.fi AVOINNA Ti 14 – 18 To 14 18 La 10 – 14 Mehuasema & tilamyymälä ovat nyt auki! www.kuntsari.fi USEITA LAJIKKEITA LAUANTAI 5.10. – Keskimatkan suoritus oli puhtaampi, ja maalissa olikin hyvä tunne kisasta. Itse olen valmis tekemään asioita hyvin ja ottamaan erityisesti fyysisellä puolella tason noston talven aikana. Kaikki neljä tappiotaan Haka kärsi muita kärkijoukkueita vastaan, joten neljäs sija on oikeudenmukainen. Sauvon Abc 11.00-11.30 Tammisillan ent. – Viestikin oli hieno kokemus huippuvauhdista, joskin aloitin vähän liian kovaa. Sinällään lähes virheetön suoritus riitti tässä sijalle 26. Väätäjä näkee joukkuepaikan mahdollisena, joskin töitäkin on vielä tehtävä. Valmistautuminen onnistui erittäin hyvin. Samalla sain selkeää palautetta siitä, että vaikka kaikki ei ole mennyt puikkoihin, suunta on oikea ja askelia kohti kansainvälistä kärkeä on otettu. Elokuussa Haka sai pidettyä paraislaiset aisoissa maalittomassa tasapelissä, mutta tällä kertaa PIF oli parempi joukkue. Viestissä kolmososuudella Sunnuntain viestissä Väätäjä vei toista osuutta Suomen hienosti kahdeksanneksi yltäneessä kolmosjoukkueessa. Antti Veijalainen Unelmien koti löytyi Sauvosta. Torstain pitkällä matkalla Väätäjä ylsi kovassa seurassa 19:nneksi. PIF nousi kauden aikana kolmanneksi, jättäen Hakan lopulta seitsemän pisteen päähän. Hän nousi osuudellaan parhaimmillaan peräti viidennelle tilalle vaihtaen lopulta kahdeksantena. elok.vkolla Syyslomalla mm. Maalivahti Helmiina Löytösellä riitti töitä Hakan maalilla. Väätäjä onnistui tekemään kaikissa starteissaan hallitut suoritukset, ja samalla karttui lisää kokemusta ja tuntumaa ensi vuoden MM-kisoja varten samoissa maisemissa ja maastotyypeissä. – Pitkällä matkalla tuli selkeämmin pari virhettä. Joukkue sopeutui hienosti erinäisiin kauden aikana tulleisiin asioihin. PaiHa–PIF 0–3 (0–1) JALKAPALLO Paimion Hakan naisten edustusjoukkue kärsi perjantaina kauden päätösottelussaan tappion, kun Pargas IF vei pisteet matkaansa selkein numeroin 0-3. Haka onnistui ajoittain hallitsemaan ottelua ja luomaan hyvin painetta vierasjoukkueen päätyyn, mutta se ei yltänyt vaarallisille maalipaikoille. Sarjanousun Naisten Kakkoseen varmisti FC Nokia ilman yhtäkään hävittyä ottelua. Tuolloin Suomen joukkueeseen mahtuu selvästi vähemmän urheilijoita kuin nyt maailmancupissa. Kuopion seudulla käytäviin MM-kilpailuihin on aikaa enää yhdeksän kuukautta. Mielensäpahoittaja 23.10. – Motivaatiota viime viikosta tuli paljon lisää. PR-suunnistajista maailmancupissa esiintyi myös Loïc Capbern. Haka lukeutuu silti selkeästi sarjan kärkijoukkueisiin, sillä sarjataulukon viidenneltä sijalta löytyvällä Hämeenkyrön Apasseilla on huimat 17 pistettä Hakaa vähemmän. Pitkän matkan jatkoksi paikka irtosi varasijalta joukkueen sairastapauksen vuoksi myös lauantain keskimatkalle. Olen vielä urheilijana melko nuori, joten kaikkea kehitystä ei voi odottaa tapahtuvaksi vajaan vuoden aikana, pohti Väätäjä. Hakan saldo päättyneellä kaudella Naisten Kolmosessa on 11 voittoa, neljä tappiota ja kolme tasapeliä. Ranskalainen nyrjäytti nilkkansa elokuisissa EM-kisoissa, ja jalka vaivaa edelleen siinä määrin että startit Nilsiän kivikkoisissa maastoissa menivät varovaiseksi taitoharjoitteluksi ensi vuotta silmällä pitäen. Viikonlopun ottelussa ei ollut enää tuloksellista panosta, sillä Hakan lopullinen sijoitus lohkonsa neljäntenä oli sinetöity jo ennen päätöskierrosta. Mukana oli ehkä tuuriakin, kun loppukesän opiskelija-MM-kisat jäivät mahataudin vuoksi väliin eikä tullut sen kisaviikon rasitusta pohjaksi, Väätäjä summaili menneitä viikkoja
044-2001147 www.kuntsari.fi TÄST NY Instagram kuntsari_kl / Facebook Kuntsari Louna Yhteismetsä aloitti toimintansa PAIMIO-SAUVO-KAARINA Kasvava kiinnostus yhteismetsiin innosti perustamaan uuden metsänhoitoyhdistys-vetoisen yhteismetsän. Kokoontumispaikasta huolimatta ryhmä on suunnattu kaikenikäisille. . Jos sen sijaan kaipaa hoidollista apua esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin, tällöin Ovaskainen kehottaa suuntaamaan terveydenhuollon puoleen. . Esimerkiksi moni kuolinpesä joutuu puntaroimaan tarkkaan metsiensä kohtaloa. Toiminta on suunnattu kaikenikäisille aikuisille, jotka kokevat huolia tai ahdistusta ja haluavat siihen tukea, eivätkä tarvitse mielenterveys-, päihdetai kriisihoitoa. com/toimitilat P. – Mikään huoli ei ole liian pieni osallistumiselle, hän sanoo. Osakkaiden ei tarvitse itse huolehtia metsänhoidosta tai veroilmoituksista ja muusta hallinnosta. . Vasemmalta oikealle metsäasiantuntija Tapani Holmijoki, Sirkka Pere, Laitilan seurakunnan talouspäällikkö Merja Jusi, Ilmo Laiho, Laitilan seurakuntaneuvoston puheenjohtaja ja hoitokunnan jäsen Jussi Perkkola sekä Louna Yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Kari Laiho. – Teemme hengitysharjoituksia, midfulnessia, erilaisia kehoja aistiharjoituksia sekä läsnäoloharjoituksia. – Koska kiinnostusta uuden yhteismetsän perustamiseen oli, päätettiin edetä yhdistysvetoisesti. Varsinkin heitä, joilla ei ole aikaa, osaamista tai halukkuutta hoitaa metsiä. mennessä joko sähköpostilla tai puhelimitse: sonja.ovaskainen@elary.fi tai 044 988 0954. Nyt sellainen on alkamassa Paimiossakin ja mukaan ryhmään voi ilmoittautua 10.10. Huolet hallintaan -hanketyöntekijä Sonja Ovaskainen ohjaa kurssia ja kannustaa ihmisiä lähtemään mukaan maksuttomaan toimintaan. Ryhmä kokoontuu NuortenTuvalla keskiviikkoisin kello 17–19. Osa haluaa kertoa paljonkin ja osa taas tulee vain kuuntelemaan ryhmän antia. Elämänlaatu ry on 2011 perustettu, voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys, jonka toimipisteet sijaitsevat Salossa ja Helsingissä. . Tavoite on, että osallistujat saavat kotiinsa mukaan tällaisia vinkkejä jaksamiseen. JAANA PAKARINEN. Lounametsän palveluksessamme on 42 metsäalan ammattilaista ja lisäksi noin sata urakoitsijaa. Monen kohdalla yhteismetsään liittyminen onkin hyvä vaihtoehto tilan myynnille. Hankevastaavana toimii Tiina Herttuainen, joka on vetänyt Huolet hallintaan -ryhmiä Uudellamaalla ja hanketyöntekijänä toimii Sonja Ovaskainen joka ohjaa kursseja puolestaan Varsinais-Suomessa. . Ryhmäläiset pääsevät myös vaikuttamaan kurssin sisältöön, Ovaskainen kertoo. KUNNALLISLEHTI 2 perjantaina 4.10.2024 MYYDÄÄN LIIKETILA Sauvon keskustassa. Ensimmäinen kokoontuminen on 16.10. Sonja Ovaskainen ohjaa Huolet hallintaan -ryhmää NuortenTuvalla. Tarkoitus on jakaa keinoja, joiden avulla omien huoliensa kanssa pärjää. Toimintaan täytyy muun muassa tarjoiluiden vuoksi ja väkimäärän kartoittamiseksi ilmoittautua 10.10. . Konserniin kuuluu myös puukauppayhtiö Lounapuu Oy. Myös vertaistuki on ryhmissä tärkeää. . Mitään ei ole pakko jakaa, Ovaskainen huomauttaa. Lounametsä toimii Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, yhteensä 21 kunnan alueella. Yhteismetsä on huoleton metsänomistamisen muoto. Siihen liittyminen on maksutonta. Nopeimmin päästiin alkuun ottamalla mukaan muutamia yksityishenkilöitä sekä liittämällä Mhy Lounametsän oma metsäkiinteistö yhteismetsään, kertoo tiedotteessa yhteismetsähankkeen vetäjä Kari Laiho, joka on liittänyt myös omat metsänsä yhteismetsään. saakka. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2023 noin 41 miljoonaa euroa. – Silti omasta tilanteestaan saa jakaa niin paljon tai vähän kuin haluaa. Yhteismetsän veroprosentti on vain 26,5 ja vuosittainen ylijäämä on osakkaalle verovapaata. Juuri aloittaneen Louna Yhteismetsän hoitokunnan jäseniä yhteiskuvassa. Myös Metsänhoitoyhdistys Lounametsä on liittänyt omistamansa metsätilan Louna yhteismetsään. . Aiemmin kursseja Varsinais-Suomessa on järjestetty Salossa, Somerolla ja Turussa. Kyseessä on Louna Yhteismetsä, jonka osakaskunta on jo kokoontunut ja toiminta alkanut. ”Mikään huoli ei ole liian pieni osallistumiselle”, ryhmän ohjaaja sanoo. Ilmoittautuminen meneillään Huolet hallintaan on Elämänlaatu ry:n hanke, johon on saatu Sosiaalija terveysministeriön rahoitusta. Perustamisvaiheessa Louna Yhteismetsään on liitetty yksityisten metsänomistajien tiloja sekä osa Laitilan seurakunnan omistamista metsistä. Toisaalta metsiä ei monesti myöskään haluttaisi myydä ulkopuoliselle tai pirstoa monien osakkaiden kesken. . Katso: Huutokaupat. Louna Yhteismetsä on kaikille läntisen Suomen alueella metsää omistaville avoin yhteismetsä. Huolet hallintaan -ryhmä kokoontuu kahden kuukauden ajan kerran viikossa aina kaksi tuntia kerrallaan. Nämä asiat ovat nousseet esille Huolet hallintaan -ryhmissä, jollaisia on järjestetty muutamia. Osallistujia ryhmissä on ollut 20-vuotiaista eläkeikäisiin, Ovaskainen sanoo. PAIMIO Jaana Pakarinen – Maailmantilanne, Ukrainan sota, korona, poliittinen tilanne, hallituksen päätökset, oma taloustilanne sekä muut henkilökohtaiset huolet, luettelee Sonja Ovaskainen erilaisia ihmisiä huolestuttavia asioita juuri nyt. Ei jakamispakkoa Huolet hallintaan -ryhmä on matalan kynnyksen toimintaa, joka on tarkoitettu kaikenikäisille aikuisille ensimmäiseksi avuksi omien huolien kanssa kamppaileville. Yhteismetsällä on monia hyviä puolia, jotka kiinnostavat metsänomistajia. Huolet hallintaan -vertaisryhmä aloittaa Paimiossa
KUNNALLISLEHTI 3 perjantaina 4.10.2024 Hinnat voimassa PE–SU 4.–6.10.2024 ellei toisin mainita. 1,5 kg, Suomi Lihamestarin NAUDAN PAREMPI JAUHELIHA 10% Suomi Plussakortilla! Kariniemen KANANPOJAN FILEESUIKALE 250-300 g, Suomi (8,33-10,00/kg) Ilman korttia 3,45 rs Iso erä! Dr Oetker PAULA VANUKAS vanilja-mansikka 4 x 125 g (2,98/kg) Lihamestarin NAUDAN ULKOFILEEPIHVI Suomi Läheltä Leipomo Rosten Turku PIIMÄSÄMPYLÄ 5 kpl/325 g (7,05/kg) 24 95 KG 2 49 PS 5 99 PKT 9 95 KG Ihana uunimakkara 3 49 KPL 2 79 PKT 2 29 PS 10 95 KG 3 79 2 PS Iso erä! Saarioinen MANSIKKAVISPIPUURO 250 g, Suomi (4,00/kg) 1 00 KPL 5 00 ÄMPÄRI 16 95 KG Paulig JUHLA MOKKA KAHVI 450-500 g (11,98-13,31/kg) raj. PAIMIO Jokipellontie 2 • Puh: 010 292 1150 Palvelemme MA–LA 7–23, SU 9–23 @kmspaimio www.k-supermarket.fi Maukasta ja edullista viikonloppua! Osta helposti verkkokaupasta ja nouda kaupalta! PLUSSAKORTILLA NOUTO EUROA! SADONKORJUUN JUURESÄMPÄRI Rajoitus 1 ämpäri/talous TUORE KOKONAINEN KIRJOLOHI Suomi Iso erä KOKONAINEN MERILOHI Norja Rajoitus 2 kalaa/talous TUORE RUODOTON KIRJOLOHIFILEE Suomi K-Menu CALLUNA 12 cm, Saksa Yksittäin 2,99 kpl Sadonkorjuun juhlaa! Original Taffel SUOLAPÄHKINÄ 300 g (6,31/kg) HK SININEN LENKKI 580 g, Suomi (6,01/kg) Läheltä Leipomo Rosten Turku PERINTEINEN KORVAPUUSTI 5 kpl/300 g (8,30/kg) 1 49 PKT Meillä tehty Omasta myllystä Takuumurea Helppoa ja hyvää Helppoa ja nopeaa Savuhovi PITKÄÄN KYPSYNEET LIHALEIKKELEET 180 g, Suomi (15,50/kg) Lihamestarin PAISTOVALMIS WIENERLEIKE POSSUN ULKOFILEESTÄ Suomi Atria VILJAPOSSUN ULKOFILEE n. Tuotteita runsaat mutta rajoitetut erät. 2 pkt/talous 7 95 KG 10 95 KG 8 00 3 KPL 10.4 RS 10.3 KPL Myös medaljonkeina Palvelussa ilmainen fileointi Myös uutuus BBQ nyhtöpossu! Kivikylä PIZZAT 280-300 g, Suomi (11,11-11,90/kg) 6 99 KG
Yhdessä paikassa voidaan tehdä yhtä ja toisessa toista. Eräänä keskeisenä ajatuksena on, ettei rovastikunnan joka seurakunnassa tarvitse olla esimerkiksi laajaa talousja kiinteistöosaamista. Puhumattakaan laajasta yhteisestä tahdosta. Ei ”pakkoliitoksia” Paimiossa ja Sauvossa moni seurakuntalainen miettii nyt, että onko vireille laitettu sellainen uudistus, jonka pyörteisiin seurakunnat joutuvat mahdollisesti vasten tahtoaankin. . Jo tänä vuonna uuteen sisäliikuntahalliin panostetaan kaksi ja Kriivarin koulun laajennukseen 2,2 miljoonaa euroa. Vuoteen 2026 Kriivarin koulun laajennukseen ja saneeraukseen tarvitaan vielä 2,5 miljoonaa euroa. Ei tule, ainakaan laajassa mitassa. Tällainen keskustelu käynnistettiin joitakin vuosia sitten Turun arkkihiippakunnassa. PAIMIO Perttu Hemminki Paimion ensi vuoden investointeihin ei näillä näkymin sisälly yllätyksiä. Miten käy pienten seurakuntien toiminnan ja talouden, kun ne ikäluokat – kokonaiset sukupolvet – jotka ovat syntymästään saakka kuuluneet kirkkoon, harventuvat entisestään. Työryhmä pohtii Rovastikunta-ajatusta pohtimaan asetettiin viime vuonna yhteinen työryhmä. Mutta jos kyseessä on selkeästi kriisiytyvä seurakunta, saattaa käydä niin, että tuomiokapituli ottaa asiassa ohjat. Työvälineitä selviytymiseen tarjoaa Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli ja sen käynnistämä Rovastikunta 2030 -hanke ja foorumi. KUNNALLISLEHTI perjantaina 4.10.2024 | kuntsari www.kuntsari.fi UUTIS 4 PERJANTAI PÄÄKIRJOITUS PERTTU HEMMINKI perttu.hemminki@kunnallislehti.fi Laitetaanko Paimion rovastikunnassa hynttyyt yhteen. Seurakuntien luottamushenkilöiden joukossa saattaa olla enemmän yleistä muutosvastarintaa. Paimion rovastikuntaan kuuluvat Paimion seurakunnan ohella Liedon, Salon, Someron, Pöytyän ja Loimaan seurakunnat sekä Paraisten suomalainen seurakunta. PAIMIO Perttu Hemminki Olisiko Paimion rovastikunta sopivan kokoinen yksikkö ohjaamaan kaikkien siihen kuuluvien seurakuntien taloutta ja hallintoa. Koulurakentamisessa ja sisäliikuntahallissa on riittävästi työsarkaa. . Kirkkolaki määrittelee, että seurakunta on taloudellishallinnollinen yksikkö. Paimion seurakunnan kirkkoherra Miika Rosendahl korostaa, ettei mitään päätöksiä ole tehty, vaan edelleenkin ollaan keskusteluvaiheessa. Kriittinen tarkastelu paljastaa usein suunnitelmien heikkoudet. Nykyinen Salon seurakunta on käytännössä pitkälti sama kuin entinen Perniön rovastikunta. Myös tieinvestointien kohdalla vedetään tiukkaa linjaa. Luottamushenkilöpuolellakin nähdään tarve muutokseen ja kevyempään byrokratiaan. Käytännössä ainoa lähiaikojen merkittävä tietyöhanke on – Koivulinnan alueen kaavateiden ohella – Koskelantien saneeraus. Viranhaltijoiden vakuuttelu on jo alkanut, eikä se ilmeisesti ole ollut edes kovin vaikeaa. Osaamiseen liittyvää yhteistyötä. Teknisen lautakunnan ehdotuksessa se on ajoitettu ensi vuodelle. Toisaalta suunnilleen näin on jo käynyt aivan Paimion naapurissa. Teknisen lautakunnan tuore investointiesitys koostuu pääosin kouluja liikuntahallirakentamisesta. Varsinkin kun yhteen ja samaan yksikköön niputettaisiin myös seurakuntien luottamushenkilöhallinto. Olisikohan siihen edes juridisesti kestäviä perusteita. Jos uudistusta ryhdytään toteuttamaan, saa kukin seurakunta vapaasti päättää, lähteekö mukaan vai ei. . – Ehkä kaikkein suurin huolenaihe on juuri paikallinen identiteetti ja että kuinka sille käy, Rosendahl sanoo. Rahaa Koskelantiehen on tarkoitus käyttää 175.000 euroa. . Lisäksi seurakuntien välillä on ollut työntekijätapaamisia, joissa on käyty yhdessä läpi mahdollisen yhdistymisen haitat ja hyödyt, Rosendahl kertoo. Siihen liittyen tuomiokapituli antoi myöhemmin tehtäväksi käydä aiheesta keskustelua rovastikunnittain teemanimellä Rovastikunta 2030. Taustalla piilee ajatus, että kirkon jäsenmäärän pudotessa – ja kaupungistumisen jatkuessa – on varauduttava pienten maaseutuseurakuntien toimintaedellytysten nopeaankin heikkenemiseen. Osa niistä sijaitsee Paimion liepeillä, osa melko kaukana näiltä tanhuvilta. Paimion seurakunnasta siihen kuuluvat kirkkoherra Miika Rosendahl, seurakunnan talouspäällikkö (virka avoinna), kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pauli Rastas ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Elina Järvinen. Kriittisyys ulottuu muun muassa tiehankkeita koskeviin valtuustoaloitteisiin. Ainakaan vielä. Muita miljoonaluokan rakennushankkeita ei ole näköpiirissä. Taustalla piilevät kirkon jäsenmäärän aleneminen ja maaseutuseurakuntien heikkenevät näkymät. Mutta toki on myös vastustusta. Sen seitsemän seurakuntaa Paimion rovastikuntaan kuuluu seitsemän seurakuntaa. Myös kaupungin strategia on huomioitu. Keskeinen kysymys on, että kannattaisiko näiden seurakuntien taloudenhoito, kiinteistötoimi ja hallinto niputtaa yhteen, jolloin Paimion rovastikunnasta muodostuisi jäsenseurakuntiensa yhteinen taloudellis-hallinnollinen yksikkö. Asiaa on jouduttu tarkastelemaan paitsi teologiselta myös juridiselta kannalta. Ratkaisijan roolissa eivät ole tuolloin seurakuntien viranhaltijat, vaan vaaleilla valitut kirkkovaltuustot. Sisäliikuntahalliin kuluu ensi vuonna 2,5 miljoonaa euroa. Säilyykö identiteetti. Paimion kaupungin tekninen toimi on valmistellut esityksen ensi vuoden talousarvion investointiosaksi ja vuoteen 2029 ulottuvaksi investointisuunnitelmaksi. Siihen kykeni jo varhainen Heidelberginihminen. Lääninrovasti Risto Leppänen ja hiippakuntasihteeri Mika Piittala – joka on myös talouden asiantuntija – ovat käyneet jokaisessa seurakunnassa kuulemassa ajatuksia ja näkemyksiä. Sitten on vain sovittava työpanosten vaihtokaupoista. . . Näkemyserojakin on ollut. . Kriisiseurakuntia Paimion rovastikunnassa ei ole. Vistan puukoulun peruskorjauksen suunnittelu jatkuu 50.000 eurolla ja sen korjauksiin merkittiin 1,5 miljoonaa vuoteen 2027. Eräs keskeinen pelko on, että paikallisuus ja oma päätösvalta vähenevät. – Keskusteluja on käyty jo aika pitkäänkin. Olisi utopistista ajatella, että valtio tulee pelastajaksi. – Työntekijäpuolella on pohdittu myös sitä, että joudutaanko kulkemaan pitkiä matkoja ja että tuntevatko seurakuntalaiset enää yhtä hyvin työntekijöitään, jos uudistus toteutuu. Metsästyssaaliit olivat parempia, kun toimittiin kimpassa. Ajatuksena on taloudenhoidon, kiinteistötoimen ja hallinnon yhdistäminen. Nyt pohditaan, voisiko myös rovastikunta olla kirkkolain tarkoittama seurakunta/taloudellis-hallinnollinen yksikkö – yhteisen luottamushenkilöhallinnon kera. Kirkon jähmeän organisaation sisällä ajatus on likimain radikaali. Esitys on laadittu kaupunginhallituksen tiukan kriittisen ohjeistuksen pohjalta. Kriivariin reilut 5,4 miljoonaa Lautakunnan ehdotuksessa suurin yksittäinen investointi on Kriivarin koulun laajennus ja saneeraus 5,4 miljoonaa euroa. Työryhmä on ollut koolla 3-4 kertaa vuotta kohden. Sen jälkeen alkaakin Hanhijoen koulun saneerauksen suunnittelu ja itse saneeraus on kolmen miljoonan hanke vuosina 202829. Se ei välttämättä ole huono seikka. . Yksikään Paimion rovastikuntaan kuuluvista seurakunnista ei kuitenkaan ole kriisiytynyt tai kriisiytymässä. . Varsinaisia uhkakuvia ei kannata maalailla, mutta uudistavaa strategiatyötä on tehtävä jo nyt. . Koulurakentamisessa on vielä Vistan koulun kakkossalin korjauksiin 100.000 euroa. Asia taitaa olla todellakin niin, että Kirkon ja seurakuntien on selviydyttävä itse. Varsinais-Suomessa käydään parhaillaan tuomiokapitulin aloitteesta ja johdolla keskustelua teemanimellä ”Rovastikunta 2030”. . Lisäksi sijaistaminen olisi paljon helpompaa yhden ja saman yksikön sisällä. Vireillä olevan muutoksen uskotaan toteutuessaan lisäävän asiantuntijuutta esimerkiksi taloudenhoidossa ja kiinteistöjen saneerauksessa. Paimion rovastikuntaan kuuluvien seurakuntien tulevaisuus on nykypäivää huomattavasti ankeampi, jos asioiden annetaan vain edetä omalla painollaan. Selkeitä riskitekijöitä on näköpiirissä. Se pelko ei ole aiheellinen. Samalla voisi uusia myös tienviitan. Tuomiokapitulin tehtävänä on nyt saada seurakunnat – muuallakin kuin Paimion rovastikunnassa – luottamaan siihen, että yhteistyöhön kannattaa panostaa ja että sen hyödyt ovat kiistattomat. Ne ovat pikemminkin melko vakavaraisia. Mikään hanke ei ole valmis toteutettavaksi ennen kuin se on mankeloitu huolellisesti monelta kantilta.. Paimio kriittinen uusia isoja investointeja kohtaan . Yksi isoimmista huolenaiheista on Kirkon jäsenkato
Mielestäni yhteistyötä koskeva asiakokonaisuus on hyvä kartoittaa pohjia myöten. – Mutta jos kriisejä alkaa ilmetä, niin sitten on varmaan jo pakkokin tehdä liitoksia. – En ole suinkaan tyrmäämässä tätä hanketta. KUNNALLISLEHTI perjantaina 4.10.2024 5 Kerro uutisvinkki toimitus@kunnallislehti.fi, p. Berg ja kokoomus ovat Vistantie-aloitteessaan kiinnittäneet huomiota muun muassa tien huomattavaan kulumiseen sekä siihen, että ”suojatiekivetykset ovat osittain sortuneet ja muut laatoitukset tulleet käyttöikänsä päähän”. Kumpaakin tietä koskien on jätetty valtuustoaloite. PERTTU HEMMINKI Tiealoitteille ei punaista eikä vihreää, vaan keltaista PAIMIO Perttu Hemminki Koska uusiin investointeihin on lähivuosina suhtauduttava Paimiossa kriittisesti, ei tekninen lautakunta ole tässä vaiheessa halukas panostamaan esimerkiksi Neitsytlammentien päällystämiseen tai Vistantien merkittävään ehostamiseen. Nyt olisi Rosendahlin mielestä oivallinen hetki pohtia, kuinka paljon samojen alojen asiantuntijoita tarvitaan tällä melko suppealla alueella, jos seurakuntien taloutta ja hallintoa päädytään yhdistämään. Oikaisu Paraistenväylää koskevassa jutussa (1.10.) oli virhe. Vastauksena Bergin Neitsytlammentiealoitteeseen tekninen lautakunta toteaa, että vaikka Neitsytlammentie on päällysteen osalta eittämättä huonokuntoinen, ei tekninen toimi puolla päällystyksen määrärahan lisäämistä ensi vuodelle. Myös Paimion ja Sauvon seurakuntien liitos on sujunut Rastaan mielestä odotusten mukaisesti eli hyvin. Paimio kriittinen uusia isoja investointeja kohtaan Koskelantielle esitetään kunnostamisrahaa, mutta läpäiseekö esitys kaupunginhallituksen asettaman kriittisen seulan. – Tapahtui mitä tahansa, niin Paimion seurakunta pysyy pitkälti ennallaan. Melkoinen määrä työntekijöitä on jäämässä lähivuosina eläkkeelle seurakuntien palveluksesta. Samaan aikaan olen aidosti avoin myös muille vaihtoehdoille. Isännöimällä työpajan Paimion parantola -säätiö vahvistaa tavoitettaan profiloitua akateemisen vaihdon keskuksena arkkitehtuurin ja muotoilun aloilla.. Tällaiset isot rakennushankkeet vaativat paitsi kiinteistöpuolen asiantuntemusta myös vankkaa kilpailutuksen osaamista. – Nyt on tutkinnassa, lähdetäänkö yhteistyöhön rovastikunnan puitteissa vai perustetaanko seurakuntien välinen yhteistyörengas muunlaisista lähtökohdista. Parantolassa visioidaan kuvitteellinen kaupunki PAIMIO Paimion parantolassa rakentuu tulevana viikonloppuna kuvitteellinen kaupunki. Asialla on merkitystä muun muassa virkoja täytettäessä. – Täällä ensimmäinen askel on jo otettu, ja koen, että hommat ovat hoituneet hienosti. Kaikki kommentit olivat positiivisia, eikä mahdollisia identiteetti-ongelmiakaan noussut esille. Vaikka Paimion tekninen toimi on kriittinen ja säästeliäs huomauttaa se teknisen johtajan Juha Saarisen johdolla, että huolimatta kaupungin taloudellisesti tilanteesta tulisi sekä taloettä infraomaisuudesta pitää huolta siten, ettei korjausvelkaa siirtyisi kohtuuttomasti tulevaisuuteen. Kirkon peruskorjaus on kohtapuoliin alkamassa, eikä Mikaelintalon peruskorjauksessakaan kannata kovin pitkään vitkastella. Yksittäisen pienen seurakunnan rahkeet eivät aina ihan kaikkeen riitä, kirkkoherra Miika Rosendahl tuumii. – Ennen pitkää on joka tapauksessa pakko tehdä jotakin. Itse olen laajan ja tiiviin yhteistyön kannalla ja liputan tällä hetkellä aika vahvasti ”Rovastikunta 2030” -hankkeen puolesta. Ainakaan kovalla kiireellä. Vistantien kohentamisen puolesta on Bergin rinnalla kirjelmöinyt kokoomuksen valtuustoryhmä. Vistantien osalta tekninen lautakunta toteaa, että aloite koskien Vistantien liikennetilan selvittämistä on sisällöllisesti hyvä ja paikkansa pitävä. Mutta ei kuitenkaan niin kiireellinen, että rahaa löytyisi. Aalto-yliopiston opiskelijat osallistuvat 5.–8.10 Incomplete City -projektiin, jossa he suunnittelevat kaupungin yhteistyössä. 02 5888650/toimittajat Laitetaanko Paimion rovastikunnassa hynttyyt yhteen. Palvelujen turvaamisestahan tässä on ensi sijassa kyse, hän sanoo. PERTTU HEMMINKI ”Hyvä kartoittaa pohjia myöten” Paimion seurakunnan kirkkovaltuuston sauvolainen puheenjohtaja Pauli Rastas katsoo, että seurakuntien talouden ja hallinnon yhdistämistä kannattaa pohtia laajasti ja ilman ennakkoluuloja. Olisiko nyt hyvä hetki. – Siellä työntekijät tuntuivat olevan yhdistymisestä hyvillään. Paimion seurakunnasta matkustettiin vajaa kuukausi sitten Saloon kuulemaan kokemuksia peräti kymmenen seurakunnan yhdistymisestä. Paimion seurakunnalla on edessään suuret rakennushankkeet. Ykkösperusteluna on se, että Neitsytlammentien uudelleen päällystys on toteutumassa noin kahden vuoden kuluttua – vesihuollon saneerauksen yhteydessä. – Esimerkiksi Salossa hallintoa on saatu kevyemmäksi ilman, että paikalliset identiteetit katosivat. En usko, että Paimion rovastikunnassakaan mikään seurakunta paikallisena yhteisönä kovin suuresti järkkyisi, vaikka huomattaviakin uudistuksia tehtäisiin. Samat tutut kasvot ja oma tiivis jumalanpalvelusyhteisö, jossa ihmiset tuntevat toisensa ja pitävät huolta toisistaan. Niinpä saattaisikin olla viisasta toteuttaa uudistus mahdollisimman pian eikä vasta kaukana tulevaisuudessa, Rosendahl pohtii. Kun Sauvossa on järjestetty tilaisuuksia, niin aina pyydettäessä on saatu paikalle pastori, kanttori tai molemmat, Rastas sanoo. Kirkon jäsenkato, työntekijöiden rekrytoinnin vaikeus ja byrokratia-esteet on otettava vakavasti. Rauno Berg (kok.) on ollut aloitteellinen molempien teiden kohdalla. – Kun tulevaisuuteen katsotaan, niin jotain alkaa vääjäämättä tapahtua ennen pitkää. Yleissuunnitelmavaiheen kiertoliittymät on muutettu tiesuunnitelmassa valo-ohjattaviksi liittymiksi. Rosendahl näkee Paimion rovastikunnan seurakuntien olevan sikäli onnellisessa asemassa, että asioista voidaan keskustella yhdessä eikä ole pakko ryhtyä mihinkään. Rosendahl uskoo, ettei paikallinen hyvä katoaisi, vaan saattaisi jopa lisääntyä. – Jos tavoitteeksi otetaan nykyistä huomattavasti kevyempi hallintosysteemi, kannattaisi muutokset tehdä mahdollisimman pian – ennen kuin virkoja ja toimia ryhdytään täyttämään
KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 perjantaina 4.10.2024 KUNNALLISLEHTI 105 vuotta Paimio Sauvo Kaarina Väriloistoa iltataivaalla Mennyt syyskuu oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin Peimarin seudulla. Ylipäänsä on äärimmäisen harvinaista, että hellerajaa rikotaan missään päin Suomea enää syyskuussa. Kannattaa siis seurata sääennusteissa lämpöasteiden lisäksi myös kastepistettä. Viime vuonna kuukauden keskilämpötila asettui tasan 15 asteeseen, mikä on mittaushistorian korkein lukema. Tiivistyminen alkaa, kun ilma on tarpeeksi kylmää ja kosteaa: ilman kyllästystila vesihöyryn suhteen riippuu kuitenkin lämpötilasta. KUVAN TAKAA JUHANI PELTONEN Parasta aikaa. Kuukauden keskilämpötila asettui lopulta 13,7 asteeseen, ja lämpimämpää on ollut Piikkiön Yltöisten säähavaintoaseman mittaushistoriassa ainoastaan syyskuussa 2023, 1949 ja 1934. Sivun taustakuvan maiseman on taltioinut Juhani Peltonen Littoistenjärvellä. Sillä peitottiin vuoden 1968 syyskuun ennätys, jolloin lämpötila kipusi syyskuussa yhtä korkealle kolmena päivänä. Myös ilman epäpuhtaudet voimistavat auringon punaista valoa. Mitä kosteampaa ja pölyisempää on, sitä värikkäämpi iltarusko on odotettavissa. Kun saavutetaan kastepiste, eli lämpötila, jossa ilman suhteellinen kosteus on 100 prosenttia, alkaa vesihöyry tiivistyä pisaroiksi. Erikoisen menneestä syyskuusta teki kuitenkin kuukauden ensimmäinen viikko, jona aikana 25 lämpöasteen raja saavutettiin peräti neljänä päivänä. Aamun usva syntyykin, kun ilmassa oleva näkymätön vesihöyry tiivistyy pieniksi pisaroiksi. Pitkät punaiset valon aallonpituudet jäävät jäljelle, ja lyhyet siniset aallot, jotka keskipäivällä tekevät taivaasta sinertävän, siroutuvat pois. Syys–lokakuun taitteessa on puolestaan eri puolilla Peimaria ihasteltu sumuisia ja usvaisia, mutta myös purppuranväritteisiä maisemia. Purppuranväriset auringonlaskut puolestaan syntyvät, kun auringon ollessa kauempana valo joutuu kulkemaan pidemmän matkan ilmakehän läpi
– Moni joutuu muuttamaan pois Sauvosta, koska täällä ei ole asuntoja. SUVI PULLIAINEN Sauvon kunnanjohtajan Satu Simeliuksen toiveena on, että keskustaan saataisiin rakennettua esteetön rivitai kerrostalokohde, joka tarjoaisi asumista sekä vanhemmalle väelle että nuoremmille. Kunta on koittanut houkutella rakennuttajia rakentamaan uusia asuntoja, mutta toistaiseksi tässä ei ole onnistuttu. Toinen asia on jätevesijärjestelmät. Toinen syy, miksi asunnot eivät liiku, on että varsinkin Sauvossa myynnissä on paljon remontoitavia kohteita. Pahimmillaan aikaa on joutunut odottamaan kuusikin viikkoa. Yksi vaihtoehto asuntopulaan on rakennuttaa asuntoja omana kunnallisena vuokraasuntoyhtiönä. Varsinkin uusista rivitaloasunnoista on pulaa. Simeliuksen mukaan Sauvon asukasluku säilyy ennallaan synkimmissäkin ennusteissa. – Kaikki vesija jätevesiasiat pitäisi olla kunnossa. Nyt kun pankit ovat kiristäneet lainansaantiehtojaan, kohtuuhinta alkaa olla 200 000 ja 250 000 euron välissä. . Makuuhuoneita perheasunnossa pitää Peltolan mukaan olla vähintään kolme. ”Ihmiset eivät tänä päivänä osaa tai halua remontoida, joten kodin pitäisi olla muuttovalmis”, hän sanoo. Kun ostaja laittaa tarjouksen ehdoksi vesitutkimuksen, voi käydä ilmi, että oman kaivon vesi ei olekaan nykyasetusten mukaan juomakelpoista. Valtakunnallinen grynderi ei saa Sauvosta parasta tuottoa, jos sitä verrataan esimerkiksi Turkuun rakentamiseen, Simelius selventää. Tonttikauppa sen sijaan osoittaa piristymisen merkkejä. Myyntimäärät ylipäätään ovat laskeneet edellisistä vuosista. Kodit kuntoon Peltola on huolissaan siitä, että asuntokauppa jumittaa vaikean taloustilanteen lisäksi myös siksi, että pankeista ei tahdo saada aikaa lainaneuvotteluihin. Peltola kertoo, että aiemmin kohtuuhintaisen rajana pidettiin 300 000 euroa. KUNNALLISLEHTI 7 perjantaina 4.10.2024 UUTISET Jätä meille uutisvinkki: toimitus@kunnallislehti.fi p. – Taloja pitäisi huoltaa samalla tavalla kuin itseäänkin huolletaan. SAUVO Suvi Pulliainen Sauvossa on myyty jo pitempään eioota kohtuuhintaista perheasuntoa etsiville. Jos kohde sijaitsee kunnallistekniikan ulkopuolella, tuo se yleensä ostajalle ylimääräisiä kustannuksia. Kunnassa tehtiin muutama vuosi sitten kysely 65 vuotta täyttäneille, jossa kartoitettiin heidän asumisen toiveitaan. Sauvon kunnanjohtaja Satu Simelius kertoo, että kunnan omiin vuokrarivitaloihin on jatkuva jono. Mutta mitä tarkoittaa kohtuuhintainen, kiinteistönvälittäjä Anne Peltola. – Meillä oli yksi projekti jo hyvässä vauhdissa, mutta Varhan toiminnan käynnistymisen jälkeen se valitettavasti kaatui. Simelius kertoo, että suurin osa vastanneista halusi jatkaa asumistaan kotonaan, mutta jos sieltä olisi muutettava, haluaisivat he muuttaa kirkonkylälle rivitaloasuntoon, joko vuokralle tai omistusasuntoon. Simeliuksen mukaan tilanne tonttikaupan suhteen näyttää jo hiukan valoisammalta, vaikka rakentamisen huippuvuosista ollaan vielä kaukana. – Piilokysyntää asunnoille on paljon, mutta yksityisten asuntosijoittajien ja rakennuttajien vakuuttaminen on ollut tässä korkotilanteessa haastavaa, hän jatkaa. Väestöennusteiden mukaan Sauvolla ei kuitenkaan ole asukkaiden määrän kanssa hätää. Se on kunnan kannalta todella kurja tilanne, Simelius harmittelee. Varhan taloudelliset haasteet näkyvät tässäkin, vaikka tarvetta tällaiselle asumiselle olisi, Simelius selittää. Kohonneiden rakennuskustannusten ja korkeiden korkojen aika on haastavaa rakennusalalla, eikä pieni kunta välttämättä näyttäydy isoille firmoille houkuttelevana. – Siitäkin on puhuttu, mutta se on poliitikkojen päätettävissä oleva asia, Simelius sanoo. Asuinpinta-alaa olisi hyvä olla 100–120 neliötä, ja koska ollaan maaseudulla, arvostavat asukkaat isoja tontteja. Tällaisia kohteita Sauvossa tulee Peltolan mukaan myyntiin todella vähän. – Ihmiset haluaisivat muuttaa keskustaan, mutta emme pysty tarjoamaan asuntoa kaikille kyselijöille, Simelius sanoo. – Olemme etelän kasvuseudulla, joten tästä ei ole huolta. Jos nykyinen järjestelmä ei täytä jätevesiasetuksen kriteerejä, puhutaan äkkiä 10 000–15 000 euron lisäsijoituksesta, Peltola selittää.. – Hyväkuntoisia perheasuntoja minulle ei ole tänä vuonna tullut myyntiin kuin yksi tai korkeintaan kaksi, Peltola miettii. Asuntojen myyntimäärät ovat laskussa Sauvossa on pulaa kohtuuhintaisista perheasunnoista. 02 5888 650 / toimittajat, whatsapp 0504780 686 Kuka rakentaisi Sauvoon. . – Pankit määrittävät sen, mikä on kohtuuhintainen. Pitää tehdä remonttia eikä vain olettaa, että ostajalle kelpaa kaikki, sillä näin ei ole, Peltola sanoo. Kun aiemmin Sauvossa tuli myyntiin yli 30 asuntoa vuodessa, ovat määrät viime aikoina pyörineet 20–25 kohteessa. – Moni tontin ostanut odottelee, että korot alkavat laskea ennen kuin aloittavat rakentamisen, Simelius sanoo. Simelius kertoo, että Sauvon kunta on ollut yhteydessä asuntopulasta myös sote-alan toimijoihin, sillä kuntaan on jo pitempään kaavailtu senioritalotyyppistä asumista. – Rakennustoiminta on hyvin keskittynyttä varsinkin nyt, kun konkursseja on tullut niin paljon. Eli mitä keskituloinen saa pankista lainaa tällä hetkellä. Väestön kasvu vaatii rakentamista Sauvossa on tänä vuonna myyty kaksi omakotitalotonttia ja yhdestä ollaan parhaillaan tekemässä vuokrasopimusta. Sauvoon muuttajat kaipaavat Anne Peltolan mukaan asumisen helppoutta, omaa rauhaa ja luontoa. Mutta jotta väestö voi kasvaa, tarvitaan rakentamista. Rakentaminen on tällä hetkellä pahasti jäissä. – Ei mitään tuhannen neliön kaavatonttia, vaan puhutaan usean hehtaarin tonteista, Peltola avaa. Kiinteistönvälittäjä Anne Peltola toivoo, että joku uskaltautuisi rakentamaan Sauvoonkin, sillä ostajia kohteille löytyisi varmasti. Kunta kaipaisi lisää rivitaloasumista, mutta rakennuttajia ei löydy
Kaikki sulassa sovussa, aivan kuten ne on tähän maisemaan alun perin jo lähes 80 vuotta sitten suunniteltu. Keskellä peltoaukeaa virtaa Sauvonjoki, jota pitkin voi matkata kanootilla tai pienellä moottoriveneellä Karunan kautta merelle.. Kahdeksan kuukauden ikään ehtinyt Aatos-poikakin on viihtynyt uusissa maisemissa hyvin. Tätä maisemaa Iines Mäkinen, Tuomas Parkkunen ja Aatos-poika käyvät silmäilemässä silloin tällöin auringonlaskun aikaan. Sitten saavuimme nykyisen kotimme pihaan ja jotenkin kaikki palaset loksahtivat heti hyvin kohdalleen: oli sopivan kokoinen tontti, hyvässä kunnossa oleva asuinrakennus ja myös siistit piharakennukset. Alla oli jo kymmenkunta näyttöä, joten voi sanoa, että vertailupohjaa oli jo ihan mukavasti. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 perjantaina 4.10.2024 ASUMINEN Oma unelma löytyi metsäsaarekkeen suojista . SAUVO Jan Sundman Kun ajaa Sauvon keskustasta Sauvon-Kemiöntietä kohti Kemiötä, siintää oikealla maisemassa muutamaa metsäsaarekkeen aiheuttamaa poikkeusta lukuun ottamatta klassinen suomalainen näkymä: iso, syyskuisen kellertävän ruskeana näyttäytyvä kilometrien matkalle aukeava peltoaukea, jota halkoo vuosisatoja maataloutta tukenut jokiuoma; Sauvonjoki. Jossain määrin voidaan siis puhua myös takaisin kotikonnuille muuttamisesta. Joten todella rauhassa saa olla, vaikka matkaa Sauvon-Kemiöntielle ei olekaan kuin reilut sata metriä, Parkkunen huomauttaa. Seutu entuudestaan tuttua Siinä mielessä muutto Sauvoon ei ollut perheelle hyppy tuntemattomaan, että Mäkinen on kotoisin alun perin Paimiosta, ja Parkkunen Sauvosta. – Naapuri on tien toinen käyttäjä, mutta muuta liikennettä ei ole. Onhan tämä ollut sen jälkeen aika erilaista arkea kuin mihin Littoisissa ja opiskeluaikana Turussa oli tottunut. 1,5 vuoden näyttörumba Mäkisen ja Parkkusen asuntotiirailu alkoi toden teolla kuitenkin jo vuoden 2022 puolella. Pihapiirissä puolestaan ryhdissä seisovat entinen navettaja kuivurirakennus. Vuonna 1948 valmistunutta rintamamiestaloa on laajennettu vuonna 1987, ja nykyisin kahdessa kerroksessa tilaa riittääkin reilusti toista sataa neliötä. Koska haaveissa oli kuitenkin nimenomaan vanhan tilakeskuksen löytäminen, Kaksikerroksinen rintamamiestalo, iso punakeltainen navetta ja runsaasti tilaa liikkua ja hengittää. JAN SUNDMAN Iines Mäkinen ja Tuomas Parkkunen löysivät Sauvosta unelmiensa kodin. Mutta ainakin toistaiseksi voi sanoa, että pelkästään hyvällä tavalla erilaista, Mäkinen hymyilee. Lopulta unelma löytyi Sauvosta, ja pientilakeskuksessa arki on lähtenyt rullaamaan ensimmäisten kuukausien aikana mutkattomasti. Niitä asioita Iines Mäkinen ja Tuomas Parkkunen unelmissaan etsivät, ja sellaisen kohteen he lopulta Sauvosta myös löysivät. Iines Mäkinen ja Tuomas Parkkunen ehtivät etsiä asuntoa noin 1,5 vuotta ennen kuin tärppäsi. Pihapiirin vanha navettarakennus ja kuivuri ovat myös suoraryhtisiä, jonka lisäksi talon välittömässä läheisyydessä on myös maakellari ja grillimaja. – Vaikka olenkin kasvanut Paimiossa, on Sauvo tullut tutuksi isovanhempien mökkikuntana ja totta kai täällä on liikuttu muutenkin vuosien saatossa. – Kai tällainen vanha tilakeskus oli alusta asti jonkinlaisena unelmana, vaikka kävimme katsomassa myös muunlaisia kohteita ja myös Paimio–Sauvo-sektorin ulkopuolella. Kun katsoo rakennuskantaa tien varrella, näkyy myös, missä vaiheessa valtaosa peltoaukeaman laidalle muutamaan sadan metrin välein pystytetyt asuinrakennukset ovat kohonneet kohti taivasta: sota-ajan jälkeen, silloin kun rintamamiestaloja pystytettiin eri puolille Suomea kiivaassa tahdissa. Yhden metsäsaarekkeen kohdalla käännyn pääväylältä oikealle pienelle hiekkatielle, ja hetken kuluttua metsän siimeksestä avautuu näkymä kuin 1960tai 1970-lukulaisen kotimaisen elokuvan alkutekstien perään: sopivasti somisteltu rintamamiestalo, jota osin verhoaa vehreä omenapuutarha. Tähän näkymään ihastuivat myös runsaat kolmekymppiset Iines Mäkinen ja Tuomas Parkkunen aika tarkkaan puoli vuotta sitten. Tammikuussa syntynyt Aatos-poika pääsikin siis ensimmäiseen muuttorumbaansa käsiksi jo alle puolivuotiaana. Talon pihaan johtava tie päätyy käytännössä siihen. – Olimme jo jonkin aikaa etsineet tämän tyyppistä taloa Paimio–Sauvo-akselilta, ja ehkä vielä enemmän Sauvon suunnalta. Siinäkin mielessä Sauvo tuntui heti aika loogiselta kohteelta etsiä sopivaa kotia, Mäkinen sanoo. Asunto Littoisten Verkatehtaalla alkoi käydä pieneksi, ja vuoden 2023 aikana asunnonmetsästys sai vielä aimo annoksen lisäkierroksia, kun pariskunta sai tiedon perheenlisäyksestä vuoden 2024 alkajaisiksi. Vehreyttä, maisemia ja omaa rauhaa sekä tilaa, Mäkinen ja Parkkunen muistelevat keväistä iltapäivää nyt, kun kesä on vaihtunut syksyksi ja edessä on ensimmäinen talvi uudessa kodissa. Toukokuussa teimme sitten viralliset kauppakirjat, ja kesäkuun lopulla edessä olikin jo muutto.
Onko tielle kenties jonkinlaisia rasitteita. Minkälainen tie johtaa perille, kuka sen kunnossapidosta ja talvihoidosta vastaa. – Aatos sai ristiäislahjaksi isoisältään traktorin, joten sillä olisi sitten tarkoitus pitää tietä auki talvella. Lapsiperhe on otettu heti osaksi yhteisöä, ja esimerkiksi lapsiperheiden omassa Whatsapp-ryhmässä jaetaan jatkuvasti vinkkejä erilaisista aktiviteeteista, joita kunnan alueella järjestetään. – Niin ja eipä siitäkään ole vielä tietoa, miten paljon taloa pitää lämmittää, kun pakkaset saapuvat. Esimerkiksi sitä, mitä asioita välittäjiltä on tärkeää kysyä, ja mitä puolestaan kannattaa itse ottaa selville jo ennen varsinaista näyttöä. – Kaikkiaan sellainen yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen tuntuu olevan tärkeää. – Ja toinen asia on sellainen maaseudun tila ja rauha, joka on aivan erilaista. Ennen kaikkea se, mitä Mäkinen ja Parkkunen lähtivät alun perin Sauvosta etsimään, on löytynyt. Tai itse asiassa kalavedet ovat nyt jopa paljon lähempänä kuin ennen, Parkkunen miettii.. Ei sellaista oikein voinut kuvitella edes Littoisissa, vaikka sekään nyt ei vielä mikään valtavan hektinen asuinkeskus ole, Mäkinen sanoo. Littoisissa sellainen olisi tuntunut hölmöltä – mennä nyt taloyhtiön pihamaalle istuskelemaan ja katselemaan taivaanrantaa. Kiinteistörekisteriin tutustuminen antaa vastauksen jo moneen olennaiseen kysymykseen, ja toki välillä näytöissä huomasi, että aika paljon omaa aktiivisuutta vaaditaan, että saa asioita selville, Parkkunen miettii. Sekin kuuluu nyt meidän vastuulle. Mutta toki, voihan se tilanne olla sitten muutaman lumitalven jälkeen jo erilainen, Parkkunen hymyilee. Ensimmäinen talvi edessä Ensimmäinen puolikas kesä uudessa kodissa on mennyt vauhdilla, ja seuraavaksi edessä onkin hieman erilainen ajanjakso – pimeä, ja varmasti osin kylmäkin talvi. – Meidän har rastuksemme, eli ulkoilu, retkeily, valokuvaus ja kalastus ovat kaikki sellaisia, joita pystyy Sauvossa toteuttamaan oikein hyvin. Voi mennä pihalle ja olla vain tekemättä mitään sen erikoisempaa. Jo reilusti yli 70 vuoden ikään ehtinyt kuivurirakennus seisoo edelleen ryhdissään pihapiirin länsinurkassa. Vaivattomasti osaksi yhteisöä Sauvosta asuinkuntana perheelle on jäänyt ensimmäisten kuukausien perusteella pelkästään positiivinen mielikuva. Ja totta kai vanhassa tilakeskuksessa pitää myös olla traktori talven lumiaurauksia varten. Emme olleet edes ehtineet vielä muuttaa Sauvoon, kun vapputapahtumassa meidät toivotettiin jo tervetulleiksi tänne, Mäkinen naurahtaa. – Onhan se aivan eri maailma jos vertaa vaikka johonkin turkulaiseen kerrostalokaksioon. Seuraavaksi edessä lienee kylpyhuoneremontti, tuumivat Tuomas Parkkunen ja Iines Mäkinen. Myös kunnan palvelut ovat riittävät, eivätkä he ainakaan tällä hetkellä kaipaa mitään erityistä lisää. Moneen asiaan voi varautua etukäteen, mutta osa tulee varmasti myös yllätyksenä eteen. Eli oma tila ja rauha. Eikä mikä tahansa traktori, vaan klassikkomallin Massey Ferguson 135. KUNNALLISLEHTI 9 perjantaina 4.10.2024 Anne Peltola Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV, Kaupanvahvistaja 044 042 2494 anne.peltola@remax.fi RE/MAX Ainoa, Ainoa Oikea LKV Oy, Y-tunnus: 3137402-1 Anton Simolin Myyntineuvottelija 050 406 3664 anton.simolin@remax.fi ASUMINEN Kai tällainen vanha tilakeskus oli alusta asti jonkinlaisena unelmana. Toisaalta ainakin näin ennen ensimmäistä talvea asiaan suhtautuu ihan odotuksella ja innolla. opettivat lukuisat näytöt monia käytännön asioita matkan varrella. – Nyt voi laittaa Aatoksen ulos päiväunille vaunuissa, ja puuhailla itse samalla jotain muualla pihalla tai sisätiloissa itkuhälyttimen päässä. Täällä se on ihan ok, tai ei ainakaan kukaan ole näkemässä, Mäkinen naurahtaa. Iines Mäkinen Asuinrakennusta on remontoitu moneen kertaan sen 76-vuotisen elinkaaren aikana. Sekin selviää sitten tulevien kuukausien aikana, hän jatkaa
SAUVO Jan Sundman JALKAPALLO Turun Erotuomarikerho (TuEK) suosittelee jäseniään, eli toisin sanoen jalkapalloerotuomareita välttämään sekä paimiolais-sauvolaisen Peimari Unitedin että naantalilaisen VG-62:n pelejä loppukauden ajan. – Viralliseen kannattajayhdistykseen hän ei kuulu, mutta olemme antaneet kyseiselle henkilölle tapahtuman seurauksena porttikiellon Peimarin kotiotteluihin, sanoo Peimari Unitedin puheenjohtaja Olli Dahl. Myös Kolmosen tasolla. – Otteluihin aiemmin asetellut tuomarit ovat laittaneet pelit myyntiin, eli tarjolle muille erotuomareille. Syy, miksi TuEK suosittelee jäsenilleen boikotoimaan myös VG-62:n otteluita, liittyy Kolmosen sarjamanuaaliin. – Onhan niitä tuomareita myös, jotka eivät Turun Erotuomarikerhoon kuulu. “Itämeren tilan parantaminen edellyttää toimia koko valuma-alueella” (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010554212.html). TuEK on kerran aiemminkin tehnyt vastaavanlaisen suosituksen välttää tiettyjen joukkueiden pelejä, ja tuolloin tuomarit paikalle lopulta saapuivat. Erikoisella episodilla on välitön vaikutus tulevan lauantain sarjan päätöskierrokseen ja sen kahteen otteluun: Turussa pelattavaan Åbo IFK– VG-62:een ja Sauvossa pelattavaan Peimari Utd–PIF:een. Kyllä asialle siis selvästi jotain tehdään, mutta varsinaisesti Sauvon kohdalta en heti löytänyt oikein mitään toimenpiteitä, en edes mainintoja valuma-alueen toimenpiteistä. Lännessä päin on selkeästi enemmän (ainakin helposti löytyy tietoa) toimenpiteitä Itämeren suojelun saralla: Hepojoen(Valonia), Paimionjoen jne. – Varmaan näin onkin, mutta emme me kerhona ainakaan painosta ketään jäsenistämme menemään paikan päälle otteluihin, jossa turvallisuus voisi olla uhattuna. Ja voisiko olla niin että ne esiintymät täällä ovat lisääntyneet. Niin VG-62 kuin Peimarikin ovat somessa ihmetelleet TuEKin suositusta yksittäisen katsojan törttöilyn takia. – Sain itsekin takille smoothieta jonkin verran, ja olihan se yllättävä tapaus kaikkinensa. Sieltä löytyi myös hieno maininta sauvolaisten peltojen kipsikäsittelystä! Etelässä Kemiökin näyttää päässeen toimenpiteissä liikkeelle. Salolla on Itämeren suojelusta mainintoja kaupunkistrategiassa, Halikonlahti-ohjelmaa, jne. Olli Hyppänen Kirjoittaja on espoolainen, joka on mökkeillyt Sauvossa perheineen yli 20 vuotta. Sarjassa on joukkueita niin yliopistoista kuin myös ammattikorkeakouluista. Hän kuuluu Sauvon vapaa-ajan toimikuntaan. Mutta tulikohan niihin hankkeisiin loppujen lopuksi rahoitusta…. Hesarin pääkirjoitus sunnuntaina 14. – Kävimme peliä tuomarin kanssa yhdessä läpi ottelun jälkeen ja hänkin totesi, ettei se ihan parhaalla mahdollisella sujunut tuomaritoiminnan suhteen. Syynä suositukseen on viime viikonloppuna VG-62:n ja Peimari Unitedin välisen Kolmosen ottelun jälkimainingeissa tapahtunut episodi, jossa ottelua tuominnut Niilo Heikkinen sai yleisöstä päälleen smoothien, eli hedelmä-, marjatai vihannespirtelön. Kesän aamukahvipohdintaa TuEK asetti Peimari Unitedin pelit pannaan . Taas tänä kesänä siltä tuntui, saunasta uimaan meno oli monesti siinä-ja-siinä. Varmasti Sauvossakin on asia esille nostettu. heinäkuuta sattui osumaan silmiin aamukahvia juodessa mökin terassilla. JAN SUNDMAN Palloliitto: ”Ei meidän vastuulla” – TuEK: ”Palloliiton pitäisi ottaa koppi asiasta” Naantalin smoothie-episodissa seuraava käänne on se, saapuuko lopulta lauantaina kukaan tuomitsemaan kahta Kolmosen päätöskierroksen ottelua, joista toisena on Peimari–PIF Sauvossa. JÄÄKIEKKO Paimion jäähalli OP-Areenassa pelataan lauantaina korkeakoulutason jääkiekkoa, kun toisistaan mittaa ottavat Turun yliopiston lääkeja oikeustieteen opiskelijoista kasattu FLL Hockey ja Helsingin yliopiston lääketieteen opiskelijoista muodostettu sarjan tulokasjoukkue HC Kyfoos. Kotijoukkueen vastuu ottelutapahtuman järjestyksenpidosta ei poista vierasjoukkueen vastuuta omista kannattajistaan. . Olen viettänyt aikanaan (ennen Sauvon mökkiä) paljon kesiä Espoon edustan ulkosaaristossa ja olen joutunut kohtaamaan valtavat paksut sinilevälautat ulkomerellä ja saaristossa. Eikä VG-62:sta rangaistu oikein mistään, mitä kentällä tapahtui, Dahl kertaa. Nyt meiltä puuttuvat ottelusta tuomarit, mutta käsittääkseni Palloliiton velvollisuus on tuomarit peleihin järjestää. – Aika ylimitoitetulta tuntuu, Dahl sanoo. – Otteluun oli jo merkitty tuomarit, mutta he vetivät oman osallistumisensa pois suosituksen seurauksena eilen keskiviikkona. Länsipuolella näyttää toimivan aktiivinen yhdistys kylläkin, mutta pienellä alueella vain, toistaiseksi. Siten vastuu siitä, että otteluihin saadaan tuomarit, on hänen mukaansa otteluihin alun perin asetelluilla tuomareilla. Juoman Heikkisen päälle heitti yleisössä ilmeisesti Peimari Unitedia kannattanut henkilö. Peimari Unitedin hyökkääjä Pedro Dinizille näytettiin viime lauantain ottelukierroksella punaista korttia, ja siitä alkoi tapahtumien kierre, joka johti lopulta Turun Erotuomarikerhon jäsenilleen antamaan suositukseen boikotoida sekä Peimarin että myös Naantalin VG-62:n pelejä Kolmosessa. Miten niin voi olla, vaikka asialle on koitettu tehdä vuosien kuluessa paljon. Näyttäisi siis siltä, että ainakin nämä kuusi tuomaria noudattavat TuEK:n suositusta boikotoida kyseisten joukkueiden otteluja, Palloliiton kilpailuja erotuomariasiantuntija Sami Kattelus vahvistaa. No, siitä innostuneena tai kimmastuneena päätin vilkaista mitä täällä tehdään Itämeren (rannikkovesien) tilan parantamiseksi. Itämeren tilasta varsinkin sinilevätilanteesta puhuttiin taas tänä kesänä paljon julkisuudessa jo kesäkuusta lähtien. Otteluun on vapaa pääsy. Kieltämättä tilanteet, joista punaiset tulivat, olivat aika erikoisia. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 10 perjantaina 4.10.2024 URHEILU & MIELIPIDE Taas on mökkiläisten kesäsesonki takana ja on aika laittaa mökit talviteloille ja mökkimuistot talteen. Paimionjoki-yhdistyskin vaikuttaa hyvin aktiiviselta. Toisella jaksolla punakortti viuhui myös toisen keltaisen seurauksena Peimarin laitapelaaja Ninpa Tsopgnille. Yksittäistä ottelua enemmän olen huolissani erotuomareiden turvallisuudesta. En nyt sen suurempaa tutkimusta tehnyt, kunhan netistä selailin. Ottelu on osa viime kaudella perustettua valtakunnallista korkeakoulusarja FCAA:ta. Vaikkapa myös tänne etelä-Sauvon suuntaan, ei vain “Sauvon länsirannikolle”. Lapsia en olisi sinne laittanut uimaan. Tiedän, että yksi nuori tuomari miettii nyt vakavasti koko harrastuksen jatkamisen mielekkyyttä, Laaksonen huomauttaa. Jotkut viettävät tietysti loma-asunnoillaan aikaa vuoden ympäri, mutta on kesä kuitenkin vapaa-ajan asukkaalle usein sitä parasta aikaa, koska vapaa-aikaa osuu eniten kesälle! Pääkaupunkilaisena asukkaana minulle tulee myös kesälomalla Helsingin Sanomat (tietenkin luen myös Kuntsaria). Dahl oli itsekin siinä mielessä tapahtumien keskiössä, että välikohtauksen sattuessa hän käveli Heikkisen kanssa kentältä pois päin. Heittäjä ehti vain sanoa tuomarille, että ”hei tuomari!”, ja sen jälkeen smoothie jo lensikin kohti, Dahl ihmettelee. Turun Erotuomarierho suosittelee jäseniään välttämään sekä paimiolais-sauvolaisen Peimari Unitedin että naantalilaisen VG-62:n pelejä loppukauden ajan. Ei meillä ole varaa menettää yhtään nuorta erotuomaria lisää. Tämä on samalla kannanotto Palloliiton suuntaan, että järjestyksenvalvonta ottelutapahtumissa otettaisiin vakavasti. Vastaavaa ei täällä sisäsaaristossa ole tullut vastaan, mutta sinilevää kyllä. Käsittääkseni esimerkiksi Naantalissa ei ole ollut minkäänlaista järjestyksenvalvontaa, ihmettelee Turun Erotuomarikerhon puheenjohtaja Jorma Laaksonen. Mitä lisätoimenpiteitä voitaisiin Sauvossakin tehdä Itämeren tilan parantamiseksi, askel kerrallaan, mutta koordinoidusti ja johdetusti. Korkeakoulutason jääkiekkoa lauantaina Paimiossa KOLUMNI. Siinä todetaan muun muassa, että kotijoukkueen seura vastaa kaikilta osin ottelutapahtumasta ja sen turvallisuudesta. Heistäkin voi löytyä henkilöitä, jotka nappaavat pelit itselleen tuomittaviksi. Kolme punakorttia ihmetyttivät Alkusiemen tulistuneen katsojan tunteenpurkaukseen lienee kylvetty jo noin tuntia aiemmin kentän puolella, kun samassa hetkessä Peimarilta ajettiin kentältä punaisten korttien seurauksena aivan ensimmäisen jakson lopussa sekä hyökkääjä Pedro Diniz että myös päävalmentaja Sergio Vieira. Hän lisää myös, että Palloliitolla ei ole velvoitetta erotuomareita otteluihin enää tässä vaiheessa järjestää, koska myyntipäätös on tehty vain kahta päivää ennen ottelua. Ympäristönsuojelun vastuulla on “toteuttaa toimenpiteitä” ja kehittää mittareita”, mutta aika vähän on niitä oikeita toimenpiteitä “koko valumaalueen” parantamiseksi. Joukkueet ja ottelutapahtuma on valmiina, mutta tuomarit puuttuvat, tuumii Peimari Unitedin edustusjoukkueen joukkueenjohtaja Jarmo Anttalainen. Sauvon rannikkovesien tilaan vaikuttaa varmasti Sauvon omien toimenpiteiden lisäksi se mitä idässä, lännessä ja etelässä tapahtuu. Lauantainen Paimiossa pelattava turkulaisten ja helsinkiläisten korkeakouluopiskelijoiden välinen otatus alkaa lauantaina kello 15. Mistä tuomarit lauantaille. valuma-alueilla, jotka ovat selkeästi konkreettisempia ja varmasti vaikuttavampiakin
KAARINA Apua AlAnon vertaistukiryhmästä. 050 528 6041 tai sp. Kahvitarjoilu klo 11.30-12.30. perhekerhopäivä lapsiperheille klo 10-15 välisenä aikana oman aikataulun mukaan. Järjestelyissä mukana Eläkeliiton Paimion yhdistys. Toimintaan ja tapahtumiin voit tutustua kotisivuillamme. Tervetuloa osallistumaan ja seurustelemaan. 6.12. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 €. Lisätietoja hankkeesta ja koulutuksista myös osoitteessa raitti181.com. Kaarinan Al-Anon kokoontuu joka ke klo 18.30 Mäkitupalaisenkuja 2 toimintakeskus Touko. Ohjelma: Ke 9.10. Tervetuloa tapahtumiin mukaan. Piikkiön Eläkkeensaajat Ry. klo 15 ja ke 9.10. * Toivoa naisille -rukouspiiri klo 18 Mikaelintalolla. klo 14 Paimion Kaupungintalolle. Boccia klo 12, Pontela. klo 12 kaupungintalolla, Paimiosalissa. Ilmainen minikuntosali käytössä aukioloaikoina. Ma 7.10. Katya Kostiuk, Pyhän Klemensin laulajat joht. nettisivulta. naisten sauna klo 18 Karunan Urheilijoiden rantasaunalla (Nuorisotalont. p. * Mikael-ilta klo 16 Mikaelintalolla (Pyölint. Tavataan Tiistaisin Tillillä. Ti 8.10. Kamarikuoro Krysostomoksen konsertti klo 15 Paimion kirkossa. Lippuja on enää hyvin rajoitetusti ostettavana Kenkätaivaasta. Autoista romutustodistus. * Laulun iloa –syyskonsertti klo 18 Sauvon kirkossa. Talviuinti/avantouinti alkaa pe 4.10. Komediateatteriin. Samalla on mahdollisuus mitata käsien puristusvoimaa. Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:43 18:50 07:01 19:32 Lauantai +12°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:46 18:47 07:03 19:29 Sunnuntai +12°C 6 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:48 18:44 07:06 19:26 Maanantai +13°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:50 18:41 07:08 19:23 Tiistai +13°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:53 18:38 07:11 19:20 Rakkaamme Soini Johannes Rusi * 31.5.1934 Uusikirkko Vl † 6.9.2024 Sauvo Hiljaa voimat uupui lähdön hetki läheni. Viite 20241027. Jyrki Anttilan ja Johanna Rusasen konsertti 2.11. Kiittäen ja kaivaten Viola Seppo ja Mirja perheineen Läheiset ja ystävät Siunaus toimitettu. Eläkeläisyhdistysten yhteinen Bocciaturnaus klo 9, Pontela. Lisätiedot p. Paimion Karjalaseura ry. Juhlapuhujana Varhan Ikääntyneiden palvelujen ltk:n pj. To 10.10. Aamiaiskahvila klo 9 sekä ruokakassijako klo 9.30 Sauvon srk-talossa. Katri-Helenan Joulukonsertti 8.12. (pariton vko) ja pelikerhot kokoontuvat Tillillä klo 12 alkaen. Vapaa pääsy. Varhan Palveluohjaaja paikalla 16.10. Kaikki tervetulleita. Paimiossa: Pe 4.10. Ma 7.10. 560). retki Salon perhepuistoon. Muistikerho ti 8.10. Pe 11.10. Ota mukaasi jumppatossut/ lenkkarit, alusta ja juomapullo. Jumppa sopii kaiken ikäisille sekä miehille että naisille. Ke 9.10. klo 12. vanhustenviikon arkimessu klo 13 Sauvon kirkossa. Hirsitien torilta. 8.00–17.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. Eläkeläisyhd. Hyvinvointitori Tupasvilla: Hepojoentie 7, Piikkiö. klo 18. Karjalaisia perhepelejä, kyykän opettelua, piparkakkujen koristelua ym. PAIMION RASTI Viikonloppuna Edarien kotileiri Rastituvalla. Ke 9.10. Lehmirannan joulupäivällinen ja sen jälkeen Kai Hyttisen konsertti on pe13.12.2024. klo 10 Tupasjumppa. Kerho klo 12, Esteetön kuntosali ym. Omatoiminen osallistuminen Vanhustenviikon pääjuhlaan ti 8.10. Taapparukset klo 9, Pontela. Ti 8.10. Musiikki/lauluryhmä klo 10, Pontelan yläkerta Ti 8.10. Hankkeen koulutusten ilmoit. Tuolijumppaa Tillintuvalla ma 7.10. klo 16-17 Vistan koulun II-salissa. Toiminnastamme lisää www.elakeliitto.fi/ sauvo-karuna. ja ilm. Elonheimo, Moilanen, Airola. RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla. Ke 8.1.2025 on varattu lippuja Paimion teatterin komedianäytelmään Kekkosen tytär. * vanhustenviikon iltahartaus klo 18 Paimion kirkossa. Karunan urheilijoiden mökillä. Eeva Moilanen. Eräpäivä heti. To 10.10. Su 6.10. Kahvitarjoilu juhlan jälkeen. To 10.10. klo 10.30-11.15 ja Boccia klo 14-16 Tillillä. Ilmoit. Maanantaikerhoon 14.10, tulee luennoimaan Varsinais-Suomen Sydänpiiri ry:n projektisuunnittelija, sairaanhoitaja Merike Kujanen, aiheenaan: Liikkuen hyvää sydämelle. Ahdistaako läheisesi juominen. päättyy 11.10. Seniori kahvila avoinna klo 9-11, Muistoja menneiltä ajoilta klo 10.15-11. klo 13-14.30 Paimion pääkirjaston kirjastosalissa Luonto ja liikunta osana muistisairauksien hoitoa. klo 10 Yhteislaulut Risto Ruohosen kanssa. klo 14-16, musiikista huolehtivat Raimo Junnikkala sekä Antti Hakola, puffetti, järjestäjinä Sauvon kulttuurija liikuntapalvelut. Nyman, Lahtinen. Näihin tapahtumiin ottaa ilmoit. Tanssit Seuralassa ti 8.10. yhteinen Karaoke klo 15, Pontela. ”Pokka pitää” on näytöksen nimi ja perustuu huippusuosittuun samannimiseen tv-sarjaan. Paltanpuiston palvelutalo on kaikkien eläkeläisten kohtaamispaikka. 040 734 5040 tai leenam.jarvi@gmail.com Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen järjestämä avoin luentotilaisuus: Ti 15.10. klo 13.15-15.30. Moulin Rouge musikaali Helsingin kaupunginteatterissa. 14.10. Pelataan Skip-Boa, muita korttipelejä ja biljardia. Raitti 181 ry sai Varsin Hyvältä rahoituksen Digiosaavat raittilaiset -hankkeeseen. Retki on täynnä. 0400 883 354 tai yhd. sururyhmän aloitus läheisensä menettäneille klo 10-12 Mikaelintalolla. Pe 11.10. Paula Maisila. klo 12.30-13.30. Tervetuloa hankkeen esittelyiltaan Kalles Backasiin ke 9.10. mennessä. Lahtinen, Nyman. Nauti Cafe Astan korvapuusteista tänään.. 02-473 2602 Tänään on kansallinen korvapuustipäivä. alkaen klo 13.30. Tervetuloa. Hemmottelua, saunomista yhdessäoloa, salaattitarjoilu ja iltatee. messu klo 10 Sauvon kirkossa. Viite 20241030. www.kuntsari.fi Digilehti aukeaa maanantaina ja torstaina klo 20! www.cafeasta.fi Leipomo-Konditoria Ark. 15.10. ja 30.10. Kirkkokahvit kirkossa. klo 19 näytökseen. Halikko-viesti Salossa Su 6.10. Mikko Sidoroff: Vigilia. Joulupuuro Mikaelintalolla ti 3.12. Harrastustiistai 8.10. 24.10. www.paimio.elakkeensaajat.fi Vistan Martat. SAUVO Eläkeliiton Sauvo-Karunan yhdistys. Paimion Mikaelinkirkossa, tekstinlukijana Eija Heikkinen. Vuoronumerojen jako klo 11.15. klo 16. Pe 11.10. KUNNALLISLEHTI 11 perjantaina 4.10.2024 Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +11 +12 +11 3 Sää 4.10. Kaffetassi – aikuisten kohtaamispaikka klo 10-12 Wanhalla (Pyölint. Lehmirannan joulupäivällinen sekä Kai Hyttisen joulukonsertti, kahvit ja lopuksi tanssia pe 13.12. Kuntosali Kolinassa to 10.10. P. Liikuntaryhmä kokoontuu klo 11.30 kirjaston yläkerrassa (nuorisotila) Esteetön kulku rakennuksen takaa. Rosendahl, Kopponen, Penkkimäki. klo 14-16 Tillillä. 050 441 1115, netti: vsaa. kunnallislehteen Vanhustenviikko alkaa ma 7.10. Ennakkotiedote: Yhdistys varannut lippuja Kaarina-Teatterin näytelmään ”Rakastettu Johansson” ti 29.10. www.paimionseurakunta.fi www.facebook.com/paimionseurakunta PAIMION SEURAKUNTA¤ Paimio Sauvo Karuna PAIMIO Paimion AA-ryhmän kokoukset: Alkoholi ongelmana. Päivi Nurmi, Johanna Penkkimäki. www.paimionseurakunta.fi/perhepuisto Sauvossa ja Karunassa: Pe 4.10. Osoite on Korvenalantie 236 ja paikalle mennään omin kyydein. Paltanpuiston palvelutalo tiedottaa pe 4.10. Ilmoit. Vanhustenviikon iltahartaus 10.10. 3). 5, Karuna). Su 6.10. Tilaisuus on avoin kaikille hankkeesta kiinnostuneille. * ruokakassijako ja hartaus klo 11.30 Mikaelintalolla. Vuoden ensimmäinen teatterimatka tehdään Tampereelle 14.1. Elonheimo, Moilanen. Viestiliigan finaali Salossa. Kassien jakojärjestys arvotaan. klo 12-15 Tillintuvalla ”Pelejä ja piirakoita” Tarjolla piirakka-buffa ja erilaisia piirakoita voi ostaa myös kotiin. Musiikkia Jyrki Laineen ja Pentti Kaiturin johdolla klo 10.1511.15, Seniori kahvila avoinna 9-11.30 to 10.10. klo 13.15-14. * avoin saunaja uinti-ilta klo 17.30-20 Rantalassa (Hirvonpäänt. Huuliharppumusiikilla Raimo Kivinen klo 10.15-11.15 Seniori kahvila avoinna klo 9-11.30. fi. Ulkoilua Paltan kerhotalon pihalla, lounas klo 11.15 Wanhalla, voit myös ottaa omat eväät. 25.10. info Mikko Kaipainen, Kaarinan kaupunki, arpajaiset, vetovastuu hallitus. anneli.raikkonen@saunalahti.fi. Kokoontumiset torstaisin. Lämmin kiitos osanotosta. Su 13.10. Eläkeliitto Paimion yhdistys ry. Vanhustenviikon pääjuhlatilaisuus kaupungintalolla ti 8.10. toimija. Saunat (miesten ja naisten) ovat lämpimänä aina perjantaisin klo 17–19. Ma 7.10. 8.10. La 5.10. Lahtinen, Nyman. Paimion Eläkkeensaajat ry. Aihe: Taide evankeliumin eteenpäin viejänä Michelangelon Aatamin luominen vain yksi kirkkotaiteen mestariteoksista, alustus taidemaalari Harri Junnila. * iltamessu klo 18 Mikaelintalon kappelissa. Su 6.10. SAUVO KARUNAN URHEILIJAT Videojumppaa sunnuntaisin alkaen 6.10. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. www.paimio.fi Hentopalloa ke 9.10. Maksu käteisellä. Pirjolle p. Lisätied. Ke 9.10. Korttipelikerho klo 12, Pontelan yläkerta. Lippuja varanneille ne jaetaan Kaupungintalon aulassa 14.30 alkaen. kirkkomuskari ja leikkihetki klo 16.15-17.15 Sauvon srk-talossa. 050 522 4447. Lähtö Antellin jalanjäljissä retkelle klo 11.45. Ahtola, Laakso. Ti 8.10. Bocciaa to 10.10. Kahvitarjoilu kirkossa. Ma 7.10. Äitipiiri klo 18 Rantalassa. klo 13. Tarjolla juomia ja pientä suolaista. Boccia klo 9, Pontela. Kassit valmiina, 1 kassi/talous, kasseja rajoitetusti. klo 18–19 Karunan Kalliorannassa, Nuorisotalontie 3. Leena Järvi, p. Väistyi vaiva, tuli rauha, uni kaunis ikuinen. keskiviikkoisin 19 ja lauantaisin 21 Pussitie 6, alakerta tien puoli. Avoinna keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9–12. Kahvitarjoilu. Lisätietoja Joukolta p. ti 8.10. 040 588 6377, maksut viitteellä 45557 yhdistyksen tilille 3.12. klo 15 tutustuminen Vuonue käsityökauppaan. 3). Poniratsastusta perheen pienimmille, Tervetuloa koko perheen voimin. perhekerho klo 9.30-11.30 Sauvon srk-talossa (Pappilant. on seuraava torstaitapaaminen Iskulla, vieraana Hanna Hella-Aro. 045-678 7936 www.romukuljetus.fi Paimion seurakunnassa on avoinna Kasvattajan määräaikainen virka ajalle 1.12.2024-30.11.2025 Hakuaika päättyy 16.10.2024 klo 13.00 Hakuohjeet ja tarkemmat tiedot www.paimionseurakunta.fi PAIKKOJA TARJOLLA Kuollut: Soini Johannes Rusi, 90 v. Suomal. Puuhastelua lapsiperheille, tarjolla aamupalaa. Moilanen, Lahtinen. URHEILUSEURAT YHDISTYKSET Aikuisten Olohuone ry toivottaa teidät tervetulleiksi Elämäni Sävel konserttiin 6.10. mennessä Annelille p. . PAIMIO PEIMARI UNITED Kauden viimeinen jalkapalloottelu Miesten kolmonen Peimari United PIF Hakkispaanalla la 5.10. Senori kahvila avoinna klo 9-11, yhteislaulut klo 10.15-11 ke 9.10. 2)
Sitä esittää Kamarikuoro Krysostomos, jonka toiminta saavutti hiljattain 20 vuoden rajapyykin. Kuoronjohtaja Mikko Sidoroff sävelsi juhlavuoden kunniaksi ruotsinkielisen Vigilia-teoksen. Laulajatyyppi olen ollut aina. – Kuoromme toiminta perustuu periodi-ajatteluun. Sauvolainen Maija Helamaa luonnehtii itseään ”krooniseksi kuorolaulajaksi”. Paino: Lehtitehdas, Salo 2024 Toimiston asiakaspalvelu on avoinna maanantaisin klo 8.30-12 tai sovittaessa. Useimmat kuoron jäsenistä eivät ole ortodokseja, mutta osa on. – Mutta musiikki on kokonaan uutta. Krooninen kuorolaulaja, Maija hymyilee. Lokakuun 6. Mikko Sidoroffin teokset ovat kuuluneet alusta saakka kuoron perusrepertoaariin, kertoo kuoro syyskuisessa tiedotteessaan. Kamarikuoro Krysostomos ei sijoitu maantieteellisesti millekään paikkakunnalle, sillä kuorolaisia on eri puolilta Suomea. Entä minkälaisena Sauvontiellä asuva tuore sauvolainen kokee uuden kotipaikkakuntansa meiningin. Osa kuoron toimintaideaa on tuoda uutta ortodoksista musiikkia tunnetuksi kantaesityksin. Uuden suomalaisen ortodoksisen kirkkomusiikin esittäminen on Krysostomos-kuorolle ja sen johtajalle Mikko Sidoroffille sydämenasia. Kokoonnumme vuosittain viitenä, kuutena viikonloppuna niille paikkakunnille tai seuduille, missä meillä on konsertti tai kaksi. – Musiikki edellä mennään. 13,50 €/kk Digisisällöt alk. Laulujen tekstit pohjautuvat ortodoksisen kirkkomusiikin sanastoon. Monimutkaiset harmoniat vuorottelevat kauniiden sävyjen kanssa muodostaen kokonaisuuden, joka tuntuu ennen kaikkea miellyttävän ajattomalta”, luonnehti Mats Liljeroos Nya Östiksen kritiikissä viime vuoden syksyllä. Siitä ei kuitenkaan ole muodostunut minkäänlaista kuppikuntajakoa. Pitkien a cappella -teosten kanssa on aina haastavaa saada aikaan jännite, joka kestää alusta loppuun saakka. Turun seudun ohella muun muassa Kokkolasta, Jyväskylästä, Kuopiosta ja Maaningalta. 7,90 €/kk Tarkemmat tilaushinnat ja -veloitukset: www.tilaajapalvelija.fi/tilausehdot JAKELUPÄIVYSTYS Puhelin: 02 269 3434, arkisin klo 6–16.30, viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 7–11 Verkko: www.tilaajapalvelija.fi/jakelupaivystys MEDIAMYYNTI Yritysasiakkaiden ilmoitukset kuntsari.fi > mediakortti. Hyvä meininki ja kivat kaverit, arkeologina työskentelevä Helamaa sanoo. PAIMIO-SAUVO-KAARINA toimittaja Jaana Pakarinen (02) 588 8617 Uutismedian liiton jäsen myyntineuvottelija Raija Korhonen (02) 588 8653 TOIMITUS päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 (050) 62476 tuottaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 MEDIAMYYNTI toimittaja Julian Rauhaniemi (02) 588 8669 myynti, asiakaspalvelu Sami Lindström (02) 588 8652 toimittaja Jan Sundman (02) 5888654 KULTTUURI Viisitoistaosainen Vigilia kajahtaa Paimion kirkossa PAIMIO Paimion kirkossa kuullaan ensi sunnuntaina uutta ortodoksista kirkkomusiikkia. Sidoroffin Vigiliassa on viisitoista osaa. – Sauvossa on kivaa! Ja paikkakunnan kokoon nähden paljon tapahtumia ja harrastusmahdollisuuksia. – Teos on näin ollen rakenteellisesti lähes identtinen Sergei Rahmaninovin Vigilian kanssa. PERTTU HEMMINKI Kamarikuoro Krysostomos on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen tasokkaimmista ortodoksisista kuoroista. PERTTU HEMMINKI. – Tutustuin opiskeluaikoinani Mikko Sidoroffiin, joka johti silloin yliopiston kuoroa. Sitä ennen hän ehti laulaa Turun yliopiston kuorossa usean vuoden ajan. Painovalmiit aineistot: edellisenä arkipäivänä klo 12 mennessä ilmoitukset@kunnallislehti.fi Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ISSN 0356-1801 (painettu) ISSN 2984-245X (digilehti) ISSN 1798-3681 (verkkolehti Kuntsari) toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 269 4644 Katja Hägg, kaupallinen johtaja, katja.hagg@ts.fi ILMESTYY TIISTAISIN JA PERJANTAISIN Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy. Näihin viikonloppuihin sisältyy myös harjoittelua ja uuden oppimista. Muita yhtäläisyyksiä ei taida oikein löytyä, nauraa Sidoroff, joka pitää Rahmaninovin Vigiliaa yhtenä hienoimmista a cappella -sävellyksistä. Hän on säveltänyt palveluksen niin sanotut kiinteät osat, jotka toistuvat viikoittain samanlaisena jokaisessa sunnuntaivigiliassa. Ei kuitenkaan vaikeasti omaksuttavaa, vaan levollista ja kauniisti soivaa. päivänä kello 15.00 alkaen Sidoroffin viime vuonna kantaesitetty Vigilia soi siis Paimion kirkossa. Toisinaan tekstejä resitoidaan samoin kuin ortodoksisissa liturgioissa. Kuoro on kantaesittänyt uutta musiikkia lähes vuosittain, useilta suomalaisilta säveltäjiltä. TILAUSHINNAT Varsinais-Suomeen jatkuvana tilauksena 1.6.2024 alkaen Painettu lehti ja digisisällöt alk. SONJA JOUTVUO Kuorossa hyvä meininki – kuten Sauvossakin Pari vuotta sitten Turusta Sauvoon muuttanut Maija Helamaa on laulanut Krysostomos-kuorossa viitisen vuotta. Valmistettavat ilmoitukset: materiaali 2 arkipäivää ennen julkaisua. KUNNALLISLEHTI 12 perjantaina 4.10.2024 ASIAKASPALVELU Tilausasiat ja yksityishenkilöiden ilmoitukset Puhelin: 02 770 2626, arkisin klo 8.15–16 Verkko: www.tilaajapalvelija.fi Sähköposti: asiakaspalvelu@kunnallislehti.fi Vistantie 19, Toimiston asiakaspalvelu maanantaisin klo 8.30 -12.00. ”Sidoroffin Vigilian sävelkieli on omintakeinen eikä oikein muistuta mitään muuta, mitä olen kuullut. Kuoro ottaa eri säveltäjien tilausteoksia säännöllisesti ohjelmistoonsa, viimeisimpänä Mikko Heiniöltä, Arttu Punkkiselta ja Pasi Lyytikäiseltä. – Oma vigiliani on sävelletty kuusiääniselle sekakuorolle ja se kestää noin tunnin. Tulevana viikonloppuna Krysostomos esiintyy paitsi Paimiossa myös Naantalissa. Hänen houkuttelemana siirryin myöhemmin Krysostomoksen riveihin