vuosikerta
Saukkojoella
Lounastreffit
Ihminen ja luonto L
KujaLan KosKettava KuvaKertomus ihmisen ja Luonnon Kohtaamisista varjo, vaLoista Kaunein antero taKaLan mustavaLKoinen gaLLeria · josé B. SU O M A L A I S E N
No 2/2010 8,90
L U O N NONKUVAUKSEN
ERIKOISLEHTI
25. ruiz ja sommitteLun saLaisuudet
assi
2
Luontokuva 2/2010
0400 191 348, jouni@klinga.fi Korpitie 36, 90650 Oulu toimitussihteeri Raisa Nevalainen raisa.nevalainen@gmail.com puh. Teknologian kehittymisestä huolimatta eläinkuvaajan peruskysymys on edelleen kuvauskohteiden löytäminen ja kuvattavien lähestyminen eläinten häiriintymättä. Varovainen kurkistus paljastaa, että etelänkihu tuli tarkastamaan, irtoaisiko rannalla lojuvasta "haaskasta" apetta. Omakohtaiset kohtaamiset villien eläinten kanssa herättävät myös halua toimia niiden puolesta.
Jouni Klinga,
päätoimittaJa
Luontokuva 2/2010
3
Kuva: Jouni Klinga
Julkaisija:. 040 530 9391 Aineisto: toimitus@luontokuva.org
Vakituiset avustajat:
Vesa-Pekka Peräkylä, Jorma Luhta, Raimo Sundelin, Jukka Palm, Vesa Kalervo Ekholm ja Jorma Peiponen.
Mustakulma-albatrossien perhe-elämää voi seurata ilman naamiointia lintujen siitä häiriintymättä. Eläinten totuttaminen ihmisten läheisyyteen herättää monesti myös kritiikkiä. Meseksi ristitylle veijarille se tiesi säännöllistä ruokailua, mutta vatsan täytyttyä kuvaajien oli turha odottaa malliltaan lisäkierroksia. 045 672 3003 / Kari Niemeläinen.
K
Ilmoitusmyynti:
Jouni Klinga
Paino:
Libris Oy, HKI Kannet: Multi Art Gloss 170 g/m2 Sisäsivut: Multi Art Silk 130 g/m2 Luontokuva ilmestyy kuudesti vuonna 2010: 3.2., 31.3., 26.5., 1.9., 17.10. Pääkirjoitus 02/2010
Eläimiä läheltä
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry
Kustantaja:
Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Toimitusjohtaja Jouni Klinga
Toimitus:
päätoimittaja Jouni Klinga puh. Jähmetyn paikalleni, ja hetken kuluttua nokan terävä isku läpäisee Gore-Tex -takin. Perusteena voi olla jopa pelko ihmisten tekemästä ilkivallasta, jos eläimet ovat liian luottavaisia. Perinteinen pakkastalvi kutisti saukkojen elintilaa ja niiden havainnointi oli helpompaa. Falkland 2/2010
Ulkoasu ja ilmoitusaineisto:
Jussi Leppänen / Neogen Design Oy puh. Paras lääke siihen on kansamme tutustuttaminen takaisin luontoon. ja 2.12.
Tilaushinnat ja -ohjeet:
Katso palvelukortti sivulla 83 Tili: Sampo Pankki 800015-1580956
Kansikuva:
Teppo Helo: Saukko
www.luontokuva.org/lehti
ISSN 1456-3592
uningaspingviinien "rantajengi" käyskentelee tunnista toiseen rantavedessä paeten aina välillä tyrskyjä hiekkarannalle. Mutta olkapäilleni tarrautuvat kynnet keskeyttävät kuvaamisen. 0400 601 357 luontokuva@neogen.fi
Tilausasiat ja osoitteenmuutokset:
puh. Aina ei tarvitse mennä meren taakse voidakseen kuvata ilman piilokojua. Lassi Kujalan artikkeli toisaalta vahvistaa, että monesti eläimille aiheutettujen kärsimysten taustalla on puhtaasti ajattelemattomuus ja välinpitämättömyys. Suolaveden kyllästämä hiekkapeili heijastelee pingviinien varjoja aamuauringossa ja ryömin aiheeseen uppoutuneena lintujen matkassa - saamatta juurikaan huomiota osakseni. Lyhyessä ajassa tieto kiiri ympäri valtakuntaa ja parhaina päivinä kymmenet kuvaajat saapuivat katsomaan ihmettä. Luontokuvaajalle lyhyt pakoetäisyys on vastaus yhteen kuvaamisen suurimmista haasteista, vaikka kuvaaja voi joskus kokea sen myös nahoissaan. Kajaanin saukkotreffit syntyivät, kun vesipeto rohkeni tarttua myös kuvaajien tarjoiluihin. Yksi tämän talven erikoisuuksista oli eri puolilla maata tavatut saukot. Esimerkiksi Kajaanissa saukko on luontokuvaajien toimesta saanut suuren joukon ihailijoita. Maapetojen puuttuminen on säilyttänyt lintujen pelottomuuden Falklandinsaarilla nykypäivään saakka
FX-muoto. Upouusi 12,1 megapikselin FX-kenno ja ISO-herkkyys, joka ulottuu vastaamaan jopa tasoa 102 400. Uusi Nikon D3S.
Uusi Nikon D3S. Nikonin D-video ja Tallenna valittu kuva -toiminto. ISO 200-12800. 9 kuvaa/s. Jopa sen, mitä silmäsi ei havaitse. Tallenna ohikiitävät hetket ja kuvaa loistavia videoita. Nikon D3S.. www.nikon.fi
Se vangitsee kaiken. Maailman edistynein kamera, jonka
4
suorituskyky Luontokuva 2/2010
loistaa myös hämärässä kuvattaessa. HD-video kuvanpoimintatoiminnolla.
Tilannekuvauksen uusi valtias kirjoittaa alan standardit uusiksi
Ruiz
H u H t i K u u to u Ko K u u 2 0 1 0
Pääkirjoitus Jouni Klinga. Luontokuvauksen alkeet Jorma Peiposen kuvauskoulu jatkuu objektiivin valinnalla.
58 66 68
Viimeinen kuva Jaakko Tähden pakkasmaisema.
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry Yhteystiedot ja jäsenhakemus.
Ihminen ja luonto Lassi Kujalan koskettava kuvakertomus luonnon ja ihmisen kohtaamisista. Luontokuvaajan muistio Vuodenajan kuvausvinkkejä ja seuraavien kuukausien kuun vaiheet sekä auringon nousut ja laskut. Jopin postia Luontokuvaaja Jorma Luhta kertoo kuvaamisestaan ja kuviensa taustoista. SLV ry:n jäsenetuja
70 72 74 76 80 83
Kuva: Tapio Kostet
Sommittelun salaisuudet Luontokuvaaja José Benito Ruiz. Taittajan näkökulma Hannu Hautalan tuotantoa kirjantekijän silmin.
30 42 50
Saukkotreffeillä
Kajaanin saukot ennennäkemättömässä kuvareportaasissa.
16
Luontokuva 2/2010
5. Sisältö
3 6 8 10 12
Kuva: José B. Näyttelyt VLK-näyttelykiertue ja luontokuvat esillä. Ajankohtaista Uutiset ja tapahtumat. Nuoren matkasssa Lehden toimitus poimii Luontokuva.orgsivuston Viikon kuvissa julkaistuja alle 18-vuotiaiden kuvia kertomuksineen. Tekniikka Uusia objektiiveja ja Kuvalon luontokuvakauppa.
Kuva: Lassi Kujala
Sundelinin seurassa Merellisiin kuviin erikoistunut luontokuvaaja Raimo Sundelin kertoo kuviensa taustoista. Varjo, valoista kaunein Antero Takalan mustavalkoinen galleria Lapin lumisilta tuntureilta. Lukijan kuva Keskustelupalstan aarteita katselijoiden kommentoimana
Liminganlahden lintukuvauspäivä kutsuu alan harrastajat kuumimman lintukuvauskauden kynnyksellä Liminkaan. Yhdistyksen jäsenet saavat jäsenkortilla 50% alennuksen sisäänpääsymaksusta. Lisätiedot: www.photokina-cologne.com
Vuoden Luontokuva -festivaali
Finlandia-talo 17.10.2010
6
Luontokuva 2/2010. Lisätiedot: www.liminganlahti.fi
Glanzlichter
Saksa 13.-16.5.2010 Etelä-Saksan luontokuvafestivaali järjestetään nyt 12. Lisätiedot: www.glanzlichter.com
Kunniamainintoja Italiasta
Neljännen Asferico 2010 -kilpailun tulokset julkistettiin huhtikuun alussa ja palkinnot jaetaan 16.-18.4.2010 järjestettävässä luontokuvatapahtumassa. Lisätiedot: www.asferico.com
Lintukuvia Liminganlahdella
24.4.2010. Lisätiedot: www.kuusamo.fi/naturephoto
Photokina-messut, Köln
21.-26.9.2010. Sergey Gorshkovin näkemyksen mukaan sudet ovat olleet villejä, koska ne on otettu kuvaamisen ajaksi pois tarhasta! Gorshkov on menestynyt viime vuosina lukuisissa eri yhteyksissä kohahduttavilla suurpetokuvillaan ja kiertänyt myös esitelmöimässä tuotannostaan eri puolilla Eurooppaa. kerran Munchenin länsipuolella. Sergey Gorshkov on ollut mukana myös Wild Wonders of Europe (WWE) -tiimissä. Tänä vuonna suomalaiset saivat kilpailusta kaksi kunniamainintaa: Juhani Kosonen Kotkasta kuvalla The Mosquito at the silver plated window ja Janne Heimonen Toivakasta kuvalla The King of the lek. Kilpailun mediakumppani BBC Wildlife - lehti tarjosi lukijoilleen laajan kuvareportaasin villien susien kuvaamisesta Venäjällä samanaikaisesti, kun joutui tiedottamaan maailman arvostetuimman luontokuvakilpailun voittajakuvan hylkäämisestä. Paljastuksen jälkeen Wild Wonders of Europe on erottanut Sergey Gorshkovin tiimistään ja poistanut kaikki hänen kuvansa palvelimeltaan.
Asferico-festivaali
Udine, Italia 16.-18.4.2010. Lisätiedot: www.kuvamessut.com
Susikäry jatkuu Venäjällä
Wildlife Photographer of The Year 2009 -kilpailun voittajaksi noussut susikuva hylättiin tammikuussa, kun paljastui, että "villi susi" olikin koulutettu tarhasusi. Italian suurin luontokuvatapahtuma. Maaliskuun puolivälissä WWE joutui kuitenkin pyörtämään aiemman ilmoituksensa, että Gorshkov on kuvannut luonnonvaraisia villejä susia. Kansikuvajutussa esiteltiin venäläisen Sergey Gorshkovin uskomattomia susikuvia. Tapahtuman päävieraana on Tui De Roy Uudesta-Seelannista. Lue lisää: www.asferico.com
Kuusamo Nature Photo
10.-12.9.2010. Mutta paljastukset susikuvaajien taustoista jatkuvat. Epävirallisissa keskusteluissa kuvaaja oli nimittäin kertonut, että "villit" sudet ovatkin asustaneet Tver-alueella tarhassa, josta käsin niitä on yhteistyössä paikallisten tutkijoiden kanssa kuljetettu eri kohteisiin kuvattavaksi. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry on myös tapahtumassa mukana omalla osastollaan. Ajankohtaista
Koonnut: JOUNI KLINGA
Kuva&Kamera 2010 Wanha Satama, HKI 10.-11.4.2010
Kevään merkittävin valokuvatapahtuma tarjoaa hyvän lähtölaukauksen kuvaussesongille
"En mää yhtään häpeä näyttää omia kuviani, vaikka ne onkin vähän erilaisia", Sinikka arvioi parin päivän tutustumisen jälkeen. Monipuolinen ohjelma oli saanut kiitosta jo ennakkoon ja tänä vuonna myös aihealueiden skaala oli laaja: Kuhmon kotkamailta pihapiirin ötököihin ja Etelämantereen pingviineihin. Tapahtuman perinteenä on, että virallisen ohjelman jälkeen jokainen osallistuja voi esittää 10 kuvan sarjan edellisen tapahtuman jälkeen ottamistaan kuvista. Viikonlopun esityksistä eniten keskustelua herätti Juha Haikolan Käkimultivisio. Esitettyjen kuvien joukossa saattoi vilahtaa myös päävoittaja, mutta valinta julkistetaan vasta 17. Nuorten sarjan voiton nappasi norjalainen Marcus Valeur. Pääpalkintona voittajat saivat viikon kuvausmatkan Skotlantiin. Lähes puolen tunnin esitys vei still-kuvien, videon ja luonnonäänien avulla ennennäkemättömiin tilanteisiin ja tunnelmiin käen perhe-elämässä. Mutta vastaaminen kannatti, sillä luurin toisessa päässä oli Florian Möllers Saksasta. Lue lisää: WWW.LUONTOKUVA.ORG
Käki lumosi Talvipäivillä
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n maaliskuiset Talvipäivät kokosivat Kiljavan opiston auditorion jälleen pullolleen Nurmijärvellä. Nuoret kuvaajat majoittuivat paikallisen luontokuvaajan Peter Crains:n kuvausreviireille ja huikeiden maisemien ohella kennolle tarttui muun muassa kiirunoita ja paikallisia jäniksiä. Toisinaan vapaaehtoiset miniesitykset jatkuvat pikkutunneille saakka. Janne oli juuri voittanut koskikara kuvallaan Wild Wonders of Europe -kuvakilpailun aikuisten sarjan. Sinikka Karento Mäntsälästä oli liittynyt yhdistykseen vasta viikkoa aiemmin, mutta päätti osallistua silti heti myös jäsentapahtumaan tuttavansa kanssa. Aktiivisemmin Sinikka harrastaa kuvaamista kesäkaudella, mutta on talven tykkyjäkin silti tullut kuvattua. Tilaisuuden viimeisen esityksen ajaksi sali hiljeni jännityksestä, kun hallitus esitteli koosteen Vuoden Luontokuva 2010 -kilpailun semifinalisteista. "Taiteellisesti ehkä pääsisin samalle tasolle, mutta esitykset ovat teknisesti tosi pitkälle vietyjä", hän vielä jatkaa ohjelman analysointia. Palkintomatkan vaiheista voi lukea tarkemmin blogikirjoituksista: www.janneheimonen.net/blog
Luontokuva 2/2010
7. "Viimeksi kuvasin toissapäivänä, kun puukiipijä tuli lintulaudalle!". lokakuuta Finlandia-talolla.
Pekka Kokon Kurki voitti ylivoimaisesti Talvipäivien kuvakilpailun.
Koskikara vei Heimosen Skotlantiin
Kuva: Janne Heimonen: Jump! Iltakymmeneltä jouluaaton aattona Janne Heimosen puhelimessa pirisi outo numero. Maaliskuun toisella viikolla Janne starttasi matkaan saatuaan ensin kilpailun sponsorilta omavalintaisen määrän kameroita ja objektiiveja mukaan testattavaksi. Viikonlopputapahtuma alkoi perjantain Lightroom-koulutuksella, jonka jälkeen päivät kuluivat kuvaesityksiä seuraten. Mutta jatkaa, että tapahtuman antia pitää vielä hiukan mutustella
Avoinna mala klo 1017, su klo 1015. klo 1217, 1.1.2011 klo 1217.
Suomea kiertävässä näyttelyssä ovat esillä Vuoden Luontokuva 2009 -kilpailun 9 sarjavoittajaa ja 21 kunniamaininnalla palkittua teosta. 3.6.24.6.2010 3.12.6. PallastunturinLuontokeskus 18.3.25.4.2010 Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, Muonio, Pallastunturit. Avoinna ke, pe ja su klo 1317.
Evokeskus 4.9.2.10.2010 Saarelantie 1, 16970 Evo. Avoinna masu klo 919. Avoinna tipe klo 917, la klo 1015. Avoinna ti, to ja pe klo 1017, ke klo 1020, la ja su klo 1217.
8
Luontokuva 2/2010. Avoinna masu klo 1018. Kuusamotalo 25.8.12.9.2010 Kaarlo Hännisen tie 2, Kuusamo. Avoinna tisu klo 1017. Heinolanlintutarha10.3.5.4.2010 A.F. Avoinna mato klo 1016, pesu klo 1014. Avoinna tisu klo 1018. LuontokeskusKellokas 1.27.7.2010 Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, Tunturintie 54, Äkäslompolo. Avoinna masu klo 1018. Avoinna mato klo 1118 ja pe klo 1116 sekä tilaisuuksien aikana.
Ylä-LapinLuontokeskusSiida4.23.5.2010 Inarintie 46, Inari. krs, Forssa. Keski-Suomenluontomuseo1.30.11.2010 Vesilinna, Ihantolantie 5, Jyväskylä. 14.24.6. Avoinna masu klo 917.
Kuva: Esa Mälkönen
ForssanLuonnonhistoriallinenmuseo 8.4.2.5.2010 Wahreninkatu 4, Forssan Kaupunginkirjasto 2. avoinna: mape 920, la 1016, su suljettu. Avoinna masu klo 917.
Kuva: Juha Haikola Kuva: Pasi Snellman Kuva: Jouni Klinga
Hämeenluontokeskus 7.31.10.2010 Härkätie 818, Letku (Tammela). avoinna: mato 1020, pe 1016, lasu suljettu. KalajoenMeriluontokeskus 4.27.11.2010 Jukupolku 5, Kalajoki. Aironkatu 3, Heinola. suljettu, 25.12. LuontokeskusUkko3.12.20102.1.2011 Ylä-Kolintie 39, Koli. Seitsemisenluontokeskus 4.29.8.2010 Seitsemisentie 110, Länsi-Aure. Arkticum 30.6.25.7.2010 Pohjoisranta 4, Rovaniemi. Näyttelyt
Vuoden Luontokuvat 2009 -näyttely
Malmitalo Ala-Malmin tori 1, Malmi, Helsinki. Avoinna tisu klo 1016. Avoinna masu klo 917.
Kuva: Petri Jauhiainen
Suomenmetsästysmuseo28.7.22.8.2010 Tehtaankatu 23 A, Riihimäki. Avoinna lasu klo 1016.
TerranovaMerenkurkunluontokeskus 15.9.24.10.2010 Museokatu 3, 65100 Vaasa. Poikkeukset: 24.12. Avoinna tipe klo 1118 ja lasu klo 1217. Luonto-jaopastuskeskusTammenterho 5.5.30.5.2010 Rantapromenadi 22, Ruissalo, Turku. Skierri,Tunturi-Lapinluontokeskus 1.27.6.2010 Peuratie 15, Enontekiö
(02) 4260 270. Avoinna tisu klo 1018. 31.3. Mielenkiintoinen sivujuonne karhun myyttiseen asemaan on etäisten sukukansojemme vielä elävä karhu-usko. 2010: Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1G, Helsinki, p. 22.1.18.4.2010: Siida, Inarintie 46, Inari, p. Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 14.
Luontokuva 2/2010
9. Avoinna tisu klo 1017. Avoinna mape klo 917 ja la klo 1014. Monet pohjoisen kansat ovat pitäneet karhua kantaisänään. Avoinna tisu klo 1118. Metsän kuningasta esitellään useista näkökulmista, joten näyttelyyn tutustuvalla on runsaasti valinnanvaraa. Ilmoitameillekuvanäyttelystäsi! Ilmoita luontokuvanäyttelysi tiedot osoitteeseen nayttelyt@luontokuva.org. Syntyi riittejä, joihin näyttelyssä voi tutustua. Katsaus valokuvataiteilija, professori Antero Takalan (s.1939) 50-vuotiseen tuotantoon. Avoinna ke 31.3. 8.3.30.4.2010: Korvatunturin opastuskeskus, Samperintie 32, Savukoski, p. Esillä on karhun asema saaliina ja kiisteltynä suurpetona. (03) 5656 6966. Näyttely vie kävijän karhun maailmaan toisaalta yhden vuodenkierron, toisaalta vuosituhansien aikajänteellä. JormaLuhta:Tähtiyöt. Näyttely esittelee Heikki Ilaskarin luontokuvia. 0400 321612 ja 040 7385737. Näyttelyvieraasta itsestään riippuu, jääkö Karhun vuosi pinnalliseksi läpikävelyksi vai jättääkö se pitkään säilyvän jäljen. Julkaisemme tiedot netissä ja Luontokuva-lehdessä.
Kuva: Antti Leinonen
Museokeskus Vapriikissa on avautunut tammikuuhun 2011 kestävä Karhun vuosi -teemanäyttely. Yli sata valokuvaa mustavalkoisessa maisematutkielmassa, joka on ylistys suomalaiselle luonnolle, pohjoiselle valolle, järvimaisemille ja Lapille. Musiikin säestämän digitaalisen näyttelyn aihepiiri liittyy Luhdan palkittuun Tähtiyöt -kirjaan. Näyttely on tutustumisen arvoinen karhujen kuvaamisesta kiinnostuneelle. 7.1.30.4.2010: Hannu Hautala luontokuvakeskus, Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, Kuusamo, p. JózsefTimárjaInger-MariAikio-Arianaick: SuonatSuonet. 27.1.23.5. Tarjolla on tietopaketti karhusta luontokappaleena. Ilaskari on keskittynyt erityisesti luonnon pieniin yksityiskohtiin, jotka hän on kuvannut tunnelmallisessa vastavalossa. Karhun vuotta voi seurata puhtaasti biologisesta näkökulmasta, mutta näyttelyssä voi upota myös syvälle esi-isiemme karhumyytteihin. klo 1216. Karjanhoidon myötä Metsän Isännästä tuli eräänlainen rajaolento villin luonnon ja ihmisen maailman väliin. Esillä on kuvia myös perinteisessä olomuodossaan. Aikio-Arianaickin runot käyvät vuoropuhelua Timárin luontokuvien kanssa. Avoinna: mape klo 1017. 0205 647740. Maisemakuvia Korvatuntunturilta eri vuodenaikoina vuosina 20052009 sekä Nuorttilta, Naltiosta, Kemijoelta ja kaivosuhan alaisesta Sokliasta. (09) 68663621. 040 8608364 ja 040 8608365. Kuvauspiilossa istuskellessa voi sitten mietiskellä karhun syvällistä merkitystä nykyihmiselle.
te K s t i : e r J a m u t a n e n
Karhunvuosi, Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5 (Tampellan tehdasalue), p. asti: Kemiön kirjasto, Vretantie 6, Kemiö, p. Luontokuvaus tulee näkyvästi esille ennen muuta Antti Leinosen runsain karhukuvin. IlpoPiiroinen:KuviaKorvatunturinkulmilta. AnteroTakala:Mindscapes19602010. Esi-isiemme karhusuhteeseen voi tutustua käytännönläheisestäkin näkökulmasta. Koonnut: RAISA NEVALAINEN
Karhun vuosi Tampereella Luontokuvia esillä
HeikkiIlaskari:NaturaNaturans2010. Myös karhun synty on pohjoisen mytologian ja muinaisrunojen yksi keskeisistä aiheista
Kutupaikalla voi silti oleskella sammakoita muutaman viikon. Tavallisen sammakon ääni on nimenomaan kurnutusta, kun taas viitasammakon haukahteleva pulputus muistuttaa ilman kuplimista veteen uppoavasta pullosta. Ne ovat nirsompia paikan suhteen. Kun vuorokauden keskilämpötila ylittää +5 astetta, ne kömpivät talvehtimissijoiltaan ja aloittavat kutuvaelluksen. Oulun seudulla näytelmä alkaa noin kaksi viikkoa ja Lapissa kuukautta myöhemmin. Matalalta kuvatessa hän käyttää jalustaa, jonka jalat saa taivutettua. Kutupaikkoja hän on löytänyt maalla pomppivia sammakoita tarkkailemalla. Sammakoita Nygård kuvaa pääasiassa vallitsevassa valossa varusteinaan 100 mm makro ja digijärkkäri. Jos myöhästyy sammakon kudulta, ovat saman seudun viitasammakot ja rupikonnat soitimella pari viikkoa myöhemmin, Etelä-Suomessa tavallisesti vappuviikolla. Ajoitus on tärkeää, jos haluaa olla paikalla silloin, kun konsertti on kiivaimmillaan. Luontokuvaajanmuistio
Koonnut: JUKKA PALM
Aurinko ja kuu 6.4. 28.5. Tilanteen seuraaminen ja havaintojen kirjaaminen auttavat osumaan paikalle tulevinakin vuosina. Koiraat houkuttelevat kurnuttamalla paikalle oman lajin naaraita.
Suomukka
Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa voi pähkinäpensaan katveesta yhyttää rauhoitetun suomukan. Hän korostaa, ettei kuvaamisesta saisi koitua ylimääräistä häiriötä rauhoitettujen sammakoiden kutupuuhille. Yli 15 vuotta luontoa kuvannut Jouni Nygård on viime vuosina tehnyt aiempaa enemmän retkiä kutulammikoille. Sammakon pitää itse saada valita paikkansa. Pienikokoinen Ergorest-jalusta on osoittautunut myös käteväksi. Sammakot ovat paikkauskollisia ja pyrkivät vuodesta toiseen samoille lisääntymispaikoille. Se tähystää mielellään myös pylvään nokassa, jolloin sen tunnistaa ruosteenpunaisesta ja mustapilkkuisesta selästään.
Kurnuttajat kutulammikoilla
Huhtikuun puolivälissä alkaa Etelä-Suomen lampareissa ja ojissa kiivas kurnutus ja polskinta. Kiihkein soidin, jolloin kurnutus jatkuu yötä päivää, on ohi parissa vuorokaudessa. Suomen kaksi sammakkolajia erottaa helpoiten toisistaan äänen perusteella. Niitä ei pidä mennä siirtelemään tai asettelemaan "kuvauksellisempiin" paikkoihin. www.sammakkolampi.fi/lajit/sammakko.html#aantely tavallisen sammakon ääni www.sammakkolampi.fi/lajit/viitasammakko.html viitasammakon ääni
Kuva: Aarre Leskinen
Suositulle kutulammikolle voi kerääntyä mekastamaan kymmeniä sammakkoja. Ojat tai matalat lammikot eivät kelpaa, vaan vettä pitää olla reilusti koko kesän. Silloin kun en pääse lähelle sammakoita häiritsemättä niitä, olen käyttänyt 300 millistä objektiivia ja 1,4 telejatketta, Nygård kertoo. 2010
Kuva: Jorma Tenovuo
Kuva: Jouni Nygård
Tuulihaukka
Saalistava tuulihaukka lekuttelee usein paikallaan pellon yllä, pyrstö leveänä viuhkana roikkuen. Lampien ja rehevien järvien lisäksi käyvät murtovesilahdetkin. Muhevassa lehdossa viihtyvä lehtivihreätön loiskasvi kukkii toukokuussa ja saattaa muodostaa tiheitäkin kasvustoja.
10
Luontokuva 2/2010
Nousu Lasku 5.04 21.31 4.26 22.05 3.16 23.06 14.5. Heikko valoilmiö saadaan kuvankäsittelyssä esiin käyttämällä epäterävää maskia ja terävöittämällä.
Vaskitsa
Raajaton lisko, vaskitsa, viettää piilottelevampaa elämää kuin muut matelijamme. Nousu Lasku 4.28 22.07 3.33 22.59 28.5. Ilmiö syntyy, kun valo heijastuu tai taittuu ilmakehässä olevista jääkiteistä. Halo ilmestyy tavallisesti auringon tai kuun ympärille. Nousu Lasku 4.44 21.50 3.58 22.34 2.14 00.02 21.5. Pulloon puhaltamista muistuttava ääni kuuluu jopa viiden kilometrin päähän.
Luontokuva 2/2010
11. Yleisimpiä haloja ovat kuvassa nähtävät 22 asteen halorengas ja auringonpilari. Nousu Lasku 4.15 22.22 3.09 23.24 -
Kuva: Marko Myllyniemi
Kuva: Ari Kuusela
Haloja taivaalla
Ursan pikakurssi haloista: www.ursa.fi/ursa/jaostot/halot/halot/pika.html
Kuva: Jorma Tenovuo Kuva: Henrik Kettunen
Liito-orava
Hämärissä liikkuvan liito-oravan reviirin löytää helpoiten keväällä. Nousu Lasku 6.07 20.36 5.47 20.52 5.15 21.13 21.4. Se liikkuu tavallisesti vain aamu- ja iltahämärissä, mutta aikaisin keväällä vaskitsan voi tavata päiväsaikaankin paistattelemassa.
Kuva: Jouni Nygård
Mäyrä
Kaulushaikara
Huhtikuussa talviuniltaan heräilevät mäyrät viihtyvät peltojen läheisissä sekametsissä. Nousu Lasku 5.46 20.53 5.21 21.14 4.40 21.45 28.4. Haloja kuvatessa tarvitaan laajakulmaa. Huhtikuu
Aurinko Helsinki Oulu Utsjoki 6.4. Puun juurelta, matalan aluskasvillisuuden seasta, erottuvat hyvin talvella popsittujen norkkojen siitepölyn kellertäviksi värjäämät papanat.
Haloilmiöitä nähdään eniten keväisin. Toukokuussa sen persoonallinen soidinsireeni kaikuu ruovikoissa. Hento yläpilvi on usein halonäytelmän ennusmerkkinä. Halot ovat vaaleita tai värillisiä valorenkaita, -kaaria tai -pylväitä. Nousu Lasku 5.26 21.11 4.56 21.38 4.03 22.20
Toukokuu
Aurinko Helsinki Oulu Utsjoki 6.5. Paikannimet Sikomäki, -harju tai -vuori voivat vihjata viirunaaman luolastoon, jota on asutettu sukupolvesta toiseen.
Erinomaisen suojavärinsä ansiosta kaulushaikaraa on hankala päästä näkemään. Nousu Lasku 6.31 20.16 6.17 20.26 5.53 20.38 14.4
Siinä on 40 megapikselin CCD-kenno, jonka koko on 33mm * 44mm. Markkinoille on tullut myös kameroita, jotka tukevat SDXC:tä, toistaiseksi ainakin Panasonicilta ja Canonilta (EOS 550D). Se mahdollistaa 1080p HD videokuvauksen 24, 25 ja 29,97 k/s nopeuksilla. CompactFlash-maailmassa tapahtuu myös. SD ja SDHC-korttien lisäksi tuetaan myös SDXC-kortteja. Live View -toiminnossa näyttöä päivitetään 30 kertaa sekunnissa. Uuden EOS-1D Mark IV -rungon automaattitarkennuksen seurantakykyä on parannettu ohjelmaversiolla 1.0.6. Myös tässä versiossa on Hasselin "True Focus" -tarkennusjärjestelmä. Muistikortilla ja akulla varustetun rungon paino on 530 grammaa.
12
Luontokuva 2/2010. Myös audion tallennustaajuus nousi 44,1 kilohertsistä 48:aan. Lisäominaisuuksina tuli videokuvauksen aikana näkyvä histogramminäyttö ja äänentason käsisäätö. Siihen on tulossa 14 megapikselin Foveon X3 -kenno. Normaali herkkyysalue on ISO 1001600 ja laajennettuna 503200. Nikon D3x, D3, D700 ja D300S -rungoille on tehty ohjelmistopäivitykset, joiden avulla ne tukevat 64 gigatavun (GB) CompactFlashkortteja. Videokuvauksen käsisäädöt ovat mahdolliset ja ulkoiselle mikrofonille löytyy liitäntä. Akkukahva on uusi BG-E8 ja kameran akkutyyppi on LP-E8. Valotusohjelmat, kuvasäätöjä ja kuvakorjauksia löytyy tavalliseen tapaan. Sigma on pitkähkön odottelun jälkeen uudelleenjulkistanut SD15järkkärirungon. Kennossa on tietenkin pölynpoisto. Automaattitarkennuksessa on yhdeksän pistettä, joista keskimmäinen on ristikkäisherkkä vielä f5.6 objektiiveilla. Useammaltakin valmistajalta on putkahtanut SDXC-kortteja, joiden tyypillinen kapasiteetti on suurimmillaan 64 gigatavua. Hieman yllättäen Canon laittoi tähän edullisen pään runkoon samanlaisen kennon kuin 7D:hen, mutta sillä haluttiin ilmeisesti varmistaa, ettei ainakaan heti jäätäisi megapikselikilvassa kilpailijoista jälkeen. Myös 640*480 (4:3) kuvaus ja videon rajaus on mahdollista. Pienemmällä 1280 * 720 tarkkuudella saadaan 60 tai 50 k/s. Uudet versiot sisältävät myös muita parannuksia ja vikakorjauksia. LCD tulee olemaan kolmetuumainen ja sisältää 460 000 pikseliä. H4D-40 on satavana kittinä 80mm objektiivin, etsimen ja Phocus 2.0 ohjelman kera. Kuvausnopeudella 3k/s RAW-puskuriin saadaan sopimaan 21 RAWkuvaa, jotka sitten tallennetaan SD-kortille. Suurimmat uudistukset ovat 18 megapikselin kenno, 1080p-kokoisen teräväpiirtovideon talletus ja EOS 7D-mallista tuttu 63-alueinen iFCL valonmittausjärjestelmä, jossa käytetään myös väritietoa hyväksi. Pisin mahdollinen otos on 29 minuuttia 59 sekuntia, jollei tiedoston koko kasva yli 4 gigatavun sitä ennen. CF5.0 spesifikaation myötä päästään eroon nykyisestä 137GB ylärajasta. Hasselblad H4D-40 on sarjan viimeisin kamera. Videota voidaan kuvata 1920 * 1080 tarkkuudella 30, 25 tai 24 k/s. Sarjakuvausnopeus on 3,7 k/s, jolloin puskuri riittää kuudelle RAW-kuvalle. Muita uudistuksia ovat kolmetuumainen LCD, jossa on 1 040 000 pikseliä, uudelleen suunnitellut painikkeet, valotuksen korjausalueen laajennus +/- 5 aukkoon ja käyttöliittymän tuki Eye-Fi-korteille. Herkkyysalue on ISO 1006400 (laajennus 12 800) ja automaattiselle valinnalle voidaan määrittää suurin käytettävä arvo. Uusin Canonin harrastajaluokan digijärkkäreistä on 550D. Tekniikka
Canon EOS 550D
Lyhyesti
Canonilta on tullut videokuvaajien odottama ohjelmapäivitys EOS 5D mark II -runkoon. Valonmittauksessa on arvioivan ja keskustapainotetun mittaustavan lisäksi yhdeksän prosentin aluemittaus ja neljän prosentin pistemittaus. Kyseisessä kennossahan on kolme kerrosta, yksi kullekin RGB-osavärille, ja Sigman tapaan laskien 3 * 4,7MP = 14MP. Eye-Fi -kortin avulla saadaan kuvat siirrettyä kamerasta tietokoneelle langattomasti kuvauksen aikana
Myös tässä objektiivissa on magnesiumia rungossa, Nano Crystal pinnoitus ja sääsuojaus. Objektiivin 12 elementistä neljässä on käytetty joko ED-lasia tai asfäärisesti hiottuja linssejä. Toinen Nikonin FX-rungoille sopivista laajakulmauutuuksista on vakaimella varustettu AF-S Nikkor 16-35mm f4G ED VR. Vakiovarusteisiin kuuluu vastavalosuoja ja pehmeä suojakotelo. Canonilla on kehitteillä EOS E1 plug-in Applen Final Cut Pro -videoeditorille. Tarkennuksesta huolehtii hiljainen SWM-moottori ja lähimmillään päästään tarkentamaan 25cm etäisyydelle. Vakaimia käytetään harvemmin superlaajakulmissa. Tässäkin uutuudessa on pyöristetty yhdeksänlamellinen himmennin ja sääsuojaus. Pro-versiossa on uusia ominaisuuksia, kuten kehittyneempi kuvakohinan vähennys, yhden klikkauksen tahranpoisto ja usean kuvan käsittelyä jouduttavia ominaisuuksia. Nikon D3s ja Canon EOS 1D Mark IV). Suositushintaluokka on jonkin verran yli tuhat euroa. Koonnut: VESA-PEKKA PERÄKYLÄ
Nikonin uudet laajakulmat
Ohjelmistot
Nikon Camera Control Pro -etäohjausohjelman versio 2.7.1 tunnistaa D3- ja D700järkkärirunkojen uudet ohjelmistot. Myös perusversioon on tullut joitain uusia piirteitä, esimerkiksi selektiivinen värinsäätö ja mahdollisuus lisätä metadataa. Uusia ominaisuuksia on parisen sataa ja suuria kuvamääriä käsiteltäessä nopeudenkin luvataan parantuneen. Ilmoitettu hintaluokka on 2000 euron yläpuolella. Himmentimen yhdeksän lamellia on pyöristetty. Se on suunniteltu kameroihin, joissa on täyden kinokoon kenno, mutta toimii toki myös Nikonin DX-kennoisissa rungoissa. Suodinkierre on 77mm, paino 620g ja mitat (halk * pit) 83 * 88,5mm. Nikonin VR II-vakaimen kerrotaan tuovan neljän aukon verran etua. Näillä eväin luvataan suurimmillakin aukoilla hyvää terävyyttä kulmasta kulmaan sekä minimoituja kuvavääristymiä ja väriaberratioita. Tässä versiossa on muutettu Auto ISO:n toimintaa ja tarkennuksen kohteenseurantaa vastaamaan runkojen käyttäytymistä. Lähin tarkennusetäisyys on vajaa 30cm, suodinkierre 77m, paino 680g ja pitkähkön objektiivin pituus 125mm.
CaptureOne5on päivitetty. Plugari antaa mahdollisuuden lisätä "kelan" numeron, aikakoodin ja metadataa EOS 5D Mark II, 7D ja 1D Mark IV -malleilla kuvattuihin videoihin ennen niiden tuontia editoriin.
Luontokuva 2/2010
13. Uusi versio 5.1 lisää tukea uusille kameroille (mm. Luontokuvauksessa yksi sille sopiva käyttökohde on öinen tähtitaivas. Capture NX2:n Macversio v2.2.4 toimii Macin Snow Leopardin kanssa (v10.6.2). Seitsemästätoista linssielementistä kahdessa on käytetty ED-lasia ja kolmessa asfäärisiä pintoja. Pölyltä ja kosteudelta suojatussa rakenteessa on käytetty magnesiumia. Aperture3 on uusin versio Applen kuvanhallinta- ja RAW-muotoisten kuvatiedostojen käsittelyohjelmasta. Muutoksiin kuuluu muun muassa kasvojen tunnistus ja koordinaattien käsittely (Faces and Places -toiminto) sekä parannettu kuvaesitystoiminto, jolla saadaan HD-videoita yhdistettyä kuviin.
Nikonin suurivalovoimainen laajakulmauutuus on AF-S Nikkor 24mm f1.4G ED
Kinokoon kennoa varten täytyy käyttää 95mm suotimia, mutta APS-C kameroilla riittää 86mm suotimet, joita varten mukana tulee pienennysrengas. Polttovälialueeltaan mielenkiintoinen on Sigma 8-16mm f4.5-5.6 DC HSM, toistaiseksi laajin APS-C -kennoisille tehty tavallinen zoom-objektiivi. Sigma 85mm f1.4 EX DG HSM ei tarjoa FLD-lasia eikä kuvanvakainta. Kuvanvakain auttaa neljän aukon verran ja himmentimen 9-lamellia on pyöristetty, jolloin taustan epäterävät valot piirtyvät pyöreäreunaisina. Lähin tarkennusetäisyys muuttuu polttovälin mukaan, vaihdellen välillä 50180 cm. FLD-lasia käytetään joissain uusista ja uusituista objektiiveista, joita Sigmalta onkin tullut kohtuullinen läjä. Myös tässä on mukana vastavalosuojan jatke pikkukennoisia runkoja varten, joissa kuvakulma vastaa 127mm objektiivia. Aiempaan versioon verrattuna tarjolla on hieman laajempi kuvakulma. Fluoriitista ei siis ole kyse, vaikka nimen lyhennyksestä niin voisi arvellakin. Sigma 17-50mm f2.8 EX DC OS HSM on kolmas FLD-lasia sisältävä uudistettu objektiivi. 75mm * 106mm kokoinen objektiivi painaa reilut puoli kiloa. Myös tässä on kaikki "herkut" mukana, kuten kuvanvakain ja HSM-moottori. Suuren maksimiaukon vuoksi se on kuitenkin omiaan silloin, kun lyhyt syväterävyysalue on tärkeä. Tekniikka
Sigmalta uutta lasia
Sigma on kehittänyt uuden lasityypin, FLD, jonka ominaisuudet muistuttavat fluoriittia. Lähin tarkennusetäisyys on 28cm kautta polttovälialueen ja suodinkierre 77mm. Asfääristen elementtien lisäksi on käytetty neljä FLD-lasista tehtyä elementtiä. Toinen FLD-lasilla ehostettu tuttu on APO 70-200mm f2.8 EX DG OS HSM. Lyhimmillään tämä parikiloinen objektiivi on varsin kompakti noin 22cm pituudellaan. HSM-tarkennusmoottori tarjoaa nopeaa ja hiljaista kyytiä sekä jatkuvan käsintarkennuksen, lähimmän tarkennusetäisyyden ollessa 24cm. Lähitarkennus onnistuu 85 cm saakka.
14
Luontokuva 2/2010. Suurin kuvaussuhde 1:3,1 saavutetaan 200mm polttovälillä. FLD:tä on kahdessa ja SLD-lasia kolmessa kaikkiaan 22 elementistä. Hintaan sisältyy vastavalosuoja jatkeineen, jolloin suojan tehokkuutta saadaan lisättyä pikkukennoisilla rungoilla. Pikkujättiläinen Sigma APO 50-500mm f4.5-6.3 DG OS HSM on saanut tässä polttoväliluokassa erityisen tarpeellisen varusteen, kuvanvakaimen. Uuden lasin käytön myötä optinen suunnittelu on tehty uudelleen. Lyhin tarkennusetäisyys on 140cm ja pituutta objektiiville on kertynyt vajaa 20cm
Tällä hetkellä Kuvalosta on saatavilla perusversio, johon kuuluu 1 Gb ilmaista tallennustilaa. Kuvalo on Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkituista kuvista tehtyjen kuvatuotteiden virallinen toimittaja. Kaikki kuvatuotteet valmistaa Color-Kolmio. Väärää kuvakokoa ei siis voi laittaa vahingossa myyntiin. Rajatuille kuville palvelu osaa valita oikeankokoiset tuotteet. Apo-Lanthar tarkentuu 50 senttimetriin ja kiinnittämällä vakiovarusteisen kuuluvan lähilinssin päästään 32 cm:iin, jolloin kuvaussuhde on 1:1,8. Objektiivi saadaan kiinnitettyä myös Micro Four Thirds-runkoihin sovittimen avulla. Muita eroja aiempiin DG-malleihin ei ole. Kuvalo Prossa myyntikomissio on 20 prosenttia. Uuden mekaniikkasuunnittelun myötä objektiivi on aiempaa pienempi. Pienen viiveen jälkeen tuotanto on jatkunut ja hinta on kohtuullinen 329 euroa. Saatavilla olevia kuvatuotteita ovat erikokoiset canvas-taulut, kehystetyt taulut ja printit kymppikuvista lähtien. Se muistuttaa kovasti C-kiinnityksellä varustettua Senko 50mm f/0.95 CCTV ja muutamaa vastaavaa jo olemassa olevaa objektiivia. Kuvalon käyttöliittymä on helppo omaksua. Näin arvot tulevat EXIF tietoihin oikein. Kenko DGX telejatkeet Canoniin ja Nikoniin kommunikoivat nyt objektiivi-jatke -yhdistelmän todellisen polttovälin ja maksimiaukon kameralle. Asiakas pääsee tutustumaan tuotteisiin galleriakoodin avulla, jonka saa kuvaajalta vaikkapa näyttelyn, kuvaesityksen tai messujen yhteydessä. Kuvien myynnistä saatavat tulot jakautuvat siten, että kuvaaja saa valmistus- ja toimituskulujen jälkeen jäävästä summasta 70 ja Kuvalo 30 prosenttia. Tätä tapaa suosivat erilaisten tapahtumien, kuten häiden, kuvaajat. Kuvien siirto ja gallerioiden luominen on sujuvaa. KuvaloOy esitteli uudenlaista verkkopalvelukonseptiaan ensi kertaa viime syksyn Vuoden Luontokuva -tapahtumassa Finlandia-talolla. www.kuvalo.com
te K s t i : J u K K a pa l m
Luontokuva 2/2010
15. Perusidea on tarjota kuvaajalle palvelu, jonka avulla voi avata verkkoon kuvatuotteita kauppaavan myyntigallerian omille kuvilleen. SamyangOptics julkisti jo aiemmin 14mm f2.8 objektiivin. Kuvatuotevalikoimakin laajenee pikkuhiljaa kysynnän mukaan. Kuvaaja voi päättää, minkä kokoisia ja minkälaisia tuotteita laittaa tarjolle. Liittyminen palveluun on maksuton ja kaikille avoin. Oman kuvakaupan voi perustaa kotisivujensa yhteyteen linkittämällä suoraan Kuvalossa sijaitsevaan galleriaan. Omia sivuja ei kuitenkaan välttämättä tarvita, vaan gallerioita voi luoda ilmankin. Noktor-niminen USA:lainen firma on aloittamassa HyperPrime 50mm f0.95 objektiivin toimituksia Micro Four Thirds -kameroihin. Siihen kuuluu 50 Gb tallennustilaa ja lisäpalveluija myynnin edistämiseen. Omat sivut toimivat näyteikkunana ja galleria, joita voi olla useitakin, kaupan hyllynä sekä myyntitiskinä. Järeämmän Pron kuukausimaksu on 30 euroa. Panasonicin Lumix G Vario 14-42mm F3.5-5.6 ASPH Mega O.I.S. Myös sivujen ulkoasun muokattavuus paranee ja erilaisia hakutoimintoja otetaan käyttöön. Koonnut: VESA-PEKKA PERÄKYLÄ
Oma luontokuvakauppa verkkoon
Uusia objektiiveja
Cosina on julkistanut Voigtländer-nimellä kaksi objektiivia, lähikuvaukseen tarkoitetun Apo-Lanthar 90mm f3.5 SL II:n Canon, Nikon ja Pentax kiinnityksillä sekä Leica M -bajonetilla varustetun Heliar 12mm f5.6 Aspherical II superlaajakulman. Kuvaaja laittaa kuvat esille, kuvien tilaaja maksaa verkkopankissa, palvelu toimittaa kuvatuotteet kotiin ja tilittää rojaltit kuvaajalle. Tulossa on muun muassa kielituki, joka mahdollistaa käytännössä ulkomaille myynnin. Erityisesti ammattilaisten tarpeita varten suunniteltu Kuvalo Pro julkistetaan Kuva & Kamera -messuilla Helsingin Wanhassa Satamassa huhtikuussa 2010. Järjestelmä huolehtii resoluution riittävyydestä, eikä anna laittaa myyntiin kuvatuotetta, johon originaalitiedoston pikselit eivät riitä. Helmikuun 2010 alusta virallisesti lanseerattu palvelu on suunnattu ammattilais- ja harrastajavalokuvaajille, jotka haluavat myydä kuviaan. Kuvaaja voi itse päättää tuotteiden myyntihinnat. Toisen Voigtländerin, Heliar 12mm, mukana julkaistiin ulkoinen etsin Leica M:lle. on uudelleensuunniteltu versio alkuperäisestä 14-45mm versiosta. Normaalien kuvasuhteiden (2:3, 3:4) kuvia voi myydä kaikkina kuvatuotteina. Koko on hieman kasvanut, optiikka uusittu ja vakaimen kytkin sekä metallinen bajonetti ovat saaneet lähteä. Kuvalo Oy:n toimitusjohtaja Pekka Partasen ja käyttöliittymävastaava Antti Salovaaran mukaan palvelua kehitetään jatkuvasti monipuolisemmaksi kuvaajien kokemuksia kuunnellen
i säsauKKoa ei juuri KuKaan oLe onnistunut Kuvaamaan , mutta muutamia Ker toja emo on oLLut hetKen näKösäLLä myös toisen, aremman poiKasen Kanssa.
16. Teksti: LASSI RAUTIAINEN Kuvat: KAINUUN LUONTOKUVAAJAT
KajaaninjoeLLa
Kuvaajien KaLaKätKöjä, Kun toinen pennuista usKaLtautui Kuvaajan heittämäLLe muiKuLLe tammiKuun aLussa.
Saukkotreffit
eLävä neLihenKinen sauKKoperhe oLi jo tottunut tyhjentämään LuontoLuontokuva 2/2010
siitä aLKoi yLi Kahden KuuKauden joKapäiväinen sauKKoraLLi. v iiKonLoppuisin paiKaLLe on Kerääntynyt myös yLeisöä . Kuvaajia on Käynyt KauKaaKin - jopa espanjasta, norjasta ja ruotsista saaKKa sauKKoja Kyttäämässä
Luontokuva 2/2010
17
Kuva: Teppo Helo
Vai ovatko kamerat puoleensa vetäviä. Kuvaajat makaavat mahallaan vieri vieressä. Ne ovat joko liian lähellä, liian kaukana tai kilpailevien kuvaajien hollilla. Vapaalla oleva perheenisä kiiruhtaa pikkupojan kanssa ja huikkaa: "Onko näkynyt. Eilen oli pari ulkomaalaista ja perinteinen ruokatuntiporukka. Vilkaisen vaatetustani ja myös toisten lumessa makaavien kuteita. "Tämä on minun kaivama kuoppa ja laukussa on minun tavarat. Muikut eivät tunnu koskaan lentävän oikeaan osoitteeseen. Autoja näkyy olevan joen rannalla jo liuta. Alahan siirtyä muualle."
Suloisia ketkä?
"Voi, kun ne on suloisia!" Vanhan rouvan herttainen, ihastuttava ääni vie hetkeksi huomioni. Pientä kyynärpäätaktiikkaa käyttäen eturivistä aukenee paikka. R
uokatunti lähestyy. "Ei niitä saa ruokkia. Ketähän siellä on tänään. "Käsittämättömiä luontokuvaajia!"
18
Luontokuva 2/2010
Kuva: Tapio Kostet. Kuulin radiosta ja lähdin näyttämään pojalle." Pahus soikoon, parhaat jokitörmän paikat on jo valloitettu. Assistentti heittelee muikkuja. Joko ruokailu on alkanut. Ne kesyyntyvät ja pikku pojat kivittävät ne kuoliaaksi." Närkästynyt, koukkuselkäinen mies kimpaantuu kuvaajille ja miltei talloo kuvaajien jaloille. Mikähän meissä niin ihastuttaa. Hetken päästä tulee laukun kiukkuinen omistaja. Makupalat kirvoittavat jo kieltä. Olenko myöhässä
Luontokuva 2/2010 Kuva: Lassi Rautiainen
19
Näin kerrostalon ikkunasta, että olette taas täällä ja toin minäkin ruokaa." Ikääntynyt rouva avaa muovikassia, jonka pohjalla lötköttää parikiloinen kirjolohi. "Jo ootte laiskaa sakkia. Malli osoittaa kyllästymisen merkkejä, eikä hae reippaasti uusia muikkuja. "Mihinkä voisin laittaa kalan. Kirjoitan huomenna lehteen, kuinka jokivarren luonto saastutetaan. Kuvaajat hädin tuskin joutavat kommentoimaan rouvalle, mutta yksi moittii: "Elä ihmeessä kokonaista kalaa nakkaa. Ja muka luontokuvaajia." Ensimmäinen ruokintasessio on lopuillaan. Pieneen mahaan ei mahdu sentään puolta kiloa muikkuja kerralla. Yksi auto on käynnissä, että kuvaaja voi käydä lämmittelemässä. Se sukeltaa ja luikahtaa jokitörmään sulattelemaan lumen alle.
20
Luontokuva 2/2010
Kuva: Lassi Rautiainen
Kuva: Teppo Helo. Pisnes loppuu siihen paikkaan, kun liian iso saalis häviää jääpenkan alle." Utelias mies kiertelee 30 asteen pakkasessa kuvaajien autojen luona ja kurkkii ikkunoista
Kuva: Teppo Helo
Luontokuva 2/2010
21
Hups, ruokatunti venähti pitkäksi. Kiireesti töihin. Lattea valo
"Kato tässä, hei." "No saitpa ruudun täydeltä." "Tuossa se hyppää ilmassa. Oispa ollut vastavalo, mutta kun tämmöinen lattea pilvisää taas kerran." "Et oo koskaan tyytyväinen." "Keskinkertaista, ei mitään kilpailukuvaa." "Joko ne kävi. Huonoa tuuriaan valitellut rouva sinnittelee pakkasessa. Olen yrittänyt neljä kertaa päästä näkemään elukoita, mutta en oo onnistunut." Lohduttelen rouvaa, että se tulee iltapäiväkahville melko varmasti parin tunnin kuluttua, kun muikut ovat sulaneet. Kuitenkin siellä on monta muuta kuvaajaa, jotka saavat kuvia. Tauolle menevät kuvaajat neuvovat, että nyt voi huoletta olla poissa pari tuntia.
Kuva: Teppo Helo
22
Luontokuva 2/2010. Iltapäivän kahvituntia ei sovi missata. Mukaan täytyy ehtiä
Kuva: Teppo Helo
Kuva: Antti Vesanen
Luontokuva 2/2010
23
Kahvitauko kestää vain parikymmentä minuuttia. Silmälasirosvo
Ennen klo 14. "Missä malli?" "Voimalaitoksen lähellä vilahti äsken joku, mutta onko se se?" "Nyt kävi pää tuossa avannossa." Kamerat laulavat jälleen monta tuhatta kuvaa. "Se meinasi varastaa koko muikkurasian." "Yhtenä päivänä se vei silmälasit, mutta pudotti juuri ennen sukellusta lumelle ja saatiin pois." "Muikut on loppu. Ei ollut marketissa aamulla muikkuja. Sitten päätähti kyllästyy ja katoaa. Mistähän niitä lähtisi etsimään huomiseksi?"
Kuva: Teppo Helo
Kuva: Teppo Helo
24
Luontokuva 2/2010. joukkio on jälleen koolla
Hangessa makoilevat kuvaajat näkyivät Kajaaninjoen ylittävälle vilkkaalle sillalle ja kuvaamisesta tuli heti alusta alkaen hyvin julkista. Linkkivinkit Video saukkojen kuvaamisesta: www.luontokuva.org/saukko Lisää Kainuun luontokuvaajien saukkokuvia: http://kainuunluonto.kuvat.fi
te K s t i : J o u n i K l i n g a
28
Luontokuva 2/2010
Kuva: Teppo Helo. "Tammikuun alussa kohtasin voimalaitoksen kulmilla yksinäisen saukon. vastineeKsi
Kuvaajien KovaLevyiLLe taLLentui Kymmeniä tuhansia
L
ounastunnin lähestyessä Tapio Kostet kaivoi parin kuukauden ajan päivittäin lämpösaappaat esiin ja suuntasi muutaman minuutin kävelymatkan päähän pakkashuurteiselle joelle. "Innokkaammin sitä lähti saukkojen pariin kuin kesällä karhukojulle," petokuvaaja analysoi uutta kuvaustuttavuutta. Heitin kalan jäälle ja saukko oli heti hommassa mukana: Tästähän saa ruokaa! Ensikosketuksen jälkeen yhteistyö syveni nopeasti." Kajaaninjoella asusteli kuluneena talvena saukkoperhe kahden poikasen kanssa, mutta ensikohtaamisella oli mukana vain toinen poikasista. Päivisin niiden olemassaolosta ovat muistuttaneet vain hangelle painautuneet kulkureitit. "Helmikuussa työkaverit tosin jo hämmästelivät, kuinka pitkään saukkokiinnostukseni oikein jatkuu." Kajaanin linnan raunioiden ympäristössä on tavattu saukkoja jo ainakin seitsemänä vuonna peräkkäin, mutta normaalisti vain aamu- ja iltahämärissä. Tapio kertoo, että muu perhe ei missään vaiheessa rohjennut lähietäisyydelle. Näin syntyi lounastreffit saukkojoella
mese-sauKKo
sauKKoKuvia. Sen sijaan Meseksi ristitty poikanen kävi pikkuhiljaa yhä rohkeammaksi. herKutteLi Kahden KuuKauden ajan Luontoharrastajien muiKKuja
Kajaanissa. Viimeisen kerran Meseä kuvattiin helmikuun lopulla, jonka jälkeen vanha uros ilmeisesti karkotti sen pois reviiriltään kiima-ajan koittaessa. Pian Mese oli paikallislehtien lisäksi myös television uutiskevennyksissä ja biologian opettajat toivat oppilaita saukkoretkelle. Aina ei silti onnistanut, sillä Mese saattoi olla poissa parikin päivää ennen kuin palasi taasen takaisin. Kuvaajakollega Teppo Helon kanssa he ryhtyivät kulkemaan jokivarressa päivittäin ja koko kuvaussession ajan samoissa ulkovaatteissa. "Sellainen tuntuma jäi, että isommankin väkijoukon keskuudessa saukko tuli aina ensiksi tarkistamaan meiltä, mitä tänään olisi tarjolla", Tapio arvioi Mesen käyttäytymistä. Viime talvena Tapio piilotteli yksittäisiä tuoreita muikkuja saukkojen käyttämille kulkureiteille siltojen alle ja huomasi syöttien katoavan, vaikka olikin epäillyt saukon kiinnostusta kuolleen saaliin perään. Joulukuussa saukot olivat jälleen näyttäytyneet joella ja Tapio jatkoi houkuttelua
Alusta alkaen saukko tottui ruokatuntikävijöiden aikatauluun ja riensi monesti jo vastaan ruokkijoiden lähestyessä. Kuva: Tapio Kostet
Tuoreiden muikkujen avulla kuvaajat saattoivat ohjailla saukkoa haluamaansa kuvauspaikkaan. Kuvaajien ohella saukko keräsi myös runsaasti yleisöä.
Kuva: Tapio Kostet
Luontokuva 2/2010
29
Lintu putoaa alas ja automatiikka, joka äsken katkaisi sähkön, kytkee sen uudelleen. Kuluttaja havaitsee suuren linnun kuoleman vain valojen hetkellisenä sammumisena.
30
Luontokuva 2/2010. (johtoviidakko, 400 kV linja) Luonnossa ei vastaavia rakenteita esiinny, joten linnuille ei ole kehittynyt tapaa varoa niitä.
hminen vaikuttaa luontoon monin tavoin. Yksinkertaisiin esimerkkeihin siitä, kuinka ihminen vahingoittaa luontoa, törmää missä vaan, kun osaa tai viitsii katsoa. Näihin kaikkiin osallistumme lähes jokainen, pelkästään ylläpitämällä korkeaa elintasoamme. Toisinaan suuret nisäkkäät, kuten hirvieläimet, kulkeutuvat paikkaan, johon ne eivät kuulu. Valtaosa kuolee avolinjaan törmätessään, osan tappaa vasta törmäyksestä syntyvä valokaari. Liikenne jyrää, voimalinjat halkovat maisemaa, metsänkäsittely on voimaperäistä, hakkuuaukoilta viedään pois niin hakkuutähteet kuin kannotkin ja soita kuivataan. Tällöin ne joutuvat paniikkiin ja telovat itsensä ihmisen tekemiin rakenteisiin. Suurten lintujen siivet aiheuttavat oikosulun vaiheiden väliin, ja valokaari syttyy. Myös avolinjat ovat tehokkaita passiivisia rakenteita, jotka toimivat maastossa pyydyksinä, joita linnut eivät osaa varoa, vaan lentävät niitä päin. Kaupungit ja taajamat leviävät syöden ja pirstaloiden luonnonvaraisten eläinten asuinaloja, jolloin eläimet eksyvät ja hakeutuvat ihmisasutuksen keskelle useammin. Ihminen, kuluttaja havaitsee suuren linnun kuoleman usein vain valojen hetkellisenä sammumisena. On hämmästyttävää, että kaikkea, mitä löytyy keittiöistämme ja olohuoneistamme, löytyy myös taajamien lähimetsistä: jääkaappi, pesukone, sohva, telkkari, virvoitusjuomatölkki. Teksti ja kuvat: LASSI KUJALA
I
Avolinjat ovat tehokkaita passiivisia rakenteita, jotka toimivat eräänlaisina pyydyksinä maastossa. Monesti syyllisiä olemme me kaikki, ainakin välillisesti. Roskan heittämisellä luontoon tai katiskan huolimattomalla laittamisella veteen voi olla kohtalokkaat, sangen tuskalliset seuraukset toiselle luontokappaleelle.
20 kV -siirtolinjat koituvat monen suuren linnut turmaksi. Näitä ovat useimmiten joutsen, kurki ja huuhkaja
Luontokuva 2/2010
31
Terävä pellinreuna on pureutunut alanokkaan tiukasti, eikä joutsenella ole keinoja sen pois vetämiseksi. Tämän jälkeen linnun ruokailu on täysin mahdotonta. Lintu kuitenkin eli todennäköisesti viikkoja ennen nääntymistään.
32
Luontokuva 2/2010. Hitaasti ja tuskallisesti. Myös lentäminen on vaikeaa, sillä vedestä täyttynyt tölkki painaa paljon. Melko normaali näky, mutta sekin voi tappaa joutsenen. Tyhjä oluttölkki pellon pientareella. Nuori joutsen on onnistunut tökkäämään alanokkansa sisälle tölkkiin
Toinen joutsen kiiruhti apuun ja poikasen pelastaminen onnistui vain siten, että kuvaaja otti joutsenten hyökkäykset vastaan sillä välin, kun taustalla toimiva avustaja vapautti poikasen pinteestä.
Luontokuva 2/2010
33. Jos osa pyydystä jää vedenpinnan yläpuolelle, voi sen nielusta uida sisään myös pinnalla liikkuva eläin. Toinen emolinnuista vartioi pyydyksessä olevaa poikasta toisen ruokaillessa kahden muun poikasen kanssa kauempana.
Vartioiva lintu käyttäytyi uhkaavasti ja levitti siipensä, kun poikasta pelastamaan lähtenyt ihminen lähestyi katiskaa. Joutsenparilla oli kolme poikasta, joista yksi ui väärin sijoitettuun katiskaan. Joutsen ei tiennyt ihmisen aikeita. Katiskat tulee laittaa siten, että ne ovat veden alla
Niinpä teillämme näkyy sekä eläinten verta että niiden ruumiita.
34
Luontokuva 2/2010. Roskaamiseen syyllistyvät monet suomalaiset vielä nykyisinkin. Se tuntuu periytyvän geeneissämme, sillä edelleenkin tätä harrastetaan.
Autot ovat suuria nopeasti liikkuvia esineitä, joihin eläimet eivät osaa suhtautua niitä ei yksinkertaisesti ole olemassa eläinten näkökulmasta. Tapa, joka periytyy lähihistoriasta. Lehtojensuojelualue koetaan kaatopaikkana. Tuolloin oli tapana kaataa roskat ja romut johonkin sopivaan rehevään painanteeseen
Luontokuva 2/2010
35
Tällöin hyvää tarkoittavasta teosta voi tulla ansa. Kurre on kantanut lämmikkeeksi mökin takapihalta löytämänsä lankakasan. Väärässä paikassa se voi kuitenkin tappaa telkän. Hernekeittopurkin pellistä rakennettu tikkasuoja pöntössä on ollut kohtalokas varpuspöllölle. Oravan jälkeen pönttöön on tullut telkkä. Hautova lintu käy pari kertaa päivässä ruokailemassa. Näin sekä pöllö että pöntössä ollut tiainen ovat saaneet surmansa.
Kaikki, mikä ei kuulu luontoon ja joka poikkeaa luonnossa esiintyvistä rakenteista, voi tappaa. Orava on tehnyt pesänsä pönttöön. Villalanka oli kiertynyt naarastelkän kaulan ympäri ja lentoon lähtenyt lintu hirttäytyi siihen.
36
Luontokuva 2/2010. Ei kuulosta kovin pahalta. Joskus ihminen tekee loukun tietämättään. Eräs näistä kerroista muodostui sen kohtaloksi. Terävä pellin reuna on purrut kiinni estäen pöllön peruttamisen ahtaassa aukossa. Villalankamytty
Luontokuva 2/2010
37
Suuri eläin teki useita murtautumisyrityksiä loukaten itsensä. Toinen niistä joutui tehdasalueen aidan sisäpuolelle, eikä osannut enää ulos. Kevään koittaessa hirvilehmä karkotti vasat. Kuvan ylivuotinen vasa oli talvehtinut sisaruksensa ja emänsä kanssa lähellä taajamaa sijaitsevassa metsikössä. Hirvet oli talvella nähty omakotialueen tuntumassa. Lopulta shokissa oleva vammautunut eläin jouduttiin lopettamaan.
38
Luontokuva 2/2010. Nuoret eläimet olivat täysin kokemattomia, eivätkä tienneet, mitä tehdä ja minne mennä
Luontokuva 2/2010
39
Valkoposkihanhi on rauhoitettu laji ja silti niitä ammutaan jatkuvasti. Toiminta tapahtuu häveliäästi auringonlaskun jälkeen. Osa pimeään aikaan ammutuista linnuista jää haavakoiksi virumaan ruokailualueille, jolloin ne löytyvät muiden ihmisten toimesta seuraavana päivänä. Lajia ei pysty tunnistamaan sen paremmin ampuja kuin mahdollinen näkijäkään. Lassi Kujala · -Syntynyt1949 Kuusankoskella · -Kirjoja: Kurki (1989), Repovesi (2003), Kuusankosken kirkko (2005) · -Luontoelokuvia: Kurki (1989), Petolinnut metsätalouden puristuksessa (1990), Tikkametsä (1991), Elävä metsä (1992) · -Kymenläänin taidepalkinto 1991 · -Pro Kuusankoski mitali 1992 · -Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön tunnustuspalkinto 1999 · -Suomen Luonnonvalokuvaajat ry, ympäristöpalkinto 2003 · -Suomen luonnonsuojeluliiton kultainen ansiomerkki 2009
40
Luontokuva 2/2010
Vapauduttuaan kuikka syöksyi vedenpintaa pitkin juosten lähes sadan metrin päähän ennen kuin pysähtyi vetämään henkeä.
Metsästyskulttuurin rappiosta kertovat omaa kieltään puihin ripustetut saaliseläimet, joita tapaa jopa luonnonsuojelualueiden rajoilta.
Luontokuva 2/2010
41. Useimmiten verkkojen sivusaaliiksi joutuvat sisävesillä uikut ja kuikat. Toisella kädellä on pidettävä lintua kaulasta, jolloin se pysyy kontrollissa. Kuvan kuikka oli takertunut verkkoon ja sen merkkinä olleeseen keppiin. Myös verkot tappavat lintuja silloin tällöin. Kuikkien ja uikkujen nokat ovat terävät ja niitä tulee näissä tilanteissa varoa. Matalassa rantavedessä olevista verkoista voidaan linnut vielä pelastaa, jos vain toimitaan nopeasti ja tehokkaasti
Teksti: JUKKA PALM Kuvat: ANTERO TAKALA
42
Luontokuva 2/2010
VARJO
Kanssa.
valoista kaunein
vaLoKuvataiteiLija ja professori a ntero taKaLa on etsinyt 50
vuotta yhteistä KieLtä tunturien
vuoropuheLussa puiden ja
Kivien Kanssa reaLismi on oLLut LähtöKohta, mutta ei LopputuLos.
Kahperusvaara, toukokuu 1961
Luontokuva 2/2010
43
Maisema on aihio, joka karkaistaan mielenmaisemaksi. Kuu on Takalalle tärkeä, se valaisee enemmän kuin aurinko. Se antaa tilaa mielikuvitukselle, valon ja varjon graafiselle leikille. Mustavalkoinen kuva antaa enemmän mahdollisuuksia tyylittelyyn ja pelkistämiseen. Hänellä on aikaa ajatella kuun tavalla. Mystiset varjot, ahjon säteily ja sepän rautaa muokkaavat manaukset saivat pienen pojan mielikuvituksen liikkeelle. Projekteissaan Takala on pitkäjänteinen. Lumen hengitys, sen kiderakenteen muutokset talven mittaan, vaikuttavat arktisen valon luonteeseen. Inarin jäätymisen kuvaamiseen meni neljä talvea, maisematrilogian ensimmäiseen näyttelyyn Lapinmaisema (1977) 15 vuotta. Toisinaan Takala miettii, miltä valo kuulostaa. Kun aurinko raaistaa, kuun valo valuu maahan ja pehmentää ääriviivat. Taivaan päivystäminen vaihtuu sen työstämiseen, kaamosvalossa leijuva hypotermian uhka pimiön pistävään tuoksuun. P
rofessori Antero Takalan (s. Matka pohjoiseen valoon ja samalla omaan itseen toistuu. Kyse ei ole niinkään näkemisestä, vaan kokemisesta. Takalan tutkimusretki alkoi kauan sitten hämäläisen kyläsepän pimeää valoa hehkuvassa pajassa. Retki jatkuu yhä.
Tammikuun öitä, Pallas 1985
44
Luontokuva 2/2010. Takala puhuu valoajattelusta, valoon eläytymisestä. Pimiö on Takalalle paja, jossa seppä takoo harmaan lukemattomat sävyt oikeaan järjestykseen. Uusi tutkimusmatka alkaa pimiössä. Takala on palannut tuttuihin maisemiin yhä uudestaan saadakseen, mitä oli hakemassa. Hänen taustansa Yleisradion tv-kuvaajana (19602002) tulee esiin tarkasti laadituissa kuvaussuunnitelmissa. 1939) mielestä valokuvan synnystä vain puolet on valottamista ja oikeiden olosuhteiden odottamista
Meekonvaara I, lokakuu 1984.
Luontokuva 2/2010
45
Urtaspahta II, kuutamo, marraskuu 1986.
46
Luontokuva 2/2010
Keimiö, Joulukuu 1984.
Joulukuun öitä, Pallastunturi 1985
Luontokuva 2/2010
47
Pallas, Helmikuu 1985.
Antero Takalan retrospektiivinen näyttely Mindscapes 19602010 Valokuvataiteen museossa, Helsingissä 23.5.2010 saakka.
Kuu nousee, marraskuu 1976.
48
Luontokuva 2/2010
Luontokuva 2/2010
49
Mielen
tuLisiaKin KesKusteLuja Kirvoittaneiden hannu hautaLan "omimpien", KoKeiLevien Kirjojen graafinen suunnitteLu on raimo ahosen KädenjäLKeä. iLmeisesti hannu pyytää minua, Kun hän haLuaa tehdä omaa, vähän eriKoista juttuaan, ahonen hymyiLee. hautaLan hovitaittaja saa puheenvuoron.
Oli aika levätä, metsä, maa, vedet. Lyhenee yö. Their supremacy is over.
66
67
Sävy sävyyn (1999),
50
Luontokuva 2/2010. The nights become shorter. The forests, the land, the waters, it is time for everything to rest. miLLaista taittajan ja Kuvaajan yhteistyö on. Winter is just a pause, Valon valta hiipii jälleen. Ajassa pitkässä talvi vain pysäkki. Mahti sen on ohi.
and the power of light soon creeps back
kumppanit
Luontokuva 2/2010
Teksti: RAISA NEVALAINEN Kuvat: HANNU HAUTALA
51
Luontokuva 2/2010
53
54
Luontokuva 2/2010
Kalevalaista luontoa -kirjan tekijät kirjoittaja Reijo Heikkinen, kuvaaja Hannu Hautala ja graafinen suunnittelija Raimo Ahonen tekemässä alustavia kuvavalintoja Hautalan valopöydän äärellä.
56
Luontokuva 2/2010
Kuva: Lassi Rautiainen.
A
honen kiittelee, että luonto kaikkine eläimineen tarjoaa liikettä, dramatiikkaa, seesteisyyttä ja hiljaisuutta. Monta suunnittelu- ja ulkoasukysymystä on ratkaistava ennen kuin varsinainen taitto voi alkaa. En tiedä, millaista Hannun kanssa olisi riitautua tai ajautua erimielisyyksiin, kun minulla ei ole sellaisesta kokemusta, Ahonen virnistää.. Luulen, että kirjat ovat hänelle se mieluisin muoto esitellä kuvatuotantoaan. Taiton on tarkoitus tuoda sisältö lukijalle mahdollisimman hyvin luettavaksi ja visuaaliseksi kokemukseksi. Kyky sommitella ja visuaalinen näkemys ovat taitossa tärkeitä työkaluja, sivujen ja kokonaisuuden tasapainon luominen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden rakentaa tarinoita kuvasarjoinkin, esimerkiksi oravan hypystä voi rakentaa lukuisia eri toteutuksia. Hautalan tuotteliaisuuden tuntien hän uskoo, että mestarikuvaajalta ilmestyy vielä kirjoja. Korostaisin graafisen suunnittelun merkitystä. Se ei voi syntyä siitä, että laittaa kaikki parhaat kuvansa peräjälkeen suurikokoisina sivuille. Ne tunnelmat ja värit pitäisi välittää lukijalle. Sen jälkeen työ on visuaalista muotoilua ja tekniikkaa, Ahonen sanoo. Hyvään teokseen tarvitaan paljon erilaisia kuvia, joista saa rakennettua vaihtelevia sivuja. Hannulla on uskomattoman laaja kuvatuotanto, lukuisia variaatioita samasta kohteesta tai tilanteesta. Peistä ei ole väännetty dramaattisesti näiden kahden luovan tekijän kesken, vaan yhteistyö on ollut mutkatonta. Tarinaa voi rakentaa vaikka vuodenaikojen kierron avulla jo se sitoo kuvat kokonaisuudeksi. Ja olen kuitenkin onnistunut näkemään vain murto-osan Hannun tuotannosta
TAIDEVEDOSTAMISEN UUSI PERINNE
Digitekniikkakin tukee nyt myös mustavalkoisuutta ja nykyisessä värikuvamaailmassa tuntuu, että mustavalkoisuus pysäyttää. Korkealaatuiset, luotettavat työvälineet vapauttavat energian luovaan toteutukseen. Lisätietoja: www.peoplegroup.fi/epson
Luontokuva 2/2010
57. Kun vielä digitaalinen työnkulku on hyvissä käsissä, voi kokonaisuuden onnistumiseen luottaa.
Seilo Ristimäki, Iloinen Liftari, Qualified Finnish Advertising Photographer QFAP, Digigraphie Artist, Suomen Mainoskuvaajien vuosikilpailun kolmen sarjan voittaja 2009, digitaalisen työnkulun kouluttaja.
Epson Stylus Pro 7900 Seilo Ristimäki
Digigraphie on taidevedostuksen laatustandardi
· 3. Teksti: JOSÉ BENITO RUIZ, suomentanut espanjasta TUIRE JANSSON Kuvat: JOSÉ BENITO RUIZ
SALAISUUDET
LuontoKuvaajan mahdoLLisuudet Kohteiden asetteLuun ovat hyvin rajaLLiset, mutta sommitteLuun voi vaiKuttaa myös KuvauspaiKan, oBjeKtiivin ja tarKennuspisteen vaLinnaLLa. Ympyrään yhdistetään rajattomuus, lämpö ja turvallisuus. Horisontaali ja vertikaali. Diagonaaliset siksak-linjat ohjaavat katsojan huomion taka-alalla oleviin voimakkaasti tummiin luolan aukkoihin.
58
Luontokuva 2/2010. Pisteiden läheisyys luo sävyä ja väriä, ja siksi ne ovat kuvien tallentamisen perusta. sommitteLun perusteiden ja LainaLaisuuKsien jäLKeen KuKin voi hyödyntää niitä oman tyyLinsä Luomisessa.
Sommittelun
V
isuaalinen kieli on universaalia ja mahdollistaa hyvin monimutkaisen tiedon ja ajatusten välittämisen katsojan kulttuuritaustasta, älykkyyden tasosta tai kielialueesta riippumatta. Yksinkertaisin osatekijä on luonnossa runsaslukuisena esiintyvä pyöreä piste. Neliö. Diagonaali kuvastaa epävakaisuutta ja on provokatiivisin visuaalinen muoto. Sävyerot ovat rajoja, ja ne auttavat tilavuuksien ja etäisyyksien hahmottamisessa. Neljän perusvärin soveltaminen pisteisiin tuottaa cmyk-painovärit, joita käytetään kuvien painatuksessa. Millä tahansa pisteellä on valtava vetovoima silmälle. Kolmio puolestaan kuvastaa liikettä, ristiriitaa ja jännitettä. Jokainen perusääriviivoista ilmaisee kolmea perussuuntaa: · 1. Siksi on tärkeää oppia erottamaan sävyt väreistä.
Luola meren rannalla. Edes perspektiivi ja apulaitteet eivät pysty luomaan kolmiulotteisuuden tuntua ilman sävyä. Linjalla on suuri energia, koska se ei ole enää staattinen, vaan se voi olla joustamaton ja suora tai dynaaminen ja kaareva. Pisteiden tiheys kuvassa ohjaa katsetta ja niiden sijainti määrittelee kuvalle visuaalisen painopisteen. Sävyt synnyttävät kuvaan ulottuvuutta ja syvyyttä. Diagonaali. Kahden sävyn visuaalinen raja luo myös linjan. Valkoisen ja mustan väliset sävyerot ilmaistaan harmaan sävyinä. Alueiden sävyskaala on yhdeksän harmaan sävyä, mutta on olemassa myös seitsemän, kolmentoista ja jopa kolmenkymmenen asteen skaaloja. Kolmio. Neliö yhdistetään kömpelyyteen, suoraselkäisyyteen ja huolellisuuteen. Ympyrämuodot ovat vähemmän uhmaavia, koska niissä ei ole kulmia. Ääriviivoista muodostuvat suuntavoimat ovat sommittelullisesti kuvan tärkeimpiä elementtejä. Kuvan osatekijöiden ymmärtäminen syventää kuvaajan mahdollisuuksia rakentaa kiehtova sommitelma ja sen vuoksi ne ovat olleet kaikkina aikoina taiteilijoiden mielenkiinnon kohteena. Kun pisteet ovat lähekkäin, voimistuu vaikutelma suunnasta ja syntyy erilainen elementti: linja. ruiz avaa LuKijoiLLe Kuvan raKenteita. Kaari. Jos valo ei jakaantuisi ympäristössä luoden sävyjä, näkisimme saman kuin pilkkopimeässä eli emme mitään. KansainväLisesti tunnustettu espanjaLainen LuontoKuvaaja jose B. Ympyrä. Kuvakielen rakenne muodostuu peruselementeistä. Suljettu linja piirtää ääriviivan.
Perusääriviivat ovat neliö, ympyrä ja kolmio. Sillä on rajaukseen ja toistoon liitettyjä merkityksiä.
Sävyjen ja värien kirjo
Pimeyden ja valon välillä on lukuisia hienovaraisia aste-eroja. · 2. Horisontaalivertikaali suhde on tasapainomme perusta ja se kuvastaa vakautta. Kaksi pistettä muodostaa tilan kiinteän mitan, ne ovat etäisyyden suhde. Kun näemme sävyn, näemme itse asiassa autenttista valoa, mutta kun näemme sävyn graafisesti tuotettuna, näemme vain pigmenttejä, joita on käytetty luonnollisen sävyn jäljittelemiseen
Luontokuva 2/2010
59
Kuvan perustana ovat magenta ja valkoinen, itämainen tunnelma. Kun näitä värejä yhdistetään, muodostuu uusia väriyhdistelmiä ja konnotaatioita. Värien kolme ulottuvuutta ovat väriyhdistelmät, värikylläisyys ja kiilto. Kiilto on akromaattinen eli väritön ulottuvuus ja se liittyy valon voimakkuuteen. Mutkittelevat ja S-kirjaimen muotoiset linjat ovat elegantteja ja aistillisia.
60
Luontokuva 2/2010. Kolmesta perusväristä, keltaisesta, punaisesta ja sinisestä esiintyy yli sata silmin havaittavaa yhdistelmää. Pastellivärit puolestaan välittävät kuvassa tyyneyttä ja herkkyyttä. Kyllästetty väri on yksinkertainen, lähes primitiivinen, joka muodostuu perusväriyhdistelmistä (keltainen, punainen, sininen) ja väliväreistä (oranssi, vihreä, violetti). Värikylläisyys eli saturaatio viittaa perusvärien puhtauteen suhteessa harmaaseen. Puun valkoisuus johtuu takaa käytetystä salamasta.
ävyllä on eloonjäämisemme kannalta olennaista merkitystä, kun taas väri tuo esille syviä tunteita. Visuaalisesti eniten merkitystä on punaisella, sitten oranssilla, sinisellä ja vihreällä, vähiten keltaisella.
Villi ranta. Keltaista pidetään valoa lähinnä olevana värinä, kun punainen taas on emotionaalisin ja aktiivisin, lämpöä edustava väri. Parhaiten heijastava väri on keltainen, ja se on ainoa, joka muuttuu kyllästymisen myötä kiiltävämmäksi. S
Puu ja kuu. Monet väreistä ovat kirkkaimmillaan mustaa tai neutraalia taustaa vasten. Kummallakin lämpimällä värillä on tapana laajentua kuvassa, kun taas sininen on passiivinen, pehmeä, ja kutistava. Värit muodostavat monimutkaisten merkityssymbolien aakkoset, joita voimme käyttää visuaalisen viestin välittämisessä. Värit, joilla on eniten painoarvoa tuovat pienimmätkin asiat esille. Linjat ovat hyvin tärkeitä, koska ne ohjaavat havaintoja. Mitä kyllästetympi kuvan väritys on, sitä latautuneempi se on ilmaisultaan ja tunteeltaan. Värin pinta-alan ohella kuvan hallitsevan värin määräytymiseen vaikuttaa myös värin painoarvosta sekä värin esiintyminen tausta- tai teemavärinä
Kuva itsessään on pysyvä ja liikkumaton, mutta esimerkiksi linjojen ja pisteiden jakautumista hyödyntäen kuva voidaan saada tuntumaan dynaamiselta. Teleobjektiivi puolestaan näyttää silmän ulottumattomissa olevan todellisuuden, kuten kaukaisen yksityiskohdan, jota paljaalla silmällä ei pysty havaitsemaan. Yhden tai useamman pakopisteen käyttö on myös tehokas menetelmä tilan tunteen synnyttämiseksi. Kamera voikin toisintaa ympäristön suurella tarkkuudella ja lukuisin yksityiskohdin. Kamera linsseineen ei kuitenkaan pysty kilpailemaan silmämme kanssa tilavuuden tunteen tallentamisessa ilman kalansilmälinssin kaltaisia vääristymiä. Missään kaksiulotteisessa graafisessa esityksessä ei ole todellista tilavuutta, vaikka kolmiulotteinen näkökykymme mahdollistaa tilavuuden näkemisen ja tuntemisen. Käytetyin vertailukohde uskottavan mittakaavan luomisessa on ihminen. Liike johtuu okulaarisesta ja aivotoiminnallisesta aktiivisuudesta, fysiologisesta "näön jatkuvuus" -ilmiöstä.
Luontokuva 2/2010
61. Tilavuuden tuntua voidaan korostaa lisäämällä perspektiiviin sävyarvoja sekä valoihin ja varjoihin perustuvaa valohämyä. Kuvan elementtien sijainti on tarkkaan harkittua. Perspektiivin konvektiotekniikka on tilavuuden jäljittelemisen perusapuväline. Mittakaavan muuttaminen voi tehdä kuvan maisemasta suuren tai päinvastoin. Värien yhdistelmä on voimakas ja usva lisää mystiikan tuntua.
Tilan ja liikkeen hahmottaminen
Mittakaava on vakiintunut määritelmä koon arvioimiseksi. Usvaa metsässä. Mittakaava mahdollistaa myös tilan hahmottamisen manipuloinnin. Sommittelussa käytettyjen osien sijoittumisesta riippuen silmä
Valkoinen enkeli. Ristillä on voimakas symbolinen viesti.
voidaan pakottaa kulkemaan kuvassa vasemmalta oikealle, ylhäältä alas tai diagonaalin mukaisesti kulmasta kulmaan. Suuri on suuri vain pienen vieressä, ja suurikin vaikuttaa pieneltä, jos se rinnastetaan vielä suurempaan. Kuvaaja voi käyttää kolmea ilmaisun tasoa: realistista, symbolista tai abstraktia
Mitä lähempänä pisteet ovat toisiaan, sitä selkeämpiä muotoja ne luovat. Horisontaali-vertikaali linjaus on ihmisen perussuhde ympäristöönsä, jonka vuoksi kuvassa tulee etsiä akseleita. Jokaisella silmällä on erityinen positiivisuuden taipumus, joka näkee yhden muodoista ensin.
Hylätty. Epäsäännöllisten kuvioiden analyysi ja tasapainon vakiinnuttaminen on kuitenkin monimutkaisempaa. Lisäksi se yrittää kiertää ensiksi kuvan valaistuissa tiloissa, mutta hyvin valoisassa kuvassa voi käydä päinvastoin.
Visuaaliset tekniikat
Sommittelullisten elementtien jakaantuminen kuva-alalla synnyttää osaalueiden välille erilaisia vuorovaikutuksia, jotka sitten vaikuttavat katsojan tuntemuksiin. Osa kuitenkin herättää aistimuksia ja tunteita, jotka voivat olla helpommin arvostettavissa abstraktin ilmaisun tasolla.
62
Luontokuva 2/2010. Pienikin hajautus, olematta selkeästi keskitetty tai täysin sen vastakohtainen, tuottaa hämmennystä. Kaksi tai kolme yhtä kaukana ja tasapainossa olevaa pistettä kamppailevat huomiosta keskenään: ne luovat itsenäisiä ympäristöjä, ja hylkivät toisiaan. Luonnossa tasapaino on keskeistä, koska sen vastakohtainen tila on romahdus. Symmetristen kuvioiden tasapainoa on helppo arvostaa. Muista erillään oleva piste herättää tarkasti huomiota ja on vuorovaikutuksessa esteettä ympäristönsä kanssa. Minimalistinen kuva kertoo eristyneisyydestä.
N
äköprosessissa on myös runsaasti dynaamisuutta. Alitajunnan luoma visuaalinen ryhmittely perustuu muodon samankaltaisuuksiin, kuten kokoon, tekstuuriin ja sävyyn. Jännite ei ole hyvä tai paha, vaan se on yksi menetelmä kommunikoida tai luoda henkilökohtaista tyyliä.
Painopisteet ja ryhmittely
Tason ja kulman variaatio rajauksessa on toinen huomiota herättävä kontrastiarvo. Jännite on hyvin kytkeytynyt tasapainoon olematta kuitenkaan sen vastakohta. Niiden visuaalinen vetovoima on voimakasta ja ne voivat horjuttaa kuvan tasapainoa. Sommitelman osat ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja ne suhteutuvat välittömään ympäristöönsä. Epätavallinen sijoittaminen pakottaa silmän tasapainon alitajuiseen analysointiin. Symmetrinen tasapaino on kuitenkin visuaalisesti yllätyksetöntä. Epäsymmetrinen tasapaino saavutetaan jakamalla sommitelman eri osia siten, että jotkut osat kompensoivat toisten osien visuaalista painoa. Oikeaoppisessa visuaalisessa syntaksissa kaksijakoisuus ei ole suotavaa. Sommitelma voi pakottaa silmän kulkemaan tiettyä reittiä, tulemaan kuvaan sisään määrätystä kohdasta ja jäämään siihen määrittelemättömäksi ajaksi, jos kyseessä on suljettu sommitelma. Jännite hämmentää, hälyttää ja vaatii ylimääräistä huomiota. Joitakin visuaalisen viestin osia voidaan mitata älyllisesti tai mekaanisesti. Sommittelussa tuleekin huomioida, että samanlaiset elementit vetävät toisiaan puoleensa ja luovat kuvitteellisia linjoja, kun vastakohdat taasen hylkivät toisiaan. Monet asiat ympäristössä vaikuttavat tasapainottomilta ja niiden muoto tai asento aiheuttavat meissä emotionaalista jännitettä. Meriruohon jäänteet ovat nousseet rantaan. Silmä näkee pääasiallisesti tummempia sävyjä tai niiden ulkoisia ääriviivoja. Tasapainon järkkyminen luo levottomuutta, se on kontrastiarvo, joka loittonee harmonisesta tasapainosta. Tasapaino on vahva perusta visuaalisten aistimusten käsittelylle. Ensisijaisesti etsitään vertikaaliakseli, jolla on kiintopiste toissijaiseen horisontaaliakseliin. Suorakulmaisessa näkökentässä pisteen sijoittaminen kuvan geometriseen keskukseen ei ole visuaalinen yllätys, vaan se on täysin harmonista. Positiivinen elementti ei aina ole kirkas tai tumma, vaan se, jonka silmämme havaitsee ensimmäiseksi. Sävyt luovat sekä positiivisia että negatiivisia mielikuvia. Lähekkäin olevat pisteet taasen sopivat yhteen ja vetävät toisiaan puoleensa. Tästä periaatteesta poikkeavat valokuvauksen yksinkertaistetut sommittelunsäännöt, kuten kolmanneksen tai kultaisen leikkauksen sääntö. Yleensä silmä seuraa linjaa, etsii päätöspistettä ja jatkaa linjausta muihin loittoneviin pisteisiin. Näin ollen kuvan perusosien uudelleensijoittelu voi myös muuttaa kokonaisuuden välittämää viestiä. Visuaalisen viestin yksittäisillä osilla ei välttämättä ole samaa vaikutusta kuin kokonaisuudella
Negatiivinen on se toinen, joka alistaa, on passiivinen, ja jota emme näe ilman ponnisteluja. Tyylit liittyvät taiteessa ilmaisutapaan ja siitä ne ovat tunnistettavissa. Metodit mahdollistavat yksilöllisen tyylin tunnistamisen ja identifioitumisen samaa tyyliä edustavien taiteilijoiden yhteisöön. Kirkkaista osista, kuten ympyrästä tummalla taustalla, välittyy laajentumisen ja koon kasvamisen tunne sekä tunne siitä, että katsojaa lähestytään. Edellä kuvatun positiivinen/ negatiivinen -tekniikan hallinta tarjoaa mahdollisuuden tuoda sommittelussamme esille sävykorostuksia.
Sommittelu luo tyylin
Visuaalinen viestintä käyttää peruselementtejä muuttuvalla painotuksella eri vaikutusten luomiseksi. Oman tyylin luominen tapahtuu menetelmäopin perusteet sisäistämällä ja kiinnittämällä huomiota omaan ilmaisutapaan.
Välimeri. Harmonia on feminiini ja valkoinen, kun taas kontrasti on maskuliini ja musta. Se sallii poikkeavuuksia ja epäsäännöllisyyksiä tai komparatiivisia vaikutelmia, jotka herättävät huomiota sommitelmassa. Valoa voi käyttää kuvassa myös yhdistävänä elementtinä.
Luontokuva 2/2010
63. Viestintätekniikat liikkuvat kahden vastakkaisen navan välillä: vakaa ja tasopainoinen harmonia sekä dynaaminen ja epävakaa kontrasti. Mieli ja silmä kaipaavat virikkeitä ja yllätyksiä. Kontrasti sallii yhtä osaa ylistävien hyperbelien
luomisen. Lisäksi viestin uskaliaisuus ja menestys riippuvat kontrastista. Kontrasti on arvo, jota käytetään sävyjen, värien, ääriviivojen tai mittakaavan soveltamisessa. Esimerkiksi hiekka, joka koostuu hiekanjyvistä, vaikuttaa pinnaltaan tasaiselta pikkukivien joukon vastakkainasettelusta johtuen. Esimerkiksi Rembrandt poisti välisävyjä vahvistaakseen töittensä teatraalista ja dramaattista ilmettä. Kontrasti on elintärkeä voima viestin vahvistamiseksi, sillä tylsyys on uhka visuaaliselle viestinnälle. Tumma ympyrä valkoisella taustalla päinvastaisesti vetäytyy kokoon ja uhkaa tulla valon ahmaisemaksi
Maisemasta, jossa kaikki on harmonista, välittyy rauha, mutta se on myös visuaalisesti tylsä. Kontrastikaskin maisema voi pystyä välittämään rauhaa ja levollisuutta, mutta yllätyksellisin ja rohkein menetelmin. Luonnos, jossa kaikki on empimätöntä, ja jossa jokainen osa näyttää olevan sille suunnitellussa paikassa, ilman mitään visuaalista yllätystä, on tylsä. Visuaaliset ratkaisut
HARMONIA Hillintä Ennustettavuus Symmetria Tasapaino Yhtenäisyys Läpinäkymättömyys Yksinkertaisuus Pinnallisuus Pyöreys Horisontaalisuus KONTRASTI Liioittelu Spontaanisuus Epäsymmetria Epävakaus Pirstoutuminen Läpinäkyvyys Monimutkaisuus Syvällisyys Kulmikkuus Vertikaalisuus KLASSISMI Harmonia Yksinkertaisuus Esittäminen/edustus Symmetria Konventionaalisuus Organisoituneisuus Dimensionaalisuus Koherenssi Passiivisuus Yhtenäisyys
Tyylilajien ilmaisutavat
GOOTTILAINEN Liioittelu Spontaanisuus Aktiivisuus Monimutkaisuus Diskursiivisuus Uskaliaisuus Vaihtelevuus Vääristyminen Epäsäännöllisyys Eksperimentaalisuus BAROKKILAINEN Monimutkaisuus Runsaus Liioittelu Pyöreys Uskaliaisuus Yksityiskohtaisuus Variaatio Kolorismi Aktiivisuus aihtelevuus
Visuaalisia ratkaisuja kannattaa tehdä henkilökohtaisella omasta kulttuuritaustasta kumpuavalla tyylillä. Taiteen tyylilajit liittyvät ilmaisutapaan ja ovat tunnistettavissa ajasta ja paikasta riippumatta: bysanttilainen, renessanssi, barokki, impressionismi, dadaismi, flamenco, goottilainen, bauhaus, viktoriaaninen... Harmonian ja kontrastin suhteen ymmärtäminen ja mietiskely ovat perustavanlaatuisen
tärkeitä sommitteluissa. Kuvan visuaalinen vertailu voi antaa esimerkin symmetrisestä tasapainosta, horisontaalisesta tai vertikaalisesta akselista, tai toisen epäsymmetrisen esimerkin, jossa jotkut osat kompensoivat toisten painon tai visuaalisen läsnäolon ilman minkäänlaista symmetriaa.
64
Luontokuva 2/2010
Tämä yleinen fenkoli näyttää venyttelevän aamun ensimmäisissä valoissa.
Yin-Yang. Pisarat lisäävät kosteuden tuntua, lisää aistikkuutta.
Jose B. Kaatunut jätti. Pystyn elävän elementin eli puun ja kaatuneen vastakkainasettelu. Tässä kasvissa on aistikkaita linjoja vastakohtana uhkaavalle piikille. Ruiz on Espanjan tunnetuin luontokuvaaja. Josen tuotantoon voi tutustua tarkemmin 100% Natural -kuvateoksen avulla sekä osoitteessa www.cienporciennatural.es.
Luontokuva 2/2010
65. Hänen merkittävin kuvaushankkeensa on ollut 100% Natural, joka on kerännyt muun muassa suurena valokaappinäyttelynä yli 2,5 miljoonaa kävijää. On hyvin vaikea löytää ilmeitä tai ilmaisua kasveista. Kontrastia eeppisessä maisemassa.
Herääminen
1970-luvulle asti suomalaiset luontokuvaajat, joita yhteensäkin oli vain muutama, törmäsivät toisiinsa erämaitten sydämessä. Kaksitoista vuotta myöhemmin 1984 ilmestyneen Kuukkelin maa -kirjan jälkeen samasta miehestä tuli esikuva sadoille ja tuota pikaa vähintäänkin tuhansille uusille luontokuvaajille. Entä sitten, eikö kaikki ole hyvin. Valokuvaaja poikkeuksetta rajaa ihmiseen ja sivilisaatioon viittaavan pois kuvasta. Nainen kantoi ylen korkeaa rinkkaa ja mies piteli repun lisäksi kameraa ja neljäsataamillistä kakkulaa. Kameraa kanniskellut Hannu Hautala oli tekemässä jo kevään toista kuvausretkeä tälle samalle aavalle. Vallitsevaksi tavaksi muodostui hiukan eriskummallinen valokuvauskulttuuri, jossa aiheena on luonto, mutta sen kuvaaja on tiukasti sitoutunut tieverkkoon tai vähintäänkin pöriseviin ja uliseviin moottorikulkuneuvoihin. Toisaalta juuri näiden vuosien
Varpunen, Passer Domesticus, Berliini 2007.
66
Luontokuva 2/2010. Eivätkö luonto ja ylipäätään valokuvaamisen arvoiset aiheet ala heti kotiportilta. Kiikaroin kulkijoita. Jopinpostia
tällä
palstalla luontoKuvaaJa Ja KirJailiJa
Teksti ja kuva: JORMA LUHTA
Kertoo
Jorma "Jopi" luHta
Kuvaamisestaan Ja Kuviensa taustoista.
Erämaassa ja kaupungissa
kuluessa vaivat ja sairaudet ja muutkin syyt olivat muuttaneet esikuvan luonnossa liikkumisen rutiinit radikaalisti toisenlaisiksi. Syntyvätkö valokuvat kuvaamalla vai kävelemällä. Metsähallituksen uusien pitkosreittien ansiosta Munasaaren telttaleiriimme selviäisi nykyisin kahden tai kolmen tunnin reippaalla kävelyllä. Olen kuitenkin yrittänyt kyseenalaistaa tapojani. Nykyisin syrjäperillä kohtaa ihmisiä paljon enemmän kuin vuosikymmeniä sitten, mutta luontokuvaajaa ei vahingossakaan. Siihen aikaan kulku yhteen suuntaan vei koko päivän, ainakin meiltä, koska emme omistaneet minkäänlaista maastokarttaa. Hän oli viettänyt melkoisen jänkäkevään ja oli viikkoa aiemmin kuvannut Urpo Häyrisen seurana suokukkoja Inarin Sammuttijängän avaruudessa. Esikuvien ja esimerkin muuttumisen lisäksi tällaista kehitystä edisti myös lyhytaikainen, mutta tänäkin päivänä vaikuttava teknisen kehityksen vaihe. Vaikka kukaan ei valokuvaa erämaassa, kuvat kuitenkin ovat esittävinään sitä tai paremminkin sellaista kuvitelmien maailmaa, jossa ihmistä ei ole olemassakaan. Olin nukkumassa, kun Esko herätti minut ihmettelemään mutkikkailla kulkujänteillä leirisaarta lähestyvää pariskuntaa. Mutta vallitseva kuvaamiskulttuuri ei edes pyri kuvaamaan todellisuutta, vaan illuusiota jostain, mitä ei ole. Mielestäni
Uutta tundraa, Kaldoaivin erämaa 2009.
K
esäkuussa 1972 oleilin reissukaverini Esko Rajalan kanssa Simossa isojen suoaapojen keskellä. Vallitsevan luontokuvatyylin tottumukset ovat hyvin sisäistyneitä, eikä lukijan pidä odottaa, että minä olisin poikkeus. Pian osasin kertoa jopa sellaisen yksityiskohdan, että naisen nimi on Irma. Herkän mustavalkofilmin vaihtuminen hyvin hitaisiin Velvioihin pakotti ainakin eläinkuvaajat paksuihin ja raskaisiin objektiiveihin, joiden kanssa ei kertakaikkisesti pystynyt kulkemaan luonnossa
Saatan organisoida pienimittaisia luvattomia haaskoja, jotka syödään puhtaiksi viidessä minuutissa. Ikiomissa suunnitelmissani on roikkunut kaksi teemaa, jotka sijoittuvat ihmisen asuttaman ja toisaalta asumattoman maailman ääripäihin. Niin, eikö valokuvaamisen arvoisia paikkoja ole kaikkialla. "Kulkumiesprojektissa" kantavana ideana on käveleminen tai ylipäätään lihasvoimin kulkeminen ja ympäristönä Suomen ja naapurimaiden pohjoisimmat ja sanan aidossa merkityksessä erämaisimmat kulmakunnat. Suosin laajakulmia ja yritän sovittaa tirppojen taustaksi kaiken ihmiselämän kauneuden tai hirveyden, minkä vain onnistun löytämään. Lisäksi asun sillä tavoin väärässä paikassa, että joudun ihan kunnolla matkustamaan kummankin aiheen pariin.
"Lintuprojektissa" ihmettelen lintujen silmin elämän, elintilan ja toimeentulon mahdollisuuksia ihmisen täyttämissä kaupungeissa. Muistelemani kohtaaminen oli sillä tavoin yleispätevä, että nykyisistä elintavoistaan riippumatta iso osa meistä kotimaisen luontokuvauksen huru-ukoista ymmärtää alitajuntansa syvyyksiin asti, millaista luonnossa oikeasti on ja miltä se voi tuntua. Minulla on myös vahva usko, että väärentämätön turistin näkökulmani vie lopputuloksen sellaiseksi, etten astu helsinkiläisen tai inarilaisen luontokuvaaja-alkuasukkaan varpaille.
Luontokuva 2/2010
67. Raskaan retkeilyn välissä leiriydyn kaatopaikalle, puistoon tai ravintolan patiolle. Nuoremmat kamerankantajat voivat olla tältä osin kuin tyhjän päällä. Tämä ei näy yhdessä kuvassa, mutta missä tahansa monen kuvan kokonaisuudessa. Kulkemisen pohdiskelun ohella kummastelen ilmojen muuttumista ja ihmisen aiheuttamaa elämän köyhtymistä, joka asumattomassa maailmassa näkyy ilkeämmin kuin rintamailla. Molempien aiheiden toteuttamista yhdistävät pitkät kävelylenkit ja toisaalta vaihtelevan mittaiset istuskelut ja majailut parhaissa kuvauspaikoissa. luontokuvauksen näkyvin valtavirta on kadottanut valokuvan tehokkaimman piirteen, sen, joka tekee siitä ilmaisulajina vastakohdan teatterille
Maisemakuvaaja voi etsiä kuvauksellisia maisemia etukäteen ja palata paikalle otollisten olosuhteiden vallitessa. Tosin yksityiskohtien poimimisessa 100 mm objektiivi, mieluummin vielä makro, on mainio työväline. Niiden sijaan on järkevämpää panostaa laatuun, vaikka valovoimaisempi ja kestävämpi objektiivi maksaakin enemmän. Maisemia kuvatessa on pyrittävä saamaan kaikki kuvaan tuleva terävänä, niinhän ihmissilmäkin ne näkee. Yleensä kameran mukana tulevat kitti-objektiivit eivät ole laadullisesti kovin hyviä. Kasveja ja sieniä kuvaavan kannattaa käyttää aikaa tyypillisen näköisten ja kuvauksellisten yksilöiden etsimiseen. Ovat kohteina sitten maisemat, kasvit, sienet tai eläimet, on tärkeä tietää, minne ja mihin aikaan mennä kuvia ottamaan. Eläimiä kuvaava pääsee parhaimpiin tuloksiin totuttamalla kuvauskohteet itseensä.
Mikä objektiivi soveltuu minulle?
Kuvien laatuun vaikuttaa kameran kennon ja prosessorin lisäksi objektiivien laatu. Lajistoa kuvaava löytää kirjallisuudesta ja internetistä kohteistaan pohjatietoa, kartuttaa tietojaan omakohtaisilla luontokokemuksilla tai tekee yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa. Objektiivin kapeampi kuvakulma mahdollistaa paremmin taustan hallinnan ja kuvia voi ottaa hieman etäämpääkin. Suuremõisa, Viro.
Optiikka kohteen mukaan L
uontoa kuvaavan on hallittava kameralaitteisto ja kuvaustekniikka sekä tunnettava kuvauskohteensa. Kasveja ja sieniä kuvatessa pääpaino on laajakulma- ja normaaliobjektiiveissa. Tarpeen tullen hyönteiskuvaaja voi käyttää myös laajakulmaa, jolloin kuvaan otetaan kohteen lisäksi sen elinympäristöä. Normaaliobjektiivi (50 mm), jolla otetut kuvat vastaavat perspektiivivaikutelmaltaan ihmissilmän näkemää, on hyvin käyttökelpoinen. Ennen hankintaa kannattaa miettiä tarkkaan, mitä aikoo kuvata, kuinka paljon voi sijoittaa rahaa ostoksiin ja mitä objektiiveja todellisuudessa tarvitsee.
Jos päätöksenteko on vaikeaa, hyvä valinta ensimmäiseksi objektiiviksi on lyhytpolttovälinen zoom-objektiivi, joka kattaa polttovälialueen 1516 aina 5060 millimetriin. Laajakulmia (28-35mm) käytetään ahtaissa paikoissa tai kun halutaan kuvaan kohteen lisäksi ympäristöä. Suurempia ötököitä, kuten perhosia ja sudenkorentoja, kuvattaessa on 150200 mm makro parempi vaihtoehto. Pienet hyönteiset kannattaa kuvata noin 100 mm makrolla. Tällaisella perusobjektiivilla pääsee hyvin alkuun. Maisemia kuvaavan valikoima painottuu laajakulmasta lyhyeen teleen. Henkilökuvaaja ottaa kuvansa lyhyellä telellä (80 mm) saadakseen kuviinsa mallin kasvojen piirteet mahdollisimman todenmukaisena. Kuvauspaikan valitsemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä pienikin siirtymä voi tuottaa lopputulokseksi onnistuneen tai epäonnistuneen kuvan. Teleobjektiivit ovat oivia yksityiskohtien
68
Luontokuva 2/2010
Valokennoa käyttäessä kameravarustus sijoitetaan kuvattavan kulkureitille ja esitarkennetaan se oikealle etäisyydelle. Näin kameran kiinnittäminen kuulapolveen ja siitä irrottaminen helpottuu tuntuvasti maasto-oloissa. Lähikuvia, mutta erityisesti makrokuvia ottaessa kuvaaja kohtaa erinäisiä ongelmia. Normaaliobjektiivia tai lyhyttä teleä käyttäessä saa kuvaan myös lajin elinympäristöä.
Miksi tukea kameraa?
Jotta saa korkeatasoisista laitteista kaiken irti, ainakin paikallaan olevia kohteita kuvatessa on välttämätöntä käyttää jalustaa. Eläinkuvaajan objektiivivalikoima painottuu pääosin teleobjektiiveihin. Nuo ovat oleellisia ominaisuuksia maan tasossa olevia kohteita kuvatessa. Ne Seppo Poikolainen on ahtautunut jääluolaan ottamaan kohteestaan erilaisia kuvia. Jalustalle sijoitettu kamera kannattaa laukaista lanka- tai infrapunalaukaisimella sormen tuottama tärähdys useimmiten vain pilaa kuvan. Kuvia sommitellessa on kohde sijoitettava samaan tasoon kuvakennon (kameran LCD- näytön) kanssa ja tarkentamisen kanssa on oltava erittäin huolellinen. Kohteen katkaistessa valokennojen välisen yhteyden kamera laukeaa. Jalustaan kytkettävässä kuulapolvessa on kaikkien säätöjen oltava yhden vivun takana, joka mahdollistaa kuvan rajaamisen nopeissakin tilanteissa. Kuvanvakaajilla varustetut kamerat tai objektiivit mahdollistavat huomattavasti pidempien valotusaikojen käytön kuin vakaajaton. Teksti ja kuvat: JORMA PEIPONEN
Luontokuvausoppiavasta-alkajille2|6
tässä Kuusiosaisessa ar tiKKelisarJassa luontovaloKuvaaJa J o r m a pe i p o n e n o p a s t a a l u o n t o K u v a u K s e s t a K i i n n o s t u n e i t a mielenKiintoisen HarrastuKsen pariin.
poimimisessa tai salaa piilosta kuvatessa. Lisäksi kannattaa hankkia kameran pohjan jalustakierteeseen kiinnitettävä pikakiinnityslevy, joka kytketään kuulapolvessa olevaan vastakappaleeseen pikalukolla. Tällöin kuvaajan ei edes välttämättä tarvitse olla kuvauspaikalla kuvanottohetkellä.
Luontokuva 2/2010
69. Jalustan työntäminen luolan sisälle olisi rikkonut kuvauskohteen, joten hän otti kuvansa käsivaralta laajakulmalla (mitä laajakulmaisempaa objektiivia käytät, sitä parempiin tuloksiin yleensä pääset). Makrokuvia ottaessa pienikin tarkennusvirhe pilaa kuvan. Haisusieni.
soveltuvatkin hyvin liikkuvien kohteiden kuvaamiseen. Jalustalta kuvatessa kuvaaja käyttää enemmän aikaa kokonaisuuden hallintaan, mikä mahdollistaa onnistuneempien ja terävämpien kuvien saannin. Kuvaussuhteen kasvaessa terävyysalue kapenee, valovoima heikkenee ja etsinkuva pimenee. Tarvittaessa valotusaikoja voi pidentää käyttämällä kuvanvakaajan rinnalla olkatukea tai yksijalkajalustaa. Langaton radiolaukaisin mahdollistaa kameran laukaisun hieman etäämpää. Tukevuuden lisäksi jalusta on pystyttävä taivuttamaan spagaattiin ja keskiputki pitää pystyä kääntämään vaaka-asentoon tai riippumaan alaspäin
Muistan tuon aamun. Keväät ovat tietenkin aina olleet erilaisia, näkemisen arvoisia ja antoisia toki silti. Neljänä viimeisenä digikeväänä olen edelleen viettänyt viikon keväisellä merellä ja yrittänyt saada kunnon jäitä ja haahkoja samaan kuvaan. Merkillinen oli sekin aamupäivä, kun yön täystyven kylmä veti riitteen mereen ja piti parisenttisen räsyjään paikoillaan myöhään iltapäivään asti, sulaakseen vähitellen. Aamuajon
Haahkat kevätjäillä ovat aiheuttaneet kuvaajalle riippuvuutta jo kolmenkymmenen vuoden ajan, ilman tyydyttävää onnistumista.
70
Luontokuva 2/2010. Silloin ne taas tulevat, tai ainakin seuraavalla viikolla (eikä vieläkään tiedetä, minne pääjoukko niistä menee). Muuttohaahkojen lento ei pysähtynyt telellä ja piti yrittää lyhentää suljinaikoja taivasta vasten laajemmalla kulmalla, suurella aukolla ja pienen Asan epätoivolla. Vuosien jälkeen nyt on mahdollista, että jonkinlaisia kevätjäitäkin löytyy. Haittana vaivaa vieläkin vanhakantainen asenne, että kotimeren kuvauspaikoille pitää mennä omin voimin ja omilla kulkuvälineillä. Tunnelma silti välittyy ainakin laukaisijalle ja mietityttää: Mitä olisikaan digillä saanut, kun parvet viistivät ahtojäitä. Vain yhtenä vuotena se olisi jäiden puolesta ollut mahdollista, mutta kun ei, niin ei. Sundelininseurassa
tällä
palstalla merellisiin Kuviin eriKoistunut luontoKuvaaJa
Teksti ja kuvat: RAIMO SUNDELIN
raimo sundelin
Ker too Kuviensa taustoista.
Muuttohaahkoja
V
anhoja dioja penkoessa, pitkällisen kirjaprojektin jälkeen, löysin jo kadonneeksi tai poisheitetyiksi luultuja kinoruutuja keväältä 1987. Nähty ei ole toteutunut kuvana toivotulla tavalla. Voisiko asenteesta luopua, kun syntinä on jo liftaus hinaajaankin jäätyäni odottamatta avatun jääväylän taakse. Eri asia on, pääseekö merelle ja jäänreunaan haahkojen reitille. Entäpä tuulet ja valot. Ei ehkä enää tarvitsisi tänä keväänä vähdätä ja yrittää päästä jäänreunaan aamuksi, jona tämä lehti kolahtaa lukijain postilaatikkoon. Kolmenkymmenen vuoden aikana olen ollut paikalla haahkojen päämuuton aikaan parikymmentä kertaa
Haahkojakin vähän muutti, vaikka muutto tyynenä yleensä tyrehtyy. Taidanpa kerran vielä yrittää ja varaudun, että haluttua kuvaa en saa. Ei edes vanha meri lönkinyt. Valokuvaan tarvitaan silti vain yksi parvi oikeassa paikassa, oikeilla valoilla ja oikein toteutettuna. Kuva kertoo myös päivän tasaisen kamuvalon. Pysähtyessä paatti makasi täysin liikkumatta paikallaan. Ja niinhän se on, että "kuviahan ne vain ovat", kuten kollega tokaisi menetettyään rikkoontuneessa kuvatankissa kaikki Huippuvuoren kuvansa.
Luontokuva 2/2010
71. päätteeksi sain katsella jäässä veteen piirretyä viivaa, kussa olin kulkenut. Saattoi käyttää jalustaa veneessä ennen kokematonta
Kanahaukan intensiivinen olemus saattaisi voimistua vieläkin tiukemmalla rajauksella.
72
Luontokuva 2/2010. Syynä toinen kanahaukka, joka pyrki apajille. Kauaa siitä ei iloa ollut, kun se jo lähti. Kello 6.20 ollaan kojulla ja seuraava missio on laittaa "säkkipimeässä" haaskat valmiiksi ja pienemmillekin vähän ruokintaa, jonka jälkeen koppiin kameroita virittelemään ja kynttilälämmitystä päälle. kanahaukka tuli kolmatta kertaa haaskalle. Sitten tuli hiljaista. kuskina, mieli yllättävän virkeänä tähän aikaan päivästä. Söi hetken ja rupesi huutamaan, jolloin tämä kyseinen kuva on otettu. Noin tunti istuttiin ilman minkäänlaista havaintoa yhtään mistään. Luontokuvauksessa on kuitenkin aina sekin mahdollisuus, etteivät kuvauskohteet tulekaan toivotulla tavalla. Päivä kirkastuu. Valoa oli enää melko vähän, ajomatkaa vielä paljon jäljellä, joten siihen oli hyvä lopettaa.
Benjam Pöntisen kommentti:
Onnittelut kuvaajalle, pitkä työpäivä palkittiin hienolla kuvalla ja kokemuksilla. Pikkuhiljaa alkoi tulla pienempiä lintuja, töyhtötiaisia, sinitiaisia ja käpytikkoja. Vielä on aivan liian pimeätä kuvata. Kello 16. Fiilis nousi tässä vaiheessa kojun kattoon ja unihiekoista ei enää tietoakaan. Sitten aika kului pienempiä lintuja kuvaillessa, maakotkakin näkyi vielä pari kertaa. Sillä kertaa saatiin kuvata sitä noin varttitunnin. Luontokuva.org/foorumi
Nuoren matkassa
Lehden toimitus poimii Luontokuva.org-sivuston Viikon kuvissa julkaistuja alle 18-vuotiaiden kuvia kertomuksineen ja hankkii niihin kokeneen kuvaajan kommentit. Vilkaisu vasemmalle ja maakotka iskee haaskalle. Jostain kuuluu kimeätä huutoa ja päät kopissa alkavat heilua joka suuntaan kuin pingistuomareilla. Vielä vähän kahvia ja sämpylää naamariin, niin olo vaan paranee. Kun työssä on selvä suunnitelma, se useasti myös onnistuu. Kello 3.30 olen jo auton kyydissä kohti Kaakkois-Suomea Antti V. Tällä kertaa esillä on 17-vuotiaan kuhmolaisen Ville Heikkisen ja 16-vuotiaan toivakkalaisen Markus Makkosen kuvia.
MarkusMakkonen,Kanahaukka Herätys kello 2.45. Noin vartin huutelivat toisilleen ja ottivat hieman yhteenkin kuusen latvassa. Taisi siellä myös näkyä muutama närhi ja harmaapäätikka.
Kello 11.30 näkyi kanahaukka haaskalla
Revontulet voimistuivat jatkuvasti ja liikkuivat koko ajan. Pakkanen kiristyi -21 asteeseen. Pakkanen minutkin ajoi sisätiloihin. Revontulikuvissa tahtoo usein olla taivasta vähän liiankin kanssa, toisaalta ei sitä voi välttääkään. Pohjoistaivaalla näkyi vaaleita vyöhykkeitä, joita arvelin ensin kuun valaisemiksi pilviksi. Pian huomasin kuitenkin niiden olevan revontulia, kun ne alkoivat liikkua ja muuttuivat vihreiksi. Revontulien kanssa täytyy olla aktiivinen, uudelleen vain ulos palelemaan ja uusia kuvakulmia etsimään.
Luontokuva 2/2010
73. Koonnut: ESA MÄLKÖNEN
VilleHeikkinen,Revontulet Keskiviikko oli enimmäkseen pilvinen, mutta iltaa kohti näkyi selkenemisen merkkejä. Kuun valoa oli riittävästi, jotta myös maisemaan sai sävyjä. Noin kuuden aikaan katsoin ulos ikkunasta ja taivas näytti pilvettömältä. Asetin kameran aikavalotukselle ja aukoksi valitsin 3,5. Puoli seitsemältä lähdin käymään ulkona katsomassa, olisiko taivaalla mitään kuvattavaa. Valotusaika vaihteli ollen 1040 sekuntia. Kävin hakemassa sisältä kameran ja jalustan. Kuun sirppi paistoi eteläisellä taivaalla ja linnunrata erottui yläpuolella. Myös revontulet alkoivat himmetä ja muuttua passiivisemmiksi.
Benjam Pöntisen kommentti:
Itse kuvasin revontulia myös keskiviikkona, mahtaisikohan olla sama päivä (20.1), nimittäin Etelä-Pohjanmaalla näkyneet tulet olivat hyvin paljon samanoloiset. Kuvaan saisi lisää syvyyttä ja kolmiulotteisuuden tuntua, jos kuvaisi metsän sisältä, tai etsisi esimerkiksi yksinäisen puun kuvan etualalle. Objektiivina käytin 18-55 mm zoomia. Herkkyydeksi valitsin ISO 800. Tunnin kuvaamiseen jälkeen sormet alkoivat olla sen verran jäässä, että oli pakko lähteä sisälle
Janne Nieminen > Komea koskikuva Tonilla
74
Luontokuva 2/2010 4/2009. oikein hyvän siitä tekee noi veden kultaiset liikejuovat. Jari Seppälä > Reijon koskikara on ykkönen eikä tarvitse perusteluja.
ToniHallikas (kuvaaja) > Itsehän osallistun kultavalolla varustetulla koskiaiheisella kuvallani. Poppe Johansson > Tonilla hiano siltarumpu.. Eero Inkeroinen > Tonilla nätti kuva, komia on kultavalo... Leena Asikainen > Siellä on Reijolla upeasävyinen karakuva, sommittelu, ja miljöö muutenkin hienosti. org/foorumi. Kiinnostavimmat kuvat ja tarinat julkaistaan Luontokuvassa! Julkaistuista kuvista lähetetään palkkioksi Vuoden Luontokuvat 2009 -kirja (sh. Lukijankuva
Keskustele luontokuvista ja kuvauksesta osoitteessa www.luontokuva. 52 eur).
Koonnut: VESA KALERVO EKHOLM
ReijoLähteenmäki(kuvaaja) > Koskikara
Jari Seppälä > Leenan maisema on valmis Suomi-postikortti; etualan käpälänjäljet tekevät siitä myös Kuvan
Luontokuva 2/2010
75. Hienosti etumaisen siiven läpi kuultaa toinen siipi ja hyvin onnistunut liikkeenpysäytys. Eilen niin ei tapahtunut. JouniSuikkanen (kuvaaja) > Hienoja reposenkuvia Villellä ja Juhalla - Tali täältä. Janne Nieminen > Jouni onnistunut tosi hyvin. Vihdoinkin pilvi erehtyi ajoituksessa! Selkeidenkin pakkaspäivien päätökseksi on mereltä vyörynyt taivaanrantaan paksu pilvi, johon aurinko on sukeltanut ennenaikojaan. Jouni Suikkanen > Leenalla hieno maisema. Itsekkin olen kovasti yrittänyt tällä viikolla saada kuvia, jossa olisi vähän toimintaa, mutta hieman huonolla menestyksellä. Tuula Paju > Hienot heijastukset Jounin tintin siivissä, ei taida onnistua ihan jokaiselta ;)
LeenaAsikainen (kuvaaja) > Kymenlaakson maisemilla jatketaan
Jäsenetuyritykset
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n jäseneduista tarkemmin: www.luontokuva.org/jasenedut
76
Luontokuva 2/2010
tikankontti ja muut alueen kasviharvinaisuudet sekä maisemat kesäyön valossa · Lintuvalokuvaus Gamvikissa Norjassa 7.-11.7.2010 Op. (040) 860 8715, kesayo@kuusamo.fi
Hannun jäljet Hannu Hautala luontokuvakeskus
Ainutlaatuinen vierailukohde luontovalokuvauksen ystäville Kuusamossa. - 30.4.2010
Jorma Luhdan "Tähtiyöt"
Näyttelyn aiheena on öinen metsä tähtitaivaineen ja revontulineen. Vuoden luontokirja 2009 tekijän kuvia perinteisinä vedoksina ja digitaalisena esityksenä.
Hannun jäljet Hannu Hautala luontokuvakeskus Torangintaival 2, 93600 KUUSAMO (040) 860 8364, (040) 8608365 , www.hannuhautala.fi, info@hannuhautala.fi
Luontokuvan kaupasta nyt myös kojut ja naamiot.
Piiloudu luontoon!
tilaus@luontokuva.org, p. Kurssin aikana keskitytään kuvaamiseen ja kuvailmaisun kehittämiseen, tarpeellisessa määrin myös välineiden käyttötekniikkaan · Maisemavalokuvaus Kuusamon ruskassa 16.-19.9.2010 Op. 0400 191 348
Luontokuva 2/2010
www.luontokuva.org/kauppa
77. Näyttelyt ja luontokuvakahvilan palvelut ovat avoinna ma-pe klo 9-17 ja la 10-14.
Perusnäyttelyt
- Galleriassa on esillä uusi sarja Hannun klassikkotöitä, teemanäytte-lynä "Orava, eloisa kävynpurija", keinutuolisarjassa talvisia kuvia tammikuulta kevään korvalle, useita digitaalisia sovelluksia - Lauri Kettusen luontovideoteoksia, mm. Paavo Hamunen Kuvauskohteina mm. Gamvik on Manner-Euroopan pohjoisin kolkka, jossa esiintyy tyypillinen Pohjois-Norjan arktinen sisämaa- ja merilajisto. Pääosa kuvauksesta Oulangan kansallispuistossa ja sen lähialueilla. 0400 191 348 Vastuullinen matkanjärjestäjä Galapagos-matkat.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulangantie 1, 93600 KUUSAMO puh. Paavo Hamunen. Syksyisten maisemien ja muiden luontokohteiden kuvaaminen eri valaistusolosuhteissa Kursseilla pääset huippupaikoille kuvaamaan ammattilaisten opastuksella. Jorma Luhta. Edulliset kurssimaksut sekä majoitus ja ruokailut viihtyisällä Oulangan tutkimusasemalla (Kuusamon kursseilla) Katso tarkemmat kurssitiedot ja ilmoittautumiset kotisivulta: www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/luontovalokuvaus
GALAPAGOS & ANDIT
Elokuu 2010. Luontokuvaajien erikoismatkat jatkuvat edullisin jäsenhinnoin.
Kuva: Hannu Hautala
Galapagos & Andit 29.7.-14.8.2010
3 480 / Ei jäsen 3 880 + lennot
Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston ja Hannu Hautala -säätiön järjestämät
Andit & Galapagos 28.10.-13.11.2010
3 080 / Ei jäsen 3 480 +lennot
Luontovalokuvauskurssit 2010
· Kasvi- ja maisemavalokuvaus 1.-4.7.2010, op. Täysmittainen Galapagos-risteily luontokuvaa jien ehdoin, nyt kohteena myös albatrossit ja lentokyvyttömät merimetsot.
Lisätiedot: Jouni Klinga, jouni@klinga.fi, puh. Sävy sävyyn erämaan hengessä, joka pohjautuu Hannu Hautalan kuviin ja Heikki Sarmannon musiikkiin
Kuukkelisalissa vierailevana näyttelynä 7.1
klo 9-17 Su 11.4. Useita erilaisia kojuja ja taustoja. Tulossa kuvauskursseja. Kuvaajille tarkoitetuissa kojuissa on tilaa 1-3 henkilölle ja niissä on neljä aukkoa kameroille eteenpäin ja yksi molemmilla sivuilla. Jäsenetuyritykset
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n jäseneduista tarkemmin: www.luontokuva.org/jasenedut
Boreal Wildlife Centre Oy Viiksimo, Kuhmo
Ahma, karhu, susi, metso, teeri, hanhi... Lisätietoja kotisivuilta ja puhelimella: Kari Kemppainen, 0400 284 069 Jani Määttä, 0400 187 286 Suomen Luonnonvalokuvaajat jäsenhintaan.
Luontokuvausta Martinselkosen Eräkeskuksessa
Meillä voit kuvata karhuja kolmessa erilaisessa ympäristössä: mäntymetsässä, suolla ja pienen lammen rannalla. Suomen luonnonvalokuvaajat jäsenhintaan.
www.martinselkonen.fi
www.viiksimo.fi
Esillä 2010: Valo- ja videokuvaus | tietotekniikka ja tarvikkeet | aineistonhallinta | tallennus ja jakelu verkkoratkaisut ja oheistarvikkeet | esittämisen tuotteet ja palvelut | tulostus ja tulostustarvikkeet
KUVA&KAMERA2010
Wanha Satama, Pikku Satamankatu 3-5, 00160 Helsinki | 10.11.4.
Tervetuloa KUVA&KAMERA -messuille!
Messuilla on esillä kaikki merkittävät tuotemerkit ja kevään uutuudet yli 70 näytteilleasettajan voimin. klo 10-17 Pääsyliput: 12 euroa. Lisäksi kymmeniä mielenkiintoisia puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista.
Jo viidettä kertaa!
Hyödynnä tarjous!
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n jäsenkortilla sisäänpääsy puoleen hintaan!
(6 euroa)
Kevään parhaat tarjoukset ja mielenkiintoisimmat uutuudet löydät KUVA&KAMERA -messuilta!
Tutustu messuihin: www.kuvamessut.com
78
Luontokuva 2/2010
Messut avoinna: La 10.4
Luontokuva 2/2010
79
Kuva: JAAKKO TÄHTI, Toimittanut: RAISA NEVALAINEN.
Ohtakari, Lohtaja 9.1.2010, iltavalossa auringonlaskun aikaan. Nikon D3, 24mm f22, 1/125 sek, ISO 400, manuaalivalotus.
80
Luontokuva 2/2010
Kiersimme saaren jalkaisin kahteen ja puoleen kertaan päivän aikana. Hän teki sen pakkasmaisemiin kuvausretken ystävänsä kanssa tammikuussa. Viitasaarella asuva Tähti on kulkenut kylmyyttä pelkäämättä läpi tämän talven kovien pakkasten löytäen muitakin upeita kuvauskohteita, kuten tykkylumen kuorruttamia maisemia Pohjois-Savossa. Hän kuvaa maisemia ympärivuotisesti. Kartta ja kompassi ovat toki mukana. Jaakko Tähti tallensi tämän maiseman Ohtakarilla ryömien ja maaten jäällä kuin hylje. Paukkupakkasissa pärjää kunnon kerrospukeutumisella. Erään poukaman eteläpuolella jään pinnalla oli kuuraista pakkaslunta kuin kukkia ja ne kimaltelivat laskevassa auringossa. Makro, jolla kuvata kiinnostavia kasveja, kulkee mukana myös. Pakkasta oli parikymmentä astetta. Ainakin itse esimerkiksi säädän kameran asetuksia paljain käsin. Olimme paikalla ennen auringon nousua ja lähdimme pois illan viimeisten valonsäteiden myötä. Ohtakari on pieni saari ja kalastajakylä Pohjanlahden rannalla Lohtajalla, joka kuuluu nykyisin Kokkolan kaupunkiin. Talvella on helpotuksena se, että omat jäljet vievät aina takaisin, Tähti hymähtää.
Luontokuva 2/2010
81. Aivan upea paikka, jonka löysin toissa kesänä, Tähti kertoo. Minulle kertyi toistatuhatta kuvaa siltä päivältä. Viimeinenkuva
Poimintoja
suomalaisista luontokuvista
Purevassa pakkasessa
A
htojäiden pauke kuului muutaman kilometrin päästä meren rannasta. On minulla kännykässä gps, mutten käytä sitä. Sormet jäätyvät silti tunnottomiksi kuvaushommissa, se on vain kestettävä, ja niitä on välillä lämmiteltävä rukkasten sisällä. Viima tuntui luissa ja ytimissä. Maisemissa ja niitä etsien hän navigoi pääosin sisäisen suuntavaistonsa ja auringon mukaan
Lue lisää: www.luontokuva.org/jasen
Liity jäseneksi
Liittymismaksu 25 .Jäsenmaksut 2010: Varsinainen jäsen 52 , Nuorisojäsen (alle 18 v., sisältää lehden) 27 , Perhejäsen (ei lehteä) 27 ).Täytä jäsenhakemus netissä tai oheisella lomakkeella.
Seuraava Luontokuva ilmestyy 26.5.2010
SuomenLuonnonvalokuvaajatry
info@luontokuva.org, avoinna klo 9-16. Jäsenyytesi myötä annat myös tukesi suomalaiselle luontokuvaukselle. 045 672 3003, kari.niemelainen@luontokuva.org Tili: Sampo Pankki 800010-1764662 Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Korpitie 36, 90650 Oulu Viestintä & kauppa, yhteistyökumppanit, Vuoden Luontokuva -tapahtumat JouniKlinga, toimitusjohtaja Puh. jouni@klinga.fi Tili: Sampo Pankki 800015-1580956 SuomenLuonnonvalokuvaajatryhallitus2010 EsaMälkönen, puheenjohtaja Sammalkallionkuja 2 D 82, 02210 Espoo Puh. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry Soukkiontie 2, 04740 Sälinkää. Ryhdy luontokuvaajaksi!
tiLaa LuontoKuva Kotiisi tai Liity jäseneKsi, niin saat Lehden jäsenetuna.
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry on perustettu vuonna 1977. Euroopan suurimpaan luontokuvajärjestöön kuuluu yli 2700 jäsentä. Yhdistyksen tavoitteena on edistää suomalaista luontokuvausta ja toimia kuvaajien välisenä yhdyssiteenä. 0400 191 348. 040 5444 372, esa.malkonen@luukku.com JyrkiKallio-Koski, Oulu, varapuheenjohtaja ArtoHeikkilä, Vantaa, jäsentapahtumat KaijaKeskinen, Inkoo, VLK-kilpailu JarmoLatva, Helsinki, jäsentiedotus KariLoimu, Espoo, talous SeppoPöllänen, Espoo, jäsentiedotus PekkaVainio, Kotka, jäsentapahtumat JanneNurminen, Turku, varajäsen Pääyhteistyökumppanit Canon Oy, Color-Kolmio Oy, Kamera-lehti, Nelonen, Nikon Nordic AB, Rajala Pro Shop, Epson Finland Oy
Jäsenhakemus/Tilauskuponki
Nimi Syntymäaika Puhelin Lähiosoite Postitoimipaikka Sähköposti Liityn jäseneksi, liittymismaksu 25, ja valitsen jäsenluokan: Varsinainen jäsen 52 Nuorisojäsen (alle 18 v.) 27 Perhejäsen 27 (ei lehteä) Tilaan vain lehden ja valitsen Kestotilaus 46 Ruotsi, Tanska ja Baltia 68 Muut maanosat 84
paikka allekirjoitus aika
Vastaanottaja maksaa postimaksun
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry Tunnus 5007722 33003 Vastauslähetys
Vuositilaus (6 numeroa) 49 Muu Eurooppa 74
Luontokuva 2/2010
83. Jäseneksi ovat tervetulleita kaikki luontokuvauksesta kiinnostuneet!
Seuraavassa numerossa
VIRON KAHLAAJARANNOILLA
Robert Pekkarinen
Jäsenetuja
Luontokuva-lehti, Sähköiset jäsentiedotteet, Syysja Talvipäivät, Jäsenhinnat Luontokuvan verkkokaupassa... KariNiemeläinen, järjestösihteeri Puh
PhotoShop Elements/Lightroom/CS4 kurssihinnat alkaen vain 30 Rajala Pro Shop Fotosafari Rajala Pro Shop järjestää lokakuussa 2010 kuvausretken Tansanian luonnonpuistoon. P y r i m m e t a r j o a m aa n m ar k k i n o i d e n k i l p ai l u k y k y s y i s i m mät ko ko o n p a n o t n ä i s t ä k i n t u o t t e i s ta. ra j al a c a m e ra.fi Helsinki: Sanomatalo Helsinki: Itäkeskus Tampere: Hallituskatu8 Pori: Yrjönkatu 22 Turku: Yliopistonkatu 13
Luontokuva 2/2010
84
0207530281 0207530287 0207530271 0207530241 0207530201
Helsinki - Turku - Pori - Tampere - Stockholm - Malmö. Laine hinta 4450
Canon EF 300/2.8L IS USM
w w w. Ta r k i s t a t i l a n n e N Y T ! w w w. ra j a l a c a m e ra . PAL.VKO 2010-21
10002
6 414884 624247 462424-1002
PRO Dealer
L u ot e t t ava k a m e ra t o i m i t t a j a s i Ra j a l a P r o S h o p. Oppaana Lasse j. f i
Canon EOS 5D Mark II
PROACADEMY
Hyvä syy olla Rajala kanta-asiakas
Käyttökoulutus Rajala tarjoaa Canon EOS ostajalle käyttökoulutuksen velotuksetta! Paikkoja rajoitetusti! (n. 2-3 tunnin pituinen) Kuvankäsittelyä Opi kuvankäsittelyn perusteet ammattikouluttajan opissa. esim