Nro 46 13.11.2024 Sivu 1 64. pylkas@nuorisoseurat. vuosikerta Nro 46-2024 Keskiviikkona marraskuun 13. Kaksin on helpompaa, mutta jatkossa hommat on tarkoitus saada rullaamaan yhden ohjaajan voimin. Silloin keräämme palautetta, syömme eväitä ja laulamme joululauluja, mutta tietysti myös treenaamme. Meriseikkailuun on vapaa pääsy. Kaksivuotisen, maaliskuussa 2024 startanneen hankkeen takana on Nuorisoseurat Keski-Suomi ja hanketta rahoittaa Keski-Suomen Liitto. Seikkailut ovat olleet suosittuja ja ryhmät ovat tulleet täyteen, mikä on viestinyt siitä, että hanke on onnistunut vastaamaan tarpeeseen. Aloituskerralla merellisessä ympäristössä seikkaili ja treenasi yhteensä neljätoista lasta ja vanhempaa.Merikapteeneina toimivat Marja Pylkäs (kuvassa oikealla) ja Pauliina Autti. Kaksikon työnjako toimii niin, että draamakasvattajaksi opiskellut Pylkäs leikittää lapsia samalla, kun jalkapalloa edustusjoukkueessa pelaava Autti treenauttaa vanhempia kuntopiirihengessä.. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa JAAKKO HEIKKINEN Kintaudella sukellellaan merten syvyyksissä Jaakko Heikkinen Kintauden päiväkodin liikuntasalissa käynnistyi viime viikon keskiviikkona, 6. Kyseessä on 1–3-vuotiaiden taaperoiden ja aikuisten tarinallinen treeni, jonka aikana taaperot leikkivät draamallisessa ympäristössä ja aikuiset treenaavat kuntopiirihengessä. Pyrimme siihen, että kaikki osallistujat saavat näistä kerroista jotain, Pylkäs summaa. – Sain idean tarinallisille treeneille puhtaasti omasta elämästäni. Taapero ja aikuinen tarvitsevat mukaansa seikkailuhenkeä, liikuntavaatteet ja vesipullot. marraskuuta, neljän viikon mittainen meriseikkailu. – Kokoonnumme kaikkina marraskuisina keskiviikkoiltoina, siis vielä kolmesti. Lapsille järjestetään paljon jumppia, jossa vanhemmat kulkevat mukana, mutta toisinpäin tilanne on eri. – Työnjakomme toimii pääasiassa niin, että Pauliina ohjaa kuntopiiriä ja minä seikkailen taaperoiden kanssa. Liikuntasalista oli kuoriutunut hetkessä merellinen toimintaympäristö, kun sen lattian ja seinät olivat vallanneet kalat, laivat ja satamat. Treeni ja leikki tehtiin musiikin säestämänä. – Viime keväänä tein tarinatreenikokeiluja Jyväskylässä ja Muuramessa viidakkoteemalla. Konsepti kehittyy yhä ja tällä hetkellä seikkailemme merellisissä maisemissa täällä Petäjävedellä, draamakasvattaja ja hankkeen projektipäällikkö Marja Pylkäs aloittaa. Seilaten satamasta toiseen Viikontakaiseen aloituskertaan tiensä paikalle löysi kaikkiaan neljätoista osallistujaa, seitsemän taaperoa ja seitsemän aikuista. Nyt vanhemmille tarjoutuu mahdollisuus treenata, ja myös lapset pysyvät viihdytettyinä erilaisin virikkein. fi sekä puhelinnumerosta 044 023 4401. Projektipäällikkö Marja Pylkkään tavoittaa sähköpostiosoitteesta marja. Meriseikkailu on osa Luovasti liikkuen -kulttuurihyvinvointihanketta, joka keksii uusia, luovia tapoja liikkua. Viimeisen kerran pidämme poikkeuksellisesti Kintauden nuorisoseurantalolla, jossa vietämme pikkujouluja. Tunnin aikana, viidestä kuuteen, aikuiset hikoilivat neljässä satamassa, kehonpainotreenin äärellä, lasten sukellellessa merten syvyyksissä. Meriseikkailuun on vielä mahdollista ilmoittautua mukaan. Luovasti liikkuen -meriseikkailu käynnistyi viime viikon keskiviikkona Kintauden päiväkodin liikuntasalissa. Pylkäs ja meriseikkailun toinen vetäjä, Jyväskylän Pallokerhon edustusjoukkueessa jalkapalloa pelaava Pauliina Autti olivat pukeutuneet merikapteeneiksi, kuten asiaan kuuluu. Merellisiä liikkeitä olivat muun muassa aaltoaskelkyykky, lipunnostopystypunnerrus, soutu sekä laivan keinutus vatsalla ja selällä
Lahjoituksia otetaan vastaan joulukuun alkupuoliskolla, jonka jälkeen ne toimitetaan saajilleen jouluksi. Petäjävesi-lehti ei ilmesty loppuvuonna viikolla 52. asti. Jos väsyttää, niin nukutaan vähän extraa. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Eikö haaste osunut kohdalle. Mahdollinen jouluavustuksista yli jäävä lahjoitussumma käytetään taloudelliseen avustamiseen vuoden 2025 aikana. klo 10 Messu kirkossa Kuolleet: Tuomo Paavo Juhani Talasaho 74, Eeva Esteri Toiviainen 81, Niina Sipilä 95. Toive siitä, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori saisi tänä vuonna toivomansa joululahjan, suuntaa huomion myös vähävaraisiin lapsiperheisiin. klo 18 rukousilta Mirikli ja Nino Korpilla (Nousutie 3) Järjestää Keuruun helluntaiseurakunta Petäjävesi-lehti kutsuu lukijansa osallistumaan tänä vuonna Petäjäveden seurakunnan diakoniatyön jouluapukeräykseen marraskuun aikana. klo 11.00 Puhujana Veikko Vertainen. Keräys toteutetaan Kotimaanavun kautta (rahankeräyslupa RA/2020/639) ja se on avoinna marraskuun 2024 loppuun saakka Kotimaanavun verkkosivuilla nimellä Petäjäveden seurakunnan joulukeräys osoitteessa https://www.lahjoitaapua.fi/kohde/ petajaveden_seurakunnan_joulukerays Tänäkin vuonna diakonialla on myös joulukassikeräys, jossa voi lahjoittaa huoneenlämmössä säilyviä elintarvikkeita ja päivittäistavaroita jouluavustusten kanssa annettavaksi. saakka Facebook Messengerin kautta. klo 16 jumalanpalvelus, vastuussa IK:n opiskelijat (Lemettilän tila, Siltatie 23) To 21.11. alv 10 %): PääPääkirjoitu s kirjoitu s ” Katseeni, ei sinne yllä, minne toivo nousee kyllä. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2 € (sis. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin kello 16 mennessä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Avunpyyntöjä ja vinkkejä avuntarvitsijoista otetaan vastaan parhaillaan ja niitä voi ilmoittaa 24.11. Haastekampanjaan voi osallistua myös olemalla yhteydessä toimitukseen ja ilmoittamalla henkilöt, jotka haluaa haastaa mukaan. Marraskuukin pureskellaan ja kulutetaan päivä kerrallaan – ei sitä tarvitse kokonaisena ahmaista. Uskon silmin katsahdan taakse tähtihopean.” -virrestä 972Su 17.11. (Arvioisin, että vähintään viisikymmentä…) Tässä iässä (65) olen oppinut kantapään kautta sen, että juuri marraskuussa tarvitaan eniten lempeyttä ja armeliaisuutta omaa itseä ja lähimmäisiä kohtaan. Tervetuloa! Hengellisiä tilaisuuksia Petäjävedellä Su 17.11. Tämän lisäksi diakoniatyö kerää marraskuun loppuun asti Kotimaanavun kautta lahjoituksia paikallisten ihmisten joulunvieton ja elämisen tukemiseen. Viimeiset haasteet otetaan vastaan 27.11.2024 ilmestyvään lehteen perjantaina 22.11.2024 mennessä. Sivu 2 Nro 46 13.11.2024 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Lahjoittamisohjeet Seurakunnan diakoniatyö kerää lahjoituksia Petäjäveden ihmisten taloudelliseen avustamiseen jouluksi 2024. Kaikkia meitä väsyttää, harmittaa, uuvuttaa ja ottaa päähän eniten juuri marraskuussa, jossa tuntuu olevan paljon enemmän päiviä kuin missään muussa kuukaudessa. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Jos kirkon ovi tuntuu liian raskaalta, ristitään kädet hetkeksi kotona. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu puhelimitse 01005577 tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Kaleva365 Oy, Oulu Ilmoitushinnat 2024: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 25,5 %), paperilaskutuslisä 5 €. saakka ja niitä voi lahjoittaa vaikka heti. Tämän jälkeen Facebook-sivustolle julkaistaan nimettömät avunpyynnöt, jotta jouluavun tarvitsijat ja lahjoittajat saadaan saatettua yhteen. Tilaushinnat 2024: Kestotilaus 12 kk 80 €, määräaikainen 3 kk 30 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 55 € (hinnat sis. Tällä hetkellä käynnissä on myös Petäjäveden seurakunnan diakoniatyön joulukassikeräys, johon voi lahjoittaa huoneenlämmössä säilyviä elintarvikkeita ja päivittäistavaroita 5.12. Lisätietoja lahjoittamisesta antaa Petäjäveden seurakunnan diakoni Riikka Hirviniemi 040 7656 176. Jos suklaalevy huhuilee kaupassa, poimitaan se ostoskoriin. Levikki noin 1300 kpl. Joulun alla huomio kiinnittyy yksinäisiin, sillä jouluna yksinäisyyden tunne usein korostuu. Haastamalla jouluiloa ”Marraskuu pureskellaan päivä kerrallaan” Marraskuuta voisi luonnehtia kahden pimeän liitoksi ja/tai yhdeksi pitkäksi yöksi. fi Tapulin Tapulin takaa takaa K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma – la 7 – 22, su 9 – 21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma – la 7 – 22, su 9 – 22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Päätoimittaja Niina Kelloniemi niina.kelloniemi@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin kello 9.30 – 12 tai sopimuksen mukaan. Diakoniatyön jouluavustuksilla taloudet pystyvät hankkimaan itselleen tarpeellisia asioita joulun viettoon ja elämiseen. Marjatta Öhman BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 17.11. Lahjoitusvaroilla ostetaan tuoterajattuja lahjakortteja, joilla voi ostaa elintarvikkeita, päivittäistavaroita ja muuta kotona tarvittavaa. Hiljalleen mieleen hiipivä joulunaika herkistää monin tavoin muistamaan lähimmäistä ja samaan aikaan joulumielen kanssa myös auttamisen halu lisääntyy. Joulukasseja otetaan tänä vuonna vastaan pappilassa 5.12. Onneksi. Niina Peltola vastaa Niina Kelloniemen haasteeseen ja haastaa mukaan jouluapukeräykseen vapaavalintaisella summalla PetPetin johtokunnan jäsenet sekä lentopallon ja jalkapallon naisten joukkueet Tuija Alapiha vastaa Niina Kelloniemen haasteeseen ja haastaa osallistumaan joulukassikeräykseen Rauha Howen, Kati Kärävän, Katja Liimataisen, Johanna Halosen, Sari Kaartisen ja Annaleena Airan Hanna Toivonen vastaa Niina Kelloniemen haasteeseen ja haastaa edelleen joulukassikeräykseen naapurit ja työkaverit sekä 2008/2010 jalkapallonuorten vanhemmat Päivi Savolainen vastaa Niina Kelloniemen haasteeseen ja haastaa mukaan jouluapukeräykseen K-ryhmän lahjakortilla Petäjäveden palveluyrittäjät Elmi Talso vastaa Raila Huttusen haasteeseen ja haastaa mukaan 15 eurolla jouluapukeräykseen Marjaana Jaatisen, Riitta Mecklinin, Raila Ahosen, Marita Rohulan, Pirjo Laitisen ja Sari Kovasen Haastekampanja perustuu vapaaehtoisuuteen ja haastetut voivat halutessaan heittää haasteen eteenpäin haastamalla yhden tai useamman tuttavansa tai vaihtoehtoisesti vain osallistua keräykseen haastamatta ketään edelleen. Kiertävän haasteen tavoitteena on kannustaa lahjoittamaan apua joko rahalahjoituksen tai joulukassin muodossa. Joulumieli löytyy lähimmäisten auttamisesta.. Taloudellisen avun tarve on kasvanut vuoden 2024 aikana ja kasvaa edelleen. Jos ei aina jaksa tehdä pitkää lenkkiä, tehdään edes lyhytversio. Myös Petäjävesi-lehti osallistaa lukijoitaan marraskuun ajan ottamaan osaa paikallisiin jouluapukeräyksiin kiertävän haastekampanjan kautta. Facebookista tuttu Jouluapua Petäjäveden lapsiperheille ja yksinäisille järjestetään taukovuoden jälkeen jälleen tänä jouluna. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineistot: Toimita aineistot perjantaisin kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko
lokakuuta 2025, kirkkoneuvosto myönsi virkavapauden ja päätti avata viransijaisuuden haettavaksi samalle ajalle. – Uuden kaavan laatimiseen lähdettiin, koska nykyisessä kaavassa on epäselviä, todella tiukkoja ja osin virheellisiäkin määräyksiä, jotka joissakin tapauksissa jopa estävät rakentamisen, eli nykyinen kaava ei toimi, aluearkkitehti Päivi Muhonen kertoo. Kirkkovaltuuston käsittelyyn talousarvioehdotus tulee 26. Järjestelyyn päädyttiin, koska maallikoiden pitämillä hartauksilla ei kirkkolain mukaan voi korvata jumalanpalveluksia, ja jumalanpalvelus on pidettävä jokaisena sunnuntaina sekä kirkollisena juhlapyhänä. – Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana pidämme myös yleisötilaisuuden Kintauden koululla. – Palvalahti – Kintaus -osayleiskaavan osalta emme ole vielä käyneet keskustelua, käytetäänkö myös siinä samanlaista merkintää. Myös Terttu-äidin kuolema oli koko perheelle kova paikka. – Nämä luvut eivät toki ole kiveen hakattuja. Kaavaluonnos on tarkoitus saada nähtäville talven aikana. Vuonna 2012 he muuttivat Petäjävedelle Orvokin kotipaikkakunnalle. Luonnoksesta yleisötilaisuus Petäjäveden rantayleiskaavassa on käytössä merkintä, joka sallii samalle rakennuspaikalle lomaasunnon tai vakituisen asunnon. Heidän kauttaan Jouko löysi uskon, joka muutti suunnan hänen elämässään. Määräaikaan mennessä virkaan tuli kaksi hakemusta, myös yksi edellisellä hakukierroksella mukana ollut ilmaisi olevansa edelleen kiinnostunut virasta. Myöhemmin Orvokki Nieminen löytyi hänen rinnalleen, joka oli myös tuttu upseeri pelastusarmeijasta. Näin Joukon elämään tuli Terttu aviovaimoksi. – Nähtävillä olosta ilmoitetaan kunnan verkkosivuilla ja paikallislehdessä, lisäksi maanomistajille lähetetään kirjeet, Päivi Muhonen kertoo. Uusi talouspäällikkö valittiin Kirkkoneuvosto valitsi myös uuden talouspäällikön. Siinä pojat keskustelivat keskenään työistä. Välillä Joukon työ vei sosiaalialan työtehtäviin siviilipuolelle. Perheelle tuli suuri suru, kun Aimo hukkui kuusivuotiaana. Kuivan maan rakennuspaikkojen pienin koko kyläkeskuksen alueella on 2000 neliötä, kauempana kyläkeskuksesta 5000 neliötä, Muhonen kertoo. Keikkapappia ja -kanttoria käytetään sulkuviikonloppuina, jolloin oman seurakunnan pappi ja kanttori ovat vapaalla. Orvokki ja Jouko saivat nauttia yhteistä matkaa 27 vuotta. Juha Niiles Kirjoittaja oli Joukon ystävä. Joskus esimerkiksi jossakin järjestössä työskentelevä pappi saattaa tehdä viikonloppuisin keikkatyötä, mutta etupäässä sitä tekevät eläkeläiset, Laitinen sanoo. Joukon poika Jouni muisteli lämmöllä isäänsä videoesitysten saattelemana. Kun kaavaluonnos valmistuu, se asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä voi lausua mielipiteensä. Viimeinen palveluspaikkakunta oli Rauma, josta Orvokki ja Jouko pääsivät 2004 viettämään ansaittuja eläkepäiviä Jyväskylään. Uusia rakennuspaikkatoiveita tuli kymmeniä, ja ne pyritään ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan, Päivi Muhonen kertoo. Ulkopuolisen papin ja kanttorin pitämän messun osalta papin kustannukset ovat 189 euroa ja kanttorin osalta 158 euroa, sanajumalanpalveluksen osalta palkkiot ovat sekä papille että kanttorille molemmille 131 euroa, lisäksi ulkopuolelta tuleville on maksettava kilometrikorvaukset. Sulkuviikonloput hoidetaan keikkapapeilla Tiina Lamminaho Petäjäveden seurakunnan kirkkoneuvosto päätti palkata ulkopuolisen papin ja kanttorin kerran kuukaudessa toimittamaan sunnuntaijumalanpalveluksen. Tehtäväpaikkakunnat vaihtuivat työmääräyksien vuoksi usein. Kaavan vireilletulovaiheessa maanomistajille lähetettiin kuulemiskirjeet, joissa kyseltiin muun muassa toiveita uusista rakennuspaikoista. Onnellinen tarina jatkui niin, että molemmilla hääkellot soivat. Helsinkiin muutettuaan alkoholi tuli myös kuvioihin, joka toi vauhtia elämään. Joukon muistotilaisuutta vietettiin saattoväen kesken Petäjäveden pappilassa, johon oli saapunut Orvokki ja pojat perheineen. Joukon veli Hannu kuvaili hänen luonnettaan hauskoin esimerkein. Uudella kaavalla halutaan mahdollistaa uusien talojen rakentamista Kintauden alueelle. Jouko haki Pelastusarmeijan hoitokodin johtajaksi, mutta ei tullut valituksi. Yleensähän kaavoissa pitää jättää tietty määrä vapaata rantaa, mutta kyläalueilla laki sallii tiheämmän rantarakentamisen. Röngän syntymäkodissa äiti oli opettaja ja isän työ vakuutusalalla. Ja toisivathan uudet asukkaat myös elinvoimaa kuntaan; kaikki asukkaat ovat Petäjävedelle tärkeitä, Muhonen sanoo ja kertoo, että kaava-alue ulottuu Palvalahteen asti, mutta painopiste on Kintauden kylän alueella. Upseerin työ tarjosi vastuuta ja haastetta yhdessä Orvokin kanssa. Yhdessä sovittuaan kummanko kanssa kukin juttelisi, he lähtivät jutustelemaan neitosten kanssa. Ensimmäinen työpaikka oli päihderiippuvaisten hoitolaitos. – Keikkapappeja käytetään seurakunnissa aina tarvittaessa, esimerkiksi sairauslomia paikkaamaan. – Työikäiset ovat työllistyneet omissa päivätöissään, joten työikäisiä on vähemmän käytettävissä tällaisissa tilanteissa. Petäjäveden vanhan kirkon säätiön KeskiSuomen maailmanperintökeskuksen rakentamisen edistämishankkeeseen seurakunta osallistuu vanhan kirkon säätiön pyytämällä 5000 eurolla. Isän työtehtävät veivät usein suuren alueen vuoksi kodin ulkopuolelle. Kirkkoneuvosto äänesti asiasta, hankkeeseen osallistuminen voitti äänin 4 2, Heikki Palola ja Jorma Suonsaari jättivät eriävän mielipiteen päätöksestä. Meilläkin on myös aiemmin aina välillä käytetty ulkopuolista pappia tarvittaessa, kirkkoherra Laura Laitinen kertoo. Rakennuspaikkatoiveet huomioon Suurin osa kaava-alueesta on yksityisten maata. Armeija-aikoihin Jouko oli kaverinsa kanssa nähnyt kaksi ennestään tuntematonta nuorta neitosta Helsingin Tilkan sairaalan pihalla istumassa. Seppo Rantapuska kertoi ensimmäistä kohtaamisesta. Kirkkoneuvosto valitsi talouspäälliköksi Seppo Kolehmaisen, jolla on 27 vuoden kokemus talousjohtajan tehtävistä yrityspuolelta. Ja minuun saa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos on kysymistä kaavasta, Muhonen sanoo. Lähtökohtana kaavalla on mahdollistaa vakituista asumista. – Nyt ryhdyn etsimään sopivia keikkapappeja ja -kanttoreita; olisi tietysti mukavaa, jos täällä ei olisi joka kerta eri ihmiset, Laitinen toteaa ja kertoo, että useimmiten keikkapapit ovat eläkeläisiä. – Uudella kaavalla halutaan mahdollistaa uutta rakentamista. Upseeritoverit virkapuvut yllään tekivät suuren vaikutuksen tilaisuuteen. Vastauksessaan päämajasta suositeltiin Joukoa hakemaan sen sijaan Pelastusarmeijan upseerikouluun. Kaavaaluetta laajennetaan Räihäntien ja Liisalantien varsille, nykyistä kaavaa myös kumotaan osittain. Palattuaan takaisin Pelastusarmeijaan työtä riitti vähäosaisten parissa aamusta iltaan. Nykyiset loma-asunnot merkitään loma-asuntopaikkana, ja tähän asiaan maanomistajien kannattakin kiinnittää huomiota ja miettiä, mikä tarve on jatkossa, haluaako esimerkiksi muuttaa loma-asuntonsa muutaman vuoden kuluttua vakituiseksi asunnoksi, Muhonen toteaa. Nuorena hän lähti opiskelemaan sosiaalialaa. In Memoriam Jouko Juhani Rönkä Lämminhenkinen Pelastusarmeijan majuri Jouko syntyi 29.3.1939 Iisalmessa ja kuoli 12.9.2024 Petäjävedellä. Myös kuivan maan rakennuspaikkojen osalta kyläkeskuksessa mitoitus on korkeampi, mutta melko väljään rakentamiseen kuitenkin pyritään. Joukon harrastuksiin kuului lukeminen monine elämäkertoineen. Kukaan ei menetä nykyisessä kaavassa olemassa olevaa rakennusoikeuttaan. Nro 46 13.11.2024 Sivu 3 NIINA KELLONIEMI Palvalahti–Kintaus -kaava nytkähti eteenpäin Tiina Lamminaho Palvalahti – Kintaus -osayleiskaavan suunnitteluja mitoitusperusteet hyväksyttiin kunnanvaltuustossa lokakuun lopussa, joten kaavan laatimisessa päästään eteenpäin. Sota-aika muovasi Joukon lapsuutta. Työ oli Joukolle sydämen kutsumus, jossa Pelastusarmeijan kolmen ässän johtava ajatus: soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa sai paikkansa. Joukon vanhuuden sairaudet rupesivat vaivaamaan ja viimeinen vuosi kului Petäjäkodin hyvässä hoidossa. marraskuuta. marraskuuta.. Kintauden kyläkeskuksen alueella kaavassa käytetään korkeampaa mitoitusta kuin kauempana kyläkeskuksesta. Työsuhteen alkamispäivää ei ole vielä sovittu, mutta Laura Laitisen arvion mukaan Kolehmainen aloittaa tämän vuoden puolella. – Korkeampaa mitoitusta käytetään myös kyläkeskuksen ranta-alueilla. Luvut konkretisoituvat kaavaluonnoksessa, siihen vaikuttaa myös olemassa oleva tilanne. Työssään hän tutustui Pelastusarmeijaan heidän vieraillessaan hoitokodissa. joulukuuta 2024 –14. Tertun kanssa molemmat hakivat upseerikouluun ja sitten upseerin työtehtäviin. Kunnan tahtotila on Kintauden koulun säilyminen, uusilla rakennuspaikoilla halutaan edesauttaa sitä. Ensi vuoden talousarviota kirkkoneuvosto käsittelee kokouksessaan 12. Perheelle siunautui neljä poikaa; Jouni, Aimo, Tuomo ja Teemu. Diakoni Riikka Hirviniemi oli anonut virkavapautta 16. Joukon tapa lähestyä kanssaihmistä oli vertaansa vailla, jossa huumori kosketti. – Vastauksia tuli noin kuudeltakymmeneltä maanomistajalta
Kielet ja kansainvälisyys -osuudessa pureuduttiin kieltenopiskelumahdollisuuksiin ja lukiolaisten vaihtotoimintaan. Ollaan lähellä kasvatuksen ja huolenpidon ihannetta. Kunkin oppiaineen lukuisten opintojaksojen lisäksi lukio tarjoaa opiskelijoilleen museovierailuita ja teatteriretkiä, niin maakunnan kuin koko maankin alueella. Jo lähes kuudessakymmenessä Suomen Lähilukioyhdistyksen jäsenlukiossa opiskelevat suomen kielellä sadat Vietnamin, Myanmarin ja muiden kehittyvien maiden lahjakkaat nuoret. Jukka O. Kansainvälistyvät pienet lukiot ovat vaikutuksiltaan kokoaan suurempia Toisin kuin yleensä muissa maissa, Suomen nuoret voivat käydä lukionsa useimmiten kotoa käsin, ilman pitkiä päivittäisiä kuljetuksia. Monet yläkoulun päättöluokkalaiset pohtivat tällä hetkellä ensi kevään lukiovalintojaan. Sivu 4 Nro 46 13.11.2024 Näkökulma JAAKKO HEIKKINEN Yhdeksäsluokkalaiset tutustuivat lukioon Jaakko Heikkinen Yhdeksäsluokkalaiset nuoret pohtivat parasta aikaa, mihin hakeutua opiskelemaan vuoden päästä syksyllä, keväällä päättyvän peruskoulun jälkeen. Lukion opetus on ammattitaitoista ja pienten ryhmäkokojen ansiosta opiskelijat voidaan ottaa huomioon yksilöinä, pienessä koulussa kun kaikki tuntevat kaikki. Siinä missä suurempien asutuskeskusten lukiot ovat pelkkiä lukioita, maaseudun ja haja-asutusalueiden pienet lukiot toimivat lähes poikkeuksetta yläkoulun yhteydessä, kustannustehokkaasti yhteisin tiloin ja opettajin sekä useimmiten myös yhteisen rehtorin alaisuudessa. Lukiossa järjestetään säännöllisin väliajoin teemapäiviä, jossa eri alojen ammattilaiset saapuvat kertomaan lukiolaisille omista opinnoistaan ja työelämäkokemuksistaan. Koostaan huolimatta kilpailukykyinen Kaiken edellä mainitun jälkeen tutustumispäivään osallistuneet nuoret olivat päästään pyörällä saamiensa tietoiskujen jälkeen, mutta myös hyvin vaikuttuneita lukion sisällään pitämistä monipuolisista mahdollisuuksista. Tällä hetkellä Petäjäveden lukiossa opiskelee 70 opiskelijaa. Auditorio Miilussa nuorille esiteltiin lukion kulttuuritarjonta: draama-, kuvataideja musiikkiopinnot. Lukiossa kaikki lukevat suomen kielen lisäksi englantia ja ruotsia, mutta valittavissa ovat myös ranskan ja saksan kielet. Suomen Lähilukioyhdistykseen kuuluu puolet Suomen lukioista, 182 pientä jäsenlukiota kirjaimellisesti Hangosta Utsjoelle. Mattila Puheenjohtaja, Suomen Lähilukioyhdistys ry Petäjäveden lukion tutustumispäivässä yhdeksäsluokkalaiset nuoret tutustuivat lukiomaailmaan kuudella erilaisella toimintapisteellä. Draamaa, kuvataidetta ja musiikkia Liikuntasalissa nuoret saivat tietoiskun lukion monipuolisista liikuntamahdollisuuksista. Pienten kuntien nykypäättäjät haluavat viimeiseen saakka pitää kiinni lukiostaan. Lukion liikennekasvatuskurssi mahdollistaa autokoulun suorittamisen ja ajokortin hankkimisen osana lukio-opintoja. Nykyisten yläkoulujen ja lukioiden edeltäjien, 8-luokkaisten oppikoulujen perustamisen ehtona oli, että koulun tuli olla ”paikallisen sivistystarpeen vaatima”. Opiskelijat saavat halutessaan valita opiskeltavakseen yrittäjyysopintoja, jotka pitävät sisällään sekä yrittäjyyteen tutustumista yritysvierailuin että oman yrityksen perustamistakin. Lukion tarjoamat yrittäjyysja työelämävalmiudet tulivat tutuiksi videomuodossa ja tietovisakysymyksin, reaaliaineiden lehtori Heli Vuoriniemen sekä lukion opiskelijoiden Silja Nikosen ja Emmeliina Moilasen johdolla.. Samana iltana myös yhdeksäsluokkalaisten huoltajat olivat tervetulleita tutustumaan lukioon, yhteisvalintavanhempainillan muodossa. Diplomiinsinööriopintoja puolestaan suoritetaan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Kunnianhimoisten painopistealue-esittelyiden lisäksi lukiolaiset kertoivat yhdeksäsluokkalaisille muun muassa kouluruokavertailussa menestyneestä kouluruoasta, toimivista koulukyydeistä, koeviikoista ja oppikirjoista, mikä avasi entisestään sitä koulun ihan tavallista, jokaviikkoista arkea. Opetusryhmät ovat pienehköt ja opintojen ohjaus yksilöllistä. Petäjäveden lukiossa liikuntaa on mahdollista valita kaikkiaan seitsemän opintojakson verran. Lukion tarjoamat monipuoliset liikuntamahdollisuudet tulivat tutuiksi liikkeen kautta, liikunnan lehtori Kati Huotarin johdolla. Lukio tarjoaa opiskelijoilleen myös yrittäjyysja työelämävalmiuksia. Lukiokoulutusta koskevia valtakunnallisia päätöksiä tehtäessä ei riittävästi oteta huomioon pienten lukioiden välillistä lisävastuuta lähiympäristöstään. Kahden tunnin aikana tutustujat tekivät lukioon tuttavuutta kuuden erilaisen toimintapisteen kautta, kuudessa pienryhmässä. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita on kaksikymmentäkaksi, toisen vuosikurssin kolmekymmentä ja abiturientteja sekä neljännen vuoden opiskelijoita yhteensä kahdeksantoista. Jos lukio poistuu, on esimerkiksi peruskouluun vaikeampi saada päteviä opettajia. Keskiviikkoisessa tutustumispäivässä nähtiin niin petäjävetisiä, uuraislaisia kuin jyväskyläläisiäkin nuoria. Lukiolaisten taukotilassa Pajassa nuoret perehdytettiin lukion arkeen: tilojen, opiskelijakunnan ja opetuksen saloihin. Pienryhmiä vetivät lukion omat opiskelijat ja toimintapisteissä lukion lukuisia painopistealueita esittelivät lukion lehtorit lukion opiskelijoiden, siis kokemusasiantuntijoiden kanssa. Lisäksi joka toinen vuosi toteutettava draamaa, musiikkia ja tanssia yhdistelevä esitystuotanto on lukion ehdoton ylpeyden aihe. Lukiossa toimii aktiivinen opiskelijakunta, joka huolehtii opiskelijoiden oikeuksista, tekee tarvittavia hankintoja sekä järjestää virkistystä koulutyön keskelle. Pienen paikkakunnan oma lukio turvaa peruskoulun tason, ylläpitää pienen kunnan elinvoimaa ja toivon mukaan houkuttelee kuntaan uusia asukkaita. Lukiolla on suuri merkitys myös paikkakunnalle muuttoa harkitsevien yrittäjien ja heidän työntekijöidensä perheille. Petäjäveden lukio kuuluu Erasmus+-vaihtoopiskeluohjelmaan, joka mahdollistaa opiskelijavaihtoa puolin ja toisin. Lukio on ollut hankkeessa mukana jo viidentoista vuoden ajan, jonka aikana se on ehtinyt solmia useita luotettavia, pitkäaikaisia koulukumppanuuksia. Oma lähilukio on monesta näkökulmasta katsottuna erinomainen vaihtoehto. Kysymyksessä on edelleen ja jopa korostuneesti sama asia, paikallisen sivistyspohjan turvaaminen. Opiskelijat ovat pääasiassa petäjävetisiä, mutta mukaan mahtuu opiskelijoita myös Jyväskylästä, Muuramesta ja Uuraisilta. He ovat suuri apu maaseudun ja haja-asutusalueiden vähenevistä ikäluokista kärsiville kunnille. Kansainvälisissä vertailuissa (OECD/Pisa) koulujen väliset oppimistulosten erot ovat Suomessa hyvin pienet, joten hyvää opetusta on saatavissa kaikkialta. Autokouluun, vaihtoon ja yliopistoon Lukion koetilassa, luokassa jossa ylioppilaskirjoituksetkin suoritetaan, nuorille väläyteltiin mahdollisuuksia suorittaa ajokortti sekä diplomiinsinööriopintoja. Lukioaikana hyvin arvosanoin suoritetut yliopisto-opinnot takaavat opiskelijalle korkeakoulupaikan hänen valmistumisensa jälkeen. Lukiolaisilla on käytössään runsaasti erilaisia oppimista edistäviä liikuntavälineitä, lukiolaiset saavat maksutta käyttöönsä kuntosalikortin, lukiossa tehdään laajaa seurayhteistyötä ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan myös erisisältöisiä liikuntapäiviäja retkiä. Viime viikolla Petäjäveden lukio järjesti jo perinteiseksi muodostuneen lukion tutustumispäivän, tueksi yhdeksäsluokkalaisten pohdintoihin
Mökeillä ei ollut siihen aikaan niin kylmäsäilytystiloja. – Kun aloitin, ei Metsäkulmalla ollut ollut kauppaa yhdeksään vuoteen ja Piesaskylältäkin kauppa oli loppunut, kun Piesalan Saara oli jäänyt eläkkeelle vuotta aiemmin, Arja Järvinen kertoo. Kesäisin Aune Riikonen oli apuna myös lauantaisin. Työt olivat kotona, silloin oli vielä karjatilojakin, lypsylehmätiloja Metsäkulmalla ja Piesaskylällä oli yhteensä viitisentoista. – Kauppa oli minulle ennestään tuttu, lapsuudenkotini oli siinä ihan kaupan lähellä. Kaupan ala oli vapaampaa, ja kun isänikin oli yrittäjä, tiesin, mitä yrittäjäelämä on. – Siinä tuli myös kaikenlaisia uusia valvontamaksuja. Myös kotiinkuljetusasiakkaita oli paljon. Avajaispäivänä tarjolla oli täytekakkukahvit, ja muun muassa kahvia ja vehnäjauhoja tarjoushintaan; siihen aikaan käytössä olivat vielä markat. Silloin, kun aloitin, kirkonkylällä kaupat olivat avoinna lauantaisin vain yhteen, Järvinen kertoo. Olin pitänyt kuudentoista vuoden aikana vain yhden kolmen päivän pituisen loman, se oli niin työläs järjestää, että en sen jälkeen edes yrittänyt lomailla, Arja Järvinen kertoo. – 1980-luvulla ei juuri kaivattu muuta kuin perusjuttuja, eikä silloin lähdetty itse kauemmas kauppoihin. – Sain minä remonttiin pienen avustuksenkin kunnalta. Talossa, jossa Arja Järvinen piti kauppaa, on kyläkauppa-kyltti edelleen paikoillaan, mutta kauppaa siinä ei ole Arjan kaupan jälkeen ollut.. väheni, nuoriso lähti opiskelemaan eikä taloissa ollut enää väkeä ruokapöydän ympärillä samalla tavalla kuin aiemmin. Mökkilaisten käynnit vähenivät 1990-luvulla, kun Keljon marketit avattiin. Arjan kauppa Metsäkulmalla avattiin maaliskuussa 1983. Siinä luki ylärivissä Piesalan ja alarivissä kauppa. – Kuljetusreissuilla kului aikaa, monessa paikassa oli kahvi valmiina, kun tulin tuomaan tavaroita. Astioita minulla ei ollut myynnissä, mutta esimerkiksi maalarinteippiä, kumisaappaanpaikkoja, moottorisahan viiloja, putkiklemmareita, lamppuja ja sulakkeita, myös auton ja traktorin sulakkeita, löytyi. 1980-luvulla kyläkaupassa oli sekä itsepalvelua että palvelumyyntiä. – Asiakkaitten tarpeet oppi tietämään vuosien varrella ja osasi ottaa myyntiin oikean määrän esimerkiksi sian lapapaloja. Talo, jossa Arja Järvinen piti kyläkauppaa, on Järvisen tietojen mukaan rakennettu alun perinkin kaupaksi. Vein tavaraa paljon Korpilahden puolellekin, Järvinen kertoo. – Toimistotyöt eivät innostaneet; kun hommat oli oppinut, se oli puuduttavaa. – Kesälauantaisin kauppa kävi, makkaraa ja kyljyksiä ostettiin paljon. – Kun oli yksin, ei kannattanut lisätä aukioloaikoja mahdottomiin. Parikymppisenä kauppiaaksi ryhtyminen ei hirvittänyt. Arja Järvinen toimi kauppiaana Metsäkulmalla 16 vuotta. Kauppiasuransa jälkeen Järvinen oli useammassakin työpaikassa, eläkkeelle hän jäi viime elokuun alusta K-market Porkkanasta. Äidin lisäksi minulla oli apuna Aune Riikonen, hän oli yleensä kaupalla yhtenä päivänä viikossa, kun minä hoidin asioita. Ei minulla mitään taloudellista pakkoa ollut lopettaa kauppaa, mutta halusin tehdä jotain muutakin. Kävin melkein joka päivä tukussa ja asiakkaat tiesivät sen, joten jos he halusivat jotain erikoisempaa, he pyysivät tuomaan tukusta, Arja Järvinen kertoo. Mökkiläiset kävivät marketeilla ennen mökille tuloaan, kylmäsäilytystilat ehkä paranivat ja ehkä heikoimmin varustellut mökit jäivät pois käytöstäkin, Arja Järvinen toteaa. Me teimme siihen veljeni kanssa uudet teippaukset, Piesalan tilalle tuli kyläja kauppa annettiin olla paikoillaan. Talon muuttaminen takaisin kaupaksi vaati hieman remonttia, kierrätystavaraakin käytettiin. – Kerrastoja, sukkia sekä Ainoja Reino-tossuja meni paljon etenkin joulun aikaan, sukkia muulloinkin. – Asunnan Jouko ja Airi pitivät siinä kauppaa ja heidän jälkeensä oli vielä kaksi kauppiasta, Sivulat muistankin itse. Ajattelin, että kun minulla ei tulohaaveet ole suuria ja kustannukset ovat pienet, ei siinä korkealta putoa, Järvinen toteaa. Kotiinkuljetusta ja uskollisia asiakkaita Arja Järvisen mukaan metsäkulmalaiset ottivat kaupan omakseen ja asiakkaat kävivät uskollisesti. Rakennustarvikkeita, esimerkiksi eristevillaa, kattopeltiä ja styroxia, välitin suoraan asiakkaille. – Maataloustuotteista minulla oli myynnissä muun muassa Mullin herkkua ja monenlaisia kivennäisiä sekä melassia, sitä myytiin isoissa, 25 litran ämpäreissä. – Jauhot, maidot, pakasteet ja sellaiset asiakkaat saivat ottaa itse, palvelutiskistä myin muun muassa jauhelihaa, kyljyksiä, kaalikääryleitä ja siivumakkaraa, minulla oli siivutuskone. Silloin piti pankkiasiatkin hoitaa vielä konttorissa. Yhden ison kasvihuoneenkin myin, Arja Järvinen muistelee. Pankkiasioita piti hoitaa kuitenkin Petäjäveden kirkonkylällä ja kauppa-asiatkin suunnattiin sinne. Nro 46 13.11.2024 Sivu 5 TIINA LAMMINAHO Arjan kauppa palveli lähes vuosituhannen loppuun Tiina Lamminaho Arja Järvinen piti kyläkauppaa Metsäkulmalla maaliskuusta 1983 maaliskuuhun 1999. Perusjuttuja ja tarpeellista tavaraa Arjan kaupassa myytiin elintarvikkeiden lisäksi maataloustuotteita ja rakennustarvikkeita sekä kaikkea pientä arjen tarpeellista tavaraa. 1990-luvulla Metsäkulmankin asukasmäärä Kyläkauppa-kyltti oli alun perin Piesalan kaupasta, Arja Järvinen muutti tekstin yhdessä veljensä kanssa. Arja Järvisellä oli kokemusta kaupan alalta kesätöistä Saara Piesalan kaupasta, ennen kauppiaaksi ryhtymistään hän oli toimistotöissä. Kesäasukkaita kaupalla kävi vielä 1980-luvulla paljon. Kaisersalaattia myytiin myös tiskistä; se oli silloin pop, se oli juuri tullut markkinoille, Arja Järvinen kertoo. Joissakin paikoissa tavarat laitettiin kaappiin asti, ja paistoin minä joskus jauhelihatkin valmiiksi. – Minulla oli kauppa avoinna arkisin yhdeksästä viiteen ja lauantaisin yhdeksästä kolmeen. Rakennuksen alakerrassa on kauppatilan lisäksi pieni keittiö ja kamari. – Kyltti, jossa lukee kyläkauppa, oli Piesalan kaupan kyltti. Kun he lopettivat, talo oli pelkästään asuintalona siihen asti kun minä aloitin siinä kaupan, Järvinen kertoo. Valikoima ei ollut iso, koska tilaakaan ei ollut paljon. – Kotiinkuljetustilaukset olivat isoja, kun moni tilasi viikon tavarat kerralla. – Lähin kauppa oli Korpilahden puolella YläMuuratjärvellä, mutta eivät ihmiset siellä juuri käyneet. Äidin sai hyvin auttamaan kaupalle, kun oli kiirettä. Laitoin kunnalle kirjeen ja hain avustusta, silloin nuorena sitä oli rohkea. Kylmätiski oli myös käytetty, sen kunnostimme. – Ensin otin ihan perusjuttuja varastoon ja lisäsin tuotteita pikku hiljaa, kun näin, mitä asiakkaat kyselivät. Järvisen kauppiasuran aikana kyläkauppojen aukioloaikaa vapautettiin, mutta Arja Järvinen ei pitänyt kauppaansa koskaan sunnuntaisin auki. Kylmäkoneita ostin kauppaan, Arja Järvinen kertoo
Multian 4H-yhdistys toimii Petäjäveden, Multia ja Keuruun alueella. – Opiskelin Lapin ammattikorkeakoulussa Rovaniemellä liikunnan ja vapaa-ajan koulutusalalla ja ”eksyin” töihin nuorisoalalle. Idea on pysynyt samana, nykyään keinot vain ovat erilaisia kuin sata vuotta sitten, Hautamäki sanoo. Ajatus takaisin Petäjävedelle muuttamisesta alkoi kypsyä ja tämä paikka oli sopivasti avoinna. Täällä tulee työtilauksia ihan mukavasti ja täällä löytyy tekijöitäkin. Nuorena vietin kaiken vapaa-aikani hevostallilla ja koiran kanssa metsässä, Sara Hautamäki kertoo. Opintojen jälkeen olin töissä kaupungin nuorisopalveluilla neljä vuotta. – Ihan mahtavaa täällä on yhteistyö ihmisten kesken, etenkin kuntien nuorisopalveluiden kanssa teemme paljon yhteistyötä, samoin muiden järjestöjen. Menee kuitenkin aikaa, ennen kuin uuteen työpaikkaan pääsee kunnolla kiinni. Täällä on ihan mahtava ilmapiiri, ja myös lapset ja nuoret ovat mahtavia ja haluavat tehdä asioita. – 4H-kerhot ovat pikkuhiljaa vähentyneet, ja 4H-toimintaan on tullut muuta rinnalle. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA E-junnut ( 9–10 vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskus D-junnut (11–12-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskus, tiistaisin 18.30–20 Kintaus Naisten lentopallo mananantaisin 18.30–20 kulttuurikeskus ja keskiviikkoisin 19.30–21 Kintaus Kuntolentopallo maanantaisin 20–21.30 kulttuurikeskus Miesten lentopallo tiistaisin 20–21.30 Kintaus Sekalentopallo torstaisin 19–21.30 Kintaus JALKAPALLON SALIVUOROT 2024-2025 Kulttuurikeskuksen liikuntasali Tiistaina 17–18.15 P9 Tiistaina 18.15–19.30 P10 Tiistaina 19.30–21.30 Futsal Miehet Keskiviikkona 17–18.30 P/T 8 Torstaina 19.30–21 Aikuisfutsal Perjantaina 16–18 junnut yhteinen Perjantaina 18–19.30 Futsal Naiset Perjantaina 19.30–21.30 Futsal Miehet Lauantaina 10–12 P8 Lauantaina 16.30–18 Kuntofutsal (aloittelijat tervetulleita) Sunnuntaina 13.30–15 Aikuisfutsal Kirkonkylän koulun sali Torstaina 17–18 P/T 6-7 Sunnuntaina 15–16.30 Huutosakki (alkaa 01/2025, lisäinfoa tulossa myöhemmin) Lisätietoa ja yhteyshenkilöt osoitteessa www.petpet.fi KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Sivu 6 Nro 46 13.11.2024 Pihojen ja teiden lumenauraus, traktorityöt kumpunen.jalmari@outlook.com 0400 267 949 KUNTOILUA Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. – Olen jo suunnitellut ensi kesäksi ruokakoululeirejä, metsäpäiviä ja metsäleirejä, Hautamäki kertoo. Kerhoja kannattaa kuitenkin mielestäni edelleen pitää; ne ovat hyvä paikka työllistää nuoria ja lapsille ne tarjoavat matalan kynnyksen edullisen harrastusmahdollisuuden. Innostuin nuorisotyöstä, mutta iltaja viikonloppupainotteinen työ hankaloitti Keski-Suomessa käymistä ja ikävä kotiseudulle alkoi painaa. – En ole ollut aikaisemmin mukana 4H-toiminnassa, enkä muussakaan järjestötoiminnassa. Sara Hautamäki aloitti Multian 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajana kesällä. 4H-yrityksiä on tullut viime vuosina paljon lisää. – Itse toivon voivani kasvattaa nuorten työllistymistä sekä 4H-yrittäjänä että yhdistyksen kautta. – Duunirinki, jossa 4H-yhdistys on työnantajana, toimii näistä kolmesta Multian 4Hyhdistyksen kunnista aktiivisimmin Petäjävedellä. – Rahoitusperusteet ovat muuttuneet, ja tällä hetkellä yleinen taloudellinen tilanne on sellainen, että varmaan kaikilla on talouden kanssa haasteita. 25,5 % per julkaisukerta 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, puhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollot Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com Tmi Ahkerat Kädet KOTIAPUA 32 €/h (alv. – Onneksi paikkakunnat ovat minulle ennestään tuttuja. Hygieniapassikoulutuksiahan meillä on ollutkin säännöllisesti. 4H-toiminta käynnistyi Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa, Suomeen 4H-aate saapui 1920-luvulla. – Ideoita minulla olisi paljon, mutta aikaa on rajoitetusti, ja myös tulopuolta on miettivä, Hautamäki sanoo ja toteaa, että talouden tasapainottaminen vaatii työtä. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. 4H-kerhoissa lapsetkin pääsevät vaikuttamaan kerhojen sisältöön, ne kasvattavat oma-aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Tehtävää on myös jäsenyyden kehittämisessä, Hautamäki toteaa. Tulopuolta mietittävä Sara Hautamäen mukaan 4H:n kärkiteemat ovat tällä hetkellä metsä ja ruoka. Kanttarin ja PetPetin sählyturnaus pelataan lauantaina16.11.2024 Kulttuurikeskuksen liikuntasalissa Turnauksen otteluohjelma: 10.00 SikaVesa – SC Hyvä Staga 10.20 Halkokankaan Halot – Möyrijät 10.40 Rock Bike – Olkkola United 11.00 Halkokankaan Halot – SikaVesa 11.20 Möyrijät – SC Hyvä Staga 11.40 Etny – Rock Bike 12.00 SC Hyvä Staga – Halkokankaan Halot 12.20 SikaVesa – Möyrijät 12.40 Olkkola United – Etny 13.20 A3– B3 (sijoitusottelu) 13.40 A1– B2 (välierä) 14.00 B1– A2 (välierä) 14.30 Finaali Lohko A: Halkokankaan Halot, Möyrijät, SikaVesa & SC Hyvä Staga Lohko B: Rock Bike, Olkkola United & Etny. – Liikkeen perusajatushan oli maaseudun nuorten kouluttaminen, työllistäminen ja auttaminen yrittäjyyden tielle. PetPet tiedottaa Lisätietoja www.petpet.fi Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. Koko maassa 4Hyrittäjiä oli viima vuonna jo 2300 ja heidän yhteinen liikevaihtonsa oli yli 3,5 miljoonaa euroa. Meidän on tarkasteltava, missä paikkamme on, ja mistä saamme rahoituksen. Minulla on kyllä tapana tarttua asioihin näpäkästi, enkä pelkää myllätä olemassa olevia käytäntöjä, Sara Hautamäki sanoo. – 4H-yritysten määrä näyttäisi kasvavan edelleen, 4H-yrittäjänä toimiminen kiinnostaa nuoria, Hautamäki toteaa. – Kunnat eivät enää samalla tavalla kaipaa 4H-kerhoja kuin aikaisemmin, tilalle on tullut kuntien itse järjestämää ja ostopalveluina toteuttamaa toimintaa, Hautamäki sanoo. Nuorten työllistäminen perusajatus 4H-toiminnan painopiste on Sara Hautamäen mukaan liikkumassa kerhoista muuhun toimintaan. Minulla olisi ajatuksena järjestää duunirinkiläisille, ja kaikille muillekin halukkaille, taitokursseja esimerkiksi ikkunanpesusta tai kahvilan pidosta, kurssin käymisestä saisi osallistumistodistuksen. %) 040 708 9396 eilalang52@gmail.com JAAKKO HEIKKINEN 4H uusi tuttavuus uudelle toiminnanjohtajalle Tiina Lamminaho Sara Hautamäki aloitti Multian 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajana kesällä
0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. Tonttihakkuut ja raivaukset. Asko Määttä 040 5059876 baldie.racing@gmail.com MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset . 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. Hiekoitukset Murskeet . (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. Soita 010 256 5950. portaat & katokset • Kurottaja ja henkilönostin vuokraus 045 113 5125 KOULUTETUT HIEROJAT ANNE VIRTANEN 040 702 9975 HEIDI HYVÄRINEN 040 732 0821 SAMULI KIPRONEN 044 985 7112 Palvelemme apteekin talossa osoitteessa Papintie 2-4 A 5 Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat tai soittele Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin ÄÄNTÄ JA TUNNELMAA JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN! www.jyvasmedia.fi 040 124 1000 Petäjävesi Laadukas äänentoisto • Karaoke Valaistus • Hää-DJ • LED-screenit VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille & teollisuuteen . Kaivinkonetyöt Lumityöt . 014 854 113 BR & MR mpja pienkonehuolto Huollan ja korjaan moottoripyörät, mopot, moottorija raivaussahat, ruohonleikkurit, lumilingot, perämoottorit jne. Kukat & sidontatyöt Tilauksesta kaikkiin tilaisuuksiin www.terastyokukkola.fi Hitsaa, rakentaa, asentaa • Timpurityöt • Ikkunaja oviasennukset • Nosto-ovikorjaukset • Monipuoliset teräsrakenteet esim. 040 588 5189 050 514 5160 NURKAT KUNTOON HYVÄLLÄ ASENTEELLA » Puusepäntyöt » Hirsityöt » Sisäja ulkoremontit » Kylpyhuoneremontit HANNES YLIKOSKI 050 576 8216 hannes@hanneksenverstas.. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Halutessasi meiltä kuljetuksen, soita ensin suoraan meille. 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com FYSIOTERAPIA JA HIERONTAPALVELUT Ajanvaraus puhelimitse tai verkkosivujen kautta 044 098 4475 fysiojere.com fysiojere@gmail.com Lehtotie 10, 41900 Petäjävesi Tervetuloa paikalliseen! Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen Osuuspankkiin OP Petäjävesi palvelee: kassaja päivittäispalvelut ti ja pe klo 9-12 Neuvontapalvelut ajanvarauksella ma-pe klo 9-16 Varaa sinulle sopivin aika op.?/petajavesi tai soittamalla Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Anu Liimatainen 010 258 9620 (Toimitusjohtaja) Pirkka Syvänoro 0500 682247 (vakuutukset) OP Petäjävesi Kirkkotie 6 41900 Petäjävesi Lämpimästi tervetuloa! L a j a t si m o y ti i a !i s k a a k k a is O i s e v ä j ä t e P P K , 6 e it o k k r i 4 i s e v ä j ä t e P 9 1 K t u l e v l a p s i ä t ti v i ä p a j a s s a t 2 1 9 o l k e p a j i N t u l e v l a p a t n o v u e a a ll e s k u a r a v n a j m 6 1 9 o l k e p a V : a k i a a a r a o i s e v a j a t e p / . 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Petäjävesi, puh. Sorat PUTKIMIES Jyrki Vieltojärvi 044 2424 729 Teollisuustie 1, Keuruu lvijyke@gmail.com www.lvijyke.fi Monipuolinen, yli 10 vuoden LVI-alan kokemus LVIJYKE.FI 044 242 4729 Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy Putkityöt Lämpöpumput Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen 050 303 2259 talotekniikkahuutonen.fi TAKSI Carita Autio Urpo Riikonen Ajamme myös KELAja SOTE-kuljetuksia. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. Ilmalämpöpumppuasennukset & -huollot Puutarhatyöt & mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi Oman kylän palveleva apteekki ma-pe 9-17 I la 9-14 I p. Mullat . 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. p t a ll a m a t ti o s i a P T U L E V L A P S I Ä T T I V I Ä M i n i A g r e b m l a 1 2 6 9 8 5 2 1 S i n i S a l a t n a 4 6 9 8 5 2 1 T a n n a H n e n o v i o 3 6 9 8 5 2 1 R S U T I O H A A a n n a S o r 2 6 9 8 5 2 1 H a j r a M a l a k n o 6 1 6 9 8 5 2 1 T A J A T H O J S U T I M I O L u n A n e n i a t a m ii 2 6 9 8 5 2 1 V T E S K U T U U K A S a k k r i P o r o n ä v y 7 4 2 2 8 6 5 Asuntoa myymässä. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. • Klapien tekoa koneellisesti. Nro 46 13.11.2024 Jalkaja kauneushoitola Aurora Jalka-, käsija kasvohoidot Ripset ja kulmat • Meikkaukset Lahjakortit • Myös kotikäynnit Tmi Reetta Palmu 040 759 0416 Pamppulantie 2 Petäjävesi Sivu 7 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh.
kello 14 ja 17. Sekä lippu että kahvion tuotteet maksetaan käteisellä. Kerro meille juttuvinkkisi PETÄJÄVESI-LEHDEN toimitukseen sähköpostilla toimitus@ petajavesilehti.fi tai puhelimitse numeroon 050 366 7691 VALOKUVAAJA MINNAELISA Petäjäveden lukiolla esitetään musiikillista satunäytelmää Päivä Satumaan prinssinä Mitä tapahtuukaan eräänä kauniina kesäpäivänä, kun Kalle, tavallinen maalaispoika, nukahtaa metsässä sammalmättäälle. Kintauden Nuorisoseuran Joulumyyjäiset järjestetään Kintauden Nuorisoseuran talolla 30.11.2024 kello 11–15 osoitteessa Räihäntie 35. Lämpimästi tervetuloa katsomaan musiikillista satunäytelmää! Perinteiset joulumyyjäiset Masuunissa Rak. Katsojiksi saadaan myös oppilaita Uuraisten yläkoululta. Myyjät voivat saapua paikalle kello 8.30 alkaen. Ilmoittautuminen ja pöytien vuokraaminen tapahtuu 5.12.2024 mennessä sähköpostilla ulla. fi tai tekstiviestillä numeroon 050 313 1552. aikana esitystä saapuvat katsomaan Kintauden ja kirkonkylän alakoulujen oppilaat sekä Petäjäveden yläasteen ja lukion väki. Lisäksi kahviosta saa suun makeaksi ja maksuksi siellä käy käteinen tai Mobilepay. Teksti on Kaarina Alavan. niemenmaa@petajavesi. Se selviää Petäjäveden lukion vuoden 2024 näytelmästä Päivä Satumaan prinssinä. Omavastuu 10 €. ja 21.11. Joulupukki ja muori vierailevat myyjäisissä ja saatetaanpa siellä kuulla myös iloisia joululauluja. 0400 343960. Joulumyyjäisten pöytävarauksen voi tehdä Kintauden Nuorisoseuran verkkosivuilta löytyvällä siihen varatulla lomakkeella.. os. Tämän jouluisen tapahtuman järjestävät tänä vuonna yhteistyössä Petäjäveden Heinähattu ry ja Petäjäveden kunta. Ilmoittautumiset su 17.11. Myyjäisiin ovat tuttuun tapaan tervetulleita myymään tuotteitaan yhdistykset, seurat ja yksityishenkilöt. Tervetuloa! Petäjävesi-Kintaus Työväenyhdistys ry:n SYYSKOKOUS PIDETÄÄN 22.11.2024 klo 18:00 Petäjävedellä Lemettilän tilalla Siltatie 23. Lisäksi näytelmää esitetään eri kouluasteille aiemmin samalla viikolla; koulupäivien 20.11. Vaan ovatko Satumaan tapahtumat unta vai totta. Pöytävarauksia YläKintauden joulumyyjäisiin otetaan vastaan 20.11. mennessä Vesalle puh. Esityksen kesto on noin tunnin. klo 17 Kumpusella, Kirrintie 94. Sivu 8 Nro 46 13.11.2024 Yhdistystoiminta Avoinna Ma–Pe 9–17 Keuruuntie 21, Keuruu 040 649 2710 www.mloptiikka. Kallelta vaaditaan sekä rohkeutta että sydäntä, jotta hän selvittää tiensä läpi Ikimetsän. Petäjäveden lukiolaisista näytelmää ovat olleet valmistamassa yhdeksän näyttelijää, viisi muusikkoa ja kolme valoja äänimiestä. Lukiolaisten näytelmän yleisöesitykset ovat Petäjävedellä auditorio Miilussa torstaina 21.11. Heli Laitinen ja Eija Wilmi Petäjäveden Heinähattu ry Jouluisia myyjäisiä myös kylillä Ylä-Kintauden Jouluiset myyjäiset ja kahvio järjestetään lauantaina 23.11.2024 kello 11–15 Ylä-Kintauden kylätalolla osoitteeessa Ylä-Kintaudentie 739. Käsitellään sääntöjen määräämät syyskokoukselle kuuluvat asiat. 456 Pikkujouluruokailu la 23.11. Alkaa uskomaton seikkailu Satumaassa. kello 18 sekä lauantaina 23.11. asti numerossa 045 229 7145. TERVETULOA! Johtokunta Petäjäveden suositut, perinteiset joulumyyjäiset järjestetään tänä vuonna Petäjäveden yläasteen ruokalassa Masuunissa lauantaina 14.12.2024 kello 10–14 osoitteessa Koulutie 1. Näytelmän ohjauksesta vastaa äidinkielen ja ilmaisutaidon lehtori Johanna Tilus ja musiikin ohjauksesta sekä koreografioista musiikin ja liikunnan lehtori Nina Varvikko. Torstain ja lauantain yleisöesityksissä on lisäksi mahdollisuus ostaa kahvion tuotteita opiskelijakunnan hallituksen kahvilasta