>>4
VUODESTA 1919
WWW.RAAHENSEUTU.FI
Satuilua
Nukketeatteri
Sytkyt tarjosi eilen
mainion
satuhetken. Kaunis kesätyöpaikka
Reetta Ketonen on yhtä
ihastunut kesätyöpaikkaansa kuin siellä
vierailevat turistit. >> 4
Pääkirjoitus: Liigamaiseen rikollisuuteen on puututtava välittömästi. HEINÄKUUTA 2013
NRO 133
IRTONUMERO 2 e
Jussi Pesonen
Mitalikimara aurinogssa
Janakkala Games: Raahen Vesan urheilijat kohahduttivat etelän helteissä.
Puu-Raahea nyt
tuikkusarjana
Puu-Raahen talot
muuntuivat tuikkujen
seinämiksi Tuija
Rajamäen voitokkaassa
Raahe-tuotteessa.
>> 5
>> 8
Nyt menee
paremmin
Perunasadosta odotetaan
viimevuotista parempaa.
Siikajoella Erkki Penttilän
perunapelto on muhkeassa kasvun vauhdissa.
Tänä kesänä lämpöä on
saatu poikkeuksellisen
paljon. >> 2. >>6
TIISTAI 16
Laskutkin maksan netissä nykyään. Kaikissa mainituissa kaupungeissa vanha rakennusperintö oli
otettu erityiseen suojeluun ja saatu aikaan hyviä tuloksia.
Vanhaa rakennuskantaa oli säilynyt ja säilytetty aktiivisilla
toimenpiteillä.
Vanha Puu-Raahe on kohtalonkysymysten edessä. Loppuiko usko vai rahat vai molemmat. ovat havahtuneet ja aloittaneet pieteetillä vanhan korjaukseen. Autokaistat
ja maanteiden leveys eivät
tahdo riittää kaikille tulijoille, ja passeja tarkastavat
rajavartijat joutuvat olemaan
entistäkin tarkempina, kun
viisumipiste poistuu.
Käräjäoikeus perusteli antamaansa kovaa
tuomiota sillä, että rikos kohdistui erittäin arvokkaaseen tavaraan. heinäkuuta 2013
Kolumni
Pääkirjoitus 16.7.2013
Päätoimittaja Sanna Keskinen | sanna.keskinen@almamedia.fi
Erkki Poutanen
Kirjoittaja on Raahen
vs. Siitä syyllistetään
useimmin nuoret, mutta
omaisuuden ja ympäristön tuhoamiset syyllistyvät
kaikenikäiset, lapsista vanhuksiin. Tämä olisi
tässä vieressä, mutta nykyään pitää ajaa
keskustaan ja siitä syntyy turhaa kulua.
Markku
Anttila
Saahan sitä palvelua, mutta laina-asioiden hoitamiseen jono on mielestäni liian
pitkä. Kaupunki oli täynnä
iloisia ihmisiä, aurinko paistoi ja kaikilla
oli hyvä mieli. Eläkeläinen ei paljon palveluita tarvitse.
Asser
Rajaniemi
No tästä pankista täällä Pattijoella ei ainakaan saa mitään palveluita. Sääli, sillä pelastettavissa olisi vielä paljon vanhaa ja kunnostamiskelpoista koettavaksi ja nähtäväksi meille ja tänne toivotuille matkailijoillekin.
Kansa kaipaa oikeudenmukaisia tuomioita
T
erästehtaalta metalliseosta varastaneiden romanialaisten saamat käräjätuomiot vaihtelevat
vuoden ja kuuden kuukauden pituisista kolmen vuoden ja kolmen kuukauden pituisiin, ja ne sopivat kansan oikeudentajuun.
Raahen seudulla ei katsota hyvällä silmällä
sitä, että ulkomailta tullaan liigamaisesti tehtailemaan rikoksia. kulttuuritoimenjohtaja.
Juhlapuheet ja
arjen totuus
K
esäkuun lopulla vietettiin taas perinteisiä Pekanpäiviä. Jonkun
verran edelleen asioin tiskillä. Kaikki mitä tarvitaan saadaan
aina henkilökohtaiselta pankkineuvojalta.
Ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia tähän
mennessä.
Paula
Eskonniemi
Ei täällä Pattijoella ainakaan mitään palveluita saa. 2 KESKUSTELE
RAAHEN SEUTU Tiistaina 16. Erityisen huomion sai
taas kerran vanha puukaupunkimme, jota jotkut jopa Raahen helmeksi kutsuivat.
Tosiasia taitaa kuitenkin olla vähän toisenlainen. Tapauksia on toki onneksi meillä vähän.
Naisiin ja lapsiin kohdistuvan seksuaalisen
hyväksikäytön rangaistukset ovat yleisen oikeudentajun mukaan liian lievät. Jotain
Raahen kaupungin yleisestä asenteesta kertonee se, että
vanhan kaupungin korjausprojekti haudattiin hiljaisuudessa ja projektityöntekijä lopetti työnsä. Silti pohtimista herättää se, että monista ihmisarvoon kohdistuvista rikoksista on
saanut lyhyemmän tuomion.
Ei ole harvinaista, että käräjäoikeus tuomitsee alaikäisen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja naisen raiskauksesta ehdollisen vankeusrangaistuksen. Toivoa sopii, että rikoksen romanialaiset juuret saadaan kitkettyä, jotta rikollinen toiminta ei jatku Suomessa.
Muut mediat
1
Kasvava rajanylitysten
määrä ja viisumivapaus
ovat molemmat haasteita
rajavalvontaa suorittavalle
viranomaiselle. Juhlapuheissa hehkutettiin tietysti Raahea, maailman parasta
kaupunkia, jonka kaduilla ja kujilla kelpaa kuljeskella. Harvoin sitä tulee pankissa
enää käytyäkään. Anastettujen metalliseosten yhteisarvo kohosikin 800?000 euroon. Eduskunnan pitäisi ottaa pohtiakseen, miten lain tulkinnan saisi muuttumaan.
2
3
Kasvit näyttävät nauttivan olostaan Keravan
vankilan suljetulla osastolla.
Työskentely kasvimaalla
irrottaa vankien ajatukset sellielämästä ja parhaimmillaan
auttaa sopeutumaan siviiliin.
Kyseessä on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama
Juuret vapauteen -projekti.
Ilkivallasta koituu yhteiskunnalle vuosittain
miljoonien eurojen kustannukset. Kuinka paljon vanhaa rakennuskantaa vielä lahoaa pystyyn, ennen kuin todella ryhdytään toimiin. Onneksi jo monet uudet ja vanhat ?puuraahelaiset. Pitää uskaltaa kysyä,
miksi ilkivallantekijä yleensäkin voi niin pahoin, että
tuhoaa ympäristöään.
Pääkirjoitus
Suvi Vihavainen
Pääkirjoitus
Kainuun Sanoma
Helsingin Sanomat
Pohjolan Sanomat
Gallup: Saako pankeista tarvitsemaansa palvelua?
Meillä on kaikki tilit Nordeassa ja hyvin on
toiminut. Ehkä ei ole vielä liian
myöhäistä.
Kun vanhan tilalle rakennetaan uusi talo, vaikka kuinka
samannäköinen kuin vanha on ollut, ei se ole enää vanha.
Vanhuus sinänsä ei tietenkään ole itseisarvo, mutta oikein
säilytettynä ja kunnostettuna vanha säilyy ja samalla säilyy
miljöön aitous.
On oletettavaa, että kaikissa näissä vanhoissa kohteissa
on kaupungilla ollut jonkinlainen kummisedän rooli. Meidän
helmemme on pahasti himmenemässä ja ilman tuhteja toimenpiteitä voi olla, että helmen hohto himmenee lopullisesti.
A
Meidän helmemme
on pahasti
himmenemässä.?
Juttelin Pekanpäivien aikaan muutaman Vanha Raahe
-yhdistyksen jäsenen kanssa asiasta ja he olivat vähintään
yhtä huolestuneita. Tuoreita vertailukohteitakin oli monta:
Tammisaari, Porvoo, Naantali, vaikkapa nämä kolme. Ennen sai nekin asiat hoidettua heti.
Nettiä käytän itse nykyään paljon, joten
miksi sitä pitää pankkiin edes mennä?
Paula
Pihkanen. Tämäntapaiseen rikollisuuteen pitää tarttua välittömästi, aivan kuten nyt on tehty.
Tapaus herättää tyytyväisyyttä siksi, että
se saatiin varsin nopeasti ratkaistua ja tuomittua
Edellisten lisäksi
tukkapölly yleistyi. Johtajaopettaja sanoi minulle, että
korvan vieressä on neljä - viisi hiusta, joista vetäminen tekee oikein kipeää. Hän oli ottanut teemakseen koulun rangaistuskirjan sisällön ja sen
kommentoinnin. Joskus saattoi joutua
tukistetuksikin.
Ylemmillä luokilla otteet
kovenivat. Sen puitteissa Raahessa
oli erikoisjärjestely: pojat kävivät eri koulua kuin tytöt,
jotka seminaarin harjoituskoulussa olivat opettajanvalmistuslaitoksen opetusaineksena. Kuva: Taimi Laitala
Hietäpistiäinen haeskeli saalistaan. heinäkuuta 2013 RAAHEN SEUTU
3
Mielipidekirjoituksen enimmäispituus on 2500 merkkiä. Erikoisen osoituksen
koulujärjestyksen merkityksestä antoi oppikoulumme
satavuotistapahtumassa pitämässään juhlapuheessaan
Jyväskylän normaalilyseon
rehtori Sakari Helle, koulun
entisiä oppilaita. Kuu-
lustelun vakiokysymyksenä
oli koulun rankaisumenetelmät. Tiistaina 16. Ei ole saatu pysyviä henkisiä vammoja, ei stressiä,
komplekseja, masennusta tai
syrjäytymistä, vaikka opettaja joskus kovakouraisesti rikkoikin ?oppimistilanteemme.?
Mitä tähän nyt sanoisi?
Ehkä koulumme kuri oli toista ääripäätä, nykykoulu toista.
Jaakko Orkamaa
Lappeenranta. Erinäisiä
rangaistuksia toteutettiin
harva se päivä. Karttakeppiä
käytettiin sormille ja vähän
m u u a l l e k i n l yö m i s e e n .
Ylempien luokkien opettajan
bravuurinumerona toimi korville veteleminen. Ymmärrettävästi asia ihmetytti, minua senkin vuoksi, kun rehtorin toimivaltaan
ei kuulu opettajan virasta
erottaminen.
Koulujen työrauha- ja kurikysymykset ovat keskeinen
osa oppilaitosten hallintoa ja
käytäntöä. Tunneilla vallitsi kiitettävä työrauha,
oppilasta ymmärrettiin kokonaisvaltaisesti, opettaja vastasi yksin luokasta ja sen oppimisesta. Poikien oma opinahjo oli Pekkatorin etelälaidalla sijaitseva Friemanin
talo.
Poikakoulussa oli särmää.
Piti valvoa suhteita toisiin
poikiin ja myös opettajiin.
Oppilaan nuhtelu, paikallaan
tai nurkassa seisottaminen
olivat alaluokilla rangaistuskeinona, siis häpeän aiheuttaminen ja joukosta erottaminen. Keskuskoululla on annettu oppia runsaat sata vuotta.
Entisestä koulukurista
MIELIPIDE Taannoin sä-
vähdytti koko valtakuntaa
median herkkupala; rehtori
erotti opettajansa, joka oli
toimittanut niskuroivan oppilaan ulos koulun ruokalasta. Kirjoituksen mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero.
Tekstit voi lähettää osoitteella Raahen Seutu, Lukijalta, Fellmanin puistokatu 4, PL 61, 92101 Raahe tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi tai sanna.keskinen@almamedia.fi
Arkisto / Vesa Joensuu
Kirjoittaja muistelee Raahen koulujärjestelyjä ja kouluissa pidettyä kuria. Meitä opastettiin sosiaalisuuteen, kurinalaisuuteen ja epäitsekkyy-
Lukijakuva
Vanhan ajan amaryllis kukkii luohualla. Ei ollut tukioppilaita, kouluavustajia, opintoohjaajia, kuraattoreita, laajaalaisia opettajia enempää
kuin koulupsykologeja, näitä
nykykoulun tarvitsemia vastuunkantajia. Koulukurikysymys on lähes päivittäinen puheenaihe erikoisesti
nykyisen peruskoulujärjestelmän vallitessa.
Aikaisemmin oppivelvollisuuskouluna toimi kansakoulu aina 1970-luvulle saakka. Entisen hyvän oppikoulun aikana lehtorin pätevyysvaatimuksiin kuului
myös kouluhallintotutkinto.
Se yleensä suoritettiin kouluhallituksen neuvostolle auskultoinnin yhteydessä. Oppilaaseen kiinnikäyminen, puistelu ja läpsiminen ei ollut harvinaista, samoin kun ei luokasta ulos heittäminenkään.
Kerran arvorakennuksen
ovenpeilitkin lohkeilivat eteisen lattialle, kun opettaja
kuskasi oppilaan kesken tunnin koulun pihalle. Kuva: Antti Kiuru
teen, johon koko valtakunta
nojasi pian sodan puhjettua.
Syvästi arvostan silloisia
opettajiani.
Ei meistä kukaan ole kärsinyt koulun kovasta kurista,
eikä jäänyt mielen katkeruutta. Siitäkään ei suurempaa ääntä pidetty, saati että opettaja olisi
asetettu vastuuseen.
Olen kiitollinen ja ylpeä että sain käydä Raahen poikakansakoulua silloin. Tästä
muuan poika sai korvaansa
kuulon alenemisen
Jokohan mukuloista olisi mitään merkkejä?
??Tokkopa sentään vielä.
Tämä lajike on Afraa, jota
kasvatetaan talviperunaksi.
Isäntä kuitenkin nykäisee
kuvaajan mieliksi yhtä vartta.
Ja sieltähän pyörähtää esille
koko joukko: suurin jo miltei
kananaunan kokoinen.
??Kappas. heinäkuuta 2013
4 PUHEENAIHEET
Perunasta
paremmat
toiveet
Ennuste: Viime vuoteen verrattuna perunasta odotetaan huomattavasti runsaampaa satoa.
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Siikajokisen Erkki Penttilän
perunapelto on muhkeassa
kasvun vauhdissa. - Eräskin
nainen jäi hyvin mieleen, kun hän ei voinut lopettaa kirkon
ihastelemista, kertoo opas Reetta Ketonen.
Oppaat ovat saaneet Raahen kirkossa varsin vapaat
kädet. Pari ihmistä on pyytänyt
pitämään rukoushetken.
Reetta suosittelee myös
paikallisille paitsi omaan
kirkkoon tutustumista, erityisesti kirkon torniin kiipeämistä. Sinne pääsee sunnuntaisin kello 14 ja 15 välisen
tunnin aikana, jolloin kirkossa on kaksi opasta, toinen
kirkkosalissa ja toinen tornissa. Ei ollut. Tämän kesän alussa
Erkki Penttilä näki perunapellossaan ilmiön, josta ei ollut aiemmin edes kuullut.
??Korpit hoksasivat tulla
kaivamaan ylös siemenperunoita. Liiankin kuivaa, on viljelijän arvioi.
??Pieni sade olisi erittäin
tervetullut niin perunalle
kuin myös viljalle.
Tähän saakka perunan
kasvu on sujunut kelpo hyvin, sillä sekä lämpöä että
kosteutta on saatu riittämiin.
Hiekkaiset Perämeren rannikon pellot ovat osoittautuneet jälleen kerran otollisiksi
perunanviljelylle.
??Varsinais-Suomessa kasvu on pysähtymässä kuivuuteen ja Seinäjoella pellot ovat
hukkumassa. Kirjallinen tietopaketti
on opiskeltu ja Reetta on
myös lukenut Heräävä toivo?-kirjan. Niillä kohdin ovat korpit olleet
asialla.
Korppia pahempi vitsaus
olisi perunarutto, mutta siitä
ei toistaiseksi ole kuulunut
eikä näkynyt mitään merkkejä.
Myös siemenperunan kasvattaja on kasvutilanteeseen
tyytyväinen. Ihmisten kanssa rupattelu onkin Reetan mieles-
tä työssä parasta.
Vaikka Tiekirkkojen alkuperäinen ajatus oli tarjota
matkalaisille hiljentymismahdollisuus, harva tulee
kirkkoon pysähtymään.
??Suurin osa ottaa valokuvia ja kiertelee kirkkoa. Oman pottupenkin antimet antavat vielä
odottaa.
??Sunnuntaina kävin kokeilemassa, onko vielä mitään. Sademäärien
erot ovat olleet poikkeukselli-
sen suuria.
Luonto osaa järjestää yllätyksiä kokeneellekin konkarille. Moni
sytyttää tuikkuja hiekka-astiaan. Se oli
yli 200 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Sato oli yksi tilastointihistorian
huonoimmista.
??Aiemmin alle 500 miljoonan
kilon perunavuosia ovat vuodet 1981 ja 1987.
??Viime vuonna perunasadon
kohtaloksi muodostuivat päätuotantoalueille osuneet sateet ja niistä seuranneet tulvat.
Täällä niitä jo köllöttää. Ja kunhan yöt alkavat pimentyä, mukuloiden kasvu sen kuin kiihtyy.
Tuulikki Nousiainen
Ajankohta tuskin on kovinkaan paljon edellä normaalista, mutta ehkä perunoiden
lajikevalikoima on nyt monipuolisempi kuin yleensä vielä keskikesällä, Samuli Läspä
arvioi.
Arkkukarin siirtolapuutarhassa nopeimmat ovat jo
päässeet keittelemään ja
maistelemaan uusia perunoita, raahelainen Ulla Haverinen kertoo. Mutta hyvään kasvun vauhtiin peruna
on silti päässyt. Kyllä niistä
syksyyn mennessä perunoita
tulee.
Ohraa päästään puimaan tänä vuonna hyvissä ajoin.
Sari Ohinmaa
siitä, että heti ensimmäisellä
viikolla sain puhua enemmän saksaa kuin suomea.
Raahen kirkon katto saa vieraat huokaamaan syvään. Yritän mennä lähistölle kuulostelemaan, että
saisin heidät keskemmälle
kirkkoa ihailemaan kaunista
kattoa.
Osa ihmisistä alkaa kysellä
oppaalta oma-aloitteisesti
kirkosta. eli kirkon ovi ei
joka päivä käynyt.
??Raahen kirkossa yllätyin
Tausta:
??Viime vuonna perunan sato
jäi ennätyksellisen pieneksi,
470 miljoonaan kiloon. Viljelypäällikkö
Samuli Läspä HZPC Kantaperuna Oy:stä kertoo, että
kasvukauden lämpösummat
ovat kivunneet korkealle ja
kasvu on ollut sen mukaista.
Satonäkymiä kuitenkin
heikentävät paikalliset
raekuurot ja rankkasateet,
jotka ovat vaurioittaneet kohdalle osuessaan perunan
kasvustoa, viljelypäällikkö
muistuttaa.
Ruokaperunan myynnissä
hyvä kasvukesä näkyy jo:
??Kesäperunan nostot pääsivät alkamaan viime viikolla.
Remontoitu kirkko
kiinnostaa
Sari Ohinmaa
sari.ohinmaa@almamedia.fi
Kesäkuun alusta tähän mennessä Raahen kirkkoon on
käynyt tutustumassa 1?080
vierasta.
Remontoidun Raahen Pyhän Kolminaisuuden kirkon
uusi ilme kiinnostaa niin läheltä kuin kaukaakin tulevia
matkalaisia.
Yhtenä kirkon neljänä kesäoppaana työskentelevä
raahelainen Reetta Ketonen
kertoo nimenomaan remontin tuovan ihmisiä kirkkoon.
??Kirkko ihastuttaa kokonaisuutena. Itsekin ihastelin sitä jo
lapsena, Reetta sanoo.
Reetalla on kokemusta
kirkko-opastuksista kahdelta
edelliskesältä, jolloin hän
opasti kotikirkossaan Saloisissa. Näkymät tornista ovat
huikeat joka suuntaan.. Kukkimaankin näyttäisivät kohta alkavan.
Lajike on kasvattajalle
mysteeri.
??Ei aavistustakaan ja se
on sivuseikka. Oppaan on myös
muistettava hyvä ohje: älä tuputa opastusta.
??Joskus huvittaa, kun ihmiset tahtovat jäädä ovensuuhun. Saloisissa oli joskus
?nollapäiviä. Se oli odotettavissa, kun pääsin istuttamaan perunat niin poikkeuksellisen myöhään. Ensimmäiset nuput ovat juuri aukeamassa. Ja niinhän se onkin. Alkaahan näitä
jo tulla.
Hiekkainen multa on yllättävän kuivaa. Niin kuin näkyy, perunapenkeissä on aukkoja. Moni vain tuijottaa kattoa ja huokailee, että
on se upea. RAAHEN SEUTU Tiistaina 16. Siellä kävijävolyymit
olivat luonnollisesti Raahen
seurakunnan pääkirkkoa pienemmät
Uuden kivetyn ja valaistun torin on
suunniteltu olevan päällysteitä
myöten valmis vuonna 2014.
Koneellisesti poistettava
tiilimurskakerros ulottuu 30
sentistä puoleen metriin.
Keskiviikkona museoviraston omat kaivajat jatkavat
kaivaustyötä käsivoimin joko
lapiolla tai kaivauslastoilla
kerros kerrokselta. Siellä tutkittiin Pirttihaudankankaan
kivikautisia asuinpaikkoja.
??Tämä on viimeinen
mahdollinen ajankohta aloittaa ja aikataulu sopii meille
hyvin.
Kaivaustyö alkaa Pekkatorin lounaiskulmalta ja jatkuu
siitä luoteiskulmalle.
Mikäli länsipuolen nurkkaukset osoittautuvat arvioitua mielenkiintoisemmiksi,
koilliskulmaa tutkitaan kevyemmin. Kaivamme samalla menetelmällä kuin viime syksyn
koekaivauksissa.
Pekkatoria kaivetaan puhtaaseen pohjamaahan asti.
Viimesyksyisen perusteella
suurin kaivaussyvyys yltää
puoleentoista metriin.
??Kaivauksia saa tulla katsomaan. Ykköstuotteena ovat Raahe-koirat.
Vuonna 2010 valtakunnallisen tunnustuksen lasihim-
Museovirasto koekaivoi Pekkatoria viime syksynä.
Tuija Rajamäen valmistama lasinen tuikkusarja kuvaa monia
tuttuja raahelaisia puutaloja.
Raahe-tuotekilpailussa etsitään käsityötuotetta, jota
voi tuottaa pieninä sarjoina
myyntiin.
??Meiltä kysytään jatkuvasti Raahe-tuotteita, kertoo
käsityöläisosuuskunnan jäsen Maria Morko.
Rajamäen Raahen tuikkuvalakiat on oiva sarja, koska
siihen kuuluu useita erilaisia
tuikkuja. Kolmanneksi kisassa
tuli Istvan Viragin valmistama Raahe-kello, jonka kellotauluun on piirretty Raahen
museo.
Raahe-opiston päätoiminen tuntiopettaja ja Taitopajan yrittäjä Tuija Rajamäki on
erikoistunut erilaisiin valutöihin: repertuaari käsittää
nyt keraamisen valun, pronssi-, lasi- ja kynttilävalun. Oman lasisen tuikkunsa ovat saaneet muun
muassa Raahen museo, Soveliuksen talo, kirkko ja Raahen makasiini. kesäkuuta, mutta
museoviraston väellä on ollut
kiirettä muun muassa Laivan
kultakaivoksella. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. heinäkuuta lämpösumma oli 698 astetta. Työturvallisuussyistä aitaamme kaivausalueet,
mutta reunoiltakin näkee parin viikon päästä jo hyvin.
Laitamme myös torille infotaulun, josta näkee mistä on
kysymys.
Mikkola ei usko kaivaustöistä syntyvän meluhaittoja.
Kaivinkone rouhii torilla parin päivän ajan, mutta sen
kummemmin ei ole koneita
tarkoitus käyttää.
Vappu Kallio
meleistään saanut Rajamäki
on kehittänyt Raahen puukaupungin ihailijoille omat
pienet lasituikkutalot.
Hän kertoo valmistaneensa lasista talon miniatyyrijulkisivuja myös tilauksesta.
??Yleensä lasityöt roikkuvat ikkunoissa, mutta ne eivät kaikille sovi. Lisäksi ovat
keltamulta- ja punamultatalot. Kaivinkone alkaa sitten
kuoria toria, jolta poistetaan
1800-luvun tasoitus- ja purkukerrokset, Mikkola sanoo.
Koko kaivausurakan on
määrä olla valmis elokuun 30
päivään mennessä. Mikkola
luonnehtii kaivausprosessia
yksinkertaiseksi.
??Vaikeinta on löydösten
tulkinta ja niiden ajoittaminen. Minulta kysyttiin pöytämalleja, ja aloin
miettiä, miten lasin saa pysymään pöydällä. Tuija Rajamäki haaveilee
myös Raatihuoneen valamista tuikuksi. heinäkuuta 2013 RAAHEN SEUTU
5
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa. Kaivausjohtaja Esa Mikkola tuo mukanaan Raaheen kuusi tutkijaa ja 11 kaivajaa.
??Työt alkavat tänään esivalmistelukatselmuksella,
jossa katsotaan missä kaapelit ja muut vastaavat kulkevat. Nyt niitä saa
myös pöytätelineissä.
lakki. Tiistaina 16. Koekaivaukset osoittivat, ettei kaakkoiskulmalla
ole juurikaan säilynyt mitään
merkittävää.
Fakta
??Museoviraston arkeologiset
kenttäpalvelut tutkivat yhteensä 1000 neliötä Pekkatorin
lounais-, luoteis- ja koilliskulmilla.
??Tavoitteena on tutkia alue
niin, että muinaismuistolain
perusteella suojeltu kohde voidaan vapauttaa rauhoituksesta.
??Raahen kaupunki jatkaa
syyskuussa Pekkatorin kunnostusta tekemällä putkituksia
ja rakennekerroksia. Jos vuorokauden
keskilämpötila jää kasvukaudella + 5 asteen alapuolelle,
summaa ei kerry, mutta se ei
myöskään vähene.
Viime syksynä Pekkatorin
koekaivauksia tehnyt Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut jatkavat työtään tänään.
Museovirasto voitti 1?000
neliön laajuisten kaivaustutkimusten tarjouskilpailussa
Oulun yliopiston. Se
on lähes 200 astetta enemmän kuin pitkä ajan keskiarvo.
??Vuosien 1981?2010 keskiarvo on 505 astetta, tutkija
vertaa.
Toukokuun hellejaksolla
on merkittävä osuus siihen,
että lämpösumma on kivunnut näinkin korkealle.
Tällä hetkellä pellot ovat
erittäin hyvässä kasvuvauhdissa niin nurmirehun, viljan
Raahen taloja nyt
tunnelmavalossa
Vappu Kallio
vappu.kallio@almamedia.fi
Tuija Rajamäen tunnelmallinen Raahe-tuikkujen sarja
on voittanut yleisöäänestyksen tämänvuotisessa Raahetuotekilpailussa.
Kuutos-Tiimin järjestämässä kisassa Rajamäen Kirkonmäeltä Makasiinille -setti
keräsi enemmän kuin toiseksi tullut Maria Morkon Taivaanavvain-sarja, jossa muun
muassa tyynyjen ja tyynyliinojen kuva-aineena on Raahen nimikkokukka puna-ai-
kuin myös perunan osalta,
tutkimusasemalta vahvistetaan.
Lämpösumma lasketaan
kasvukauden vuorokausien
keskilämpötiloista, mutta
vain niiltä vuorokausilta, joiden lämpötila ylittää plus viisi astetta. Asiakas voi kerätä tuikuista vaikka oman pienen Raahen kaupungin.
Raahe-tuotteet ovat olleet
nähtävillä Kuutos-Tiimin
myymälätiloissa Raahen
vanhalla rautatieasemalla, ja
sieltä niitä voi myös ostaa.
Kuutos-Tiimi muutti vanhalle asemalle huhtikuun alussa. Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Tuulikki Nousiainen
Pekkatorin
kaivaus alkaa
Tutkimus: Museovirasto tutkii Pekkatoria yhteensä 1000 neliön verran.
Arkisto / Vesa Joensuu
Sari Ohinmaa
sari.ohinmaa@almamedia.fi
Lämpösumma huikeasti edellä
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Kasvukauden virallinen lämpösumma kertoo saman mitä
alkukesän lomailijan nahkakin: lämpöä on saatu poikkeuksellisen reilulla mitalla.
Tutkija Miika Hartikainen
MTT:n tutkimusasemalta
Ruukista kertoo, että sunnuntaina 14. Siitä työ
jatkuu museovirastolla löydöksiä analysoiden.
Kaivausten piti alunperin
alkaa 17. Käsityöläisillä on nyt talo,
jolla on historia.
KB UJMJOIPJUPNBLTV PO FVSPB LVVLBVEFTTB
FJ WVPTJNBLTVB
1VI
1VIFMVO IJOUB
MBOLBQVIFMJNFTUB
TOU QVI
TOU NJO
NBULBQVIFMJNFTUB
TOU QVI
TOU NJO
3BBIF
,BNVUBOUJF
"WPJOOB BSL
MB
,-*,,"" NBTLV DPN
Kilpailijoita oli heistä noin puolet.
??Perheet olivat mukana ja
aikuiset hurrasivat kentällä.
Kannustus oli kuulemma
niin hurjaa, että kisakuuluttajakin tiesi yleisön kohinasta, että minkä seuran urheilija oli jälleen menossa. menestyjiä. Kolmen osanottajan
kesken tuli tasapeli. Etelä-Suomessa seurat jättävät
osan halukkaista harjoitusten ulkopuolelle, kun ohjaajia ei riitä.
??Me Raahessa olemme
pystyneet vastaamaan tarjontaan, vaikka harrastajamäärä nousee.
Raahen Vesalla lisenssin
eli kilpailuluvan hankkineita
oli viime vuonna sata . 150 metrillä
hän viiletti maaliin kahdeksan kymmenystä kakkosta
kiireisemmin. RAAHEN SEUTU Tiistaina 16. Hopeaa saivat Siiri Komulainen, Larissa Isokääntä ja Elviira Kortessalo.
Pronssia toivat Katri ja Elina
Mikkonen.
??Palkintojenjakoseremoniassa urheilijat kävelivät jonossa ja musiikki soi, RaVen
ohjaaja Minna Kortessalo
kertoo.
Raahelaiset olivat reissussa linja-autolla vajaan 30
Eero Ukonaho on pitkän linjan yleisurheilumies. Hän on toiminut vuosikausia Suomen Urheiluliiton hallituksessa ja valtuustossa
sekä Raahen Vesassa kaikessa mahdollisessa. Mitalien lisäksi
parhaille jaettiin pehmeät
palkinnot.
Heilala oli ikäluokkansa
60 metrillä ennätysajallaan
8,83 yli neljä kymmenystä
muita nopeampi. Seinäjoen Sisun Sofia Pölkky pudotti.
Nurmi ja Kortessalo siirtyivät hyppäämään 202:sta.
??Elviira ylitti kaksi kertaa
202, mutta piti seipäästä niin
tiukasti kiinni, että se tiputti
riman molemmilla kerroilla,
äiti Minna Kortessalo kertoo.
Kumpikaan ei päässyt hyväksytysti 202:sta yli ja rima
laskettiin 192:teen.
??En jaksa enää hypätä, oli
Elviira Kortessalo sanonut.
Nurmi meni uusinnan uusinnan ensimmäisellään yli ja
voitti. Raahen
Vesan kymmenvuotias Arttu
Heilala hurjasteli tasokkaassa yleisurheilun Janakkala
Gamesissä kaksi kultaa ja yhden hopean. Käsiin jäi vain yksi mitali, mutta
yhdeksän pistesijaa.
??Sillä tavalla tulevaisuus
näyttää hyvältä, että huippuurheilijoita on tulossa edelleen.
Uusia sepporätyjä ja tommievilöitä pitäisi kasvaa.
??Mutta missään hengenvedossa ei voi olla muistamatta sitä, että olympia- ja
MM-mitalistit nousevat
yleensä pienistä seuroista.
Saman kokoisista kuin
Raahen Vesa ja vielä pikkuisemmista.
??Pielaveden Sammon
Antti Ruuskanen on hyvä esimerkki. Pituudessa
hän jäi tuloksella 439 toiseksi.
Raahen Vesan väki saavutti kaikkiaan kahdeksan mitalia. Kortessalo ja Espoon Tapioiden Neea Nurmi
menivät nyt yli. Samalla korkea elintaso ja mukavuudet
totuttavat suomalaisia arkielämään, joka on mahdollisimman kaukana yleisurheilun tinkimättömyydestä.
??Semmoiset nuoret voivat
menestyä, joilla on oma halu
Kesän kohokohta ?
mitaleita ja nalleja
Jussi Pesonen
jussi.pesonen@almamedia.fi
Nalleja syli täyteen. tänä
vuonna jo 121.
Suomen Urheiluliiton valtuustossa istuva Ukonaho
näkee Suomessa kehittyvän
?monta pikkubussillista. Kaikki,
myös RaVen Elviira Kortessalo, olivat ylittäneet pudotuksitta 182 ja aiemmat korkeu-
det, mutta pudottaneet kolmesti 192:sta.
Ratkaisua haettiin 192:n
uusinnalla. Hän on ainoa urheilija kylällään, Raahen Vesan
valmentaja Ukonaho heittää.
Suu re ss a m a a i l m ass a
mennään yhä kovempaa, yhä
korkeammalle. Kortessalo paransi ennätystään silti 12 senttiä.. Eero Ukonaho
viittaa kädellään taivaalle ja
sanoo:
??Suunta on ylös.
Yleisurheilu on kuulemma
kovassa nousukiidossa. Esimerkiksi juuri
päättyneissä 22-vuotiaiden
EM-kisoissa Tampereella kisaisäntien tavoite oli kaksi
mitalia ja viisi pistesijaa. heinäkuuta 2013
8 URHEILU&LIIKUNTA
Näky on
vakaa ja
kirkas
Jussi Pesonen
Lujaa menee: Yleisurheilu voi hyvin sekä
Suomessa että Raahessa.
Lajille omistautumisen
täytyy olla yhä
ehdottomampaa.
Jussi Pesonen
jussi.pesonen@almamedia.fi
Hurja väite. Nykyään hän valmentaa nuoria paikallisia lupauksia.
Jussi Pesonen
7-vuotias Loviisa Kortessalo oli Raahen Vesan kisajoukkueen
nuorimmainen.
hengen porukalla. RaVen
tukijoukot saivat innokkuudestaan palkinnonkin.
Kisapaikalla paahtoi koko
viikonlopun ajan kuumottava helle. Ruskettunut pohjoisen joukkue palasi Raaheen
kuin etelän leiriltä.
Erikoisin kisa käytiin
13-vuotiaiden tyttöjen seipäässä