6 414880 073513
KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 18 / 5.5.2017 / 4,80 ?
Viljelijästä ministeriksi
Jari Leppä tuntee maatalouden ilot ja surut omissa nahoissaan
Kirjat
Keskusta
Vieraskolumni
Unkarin demokratiakehitys huolettaa
Piirikokouksissa
puitiin vaalitappiota
Keskustan kulttuuritahto
on hahmotonta
sisältö
5.5.
2017
Yksilön hätä pitää nähdä
Pakolaispolitiikka voi olla sekä eettistä että järkevää, Antti Pentikäinen uskoo s. 20
2
5.5.2017
30
5.5. 14
Ammattikoulutus on säästöjen ja
uudistusten ristitulessa s. Meidän on huolehdittava siitä, että epävarmassa
maailmassa meitä ei voida rahan tai
perustarpeidemme kohdalla koskaan kiristää.
Matti Vanhanen s. 29
100
Hallitus ojensi auttavan kätensä
opiskelijaperheille s. 6
Itsenäinen Suomi nousi koulutuksella
menestyjien joukkoon s. 16
Kaarlo Kinnunen
turhautui kuntapolitiikan
kiemuroihin s. 2017
3. 24
Puoliväliriihessä haettiin
ratkaisua asumistukimenojen
kasvuun s
perustettu 1908 . ja poliittisten
kilpailijoiden näkökulmasta keskustalainen pääministeri
on aina väärä henkilö johtamaan Suomen EU-politiikkaa.
Selkeät prosessikaaviot ovat nykytilanteessa sekä Suomelle että unionille hyödyllisempiä kuin lennokkaat, jalat tukevasti ilmassa esitetyt visiot unionista, jota kohtaan pitäisi
tuntea vielä hehkuvaa lempeäkin.. Viimeksi Helsingin Sanomat
tölväisi ministerivalintoja käsittelevässä pääkirjoituksessaan, että ?koska pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei tunne
hehkuvaa lempeä unioniasioita kohtaan, (Sampo) Terholle
riittänee työtä. Silloin hän kuvasi kaaviossa,
miten Turkin kanssa tehty monimutkainen pakolaissopimus
toimisi käytännössä. Päätoimittaja Juha Määttä
Anniina Luotonen/Lehtikuva
Kotimaassa on tullut tavaksi
vähätellä Sipilän kiinnostusta
ja osaamista EU-asioissa.
Pääkirjoitus
Sipilän prosessikaaviot ovat hyödyllisempiä
kuin epärealistiset EU-visiot
P
ääministeri Juha Sipilä esitteli jälleen yhden uuden
prosessikaavion lauantaina EU:n ylimääräisessä huippukokouksessa, jossa linjattiin unionin lähtökohtia
brexit-neuvotteluihin.
Ensimmäisen kerran Sipilän prosessikaaviot herättivät
huomiota maaliskuussa 2016. Sipilä suositti keskitien vaihtoehtoa,
jossa unioni keskittyisi olennaiseen, panisi päätökset toimeen tehokkaasti ja noudattaisi sääntöjään.
Keskitien unioni sallisi jäsenmaiden eritahtisen etenemisen joissakin asioissa, mutta järjestelyt olisivat kuitenkin
avoimia kaikille jäsenmaille.
Prosessikaaviot ovat insinöörin tapa hahmottaa poliittisen päätöksenteon mekanismeja. Lipponenkin taisi tosin tulkita väärin Sipilän ajatuksia varoittaessaan Suomea pudottautumasta Saksan ja Ranskan johtokaksikon ja ulkokehälle jäävien Itä-Euroopan maiden välimaastoon. Tässä tapauksessa ne kertovat huolellisesta paneutumisesta EU-politiikkaan ja sen
vaihtoehtoihin.
Prosessikaavioihin kannattaa kiinnittää huomiota siksi,
että kotimaassa on tullut tavaksi vähätellä Sipilän kiinnos-
4
5.5.2017
tusta ja osaamista EU-asioissa. Mitään omia visioita arvostelijat eivät ole
yleensä esittäneet.
Poikkeuksen tekee vain entinen pääministeri Paavo Lipponen, joka kommentoi maaliskuussa Sipilän esitystä unionin keskitien vaihtoehdosta. Tiettävästi kaaviota opiskeltiin huippukokouksessa ahkerasti.
Maaliskuussa Sipilä esitti prosessikaaviossa käsityksensä EU:n tulevaisuudesta. Ääripäissä olivat liittovaltiokehitys tai unionin heikentyminen. (HS 28.4.).
Myös poliittiset kilpailijat ovat ottaneet tavakseen joko vähätellä Sipilän osaamista EU-asioissa tai moittia häntä visioiden puutteesta. ?Etelän median. Siinä tiivistettiin unionin vaihtoehdot kolmeen. Sipilä ei tällaista esittänyt.
Sipilän vähättely juontuu samasta syystä kuin aikoinaan
Matti Vanhasen arvostelu
Olkaa Suomen selviämisen puolue. Ja jos se aikakone olisikin käytössä,
niin luulenpa, että Santerikin haluaisi jonkin aikaa
perehtyä maailman hämmentäviin muutoksiin ennen kuin suostuisi neuvojaan jakamaan.
5.5. 2017
5. Sitä ei enää voi muuttaa.
Kuusi muuta ovat vielä vaaleanvihreällä.
Tämä kohta puheesta noteerattiin laajasti. Esimerkiksi Santeri Alkion unohtamisesta,
hylkäämisestä, jopa kieltämisestä.
Syytös on väärä. Hän ei latele pelkkiä sitaatteja, vaan
on myös ajatellut asioita.
En ihmettele, että Alkio kiehtoo Sipilää. Sipilä ihailee Alkiota ja on tutustunut tämän ajatuksiin paremmin kuin useimmat
keskustalaiset. Tietysti äänestäjät.
Mutta täsmällisemmin: ihmiset katsovat puolueita ja kysyvät itseltään: ?Jos nuo saisivat yksin päättää, niin haluaisivatko ne meille hyviä asioita??
Pirkko Wilén
Sipilälle Alkio on ennen kaikkea intohimoinen yh-
teiskunnan uudistaja.
Alkion vanhoista kirjoituksista voi etsiä innoitusta, mutta valmiita vastauksia nykypäivän ongelmiin
niistä ei löydy. Laihialla voi edelleen käydä ihailemassa Alkion nikkaroimia huonekaluja, ja kaikki tietävät, miten Sipilä nauttii, kun saa värkätä jotain uutta vekotinta.
Jos käytössä olisi aikakone ja miehet saataisiin
keskustelemaan keskenään, niin he viihtyisivät todella hyvin.
Esitin tämän ajatuksen Sipilälle, ja hänen silmänsä kirkastuivat: ?Kyllä! Varmasti olisi hauskaa.?
Itse meidän on siis selvittävä.
Itse on pidettävä huolta siitä, että keskusta on
uudistuva tulevaisuuspuolue.
Sunnuntaina Tampereella pitkän linjan organisaatiokehityksen ammattilainen Petri Rajaniemi vetäisi tulevaisuussession, joka sai puoluevaltuuston
kuuntelemaan henkeään pidätellen.
??Parempaa voi syntyä, mutta uusia asioita ei voi
tehdä ennen kuin ajattelu muuttuu, ennen kuin on
voimaa ja rohkeutta kyseenalaistaa edellinen ajattelu, hän sanoi.
??Entisen totuuden kyseenalaistaminen ei tarkoita sen hylkäämistä, mutta on pakko kysyä, onko maailma tai Suomi sellainen kuin ajattelimme
sen olevan.
Rajaniemi kannusti uskomaan, että keskustasta voi
tulla ?koko kansan kannalta relevantti aate?.
??Suomi on maailman Kainuu. Pitäkää Suomi sellaisena, että ihmiset haluavat pysyä maassa.
Rajaniemi sanoi senkin, mikä ratkaisee keskustan
tulevaisuuden. Näen miehissä paljon samaa: rohkeutta, ennakkoluulottomuutta, edistysuskoa, oikeudentuntoa ja rehellisyyttä. Toimittajalta
Onko keskusta tulevaisuuspuolue?
Puoluevaltuuston kokouksessa Tampereella Ju-
ha Sipilää kritisoi vain Sipilä itse: en saanut itsestäni irti niin paljon kuin olisin halunnut, en saanut
viime kesänä Seinäjoella valittua tiimiä toimimaan
niin hyvin kuin olisin halunnut...
Asenne on Sipilälle tyypillinen. Nyt yksi niistä on punaisella. Johtaja kantaa
vastuun.
Omaa tulevaisuuttaan Sipilä pohtii vuoden kuluttua. Vähemmälle huomiolle jäi seuraavaksi esitetty kysymys: millaista keskustaa olen valmis vetämään?
Sipilää ja nykyistä keskustaa on syytetty monista
asioista. Hänellä on seitsemän mittaria
He toivovat, että päättäjillä
riittää viisautta pitää vaalien alla perheille ja
opiskelijoille annetut lupaukset. Perheen perustaminen
ei saa jäädä kiinni
toimeentulosta.
Henna ja Aappo Räihä ovat tyytyväisiä opintotuen
huoltajakorotukseen. Innaa ja Neeaa
kiinnostavat enemmän hiekkakakkuleikit.
6
5.5.2017
Työttömiä on paljon. Firma pistettiin pystyyn, kun muita töitä ei löytynyt.
??Ensimmäisen kesän jälkeen oli aika shokki, kun
kaikki ansaitut rahat vähennettiin käytännössä asumistuesta, Räihä muistelee.
Siitä huolimatta hän haluaa tehdä töitä silloin, kun
niitä on. Selvää on, ettei
etuusjärjestelmä vieläkään kannusta perheellistymään opiskeluaikana, mutta tämä on tärkeä askel
eteenpäin.
5.5. 2017
7. Perheellisistä opiskelijoista iso osa elää köyhyysrajan alapuolella. Ajanmukaista tilastoa perheellisten opiskelijoiden kokonaismäärästä ei sen sijaan ole olemassa.
Keskustanuoret ja keskustaopiskelijat ovat vuosia
taistelleet 1990-luvulla poistetun opintotuen huoltajakorotuksen palauttamiseksi.
??Olemme todella iloisia tästä ratkaisusta, KOL:n
puheenjohtaja Arttu Karila toteaa.
Hänen mukaansa huoltajakorotuksen läpiviemisessä yhdistyy monta keskustalaisille tärkeää asiaa,
kuten halu turvata jokaiselle mahdollisuus itsensä
kehittämiseen ja kouluttamiseen elämäntilanteesta riippumatta.
??Se on tämän päivän köyhän asiaa. Uskon silti, että aina on
toivoa, Aappo Räihä pohtii.
Opintotukea saa tällä hetkellä noin 20?000 perheel-
listä. Nyt se onnistui.
Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Maria Seppälä
Tälle keväälle harvinainen auringonpaiste valaisee
hiekkalaatikon, jolla Räihän perhe eli Henna, Aappo sekä tyttäret Neea 3,5 ja Inna 1,5 taputtelevat lapioilla kakkuja.
Opiskelijaperheen elämä vaikuttaa äkkiseltään aika mukavalta.
Eivätkä he arkeaan moitikaan.
??Talvet saadaan jotenkin kitkuteltua ja kesällä sitten tienataan, Aappo Räihä naurahtaa.
Valoa tulevaisuuteen luo omalta osaltaan opintotukeen puoliväliriihessä luvattu huoltajakorotus.
??Se on hieno päätös. Näin saadaan kipeään valuvikaan kaivattu korjaus, Karila tiivistää.
Hän huomauttaa , että väestökehityksen suunta on
Suomessa iso ongelma.
??Keskustalaisen perhepolitiikan tavoitteena on
turvata jokaiselle oman lapsilukutoiveen täyttyminen. Keskustassa kentän ääni ja tahto tulevat
esille ja puoluejohto kuuntelee niitä.
Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipolitiikan
asiantuntija Silja Silvasti on hänkin erittäin tyytyväinen huoltajakorotukseen. Ajassa
Kipeään valuvikaan
saatiin korjaus
Opintotuen huoltajakorotuksen palauttamiseksi
on taistelu vuosia. Parhaillaan hän myy ensi kesän urakoita.
??Yritän pitää opinnot ensisijaisena, mutta kyllä
työ siihen omat haasteensa tuo.
Räihät eivät ole miettineet perheen perustamista
taloudelliselta kannalta, mutta tietävät raha-asioiden olevan monelle kynnyskysymys.
??Kyllä tulevaisuus yleisesti välillä huolettaa itseäkin. Häntä ihmetyttää oppositiopuolueiden puhe, jonka mukaan sillä ei ole
merkitystä, kun opintoetuuksia muuten on leikattu.
??Totta kai sillä on merkitystä. Se ei saa jäädä kiinni elämäntilanteesta tai toimeentulosta, Karila linjaa.
KOL:ssa uskotaan, että huoltajakorotuksella on
tässä suhteessa merkitystä.
??Väestöliitolla on tutkimustietoa siitä, että yksi
perheen perustajien suurimmista huolenaiheista on
nimenomaan toimeentulo ja se, miten saada yhdistettyä työ ja perhe.
Opiskelevilla perheellisillä heikko tulotaso ajaa
myös töihin muita useammin, mikä puolestaan viivästyttää valmistumista.
Karilan mukaan 75 euroa on pienituloiselle merkittävä summa jo kuukausitasolla, vuositasosta puhumattakaan.
??Tämä oli hallitukselta hieno teko, Karila kiittelee.
Hän muistuttaa myös keskustan puoluevaltuuston roolista asian läpiviemisessä.
??Tämä oli hieno paalu myös keskustalle kansanliikkeenä. Kaikki tällainen on aina
eteenpäin, Räihät toteavat.
Aappo opiskelee ensimmäistä vuotta luokanopettajaksi, Henna on hoitovapaalla, mutta tekee keikkahommia lähihoitajana.
Perheellisenä opiskelusta heillä on pitkä kokemus,
sillä aiemmin Aappo valmistui ammattikorkeakoulusta liikunnanohjaajaksi.
Loma-aikoina hän on tehnyt maalaustöitä oman
Varmaväri-yrityksensä kautta
Saldo: 100000 työtöntä lisää.
Kimmo Tiilikainen
Twitterissä
Siis hallitusta nyt haukkuva entinen
valtiovarainministeri Rinne taisteli
eläkeläisille ilmaisen kalastuskortin.
Oliko jotain muuta myönteistä?
Olavi Ala-Nissilä
Twitterissä
Liisa Takala/Akava
Yhä useammin
perhevapailta palaava
henkilö on irtisanottu heti
ensimmäisinä työpäivinään.
Akavan erityisasiantuntija Lotta Savingon mukaan tehostettu irtisanomis- ja työsuhdeturva pitäisi ulottaa myös perhevapailta palaaville.
Perhevapailta palaajaa voi odottaa tyrmistys
Samuli Vänttilä
Perhevapailta työelämään palaavien irti-
sanomis- ja työsuhdeturvaan liittyvät ongelmat ovat pahentuneet, kertoo Akavan
johtava asiantuntija Lotta Savinko Suomenmaalle.
Äitiys- ja perhevapailla olevilla henkilöillä on Suomessa tehostettu irtisanomis- ja työsuhdeturva, jota rikotaan harvoin.
Akavassa ja akavalaisissa liitoissa on
kuitenkin törmätty yhä useammin tilanteisiin, joissa perhevapailta töihin palaava henkilö on irtisanottu heti töihin palatessa aikaisemmin käytyjen yt-neuvotteluiden vuoksi.
Lisääntymässä ovat myös tilanteet, joissa perhevapaiden ajaksi palkattu sijainen
on vakinaistettu ja töihin palaavalle henkilölle ei löydetäkään enää työtehtäviä.
8
5.5.2017
Entistä useammin töihin palaava myös
huomaa työtehtäviensä muuttuneen asemaltaan muutaman pykälän alhaisemmaksi.
??Ongelma koskee nimenomaan akavalaisia aloja eli tyypillisimmin asiantuntijaja esimiestehtävissä olevia, Savinko sanoo.
Ongelma on hänen mukaansa ollut nähtävissä kymmenisen vuoden ajan. Harvoin kuitenkaan nähdään, että se johtuu
osaltaan myös työhön paluuseen liittyvistä
ongelmista, Savinko sanoo.
Ongelma voitaisiin Akavan mukaan estää
lakia kiristämällä.
Tehostettua irtisanomis- ja työsuhdeturvaa pitäisi Savingon mukaan laajentaa
myös töihin palaavia koskevaksi.
??Siinä voisi olla esimerkiksi kolmen
kuukauden karenssiaika, jonka aikana
työnantajakin ehtisi osoittaa, johtuuko irtisanominen tai tehtävien muuttaminen
perhetilanteesta vai jostain muusta.. Ei. Ajassa
Sanottua
Rinne kehottaa Sipilää
antamaan tilaa ?todellisille
uudistajille?. Samaan
aikaan työpaikoilla on käyty kiihtyvään
tahtiin yt-neuvotteluita ja tehty isoja organisaatiomuutoksia toisensa perään.
Erityisen isoksi ongelman tekee Savingon
mukaan se, että yhä useammin perhevapailla olevat äidit lykkäävät työelämään
paluuta turvatakseen oman työpaikkansa jatkossa.
Ilmiö tulee esiin etenkin silloin, jos työpaikalla on ollut ilmassa yt-neuvotteluiden
tai supistamistoimien uhkaa.
Isät puolestaan eivät uskalla jäädä perhevapaille, jotta se ei heikentäisi heidän
työpaikkansa säilymismahdollisuuksia.
??Perhevapaita haluttaisiin uudistaa juuri siksi, että isät jäisivät useammin kotiin ja
äidit menisivät aikaisemmin töihin. Ammattikoulut?
Ei. Eläkeuudistus. No, vappuna voi
vähän hullutella.
Salla Vuorikoski
Twitterissä
Just! Mitä sdp + vihreät uudistivat
hallituksessa. Sote?
Ei. Ei. Kuntauudistus
Siitä
ei paljon puhuta.
Jari Lindström
Helsingin Sanomissa
Sh
Ministereiden oman väsymyksen voivottelu on
syvä loukkaus niitä tavallisia ihmisiä kohtaan,
joilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin koettaa
kestää hallituksen politiikan seuraukset.
Maria Guzenina
vappupuheessaan
Ajassa
Näkyihän se ministerikaudellani, kun
hampaat irveessä suoritin ja uupuessanikin
kieltäydyin tunnustamasta itselleni, että
olen jo aika heikossa hapessa.
Maria Guzenina
Me Naisissa vuonna 2014
Ulosoton lykkäys on askel
oikeaan suuntaan
ck
rsto
utte
Meri Alaranta-Saukko
Hallitus muisti puoliväliriihessä myös
ylivelkaantuneita. Työllistyneelle pitkäaikaistyöttömälle on jatkossa myönnettävä ulosmittauksen lykkäystä kuudeksi kuukaudeksi nykyisen neljän sijaan.
Työn vastaanottaminen on kannattavampaa, kun lisäansiot eivät valu
suoraan velkojan odottavaan käteen.
Hallitus arvioi, että muutoksen työllisyysvaikutus olisi vajaa 1?000 työllistä.
Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha
Pantzar pitää toimenpiteitä oikeansuuntaisina, mutta ei vaikutuksiltaan
?mitenkään valtavana?.
??Pieniäkin askeleita on tärkeä ottaa,
hän kuitenkin toteaa.
Puoliväliriihen ratkaisu auttaa hänen mukaansa ongelmavelkaantunei-
ta, mutta ei vähennä ylivelkaantumisongelmaa.
Velkajärjestelyn toimivuutta pitäisikin Pantzarin mielestä tarkastella
seuraavaksi kokonaisuutena.
Hän kannustaa päätäjiä pohtimaan
ulosoton tarkoitusta, ulosmittauksen
lykkäyksen vaikutusta velkojen takaisinmaksuun ja velallisen tulonhankintaan.
??Velallista saattaisi vielä enemmän
kannustaa ja työllisyyttä lisätä ulosottojärjestelmä, joka toimisi liukuvasti
tulojen muuttuessa, Pantzar katsoo.
Suomessa on ulosotossa jatkuvasti
satojatuhansia ihmisiä. Velkajärjestelyjä myönnetään kuitenkin vain noin
4?000 vuodessa.
??Tässä on epäsuhta, jota kannattaisi ratkoa, Pantzar esittää.
MIkko Eronen
Juhlarahat
kepulaisittain
Katariina Lankinen
Vuoden 1918 sisällissodan aikaista teloitusta kuvannut Suomen itsenäisyyden juhlaraha herätti viime viikolla valtaisan mediakohun, jonka seurauksena
valtiovarainministeri Petteri Orpo painoi paniikkinappulaa ja
perui oman ministeriönsä juhlaraha-asetuksen.
Mutta mistä uudet juhlarahat
pois vedettyjen tilalle. 2017
9. Suomenmaa haluaa ojentaa Orpolle auttavan kätensä.
5.5. Sanottua
Tiedän monia kansanedustajia, jotka
tekevät töitä niin tunnollisesti, että
meinaavat tappaa itsensä työllä
Nyt sama kehitys on vaarassa levitä lähimaihin kuten
Slovakiaan, Romaniaan
ja Bulgariaan. 72 prosentin työllisyysasteen
toteutuminen on epävarmaa.
Shutterstock
Kirja-arvio
Unkariin on suhtauduttu liian
kauan poikkeustapauksena.
Unkarin demokratiakehitys on romahtanut Viktor Orbanin pääministerikaudella, tuore kirja sanoo.
Unkari on varoittava esimerkki
Miksi Unkarista tuli Euroopan unionin
kauhukakara?
Tähän kysymykseen etsii vastausta politiikan ja historian tutkija Heino Nyyssönen
tuoreessa kirjassaan Tasavallan loppu?.
Kysymys on varteenotettava, sillä tunnettiinhan Unkari eräänlaisena Itä-Euroopan
maiden demokratian mallioppilaana, kun
se liittyi EU:hun vuonna 2004.
Viime vuosina maa on kuitenkin tullut
tunnetuksi voimakkaasta EU-kriittisyydestään, maahanmuuttovastaisuudestaan, sananvapausongelmistaan ja pääministeri
Viktor Orbanin yksinvaltaisesta asemasta.
Kirjassaan Nyyssönen tuo esiin selvän
huolen maan demokratian kehityksestä.
Erilaisissa demokratia-indikaattoreissa Unkari on Nyyssösen mukaan pudonnut EUmaista kaikkein eniten.
Keskiöön Nyyssösen kirjassa nousevat Un-
karin vaalitavan ongelmat.
10
5.5.2017
Suhteellisen ja enemmistövaalitavan yhdistelmän vuoksi maan valtaapitävät ovat
vaihtuneet jokaisissa vaaleissa 1990-luvun
alusta alkaen. Vasemmiston ja liberaalien hallitus uusi
asemansa voittamalla vaalit.
Hallituksen valtakaudesta tuli liian pitkä,
sillä oppositioon jäänyt oikeistolainen Fidesz
saattoi paisuttaa rauhassa kannatustaan. Ajassa
Puoliväliriihen päätökset tuovat arviolta
työllistä lisää.
Kannustinloukkujen purkamiseksi
hallitus muun muassa alensi pieni- ja
keskituloisten varhaiskasvatusmaksuja
ja helpotti työn perässä liikkumista.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan
Suomessa on yhä yli 300 000 työtöntä
työnhakijaa. Atena, 281 s.
Samuli Vänttilä. Puolan
kehitys on jo varoittava
esimerkki.
Heino Nyyssönen:
Tasavallan loppu?
Unkarin demokratian
romahdus. Talousnousun ongelmat ja korruptiosyytökset
olivat kuin polttoainetta Orbanille.
Vuoden 2010 vaaleissa Fidesz keräsi jättipotin saaden kaksi kolmasosaa äänistä.
Se mahdollisti perustuslain ja vaalitavan
muuttamisen.
Unkarin demokratiakehitys lähti luisuun.
Fidesz rukkasi vaalijärjestelmää siten, että
vuoden 2014 vaaleissa kahden kolmasosan
parlamenttienemmistöön riitti vain 45 prosenttia äänistä.
Kirjan ehkä mielenkiintoisin pohdinta liittyy siihen, onko Unkarin kehitys vain ennakkotapaus muun Euroopan tulevaisuudesta.
Nyyssösen mukaan Unkari on ollut populistisessa ja nationalistisessa kehityksessään muuta Eurooppaa edellä.
Maahan on kirjoittajan mukaan suhtauduttu liian kauan yksittäisenä poikkeustapauksena. Orbankin ehti olla pääministerinä vuodesta 1998 vuoteen 2002.
Vuonna 2006 tapahtui kuitenkin käänne
Ihmisten tarpeet
koostuvat meille arkisista asioista, kuten puhtaasta juomavedestä tai energiansaannista.
Samaan aikaan perustarpeiden ja infrastruktuurin rakentamisen rinnalla on huolehdittava koulutuksesta ja alueiden kestävästä kehityksestä.
Äänestimme viime viikolla parlamentin kol-
men valiokunnan yhteisvaliokunnassa Euroopan kestävän kehityksen rahaston perustamisesta.
Rahaston tarkoituksena on täydentää nykyistä kehityspolitiikkaa jalkauttamalla EU:n myöntämien takuiden turvin yksityistä rahaa Afrikassa ja EU:n naapurustossa toteutettaviin hankkeisiin.
On tärkeää, että osa kestävän kehityksen rahaston resursseista korvamerkitään ilmastotavoitteiden saavuttamista edistäviin investointeihin. Eri
asia on, onko tupakoinnin nykyinen vihaaminen kovin viisasta. Tupakka on kuitenkin varsin kiltti ja yhteiskunnalle halpa pahe verrattuna esimerkiksi alkoholiin tai huumeisiin.
On varsin mahdollista, että laillisen tupakoinnin tekeminen kovin hankalaksi
aiheuttaa esimerkiksi nuorissa hällä väliä -ajatusta ja rinnastaa kiltin tupakan ja
rajut huumeet toisiinsa ja siten lisää huumeriskiä.
Koskevatko rajaukset sinua. Pulaa on lähes kaikesta. Voi käydä siten kuin esitin: kynnys
rajumpaan pössyttelyyn laskee.
5.5. Epätoivo on niin suurta, että osa pakolaisista päättää lähteä hengenvaaralliselle matkalle
Välimeren yli.
Eurooppaa kuormittanut muuttoliikekriisi on
herättänyt EU:n pohtimaan keinoja muuttoliikkeen perimmäisten syiden ratkaisemiseksi Afrikassa ja EU:n naapurustossa. 2017
11. Mitä mieltä olet, keskustan
kansanedustaja Niilo Keränen?
Periaatteessa eduskunnan on hyvä
näyttää esimerkkiä savuttomuudesta,
kun kerran sellainen tavoite on otettu. Rahastosta ei pidä rahoittaa projekteja, joilla edistetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä
ja kiihdytetään ilmastonmuutosta.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen
Jari Laukkanen
Suoraan kysyen
Niilo Keränen epäilee tupakan vihaamisen järkevyyttä
Anja Manninen
Eduskunnassa on käynnistymässä
savuton aika. Eduskunnasta tulee
savuton syysistuntokauden alkaessa ja
eduskuntatalon peruskorjauksen valmistuessa. Kansa nousi kapinaan
vuonna 2011.
Syyrian sodalle on toki muitakin syitä kuin ilmastonmuutos, mutta ilmastonmuutoksen merkitystä yhtenä taustatekijänä ei voida väheksyä.
Ilmastonmuutoksen kiihdyttämä kuivuus, resurssipula ja köyhyys pakottavat ihmiset jättämään kotiseutunsa myös monessa osassa Afrikkaa. Syksyn jälkeen kai
sitten tulee työpäivän mittaisia tupakattomia jaksoja.
Kuinka yleistä tupakointi eduskunnassa on. Miten
toimit, jos koskevat?
Tietysti eduskunnan tupakoinnin lopettaminen koskettaa minua, jos vie-
lä ensi syksynä tupakoin. Näet jokainen
tupakoitsija ajattelee lopettamista joka
päivä ja monta kertaa. Tämä johti maan sisäisiin muuttovirtoihin
ja kasvavaan köyhyyteen. Täällä Bryssel
Ilmastonmuutos kiihdyttää muuttoliikettä
Ilmastonmuutos on yksi merkittävä muutto-
liikkeen taustatekijä, jonka merkitys valitettavasti vain kasvaa tulevaisuudessa.
Syyria kärsi vuosina 2006?2011 sietämättömästä kuivuudesta, jota ilmastonmuutos kiihdytti. Osa tätä työtä on
lähtömaiden olosuhteiden parantaminen kehityspolitiikan keinoin.
Monissa maahanmuuton lähtömaissa elinolosuhteet ovat huonot ja tulevaisuuden näkymät
synkät. Missä siellä voi tupakoida?
Nykyisin eduskunnassa on tupakointimahdollisuus Pikku-Parlamentin 7. Muutoin
vain ulkona, käytännössä jalkakäytävällä
kadun varrella.
Eduskunnassa on muutamia henkilökuntaan kuuluva tupakoitsijoita ja ehkä alle 20 julkisesti tupakoivaa kansanedustajaa
ja saman verran sala- ja matkatupakoijaa.
Pidätkö realistisena, että Suomesta
tulee kokonaan savuton vuoteen 2030
mennessä, kuten tavoite on?
Tavoite savuttomana Suomesta on toki kannatettava, mutta en usko sen onnistuvan, jos lakeja edelleen tiukennetaan. kerroksen lasitetulla parvekkeella
Leppä myöntää tuntevan-
sa nytkin välillä huonoa omaatuntoa
siitä, että yhteinen aika on kortilla.
??Vaimon on helpompi ymmärtää asia
kuin tyttären. Leppä iloitsee esimerkiksi Suomen ja Kiinan välillä solmituista
ruoan vientiä edistävistä sopimuksista.
Hänen mukaansa ruokaviennin lisääminen ei tarkoita kehitysmaiden ruoantuotannon tuhoamista halvalla EU:n tukemalla tuontiruoalla.
??Suomalainen ruoka ei voi kilpailla
bulkkimarkkinoilla. Mutta pitää vain yrittää
järjestää aikaa niin paljon kuin mahdollista, hän sanoo.
Lepän valinta ministeriksi ei yllättänyt. Miksi ihmeessä keskusta puolustaa tukia?
Leppä huomauttaa, että tukien tarkoitus on turvata viljelijöiden toimeentulo.
Samalla ruoan hinta kuluttajalle laskee.
Samankaltainen tukijärjestelmä on Lepän mukaan käytössä lähes kaikkialla
maailmassa, eikä Suomen kannata yksin luopua tuista.
??Tuet ovat osa meidän nykyistä ruoantuotantojärjestelmäämme.
Hän ei lämpene ajatukselle, että Suo-
messa laskettaisiin nykyistä enemmän
ulkomailta tulevan tuontiruoan varaan.
??Jokaisella itsenäisellä maalla täytyy
olla oma ruoantuotanto, hän sanoo.
Leppä lisää, että kotimaisella ruokaketjulla on iso taloudellinen ja työllistävä vaikutus.
12
5.5.2017
??Kyse on myös kansanterveydestä.
Suomessa ja Ruotsissa tuotetaan maailman puhtainta ja turvallisinta ruokaa.
Entä pitääkö Leppä ongelmana, että
maataloustuet saattavat johtaa ruoan
ylituotantoon ja siten laskea entisestään
tuottajahintoja?
Leppä huomauttaa, että maailmanlaajuisesti ruokaa tarvitaan. Henkilö
Maanviljelijä 17. Koulutukseltaan Leppä on maanviljelysteknikko.
Käytäväkeskusteluissa on kuitenkin
pohdittu, kuinka eteläsavolainen pärjää
EU-ympyröissä englanniksi käytävissä
keskusteluissa.
Leppä kertoo myöntäneensä pääministeri Juha Sipilälle, että kielitaito ei
kuulu hänen vahvuuksiinsa.
??Olen kuitenkin reissannut maailmalla kansanedustajana ja hyvin olen
pärjännyt.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana myös EU-kuviot ovat tulleet tutuiksi.
??Lisäksi meillä on virkakunnassa
erittäin hyvät henkilöt, joilta ministeri
saa tarvittaessa tukea, Leppä sanoo.
Ministerinä Leppä haluaa olla mahdollisimman käytännönläheinen.
Hän kehuu hallituksen norminpurkuhanketta, jolla voidaan konkreettisesti
helpottaa maanviljelijöiden arkea.
Lisäksi Lepän sydämenasia on kotimaisen ruokamarkkinan toiminnan parantaminen. Hän on viidennen kauden kansanedustaja ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja. polvessa
Tuore ministeri Jari Leppä haluaa viedä suomalaista ruokaa ulkomaille.
Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuva: Jaakko Martikainen
Euroopan unionin maataloustukipoli-
tiikan pitäisi keskittyä nykyistä enemmän itse pääasiaan eli ruokaan, sanoo
tuore maa- ja metsätalousministeri Jari
Leppä (kesk.).
Leppä pääsee vaikuttamaan asiaan aitiopaikalta, sillä keskusta nosti
57-vuotiaan pertunmaalaisen maanviljelijän asiasta Suomen puolelta neuvottelevaksi ministeriksi.
Lepän mielestä EU:n tukipolitiikassa huomioitavat ympäristö, eläinten hyvinvointi ja sosiaaliset kysymykset ovat
kyllä tärkeitä asioita, mutta maataloustukien perusajatus on ruoan tuotannon
tukeminen.
??Tukia pitäisi arvioida myös sen pohjalta, miten hyvin ne kannustavat tuottamaan ruokaa, hän sanoo.
Iltapäivälehtien listauksia suurimmista maataloustukien saajista lukiessa
moni miettii, miksi varakkaille maanviljelijöille jaetaan veronmaksajien rahoja.
Kriitikoiden mielestä rahalle löytyisi
parempaakin käyttöä esimerkiksi tutkimusrahoituksessa. Lisäksi Kiinan kaltaisissa väkirikkaissa maissa
elintaso nousee ja sen myötä myös ihmisten kiinnostus ruokaa kohtaan.
Hän etsisikin suomalaisille elintarvikkeille markkinoita Suomen rajojen
ulkopuolelta. polvessa. Hän kertoo, että etenkin
viljelijöiden, mutta myös teollisuuden
osuus ruoan myyntihinnassa on pienentynyt . Valttimme perustuvat laatuun, osaamiseen ja uusiin oivalluksiin.
Leppä on maanviljelijä 17. Myös omaa toimintaani on ohjannut periaate, jonka mukaan tila jätetään
seuraavalle sukupolvelle paremmassa
kunnossa, hän pohtii.
Lepän siirryttyä työskentelemään
päätoimisesti kansanedustajana Antinmäen tilan päivittäisistä töistä ovat vastanneet emäntä Katriina Lepän lisäksi kaksi palkattua työntekijää. Olemme aina halunneet
kehittää tilaa ja pitää maaseudun elävänä. kaupan kasvanut.
??Tämä ei voi olla oikein.
Tuore ministeri vaatii, että elintarvikealan puheet markkinoiden itsesääntelystä laitetaan toimen.
??Jos asia ei etene itsenäisesti, siihen
puututaan, hän lupaa.. Hän
kertoo, että maanviljely merkitsee hänelle ?todella paljon?.
??Meillä on suvussa pitkä jatkumo
maanviljelyä. Niinpä
ministeriys ei tuo suuria muutoksia tilan arkeen.
Sen sijaan viisivuotiaan Alexandratyttären yhteinen aika isän kanssa saattaa vähentyä
2017
13. Jokaisella itsenäisellä maalla
täytyy olla oma ruoantuotanto.
Jari Leppä haluaa, että suomalaisista
elintarvikemarkkinoista tulee
reilummat viljelijöitä kohtaan.
5.5
Markku Ulander/Lehtikuva
Hallitus antaa vuokranantajille viestin siitä,
että valtion piikki ei ole auki
kohtuuttomille vuokrankorotuksille.
14
5.5.2017
Johtava
tutkija Pertti Honkanen huomauttaa Kelan
tutkimusblogissa, että jo nyt asumistuessa
huomioon otettava asumismeno on rajattu.
??Valtaosalla asumistuen saajista todellinen asumismeno ylittää tämän niin sanotun normivuokran, joka vaihtelee tukijärjestelmän, kuntaryhmän ja perheen koon
mukaan, Honkanen sanoo.
Hänen mukaansa vuokrat ovat nousseet
tuntuvasti myös niinä ajanjaksoina, joina
asumistuen normivuokria ei ole korotettu.
Myöskään opiskelijat eivät ole välttyneet vuokrankorotuksilta, vaikka opintotuen asumislisän taso on ollut pitkään jäädytettynä. Uutisanalyysi
Asumistukimenot kuriin
Hallitus kaavailee asumistuelle neliövuokrakohtaista kattoa,
mutta katkaiseeko muutos tukimenojen kasvun?
Hallitus päätti viimeviikkoisessa puolivä-
liriihessään palauttaa asumistukeen neliövuokrakohtaisen katon.
Katon korkeus riippuu siitä, missä kunnassa asunto sijaitsee, eli esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vuokra saa olla muuta
maata korkeampi.
Korkeimmat neliövuokrat ovat pienissä
asunnoissa, joiden sijainti on keskeinen ja
koko pieni. Valtion
asumistukimenot ovat kasvaneet viime
vuosina kovaa vauhtia.
Yleiseen asumistukeen käytettiin viime
vuonna peräti 18 prosenttia enemmän rahaa kuin vuonna 2015.
Poikkeuksellinen kasvu johtui suurelta osin vuoden 2015 lakimuutoksesta, joka
yksinkertaisti tukea, väljensi sen ehtoja ja
lisäsi saajien määrää.
Asumistukeen käytetty lähes kahden
miljardin rahapotti on merkittävä, kun koko valtion menot ovat yhteensä alle 56 miljardia.
Hallitus puolustaa neliöhintaleikkuria asumistukimenojen nopealla kasvulla ja tuen valumisella pienituloisilta ihmisiltä suoraan heidän vuokranantajiensa taskuihin.
Osa uskoo, että asumisen tuet nostavat
vuokria, koska vuokranantajat tietävät, että valtio maksaa pienituloisten korkeatkin
asumiskustannukset.
Lisäksi asumistuet pahentavat kannustinloukkuja, koska tukea maksetaan
enemmän pienemmillä tuloilla.
Pahimmillaan asumistukijärjestelmä
voi aiheuttaa tulojen pienenemisen, kun
työtön työllistyy tai pienituloinen päättää
ottaa toisen keikkatyön vastaan.
Mutta ratkaiseeko muutos nämä ongelmat?
Kelan asiantuntija ei usko, että asumis-
tuki nostaa vuokria merkittävästi. Vuodesta 2017 on
tulossa ennätyksellinen vuosi valmistuneiden asuntojen suhteen.
Lopulta paras tapa puuttua asumistukimenoihin on kuitenkin työllisyyden parantaminen. 2017
15. Hallituksen kärkihanke asuntorakentamisen lisäämiseksi
on jo tuottanut tuloksia. Siihen on toivottavasti luvassa lisää keinoja syksyn budjettiriihessä.
Eeva Kärkkäinen
5.5. Honkasen mielestä asumistukimenojen kasvun taustalla onkin työttömyyden kasvu.
??Yleisen asumistuen saajien lukumäärän kehitys on melko pitkälti seurannut
perusturvalla olevien työttömien lukumäärän muutoksesta.
Neliövuokrahintojen leikkuri laskee hie-
man valtion asuntotukimenoja, mutta
säästö kompensoituu pitkälti toimeentulotukimenojen kasvuna.
Nykyinen tapa asettaa asumistuelle yksi
vuokrakatto riippumatta asunnon koosta
on saattanut lisätä pieniin asuntoihin kohdistuvaa kysyntää, jolloin niiden vuokrat
ovat nousseet.
Hallitus toivookin, että neliövuokraleikkuri hillitsee tätä kehitystä ja suuntaa kysyntää isompiin asuntoihin.
Muutoksella kuitenkaan tuskin on vaikutusta vuokratasoon, sillä kysyntää keskeisillä paikoilla oleville pienille asunnoille riittää jatkossakin.
Leikkurin merkitys onkin lähinnä symbolinen. Paras tapa laskea vuokrien tasoa on rakentaa riittävästi asuntoja.
Onneksi hallitus ei ole ollut tässäkään
suhteessa toimeton. Käytännössä uudistus leikkaa
etenkin tällaisille kotitalouksille maksettua asumistukea.
Päätös sai tuoreeltaan osakseen arvostelua niin oppositiosta kuin Helsingin kaupungin asunto-osaston päälliköltä Markku Leijolta.
??Meillä voi olla tuplavuokrat muuhun
maahan verrattuna, joten on selvää, että tämä rankaisee helsinkiläisiä tuensaajia, Leijo sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa.
Vuonna 2016 noin 15 prosenttia Suomen
väestöstä sai Kelan asumistukea. Hallitus antaa vuokranantajille
viestin siitä, että valtion piikki ei ole auki
kohtuuttomille vuokrankorotuksille.
Samalla hallitus ohjaa asumistukea saavia ihmisiä pois kaikkein kalleimmista
asunnoista halvemmille asuinalueille.
Hallitus ei kuvittele, että neliövuokrakoh-
tainen katto riittäisi yksinään ratkaisuksi
asumistuen ongelmiin.
Niinpä asumistuen uudistamista käydään läpi puoliväliriihessä päätetyn sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Silloin selvitetään ainakin, voitaisiinko
asumisen tukeminen irrottaa toimeentulotuesta ja hoitaa yksin asumistuen kautta.
Vuokrat määräytyvät ennen kaikkea kysynnän ja tarjonnan perusteella
Huolellista valmistelua on tehty jo
pitkään. Keskusta on ollut kirjoittamassa
jo hallitusneuvotteluissa ison osan reformin peruspilareista, ja nyt nämä on saatu koottua valmiiksi esitykseksi tiiviissä
yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa,
totesi puolestaan eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala.
Ihanteellisista tavoitteista on jokaisen
asianosaisen helppo olla yhtä mieltä. Mutta käytännön tasolla tulevaisuus on kysymysmerkkejä täynnä.
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä
(Osekk) on Suomen suurin ammattillisen
koulutuksen järjestäjä.
Samalla myös hallituksen alkuvuodesta
päättämien leikkausten suurin kärsijä. Ilmiöt
Talotekniikan opiskelija Juho
Uusimäki on ollut toistaiseksi
tyytyväinen lähiopetuksen laatuun
Leikataan peltiä, vaan ei tulevaisuutta
Ammatillisen koulutuksen uudistus tulee tarpeeseen,
mutta pelko resurssipulasta riipoo kentällä
Teksti: Risto Luodonpää Kuvat: Maria Seppälä
Puoliväliriihen yhteydessä esitelty am-
matillisen koulutuksen reformi on mittakaavaltaan suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen.
Tavoitteena on yhtenäistää sirpaleinen
koulutus, lisätä tehokkuutta ja yksilöllisyyttä sekä vastata nykyistä joustavammin työelämän muuttuviin tarpeisiin.
??Reformi on tehty vaikeassa taloudellisessa ympäristössä, mutta se on odotettu, tarpeellinen ja vahvistaa ammattiosaamista, vakuutti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
16
5.5.2017
. Se
menettää vuosittaisesta rahoituksestaan
11 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia.
Vaikka tietoa rahahanojen kiristymisestä oli ilmassa, niin mittaluokka ja aikataulu yllättivät täysin.
Kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemen mukaan toipuminen on ottanut
koville.
Oppilaitosten resursseja säästyy, mutta johtaako tämä lopulta siihen, että yritykset kouluttavat itse omat työntekijänsä. Yhtiöltä päin tuli kyselyä, ja porukka
on innokkaana lähdössä mukaan, toteaa
koulutuspäällikkö Esa Lahtela.
Lahtela näkee opiskelujen lomassa tapahtuvan työnteon hyvänä väylänä myös
tulevaan uudistukseen.
. Laki on tarkoitus
hyväksyä kesään mennessä.
Oppilaitosten resursseja säästyy, mutta johtaako tämä lopulta
siihen, että yritykset kouluttavat itse omat työntekijänsä?
. Aikuisia sekä nuoria opiskelijoita käsitellään jatkossa yhtenäisesti ja tutkintonimikkeitä karsitaan. Kunhan ei vain käy niin, että opiskelijat revitään täältä kesken opintojen, vaan
tutkinto suoritetaan loppuun asti, hän
muistuttaa.
Lähiopetus tulee joka tapauksessa muuttamaan muotoaan uudistuksen myötä.
Opettajien Ammattijärjestö (OAJ) ilmoitti olevansa tyytyväinen, että esityksessä turvataan opiskelijalle oikeus tarvitsemaansa opettajan antamaan opetukseen, arviointiin ja opinto-ohjaukseen.
OAJ sai myös läpi vaatimuksensa, että
opiskelijaa arvioi jatkossakin ensisijaisesti opettaja.
Myönteisistä asioista huolimatta järjestö on edelleen huolissaan ammatillisen
koulutuksen rahoituksesta. Kesätyöpaikka on jo valmiina odottamassa isän rakennusfirmassa.
5.5. Onko meillä jatkossa varaa enää hankkia niitä. Samoin pitää turvata, että opettajavoimia ei leikkausten varjolla aleta liikaa supistaa, hän
muistuttaa.
Rakentaminen on suhdanneherkkyydestään huolimatta ala, joka työllistää ja herättää myös opiskelijoiden kiinnostuksen.
Ensimmäistä vuottaan kolmivuotisella talotekniikan linjalla lopetteleva Juho Uusimäki on tyytyväinen alavalintaansa.
. Metsäkoneet ja konekanta yleensäkin
vaatii jatkuvaa uudistamista. Saman huolen jakaa myös Esa Lahtela.
. En ole seurannut kovin tarkasti koulutuksen leikkauksista käytyä keskustelua.
Mutta toivon, ettei se nyt ainakaan opetukseen kovasti vaikuttaisi.
Uusimäellä on selvät suunnitelmat pian
koittavan kesäloman varalle.
. Uudistus lisää tuntuvasti työpaikoilla
tapahtuvaa oppimista. Tai
joudummeko lopettamaan esimerkiksi
Muhoksen robottinavetan, hän mainitsee
pari esimerkkiä.
Henkilöstömenot ovat kaluston ohella
oppilaitosten suurin kuluerä.
Paloniemi ei lähtisi ensisijaisesti etsimään säästökohteita opettajia vähentämällä.
. Ja onko se suomalaisessa koulutuspolitiikassa viime kädessä enemmän yritysten kuin yhteiskunnan tehtävä, hän pohdiskelee.
Oulun seudun ammattiopiston opiskelijoilla riittää keikkatehtäviin kysyntää jopa
oman maakunnan ulkopuolella.
Joukko talotekniikan linjan ensimmäisen vuoden opiskelijoita on lähdössä
muutaman viikon pituiselle pestille Terrafamen kaivokselle.
. Jos leikkaukset olisi
porrastettu esimerkiksi kolmen vuoden
ajalle, tilanne olisi oleellisesti helpompi.
Opetuksen järjestäjien eväät eivät välttämättä enää jatkossa riitä nykyiseen koulutustarjontaan.
Jarmo Paloniemi pelkää, että supistukset kohdistuvat sellaisille aloille, joista
työllistytään hyvin, mutta jotka ovat kalliita ylläpitää.
. Lisäksi meille
on tärkeää, että rahoitus määräytyy entistä enemmän sen mukaan, miten opiskelijat valmistuvat, hän kiittelee.
Ammatillinen opetus on uudistuksen
myötä siirtymässä entistä entistä enemmän työpaikoille.
Muun muassa Suomen Yrittäjät on ottanut kantaa joustavamman ja yrityslähtöisemmän opetuksen puolesta. 2017
17. Ammattiopetus uudistuu
? Ammatillisesta koulutuksesta on tulossa
paljon joustavampaa ja yrityslähtöisempää. Täytyy kehua heidän
motivaatiotaan.
Leikkausten vastapainoksi lanseeratulle reformille Paloniemi jakaa myös varauksetonta kiitosta.
. Nämä vähentävät by-
rokratiaa ja tuovat säästöjä. Opetushenkilöstö on joutunut venymään äärimmilleen. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville.
? Koulutuksen rahoituksessa siirrytään tuloksellisuutta painottavaan rahoitusmalliin.
? Hallituksen esitys menee seuraavaksi
eduskunnan käsittelyyn. Ei mitään moittimista.
. Kalusto meillä on tällä hetkellä ihan
modernia ja asianmukaista, mutta siitä ei
ole kyllä varaa tinkiä yhtään. Järjestö on
jo pitkään ajanut koulutussopimusta.
Opintojen suoritustapoja tullaankin
esityksen mukaan yhdistelemään opiskelijan ja työnantajan tarpeen mukaisesti.
Osekkin rehtori korostaa, että koulutuksen järjestäjän kannalta kyseessä on
hieman kaksipiippuinen juttu.
. Opetus on ainakin meillä ollut todella
laadukasta. Esityksessä oli monia hyviä kohtia. Opiskelijoita ohjaisivat opettajat ja työpaikkaohjaajat.
? Opiskelijoille tehdään henkilökohtainen
suunnitelma, jossa selvitetään, millaista
osaamista kukin tarvitsee ja miten sitä kannattaa hankkia.
? Tutkintojen tai niiden osien suorittamisessa siirrytään tasavertaisiin tapoihin: oppilaitoksessa opiskellen, koulutussopimuksella tai oppisopimuskoulutuksella. Tut-
kintojen määrä vähenee nykyisestä noin
360:sta 150:een.
? Koulutukseen olisi jatkuva haku ympäri
vuoden. Tieto leikkausten laajuudesta tuli vasta tämän vuoden puolella, kun aiemmin
päätöksiä on saatu edellisenä syksynä.
Tällainen tahti ei ole kohtuutonta, vaan
järjetöntä, hän pamauttaa.
Kun samaan aikaan pitäisi satsata koulutuksen laatuun, käy yhtälö Paloniemen
mukaan vaikeaksi.
. Tämä ja ensi vuosi tulevat olemaan
erittäin hankalia
Macroninkin mielestä EU:ta täytyy muuttaa. Muuten edessä voi olla Frexit, hän uhosi vappuna.
18
5.5.2017. Mielipidetiedusteluja johtava Emmanuel Macron tunnetaan EU-mielisenä,
Marine Le Pen järjestäisi EU-erosta kansanäänestyksen. Maailman kuvat
Koonnut: samuli vänttilä
Mellakointi jatkui.
Väkivaltaisiksi yltyneet
mielenosoitukset ovat jatkuneet
Venezuelassa. Mellakoissa on
kuollut kymmeniä ihmisiä. Juncker luonnehti
Mayta illallisen jälkeen
harhaiseksi ja sanoi hänen
olevan tyystin ?eri galaksilla?.
Lehtitietojen mukaan May olisi
sanonut, ettei brittien tarvitse
maksaa EU:n vaatimaa erorahaa.
Moskeijapalo Ruotsissa.
Poliisi pidätti miehen epäiltynä
Jakobsbergin moskeijapalosta
Ruotsissa. Tunnelma oli
kuitenkin toinen yhteisellä
illallisella. Maan
presidentti Nicolas Maduro
ilmoitti haluavansa uuden
perustuslain, jolla estettäisiin
?maata uhkaava vallankaappaus?.
Oppositio on vaatinut Maduron
eroa maan talouskriisisin vuoksi.
Talouskriisi on aiheuttanut pulaa
ruuasta ja lääkkeistä.
Johtajat Eri galakseilta.
Theresa May ja Jean-Claude
Juncker tervehtivät toisiaan
iloisin poskisuudelmin
Lontoossa. Ranska äänestää sunnuntaina presidentistä. Poliisin epäilee
miehen sytyttäneen palon.
Moskeija kärsi mittavia paloja savuvaurioita. Kyseessä on Ruotsin
suurin shiiamuslimien moskeija.
Paloa edeltäneenä iltana
sinne oli kokoontunut satoja
seurakunnan jäseniä.
Euroopan kohtalon hetki. Kukaan ei
tiettävästi loukkaantunut
palossa
2017
19. Kirkkojen
tarjoaminen hätämajoitustiloiksi syksyllä 2015 oli
eräänlainen alkupiste tälle aktiivisuudelle.
Voisiko pakolaisten yksityinen sponsorointi sopia myös Suomeen. Meillä tukeudutaan perinteisesti julkiseen turvaan ja palveluun.
Ajatusta kannattaisi ainakin kokeilla pienimuotoisesti yhteistyössä seurakuntien ja muiden yhteisöjen kanssa. Samana syksynä voitettiin
Kanadassa parlamenttivaalit myönteisellä pakolaisteemalla.
Kanadaan otettiin uuden pääministerin johdolla reilussa vuodessa yli 40 000 syyrialaispakolaista samanlaisen prosessin kautta, millä Suomeen valitaan kiintiöpakolaiset. kuukauden. Kaikki valitut olivat YK:n pakolaisjärjestön poimimia ja hädänalaiseksi todettuja. Erot työllistymisessä ovat huomattavia.
Yksityisten tukijoiden tukemista pakolaisista yli
puolet on töissä jo ensimmäisen Kanada-vuotensa päätyttyä, kun taas hallituksen suojissa olleista
vain 10 prosenttia on työllistynyt. Kun viime lennolla seurasin yölennosta uupuneiden ja silminnähden hämmentyneiden monilapsisten pakolaisperheiden matkaa, mietin, että
jäävätköhän he kovinkin yksin määränpäissään.
Lohdulliselta ja inhimilliseltä tuntuisi ajatus siitä, että heillä olisi ympärillään koko ensimmäisen
asuinvuotensa ajan vaikkapa kymmenen aktiivisen kansalaisen vastuutettu
tiivis turvaverkko.
Olisiko hallituksen työohjelmassa tilaa yhdelle
Kanada-kokeilulle?
Satu Mäki-Lassila
Beirut
beirutinsatu@gmail.com
Twitter: @SatuMakiLassila
5.5. Lennoille osuu usein pakolaisperheitä, jotka ovat mitä ilmeisimmin tulossa Eurooppaan kiintiöpakolaisina tai perheenyhdistämisen
kautta.
Kansainvälisen siirtolaisjärjestön ja Punaisen Ristin työntekijät avittavat pakolaisten matkaa reitin
varrella. Paikalliset tuttavat edesauttavat tehokkaasti työllistymistä ja kotoutumista.
Kanadassa yksityiset ryhmät ovat voineet toimia
sponsoreina pakolaisille jo vuodesta 1979 alkaen.
Silloin sekä Kanadaan että Suomeen tulivat merkittävämmät ryhmät niin sanottuja venepakolaisia Vietnamista.
Vastaavanlainen malli on käytössä suurimmassa osassa Saksan osavaltioita, Iso-Britannia viimeistelee omaa malliaan. Syvä kiintymys
auttajien ja autettavien välillä on aiheuttanut erotuskaakin.
On jo tehty ensimmäisiä vertailevia arvioita siitä, miten ensimmäisen vuoden kotiutuminen on
sujunut eri tukimuotojen piirissä olleilla. Suurin osa oli monilapsisia perheitä.
Näistä 40 000 pakolaisesta yli 14 000 eli ensimmäisen Kanada-vuotensa täysin yksityisten sponsoreidensa avun varassa.
Yksityiset sponsorit eli tukiryhmät ovat vastanneet ensimmäisen vuoden ajasta kaikesta siitä avusta pakolaisille, mitä normaalisti valtio tai
kunta tekee. Suurin osa tukiryhmistä on syntynyt
seurakuntien sisällä ja ympärille.
Kanadassa on nyt eletty ?13. Kokeilu olisi kiinnostavaa myös kansalaisyhteiskunnan vahvistumisen näkökulmasta.
Jo nyt vapaaehtoistyö pakolaisten kotoutumisen tukena on huomattavaa, mutta virallistamisen myötä toiminta jäntevöityisi entisestään ja saisi arvoisensa statuksen.
Kun tulen Libanonista Suomeen, lennän usein Istanbulin kautta. Irlanti ja Sveitsi ovat toteuttaneet yksityistä sponsorointia väliaikaisesti
syyrialaisten perheenyhdistämisen yhteydessä.
Suomessa osa kansasta suhtautuu pakolaisiin kysymysmerkein ja jopa vihamielisesti, mutta iso
osa haluaisi tehdä enemmänkin todellisten hädänalaisten eteen.
Kirkko on osoittanut moraalista johtajuutta pakolaiskysymyksessä tavalla, joka on aiheuttanut
sekä eroamisia että liittymisiä kirkkoon. Yksityiset sponsoroimaan pakolaisia
Syksyllä 2015 Eurooppa kipuili turvapaikanhakijoiden aallon kanssa. eroprosesseja, kun yksityisten tukiryhmien virallinen
vastuu pakolaisista on päättynyt
Meneillään on ulkoministeriön järjestämä konferenssi, joka kokoaa Helsinkiin rauhan- ja sovinnontyön asiantuntijoita ympäri maailmaa.
Pentikäisen mukaan rauhanvälitystoimintaa korostetaan välillä liikaa. Sen varaan on turha tuudittautua.
Pääministeripuolue keskusta ei saisi Penti-
käisen mielestä jäädä passiiviseksi sivustakatsojaksi pakolaiskeskustelussa.
Nuorena keskustan ehdokkaana eurovaaleissa ollut Pentikäinen toivoo puolueelta itsenäistä ja selkeää pakolaislinjaa.
??Vaikka vastuu hallituksen koossa pysymisestä on suuri, se ei saa tarkoittaa sitä, että
kansalaiskeskustelu ja oikean linjan etsiminen keskustassa hiljenee.
Hänen mielestään yhteiskunnan oikeustajun ytimessä täytyy olla velvollisuudentunto
haavoittuvassa asemassa olevien suojelusta
ja puolustamisesta.
??Uskon, että pragmaattiselle vastuunkannolle on ääripäiden välissä tilaa. Se on paljon suurempi kuin kukaan oletti, hän kertoo.
Rauhan puute maailmalla näkyy Euroopassa
kasvavina turvapaikanhakijamäärinä.
Pentikäinen toimii myös pääministeri Juha
Sipilän (kesk.) eritysedustajana Välimeren
pakolaiskriisin hoidossa.
20
5.5.2017
Hän korostaa, että vaikka turvapaikanhakijoita on nyt vähemmän kuin vuoden 2015
kesällä, syyt, joiden vuosi ihmiset ovat lähteneet liikkeelle, ovat edelleen olemassa.
Monin paikoin tilanne on jopa heikentynyt.
Siksi hallitus ja viranomaiset varautuvat
mahdollisesti nopeastikin muuttuvaan tilanteeseen.
??Ainoa syy, miksi pakolaisten määrä on
vähentynyt, on Euroopan ja Turkin välinen
sopimus. Henkilö
vastuunk annolle
on tilaa
Antti Pentikäinen rohkaisee keskustalaisia
osallistumaan pakolaiskeskusteluun
Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuvat: Jari Laukkanen
Helsingin kantakaupungin kivitalot kylpevät
harmaassa tihkusateessa, mutta ilmassa on
kevään lämpöä.
Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajan
pestistä virkavapaalla oleva YK:n rauhanvälitysverkoston johtaja Antti Pentikäinen istahtaa pöydän ääreen Helsingin säätytalolla.
Ympärillämme käy innokas puheensorina. Perimmiltään
toiminnassa on kyse siitä, että konfliktien
osapuolille annetaan mahdollisuus rauhaan.
??Jos he eivät saa mahdollisuutta valita, ei
voi olettaa, että he luopuvat väkivallasta tai
terrorismista.
Niinpä Pentikäisen johtama rauhanvälitysverkoston työntekijät istuvat saman pöydän
ääreen sellaistenkin sotapäälliköiden kanssa,
joita valtiolliset ja YK-toimijat eivät voi tavata.
??Olemme juuri tutkineet esimerkiksi terrorijärjestöksi luokitellun itäafrikkalaisen ääri-islamistiryhmä Al-Shabaabin halukkuutta neuvotella. Tarvitaan
politiikkaa, jossa näihin asioihin paneudutaan syvällisesti ja etsitään sellaisia ratkaisuja, jotka ovat sekä eettisesti että taloudellisesti ja yhteiskunnan jatkuvuuden ja toiminnan
kannalta kestäviä.
pitä ä olla tilaa eurooppalaiselle islamille.
5.5. 2017
21
?Näistä ajoista luetaan joskus historiankirjoista.
Meillä ei ole varaa asettua ulkopuolisen rooliin
ja ajatella, etteikö sillä mitä teemme ja sanomme
olisi merkitystä?, Antti Pentikäinen pohtii.
22
5.5.2017
Kun kaikkien kokemus
oikeasta ei ole sama, syntyy terveellinen kompromissi poliittisessa keskustelussa.
5.5. Siitä ei voi
seurata mitään hyvää, jos isojen ryhmien ainoaksi keinoksi jää hankkia tulonsa laittomasti ja esimerkiksi mielenterveysongelmia ei hoideta.
Euroopan tasolla tarvitaan Pentikäisen
mielestä isoja muutoksia, jotta ihmissalakuljetus loppuu ja tulevien vuosien ja
mahdollisesti vuosikymmenten muuttoliikkeeseen voidaan varautua.
??Euroopalla ei ole rajoja, joita se voi
sulkea. Hän muistuttaa, että äärijärjestöt
sekä esimerkiksi Turkin ja Saudi-Arabian valtiot pyrkivät vaikuttamaan länsimaissa asuviin muslimeihin.
Myös sotaoloissa traumatisoituneiden
ihmisten sopeutuminen osaksi eurooppalaista yhteiskuntaa on haaste.
Radikaalin islamin uhkaan pitää Pentikäisen mielestä vastata Euroopassa
samalla tapaa kuin Yhdysvalloissa.
??Pitää olla tilaa eurooppalaiselle islamille, joka on itsenäinen, seisoo omilla
jaloillaan ja pystyy pitämään huolta
omasta teologisesta identiteetistään ja
opetuksestaan eurooppalaisten yhteiskuntien rakentamiseksi ja suojelemiseksi.
Hän muistuttaa, että Yhdysvalloissa muslimiyhteisö on hyvin sitoutunut
maan turvallisuuteen.
??Yhdysvalloissa 40 prosenttia estetyistä terrori-iskuyrityksistä on muslimiyhteisöjen itsensä paljastamia. 2017
23. Se on
näille ihmisille uskonnollinen ja isänmaallinen velvoite.
Pentikäinen uskoo, että myös Suomella on pienenä maana hyvät edellytykset onnistua yhtälössä. Moni miettii esimerkiksi sitä, uhkaako konservatiivinen islamintulkinta eurooppalaisia
näkemyksiä sukupuolten välisestä tasa-arvosta.
Myös terrori-iskut pyrkivät levittämään pelkoa ja vastakkainasettelua.
Pentikäisen mielestä huoli on perusteltua. euroopalla ei ole r ajoja, joita se voi sulkea.
Pentikäinen arvioi, että keskustelu kiel-
teisen turvapaikkapäätöksen saaneiden
turvapaikanhakijoiden palauttamisista
kärjistyi osin vaalien takia.
Samat haasteet ovat kuitenkin kaikilla vastuuseen joutuvilla puolueilla
edessään.
??On itsestään selvää, että jos vaikka vihreät ja demarit ovat seuraavassa
hallituksessa ja turvapaikanhakijoiden
määrät lisääntyvät uudestaan huomattavasti, he joutuvat täsmälleen samojen
ratkaisujen kanssa tekemisiin kuin nykyinen hallitus. Yksi askel oikeaan suuntaan olisi suomalaisissa yliopistoissa annettava imaamikoulutus.
??Islamin opetuksen pitäisi tulla osaksi akateemista kriittistä vuorovaikutusta.
Tällä on ääriajattelua tasoittava vaikutus.
Samoin on ollut kristinuskon historiassa.
Haastatteluaika on lopuillaan. Arvokeskustelua tarvitaan.
On myös tärkeää huolehtia, etteivät nyt
tehdyt ratkaisut aiheuta myöhemmin
pahempia ongelmia ja kustannuksia,
Pentikäinen sanoo.
Hän suosittaa arvioimaan uudelleen esimerkiksi sitä, voisiko kaikkein
haavoittuvimmassa asemassa olevien
käännyttämiseen löytää väliaikaisen
ratkaisun.
??Nyt näkyy selvästi, että paperittomat ovat menossa maan alle. Meillä ei
ole varaa asettua ulkopuolisen rooliin ja
ajatella, etteikö sillä mitä teemme ja sanomme olisi merkitystä.
??On tärkeää pitää kiinni sellaisen yhteiskunnan arvoperustasta, jossa ihmiset koko ajan kamppailevat ja pyrkivät
tekemään oikein. Pitää olla yhdenmukainen järjestelmä, johon ihmiset tulevat ja jossa
heidän tilannettaan käsitellään heidän
sijainnistaan riippumatta.
Pentikäinen arvioi, että Euroopan
reuna-alueet voivat myös pyrkiä vaikuttamaan Euroopan sisäiseen tilanteeseen turvapaikanhakijoiden kautta.
??Pakolaiskriisissä on piirteitä, jossa
hyväntahtoisuus, joka on arvona ja hyveenä todella tärkeä, voidaan kääntää
meitä vastaan.
Kaikkein tärkeintä Pentikäisen mielestä
on saada sodat loppumaan ja lisätä huomattavasti taloudellista tukea uuden
alun luomiseen.
Hän ehdottaakin, että Suomi voisi palauttaa Ruotsin tapaan kotouttamisesta
säästetyt varat kehitysapuun ja rauhanvälitykseen.
Eurooppaa, Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa kannattaisi hänen mielestään kehittää yhtenäisenä, toisiinsa liittyvänä
ja toisistaan riippuvaisena alueena.
??Olen ollut erittäin pettynyt, että
kansainvälisessä keskustelussa ei ole ollut tilausta positiivisen vaihtoehdon rakentamiselle näiden pakolaisten lähtömaiden yhteiskuntien jälleenrakentamiseksi ja taloudellisen kehityksen vahvistamiseksi.
Turvapaikanhakijoiden suuri määrä
on herättänyt myös huolta. Jos tilanne ei pysy hallinnassa, se voi muodostua todella vaaralliseksi.
Vaalipopulismi ei kuitenkaan hänen
mielestään poista sitä tosiasiaa, että palautuksia koskevan kritiikin taustalla on
paljon aitoa huolta turvapaikanhakijoiden kohtalosta.
??Järjestelmät eivät voi olla kylmiä.
Yhteiskunta, jossa ei nähdä yksilön hätää ei ole se yhteiskunta, jota me olemme rakentaneet ja jonka puolesta olemme taistelleet ja nähneet vaivaa. Siksi
näitä äänenpainoja pitää kuunnella. Säätytalon portaikko on hiljentynyt konferenssivieraiden siirryttyä kuuntelemaan seminaareja.
Mistä Pentikäinen saa voimaa työssään, kun moni lannistuu pelkästä sotauutisten lukemisesta?
Pentikäinen muistelee joskus historian tunnilla miettineensä, miten olisi toiminut maailman historian vaikeissa tilanteissa.
??Elämme sellaisia aikoja, joista luetaan joskus historian kirjoissa
100
kaiken kansan koulu
24
5.5.2017
2017
25. A. Oppimistuloksilla mitattuna Suomi on ollut vuosikausia
maailman kärkimaita.
Diplomaattipiireissä ympäri maailmaa sukkuloiva
koulutusasiantuntija Pasi Sahlberg toteaa, että suomalainen peruskoulu nousee keskustelunaiheeksi
lähes poikkeuksetta.
5.5. Koulupäivät
olivat pitkiä, ja kaukaa kotiin palaavien lasten suolissa kurni nälkä.
Kiertokoulujaksojen päälle Pyhälä sai käydä kansakoulua neljä vuotta ja kaksi vuotta niin sanottuja jatkoja.
??Elämänkoulua on sitten senkin edestä, kun olen
näin vanhaksi saanut elää, viime kesänä 90 täyttänyt
Pyhälä hymyilee.
Intoa oppimiseen olisi ollut enemmänkin.
??Olisin halunnut käydä koulua, mutta piti olla lapsen ammana ja apuna navetassa. Silloin vain parempiosaiset kävivät koulua, Pyhälä huokaa.
Siihen oli tyytyminen.
Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin suomalainen koulutusihme oli jo totta, ja Pyhälän jälkipolvi on saanut opiskella niin pitkälle kuin on tahtonut.
Siihen äiti ja isoäiti on myös kannustanut.
??Olen sanonut tyttärille, että käykää kouluja, niin
ette ole kenenkään elätettävänä.
Yksi parhaiten maailmalla tunnetuista ja tunnustetuista pikkuruisen Suomen ihmeistä on kaikille
maksuton ja tehokas koulutus.
Erityistä suitsutusta on saanut peruskoulu. Opettaja oli ystävällinen, ja ikätovereiden seurassa aika kului.
Äiti pakkasi aamulla eväät mukaan. Tasa-arvoiset
mahdollisuudet sivistykseen nostivat
sodan runteleman maan menestyjien
joukkoon, mutta vieläkö meillä
riittää tahtoa pitää ihmettä yllä?
Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Maria Seppälä
Pikkuisella Irma Pyhälällä oli 1930-luvulla kovat
opinhalut. Saarinen/ Museoviraston kuvakokoelmat
Olen sanonut tyttärille, että käykää kouluja,
niin ette ole kenenkään elätettävänä.
Suomalainen koulutusjärjestelmä
herättää maailmalla ihastusta.
Köyhä, nuori valtio arvosti oppia
niin, että levitti kansakoulut
joka kolkkaansa. Matka saattoi
olla pitkä. Kiertokouluun oli päästävä heti, kun se
vain oli mahdollista.
Koulua pidettiin kotipitäjän Merijärven taloissa .
Vanhemmat onneksi antoivat luvan lähteä, vaikka
kotona olisi työtäkin riittänyt.
??Numeroita ja kirjaimia opeteltiin, laulettiin ja leikittiin, Pyhälä muistelee.
Ja mukavaa oli. U. Talvipakkasessa leipien voi tarttui käärepaperiin ja maito muuttui jäähileiseksi
pelottelusta huolimatta varsin menestyksellisesti, kuten nyt voimme todeta.
Jo Mikael Agricolan ABC-kirian ensi
riveillä lausutaan kansansivistyksen perusperiaate, jonka mukaan kaikilla on
oikeus opetukseen. Risteyskohdastaan kaistat erkaantuivat kauas toisistaan. Viimeinen kiertokoulu lopetti toimintansa vasta vuonna 1951.
Sotien jälkeen keskikoulun ja lukion
käyminen yleistyi, ja 1960-luvulta alkaen
myös korkeakoulutus lisääntyi nopeasti.
100
26
5.5.2017
Yksi mahdollistava tekijä oli se, että oppikoulujen määrä kasvoi. Oikealla kiertokoululuokka ryhmäkuvassa.
??Yleensä kaikki korostavat, miten hienolta suomalainen koulu näyttää, hän
kertoo.
Aikaisemmin Suomi herätti kiinnostusta mobiiliteknologian ja koulutuksen
osalta. Se näkyy Onervassa esimerkiksi taideteoksina, tarkkaan pohdittuna värimaailmana ja levollisuutta
luovana yleisilmeenä.. Hyvän koulutuksen saavat
ne lapset, joiden vanhemmilla on varaa
maksaa.
Toinen merkittävä ero naapurimaihin
verrattuna on, että meillä opettajakoulutus on erittäin korkeatasoista ja alan
houkuttelevuus on säilynyt.
??Opettajat valmistuvat yliopistoista.
Myös rehtorit ja muut koulujen johtajat
ovat ammattitaitoisia. Kodin ja koulun
välimatka ei enää noussut suurimmaksi esteeksi tiedon valtatiellä. Iso osa kävi kansakoulun jatkoineen, etuoikeutetummat
ja lahjakkaammat siirtyivät neljänneltä
luokalta oppikouluun, joka käsitti keskikoulun ja lukion.
Peruskoulu yhdisti vuonna 1973 erilliset reitit repiväksikin äityneen taistelun
jälkeen . Suomessa koulu on säilynyt alueellisesti ja
sosioekonomisesti katsottuna varsin tasa-arvoisena.
Muissa Pohjoismaissa on Sahlbergin
mukaan lähdetty eliitti- ja erikoiskoulujen tielle. Valtionkoululla on pitkät juuret kuulo- ja näkövammaisten opinahjona.
Onerva on monessa mielessä tämän
hetken suomalaisen peruskoulun malliesimerkki.
Viime syksynä voimaan astunutta
uutta opetussuunnitelmaa on toteutettu
jo pitkään, ja upouuden koulun rakentamisessa on pyritty kaikin tavoin huomioimaan sen periaatteet opetuksen eheydestä, monialaisuudesta, toiminnallisuudesta ja oppilaiden osallisuudesta.
Ensimmäistä kertaa opetussuunnitelma mainitsee myös oppimisympäristön
esteettisyyden. Nyt jäljellä on enää koulutus.
Koulutusta arvostavat suomalaiset itsekin. Niiden perusteella lahjoja olisi
riittänyt pidemmällekin opintielle. Tukea ovat saaneet kaikki tarvitsevat. Nämä kaksi asiaa ovat olennaisia suomalaisen koulun
menestystekijöitä, Sahlberg alleviivaa.
valteri-koulun Onerva-toimipiste Jyväskylässä on yksi konkreettinen osoitus
siitä, että opetus kuuluu kaikille. Ulkoministeriön maakuvayksikön
päällikkö Petra Theman totesi Suomen
Kuvalehden haastattelussa, että suomalaisen identiteetin pyhin ydin on koulutus.
Itsenäisyyden aikana suomalaisten
koulutustaso onkin jatkuvasti noussut.
Koulutus on ollut varma portti eteen- ja
ylöspäin.
Maalaistorpan tytöistä ja pojista on
koulutettu virkamiehiä, ja työläisten lapset ovat päässeet siisteihin sisätöihin.
Kiertokoulun käyneiden jälkikasvusta
on tullut maistereita ja tohtoreita.
Nuorella valtiolla oli aluksi kova pon-
nistus, mutta myös luja tahto taata kansakouluopetus kaikille lapsille. Oppivelvollisuudesta säädettiin lailla 1921.
Vähitellen kansakoulut saatiin pykättyä jokaiseen Suomen kolkkaan, vaikka
vuosikymmeniä se vei. Peruskouluun on liittynyt
myös hyvinvoinnista huolehtiminen,
mikä on muualla poikkeuksellista.
Irma Perälällä on vanhat koulutodistukset tallessa. Vuonna 1930
Suomessa oli reilut 200 oppikoulua, vuonna 1950 yli 300 ja 1970 jo 600.
Samoin yliopistot asettautuivat maakuntiin aloittaen 50-luvun lopulla Oulusta ja jatkaen levittäytymistään Itä-Suomen kautta Lappiin asti 70-luvun lopulla.
Saavuttamaton tuli yhä useamman
ulottuville.
Myös hajanaista, pieniin yksiöihin
keskittynyttä ammattikoulutusta alettiin kehittää 1960-luvulta lähtien.
Perusopetus oli pitkään kaksiväyläinen
tie. ainakin, mikäli Sahlbergiä on uskominen.
??Meillä on huolehdittu kaikista oppilaista, on yhteinen peruskoulu ja kattava
erityisopetus. Peruskouluun on liittynyt
myös oppilaiden hyvinvoinnista huolehtiminen, mikä on muualla poikkeuksellista, hän sanoo.
Peruskoulun idea kopioitiin Ruotsista,
mutta siellä se tuntuu tärveltyneen. Tämä ajatus on suomalaisen koulutusihmeen pohja
Onervassa motoriikkaa
yhdistetään oppimiseen monipuolisesti.
. Perinteisiä
luokkahuoneita liitutauluineen ei näy.
Sen sijaan on pieniä oppimismajoja, lähteiksi nimitettyjä avautuvia tiloja sekä
puistoiksi kutsuttavia opiskeluhuoneita.
Toiminnallisuus näkyy lukuisina pieninä yksityiskohtina. Vain siten
uuden opetussuunnitelman idea jokai-
sen vahvuuksien löytämisestä voi toteutua.
Sahlberg arvioi, että Suomessa on ehkä liikaa paistateltu maailman parhaan
koulun parrasvaloissa. Hälyttävää on, että
pojat tuntuvat putoavan kelkasta.
Pelastaako uusi opetussuunnitelma
suomalaisen ihmeen tuhon tieltä, vai
ajaako se resurssien puutteessa ja säästöjen kurimuksessa painiskelevat koulut
vain syvemmälle suohon?
Kuntsi on innostuneena listannut tulevaisuuden koulun mahdollisuuksia,
mutta myöntää olevansa huolissaan tasa-arvon murenemisesta.
??Kunnissa on nähtävä koulujen moniammatillisen työn merkitys, jotta kaikista voidaan pitää huolta. Lopputulos onnistuttiin toteuttamaan
vieläpä kustannusneutraalisti.
Valtion rakennushankkeiden ongelmia selvittänyt Erkki Virtanen mainitisi
Onervan yhtenä malliesimerkkinä hyvin
johdetusta ja toteutetusta projektista.
??Tavoitteemme on tuotteistaa jotain
rakennusprosessista, Kuntsi sanoo.
Onervassa asiat ovat kunnossa, mutta miten menee suomalaisella peruskoululla ylipäätään. Eemil ja Miska laativat toisilleen
laskutehtäviä. Oppiminen ei keskity luokkaan vaan on läsnä kaikkialla.
Portaita kulkiessaan voi tehdä matematiikkapussista löytyviä laskutehtäviä tai
harjoitella kirjaimia.
??On ollut etuoikeus saada rakentaa
oppimisympäristöä ja opetussuunnitelmaa käsi kädessä, apulaisrehtori Tuulia
Kuntsi iloitsee.
Onervaa ei ole rakennettu päähänpälkähdysten vaan tutkitun tiedon varassa. Yhtä kaikki, jos halutaan ylläpitää
suomalaisen peruskoulun ihme, se edellyttää halua investoida opetukseen sekä
uskallusta muuttaakin sitä rohkeasti.
??Suomessa rohkeita päätöksiä tehdään usein vasta selkä seinää vasten.
Sitten löytyy valo ja viisaus. On vaarassa käydä kuin Nokialle, joka kuvitteli, että
maailman loppuun saakka tehdään puhelimia kuten ennenkin ja muut ajoivat
armotta ohitse.
Toisaalta on ehkä pidetty riskinäkin
lähteä muuttamaan ihailun kohteena ollutta järjestelmää. Miltä sen tulevaisuus
näyttää?
Viime aikojen uutiset ovat maalanneet
synkähköä maisemaa, sillä alueellinen ja
vanhempien taustasta johtuva eriarvoisuus on lisääntynyt. Konttaaminen edistää lukemaan
oppimista, Tuulia Kuntsi sanoo.
Onervan koulua ei ole rakennettu
päähänpälkähdysten
vaan tutkitun tiedon varassa.
Erityisten oppijoiden koulussa on kiinnitetty paljon huomiota myös akustiikkaan ja esteettömyyteen. Jatkuva kehittäminen
on kuitenkin välttämätöntä.
Sahlberg korostaa, että järjestelmämme on edelleen perusteiltaan hyvä ja
vahva. 2017
27. Toivoa voi,
että joskus siihen kyettäisiin jo silloin,
kun asiat vielä ovat hyvin, Sahlberg
päättää.
5.5
Ensimmäisenä jonossa on kansanedustaja Elsi Katainen, joka onkin sopivasti
jättämässä keskustanaisten puheenjohtajuutta raivatakseen
kalenteristaan tilaa uusille haasteille.
Jos Brysselin simpukkapadat eivät houkuttele Kataista,
seuraavina vuorossa ovat Mikael Pentikäinen ja Mirja Vehkaperä.
Uusi meppi saa hoitaa tehtäväänsä ainakin vuoden 2019
alkukesään saakka, sillä europarlamenttivaalit ovat vuorossa
heti eduskuntavaalien jälkeen.
Elsi Kataisen ottaessa pestin vastaan hänen tilalleen eduskuntaan nousee pitkäaikainen kansanedustaja, viime vaaleissa niukasti varasijalle jäänyt liperiläinen Eero Reijonen.
28
5.5.2017
Väyrysen paluu eduskuntaan puolestaan pullauttaa ulos
Arkadianmäeltä enontekiöläisen Mikko Kärnän. Kärnä ennätti jo luopua kunnanjohtajan pakastevirastaan, joten tarmokkaan miehen tarvitsisi keksiä jotain tekemistä.
Ehkäpä hän voisi alkaa keskustanaisten seuraavaksi puheenjohtajaksi. Sehän olisi oikeus ja kohtuus, sillä tasa-arvoasioita ahkerasti esillä pitävällä järjestöllä ei koko historiansa
aikana ole ollut ainoatakaan miespuheenjohtajaa.
Perussuomalaiset saivat kulttuuri- ja urheiluministerin salkun. Nyt käytössä olevat väistötilathan eivät toki ole kunniapuheenjohtajan arvolle sopivia.
Väyrysen comeback merkitsee, että paluukoneella Brysseliin matkaa joku keskustalainen poliitikko. Apollon Tietäjät
Teksti: Samuli Nissilä,
Pauliina Pohjala
Vähän kuin itseäsi äänestäisit
Elinkeinoministerin valinnasta kritiikkiä saanut pääminis-
teri Juha Sipilä (kesk.) otti opikseen.
Oman ehdotuksensa kanssa ministeriäänestyksen lähestulkoon hävinnyt Sipilä pyysi tällä kertaa keskustan eduskuntaryhmältä etukäteen näkemyksiä parhaasta maatalousministeristä.
Ajatus oli hyvä, mutta ottikohan Sipilä huomioon, että kansanedustajilla on tunnetusti vahva usko omiin kykyihinsä?
Tulosta ei julkistettu, mutta voi olla, että lapuista löytyi yhtä monta nimeä kuin keskustan eduskuntaryhmässä oli ilman salkkua olevia jäseniä.
Paavo Väyrynen on, näkökulmasta riippuen, luvannut tai
uhannut lennähtää europarlamentista eduskuntaan, kunhan Eduskuntatalon remontti valmistuu. Apollon Tietäjä voi jo kuvitella, miten
kulttuuriministerin työhuoneessa soi Finlandia, kirjahyllyssä
on Kalevala ja seinällä komeilee Taistelevat metsot.
Menneiden kaivelu on tietysti typerää, mutta jytkyn aikaansaaneessa, vuoden 2011 vaaliohjelmassa perussuomalaiset halusivat poistaa valtion tuen ?tekotaiteellisilta postmoderneilta kokeiluilta?.
Kulttuurirahoja pitäisi ohjelman mukaan ohjata niin, että
ne vahvistavat suomalaista identiteettiä.
Myöhemmin perussuomalaiset väittivät kulttuuriosuutta
tietoiseksi provokaatioksi.
Eduskuntataloa vastapäätä sijaitsevassa nykytaiteen museossa Kiasmassa kannattaa kuitenkin jo varmuuden vuoksi
varautua uuden kulttuuriministeri Sampo Terhon ensimmäiseen vierailuun.
Ateneumista voi lainata esimerkiksi Edelfeltin maalauksia.
Kannattaa myös laittaa lattialta hetkeksi syrjään se ranskalaisen taiteilijan teos, jossa lasin alla elävät sadat jauhomadot
syövät styroxia.. Timo Soini myhäili tiedotustilaisuudessa, että kyllähän
perussuomalaiset kulttuuriministerin hommat hoitaa.
Ja toki hoitaakin
keskusta?. Tavoite on kyettävä viestimään hyvin ja osoittamaan, että hallituksemme kymmenet
toimet johtavat tähän.
Hyvinvointi, työpaikat ja alueellista tasapainoa
luovat investoinnit lisääntyvät yrittäjyyden kautta.
Suuri osa hallituksen päätöksistä, normien purusta ja kilpailukykysopimuksesta tähtäävät talouden piristymiseen, jotta ne ihmiset, jotka haluavat
ottaa riskiä yrittäjinä, uskaltavat tehdä sen ja saavat aikaan menestystä, josta koko yhteiskuntamme
eheys hyötyy.
Kaikessa tässä olennaista on kyky yhteistyöhön.
Palaan Ranskaan. Uskon, että Macron voittaa ja
hänen on kyettävä kokoamaan yhteistyöhön voimia sekä oikealta että vasemmalta uudistaakseen
Ranskaa. Talouden suuren suunnan kääntämisestä on seurattava
toimia, joilla eriarvoisuus ja sen tunne vähenevät.
Sipilän hallitus on selvästi puoliväliriihessään oivaltanut tämän. Puheenvuoro
Kansallinen kunnia eheydestä
ja menestyksestä
Katuhaastattelussa äänestäjä kertoi, että ?olemme kyllästyneet vasemmiston ja oikeiston politiikkaan, ja nyt on mahdollista nostaa esiin uusi voima . Hän kannatti Ranskan presidentiksi
Emmanuel Macronia.
Suomessa kotitaloudet nostivat viimeisessä mittauksessaan luottamuksensa tulevaisuuteen kaksinkertaiseksi vuoden takaisesta.
Työllisyys on selvässä kasvussa, työttömyys ja
pitkäaikaistyöttömyys laskevat, vienti on kasvanut
alkuvuoden jopa 15 prosentin tahdilla ja tuotannon
alkuvuoden kolmen prosentin kasvuvauhti ennakoi
ennusteitakin parempaa vuotta.
Edellisen vaalikauden syöksylasku piti ensin katkaista. Tarvitsemmekin sellaisen kansallisen vision, joka voi
koota kansalaiset.
Mielestäni se liittyy kansalliseen eheyteen ja oman maan menestykseen osana avointa maailmaa. Taloudessa itsellisyyteen liittyy
paitsi tasapainoinen julkinen talous, myös vahva
omavaraisuus ruuan ja energian kohdalla.
Meidän on huolehdittava siitä, että epävarmassa maailmassa meitä ei voida rahan tai perustarpeidemme kohdalla koskaan kiristää.
Uskon, että ihmiset ovat halukkaita jakamaan tä-
män tavoitteen. Nyt suunta on ylös.
Mutta politiikka on monimutkaisempaa. Ellei hän viidessä vuodessa onnistu, nostavat kansalaisten pelot lopulta ääriainekset lupauksineen valtaan.
Matti Vanhanen
keskustan presidenttiehdokas
5.5. Tähän epävarmuuteen on kyettävä vastaamaan.
Ihmiset kaipaavat tervettä kansallista ylpeyttä, joka ei ole muilta pois. Äänestäjät vähensivät kunnallisvaaleissa luottamustaan hallitukseen, jonka aikana käänne on miltei
väkisin väännetty todeksi.
Niin globalisaatiossa , tekniikan kehityk-
sessä, aluerakenteiden murtumisessa, maailman eriarvoisuudessa ja turvattomuudessa sekä niistä kumpuavassa muuttoliikkeessä kuin kotimaisessa työttömyydessä
on pelkoja nostattavia voimia. 2017
29. Sosiaalisen ja alueellisen eheyden tavoite haastaa lähes kaikki ne pelot, jotka liittyvät äsken mainittuihin
voimiin.
Tultuani valittua presidenttiehdokkaaksi linja-
sin turvallisuutemme laajaksi perustaksi neljä pilaria: viisaan ulkopolitiikan, uskottavan puolustuksen, kansan eheyden ja taloutemme itsellisyyden.
Olen yhä varmempi, että tämä kokonaisuus on oikeaan osuva.
Eheys ja talouden vahvuus liittyvät toisiinsa
Sama kuvio jatkui
vuoden 2012 vaalien jälkeen, jolloin keskustalla
oli kymmenen paikkaa ja muilla yhteensä 17.
??Sitoutumattomien toiminta on kummunnut
keskustan vastaisesta protestihengestä. Akselin
kanssa touhutessa aika kuluu nopeasti ja poikaviikari näyttää myös viihtyvän mummolassa, Kinnunen on hyvillään.. Nyt
kustannukset ovat karanneet käsistä kokonaan.
Valtuusto on myynyt energialaitokset ja metsää, Kinnunen listaa harmin aiheita.
30
5.5.2017
??Joroisissa on tällä hetkellä ongelma myös
se, ettei kuntajohdolla ja päättäjillä ole kontaktipintaa juurikaan kunnan ulkopuolelle.
Harmilistaan kuuluu myös Joroisten kunnan
mahdollinen siirtyminen Pohjois-Savoon.
??En ymmärrä syitä, miksi ministeriö tietoisesti on pienentämässä Etelä-Savon maakuntaa, joka kärsii muuttotappiosta muutoinkin.
Toivottavasti järki voittaa Arkadianmäellä ja Joroinen on osa Etelä-Savoa edelleen.
??Maakunnan vaihdos olisi ikävä asia, joka
jättäisi jälkensä, hän arvioi.
Maakuntauudistus on sinällään Kinnusesta
oikea päätös.
Kinnunen on havainnut nykymenossa muutoksen menneisiin vuosiin.
??Näyttää siltä, ettei kotiseuturakkaus ole
enää voimissaan. Taloudellisesti ja toiminnallisesti erittäin hyvin sujunut yhteistyö JJR-kuntien eli Juvan, Rantasalmen
ja Joroisten kanssa lopetettiin, Kinnunen sanoo.
??Sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu annettin Varkaudelle, vaikka tuolloin oli
tiedossa kaupungin korkeampi hintataso. Sivusta seuraajaa harmittaa
kotikunnan nykymeno
Teksti ja kuva: Päivi Vento
Yhdessä Joroisten Kerisalon kylän vanhimmista taloista asuu Kaarlo Kinnunen, entinen kuntapoliitikko, nykyinen tapahtumien aktiivinen
sivustaseuraaja.
Yli neljänkymmenen vaikuttamisen vuoteen
mahtuu viisi kautta valtuutettuna ja vuodesta
1983 alkaen yhtäjaksoisesti 30 vuotta kunnanhallituksessa, joista 22 vuotta puheenjohtajana.
Monet maakunnalliset luottamustehtävät kuuluivat vuosien varrella työnkuvaan.
Kinnunen valittiin valtuustoon ensimmäisen kerran vuonna 1985. Kinnunen käyttää viimeisistä neljästä vuodesta värikkäästi ilmaisua ?kauheaa aikaa?.
??Iät ajat täällä on tehty sopuisasti päätöksiä,
keskusta on tehnyt vuosien varrella yhteistyötä niin kokoomuksen, demareiden kuin myös
kristillisten ja vihreiden kanssa.
Vuonna 2008 vaaleissa menestyi sitoutumattomien ryhmä, joka sai yhteystyökumppaneikseen pienemmät puolueet. Vanha isäntä auttaa
peltotöissä parhaansa mukaan.
Aivan uusia ulottuvuuksia elämään on tuonut ensimmäinen lapsenlapsi Akseli, 4 vuotta.
??Tytär perheineen asuu lähellä, ja Akseli
pystyy olemaan mummolassa paljon. Sitä ennen lentopalloa
Joroisten Urheilijoiden joukkueessa pelannut
nuori mies pyydettiin liikuntalautakuntaan.
Yhteisten asioiden hoitaminen oli aiemmin alkanut Kerisalon koulun johtokunnassa.
Kinnunen ei asettunut ehdolle enää vuoden
2012 kuntavaaleissa. tie, valtaosin talkootyöllä rakennettu vesijohtoverkko,
kiekkokaukalo, kuntorata, seurojen talo, kota ja
tulossa oleva valokuitu ovat esimerkkejä siitä,
ettei kaikkea toivoa ole vielä menetetty.
Vaikka kyläkoulun ja päivähoitopaikan lakkauttaminen Kinnusta harmittaa, hän antaa
täydet pisteet koulun uudelle omistajalle, joka
antaa kyläläisten kokoontua koulun tiloissa.
Sukupolvenvaihdos tehtiin Kinnusen tilalla 2002.
Poika asuu naapurissa. Päättymäisillään ollut
kausi oli osoittautunut turhauttavaksi. Monet päättäjät kaihoilevat
kaupunkien suuntaan.
Myönteisiä signaaleja löytyy omasta kotikylästä.
??Kylään johtava ?kestopliseerattu
Kaarlo Kinnunen on vaikuttanut
kuntapolitiikassa yli 40 vuotta.
Suomen Keskustanaiset ry. Vaikutamme yhteiskunnallisiin asioihin naisnäkökulmasta ja
rohkaisemme naisia mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Haemme vakituiseen työsuhteeseen osaavaa
PÄÄSIHTEERIÄ
Pääsihteeri kehittää poliittisen naisjärjestön toimintaa, seuraa ajankohtaista politiikkaa, toimii hallituksen ja työvaliokunnan esittelijänä,
asiantuntijana ja sihteerinä. Edellytämme aktiivista, itsenäistä, kehittävää työotetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Hän vastaa järjestön taloudesta, hallinnosta ja henkilöstöstä, tekee aktiivista yhteistyötä Keskustanaisten piirien ja jäsenyhdistysten sekä puolueen ja sisarjärjestöjen kanssa. Työn menestyksekäs hoitaminen
vaatii kokemusta järjestötyöstä ja ymmärrystä paikallisesta, maakunnallisesta ja valtakunnallisesta vaikuttamisesta. 2017
31. 050 512 2362
Keskustan tapahtumat verkossa:
www.suomenmaa.fi
Myönteisiä signaaleja
löytyy omasta
kotikylästä.
5.5. on Suomen suurin poliittinen naisjärjestö. Merkitsi kuoreen ?hakemus?.
Lisätietoja puheenjohtaja Elsi Katainen, p. Pääsihteeri vastaa järjestön tiedotuksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä
sekä valtakunnallisten kokousten järjestelystä.
Edellytämme hakijalta näkemyksellisyyttä ja ymmärrystä keskustalaisesta politiikasta. 2017 klo 23:59 mennessä sähköpostitse elsi.katainen@
eduskunta.fi tai postitse Suomen Keskustanaiset ry., Apollonkatu 11
A, 00100 Helsinki. Korkeakoulututkinto,
viestinnän (myös some) taidot ja kielitaito katsotaan eduksi.
Pääsihteerin työsuhde alkaa 1.8.2017.
Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoiveineen ja ansioluettelo lähetetään 12.5
Tämän seurauksena syvillä maaseutualueilla asuvien
ihmisten omaisuusarvot laskevat lähes olemattomiin.
Samanaikaisesti pääkaupunkiseudulla ja
muissa kehittyvissä kaupunkikunnissa asuvien omaisuusarvot kasvavat kasvamistaan.
Tämän seurauksena on todettava, että
edellä kuvatusta syystä pääkaupunkiseudulla ja muissa kehittyvissä kaupunkikunnissa
esimerkiksi asuntojen hinnat karkaavat liian
monilta pienipalkkaisilta ihmisiltä saavuttamattomiin.
Vuokra-asumisen hinta vie pienipalkkaisilta ihmisiltä liian suuren osan käytettävissä olevista tuloista. nopealla aikataululla ItäSuomea koskevan erillisen kehitysohjelman
laatiminen. Emme tarvitse enää
selityksiä, vaan aitoja tuloksia aikaan saavia
ratkaisuvaihtoehtoja.
Unto Kärkkäinen
Kaavi
Oppositio pelottelee turhaan sote-uudistuksella
Opposition edustajat käyvät maakunnas-
sa pelottelemassa ihmisiä sote-uudistuksella. Näistä syistä tarvitsemme alueille erillisen maaseutuohjelman, jolla tätä liian rajua eriarvoistumiskehitystä on
pystyttävä hillitsemään.
Yhteiskunta kaupungistuu, se on fakta, ja
kehitys tulee tällaisena myös jatkumaan.
Liian nopea kaupungistuminen aiheuttaa
kuitenkin jatkuvasti sellaisia ongelmia, että
niiden ratkominen ei onnistu ilman erillisiä
ohjelmia. Puhutaan jopa kaatumisesta, ja lehtikin
otsikoi ?kolmen väsyneen miehen sopimuksesta?.
Voisihan sotesta käydä kertomassa myönteisiäkin asioita. Biotalous, puhdas ruoka kaikkine eri kehitysversioineen, puurakentaminen, digitalisaatio, robotisaatio, teollinen, palveluiden
ja esineiden internet antavat mahdollisuuksia sille, että myös maaseutualueille voidaan
perustaa kannattavia yrityksiä ja palveluita.
Näiden kehitysinvestointien kustannus-
Edellisen lisäksi seutukuntien, kuntien ja
kylien elinvoimaisuutta edistetään levittämällä käytännössä koeteltuja hyviä käytäntöjä.
Laajaa ja kattavaa paikallisdemokratiaa ja vastuunottoa vahvistetaan edistämällä eri toimijoiden yhteistyötä ja verkottumista. Syvällä maaseutualueilla asuvien ihmisten osallistumismahdollisuuksia parannetaan kannustamalla ja kehittämällä monentasoisia osallistumiskanavia.
Huomion kohteena on erityisesti nuorten osallistuminen, heidän työllisyysasteensa nostaminen ja arkipäivän turvallisuuteen
liittyvät asiat: sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla kiinnittämällä huomiota henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
Odotan, että keskusta ottaa tähän kantaa
nopealla aikataululla. Sotehan on tänään aikataulussa, sen olemme saaneet kuulla päättäjien suusta.
32
5.5.2017
Lisäaikaa otetaan, jos tarvitaan. Sen avulla syvällä maaseutualueilla asuvilla ihmisillä olisi käytännössä elämisen ja olemisen mahdollisuudet ilman liian rajua omaisuuden hinnoittelun alasajoa
ja tästä ongelmasta johtuvia muita seurausvaikutuksia.
ten kattamiseen on valtiovallan kohdistettava merkittävä, vähintään kymmenen vuotta
kestävä taloudellinen panostus.
Näin menetellen me myös kevennämme
pääkaupunkiseudun ja muiden kehittyvien
kaupunkikuntien kustannuksia, koska niiden investointi- ja palvelutarpeet palautuvat
kohtuullisemmalle tasolle väestön tasaisemman kehityskaaren vuoksi. He, joilla on hyvät tulot
ja eläkkeet, voivat mennä yksityiselle.
Mikä ongelma valinnanvapaudesta tulee,
jos köyhä eläkeläinen, lapsiperhe, työtön tai
pienituloinen menee yksityiselle?
Päättäjiltä on saatu tieto, että tulevassa
sotessa yksityiset yrittäjät, firmat ja hoitolaitokset tulevat olemaan asiakkaalle saman
hintaisia kuin kunnallisetkin.
Viedään sote maaliin vastustuksesta huolimatta.
Kyösti Niinikoski
Haapajärvi. Mielipiteet
Keskusta tarvitsee maaseutuohjelman
Nykyisen kaltainen yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros vie alueellista kehitystä
rajusti eriarvoiseen suuntaan. Sehän on juuri köyhimmille hyvä asia. Kokonaiskustannusrasitus koko yhteiskunnan tasolla ei näin
ollen kasva.
Ohjelman tulisi sisältää seuraavia osia.
Työllisyysasteen nostaminen on ainoa
kestävä tie, ja se edellyttää, että valtiovalta osoittaa vuosittaisessa budjetissaan näille alueille erillisen merkittävän taloudellisen
panostuksen.
Ilman työllisyysasteen nostamista muutkaan toimenpiteet eivät tuo haluttua tulosta. Valinnanvapaus on vielä auki.
Valinnanvapaus on suuri, päätettävä asia.
Miksi sitä vastustetaan. Tähän ongelmaan keskustan on
kerta kaikkiaan otettava kantaa.
Esitän, että Suomen keskusta aloittaa ??tai
sen on aloitettava?
Työ-
tä tekevä väestö pienenee ja huollettavien
määrä kasvaa.
Missä ovat keskustan eväät tässä asiassa?
Jatkossa yksi tärkeimpiä vaaliteemoja pitäisi olla lapsi, lapsen hyvinvointi ja perheiden tukeminen. 20,5, sdp 19,1, kesk. Puolueessa pitäisi nyt soittaa
hälytyskelloja, ettei seuraavien eduskuntavaalien jälkeen tarvitse soittaa kuolinkelloja.
Edellisten kuntavaalien aikana syksyllä
2012 keskusta oli nousukiidossa. Ehdokashankinta onnistui. Vuonna 2016 on kuolleiden määrä ensi kertaa ylittänyt syntyneiden
määrän.
Useat yhteiskunnan tahot ovat tilanteesta
syystäkin erittäin huolestuneita. Voittajan on helppo hymyillä,
mutta hymyt voivat vielä hyytyä, kun siirrytään vaalien jälkeiseen arkitodellisuuteen.
Vanhusten ateriapalvelun kylmä ruoka voi
puhuttaa jatkossakin ja johtajan valinta varmasti, koska Kannuksen kaupunginjohtajan
määräaikainen virkasuhde päättyy 2020.
Ennustin kolme päivää ennen kuntavaaleja keskustan Facebook-sivuilla koko maan tuloksen näin: kok. Takana oli
Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanja, joka palautti keskustan äänestäjiksi eduskuntavaaleissa 2011 kadonneita kannattajia.
Nykykeskusta on laskukiidossa sen vuoksi, että Suomessa tehdään keskustan johdolla
maan historian kokoomuslaisinta politiikkaa.
Keskusta on puhunut sata vuotta pienituloisen kansanosan puolustamisesta. Joulukuun
tieäänestyksestä alkanut nousuvire kesti
vaaleihin asti. Keskustalle on tulossa murskatappio seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Harri Mäki-Petäjä
Kannus
Miten keskusta kohentaisi syntyvyyttä?
Elisa ruotuun
Lasten syntyvyys on Suomessa katastrofaa-
Elisan toimitusjohtaja Veli-Mat-
lisesti vähentynyt. Onhan syntyvyys laskenut alemmaksi kuin 1800-luvun
nälkävuosina, jolloin Suomen väkiluku oli
vajaa kaksi miljoonaa.
Kymmenessä vuodessa (2007?2016) syntyneiden määrä on laskenut 6 048 lapsella eli
noin tuhat lasta vähemmän joka vuosi. Keskusta sanoo olevansa perusturvapuolue.
Santeri Alkio kääntyisi haudassaan, jos
tietäisi, että keskustajohtoinen Sipilän hallitus on leikannut kansaneläkettä.
Suomen talous ei pelastu kansaneläkettä leikkaamalla. On
järkyttävää, jos samanlainen kehitys jatkuu.
Sota-aikanakin syntyvyys oli paljon suurempaa kuin tällä hetkellä. Enemmän pitäisi puhua unohdetusta kansasta ja pienituloisen
ihmisen asiasta.
Poliittisella keskikentällä on kasvutilaa perussuomalaisille, koska nykykeskusta
muistaa köyhän asian vain vaalipuheissa.
Keskustan kuntavaalitulos 17,5 prosenttia on
erittäin huono. 2017
33. Niinkin kyllä usein väitetään.
Perheitä on Suomessa tuettu monin tavoin. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia.
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu
Keskustan pitäisi soittaa hälytyskelloa
Kuntavaalien tuloksesta muutama sana.
Kannuksessa keskusta voitti, mikä ei yllättänyt. Suurin niistä on ihmisen itsekkyys
ja oman edun tavoittelu. Elämisen helppous,
nautinto ja mukavuudenhalu yhdistettynä
itseriittoisuuteen ohjaavat nykyihmistä.
Huoltosuhde on Suomessa vääristynyt. Pienintä syntyvyys oli sota-aikana vuonna 1942, jolloin
syntyi 61 672 lasta. Eläkeliiton puheenjohtaja Eeva Kuuskoski kirjoitti asiasta Eläkeliiton
lehdessä lokakuussa 2016, mutta keskustan
kansanedustajat ovat olleet hiljaa.
Keskusta menetti vuoden 2017 kuntavaa-
leissa 175 000 ääntä, kun tulosta verrataan
vuoden 2015 eduskuntavaalien tulokseen.
Menetetty äänimäärä on yli 30 kertaa Kannuksen väkiluku.
Keskustan ministeriryhmässä alkiolainen
ihmisyysaate on jäänyt oikeistoliberalismin
jalkoihin. Hän itse tienaa yli 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Elisa ei ole täysin itsenäinen
yhtiö, vaan valtio omistaa siitä
Solidiumin kautta 10 prosenttia.
Nyt olisi mahdollista näyttää
suoraselkeisyyttä ja vaatia suurimman osakkeenomistajan oikeudella Mattilalle joko eroa tai
pienempää palkkaa.
Jos valtio ei halua käyttää
omistajan valtaansa, niin sitten
Elisan voisi myydä ja käyttää
tuon rahan vaikka valtion velan
lyhentämiseen.
Jarno Jäppinen
Kotka
5.5. Vuonna 2016 Suomessa
syntyi 52 645 lasta.
Missä on syy syntyvyyden vähenemiseen?
Ei voida ainakaan sanoa, että elinolosuhteet
olisivat olleet perheille huonot viime vuosikymmeninä. Vastuu tulevista polvista on
tämän hetken perheillä.
Juhani Isotalus
ti Mattila halusi yleisesti ottaen
leikata palkkoja 10?15 prosenttia. On saatu aikaan hyvä päivähoito, vanhempainvapaat ja niin edelleen.
Syyt ovat kyllä selvät, mutta niitä ei haluta
tiedostaa. 16,9, vihreät 12,2 ja perussuomalaiset 11,8 prosenttia.
Vaalien todellinen tulos oli seuraava: kok.
20,7 sdp 19,4 kesk. 17,5 vihreät 12,5 ja perussuomalaiset 8,8 prosenttia.
Neljän puolueen prosentit osuivat aika hyvin kohdalleen, mutta perussuomalaiset hävisi reilusti enemmän kuin ennustin.
Perussuomalaiset ei säilytä asemaansa neljän suuren joukossa, jos puolueesta tulee pa-
kolaisten vastaanottamista vastustava yhden
asian liike.
Perussuomalaiset voi olla pakolaisvastainen puolue, mutta politiikkaan tarvitaan
muutakin asiasisältöä.
Timo Soinin tilalle valittavan uuden puheenjohtajan pitäisi palauttaa puolue takaisin omille juurilleen
Mielipiteet
Media levittelee perättömyyksiä
Chempoliksen 110 miljoonan kaupat puhuttavat. Sehän on pääasia, että kauppoja syntyy ja näin saadaan
miestyövuosia lisää Suomeen.
Jätetään pahansuopaiset puheet muille ja
mieluummin kannustetaan yrittäviä suomalaisia, tässä tapauksessa hallitusta.
Esimerkiksi Ilkan päätoimittaja yrittää
kiertäen kaartaen moittia Sipilää puolustaen
muita moittijoita. Sen jälkeen alkaa
satumylly pyöriä. Venäjällä kolmessa paikassa, Ame-
Kalevi Huhtala
Härmä
Keskustan perhepaketti uuteen tarkasteluun
Suomenmaa esitteli 7.4.2017 eri puolueiden ja
työmarkkinajärjestöjen perhevapaamalleja.
Mallit lupaavat joustoa ja mahdollisuuksia, mutta todellisuudessa ne . Tasarahamallissa kaikkia päivähoitomuotoja tuetaan saman verran.
Eikö olisi jo aika lopettaa perheiden ohjailu taloudellisesti ja antaa perheille täysi valinnanvapaus lasten hoitomuodon valintaan?
Valinnanvapaudesta kyllä puhutaan soteuudistuksen yhteydessä, mutta missä valinnanvapaus on, kun puhutaan lasten hoivan
järjestämisestä?
Tasarahamallin esittelyn löydät netistä
www.tasarahamalli.fi ja Lapsiperheiden Etujärjestön nettisivuilta.
Roberta Fabritius
Mäntsälä. Suihkusta tulee lämmintä vettä, ei ole malariaa eikä koleraa. Voi, voi!
Ei takerruta lillukanvarsiin. myös keskustan malli . Ruokakaupassa myydään muutakin kuin keksiä. Lapsi on sivuroolissa ja perheetuuksia heikennetään vedoten työelämän
tarpeisiin ja naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon.
Toivon, että keskustalaiset havahtuvat siihen, mitä perheiltä ollaan nyt viemässä.
34
5.5.2017
Keskustan perhepaketin pitkän aikavälin
periaatteissa, todetaan että: ?Yli 2-vuotiaiden kotihoidossa olevien lasten osalta kotihoidon tuki porrastuisi nykyistä pienemmäksi 3 ikävuoteen mennessä?.
Toteutuessaan tämä heikentäisi perheiden
mahdollisuutta valita lapsilleen kotihoito, ja
tällä linjauksellaan keskusta on mukana niiden puolueiden joukossa, jotka ovat valmiita
heikentämään kotihoidon tukea.
Keskustan perhepaketissa ei ole otettu riittävästi huomioon perheiden erilaisia tilanteita, eikä sen valmistelussa kuultu ja osallistettu lapsiperheitä eli niitä, joita uudistus
konkreettisesti koskee.
Jos keskusta haluaa olla aidosti kaikkien
lasten ja perheiden puolue, perhepaketti tulee ottaa uudestaan tarkasteluun erityisesti
lasten kotihoidon osalta.
Lapsiperheiden Etujärjestö on ehdottanut
tasarahamallia perhevapaiden pohjaksi jo
vuosituhannen vaihteessa. Onko se kateutta vai mistä
se johtuu, kun tämä hallitus kuitenkin yrittää tehdä kaikkensa yhteisen isänmaamme
hyväksi.
rikassa, Välimeren maissa, Afrikassa, Aasiassa ja Pohjoismaissa.
Aina kun olen tullut kotiin, olen voinut todeta, että kylläpä Suomi onkin hyvä maa.
Ihanaa, että täällä saa heittää paperin vessanpönttöön ja juoda vettä suoraan hanasta.
Bussit kulkevat about silloin, kun pitääkin,
eikä maybe tomorrow. lisäävät sääntelyä ja pyrkivät lyhentämään erityisesti äitien aikaa lastensa hoitajina. On se sitten kumma juttu!
Nyt meillä on pitkästä aikaa sellainen pääministeri, joka saa monella sektorilla todistetusti nousua aikaan ja panee itsensä likoon.
Mutta kuinkas ollakaan, kaikki nämä
suunsoittajat, joilla ei ole vastuuta mistään,
koettavat keksiä kaikenlaista negatiivista Sipilän toimista.
Ilkan päätoimittaja vain yhtyy näihin räk-
syttäjin.
Minä ja muut Ilkan levikin 1970- ja
1980-luvuilla nostaneet tilaajat olemme sitä
mieltä, että lehden päätoimittajan Satu Takalan pitäisi ottaa vastuu lehden levikistä.
Edellä mainitut kirjoitukset vain laskevat
levikkiä.
Ei niitä tilauksia SDP:stä tule. Ulkona voi hengittää ilman naamaria.
Ei tarvitse paeta tsunamia eikä miettiä, milloin tulivuori purkautuu. Ollaan hyvissä väleissä kaikkien kanssa.
Minäkin olen ollut elämäni aikana monessa
maassa. Onko tämä todella keskustalaisten tahto?
Yhdessäkään Suomenmaan esittelemässä mallissa ei vahvisteta perheen mahdollisuutta todelliseen valinnanvapauteen lastensa hoitomuodosta.
Eikä yhdessäkään mallissa nosteta lasta keskiöön. Eikä täällä tarvitse
miettiä, yrittääkö taksikuski kusettaa ja poliisi raiskata.
Näitä ajatellessani mietin, että pidetään
Suomi edelleen hyvänä maana ja kannustetaan niitä, jotka oikeasti haluavat nostaa
Suomen ja meidän kaikkien taloutta.
Jätetään politikointi pois, sillä ei mennä
eteenpäin. Kyllä ne ovat
keskustalaiset, jotka nostivat konkurssikypsän Ilkan.
Ilkan, jonka levikki vuonna 1972 oli enää
vaivaiset 16 400 kappaletta, mutta kun tehtiin hartiavoimin töitä, 1980-luvun lopussa levikki oli jo kunnioitettavat 55 000 kappaletta.
Oli tehty painotalo, ostettu kilpailija ja
laajennettu moneen kertaan pääkonttoria,
menty pörssiin ja pidetty osakkeet Ilkan levikkialueella.
Mielestäni presidentin pitäisi ottaa kovempi ote suomalaiseen mediaan, ettei mitään perätöntä saisi esittää julkisuudessa.
Suomalaisten poliittinen muisti on maksimissaan kaksi kuukautta. Talot pysyvät pystyssä vaikka myrskyää
Tulee onnellinen ja hyvä olo.
5.5. Lisäarvoa tulee siitä, että se on sukulaisen tekemä.
??On tärkeää, että asulla on tarina, hän sanoo.
Kuikan mukaan kansallispuvut kantavat
menneiden sukupolvien voimaa.
??Kun puvun vetää päälleen, koko olotila
muuttuu. Nuorten äidit tilasivat tarvikkeet kansalaisopiston kautta ja valmistivat puvut.
Tuuterin puku valikoitui siksi, että se oli kaunis, malliltaan muuntautuva ja helppo pidentää.
??Sen sisällä murrosikäiset tytöt saattoivat
kasvaa naisiksi, Kuikka toteaa.
Kun serkun kannel lakkasi soimasta, puku jäi
ilman käyttäjää. Täti toivoi, ettei se jää kaappiin unohtumaan, ja lahjoitti puvun keskustanuorissa toimineelle Kuikalle.
Ja lukuisiin lippukulkueisiin hän ja Tuuterin
puku ovatkin osallistuneet.
Asun rahtaamisessa kokouspaikalle on oma
vaivansa, mutta Kuikan mielestä se kannattaa.
??Kun pukuhuoneissa laitamme toistemme
hiuksia ja autamme päähineiden kiinnittämisessä, tunnelma yhdistää keskenään oudotkin
keskustalaiset erikoisella tavalla.
Kansallispukuun pukeutuminen on Kuikalle
kunnia-asia. Ryhmä päätti hankkia esiintymisasuiksi Tuuterin puvut. 2017
35. Minun
pukuni
tuuterin puku
?On tärkeää, että asulla on tarina?
Seija Kuikan mielestä kansallispuvut kantavat
menneiden sukupolvien voimaa
Teksti: Meri Alaranta-Saukko
Kuva: jaakko martikainen
Seija Kuikka on jo vuosikymmeniä saanut
osallistua keskustan marsseille tätinsä Liisa
Rajasalon vuonna 1981 ompelemassa Tuuterin puvussa.
Tädin tytär soitti teinivuosinaan kannelta
Helka-nuorissa
klo 18
Lasse Pakkasella osoitteessa Korkeamäki 36, 15460 Mäkelä.
Lahti, kj:n vuosikokous ke 17.5.
klo 19 piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5. Piiritoimiston osoite
Rauhankatu 11, 13100 Hämeen-
linna. Maanantaimarkkinat ma 8.5. ?Yhteistä tarinaa,
joka toteuttaa puolueen arvoja ja luo uskoa
tulevaan.?
Puoliväliriihen alla ajankuvaa toteuttivat
vaatimukset ammatillisten oppilaitosten hätään vastaamisesta sekä vaatimus huoltajakorotuksen palauttamisesta opintotukeen.
Periaatepolitiikka on ennen kaikkea keskustan tarinan ja lupauksen toteuttamista ?
jokaisesta pidetään huolta.
Puoluevaltuusto hyväksyi kannanotto-
ehdotuksen huoltajakorotuksesta, ja sinetti puoluevaltuuston tahdolle saatiin puoliväliriihen neuvotteluissa puoluejohdon ja keskustan neuvottelijoiden toteuttamana.
Ammatillinen koulutus sai myös kauan
kaivattua tukea helpottamaan ammatillisen
koulutuksen reformin toteuttamista viime
vuosien leikkausten alla.
Helsinki
Huoltajakorotuksessa on jotain, joka tiivistää parhaat puolet keskustalaisesta sivistyspolitiikasta: se on samaan aikaan kannustin
itsensä kehittämiseen ja uuden oppimiseen,
se tukee kestävää perhepolitiikkaa ja lapsiperheiden asiaa sekä on konkreettinen osoitus köyhän asiasta: yli puolet perheellisistä
opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella.
Nyt näiden perheiden arki saa kauan kaivatun lisähelpotuksen.
Toinen merkittävä osa tarinaa koskee keskustaa puolueena. Keskustassa tapahtuu
Puheenvuoro
Tampereen ihme
Huhtikuun viimeinen viikko jää nuorkes-
kustalaiseen historiaan. Käsitellään myös
luottamushenkilöpaikkajakoa.
Paikallisyhdistysten vuosikokouksia klo 18.30.
Padasjoki, kj:n ylimääräinen kokous su 21.5. Tampereen Keskustorilla, tervetuloa kahville ja keskustelemaan klo 9 alkaen.
Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin!
Lehti ilm. klo 11.30 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2. klo 18 piiritoimistolla.
Pyhäntaan-Vanajan Keskustan
py:n vuosikokous su 14.5. klo 17 Helmi säästö-
aansa ja saa yhteisen päämäärän taakse saman arvomaailman jakavat kepulaiset, saa
myös Suomen hallituksen suunnan käännettyä.
Se on voimakas viesti ajassa, jolloin nuorten usko edustukselliseen demokratiaan ja
puoluedemokratiaan on koetuksella. klo 17.
Lieto, Tarvasjoen keskustanaisten kyläkävelyt alkaa taas 15.5.
klo 18 luontopolulla. Ilmoittautuminen ja kahvi klo 18 . Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja
040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi
Tampere, Kj. Liput 37,00/kpl. klo 18. 040 418 1150.
Lahti, Keskustanaiset py:n vuosikokous to 11.5. Jaana Viilo sairauslomalla) voit soittaa pj. Keskustaopiskelijat osoittivat puoluevaltuustossa yhdessä keskustanuorten kanssa, että kun uskoo omaan asi-
Varsinais-Suomi
Helsinki, keskustanaisten Kanta-Helsingin ja Tarvon osastojen
sääntömääräiset vuosikokoukset
10.5. Sinikka puh. Aiheena on
vaalitulos ja arvionti tämän hetken poliittisesta tilanteesta.
Raision Kesk. lipputilaukset Kristiina Mäki-Välkkilä p.040-556 7262 tai kristiina.
maki-valkkila@netikka.fi
Pirkanmaan Keskustalla on
myynnissä rajoitettu erä Suomi
100 ?juhlavuoden kunniaksi lippuja Sillanpää Oopperan Maailman ensi-iltaan la 22.7. Asiana Keskustan ehdokkaista päättäminen
kaupungin luottamushenkilöiksi
kaudelle 2017-2021. seniorikeilaajat
keilavuoro Keilahallilla joka torstai klo 15-16.
Helsinki, piiri ry, ylimääräinen yleinen kokous to 11.5. klo 18 alkaen Lapinjärvellä Kimonkylän taidekodilla
osoittessa Tuulennousu 11 47350
KIMONKYLÄ
Espoo, Kanta-Espoon py:n vuosikokous su 21.5. Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska, Lisätiedustelut ja. Puoluevaltuuston kannanotolla oli voimakas kaiku ja aikaansaava vaikutus.
Juuri näin toimii keskusteleva kansanliike, jossa jokaisella on mahdollisuus esittää
huolensa, väitellä asiansa puolesta ja vaatia muutosta. klo 18
Myllykolun kesäteatteriin, oopperan tähtenä loistaa Waltteri Torikka! Iltaa kanssamme juhlistaa
mm. 18.30.
Uusimaa
Piiri, sääntömääräinen vuosikokous ti 16.5. Asiaa, hauskanpitoa, nähtävyyksiä, ostoksia
ym. Liuha, puh. Tuukka Liuhalle, puh. 040-556 7262, kristiina.
maki-valkkila@netikka.fi
Pirkanmaan Keskusta mukana
tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja
tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa
haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Vapaaehtoinen kahviraha.
Raisio, keskustajärjestöjen kkpalaveri Hintsan Kokousmakasiinissa ke 17.5. Keskustan kenttä näytti voimansa.
Kolmas opetus tarinassa on se, että asioihin voi vaikuttaa. perjantaisin. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat ja keskustellaan tulevasta toiminnasta.
Johtokunta kokoontuu klo 17
Keskustanaisten piiri. klo 17, paikka: Ciao! Caffé &
Winebar, Kiseleff, Aleksanterinkatu 28 / Unioninkatu 27 00170
Helsinki.
Piiritoimisto: Piirin tj Hanna
Vuola 0509177000, Vesaisten piirin tj sekä Keskustanaisten ja
Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400407515. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh.
050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Lenkin jälkeen kahvitarjoilu OP:n kerhotilassa. Suunnittelemme matkaa Puolaan,
Gdanskiin 11.-14.9. 0456748077, s-posti: tuukka@liuha.fi
Keskustanaisten Pirkanmaanpiiri; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. 040
759 0509 tai pj. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri
ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. Tiedustelut tmj Sari puh. klo 18 Terttu
Vakkurilla, Kirstinmäki 15 F 117.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
36
5.5.2017
Raisio, kj:n ja valt.ryhmän avoin
palaveri kaupungintalo ryhmähuone ma 8.5. Tilaisuus alkaa lounaalla ja
keskustelun alustus alkaa noin
klo 12.15. klo 18.
Varsinais-Suomen Vesaiset ry
tekee matkan Legolandiaan 14.18.6. Politiikalla voi vaikuttaa.
Arttu Karila
KOL:n puheenjohtaja
pankin kokoushuoneessa. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku.
Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry:n seuraava lounastilaisuus
ke 10.5. Lisätietoja ja ilmoittautumiset aino.piippo@vesaiset.fi
Etelä-Häme
Piiritoimisto, piirin tj Juha IsoAho puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tj Jaana Niemi puh. Huom!
Suomenmaan uudistuksen
myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä
sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana.viilo@keskusta.fi
viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon to klo 15
mennessä.
Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoitta-
Piiri, ry:n sääntömääräinen vuosikokous Tampereella la 27.5.
(päivämäärä muuttunut!) Tiedustelut: pj. 0400
950 704.
Päijät-Häme
Piiritoimisto, Keskustan PäijätHämeen piiri tj Jukka Sällinen
puh. klo
18.30 puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. krs. Käsitellään luottamuspaikkajakoa.
Sysmä, kj:n vuosikokous ke 24.5.
klo 19 Sysmän kirjaston Ilolassa.
Käsitellään myös luottamushenkilöpaikkajakoa.
Pirkanmaa
kaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä
ajoin myös piiriin: pirkanmaa@
keskusta.fi
Pirkanmaan Vesaiset; tjElina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1
33210 Tampere, p.0405550635,
elina.sieppi@gmail.com.
Pirkanmaan Keskustapiirin
kiireellisissä asioissa (tj. Keskustelun alustajana on kansanedustaja, valtiot.tri
Seppo Kääriäinen. Avoinna varmimmin ti klo
8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen.
Ypäjä, Keskustanaisten KEVÄTKOKOUS Veteraanituvalla pe
12.5. 0456748077, tuukka@liuha.fi Facebook: Pirkanmaan Keskusta
Pyynikin kesäteatteri pe 30.6.
Niskavuoren nuoriemäntä klo 18
näytökseen. Keskustan Opiskelijaliitto ja keskustanuoret vaativat puoluevaltuuston alla yhteisessä pamfletissaan puolueelta periaatepolitiikkaa. p
Tervetuloa mukaan matkalle!
Keskustanaisten Porin yhdistyksen sääntömääräinen vuosiko-
Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan
kansanedustajat ja mepit. 010-315
2001 ja p. Kirkkonummella tutustumme opastetulla kierroksella Hvitträskiin,
designin ja arkkitehtuurin helmeen. Hinta 40 eur, lapset alle
12 vuotiaat 20 eur. Antti
Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri, Keskustanaisten tj. 040721 0636. Piiritoimiston käynti/
postiosoite: Yliopistonkatu 17 B
(2.krs) Jyväskylä. Kellon, Haukiputaan ja Jokikylän py:n sääntömääräiset
vuosikokoukset su 7.5. klo 18.
Kainuu
Paltamo, py:n vuosikokous la
6.5. klo 9.30?10.15 sekä su 11.6.
klo 9.45-10.15. Lähtö Porista linja-autoasema
klo 7.30, tilausajolaituri 11, matkalla ruokaisa aamukahvi. klo 18 Ailav,
Juhana Herttuan katu 17, Pori.
Kokouksessa käsitellään sääntömäräiset asiat.
Porin keskustan opinto- ja
kulttuuriyhdistys toteuttaa yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten kanssa kulttuurimatkan pääkaupunkiseudulle la 20.5.
kohteina Hivtträsk ja Tamminiemi. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen
matkanjärjestäjä: Linja-autoliike
S.Kosonen Oy.
Itä-Savo
Vesaisten Itä-Savon piiri: Lähde Joensuun teatterin 6.5. Ilmoittautuminen klo 9-11.30. klo 13. Niko Pesola 044
Lue Suomenmaan pääkirjoitus
verkkolehdestä joka aamu,
seitsemän kertaa viikossa.
www.suomenmaa.fi
5.5. Katri Kulmuni. Kokoukseen osallistunut Marja Peltomäki on
kotoisin Lopelta, ei Hausjärveltä.
Pohjois-Pohjanmaa
Piiritoimisto: Toimisto
0405156800, Keskustan tj. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin,
3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By
Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. tiedot ja majoitussekä bussivaraukset, Mirja Stålnacke, 040-5344485 tai mirja49@
gmail.com.
Keskustanaiset
Suomen Keskustanaiset ry:n
edustajakokous. 2017
37. mennessä: p.010 315 2001 tai pia.hogberg@keskusta.fi
Etelä-Savo
Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7.
Retken aikana vierailemme mm.
Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan
ja Rakveren kaupunkeihin. varsinainen
edustajakokous Lahdessa 10.11.6. 040
7673419
kous ke 31.5. Suomen Keskustanaiset ry:n hallitus
Keski-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaan piiri, vuosikokous pe 5.5. Poliittista
tietämystä on nyt hyvä tilaisuus
lisätä pelaamalla. Kouluttajana Matias Ollila. Käsitellään lisäksi kuntavaalit ja maakuntavaalit 28.1.2018.
Lappi
Piiri. klo 18 Kellon Asukastuvalla, Kellontie 272
(Kellon Nuorisoseuran talo). Kokousta edeltää
avajaisjuhla klo 10.30. Lapsille saatavilla lisävuoteita. Kokouksessa käsitellään 14 § mukaiset
sääntömääräiset asiat. Lapin piiri ja Lapin keskustanaiset järjestävät järjestömatkan Leville 12.-13.5. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden
puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Paikalla kokouksessa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja
kansanedustaja Ari Torniainen.
Tärkeää. Vierailun päättää taidekierros Suomen
pankin tiloissa. Kokouksessa
käsitellään sääntömääräiset asiat.
Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää
tapahtumia ja toimintaa www.
pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta
Satakunta
Kymenlaakso
Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7.
Katso ilmoitus kohdasta Etelä-Savo
Karjala
Piiritoimisto, tavoitat meidät
seuraavista numeroista: tj Satu
Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj
Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten
tj Sonja Lautamatti 0440 336 588
(satakunta@keskustanuoret.fi).
Piiri, vuosikokous ti 9.5. Koulutukseen mahtuu
max 18 hlöä ja se järjestetään, jos
ilmoittautujia on väh.10 hlöä. 044-3122982. Tark. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä.
varaukset: pirkanmaa@keskusta.
fi ja piirin tj. klo 13 Ravintola Paltamon
Sydämessä. Tuiran py:n ylimääräinen
yleiskokous ke 10.5. alkaen ma, ti ja pe. Kokous alkaa
la 10.6. Esillä sääntömääräiset asiat sekä keskustelua Paltamon biotuotehdashankkeesta.
Alustajana Jukka Kantola Kaicell
Fibers Oy:stä.
Kajaani, Itä-Kajaanin py:n sääntömääräinen vuosikokous ma
8.5. Entä
heidän vaalipiirinsä. klo 18. Aluekokoukset klo 10. Käsitellään ajankohtaisia aiheita.
Oulu. Jaana Viilo, puh. Elina Suoranta p. 010 315 2000.
Keskustan Keski-Suomen piiri toteuttaa perinteisen kevätretken Helsinkiin ma 15.5. Geselliuksen, Lindgrenin
ja Saarisen ateljeekoti vie sinut
matkalle kansallisromantiikan
kultakauteen. klo 16 KN Lapin
piirin vuosikokous ja la 13.5. klo 18.30 alkaen Villa Elbassa, Kokkolassa. Ruokailu Hvitträskin ravintolassa, jonka jälkeen
opastettu kierros Urho Kekkosen
museossa Tamminiemessä. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Pakan hinta 10 euroa/kpl
+ postikulut. Ilmoittautumiset ma 8.5. Paikka: Ravintola
Rosso, Kauppakatu 21.
Piiri, sääntömääräinen vuosikokous ma 15.5. Ilmoittautuminen ja tarjoilu
17.30 alkaen
Oikaisu
Keskustan Etelä-Hämeen
piirikokousta käsitelleessä uutisessa (Suomenmaa
28.4.) oli virheellinen tieto. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös
sähköisesti.
Keski-Suomi
Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan
deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava.
7546676 sekä Vesaisten tj. Keskustanuorten tmj.
Toni Viljamaa p. Kaija
Väänänen. Mukana vpj Antti
Kurvinen.
Oulu. Matka sisältää
aamukahvin ja leivän, lounaan
ja iltapäiväkahvin sekä kuljetuksen. Retken ohjelma on vielä muotoutumassa ja sitä päivitetään piirin
kotisivujen tapahtumat-osioon.
Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset viim. Riistakatu 15 Iisalmi.
Avoinna klo 9-15.
Keskustanaiset, Pohjois-Savon
piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous Kuopion piiritoimistolla
Snellmaninkatu 37 ti 16.5. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 6.5. piiritoimistolle:
Pia Högberg, puh: 010 315 2001
tai sähköposti: pia.hogberg@keskusta.fi.
Keskustan Keski-Suomen piiri järjestää kokoustekniikka- ja
luottamushenkilökoulutuksen
la 13.5. Marja Nirkkonen
041 443 2092. Kaikki ovat tervetulleita mukaan!
Vesaiset, Vesaisten koko perheen kevätretki Tanhuvaaran uimalaan ja Olavinlinnaan 20.5. Valtakirjojen tarkastus kokouspaikalla la
10.6. Ilmoittautumiset ulla-riitta.
juuti@keskusta.fi tai puhelimitse
050-347 3556. Tilaukset p. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta.
juuti@keskusta.fi Lisätietoja: 050347 3556/Ulla-Riitta. 7.5. klo 18.
Kokouspaikkana toimii Lappeenrannan Kimpisen koulukeskuksen iso auditorio osoitteessa
Pohjolankatu 23. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräisten asioiden lisäksi maakuntavaaleja. Matkan hinta, sis.
kuljetus ja lounas: 50?/hlö. klo 11-16 piiritoimistolla
(Yliopistonkatu 17 B, Jyväskylä).
Koulutus on tarkoitettu etupäässä uusille kunnanvaltuutetuille ja
kokoustekniikka- ja puheenjohtajataitoja verestäville. Majoitusvaraukset
edustajakokoukseen piiritoimistojen kautta huhtikuun loppuun
mennessä. 0440-817373
sekä Keskustanaisten tmj. Rovaniemeltä. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2. Wanhan Teatterin (koulutuskeskus Salpaus), osoitteessa
Ståhlberginkatu 48. Sanna-Mari Talala 040 5919006, Keskustanuorten tj. 0408313775,
sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. klo 18 7th Floor, Yrjönkatu 15 A, Pori. Seuraa
Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai
Facebook: Satakunnan Keskusta.
Nähdään ja tavataan! Voit ottaa
yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut
mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio.
Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. klo klo 17. Ollaan yhteydessä.
Piiritoimisto: piirin tj Pauliina
Maukonen-Kärkkäinen p. klo 14
alkavaan Pessi ja Illusia -näytelmän ensi-iltaan. Avoinna sopimuksen mukaan.
Piiritoimisto on avoinna 1.3. Retken
aikana vierailemme Keskustan
puoluetoimistolla ja tutustumme myös maaseudun arkistoon.
Retken päävierailukohteemme on Suomen Pankki jossa Olli
Rehn pitää meille talousaiheisen
n. Esillä
vuosikokousasiat, maakuntavaalivalmistautuminen ja kuntayhtymien tehtävien täyttöperiatteet. 010
315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten Anne-Maria Perttula, puheenjohtaja p. klo 12 Hirsikampus, Pudasjärvi. Ke ja to vain
etukäteen sovitut tapaamiset.
Pori, kj:n sääntömääräinen vuosikokous ke 10.5. Koulutuksessa käsitellään myös uutta
kuntalakia keskeisiltä osin kunnallisen luottamushenkilön näkökulmasta. Hotellissa majoitus 2 hengen
huoneissa. klo
10 Keskustan Lapin piirin vuosikokous. Kokousilmoittautuminen ja kahvitarjoilu klo
17.30. Katja
Koivukoski 040 5338160.
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen
vuosikokous la 13.5. Suomen Keskustanaiset ry:n 36. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon
perjantai klo 12. Valtakirjantarkistus klo 17.15. Paluu Poriin alkuillasta. Lisätietoja facebookissa Itä-Savon
Vesaisten sivulla ja ilmoittautumiset ita-savo@vesaiset.fi
Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7.
Katso ilmoitus kohdasta Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tj Kimmo Valta p. Pe 12.5. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään
kuntavaalitulosta ja maakuntavaaleja.
Etelä-Pohjanmaa
Piiritoimisto, Palstailmoitukset
Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Kahvi
Café Adjutantissa. Hinnat vesaisten jäsenille: aikuiset
295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255?
ja alle 6v 95. Paikka Ristijärven kylätalo Pyrylä.Poliittisena
puhujana Suomen Keskustan varapj. Reitti: 10.30 Sulkavan matkahuolto, Pihlajalahti, 10.40 Mäntyrinteen pysäkki,
10.50 Kallislahden Teboil, 11.05
Savonlinnan matkahuolto, 11.20
Haapakallio, 11.35 Kerimäen linja-autoasema, 12.10 Savonranta,
12.20 Säimen, 12.35 Rönkönvaara, 14 Joensuu. puolen tunnin luennon. Kuljetus ja teatterilippu aikuiset 28?, alle 15v 20?/
hlö
Samalle kannalle asettuivat myös monet kuntiensa vaalitulosta puntaroineet puhujat.
Puheenvuoroissa tuli esille myös se,
ettei keskustan sanoma ollut kirkas.
Etenkin aivan vaalien alla kiehahtanut
sote-soppa sotki sitä.
Kuopiossa nähtiin valtakunnallinen
ilmiö eli vihreiden ryntäys, vaikkakin
keskusta saavutti suurimman puolueen
aseman.
. Vihreiden aatemaailma on hänen mukaansa
levinnyt Helsingin lattekuplasta muuallekin.
Kompensaatiopaketti jätti itäsavolaiset katkeriksi
Päivi Vento
Päivi Vento
Keskustan Itä-Savon piirikokouksessa
Anna Vauhkonen, Markku Tiihonen (vas.) ja Raimo
Tynkkynen vaihtoivat kuulumisia.
38
5.5.2017
keskustelu pyöri hallituksen puoliväliriihen myötä julkaistussa seutukunnan kompensaatiopaketissa. Piirikokoukseen paikalle ehättivät myös kansanedustajat Markku Rossi, Seppo Kääriäinen,
Elsi Katainen ja Katri Kulmuni sekä puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä.
Pohjois-Savon keskusta pui vaalitulosta
Soili Riepula
Kuntavaalituloksen ruodinta puhut-
Kuntavaalien jälkeen katseet ovat tam-
mikuun maakuntavaaleissa, joita varten
ehdokasasettelu on käynnistynyt.
Pohjois-Savossa pitäisi saada 104 ehdokasta. Keskustalainen vihreys ei kelpaa cityvihreille, Antti Kivelä tiesi. Lopullisen päätöksen ehdokkaista
tekee piirihallitus.
Soili Riepula
ti kovasti keskustan Pohjois-Savon piirin
vuosikokouksessa Suonenjoella.
Kokonaisuutena puolue säilytti asemansa maakunnan suurimpana puolueena, mutta yllättäviä takapakkeja tuli
vahvoissakin kunnissa.
??Ehdokasasettelu ratkaisee vaalituloksen, piirin puheenjohtaja Juha-Pekka
Rusanen tiivisti. Lähtökohtana on, että etusijalla ovat kunnallisvaaleissa ehdolla olleet.
Tätä kokouksessa kritisoi Rauno Kettunen.
Toiminnanjohtaja Kimmo Valta muistutti, että kuntavaaliehdokkaiden ensisijaisuus on puolueen taholta tullut ohjeistus. Hyvä, kun saamme nämä 30 aloituspaikkaa. Sipilä lupasi, että tulevien kompensaatioiden ansiosta asiat olisivat täällä
paremmalla tolalla kuin OKL:n aikana.
Pääministeriltä kaivattiin jonkinlaista ulostuloa asian tiimoilta.. Nyt kaikki tekemään työtä
sen eteen, että Savonlinna nähdään vetovoimaisena opiskelupaikkana ja tänne hakee runsaasti koulutuksesta kiinnostuneita.
Olli Österlund, kuten muutama
muukin puheenvuoron käyttänyt, kaivoi esiin pääministeri Juha Sipilän puheet.
. Keskustelun sävy oli katkera, paikoin kitkerä.
Puoliväliriihen tuloksia kokousväelle olivat Savonlinnassa selittämässä kansanedustaja Hanna Kosonen ja
puoluesihteeri Jouni Ovaska, jotka alleviivasivat, että Savonlinnan kohtalo
OKL:n menettämisen jälkeen kiinnosti
aidosti vain keskustaa.
Savonlinnassa toivottiin opettajakoulutuksen tilalle uusia aloituspaikkoja, yli kahta sataa, mutta saatiin 30
puurakentamisen aloituspaikkaa.
. Kenenkään on turhaa syyllistää
Hanna Kososta tai kompensaatioryhmäläisiä, koska tämä menee opetusministerin piikkiin, Jouni Matikainen ja
Heikki Sorjonen totesivat.
Esko Mielikäisen mielestä paikalliset ihmiset olivat ylioptimistisia, koska
kaikki tiesivät, kenen peukalon alla uudet koulutuksen aloituspaikat ovat.
Ammattikorkeakoulussa lehtorina
työskentelevä Sirpa Luukkainen ehdotti menneiden unohtamista.
2017
39. Se ei ole tapahtunut hetkessä,
vaan on pitkäjänteisen työn tulosta.
Kirsi Seppälä huolehti alhaisesta äänes-
tysprosentista.
Hänestä olisi keksittävä kannustimia,
joilla nuoret saataisiin vaaliuurnille.
Jari Tulokkaalla sellainen oli jo esiteltävänä: vanhempien vastuu siirtää äänestämisen perinnettä seuraavalle sukupolvelle.
Kansanedustaja Markku Pakkanen (oik.) Markku Korpelan ja Sari Lehtolan juttusilla.
Hän kertoi esimerkin perheestään, jossa
täysi-ikäinen tytär ei aikonut äänestää.
??Avasin hänelle lehden, ja näytin, että tästä listasta löytyvät meidän perheen
ehdokkaat, puhuja nauratti yleisöä.
Kokenut valtiomies Mikko Pesälä kan-
nusti joukkoja vakuuttamalla, että kyllä
keskusta maakuntavaaleissa pärjää.
??Maakuntahallintoon tarvitaan vahvaa keskustaa. Olisi haluttu pitää Joronen Etelä-Savossa, piirin
puheenjohtaja Kirsi Olkkonen kertoi
piirin ponnisteluista asian suhteen.
Omissa puheenvuoroissaan Ovaska ja
Leppä kertoivat hallituksen puoliväliriihen saavutuksista. On tehty täällä kaikki, mitä on voitu tehdä. Kokouksessa
Ikonen kertoi siitä, kuinka pettynyt on Joroisten
siirtämisestä osaksi Pohjois-Savon maakuntaa tulevassa
maakuntauudistuksessa.
Soili Riepula
Kyllä tämä vie pohjan pois kansan-
liikkeen uskottavuudelta, joroislainen keskustavaikuttaja Kaarlo Kinnunen kritisoi Joroisen siirtämistä Etelä-Savosta Pohjois-Savon maakuntaan
lakiehdotuksessa, joka odottaa vielä
eduskunnan siunausta.
Liitos liittyy maakuntauudistukseen.
Joroisten kohtalo kirvoitti kipakimmat puheenvuorot keskustan Etelä-Savon piirin vuosikokouksessa Pieksämäellä.
Niin puoluesihteeri Jouni Ovaska
kuin kansanedustaja Jari Leppäkin
saivat kuulla tiukkaa arvostelua siitä, kuinka keskustan kansanedustajat
ovat hoitaneet asiaa.
. Ketkä olivat kuntavaaleissa ehdolla, nyt heitä kysymään maakuntavaaleihin ja sen jälkeen etsimään lisää
muita ehdokkaita, kannusti kansanedustaja Markku Pakkanen keskustaväkeä
vaalityöhön.
5.5. Toivon, Katri, että pidät tästä
huolen, evästi Raimo Pakkanen paikalla
ollutta puolueen varapuheenjohtaja Katri Kulmunia.
Kulmuni pohti pitämässään poliittisessa katsauksessa puolueen huonoa menestystä kaupungeissa.
Hän ei nähnyt asiaa ratkaisemattomana, koska samanlaisia asioita ihmisten
mielessä liikkuu, oli asuinpaikkakunta
iso tai pieni, kuten palvelujen saatavuus.
??Olemme saaneet hyviä tuloksia esimerkiksi Oulussa, Kouvolassa ja Joensuussa. Olisi ollut tärkeää, että Joroinen
säilyy Etelä-Savon kuntana, Leppä totesi kantanaan.
. Tämän keissin hävisin, Leppä myönsi,
kun joroislainen keskustavaikuttaja
Martti Ikonen oli ilmaissut pettymyksensä Joroisten kohtalon osalta.
Leppä muistutti, että Joroisten valtuus-
ton enemmistö oli Pohjois-Savoon liittymisen kannalla.
Sitoutumattomien esiinmarssi edellisissä vaaleissa toi muutoksen pitäjän
politiikkaan.
Vaikka keskusta on
pääministeripuolue,
se on maakunnan
ykköspuolue.
. Se taistelu on hävitty. Aivan loistava tulos tehtiin Etelä-Savossa, Leppä hehkutti keskustan
kuntavaalimenestystä maakunnassa.
Vaikka keskustan on pääministeripuolue, se on maakunnan ykköspuolue.
Nuorten alhainen äänestysinto huoletti Kymenlaaksossa
Päivi Vento
Päivi Vento
Kymenlaaksolaiset pohtivat piirikoko-
uksesaan Miehikkälässä kuntavaaleissa
alisuoriutumiseen johtaneita syitä.
??Kaikki istuvat keskustan kansanedustajat on saatava ehdolle maakuntavaaleissa. Joroislaiset nyreissään Pohjois-Savoon liittämisestä
Soili Riepula
Joroislainen Martti Ikonen jututti puoluesihteeri Jouni
Ovaskaa ennen vuosikokouksen alkua. He tekivät myös kunnallisvaalitulosanalyysin.
. Oli aiheellinen puheenvuoro. Molemmat olivat
tyytyväisiä
Jari Laukkanen
Seija Turtiainen keskustan
eduskuntaryhmän pääsihteeriksi
la esimiehenä kuin keskustan ryhmäkansliassa, Turtiainen kommentoi valintaansa
Facebookissa.
Turtiainen on ollut eduskuntaryhmän
palveluksessa vuodesta 1990 alkaen.
Hän on ryhmän ensimmäinen naispääsihteeri.
Pääsihteeriyden ohella Turtiainen jatkaa
keskustan eduskuntaryhmän lakimiehenä.
Santeri Lampi
Keskustan eduskuntaryhmä on valinnut
Seija Turtiaisen eduskuntaryhmän pääsihteeriksi.
??Onnea on työskennellä työyhteisössä, jossa kaikki ovat erittäin ammattitaitoisia ja innostuneita työstään. Kummalla on Suomessa enemmän tilastollista elinikää jäljellä: näinä aikoina syntyneellä tyttölapsella vai poikalapsella?
7. Missä päin Suomea Luhanka sijaitsee?
6. Kenen Suomen presidentin alkuperäinen sukunimi oli Hellsten?
9. Mikä?
4. Mikä on lyhin juoksumatka, jolla Suomessa on juostu ulkoratojen maailmanennätys?
5
4
9
8
7
5
3
4
1
3
2
6
1
2
4
7
5
8
3
6
9
3
7
7
6
5
3
2
9
1
4
2
6
5
4
8
3
9 61 5
8 2
8
7 7
3 5 4
1 2
7 2 61
2 3
8 3 41
5 4 6 9
7
7 81 9 3
8 9
2 7 3
4
16 9 8
5 8
6
7
3
4 3 1 5
4
1
5
5
6
2
9
8
3
7
9
3
9
8
9
4
2
7
5
6
41
2
2
4
7
8
5
6
1
3
9
8
1
6
7
9
3
5
2
4
9
3
5
2
1
4
6
7
8
3
8
4
9
7
5
2
1
6
4
2
8
5
3
9
7
6
1
7
9
3
6
2
1
8
4
5
1
6
2
3
4
8
9
5
7
5
7
9
1
6
2
4
8
3
6
5
1
4
8
7
3
9
2. Minkä Euroopan valtion valtionpäämies
on suurherttua?
3. Suomen asukasluvultaan kahdeksan
pienintä kuntaa sijaitsevat Ahvenanmaalla. Sitä paitsi kaikki ovat hyviä tyyppejä ja kivoja ihmisiä. Mantereen kunnista Luhanka on pienin
asukasmäärältään, vuodenvaihteessa 756
5
9
8
7
3
4
1
2
6
1
2
4
5
8
6
9
3
7
7
6
3
9
1
2
5
4
8
9
3
1
2
5
7
8
6
4
6
5
7
8
4
1
2
9
3
8
4
2
3
6
9
7
5
1
2
7
6
1
9
3
4
8
5
4
1
5
6
2
8
3
7
9
3
8
9
4
7
5
6
1
2
3
1 5 4 6 9
7
6
1
8
9
2
3
9
1
1 5
2
8 4
5.5.2017
1) Yhdysvallat, presidentti Wilson julisti sen 1914
kansalliseksi juhlapäiväksi; Suomessa päivää vietettiin ensimmäisen kerran Alavieskassa 1918, levisi nopeasti, 2) tytöllä, keskimäärin tyttöjen eliniän
odote on 5?6 vuotta enemmän kuin pojilla, yli 84
vuotta . 1400-luvulle saakka se oli ainoa makeutusaine. Äitienpäivää vietetään toukokuun toisena sunnuntaina. Voisiko missään olla helpompaa ol-
Shutterstock
Tietotesti
?
7 9
9
8 2
5
8
4
7
5
5
8
6
3
1 5 4 6 9
7
6
1
8
9
2
3
2
9
1
8 4
1 5
???
Missä sijaitsee Dalmatia, josta dalmatiankoirarotu on saanut nimensä?
1. Minkä nimen intiaanit antoivat junille
Villissä Lännessä?
2. Kun Neuvostoliitto vielä oli valtiona olemassa, mihin neuvostotasavaltaan yhä otsikoissa oleva Krimin niemimaa kuului?
8. Mistä maasta äitienpäivän vietto sai alkunsa 1900-luvun alussa?
asukasta ja sijoitus 305:s. vajaat 80 vuotta, 3) Ukrainan sosialistinen
neuvostotasavalta, 4) Juho Kusti Paasikivi (1870?
1956), vuoteen 1887 saakka Johan Gustaf Hellsten,
5) Keski-Suomessa Päijänteen itä- , Jyväskylän etelä- ja Joutsan länsipuolella, 6) rautahevonen, 7) Luxemburg, 8) hunaja, 9) nykyisessä Kroatiassa, 10)
100 m, Australian Marjorie Jackson voitti olympiakultaa Helsingissä 1952 uudella ME-ajalla 11,5.
2
4
7
8
5
6
1
3
9
8
1
6
7
9
3
5
2
4
9
3
5
2
1
4
6
7
8
3
8
4
9
7
5
2
1
6
1
6
2
3
4
8
9
5
7
5
7
9
1
6
2
4
8
3
6
5
1
4
8
7
3
9
2
4
2
8
5
3
9
7
6
1
7
9
3
6
2
1
8
4
5
5
2
3 4
8
7 9
6
9
3
1
8
4
6 7 3
3
40
10. Missä sijaitsee Dalmatia, josta dalmatiankoirarotu on saanut nimensä?
5. Ihminen on syönyt sitä yli 15 000 vuotta
Lataa Suomenmaan
ilmainen uutissovellus
Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja
blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
5.5. 2017
41
Kriitikko pyytää melkein anteeksi, että taideteos kuvaa maaseutua ja on siitä huolimatta hyvä.
Edistyksen kieli on vasemmistolaisen retoriikan hallussa.
Tilanne on hassu, koska juuri vasemmiston aatepohja on jo
kuopatussa sosialismissa.
Toivon, että näen aamun, jona kriitikko pyytää anteeksi,
että joutuu kehumaan taideteosta, vaikka se on Ylen tuottama.
?Nyt on helvetti irti?, kirjoitti eräs näyttelijä, kun kuuli, että Sampo Terhosta tulee kulttuuriministeri. Ottakaamme malka pois omasta silmästänne ennen
kuin ryhdymme ottamaan rikkaa vihervassarin silmästä.
Perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat hyvin kielteisesti nykyiseen korkeakulttuuriin. Aikaa on vähän, kaksi vuotta. Jopa niin, että osa haluaisi lopettaa sen tukemisen. Kaikenkarvaiset ?oikeudet?, tasa-arvot ja poliittiset korrektiudet eivät kuulosta
ideologialta, vaikka ne myös sitä ovat.
Sen sijaan keskustalaiset ja oikeistolaiset arvot, perussuomalaisista puhumatta, on saatu kuulostamaan menneisyyden ideologioilta. niin kuin persuja Kalevalasta.
Keskustan kulttuuritahto on hahmotonta. Kansan kannatus ei riitä, tukena on oltava kansan arvoja tulkitseva älymystö.
Oleellisinta vasemmiston kulttuurihegemoniassa on, et-
tä vasemmisto ja vihreät ovat omineet modernisaation arvot yleisiksi edistyksen arvoiksi. Kun kokoomus suosii kulttuuria, se suosii laatua. Nyt
?sinun täytyy astua johtoon. niin kuin taistolaiset, aikansa
taitavat strategit, lauloivat.
42
5.5.2017
Jos hallituspuolueiden on jotakin kahtena viime vuotena ollut pakko huomata, se on kulttuurin, sitä tukevan median ja älymystön merkitys. Se voisi olla
kesäteatteria, kirkkomusiikkia, ite-taidetta tai perinnettä
uudistavaa puuarkkitehtuuria.
Kuten sanottu, nyt meillä on perussuomalainen kulttuu-
riministeri. Sitä kun Soile Isokoski laulaa Santtu-Matias Rouvalin johtaessa orkesteria.
Keskustalaista suhtautumista kulttuuriin on vaikeampi
kiteyttää. Sen järki ja argumentaatio ovat tipotiessään, se etsii pelastusta uusista puoluejohtajista, kun muuta ei ole.
Nyt on siis hyvä aika toimia.
Kirjoittaja on esseisti, kirjailija ja kolumnisti.. vieraskolumni
matti mäkelä
Miksi kulttuuri jäi vasemmistolle?
Sampo Terhosta tuli kulttuuriministeri, on aika esittää pe-
ruskysymys. Eli siis demokraattinen hallitus oli nimittänyt ministerin.
Lauseesta näkyy, että maailman nopean muutoksen
vuoksi kulttuurivasemmisto on hädässä, joukkosieluisuuden paniikissa. Miksi kulttuuri, sen rahanjako, retoriikka, koko
hegemonia on jäänyt niin totaalisesti vasemmiston käsiin?
Kulttuuri ei ole sama kuin puoluepolitiikka, mutta kansan
enemmistön edustajien eli hallituspuolueiden katsottava
peiliin. Kuitenkin he kuuntelevat
mielellään, kun Jorma Hynninen laulaa Veteraanin iltahuutoa kuoron kanssa.
Kysymys on sisällöstä. Mitä pitää tehdä?
Enää ei auta huutelu eikä kulttuurin pilkkaaminen. Aikanaan kulttuuritilaisuuksien
järjestäjät ihmettelivät, miksi miehet eivät tule matineoihin, joissa heidät illasta iltaan haukuttiin.
Kokoomukselle kulttuuri ei ole tähdellistä, talous on.
Osittain tässäkin on kyse kulttuurin sisällöstä. Se ei ole enää tanhujen kannatusta, vaikka heitä
siitä kliseisesti pilkataan
Hämäräperäiseen menneisyyteeni kuuluu laillinen paritus. Miehellä ei muuten mitään väliä,
kunhan oli könsikäs ja mahtui Seppälän slim-pukuihin.
Nyt aikuisena miehenä ei omasta ulkonäöstään jaksa huolestua. Mitä
vikaa hauskoissa naisissa?
Nämä ovat herkkiä asioita. Nainen ei löytänyt
seuraa, poliisi ei löytänyt meitä.
Totta kai tuollaiseen lauantai-iltapäivän ohjelmaan soitti
paljon häiriköitä. Vai ovatko nämä kaikki medianomeja,
joista vanhalla sedällä ei tarvitse olla niin korkeaa käsitystä.
Joku jossain kuitenkin opettaa, että sen käden, joka jää
mikrofonista vapaaksi, sen täytyy viuhua koko ajan. Hesarin viime viikolla
julkaiseman tutkimuksen mukaan mies voi olla viehättävä
vaikka olisi rumakin. Kunhan on oivaltava.
Niinpä. Ei ole!
Kauneus on katsojan silmissä, samoin rumuus. Toki täytyy olla puhdas, mutta muuten ihan
normaalisti. Päätoimittaja huusi, että oikeuteen joudutaan
homoseksuaalisuuteen yllyttämisestä. Pelottaa, että raportti katkeaa siihen, että raportoija lähtee lentoon. -juttuihin, joita
lehtiin suolletaan. Se huumorintajukin, se aiheuttaa usein myötähäpeää. 2017
43. Joskus soittaneesta humppaullasta oli alkoholin käyttökin aivan sama.
Mitä vikaa
hauskoissa
naisissa?
Siinä tutkimuksessa oltiin sitä mieltä, että huumorintaju,
älykkyydestä puhumattakaan, on naisille rasitukseksi. Mutta suosittu se oli, ja perusjuttuja opin.
Mies (kuin mies) kyllä kelpaa, jos on tumma ja huumorintajuinen. Tanssitaito ja oma auto tavatonta plussaa. Annoin
tilaisuuden. Pakina
Tumma ja huumorintajuinen
Miehillä on tutkitusti helpompaa. Vedin muutaman vuoden paikallisradiossa
Rehvit-ohjelmaa. Kuinka monta onnellista ja tasapainoista entistä missiä tunnetaan?
Nuorempana kirpaisi kun haaveilevat naistoimittajat kirjoittivat ?komistuksista?. Saatoin siellä yhteen miehiä ja naisia.
Kerran oli tilanne, jossa nainen haki naisseuraa. Voi voi, kyllä siellä journalismikoulutusta pannaan halvalla. Katsokaapa.
Niin, jos on vaalea ja keskimittaista pienempi eikä ole
stand up -koomikko ja asuu vielä maalla, niin onko automaattisesti epäviehättävä. Toivon, että ihmiset eivät usko näihin ?tällaisista ihmisistä pidetään. Ei ole! Jos on nainen ja hauska,
niin onko luotaantyöntävä. Kunhan on hyvät jutut. Rumuus on
ehkä este missikilpailuihin, mikä on ihmiselle vain siunaukseksi. Kannattaa olla ruma ja tavallinen.
Jari Nenonen
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
toimituspäällikkö
Katariina Lankinen 044 7370 320
Ulkoasupäällikko
Mikko Eronen 041 4539 554
Verkkouutispäälliköt
Henna Lammi perhevapaalla
Samuli Nissilä 044 7370 261
journalistinen taittaja
Samuli Vänttilä 044 7370 244
Toimittajat
Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640
Annukka Kaarela opintovapaalla
Eeva kärkkäinen 040 1492 201
santeri Lampi 044 7370 315
Risto Luodonpää 040 8201 781
Anja Manninen 044 7370 381
Pentti Manninen 040 5709 400
Pauliina Pohjala 050 5450 915
Pekka Pohjolainen 040 5357 674
Pirkko Wilén 044 7370 238
vakituinen avustaja
timo laaninen 040 8326 106
Valokuvaajat
Jari Laukkanen 044 5966 879
Maria Seppälä 044 7370 386
GRAAFIKKO
KIRSI ERVASTI perhevapaalla
sanna järvelin 044 7370 327
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52,
90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy
Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi
Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588
5.5
/ 5 kk
ZZZ VXRPHQPDD . í 7LODDMDSDOYHOX . ?Jospa juhannuksena vähän lämpenisi?
Hyödynnä jäätävä kesätarjous 35