14 JENNI-JUULIA tuo taiteellaan epäkohtia näkyväksi s. 8 PARHAAT VINKIT LUKEMISEN TUEKSI S. 24. Asiattomuus voi selvitä vasta jälkikäteen s. 3 / KESÄ-HEINÄKUU 2024 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA SAAKO VAMMAISELTA KYSYÄ MITÄ VAIN. 12 VAMMAINEN SANKARITAR HURMAA Kaisa Viitalan romaanissa s
Pinja Eskola Odotetulla opintomatkalla Englannissa. Iloitsen nykynuorten puolesta, jotka kasvavat keskellä realistisempaa vammaiskuvastoa: vamma vaikuttaa elämään, muttei määritä sitä. s. 6 Askeleen lähempänä Uusi laki tulee voimaan tammikuussa 2025. VAKIOT 33 Kirjavinkki 34 Leffafriikki 35 Ruudussa 35 Välinevinkki 36 Apurahafoorumi 40 Pähkinöitä 43 Jaloittelua. 26 Vahdinvaihto Tukilinjassa Iris Tenhunen veti Tukilinja-lehteä 28 vuotta. Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. s. s. 7 7 kysymystä vammaispalvelulaista Vastaajana Vammaisfoorumin puheenjohtaja Veera Florica-Rajala. TOIMITUKSELTA Olen tutkaillut vuosia vammaisuuden mediarepresentaatioita. 12 Mitä on lupa kysyä. Medialla on vaikutusta siihen, miten näemme itsemme ja muut. s. Ruudussa-poimintani löydät sivulta 35. 21 Tulilinjalla Kolumnivuorossa Aleksis Salusjärvi. 29 Hyvän mielen resepti Tukiyhdistys Karvisen kesäinen savulohipasta. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 4 Valokeilassa Googlen inkluusiomokat ja muita näkyviä ilmiöitä. 18 Tohtorin hattu Kunniatohtori Russ Palmer ja haptiisit. 30 Tukilinja siirtyy digiaikaan Esittelyssä uusi päätoimittaja Jaana Vainio. s. Riemuitsen, sillä yhä useampi vammaisen näyttelijän esittämä hahmo löytää tiensä ruudulle ja valkokankaalle. s. 24 Tukea lukemiselle Nykyisin lukemiseen on tarjolla useita apuvälineitä. s. s. 28. 17 Empaattinen joukkuepelaaja Apuraha pelisähköpyörätuolin kunnostamiseen. Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T YHTEISKUNTA s. Päätoimittaja Jaana Vainio (jaana.vainio@tukilinja.fi) Toimitusneuvosto Pinja Eskola, Sanni Purhonen, Heini Saraste, Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Aikakausmedian jäsen. 38 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja helmi-maaliskuussa 2024. vuosikerta Ilmestyy 6 kertaa / vuosi ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva: Jussi Helttunen TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 3/2024 22 s. s. 8 Epäkohdista taiteen keinoin Taiteilija tekee vammaisalan ongelmia näkyvämmäksi. Vammaiset ihmiset törmäävät usein asiattomiin kysymyksiin. s. 09–4155 1502 ma-pe klo 9–11 ja 12–14 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 48 e 6 kk 58 e 1 v ja kesto 108 e Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. TUKIKOHTEET s. IHMISET s. s. Lapsuuteni kurjuuskuvaukset vammaisuudesta olivat omiaan luomaan kelpaamattomuudentunnetta – eivätkä X-menin Xavierin kaltaiset superhahmot auttaneet. 22 Kielimatka Englantiin Apuraha mahdollisti odotetun reissun. Samat ongelmat toistuvat vuosi vuodelta, mutta kehitys on nähtävissä. 14 Vammainen sankaritar hurmaa Kaisa Viitalan romaani on lukijoiden suosikki. s. s. 3 Pääkirjoitus s. 32 Tukipointti Merkityksellistä toimintaa tukemassa. Tukilinja-lehti työllistää toimintarajoitteisia ihmisiä myös lehden omassa tuotantoprosessissa toimittajina, kuvaajina ja kuvittajina
Vielä poikkeuksellisempaa on, että sen perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja on vielä tässä vaiheessa mukana toiminnassa. MOLEMMAT OVAT vuosien varrella tuoneet aktiivisesti omalla sarallaan esiin vammaisiin ihmisiin kohdistuvia epäkohtia. Niinpä kirjoitin tähänkin lehteen kaksi juttua, joihin haastattelin lehden perustajan Iris Tenhusen lisäksi vammaispoliittista taidetta tekevää Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosta (s.8). Etenkin kun toimenkuvaan on kuulunut vuosien varrella paljon muutakin ja hänellä on ollut näppinsä pelissä apurahatoiminnassakin, kuten sivulta 26 alkavasta jutusta selviää. Ei ole esimerkiksi oikein, jos taiteilija joutuu käyttämään saamaansa apurahaa halutessaan näyttelynsä olevan mahdollisimman saavutettava. Jaana Vainio, päätoimittaja jaana.vainio@tukilinja.fi Uusi suunta, vanhat juuret K U V A : M IK A L E V Ä L A M P I. OLEN AINA uskonut, että uuteen lehteen ja alaan pääsee parhaiten sisälle kirjoittamalla. Tunnustankin, että minua jännittää. Olikin kiinnostavaa kuulla heiltä, mitkä asiat ovat menneet parempaan suuntaan ja mitkä seikat kaipaisivat vielä huomiota. Edeltäjäni Iris Tenhunen on tehnyt ihailtavaa työtä lehden parissa. Arvostan sitä, että lehti työllistää myös toimintarajoitteisia ja kertoo, millaisia ilon hetkiä myönnetyt apurahat saajilleen mahdollistavat. VAIKKA OLEN pitkän linjan toimittaja ja ehtinyt urani aikana olla paitsi monenlaisissa lehdissä myös vaihtelevissa tehtävissä, on tämä ensimmäinen kerta, kun käyntikortissani lukee päätoimittaja. Vaikka molempiin asioihin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota, riittää työsarkaa edelleen. On hienoa päästä tekemään näin pitkän historian omaavaa lehteä. Yhdenvertaisuus on kunnioitettava tavoite, mutta vaatii konkreettisia muutoksia. Mutta ennen kaikkea olen erittäin innoissani. Toivonkin, että yhä useampi taho muistaisi ihmisten tarpeiden erilaisuuden. Tukilinjassa näin kuitenkin on. ESILLE NOUSIVAT muun muassa saavutettavuus ja esteettömyys. LÄHES KOLME vuosikymmentä on kunnioitettava ja harvinainen ikä lehdelle kuin lehdelle. Kun haastattelee alan ihmisiä, saa helposti paljon hyödyllistä tietoa jatkoakin ajatellen. Tukilinja 3/2024 3 SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8.2024 On hienoa päästä tekemään Tukilinja-lehteä
K U V A L E H T IK U V A 4 Tukilinja 3/2024 Taidetta vammaisuudesta Maailman suurimmassa taidetapahtumasa, Venetsian biennaalissa, nähdään 20.4.–24.11.2024 kolmen suomalaisen, yhteiskunnallisesti kantaaottavan taiteilijan teoksia. Esillä on myös videoteos, jossa vammaiset ottavat ohjat, sekä katossa voltteja heittävä pyörätuoli. Sen rokkaavaa, räväkkää kampanjavideota on kehuttu instant-klassikoksi. VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Oleta, että pystyn! Assume That I Can (Oleta että pystyn) on kansainvälisenä yhteistyönä tuotettu räväkkä asennekampanja Downin oirehtymään liittyvästä vähättelystä. Festivaalilla nähtiin kesällä ensi-iltaan tuleva elokuva Ezra, jossa Golbergilla on sivuosa. Yksi heistä on Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen, jolla on synnynnäinen luustonhauraus. Siitä on hyvänä esimerkkinä hänen tokaisunsa maaliskuisessa konsertissa Los Angelesissa. Mukana on kriitikko Sini Mononen, joka on kirjoittanut taiteen tehtävästä yhteiskunnassa. Video loppuu vetoomukseen: ”Sinun oletuksestasi tulee todellisuutta. Tallenne on tekstitetty ja tulkattu viittomakielelle.. Taiteilija haluaa teoksillaan edistää ajattelua, jossa vammaisia lakataan kuntouttamasta muiden kaltaisiksi ja hyväksytään se, että ihmisillä on rajoitteita toimintakyvyssään. ReelAbilities-elokuvafestivaalin kertomalla omasta tiestään dysleksian eli lukivaikeuden kanssa. Siinä näkövammainen kuvataiteilija Maarit Hedman keskustelee taiteilija Anu Haapasen kanssa heidän yhteistyöstään ja vammaisten taiteilijoiden tilanteesta Suomessa. Näkövammaisista kuunnelmien harrastajista koostunut raati kiitti hänen ääni-ilmaisuaan vivahteikkaaksi ja syvästi eläytyväksi. Whoopilla dysleksia Yhdysvaltalainen mediavaikuttaja ja näyttelijä Whoopi Goldberg avasi 11.4. Mihin oikein pyrit tuolla istumisella?” Tarkemmin katsomalla laulaja huomasi pyörätuolin ja tokaisi: ”Ai, okei. Wallinheimo-Heimosen haastattelu löytyy sivulta 8. Biennaalissa nähdään hänen kimalteleva tekstiiliteoksensa, jossa hän kuvaa vammaisten ihmisten torjunnan kokemuksia. Vuoden kuunnelmatekijänä raati palkitsi näyttelijä Leena Uotilan roolityöstään kuunnelmassa Rakkauden hullu Don Quijote. TAIDEKESKUSTELU EMMASSA Espoon modernin taiteen museo Emman nettisivuillta löytyy tallenne marraskuussa käydystä Emma Talks -sarjaan kuuluvasta keskustelusta. Madonna vaati koko yleisöä nousemaan seisaalleen. Kun joku eturivissä yhä istui, hän hermostui: ”Mitä sinä siellä vielä istut. MADONNALTA LIPSAHTI Supertähti Madonnan, 65, Celebration-konserttikiertue viivästyi hänen sairastettuaan vakavan bakteeri-infektion, ja kiertuetta on sittemmin moitittu hieman ilottomaksi. Hänen ajatuksiinsa voi tutustua myös Yle Areenassa Kulttuuricocktail-ohjelmassa, jossa hän keskustelee toisen aktivistin, taiteilija-tutkija Aku Meriläisen kanssa. Poliittisesti epäkorrektia, sori siitä. Olen iloinen, että olet täällä.” Madonna sai vastaanottaa käytöksestään somessa värikästä kommentointia. Oleta että pystyn, niin ehkä se onnistuu.” Kampanjavideo löytyy YouTubesta. LEENA UOTILA PALKITTIIN Sokeiden kuunnelmaraati palkitsi vuoden 2023 parhaana kotimaisena kuunnelmana Merja Maijasen käsikirjoittaman ja ohjaaman kuunnelman Tuntematon numero, jonka aiheena on pako väkivaltaisesta suhteesta. Madison Tevlin, nuori näyttelijä jolla itsellään on downin oireyhtymä, esittelee videolla tilanteita, joissa kehitysvammaisia nuoria väheksytään: ei myydä drinkkiä baarissa, ei opeteta lyömään kovaa nyrkkeilytreeneissä, ei rohkaista asumaan itsenäisesti eikä uskota nuoren kiinnostuvan lastenloruja vaativammista kirjoista. ”Minulle se ei ole koskaan ollut häpeän aihe, mutta oli turhauttavaa joutua koulussa osallistumaan opetukseen, koska aivoni käsittelivät tietoa eri tavalla.” Hän kertoi hyvän kuulomuistinsa auttaneen kuitenkin paljon. Se kertoo stand-up-koomikosta, jolla on autismikirjoon kuuluva poika
Autismin kirjo on nyt mediassa selvästi in! GOOGLEN INKLUUSIOMOKAT Aina ei mene putkeen. Tukilinja 3/2024 5 Topi Borg – tyylikäs julkkis ”Älä pelkää, että julkisuus tuhoaa elämäsi”, neuvoi Topi Borg henkilöitä, jotka harkitsivat tv-sarjan Kirjolla toiselle kaudelle pyrkimistä. Matkan varrelta löytyy myös tietoa ja tehtäviä kohteista. REIPPAILUA TURKU TUTUKSI Tänä kesänä voi tutustua Turun keskeisiin nähtävyyksiin helposti nostaen samalla kuntoaan. Hallille luvattiin viittomakielinen tulkki, jota hän ei koskaan saanut. Joulukuussa 2023 Hall haastoi työntantajansa syrjinnästä oikeuteen. Ymmärsin, että jatkuvat huoleni siitä, mitä ihmiset minusta ajattelevat, olivat erittäin turhia.” Syksyllä tuli kutsu Linnan juhliin, joissa tyylikäs Borg oli yksi kuvatuimpia ja sanavalmiimpia vieraita. Ylen uutisessa (25.8.2023) hän kertoi saaneensa suositussa ohjelmassa esiintymisestä itseluottamusta.”Olen nyt rohkeampi, ulospäinsuuntautuneempi ja oma-aloitteisempi. Video löytyy YouTubesta. Kävelyopasteet löytyvät nettisivuilta kulttuurin ja liikunnan osiosta. Reitin kävi huhtikuussa testaamassa tubettaja Jykke57. Halikonlahden pidempi 3,3 km polku ei sovellu yksin pyörätuolilla kulkevalle, mutta onnistunee kyllä lastenvaunuja työntäville. LINTUPOLULLE SALOSSA Satamakadulta aivan Salon keskustasta pääsee nyt Salonjoen vartta uuden, esteettömän ulkoilureitin kautta suoraan Halikonlahden lintupolulle. Kun Google vuonna 2020 lakkautti suositun Sojourn-projektin, jossa henkilöstöä ohjattiin luopumaan rasistisista ennakkoluuloista, tuloksena oli mielenosoituksia. Vuodesta 2018 alkaen niitä on karsittu. ”Ei paljon avustuksia tarvita, tasamaata!”, hän ihasteli. Yhtään ohjelmaa ei tuotantoon ole saatu. Kaupungin nettisivuilta tulostettavat selkokieliset reittiopasteet karttoineen ohjaavat viidelle eri nähtävyysreitille. Google esiintyi aikaisemmin ennakkoluulottomana työnantajana perustamalla yhdenvertaista työllistymistä edistäviä projekteja. Sen mukaan ylhäältä ohjattu tuotantotapa ei sovi sen katsojalukuihin perustuvaan toimintamalliin. Siellä on tarjolla on 1,9 km polku esteettömine lintutorneineen. Varsinkin muuttoaikoina lintulajeja löytyy lahdelta runsaasti. Hoito paljastui eristykseksi tyhjään huoneeseen, usein nälkäisenä, ja lyhytaikaiseksi tarkoitettu laitosjakso saattoi venyä monivuotiseksi. NETFLIX VETÄYTYI VAMMAISPROJEKTISTA Kolme vuotta sitten BBC ja Netflix julkistivat viisivuotiseksi tarkoitetun yhteistyöprojektin vammaisuutta kuvaavien ohjelmien tuottamisessa. Ohjelmassa kerrottiin myös poliisin tutkivan asiakkaiden pahoinpitelyjä suureen Rinnekodit-ketjuun kuuluvassa espoolaisessa yksikössä, sekä koko ketjuun kohdistuneista huoli-ilmoituksista ja kanteluista. Tammikuussa Kirjolla palkittiin vuoden parhaana tv-ohjelmana ja Levyraadissakin Borg on nähty. Samana vuonna Google palkkasi kuuron, mustan työntekijän Jalon Hallin moderoimaan YouTube-videoita, ja esitteli häntä ahkerasti yhtiön somejulkaisuissa. Vammaisjärjestöt vaativat nyt laitoshoidossa oleville yhdenvertaisuutta lain edessä ja vammaisasiavaltuutetun viran perustamista. Netflix irtautui juuri toisesta vammaisuuteen liittyvästä ohjelmaprojektista. BBC ei vammaisaiheita kuitenkaan hylkää: siltä on valmistumassa komediasarja We Might Regret This (kuvassa), jossa kerrotaan kanadalaisen pyörätuolin käyttäjän muutosta Lontooseen.. Tänä keväänä neurokirjon maailmaan tutustuminen on jatkunut erinomaisessa dokumentissa Neurotyypit sekä tv-sarjan erikoisjaksossa Kirjolla: Mitä heille kuuluu nyt. Tekstit ovat selkosuomeksi ja soveltuvat niin kieltä opetteleville kuin muistakin syistä selkokieltä tarvitseville. MOT HAASTOI KEHITYSVAMMAHUOLLON Viime vuonna lakkautettu kuntayhtymä Eteva oli Suomen suurimpia kehitysvammapalvelujen tuottajia. MOT-ohjelmassa Laitosten unohdetut lapset paljastui, että sen yksiköistä löytyi valvonnassa monia ongelmia etenkin haastavalla käytöksellä reagoineiden kehitysvammaisten, autististen nuorten kohtelussa
Vammaisjärjestöjen taholta painotettiin Tuokon mukaan laajasti tarvetta säilyttää vammaispalvelulaki vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina. “Tämä anominen aiheuttaisi hallinnollista työtä ja odotusta.” Autismiliittoa puolestaan huolettaa väliinputoajat, kuten autismikirjon henkilöt, joilla ei ole kehitysvammaa. Valjakan mukaan ongelmalliseksi nousee myös se, ettei palveluiden todellista saatavuutta eikä maksua tai maksuttomuutta oteta huomioon päätettäessä minkä lain piiristä asiakas saa palvelut. Häntä kuitenkin huolestuttaa se, että vammaiset voisivat joutua itse anomaan ensisijaisiin lakeihin pohjautuvien palveluiden maksujen alentamista. Osana tätä säädetään selkeästi siitä, että asiakkaan edun arvioimiseen ei vaikuttaisi se, olisivatko palvelut asiakkaalle maksullisia tai kuinka suuri asiakasmaksu mahdollisesti olisi.” Järjestöillä yhä huolta Lausuntokierros on vielä kesken lehden mennessä painoon, mutta järjestöt valmistautuvat jo antamaan lausuntonsa. Voimaantulon kustannukset Lain kustannusvaikutusarviot säilyvät jokseenkin ennallaan: voimaantulo lisää hyvinvointialueiden kustannuksia vuonna 2025 24,8 miljoonaa euroa, vuonna 2026 31,2 miljoonaa euroa, vuonna 2027 37,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2028 29,4 miljoonaa euroa. Lisäksi varmistetaan, että laissa tarkoitettuja palveluita 6 Tukilinja 3/2024 Laki tulee voimaan tammikuusta 2025 alkaen.. Sosiaalija terveysministeriön tämänhetkisen arvion mukaan hallitus esittelee soveltamisalan tarkentamista koskevan lakiesityksen eduskunnalle viikolla 39. “Soveltamisalan tarkentamista koskevassa lainvalmistelussa on kuultu laajasti sidosryhmiä, mukaan lukien vammaisjärjestöjä ja muita asiakasjärjestöjä”, Tuokko kertoo. PÄÄMINISTERI PETTERI ORPON (kok.) hallituksen päätös vammaispalvelulain aikalisästä sai viime vuonna ristiriitaisen vastaanoton järjestökentältä. “Uudessa vammaispalvelulaissa ei ole ikärajoitusta, mikä on hyvä asia”, toteaa toiminnanjohtaja Juha Lappalainen Suomen CP-liitosta. Uusi laki tulee voimaan tammikuusta 2025 alkaen. Korostetiin, että vammaispalvelulailla ei tule paikata muun palvelujärjestelmän puutteita.” Ikääntymisrajausta ei lisätä Vammaispalvelulain tarkentamista koskeva esitys saatiin lausuntokierrokselle 12. Monet heistä eivät saa tarpeitaan vastaavia palveluja yleisen sosiaalihuoltolain perusteella, mutta heille ei myönnetä myöskään nykyisen vammaispalvelulain mukaisia palveluja “Tarkentamisesitys herättää suuren huolen väliinputoamistilanteiden jatkumisesta ja palveluiden heikentymisestä. “Muutamat järjestöt katsoivat, että soveltamisalaa tulee selkeyttää. Myönteistä kuitenkin on, että sosiaalinen toimintarajoite huomioidaan yhtenä toimintakyvyn osa-alueena ja sitä avataan tarkemmin lain perusteluissa”, toteaa vaikuttamistoiminnan asiantuntija Sari Valjakka. Vammaispalvelulain mukaisten palveluiden piirissä on STM:n arvion mukaan noin 2–3 prosenttia väestöstä. “Tärkeänä pidettiin, että vammainen henkilö saisi iäkkäänäkin vammaispalveluita ja että iäkkäänä vammautunut henkilö saisi myös tarpeensa mukaiset vammaispalvelut. “Jos soveltamisalan tarkentamista koskevaa lakiesitystä ei hyväksytä eduskunnassa, uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.1.2025 sellaisena kuin se vahvistettiin keväällä 2023”, Tuokko toteaa. Maksut voivat olla näissä korkeampia kuin vammaispalvelulain mukaisissa palveluissa. Uusi laki askeleen lähempänä Vammaispalvelulain tarkentamisesityksessä todetaan, että esimerkiksi ikääntymisrajausta ei lakiin lisätä. Uuden lain voimaantuloa odottelee siis noin 130 000–140 000 henkilöä. “Näitä jo olemassa periaatteita vahvistetaan ja selkeytetään. Tarkentamisesityksessä todetaan, että ikääntymisrajausta ei lakiin lisätä. huhtikuuta. Esityksessä korostetaan vahvasti yleislakien mukaisia palveluja, joiden saatavuudessa on nykytilanteessakin suuria ongelmia, ja jotka eivät ole kaikille autismikirjon henkilöille riittäviä eivätkä sopivia. TEKSTI Elise Tykkyläinen otettaisiin käyttöön vain, jos mikään muu ensisijaisesti sovellettavissa oleva laki ei takaisi vammaiselle henkilölle riittäviä palveluita. Tämänhetkisen arvion mukaan hallitus esittelee soveltamisalan tarkentamista koskevan lakiesityksen eduskunnalle viikolla 39. Useat järjestöt kannattivat soveltamisalan säilyttämistä sellaisena kuin se on hyväksytyssä laissa”, kertoo STM:n erityisasiantuntija Kaarina Tuokko. “Koska asiakkaat tarvitsevat palvelunsa joka tapauksessa, vaarana on, että korkeiden kustannusten kertyminen esimerkiksi lastensuojelun sijoituksista ja muista raskaista ja kalliista palveluista jatkuisi edelleen inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.” Tuokon mukaan soveltamisalan tarkentamista koskevassa esityksessä ei ole tarkoitus muuttaa niin sanottujen väliinputoajien asemaa suhteessa hyväksyttyyn vammaispalvelulakiin
Esimerkiksi vammaisten osallistaminen on sanana keskeinen YK:n sopimuksessa ja sen kapea kuvaileminen ‘välttämättömänä apuna’ tai ‘tukena’ on suppea. Oliko ikääntymisrajauksen poistaminen mielestäsi perusteltua. Puheenjohtaja Veera Florica-Rajala on seurannut vammaispalvelulain myllerrystä juristin silmin ja toivoo järjestöiltä yhteen hiileen puhaltamista. Mitä mieltä olet uuden lain tarkentamisesityksestä. “Hallituksen perustelut kustannusvaikutusarvioita verukkeena käyttäen eivät olleet hyvät. “YK:n vammaissopimuksen näkyviin saaminen olisi ollut keskeisintä. Tulevassa laissa on kuitenkin monia hyviä puolia nykyiseen lakiin verrattuna.” “Esityksessä kavennetaan ryhmää, joka pääsee vammaispalvelun piiriin. Nykyinen vammaispalvelulakimme on 1980-luvulta. Millaisia kannanottoja Vammaisfoorumille tuli, kun lain voimaan astumista lykättiin. Mikä olisi ollut uuden lain tärkein muutos vanhaan lakiin nähden. “On huolestuttavaa, että poliittinen taho ei ole halunnut uudistaa lakiamme esimerkiksi jo 1990-luvulla. Se kuvastaa sitä, että olemme jääneet jälkeen kehityksestä.” “On maita, joissa vammaisoikeudet ovat todella huonossa tilassa – esimerkiksi Romaniassa. “Eri järjestöillä on omat spesifit asiansa, joita on ajettava eteenpäin, mutta pitäisi myös keskittyä siihen, mistä voidaan olla yhtä mieltä, jotta sanoma vahvistuisi. Miten järjestöt saataisiin vetämään yhtä köyttä niin että viesti hallitukselle olisi yhteneväinen. Sen täytyy olla ajatustapa, jolla lähdemme vammaispalveluita arvioimaan. Hallitus nappasi aikalisän uudelle vammaispalvelulaille perustellen sitä esimerkiksi sillä, ettei lain kustannusvaikutusarvioita ehditty tehdä kunnolla. Hallitus halusi säästää laittaessaan kustannusvaikutuksen rajaksi korkeintaan 100 miljoonaa vuositasolla. Se miten rajaus tehtiin ei ollut perustuslain säädännön mukainen ja hallitusta huomautettiin tästä.” “Ei tarvitse olla niin huolissaan siitä, että lain piiriin päätyisi henkilöitä, joiden rajoitteet johtuivat ikääntymisestä.” 3. Täydellistä eurooppalaista valtiota ei vammaisnäkökulmasta ole.” 6. Kuinka alkukantainen Suomi on Euroopan vammaisfoorumin silmin. Se saa niskakarvani pystyyn. Tukilinja 3/2024 7 1. Olemmeko vain avun vastaanottajia vai saammeko olla tämän avun kautta aktiivisia toimijoita?” 7. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että rahasta ei saisi säästää.” 4. Ruotsissa esimerkiksi asumispalveluita saadaan paremmin kuin Suomessa, mutta toisaalta näkövammaisten tilanne on siellä todella heikko. “Oli suurta huolta ja myös erimielisyyttä. Oliko aikalisä mielestäsi tarpeen. Puhevälit on saatava sellaisiksi, että kanssakäyminen on kunnioittavaa sekä luottamuksellista ja miettiä, miten voimme tukea toisiamme, koska ei ole sanottua, että muu yhteiskunta tukisi vammaisten oikeuksia.” “Toivoisin, että järjestökentällä olisi yhdessä tekemisen tahto ja voisimme voimaannuttaa toinen toisiamme.” 5. “Meidän pitäisi noudattaa perustuslakia ja ihmisoikeuksia. Vammaispalvelulaki on hyvin lähellä tätä ydintä ja siihen nähden oli ehdottomasti perusteltua jättää rajaus pois. “Juristina sanon, että tässä uudessakin vammaispalvelulaissa on muotoiluja, jotka eivät käy yksiin YK:n vammaissopimuksen kanssa, eikä tarkentamisesitys tätä parantanut. Rahaa on liian vähän, vaikka soveltamisalaa kavennetaankin jonkin verran.” 2. 7 kysymystä TEKSTI Elise Tykkyläinen KUVA David O’Weger Tasapainoilua lain myllerryksessä Vammaisfoorumi on valtakunnallisten vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö. Joissakin maissa palvelut pohjautuvat enemmän vakuutuspalveluihin ja toisissa erilaisiin lakeihin. Huolestuneita huutoja on tullut niiltä, joilla ei ole aiemmin ollut huolta siitä, kuuluvatko he vammaispalvelulain piiriin vai eivät.” Veera Florica-Rajala Puheenjohtaja Vammaisfoorumi. Katsommeko vammaista objektina vai subjektina. Esille tuli myös toiveikkuutta siitä, että aikalisän avulla tehtäisiin huolellisempaa työtä soveltamisalan suhteen. Sanoisin että Suomi sijoittuu noin puoleen väliin, mutta tätä on vaikea arvioida, koska eri vammaisryhmien tilanne vaihtelee
• Opiskellut tekstiilialaa Hämeen ammattikorkeakoulussa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. 8 Tukilinja 3/2024 K U V A : G IN E V R A F O R M E N T IN I. • Saanut Tukilinjan ja Kynnys ry:n yhdessä jakaman Vimmakulttuuripalkinnon (2009) ja monitaiteen valtionpalkinnon (2019). Epäkohdista taiteen keinoin Jenni-Juulia WallinheimoHeimonen • Vuonna 1974 syntynyt vammaispoliittinen taiteilija
Lopulta installaatio toteutettiin pantomiimin ja performanssin keinoin.” Katse oppilaitoksiin Yhtenä inspiraation lähteenä toimi oikeusministeriön 2015–2016 teettämä selvitys, jossa perehdyttiin vähemmistöryhmien kohtaamaan vihapuheeseen. marraskuuta asti. Halusin kertoa aiheesta niin, että teosta on mielenkiintoista katsoa”. -teoskokonaisuutta, jossa vammaiset ihmiset ottavat ohjat omiin käsiinsä. Vimma-palkinnonkin saanut Jenni-Juulia WallinheimoHeimonen on yksi Venetsian biennaalin taiteilijoista. How Great Is Your Darkness. Nainen on vammaisaktivisti Gunilla Sjövall. K U V A : JA A K K O M Ä K IK Y L Ä Kauniisti kirjailtu lobotomiavaakuna on osa Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen teosta.. -teoskokonaisuus visualisoi vammaisten ihmisten kohtaamaa vihapuhetta. TEKSTI Jaana Vainio S ängyllä makaa punaiseen iltapukuun pukeutunut nainen, jonka pitkät hiukset ovat auki. Reikäisestä peitosta kasvaa erilaisia kasveja, joita valkoisiin takkeihin pukeutuneet lääkärit leikkelevät. Kyseinen videopätkä on osa taiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen How Great Is Your Darkness. Onhan Venetsian biennaali maailman suurin kuvataidetapahtuma, jossa käy todella paljon kävijöitä”, Wallinheimo-Heimonen iloitsee. Suomen paviljongin The pleasures we choose-näyttelyssä nähtäviä taiteilijoita yhdistää kokemus siitä, ettei tätä maailmaa ole tehty heitä varten. Työ on esillä yhdessä Pia Lindmanin ja Vidha Saumyan teosten kanssa Venetsian biennaalissa 24. Naisen edessä on kirja, johon on kirjailtu First, do no harm -teksti. ”Halusin, että työ on kimalteleva ja hauska, vaikka käsittelen vammaisiin ihmisiin kohdistuvaa vihapuhetta ja vallankäyttöä. ”Vammaiset eroavat tässä suhteessa muista ryhmistä, sillä lähes puolet vastanneista oli kohdannut vihapuhetta sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisilta ja 25 prosenttia muilta viranomaisilta. Siis samoilta ihmisiltä, jotka päättävät, saako vammainen tarvitsemansa palvelut.” Tukilinja 3/2024 9 Halusin, että työ on kimalteleva ja hauska, vaikka käsittelen vammaisiin ihmisiin kohdistuvaa vihapuhetta. ”Jouduin miettimään, miten visualisoida vihapuhetta. Parikymmentä vuotta vammaispoliittista taidetta tehnyt Wallinheimo-Heimonen puntaroi tarkkaan aihetta, jotta se olisi mahdollista toteuttaa ymmärrettävästi kansainväliseen näyttelyyn. ”Olen taiteilijana riemuissani tästä mahdollisuudesta. Teosta täydentävät katossa hiljalleen kuperkeikkoja tekevä pyörätuoli ja kimaltava tekstiiliteos täynnä viittauksia vammaisten kohteluun
Hänen sosiaalinen elämänsä on ollut valmistautumisen takia nollassa, kun kaikki perhe-elämältä liikenevä aika on kulunut teoksen parissa. ”Mutta mitä tehdä, jos esimerkiksi sairaanhoitaja toteaa onnettomuudessa vammautuneelle, että olisi ollut parempi, jos olisit kuollut.” Miksi vammaiset ihmiset eivät sitten valita aktiivisemmin saamastaan kohtelusta. Wallinheimo-Heimonen uskoo asiaan vaikuttavan, että paluupostina tulee usein automaattinen vastaus eikä asia etene. Olisi kuitenkin tärkeää, että jo alan oppilaitoksissa vaikutettaisiin asenteisiin ja valmistettaisiin ammattilaisia siihen, että he tulevat työssään hoitamaan kaikenlaisia ihmisiä”. Työtä riitti jo pelkästään paljettien ja strassien kiinnittämisessä, sillä niitä on teoksessa yli 10 000 kappaletta. ”Nyt on yritetty kaikki, mitä tällä aikajänteellä pystyi. ”Sosiaalija terveysalan ammattilaiset ovat väsyneitä ja alipalkattuja, mikä varmasti aiheuttaa stressiä. Tosin en tiedä, olisiko tilanne ollut sama, jos tuolloin olisi ollut kännyköitä, joita räplätä”, hän naurahtaa. Normaalitilanteessa, kun joku uhkaa tappamisella tai vahingoittamisella, asian voi viedä poliisille. ”Olen aina tehnyt käsillä. Vammaiskulttuurin puolustaja Käsityöt ovat olleet lähellä Wallinheimo-Heimosen sydäntä jo lapsesta pitäen. Ongelma näkyvämmäksi Vihapuhe on ennen kaikkea teko. Onneksi voi hetken hengähtää ennen seuraavaa projektia.” Erakkona omassa tekstiililuolassa kului lopulta 16 kuukautta, noin 55–60 tuntia viikossa. 10 Tukilinja 3/2024 Parikymmentä vuotta sitten joutui todella puolustamaan vammaiskulttuuria.. ”Mieli pysyisi varmasti parempana, jos totaalisen pieleen mennyt taksimatka ei mene muutenkin pienestä kiintiöstä. Wallinheimo-Heimonen kertoo miettineensä, mikä saa ammattilaisella napsahtamaan niin, että tämä haluaa aiheuttaa toiselle kipua ja kärsimystä. Jo pienikin kannuste auttaisi jaksamaan valitusrumban.” Elämää omassa taideluolassa Wallinheimo-Heimonen vastailee kysymyksiin viikkoa ennen Venetsian biennaalin avajaisia
K U V A : G IN E V R A F O R M E N T IN I. • Tänä vuonna biennaaliin pääsee tutustumaan 20.4.–24.11.2024. Meidän koko näyttelyn kuvailutulkkauksen voi myös kuunnella ilmaiseksi näyttelyn tuottajan Frame Contemporary Art Finlandin nettisivuilta, jos ei pääse paikalle. Lukion jälkeen hän haki Taideteolliseen korkeakouluun opiskelemaan ja jäi täpärästi ensimmäiselle varasijalle. Niinpä hän suoritti vuoden tekstiilialan opintoja Hämeen ammattikorkeakoulussa ennen kuin haki uudelleen ja pääsi Taideteolliseen. Tukilinja 3/2024 11 Venetsian taidebiennaali • Joka toinen vuosi nähtävä nykytaiteen kansainvälinen suurkatselmus, joka on järjestetty vuodesta 1895 lähtien. Etenkin aloitteleva taiteilija tarvitsee näkyvyyttä saadakseen uusia työmahdollisuuksia. Suomen oma näyttelypaviljonki valmistui vuonna 1956. Näistä huolehtiminen menee edelleen usein taiteilijan omasta pussista ja vie ison siivun myönnetyistä apurahoista. ”Tämä eriarvoistaa edelleen vahvasti. Hänellä on synnynnäinen luustonhauraus, ja vammaisten asiat ovat lähellä Wallinheimo-Heimosen sydäntä. Oven edustan marmoria kallistettiin aavistus niin, että kynnys on nyt alle kaksi senttimetriä. • Tapahtuma koostuu pääosin näyttelyistä valtioiden rakennuttamissa paviljongeissa. ”Järjestin alkuun itse näyttelyitä, joissa hoidin kaiken itse paikan etsimisestä lähtien ja sukulaiset olivat apuna ripustamassa. Vammaistaidetta tehdessä pitää ottaa erityisen hyvin huomioon saavutettavuus, jotta myös vammaiset ihmiset voivat nauttia taiteesta ja näyttelystä.” Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että näyttelyssä on huomioitu muun muassa kuvailutulkkaus, pistekirjoitus ja liikkumista helpottavat luiskat. ”Taide on minulle ennen kaikkea viestintää. Monet taidekurssit järjestetään koulurakennuksissa, jotka eivät ole esteettömiä. Myös esteettömyyteen kiinnitettiin huomiota.” Entä miten esteettömyys hoidettiin Venetsian biennaalin paviljongeissa ja millainen olo on avajaisten jälkeen. ”Olisi hienoa, jos Taiteen edistämiskeskuksen tuella perustettaisiin lainaamo, josta näyttelyn järjestäjät ja taiteilijat voisivat lainata tai vuokrata saavutettavuutta parantavia asioita.” Esimerkiksi Kanadassa on jo itsestäänselvyys, että saavutettavuus huomioidaan näyttelyissä aina. Tällä hetkellä monet taidekurssit järjestetään koulurakennuksissa, joissa ei ole hissejä. ”Olen riemuissani, että Suomen Aalto-paviljonki on esteettömämpi kuin koskaan. Harrastustoiminnan lisäksi korkeamman asteen koulutuksen saaminenkaan ei vammaisten ihmisten kohdalla ole vielä sillä tasolla, millä pitäisi. ”HAM:ssa kaikki tehtiin puolesta, eikä esimerkiksi puolison tarvinnut olla pois töistä kuskatakseen töitäni näyttelyyn. Väitän, että Suomen paviljonki on tänä vuonna kaikkein saavutettavin”, Wallinheimo-Heimonen iloitsee. Vammaisen ihmisen osallistumisen esteeksi voi muodostua myös se, että hän tarvitsisi kyydin paikalle tai avustajan kantamaan esimerkiksi tarvikkeita. Parikymmentä vuotta sitten joutui todella puolustamaan vammaiskulttuuria. On hyvä muistaa, että pitää olla todella lahjakas, jotta alalla pärjää ilman koulutusta.” Taitelija kertoo olevansa iloinen siitä, että esimerkiksi Tukilinja-lehdessä on kerrottu taiteen harrastamiseen myönnetyistä apurahoista. Se on pohjaton aihe, sillä asiat eivät ole vieläkään sillä mallilla, ettei asioita tarvitsisi nostaa esille.” Harrastamisessa haasteita Yksi asia, johon Wallinheimo-Heimonen toivoisi muutosta, on esteettömyys. Mutta eihän se silloin ollut kiva, että ykkösvaihtoehto jäi noin pienestä kiinni.” Wallinheimo-Heimonen ymmärsi vuonna 2002 valmistuessaan, että erottuakseen massasta taiteilijalla olisi hyvä olla jokin oma juttu. Wallinheimo-Heimosella on hyviä kokemuksia myös Suomesta, tarkemmin Helsingistä. ”Nyt kun asiaa ajattelee, niin nuo amk-opinnot olivat vain hyvä juttu. ”Muutkin tahot ovat hiljalleen kiinnittäneet huomiota asiaan. Tämä on hyvä, sillä tässä sote-tilanteessa tuskin heltiää avustusta esimerkiksi innokkaalle keraamikolle.” Taidetta kaikille Saavutettavuuden eteen olisi tehtävä töitä myös gallerioissa ja muissa näyttelytiloissa. Näyttelyssä on kohokartta näkövammaisille, käsijohteita ja istuimia lepäämiseen. • Mukana on ollut suomalaisia taiteen suurnimiä, kuten Akseli Gallen-Kallela (1914) ja Helene Schjerfbeck (1956). Näyttelyjulkaisun voi myös lukea verkossa maksutta
Nyt sitä kestää jo epähienot kysymykset paremmin. Valtaosa asiattomista ja tungettelevista kysymyksistä tulee tuntemattomilta. TEKSTI Heini Saraste KUVITUS Väinö Heinonen kuntoutussuunnitelmaa varten, olenko sinkku. ”Lapsille yritän vastata aina, sillä jos totumme erilaisuuteen lapsina, osaamme kohdata sitä aikuisena.” Myös vammaisaktivisti, naurujoogaopettaja Noora Västinen vastaa aina lapsille. Esimerkiksi baarissa voi täysin tuntematon ihminen tulla kysymään hänen seksielämästään. Kysymyksiä rakkauselämästä voivat Eskolan mukaan esittää myös sosiaalityöntekijät ja avustajat. ”Sitä joutui tottumaan siihen, että esimerkiksi lääkärille on vastattava. ”Terveydenhuollossa on kyse terveydentilasta, mutta jo sosiaalityöntekijän kanssa raja ylittyy turhaan ja liian usein”, Purhonen sanoo. Usein kysymyksistä paljastuvat myös loukkaavat olettamukset. Vammaiset ihmiset joutuvat usein avaamaan niin terveystietonsa kuin intiimielämänsäkin lääkärille, sosiaalityöntekijälle, fysioterapeutille, avustajalle ja toisinaan jopa tuntemattomalle. Sitten sitä kasvoi siihen, eikä ymmärtänyt pitää kiinni omista rajoistaan myöhemminkään muissa tilanteissa”, Purhonen pohtii. ”Nuoruudessani eräs terveysaseman fysioterapeutti tiedusteli aina tavatessamme 12 Tukilinja 3/2024 Usein kysymyksen epäasiallisuuteen havahtuu vasta jälkikäteen.. Eskola on paljon esillä somessa. Kaikkeen ei kuitenkaan tarvitse vastata. Samaan aikaan kun peräänkuulutetaan turvallisia tiloja, vammaisen ihmisen pitäisi alistua pyytämään apua hyvin intiimissä tilanteessa satunnaiselta ohikulkijalta. ”Se, että puhun asioista somessa ei tarkoita sitä, että puhuisin niistä myös yksityisesti kadulla. Siihen aikaan olin siis sinkku. Asiattomia kysymyksiä satelee Vapaa toimittaja, seksuaalineuvoja ja somevaikuttaja Pinja Eskola sanoo törmänneensä asiattomiin kysymyksiin viikoittain. Vammainen ihminen joutuu muutenkin elämään kuin luupin alla. Esimerkiksi kun Eskola meni kysymään ehkäisypillereitä, lääkäri vastasi, että miksi pyydät niitä, kun sinulla on ihan hyvä iho. Monesti kirjoitukseni pohjautuvat yleisiin havaintoihin, eivätkä edes peilaa omia kokemuksiani.” Tärkeää vastata lapsille Lapsille Pinja Eskolalla on erilaiset säännöt. Mitä yksityiskohtaisempi hakemus on, sitä parempi mahdollisuus sillä on mennä läpi. Kun Ylen viime vuonna julkaisemassa artikkelissa kehotettiin vammaisia ihmisiä pyytämään apua jopa tuntemattomalta vessassa käyntiin, runoilija Sanni Purhonen kauhistui. Sitten tämä ilmeisesti aviossa oleva nainen alkoi vähän säälittelevästi pohtia ääneen, miten paljon parempi olisi, jos mulla olisi kumppani.” Entä miten paljon nuoruusvuodet vaikuttavat ihmiseen. Olettamus taustalla oli, ettei vammainen nuori nainen harrasta seksiä. Kun Purhonen oli hakemassa uutta pyörätuolia, apuvälinepalvelussa neuvottiin kuvailemaan tarkkaan, mitä Purhonen sillä tekee. ”En minä ainakaan halua pyytää apua keneltä tahansa”, hän puuskahtaa. VAIKKA ESTEETTÖMYYTEEN on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, ei se vieläkään aina toteudu esimerkiksi vessojen suhteen. ”Olen koulutukseltani pedagogi ja jos en vastaisi lapsen esittämään kysymykseen mitään, viestittäisin sanattomasti, että kysymyksessä on jotain hävettävää ja vammaisuudesta ei saisi puhua.” Eskola kertoo nuorena olleensa herkempi, kun oli löydettävä uusi vammaisidentiteetti. Toisaalta Eskolalla on myös nykyään huonoja päiviä, jolloin hän haluaisi käpertyä peiMITÄ ON LUPA KYSYÄ. Sosiaalityöntekijöille on leväytettävä oma elämänsä nähtäväksi, jotta saisi tarvitsemansa avun
Pinja Eskolan mielestä ei ole kuin yksi ja universaali kysymys, mihin hän ei koskaan vastaa. ”Voin tiivistää, että avustaja tietää minusta kaiken mitä vaimonikin.” Kun kemiat synkkaavat, kaikki sujuu hyvin. Eskola muistuttaa ihmisten erilaisuudesta: ”Joillekuille diagnoosin kysyminen on liikaa, mutta itse vastaan ihan helposti, että mulla on CP.” Tilanne paljastuu vasta jälkikäteen Usein kysymyksen epäasiallisuuteen havahtuu vasta jälkikäteen. ”Että sinäkö olet se lähetti?” Laurilalla on yläastevuosilta kauhea muisto. Tai sitten jos ei mene perille, että tämä asia ei kuulu sinulle. Ei vastausta yhteen kysymykseen Riku-Ville Laurila on paljon pohtinut myös intiimiyden rajoja avustajan kanssa, sillä hänellä on avustajatunteja kuukausittain 350. Lähettiyrittäjä Riku-Ville Laurila sanoo, että omaa haavoittuvuuttaan ei välttämättä paljasta. Silloin on paras, että tiemme erkanevat, hän tiivistää. Tulee outo olo ja katuu, että on suostunut vastaamaan, sanovat kaikki haastateltavat. Uimahallissa lapsi kysyi 80 senttiä pitkältä Noora Västiseltä onko hän nuori mummo vai vanha vauva. Oma haavoittuvaisuus piilotetaan Joskus myös lasten kysymykset voivat loukata tai sitten huvittaa. Ruskeasuon erityiskoulussa vessassa käymisen määräsivät avustajat, ja vesassa oli käytävä tiettyyn aikaan: kymmeneltä ja yhdeltä. Miltä sinusta tuntuisi, jos sinulta kysyttäisiin samaa.” Eri asia on sitten, jos kysymys on flirtistä ja kiinnostus on jo leimahtanut, silloin edetään eri säännöin. Se on, miten Eskola onnistuu löytämään iloa elämästään. Sitten jatkan, jos kysymys on siis asiaton, että miksi haluat tietää. Laurila on käsitellyt tapahtumaa terapiassa, mutta hän tietää aikuisia ystäviään, jotka eivät ole päässeet omasta samankaltaisesta traumasta vieläkään. Sen sijaan ihmiset, jotka ovat enemmän hoitajia, eivät pärjää avustajan hommissa ollenkaan. ”Jos joku kysyy baarissa, että harrastanko seksiä, vastaan, että joo haluatko tulla katsomaan. Haluatko löytää apua itsellesi vai tyydytätkö omaa uteliaisuuttasi?” Pinja Eskolakin käyttää vastahyökkäyksiä. Yrittäjänä hän joutuu kohtaamaan hämmästelyä aika usein. Silloin jopa ystävällisessä hengessä tehdyt vertaisilta tulleet kysymykset saattavat haavoittaa. ”Jos en ollut paikalla, alkoi jahti, jossa minua ajettiin takaa ympäri koulua.” Se oli julkista tunkeilua ja häpäisyä viimeisen päälle. Saan aikaa ajatella, miten vastaan. Ei enää vakituisilta asiakkailta, kukkakaupoilta, mutta yksityisiltä tilaajilta. ”Sanon kysyjälle, että ihan hyvä kysymys ja sitten pidän tauon. Noora Västinen kertoo nuorena provosoituneensa helpommin, mutta nykyään selviävänsä tietyillä jipoilla. ”Kysymys sisältää sen väärän olettamuksen, että vammaisen ihmisen elämä olisi ilotonta.” Tukilinja 3/2024 13. ton alle
Ikola) Viitala, 50, Seinäjoki Ammatti Viestintäsuunnittelija, historiantutkija, kirjailija Kotisivut www.kaisaikola.fi K U V A : E S S I S V A N. 14 Tukilinja 3/2024 Vammainen sankaritar hurmaa lukijat Kuka. Kaisa (o.s
Että minäpäs lähetän sen kustantamoihin kierrokselle. “Kun Agnes viedään Skotlannin Ylämaalle, niin hän siinä jossain kohdassa miettiikin, että ovatko nämä kaikki karanneet jostakin hospitaalista, kun ne ovat kaikki vähän ding dong hänen mielestään. Ajattelin sitten kokeilla. Viitala on kirjoittanut useita historiallisia tutkimuksia, nuorten kirjoja, näytelmiä ja romaaneja, joista osan hän on julkaissut tyttönimellään. Viis veisaten sukupuolesta, iästä, luista tai mistään!” Agnes on vain puoliksi skotti ja hän on elänyt Lontoossa. Hänen lisäkseen kirjassa on monta varsin omintakeista hahmoa. Sitten silmissä taas tuikahtaa, ja hän kertoo, kuinka 14-vuotiaana lähetti käsikirjoituksiaan kustantamoihin. Tukilinja 3/2024 15 Kirjailija Kaisa Viitalan Klaanin vieraana -viihderomaani ponnahti ilmestymisensä jälkeen useamman lukuaikapalvelun TOP10-listoille. Mutta kun kirjoitan näistä ylämaalaisista, niin minähän kirjoitan omista rakkaista pohjalaisistani”, Viitala sanoo ja nauraa hersyvästi. Jotenkin menin aina syvemmälle tarinaan, ja minulle tuli vahva tunne, että tässä on nyt jotain enemmän. Omien sanojensa mukaan häneltä silloin putosi se ruuvi, joka muilla on löysällä. Hän luki 12-vuotiaana veljensä vanhasta sarjakuvalehdestä Skotlannin kansalliskirjailija Walter Scottin romaaniin perustuvan tarinan tulisieluisesta lainsuojattomasta Rob Roysta. Lukijat eivät kavahtaneet Agnesin vammaisuutta, vaan ottivat hänet heti omakseen ja kehuvat etteivät malta laskea kirjaa käsistään, koska tarina on niin mukaansatempaava ja koukuttava. Kovapäinen pohjalainen Miksi hän vasta viisikymppisenä kirjoitti romaaniinsa ensimmäisen vammaisen päähenkilön. Kaikki eivät innostuneet hänen historiallisista romaaneistaan. Yhden hylkäyskirjeen ohessa oli ystävällinen viesti, että nuoren kirjailijan kannattaisi kirjoittaa lähempää omaa elämänpiiriään. Sairaalassa huumorin voimalla Aluksi haastattelu uhkaa mennä ihan nauramiseksi, vaikka emme ole ennestään tuttuja. K U V A : S A M I V IIT A L A C IA. Viitala huokaisee, ettei tiedä itsekkään. Alle kuukausi siitä sain kustannussopimuksen.” Kaisa Viitala on kiertänyt kirjakaupoissa signeeraamassa uutta kirjaansa. Huumori on varmaan siinä tilanteessa puolustusreaktio. Hän pitää puolensa tiukoissakin tilanteissa ja vastaa usein napakasti. Hän alkoi innoissaan penkoa Skotlannin 1700-luvun historiaa, jolloin klaanipäälliköt ja jakobiitit seikkailivat Skotlannin nummilla. Viitala hullaantui Skotlantiin, vaikka joutui tarkistamaan kartasta missä moinen maa tarkalleen sijaitsi. Viitala myöntää: “Pikkusen samaa kirjoitin tuohon Agnesiin. En voi sille mitään, ja kun heitän jotain, minua katsotaan sen näköisenä, että tolla on vikaa molemmissa päissä”, Viitala kuvailee. Pelkästä samaistumisen tunteesta Viitalan kiinnostus Skotlantiin ei johdu. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Essi Svan, Sami Viitala SEINÄJOELLA ASUVA kirjailija Kaisa Viitala (o.s. Toinen, Klaanin suojeluksessa, ilmestyy ensi keväänä, ja kolmaskin osa on tulossa. Seinäjoen Suomalaisessa kirjakaupassa kirja valittiin henkilökunnan suosikiksi. Viimeisimmän murtuman takia hän joutuu nykyisin käyttämään rollaattoria ja muita apuvälineitä liikkumiseen, mutta urheaksi häntä ei passaa nimitellä: “Minä en ole urhea! Kuule Ukrainan armeija on urhea. Ikola), 50, on koulutukseltaan historiantutkija, mutta työskentelee nykyään viestintäsuunnittelijana. En kuitenkaan siinä määrin kuin minut on kasvatettu, että pystyn ihan mihin tahansa. Tarkoituksena on jutella Viitalan kanssa ruudun välityksellä elämästä ja siitä, miksi saimme odottaa näin kauan ennen kuin suomalaisessa romanttisessa romaanissa on päähenkilönä vammainen sankaritar. “Sairaalareissuilla huomaan, ettei minua aina ole tajuttu tai otettu todesta. Meitä kuitenkin yhdistää synnynnäinen luustohauraustauti, ja jutut luiskahtavat helposti luunmurtumiin ja hoitohenkilökunnan hassuihin reaktioihin. Lukijoiden iloksi on kerrottava, että Kariston kustantama Klaanin vieraana on ensimmäinen osa sarjasta Nummien kutsu. Lukijat hurmannut sankaritar on raajarikkoinen Agnes Hunter, jonka taustalla ovat Viitalan omat kokemukset elämästä synnynnäisen tukija liikuntaelinsairauden kanssa. Se ei ole urheutta, että ihminen avaa silimät aamulla.” Pohjanmaalta Skotlannin nummille On helppo huomata, kenestä Klaanin vieraana -kirjan päähenkilö Agnes on saanut vaikutteita. “Olen vitsaillut, että näinkö pohjalaiselta meni lähemmäs 40 vuotta ennen kuin se otti asian todesta”, sanoo Viitala ja jatkaa: “Minulla oli monta vuotta raksuttanut päässä sellainen tarina, missä sankaritar ei olekaan täydellinen
Talvella 2020 Viitalan äiti kuoli, ja muutama viikko äidin poismenon jälkeen hän sai yllättävän puhelun. Kustannusyhtiö Saga Egmontilta kysyttiin, saisivatko he julkaista Viitalan koko siihenastisen tuotannon e-kirjoina. Viitala kertoo, että hän on ottanut kirjaan samoja tölväisyjä ja tahdittomuuksia, mitä hän itse tai joku hänen vammainen ystävänsä on kuullut. Sitten viimeisenä: ‘Ne Kaisan kirjat, kun ne on niin mukavia’. Ja sitten Pääjohtaja myhäilee ja sanoo: ‘Katsotaanpa mitä voin tehdä’.” Kirjavinkeistä (s. “Agnes olisi ollut palasina jo ennen kuin hänet olisi saatu Lontoosta Edinburghiin sen ajan matkailuvälineillä”, Viitala sanoo. Kuulen äänen sävynkin, kun äiti sanoo – ‘kun ne on niin mukavia’. Ne eivät ole 300 vuodessa paljonkaan muuttuneet. 16 Tukilinja 3/2024 K U V A : E S S I S V A N Maaliskuussa ilmestynyt Klaanin vieraana on jo yltänyt toiseen painoserään, joka sekin hupenee kovaa vauhtia.. Näin kirjat jatkaisivat elämäänsä ja löytäisivät uusia lukijoita. Näen ihan sieluni silmin, että hän on istunut odotushuoneessa, ja hänellä on ollut pitkä lista asioita. Agnes on varakkaasta perheestä, jossa hänen vammaisuutensa ei ole ongelma. Häntä myös säälitään ja syrjitään. Puolipahimmoiset sankarittaret Viitalasta on tärkeää, ettei kirjan sankaritar, syntymästään raajarikkoinen Agnes, sairasta samaa luustohauraustautia kuin hän itse. Sen tarkemmin asiaa ei kerrota. Kaikkia hän ei alun perin edes tarjonnut kustantajalle, vaan hän julkaisi osan omakustanteina netissä, jossa ne keräsivät laajan ja innostuneen lukijakunnan. Myöhemmin sukulaisten hoivissa hänestä kyllä huolehditaan, mutta kuin avuttomasta lapsesta, jolla ei ole itsemääräämisoikeutta. 33) voit lukea Sanni Purhosen arvion Klaanin vieraana -kirjasta. Agnesilla on määrittelemätön liikuntavamma ja jaloissa vaihtelevasti kipuja. Äiti käy Pääkonttorilla Viitalan vanhemmat olivat aina kannustaneet häntä kirjoittamaan. Nukuttuaan yön yli ja tarkistettuaan Googlesta, että hänelle soittanut henkilö oli todellinen, Viitala suostui mielihyvin. Viitala kutsuu Agnesia ja itseään pohjalaisittain puolipahimmoisiksi. Päivätyönsä ohessa Viitala onkin vuosien varrella kirjoittanut 37 kaunokirjallista teosta. Hän saattoi sitä kautta kertoa vammaisen ihmisen kohtaamista vaikeuksista, jotka eivät ole paljonkaan muuttuneet 300 vuodessa. Agnes ei kuitenkaan olisi aito sankaritar, jos hän ei tarinan edetessä ottaisi haltuun omaa elämäänsä sekä tanssiaisten komeinta ja halutuinta miestä. Viitalalla on teoria, kuinka tämä ihme tapahtui: “Minulla on vahva usko siihen, että kotiuduttuaan taivaaseen, reipas äitini paineli Pääkonttorille esittämään muutamia toiveita. Kirjailija Kaisa Viitala kertoo, että oli vapauttavaa kirjoittaa Klaanin vieraana -kirjaan vammainen sankaritar. Kirjassa Viitala kuvaa hyvin todentuntuisesti Agnesin vammaisuuden aiheuttamia vaikeuksia. Viitalan mielestä romaanien vammaiset henkilöt ovat yleensä pyörätuolissa tai heillä on terveet jalat. Nykyisin Viitalan aikaisemmatkin kirjat löytyvät Kaisa Ikolan nimellä kaikista äänikirjapalveluista, ja osa on myös painettu. “Mitään tältä väliltä ei ole, meidän koko kirjo, siitä ei kukaan kerro ja minä halusin kertoa”, hän sanoo. Se tarkoittaa ihmistä, joka liikkuu omin jaloin, mutta tarvitsee apuvälineitä ja esteettömyyttä
Jos hän taas tulisi pääkaupunkiseudulle, palkkiopyyntö kasvaisi liian suureksi. Empaattiselle urheilijalle joukkuetovereiden onnistumiset menevät usein omien edelle. ”Pahimpien korona-aikojen jälkeen hurahdin SPT-salibandyyn kunnolla. Tuoli ja paita liittyvät Heiskasen harrastukseen sähköpyörätuolisalibandyyn eli SPT-salibandyyn – tuttavallisimmin ”sähkärisäbään”. Joskus hän työstää tuolia talonsa kellarivarastossa jopa yömyöhään. Minäkin tykkään maaleista ja mitaleista, mutta en ole semmoinen urheilija, että olisi aina itse pakko voittaa. Jos tuoliin tulee häikkää, pelit jäävät pelaamatta. ”Aluksi minulla oli lainatuoleja, sitten ostin oululaiselta pelaajalta hänen vanhan tuolinsa. ”Startti-stipendi tuli todella hyvään saumaan, sillä on saanut jumalattoman paljon tuoliin liittyviä kuluja kuitattua tänä keväänä. Yli 100-kiloisen pelituolin kuljettaminen ei ole yksinkertaista, ja tuolin ylläpitokulujen lisäksi kauden aikana on maksettava taksimatkoja, majoituksia, pelipassit ja vakuutukset. Pelituoli kuntoon omalla työllä Heiskanen on kaudella 2023–2024 päässyt pelaamaan SPT-salibandyn kotimaista Finlandia-sarjaa, sillä tärkein peliväline, lajiin räätälöity sähköpyörätuoli löytyy kotoa. Aina 36-vuotias ei ole ollut näin urheilullinen. Heiskanen on ammatiltaan huonekalupuuseppä, ja paneutuu pelituolinsa paranteluun useimmiten itse. Vaikka voitotkin Finlandia-sarjassa maistuvat, on Heiskaselle tärkeää nähdä pelikavereiden onnistuvan. Tuolia on ollut myös pakko opetella korjaamaan, koska apua työstöön ei ole helppo saada, ja muille maksaessa menisi lisää rahaa muutenkin kalliissa harrastuksessa. En esimerkiksi olisi päässyt osallistumaan Oulun turnaukseen, ellen olisi stipendirahoilla saanut tuolia kuntoon ja pystynyt sitten omilla rahoilla maksamaan matkakulut.” Urheilu imaisi mukaansa aikuisena Kilpailumielessä harrastamiensa lajien lisäksi Heli Heiskanen käy uimassa rentoutuakseen. ”Pelaan aina joukkueelle ja saan pelikavereista voiman lähteä pelaamaan. Samalla hän vilauttaa punaista Tampereen Kooveen pelipaitaa ja siinä valkoisena loistavaa pelinumeroa 85. Empaattinen joukkuepelaaja Heli Heiskanen sai Startti-stipendin pelisähköpyörätuolinsa kunnostamista varten. Siinä on vauhdin hurmaa! Se, että pääsee edelleen pelaamaan, vaikka jalat eivät kanna kokonaista ottelua, on mahtavaa”, Heiskanen kertoo. Kirjoittaja on Suomen Paralympiakomitean viestintäpäällikkö. Nyt tuoli on taas siinä kunnossa, että se kestää otteluissa. TEKSTI Jasmin Koskinen KUVA Toivo Laiho ”Ylöjärvellä olisi yksi kaveri, joka on tuolin kanssa auttanut, mutta sinne ei noin vain lähdetä. Nyt peli kuitenkin luistaa Tampereen Kooveen kanssa salibandyssa sekä HJK:n jalkapallon erityisryhmässä. Tärkeintä on tehdä joukkuetoverini tyytyväisiksi.” Taktiikka tuntuu toimivan myös joukkueen kannalta, sillä huhtikuun lopussa Heiskasen ja muiden Kooveen pelaajien kaulaan ripustettiin Finlandia-sarjan pronssimitalit. On hienoa pelata yhdessä joukkueissa, joissa on erilaisia pelaajia – eri tavoin vammaisia pelaajia, autismin kirjolla olevia tai niitä, jotka eivät muista syistä voi pelata vammattomien joukkueissa.” Heiskanen kertoo olevansa suorapuheinen ja räväkkä persoona, jonka ei ole aina ollut helppo löytää paikkaansa joukkueissa. ”NÄMÄ PITÄISI seuraavaksi vaihtaa”, sanoo Heli Heiskanen ja nostaa sähköpyörätuolin kumirenkaita kotonaan Espoossa. ”Kerran annoin puolustaessani pelikaverin tehdä maalin ja sain siitä iloni. Haaveissa on hankkia vielä erityisesti jalkapalloon räätälöity tuoli, mutta sellainen maksaa jo yli 12 000 euroa. Tukilinja 3/2024 17 Startti-stipendi Tukilinja myöntää vuosittain 30 000 eurolla Startti-apurahoja vammaisille liikunnan harrastajille yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Viimeksi juuri Kooveen turnauksen jouduin istumaan sivussa, kun ei löytynyt lainatuolia, eikä oma ollut kunnossa.” Heiskanen laskee, että pelkkä turnaukseen osallistuminen toisella paikkakunnalla on 700–800 euron reissu. Salibandy on ollut Heiskasen rakas laji jo pitkään, mutta pystypeleistä enemmän SPT-salibandyn puolelle hän on siirtynyt sen jälkeen, kun liikuntakyky heikkeni selkäleikkauksen seurauksena ja selkäydinvammaan viittaavat oireet ovat jatkuneet. Siksi yritetään läheisteni kanssa tehdä tuolin osalta mahdollisimman paljon itse.” Kallista välineurheilua Tällä hetkellä Heiskanen käyttää samaa pelisähköpyörätuolia sekä salibandyssa että jalkapallossa. ”Pelituolilla on suuri merkitys. Lapsena hän ei tykännyt etenkään koululiikunnasta, mihin vaikutti myös rankka koulukiusaamistausta. Meillä oli hyvä treeni takana, oltiin syötelty paljon ja tiesin että hän tykkää erityisesti tehdä maaleja. Nykyään hän käyttää arjessaankin paljon pyörätuolia, vaikka pystyy kävelemään lyhyitä matkoja ja myös pelaamaan pieniä aikoja pystyssä sekä salibandyä että toista lajiaan jalkapalloa. Heiskanen lähti kuitenkin kavereiden houkuttelemana lopulta kokeilemaan salibandya, ja joukkueurheilun maailma imaisi hänet kunnolla mukaansa myöhemmin parikymppisenä. Enää siitä ei ole jäljellä kuin runko – kaikki muu on vaihdettu muutaman vuoden mittaan uusiin osiin”, Heli naurahtaa. Apurahakohde
TEKSTI JA KUVAT Heini Saraste Unelmat yhdistivät meidät 18 Tukilinja 3/2024 Riitta kosketusviestittää Russille patsaan muotoa.. Entä mitä ovat haptiisit. Mutta miksi brittiläinen kuurosokea sai tällaisen arvonimen Suomessa. Russ Palmer sai kunniatohtorin hatun ja miekan toukokuussa Oulun yliopistossa
Samalla kun taudin oireet ovat edenneet, on myös apuvälineistö kehittynyt. Voisitko lähettää tänne ansioluettelosi.” Russ oli suuresti hämmästynyt ja myöhemmin kun tieto hatusta varmistui, kyyneleet valuivat hänen silmistään. Pian paljastuikin, että häntä vaivasi hämäräsokeus. Kun äiti Jean opetti Russille puhetta ja äänteitä, teki hän sen pienillä muovieläimillä. Russ on myös muuttanut ensin Norjaan, sitten takasin Englantiin ja sen jälkeen Suomeen Riitan kanssa. Näön puolella apuna oli ensin suurennuslaitteet, ja sitten valtava tietotekniikan mullitus, joka pani uusiksi koko näkövammaisten elämän. Paljastui, että hän on vaikeasti kuulovammainen ja kuuli vain konsonantit. Kilpajuoksua taudin kanssa Russin on pelastanut etenevä tekniikka ja isoäidiltä peritty optimismi sekä sananmukaisesti naisen kosketus. Niin Riitta, niin Riitta. Kuulon puolella korvantauskojeet kehittyivät, niihin pystyi liittämään FM-laitteet (radiomikrofonit) ja 2000-luvulla tulivat sisäkorvaistutteet eli implantit. Russin shokkivaiheen mielikuvissa hän pelkäsi päätyvänsä lopulta täydelliseen eristykseen ja yksinäisyyteen. Samaan aikaan kunniatohtorin arvonimen saavat muun muassa Islannin presidentti Guðni Thorlacius Jóhannesson ja Helsingin Juhlaviikkojen taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari. Se tarkoittaa Riittaa. Poikavuosina Russ ihmetteli, miksi toiset pojat kykenivät ajamaan pyörällä pimeässäkin, mutta hän löysi itsensä alituiseen ojasta. Lapsena konsonanttien varassa Pienenä lapsena Russ Palmer ei oppinut puhumaan. ”Mieheni on uskomattoman kyvykäs oppimaan uutta!”, sanoo Riitta. P rofessori Marjatta Takala soitti syksyllä ja kysyi Russ Palmerilta istuuko hän varmasti nyt tanakasti aloillaan ennen kuin totesi: ”Hyvä, sinulle kaavaillaan kunniatohtorin arvoa Oulun yliopistossa. Tämä tarkoitti käytännössä, että ensin tulee hämäräsokeus, häikäistymisen ongelmat, näkökenttä kapenee vähitellen putkinäöksi ja lopulta katoaa kokonaan, lisäksi kuulo heikentyy ja katoaa. Russin vaimo Riitta Lahtinen oli heti vakuuttunut, että nyt tapahtui viimein oikeus, aviomies on hattunsa ansainnut. Kun Russ oli 21-vuotias, lääkäri ilmoitti, että nuori mies kärsii Usherin syndroomasta, joka tulee sokeuttamaan ja kuurouttamaan hänet lopullisesti viimeistään viisikymppisenä. Tukilinja 3/2024 19. Kommunikaatio on edellyttänyt uuden oppimista: ensin vapaassa tilassa käytetyt viittomat, huulilta lukeminen, sormiaakkoset, kädestä käteen sormitus, kosketusviestit ja implanttien käytön opettelu. Kuulolaitteet saatuaan 4,5-vuotiaana hän alkoi hitaasti puhua
Toinen vibraatio-akustiikan uranuurtajaan norjalaiseen Olav Skilleen Russ tutustui 2020-luvulla Helsingissä. Russ pääsi kuin pääsikin Sibelius-Akatemiaan ja sai yhteistyökumppanin edesmenneestä musiikkiterapian uranuurtajasta Petri Lehikoisesta. Tavoitteena muutos Riitalla oli unelmia. Ja hänkin halusi muuttaa maailmaa, ei vain omaansa vaan kaikkien kuurosokeitten. Riitan ja Russin ansiosta haptiisit ovat levinneet myös maailmalle. ”Tämä kouluttaja-psykologi sulki kaikki Russin kommunikaatiokanavat”, Riitta kiihtyy vieläkin tilannetta muistellessaan. Ja yöllä Riitta koputti taas, että mistä saisi avaimen huoneeseen. Tuota vankilaa täplittivät 18 hautajaiset etänä, kun ystäviä ja sukulaisia kuoli ketjussa. Kosketuksella voi kertoa kuurosokealle ihmiselle paljon sormiaakkosia nopeammin ja havainnollisemmin mitä ympärillä tapahtuu tai mihin ollaan menossa. Yksi kouluttajista vaati ensimmäisellä Guided Imagenary -luennolla, että huoneen pitää olla hämärä, eikä Riitta saanut kääntää suomalaista luentoa englanniksi, koska se häiritsisi muita. Monta estettä, monta voittoa Tietokonemies, huonekaluseppä, säveltäjä, lauluntekijä… Syvimmältään Russ halusi aina musiikkiterapeutiksi, mutta juuri kukaan ei uskonut, että kuurosokea voisi työskennellä musiikkiterapeuttina. Riitta alkaa nauraa. Hän kun oli hukannut omansa. Keksin heti kolme arkkivihollista: ne olivat entinen vaimoni, entinen pomoni ja Usherin syndrooma. Russ oli juuri majoittunut asuntolan alakertaan ja silloin oveen koputettiin. Tuohon aikaan Russilla oli siis jäljellä kapea näkökenttä: hän näki kuin pienen kiikarin päästä. Myöhemmin kun Russ pyrki Sibelius-Akatemiaan musiikkiterapian koulutusohjelmaan, kaikki eivät uskoneet Russin kykyyn toimia ja opiskella. Sävellystyö huipentui konserttiin Finlandia-talossa ja levyjä hän on julkaissut kolme. Ne ovat myös herkempiä kuin sormiaakkoset. Nauravainen nainen pyyhkeessään Nuori kuurosokeitten tulkki ja kommunikaatio-opettaja, erityispedagogiikan opiskelija Riitta Lahtinen ja musiikin opiskelija Russ Palmer tutustuivat yli kolmekymmentä vuotta sitten Ruotsin Örebrossa järjestetyssä Kuurosokeiden konferenssissa. Russ oli myös Riitan tuki tämän väitöskirjassa sosiaalishaptisesta kommunikaatiosta. Ovesta kurkisti puhelias nuori nainen, joka ilmoitti: ”Olen Riitta ja olen Suomesta.” Illalla sama nainen tuli koputtamaan pelkkä pyyhe ympärillään. Entä Riitta, oletko kateellinen, kun Russista tulee kunniatohtori. Kappaleet ovat koskettavia, ja niissä on vahva omakohtainen ote. ”Niin, mä halusin tulla kuulluksi”, painottaa Riitta. ”En todellakaan, minähän olen jo tohtori.” 20 Tukilinja 3/2024 Miekka kertoo lähestyvästä tilaisuudesta.. ”Tiedätkö missä on suihku?” nainen kysyi. Samaan aikaan he kuuntelivat levyltä Russin ensimmäistä sävellystä You and I. Pahin vaihe Russin elämässä ajoittui kuitenkin 1980-luvun loppuun, kun hän oli saanut potkut työpaikastaan tietokonefirmasta vammansa takia ja ensimmäinen avioliitto päättynyt eroon. ”Mutta kun tulin takaisin vessasta, Russ oli kuullut kaiken. Terapeutti käski minun nimetä kolmeen tuoliin viholliseni ja hakata tuoleja. Toisissa Russ myös itse laulaa. Myöhemmin viikolla Russ haparoi aamiaisella ja Riitta tajusi, että tämä näkee huonosti. Russ oli kokemuksellinen tutkijapari, jonka kanssa prosessoitiin myös uusia kosketusviestien sanastoa englanniksi. Hän oli käytännössä mukana arvioimassa kosketusviestien toimivuutta ja niiden kielioppia. ”Entä muistatko sen, kun ihan tutustumisen ensimetreillä pakotit mua pitämään FM-laitetta koko ajan päällä ravintolassa, ja sitten lähdit naistenhuoneeseen sen toinen pää kaulassasi ja unohdit itse sulkea sen, Russ muistelee. Kun pariskunta oli aloittanut elämänsä Suomessa, Riitta löysi melkein heti SibeliusAkatemiassa alkavan musiikkiterapiakurssin lyhytkurssin, ja seuraavana päivänä Russ oli jo kurssilla. Russ puolestaan halusi oppia ja tutkia musiikin tunnistamista vibraationa, tärinänä erilaisten värinälattioiden kautta kuurojen ja kuurosokeitten lasten opetuksessa. ”Juuri järjettömän isot unelmat kai yhdistivät meitä eniten”, pariskunta kertoo. Koronaeristys lisäsi ymmärrystä Myös mustia aikoja on koettu. Hän on perinyt isänsä Peterin upean ääneen. Silloin hän kertoi harkinneensa jopa itsemurhaa. Kun astuin ulos terapiasta, lehdestä oli jäljellä vain suikaleita.” ”Säveltäminen ja biisien tekeminen on elämää kantava voima”, sanoo Russ. Hän halusi alkaa tutkia, miten koskettamalla pystyisi viestimään erilaisia asioita parisuhteessa. ”Minulla on sattunut kohdalle myös todella hienoja ihmisiä”, hän sanoo. Viime syyskuussa oli sosiaalishaptisen kommunikaation ensimmäinen tutkijakonferenssi Venetsiassa. ”Menin terapiaan ja sain käteeni sanomalehden. Kuulemiseen Russ tarvitsi FM-laitetta eli radiomikrofonia. Viime vuonna valmistui Brasiliassa Sao Paulossa alan toinen väitöskirja ja Italiassa väitellään aiheesta tänä keväänä. Haptiisit maailmalla Riitta Lahtinen ja Russ Palmer kehittivät haptiisit eli kosketusviestit, jotka syntyivät alun alkaen käytännöntarpeesta helpottamaan pariskunnan keskinäistä viestimistä. Silloin Riitta keksi hapteerata Russin käsivarteen meren, aurinkoisen päivän, hiekkarannan, ihmisen kulkemassa hiekkarannalla. Korona-aikana pariskunta oli suljettuna puoleksitoista vuodeksi täydelliseen eristykseen Frintoniin Englantiin, koska lentoja Suomeen ei enää lennetty, eikä pariskunta uskaltanut muutenkaan terveyssyistä liikkua. Samalta levyltä löytyy myös Riitan laulu, joka on kiihkeä ja vauhdikas, niin kuin Riitta itsekin. Siitä se lähti, from the bottom.” Riitta ei yrittänyt iskeä Russia tai Russ Riittaa, mutta niin kävi, että jouluna Russ matkusti Suomeen ja kosi Riittaa. Luennoitsija kertoi kaikille oppilaille tarinaa merenrannalta. Kun Riitta ahdistui ja valitti omia pelkojaan kotiin eristäytymisestä, Russ otti syliin ja sanoi: ”Älä pelkää, tätähän se arki on ollut minulle aina.” ”Silloin käsitin, että en ollut ymmärtänyt, mitä kokemuksia kuurosokea ihminen joutuu käymään lävitse”, Riitta pohtii
Aivan kuin yksinäisyys olisi hänessä oleva vika. Siinä on kuitenkin totuutta ainakin siteeksi. Yksin jäämisen uhka on erityisen suuri vähemmistöille, ja etenkin sellaisille vähemmistöille, joilla on toimintarajoitteita. Suuret elämänmuutokset ovat ylipäätään niitä paikkoja, joissa ihmisen elinpiiri helposti supistuu. Katkeruus on kuitenkin huono opas, sillä se löytää aina helpoimman syyllisen ja haluaa maksaa vääryyden pahuudella. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmilla on suuri houkutus viettää viikkokausia kotona neljän seinän sisällä. Aiheesta on melko vähän tutkimustietoa. YKSINÄISYYS TUNTUU usein rangaistukselta myös vapaudessa eläville. Pitkittynyt yksinäisyys on monelle ihmiselle todiste siitä, miten paha paikka maailma on. He eivät ole pärjänneet koulussa, heillä ei ole ollut turvallista perhettä ja kaveripiiristäkin on puuttunut aito välittäminen. Yksin jäämisen uhka on erityisen suuri vähemmistöille. Automatisoituneessa maailmassa suurimman osan arkipäivän asioista voi niin ikään hoitaa ilman ihmiskontaktia, jopa kaupassa käymisen. Jokainen ihminen kokee ulkopuolisuuden tunteita ja ylipäätään erilaisuutta toisiin ihmisiin. Ei esimerkiksi osata sanoa, onko masennus yksinäisyyden oire, seurausta siitä, vaikutusmekanismi vai niitä kaikkia. On latteaa sanoa, että muutoksen pitää lähteä ihmisestä itsestään, etenkin jos hänet on hylätty tien poskeen. Suurimmalla osalla meistä se on ohimenevä tunne, josta pääsemme eroon. Sen seurauksena nämä nuoret ovat päätyneet ajattelemaan, että heillä ei ole mitään hävittävää elämässä, sillä kaikki on jo menetetty. Nykyään yhä harvempi yksinäinen ihminen on metsän keskellä asuva erakko. On aina tiedetty, että yksinäisyys ei tee ihmiselle hyvää, sillä se johtaa fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin. Se on myös tarkka mittari yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta. Yksinäisten määrä ei ole koskaan ollut suurempi. Selvää on ainoastaan se, että ihmisillä on sekä entistä enemmän mielenterveyden Kolumnisti Aleksis Salusjärvi, 42, Helsinki. Opetan lukutaitoa eloonjäämistaitona erityisopetuksessa, sairaalakouluissa ja hankaluuksiin ajautuneille nuorille. Ammatti Kulttuuritoimittaja ja kriitikko. Tällaisia synkkiä ajatusten polkuja kulkevalla on myös entistä suurempia vaikeuksia tehdä itsensä ymmärretyksi. TULILINJALLA / KOLUMNI Aleksis Salusjärvi Yksinäisyys on pelottavin uhka ongelmia että yksinäisyyden kokemuksia. Toinen puoli totuudesta liittyy politiikkaan, jolla yhteiskuntaa muokataan. Muusta väestöstä yksinäiseksi itsensä kokee joka kymmenes. Yksinäiset ihmiset kuolevat muuta väestöä nuorempina, ja ennen kaikkea kurjemmassa kunnossa. Jos kotoa lähteminen tuottaa ongelmia ja vaatii erityisjärjestelyjä, se jää helposti tekemättä. Yksinäisyyttä käytetään yhä rangaistusmuotona: vankiloissa eristäminen on kaikkein ankarin rangaistus. Ammoisina aikoina pahin ihmiselle annettu rangaistus oli karkottaminen, hänen häätämisensä pois yhteisöstä. Rikoksen tekemiseen on näin ajattelevalla matala kynnys. ÄKKISELTÄÄN NÄYTTÄISI ilmeiseltä, että digitaaliseksi muuttunut maailma on lisännyt yksinäisyyttä. Kun keskustelen vankilaan päätyneiden nuorten kanssa, juuri ulkopuolisuuden tunne on heillä yleistä. Suurin osa eristysvangeista alkaa nopeasti menettää mielenterveyttään. Kaikilla yksin jääneillä ihmisillä on myös katkeruuden tunteita. Viime vuosina vammaisten yksinäisyyteen on kiinnitetty jonkin verran huomiota. Yhdysvalloissa vankien eristämistä on tehty kauan ja pisimmät eristysrangaistukset ovat jatkuneet useita vuosikymmeniä. Tukilinja 3/2024 21. Yksinäisyys synnyttää niitä aivan ansaitusti. Yksinäiset ihmiset asuvat kaupungeissa pienissä asunnoissaan, joista he eivät juuri poistu. Yksin jättäminen on toiminut rangaistuksena käytännössä kaikissa kulttuureissa. Ilman toisia ihmisiä ihminen alkaa nopeasti menettää suhdettaan todellisuuteen. YLI MILJOONA suomalaista elää yksin. Osa ihmisistä kuitenkin kokee itsensä ulkopuoliseksi kaikkialla ja kaiken aikaa. Lopputulos on ihminen, joka kokee olevansa hylätty ja väärin ymmärretty ja siksi kaltoin kohdeltu. Moni kertomus eristämisestä kuvaa sitä kuolemaa tylymmäksi kohtaloksi. Ruutujen äärelle jääneet ihmiset saavat riittävästi elämänsisältöä digitaalisesta viihteestä, mikä entisestään vähentää ihmiskontaktien määrää. Tiedetään, että viidennes vammaispalveluja tarvitsevista kokee itsensä melko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi. Jos yksinäisten ihmisten tarpeita ei osata ottaa päätöksenteossa huomioon, heidän määränsä jatkaa kasvamistaan entisestään. Myös itsensä vahingoittaminen on hyvin yleistä eristyksessä
Vaarana on, että nuoren motivaatio kielen opiskeluun ja puhumiseen laskee, mikäli keskitytään liikaa täydellisen kieliopin hiomiseen”, LapCI:n projektikoordinaattori Isa Pulli kertoo. Nuoret huomasivat pärjäävänsä hienosti vieraalla kielellä, kun siihen tarjoutui tilaisuus. Vieraan kielen kuunteleminen vaatii enemmän keskittymistä jo erilaisen äänitaajuuden takia. Englannin kielen kuuntelutehtävätkin koulussa alkoivat reissun jälkeen sujua paljon paremmin”, helsinkiläinen Onni Kronberg kertoo. Piknikin jälkeen kaikki lähtivät yhdessä teatteriin katsomaan Mamma Mia! -musikaalia. Pyrimme pitämään hinnan pienenä, jotta mahdollisimman moni nuori pystyisi osallistumaan; loput kustannuksista saatiin katettua mahtavien sponsoreidemme Tukilinjan ja Bovalliuksen säätiön avulla.” ”Kiitos vielä Tukilinjalle tästä unelmien täyttymyksestä”, Pulli sanoo. Matkustelu antaa tähän eväitä ja ajatuksen, että voi olla mukana kansainvälisissä asioissa”, LapCI ry:n toinen projektikoordinaattori Katariina Varjonen kertoo. ”Alussa oli aika vaikeata siinä aidossa englanninkielisessä ympäristössä, mutta huomasin, että puhumalla vaan pärjäsi. ”Monelle sisäkorvaistutetta käyttävälle nuorelle kielet ovat haaste juuri kuulon takia. TEKSTI Sari Heino-Holopainen UPSIDE DOWN! Vähän päälaellaan olivat yhdeksän nuorta viikon ajan Englannin-matkallaan, muutenkin kuin vierailulla Brightonin Upside Down -talossa, missä ylösalaisessa talossa kaikki on mullin mallin. Myös puhetta pitäisi treenata kouluissa paljon enemmän. Matkaseikkailussa syitä siihen löytyi monia, mutta yksi oli ylitse muiden; englannin kieli alkoi sujua ja sen myötä itseluottamus kasvoi. Kumpikin hehkuttaa, että matka oli heille paras työmatka ikinä, vaikka vastuu nuorista olikin suuri. Nuorilta ja heidän vanhemmiltaan tuli kuitenkin säännöllisin ajoin kyselyitä Englannin leirin suhteen, ja niinpä Pulli lähti vuonna 2022 kehittelemään ideaa 13–17-vuotiaille SI-nuorille suunnatusta kielikylpymatkasta Englantiin. ”Lopussa koko yleisö tanssi ja lauloi esityksen tahdissa, niin mekin. 22 Tukilinja 3/2024. ”Päätimme yhdistyksemme toiminnanjohtaja Janet Grundströmin kanssa, että järjestämme matkan ihan itse. ”Tunsimme osan näistä eri puolilta Suomea mukaan lähtevistä nuorista. Kielimatkan tarkoituksena oli vahvistaa nuorten englanninkielentaitoja, sillä tavanomaisille kielimatkoille osallistuminen voi olla kuulovammasta johtuen haastavaa. Tukilinjalta saatu apuraha oli tärkeä matkan mahdollistaja. ”Olimme tiiviissä yhteydessä brittiläisten SI-järjestöjen CICS:in ja Avuk:in kanssa pitkin kevättä. Olen tottunut bongaamaan sanoja ja pelaan englanninkielisiä videopelejä, mikä varmaan auttoi.” LapCI ry:n viimekesäinen matkaseikkailu Lontooseen ja Brightoniin sisälsi hienoja yllätyksiä ja kokemuksia. Uusia kavereita ja vertaistukea Kielimatkan tavoitteena oli, että SI-nuoret näkisivät omat mahdollisuutensa englannin kielen kanssa. Omakustannehinnaksi tuli 300 euroa. Paras työmatka ikinä Molemmat projektikoordinaattorit olivat Englannin-matkan vetäjinä. Oli ilo todeta, miten hieno henki meidän ryhmällämme oli.” Lontooseen saavuttuaan ryhmä meni piknikille yhdessä paikallisten sisäkorvaistutetta käyttävien nuorten ja heidän perheidensä kanssa Green Parkiin. Tärkeää oli myös tutustua uusiin kavereihin, saada vertaistukea ja mikä upeinta, unohtumattomat kokemukset uuden kulttuurin ja vieraan kielen keskellä. Hienoa päivää juhlistimme pizzaillallisella uusien tuttaviemme kanssa.” Itsetunto nousi puhumalla ”Vaikka matka-aika oli lyhyt, niin opin paljon. Olimme iloisia, että moni heidän aktiivijäsenistään pääsi paikalle tapaamaan meitä”, Pulli ja Varjonen sanovat. Tästä reissusta tulisi ihan ainutlaatuinen. Matkalla laitettiin päälaelleen olettamukset SI-nuorten kielitaidosta. Kielimatka Englantiin nosti itseluottamusta Sisäkorvaistutteen saaneita lapsia ja heidän perheitään valtakunnallisesti tukeva LapCI ry oli ennen koronavuosia osallistunut eurooppalaisen SI-kattojärjestön Euro-CIU:n alla toimiville nuorten European Friendship Week -leireille Englannissa, mutta leirien pääjärjestäjän lopetettua toimintansa yhditys ei pystynyt lähettämään nuoria vastaaville leireille useaan vuoteen. ”Sisäinen motivaatio vieraan kielen opiskeluun syntyy, kun pääsee käyttämään vierasta kieltä ja saa kivoja kokemuksia uuden kielen kautta
-peliä majapaikassamme, juttelimme ja kuuntelimme musiikkia. ”Nukkumaanmeno venyi tuona iltana melko myöhäiselle, kun pelasimme loppuillasta ja yöstä tuntitolkulla Kuka minä olen. Aluksi olin aika hiljainen, mutta sitten kun muiden kanssa vaan puhui, niin tottui hyvin brittienglantiin. Mieleenpainuvimmat hetket olivat Lontoossa Harry Potter -kaupassa käyminen ja Brightonissa keilaaminen. Brightonin päivät täyttyivät elämyksistä. Lontoossa nähty Mamma Mia! -musikaali jäi Nikon mieleen vahvasti, varsinkin sen moninaisen äänimaailman takia. Kaikki tulivat toimeen keskenään ja ymmärsivät toisiaan”, vantaalainen Niko Teittinen sanoo. Viimeisenä iltana ryhmä suuntasi Brighton Youth Centerille, missä he pääsivät tekemään graffiteja, pelaamaan biljardia, soittamaan, tanssimaan ja muuten vaan olemaan yhdessä. Kukaan ei olisi halunnut leirin vielä loppuvan!” Tukilinja 3/2024 23 Apurahakohde Kiitos vielä Tukilinjalle tästä unelmien täyttymyksestä.. Kun muut ryhmäläiset olivat avoimempia kuuloimplantin kanssa, minäkin opin sitä olemaan. Nauramme puhelimessa Nikon kanssa ja mietimme, kuinka paljon laulaja Käärijä ”omalla englannillaan” madaltaa kynnystä ilmaista itseään vieraalla kielellä. ”Kun totuin puhumaan siellä englantia, niin nyt täällä Helsingissä, kun tarvitaan englantia, on paljon helpompaa puhua kieltä ja sanat löytyvät helpommin.” Mukaan jäi avoimuus ”Parasta Englannin matkassa oli ryhmähenki. ”Nyt Suomessa olen alkanut tutustua uusiin ihmisiin myös englanniksi. Nyt uskallan kertoa siitä avoimesti opettajille ja uusille ihmisille.” ”Brittien englanti oli vaikeampaa kuulla kuin amerikanenglanti, mutta se helpottui, kun tavattiin paikallisia englanninkielisiä ihmisiä, SI-oppaita ja perheitä. ”Erilaisten sattumien kautta saimme lopuksi oman talon Brightonissa, joka kruunasi kyllä yhdessäolon vapaa-ajalla”, Pulli kertoo. Brighton Pierillä pelattiin kolikkopelejä, Brighton Marinan alueella keilattiin ja vietettiinpä yksi aamupäivä Seven Sisters -jyrkänteille kiipeillessä. ”Tuliaisostoksillekin ehdimme hyvin, ja oli tosi mukava nähdä, miten itsenäisesti ryhmäläiset suoriutuivat ostosreissuista”, Pulli huomioi. ”Opin avoimuutta esimerkiksi kuulolaitteeni suhteen. Ja matkailu Euroopassa alkoi kiinnostaa.” Hauskaa aikaa englanniksi Lontoon Madame Tussauds -vahakabinetin – missä vahanukkien lyhyys hämmästytti nuoria – ja muiden nähtävyyksien lisäksi Brightonin merenrantakaupungissa vietettiin hauskoja hetkiä uusien ystävien kanssa, englannin kielellä
Apuväline ei ole siitä hyötyvälle kirosana. Lukeminen ja pääsy tiedon äärelle ovat joka tapauksessa kaikille kuuluvia ihmisoikeuksia. Lainaaminen on ilmaista eikä todistusta lukemisesteestä tarvita. Se antoi tällaiselle kirjallisuuden ystävälle ja kirjoittajalle paljon ajattelemisen aihetta. SAAVUTETTAVUUSKIRJASTO CELIAN Lukemisen tuki nyt -seminaarissa pohdittiin niin lukemisen apuvälineitä kuin lukuinnon kasvattamistakin. Jos lapsi tai nuori ei pysty lukemaan itselleen sopivalla tavalla, voi ratkaisuna olla apuväline – niitä löytyy selkokielestä digitaalisiin viivaimiin ja monikanavaisiin kirjoihin. Kyse voi olla esimerkiksi sovelluksista, tietokoneen 24 Tukilinja 3/2024 helppokäyttöasetuksista, äänikirjoista, peleistä, pistekirjoituksesta tai selkokielestä. Elämme tilanteessa, jossa Suomen Pisa-tulokset lukutaidossa ovat laskeneet viidenneksi. Apuvälineitä tarvitaan Varsinkin nuorelle ihmiselle ajatus näkyvän apuvälineen käytöstä voi tuntua hankalalta. Lukemista tuetaan eri tavoin toimintarajoitteisten henkilöiden kohdalla eri tavoin ja lukemisen apuvälineet ovat yhtä moninaisia. Kun lukeminen mahdollistuu, se on kuitenkin upea asia, ja apuväline voi aiheuttaa jopa kateutta. Selvisi, että yleisimmin lukemisesteen aiheuttavat oppimisvaikeudet, lukivaikeudet, fyysiset toimintarajoitteet, kuten näkövamma, sekä erilaiset pysyvät tai tilapäiset sairaudet. Asiakkaaksi voit rekisteröityä esimerkiksi kirjastossa tai koulussa. TEKSTI Sanni Purhonen KUVITUS Kaisa Leka TUKEA LUKEMISELLE Saavutettavuuskirjasto Celia Valtion erikoiskirjasto Celia tuottaa ja välittää äänija pistekirjoja sekä muita erikoisvalmisteisia kirjoja ja oppimateriaaleja. Sen kirjastopalvelut on tarkoitettu kaikille lukemisesteisille ympäri Suomen
Celian pedagoginen asiantuntija Veera Kivijärvi toteaa, että joka kirjastossa joku tietää Celian. Sen viesti oli karu: Moniakaan nuoria lukeminen ei kiinnosta, ja vielä vähemmän se kiinnostaa, jos lukemisen mallia ei saa lähipiiristään. 21 prosenttia kaikista peruskoululaisista opiskelee tällä hetkellä tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Pisteja taktiiliaineistot Pistekirjoitus on kohokuvamerkistö, jota luetaan sormin. Tämä on hyvä vinkki esimerkiksi nuoren lukuintoa pohtiville vanhemmille. Lukukalvot ja viivaimet Fyysisiä tai digitaalisia apuvälineitä. Tilannetta ei helpota vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuen leikkaus, joka osuu myös selkokirjallisuuteen. Celia tekee yhteistyötä kustantajien kanssa myös äänikirjojen osalta, mutta Veera Kivijärvi muistuttaa, että saavutettavuus on monien asioiden summa: ”Saavutettavuus tarkoittaa paljon muutakin kuin äänikirjoja, esimerkiksi kognitiivista saavutettavuutta, ruudunlukuohjelmia ja hahmottamiseen liittyviä asioita.” Selvitykseen pohjautuen Celia suositteleekin, että kustantajat alkavat tuottaa tukea tarvitseville oppilaille eriytettyjä oppimateriaalisarjoja. Celiasta apua ja apuvälineitä Onko välineitä riittävästi tarjolla. Saavutettavuuskirjasto Celia onkin tärkeä tuki esimerkiksi opettajille ja kuntien kirjastoille. Kieltämättä sali täynnä lukemisen ammattilaisia kuunteli näitä tuloksia hiukan nieleskellen, vaikkei kovin yllättyneinä. Esimerkiksi tekstiä ja sen selkomukautettua versiota ei tulisi asettaa vastakkain vaan nähdä, että kaikilla on oikeus lukea tavallansa. ”Opettajilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta hyödyntää tietoa tai aikaa kehittää työtään. Opettajien mukaan niitä on kouluikäisille tarjolla heikosti ja siksi niitä saatetaan yhä kehitellä omissa nurkissa. Koulut ohjaavat Lapset tulevat Kivijärven mukaan palvelun piiriin usein koulun kautta, sillä Celian erikoisaineistoja, kuten digitaalisia Daisy-kirjoja tai yhdistelmäkirjoja, ei muualla tarjota. Kohokuvat ovat kosketeltavia eli taktiiliaineistoja, joilla tarjotaan informaatiota fyysisistä objekteista ja ilmiöistä. Lapsille tarkoitetut koskettelukirjat välittävät tarinoita materiaalein, muodoin ja värein. Tukilinja 3/2024 25 40 prosenttia tutkimukseen osallistuneista nuorista ei lue vapaa-ajallaan lainkaan.. Tutkimukseen osallistuneista nuorista neljä viidestä ei puhunut koskaan kirjoista kavereidensa kanssa ja 40 prosenttia ei lukenut vapaa-ajallaan lainkaan. Apuvälineistä parhaita ovat kirjat, joita voi lukea ja kuunnella samanaikaisesti, mikä usein helpottaa oppimista. Äänikirjat ja yhdistelmäkirjat Äänikirjalla tarkoitetaan ääneen luettua, yleensä digitaaliseen mp3-muotoon äänitettyä teosta. Lukemista saatetaan pitää aikaa vievänä, turhana tai jopa nolona. Lukemispelit Kielellisiä taitoja harjaannuttavia pelejä ja pelillisiä tehtäviä. Mistä lukuintoa nuorille. Yhdistelmäkirjoissa, kuten DaisyTrio -kirjoissa, on äänen lisäksi tekstiä ja kuvia. Verkostoituminen yleisten kirjastojen kanssa onkin onnistunut hyvin. Lukukalvon avulla voidaan tekstin taustaväri muuttaa lukijan näölle sopivammaksi. Runoilijana ja itsekin saavutettavuuden asiantuntijana uskon, että kun lukemisen muodossa tai toisessa on kerran saanut alkuun, ei sitä niin helposti tee mieli enää lopettaa. Parhaat apuvälineet tukevat sekä teknisen lukutaidon kehitystä, luetun ymmärtämistä että lukemiseen motivoitumista. Toimiviksi apuvälineiksi koetaan myös selkoaineistot sekä kustantajien sähköiset materiaalit ja sovellukset. Saavutettavat oppimateriaalit Kognitiivinen saavutettavuus tarkoittaa, että tuote tai palvelu on mahdollisimman helposti hahmotettavissa ja ymmärrettävissä. Kansainvälisen PIRLS 2023 -lukutaitotutkimuksen mukaan 16 prosenttia suomalaisista neljäsluokkalaisista ei lukutaidoltaan enää yllä tyydyttävälle tasolle. Olisi hienoa, jos kouluissa olisi erikseen sovittu henkilö, joka vastaisi lukemisen apuvälineistä”, Kivijärvi visioi. Sen palvelut ovat ilmaisia eikä diagnooseja kysytä. Toivoa silti on, sillä myös lukemisesta, äänikirjoista ja esimerkiksi kielellisesti luovasta rap-musiikista kiinnostuneita nuoria löytyy. Myös muiden oppimista ja lukemista edistävien organisaatioiden ja toimijoiden täytyy jatkossa tunnistaa lukemisessaan tukea tarvitsevien tarpeita paremmin ja räätälöidä palvelunsa ne huomioiden. eniten koko maailmassa. Painettujen kirjojen myynti on laskussa, mutta myös äänikirjamarkkina on tasoittunut. Puhesynteesija skannaussovellukset Puhesynteesillä tarkoitetaan toimintoa, jolla näytöllä oleva teksti muutetaan koneellisesti puheeksi. Seminaarin puheenvuoroista jäi ehkä parhaiten mieleeni Lotta-Sofia La Rosan kahdeksasluokkalaisia koskeva väitöstutkimus nuorten lukuhalusta ja erilaisten kirjatyyppien käytöstä. Monet opettajat eivät välttämättä tiedä myöskään lukemisen ilmaisista, tietokonepohjaisista apuvälineistä, kuten Wordin syventävästä lukuohjelmasta. Monikanavaisuus käyttöön Seminaarin tärkeimpiä havaintoja oli, että iso osa lukemisen tuen tarvitsijoista hyötyisi monikanavaisesta avusta. Olemme tippuneet kärkikahinoista jo 14. Viivain asetetaan painetun tekstin kohdalle ja siirretään lukemisen tahtiin. Skannaussovellukset ovat mobiilisovelluksia, joilla painettu teksti muunnetaan digitaaliseksi, jolloin sen fonttikokoa ja taustaväriä voidaan muuttaa helppolukuisemmiksi. Tämä kertoo kirjallisuuden eri esitysmuotojen ja niiden yhdistelyn tärkeydestä. Lukemisen apuvälineitä Selkokieli Selkokieli on helppoa suomen kieltä ihmisille, joille yleiskieli on liian vaikeaa. Opettajat kokevat nykyiset sähköiset oppimateriaalit liian sekaviksi sellaisille oppilaille, joilla on runsaasti tuen tarvetta, mutta tällä hetkellä selkokielistä oppimateriaalia saa lähinnä itse tekemällä. Koulujen ongelma niiden hyödyntämisessä on kuitenkin resurssien puute. Seminaarissa toistui, että kouluihin ja markkinoille kaivataan paljon nykyistä enemmän selkokielistä oppimateriaalia. Äänikirjoja ja muita lukemisen muotoja Äänikirjojen esiinmarssissa on viime vuosina puhuttu suoranaisesta buumista. Tästä kaikesta voidaan päätellä, että lukemisen apuvälineiden tarve on Suomessa suuri. Lukemisen apuvälineet voivat myös olla maksullisia, mikä rajaa käyttäjäkuntaa. Monia selkojulkaisuja saa netistä myös ilmaiseksi (selkokeskus.fi/selkojulkaisut/). sijalle ja heikkojen lukijoiden määrä on jyrkässä kasvussa
Iris Tenhunen 67 v., Helsinki. Eläkkeelle Heinäkuussa 2024. Ammatti Päätoimittaja, FM. 26 Tukilinja 3/2024 ”Lehdessä vammaisalan epäkohtiin on tartuttu rakentavasti aukomalla tilanteen solmuja ja etsimällä ratkaisuja”, kertoo Tukilinjan eläkkeelle jäävä päätoimittaja Iris Tenhunen.
”Olemme mielestäni valinneet voittajat aika hyvin vuosien varrella. Varat olivat vähissä, kunnes ideat löivät kunnolla läpi ja mukaan saatiin verkosto vammaisjärjestöjä, museoita ja taidealan järjestöjä. ”Nykyisin DiDan päätapahtumaa voi seurata myös netin kautta, joten vammaisten tuottamaa kulttuuritarjontaa voi kokea helposti ympäri Suomea. Vaikka Tukilinja-lehti on vuosien varrella sekä vakiinnuttanut paikkansa lukijoiden sydämissä että kasvattanut levikkiään, oli alkutaival Tenhusen mukaan tuulinen. Niinpä hän perehtyi tilanteeseen ja aloitti haastattelemalla vammaisten oikeuksia puolustavaa Kalle Könkkölää. Siitä kiitos kuuluu freelancetoimittajille, joista pisimpään mukana olleet ovat tehneet lehteä jo viitisentoista vuotta. ”Kalle oli älykäs ja herkkävaistoinen ihminen. ”Kyseessä taisi olla ensimmäisiä laman jälkeen Journalisti-lehdessä julkaistuja työpaikkailmoituksia”, Tenhunen muistelee. Myöhemmin hän otti vastuun myös apurahatoiminnan kehittämisestä ja oli mukana luomassa säätiölle Tukilinjan nykyisiä apurahatyyppejä. Ensimmäisen 5000 euron Vimma-palkinnon sai taiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen, joka edustaa suomalaista taidetta Venetsian biennaalissa tänä kesänä. 2014 sen sai Kalle Salonen, joka esiintyi viime kesänä Helsingin Juhlaviikoilla. Hänet palkittiin sittemmin muun muassa Puupäähattu-palkinnolla”, raadissa alusta asti mukana ollut Tenhunen kertoo. Vuonna 2015 palkinnon sai Suomea myöhemmin Euroviisuissakin edustanut Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtye ja pari vuotta sen jälkeen sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka. E lettiin vuotta 1996, kun eräs työpaikkailmoitus kiinnitti Iris Tenhusen huomion. Nyt jo edesmennyt Könkkölä veti perustamaansa Kynnys ry:tä vuoteen 2018 asti. ”Ilmapiiri lehteä kohtaan oli vammaisalalla aluksi epäilevä. TEKSTI Jaana Vainio KUVAT Jussi Helttunen heenjohtajakaudeltaan Tenhunen nostaa esiin Tukilinja-säätiöön perustamisen vuonna 2017. Tenhunen teki lehden aluksi lähes kokonaan itse ulkoasua myöten. Kyseessä onkin paitsi tärkeä myös hyvin saavutettava tapahtuma.” Toimitusneuvosto apuna Lehden alkutaival oli tuoreelle päätoimittajalle hektistä aikaa. Tilanne kuitenkin rauhoittui, kun aloimme jakaa apurahoja.” Yhteistyötä Kynnys ry:n kanssa Kotimaista kirjallisuutta opiskelleen Tenhusen ura toimittajana oli painottunut kulttuuriaiheisiin ennen Tukilinjan perustamista. Vammaisasioille näkyvyyttä ”Vammaisten asioita on poliittisesti haastavaa ajaa, sillä niillä ei saa medianäkyvyyttä. Uusi yhdistys oli perustamassa varainhankintaa varten tukilehteä ja etsi sille päätoimittajaa. VAHDINVAIHTO TUKILINJASSA. Päätimme muuttaa tilannetta tuomalla julkisuuteen vammaisalalta löytyvää lahjakkuutta. Vaikka Tenhunen on ollut lehden toimituksen ainoa vakituinen työntekijä, ei hänen ole tarvinnut alkuvuosia lukuun ottamatta tehdä lehteä yksin. Aiemmin muun muassa Uudessa Suomessa ja pienessä aikakauslehtikustantamossa työskennellyt Tenhunen kiinnostui heti ja oli valmis tarttumaan haasteeseen. Hyvä hetki tähän on vammaisten päivä, jolloin valtamediassakin on aihepiiriin kiinnostusta.” Tenhunen myöntää, että ensimmäiset vuodet tapahtuman kehittämisessä olivat työläitä. Itselläni oli tuon tapaamisen jälkeen kirkkaampi näkemys vammaisten tilanteesta.” Tämä poiki vuosien myötä myös läheistä yhteistyötä: Kynnyksen jakamaa ja Tukilinjan rahoittamaa vammaiskulttuuripalkinto Vimmaa on jaettu vuodesta 2009 lähtien vuosittain Tukilinjan ja vammaiskulttuurijärjestöjen perustamalla DiDa-festivaalilla. Toisena merkkipaaluna yhdistyksen puTukilinja-lehden päätoimittajana Tenhunen on päässyt aitiopaikalta seuraamaan vammaisalan kehitystä lähes 30 vuoden ajan. Kysyimme, mitä vuodet Tukilinjan päätoimittajana ovat opettaneet. 28 vuotta sitten, keskellä 1990-luvun lamaa, Iris Tenhunen sai tehtäväkseen perustaa uuden lehden. ”Sen tavoitteena on varmistaa tukitoiminnan jatkuminen vaihtelevista varainhankintatilanteista riippumatta.” Lahjakkuuksia esiin Disability Day Art & Action -festivaalin eli DiDan tarkoituksena on nostaa vammaisia ja toimintarajoitteisia taiteilijoita suuremman yleisön tietoisuuteen. Tuntui, että ymmärsimme toisiamme
Pehmeänä laskuna uuteen elämänvaiheeseen toimii kahden viikon loma, jonka hän viettää hyvän ystävän kanssa kiertelemällä Yhdysvaltojen koillisrannikolla. Tällä hetkellä esimerkiksi monien digipalvelujen nettisivut ovat huonosti näkövammaisten saavutettavissa, mutta EU:n esteettömyysdirektiivin myötä tilanne on muuttumassa”, Tenhunen iloitsee. Sieltä, niistä pahamaineisista direktiiveistä ja hankkeista, on saatu virikkeet lainsäädännön ja yhteiskunnan kehittämiseen yhdenvertaisemmaksi. Monella freelancereistamme oli jo entuudestaan vankkaa, omakohtaista tuntemusta vammaisalasta, ja he tuovat hyviä näkökulmia juttuihin.” Ennakkoluulot syvällä Tukilinja-lehden päätoimittajana Tenhunen on päässyt aitiopaikalta seuraamaan vammaisalan kehitystä lähes 30 vuoden ajan. ”Tuntuu, että yhteiskunta on edelleen vanhassa moodissa, tällä hetkellä ehkä jopa ottamassa askeleita taaksepäin. Pojan kanssa käydään syksyisin sienestämässä. Lukemisen lisäksi Tenhunen on aina nauttinut kirjoittamisesta ja onkin jo pidemmän aikaa kirjoittanut tavoitteellisesti myös vapaa-ajallaan. ”EU on ollut loistava asia suomalaisen vammaisen kannalta. Uskon, että sitä voi tulla ikävä.” 28 Tukilinja 3/2024. Heistä on muodostunut lehden suunnitteluun aktiivisesti osallistuva toimitusneuvosto. Hän käy myös säännöllisesti linturetkillä, kuten Porkkalanniemellä seuraamassa lintujen kevätmuuttoa. Yhtenä tukikohtana Suomessa tulee toimimaan mökki, jota Tenhunen kertoo rakennelleensa ja varustelleensa eläkevuosia varten jo parikymmentä vuotta. Yhdenvertaisuus ei vieläkään täysin toteudu, vaikka kaikilla pitäisi olla mahdollisuus kouluttautua, päästä työelämään, harrastaa sekä päästä keskeisiin palveluihin ja tapahtumiin. Vaikka muutokset tapahtuvat hitaasti, on tilanne kuitenkin mennyt eteenpäin. Tekemistä riittää jatkossakin, sillä ihmisten ennakkoluulot ovat niin kulttuuriin juurtuneita, ettei ongelmia aina edes tiedosteta. ”Olen onnekas, että löytyi näin hyviä tyyppejä. On hyvä myös muistaa, että yksi osallistumiseen vaikuttava tekijä on hinta – vammaistuilla ei paljon harrasteta, vaikka harrastuspaikka olisikin esteetön.” Mökkeilyä ja linturetkiä Jos Tenhusen vuodet Tukilinja-lehden ruorissa ovat olleet vauhdikkaita, eivät kesällä siintävät eläkepäivätkään yksitoikkoisia tule olemaan. Olen onnistunut bongaamaan maakotkan ja kuningaskalastajan lisäksi viimeksi huuhkajan, joka tuli tammikuussa vastaan Suomenlinnan telakka-alueella.” Taidetta ja kirjoittamista Tenhunen kertoo elävänsä ”kulttuurikuplassa” – hän rakastaa klassista musiikkia ja kuvataidetta. ”Lehti on kuitenkin se toimittajan oma hiekkalaatikko ja on ollut etuoikeus, että on päässyt toteuttamaan omia ideoita. Kalle Könkkölä sanoi aikoinaan: ”Ei mitään meistä ilman meitä” ja tämä on ollut myös meidän ohjanuoramme. Varsinkin työelämässä tarvittaisiin isoa liikahdusta. Eläkkeellä tällekin harrastukselle on enemmän aikaa. Eläkkeellä onkin aikaa käydä konserteissa ja näyttelyissä. ”Laiturin päässä on kaksi penkkiä vastakkain, siellä voi nauttia kauniista päivästä lukien tai saunaillasta lasten ja ystävien kesken.” Luonto on lähellä Tenhusen sydäntä. ”Se on kiva harrastus, sillä luonnossa liikkumisen lisäksi oppii koko ajan uutta
10. Hienonna sipuli ja kuullota se voissa tai öljyssä. Lisää etikka, öljy ja vesi. 11. Sosiaaliohjaaja Minka Lindy kertoo, että Karvisen edullinen lounas on tärkeä osa toimintaa. Kuori ja viipaloi sipulit. He suosittelevat tarjoamaan pastan marinoidun punasipulin kera. Asettele sipulirenkaat laakeaan kulhoon. Tukilinjan apurahalla Karviseen saatiin uusi liesi, joka on juuri sellainen kuin Björninen ja Kekola halusivat. Valuta pasta. Peitä kelmulla. Kokit Johnny Björninen ja Tommi Kekola valmistelevat päivän lounasta. 3. Kaada pasta isoon kulhoon, lisää kastike ja sekoita kevyesti. Voit myös annostella pastan suoraan lautasille ja lusikoida päälle kastiketta. Hienonna persilja ja tilli. Karvisessa saa vertaistukea, ja jos haluaa, voi myös osallistua monenlaiseen toimintaan. Sekoita. 3. HYVÄN MIELEN RESEPTI Karvisen kesäinen lohipasta Tukiyhdistys Karvinen Helsingin Malmilla on kodikas matalan kynnyksen kohtaamispaikka mielenterveystoipujille ja heidän läheisilleen. Lisää yrttisilppu. Vaikkei olisi kalan ystävä, niin tästä yleensä tykkäävät kaikki.” TEKSTI JA KUVAT Riitta Skytt Lämminsavulohipasta ja marinoitua punasipulia AINEKSET: 250 g tagliatellea 1 salottisipuli voita tai öljyä kuullottamiseen 2 dl ruokakermaa 2 rkl hienonnettua persiljaa 1 tl hienonnettua tilliä 300 g lämminsavulohta 1 tl suolaa Ripaus mustapippuria Salkopapuja halutessa NÄIN VALMISTAT: 1. 5. 7. Valmista sillä aikaa kastike. Björninen ja Kekola antavat mielellään reseptin Tukilinjan lukijoille. 9. 5. Ripottele päälle sokeri ja mausteet. Marinoitu punasipuli AINEKSET: 2 punasipulia 2 rkl sokeria ½ tl rouhittua mustapippuria ½ tl suolaa 0,5 dl punaviinietikkaa 0,5 dl rypsiöljyä 0,5 dl vettä NÄIN VALMISTAT: 1. Jos kastike on liian paksua, ohenna sitä tilkalla keitinlientä. Se on monelle päivän ainoa lämmin ateria, ja yhteisen pöydän ääressä voi halutessaan jutella tuttujen kanssa. 8. Tukilinja 3/2024 29. “Joo, ei ole semmoista”, sanoo Björninen, “se vaihtelee täysin.” Kekola jatkaa: “Nykyään ei voi sanoa mitään tiettyä ruokaa.” Yksi suosituimmista lounaista on kuitenkin lämminsavulohipasta. Keittiövelhot Johnny Björninen ja Tommi Kekola loihtivat herkullista ja ravitsevaa kotiruokaa Tukiyhdistys Karvisen asiakkaille. 4. Sekoita kevyesti. Koristele halutessasi vihreillä pavuilla. 4. Näin aamupäivällä Karvisen olohuoneessa tuoksuu vielä aamukahvi, ja keittiön radiosta kuuluu hiljaista musiikkia. Kaikki ovat tervetulleita Karviseen juuri sellaisina kuin ovat. Sekoita kevyesti. Sinne voi poiketa kahville ja lukemaan päivän lehtiä. 2. Laita sivuun. Lisää pannulle kerma ja sekoita. Revi savukala ja lisää kastikkeeseen. Nyt nämä keittiövelhot tekevät niin hyvää ruokaa, että Karvisen asiakkailla ei ole vain yhtä suosikkiruokaa. Mausta suolalla ja pippurilla. 6. Nosta jääkaappiin marinoitumaan yön yli. Ota hieman keitinlientä talteen. Jotkut ehkä muistavat, että ahkeran käytön seurauksena keittiön vanha liesi alkoi osoittaa hajoamisen merkkejä. 2. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. “Sen happo leikkaa kivasti sitä kermaisuutta ja tekee siitä vähän kevyemmän oloista
”Vuorovaikutteisen ja kuuntelevan. ”Leuanvedon! Avustettuna se onnistuu jo hyvin, mutta vielä on matkaa leuanvetoon ilman kuminauhaa. Työ Tukilinja-lehden päätoimittaja. ”Säännöllinen liikunta ja syöminen. Sekin innosti, että pääsen suunnittelemaan lehden lisäksi kokonaan uutta nettisivustoa.” ”Tähän saakka olen työskennellyt isoissa lehtitaloissa, nyt on mahdollisuus katsoa alaa eri vinkkelistä ja antaa samalla panos tärkeään toimintaan.” Onko toimintarajoitteisuuden maailma sinulle ennestään tuttu. Haluamme tarjota heille Tukilinjan tavalla, jolla he mediaa muutenkin käyttävät. Siitä iso kiitos kuuluu edelliselle päätoimittajalle ja toimitusneuvostolle.” Tukilinja-lehteä uudistetaan parhaillaan, miksi. Voin hyödyntää tässä aiempaa työkokemustani printistä ja netistä. Siitä kuntoutuminen lähti ja koko ajan mennään parempaan suuntaan. TEKSTI Iris Tenhunen KUVA Mika Levälampi TUKILINJA-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJANA on huhtikuun alusta alkaen toiminut Jaana Vainio, 45. Ehdit vielä!” Tukilinja siirtyy digiaikaan ”Pian voit lukea Tukilinjaa myös kännykällä”, lupaa uusi päätoimittaja Jaana Vainio. Tähän liikkeeseen törmää etenkin liikuntavaikuttajien somessa, ja siksi se tulikin ensimmäisenä mieleen.” Kuka tai mikä on muuttanut elämäsi. Olin vielä lukiossa superujo ja jännitin esimerkiksi esitelmien pitämistä todella paljon. Lehteä voi siis jatkossa lukea myös kännykällä.” ”Digilehti mahdollistaa myös nopeamman reagoinnin alan tapahtumiin ja runsaamman sisällön kaikille tilaajille. Harrastukset Liikunta, lukeminen ja matkustelu.. Missä tehtävissä olet aiemmin mediassa työskennellyt. 30 Tukilinja 3/2024 Jaana Vainio 45, Helsinki. Tukilinjan toiminta on myös läpinäkyvää: kerromme lehdessä avoimesti, mihin rahat on käytetty.” Sitten muutama henkilökohtaisempi kysymys: Minkä taidon haluaisit osata. ”Rakastan lämpöä, aurinkoa ja merta, paikalla ei ole niin väliä.” Hyödyllisin rutiinisi. Liikunnalla on ollut iso rooli elämässäni, mutta alussa oli hetkiä, jolloin en meinannut jaksaa kävellä edes kilometriä. ”Olen työskennellyt muun muassa yleistoimittajana paikallislehdessä, terveysja hyvinvointialaa seuraavana toimittajana iltapäivälehdessä, toimituspäällikkönä ravintola-alan ammattilehdessä ja digituottajana Apu-lehdessä. ”Lehden kautta voit seurata, mitä vammaisalalla tapahtuu ja ketkä apua tarvitsevat. ”Asun alueella, jossa toimii yksi Suomen suurimmista erityiskouluista, joten vammaisuus on ollut osa arkeani lapsesta saakka.” ”Pitkäaikaissairauksien maailmaan tutustuin omakohtaisesti helmikuussa 2023 saamani long covid -diagnoosin myötä. Nyt on kuitenkin pakko olla hereillä ja reagoida median jatkuvaan muutokseen.” Miksi Tukilinjaa kannattaa tilata ja tukea. ”Etenkään nuoremmat lukijat eivät kaikki ole enää printin käyttäjiä. Onneksi minulla oli kuitenkin sen verran voimia, että jaksoin etsiä avukseni parhaat asiantuntijat. Miltä tuntui astua puikkoihin. ”Jännittävältä! Työ on tuttua, mutta samalla erilaista, kun työrooli on uusi. Juttujeni aiheena on ollut kaikki viihteestä sotauutisiin ja terveyteen. Pyrimme auttamaan ennen kaikkea väliinputoajia, jotka eivät saa apua muualta.” ”Alan ammattilaiset tekevät meillä apurahapäätökset, ja niiden tarve arvioidaan tarkasti. Työn lehden parissa hän aloitti lehden digisiirtymää valmistelevana toimituspäällikkönä jo vuoden alussa. On tärkeää saada teiltä lukijoilta tässä muutosvaiheessa palautetta ja toiveita. Aloittaminen tuntui kuitenkin loppujen lopuksi luontevalta ja helpolta. ”Lehti on vahvistanut rooliaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden äänenkannattajana. Nykyään en enää hirveän helposti jää sanattomaksi!” Mikä on lempipaikkasi. Juttutoiveet ja -vinkitkin ovat tervetulleita!” Millaisena näet Tukilinjan viiden vuoden kuluttua. ”Toimittajuus. Sillä on iso rooli jo ennestään ja se on tehnyt hyvää vaikuttamistyötä. Jos tauti on jotain opettanut, niin pitkäjänteisyyttä ja kuuntelemaan omaa kehoa.” Tämä on ensimmäinen päätoimittamasi lehti. ”Työn monipuolisuus ja mahdollisuus käynnistää lehden digitalisoituminen. Sen ansiosta solahdan helposti erilaisiin tehtäviin.” Mikä innosti sinua hakeutumaan Tukilinjaan. Äidinkielen opettaja suositteli minulle alaa ja ajatus jäi kytemään, sillä pidin jo tuolloin kirjoittamisesta. Minusta pystyy kuulemma lounasaikaan tarkistamaan kellon.” Minkä neuvon antaisit nuoremmalle itsellesi. Takana on jo muutama kuukausi uutta työkenttää, joten on aika kysellä, miten työ ja tekijä ovat kohdanneet toisensa. Suunnittelemme lukijatutkimusta ja printtilehteäkin tullaan tarpeen mukaan uudistamaan. Näin se palvelee lukijoita myös printtilehden ilmestymiskertojen välillä.” Millaisen suhteen haluat muodostaa lehden lukijoihin ja tukijoihin. ”Suorita vähän vähemmän
Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. Apurahoja voivat hakea sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. 2. Muutamme maailmaa myös vaikuttavuuteen tähtäävillä apurahoilla. Siellä jaettavaan kulttuuripalkinto Vimmaan kuuluu 5000 euron työskentelyapuraha Tukilinjalta. Kulttuurielämän yhdenvertaisuutta tuemme osallistumalla vammaisten päivää 3.12. ALKUUN PÄÄSET TUTUSTUMALLA hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. Suomen Paralympiakomitean kanssa jaamme keväisin ja syksyisin liikuntaharrastukseen kannustavia Starttistipendejä. Tukilinja 3/2024 31 Tukilinja muuttaa maailmaa Tukilinja-lehti vaikuttaa asenteisiin kertomalla vammaisena elämisen haasteista ja yhteiskunnan kehitystarpeista. 1. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. Muuta maailmaa kanssamme ja ehdota seuraavaa Vuoden Toimijaa 30.10. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. 09-4155 1508 LISÄTIETOA: Hakuohjeet apurahoihin löytyvät osoitteesta www.tukilinja.fi osiosta Apurahat.. Tuemme yhdenveroisuutta edistävää vammaistutkimusta ja jaamme merkittäviä Vuoden Toimija -apurahoja vauhdittamaan innovatiivista vammaistoimintaa. juhlivan vammaiskulttuurifestivaali DiDan ( Disability Day Art & Action) tuottamiseen. Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. mennessä! Voimmeko auttaa sinua. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/ apurahat TUKILINJAN APURAHAT AUTTAVAT OSALLISTUMAAN! TUKILINJAN APURAHAT ON tarkoitettu tukemaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan
Henkilölle, jonka toimintamahdollisuudet ovat kaventuneet, pienikin toiminnallisuuden edistämiseen suunnattu tuki voi rikastuttaa elämää. Tukilinjan apurahoilla tuetaan sekä tuottavaa toimintaa, kuten työntekoa ja opiskelua, että palkitsevaa toimintaa, kuten harrastuksia. Toiminta rakentaa sitä, millaisena ihminen näkee itsensä. Kykenemättömyys osallistua mielekkääseen toimintaan voi heikentää hyvinvointia ja rajoittaa käsitystä itsestä. Tuottavan toiminnan tukeminen voi auttaa ihmistä tuntemaan itsensä tarpeelliseksi ja osaksi yhteisöä tai yhteiskuntaa. Onkin ollut mielenkiintoista päästä työskentelemään tämän aiheen parissa hieman eri näkökulmasta käsin. Se, mikä koetaan merkityksellisenä toimintana, on yksilölähtöistä. Näiden toimintojen tukeminen voi palvella erilaisia tarkoituksia ihmisten elämässä. Toiminnan esteeksi voi muodostua esimerkiksi sairaus tai vamma, tai sen aiheuttamat taloudelliset haasteet. TUKILINJAN APURAHOILLA tuetaan toiminnallista oikeudenmukaisuutta eli yksilöiden oikeutta osallistua itselleen merkitykselliseen toimintaan toimintakyvyn rajoitteistaan huolimatta. Tukipointti Teksti: Salla Salmela apurahat@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) Merkityksellisen toiminnan tukeminen usein myös otetaan erilaisia rooleja, mikä voi laajentaa minäkuvaa. Ennen nykyistä työtäni työskentelin toimintaterapeuttina nuorisopsykiatrialla. Palkitsevan toiminnan tukeminen voi puolestaan tukea palautumista ja tuoda elämään mielekästä sisältöä. Salla Salmela Tukilinjan tukikoordinaattori ALOITIN TYÖT TUKILINJA-SÄÄTIÖSSÄ tukitoiminnan koordinaattorina tammikuussa. Tukitoiminnan koordinaattorin työssä olen päässyt tutustumaan laaja-alaisesti siihen, minkälaisia toiminnallisia mielenkiinnon kohteita ja tavoitteita ihmisillä on, mutta toisaalta myös siihen, minkälaisia toiminnallisia esteitä he kohtaavat elämässään. Sen avulla ollaan yhteydessä muihin ihmisiin, saadaan pystyvyyden kokemuksia, rentoudutaan ja kehitetään itseä. Toimintaterapeuttina tämä on ollut hyvin antoisaa ja kasvattanut omaa ymmärrystäni toiminnan merkityksestä ja tärkeydestä. Toimintaterapeutin työssä tuetaan ihmisten aktiivista toimijuutta heidän omassa elämässään, mikä on myös Tukilinjan apurahatoiminnan keskeinen tavoite. Tämän takia myös kohteet, joihin tukea haetaan, ovat vaihtelevia. ITSELLE MERKITYKSELLISEN toiminnan tärkeyden omassa elämässään huomaa usein vasta sitten, kun siihen ei enää ole mahdollisuutta. Computer Program Unit Oy DURAT OY Energiaa Arkeen Oy Fit Kurikka Fysiopalvelu Easymove Oy Hammaslaboratorio Veli-Matti Heikkilä Oy Harjunpään teräsrakenne Oy Himax Lkv Oy Kardisan Oy Keuruskopio Oy Kiinteistöhuolto Määttä Oy Kindermaa Oy Uudet Yritysystävät Kotopalvelut Kotisi Parhaaksi Oy Kuiber Oy Maarakennus Utriainen Oy M & A ABBORRE OY Martinselkosen Matkailu Oy Medi-Vaahtera OY Millstream Oy Nettiputti Oy Personal Trainer Marina Wallenstjerna Pirkan Kokemustaito Planira Oy Psykoterapiapalvelut Mauri Sivonen Puritas-passit Puuttuva Eksponentti Oy Päijät-Hämeen Tilitoimisto Oy QAutomate Oy RemaTipTop Oy SITI -OPTIIKKA OY Suunnittelutoimisto Rusttet Oy Tmi Mikko Hallikainen Wiik Trafik 32 Tukilinja 3/2024. Erilaisissa toiminnallisissa konteksteissa Toimit uksen valinta Kykenemättömyys osallistua mielekkääseen toimintaan voi heikentää hyvinvointia
460 s. Jakobiittikapinallinen ei tee tyttöön välitöntä vaikutusta eikä Agnes paljon muutenkaan tanssahtelisi, sillä hän on aikansa termein ilmaistuna raajarikko. Kirjallisuuteen tutustuminen avaa hänelle täysin uuden todellisuuden. Sarkolan tiiviin romaanin asetelma saattaa alkuun vaikuttaa väsyttävältä navankaivelulta. Tämä ei todellakaan ole terapiakirjallisuutta sanan tylsässä merkityksessä. Vaimo Pirjo yrittää ymmärtää tilannetta, mutta on jo päätymässä eroon, ennen kuin puoliso saa Alzheimer-diagnoosin. MILJA SARKOLA: PSYKIATRINI Romaani. Otava 2024. 160 s. Kirjailija onkin todennut, että osin vammaisten kohtaamat nurjat asenteet ovat vieläkin samankaltaisia kuin kaukaisina aikoina. Selvää on, ettei tällaisen tarinan loppu tule olemaan onnellinen. Pian kasassa on kolmiodraaman ainekset. Silti jokin kalvaa ja minäkertoja päätyy hakemaan lausuntoa psykiatrilta. GIANNI SOLLA: YSTÄVYYDEN OPPIMÄÄRÄ Romaani. Suom. MINNA LINDGREN: SOTEORPO Romaani. Vastaanottokäynneillä etsitään perimmäisiä syitä ongelmille. Tarinan edetessä nuoruuden viattomuus karisee ja ystävysten tiet eroavat. Kirjassa tavoitetaan niin kaikille tunnistettavia häpeän tunteita kuin arjen inhimillisiä turhia huolia. Se tuo oitis mieleen Outlander-hitin ja vastaavat suositut historiaa hyödyntävät kertomukset. Heti vaikuttaa selvältä, että toisiaan kyräilevän kaksikon välille on syntyvä romanssi. Aiemmin mukava mies pelaa, käy vieraissa ja mikä pahinta, muuttuu aggressiiviseksi. Uusi parisuhde toimii ja lastenhoito vanhan kumppanin kanssakin sujuu ongelmitta. Kun kylään saapuu juutalaisia peltotyöläisiä, monenlaiset jännitteet nousevat pintaan. Davide ja myöhemmin Teresa kuitenkin tutustuvat uuteen tulokkaaseen Nicolasiin, joka auttaa Davidea lukemaan. Viitala on historiantutkija ja itse liikuntavammainen henkilö. Arvostetun lontoolaisperheen tytär Agnes kohtaa kiivaan ylämaalaispäällikkö Fingal MacTorrianin tanssiaisissa 1700-luvun Skotlannissa. Työ kulttuuripiireissä on mielenkiintoista. 256 s. Otava 2024. Agnes on keskimääräistä kiinnostavampi sankaritar, jonka vaiheita moni jaksaa varmasti jännittää kohti kertomuksen seuraavia osia. Pian Pirjo alkaa epäillä omaa mielenterveyttään. Daviden ystävä Teresa tukee häntä. Teos 2024. Tämä kaikki lisää uskottavuutta siihen, millä tavoin suhtautumista vammaiseen nuoreen naiseen ja ihmisten turhauttavia ennakkoluuloja on kirjassa kuvattu. 157 s. On helppo uskoa, ettei omaishoitajan arjessa ole juuri nauramista. Ystävyyden oppimäärä etenee sujuvasti, historiallinen ajankuva ja tunnelma tempaavat mukaansa. Tukilinja 3/2024 33 KIRJAVINKKI / TEKSTI Sanni Purhonen NUMMIROMANTIIKKAA YSTÄVYYKSIEN TARINA TERAPEUTTINI JA MINÄ OMAISHOITAJAN KARU ARKI Toimit uksen valinta Milja Sarkolan kirjassa tavoitetaan kaikille tunnistettavia häpeän tunteita ja arjen inhimillisiä turhia huolia. Daviden vammaisuus jää teoksessa vertauksen tasolle, väliaikaiseksi esteeksi. Pirjosta tulee omaishoitaja, jota ei uudenkarhean hyvinvointialueen resurssipulassa ja pandemian keskellä auta juuri kukaan. Teoksen nokkelaa nimeä sekä Umpivaara-sukunimeä lukuun ottamatta hauskuudestaan tunnetun Minna Lindgrenin romaanin huumori on tällä kertaa pikimustaa. Siihen verrattuna potilaan oma elämä ei-heterosuhteessa tuntuu äkkiä jotenkin omituiselta. Eläköitynyt entinen kunnanjohtaja Markku Umpivaara alkaa käyttäytyä oudosti. Hän jää yksin yhä pahemmin oireilevan miehensä oikkujen armoille. Milja Sarkolan uuden romaanin kertojalla on pinnalta elämässä kaikki hyvin. Samanaikaisesti kertoja luo omassa mielessään fantasian psykiatrista, tämän porvarillisesta elämästä, rakastavasta puolisosta ja ystävistä. Teos 2024. Helinä Kangas. Davide on sikafarmarin ontuva poika vuonna 1942, Italiassa Tora e Piccillin pienessä kylässä. Suom. Kaisa Viitalan viihdyttävä tarina aloittaa Nummien kutsu -sarjan. Silti päähenkilöiden kohtalosta välittää ja heidän toivoo löytävän takaisin toistensa luokse.. Täysin Pirjon näkökulmasta kuvattu kokonaisuus on karu, mutta tavoittaa samalla monia tunnistettavia ongelmia yhteiskunnassamme. KAISA VIITALA: KLAANIN VIERAANA Romaani. Pian päähenkilön ja psykiatrin todellisuudet kuitenkin sekoitetaan sivuilla moniäänisesti ja humoristisesti. Väkivaltainen fasisti-isä haaveilee jälkikasvustaan elinkeinon jatkajaa, mutta herkällä pojalla on aivan toisenlaisia pyrkimyksiä
Teattereihin on juuri saapunut ohjaaja Nuri Bilge Ceylanin eeppinen draama. Hiljainen paikka -elokuvasarjan esiosa sijoittuu avaruusolentojen saapumisen alkuun ja New Yorkiin. HILJAINEN PAIKKA: PÄIVÄ YKSI 5.7. Teema Fem sekä YLE Areena. Ohjaaja Yorgos Lanthimosin uutuus rakentuu kolmesta osasta. Matkalla mielen sopukoihin 34 Tukilinja 3/2024 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT KESÄ ILMAN KEVÄTTÄ 31.5. INSIDE OUT – MIELEN SOPUKOISSA 17.7. VIAPLAY. Antonia Singla kuuroutui lapsena ja oppi tanssimaan aistimalla musiikin värähtelyjä sekä imitoimalla rytmiä. Kelsey Mannin ohjaama huippusuositun animaation jatko-osa asettuu tunteiden tasapainon jo kerran löytäneen teinitytön Rileyn mieleen sillä hetkellä, kun hänen päämajassaan käynnistyy suuri urakka. Ainoaksi jääneessä ohjaustyössään Vanel myös näyttelee pääosaa miehenä, joka karmean onnettomuuden seurauksena joutuu piilottamaan haavoittuneet kasvonsa metallinaamion taakse. Kesän odotetuimmassa toimintaseikkailussa arpinen Wade Wilson eli voittamaton Deadpool (Ryan Reynolds) kohtaa omista vaivoistaan toipuvan pitkäkyntisen Wolverinen (Hugh Jackman). NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT TV-ELOKUVAT Toimit uksen valint a. Ohjauksesta vastaa Michael Sarnoski. Järkytys antaa Fenixille sysäyksen paeta parantolasta löytääkseen uskonnollista kulttia johtavan äitinsä. Joaquim Dos Santosin, Kemp Powersin ja Justin K. LA SINGLA 6.6. MY ONI GIRL Tomotaka Shibayaman anime-elokuva kertoo lukiossa opiskelevasta Hiiragi Yatsusesta, jolla on vaikeuksia saada ystäviä. Ohjaajan paikalla on tällä kertaa Shawn Levy. Sodankylän elokuvajuhlia (12.– 16.6.) vietetään jo 39. KINDS OF KINDNESS 5.7. Viittomakieli on hyödyksi todellisuudessa, jossa on oltava päästämättä ääntäkään. Netflix. Ilo, Suru, Kiukku, Pelko ja Inho eivät tiedä, mitä pitäisi ajatella, kun kuvioihin ilmestyy Ahdistus ja koko joukko muita uusia tunteita. SANTA SANGRE 7.6. Eräänä kesäpäivänä hän tapaa Tsumugin, sarvekkaan demonitytön, joka etsii äitiään ihmismaailmasta. Ryhmämatkalla hän kohtaa naisen menneisyydestään. SPIDER-MAN: ACROSS THE SPIDER-VERSE Hämähäkki-ihmisten kansoittamassa multiversumissa Miles Moralesin (ääniroolissa Shameik Moore) on määritettävä uudelleen sankaruus. Kun rakkauskirje hänen suosikkioppilaaltaan takavarikoidaan, alkaa peruuttamaton tapahtumaketju. Paloma Zapatan dokumentti (La Singla, 2023) vie matkalle etsimään kauan sitten kadonnutta flamenco-kuuluisuutta. Se kertoo miehestä, jolla ei ole valinnanvapautta, poliisista, jonka merelle kadonnut vaimo palaa takaisin täysin muuttuneena ja naisesta, joka on päättänyt löytää erään erityiskykyjä omaavan ihmisen. Alejandro Jodorowskyn 35 vuotta täyttävä moderni mestariteos saa vihdoin virallisen Suomen ensi-iltansa. Myös hahmon ääninäyttelijä Danielle Perez käyttää pyörätuolia. Festivaalilauantain kinokonsertissa nähdään Charles Vanelin ohjaama Dans la nuit (1929). kertaa. Miltei katatonisessa tilassa oleva nuori Fenix viruu vankina mielisairaalassa. Opettaja Samet (Deniz Celilo?lu) työskentelee koulussa Itä-Anatolian maaseudulla, mutta kaipaa Istanbuliin. DEADPOOL & WOLVERINE 26.7. Kesä tuo elokuviin flamencoa ja suuria tunteita. Thompsonin ohjaamassa tarinassa pienessä mutta merkittävässä roolissa on liikuntavammainen Sun-Spider (eli Charlotte Webber). Tarinan keskeisessä osassa on toinen opettaja Nuray (Merve Dizdar), joka sattuu olemaan liikuntavammainen
Sansomin romaaneihin perustuva Shardlake juttusi. Draamakomedia kroonisen kivun kanssa elävästä jääräpäisestä ja ylpeästä äidistä, jonka menestynyt taiteilijatytär ryhtyy ottamaan äidin hoidosta enemmän vastuuta. Tätä kysyy näyttelijä Pekka Strang, joka pyrkii tekemään vitsiaihioita yleensä vakavana pidetyistä aiheista, kuten vammaisuudesta, lapsettomuudesta ja parantumattomista sairauksista. Mittarilla osoitetaan haluttua kohtaa ja kohdistamisessa auttaa pieni laserin valopiste. Mitä lähempänä mitattavaa kohdetta ollaan, sitä pienemmältä alalta mittari mittaa. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: bell@tekstiviestit.fi. Mittari toimii 9 voltin paristolla. Mittarilla paljastuvat helposti myös mahdolliset lämpövuodot. J. Mitä tapahtuu äiti-tytärsuhteelle roolien kääntyessä päinvastoin. LÄMPÖMITTARIN KÄYTTÖ on hyvin yksinkertaista. Tarkkuus on noin 2–3 astetta. Kuka saa ja millä ehdoin. Useimmiten mittari roikkuu huoneen seinällä ja ilmoittaa lämpötilan. Jos vastasit kyllä, on C. Mitattava kohde voi olla useamman metrin päässä mittarista. Jos kuitenkin halutaan mitata lämpötila tietystä kohdasta huonetta, on infrapunalämpömittari oiva apulainen. Aihioita etsittäessä sukelletaan kuulemaan koskettavia tarinoita ja absurdeja tilanteita, mutta onnistuuko vitsien teko. SHARDLAKE DISNEY+ Kiinnostaako historia, mutta samalla tahtoisit nähdä normista poikkeavaa representaatiota valkokankaalla. Sillä pääsee mittaamaan lämpötilan helposti myös paikoista, joihin ei ulotu ilman apuvälineitä, esimerkiksi katonrajasta. INFRAPUNALÄMPÖMITTARI MITTAA pintalämpötilan tietystä kohteesta ja etänä. Siinä paneudutaan myös vähemmistöihin vähemmistöjen sisällä ja ääneen pääsevät myös vammojen kanssa elävät sateenkaarevat. Toimituksen valinta Infrapunalämpömittari kertoo lämpötilat TAVALLISELLA LÄMPÖMITTARILLA lämpötilaa mitataan yleensä yhdessä tietyssä paikassa. Mittari pidetään kädessä pistoolin tapaan ja painetaan kytkintä, minkä jälkeen mitatun kohdan lämpötila näkyy mittarin näytössä. Mittari mittaa lämpötila-alueen -30 asteesta +320 asteeseen. Vammaisrepresentaatio ei jää tähän, sillä uudella kaudella on myös lyhytkasvuinen hahmo! SUOMI ON QUEER YLE TEEMA, 24.6. Kutkuttavassa murhamysteerissä skolioosin kanssa elävä nerokas, mutta omalla tavallaan katkeroitunut lakimies lähetetään luostariin tutkimaan murhaa Tudorien ajan Englannissa. Kyseessä voi olla lattia, seinä, lämpöpatteri, jääkaappi tai vaikkapa putki. DOCTOR WHO DISNEY+ Kulttimaineeseen noussut scifi-klassikko jatkaa askelien ottoa inklusiiviseen suuntaan! Ncuti Gatwan esittämän uuden Tohtorin ajassa ja avaruudessa matkustava Tardis-alus on esteetön, mikä selviää pyörätuolia käyttävän UNITin tiedeneuvonantajan vieraillessa sarjan 60-vuotisspesiaalijaksoissa. Pride-viikolla Yle esittää uusintana sateenkaarevan Suomen historiaa valottavan dokumenttisarjan. Kun terveydenhuolto ei auta äitiä, päätyy kaksikko etsimään ratkaisua kiputilanteeseen muualta. Välinevinkki Apuväline: Infrapunalämpömittari Edustaja: www.tokmanni.fi TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Tukilinja 3/2024 35 RUUDUSSA / TEKSTI Pinja Eskola TABU MTV-KATSOMO/MTV Saako vammaisille nauraa. Mittarilla voi käytännössä mitata minkä tahansa kohteen lämpötilan. PAINKILLER YLE AREENA, 4.8
Sain opintojen jälkeen siitä itselleni ammatin kevytyrittäjänä. Lopulta löysin kuitenkin toisen kohderyhmän, jolla tähän oli tarvetta. Ystäväni valmisti varsinaiset korut, itse tein tilauksesta 3D-mallin muinaislöydön pohjalta, josta tulostettiin valumalli ja valmistettiin korut. Yrittäjänä toimin lopulta vain starttirahan ajan, mutta 3D-tulostus ja digitaalinen valmistus avasivat kuitenkin uuden uran ja toimin nykyään palveluneuvojana digitaalisen valmistuksen työpajassa, Fab Lab Rasekossa. Johanna URA KEVYTYRITTÄJÄNÄ Sain apurahan tietokoneen hankkimiseen, joka mahdollisti opintoni media-alalla. APURAHAFOORUMI / OSOITE: toimitus@tukilinja.fi OPINNOT VAUHDISSA Jouduin jäämään työstäni pois vaikeiden kipujen vuoksi, ja pitkän hoitopolun vaikeudet veivät eläkeyhtiön ammatilliseen kuntoutukseen. Haluankin kiittää tukilinjaa tämän mahdollistamisessa. Ilman apurahaa tämä olisi jäänyt haaveeksi. Iso kiitos Tukilinjalle oman erikoisosaamisen hyödyntämismahdollisuuksista ja avusta uran alkutaipaleella! Liitän tähän mukaan kuvan muutamasta tekemästäni työstä. Alimpana vasemmalla 3D-tuloste prototyyppi skannatuista kärpän luista muodostuneesta työperhosesta, sekä pronssiin valettu 3D-tulostetusta hyönteishahmosta. Olen saavuttanut sen, että minulle on alkanut tulemaan satunnaisia kuvauskeikkoja, joissa olen työkaluna käyttänyt apurahalla hankittua kameraa. Ylimpänä muinaislöydön pohjalta tilaustyönä tehty koru. Oman kameran hankkiminen opiskeluaikana on nopeuttanut oppimistani merkittävästi, koska nyt voin myös vapaa-ajallani ottaa kameran mukaan minne vain ja harjoitella. Niko KAIVATTUA TUKEA Hain apurahaa roolipelien järjestämiseen toisille mielenterveyskuntoutujille. Iso kiitos Tukilinjalle! Silja 36 Tukilinja 3/2024 ULKOILUN ILOA Sain tukilinjalta harrastusapurahan. Kiitollinen! Katja KAMERALLE KÄYTTÖÄ Hain apurahaa järjestelmäkameran hankintaa varten opiskellessani media-alalla valoja videokuvausta. Hain apurahaa tietokoneen hankintaan, jonka sain ja nyt on vuosi käyty merkonomin opintoja ja reilu puoli vuotta on vielä jäljellä. Toimiminen ryhmän vetäjänä on tukenut omaa kuntoutumistani ja lisännyt kodin ulkopuolisia kontakteja huomattavasti. Lisäksi olen löytänyt tukea vähemmistöstressiin, joka oli yksi syy mielenterveysongelmieni takana. Vaikka alkuperäinen kohderyhmä jäi tavoittamatta, olen saanut ja antanut paljon. Motivaationi on tätä myöten myös kasvanut. Matka valoja videokuvaamisen maailmaan on vasta alussa, ja kamera on merkittävin osa tätä reissua. Onni ei ollut aluksi mukana ja en saanut koottua tarpeeksi kiinnostuneita osallistujia. Apurahan avulla pystyimme hankkimaan minulle sähköpyörän. Toimin nykyään toisen aktiivin kanssa perustamamme roolipeliryhmän vetäjänä paikallisessa Seta ry:ssä. Tietokone on tärkein työvälineeni ja apuraha mahdollisti tämän kaiken. Samalla olemme luoneet paikan muille vähemmistöön kuuluville pelata turvallisemmassa tilassa. Tämän ansiosta pystyn harrastamaan liikuntaa amputaation jälkeen ja pääsen ulkoilemaan! Suuret kiitokset Tukilinjalle! Anssi Uusi ura Sain apurahan hankkia 3D-tulostimen omien tuotteiden prototypointiin ja valmistamiseen. Antti. Oikealla pronssinen puvun koristeneula – Yhdistelmä orgaanivalua ja 3D-tulostetta. Opintojen aloitusta vaikeutti taloudelliset haasteet, ja tuntui että seinä oli vastassa joka puolella. Olin valmistunut jokin aika aiemmin metalliartesaaniksi ja ajatuksena oli perustaa oma yritys, jossa valmistaisin koruja ja muita tuotteita metallivaluina yhdistelemällä perinteistä valutekniikkaa 3D-tulostamiseen
Olin miettinyt sellon soiton aloittamista toivoen, että se toisi vähän iloa elämään, pidän sellon matalasta, kauniista äänestä. Siihen asti pitää kuunnella muiden soittoa. Seuraavaksi vien huivit osaksi taidenäyttelyä. Aluksi kävin Työväenopiston ompelukursseilla, joita on myös erityisryhmille. Monipuolisemmat harjoitukset Saimme apurahan alastulopatjaa varten. Olen opiskelijana tekstiilija muotialalla. Olen voinut aloittaa uuden harrastuksen, silkkihuivien maalaamisen. Ensimmäisen kerran sain ompelukoneen ja sovitusnuken ja toisella kerralla saumurin ja tarvikkeita sekä koneeseen että saumurin. Olen nimittäin opiskellut muutama vuosi sitten jo yrittäjäksi myös eli apua on ollut todella paljon. Siitä on ollut todella merkittävästi apua ja iloa kehitysvammaisille nuorille tarkoitetussa Liikuttava Kaveri soveltava-hankkeessa! Se on mahdollistanut harjoitusten monipuolistamista merkittävästi! Iso Kiitos ja syvä kumarrus Tukilinjalle! Ootte mahtavia! Pasi Taidetta silkillä Sain apurahaa. Olen psyykkisesti sairas ja minun on vaikea lähteä kotoa. Se on hyvää siedätystä ja tietysti on tärkeä nähdä muita ihmisiä. Olen jo yli 50-vuotias, mutta onneksi sain tiedon apurahasta ja aion todella toteuttaa haaveeni omasta ompelimosta. Kuulun siis mitä ilmeisimmin siihen harvinaiseen ihmisryhmään, joka ei nukahda kirjan ääreen, vaan tilanne on täysin päinvastainen. Olen saanut jo kahteen kertaan. Aion valmistua ompelimoyrittäjäksi. Myös lankoja kumpaankin todella montaa kerää ja eri värejä. Mitä kiinnostavampi kirja sitä todennäköisemmin yöunet ovat vaarassa jäädä hyvinkin lyhyiksi.” Blogilinjalla Beataleea, pvm. Laite on ollut erittäin tarpeellinen ja hyödyllinen minun toimiessani erilaisissa järjestöissä vapaaehtoisena ja myös luottamustehtävissä. Lämpimät kiitokset. 6.4.2024 (www.tukilinja.fi). farkkuneuloja. Maria TARPEELLINEN HANKINTA Hei ja kiitos vielä apurahasta, jonka ansiosta sain hankittua kännykän. Kiitos tästä mahdollisuudesta! Lea HAAVEENA OMPELIMO Voi on apua ollut. Kiitos tästä mahdollisuudesta Tukilinja! Hanna Tukilinja 3/2024 37 BLOGIPOIMURI ”Saatan lukea kirjaa sängyssä useita tunteja ennen nukkumaanmenoa. Soittotuntien avulla olen käynyt useammin kaupungilla. Kiitos vielä tuestanne. Sähköpostin avulla olen voinut toimia samalla lailla kuin muutkin henkilöt sokeudesta huolimatta. Sain paininjalkoja, erilaisia neuloja esim. Sellon soiton opettelu on todella vaikeaa, joten musiikin kauneudesta en vielä pääse nauttimaan. Olen rahalla ostanut silkkimaalaustarvikkeita. Isoäiti MUSIIKISTA ILOA Sain rahaa sellon ostamiseen. Yritän ajatella, että hiljaa hyvä tulee. Myös aivan jokapäiväiset asiat ovat olleet mahdollisia
M.H., MÄNTSÄLÄ Kannettava tietokone asioimiseen kuntoutujalle. A.R., TURKU Apuraha kuntosalimaksuihin 22-vuotiaalle kuntoutujalle. MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA HELMI-MAALISKUU 2024 TARSA J., ROVANIEMI Kannettava tietokone asiointiin ja yhteydenpitoon kuntoutujalle. Luokkaretki suuntautuu ulkomaille. HYVÖNEN A., KUOPIO Tietokone musiikinteon välineeksi kuntoutujalle. H.P., HYVINKÄÄ Osa-apuraha vaihto-opintoihin 16-vuotiaalle kuntoutujalle. NEUVONEN S., VANTAA Kannettava tietokone asiointiin ja työnhakuun kuntoutujalle. MOILANEN S., KUOPIO Apuraha uimahallimaksuihin kuntoutujalle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. L.D., ESPOO Tietokone 18-vuotiaalle kuntoutujalle, joka aikoo ammattiopintojen ohella työskennellä kevytyrittäjänä. L.T., JÄRVENPÄÄ Apuraha kilpaurheilumatkan kuluihin 26-vuotiaalle paralympiaurheilijalle. IKONEN A., RIIHIMÄKI Kannettava tietokone graafisen suunnittelun ja viestinnän työtehtäviin kuntoutujalle. POIJÄRVI J., ESPOO Tietokone graafisen suunnittelun harrastamiseen kuntoutujalle. Ajankohtaisesti hän opiskelee korkeakoulussa. V.L., ESPOO Polkupyörä kuntoutujalle liikunnan harrastamiseen. M.A., JYVÄSKYLÄ Tietokone korkeakouluopintojen tueksi opiskelijalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. M.J., HELSINKI Apuraha ratsastusharrastukseen 22-vuotiaalle kuntoutujalle. Vammaispalvelut ei osallistu hankintaan. A.V., HELSINKI Apuraha musiikkiharrastuksessa tarvittavaan tietokoP.N., KIRKKONUMMI Tablettitietokone lukemisen harjoitteluun 10-vuotiaalle lapselle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. 21-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. MÄKINEN H., HELSINKI Älypuhelin asiointiin kuntoutujalle. H.P., TAMPERE Työvälineet ammattimaiseen harrastamiseen 28-vuotiaalle kuntoutujalle. SAARELA S., ESPOO Kannettava tietokone asioimiseen ja yhteydenpitoon kuntoutujalle. HAAPANIEMI H., AKAA Kannettava tietokone kuntoutujalle opiskelun välineeksi. KOSKINEN R., ETELÄ-SAVO Apuraha ratsastusharrastukseen kuntoutujalle. JOKILAAKSON KOULU, PIENRYHMÄOPETUS, LIETO Apuraha omavastuuosuuksien pienentämiseen pienryhmäopetuksessa olevien 9. Hänellä on edessään alanvaihto. KULMALA J., ESPOO Kannettava tietokone 22-vuotiaalle kuntoutujalle graafisen alan opiskelun ja työnteon välineeksi. SUORSA O., TAMPERE Osa-apuraha salibandyssa tarvittavaan pelipyörätuoliin 23-vuotiaalle nuorelle, joka liikkuu sähköpyörätuolilla. L.J., TUUSULA Kannettava tietokone liikunta-alan ammatillisiin opintoihin kuntoutujalle. H.M., JYVÄSKYLÄ Pelikonsoli kuntouttavan harrastamiseen 28-vuotiaalle kuntoutujalle. KIVENMÄKI O., TURKU Tablettitietokone media-alan korkeakouluopintojen ja digitaalisen piirtämisen välineeksi 26-vuotiaalle kuntoutujalle. R.M., TURKU Harrastusapuraha boulderointiin 27-vuotiaalle kuntoutujalle. K.A., JOENSUU Apuraha järjestelmäkameraan kuntoutujalle, joka on aiemmin tehnyt töitä valokuvaajana. SAVOLAINEN J., TUUSULA Apuraha salibandymaalivahdin välineisiin kuntoutujalle, joka on palaamassa harrastuksen pariin. luokkalaisten luokkaretken kuluihin. A.J., LAPPEENRANTA Tietokone asioimiseen 38 Tukilinja 3/2024. SARJA M., JYVÄSKYLÄ Maastopyörä asiointikäyntien hoitamiseen kuntoutujalle. LIIVA E., SIPOO Kannettava tietokone asiointiin ja tulevien opiskeluiden tueksi henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. H.A., JYVÄSKYLÄ Tietokone kuvausharrastuksen välineeksi henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia toimintarajoitteita. H.M., HELSINKI Järjestelmäkamera kuntoutujalle valokuvausharrastamiseen ja pienimuotoiseen työn tekemiseen. P.Y., KOTKA Tietokone ammattiopintojen ja harrastamisen välineeksi 26-vuotiaalle henkilölle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita
KVARNSTRÖM J., VANTAA Tietokone ja työssä tarvitT.J., PORI Kannettava tietokone asiointiin ja työnhakuun henkilölle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. V.A., OULU Polkupyörä harrastamisen ja asioimisen välineeksi kuntoutujalle. R.M., JOENSUU Apuraha 24-vuotiaalle kuntoutujalle miekkailuharrastuksen välineisiin. Tukilinja 3/2024 39. K.S., KUOPIO Kannettava tietokone 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. ILVESLUOTO E., OULU Apuraha käsityötarvikkeisiin kuntoutujalle. SUVANTO K., TURKU Apuraha ompelukoneeseen käsityöharrastuksen välineeksi kuntoutujalle. H.A., VANTAA Apuraha kuntosalin vuosijäsenyyteen 27-vuotiaalle henkilölle, jolla on kuuloja näkövamman aiheuttamia toimintarajoitteita. H.K., TAMPERE Tabletti ja sen oheistarvikkeita digitaalisen piirtämisen harrastamiseen 30-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on oppimisen haasteita N.D., SAARIJÄRVI Apuraha ajokorttiin 26-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on aloittamassa kiinteistönhoitajan ammattiopinnot. Vammaispalvelut osallistuvat hankintaan. H.H., TAMPERE Tablettitietokone 16-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen haasteita. AL SHARKAT N., LOHJA Tietokone kotiharjoitteluun 16-vuotiaalle nuorelle, jolla on kuulovamma. BJÖRK E., KOKKOLA Kolmipyöräinen polkupyörä arjen liikunnan välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Vammaispalvelut ei tue kolmipyöräisen hankintaa. neeseen sekä kitaraan kuntoutujalle, joka harrastaa musiikkia ja taiteita monipuolisesti. S.T., KAJAANI Tietokone digitaaliseen harrastamiseen 23-vuotiaalle kuntoutujalle. Hän tarvitsee tablettia kuntoutuksellisten pelien pelaamiseen sekä vapaa-ajan käyttöön. TÖLLI J., TAMPERE Apuraha seinäkiipeilyharrastukseen 27-vuotiaalle kuntoutujalle. KUUSELA J., TAMMISAARI Kannettava tietokone asiointiin 28-vuotiaalle kuulonäkövammaiselle henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. KORHONEN S., KUOPIO Tablettitietokone työnhaun välineeksi henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. LEHTOLA V., HELSINKI Kannettava tietokone asioimiseen kuntoutujalle. OMOBOLANLE S., VAASA Apuraha kuntosaliharrastuksen kuluihin kuntoutujalle. T.J., PORI Apuraha rumputarvikkeisiin bändissä soittavalle 23-vuotiaalle kuntoutujalle. tava ohjelmisto pienimuotoisen työntekemisen ja ammattitaidon ylläpitoon kuntoutujalle. Ajokortti on edellytys ammatissa toimimiselle. N.J., PORI Tietokone peliharrastukseen, asioimiseen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoon 24-vuotiaalle kuntoutujalle. Hän harrastaa Youtube -videoiden tekemistä. H.H., VANTAA Pyörän nastarenkaat sekä työtarvikkeita metallitöitä harrastavalle kuntoutujalle. RAUTIAINEN J., PORI Tietokone tulevien opintojen sekä työnhaun välineeksi 27-vuotiaalle kuntoutujalle. R.E., KOTKA Tablettitietokone asioinnin välineeksi kuntoutujalle. S.C., KONTIOLAHTI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioiden hoitamiseen. Vammaispalvelut ei tue hankintaa. M.J., HELSINKI Tietokone sarjakuvien tekemiseen ja videoiden editoimiseen kuntoutujalle. S.M., KUUSANKOSKI Apuraha kuntosalimaksuihin 21-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen haasteita. R.A., VAASA Kannettava tietokone asioimiseen ja peliharrastukseen kuntoutujalle. ROPONEN A., SIILINJÄRVI Tietokone asioiden hoitoon henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn haasteita. HUISMAN M., KEURUU Harrastusapuraha taidetarvikkeisiin, sähkörumpuihin ja uintiin kuntoutujalle. N.V., TAMPERE Apuraha sähköpyörätuolijalkapalloa SM-tasolla harrastavan 26-vuotiaan henkilön pelipyörätuolin ohjaus-joystickiin. Vammaispalvelut ei osallistu hankintaan. L.T., HELSINKI Kannettava tietokone asioimisen välineeksi henkilölle, jolla on näkövamman aiheuttamia toimintarajoitteita. M.J., IISALMI Apuraha suksisettiin kuntoutujalle, jolle liikunta on tärkeä harrastus. S.M., VAASA Tietokone asioinnin ja harrastamisen välineeksi kuntoutujalle. ERIKSSON C., KUOPIO Tablettitietokone ja tulostin yliopisto-opintojen tueksi 27-vuotiaalle kuntoutujalle. H.V., TAMPERE Apuraha sähköpyörään asioinnin avuksi henkilölle, jolla on liikkumisen haasteita. A.M., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on laaja-alaista taiteellista toimintaa
N.S., OULU Apuraha taidetarvikkeisiin 20-vuotiaalle kuntoutujalle. MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT A.A., TAMPERE Apuraha oman singlen äänittämisen studiokustannuksiin kuntoutujalle. RANTANEN O., HÄMEENLINNA Apuraha kilpaurheilumatkan kuluihin 27-vuotiaalle paralympiaurheilijalle. H.E., KYRÖSKOSKI Apuraha pesäpalloräpylään ja harrastuksen kuluihin 12-vuotiaalle lapselle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. MUSTIKKA M., VANTAA Harrastusapuraha rytmisen voimistelun välineisiin ja kausimaksuihin kuntoutujalle, jonka tavoitteena on päästä osallistumaan Special Olympics -kilpailuihin. T.M., TAMPERE Kannettava tietokone aikuislukio-opintoihin 26-vuotiaalle kuntoutujalle. B.P., KAJAANI Kannettava tietokone ja tietoteknisiä oheistarvikkeita yhdistystoiminnan ja graafisen suunnittelun välineeksi henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. YLITIE M., TAMPERE Järjestelmäkamera valokuvausharrastukseen kuntoutujalle. O.N., RAUMA Apuraha kuntosaliharrastukseen 27-vuotiaalle henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. VÄÄNÄNEN J., JOENSUU Tietokone korkeakouluopintojen välineeksi henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. P.J., KERAVA Osa-apuraha pyörätuolikoripallossa tarvittavan pelipyörätuolin hankintaan henkilölle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Hän on entinen kilpaurheilija. Vammaispalvelut maksaa puolet pelipyörätuolista. 40 Tukilinja 3/2024 14 2 7 11 11 2 2 2 13 7 12 12 2 11 1 9 9 2 3 1 11 7 7 1 5 4 1 11 13 16 18 8 2 10 15 17 3 4 4 8 4 6 6 1 18 8 8 6 4 1 1 12 6 11 18 4 11 12 8 8 18 4 11 4 8 14 14 4 11 9 4 14 11 4 SANARISTIT TUKILINJA 3 2024 K T P K O Y E A A R K V A Ä I A H E E C Ö T S I Ä S E N Ä U T I Ä M I M Ä A T E A O O S T N T O H U K H Ä N A A U T U R U I S I Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.. H.O., TURKU Apuraha golfkilpailun matkakuluihin 19-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen haasteita. KANKAINEN E., JYVÄSKYLÄ Apuraha pelilaseihin peliharrastuksen tueksi 23-vuotiaalle kuntoutujalle, joka pelaa e-sports maajoukkueessa. R.J., POHJOIS-KARJALA Tietokone oppimisen tueksi ja tunnepäiväkirjan kirjoittamiseen 9-vuotiaalle lapselle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. FÄRM L., RAASEPORI Kannettava tietokone ja tulostin kirjoittamisharrastukseen ja asioimiseen kuntoutujalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. H.E., HELSINKI Kannettava tietokone ravintola-alan ammattiopintoihin 25-vuotiaalle kuntoutujalle. MARTTINEN M., LAHTI Apuraha opiskelun matkakustannuksiin kokemusasiantuntijaksi opiskelevalle kuntoutujalle
R IS T IK K O 3 /2 2 4 R IS T IK O N 2/ 20 24 R A TK A IS U Tukilinja 3/2024 41 LUCKY KAIKETI MUUTETAAN KESKUSTAKSI JA KAULAAN LAITETTAVAKSI NÄYTT. Edellisen ristikon palkinnon sai Anu Lustberg Kuusankoskelta. KULTAA HEVOSELLA 1960 TARVITSEE KOVETTEEN MANATTAVAT KELPO RIKKIKUPARIKAUHUELOKUVA(2.=L) Laatija: Jari Haapa-aho -HALLINTO A:LLA TASAN KYSELLÄ OLLI PIITU S E L I L A O S M A R I K I E H U A U R I I N I S A L M K A S V I S K E B A B A T S A A K A Y L T Y V Ä T A N A K L A U S E T E S O M A Ö L R U A S I R S U L O I S E T T A N S S I J T A L A K I T A A T E T S E P E W A R H O L C J V A L O T O N I T Ä U S A O T A K R A T I L A L K T A A A R O L E S I K O T N A T L A M O G O P N A T U O H O I S I D E A I A N T A I N A A G A B L E G R Ö N F E L T K A S U A A R I T A I L I L U U K I V U T R I V I R J A E L T U A T A N E A L R Y D Y T A A S I A T H E I L L Ä Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkopähkinää näin: ”Samalla linjalla jatkuu tämäkin ristikko aikaisempien kanssa, ehkä hieman hellitin vaikeudessa. Kiitokset kaikille, jotka saivat tehtävän ratkaistua! ”Tekijän ei yhtään tarvitse pyydellä anteeksi, pikemminkin päinvastoin! Kaunis kiitos taas, mukavaa miettimistä ja aivonystyröiden hieromista.” Irma Puisto, Helsinki ”Mukavasti ristikoissa harvemmin nähtyjä kirjaimia, esim. Olette niin hyviä ratkojia, että mikään sana ei jää auki.” Lähetä ratkaisulauseet sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tukilinja.fi. Muista kertoa postiosoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. HOTELLIALALLA INNOTON SIEVIN M EDESSÄ EI PALJON MUUTA ETÄÄLTÄ AMPUMAHIIHTÄNYT ERKKI SEKAVIA. reppu selässä. -OPISTO LAITTAA KOIRAN RAAPIMAAN OLI JUICEN BÄNDI VEHNIÄ TUPAIJA EDWIN Juoksin 100 m vähän alle 10 sek. Pari uutta sanaakin opin.” Heini Komppa, Kankaanpää ” Kyllä oli kinkkinen, mutta selvisihän se lopulta! Kiva tehdä.” Anneli Markkula, Renko. B, C, G ja W. Kommentit ovat myös tervetulleita. HYÖKYVAATEKAPPALE NYT SALOA AVARA TILA TERÄSALALLA Metsään meni. RIPSISEERUMIMERKKI KOIRISTA NILKASSA TASAANTUA NOPEA KHALID -TORVI CITIZEN STADION RIK RIK NÄYTT. NEDERGÅRD KIROTA HARHA-TILA TOTEUTTAA TOIMISTOKALUSTUKSIA SUOMESSA SISÄÄNPÄIN SORSAN SUKU TODELLA KOVA JUOKSIJA HASSAN ARGONAUTTI KARJUN KOTI. KUROSAWAN NIMISIÄ PUNAMUNAERÄMAA KATKOS ISMAIL OLLUT MONEN MAAN KUNINKAAN NIMENÄ KEHISSÄ. Kisa on ohi. ELLA KANNISELLA PUOLISON ÄITI LAUREL KAHELI ALUMIINIVANTEETKIN RIEPU Ihooni sattuu hieman
CRONWRIGHT J., POHJOIS-SAVO Kannettava tietokone kuntoutujalle vapaaehtoistoiminnan tueksi. Hevoset auttavat häntä pysymään läsnä tässä hetkessä. A.T., KOLARI Tietokone aktiivisen elämän ja harrastamisen välineeksi henkilölle, jolla on kuulovamma. T.M., HÄMEENLINNA Kannettava tietokone ohjelmointiin ja pelien tekemiseen 29-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka suunnitelmana on hakeutua opiskelemaan pelialaa. K.T., RIIHIMÄKI Sähkökitaran vahvistinnuppi ja kaiuttimet musiikkia harrastavalle kuntoutujalle, joka käy esiintymässä juhlissa ja tapahtumissa. MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA M.J., OULU Tietokone 29-vuotiaalle kuntoutujalle harrastamisen sekä tulevien opintojen välineeksi. SEINÄJOEN JALKAPALLOKERHO JUNIORIT RY, SEINÄJOKI Matka-apuraha parajalkapallojoukkueen pelaajien omavastuuosuuksien pienentämiseen. P.K., JOENSUU Kannettava tietokone asioimiseen kuntoutujalle. T.N., PORI Kosketinsoittimet säveltämiseen kuntoutujalle, jolle musiikki on tärkeä harrastus. Hänen tavoitteenaan on työllistyä korualalle. SUVANTO M., RAISIO Älypuhelin näkövammaiselle henkilölle asiointiin. L.T., KOUVOLA Kannettava tietokone kokemusasiantuntijaopintoihin henkilölle, jolla on käsien käytön rajoitteita. KARPIOLA J., TAMPERE Tabletti ja piirtonäyttökynä 26-vuotiaalle kuntoutujalle, joka tekee digitaalista taidetta. P.R., HELSINKI Apuraha gemmologian peruskurssiin kuntoutujalle, jolla on käsien käytön rajoitteita. Vammaispalvelut eivät osallistu hankintaan. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. P.S., JÄRVENPÄÄ Järjestelmäkamera harrastamisen tueksi kuntoutujalle, joka opiskelee kuvankäsittelyä. P.T., LOHJA Kannettava tietokone asioimiseen kuntoutujalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. KEKÄLÄINEN S., HELSINKI Tietokone harrastamiseen ja pienimuotoiseen työskentelyyn 28-vuotiaalle henkilölle, joka liikkuu sähköpyörätuolilla. G.P., LOIMAA Apuraha peliharrastuksessa tarvittaviin välineisiin kuntoutujalle. KANON H., HELSINKI Tietokone musiikinteon harrastamisen, asioinnin ja kuntoutumisen välineeksi henkilölle, jolla on kielellinen toimintarajoite. G.J., HÄMEENLINNA Tietokone ja apuraha liikuntaharrastuksen kuluihin kuntoutujalle. R.V., VANTAA Tietokone media-alan freelancer-töiden tekemiseen ja harrastamiseen kuntoutujalle. Joukkue osallistuu lajin MM-kisoihin Barcelonassa. KORPIKOSKI H., OULU Polkupyörä kuntoutujalle asioinnin ja liikkumisen välineeksi. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. T.I., KUOPIO Kannettava tietokone asioimiseen ja yhteydenpitoon kuntoutujalle. Loput helmi–maaliskuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. H.S., VANTAA Apuraha tilkkutäkkityökurssiin kuntoutujalle, jolle käsityöt ovat tärkeä harrastus. www.tukilinja.fi Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2023 apurahoja ja apuvälineitä 659 700 euron arvosta eli noin 55 000 eurolla kuukausittain. KANGAS J., PORI Tabletti digitaalisen piirtämisen harrastamiseen 28-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka suunnitelmana on työllistyä taidealalle. RASMUS A., JYVÄSKYÄ Apuraha ratsastustunteihin 21-vuotiaalle kuntoutujalle. 42 Tukilinja 3/2024 Helmi-maaliskuussa myönnettiin 122 apurahaa, joiden kokonaissumma oli 106 547 euroa. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä.. KLUBBHUS FONTANA RF, KARJAA Apuraha klubitalon jäsenten seminaarimatkan matkakustannusten omavastuuosuuksien pienentämiseen. K.J., LIETO Tietokone asioimiseen ja harrastamiseen henkilölle, jolla on kielellisiä toimintarajoitteita. RAUDES A., TAMPERE Kaiuttimet ja kaiutinjalat kuntoutujalle, jonka suunnitelmana on työllistää itsensä musiikintekijänä. J.T., YLIVIESKA Ajokortti 29-vuotiaalle kuntoutujalle työelämään pääsyn tueksi
Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. 40) N N Ä Y T T Ä Ä Ä Ö Y K K Ä T E L L Ä V E T Y Y E M A E TÖ HR I Ä J UO V A A A S S R E I I S A E E K S TR A T I K I I R A T A I N N A T L A T A SA NA RIS TIT TU KIL IN JA 3 202 4 K T P K O Y E A A R K V A Ä I A H E E C Ö T S I Ä S E N Ä U T I Ä M I M Ä A T E A O O S T N T O H U K H Ä N A A U T U R U I S I P Ö T T U M A K T Y N E T Y K A N T Ä L I T A U A S U T L S T A TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka on tehokas tapa säästää paitsi luontoa myös toimintakulujamme. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan!
Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi / Lahjoita OLE MUKANA MUUTOKSESSA! Taloudellisen ahdingon lisääntyessä Tukilinjaapurahojen hakijamäärä on yli kolminkertaistunut. Lahjoita tekstiviestillä: Lahjoita 20 euroa lähettämällä numeroon: 16588 tekstiviesti: 20 TUKILINJA Lahjoita MobilePaylla: Numeroon: 74944 Viestiksi: Lahjoitus. Aiempaa useampi jää nyt ilman tukea, jota tarvitsee. Auta Tukilinja-säätiötä auttamaan! Lahjoitus tilisiirrolla: Lahjoita haluamasi summa Tukilinja-säätiön tilille FI70 5092 0920 3787 65. Opiskelijalle oikealla hetkellä annettu tuki voi avata polun työelämään. Käytä viitenumeroa 5555. << AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi. Koululainen tarvitsee kalliita laitteita läksyjen tekoon ja sosiaaliseen elämään. LAHJOITA TULEVAISUUS! Myönteiset osallistumisen kokemukset ovat tärkeitä toimintarajoitteiselle lapselle ja nuorelle, mutta vähävaraisessa perheessä kausimaksu tai varusteen hinta voivat estää harrastuksen