Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 | Nro 8 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Kaukokuti San Sirolla vei Mika Aaltosen Serie A:han lähes 30 vuotta sitten. Tiedeurallaan hän on tehnyt jo 12 kirjaa. Urheilu s. 8 Ihmemiehestä tiedeguruksi Marsipaani vai hillo -kiista on turha. Trendikäs laskiaispulla täytetään tänä talvena suklaalevitteellä. Maku&nautinto s. 14 Suklaata talvipullaan Sukupuolivähemmistöjen hääperinteitä tutkinut Emilia Karjula havaitsi, että häillä on myös poliittinen ulottuvuus. Häät&juhlat s. 17 Värikkäämmät hääperinteet Joko kääntyy? Työttömyys ei kasva enää Varsinais-Suomessa. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 KAUPUNGINVALTUUSTO hyväksyi maanantaina Syvälahden koulun kustannusarvion kohoamisen 29,13 miljoonaan euroon. Koulun on tarkoitus valmistua syksyllä 2017. Valtuusto hyväksyi myös Brahe-Centerin uudisrakennukset äänin 39–28. Se hyväksyi myös rakennusjärjestyksen muuttamisen sekä Saaronniemen leirintäalueen ja Helsingintein asemakaavamuutokset. Mustikan kaava Vasaramäessä palautettiin valmisteluun. Syvälahti saa koulunsa KITARISTI Timo Korhosen organisoimaan sävellyskilpailuun saapui määräaikaan mennessä 42 teosta yli kahdestakymmenestä maasta. Ensimmäistä kertaa järjestettävä kilpailu ylitti järjestäjän odotukset. – Sävellyskilpailun järjestäminen verkossa oli tietynlainen testi. En käyttänyt lainkaan maksettua mainontaa, vaan sosiaalinen media oli ainoa tiedotuskanava. Odotin paria kymmentä sävellystä, joten 42 oli erittäin miellyttävä yllätys. Sävellyskilpailu houkutti kitaristeja Uskotko nousukauteen? Onko merkkejä paremmasta jo näkyvissä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KARI LAINE VUODEN alusta voimaan astuneet lääkkeiden uudet omavastuuosuudet ja terveyskeskusmaksujen korotukset iskevät kipeimmin eläkeikäiseen väestöön. Turun eläkkeensaajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Antero Kasvi arvioi, että varsinkin kansaneläkkeen varassa elävät, useita lääkkeitä käyttävät joutuvat nyt tosissaan miettimään, käyttävätkö rahat vuokraan vai lääkkeisiin. Uusi 50 euron lääkkeiden alkuomavastuu on Kasvin mukaan tullut monelle täytenä yllätyksenä olemattoman tiedottamisen vuoksi. Hänen mielestään on kohtuutonta, että alkuomavastuu pitää hoitaa kokonaan kerralla, eikä sitä voi jakaa monelle kuukaudelle. – Tällaisia päätöksiä voivat tehdä vain ihmiset, jotka eivät ymmärrä vähävaraisten elämästä mitään, Kasvi kritisoi. Terveyskeskusten asiakasmaksujen yli 25 prosentin korotukset sattuvat kipeimmin niihin, jotka palveluja eniten tarvitsevat, eli eläkeläisiin. Eläkkeensaajat ry:n valtakunnallinen puheenjohtaja Matti Hellsten olisi toivonut, että maksujen korotusten valmistelussa olisi kuultu myös sosiaalipolitiikan asiantuntijoita ja mietitty miten ne kohdistuvat eri ihmisryhmiin. – Nyt se periaate, että hoidon saatavuus pitää taata kaikille ihmisille tasapuolisesti on mennyttä, Hellsten kirjoittaa yhdistyksen tiedotteessa. Köyhyysrajan alapuolelle putoaa koko ajan lisää ihmisiä. 65–75-vuotiaista 17 prosenttia on köyhiä ja yli 75-vuotiaista peräti joka neljäs. Huonoimmassa asemassa ovat yksinelävät naiset, joiden euro on 74 sentin arvoinen. Kasvin mukaan monet ajautuvat lähes kestämättömään tilanteeseen, kun lääkkeitä ja terveyspalveluita tarvitaan iän myötä yhä enemmän. Tulot pysyvät ennallaan mutta kustannukset kasvavat vuosi vuodelta. Vuoden alusta Kelan lääkekorvauksiin tuli uusi vuosikohtainen 50 euron omavastuu. Ennen omavastuun täyttymistä kaikki reseptilääkkeet maksetaan kokonaan itse. Ylemmän erityiskorvausluokan omavastuut nousivat kolmesta eurosta 4,5 euroon. Lääkkeiden uusi vuosiomavastuu on 610,37 euroa. Sen täyttymisen jälkeen Kela korvaa loppuvuoden lääkkeet. Turussa terveyskeskuslääkärin vastaanottokäynnistä peritään tänä vuonna 18,70 euroa. Maksu peritään kolmelta ensimmäiseltä käynniltä. Kunnallisen sosiaalija terveydenhuollon vuotuinen asiakasmaksukatto on 691 euroa. Kallis terveydenhoito köyhdyttää eläkeläisiä Lääkkeiden uusi omavastuu ajaa eläkeläisiä ahdinkoon. Jarno Pellinen LASSE VIRTANEN –KÄÄNNE parempaan on tapahtunut. Se on tunnistettavissa. Ehkä jotenkin heikkona vielä, mutta nyt on otettava kaikki ilo irti pienemmistäkin signaaleista. Tarvitaan eteenpäin katsomista ja uskoa tulevaisuuteen, jotta investoinnit lähtevät liikkeelle ja työllisyys kehittyy parempaan suuntaan. Näin julisti ylijohtaja Kimmo Puolitaival Varsinais-Suomen ELY-keskuksen talousseminaarissa maanantaina. Varsinais-Suomi menetti vuodesta 2008 alkaen vuoden 2014 loppuun mennessä 22 000 työpaikkaa. Bruttokansantuote (BKT) sukelsi koko Suomessa 8,2 prosenttia, mutta Varsinais-Suomessa 12 prosenttia. Taantuma iski maakuntaan lujaa. – Varsinais-Suomi on erittäin riippuvainen kansainvälisestä kaupasta. Se on sekä vahvuus että suhdannesyistä myös heikkous, arvioi Pirkanmaa on edelleen laskusuhdanteessa, jos mittarina pidetään avoimien työpaikkojen määrää. Uudellamaalla työttömien määrä kasvaa yhä, mutta Varsinais-Suomessa ei enää. – Käänne taloudessa on tapahtunut parempaan suuntaan. Syksyn aikana saavutettiin nollataso. Siitä on syytä iloinen. TYÖTTÖMYYS pysyy kivuliaana ongelmana ja työllistäminen takkuaa. – Miesten työttömyys on kääntynyt Varsinais-Suomessa laskuun käytännössä kaikissa ikäryhmissä. Naisten työttömyys on seuraamassa samaa trendiä, mutta tulee perässä noin puolen vuoden viiveellä. – Käänne on vielä kovin heikko, eikä 22 000 työpaikan aukkoa pystytä täyttämään kovin nopeasti. Se on tunnustettava. Mutta käänne on hyvin linjassa Suomen Yrittäjien tekemien selvitysten kanssa. Esimerkkinä talouden käänteestä Puolitaival piti Pernon telakan rekrytointitarvetta, joka on noin 3 000 työntekijää koko verkostossa. Seminaarissa myös puhunut ennustepäällikkö Juha Kilponen Suomen Pankista ei ollut yhtä toiveikas. – Ikävä tosiasia on se, että Suomen talouden kasvu jää euroalueen heikoimpien joukkoon ennustekaudella eli vuoden 2017 loppuun mennessä. Suomen vienti on kehittynyt erittäin heikosti ja vientimarkkinoiden kehitys on ollut varsin vaisua, sanoi Kilponen, joka lupasi vain prosentin vuosikasvua talouteen. Tuottavuuden kasvu jää hitaaksi, eikä vienti vedä, koska hintakilpailukyky on heikentynyt. – Hintakilpailukyky ei näytä olevan merkittävästi parantumassa, jatkoi Kilponen ja siteerasi kollegaansa, jonka mukaan ”Suomi saisi sakot, jos olisi auto”. KILPOSEN mukaan julkisen talouden tasapainottaminen on vaikeaa, koska kasvunäkymä pysyy heikkona. – Näkymät ovat hiukan heikentyneet. Se johtuu siitä, että maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet. Jos viime vuosi jää miinusmerkkiseksi, Suomen talous ei ole kasvanut neljään vuoteen. Inflaatio pysyy alhaisena. Suomi ei näytä pääsevän mukaan muun euroalueen kasvuun. – Kasvu on kotimaisen kysynnän varassa. On yksityinen kulutus ja investoinnit, joiden näkymä on hieman parempi. Vienti ei ole keskeinen kasvua tukeva tekijä. Piristymisen merkkejä on rakennusteollisuudessa ja yksittäisissä isoja hankkeissa. Seminaarissa puhui myös Yhdysvaltain tuore Suomen-suurlähettiläs Charles C. Adams Jr. Onko käänne jo käsillä? ELY-keskuksen ylijohtaja Kimmo Puolitaival povaa valoa talouteen BLIP Oy ottaa käyttöön uuden digitaalisen ulkomediaverkoston Turussa. Verkosto koostuu viidestä Turun pääsisääntuloväylien varteen sijoitetusta led-mediataulusta. Tauluja on tulossa Satakunnantiellä, Koulukadun päähän, ysitielle, Helsinginkadulle ja kymppitielle. Ensimmäisten mediataulujen toiminnan testaus aloitetaan 26. tammikuuta. Kaikki viisi mediataulua on tarkoitus saada käyttöön helmikuun alkuun mennessä. Pääväylien varteen uusia mediatauluja VARSINAIS-SUOMEN sairaanhoitopiirin johtajan virkaan tuli kymmenen hakemusta. Yksi on antanut suostumuksensa virkaan. Hakuaika päättyi maanantaina. Virkaa hakevat VTK Timo Helander, Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, LKT Pentti Huovinen, HYKS Tulehduskeskuksen toimialajohtaja, LT Antti Lauerma, Turun kaupungin hankintaja logistiikkajohtaja, ekonomi Pauliina Lautiainen, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja, YTM Riitta Luosujärvi, THM Gun Snellman, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallintojohtaja, OTK Lauri Tanner ja sosiaalija terveysministeriön ylijohtaja, VTM Kirsi Varhila. Kaksi ei halunnut nimeään julkisuuteen. Sairaanhoitopiiriin kymmenen hakijaa
3 Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS MYYNTIMIES Jethro Rostedtin uudessa sarjassa matkustetaan Turusta aina Afrikkaan ja Amerikkaan saakka. Luvassa on TV 5:n mukaan ”tuhannen ja yhden yön sekoiluja”. Kiinteistönvälittäjä karistaa Suomen tomut uutuussarjassa Myyntimies Jethro matkoilla. Sarja alkaa TV5:lla maaliskuussa tuplajaksolla Afrikasta. Matkalla Gambiaan Jeti yrittää löytää Vesa Keskisen afrikkalaisen exän Hamamatin, jolla on yhä hallussaan Keskisen Toyota. Jethro matkustaa Afrikkaan VALTUUSTOKAUDEN viimeinen vuosi käynnistyy, joskin pidennetty sellainen, sillä vuosi venyy puoleksitoista. Kuntavaalien ajankohta siirtyy syksystä keväälle, mutta ajankohtaa ei ole vielä lukittu. Vaalien läheisyys tuntuu jo. Päätöksiä on tehty ryhmien väliseen sopimukseen nojaten ja viime kädessä sinipunan eli kokoomuksen ja demarien akselin turvin. On merkkejä siitä, että halutaan irtiottoja. Maanantaisen valtuuston yllätys oli se, että muu valtuusto äänesti sinipunan kumoon Vasaramäen kaavamuutoksessa eli niin sanotun Mustikan kaavassa. Asia palautettiin valmisteluun äänin 34–33. Kokoomus ja demarit ovat harvoin häviävällä puolella varsinkaan yhtä aikaa. VAKAVAMPI skisma on syntymässä johtamisjärjestelmän valmistelusta, erityisesti pormestarimallista. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Mannin (kok.) asettama hallintotyöryhmä siirsi mietinnössään pohdinnat pormestarista seuraavalle valtuustokaudelle, mutta se ei kelpaa demareille eikä kaikille muillekaan. Nimiä kerättiin maanantaina aloitteeseen, joka toisi esityksen pormestarimallista valtuustoon kiireellisenä. Nimiä saatiin listaan 22, mutta 23:s saadaan, jahka Mika Maaskola (sd.) palaa matkoilta. Allekirjoittajia on eri ryhmistä: demareista, RKP:stä, perussuomalaisista ja Pauli Kossila (Järjen ääni). Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen (sd.) perustelee kiirettä demokratialla. Hän haluaisi, että kaksi eri valtuustoa käsittelee asian. Välissä käytäisiin vaalit ja jos voimasuhteet muuttuvat, uusi valtuusto voisi hylätä muutoksen. Pormestari hyppäisi vallankahvaan ensi valtuustokauden puolivälissä, jos mallille on kannatusta kahdessa valtuustossa. VASEMMISTOLIITOSSA ja vihreissä on paljon pormestarimallin kannattajia, mutta heitä ei ole mukana aloitteessa. Jukka Vornasen (vihr.) mukaan aloitteesta ei kerrottu riittävästi etukäteen. Allekirjoittajien listasta ei kannatakaan tehdä vielä johtopäätöksiä. Kevään yllätys voi olla, että Turku siirtyy nopeutetusti pormestarimalliin LASSE VIRTANEN Vaalien läheisyys tuntuu jo VIIKON UUTISKUVA Pyörätuolirugby ei ole nynnyjen laji. Turun Trojans otti yhteen Helsingin Roostersin kanssa Peltolan koulutalolla viime viikon lauantaina. Poliisi Ari-Matti Ruuska
Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA SUOSITTU jazzristeily Flame Jazz Cruise suuntaa Itämerelle jo kahdeksatta kertaa. Kuusi kokoonpanoa esiintyy Viking Gracella risteilyn aikana. Tammikuinen risteily on erityisesti rumpalien juhlaa, kun laivalle saapuu parhaita kotimaisia muusikoita sekä yksi maailman parhaista rumpaleista, legendaarinen Steve Gadd. Rumpujensoiton suuri innovaattori Gadd esiintyy risteilyllä sielukkaan urkujazzin tunnelmissa. Rumpalilegenda Gadd jatsaa Gracella TIEDOKSI: YLE teki syksyllä tv-tekstityksiin päivityksiä. Kaikki ei onnistunut. Ottakaa yhteyttä Digitaan, siellä tietävät. TEKSTITÖN TV KAUPPAKAMARIN toimitusjohtajan hakuun liittyvään kolumniin liittyen: kun etsitään organisaatiolle työntekijää suorahakuna, käytetään termiä headhunting. Kun taas etsitään uutta työpaikkaa epäonnistuneelle johtajalle, käytetään outplacing. Käsittääkseni jälkimmäistä pitää käyttää, kun Kokoomus halusi tilaa uudelle puoluesihteerille. JARMO HAKULINEN ANTEEKSI, mutta mitenhän se kuntosaliharrastus lopetetaan helmi-maaliskuussa, kun saleille on pakko ostaa kausilippu? Maksetaan vaikkei käydä? TREENAAJA TÄÄLLÄ Paraisilla joskus oli kiinteistöhuolto, joka toimi. Nyt siitä voi todeta, että on muisto vain! Jos ne leikkikalut on vain näyttöä varten? Kaikki alueet on kuin ”juosten kustu”, ei sinnepäinkään mitä pitäis olla, mutta laskutus on sitäkin näyttävämpi. Olen lumen aurauksesta saanut ennen jopa elantoni. TARTTIS JOTTAI TEHRÄ? TIETO Glenn Freyn kuolemasta iski kuin tuhat volttia. Maailman paras bändi The Eagles menetti perustajansa ja loistavan muusikon. FANI Oletko osallistunut Flame Jazz -konsertteihin? Onko jazzissa imua? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Purjehduskeliä pukkaa. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. TUULA ISTALA TARMON talo eli Raunistulan työväentalo on ollut sijoillaan vuodesta 1902 ja hyvässä kuosissa, kiitos huolenpidon ja katkeamattoman toiminnan. Teatteri Tarmo, maineikas harrastajateatteri ja talon pääkäyttäjä aikojen alusta on joutunut jäämään toistaiseksi tauolle, ja pakannut irtaimistonsa varastoon. Nuorisoja kulttuuritalosäätiön omistaman talon vuokraamisesta vastaa Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat ja uudet tuulet ovat alkaneet puhaltaa. Kotkat ovatkin saaneet kesällä vapautuneisiin tiloihin oman pesänsä kokoontumisja harrastepaikkana. Tammikuussa aloitti kuin näyttämöperinteen kunniaksi 8-12-vuotiaiden draamakerho. Uusia käyttäjiä ovat myös jumppaavat taaperot ja vanhemmat. Näyttämölle valmistuu lähiaikoina alle seitsenvuotiaiden lasten kiipeilyseinä. Kiipeilyyn pääsee tutustumaan maksutta ja ohjatusti muutaman kerran kevään mittaan, helmikuussa alkaa kiipeilykurssi. Kaikille avoin, maksuton Kotkakerho kokoontuu tiistai-iltaisin. Askartelun ja leikkimisen ohella pelataan pelejä ja toisinaan vaikka kokataan. KERHOILLAT käynnistyvät lasten omasta toiveesta luvallisella ja hallitulla riehumistuokiolla. Kymmenen minuuttia, sanotaan paperille kirjoitetuissa säännöissä. Niihin kuuluu myös sopimus kiusaamattomuudesta ja periaate, ettei kotiin lähdetä ennen kuin eripurat on sovittu. Uutena toimintana voimakolmikko Leila Tanskanen, järjestösihteeri Julia Uzbjakov ja toiminnanohjaaja Kati Saarinen paljastavat kypsytelleensä ajatusta lasten ohjelmallisten synttärikurssien järjestämisestä. Sellaiselle on tilausta. – Kun asian sanoo ääneen, suunnitelmaa on alettava toteuttaa, kolmikko naurahtaa. Lasten synttärijuhlat ovat muuttaneet muotoaan ja nykyisin niihin liittyy runsaasti ohjelmaa. Naperoiden kiipeilyseinä on runko, jonka ympärille kutsujen ohjelmaa voidaan suunnitella. Taloa vuokrataan tilaisuuksiin kuten kokoukset, seminaarit, perhejuhlat ja vastaavat. – Pienten kirpputori onnistui hyvin, samoin joulumyyjäiset ja uusia on luvassa. Eläkeläisryhmä on löytänyt täältä kokoontumispaikkansa, samoin tanssin harrastajaryhmä, naiset esittelevät. SADAN neliön sali on sopiva 80100 henkilön juhlille. Tämä määrä mahtuu ruokailemaan ja pöytiä sivuun raivaamalla saadaan tilaa tanssille. Orkesterille on paikka esiintymislavalla. Tanssi-iltoja ei ole luvassa, mutta kaupunginosapäivänä pannaan pystyyn päivätanssit. – Talon käyttöaste on nousussa ja toiminta monipuolistuu. Toiminnan pääpaino on lapsissa ja nuorissa. Vuokraamalla tiloja mahdollistamme edullisen ja osin maksuttoman toiminnan tälle kohderyhmälle, Tanskanen painottaa Tarmoa talossa Raunistulan työväentalossa on vilissyt jo toistasataa vuotta Leila Tanskanen, Kati Saarinen ja Julia Uzbjakov tutkivat kotkakerholaisten askartelemia lumiukkoja. Tuula Istala Juha Rantanen ILKKA LAPPI TAVOITIMME Ruisrockin promoottori Mikko Niemelän tiistaina kello 10.30. Missäs oot? – Toimistollamme. Saavuin juuri. Ensimmäiset ensi kesän Ruisrock-artistit saatiin julkistettua taannoin. Mikä ylipäätään on ohjelmiston tilanne? – On taas se kutkuttava aika vuodesta, että odotellaan ihmisten vastauksia. Osa ohjelmistosta on jo tiedossa, mutta ei se ihan niin mene, että me tietäisimme jo pääesiintyjien nimet. Kuumeisesti odotellaan vahvistuksia ja katsotaan, mitä saadaan toteutettua. Tällä hetkellä näyttää siinä mielessä hyvältä, että helmikuun alkupuolella varmaan saadaan julkistettua perinteiseen tapaan suurin osa artisteista. Millä tavalla julkistus tänä vuonna tehdään? – Riippuu vähän siitä, mitä saadaan. Uskon, että videot ovat jollain tavalla tänäkin vuonna tärkeässä osassa, mutta vielä en osaa sanoa varmaksi tapaa. Millainen markkinatilanne festareilla ylipäätään tällä hetkellä on? – Kilpailu on tietenkin hirvittävän kovaa, mutta bändejä näyttäisi liikkuvan ensi kesänä paljon. Pariisin valitettavat terrori-iskut pelästyttivät alaa hetkeksi, mutta nopeasti sen jälkeen tuli sellainen henki, että elämän on jatkuttava. En ole itse törmännyt sellaiseen, että bändit pelkäisivät nyt Eurooppaan tulemista. Minkä verran ensi kesän ohjelmistosta Ruisrockissa on ulkomaisia bändejä? – Suunnilleen saman verran kuin aiemminkin eli noin 30-40 prosenttia. Promoottoria kutkuttaa
7 Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 NUORIA turkulaisia miekkailijoita matkaa helmi-maaliskuun vaihteessa alle 17-vuotiaiden EM-kisoihin. Novi Sadissa Serbiassa käytäviin kisoihin alle 17-vuotiaiden poikien sarjassa lähtee Turun Miekkailijoiden Oskar Kiljander ja alle 17-vuotiaiden tyttöjen sarjassa kisaa saman seuran Rilla Ritakallio. Kaikkiaan mukana on kahdeksan suomalaista. Kiljander voitti viime viikonloppuna Turussa käydyissä SMkisoissa ikäluokassaan kultaa. Nuoret kalpakadetit Serbiaan KORISLIIGAN ehdittyä jo reilusti yli puolivälin alkaa olla selvää, että viime vuoden kärkijoukkueet ovat kovia myös tällä kaudella. Viime kauden hopeajoukkue Loimaan Bisonsin peli on hakenut vielä hiukan itseään, mutta loimaalaisten rutiinitasokin on riittänyt hyviin asetelmiin runkosarjassa. Vaikka hallitseva mestari Joensuun Kataja tiedettiinkin kovaksi joukkueeksi jo ennen kauden alkua, on joensuulaisten iskukyky ollut pienoinen yllätys. Teemu Rannikon (kuvassa) kipparoima Kataja johtaa sarjaa, kun 21 peliä on takana. Alkukauden otteluistaan Kataja on hävinnyt ainoastaan neljä. 35-vuotiaan Rannikon merkitys joensuulaisten hyvälle alkukaudelle on ollut valtava. Tilastot eivät kerro kaikkea, mutta turkulaistakamiehen kohdalla syöttötilasto antaa pientä osviittaa miehen arvokkuudesta. Rannikko johtaa Korisliigan syöttöpörssiä annettuaan ottelua kohden runsaat 10 koriin johtanutta syöttöä. Toisena syöttöpörssissä on Salon Vilppaan Doug Wiggins, joka on antanut noin 5,5 syöttöä ottelua kohden. Kevääseen on toki vielä paljon aikaa, mutta kovin suuri meedio ei tarvitse olla, kun povaa, että mestariksi mielivän joukkueen täytyy kaataa Kataja ja löytää keino pysäyttää Rannikon syöttömylly. Huhtikuussa onkin mielenkiintoista nähdä löytyykö siihen aseita länsirannikolta tai muualtakaan. ILKKA LAPPI Katajalle kaatajaa? Olitko katsomassa TPS:n ja Milanon Interin toista osaottelua Kupittaalla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI LOKAKUUSSA 1987 TPS valmistautui jättiläisen kohtaamiseen. UEFAcupin toiselle kierrokselle arpa oli heittänyt vastaan Giovanni Trapattonin milanolaisen Internationale Giuseppe Bergomin, Walter Zengan, Alessandro Altobellin ja kumppaneiden johdolla. Tommy Lindholmin suojateille tarjolla oli ylikäveltävän rooli. – Meillä oli tosi nuori joukkue. Monet olivat aiemmin kesällä olleet 21-vuotiaiden maajoukkueessa voittamassa Italiaa. Tommylla oli läheiset suhteet IFK Göteborgiin, joka oli pärjännyt hyvin Inter Milania vastaan. Ei se joukkueen sisällä tuntunut niin hirveän isolta vuorelta kuin olisi voinut kuvitella, muistelee TPS:n keskikentän dynamo Mika Aaltonen. Ensimmäistä osaottelua Milanon legendaarisella San Sirolla ei oltu pelattu kuin runsaat kymmenen minuuttia, kun fanaattiset italialaiset hiljentyivät kuin taikaiskusta. Tuo taikaisku oli Aaltosen kaukolaukaus runsaasta 30 metristä, joka viuhui vastustamattomasti Interin maalin yläkulmaan. – Monet hyökkäävämmät pelaajamme olivat treenien jälkeen harjoitelleet kaukolaukauksia. Meillä oli tiedossa, että ei tulla hyökkäämään kauheasti, eikä todennäköisesti päästä lähelle Interin maalia ja että jopa laukaisupaikat tulevat olemaan vähissä. Milanon ihmeentekijä Ällistyttävä maali vei Mika Aaltosen ensimmäisenä suomalaisena Serie A:han Jo jalkapallouransa aikana Mika Aaltonen keskittyi myös akateemiseen uraan. Parinkymmenen viime vuoden aikana Aaltonen on muun muassa kirjoittanut lukuisia kirjoja ja matkustanut luennoimassa ympäri maailmaa. Ilkka Lappi INTERIN painostuksesta huolimatta TPS kesti ottelun loppuun ja otti seurahistorian suurimman voittonsa. – Tommy luotti siihen aikaan aluepeliin. Göteborg oli pärjännyt sillä Interiä vastaan. Pyrimme siihen, että meillä oli aina miesylivoima siellä, missä vastustaja hyökkää, Aaltonen sanoo. Eurooppalaisseurat olivat kiinnostuneet nuoresta turkulaisesta jo ennen Inter-voittoa, mutta maali avasi ovet Italiaan. Aaltosen perässä olivat Inter ja Lazio. Aaltonen teki kolmen vuoden sopimuksen Interin kanssa, ja siirtyi saman tien Sveitsin pääsarjaan AC Bellinzonaan, ja sieltä Italian Serie A:han AC Bolognaan ollen molemmissa liigoissa ensimmäinen suomalaispelaaja. Ulkomailla Aaltonen ehti pelata Hertha Berliinissä Saksassa ja nähdä muurin kaatumisen aitiopaikalta sekä Israelissa Hapoel Beer Shevassa, kaupungissa jonne Abraham toi juutalaiset Egyptistä 4000 vuotta sitten. LOPETTAMISPÄÄTÖS oli helppo, kun elämässä oli muutakin kuin jalkapallo. Jalkapallon jälkeen Aaltosta on vienyt maailmalle akateeminen ura tutkijana. Hän on kirjoittanut 12 kirjaa, joista edellinen julkaistiin kolmella mantereella. – Olen pienestä pitäen tykännyt lukea ja kirjoittaa. Tein maisteritutkinnon samalla kun pelasin ja olin jo aloittanut väitöskirjaa. Vuosi lopettamisen jälkeen se tuli valmiiksi. MENESTYKSEN MAKU
9 Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 AAMUSET Työpaikat
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 NAISTENKARTANO ry järjestää yleisöluennon torstaina 4. helmikuuta kello 18–19.30 Alvariumin Aalto-salilla. Naistenkartanon toiminnanjohtaja Helena Palojärvi puhuu isä-tytärsuhteen merkityksestä naisena kasvamisessa. Luennon yhteydessä pidetään infotilaisuus Novat-vertaistukiryhmistä. Tilaisuus on maksuton ja kaikille naisille tarkoitettu. www.naistenkartano.com Ilta isä-tytärsuhteesta TAITOKESKUS Juselius on mukana valtakunnallisessa Green Craft -neulekeräyskampanjassa. Kampanjan aikana 1.–14. helmikuuta kaikissa Varsinais-Suomen käsija taideteollisuus ry:n käsityökeskuksissa otetaan vastaan vanhoja ja rikkinäisiä neuleita, jotka hyödynnetään uusiksi tuotteiksi. Käsityökeskuksissa järjestetään kierrätykseen ja kierrätyshuopaan liittyviä kursseja ja työpajoja. Kampanjaan voi osallistua myös toimittamalla neuleet Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen Jätehuollon poistotekstiilikeräykseen. Neuleet kiertoon Mietitkö jo tulevaa kevättä ja puutarhapuuhia? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA VAIKKA talvi pitää maata vielä otteessaan, kevätaurinko alkaa pian lämmittää. Havut ja ainavihannat kasvit kaipaavat suojaa paahdetta vastaan. Auringonpaisteessa kasvit lämpenevät ja alkavat haihduttaa vettä, mutta juuret eivät saa jäätyneestä maasta uutta vettä haihtuneen tilalle. Ilmiön seurauksena etenkin nuoret kasvit kuivuvat ja ruskistuvat herkästi. Varjostaminen esimerkiksi säkkikankaalla vähentää haihtumista ja viilentää kasveja. Suojat kannattaa asentaa hyvissä ajoin ennen kuin aurinko alkaa paahtaa toden teolla. Kasvit suojataan usein jo syksyllä, mutta vielä ei ole liian myöhäistä. Suojat asennetaan viimeistään helmikuussa. VARJOSTUSTA kaipaavat etenkin nuoret havukasvit, kuten kuuset, tuijat, hemlokit, pihdat, marjakuuset ja herkemmät katajat. Myös ainavihannat kasvit kuten alppiruusut ja mahoniat ovat herkkiä paahteelle. Suoja on tarpeen yleensä juurtumisvaiheessa, joka kestää kolmesta viiteen vuotta istutuksen jälkeen. Esimerkiksi kartiovalkokuusi tarvitsee aurinkoisella paikalla varjostusta alkuvaiheen jälkeenkin. Puutarhamyymälöissä ja marketeissa on saatavilla tarkoitukseen sopivia varjostuskankaita ja -verkkoja. Kuusenoksiakin voi käyttää. Havut voidaan kietoa kokonaan varjostuskankaaseen, joka kiinnitetään kasviin esimerkiksi kangasnauhalla. Latvaosaan jätetään hengitysaukko. Kangasta ei tule kietoa liian tiiviisti. On tärkeää, että ilma pääse vaihtumaan eikä kasvi kuumene liikaa suojan sisällä. KASVIEN ympärille voidaan rakentaa tukevista kepeistä kotamainen kehikko tai katosmainen rakenne, joka peitetään varjostuskankaalla tai kuusenoksilla. Kehikot sopivat hyvin esimerkiksi nuorten alppiruusujen ja mahonioiden suojaukseen. Kehikko tulee asentaa ennen roudan muodostumista, sillä talvella keppejä ei saa maahan. Suojakankaiden päälle kerääntyvä lumi karistellaan pois. Suojat poistetaan vasta, kun maa on kunnolla sulanut, yleensä huhtikuun loppupuolella. Kun kevät etenee, havujen kasvualusta on hyvä sulattaa kädenlämpöisellä vedellä. Kastelu varmistaa roudan sulamisen ja antaa kasville vettä. Etenkin ruukuissa kasvaville kasveille roudan sulatus ajoissa on tärkeää. Suojaa havut kevätpaahteelta Kevätaurinko voi kuivattaa havut ja ainavihannat kasvit Sitkeä kataja on kasvanut ruukussa monen vuoden ajan. Kun kevät etenee, sen kasvualusta sulatetaan haalealla vedellä. Merja Kajala SUOMALAISEN Työn Liitto kutsui ensimmäistä kertaa kummisuunnittelijan Design from Finland -merkille. Vuoden 2016 kummisuunnittelijan roolissa aloittaa turkulainen suunnittelijapari Saana ja Olli (kuvassa). He ovat julkaisseet useita mallistoja, tehneet yhteistyötä monien kansainvälisten asiakkaiden kanssa ja olleet mukana useissa designprojekteissa eri puolilla maailmaa. Saanan ja Ollin työskentelyssä tärkeitä arvoja ovat suoraselkäisyys, ajattomuus ja inhimillisyys. – Olimme otettuja saadessamme kutsun kummisuunnittelijoiksi. Nuorina muotoilijoina kaikkien töidemme ytimessä on inhimillinen ote ja nykymaailman haasteisiin vastaaminen, suunnittelijat iloitsevat. Saana ja Olli kummeiksi
11 Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 AAMUSET
14 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 JAPANILAISEN sushin ja meksikolaisen burriton risteytys on tämän hetken ilmiö. Sushiburriton herkulliset ja terveelliset ainekset kietaistaan käsin syötäväksi, rapsakaksi merilevärullaksi. Maaliskuussa sushiburritoja tarjoillaan jo helsinkiläisessä Soma ravintolassa, Turussa sen sijaan saadaan vielä hetki odotella herkkuja ravintoloiden listalle. Sushiburrito onnistuu kotikokeiltakin helposti. Sushit burritoksi TARVITSET yhden avokadon, sitruunamehua, suolaa, mustapippuria ja oliiviöljyä. Muussaa avokado haarukalla, rouhaise päälle suolaa, mustapippuria ja loraus laadukasta oliiviöljyä. Purista sitruunasta hieman mehua ja sekoita keskenään. Levitä leivän tai näkkärin päälle. Koukuttava avokadotahna Mistä ravintolasta saa Turun parhaimman annoksen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG HELMIKUUN alussa vietettävän laskiaisen perinteisiin kuuluu kermatäytteinen herkkupulla. Perinteisesti laskiaispulla syödään mantelimassalla tai mansikkahillolla, mutta tänä vuonna Ruotsista tännekin tullut trendi poikkeaa perinteistä. Laskiaispulla täytetään nyt suklaalevitteellä ja kermalla. Suklaan voi sivellä hillon tapaan pohjalle ja pursottaa kermat päälle, tai vispata pähkinä-kaakaotahnan kermavaahdon joukkoon niin kuin tässä ohjeessa tehdään. Suklaiset laskiaispullat taikina: 200g voita 5 dl täysmaitoa 2 dl sokeria 50 g hiivaa 2 rkl kardemummaa 2 tl suolaa 1 muna 15 dl vehnäjauhoja täyte: 1 prk kuohukermaa 2 rkl suklaalevitettä VALMISTA pullataikina. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja sulata voi. Sekoita hiiva maitoon kunnes se on sulanut joukkoon. Sekoita maitoon sokeri, kardemumma, suola ja muna. Lisää jauhoja desi kerrallaan ja sekoita. Käytä vain puolet jauhoista ja sekoita taikinaa kunnolla. Lisää loput jauhoista desi kerrallaan käsin vaivaten. Lisää lopussa voisula joukkoon. Säästä desilitra jauhoista taikinan alustukseen. Alusta kunnes taikina irtoaa reunoista. Jätä kohoamaan lämpimään paikkaan tunniksi. Leivo taikinasta pullia, kohota liinan alla 20 minuuttia, voitele munalla ja laita 200-asteiseen uuniin 10–15 minuutiksi riippuen pullien koosta. Todella isot pullat vaativat 17 minuuttia uuniaikaa. Valmista täyte. Vispaa kerma ja sekoita siihen varovasti 2 rkl huoneenlämpöistä suklaalevitettä. Leikkaa pullan hattu irti, voitele pulla levitteellä ja pursota nutellakermaa päälle. Laskiaiseksi hittiherkkua Ruotsista Trenditietoinen täyttää laskiaispullan suklaalevitteellä Suklaiset laskiaispullat ovat näyttäviä. Henriikka Fingerborg KOKKIJULKKIS Jamie Oliver on ollut tutkimusmatkalla ruokien kanssa tavoitteena saada ”koneensa” huippukuntoon. Kirja Arjen superruokaa (2015) tarjoaa herkullisia ja helppoja, mutta ennen kaikkea terveellisiä reseptejä ja helposti pureskeltavia ravintovinkkejä kevyempään elämään. Kirjassa on yli kolmekymmentä reseptiä jokaisessa ruokakategoriassa: aamiaiset, lounaat, päivälliset ja välipalat. Kaikki varustettuna hyvällä makukokemuksella. Jokaiselle aterialle on laskettu energiamäärä, hiilihydraatit, proteiinit, rasvat ja kuitu, sekä kerrottu valmistusaika. Kaikkien aamiaisvaihtoehtojen maksimienergiamäärä on 400 kilokaloria, lounaiden ja päivällisten 600 kilokaloria. Jamie sanoo kirjan tärkeimmän lupauksen olevan, että jokainen sen ruokaohje on hyvä valinta. Superruokaa Jamien tyyliin
15 Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 AAMUSET 16 Häät&juhlat HENRIIKKA FINGERBORG VAIKKA ulkona on paksut lumikinokset ja pakkasta, ovat kesän juhlien, kuten häiden ja valmistujaisten, kuumimmillaan. Kakun valinta on yksi juhlan tärkeimmistä yksityiskohdista ja kakkutasting on hyvä tapa selvittää, mikä maku sopii parhaiten. Kluuvikadun Karl Fazer Cafén kondiittorimestari Eero Paulamäen mielestä tärkeintä on se, että hääpari saa itse suunnitella kakun. Joskus oli tapana, että catering hoitaa vadelmatai mansikkakermakakun paikalle ja sillä selvä. Nykyään kakku tilataan yhä useammin erikseen, ja hääparilla on selkeä näkemys siitä mitä makua tai tyyliä halutaan. – Nykyään rajana on vain asiakkaan mielikuvitus. Ja tietysti se, että kakku pitää tilata ajoissa. Klassiset mansikkakakut ovat hieman liian tavallisia ainakin minun makuuni ja nykyään asiakkaatkin ovat vaativampia. Kondiittorimestari Paulamäki ennustaa hääkakkutrendeiksi ainakin nakukakun eli “nakedcaken”, jota ei ole kuorrutettu lainkaan. Sen lisäksi lakritsin eri muodoissa, tervan, sekä valkosuklaasamppanja yhdistelmän. – Lakritsi on tällä hetkellä pohjoismaissa nouseva trendi. Uskon, että laku näkyy ensi kesän kakuissa yhä enemmän. Sen lisäksi uskon että tervan suosio kasvaa. KAKKUTASTINGEISSA maistellaankin nyt nakukakkua vadelmalla ja lakritsilla. Sen lisäksi kakuista löytyy valkosuklaasamppanjakakku kauden marjoilla, sachertyylistä eleganttia appelsiini-suklaakakkua, mustaherukka-maitosuklaakakkua ja Paulamäen omaa suosikkia Fraisieria. – Fraisier on klassinen mansikka-pistaasikakku ranskalaiseen tyyliin. Sitä on tehty 1700-luvulla Ranskassa, ja ihmettelen suuresti miksi sitä ei tehdä enemmän. Kakussa on vaniljamousseline Madagascarin vaniljasta, tuoretta mansikkaa ja pistaasipohja. Joka leipomolla on oma pikku reseptinsä ja omat nyanssinsa kun puhutaan Fraisierista. Toinen Paulamäen suosikki on valkosuklaa-samppanjakakku. – Tämä on klassisen morsiamen päiväuni. Se voi olla minkä värinen tahansa, ja koristelukin on muokattavissa hääparin makutottumuksiin. KORISTELUN muokkaus on Paulamäelle tärkeä asia. Periaatteessa mihin tahansa kakkuun saa minkälaisen päällisen haluaa, missä värissä tahansa. – Tällä hetkellä fanitan itse orvokkeja koristelussa. Mutta tärkeimpänä asiana pidän silti makua. Sen täytyy olla oikea. Haluan, että esimerkiksi mustaherukkamousse maistuu ihan oikeasti mustaherukalta, siihen laitetaan niin paljon oikeaa marjaa kun mahtuu. Esanssiset kakut eivät ole meidän juttu lainkaan, mestari toteaa. Nakukakkua, tervaa ja lakritsia Kahvipöydän keskipiste kannattaa valita hyvissä ajoin n a u Eri kakkujen maistelu on kätevä tapa selvittää, mikä maku passaa parhaiten. Henriikka Fingerborg Mielikuvitukselliset luomukset ovat syrjäyttämässä perinteiset mansikkaja vadelmakermakakut.
17 Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 AAMUSET Häät&juhlat TUULA ISTALA FILOSOFIAN maisteri Emilia Karjula on tutkinut samaa sukupuolta olevien parien juhlatapoja folkloristiikan gradussaan Rekisteröityjä rouvia ja kahden sulhasen pareja (2009). Siirtymäriitin juhlat näyttävät mukailevan heterohäitä. – Vaikka aineksia otetaan heterohäistä, halutaan juhlien muistuttavan myös lesbo-ja homokulttuureista, sanoo Karjula Tämä tarkoittaa kompromissia, jossa pääsevät juhlimaan rinnakkain parin homoja heterolähipiiri. Omien vanhempien hyväksyntää suhteen virallistamiselle pidetään hyvin tärkeänä. Juhlassa ennakkoluulot ja pelot hälventyvät, Karjulan aineistosta paljastui. Juhlista halutaan yksilölliset ja päähenkilöidensä näköiset, vaikkapa euroviisuilla ja sateenkaarivärien käytöllä. – Suhtautumiseroja syntyy ”omienkin” kesken. Toiset haluavat kaikki hääherkut, toiset pitävät tätä nössöytenä ja hampaattomuutena, eivätkä suostu häät-sanaan, kertoo Karjula. KARJULAN 14 parin haastatteluaineistossa ei ollut yhtään huntumorsianta. Yksi miespari halusi kakun, mutta se ei saanut olla hääkakku. – LHBQ-piireissä katsotaan, että suhteen virallistamisella on tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa poliittinen ulottuvuus. Kentällä kriittinen väki ajattelee, ettei heteromaailmasta lainattuja normeja pidä omaksua sellaisenaan, eikä sulautua romanttisen rakkauden ja perhekeskeisen maailmankuvan malliin ja siten hankkia hyväksyntää. Karjulan mielestä on tärkeää, että lesboja homokulttuurin poliittisuus säilyy. Mikä on hyväksyttyä tänään, voi lakata olemasta sitä toisenlaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa. – Suhteessa vähemmistöihin on aina poliittinen aspekti. Ei voi tuudittautua siihen, että asiat vain edistyvät. Ajat ovat epävarmoja. KUN parit virallistavat suhteensa, sormukset ovat itsestäänselvyys. Yhteinen sukunimi vaatii lisäbyrokratiaa, johon harva ryhtyy. Parisuhteen rekisteröinti on karu virastotapahtuma ilman tahdotko-kysymyksiä. Vain nimet paperiin. – Yksi miespari kihlautui Kihlaus-nimisen veistoksen vierellä, kaulassaan rekisterikilvet, Karjula kertoo. Siinä yhdistettiin pariutumisen universaalit piirteet. Samalla korostettiin ja suojeltiin omaa kulttuuria. Heteroiden ja vähemmistöjen juhlilla on enemmän yhteisiä kuin erottavia piirteitä. Tasa-arvoisen avioliittolain on määrä tulla voimaan ensi vuoden maaliskuussa. Se muuttaa tapoja. Karjula pohtii, muotoutuuko polyamorisissa suhteissa eläville tapoja virallistaa suhteet. Samaa sukupuolta olevien parien siirtymäriittejä on tutkittu vähän. Karjulan aloittama aihe on vailla jatkotutkimusta. Hän ei syventänyt työtä väitökseksi asti, vaan valmistelee tutkimusta Jyväskylän yliopiston luovan kirjoittamisen oppiaineessa. Samaa paria, samaa perhettä Sateenkaariväen juhla yhdistää omaa kulttuuria ja heterohäätapoja Emilia Karjula tutki gradussaan homoja lesboparien juhlamenoja. Tuula Istala
18 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 TURUN kaupunginteatterin kevään suuri satsaus, Tommi Kinnusen menestysromaaniin perustuva näytelmä Neljäntienristeys saa ensi-iltansa Logomossa 29. tammikuuta. Kinnusen vuonna 2014 ilmestynyt esikoisteos oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi. Marian, Lahjan, Onnin ja Kaarinan sukupolvien yli kulkeva tarina salaisuuksista ja anteeksiannosta vangitsi valtavan määrän lukijoita. Kätilönmutka nousee Logomoon VIIME vuoden puolella folkpunkkari Chuck Raganin piti saapua Suomeenkin Camaraderie-kokoonpanonsa kanssa. Syystä tai toisesta (huonosti mennyt ennakkomyynti?) mies ei Suomeen saapunut. Nyt tuolle keikalle aikoneita kidutetaan, sillä The Winter Haul -livelevy antaa näytteen siitä, mistä Camaraderie-kokoonpanossa on kyse. Raganin musiikkiin tutustuneille ei ole yllätyksiä luvassa, ja hyvä niin. Raganin uudempia ja vanhempia biisejä soitetaan raakoina ja konstailemattomina versioina, joissa Raganin raspi on kantava elementti. Levy ei valitettavasti sisällä kokonaista keikkaa vaan valikoituja biisejä. 13 biisiä ja vajaa tunti musiikkia on noin puolet Raganin keskivertokeikasta. Mukana on keikkastandardeiksi muodostuneita biisejä kuten Nothing Left To Prove ja Nomad by Fate. Monet biisit ovat kuitenkin yllättävänkin rauhallisia. The Flame in the Floodin kaltaisissa rauhallisissa lauluissa viulu nousee kokonaisuutta värittäväksi soittimeksi. Bändi soittaa hyvin, mutta odotuksiin nähden levy on yllättävän rauhallinen. Rauhallisuus ei ole huono asia, mutta ei ehkä anna selkeää kokonaiskuvaa bändin keikoista. Settilistojen perusteella nimittäin Camaraderien keikoilla on vauhdikkaitakin biisejä tarjolla. Kenelle: Americanaansa hieman tempoa ja särmää kaipaavalle. Arvio: Yllättävä, mutta laadukas. ILKKA LAPPI Pehmeähköä Ragania Koska aiot mennä tutustumaan Gongiin? Mitä katsomaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI KIERRÄTYSKESKUKSET ILKKA LAPPI SIPOOLAISEN Veera Korvenkarin perhe on ollut tukevasti kiinni klassisessa musiikissa. Korvenkarin äiti on oopperalaulaja ja hänen veljensä soittaa Helsingin kaupunginorkesterissa. Korvenkari itse harrasti klassista laulua pitkään ennen kuin vaihtoi kevyen musiikin puolelle muutama vuosi sitten. – Kevyen musiikin laulamiseen oli aluksi kova kynnys, kun klassisen musiikin puolella oli tottunut teknisen täydellisyyteen pyrkimiseen. Kevyen musiikin puolella fraseeraus ja äänenkäyttö on aivan erilaista ja siinä annetaan enemmän tilaa laulajan omalle laulutavalle, taiteilijanimellä Veera Maria esiintyvä laulaja sanoo. Korvenkari opiskeli vuosikymmen sitten Turussa Ranskan kääntämistä ja lauloi klassista musiikkia. Hän oli mukana muun muassa 2005 vuoden suurhankkeen Lentävä hollantilainen -kuorossa. Kohti kevyempää musiikkia ovi avautui vaihto-oppilasvuoden aikana Ranskassa. Tuolloin Korvenkari tutustui syvemmin chansoneihin. – Se mursi lauluun liittyviä kahleitani. Niissä lauletaan hyvin suoraan esimerkiksi huorista ja surullisista asioista. Sellaiseen rehellisyyteen tutustuminen oli itselleni uraa uurtavaa, Korvenkari kertoo. TOISEN kerran hänen tarvitsi murtaa kahleitaan, kun hän alkoi runsas kolme vuotta sitten kirjoittaa omia laulutekstejä. Vaikka Korvenkari oli aina kirjoittanut paljon muita tekstejä, klassisissa piireissä hän oli tottunut tulkitsemaan muiden tekemiä laulutekstejä. – Aviomieheni rohkaisi kokeilemaan myös laulutekstien tekemistä. Olin jotenkin lukittunut ajatukseen, että kaikki tarpeelliset laulutekstit on jo tehty, joka on tietenkin varsin outo ajatus. Kun omien laulutekstien kirjoittaminen otti tuulta alleen, hän paneutui asiaan tosissaan. Korvenkari on muun muassa opiskellut laulutekstien kirjoittamista laulutekstikurssilla, jolla häntä opetti muun muassa J. Karjalainen. – Kurssi oli erittäin antoisa. Kun on laulutekstin kirjoittamisen tekniikka hallussa, se antaa työkaluja omaan kirjoittamiseen. Ainakin silloin erilaisten tekniikoiden tuntemuksesta on hyötyä, jos kirjoittaminen tökkii, Korvenkari miettii. MATERIAALI vajaa vuosi sitten ilmestyneelle Korvenkarin debyyttilevylle Minä syntyi helposti. Levyn musiikillinen kirjo vaihtelee valssista tangoon ja laulelmiin. Levyn yhtenäisyys syntyy teksteistä, jotka ovat usein arkisia havaintoja. Uutta musiikkia on luvassa vielä tänä keväänä singlen verran ja uusi levy on tulossa todennäköisesti syksyllä. – Uusi materiaali on laulumielessä entistä vapautuneempaa ja rennompaa, Korvenkari toteaa. Veera Maria Tiirikkalassa 28. tammikuuta. Kahleensa murtanut Veera Maria löysi rohkeuden poppiin Ranskasta Veera Marian esikoislevyn kappale Silkkihuivi syntyi Aurajoen rannalla. Aistit avoimena kulkeminen on Veera Marian kappaleiden syntymisen kannalta olennaista. Hän nappaa biiseihinsä runsaasti elementtejä ympäristöstään. Masi Music maraderie kokoonp
19 Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 AAMUSET Viihde
20 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 TIMO SALMESMAA Hunter’s Innin 28-vuotisjuhlan kutsua kuultiin. Anneli Lampsijärvi, Hille Lempiäinen, Anne Horna ja Tutta-Erica Carpelan nauttivat seurustelun lomassa poronkäristyksestä ja Tommi Läntisen musisoinnista. Näyttävä seurue käänsi katseet. Hunter’sista joukko suuntasi jatkamaan iltaa Old Bankiin ja Olavin Krouviin. Timo Salmesmaa Yhden unelma on intiimi vihkiminen, toiselle elämän tähtihetken luovat mahtihäät. Häät ’16 luotsaa avioliittoon suuntaavia Logomossa. Messutapahtuma esittelee viikonloppuna morsiusmuotia, vihkisormuksia, kattauksia ja hääkuvauksen trendejä. Tietoiskuissa faktaa mm. häädieeteistä ja avioehdoista. Tapahtuman juontavat Satu Tuomisto ja parisuhteita Temptation Islandissa ruotinut Sami Kuronen. Zazabella Star Wars -hahmot täyttivät Marilynin The Empire Strikes Back -bileissä. Fantasia-teema jatkuu Katkon tämäniltaisissa Happily Ever Aftereissa kera Tuhkimoiden, Ruususten, Tähkäpäiden ja prinssien. Juhlavuottaan viettävän Traden Pulkkisten After ski valloittaa torstaina Marilynin ja Vegasin. Mikko Aromaa Christer Ekqvist ja Anu Ruusuranta viihtyivät vieraidensa joukossa Hunter’s Innin vilinässä. Duo visioi vilkasta aistikevättä. Ensi viikolla Hunter’sin stagelle nousee ikisuosikki Pepe Willberg. Rennon Relax Cornerissa tunnelmoi helmikuussa Heikki Hela. Timo Salmesmaa Aktiiviset luikertelijat kylpivät ja haistelivat ilmaa VPK:n talolla avautuneessa käärmenäyttelyssä. Laajan kirjon matelijoita esittelevän näyttelyn katseenvangitsijoina toimivat vilkkaat alligaattorinpoikaset sekä kuusimetrinen albiino tiikeripython. Sateenkaariboa ja viljakäärme lämmittelivät Ville Tanin kaulalla. Timo Salmesmaa Vähintään yhtä fanaattisesti kuin Cheek-fanit, Aarne Tenkasen ja Tempuntekijöiden uskolliset odottivat idoliaan. Bar Koivussa esiintynyt kansantaiteilija villitsi aikuiset faninsa olemuksellaan ja räävittömillä sanoituksillaan. Spårakuskin otteeseen joutunut ravintolotisija Erno Markula visioi Koivun kevääseen Vilperin Perikuntaa ja Timo Rautiaista. Timo Salmesmaa Ympäri Suomen yökerhoja kiertänyt Ladies Night Tour saapuu perjantaina Börsiin. Ilta starttaa kuplivan lomassa tuote-esittelyillä ja dj:n toteuttamilla toivemusiikilla. Iltaa isännöivät Salatuista elämistä tutut Petteri Avilia ja Sami Sarjula. Moottoriurheiluun viehtyneeltä Salkkari-Samilta voi tiedustella mielipidettä vaikka autonhankinnasta. Illan dresscode: party & smart casual. Scandinavian Hunks
21 Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 AAMUSET 22 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! ENSIN valitettiin, kun oli pakkasta. Nyt valitetaan, kun on loskaista. Keväällä valitetaan, kun on kuraista ja kesällä valitetaan, kun on helteistä. Tai sateista. Valittaminen pitää suomalaiset virkeinä. MIKSI kutsutaan niitä kirjavia vermeitä, joita Juhani Tamminen käyttää nykyisin kisastudiossa? Tami-neet. MISTÄ tietää olevansa Suomessa? Siitä, ettei kenelläkään ole mitään kysyttävää Yhdysvaltain suurlähettiläältä. Ei suomalaisella ikinä ole, keneltäkään mistään asiasta. POSTI on aikeissa vähentää 860 työntekijää. Jaettavan postin määrä on sama kuin 1960-luvulla, jolloin väestöä oli miljoonan vähemmän kuin nykyään. Pian ei postia jaella kuin pari kertaa viikossa. Nettikaupoissa selaillaan jo minikopterikatalogeja. MONI start-up-yritys lupaa asioita ja kerää sen varjolla rahaa, mutta valmista ei ikinä tulekaan. Onko lupaustalous vain harhaa? ALA-SULKAVA: Sellainen vaara on olemassa. LAINE: Olemme kovaa vauhtia kasvamassa ulos ajatuksesta, että lupaukset täytyy pitää. MA-S: Nykyään yrittäjyyskasvatusta annetaan jo yläkoulussa, se on hyvää ja konkreettista. Se kuitenkin hieman häiritsee, että sielläkin annetaan yrittämisestä yltiöpositiivinen kuva. Se ei todellakaan ole ruusuilla tanssimista. AL: Meillä on jo suurin osa rahasta tätä mikkihiirirahaa, jota ei ole oikeasti olemassa. Ehkä sen rinnalle syntyy lupaustalouden myötä mikkihiiritaloutta. MA-S: Tästähän tulee vielä kokonaan uusi tieteenhaara. AL: Lupaustaloustiede! Ja sen rinnalle lupauskansantaloustiede. Oikeastaan siinähän me jo olemme. MA-S: Kiitos lupauspolitiikan. AL: Olen ollut yrittäjäkin, enkä missään nimessä tahdo palata siihen. Ne ensimmäiset vuodet yrittäjänä ovat järjettömän raskaita. MA-S: Ja sen jälkeen se vain pahenee. AL: Se, pysyykö yrittäjä pystyssä vai ei, on tässä maassa liian kauan kiikun kaakun. Miksi ei sijoiteta rahaa sellaisiin yrityksiin, jotka voivat ihan oikeasti luoda työpaikkoja tähän maahan? MA-S: Miksi se lupaus ei perustu työllistävään vaikutukseen parin tyypin pilvilinnojen sijaan? Pk-yritykset jo työllistävät eniten ja pitävät taloutta pystyssä. AL: Kyllähän markkinatalouskin vaatii toimiakseen edes jotkut raamit. MA-S: Ongelma on se, että viranomaiset tutkivat jokaista pilkkua niin hemmetin tarkkaan. AL: Joo. Jos olet esimerkiksi yrittäjän puoliso, joudut työttömäksi jäätyäsi tekemään hitonmoisen selvityksen, miksi et työskentele puolisosi firmassa. MA-S: Lisäksi maatalousyrittäjien arki on vielä jotakin ihan muuta. AL: Siellä voidaan ilmoittaa yksipuolisella päätöksellä, ettei tukia tulekaan nyt vaan puolen vuoden kuluttua. MA-S: No sehän on lupaustaloutta parhaimmillaan. MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelonan fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. A a . Bisnesleidi VS Kulturelli HALLITUSOHJELMAAN on kirjattu, että kuntien vastuita ei tulla lisäämään. Hallituksen tavoitteena on myös sallia pienempi henkilöstömäärä vanhustenhoidossa pienentämällä suosituksia. Tiedämme, että jotkut kunnat ovat vaatineet tätä, jotta vanhustenhoidossa olisi mahdollisuus toimia niukemmilla resursseilla. Juhlapuheet siitä, että henkilöstömäärä määriteltäisiin vanhusten todellisen hoidon tarpeen mukaan, vaikka suosituksia pienennettäisiinkin, ovat vain tyhjiä puheita. Nykyisetkin suositukset antavat mahdollisuuden minimiä parempaan henkilöstömäärään. Valitettavan usein edes minimisuosituksia ei noudateta. Vanhusten hoidon tarve on kasvanut viime vuosina. Ihmiset elävät yhä vanhemmiksi ja laitoshoidossa olevat vanhukset ovat usein täysin autettavia. Kotihoidossa on vanhuksia, jotka todellisuudessa tarvitsisivat ympärivuorokautista hoitoa. Vanhustenhoidon ongelmat eivät ole vain laitoshoidossa, vaan kauttaaltaan koko sektorilla. Kun vanhuspalvelulakia valmisteltiin ja SuPer vaati lakiin hyvää mitoitusta, osa päättäjistä ihmetteli, kuinka tällaista asiaa pitää ohjata lailla. Heidän mukaansa työnantajat määrittävät ilman lakiakin mitoituksen niin, että voidaan turvata vanhuksille tarpeellinen hoito. Me, jotka edustamme vanhustenhoidon henkilökuntaa, tiedämme kokemuksesta, ettei asia ole toiminut näin. Riittävää mitoitusta on jouduttu useasti vaatimaan yhdessä valvontaviranomaisten kanssa. On selvää, ettei vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta ohjaavia suosituksia saa pienentää. Nykyinen 0,5:n minimikin on riittämätön. 0,4 aiheuttaisi vakavia vaaratilanteita ja heitteillejättöjä. Niistä meillä on jo nyt esimerkkejä. Jos henkilöstömitoitussuosituksia lasketaan vaaralliselle tasolle, vastaako vaaratilanteista valtio vai työnantajat? Jos STM:n laatimia suosituksia pienennetään, valtio mahdollistaa osaltaan huonon vanhustenhoidon. Palvelun tarjoajalla taas on vastuu siitä, että vanhukset saavat hyvän hoidon ja työntekijöillä on inhimilliset työolot. On myös keskusteltu siitä, että suosituksista luovuttaisiin. Tämä heikentäisi entisestään mahdollisuuksia valvoa vanhusten ja työntekijöiden oikeuksia. Haluammeko siirtyä kohti yhteiskuntaa, jossa heikoimmista ja apua tarvitsevista ei enää pidetä huolta? SuPer on tiivistänyt kansainvälistä yhteistyötään. Näyttää siltä, etteivät päättäjät ymmärrä, miten suunnitteilla olevat säästötoimet vievät edellytykset inhimilliseltä vanhustenhoidolta ja aiheuttavat kustannuksia lisääntyvien sairaalamenojen vuoksi. Työvoima siirtyy myös muualle vanhustenhoidosta, jos työn tekemisen edellytyksiä heikennetään entisestään. SILJA PAAVOLA PUHEENJOHTAJA, SUPER Kenellä vastuu vanhustenhoidosta?
23 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 27. tammikuuta 2016 KOLUMNI RUOTSIN-LAIVA. Käsite, josta lähes jokaisella suomalaisella on mielipide. Toisille Ruotsin-laiva on uiva Las Vegas – bileparatiisi, jossa kolotukset ja murheet jäävät satamaan. Kerrankin saa olla villi ja vapaa. Ei tarvitse kantaa huolta huomisesta. Toisille Ruotsin-laiva on maailmanlopun esikartano, josta toivoo vain selviävänsä elävänä ulos. Joskus työ, lepo tai muut syyt kuitenkin pakottavat laivalle, vaikka olisikin kasvanut yli ajasta, jolloin, vastakkaisen sukupuolen etsiminen sattumanvaraisesti vieraista hyteistä, hyttikäytävälle sammuminen tai viinin salakuljettaminen aamiaisbuffetista olivat erityisen hienoa ajankulua. Mitä siis kuluttaa aikaa laivalla, jos laivan perinteiset ajanvietteet eivät kiehdo. Kokeile varttuneille suunnattua laivapeliä. Uhkapeleihin mieltyneet voivat myös lisätä jännitettä, määrittelemällä panoksen peliin. Peliä voi pelata myös yksin. Säännöt ovat seuraavat. Bongatkaa saaristoa. Määritelkää, mistä saa pisteitä. Saarien tunnistamisesta, muiden laivojen bongaamisesta... Mene kuuntelemaan trubaduuria yhden setin ajaksi. Piste jokaisesta tunnistetusta laulusta. Lisäpiste, jos trubaduuri soittaa toivekappaleesi. Osallistu bingoon tai tietokilpailuun. Lisäpiste, jos satut voittamaan jotain. Kaksi lisäpistettä, jos voitat kahvipaketin. ISTU kahvilassa tai baarissa ja keksi elämäntarinat muissa pöydissä istuville. Parhaan tarinan keksineelle piste. Nuortukaa ja käykää laivan pelihuoneessa pitämässä ilmakiekkoturnaus. Voittajalle luonnollisesti piste. Sääntöjä saa myös keksiä lisää tarpeen mukaan esimerkiksi matkaseurueen harrastuneisuuden huomioiden. ILKKA LAPPI Laivapeli varttuneemmille Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? PÄIVÄHOITOMAKSUIHIN on tulossa tämän vuoden syksyllä roimia korotuksia. Korotukset kohdistuvat parempituloisiin, jotta päivähoidosta ei muodostuisi vielä nykyistäkin suurempaa kannustinloukkua äideille jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan. Korotukset eivät juuri muutakaan pienituloisten perheiden tilannetta, vaan maksumiehiksi joutuvat vähänkin parempituloiset perheet. Nykyisen hallituksen toimet ajavat meitä kuitenkin systemaattisesti kohti kotiäitiyhteiskuntaa. Kun päivähoitomaksuja korotetaan ja epätasa-arvoinen kotihoidontuki säilytetään, muodostuu keskituloisten perheiden äideille kohtuuttoman suuri kannustinloukku olla menemättä takaisin töihin siinä vaiheessa, kun pieniä lapsia on perheessä useampi kuin yksi. Keskituloisen pikkulapsiperheen vanhemmat ovat usein pitkälle kouluttautuneita ja samasta syystä vasta työuransa alkupäässä silloin, kun perhettä perustetaan. Samaan aikaan nuorten naisten työllistäminen nähdään jo valmiiksi riskisijoituksena ja vakituiseen työhön kiinni pääseminen on vaikeaa. Päivähoidon kallistuminen ohjaa perheet kotihoidontuelle. On vaikea uskoa, että uusien kannustinloukkujen luominen korkeasti koulutetuille naisille olisi kannattavaa. Paitsi jos tarkoituksena on ajaa naiset takaisin kotiin. PETRA PELTONEN Hallitus ajaa naiset kotiin VARSINAIS-SUOMEN keskustan piirihallitus on huolissaan tavasta, jolla maakunnallista sote-uudistusta ja maakunnallista itsehallintouudistusta johdetaan Varsinais-Suomessa. Suomen hallitus on päätynyt maakunnalliseen sote-ratkaisuun juuri siksi, että voisimme vähentää eri byrokraattisia hallinnon tasoja. Meillä on jo olemassa maakunnallisia organisaatioita. Miksi emme käyttäisi niitä hyödyksi? Itsehallintoalueiden kansanvaltaisuus turvataan suorilla kansanvaaleilla. Maakuntavaltuusto korvaa sairaanhuoltopiirin ja erityishuoltopiirin valtuustot. Lisäksi alueille tarvitaan omat lautakunnat. Joissain esityksissä on puhuttu, että alueille perustettaisiin pelkästään maakuntahallitus. Tämä antaisi liikaa valtaa virkamiesvalmistelulle. Lautakunnat korvaisivat sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin hallitukset ja aluepelastuslaitoksen lautakunnan. Luonnollisia lautakuntia olisivat esimerkiksi sosiaalija terveys-, aluepelastussekä aluekehittämisen lautakunnat. VARSINAIS-SUOMEN KESKUSTAN PIIRIHALLITUS Sote ja itsehallinto sekoitetaan