M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 07.01.2016 ahjo.fi NRO MAAILMAN NÄKEMINEN AVARTAA VIELÄ EHDIT EHDOKKAAKSI LIITTOKOKOUKSEEN NÄIN RUOTSISSA SOVITAAN PAIKALLISESTI SKIFTESJOBB OCH FAMILJ Eelis ymmärsi jo syntyessään saapuneensa vuorotyöläisten perheeseen 1 AHJ1601_1-23.indd 1 22.12.2015 11:43:00
1 07.01.2016 2 Metalliliitto ja koko ammattiyhdistysliike ovat juuri nyt kovassa paikassa. Silloin kun peli kovenee, meidän on pakko pelata hyvin yhteen. Äänestä Metalliliiton vaaleissa, äänestä vahvan liiton ja työehtojesi puolesta. Mitä useampi äänestää, sitä voimakkaammin voimme puhua meille tärkeiden asioiden puolesta – ja pitää niistä kiinni. JOS AIOT ÄÄNESTÄÄ ! KÄSI YLÖS, NYT TARVITAAN KOKO JOUKKUETTA – OLE MUKANA PELISSÄ! ENNAKKOÄÄNESTYS SÄHKÖINEN VAALI 18.–28.3. POSTIÄÄNESTYS 18.3.–1.4. VARSINAINEN VAALI 10.–12.4. METALLIN VAALIT 2016 AHJ1601_1-23.indd 2 22.12.2015 11:43:04
K A N N E N K U V A P E K K A E LO M A A PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. 07.01.2016 1 SAK on vaatinut työehtosopimusten tulkintaetuoikeuden siirtämistä työntekijöille, mikä lisäisi tasapuolisuutta ja kannustaisi sopimaan paikallisesti. Näin toimitaan Ruotsissa, missä riitatilanteessa työnteki jöiden kanta voittaa, kunnes asiasta päästään yhteisymmärrykseen. Ruotsin sopimisen malli eroaa suomalaisesta monellakin tavalla (sivut 28–29). Ruotsissa ei ole lakeja, jotka säätävät työehdot tietylle tasolle. Länsinaapurissa ei ole myöskään yleissitovia työehtosopi muksia. Vaikka yleissitovuus puuttuu, työehtosopimukset koskevat käytännössä kaikkia työpaikkoja, myös järjestäytymättömiä yrityksiä. Ruotsalaistyöpaikoilla käydään vuosittain kymmeniä tuhansia paikallisia neuvotteluja. Ammattiliitto IF Metall solmii myös järjestäytymättömien työnantajien kanssa työehtosopimusta vastaavat erillissopimukset. Ruotsissakin työehtosopimuksia sovel letaan hyvin eri tavoin eri työpaikoilla. Sopimisen perustana olevissa IF Metallin valtakunnallisissa sopimuksissa on monta perälautaa. Olennainen ero Suomeen on se, että työpaikoilla ei ole pääluottamusmiehiä. Vahva ja hyvin koulutettu työ huonekunnan hallitus hoitaa neuvottelut. Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden solmimassa työehtosopimuksessa on kym meniä kohtia, joista voidaan paikallisesti sopia toisin. Kuten Ruotsissa, niin meillä kin eniten paikallisia sopimuksia tehdään juuri teollisuudessa. Sipilän hallituksen perustama kolmikantainen, paikallista sopi mista pohtiva työryhmä aloitti työnsä joulukuussa ja työn pitäisi olla valmis jo maaliskuussa. Pakkolakien luomassa ilmapiirissä moni pelkää, että tarkoitus on vain heikentää työehtosopimusten yleis sitovuutta ja päästää työnantajat leikkaamaan palkkoja ja heiken tämään työehtoja. Ruotsissa ei voida paikallisella sopimuksella muuttaa kokonais työaikaa tai laskea palkkoja, vaikka yleissitovuutta ei olekaan. Valta kunnallinen sopimus määrää palkankorotukset. Edellisellä kerralla palkkoja korotettiin 2,3 prosenttia. Työhuonekunnalla on suuri vapaus päättää korotusten jaosta. Valtakunnallisen sopimuksen perälaudat puolestaan turvaavat työntekijän aseman. Metalliliitto haluaa kehittää paikallista sopimista. Joillakin työ paikoilla on jo nyt hyvää ja toimivaa sopimista, josta voi ottaa oppia. Kotimaista mallia voidaan kehittää paremmaksi ja samalla taata, ettei työelämästä tule mielivaltainen ja työntekijän oikeuksia polkeva pelikenttä. 5 LINJAUS 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 21 TYÖYMPÄRISTÖ 22 NÄKEMYS 24 TAUKO UUSI! 29 TEKEMINEN 30 KANSAINVÄLINEN 31 MAA 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 TYYLI UUSI! PÄÄ K I R J O I T U S KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Kymmeniä tuhansia paikallisia neuvotteluja vuodessa.” Ruotsin malli ”Kurssin jälkeen ainakin tietää, mistä hakea lisätietoa.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Paikallinen sopiminen vaatii luottamusta 7 Vielä ehtii ehdolle liittokokoukseen AMMATTILAINEN 9 Markku Tolonen koneistaja CNCenter Oy, Järvenpää TOIMIJA 18 Milla Leppänen ammattiosaston kv-vastaava Espoon Metallityöväen ao. 271 HARRASTUS 32 Liisa Jokela ringettetuomarointi 10 Miten yhdistää vuorotyö ja perhe? 34 Hur kombinerar man skiftesjobb och barn? 26 Mullistaako 3D-tulostus metallialan? 28 Paikallinen sopiminen on arkea Ruotsissa 41 Työttömyysturvan muutokset 2016 40 Förändringar i arbetslöshetsskyddet 2016 OTA TALTEEN 45 Jäsenyys 10 21 41 Metalliliitto ja koko ammattiyhdistysliike ovat juuri nyt kovassa paikassa. Silloin kun peli kovenee, meidän on pakko pelata hyvin yhteen. Äänestä Metalliliiton vaaleissa, äänestä vahvan liiton ja työehtojesi puolesta. Mitä useampi äänestää, sitä voimakkaammin voimme puhua meille tärkeiden asioiden puolesta – ja pitää niistä kiinni. JOS AIOT ÄÄNESTÄÄ ! KÄSI YLÖS, NYT TARVITAAN KOKO JOUKKUETTA – OLE MUKANA PELISSÄ! ENNAKKOÄÄNESTYS SÄHKÖINEN VAALI 18.–28.3. POSTIÄÄNESTYS 18.3.–1.4. VARSINAINEN VAALI 10.–12.4. METALLIN VAALIT 2016 S I S Ä LTÖ AHJ1601_1-23.indd 3 22.12.2015 11:43:09
1 07.01.2016 Toinen luottaa, toinen on varpaillaan Paikallisen sopimisen käytännöt vaihtelevat metallialojen työpaikoilla. Jollakin työpaikalla on pitkät hyvän neuvottelukulttuurin perinteet, toisella pääluottamusmiehen on oltava varuillaan koko ajan. E M M I K A LL IO P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi ? MERVI HOKKANEN Pääluottamusmies, Tikka Spikes Oy Paikallisesti sovittu: mm. sairauspoissaolon ensimmäisen päivän omailmoituskäytäntö, työnopastuslisä, tuotantopalkkio ? KARI MEHTÄLÄ Pääluottamusmies, SSAB Europe Oy Oulaisten putkitehdas Paikallisesti sovittu: tulospalkkio (työnantajan laskelmien mukaan), työaikapankki (työntekijälle vapaaehtoinen) ? VESA VUORENMAA Pääluottamusmies, Kankaanpää Works Oy Paikallisesti sovittu: työajoista (liukuma) ja tauoista, pekkasten pitämisestä, palkantarkistuksista sovittu joskus (yleensä perälaudan mukaan), olosuhdelisät, lomarahan vapaana pitäminen ? HEIKKI TSUPARI Pääluottamusmies, Aikawa Fiber Technologies Oy Paikallisesti sovittu: työaikajoustot +/– 120 tuntia (pekkaset automaattisesti samassa työaikapankissa), korvaava työ, sairauspoissaolon ensimmäisen päivän omailmoitus, 20 vuoden työhistorian jälkeen palkka ei alene, jos työtehtävän loppumisen vuoksi joutuu siirtymään pienempipalkkaiseen tehtävään, joskus palkantarkistuksia kohdennettu paikallisesti. ? ? ? ? SOPIMINEN Henkilöautojen nastoja valmistavan Tikka Spikesin pääluottamusmies Mervi Hokkanen kumo aa heti yhden harhaolettamuksen. Työntekijä ei pää sääntöisesti käytä sairauslomaa väärin ja lintsaa töistä. – Meillä on ollut ensimmäisen sairauslomapäivän omailmoitus käytössä vajaat kaksi vuotta. Isoa käyttöä sille ei ole ollut, mutta ne, jotka ovat käyttäneet, ovat olleet tyytyväisiä. Hokkasen mukaan neuvotteluvälit työpaikalla ovat luottamukselliset. – Molemmat osapuolethan hyötyvät, kun aidosti neuvotellaan. Metalliliiton pääluottamusmiehille viime vuonna tehdyssä kyselyssä vain seitsemän prosenttia vastan neista ilmoitti, että yrityksissä oli käytetty mahdolli suutta sopia palkoista paikallisesti. Tikka Spikes ei tee tässä poikkeusta. – Minimin mukaan on menty, kaikille samat koro tukset. Tuotantopalkkio tsekataan tammikuussa ja katsotaan, miltä vuosi näyttää. Vesa Vuorenmaa Kankaanpää Worksilta pitää hyvänä sitä, että palkankorotusten kohdalla on mahdollisuus pitää kiinni perälaudasta. – Muutoin oltaisiin hätää kärsimässä. Joskus olem me mekin sopineet paikalliserästä toisin. Ahjon haastattelemat neljä pääluottamusmiestä osallistuivat loppuvuonna luottamusmiesten semi naariin Murikassa. Seminaarissa käsiteltiin muun muassa yhdenvertaisuutta työpaikalla. Keskustelun innoittamana Vuorenmaa aikoo ottaa työpaikalla ai nakin yhden asian puheeksi. – Meillä on liukuvasta työajasta erilainen sopi mus eri henkilöstöryhmille. Meinaan sanoa, ettei se käy, koska se ei ole yhdenvertaisuuslain mukaista. Vuorenmaan mukaan neuvottelukulttuuri Kan kaanpäässä on sellainen, että ”skarppina pitää olla koko ajan”. Maan hallitus asetti joulukuussa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan paikallisen sopimisen lainsäädäntöä. Työryhmän toimeksiantona on valmistella pelisäännöt työajoista ja palkoista 15.3. mennessä. AHJ1601_1-23.indd 4 22.12.2015 11:43:12
07.01.2016 1 n Jos paikallista sopimista lisätään, sen tulee tapahtua työehtosopimusten pohjalta eikä lainsäädännön kautta, katsoo SAK. Paikallista sopimista ja henkilöstön aseman vahvistamista selvittävässä työryhmässä SAK:n edustajana toimii työehtoasioiden päällikkö Annika Sälli-Rönninen. – Hyvin haastava rasti tämä työryhmä on, isoja ja vaikeita asioita tulee selvityksen alle. Sälli-Rönninen pitää hyvänä sitä, että työryhmä on kolmikantainen. – Lisäksi SAK haluaa tietysti tuoda pöytään keinoja henkilöstön ja luottamusmiesten aseman vahvistamiseksi. Näistähän myös työryhmän toimeksiannossa puhutaan, mutta hyvin ympäripyöreästi sanottuna. Etenkin toimenantoon sisältyvä lause ”selvitetään myös mahdollisen kriisilausekkeen tarpeellisuus” herättää työntekijäpuolella epä luuloja. ”Kriisilauseke” viittaa tilanteeseen, jossa työehtosopimus ei salli paikallista sopimista palkoista tai työajoista. Käytännössä kyseessä voisi siis olla perälaudan romuttaminen. – Se ei käy meille, että tällä tavalla luotaisiin reitti työehtosopimuksen kiertämiseen. Ja kuka sen määrittelisi, milloin paikallisessa neuvotte lussa ollaan kriisitilanteessa? Tämä on erittäin olennainen kysymys. Sitä määritelmää ei voi jättää työnantajan tehtäväksi. Jossain tilanteessa työehtosopimukseen kirjattava kriisilauseke voisi Rönni-Sällisen mukaan olla käyttökelpoinen, jos työntekijöille saadaan vastapainona riittävästi työsuhdeturvaa. – Mutta tässäkin täytyy lähteä keskustelemaan työehtosopimusten kautta, ei niin, että lailla määrätään. Hän arvostelee myös työryhmän aikataulua erittäin kireäksi. – Ei tule helppo talvi, Rönni-Sällinen ennustaa. MIKKO NIKULA LI N JA U S E M M I K A LL IO Teknologiateollisuuden työehto sopimuksessa on jo noin 60 kohtaa, joista voidaan sopia toisin. Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 SAK: Lainsäädäntö väärä tie lisätä paikallista sopimista ? MERVI HOKKANEN Pääluottamusmies, Tikka Spikes Oy Paikallisesti sovittu: mm. sairauspoissaolon ensimmäisen päivän omailmoituskäytäntö, työnopastuslisä, tuotantopalkkio ? KARI MEHTÄLÄ Pääluottamusmies, SSAB Europe Oy Oulaisten putkitehdas Paikallisesti sovittu: tulospalkkio (työnantajan laskelmien mukaan), työaikapankki (työntekijälle vapaaehtoinen) ? VESA VUORENMAA Pääluottamusmies, Kankaanpää Works Oy Paikallisesti sovittu: työajoista (liukuma) ja tauoista, pekkasten pitämisestä, palkantarkistuksista sovittu joskus (yleensä perälaudan mukaan), olosuhdelisät, lomarahan vapaana pitäminen ? HEIKKI TSUPARI Pääluottamusmies, Aikawa Fiber Technologies Oy Paikallisesti sovittu: työaikajoustot +/– 120 tuntia (pekkaset automaattisesti samassa työaikapankissa), korvaava työ, sairauspoissaolon ensimmäisen päivän omailmoitus, 20 vuoden työhistorian jälkeen palkka ei alene, jos työtehtävän loppumisen vuoksi joutuu siirtymään pienempipalkkaiseen tehtävään, joskus palkantarkistuksia kohdennettu paikallisesti. – Monet meidän johtajista ovat tulleet Rau man STX:ltä ja ovat kokeneita kehäkettuja. Kankaanpää Worksilla ovat parhaillaan käyn nissä sekä ytneuvottelut että iso organisaatio muutos. – Tällä hetkellä ei oikein edes tiedä, kenen kanssa pitäisi neuvotella. Paikallinen sopiminen perustuu luottamukseen, ja se on meillä vielä ha kusessa. Aikawa Fiber Technologie sin pääluottamus mies Heikki Tsupari kehuu työpaikkansa sopi misen kulttuuria poikkeuksellisen hyväksi. – Tehtaanjohtajat ovat vaihtuneet, mutta kulttuuri on pysynyt. Pääluottamusmies on osallistunut jo 25 vuotta johto ryhmän kokouksiin. Tsuparin mielestä paikka johtoryhmässä ehkä hieman hankaloittaa tehtä vän hoitoa. – Kaikkea ei voi kertoa, sitä ihmiset eivät aina ymmärrä. Toisaalta epävirallisten keskustelujen kautta pystyy hyvin vaikuttamaan asioihin. Tsuparin työpaikalla on viime vuosina työs tetty uutta palkkarakennetta. – Ensi vuonna käynnistyy pilottiryhmä. Mal li perustuu valtakunnallisen paraken pohjalle ja monitaitoisuuteen. Työntekijä voi itse vaikuttaa opettelemalla kolme eri työtehtävää, joita vuoden aikana tekee. Palkka voi nousta helposti 1–2 pykä lää. Malli vaatii myös hyvää lähiesimiestyötä. Maan hallituksen pakkolakitoimet ovat herät täneet keskustelua Varkaudessakin. – Ei työnantajakaan tunnu allekirjoittavan nii tä. Olemme puhuneet, että esimerkiksi sairaus karenssin osalta voisimme jatkaa omalla mallilla, että yhden päivän voi omalla ilmoituksella olla pois. Tsuparia mietityttää, mitä maan hallituksen perustama paikallisen sopimisen työryhmä saa aikaiseksi. – Ei kaikissa yrityksissä ole asiat läheskään yhtä hyvin kuin meillä. SSAB:n Oulaisten tehtaan pääluottamusmies Kari Mehtälä kertoo, että usein on tunne, että neuvottelujen raamit on jo sovittu etukäteen. – En pysty tuomaan neuvotteluihin mitään uutta koskaan. Mehtälän mukaan juhlapu heet eivät kohtaa työpaikkojen todellisuutta. – Työnantaja ei edes suostu keskustelemaan, jos jostain ei ole tessissä mainittu. Vaikka ehdotus olisi jär keväkin, eikä maksaisi mitään. Olen esimerkiksi esittänyt muutoksia parakeen, mutta nykyisessä on pysytty. Mehtälän mukaan SSAB:lla Oulaisissa oli jon kin aikaa käytössä paikallinen sopimus kolmen päivän (puoli vuotta 6 päivää) omailmoituksesta ja korvaavasta työstä. Työntekijät irtisanoivat korvaavan työn sopimuksen, koska se ei toimi nut oikein. – Työnantaja kuitenkin syyllisti asiasta mei dät ja irtisanoi myös sopimuksen omasta ilmoi tuksesta, koska ne olivat samassa paketissa. Siinä ei ollut mitään järkeä. Kaikkihan ymmärtävät, että omalle esimiehelle on vaikeampi valehdella Lue paikallisesta sopimisesta Ruotsissa sivulta 28. Metalliliitto on käynyt Teollisuusalojen ammattiliiton, Paperiliiton ja Puuliiton kanssa neuvotteluja liittoyhteistyön tiivistämisestä. Ajankohtainen työmarkkinaja taloustilanne sekä poliittinen ilmapiiri ovat tehneet neuvotteluista tärkeämmät kuin koskaan ennen. Teollisuusliittojen täytyykin reagoida, jotta voimme taata jäsenillemme entistä vahvempaa edunvalvontaa. Työelämä muuttuu koko ajan. Samoin kansainvälisen kilpailun kiristyminen aiheuttaa muutoksia yritysten toiminnassa. Teollisuusliittojen on tiivistettävä rivejään, jotta voimme myös torjua ideologiset pyrkimykset heikentää ammattiyhdistysliikettä ja työmarkkinoiden neuvottelutoimintaa. Yhteistyön kulttuurilla on Suomessa pitkät perinteet, ja sopimisen avulla on saatu paljon parannuksia aikaiseksi. Yhteinen teollisuusliitto olisi ajan vaatimusten mukaisesti vahva sopimusja neuvotteluvoima työmarkkinapolitiikassa. Tulevaisuuden työmarkkinatoimintaa täytyy joka tapauksessa uudistaa ja siirtyä työehtosopimusneuvotteluissa malliin, jossa vientialat määrittelevät työehtosopimusten tason. Samoin pystymme nykyistä tehokkaampaan vaikuttamiseen myös elinkeinoja teollisuuspolitiikassa. Liittoyhteistyö kokoaa noin 200 000 palkansaajaa. Yhdistämällä osaamisemme ja resurssimme voimme entistä paremmin vahvistaa ja puolustaa jäsentemme työehtoja sekä valtakunnan tason neuvotteluissa että paikallisesti. Voimavarojen yhdistäminen turvaa myös sen, että liittojen toiminta kehittyy myös tulevaisuudessa ja osaaminen säilyy. Neuvottelut yhteistyöstä jatkuvat edelleen ja ratkaisuja liittoyhteistyön syventämisestä on luvassa mahdollisesti jo tämän kevään aikana. Hyvää uutta vuotta 2016 kaikille! Liittoyhteistyöllä vahvempaa edunvalvontaa RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja AHJ1601_1-23.indd 5 22.12.2015 11:43:12
1 07.01.2016 Metalliliiton vuoden 2015 Kulttuuri tekopalkinnon on saanut rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen tunnustuksena Metalliliitolle ja metalli työntekijöille tehdystä tärkeästä kulttuuritoiminnasta. ”Paleface on antanut kasvonsa Operaatio Vakiduunille ja sen nollatuntisopimuksia vastustavalle kansalaisaloitteelle. Hän on ansiokkaasti nostanut esiin kansalaisten eriarvoista asemaa ja maan halli tuksen eriarvoistavia toimia ja siksi kehottanutkin työ läisiä kokoamaan rivinsä ja puolustamaan asemaansa.” Palkinto on tikkakoskelaisen Pekka Luukkosen pronssi veistos. Se symboloi liiton kulttuuritoimintaa kuvaamalla liiton toiminnassa tärkeitä henkisiä arvoja. Palkintoveistokset ovat yksilöllisiä taideteoksia. AFRIKKAAN! OPINTOMATKA Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin seuraava opinto matka suuntaa Mosambikiin marras–joulukuussa. Matkalle valitaan 15 ammatti liittojen jäsentä eri aloilta ja eri puolilta Suomea. Opintomatka on osallistujien itsensä kustantama solidaarisuusmatka. Ohjelman järjestävät SASKin aluetoimisto ja paikalliset kumppanit. Mukana matkustaa suomalainen matkanvetäjä ja tulkki. Mosambikissa tutustutaan suomalaisten ammattiliittojen tukemiin avustus hankkeisiin, paikallisiin kumppaneihin ja työelämän arkeen. Lisää tietoa ja haku 11.1. alkaen: www.sask.fi Kiusataanko sinua työpaikalla? ? Älä haudo asiaa itseksesi. ? Sano kiusaajalle, ettet hyväksy hänen toimintaansa. Pyydä lopettamaan. ? Kerro omalle esimiehellesi. Jos esimies on kiusaaja, kerro hänen esimiehelleen. ? Ota yhteyttä työpaikkasi työsuojeluvaltuutettuun, luottamusmieheen, työterveyshuoltoon ja tarvittaessa työsuojeluviranomaiseen ja Metalliliittoon. ? Kirjaa kiusaamistapaukset ja pyydä silminnäkijöitä tarvittaessa todistamaan puolestasi. Lue lisää: www.metalliliitto.fi/asiallinen-kohtelu SEURAAVASSA AHJOSSA Viron ay-liike joutuu pitkälti turvautumaan paikalliseen sopimiseen – jos sekään työnantajalle käy. TI ES IT KÖ ? ? Jos työkomennuksella majoitutaan asuntovaunuun, pääalan TES:n mukaan tilaa per työntekijä on oltava vähintään A? 5 m 3 B? 6 m 3 C? 7 m 3 D? 8 m 3 ? ? Jos työkohde on kiinteä ja komennus yli viikon, voi samaan huoneeseen majoittaa työntekijöitä enintään A? yhden B? kaksi C? kolme D? neljä ? ? Kohdan 2 kuvaamassa tilanteessa tilaa per työntekijä Kylmää vastaan Talvi on täällä taas, ja kylmä vaikuttaa työntekoon metallityöpaikoillakin. Miten työskentelyyn kylmässä voi varautua? Esimerkiksi näin: ? Suunnittele työ etukäteen. Ota sää huomioon. ? Pukeudu riittävästi ja sopivasti. Muista kerrospukeutuminen. ? Pidä lämpö yllä liikkumalla. Vältä kuitenkin hikoilua. ? Vältä väsymistä. Väsymys lisää tapaturmariskiä. Lue lisää: www.metalliliitto.fi/tyon-tekeminen-kylmassa Uuden työntekijän selviytymisopas Työterveyslaitoksen Töissä Suomessa -opas kertoo perusasiat mm. työnhausta, suomalaisesta työkulttuurista, työhön perehdyttämisestä, esimiehen roolista sekä työn tekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisesta. Kolmellatoista eri kielellä julkaistu opas on suunnattu maahanmuuttajille, mutta sopii myös pikaoppaaksi kenelle tahansa suomalaiselle työelämään tulevalle. www.ttl.fi/toissasuomessa 6 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 1 07.01.2016 MITEN VOI VIRON AY-LIIKE? on oltava vähintään A? 5 m 2 B? 7 m 2 C? 10 m 2 D? 12 m 2 ? ? Maailman harvimmin asuttu valtio on A? Kanada B? Australia C? Venäjä D? Mongolia ”Kyllä se mikä kolahti, oli varmaan ihan se solidaarisuusajatus. Ja se, että niiden kumppanien siellä etelässä täytyy olla tavallaan heikkoja, mutta kuitenkin tarpeeksi vahvoja ottaakseen apua vastaan.” Ammattiliittojen solidaarisuustyöstä Juha Pakarinen, SASKin kunnon työn lähettiläs ja Thermo Fischer Scientific Oy:n metalliliittolainen pääluottamusmies Joensuusta. SASKin Työmaana maailma -lehti 4/2015 AHJ1601_1-23.indd 6 22.12.2015 11:43:15
15.4. Vaalitulos vahvistetaan 13.4. Äänten laskenta ja tulos vaaliliitoittain 12.4. Varsinainen vaali päättyy 10.4. Varsinainen vaali alkaa 5.4. Postitetaan todiste äänioikeudesta varsinaisessa vaalissa niille, jotka eivät äänestäneet ennakkoon 1.4. Postiäänestys päättyy 29.3. Viimeinen varma päivä postittaa ennakkoääni 28.3. Sähköinen äänestys päättyy 18.3. Sähköinen äänestys ja postiäänestys alkavat 15.3. Ennakkoäänestysmateriaali lähetetään jäsenille 12.2. Vaaliliittojen tunnukset arvotaan ja päätetään ehdokkaiden numerot 1.2. Valitsijayhdistysten ja vaaliliittojen perustamisaika päättyy 22.1. Liittokokousesitysten viimeinen jättöpäivä Metallityöväen liiton 22. liittokokous ja Metallityöväen työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous 22.–25.5. TAMPERE 07.01.2016 1 TA LO U S ”Verottajakin tietää yritysten tulosten parantuneen.” H E IK K I L E H T IN E N / U P 7 Yksityisten ihmisten veroja tulotiedot herättävät aina marraskuun alussa suurta huomiota, kun tiedotusvälineet niistä kertovat. Paljon vähemmälle huomiolle jää se, että verottaja julkistaa silloin myös yhteisöjen verotustiedot ja ne saa julkisilta osiltaan ladattua netistä kuka tahansa. Vuonna 2014 joukkoon kuului noin 326 000 yhteisöä. Mutta verotettava tulos ja myös verotulot kertyivät oikeastaan vain noin 30 000 yritykseltä. Vuodelta 2014 eniten verotettavaa tuloa kertyi Nordealle, lähes miljardi euroa. Kakkoseksi tuli pelifirma Supercell runsaat sata miljoonaa euroa pienemmällä tuloksella. Nordea selvisi kuitenkin puolta pienemmillä veroilla kuin Supercell. Kolmantena oli lääkefirma Bayer. Teknologiateollisuudesta kärkeen nousi ABB, joka oli koko listan kahdeksas 317 miljoonan euron verotettavalla tuloksella ja 59 miljoonan euron veroilla. Toisena teknologiateollisuudesta oli Rolls Royce Raumalta, joka maksoi 137 miljoonan euron verotettavasta tulosta veroja 27 miljoonaa euroa. Kolmas oli Kone, joka selvisi vähillä veroilla. 134 miljoonan euron verotettavasta tulosta veroja meni vain runsaat kuusi miljoonaa euroa. Mielenkiintoinen tieto on kuitenkin kokonaissumma. Se nousi 4,4 miljardiin euroon. Pudotusta edellisestä vuodesta tuli 249 miljoonaa euroa eli viisi prosenttia. Vuoden 2014 alusta yhteisöveroa kuitenkin laskettiin reippaasti. Jos yritysten verotettavat tulokset olisivat pysyneet ennallaan edellisvuoteen nähden, summan olisi pitänyt pudota 18 prosenttia. Yhteisöjen yhteenlaskettu verotettava tulo nousikin 17 prosenttia. Verottaja julkaisee itse asiassa toistakin yritystoiminnan juorukalenteria ja vieläpä kuukausittain parin kuukauden viipeellä. Lokakuun loppuun mennessä viime vuonna yhteisöverojen ennakkoja oli maksettu seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nousevat luvut kertovat tulosten parantumisesta. Verotiedot kertovat Metalliliiton kulttuurija vapaa-aikatoimikunta P U H E E N A I H E Ehdokasasettelu ja esitysten tekoaika päättymässä Liittokokousvaalien ehdokasasettelu päättyy 1. helmikuuta. ? n Ehdokkaat vaaleihin asettaa valitsija yhdistys, jonka voi perustaa kymmenen liiton jäsentä, jotka ovat liittyneet Metalliliittoon viimeistään 1.11.2015. Jäsen voi liittyä vain yhteen valitsijayhdistykseen. ? n Valitsijayhdistys asettaa yhden ehdokkaan. Valitsijayhdistykset voivat liittyä vaaliliitoiksi. Ehdokasasettelu päättyy tiistaina 1.2. klo 18, johon mennessä valitsija yhdistysten perustamisasiakirjat on jätettävä vaalipiireihin. Katso vaaliasiakirjojen vastaanottopaikat sivulta 43. ? n Neljä vuotta sitten Metallin vaaleissa oli 1 291 ehdokasta. Esitykset liittokokoukselle on jätettävä viimeistään perjantaina 22. tammikuuta. ? n Esityksiä liittokokoukselle tekevät ammattiosastot ja aluejärjestöt. Edelliseen liittokokoukseen vuonna 2012 tehtiin yhteensä noin 1 900 esitystä. Tuolloin esityksiä teki 130 ammattiosastoa. Valtaosa esityksistä käsitteli työehtosopimustoimintaa. ? n Päätösesitykset liittokokoukselle valmistelee Metalli liiton liittohallitus. Metallin vaalien sähköinen äänestys pidetään 18.–28.3., postiäänestys 18.3.–1.4. ja varsinainen vaali 10.–12.4. ? n Vaaleissa valitaan 422 edustajaa liittokokoukseen, joka pidetään 22.–25. toukokuuta Tampereella. Liittokokous päättää liiton toiminnan suuntaviivoista sekä valitsee henkilöt liiton johtoon. ? n Kevään liittokokousvaaleissa on ensimmäistä kertaa mahdollisuus myös sähköiseen äänestykseen. Sähköisessä äänestyksessä äänioikeutettu tunnistautuu palveluun henkilökohtaisten pankki tunnusten avulla, minkä jälkeen hän pääsee valitsemaan oman vaalipiirinsä ehdokkaan ja vahvistamaan äänestyksensä. Jos äänioikeutettu äänestää sähköisesti, hän ei saa enää äänestää postitse tai varsinaisena vaalipäivänä. ? n Ennakkoäänestysmateriaali postitetaan viimeistään 15.3. kaikille niille, joilla on vaaleissa äänioikeus ja joiden jäsen tiedot ovat ajan tasalla. Postitse äänestäneiden äänet hyväksytään, jos palautuskuori on saapunut vaalipiirin postilokeroon viimeistään 1.4. klo 12. Kuka saa äänestää? ? n Jokainen, joka on liittynyt Metallityöväen liiton ammattiosaston jäseneksi viimeistään 18.12.2015. ? n Ne jäsenmaksusta vapautetut, jotka ovat ennen vapautusta maksaneet jäsen maksunsa vähintään 3 kk:lta. ? n Vapaajäsenet. Päivitä jäsentietosi ? n Jos epäilet, etteivät jäsentietosi ole ajan tasalla, päivitä osoitetietosi heti. Varmistat, että saat keväällä liittokokouksen äänestys materiaalin kotiisi. Kätevimmin tietojen päivittämien käy liiton verkkosivujen kautta www.metalliliitto.fi/sahkoinenasiointi. Voit myös tarkistaa tietosi ammatti osastostasi, alue toimistosta tai jäsenpalvelunumerosta, puh. 020 77 41180. AHJ1601_1-23.indd 7 22.12.2015 11:43:15
1 07.01.2016 John Wall on nuori asentaja Detroitista ja hän on saanut töitä. Työsopimuksensa John tekee henkilöstöpäällikkö Mary Fieldsin kanssa. Työnantaja tarjoaa ”korvaus ja etu” pakettia, josta selviää palkan ja työajan lisäksi, että vuosiloman pituus on kaksi viikkoa. Lisävapaita kertyy, jollei ole sairauslomalla. John ei vielä aivan ymmärrä, mitä tämä tarkoittaa. Paikallinen sopiminen on monissa maissa tällaista, yrityskohtaista ja yritys ehtoista, jolloin Johnit sopivat työehdoista yksin. Väistämättä herääkin kysymys, millä ehdoilla työtä teetetään ja miten eri työntekijöitä kohdellaan, jos ei ole kattavia työehtosopimuksia ja luottamusmiehiä. Kun teimme kirjaa suomalaisen sopimusyhteiskunnan muutoksesta aytoimijoiden ja tutkijoiden voimin, sai kirja nimekseen Yksin sovittu (2010). Nimi oli selvästi enteellinen. Sillä mitä muuta onkaan sellainen sopiminen, jossa vain yksi osapuoli toteaa säännöt sopimiselle. Yleensä moista kutsutaan saneluksi – ei neuvottelemalla yhdessä sopimiseksi. Sopiminen onkin aina vähintään kahden kauppa, eikä se edellytä syntyäkseen riitatilannetta. Eturistiriita ei sekään tarkoita ylitse pääse mätöntä tilannetta, vaan sopimuksia tehdään ja ne pidetään, vaikka osapuolet eivät olisikaan aivan tasavertaisia. Riitaa haastetaan silloin, jos toista ei kuunnella, eikä toiseen voi luottaa. Luottamuspula syntyy sanelun, epäreiluksi koetun kohtelun, väärinymmärtämisen ja toisen osapuolen vähättelyn myötä. Tätä lietsotaan silloin, jos työmarkkinaosapuolia ei kuunnella tasapuolisesti. Ja kun vaaditaan sääntelyn ja normien purkutalkoita pysyvillä työehtojen huononnuksilla. Työnantajapuoli ilmoitti irtisanoutuvansa työehtosopimusneuvot te luista yksipuolisesti. Jos ei yleissitovia työehtosopimuksia ole, hurjim millaan voi käydä niin, että työntekijä tekee sopimuksensa yksin paikallisesti työnantajan määrittelemillä työehdoilla, kuten John. Yksin sovittu tarkoittaisi näin paitsi sanelua, myös paikallista sopimista. Paikallinen sopiminen mietityttää ja huolestuttaa. Herää monia kysymyksiä, kuten kelpaavatko luottamusmiehet neuvottelijoiksi jos paikallisesti sovitaan järjestäytymättömien työntekijöiden ja työn antajien välillä. En mielelläni näkisi, että nuori asentaja Jouko Muuri Tampereelta sopisi vain henkilöstöpäällikkö Marja Vainion kanssa työehdoista työantajan tahdon mukaisesti. Moinen meno vakiinnuttaisi sääntelemättömät työmarkkinat, ja suomalaiset Joukot ja Marjatkin joutuisivat kärsimään villin lännen meiningistä. KO LU M N I M I E L I P I D E 8 6-TUNTINEN PÄIVÄ, 30-TUNTINEN VIIKKO Työ tuo hyvinvointia, mutta työn tuottavuuden kasvun ansiosta ihmisten tarvitsee käyttää elämän perustarpeiden tyydyttämiseen vähemmän työaikaa kuin ennen. Nyt teknologian kehitys tuottaa rakenteellista työttömyyttä. Siksi työaika on lyhennettävä 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa. Kilpailukyky riippuu työtunnin hinnasta, ei työajan pituu desta. Voimme valita korkeamman ansiotason ja pitemmän vapaaajan välillä, kunhan emme yritä saada molempia. Pääsääntöisesti kilpailukyvyn määrää tehollisen työn tunti palkka. Tästä on kuitenkin poikkeuksensa molempiin suuntiin. Työajan pidentäminen alentaa tuotantokustannuksia, jos tuotanto on pääomavaltaista, eikä vuorotyöhön ole mahdolli suutta työn luonteen vuoksi. Nämä tilanteet ovat harvinaisia, mutta niitä esiintyy. Maamme hallituksen työaikaa pidentämällä tehtävät leikkaukset joutavat romukoppaan. Kuusituntinen työpäivä on tutkitusti tehokkain työskentelyn kannalta – pitkien päivien aikana työteho ja tuottavuus laskevat. Työtä olisi tarjolla yhä useammalle. Nykyisin yhteiskunta on menossa yhä enemmän siihen suuntaan, että työssäkäyvä väestö elättää toista väestönpuolikasta. Työssä olevien suhteel linen osuus nousisi, jolloin saisimme tätä vastakkainasettelua purettua. Palkkojen laskua kompensoisi siirtyminen alempaan vero progressioluokkaan. Lisäksi työttömyyden vähentymisestä kertyvillä säästöillä voitaisiin laskea työn verotusta kaikissa tuloluokissa. Kaikista pienimmät tulot voisivat olla verovapaita. Työajan lyhentymisestä johtuva elämänlaadun parantuminen on tietenkin hyöty itsessään. Esimerkiksi perheiden yhdessä viettämän ajan lisääntyminen on varmasti pitkällä tähtäimellä edullista yhteiskunnalle. Lisäksi kysyntä erilaiselle harrastustoiminnalle lisääntyisi suuremman vapaaajan myötä, jolloin syntyisi lisää uusia yrityksiä. Työajan lyhentäminen lisäisi myös luovuutta ja omatoimisuutta, mitä voidaan myös pitää hyvänä lähtökohtana yritystoiminnan lisääntymiselle. Olemassa olevaa työtä on jaettava useammalle. Onhan näin tehty ennenkin: työväenliike taisteli työviikon enimmäispituudeksi 47 tuntia vuonna 1917 ja 40 tuntia vuonna 1965. ERKKI KUUSIKKO Liittohallituksen jäsen ”Millä ehdoilla työtä teetetään, jos ei ole kattavia työehtosopimuksia?” Sovitaan – mutta miten ja kenen kanssa? ANU-HANNA ANTTILA Metalliliiton tutkimuspäällikkö JOULUKUUSSA Metalliliiton Facebook-sivun suosituin postaus oli puheenjohtaja Riku Aallon kommentti liittovaltuuston syyskokouksesta. Lisäksi Metallin Facebookissa muun muassa jaettiin jäsenten joulutoivotuksia päivittäisessä joulukalenterissa, seurattiin tapahtumia liitossa, Murikassa ja maakunnissa sekä kerrottiin jäseniä koskevia uutisia. Joko sinä tykkäät Metallista Facebookissa? Kerro kaverillekin! www.facebook.com/metalliliitto Metalliliiton uusi tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila aloittaa Ahjon kolumnistina. Tutkimustyössään valtiotieteiden tohtori Anttila on keskittynyt teollisuustyöläisiin. Hän on johtanut lukuisia tutkimushankkeita ja luonut akateemista uraa muun muassa Turun yliopistossa. AHJ1601_1-23.indd 8 22.12.2015 11:43:22
07.01.2016 1 T E K S T I K IR SI TÖ R M Ä N E N -P E TM A N K U V A P E K K A E LO M A A A M M AT T I L A I N E N 9 KONEISTAJA MARKKU TOLONEN, 41 TYÖPAIKKA CNCENTER OY, JÄRVENPÄÄ ”Parasta on, että on työtä” Millainen koulutus sinulla on? Tälle alalle kävin aikuiskoulutuskurssin, sen jälkeen työ on kouluttanut. Nykyiseen firmaan tulin keväällä 2010 Viikin yksikköön. Syksyllä siirryin tänne Järvenpäähän. Mitä työtehtäviisi kuuluu? Pääasiassa CNCkoneistamista. Kappaleet voivat olla sorvattavia sekä jyrsittäviä. Miten hyvin pystyt yhdistämään luottamus mie hen tehtävän muiden töiden kanssa? Työpisteelläni töitä on ollut hyvin, joten luottamustehtävät sovittiin hoidettaviksi töiden ohella sekä tarvittaessa. Päätoimipaikka on Helsingissä ja käyn siellä säännöllisesti kerran kuussa. Kaksi eri toimipaikkaa toki luovat omat haasteensa luottamustehtävien hoitoon. Puurratko luottamustyötä yksin? Meillä on valittuna työsuojeluvaltuutettu, joten hän hoitaa oman sarkansa. Mutta käytännössä hoidan yksin. Onko työsi raskasta? Normaali alan kuormitus, arvelisin. Raskainta lienee vuorotyö. Mikä on työssäsi parasta, mikä ikävintä? Parasta on varmaan se, että tänä päivänä yleensäkin on työtä. Ikävintä vuorotyö sekä välillä hallin ilman utuisuus. Huolehditaanko teillä työhyvinvoinnista? Kyllä, tänä vuonna saimme liikuntasetelit ja meillä on mahdollisuus hierontaan, jota työnantaja tukee. Millainen on hyvä työkaveri? Sellainen, jolta saa neuvoja ja joka on muutenkin reilu. Millainen on hyvä pomo? Reilu, tasapuolinen, omaa hyvän päätöksen tekokyvyn sekä seisoo sanojensa takana. Aiotko jatkaa nykyisessä työssäsi? Kyllä. AHJ1601_1-23.indd 9 22.12.2015 11:43:27
1 07.01.2016 10 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A T P E K K A E LO M A A Töihin lähdössä AHJ1601_1-23.indd 10 22.12.2015 11:43:32
11 07.01.2016 1 Töihin lähdössä Miten sovittaa yhteen vuorotyö ja lapset? Tuhannet Metalliliiton jäsenet joutuvat järjestämään arkensa lastenhoidon vaatimusten mukaan. Asiantuntijoiden mukaan vuorotyö rasittaa päivätyötä enemmän. Taakka kevenee, kun työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia lisätään. AHJ1601_1-23.indd 11 22.12.2015 11:43:33
1 07.01.2016 12 Vuorotyön tiedetään rasittavan ihmistä säännöllistä päivätyötä enemmän. Pienten lasten vanhempien on hanskattava hoidon järjestäminen. Taakkoja voidaan lieventää. Omat vaikutusmahdollisuudet työtuntijärjestelmiin nousevat ykköseksi. – Lastenhoidon järjestäminen on yksi vuorotyön ongelmista. Ei kaikilla ole lähellä vuoropäiväkotia. Ja sitten lapsia törmyytetään jonnekin muualle hoitoon. Mutta jos työntekijä pystyy itse vaikuttamaan kulkemiseensa ja työvuoroihinsa, silloin jaksaminen ja hyvinvointi nousevat ihan toiselle tasolle. Tämä tulee jatkuvasti esiin, ja tämä tietysti helpottaa myös lastenhoidon järjestämistä. Sopimusasiantuntija Veikko Kauppinen nos taa vaikutusmahdollisuudet omiin työaikoihinsa lapsiperheiden jaksamisen ytimeen. Vaikeudet asiassa on silti tunnustettava, varsinkin yötä päivää, viikon loput ja pyhät pyörivässä prosessiteollisuudessa. – Työntekijöiden elämäntilanteeseen sopivien työvuorojen järjestäminen ei ole helppoa. Se on selvä. Mutta minä sanoisin, että nykyisin työnantajat kyllä pääsääntöisesti ja aidosti pyrkivät siihen. Kauppinen painottaa, että vaikeudet ovat useinkin voitettavissa. Jo pienen lapsen äidin tai isän oikeus tulla omaan työvuoroonsa pienellä liukumalla voi pelastaa päiväkotiin saattamisen tai muun lasten hoitamiseen liittyvän ongelman. Metalliliiton ja Teknologiateollisuus ry:n solmima työehtosopimus antaa mahdollisuuden vaikka minkälaisten vuorojärjestelmien raken tamiseen. Työntekijöille tärkeää on se, että Metalliliiton luottamusmiehet osaavat solmia noita paikallisia sopimuksia. Parasta syntyy itse suunnitellen AHJ1601_1-23.indd 12 22.12.2015 11:43:37
07.01.2016 13 1 – Me korostamme, että on olemassa lukematon määrä erilaisia työaikamalleja, jotka ovat hyviä sekä tuotannon että ihmisten tarpeiden kannalta. Nykyisin meidän koulutuksemme liittyvät näihin erilaisiin malleihin. Toimivat työaikajärjestelyt -opaskirjanen uusitaan. Oppaan pitäisi olla valmiina toukokuussa. Toukokuun lopun liittokokous tulee puolestaan raamittamaan seuraavat liiton tavoitteet työaikaasioihin. Normityöpäivät ovat edelleen kahdeksantuntisia. Muusta pitää aina sopia. Teollisuuden eri aloilla on jo pitkään kokeiltu myös 12 tunnin lyhyttä kiertoa. Sopimusasiantuntija Kauppinen sanoo, että jos se työntekijöille sopii, sopii se myös Metalliliitolle. Jos se auttaa jaksamaan ja pitää vireyden yllä, niin siitä voidaan paikallisesti sopia. Hän huomauttaa, että aina eivät lasten hoitaminen tai työpaikan riskit kuitenkaan anna myöten tällaisille vuoroille. Nykyinen tapa pyörittää bisnestä tuo isot vaikeudet. Se huolettaa Kauppista. Kojolan mies, Simo Sohlman, on CNCkoneista jana samassa tehtaassa ja hän on jo mennyt kuudeksi töihin, sillä tällä viikolla isällä on aamuvuoro. Seuraa valla viikolla Sohlmanilla on taas iltavuoro eli töitä on kello kahdesta iltakymmeneen. Aamutuuriviikolla isä käy hakemassa pojan päi väkodista. Sillä viikolla äiti ennättää kuudeksi aamu vuoroonsa. Sohlmanin iltavuoroviikolla taasen isä vie pojan päiväkotiin, ja äiti hakee. Kovin usein sekä isän että äidin myöhäisemmät vuorot eivät samalle viikolle satu. Mutta joskus kumminkin. – Juuri vähän aikaa sitten kävi niin, että neljältä tuli joku kiireellinen lähetys. Kuka jää vuoroon viiteen asti? Minä sanoin, että ei kukaan. Valitettavasti asia nyt vaan on niin, että minun on pakko lähteä puoli viideltä. Päi väkoti menee ihan oikeasti viideltä kiinni, Kojola toteaa. Yleensä asiat sujuvat mutkattomasti. Kojola tote aa, että sen enempää työnantajan kuin Kojolan kah den lähimmän työkaverin taholta ei ole tullut moitet ta lastenhoidon vaateista. VIRTAA RIITTÄÄ Tänä aamuna Eeliksen suu pyyhitään jugurttijäl jistä vähän tavallista tarkemmin. Vaatteiden on py syttävä siisteinä. Sen viideltä loppuvan vuoron jäl keen Kojola lähtee tyylikkäässä mustassa asussaan tuoteesittelyyn. Hän on itse saanut tuotteista apua ihoongelmiin, ja nyt hän myy niitä naisten illoissa ja joulumyyjäisissä. Virtaa siis riittää töiden ja lapsen hoidon jälkeenkin. T ämä poika ymmärsi jo syntyessään saapuvansa vuorotyöläisperheeseen. Varsinkin vauvana Eelis heräsi viidel tä, joskus jo puoli viideltä. Emmi Kojola kaappaa vieras tamaan äityneen Eeliksen hellästi syliinsä. Toteamuksessa aikaisista heräämisistä ei ole moitetta, pelkkää ylpeyttä ja huu moria vain. Mutta näin ”vanhemmiten” Eelis heräilee puoli seitsemältä tai niillä main. Tänä joulukuun aamuna Eelis on jo ennättänyt lusikoida aamupalansa eli pi karillisen jugurttia mahaansa. – Joskus Eelis pyytää banaanin tai palan leipää. Tuossa yhtenä päivänä sanoin päiväkodin tädeille, että aamupala on jo syöty. Ei ehkä pojalle siellä enää mikään maistu. Eelis oli sitten syönyt kolme lautasel lista aamupuuroa… Kojola käy töissä SEW Industrial Gears Oy:n teh taalla Karkkilassa. Siellä tehdään teollisuusvaihteita, ja Kojola työskentelee tavaroiden vastaanottajana. Aamuvuoro alkaa kuudelta ja päättyy kahdelta. Se toinen ja myöhempi päivävuoro alkaa yhdeksältä ja päättyy viideltä. Periaatteessa. – Meillä on plus miinus sadan tunnin liukuma. Se on tosi hyvä, varsinkin nyt. Ei tarvitse repiä väkisin aamuisin lasta ylös. Väsyneen lapsen kanssa ilta olisi rankka. Eihän lapsikaan jaksa! Jos Eelikselle uhkaa tulla pidempi päivä, pystyn aamusta venyttämään kotona oloa, Kojola selvittää. Talviaamu on lumeton, koruton ja pimeä, mutta Vihdin Mahlatiellä rivitalokeittiön ikkunasta hohtavat kirkkaat valot. Eelis, 2 vuotta, on jo syönyt jugurttinsa ja pohtii, keitä tulijat oikein ovat. Kohta äiti on lähdössä tehtaalle töihin. – Tilaukset tulevat nopealla tahdilla, eikä mitään tehdä varastoon. Työntekijältä voidaan vaatia, että hän ei tänään tulekaan aamuvuoroon, vaan hänen pitää tulla klo 12:ksi ja vuoro loppuisi sitten klo 22. Mistä vanhemmat tällaisessa tilanteessa hoitopaikan nappaavat? HALLITUS HAKOTEILLÄ Yritysten tuotannon vaatimukset eivät kuitenkaan huoleta Kauppista niin paljon kuin kolmen ässän perusporvarihallituksen linjaukset. Työaikoja vapautetaan ja kaikkea mahdollista pätkä-, keikkaja vuokratyötä helpotetaan. Koeaikaa ollaan jatkamassa. – Maassa ollaan menossa aivan ojasta allikkoon. Pahimmassa tapauksessa nuoret perheet eivät uskalla edes suunnitella lapsia. Jos on pätkätöissä ja kaikki työ on epäsäännöllistä ja mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, miten siinä voi viettää perhe-elämää? Olen melko varma, että osa avioeroista johtuu näistä paineista. Kauppinen muistuttaa, että tarvittaessa töihin kutsuttava pienen lapsen äiti tai isä on todellakin mahdottomissa tilanteissa. Käsky käy, että tulepa huomenna aamuvuoroon. Jos et saa hoitoa lapselle ja kieltäydyt, ei tule uusia työtarjouksia tai tämä tulkitaan työstä kieltäytymiseksi. – Ihmiset eivät ole koneita. Ihmisillä on lapsia. VUOROT VERTAILUSSA Työterveyslaitos on tutkimuksissaan nähnyt, että hidas, kahdeksan tunnin työvuorojen järjestelmä on työntekijöille kaikkein raskain. Laitoksen uusin tutkimus koski nopeaa, eteenpäin kiertävää 12 tunnin vuorojärjestelmää. Se oli työntekijöiden mielestä paras myös perhe-elämän kannalta, kertoo vanhempi tutkija Sampsa Puttonen. AHJ1601_1-23.indd 13 22.12.2015 11:43:40
1 07.01.2016 14 Aamusella ehdimme vielä ruotia Mahlatien rivitalossa Suomen nykyhallituksen tekemiset, joita Kojolalla on työhistoriansa takia tavallista enemmän kanttia arvostella. Kaupan alan en nakoimattomat työvuorot ovat jo nyt vaikeita lapsiperheille. Pahempaa olisi tulossa, ilman mitään järkeviä perusteita. – On kyllä oma moka, jos ei nykypäivänä ehdi kauppaan, kun ne ovat auki aamuseitsemäs tä iltakymmeneen. Minua kauhistuttaa se, että kauppojen aukioloajat vapautetaan. Eelis on koko aamun ottanut kantaa asioihin omalla, kaksivuotiaaksi varsin rauhallisella taval laan. On luettu lehtiä ja löydetty – mahdollisesti duunariperheen perintönä – porakoneen kuva. – Koneistajana minua ei ole tarvinnut kou luttaa pitkään tavaran vastaanottoon. Osaan käyttää mittoja ja osaan lukea piirustukset. Mutta meille tulee vaikka minkämoista pa likkaa, joten opeteltavaa on riittänyt. Mehän emme laita mitään tavaraa hyllyyn, ellei se ole siinä kunnossa, että sen voi laittaa sinne vaih teiden sisään. Koneistajan työstä Kojola sanoo, että päätä siinä joutuu enemmän käyttämään kuin fyysistä voimaa. Nosturit ovat apuna. – Kaupan työt ne raskaita ovat. Ei ole nosti mia, vaikka ne 20 litran maitotölkkilaatikot pai navat aika paljon. Kaupan työntekijöille minä nostan hattua. Vuorotyö sinänsä Kojolalle maistuu, mutta nyt pienen pojan kanssa tuntuisi melkein mah dottomalta järjestää sellaista palapeliä, jota kum mankin vanhemman kolmivuorotyö vaatisi. – Minä olen aina tehnyt vuorotyötä. Rakastin yövuoroja, sai tehdä työt omassa rauhassa. Kojola on tehnyt aiemmin töitä viitisen vuotta myös kaupassa. Tämän jälkeen hän oli luontaistuotteita valmistavan yrityksen pak kaamossa ja lähettämössä. Näiden työrupea mien jälkeen hän vasta tuli SEW I G:lle. Ensin vaihteiden keräilijäksi varastoon, sitten hän opiskeli oppisopimuksella koneistajaksi. Ko neistajan töitä hän teki tehtaalla viitisen vuotta. Tavaran vastaanottoon hän siirtyi jo ennen kuin alkoi odottaa Eelistä. Työterveyslaitoksen äskettäin päättynyt vuoro työtutkimus koski kemianja paperiteollisuutta. Tutkimuksessa oli mukana 600 tuotannon työntekijää, 90 prosenttia heistä miehiä. Kyseessä oli prosessiteollisuus, joka pyörii koko vuoden ympäri mukaan lukien yöt, viikonloput ja pyhät. Näillä aloilla vertailtiin hidasta 8 tunnin, nopeaa 8 tunnin ja nopeaa 12 tunnin vuorojärjestelmää. Kahden jälkimmäisen vuorot kaatuivat niin sanotusti eteenpäin. 12 tunnin järjestelmissä oli kaksi mallia. Toisessa oli ensin kaksi aamua, kaksi yötä ja sitten kuusi vapaata. Toisessa, kevennetyssä mallissa oli kaksi aamua, yksi välipäivä, kaksi yötä ja sitten viisi vapaata. Puttonen toteaa, että tämän tutkimuksen ytimessä eivät olleet perhe-elämä tai lapsiperheet. Lastenhoito-ongelmat eivät nousseet myöskään mitenkään esiin osallistujille tehdyissä kyselyissä. Tutkija uumoilee, että toisin olisi voinut olla, jos sukupuolten jakauma olisi ollut tutkimuksessa tasaisempi. Tosiasia näet on, että lasten syntymisen jälkeen pariskuntien työnjako siirtyy kohti ”perinteistä”, vaikka aiemmin parisuhteessa työt olisi jaettu tasan. – En saanut sellaista viestiä, että 12 tunnin järjestelmässä perhe-elämä olisi mitenkään ongelmallisempaa kuin muissa järjestelmissä. Ehkä päinvastoin. Vanhempi saattoi olla useampana päivänä kotona. Työntekijät pitivät 12 tunnin systeemistä. – Kaikki mittarit osoittivat positiiviseen suuntaan. Uni parani, virkeys ja muu koettu työkyky paranivat. Psyykkinen tai fyysinen kuormittavuus ei noussut. Palautumisessa ei ollut ongelmia. Myönteisiä tuloksia saatiin kaikilla, sekä 12 tunnin järjestelmässä pitkään työtä tehneillä että sitä vasta vähän aikaan kokeilleilla. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa ei ollut mukana yhtään metallialan yritystä. Puttonen myöntää, että 12 tunnin järjestelmissä pitää tietenkin ottaa huomioon työn raskaus. Metallialalla työ voi olla fyysisestikin todella raskasta, ja altistuminen kemikaaleille ja muille riskitekijöille pitää ottaa huomioon työntuntijärjestelmiä laadittaessa. Työterveyslaitoksen tutkija painottaa toimialasta riippumatta hyvän johtamisen, ennakoitavuuden ja omien vaikutusmahdollisuuksien tärkeyttä, jotta vuorotöissä jaksetaan. – Työnantajien pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota vuorosuunnitteluun. Vuorotyölistat pitäisi laatia nykyistä aikaisemmin. Johtamisen pitää olla oikeudenmukaista ja läpinäkyvää. Tämä on hyvin tärkeää työpaikan ilmapiirille. Eeliksen päiväkoti on sananmukaisesti toisella puolella tietä kodista katsoen. Tutussa paikassa on tutut rutiini. Kaikkein ensimmäiseksi Eelis pesee kädet. AHJ1601_1-23.indd 14 22.12.2015 11:43:44
07.01.2016 15 1 – Kaikkein kauheinta on se moralisointi. Pienten lasten vanhempia syyllistetään siitä, että he vievät lapsensa vuoropäiväkotiin. Ja sitten ihmiset kuitenkin itse haluavat palveluja epätyypillisinä aikoina. Professori Rönkä päinvastoin muistuttaa, että vuoropäiväkodista paikan saaminen on usein hyvä asia perheen kannalta. – Yhteistyö perheiden kanssa on usein läheistä ja se voi tuoda lapsen elämään pysyvyyttä. Se voi toimia suojana arjen ennakoimattomuutta vastaan ja vähentää lapsen stressiä. Työnantajien tulisi Röngän mukaan ottaa lasten vanhempien elämäntilanne huomioon. Yli vuorokauden mittaiset hoitojaksot ja rytmin vaihdokset stressaavat lasta. – Ainakaan yksinhuoltajille ei pitäisi antaa sellaisia vuoroja, että lapselle tulee pitkiä hoitojaksoja. Iltaja aamuvuoro yhteen syssyyn ovat hankalia lapselle. Jos yli 12 tunnin hoitojaksoja on säännöllisesti, kuormittaa se tutkimusten mukaan lasta. On leikitetty onnekasta valokuvaajaa lattialla junaradan äärellä. On avattu sekä suklaajoulu kalenteri että kuvajoulukalenteri. Nyt ollaan päästy aamupuuhissa jo niin pit källe, että Eelis astelee raput alakertaan paita rehvakkaasti olalle heitettynä, ihan niin kuin isäkin tekee oman paitansa kanssa. Nyt puetaan loputkin vaatteet ylle. Eelis lähtee mielellään viettämään uutta päivää tutussa pienessä päi väkodissa tien toiselle puolelle. ”MITENKÖHÄN POJAN PÄIVÄ?” – Ainakin iltavuoroviikolla mietin usein, mit enköhän Eeliksellä on päivä tänään mennyt tai mitähän Eelis nyt tekee. Mutta ei se työntekoa häiritse. Simo Sohlman löytyy CNCkoneensa äärestä päästyämme Eeliksen vanhempien yhteiselle työmaalle. Sohlman koneistaa koteloita tehtaan koteloverstaalla. Kojola on vakuuttanut, että kotitöitä tekevät sekä Eeliksen isä että äiti. Mutta sairaan lapsen hoitamisessa Kojola näyttää kantavan isomman vastuun, ihan käytännön syistä. ENNAKOIMATTOMUUS ON MYRKKYÄ – Työajallakin on merkitystä, mutta työaikojen ennakoimattomuus haittaa kaikkein eniten työn ja perheen yhteensovittamista. Kasvatustieteen professori Anna Rönkä Jyväskylän yliopistosta on tutkinut epätyypillisiä työaikoja tekevien vanhempien kokemuksia ja hyvinvointia. Rönkä on johtanut Suomessa kansainvälistä tutki musta epätavallisina työaikoina eli iltaisin, öisin, varhaisina aamuina ja viikonloppuisin töitä tekevistä perheistä. Perheet 24/7 -tutkimuksessa tehtiin vertailua Suomen, Hollannin ja Ison-Britannian välillä. Mukana oli yli 1 200 vanhempaa näistä kolmesta maasta. Suomessa työaikalaki ei Röngän mielestä tällä hetkellä vaadi riittävän pitkää ennakkovaroitusaikaa työvuoroista. Työaikojen vapauttamista ja silpputyötä ylistävässä politiikassa ei muisteta kaikkia tosiasioita. – Tämä tulee kuormittamaan aivan liikaa lapsiperheitä, jollei samalla lisätä työaikojen ennakoitavuutta ja vuoropäivähoitoa. Ja silloin pitää nähdä taloudellisetkin kulut. Vuoropäivähoito on kallista, eikä vuoropäiväkoteihin ole helppoa saada henkilökuntaa. Rönkä muistuttaa, että julkisuudessa esitet yt väitteet sääntelyn purkamisesta eivät välttämättä pidä paikkaansa. ”Kaikkialla muualla Euroopassa” eivät kaupat ole auki yötä päivää. – Säätelyn pitämisellä voidaan tukea lapsiperheitä. Minä ennustan, että kun kauppojen aukioloaikoja vapautetaan, se laittaa alulle lumipalloefektin. Kuluttajat ryhtyvät vaatimaan myös muita palveluita epätyypillisinä aikoina. Emmi Kojola sanoo aina pitäneensä vuorotyöstä. Mutta nyt Eelis-pojan hoitopäivien kohtuupituus on perheen ykkösasia. Äiti tekee joustaen kahta vähän erilaista päivävuoroa. AHJ1601_1-23.indd 15 22.12.2015 11:43:49
1 07.01.2016 16 – Vuorohoitolapsilla voi kaikilla olla keskenään aivan eri rytmi. Tämän takia taas se paras kaveri voi olla paikalla vain harvoin, ja lapsen voi olla vaikea tuntea kuuluvansa ryhmään. Se lempihoitaja ei ehkä olekaan paikalla. Ja juuri kun on päästy leipomaan tai joku muu mukava leikki on menossa, niin isä tai äiti tulee hakemaan. – Olemme kysyneet myös lapsilta itseltään kokemuksia. Monelle on vaikeinta pitkät hoitojaksot ja ne herkät ajat, myöhäiset illat tai kun joutuu olemaan yötä. Vuoroissa käyvä lapsi ei välttämättä pääse nauttimaan pitkäjänteisesti suunnitellusta varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta. – Varhaiskasvatusta pidetään kansainvälisesti lapsen etuna. Lastentarhanopettajat, jotka vastaavat pedagogisesta varhaiskasvatuksesta, ovat kuitenkin töissä päivisin. Iltaisin ja varhaisina aamuina on enemmän lastenhoitajia. Hyvää hoitoa saa silloinkin, mutta toiminta on silloin enemmän kodinomaista. vuorotyö on epäsäännöllistä tai jos vuorotyötä tekee yksinhuoltaja. Näin toteaa Perheet 24/7 -tutkimuksessa mukana ollut yliopistonlehtori, kasvatustieteen tohtori Leena Turja Jyväskylän yliopistosta. Hän on perehtynyt nimenomaan vuoropäiväkoteihin. – Tiedämme, että seitsemän prosenttia kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista on vuoropäivähoidossa. Hyvä yhteistyö päiväkodin ja vanhempien välillä on ensiarvoisen tärkeitä. Mitä laadukkaampana vanhemmat yhteistyön kokevat, sitä paremmin myös lapsi voi päivähoidossa. Vuoropäiväkoteihin tarvittaisiin enemmän paikkoja kuin mitä nyt on tarjolla. Vuoropäiväkodissa on jopa tavallista päiväkotia läheisemmät välit henkilökunnan ja lapsen vanhempien välillä. Ongelmiakin voi syntyä. – Huomasimme tutkimuksessa myös rytminvaihdosten hankaluuden. Jos on useita iltavuoroja peräkkäin, lapsi on saanut nukkua niin pitkään kuin huvittaa ja aamut ovat olleet rentoja. Mutta sitten voi tuntuakin vaikealta, jos heti perään tuleekin aikainen aamuvuoro. Osa tutkimukseen osallistuneista vanhemmista suorastaan piti vuorotyön tuomasta vaihtelusta, Rönkä muistuttaa. – Osa vanhemmista kertoi arjen rullaavan hyvin ja molempien vanhempien yhteispelin toimivan. Osa arvosti sitä, että voi olla lasten arjessa mukana jopa enemmän kuin päivätyössä ollessa. Jotkut nimenomaan nauttivat arkivapaista ja omasta joustavasta sekä vaihtelevasta rytmistään. VUOROTYÖ VOI OLLA PAKKO – Noin puolet tutkimuksessa mukana olleista vanhemmista haluaisi vaihtaa vuorotyön säännölliseen päivätyöhön. He saattavat kokea vuorotyön pakkona. Pakkona se koetaan varsinkin silloin, jos Mutta päiväkodissa on ne omat rutiininsa, ei sinne voi poikaa oikein yhden maissa viedä. – En minä näe iltavuoroviikolla Eelistä kuin 15 tuntia, jos sitäkään. Viikonloppuna sitten vain, Sohlman toteaa. Liukuma on periaatteessa myös Sohlmanilla. Käytännössä hän ei voi juurikaan joustaa, sillä samalle koneelle tulee sitten seuraavan vuoron kaveri töihin. Juhlapyhinä Eeliksen isä uskoo tänäkin vuonna kyllä saavansa tarvittavan jouston. Jou luviikon arkipäiviin voisi käyttää jäljellä olevat pekkaset, Eelistä ei silloin tarvitsisi kiikuttaa oman päiväkodin sulkeutuessa sijaispäivä kotiin, vaikka se lähellä onkin. – Kyllä me aina neuvotellaan ja yritetään vuorotella. Mutta tässä koneella on usein aika kiirettä, joten enimmäkseen Emmi on lähtenyt hoitamaan sairasta lasta, Sohlman kertoo. Sohlman toteaa, että iltavuoroviikolla hän aina vähän pitkittää Eeliksen päiväkotiin läh töä. Muuten hän ei näkisi sillä viikolla poikaa juuri lainkaan. Toisaalta päiväkodin rytmeistä on pidettävä kiinni. – Vien hänet yhdeksän–kymmenen maissa päiväkotiin. Siellä on ruoka jo yhdeltätoista ja kahdeltatoista on päiväunet. Eeliksen on ehdittä vä olla siellä sentään vähän aikaa ja päästävä ulos. Onhan se vähän hassua, kun minä ryhdyn val mistautumaan töihin lähtöön yhden maissa. Ajatus kummankin vanhemman kolmi vuorotyöstä vetää miehen mietteliääksi. Aika haasteellista olisi, Sohlman uumoilee. Hänestä jo nykyiset määräykset sallivat yllätykselliset työtuntijärjestelmien vaihdot. – Työnantajan ei tarvitse ilmoittaa kuin kaksi viikkoa aiemmin, jos vuoroja vaihdetaan. Se on lyhyt aika tehdä uudet suunnitelmat. Simo Sohlman murehtii, että hänellä ja pojalla on iltavuoroviikolla tuskin 15 tuntia yhteistä aikaa. AHJ1601_1-23.indd 16 22.12.2015 11:43:55
07.01.2016 17 1 aika hurja tilanne, kun seitsemän–kahdeksanvuotiaat saattavat nukkua yksin yötä kotona. Äiti voi ajaa vaikka taksia, ja pitää sitten puhelimella yhteyttä. Turjakin tuomitsee suunnitelmat ennakoimattoman keikkatyön lisäämisestä ja työaikojen vapauttamisesta. – Tämä on huolestuttavaa. Ajatellaanpa vaikka kaupan alaa. Työnantajat tulevat käyttämään nämä mahdollisuudet pidempiin aukioloaikoihin. Pienten lasten äidithän siellä kaupoissa ovat töissä. He ovat pakon edessä, he joutuvat menemään töihin. Ei näitä suunnitelmia ole tehty niin, että olisi ajateltu lapsiperheitä ja pienten lasten vanhempia. a Turja kuitenkin painottaa vielä kertaalleen, että hyvä ja laadukas vuorohoito ja hyvä yhteistyö päiväkodin ja vanhempien välillä suojaa näiltä ongelmilta. Tutkija heittää vastuuta työnantajille. – Työpaikoilla pienten lasten vanhempia tulisi ymmärtää ja sallia heille joustoa. Vaikeimmassa tilanteessa ovat ne vanhemmat, joilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia, ei joustoja, ja jos sitten on vielä matala palkka, jaksaminen ja hyvinvointi voivat silloin olla huonolla tolalla. Pienet koululaiset ovat Turjan mielestä unohdettu ryhmä lastenhoidosta puhuttaessa. – Kun lapsi täyttää 7 vuotta, laki ei velvoita kuntaa järjestämään hänelle hoitoa. Onhan tämä Jälkikirjoitus n? Emmi Kojola lähettää sähköpostia haastattelun jälkeen ja kertoo päättäneensä ryhtyä tekemään kuuden tunnin työpäiviä. Alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmalla on tähän oikeus. Kela maksaa pientä hoitorahaa, kun vanhempi tekee enintään 30 tunnin viikkoa. Vihdissä alle seitsemän tunnin hoidosta päiväkodissa saa maksaa alennetun maksun. ”Eelis täyttää lokakuussa 2016 kolme vuotta. Ajatuksenani on tehdä aamuvuorot 8–14 ja sitten se ”iltavuoro” 11–17. Jää jälkeenpäin harmittamaan, jos en käytä tilaisuutta. Työnantajalle pitää ilmoittaa asiasta kaksi kuukautta etukäteen, mutta toivotta vasti saan aloitettua mahdollisimman pian. Itselleni on kertynyt paljon miinuksia viime aikoina. Kuuden tunnin päivä varmasti sopii tällä hetkellä meidän tarpeisiimme parhaiten.” ”Me saamme Eeliksen kanssa jäädä vielä päiväkodin jälkeen ulkoilemaan päiväkotiin, jos haluamme. Eelis on minun vastuullani, mutta hän saa olla kavereiden kanssa. Veikkaan kuitenkin, että vietetään laatuaikaa kotona tai omalla leikkipihalla yhdessä leikkien. Eelis saa olla enemmän kotona, mutta pääsee leikkimään ja olemaan myös päiväkodin kavereiden kanssa.” Sama työpaikka, eri vuorot. Eeliksen vanhemmat osaavat kyllä neuvotella keskenään, miten lastenhoito saadaan järjestettyä. AHJ1601_1-23.indd 17 22.12.2015 11:43:57
1 07.01.2016 T E K S T I E R IK A PA R V IK O SK I K U V A P E K K A E LO M A A 18 – Vaikka oma yhteiskuntamme ei ole täydel linen, se antaa ihmiselle perusturvan. Eivätkä asioitamme hoitavat viranomaiset ole korrup toituneita. Asiaa voi katsoa myös pidemmällä tähtäi mellä. – Jos kehitysmaiden työntekijöillä olisi sa mat oikeudet kuin meil lä, yritysten ei tarvitsisi koko ajan etsiä seuraa vaa ”halpamaata”, jonne siirtää tuotantoaan, hän summaa. KUTSUMUS LÖYTYNYT Leppänen oli syksyllä SAK:n nuorisoedustajana Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n kongressissa Pariisissa. Muut edustajat olivat lähinnä ammattiliittojen puheenjohtajia ja muuta johtoa. Ranskan presidentti François Hollande käytti kokouksessa puheenvuoron. – Mietin, miten olen päässyt näin arvovaltai seen seuraan, Leppänen nauraa. Mutta ei se mikään ihme ole. 28vuotiaan Leppäsen luottamustehtävien listaa lukiessa hengästyttää, ja Palkkatyöläinenlehti valitsi hänet kesällä 100 nuoren ayvaikuttajan jouk koon. Työnsä ohella hän opiskelee yhteisöpedago giksi Humanistisessa ammattikorkeakoulussa ja aikoo erikoistua järjestö ja nuorisotyöhön. Leppäsellä on kunnianhimoa. Mihin hän tähtää? – Työni Nokialla ei ole eläkevirka. Olen löy tänyt kutsumukseni, ja se on järjestötyössä ja kansainvälisyydessä. Näen tulevaisuuteni tällä tontilla joko vapaaehtoisena tai työsuhteessa, hän sanoo. TO I M I JA ”Vaikka oma yhteiskuntamme ei ole täydellinen, se antaa ihmiselle perusturvan.” AMMATTIOSASTON KV-VASTAAVA Milla Leppänen AMMATTIOSASTO Espoon Metallityöväen ao. 271 JÄSENMÄÄRÄ 735 LUOTTAMUSMIESURA Espoon Elektroniikkatyöntekijöiden ao. 263:n nuorisovastaava ja sihteeri 2007–2010, alueen nuorisojaoston sihteeri 2009–2015, työmarkkinatiedottaja 2010–, Espoon Metallityöväen ao. 271:n nuorisojaoston puheenjohtaja 2011–2015, aluekokousedustaja 2012–2015, nuorisotoimikunnan varajäsen 2013–2016, ao:n kv-vastaava 2012–2015, seuturyhmän toimikunnan sihteeri 2008–2015, seuturyhmän nuorisovastaava 2008–2015 KANSAINVÄLINEN VASTAAVA Ammattiosaston luottamushenkilö, joka toimii linkkinä osastonsa ja liiton kansainvälisen yksikön välillä. Metalliliiton kv-vastaavien verkosto syntyi 1990-luvulla, ja siihen kuuluu noin 60 henkeä. Määrätietoinen maailmanparantaja Milla Leppänen jaksaa perustella epäilijöille, miksi ”Afrikkaan kannattaa rakentaa kaivoja”. Ay-toiminta ja kansainvälinen vaikuttaminen ovat hänelle kutsumus ja ehkä myös tulevaisuus. Milla Leppänen kävelee tottunein askelin varaston halki kohti toimistosiipeä. Olemme vanhassa tehtaassa, jossa valmistettiin vuoteen 2009 asti Nokian verkkojärjestelmiä. Entistä tuotantohallia halkovat nyt valkoiset seinät. Täällä Espoon Karamalmilla, missä Nokia Solutions and Networks Oy:n pääkonttori si jaitsee, Leppänen aloitti melkein kymmenen vuotta sitten vuokratyöntekijänä. Sen piti olla välivaihe, mutta kuten joskus käy, kuukausista tulee vuosia. Leppänen ve täistiin heti alussa mukaan Metalliliiton aktii vitoimintaan. Leppänen kertoo tarinaansa neuvottelutilas sa, johon mahtuu juuri ja juuri kolme henkeä. Puhe on nopeaa ja määrätietoista, aina välillä mukaan sekoittuu englanninkielisiä sanoja. No kialaisuus kuuluu. Vuonna 2008 Leppänen nimitettiin globaa liksi ostajaksi ja logistiikkakoordinaattoriksi, mikä on toimihenkilötyö. – Ostan maailmalta komponentteja ja raaka materiaaleja, joilla rakennetaan Nokian verkko tukiasemia, hän tiivistää. – Siinä vaiheessa olin jo niin syvällä Metallin toiminnassa, ettei liiton vaihtaminen tuntunut hyvältä. Metallissa saan olla monessa mukana. Sitä paitsi näen itseni duunarina, Leppänen sanoo. Leppäsen työpiste on varastolla, missä hän työskentelee tiiviisti osana seitsemän hengen tiimiä, jonka jäsenet ovat toistaiseksi viimeiset Metallin työehtosopimuksen alla työskentele vät duunarit Karamalmilla. SUOMEN ONGELMAT MITTASUHTEISIINSA Leppänen on ayaktiivi, koska uskoo ”tuottee seen” eli suomalaiseen työmarkkinamalliin, työelämän oikeuksiin ja ihmisoikeuksiin. Sitä kautta on vahvistunut myös Leppäsen kiinnos tus vaikuttaa maailman asentoon. Alkutaival oli kuitenkin sattumaa: – Huomasin Ahjossa näin pienen ilmoituk sen, jossa SASK eli Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus haki osallistujia talkoo matkalle Namibiaan syksyllä 2009, Leppänen kertoo ja havainnollistaa nauraen ilmoituksen kokoa puristamalla etusormensa ja peukalonsa melkein kiinni toisiinsa. Namibia avasi silmät: itsekin voi tehdä jo tain, eikä vain lahjoittaa rahaa. Parin vuoden päästä hän lähti SASKin opin tomatkalle Nepaliin ja vuonna 2013 Työväen Sivistysliiton koulutukseen EteläAfrikkaan. Matkat ovat avartaneet näkemyksiä. Suo men ongelmat eivät tunnu niin isoilta, kun huomaa, miten kovasti muualla tehdään töitä meikäläisittäin perusasioiden, kuten lasten koulutuksen, eteen. OMA-ALOITTEISUUTTA KAIVATAAN Metalliliiton kansainvälisten vastaavien verkos ton koko on vuosia pysynyt noin kuudessakym menessä hengessä, vaikka jokainen 275:stä am mattiosasta voisi nimetä oman kvvastaavansa. Eikö kansainvälinen toiminta kiinnosta? Vai eikö siitä tiedetä? Leppänen peräänkuuluttaa omaaloittei suutta. – Ongelma on sama kautta linjan. Miksei ole kuultu nuoriso tai veteraanitoiminnasta? Jos on ”vain” jäsen, eikä seuraa Ahjoa tai somea, jää ulkopuolelle. Asioita pitää selvittää itse. – Kansainvälisyydestä pitää myös puhua enemmän kentällä ja tehdä toiminnasta näky vämpää, suorastaan tyrkyttää. Näin saamme uusia mukaan, hän lisää. Leppänen pyrkii elämään kuten opettaa. Hän selvittää asioita ja jakaa tietoa myös eteenpäin. – Käyn puhumassa tilaisuuksissa ja kerron, mitä olen nähnyt maailmalla ja mitä kehitysra halla saadaan aikaan. Tämä ei ole mitään sisä piiritouhua, Leppänen sanoo. – Tavallisen rivijäsenen arki on hirveän kaukana siitä namibialaisesta ayaktiivista tai nepalilaisen tiilitehtaan työntekijästä. Siitä on vaikea kiinnostua vain lehdestä lukemalla. Leppänen on tottunut kuittailuun: ”Taas ko sä meet rakentaa kaivoja Afrikkaan? Onhan meillä omiakin ongelmia.” Kiinnostuitko? Lähde SASKin opintomatkalle. Lue lisää tämän lehden sivulta 6 ja osoitteesta: www.sask.fi/toiminta/opintomatkat AHJ1601_1-23.indd 18 22.12.2015 11:43:57
1 19 ”Vaikka oma yhteiskuntamme ei ole täydellinen, se antaa ihmiselle perusturvan.” Määrätietoinen maailmanparantaja AHJ1601_1-23.indd 19 22.12.2015 11:43:59
JÄSENRISTEILY M/S BALTIC QUEEN 13.–14.2. Luottamusmiesristeily on nyt avattu koko jäsenistölle! Ohjelmassa on ajankohtaisia asioita työmarkkinatilanteesta, kuten pakkolakien etenemisestä ja tietysti infoa myös keväällä pidettävistä liittokokousvaaleista ja itse liittokokouksesta. Paikalla olevat ehdokkaat ja tukiryhmäläiset saavat opastusta vaalikampanjaan ja vaalityön tekemiseen. HINTA Esim. B4-hytissä 25 € /hlö tai A4-hytissä 35 € /hlö.??? Hinta sisältää hyttipaikan, ruokailut jokainen varaa itse. Risteilyn ohjelmasta, hinnoista ja esimerkiksi Matkapoikien järjestämistä liityntäkuljetuksista saat lisätietoa suoraan Matkapojilta. Lähde Sinäkin mukaan raudanlujaan seuraan! Ilmoittautuminen ja lisätietoja www.matkapojat.fi/metalli Puh. 010 2323 109 TALLINK SILJA Matkalle voit ottaa mukaan myös puolisosi. AHJ1601_1-23.indd 20 22.12.2015 11:44:01
TYÖTTÖMYYS Työllistymisen mahdollisuudet heikentyvät nopeasti työttömyyden pitkittyessä. Tämä johtuu osittain työttömiin kohdistuvasta leimasta. Samankaltaisia ongelmia joutuvat usein kohtaamaan myös terveyssyistä ammattiaan vaihtavat. Luottamuksen ja toivon ylläpitäminen on luultua tärkeämpää pitkäaikaistyöttömien työllistymisessä. Tuija Kannisto-Karonen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten työttömänä olleiden työllistyminen ja ammatinvaihto etenivät ennen kuin he pääsivät työvoimapoliittiseen ohjaavaan koulutukseen ja mitä tapahtui ohjaavan koulutuksen jälkeen. – Tulosten mukaan vain harvat ovat onnistuneet saamaan työpaikan tai vaihtamaan ammattia useiden vuosien yrityksistä huolimatta. Yhteistä ammatinvaihdossa onnistuneille on tulevaisuususkon säilyminen pitkästä työttömyydestä huolimatta, Kannisto-Karonen kertoo Turun yliopiston tiedotteessa. Kannisto-Karosen mukaan toivoa takaisin työelämään pääsemisestä ylläpitävät myös sellaiset työtehtävät, jotka eivät vastaa pitkäaikaistyöttömän ammatinvaihtotavoitteita. Myös hyvät ihmissuhteet koetaan tärkeiksi luottamusta ylläpitäviksi tekijöiksi. Tutkimuksessa seurattiin usean vuoden ajan, kuinka vaikeasti työllistyville tarkoitettuun ohjaavan koulutuksen osallistujien työmarkkinapolut kehittyivät. Kannisto-Karosen mukaan tutkimus lisäsi uudenlaista ymmärrystä pitkäaikaistyöttömien elämästä. – Pitkäaikaistyöttömyydestä takaisin työelämään pääseminen on vaikeaa, mutta mahdollista. Jotta tämä onnistuu, on luotava työllistymistä konkreettisesti eteenpäin vieviä toimintamalleja, Kannisto-Karonen esittää. Luottamusmiesristeily on nyt avattu koko jäsenistölle! Ohjelmassa on ajankohtaisia asioita työmarkkinatilanteesta, kuten pakkolakien etenemisestä ja tietysti infoa myös keväällä pidettävistä liittokokousvaaleista ja itse liittokokouksesta. Paikalla olevat ehdokkaat ja tukiryhmäläiset saavat opastusta vaalikampanjaan ja vaalityön tekemiseen. T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 21 07.01.2016 1 Pitkäaikaistyötön tarvitsee uskoa tulevaan Työn sisältö on tärkeämpää kuin raha NUORISO 1980-luvun alun ja vuosisadan lopun välissä syntynyt Y-sukupolvi toivoo esimiehiltään arvostusta, kunnioitusta ja kuuntelemista. Nämä ovat rahaa tärkeämpiä asioita. Vaasan yliopistossa Y-sukupolvesta väitöskirjan tehneen Susanna Kultalahden mukaan tämä sukupolvi haastaa esimiehen vaatimalla paljon aikaa keskusteluihin. – He toivovat, että esimies ottaa huomioon työntekijän henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet. Pomon toivotaan kuuntelevan, kunnioittavan ja arvostavan nuoria työntekijöitään, Kultalahti kertoo. Kultalahden tutkimuksen mukaan Y-sukupolvi arvostaa sekä joustavuutta että työn ja muun elämän yhteensovittamista. – Näyttäisi siltä, että palkka ei ole se ykkösjuttu Y-sukupolvelle. Enemmän toivotaan, että työllä on sisältöä ja merkitystä. Työn ja yksityiselämän yhdistäminen vaikeaa ELÄMÄ Vain neljäsosalla työpaikoista tiedotusta työn ja muun elämän yhteensovittamisen mahdollisuuksista hoidetaan hyvin. Työterveyslaitos teki työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille kyselyn käytetyimmistä yhteensovittamisen keinoista. Tärkeimpiä ovat olleet työaikajärjes telyt, kuten liukuva työaika. – Esimiehet eivät saa riittävästi tietoa yhteensovittamisen keinoista, tiimipäällikkö Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta arvioi. – Lähes kahdella työpaikalla viidestä nämä asiat on esimiehille annetuissa koulutuksissa huomioitu huonosti. Työkyvyn tukemisessa on puutteita YHTEISTYÖ Työkyvyn tukemisessa tarvittaisiin työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutustoimijoiden yhteistyötä. Ongelmina ovat eri toimijat, jotka työskentelevät omista näkökulmistaan käsin. Silloin ihmisen työkykyasia jää usein sivuroolin. – Jotta työkykyynsä tukea tarvitseva työntekijä saisi parhaan mahdollisen avun, on eri toimijoilla oltava riittävästi tietoa ja yhteinen näkemys hänen työkyvystään, sanoo Hahmotus -hankkeen vetäjä, ylilääkäri Kimmo Tarvainen Työterveyslaitoksesta. Hahmotus-hanke selvitti viiden sairaanhoitopiirin alueella työkyvyn tukemista toimijoiden välisessä yhteistyössä. – Hanke vahvisti näkemyksemme siitä, että tieto ei kulje kunnolla eivätkä rakenteet tue riittävästi työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutustoimijoiden välistä yhteistyötä. AHJ1601_1-23.indd 21 22.12.2015 11:44:06
1 07.01.2016 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O K S E T K R IS TA PA R T T I 22 N Ä K E M YS Tarvitaanko Suomeen perustulo? Sosiaalioikeuden emeritusprofessori PENTTI ARAJÄRVI Helsinki ? Pahimmillaan perustulo alentaisi vähimmäisturvaa. ? Perustulon lisäksi tarvittaisiin toimeentulotuki ja jonkinlainen asumiskulujen korvausjärjestelmä. ? Jos perustuloa ei makseta kaikille, sille pitää keksiä maksuperusteet, eikä se sen jälkeen olisi enää perustuloa. OSMO SOININVAARA: Kyllä perustulo tässä työmarkki natilanteessa alkaa olla yhä tärkeämpi. Se on tapa tukea pienipalkkaista työtä. Kun työ markkinat ovat polarisoituneet ja keskituloiset katoavat, matala palkkaisia pitäisi tukea. PENTTI ARAJÄRVI: Perustulo jokai selle työikäiselle suomalaiselle ei kau heasti ratkaisisi asioita. Pahimmillaan se alentaisi vähimmäisturvaa ja siirtäisi palkkakustannuksia veronmaksajille. Jos pe rustuloa täydentämään tarvitaan syyperusteiset etuudet, herää kysymys, mikä hyöty perustulosta olisi. Ja jos palkansaajat saavat palkkansa, niin heiltä joka tapauksessa verotetaan se perustulo pois. Kun ilman tuloja oleville työttömille tai sai raille maksetaan jo nyt sosiaaliturvaa, niin mikä tämän perustulon idea näissä tilanteissa olisi? PITÄISIKÖ SOSIAALITURVAA UUDISTAA PERUSTULON LISÄKSI JOTENKIN MUUTENKIN? SOININVAARA: Meillähän tehtiin tässä taan noin hyvin perustulohenkinen sosiaalitur van uudistus. Soviteltuun päivärahaan tuli se 300 euron suojaosuus ja sama suojaosuus tuli myös asumistukeen. Suurimpia voittajia olivat kaupan osaaikaiset työntekijät. Palvelualan ammattiliitto ei ikinä saisi mistään neuvotte lupöydästä yhtä hyvää tulosta. Helpotusta tuli kuitenkin vain osaaikatyöttömille, ei kaikille pienipalkkaisille. Jos sama olisi tehty perus tulon kautta, se olisi tullut kaikille. Tämän kal taisia uudistuksia tarvitaan. Nämä ovat kaikki askeleita perustulon suuntaan, mutta jatkossa pitäisi ottaa jo kunnon askelia. ARAJÄRVI: Meillä on ensisijaisena järjestelmänä työttömyysturva. Niille, jotka eivät mitään muu ta saa, on toimeentulotuki. En ymmärrä, keitä he ovat, jotka eivät nykyisin saa mitään etuutta mistään. Tukien yhteensovittamista ja virtavii vaistamista tarvitaan varmasti, mutta tällaiset kaavamaiset perustulomalliset järjestelyt ovat usein erittäin kalliita eivätkä välttämättä kovin oikeudenmukaisia. Ne näyttävät helpoilta, kun nes niitä ruvetaan toteuttamaan. Perustulo ei voi olla pelkkä pankkitili, jolta voi nostaa rahaa. ONKO PERUSTULOSSA ONGELMIA? SOININVAARA: Totta kai siinä on ongelmia. Ei sellaista ratkaisua maailmassa olekaan, jossa ei olisi ongelmia. Puhdasoppisessa perustulossa on sellainen ongelma, että se voi auttaa sekä maahanmuuttajaäitejä että hulttiopoikia syr jäytymään. Mutta ei perustulon tarvitsekaan olla täysin ehdoton. Siihen voidaan panna sa manlaisia ehtoja kuin toimeentulotuessa on. ARAJÄRVI: On siinä. Perustulon lisäksi tarvitaan todennäköisesti myös toimeentulotukia. Emme kai voi jättää nälkään kuolemaan niitä ihmisiä, jotka ovat käyttäneet kahdessa viikossa sen pe rustulon, joka oli tarkoitettu kuukaudeksi. Tar vitsemme luultavasti myös jonkun asumismeno jen korvaamisjärjestelmän, koska jos perustulo sisältäisi myös asumistuen, siinä ei olisi mitään järkeä. Jos yksi asuu pienessä velattomassa mö kissä maalla ja toinen vuokralla Helsingissä, hei dän asumismenonsa eivät ole ollenkaan samaa luokkaa. PALJONKO PERUSTULOA PITÄISI MAKSAA? SOININVAARA: Realistinen summa on noin 550 euroa eli sama kuin verojen jälkeen jäävä työ markkinatuki. Perustuloa ei verotettaisi tulo na. Sen suuruutta ei voi tuosta esittämästäni nostaa, koska siitä tulisi yhteiskunnalle kallis ta. Lisäksi tarvitaan asumistuki. ARAJÄRVI: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n selvitysten mukaan ihmisen vähimmäis tarve, jossa on otettu huomioon todelliset menot, nousi johonkin 900 euroon kuukaudessa. Koko perustulon kustannukset selviävät, jos laskee kuukausikorvauksen eli 900 euroa kertaa 12 kuu kautta kertaa 3 000 000 työikäistä. Tässä täytyy tietysti myöntää, että perustulosta tuleva summa verotetaan pois isolta osalta niistä kolmesta mil joonasta työikäisestä. AHJ1601_1-23.indd 22 22.12.2015 11:44:07
07.01.2016 1 23 Tarvitaanko Suomeen perustulo? Tietokirjailija OSMO SOININVAARA Helsinki ? Perustulo on tapa tukea pienipalkkaista työtä. ? Perustulon ongelma on, että se voi auttaa joitakin ihmisryhmiä syrjäytymään. ? Perustuloa pitäisi maksaa kaikille 18 vuotta täyttäneille suomalaisille. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki KENELLE PERUSTULOA PITÄISI MAKSAA? SOININVAARA: Suurin piirtein kaikille niil le, joilla on Suomen kunnallisvaaleissa ää nioikeus. Sanotaan, että kaikille 18 vuotta täyttäneille suomalaisille. ARAJÄRVI: Jos perustuloa ei makseta kaikille, pitää keksiä perusteet, joilla se maksetaan. Sen jälkeen perustulo olisi syyperusteinen tulo. Jo takin maksetaan työttömille, työkyvyttömille, sairaille, vanhuksille, lapsen saaneille tai opis kelijoille nytkin. Tämä on syyperusteista tuloa, eikä mikään perustulo. KUKA PERUSTULON MAKSAA? SOININVAARA: Perustulosta on tehty laskelmia todellisella aineistolla. Niiden mukaan se ei maksa sen enempää kuin nykyinen järjestel mä. Täytyy muistaa, että perustulomallissa an siotulosta menee veroa ensimmäisestä eurosta alkaen. Silloin minulle ja sinulle ei tapahdu tässä mitään. Me saamme kumpikin 550 euroa perustuloa ja maksamme 550 euroa enemmän tuloveroa. Kokonaan työttömät eivät voita, me emme voita, mutta pienipalkkaiset voittavat. ARAJÄRVI: Palkansaajat sen maksavat, mutta pe rustulo verotetaan pois isolta osalta sen saajista. PERUSTULOKOKEILU ALKAA VUONNA 2017. MILLAINEN KOKEILU OLISI PARAS? SOININVAARA: Kokeilu pitäisi toteuttaa sillä ta valla, että mukaan saa ilmoittautua halukkaak si ja halukkaiden joukosta arvotaan osallistu jat. Silloin saadaan aikaan vertailukelpoiset ryhmät. Mielestäni kokeilua ei missään tapa uksessa saa tehdä alueellisena. ARAJÄRVI: Sellainen, jossa saadaan otettua huo mioon mahdollisimman paljon väestötason vai kutuksia. Epäilen, että siihen ei kyetä kytkemään tarvittavaa verotuksen muutosta, vaikka väestö tasoinen perustulo ilman muuta edellyttäisi sitä. Perustuloa on yksinkertaisesti kauhean vaikea kokeilla. Negatiivinen tulovero on semmoinen, jota olisi edes mahdollista kokeilla. Siinäkin on ongelmana, että tulotietojen pitäisi olla ajan tasaisia. Jo kuukauden takaiset tulotiedot ovat liian vanhoja, koska ihminen on voinut olla vii me kuussa töissä ja tarvitsisi taas tässä kuussa perustuloa. KANNATATKO IHMISKOKEITA PERUSTULOKOKEILUSSA? SOININVAARA: Kaikki yhteiskunnalliset kokei lut ovat ihmiskokeita, lääketieteellisistä nyt puhumattakaan. ARAJÄRVI: Ei kai perustuloa voida kokeilla muu ten kuin ihmisillä. Ihmiskokeita voidaan tehdä silloin, kun ne eivät vaaranna mitään hyvää, ku ten terveyttä, turvallisuutta tai toimeentuloa. PERUSTULO Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa luvataan toteuttaa perustulokokeilu. Perustulo on malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. NEGATIIVINEN TULOVERO Negatiivinen tulovero muistuttaa perustuloa. Tietyn tulorajan ylityksestä peritään veroa ja alituksesta maksetaan sosiaaliturvaa eli perustuloa. SYYPERUSTEISET ETUUDET Syyperäiset etuudet tarkoittavat lähinnä KELAn maksamia ensisijaisia perusturvaetuuksia, kuten työttömän perus turvaa, vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa ja takuueläkettä. POLARISOITUNEET TYÖMARKKINAT Työmarkkinoiden polarisoitumisella tarkoitetaan töiden keskittymistä entistä enemmän palkkajakauman ääripäihin. AHJ1601_1-23.indd 23 22.12.2015 11:44:08
24 TAU KO ABB Oy Muuntajat, VAASA, 30. marraskuuta KUVA JOHANNES TERVO AHJ1601_24-48.indd 24 22.12.2015 11:52:13
1 25 AHJ1601_24-48.indd 25 22.12.2015 11:52:16
26 1 07.01.2016 T E K S T I JU K K A SU N D H O LM K U V A T V E SA -M A TT I VÄ Ä R Ä Yrityksen metalliliittolainen pääluottamusmies Reima Tuominen tekee monimutkaisia metallikappaleita eri tilaajien tarpeisiin. Työt saapuvat 3D-tiedostoina ja ne muokataan yhteensopiviksi teollisuusnormit täyttäviin 3D-tulostimiin. Kappaleita tehdään esimerkiksi muovisekoitteista siten, että massaa poltetaan hienonhienoina kerroksina pinnalle uunimaisessa tilassa – vaikkapa parin vuorokauden ajan keskeytymättä. Tuomisen kappale on usein valumuotti, kanavia ja putkia sisältävä, jonka perusteella valmis työ syntyy metalliin valamalla. Metallin 3D-tulostamisessa lopputuotteen tekisi valmiiksi asti tulostin. Tuominen arvelee, ettei ole enää seuraamassa uuden sukupolven laitekannan saapumista Suomeen. Entinen kultaseppä on jo kisällinsä Alphaformiin katsonut, minkä jälkeen seuraavaksi katsotaan kohti omia eläkepäiviä. A mmattimainen 3D-toiminta sisältää suunnittelun, mallintamisen ja lopputuotteen tekemisen tulostinlaitteella kerros kerrokselta. Voisi kai kysyä, missä 3D-tulostusta ei jo olisi. Taannoin Rakentaja-lehti kirjoitti rakennuksen tulostamisesta, ja kirjastoissakin on jo 3D-pienlaitteistoja kansalaisten kokeiltavana. Nokian sivustolta saattoi jo vuosia sitten hakea puhelimen kuoria 3D-tulostustiedostoina. Hieman myöhemmin netti-ilmiönä kohistiin mahdollisuudesta tulostaa käsiase. Metallien 3D-tulostaminen on vielä murrosvaiheessa Suomessa, mikä tuskin on yllättävää. Monikaan tiedä metallin tulostamisen olevan edes mahdollista. Lähellä Turkua sijaitseva Alphaform on esimerkki 3D-mallintamisesta ja kappaleiden valmistamisen murrosvaiheesta. Rautakourasta 3D-tulostajaksi Kolmiulotteisten kappaleiden tekemisen tulostamalla on ennustettu mullistavan useat teollisuudenalat. Lähitulevaisuudessa tämä tulee ulottumaan myös metallialalle. Jutun tausta-aineistona on käytetty lahtelaisen AM Finland Oy:n ja turkulaisen 3DTECH Oy:n asiantuntemusta. AHJ1601_24-48.indd 26 22.12.2015 11:52:19
07.01.2016 27 1 TITAANIA JA KOBOLTTIKROMIA Suomessa kaupallinen 3D-metallitulostin on vielä harvinaisuus. Niitä on vasta muutamia, ja tällä hetkellä niillä valmistetaan prototyyppejä, koneiden ja laitteiden varaosia, työkaluja, koruja ja hammaslääketieteen tuotteita. Valmistaminen tapahtuu lasersulatustekniikalla. Se menee tyypillisesti näin: Laitetaan metallijauhe jauhekammioon, josta otin kuljettaa ohuen jauhekerroksen metallisen rakennusalustan päälle, lasersäde sulattaa halutut kohdat. Sama toistetaan useita kertoja. Eli tuote ikään kuin kasvatetaan kerros kerrokselta sulattamalla uusi metallikerros edellisen päälle. Valmistuksessa tulostimelle syötetään 3Dmalli, joka on siivutettu 2D-viipaleiksi. Näiden viipaleiden mukaan laser sulattaa halutut alueet. Lopuksi tuote kaivetaan metallijauheen seasta. Ylijäämäjauhe voidaan käyttää seuraavassa tulostuksessa. Lopputuote syntyy vaikkapa titaanista tai kobolttikromista. Laitteiston salliessa muita metalleja voivat olla esimerkiksi ruostumaton teräs, hopea ja pronssi. 3D-AMMATTITUTKINTOA EI VIELÄ OLE Tuominen on pitkään ollut havaintopaikalla keskellä korkean teknologian yritystä ja yksin edustanut osaamisaluetta, jolle povataan ripeää kasvua. Toisin kuin nyt, tulevaisuuden tuomisilla on kollegoita, ehkä paljonkin. Mutta miten tulla alalle ja valmistautua sen vaatimuksiin? – Jos nuorta kakskymppistä kaveria ajatellaan, niin pitää olla erikoisosaamista. Erikoisosaamista, sanoo Tuominen toistamiseen. Käytännössä se tällä hetkellä tarkoittaa metallialan peruskoulutusta, kokemusta metallien työstöstä ja jonkin laitevalmistajan antamaa koulutusta. On ymmärrettävä, miten eri metallit reagoivat 3D-prosessissa ja mikä on järkevin tapa lähteä tuotetta tulostamaan. Varsinaista alan ammattitutkintoa Suomessa ei vielä ole, mutta monen alan tutkintoihin on jo sisällytetty 3D-tulostusta. – Nuorelle väelle, joka osaa tietokoneen käytön, 3D-tulostamisen ala ja mahdollisuudet ovat ehdottomasti tulevaisuutta. Tärkeä kyky on 3D-mallintaminen tietokoneohjelmalla ja koodaaminenkin, näkee Tuominen. 3D-oppia tarvitaan käytännössä joka tutkintotasolla: ammattikoulutasolla ensisijaisesti koneiden käyttöön liittyen, ammattikorkeakoulutasolla käyttöön, laitteiden ja prosessien suunnitteluun ja itse lopputuotteen suunnitteluun. Korkeakoulutasolla puututaan materiaalien kehittämiseen sekä lopputuotteen parhaaseen mahdolliseen rakenteeseen. Myös työvoimakoulutus on löytänyt 3Duran. Alkuvuodesta Äänekoskella järjestettiin viisi kuukautta kestävä koulutus, jonka aikana opiskelijat perehtyivät 3D-mallinnuksen perusteisiin ja valmistukseen. Materiaaleja olivat muovi ja muoviseokset. Eri laitevalmistajat myyvät omia metallijauheitaan, mutta jauhetta valmistaa myös Alphaformin sisaryhtiö Turussa. Monet käyttävät laitevalmistajan jauheita, sillä niihin löytyvät valmiiksi sopivat arvot tulostusta varten. Jauhevalintaan vaikuttavat myös sulatuslämpötila ja suojakaasujen tarve. ÖLJYSUMPPU KILPA-AUTOON Yleensä metallin tulostajan työnkuvaan kuuluu 3D-mallien käsittelyä, tulostusprosessin eri vaiheet sekä tuotteiden loppuviimeistely. Alphaformissa ja Tuomisen tekemisen tavoissa mennään vielä perinteisemmillä reiteillä. – Minun tehtäviini kuuluvat valumallin rakentaminen ja valaminen. Näin voidaan tehdä vaikkapa kameran runko, osa auton moottoriin tai hammaslääkärin laitteeseen. Monesti osa on niin tuntemattoman oloinen, etten edes tiedä mihin se tulee, kertoo Tuominen. Esimerkiksi autovalmistajan tilaama monimutkainen osa on ensin 3D-tiedosto, sitten polystyreeniosa, seuraavaksi kipsimalli ja viimein valmis valu. Tuomisen ”pajasta” lähtee vain pieniä sarjoja, melkeinpä uniikkikappaleita. – Eräs haastavin oli kilpa-auton moottoriin tehty öljysumppu. Pointti onkin siinä, että tehdään osia, joita ei oikeastaan millään muulla tavalla pystytä tekemään. Tällä hetkellä niin Tuominen kuin moni muukin 3D-työläinen elää auringonnousun alalla, tuotekehitystyön palveluksessa. Menestys saadaan lähinnä nopeuden ja edullisuuden perusteella. Suomesta katsottaessa näkymää kuitenkin hieman himmentää kova kilpailutilanne: 3D-suunnittelu ja -tulostus voidaan tehdä missä vain. Tulemme jälleen Tuomisen korostamaan erikoisosaamiseen. Suomalaisen työn tulee olla millimetrin osan verran muuta parempaa. a Alphaformilta monet 3D-mallina tilatut metalliosat päätyvät autoteollisuuteen. Tuotekehityksessä viisitoista kappaletta on jo sarjana iso. Reima Tuominen valmistaa 3D-tulostetun sekoitemateriaalin perusteella kappaleen metallista. Reima Tuomisella on oma huoneensa Alphaformin tiloissa. Seinän takana tulostavat 3D-laitteet yötä päivää, mutta työ vaatii yhä myös paljon käsityötä. AHJ1601_24-48.indd 27 22.12.2015 11:52:24
Paikallinen sopiminen on tuttua Ruotsissa 1 07.01.2016 28 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N A D A M IH SE /L E H TI K U V A HUONOJAKIN SOPIMUKSIA TEHDÄÄN Paikallisen sopimisen laajuus vaihtelee Ruotsissa ammattiliitoittain. Teollisuudessa se on yleisempää kuin useilla muilla aloilla. – Meillä on isot ja vahvat työhuonekunnat, niillä on voimaa neuvotteluissa. Muissa liitoissa sellaisia on vähemmän, Säikkälä sanoo. – Liiton lähtökohta on, että paikallisesti voi sopia. Jäsenen on voitava vaikuttaa työpaikallaan. Tietysti monella työpaikalla on tehty huonojakin sopimuksia, mutta niin on tehty liiton tasollakin. – Jos työhuonekunta tekee huonon sopimuksen, demokratia toimii ja työhuonekunnan johto vaihtuu. Onkin tärkeää, että paikalliset sopimukset ovat irtisanottavissa. Työhuonekunta ja työnantaja sopivat vuosittain työajoista ja palkoista. Siksi ainakin kaksi kertaa vuodessa työhuonekunnalla on kokous, joka kiinnostaa jäseniä, Säikkälä sanoo. – Irtisanomisista neuvottelu on työhuonekunnalle työlästä. Mutta jos on valtaa, on myös vastuuta. Jos ei ole valtaa, ei voi mitään sanoakaan. R uotsissa ei ole lakeja, jotka määräisivät työehdoista sopimisen tietylle tasolle, sanoo Ruotsin metalliliiton IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä. IF Metallin valtakunnalliset sopimukset antavat puitteet ja pelisäännöt, joita voidaan soveltaa useimmilla työpaikoilla niiden olojen mukaan. – Työajan kokonaispituutta ei voida paikallisesti muuttaa eikä palkkoja alentaa, Säikkälä tiivistää. Työajan sijoittelusta voi toki sopia paikallisesti, ja sitä tehdäänkin paljon. Työpaikkojen ”klubit” eli työhuonekunnat vastaavat paikallisesta sopimisesta. Maa on jaettu 37 piirijärjestöön, joita kutsutaan osastoiksi. Kussakin on tuhansia jäseniä sadoista työpaikoista. Osastoilla on useita työntekijöitä, parhaimmillaan parikymmentä. TYÖHUONEKUNTA JAKAA KOROTUKSET Valtakunnallinen sopimus määrää palkankorotukset. IF Metallin suurin sopimus on teknologiateollisuudessa. Viimeisin sopimus määräsi palkkoja nostettavaksi 2,3 prosenttia. – Sitten työhuonekunta alkaa neuvotella miten raha jaetaan työntekijöille, Säikkälä sanoo. Valtakunnallisessa sopimuksessa on useita perälautoja, joilla taataan jokaisen työntekijän edut. Ruotsin ay-kielessä perälauta tunnetaan nimellä stupstock, mestauspölkky. Liiton 1 688 työhuonekunnalla on silti suuri vapaus määrätä korotusten jaosta koko 2,3 prosentin osalta – tai enemmästä jos työnantaja suostuu. Tes:n yksilötakuu määrää jokaiselle työntekijälle vähintään tietyt kruunumääräiset palkankorotukset. – Liitto ei voi muuttaa työhuonekunnan päätöstä, eikä osastokaan. Kun vapaus on annettu, se on annettu, Säikkälä korostaa. Ellei paikallista sopimusta palkoista synny, asian voi viedä liittojen käsittelyyn. Jos sopu ei sielläkään löydy, asia siirtyy erityiseen sovitteluelimeen. Mikäli työpaikalla ei ole IF Metallin työhuonekuntaa, sopimuksen tekee osasto. Tässä ovat apuna osaston työpaikoille nimeämät asiamiehet, joita on 4 600. Ruotsissa ei ole yleissitovia työehtosopimuksia eikä pääluottamusmiehiä, ja sopimuksia sovelletaan pitkälti paikallisesti. Lopputulos on silti yllättävän samanlainen kuin Suomessa. Liitolla on kymmeniä tuhansia paikallisia neuvotteluja vuodessa ja vain parisataa tulee liiton tasolle ratkaistaviksi. Meillä on kulttuuri, jossa yritetään löytää ratkaisuja, Säikkälä sanoo. – Lisäksi myötämääräämislaki edellyttää työnantajan neuvottelevan työhuonekunnan kanssa. YLEISSITOVUUTTA EI OLE Ruotsissa ei ole lakisääteisiä yleissitovia työehtosopimuksia. Niihin sitoutuvat vain työnantajaliittojen jäsenet. Järjestäytymättömien työnantajien kanssa IF Metall solmii työehtosopimusta vastaavat erillissopimukset, jotka tunnetaan nimellä hängavtal. – Osasto ottaa yhteyttä järjestäytymättömiin yrityksiin ja ehdottaa sopimusta. Elleivät ne halua, liitto alkaa toimia. Neuvottelut käy joko työpaikan työhuonekunta tai liiton osasto. – Järjestäytymättömiä työpaikkoja ilman sopimusta on nyt noin tuhat. Toimimme lujasti niiden vähentämiseksi ja teemme noin 400 uutta sopimusta vuodessa. Yrityksiä tulee ja menee, kuolee ja syntyy, Säikkälä sanoo. Ruotsissa valtakunnalliset työehtosopimukset antavat puitteet, joita voidaan soveltaa työpaikoilla olojen mukaan. Andreas Granli tarkasti moottoreita Volvo Carsin moottoritehtaalla Skövdessä Etelä-Ruotsissa viime vuoden marraskuussa. AHJ1601_24-48.indd 28 22.12.2015 11:52:26
1 T E K E M I N E N ...kestävän sähkön käyttäjäksi. ...oikeinkirjoitus mietityttää. ...vastavalittu, sovi heti koulutuksesta. JO S SY Ö HE I W W W .E K O E N E R G Y. O R G W W W .K IE LI TO IM IS TO N O H JE PA N K K I. FI H ET I H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E TYÖSU OJELU N PERUS KURSS I 8.–12.2 . T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O 29 KY LL IK K I SA LM EN H A A R A 10 Ju hl an äy tt el y 28 .2 . as ti FI SK A RS VI LL AG E ”Luontojärjestöjen suosittelema” YMPÄRISTÖMERKKI SÄHKÖLLE W W W .F IS K A R SV IL LA G E .F I ...Fiskarsissa. KÄ Y NY T 07.01.2016 1 AUTO ALA MUKA NA! Töissä Suomessa – tietoa maahan muuttajalle ... työllistynyt mukaan liiton toimintaan. TU O W W W .T TL .F I/ TO IS SA SU O M E SS A UUS I OPA S Vaikka lakisääteinen yleissitovuus puuttuu, työehtosopimukset koskevat käytännössä kaikkia työpaikkoja. 1990-luvulla työnantajat yrittivät saada valtakunnalliset työehtosopimukset loppumaan käytännössä kokonaan. Lopulta maaliskuussa 1997 syntyi teollisuuden neuvottelujärjestelmiä ja palkkojen kehitystä ohjaava teollisuusliittojen ja työnantajien välinen sopimus Industriavtalet. – Sosialidemokraattisen puolueen ohjelmassa on vaatimus kuningashuoneen lakkauttamisesta. Työnantajien vaatimus kaiken sopimisen siirtämisestä paikalliseksi on muuttunut samankaltaiseksi muodollisuudeksi, Säikkälä sanoo. PAIKALLISUUS KÄY SUOMESSAKIN Suomalainen sopimusjärjestelmä poikkeaa Ruotsista, mutta Metalliliittokin haluaa kehittää paikallista sopimista. Teknologiateollisuuden työehtosopimus listaa 59 asiaa, joista järjestäytyneet yritykset voivat sopia paikallisesti. – Suosituinta on sopia työajasta, sanoo Metalliliiton edunvalvontapäällikkö Jyrki Virtanen. Lähes 80 prosenttia yrityksistä on sopinut työajoista, esimerkiksi työaikapankeista. Ylityölisistäkin voisi sopia, mutta yli 90 prosentilla työpaikoista ei sitä ole tehty. Paikallisen sopimisen onnistuminen vaatii kolmea asiaa, Virtanen sanoo: osaamista, luottamusta ja tavoitteen. Osaaminen syntyy koulutuksella ja kokemuksella. Luottamus syntyy yrityksen tasolla kun siellä on oikea neuvottelukulttuuri. Jos luottamusta ei ole, mikään ei toimi, Virtanen sanoo. Luottamusta lisää se, että pääluottamusmies saa riittävästi tarpeellista tietoa yrityksen tilasta. – Työpaikalla on myös oltava yhteinen näkemys mitä kohti mennään, tavoite. Paikallinen sopiminen on työkalu, ei itsetarkoitus. RUOTSI ON ERI MAA Pulmiakin on tullut eteen. Yksi sellainen on suuryritysten keskitetty päätöksenteko. – Joskus paikallista sopimusta ei voida tehdä yrityksen toisaalla sijaitsevaan yksikköön, koska siellä ei ole yrityksestä henkilöä, jolla olisi valtuudet sopia paikallisesti. Paikalle on kiikutettava pääkonttorista joku, joka ei välttämättä tunne paikallisia toimintatapoja, Virtanen sanoo. – Tai sitten sivutoimipisteisiin ei vain anneta valtuuksia paikalliseen sopimiseen. Työnantajankin puolelta sopimusta tekemässä tulisi olla niiden, joilla on valtuudet se tehdä, ja tässä parhaat asiantuntijat ovat paikalliset toimijat. Työpaikalla sopiminen voi olla vaikeaa, jos luottamusmiestä ei ole valittu. Toistaiseksi Metalliliitto ei ole onnistunut sopimaan työnantajien kanssa oikeutta paikalliseen sopimiseen muille ammattiosaston edustajille kuin luottamusmiehelle. – Annamme tietysti apua täältä liitosta, jos sitä kysytään, mutta pääsääntöisesti seuraamme sivusta. Jos me kovin paljon sekaannumme täältä päästä, ei neuvottelu enää ole paikallista. Katsomme useimmiten asioita lakien ja sopimusten takaa, emme aina tunne paikallisia oloja ja toimintatapoja. Parempi kun paikalliset toimijat hoitavat asiat, joista he ovat meitä paremmin perillä. Liittoa kysytään apuun hyvin harvoin, sopiminen sujuu useimmiten ilman riitoja. Metalliliiton järjestörakenne on erilainen kuin Ruotsin IF Metallin. Maiden lait ja sopimusperinteet poikkeavat nekin toisistaan. – Ruotsissa on erilainen kokonaisuus. Tänne ei voi ottaa siitä osia, meidän on rakennettava oma järjestelmämme paikalliseen sopimiseen, Jyrki Virtanen korostaa. a IF Metall ? ? 320 000 jäsentä 12 000 työpaikalla. Naisia 21 prosenttia. ? ? 43 valtakunnallista työehtopimusta, joista suurin 110 000 jäsentä kattava Teknikavtalet. ? ? 1 688 työhuone kuntaa (klubb) työpaikkatasolla. Keskeinen rooli paikallisessa sopimisessa. Pääluottamusmiehiä ei ole, vaan työhuonekunnan hallitus hoitaa tehtävät. ? ? 4 600 osaston asiamiestä (avdelningsombud) työpaikoilla, joissa ei työhuonekuntaa. ? ? 37 piirijärjestön tapaista alueellista osastoa (avdelning), joissa 5 500–23 000 jäsentä. Mälardalenin suomalaisseutujen osastolla on 17 676 jäsentä 472 työpaikalla. Osaston toimisto on Västeråsissa, jossa 6 asiamiestä sekä 11 muuta työntekijää. Yksi heistä palvelee myös suomeksi. ? ? 32 700 henkilöä kaikkiaan luottamustehtävissä. ? ? 25 200 jäsentä osallistui liiton järjestämään ay-koulutukseen (2014). TOIMINTA-AJATUS ”IF Metall on feministinen järjestö, joka työskentelee jäsentensä etujen puolesta sekä sellaisen demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta, jossa kaikilla on oikeus hyvään ja turvalliseen työhön.” AO . 123 AHJ1601_24-48.indd 29 22.12.2015 11:52:29
1 07.01.2016 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 30 Ne ovat nimellisesti ammattiliittoja, joille työnantaja maksaa riippumattomien liittojen pitämisestä poissa työpaikoilta. Suojeluliitot solmivat näennäisiä työehtosopimuksia, joita ei aina edes anneta työntekijöille. Ne värväävät tarvittaessa lakonrikkureita. Näin kävi myös kaivoksilla, joille Los Mineros oli julistanut lakon. Grupo Mexicon Cananean kuparikaivoksella Yhdysvaltain rajan tuntumassa poliisi mursi voimalla kolme vuotta kestäneen lakon vuonna 2010. Tällöin yhtiö sai siirrettyä työntekijöiden edustuksen kaivoksella murskatulta Los Minerosilta suojeluliitto CTM:lle. Miljardööri German Larrea perheineen omistaa yli puolet Grupo Mexicosta. Larrea on Forbeslehden mukaan maailman 77. rikkain ihminen. Meksikon laki takaa työntekijöille kymmenen prosentin osuuden yrityksen voitosta. Siihen ovat oikeutettuja vähintään 60 päivää vuoden aikana yhtiössä työskennelleet, ei kuitenkaan yrityksen johto. Kunkin saama osuus määräytyy osin vuoden aikana tehtyjen työpäivien perusteella ja osin työntekijän palkan mukaan. Uusien yritysten ei tarvitse jakaa voittoaan toiminnan alussa. Kaivosyhtiöt saavat vapautuksen sinä aikana kun esiintymiä vasta etsitään. MEKSIKO Oikeus tuomitsi Grupo Mexico -kaivosyhtiön maksamaan 16,7 miljoonaa euroa kaivostyöläisille heidän osuutenaan vuoden 2007 voitosta. Maan laki edellyttää voiton jakamista myös työntekijöille. Kaivosja metallityöläisten liitto SNTMMSRM, joka tunnetaan nimellä Los Mineros, kamppaili kahdeksan vuotta lain noudattamisen puolesta. Jokainen Cananean kaivoksen 1 200 entisestä liittoon kuuluneesta työläisestä saa vähintään 5 260 euroa ja enintään 10 520 euroa. Oikeus laajensi voitonjako-oikeutta myöhemmin eräisiin muihinkin yhtiön kaivoksiin. Liiton pääsihteeri Napoleón Gómez Urrutia kuvaili kamppailua pitkäksi, mutkikkaaksi ja vaikeaksi sekä kertoi sen sisältäneen painostusta, uhkauksia, korruptiota ja viranomaisten petoksia. Yhtiö kieltäytyi johdonmukaisesti neuvottelemasta työntekijöiden kanssa, Kanadassa maanpaossa asuva Gómez Urrutia sanoo. Kaivoksissa on ollut voitonjakovaatimuksia vauhdittaneita lakkoja, joista pisimmät ovat jatkuneet vuodesta 2007. Grupo Mexico yritti lakkojen lopettamiseksi kaikkea muuta paitsi neuvotella, kirjoitti La Jornada -sanomalehti joulukuussa. Kaivosyhtiöt käyttävät Los Minerosin vastaiseen työhönsä niin sanottuja suojeluliittoja. KA N S A I N VÄ L I N E N OIKEUTTA Meksikossa maan laki edellyttää yhtiöiden voiton jakamista myös työntekijöille. Kaivosja metallityöläisten liitto SNTMMSRM, tuttavallisemmin Los Mineros, ajoi kahdeksan vuoden ajan kaivosyhtiö Grupo Mexicon työntekijöiden vaadetta lain noudattamisesta. Viimein oikeuspäätös toi 1 200 työntekijälle yhteensä 16,7 miljoonan euron osuuden. Työntekijöille osa kaivoksen voitosta SN TM M SR M Vanha arpi toi korvauksen RUOTSI 27 vuotta sitten työntekijän käsi juuttui koneeseen Emballatorin tehtaalla Ruotsissa. Siitä jäi käteen yhä näkyvä arpi. Nyt IF Metall -liiton työpaikkaosaston aloitteesta työntekijä sai vakuutuksesta 750 euron korvauksen työ tapaturmasta. – Vamman iällä ei ole merkitystä, kunhan se on aikanaan kirjattu ja ilmoitettu, sanoo työpaikkaosaston puheenjohtaja Tony Gustafsson. Pulma onkin lähinnä tietää, että korvausoikeus on olemassa. Arvet, jotka ovat näkyvillä vielä 18 kuukautta tapaturman jälkeen, tuovat Ruotsissa oikeuden korvaukseen. – Mikäli työpaikkaosastot kertoisivat asiasta aktiivisesti, olen varma että he löytäisivät useita jäseniä, joilla olisi oikeus korvaukseen arvistaan, Gustafsson sanoo. Edistysaskel Chattanoogassa YHDYSVALLAT Viime vuonna Volkswagenin Chattanoogan tehtaan työläiset tyrmäsivät niukalla enemmistöllä yhtiön heille tarjoaman yritysneuvoston sekä ammattiliiton oikeuden neuvotella työehdoista. Syynä oli laaja ay-vastainen kampanja, johon sekaantui jopa osavaltion kuvernööri. Nyt United Auto Workers -liitto sai osittaisen voiton tehtaalla. Ammattikoulutetut työntekijät päättivät antaa UAW:lle oikeuden neuvotella työehdoistaan. Heistä 71 prosenttia äänesti liiton puolesta. Vastaus on erottaminen BURKINA FASO Työläisten vaatimuksiin vastattiin laajoilla erottamisilla Nord Gold Bissa -kaivoksella. Työntekijät vaativat oikeutta käyttää puhelinta tauoilla, luottamusmiehen työtuntien lisäämistä, työpäivän lyhentämistä 12:sta kahdeksaan tuntiin sekä ylityöja pyhäkorvauksia. Yhtiö vastasi 700 hengen istumalakkoon veden ja ruoan jakelun lakkauttamisella sekä käymälöiden sulkemisella. Se myös erotti 110 työntekijää. AHJ1601_24-48.indd 30 22.12.2015 11:52:30
T E K S T I TE R H I FR IM A N K U V A E U G E N E FE R R IS MAA 31 MORGAN LYNE on metallitöiden lisäksi myös karjankasvattaja. Vastapainoa päivätöille tuo vanhemmilta peritty pieni maatila. Hitsaaja, luottamusmies, lammasfarmari Morgan Lyne, 45 on hitsaaja ja pääluottamusmies. Hänen työpaikkansa on saksalaisen Liebherrkonsernin valtaisa tehdas Killarneyssä, Lounais-Irlannissa. Lyne on työskennellyt saksalaisfirmassa kuusi vuotta. Edellinen työnantaja meni konkurssiin, ja mies oli tyytyväinen, kun löysi pian uuden työpaikan. Liebherrin Killarneyn tehtaalla valmistuu yksi konttinosturi kerran kahdessa viikossa. Valtaisat nosturit kulkevat Irlannista eri puolille maailmaa, tällä hetkellä usein Aasiaan. Killarneyssä valmistettuja konttinostureita käytetään yli sadassa satamassa eri puolilla maailmaa. Nosturit valmistetaan alusta loppuun täällä. Työntekijöitä on kaikkiaan lähes 800. Täällä useimmat teollisuustyöntekijät kuuluvat ammattiliitto Siptuun. Irlannissa liiton jäsenyys on tavallista vain todella isoissa tehtaissa ja julkisella sektorilla. Lyne ryhtyi muutama vuosi sitten pääluottamusmieheksi. Luottamustehtävä on osapäiväinen: neljä tuntia päivässä kuluu luottamusmiesten toimistossa työkavereiden asioita ajaessa ja loppu työaika hallissa. – Haluan parantaa työntekijöiden asioita, kuten työoloja. Asiat menevät koko ajan parempaan päin. Lyne haluaisi lisätä erityisesti työturvallisuutta. Työtapaturmia sattuu aika paljon, välillä vakaviakin. Työturvallisuus ei ole samalla tasolla kuin Suomessa. – Kukaan ei halua tapaturmia. Siksi mietin, miten asiaa voisi muuttaa. Lyne kävi nuorena miehenä ammattikoulun metallilinjan. Käsillä tekeminen on aina tuntunut omalta, ja metallialalla on ollut hyvin töitä. Irlannin talous sukelsi vuonna 2010 synkkään lamaan, mutta kansainvälisessä nosturifirmassa elettiin silloinkin hyvää aikaa. Töitä riitti ja tilauskanta oli hyvä, vaikka muu maa kitui talouden kurimuksessa. – Tällä työpaikalla on hyvä henki, vaikka väkeä on paljon. Yhteen hiileen puhalletaan. Teollisuuden luottamusmiehiä on neljä ja se on hyvä homma, voimme jakaa asioita. Lyne pitää yhtenä valttikorttina sitä, että irlantilainen ammattikoulutus on korkeatasoista. Ammattimiehet osaavat työnsä, ja hyville työntekijöille maksetaan bonusta lisäosaamisesta. Liebherrin tehdas on miesten valtakunta, yhtään naista ei ole töissä. Metalliteollisuuden keskipalkka on Irlannissa noin 2 000 euroa, mikä on Lynen mielestä ihan hyvä. Hän on perheen ainoa rahanansaitsija. Vaimo on kotona, 13-vuotias tytär koulussa. Lyne sanoo, että palkalla pärjää, kun miettii, mihin rahansa laittaa. Lyne asuu 15 kilometrin päässä tehtaasta Kerryssä. Hän peri aikanaan vanhemmiltaan pienehkön maatilan. Kun tehtaan ovi sulkeutuu iltapäivällä, vastassa on toinen työpäivä lampaiden ja lihakarjan parissa. – En pidä sitä rankkana, koska olen kasvanut työntekoon. Tykkään asua maalla. Lyne toivoo, että Irlannin hallitus parantaisi palkansaajien asemaa. Irlantilaiset ottivat osaa vyönkiristykseen, ja nyt kun eletään parempia aikoja, työn verotusta voisi keventää ja pääomaverotusta kiristää. Olisi kaikkien etu, jos palkkatyöläisellä olisi enemmän ostovoimaa. – Irlannin talous kasvaa parhaiten Euroopassa ja sen pitäisi näkyä. Lyne on tyytyväinen neljän viikon vuosilomaan. Irlantilaiseen tapaan lomaillaan kaksi viikkoa kesällä ja toiset kaksi joulun aikaan. Sen sijaan hän ei ole tyytyväinen siihen, että laman aikaan eläkeikää nostettiin. Näillä näkymin Lyne pääsee eläkkeelle vasta 68-vuotiaana. – Työ on todella fyysistä. Vaikea kuvitella, että vanhana jaksaa tehdä työtä painavien teräselementtien kanssa. Jo nyt monella on työstä johtuvia kremppoja. – Työ on todella fyysistä. Vaikea kuvitella, että vanhana jaksaa tehdä työtä painavien teräselementtien kanssa. Jo nyt monella on työstä johtuvia kremppoja. Kahta työtä tekevä mies ehtii viettää myös vapaa-aikaa. Kun häneltä kysyy, miten vapaa kuluu, hän hymyilee leveästi. Irlantilaiseen tapaan hän seuraa tarkkaan jalkapalloilua, josta myös keskustellaan paljon kavereiden kesken. Tärkeä henkireikä on myös veneily. a I R L A N T I DUBLIB POHJOISIRLANTI 4,6 miljoonan asukkaan Irlanti oli köyhä maa vuoteen 1990 asti. Sen jälkeen maan talouskasvu oli voimakasta ja maahan tuli paljon siirtotyöläisiä. Vuonna 2010 Irlanti putosi lamaan, mutta nousi siitä. Nyt maan taloustilanne on hyvä. Ammattiliitoilla ei ole erityisen suurta roolia. Monialaliitto Siptu on yli 200 000 jäsenellään maan suurin ammattiliitto. 07.01.2016 1 AHJ1601_24-48.indd 31 22.12.2015 11:52:34
H A R R A S T U S ? ? Kovin moni suomalainen ei ole ollut kentällä, kun maailmanmestaruutta ratkotaan. Liisa Jokela on. Turussa asuva, laaduntarkastajana Uudenkaupungin Valmet Automotivella työskentelevä Jokela on toiminut ringettetuomarina 12 vuotta. Lajin kovimman mahdollisen tuomaritehtävän hän sai vuonna 2013 viheltäessään MM-loppuottelun, jossa kohtasivat lajin ylivoimaiset kärkimaat Kanada ja Suomi. – Finaali pelattiin Kanadan North Bayssä, jota pidetään koko ringetten kotikaupunkina. Olihan se todella siistiä. Haastattelua tehdään Raision jäähallin pienessä kahviossa. Jokela on juuri tuominnut SMsarjan kärkiottelun, jossa kotijoukkue RNK Flyers voitti luvialaisen LuKi-82:n selvin numeroin 13–5. Pukukopissa otteluvalvoja jakoi palautetta tuomarikaksikolle. Jokela arvioi suoritustaan. – Kokonaisuutena meni ihan hyvin. Aina jollain osa-alueella löytyy pientä parantamista, esimerkiksi omassa liikkumisessa ja sijoittumisessa. LAADUNMITTAAJA LIISA JOKELA KOTIPAIKKA TURKU HARRASTANUT VUODESTA 2003 Oikeutta jakamassa MM-finaalissa RINGETTETUOMAROINTI LÄ H ET Ä JU TT U V IN K K I: ah jo @ m et al lil iit to .fi Ringette on Kanadassa 1960-luvulla kehitetty, naisille ja tytöille tarkoitettu jääpeli. Suomessa on lisenssipelaajia noin 4 000. Lajissa ei ole taklauksia eikä kontaktia, toisin kuin jääkiekossa. Kahden minuutin jäähyjä jaetaan lähes joka pelissä, mutta suoranainen sikailu ja ulosajot ovat hyvin harvinaisia. – Olisikohan kaksi kertaa urani aikana tullut pelissä ulosajo, Jokela muistelee. Pelaajat eivät myöskään kovin usein käy kuumana tuomariratkaisujen takia. – Yleensä pelaajat ovat asiallisia, katsomosta kyllä huudellaan tuomareille kaikenlaista. Kaukalon ulkopuoliset tapahtumat olen oppinut sulkemaan pois ajatuksista. Olennaista on, että pysyy itse rauhallisena. Eivät pelaajatkaan silloin kauan viitsi huutaa pää punaisena. Jokela itse pelasi ringetteä 19-vuotiaaksi asti. Sitten edessä oli valinta: jatkaako pelaajana vai keskittyäkö viheltämiseen? Hän valitsi jälkimmäisen. Alussa tuomittavaksi tuli juniorisarjojen otteluita. Neljän vuoden jälkeen Jokela nostettiin SM-sarjan tuomariksi. Mitä erikoisia tilanteita vuosien varrella on tullut vastaan? Jokela miettii hetken. – Yhden kerran olen kesken pelin joutunut kaivamaan sääntökirjan esille. Toisen juniorijoukkueen valmentaja oli sitä mieltä, että vastustajan maalivahdilla oli liian isot patjat, ja enhän minä niitä sallittuja mittoja ulkoa muistanut. No, patjat mitattiin ja ne olivat sääntöjen mukaiset, joten valituksen tehneelle joukkueelle tuli siitä kakkonen. Sääntötuntemuksen lisäksi tuomareilta edellytetään kovaa kuntoa ja hyvää luistelua. Näitä testataan pari kertaa kaudessa järjestettävissä koulutuksissa. Oman suorituksen analysoiminen auttaa tuomaria kehittymään. – On tärkeää saada palautetta esimerkiksi tarkkailijoilta. Lisäksi tilanteita käydään läpi tuomariparin kanssa pelin jälkeen ja erätauoilla, ja kentälläkin ehtii usein vaihtamaan muutaman sanan. a ”Kotikisat ovat vielä isompi juttu, koska nyt omat vanhemmat ja perhe pääsevät myös katsomoon.” Ahjon mennessä painoon Jokela oli jälleen valmistautumassa MM-turnaukseen, jonka tällä kertaa järjesti hallitseva maailmanmestari Suomi. Vuodenvaihteessa Helsingissä pidetyiltä kotikisoilta Jokela kertoi odottavansa vieläkin enemmän kuin kahden vuoden takaiselta vastaavalta tapahtumalta Kanadassa. VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyk sen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumis tarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuu kausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saan tuotteen mukana. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). UUDIS TUNU T VitaePro ® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? V P P R A H A 4 5 1 3 F VitaeLab_Ahjo_nr1_pd08.01_225x290_CR.indd 1 11.12.2014 13:46:41 32 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A V E SA -M A TT I VÄ Ä R Ä AHJ1601_24-48.indd 32 22.12.2015 11:52:37
VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyk sen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumis tarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuu kausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saan tuotteen mukana. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). UUDIS TUNU T VitaePro ® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? V P P R A H A 4 5 1 3 F VitaeLab_Ahjo_nr1_pd08.01_225x290_CR.indd 1 11.12.2014 13:46:41 AHJ1601_24-48.indd 33 22.12.2015 11:52:37
34 1 07.01.2016 T E X T JO H A N LU N D F O TO PA TR IK LI N D ST R Ö M 34 – Vi vaknar vid halv åtta och elvatiden far vi iväg till dagis. Däremellan hinner familjen ändå med mycket. Efter morgontoaletten och påklädningen är det dags för morgonmål. Idag blir det gröt med hemgjort äppelmos. – Efter morgonmålet leker vi och där mellan varven försöker jag hinna tvätta kläder och fixa lite annat smått, berättar Grönholm. HÅLLER FAST VID RUTINERNA Morgonmålet äts vid åttatiden varje dag, något som Ronja Grönholm bestämt håller fast vid. Rutinerna är a och o för att vardagen ska fungera. – Jag försöker hålla fast vid samma tidtabell som på dagis. Det fungerar ganska bra när man håller sig till det som barnen är vana med. Men ibland kommer också dagar som det inte fungerar alls, men det är något som man bara får leva med, skrattar Grönholm medan hon försöker övertyga Eddie att äta lite till gröt genom att lägga mer äppelmos i skålen. Hur ska man kombinera skiftesjobb och barn? Det är en fråga som tusentals metallarbetare ställer sig varje dag. Enligt experterna belastar skiftesarbete mer än dagsarbete, men bördan kan lättas genom att ge arbetstagarna mer påverkningsmöjligheter. Det är bara en organiseringsfråga, anser metallarbetaren och tvåbarnsmamman Ronja Grönholm. Vardagen blir omvänd D et är mörkt och tyst i det sovande småhusområdet ett stenkast från Karis centrum. Klockan är inte ännu åtta på morgonen när vi knackar på dörren till ett rött egnahemshus med vita knutar längs den lugna vägen. Dörren öppnas och tystnaden bryts direkt – på insidan bubblar det av liv och vi möts av ett snabbt ”godmorgon och välkommen”, medan hund och barn nyfiket undersöker vem som klampar in så här tidigt på morgonen. – Morgnar som idag före kvällsskift är kanske lite kaotiska eller åtminstone mycket livliga, berättar Ronja Grönholm medan hon klär på ettåriga Luna som nyss fått en ny blöja på sig. Till familjen hör också treåriga Eddie, sambo, hunden Bonzo, fyra katter och en gerbil. Annars är alla samlade, men Ronjas sambo som kör taxi i Helsingfors har åkt iväg på jobb redan vid sextiden. Eftersom Ronja idag jobbar kväll har hon gott om tid för barnen under morgonen och förmiddagen, innan hon börjar kvällsskiftet som truckförare på SSAB i Lappvik i Hangö. AHJ1601_24-48.indd 34 22.12.2015 11:52:40
07.01.2016 1 35 De senaste två åren har Grönholm också studerat två kvällar i veckan för att bli elektriker. Utbildningsprogrammet är snart färdigt och enligt henne har studierna gått att kombinera med allt det andra genom gedigen planering. Hon medger ändå att det också behövs hjälp. – Både min sambos och min egen mamma har ställt upp och fixat sina arbetstider så att de har kunnat hjälpa med barnen. Man kan ju inte ha barnen på dagis från sex på morgonen till över sju på kvällen. Det skulle bli helt för mycket och då har det varit viktigt att vi har det här nätverket omkring oss som ställer upp och hjälper. – Det viktigaste är nästan att man har en arbetsplats där man trivs. Skulle man inte alls trivas på jobbet så tror att det skulle bli jättetungt att försöka bolla mellan arbete och familj. Som det är nu är jag vaken lika många timmar per dygn i varje fall. Man gör bara allt lite tvärtom – först barnen och sen jobbet, fortsätter Grönholm. DAGS ATT ÅKA IVÄG Klockan närmar sig elva. Bonzo och kattorna har matats, byket har tvättats och Luna och Eddie har både hunnit leka och se på Bamse. Nu är det dags att åka iväg mot dagis. Utan några större protester städar barnen undan efter sig och följer mamma till tamburen för att klä på sig ytterkläderna. Barnen verkar inte vara trötta, trots att Lunas förmiddagstupplur inte blev av idag. Mammans arbetstider verkar inte påverka barnens orkande. OMVÄND VARDAG Efter morgonmålet är dags för lek. Ronja Grönholm och barnen flyttar sig till lekrummet och Luna och Eddie plockar fram och visar upp olika leksaker för oss. Luna rotar runt bland legoklossarna medan Eddie håller sig till favoritbilen. Minst lika viktigt som rutinerna är planeringen. – Som det är nu så roterar arbetsskiften från vecka till vecka så jag vet långt på förhand hur jag kommer att jobba. Det underlättar ju förstås planerandet mycket. Till planerandet hör såväl att göra upp vem som för och hämtar barnen på dagis som att meddela hurudan vård barnen behöver den kommande tiden. Daghemmet i Karis öppnar halv sex och stänger kvart över tio på kvällen. Men behöver barnen vara på dagis utanför den normala öppethållningstiden mellan halv sju och halv sex så måste man beställa morgon eller kvällsvård på förhand. – I och med att jag vet hur jag jobbar så långt på förhand så kan vi lägga in bokningarna flera veckor i förväg. Det är skönt när man inte behöver komma ihåg de där lapparna varje vecka, säger Grönholm. Grönholm jobbar i tvåskift på SSAB:s rörfabrik i Hangö. Morgonskiftet är klockan 6.55– 14.55 och kvällsskiftet 14.55–22.55. De tidiga morgnarna ser helt annorlunda ut men också då följer man inlärda rutiner börjandes med väckning senast halv sex. – Vi stiger upp och klär snabbt på oss. Kvart före sex hämtar min sambo barnen från övre våningen och jag sätter mig på golvet färdigt med kläderna och så tar vi varsitt barn och klär på dem. Klockan sex är vi redan på väg åt varsitt håll. De morgnarna för min sambo barnen till dagis på vägen till jobbet. Taxichaufförsjobbet i Helsingfors med arbetsresorna mellan Karis och Helsingfors håller sambon borta 12 timmar om dagen och ibland jobbar han också veckoslut. Grönholm medger att vardagen kan kännas tung. – Förstås är det lite tungt men jag hinner ändå sova. Om jag är hemma halv tolv och tolv i säng och har väckning halv åtta, så blir det ju ändå sju och en halvtimme sömn. Det räcker bra till. 35 ”Det är ingen skillnad vilken tid på dygnet jag jobbar de där åtta timmarna. Det gäller bara att organisera vardagen så att det fungerar.” AHJ1601_24-48.indd 35 22.12.2015 11:52:46
1 07.01.2016 36 T E X T SU V I SA JA N IE M I Ö V E R S Ä T T N IN G JO H A N LU N D – Det är klart att det inte är lätt att arrangera arbetsskift som passar ihop med arbetstagarnas varierande livssituationer. Men jag tror att arbetsgivarna nuförtiden huvudsakligen verkligen strävar efter det. Kauppinen poängterar att det oftast går att övervinna svårigheterna. Redan möjligheten till flextid om morgnarna kan rädda småbarnsföräldrarna från problemen med att föra barnen till dagis. REGERINGEN PÅ VILLOVÄGAR Kauppinen bekymrar sig över borgarregeringens linjedragningar och barnfamiljerna som kommer att bli i kläm som följd av dem. Arbetstiderna avregleras, alla tänkbara former av snuttjobb och hyresarbete görs enklare och prövotiden ska förlängas. – I värsta fall vågar unga familjer inte ens planera några barn. Hur kan man leva ett familjeliv om man är snuttjobbare och allt arbete görs oregelbundet vilken tid på dygnet som helst? Jag är ganska säker på att en del av skilsmässorna beror på trycket som det här leder till. – Om det är riktigt bråttom så blir att flytta på tusentals rör på en arbetsdag. Vid sidan av körandet håller jag också koll på att det är ordning och reda på lagret och att själva trucken är i körskick. Det är tydligt att Grönholm trivs med sitt jobb och rörbuntarna lastas av och på trucken snabbt och precist. Hon är tacksam för att hon har fått foten in i arbetslivet. – Det kan vara svårt att få något jobb överhuvudtaget som småbarnsmamma. Det finns mycket fördomar om hur man klarar av att kombinera skiftesarbete och barn, speciellt när det gäller kvinnor. Grönholm uppskattar sin arbetsgivare för att ha tagit chansen med henne – och bra har det gått. – Jag har många gånger fått frågan om hur det ska gå och hur jag ska få tiden att räcka till. Men det är ingen skillnad vilken tid på dygnet jag jobbar de där åtta timmarna. Det gäller bara att organisera vardagen så att det fungerar. – De blir trötta ungefär samma tid på kvällen. De lägger sig kanske lite senare om jag har kvällstur nästa dag, men då sover vi ju istället lite längre på morgonen så det jämnar ut sig. Grönholm har själv fått sömnens gåva och har inte upplevt att skiftesjobbet skulle vara slitsamt eller orsaka sömnsvårigheter. – Jag har det lätt på det viset att jag somnar direkt när jag lägger huvudet på dynan, det spelar ingen roll vilket tid på dygnet det är. Jag har tidigare jobbat på restaurang och där är arbetsskiften ännu galnare så jag har kanske vanan inne från den tiden, skrattar Grönholm. Till dagis kommer barnen strax efter elva och nu har Grönholm lite tid på sig att fixa ytterligare lite vardagssysslor och äta lunch innan hon åker iväg till jobbet och kvällsskiftet som börjar strax innan klockan tre på eftermiddagen. Som truckförare går hennes arbete ut på att föra färdiga produkter från produktionslinjerna till lagret där de väntar på att transporteras vidare till kunderna. Det blir bäst när man planerar själv Skiftesarbete är tyngre i längden än regelbundet dagsarbete. Småbarnsföräldrar måste också arrangera vård för barnen. Det går att lätta på bördan och möjligheten att påverka den egna arbetstiden lyfts fram som den främsta metoden. Kauppinen påminner om att småbarnsföräldrar som kallas in på jobb vid behov verkligen lever in en omöjlig situation. Du får besked om att komma till morgonskiftet nästa dag. Om du inte lyckas arrangera barnvård eller vägrar komma, så får du inga fler arbetserbjudande eller så tolkas det som att du vägrar arbete. – Mänskor är inte maskiner. Mänskor har barn. OFÖRUTSÄGBARHET BLAND DET VÄRSTA På Arbetshälsoinstitutet anser man att arbetsgivarna borde fästa mera uppmärksamhet vid planeringen av arbetsskift. Arbetsschemat borde till exempel finnas till handa tidigare för att underlätta arbetstagarens planering av vardagen. – Själva arbetstiden har också betydelse men oförutsägbarheten är det värsta för dem som försöker kombinera arbete med familj, säger professor Anna Rönkä på Jyväskylä universitet. – Att arrangera barnvården är ett av skiftesarbetarnas problem. Alla har inte skiftesdaghem i närheten men någonstans måste barnen vara. Men om arbetstagaren själv kan påverka sina arbetstider så stiger orkandet och välmåendet till en helt annan nivå. Avtalsexperten Veikko Kauppinen på Metallförbundet lyfter fram möjligheten att påverka sina egna arbetstider som det viktigaste när det gäller småbarnsföräldrars orkande i arbetslivet. Det är ändå inte helt enkelt att genomföra inom till exempel processindustrin som rullar på dygnet runt. AHJ1601_24-48.indd 36 22.12.2015 11:52:50
07.01.2016 37 1 SKIFTESJOBB KAN VARA ETT MÅSTE Omkring hälften av föräldrarna som jobbar med skiftesarbete skulle vilja byta till regelbundet dagsarbete. De kan uppleva skiftesjobbet som ett måste, speciellt om man frågar någon med oregelbundna arbetsskift eller ensamstående föräldrar. Det säger Leena Turja som är doktor i pedagogik och föreläsare på Jyväskylä univer sitet och hänvisar till forskningsresultat från undersökningen Perheet 24/7, fritt översatt Familjer 24/7. Turja har specialiserat sig på skiftesdaghem. – Vi vet att sju procent av barnen inom den kommunala dagvården går på skiftesdaghem. Ett gott samarbete mellan daghemmet och föräldrarna är otroligt viktigt. Ju högklassigare samarbetet upplevs av förädlarna, desto bättre mår också barnet på dagiset. Det behövs fler vårdplatser på skiftesdaghemmen än vad det erbjuds idag. På skiftesdaghemmen kan förhållandet mellan barnens föräldrar och personalen vara närmare än på vanliga daghem. Men problem kan också uppstå. Rönkä har forskat i hur föräldrar med atypiska arbetstider mår och upplever sitt jobb. Enligt henne borde arbetsgivarna i högre grad beakta föräldrarnas livssituation. Vårdperioder som sträcker sig över ett dygn och rytmförändringar stressar barnen. – Man borde åtminstone inte ge ensamstående föräldrar sådana arbetsskift som leder till att barnen får långa vårdperioder. Kvällsoch morgonskift i följd är besvärliga för barnen. Forskning visar att vårdperioder som regelbundet är längre än 12 timmar belastar barnen. – Forskningen visade också att rytmbyten kan vara besvärliga. Efter flera kvällsskift med avslappnade morgnar när barnen har fått sova länge kan det kännas svårt att direkt byta till tidigt morgonskift. Samtidigt visade ändå forskningen att en del föräldrar rentav gillade variationen som skiftesarbetet medför. – I en del familjer löper vardagen bra och föräldrarnas samspel fungerar. Vissa uppskattade att man till och med kunde vara mera närvarande i barnens vardag än om man jobbade med regelbundet dagskift. Ronja Grönholm jobbar i tvåskift som truckförare på SSAB i Lappvik i Hangö. När hon jobbar kväll är det sambon som hämtar barnen på dagis. – Barnen på skiftesdaghemmen kan sinsemellan ha helt olika dygnsrytm. Det kan i sin tur leda till att den bästa kompisen sällan är på plats och barnet kan ha svårt att känna grupptillhörighet. Favoritskötaren är kanske inte heller på plats och just när man har fått börja baka eller kommit igång med någon annan rolig lek, så kommer pappa eller mamma och hämtar en hem. – Vi har också frågat hurudana upplevelser barnen själva har. För många är det svåraste de långa vårdperioderna och de känsliga stunderna, alltså sena kvällar eller de gånger man tvingas övernatta på dagiset, fortsätter Turja. Små skolelever är enligt Turja en grupp som glöms bort när man diskuterar barnvården. – Efter att barnet fyllt sju år har kommunen inte längre lagenligt plikt att se till att barnet får vård. Det är ganska vilt att sju-åttaåringar kan sova nätterna ensamma. Mamman kanske kör taxi och håller kontakt via telefonen. a AHJ1601_24-48.indd 37 22.12.2015 11:52:54
FÖR BUN DSK ONG RES S 22– 25.5 1 07.01.2016 38 Tidsfristen för kandidatnominering och kongressmotioner närmar sig 38 15.4 Valresultatet bekräftas 13.4 Rösträkning och valresultatet per valförbund 12.4 Det ordinarie valet avslutas 10.4. Det ordinarie valet inleds 5.4. Bevis på rösträtt i det ordinarie valet postas till dem som inte röstade på förhand 1.4. Poströstningen avlutas 29.3. Den sista säkra dagen att posta förhandsrösten 28.3. Elektroniska röstningen avslutas 18.3. Elektroniska röstningen och poströstningen inleds 15.3. Föhandsröstningsmaterialet sänds till medlemmarna 12.2. Valförbundens beteckningar lottas och kandidaternas nummer bekräftas 1.2. Tiden att grunda valmansföreningar och valförbund går ut 22.1. Sista inlämningsdagen för kongressmotioner Metallförbundets 22:a förbundskongress och Metallarbetarnas arbetslöshetskassas ordinarie representantskapsmöte 22–25.5 TAMMERFORS Kandidatnomineringen till kongressen avslutas 1 februari ? ? Kandidater i valet uppställs av valmansföreningar. En valmansförening kan grundas av tio medlemmar som anslutit sig till Metallförbundet senast 1.11.2015. En medlem kan gå med i endast en valmansförening. ? ? En valmansförening ställer upp en kandidat. Valmansföreningarna kan gå samman till valförbund. Kandidatnomineringen avslutas tisdagen 1.2.2016 kl. 18. Senast då ska stiftelseurkunden för valmansföreningen lämnas in i valkretsen. Mottagningsplatser för valdokumenten hittar du på sidan 43 (på finska). ? ? För fyra år sedan ställde 1 291 kandidater upp i kongressvalet. Kongressmotioner för Metallförbundets 22:a förbunds kongress ska lämnas in senast den 22 januari. ? ? Det är fackavdelningarna och regionorganisationerna som gör kongressmotioner. Till förra kongressen 2012 lämnades sammanlagt in ungefär 1 900 motioner. Då gjorde 130 fackavdelningar motioner. Merparten av motionerna berörde kollektivavtalsverksamhet. ? ? Beslutsförslagen görs av Metallförbundets styrelse inför kongressen. Det elektroniska valet hålls 18–28.3.2016, poströstningen 18.3–1.4 och det ordinarie valet 10–12.4. I kongressvalet väljs 422 kongressombud till Metallförbundets 22:a förbundskongress som hålls i Tammerfors. Kongressen fattar beslut om förbundets riktlinjer samt väljer personer till förbundets ledning. Kandidatbilder ? ? Du som kandiderar ska se till att din valmansförening levererar din kandidatbild till det egna regionkontoret. ? ? Bilderna skickas i JPG-format (filens storlek ungefär 800–1500 kb). ? ? För att undvika förvirring ska bilderna namnges efter personens namn, utan å, ä, ö-bokstäver i formen släktnamn_förnamn (t.ex. bystrom_goran.jpg). ? ? Bilderna skickas grupperade enligt valkrets och valförbund så fort som möjligt men senast den 2 februari, helst per post sparade på en minnepinne till adressen: Kiti Haila, Metallarbetarförbundet, PB 107, 00531 Helsingfors Med i försändelsen bör finnas följande information om bilderna: kandidaternas namn, valkrets och valförbund samt sändarens kontaktuppgifter ? ? Bilder kan också skickas som bilaga per e-post till adressen: kiti.haila@metalliliitto.fi Man kan skicka några bilder som bilagor i samma e-postmeddelande (bilagornas sammanlagda storlek max 10 Mb). Som bilaga eller i meddelandefältet ska dessutom finnas information om kandidaternas namn, valkrets och valförbund samt sändarens kontaktuppgifter. Mer information: Kiti Haila, tfn. 020 77 41231 eller 040 820 9052. På Metallförbundets webbplats presenteras samma uppgifter om kandidaterna som på de officiella kandidatlistorna. Dessutom publiceras EN BILD PÅ KANDIDATEN (ansiktsbild). AKTUELLT INOM METALL Fackskolan del I Närpes 12.1 kl. 18–21, Hotel Red & Green Fackskolan del I Ekenäs 21.1 kl. 18–21, Sea Front Fackskolan del I Jakobstad 28.1 kl. 18–21, Stadshotellet Anmälningar till Minna Kahila, minna.kahila@metalliliitto.fi eller tfn 040 766 0117 AHJ1601_24-48.indd 38 22.12.2015 11:52:54
FÖR BUN DSK ONG RES S 22– 25.5 1 ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: med trådtelefon allmän lokal samtals avgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbetsoch näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst relaterad dagpenning får du från arbetsoch näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpenningsoch semesterersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi eller till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors. A R B E T S LÖ S H E T S S KY D D Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad 39 07.01.2016 1 AKTUELLT INOM METALL Fackskolan del I Närpes 12.1 kl. 18–21, Hotel Red & Green Fackskolan del I Ekenäs 21.1 kl. 18–21, Sea Front Fackskolan del I Jakobstad 28.1 kl. 18–21, Stadshotellet Anmälningar till Minna Kahila, minna.kahila@metalliliitto.fi eller tfn 040 766 0117 ÄNDRINGAR I UTKOMSTSKYDDET VID ÅRSSKIFTET Vid årsskiftet träder igen nya ändringar i kraft i förmånernas nivå, förskottsinnehållning samt i lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Dessutom påverkar helgdagarna vid jul och nyår på tidtabellen för utbetalning av förmån. I ansökan bör man anmäla helgdag, om arbetsgivaren betalar lön för helgdagen under permittering. ÄNDRINGAR I LAGEN OM UTKOMSTSKYDD FÖR ARBETSLÖSA 1.1.2016 ? ? Bestämmelsen om vem som betraktas som företagare vid tillämpningen av lagen om utkomstskydd för arbetslösa ändras att motsvara lagen om pension för företagare eller lagen om pension för lantbruksföretagare. Hittills har en person definieras som företagare om personen har varit skyldig att teckna en pensionsförsäkring för företagare eller för landsbruksföretagare. Tidigare har företagets inkomster bestämt om hon eller han är skyldig att teckna en försäkring. I fortsättning räknas man inom utkomstskyddet som företagare eller lantbruksföretagare också när inkomsterna underskrider gränsen för försäkringsskyldighet. ? ? Därtill kommer några andra små ändringar i lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Utövande av förtroendeuppdrag betraktas som en godtagbar orsak till frånvaro från sysselsättningsfrämjande service och dagpenning kan betalas för frånvarotiden. Arbete som verkställande direktörs uppfyller löntagarens arbetsvillkor, om arbetet inte har gjorts som företagare. ? ? I fortsättningen koncentreras behandlingen av lönegarantifrågor till NTM-centralen i Nyland. Tidigare har alla NTM-centraler skött dessa frågor. Till NTM-centralen i Nyland koncentreras också styrningen av verkställandet av lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Utkomstskyddsombudstjänsterna på NTM-centralerna avskaffas. I fortsättningen sköts verkställande och övervakning av TE-byråerna verksamhet som berör frågor kring utkomstskydd för arbetslösa centraliserat av NTM-centralen i Nyland. ÄNDRINGAR I ALTERNERINGSLEDIGHETEN 1.1.2016 ? ? I fortsättningen förutsätts ett 20-års arbetshistoria för alterneringsledighet i stället för nuvarande 16 år. Den maximala längden på ledigheten halveras till 180 dagar. Alterneringsledigheten kan inte heller längre delas upp, utan hela ledigheten måste hållas i en enda del. ? ? Den högre ersättningsnivån som har varit 80 procent av arbetslöshetsdagpenningen slopas för sökande som har en arbetshistoria som är över 25 år. I försättningen är ersättningen 70 procent av arbetslöshetsdagpenningen för alla alterneringslediga. ? ? Dessa ändringar påverkar inte alterneringsavtal som gjorts med arbetsgivaren senast 31.12.2015 och om ledigheten börjar senast den 31.3.2016. INDEXJUSTERING AV FÖRMÅNER ? ? Vid årsskiftet justeras förmånerna enligt index. Storleken på den inkomstrelaterade dagpenningen är bunden till storleken på grunddagpenningen, som efter en indexjustering sjunker med 0,4 procent vid årsskiftet, det vill säga från nuvarande 32,80 euro per dag till 32,68 euro. Därför sjunker också den inkomstrelaterade dagpenningen från och med 2016. Indexjusteringen sänker också förmåner som redan är i betalning. Om månadslönen innan arbetslösheten började har varit t.ex. 2 500 euro, sjunker dagpenningen med ungefär 1,5 euro per månad. ? ? Eftersom alterneringsersättningens belopp är bunden till den inkomstrelaterade dagpenningen, påverkar indexjusteringen också på denna förmån. FÖRSKOTTSINNEHÅLLNINGEN AV FÖRMÅNER ÄNDRAS ? ? Förskottsinnehållningen av den inkomstrelaterade dagpenningen och alterneringsersättningen ändras från och med 1.1.2016. I fortsättning är beskattningsprocenten minst 25 om förmånstagaren inte överlämnar ett ändringsskattekort. ? ? Kassan får förskottsinnehållninguppgifterna direkt från skattemyndigheten i början av året. Med förändringsskattekortet som överlämnats för förskottsinnehållningsprocenten eller lönen är beskattningsprocenten minst 25 procent. Om ett ändringsskattekort för förmånen är inlämnat till arbetslöshetskassan, verkställs förskottsinnehållningen utan förhöjning. FÖRSKOTTSINNEHÅLLNING OCH SKATTEKORT VID ÅRSSKIFTET ? ? I januari verkställs förskottsinnehållningen med uppgifter från december 2015, men alltid med minst 25 procent. Beskattningsutfall nollas alltid vid årsskiftet. ? ? I allmänhet får arbetslöshetskassan direkt de nya förskottsinnehållningsuppgifterna av skattemyndigheten för 1.2.2016 framåt. Därför behöver man inte skicka skattekortet som postas hem till kassan. Ändringskattekort för lön eller för förmån måste man däremot alltid sända skilt. AHJ1601_24-48.indd 39 22.12.2015 11:52:54
40 T YÖT TÖ M YYS T U RVA 1 07.01.2016 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio päivärahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi tai postitse osoitteella Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki. Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi VUODENVAIHTEEN MUUTOKSIA TYÖTTÖMYYSTURVASSA Vuodenvaihteessa tulee muutoksia sekä päivärahan suuruuteen, verotukseen että työttömyysturvalainsäädäntöön. Lisäksi joulun ja uuden vuoden arkipyhät vaikuttavat päivärahojen maksatusaikatauluun. Vuodenvaihteen hakemukseen merkitään arkipyhä, jos työnantaja on maksanut lomautusajan arkipyhäkorvauksen. TYÖTTÖMYYSTURVALAIN MUUTOKSET 1.1.2016 ? ? Työttömyysturvalain yrittäjämääritelmä muuttuu vastaamaan yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain määritelmää. Tähän saakka yrittäjäksi on työttömyysturvassa määritelty ne, jotka ovat velvollisia ottamaan yrittäjän eläkevakuutuksen. Eläkelain mukaan yrityksestä saatavan tulon määrä vaikuttaa siihen, onko yrittäjällä velvollisuus ottaa vakuutus. Jatkossa työttömyysturvassa yrittäjäksi tulkitaan myös silloin, kun tulo yrityksestä on alle vakuutusvelvollisuuden rajan. ? ? Lisäksi työttömyysturvalakiin tulee muutamia pienempiä muutoksia. Julkisen luottamustoimen hoitaminen katsotaan hyväksyttäväksi syyksi olla poissa työllistymistä edistävästä palvelusta, jolloin päivärahaa voidaan maksaa poissaolon ajalta. Toimitusjohtajan työ kerryttää työssäoloehtoa, ellei kyse ole yrittäjäasemassa tehdystä työstä. ? ? Palkkaturva-asioiden käsittely keskitetään jatkossa Uudenmaan ELY-keskukseen. Aiemmin kaikki ELY-keskukset ovat käsitelleet palkkaturvahakemuksia. Uudenmaan ELY-keskukseen keskitetään myös työttömyysturvalain toimeenpanon ohjaus. ELY-keskuksista lakkautetaan työttömyysturva-asiamiehen tehtävä, jota on hoidettu muiden tehtävien ohessa. Jatkossa toimeenpanon ohjausta ja työttömyysturvaan liittyvää TE-toimistojen ohjausta ja valvontaa hoidetaan keskitetysti Uudenmaan ELY-keskuksesta. VUOROTTELUVAPAAN MUUTOKSET 1.1.2016 ? ? Vuorotteluvapaalle jäämiseen edellytetään jatkossa 20 vuoden työhistoria nykyisen 16 vuoden sijaan. Vuorotteluvapaan enimmäiskesto puolittuu 180 päivään, eikä vapaata voi enää jaksottaa lyhyempiin jaksoihin, vaan se on pidettävä yhdenjaksoisena. ? ? Vuorottelukorvausta leikataan niillä, joilla työhistoriaa on yli 25 vuotta. Korvauksen suuruus on kaikilla työhistoriasta riippumatta 70 prosenttia työttömyyspäivärahan suuruudesta. Aiemmin yli 25 vuoden työhistorialla korvaus oli 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta. ? ? Muutokset eivät vaikuta vuorotteluvapaan pitämiseen, jos sopimus on tehty viimeistään 31.12.2015 ja vapaa alkaa 31.3.2016 mennessä. ETUUKSIEN INDEKSITARKISTUS ? ? Vuodenvaihteessa etuuksia tarkistetaan indeksillä. Ansiopäivärahan suuruus on sidottu peruspäivärahan suuruuteen, joka indeksitarkistuksen seurauksena laskee 0,4 prosenttia eli 32,68 euroon päivässä. Tästä syystä myös ansiopäivärahan taso laskee ensi vuoden alusta alkaen. Indeksitarkistus koskee myös kaikkia jo maksussa olevia päivärahoja. Jos työttömyyttä edeltävä tulo on ollut esimerkiksi 2 500 euroa kuukaudessa, indeksitarkistus laskee päivä rahaa noin 1,5 euroa kuukaudessa. ? ? Koska vuorottelukorvauksen suuruus lasketaan työttömyyspäivärahan suuruuden perusteella, indeksitarkistus vaikuttaa myös siihen. ETUUKSIEN VEROTUS MUUTTUU ? ? Ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen ennakonpidätys muuttuu 1.1.2016 alkaen. Vero pidätetään jatkossa vähintään 25 prosentin suuruisena, ellei hakija toimita muutosverokorttia etuutta varten. ? ? Kassa saa verottajalta vuoden alussa verotustiedot suoraan. Tätä ennakonpidätysprosenttia tai palkkaa varten annettua muutosverokorttia käytettäessä vero on vähintään 25 prosenttia. Etuutta varten annetun muutosverokortin ennakonpidätysprosenttiin ei tehdä korotusta. ENNAKONPIDÄTYS JA VEROKORTIT VUODENVAIHTEESSA ? ? Tammikuussa ennakonpidätys toimitetaan vuoden 2015 joulukuun ennakonpidätystiedoilla, mutta korotettuna vähintään 25 prosenttiin. Verokertymät nollataan vuodenvaihteessa. ? ? Työttömyyskassa saa pääsääntöisesti suoraan verottajalta uudet ennakonpidätystiedot 1.2.2016 alkaen, joten verottajan kotiin postittamaa palkkaa varten annettua verokorttia ei tarvitse toimittaa työttömyyskassalle. Muutosverokortti palkkaa tai etuutta varten sen sijaan täytyy toimittaa erikseen. AHJ1601_24-48.indd 40 22.12.2015 11:52:55
07.01.2016 1 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A E M M I K A LL IO 1.–5.2. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 29.2.–4.3.) Taloudenhoito 8.–12.2. Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) 15.–18.2. Hyvinvointi työyhteisössä 15.–19.2. Työsuojelun peruskurssi Kokoustoiminta (autoala mukana) Palkkatekniikan kurssi 24.–26.2. Taseri-kirjanpidon kurssi 29.2.–4.3. Työsuojelun peruskurssi Työoikeus Kirjoitan – siis ajattelen 14.–18.3. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 11.–15.4.) Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 11.–15.4.) Tietotekniikan jatkokurssi 21.–23.3. Yritystalous Työaika Kotisivukurssi 29.3.–1.4. Hyvinvointi työyhteisössä 30.3.–1.4. Kansantalous Yhdenvertaisuus työpaikalla 4.–6.4. Kaivosalan täydennyskurssi 4.–8.4. Työsuojelun peruskurssi Paikallinen sopiminen 6.–8.4. Naiset toimijoina 11.–15.4. Luottamusmiesten peruskurssi 18.–22.4. Työsuojelun peruskurssi Opintosihteerikurssi (autoala mukana) Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Alueellasi Murikassa NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. MIKKO VIRTANEN CNC-koneistaja, työsuojeluvaltuutettu, Mecsalo Oy, Järvenpää, Järvenpään metallityöväen ao. 90 T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I Uusien työsuojeluvaltuutettujen perehdyttämispäivät Oulu–Lappi 16.1. Oulu Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala 30.1. Kouvola Varkaus Vaasa–Keski-Suomi 30.1. Jyväskylä Seinäjoki Varsinais-Suomi–Satakunta 30.1. Turku Pori Helsinki–Uusimaa 13.2. Vantaa Häme–Pirkanmaa 12.3. Valkeakoski Ilmoittautumiset omaan aluetoimistoon toimistosihteerille tai alueen sähköpostiin. 41 ”Tähän olisi hyvä olla jokin koulutus” Mikko Virtasesta tuli työsuojeluvaltuutettu vuonna 2008 samaan tapaan kuin monessa muussa pienessä ja keskisuuressa yrityksessä: luottamustehtävien kuormitusta haluttiin jakaa. – Ennen sitä meillä oli pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävät yhdistetty, kertoo hienomekaniikkaa valmistavassa Mecsalo Oy:ssä työskentelevä Virtanen. Kun Virtanen aloitti neljännen kautensa työsuojeluvaltuutettuna syksyllä 2014, hänen mieleensä alkoi nousta ajatuksia, että tehtävää varten olisi hyvä olla jonkinlainen koulutus. – Luin Ahjosta näitä kurssijuttuja ja päätin, että täytyy minunkin käydä työsuojelun peruskurssi. Niinpä Virtanen lähti Tampereelle Murikka-opistoon työsuojelun peruskurssille. Työnantaja suhtautui asiaan positiivisesti. Töiden järjestelyllä kalenterista löytyi sopiva viikko kurssia varten. – Työnantaja oli ihan mielissään, että tällainen koulutusmahdollisuus oli liiton puolesta olemassa. Ansionmenetyskorvaukset selvitin liiton toimistolta siinä vaiheessa, kun laitoin hakemuksen, eipä siinäkään tullut mitään ongelmaa. Kurssilla Virtanen sai kattavan tietopaketin työsuojeluvaltuutetun vastuista ja velvollisuuksista. – Ja vaikkei täällä kaikkea mahdollista voi oppia, niin tämän kurssin jälkeen ainakin tietää, mistä hakee lisätietoa, jos jostain asiasta ei ole täyttä varmuutta. Ensimmäinen kerta Murikassa oli Virtaselle muutenkin miellyttävä kokemus. Puoli yhdeksästä viiteen kestävän opetuksen jälkeen opiskelijoilla oli mahdollisuus omaehtoiseen liikuntaan. – Ihan mukava ympäristö. Kesällä ja lämpimällä varmaan olisi vielä viihtyisämpää. Uimassa olen muutaman kerran käynyt. Hallissa siis, järvessä on nyt vähän turhan kylmää. ”Työnantaja oli mielissään, että tällainen koulutusmahdollisuus oli liiton puolesta olemassa.” AHJ1601_24-48.indd 41 22.12.2015 11:52:57
TO I M I N TA Helsingin Autokorjaajat ao. 337:n jäsenille seuralaisineen risteily 12.–13.3. Lähtö Kataja nokalta Viking XPRS –laivalla la klo 21.30; satamassa oltava tunti ennen lähtöä. Paluu su klo 10.40. Majoittumisen 2h-hytissä, illallinen juomineen ja meriaamiainen. Matkustajatietoihin tarvitaan nimi, osoite, syntymäaika ja puhelinnumero. Ilmoittautumiset 11.1. mennessä. sähköpostitse kettunen62@gmail.com. Lisätietoja risteilystä Ari Kettuselta, puh. 050 352 5392. Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 Toimita ilmoituksesi viimeistään 14.1. Ahjo 2 (ilmestyy 28.1.) 4.2. Ahjo 3 (ilmestyy 18.2.) 25.2. Ahjo 4 (ilmestyy 10.3.) KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 18.1. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Kahvitarjoilu. Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27:n veteraanien kokous ke 13.1. klo 12 Metallin ao. 5:n toimistolla, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Tervetuloa keskustelemaan ja suunnittelemaan vuoden 2016 toimintaa. Kahvia ja pientä purtavaa tarjolla. Tiedustelut Erkki Karppinen, puh. 040 515 1395. Rauman metallityöväen ao. 66:n kokous ti 12.1. klo 18 metallin toimistolla. Aiheena liittokokousesitykset talkoohengessä. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kerho kokoontuu ma 11.1. klo 12 ao:n toimistolla, Sturenkatu 27 A 4. krs. Kahvitarjoilu. Tornion Metallityöväen ao. 81:n veteraanien kokoontuminen pe 29.1. klo 13 Tornion Järkällä. Esillä vuoden 2016 toiminta. Toimikunta klo 12.30. Tavataan päiväkahvilla. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150:n veteraanikerhon kokoukset keskiviikkoisin 13.1., 10.2., 9.3. ja 13.4. klo 12 osaston toimitiloissa. Kahvitarjoilu. Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195:n naisjaoston keilailupäivä la 30.1. klo 15. Kokoonnumme ensin keilamaan Space Bowlingiin, Hämeenkatu 23, ja keilailun jälkeen ruokailemme ravintola Astorissa. Tapahtuman hinta 5 € maksetaan osaston tilille FI91 5730 0820 2383 72. Ilmoittautumiset 12.1. mennessä toimistolle, puh. 040 526 5850 tai metalli195@gmail.com. Mukaan mahtuu 16 nopeinta. TIEDOTUKSIA Kuoreveden työpajojen ao. 110:n jäsenille haku ajalle 19.2.–4.3. Himos-lomaosakkeeseen 1.2. mennessä. Hakulomakkeita osastojen luottamusmiehiltä. TAPAHTUMIA Ylöjärven metallityöväen ao. 149:n hotellimatka Tallinnaan 25.–26.3. Hotellina Nordic Hotel Forum. Laivamatkat kansipaikoin Viking XPRS -laivalla. Hinta jäsenille 40 €, seuralaisille 100 €. Hintaan sisältyy bussikuljetukset, laivamatkat, hotellimajoitus + aamupala, buffetruokailu laivalla juomineen menoja paluumatkalla sekä ostoskierros bussilla paluupäivänä. Alustava bussireitti ja aikataulu: Lähtö pitkäperjantaina 25.3. Nokialta V-H Tuovisen tallilta klo 6.45, Ylöjärvi matkatie klo 7.00, Tampere keskustorin vanha kirkko klo 7.15. Paluupäivänä laiva takaisin Helsingissä klo 20.30. Ilmoittautumiset 5.2. mennessä Antti Sipilälle, puh. 040 823 8812. Huom! Jos matkan peruu em. päivämäärän jälkeen, on velvollinen maksamaan koko matkan hinnan. AY-JALKAPALLON MESTARUUSTURNAUS Ammattiyhdistysten jalkapallon 32. mestaruusturnaus pelataan kansainvälisenä 18.–20.3. Lahden kaupungin Mukkulan jalkapallohallissa. Järjestäjä kutsuu ilmoittautumisten perusteella joukkueet. Turnauksessa on kaksi lohkoa: harrasteja kilpailulohko. Kansainväliset joukkueet osallistuvat kilpailulohkoon. Joukkueiden koko 11 + vaihtopelaajat. Osanottomaksu on 300 €, joka maksetaan järjestäjän tilille. Ilmoittautumiset 30.1.2016 mennessä osoitteella: Ay-jalkapallo, PL 39, 15101 LAHTI tai international.tournament@pp.phnet.fi, josta saa lisätietoja turnauksesta. Lisätietoja myös: www.ayjalkapallo.info, puh. 041 584 9964. Lohkojen otteluarvonta 7.2. Turnausmajoitus Hotelli Restel Cumulus Lahti (ammattiliittosopimus). Vuoden 2015 mestaruusturnauksen voittaja kilpailulohkossa oli SAK Lahti ja harrastelohkossa NesteOil/TEAMliitto. TERVETULOA MESTARUUSTURNAUKSEEN! Ammattiyhdistysten jalkapallo ry ? ? Tapahtuuko ammattiosastossasi jotain mielenkiintoista? Kerro siitä valokuvalla.?Jaamme sen liiton? Facebook-sivulla.? ? ? Lähetä kuva sähköpostiosoitteeseen some@metalliliitto.fi ? ? Vain yksi kuva. ? ? Liitä mukaan kuvaus tapahtumasta sekä ehdottomasti yhteystietosi. ? ? Kysy kuvassa esiintyviltä henkilöiltä lupa julkaisuun. Julkaisemme aineistoja mahdollisuuksien mukaan. www.facebook.com/Metalliliitto AHJON AIKATAULU 2016 osastoilmoituksille Toimita ilmoituksesi viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 2 14.1. 28.1. 3 4.2. 18.2. 4* 25.2. 10.3. 5* 22.3. (tiistai) 7.4. 6 14.4. 28.4. 7 5.5. 19.5. 8 26.5. 9.6. 9 16.6. 30.6. 10 28.7. 11.8. 11 18.8. 1.9. 12 8.9. 22.9. 13 29.9. 13.10. 14 20.10. 3.11. 15 10.11. 24.11. 16 1.12. 15.12. * lehtien väli poikkeuksellisesti 4 viikkoa SEUTURYHMÄT Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä Es-Ki-Van vuosikokous to 14.1. klo 17 Metallitalossa Helsingissä. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki ammattiosastojen seuturyhmäedustajat sekä muut seuturyhmän toiminnasta kiinnostuneet jäsenet. Kaikista ammatti osastoista toivotaan kattava edustus kokoukseen! Kokouksessa käsitellään tulevan vuoden henkilövalinnat, toimintasuunnitelma sekä muita esille tulleita asioita. Tarjolla kahvit ja sämpylät. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 11.1. mennessä seuturyhmän sihteerille Milla Leppäselle leppanen.milla@gmail.com tai 050 483 9984. Rauman seuturyhmän (ao:t 66, 102, 160, 299 ja 376) järjestäytymiskokous pidetään to 7.1. klo 18 Rauman Cumuluksessa Pöllä-kabinetissa. Kokouksessa käsitellään myös liittokokousaloitteita. Rauman seuturyhmän jäsenet pääsevät puoleen hintaan Loppiaistansseihin la 9.1. klo 20–24 Ooperissa. Musiikista vastaa Sanna Arell ja Miltons. Liput 7 €/kpl, 2 lippua/jäsen. Jäsenkortti mukaan. Tilaisuuden järjestää A-V Vesa ry. 1 07.01.2016 42 AHJ1601_24-48.indd 42 22.12.2015 11:52:57
Toimita ilmoituksesi viimeistään 14.1. Ahjo 2 (ilmestyy 28.1.) 4.2. Ahjo 3 (ilmestyy 18.2.) 25.2. Ahjo 4 (ilmestyy 10.3.) Vaaliasiakirjojen vastaanottopaikat 1. Metallityöväen Helsingin vaalipiiri Metalliliiton Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Hakaniemenranta 1 C 2. krs 00530 Helsinki 2. Metallityöväen Uudenmaan vaalipiiri Metalliliitto, Atk-luokka, Metallitalon sisäpiha (käynti Siltasaarenkadun puolelta) Hakaniemenranta 1 A 00530 Helsinki 3. Metallityöväen Varsinais-Suomen vaalipiiri Metalliliiton Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6, 3. krs 20100 Turku 4. Metallityöväen Satakunnan vaalipiiri Metalliliiton Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs 28100 Pori 5. Metallityöväen Hämeen vaalipiiri Metalliliiton Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B 2. krs 13100 Hämeenlinna 6. Metallityöväen Pirkanmaan vaalipiiri Metalliliiton Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs 33100 Tampere 7. Metallityöväen Kaakkois-Suomen vaalipiiri Metalliliiton Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs 48600 Kotka 10. Metallityöväen Savo-Karjalan vaalipiiri Metalliliiton Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs 78200 Varkaus 11. Metallityöväen Keski-Suomen vaalipiiri Metalliliiton Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19 40100 Jyväskylä 12. Metallityöväen Vaasan vaalipiiri Metalliliiton Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28 65100 Vaasa 13. Metallityöväen Oulun vaalipiiri Metalliliiton Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs 90100 Oulu 14. Metallityöväen Lapin vaalipiiri Metalliliiton Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13 95400 Tornio 15. Metallityöväen Autoja konealojen vaalipiiri Metalliliitto SAKMET-kokoustila Hakaniemenranta 1 A 00530 Helsinki 16. Metallityöväen Tietoliikennealan vaalipiiri Metalliliitto, SAKMET-kokoustila Hakaniemenranta 1 A 00530 Helsinki 17. Metallityöväen Energia-alan vaalipiiri Metalliliitto, SAKMET-kokoustila Hakaniemenranta 1 A 00530 Helsinki 18. Metallityöväen Peltialan vaalipiiri Metalliliitto, SAKMET-kokoustila Hakaniemenranta 1 A 00530 Helsinki 19. Metallityöväen Metsäteollisuuden korjaamoalan vaalipiiri Metalliliitto, SAKMET-kokoustila Hakaniemenranta 1 A 00530 Helsinki 20. Metallityöväen Kaivosalan vaalipiiri Metalliliitto, SAKMET-kokoustila Hakaniemenranta 1 A 00530 Helsinki 21. Metallityöväen Jalometallialan vaalipiiri Metalliliitto, SAKMET-kokoustila Hakaniemenranta 1 A 00530 Helsinki 22. Ahvenanmaan maakunta Hemma hos Kauko Salin Torggatan 56 22100 Mariehamn Metallityöväen Liitto ry:n 22. varsinaisen liittokokouksen ja Metallityöväen Työttömyyskassan edustajiston edustajien vaaleja koskevat valitsijayhdistysten ja vaaliliittojen perustamisasiakirjat vastaanotetaan vaalipiirien keskusvaalilautakunnissa maanantaina 1. helmikuuta 2016 kello 12.00–18.00 seuraavasti: 07.01.2016 1 Ehdokkaiden valokuvat ? ? Jos olet ehdokkaana, niin varmista vaaliliitoltasi tai asiamieheltäsi, että he huolehtivat ehdokaskuvasi liiton aluetoimistoon. Kuvat toimitetaan jpg-tiedostomuodossa (tiedoston koko noin 800–1500 kt). ? ? Sekaannuksien välttämiseksi kuvat nimetään henkilön nimen mukaan ilman ääkkösiä, muodossa sukunimi_etunimi (esimerkiksi jarvinen_matti.jpg). ? ? Aluetoimistot lähettävät kuvat ryhmiteltynä vaalipiireittäin ja vaaliliitoittain mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 2.2., mieluiten muistitikulle tallennettuna verkkotoimitukselle: Kiti Haila, Metallityöväen liitto, PL 107, 00531 Helsinki. Lähetyksen mukana on oltava teksti, jossa on kuvissa olevien ehdokkaiden nimi, vaalipiiri ja vaaliliitto sekä kuvien lähettäjän yhteystiedot. ? ? Kuvia voi myös lähettää sähköpostin liitetiedostona osoitteella: kiti.haila@metalliliitto.fi. Yhden sähköpostilähetyksen liitteenä voi lähettää muutaman kuvan (liitteiden yhteinen koko enintään 10 megatavua). Sähköpostin liitteeksi tai viestikenttään kirjoitetaan kuvissa olevien ehdokkaiden nimi, vaalipiiri ja vaaliliitto sekä kuvien lähettäjän yhteystiedot. Metalliliiton verkkosivuilla julkaistaan Metalliliiton liittokokousvaalien ehdokkaista samat tiedot kuin virallisissa ehdokaslistojen yhdistelmissäkin. Sen lisäksi verkkosivuilla julkaistaan EHDOKKAAN VALOKUVA (kasvokuva). Lisätietoja: Kiti Haila, puh. 020 77 41231 tai 040 820 9052 LIITT OKO KOU S 22.– 25.5 . AHJ1601_24-48.indd 43 22.12.2015 11:52:58
METALLIKERO VIIKKO-OSAKKEET METALLIRANTA JÄSEN ETU Kohteisiin voit tutustua verkossa www.metalliliitto.fi/ jasenedut 44 Metalliliitto tarjoaa jäsenilleen viikko-osakkeita vuokrattaviksi eri puolilta maata. Hinnat vaihtelevat kohteittain. Viikkojen 23–52 haku 18.2.–13.3. (Katso Ahjo 3/2016) Mahdollisesti varaamatta jääneet viikot ovat kaikkien vapaasti varattavissa ja varaukset tehdään hakemusten saapumisjärjestyksessä. LISÄTIETOJA puh. 030 687 0400 Kesäisin käytössä oleva virkitysalue Tavistholmen saaressa, jossa on loma-asuntoja perheiden käyttöön. Asuntohotelli Metallikero on jäsenistön käytössä ympäri vuoden. Tiedustelut ja varaukset Hotelli Pyhätunturi puh. 08 8860 400 myynti@pyha.fi Tiedustelut ja varaukset Ari Kolehmainen puh. 020 77 41303 metalliranta@metalliliitto.fi Vierumäki Chalets 3 Metalliranta, Loviisa Metallikero, Pyhätunturi Himos, Jämsä Katinkulta, Vuokatti Kuusamon Tropiikki Holiday Club Salla Holiday Club Ylläs Naantali Residence Tampereen Kylpylä AHJ1601_24-48.indd 44 22.12.2015 11:53:12
Päivitä jäsentietosi! Olethan sinä joukkuepelaajana varmistanut, että omat tietosi jäsenrekisterissä ovat ajan tasalla myös toimipaikan osalta? ? Mene osoitteeseen www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi. ? Klikkaa linkkiä sähköisen asioinnin palveluun, jossa kirjaudut sisään omilla henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi. Tämän voit tehdä eAsiointipalvelussa n Muuttaa tai lisätä osoitetietosi, puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja tilinumerosi. n Lisätä työpaikan/toimipaikan eli sen missä olet töissä. Tämä on tärkeä tieto muun muassa poikkeustilanteissa! n Laskea jäsenmaksusi määrän ja saada viitenumeron maksamista varten, jos työnantaja ei peri sitä palkasta. n Ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta (tarvittaessa pyydetään lisätietoja). n Tilata mobiilijäsenkortin puhelimeesi. Työttömyysturvan osalta voit n Täyttää ja lähettää ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen. n Lähettää hakemuksen liitetiedot. n Katsella omia päivärahan hakemusja maksutietojasi. n Nähdä annetut päätökset ja maksuilmoitukset. n Nähdä enimmäismäärälaskureihin kertyneet päivät. n Tilata tekstiviestimaksuilmoituksen. O T A T A LT E E N 45 JÄ S E N Y YS 45 07.01.2016 1 JÄSEN ETU AHJ1601_24-48.indd 45 22.12.2015 11:53:16
1 07.01.2016 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 1,5/3 TI ES IT KÖ (s iv u 6) O ik ea t va st au ks et : 1C , 2A , 3C , 4D AHJ1601_24-48.indd 46 22.12.2015 11:53:24
T YY L I ASENTAJA Eino Mutanen TYÖPAIKKA Thermo Fisher Scientific Oy KOTIPAIKKA Reijola, Joensuu KUVA JOHANNA KOKKOLA 1 47 AHJ1601_24-48.indd 47 22.12.2015 11:53:26
PRO2 – Posti Oy AHJ1601_24-48.indd 48 22.12.2015 11:53:28