MET ALLILIITT OLAISEN LEHTI 13.08.2015 ahjo.fi NRO PONSSELLA JÄREÄ OTE TYÖSUOJELUUN EU TOI VAAROJEN ARVIOINNIN VALMENTAJAKSI TYÖPAIKALLE NYA VINDAR I HANGÖ FRIHAMN EUROKAIVOS 10 AHJ1510_1-23.indd 1 4.8.2015 12:11:48
Metallit kiertävät Metallien keruu ja uudelleen käyttäminen ovat osa kiertotaloutta, ehtyvien luonnonvarojen säästämistä. Parhaimmillaan kierrättäminen otetaan huomioon jo tuotetta suunniteltaessa. Osat ja kaikki materiaalit laitetaan kiertoon tulevaisuudessa paljon nykyistä paremmin. Metallien kierrättäminen on myös bisnestä. Jätemetallin materiaalivirrat ovat jo nyt satojen miljoonien eurojen arvoisia. Ahjo kävi tutkimassa, millaista kierrätystalous on käytännössä. Stena Recycling Oy:n jättilaitos Porin Tahkoluodossa erottelee, lajittelee, murskaa, myy ja vie erilaisia metalleja. SIVU 10 10 13.08.2015 2 AHJ1510_1-23.indd 2 4.8.2015 12:11:52
Keväällä hallitusneuvotteluiden aikaan hallituspuolueet tuntuivat olevan voimiensa tunnossa. Ainakin ne antoivat itsestään sellaisen kuvan valmisteltuaan ensimmäisen luonnoksensa yhteiskunta sopimukseksi. Käytännössä palkansaajajärjestöt ajettiin ota tai jätä tilanteeseen epärealistisen tiukassa aikataulussa. Kesän mittaan asenteet näyttävät hieman pehmentyneen. Hallituksen viime viikolla pitämän tiedotustilaisuuden perusteella esimerkiksi työajan pidentämistä palkkoja nostamatta ei enää esitelty ikään kuin mekaanisena, pakon sanelemana muutok sena vaan yhtenä neuvoteltavana asiana. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan yhteiskuntasopimuksen selvitys mies Juhani Salonius selvittää osa puolille, mitä hallitusohjelman linjaukset työmarkkinajärjestöille tarkoittavat. Hallitusohjelman kirjausten merkitystä onkin hyvä tarkentaa. Ohjelmaan kirjoi tetut kohdat muun muassa paikallisesta sopimisesta sekä työllisyyden esteiden purkamisesta on muotoiltu niin, että ne toteutuessaan romuttavat esimerkiksi työehtosopimuksen yleissitovuuden. Ammattiliittojen ei ole mitään järkeä hyväksyä yhteiskuntasopimusta sellaisessa tilanteessa, jossa maan hallitus kuitenkin ohjelmansa perusteella aikoo ryhtyä koko työmarkkinajärjestelmää ja sopimisen kulttuurin perustuksia järisyttäviin muutoksiin. Asetelma ei olisi tasapuolinen. Yhteiskuntasopimusneuvotteluissa joudutaan käsittelemään isoja asioita. Kuten pääministeri hallituksen infotilaisuudessa toivoi, silloin kaikilta täytyy löytyä nöyryyttä. Näin on. Omaan napaan tuijottava kiristäjä ei ole nöyrä, vaan nöyryyttäjä. Tasapuolisella sopimuksella, jossa taloustalkoisiin osallistuvat kaikki, on suurempi varmuus menestyä. Nythän sopimus on lähinnä työmarkkinasopimus, jonka valmisteleminen ei ole helppoa. Suomi on aina menestynyt yhteistyöllä. Miksi nykyhetki poikkeaisi tästä? Jos asioita viedään eteenpäin sanelemalla, toteutetaan vain tiettyjen yhteiskunnan tahojen toivomia muutoksia. Silloin ei kannata puhua koko Suomen edusta. Hallitus ei tarjonnut työmarkkinaosapuolille tarkkoja ja yksityis kohtaisia ratkaisuja tuottavuushypyn aikaansaamiseksi, mikä on huomattavasti parempi lähtökohta neuvotteluille kuin yksipuolinen, ilmoitus luonteisena annettu esitys. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Tasapuolisella sopimuksella on suurempi varmuus menestyä.” Kiristäjä ei ole nöyrä 13.08.2015 10 PÄÄKIR JOITUS ”Työhyvinvoinnin tuloksekas parantaminen on isojen kivien liikuttelua.” XXXX XX 3 22 16 28 TOIMITUKSESTA POISSA 31.10. ASTI Asko-Matti Koskelainen GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 VS. TIEDOTUSSIHTEERI Katri Kangas 020 77 41232 040 672 4087 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI VS. TOIMITUSSIHTEERI Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 VS. TOIMITTAJA Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 22 EUROOPPALAINEN 24 TYÖTILA 31 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 KOTIMATKA PUHEENAIHE 4 Työkaari kantaa 7 Työllisyys nousussa AMMATTILAINEN 9 Minna Pättikangas automaattikoneenkäyttäjä EFC Finland Oy, Mustasaari TOIMIJA 18 Pasi Laitinen työsuojeluvaltuutettu Ponsse Oyj UUSI 27 Heikki Lindgren 7 kk HARRASTUS 35 Rami Häkkilä uistelu 20 Taidot punnitaan Brasiliassa 28 Työhyvinvointi vaatii kaikkien ideat 32 Ahjon lukijatutkimus 36 Mycket mer än chaufförsjobb i Hangö frihamn SIS ÄLTÖ AHJ1510_1-23.indd 3 4.8.2015 13:22:47
10 13.08.2015 Työkaarimallin kehittäminen on Pesolan mielestä en nen kaikkea jatkumoa Hyvä työ – Pidempi työura hank keelle. Hanke siirtyi juuri Työturvallisuuskeskukselle. Hyvä työ hankkeen kokemuksista voi ottaa suoraan oppia. – Työpaikalla on yhdessä mietittävä keinoja jaksa misen edistämiseen. Kaikkien on saatava osallistua. Se on se ehdoton ykkösasia, Pesola painottaa. Hyvä työ hankkeen kyselyissä on ha vaittu, että esimiehen palaute on metal lin työpaikoilla hyvin puutteellista. – Palautteen antamiseen ei löydy foo rumeita. Esimiehet ehkä haluaisivatkin antaa palautetta, mutta eivät osaa. Johta minen ja esimiestyö ovat ylipäänsä taito lajeja. Niihin vaikuttaminen tuo valtavia parannnuksia, se on nähty. Työkaarimalli ei ole mikään ikäoh jelma. Pesola painottaa, että jos työurien halutaan pi dentyvän, on kaikenikäisten asiat saatava työpaikoilla paremmalle tolalle. – Eriikäisillä on erilaiset odotukset johtamisesta. Tämä tuli hyvin selkeästi esiin Hyvä työ hankkeen erään yksilötutkan tarkemmassa tutkinnassa. Van hemmat työntekijät halusivat työnjohtajan, joka määrittelee heille työtehtäviä. Nuoremmat arvostivat itsenäisyyttä ja omaaloitteellisuutta. JAKSAMINEN Suomessa on vuosikymmeniä laitettu ikääntyneet työntekijät putkeen aina silloin, kun on ollut tarvetta vähentää työvoimaa. – Meillä on työpaikoilla vain vähän ikääntynei tä työntekijöitä. Työkaarimallia tarvitaan, sillä sekä työntekijä että työnantajapuolella nähdään tosiasiat. Meillä on työn muokkaamisen kulttuuri hyvin ohkai nen, eikä meillä osata johtaa eriikäisiä ihmisiä, Metal liliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola sanoo. Suomessa on jo päätetty, että elä keikä nousee ikäluokka ikäluokalta. Perusporvarihallituksemme hakee myös isoja säästöjä työttömyystur van leikkauksista työllistämisen helpottamiseksi – muka. – Käytännössä tämä tarkoittaa eläkeputken katkaisemista. En minä kylläkään käsitä, miten pitkäaikaistyöttömiltä leikkaaminen madaltaisi työllistämiskynnystä. SAK ei olekaan tätä missään vaiheessa hyväksynyt. Työurien pidentämistä on pohdittu niin sanotun töpinän työryhmässä. Töpinä on Teknologiateollisuu den ja Metalliliiton työehtosopimusneuvottelukunta. Alan sopimukseen saatiinkin jo viime neuvotteluis sa jaksamista takaavia pykäliä. Jokaisen 58vuotiaan työntekijän kanssa on käytävä keskustelu jaksamises ta, ja hän voi vaihtaa palveluvuosilisän vapaaaikaan. Työkaari kantaa Työn elämänmittainen kaari voi pidentyä. Edellytys on, että kaikki saavat osallistua jaksamisen kohentamiseen työpaikalla.Teknologia teollisuuden työkaarimalli viedään nyt entistä helpompina sovelluksina suoraan työpaikoille Työkaari kantaa -nimellä. PUHEENAIHE 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Ykkösasia on yhdessä pohtiminen ja kaikkien oikeus osallistua toimien suunnitteluun. Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola Jo toimiva ja hyväksi havaittu Teknologia teollisuuden työkaarimalli -julkaisu on tehty yhteistyössä työnantajaliiton, Metalliliiton ja ammattiliitto Pron kanssa. Työkaarimallin jatkokehittelyyn ovat lähteneet mukaan myös ylemmät toimihenkilöt. Nimeksi on annettu Työkaari kantaa. AHJ1510_1-23.indd 4 4.8.2015 12:12:01
13.08.2015 10 ENSIAPU Ville Leppänen Bolidenin Porin yksiköstä haki Metalliliiton ja If Vakuutus yhtiön yhteistä turvallisuustukea. Leppänen pyysi elvytyssuojia koko osaston henkilöstölle. Turvallisuustuesta päättävä työryhmä hyväk syi hakemuksen, ja Poriin lähetettiin 65 elvy tyssuojaa. Elvytyssuoja on apuväline tekohengityksen antamiseen ja suojaa elvyttäjää suoralta kos ketukselta elvytystilanteessa. Näin ensiavun antaja välttyy esimerkiksi elvytettävän vereltä tai oksennukselta. – Firman keväällä järjestämällä ensiapu kurssilla tuli mieleen, että tällaisia suojia olisi hyvä olla meilläkin. Ja sitten tuli turvallisuus tuki mieleen, selvittää Leppänen. – On tietysti toinen asia, tuleeko tätä tosipai kassa käytettyä. Mutta ei sitten ainakaan jää apu siitä kiinni, että ei ole elvytyssuojaa. Suoja kulkee mukana vaikkapa avaimen perässä. – Se on vähän niin kuin elvyttäjän tunto merkki. Se on myös merkki sivistyksestä, ker toohan se asenteesta, näkee asian prosessin hoitaja Timo Kumlander, joka toimii Porin Bolidenillä varatyösuojeluvaltuutettuna. MIKKO NIKULA Lisätietoa Metallin ja Ifin turvallisuustuesta: www.metalliliitto.fi/turvallisuustuki LINJ A US Työkaari kantaa YHTEISK UNTA · LIITTO · TYÖELÄMÄ 5 Elvytyssuoja kulkee avaimenperässä MATTI MÄKELÄ Metalliliiton liittosihteeri Keväällä pidettiin yli 60 hengen seminaari. Siinä eri ammattiliittojen alueilla toimivat asiantuntijat (alue toimitsijat) pohtivat keinoja, joilla heidän alueellaan voitaisiin työkaarimallia edistää. Kaikkein useimmin toistuva toive seminaarin työ pajoissa oli se, että tieto hyvistä käytännöistä leviää. Pesola kertoo, että hankkeelle on jo varattu kaksikin domainia: tyokaari.fi ja tyokaari.com. – Me haluamme työpaikkojen käyttöön konkreetti sia ja helppoja työkaluja, joilla on vaikutusta. Työkaari kantaa hankkeen johtoryhmässä on Me talliliitosta työympäristöpäällikön lisäksi lakiasiain päällikkö Arto Helenius. Myös sosiaali ja terveys ministeriön toivotaan kiinnostuvan Työkaari kantaa hankkeesta. Pesola kertoo, että tukea on haettu Eu ropan sosiaali rahastosta ESR:stä. – Ikääntyneiden jaksaminen on eurooppalainen ongelma. Meitä on jo lähestytty muista maista ja työ kaarimalli on käännetty englanniksi. SUVI SAJANIEMI Teknologia teollisuuden työkaarimalli -julkaisun voit ladata osoiteesta: www.metalliliitto.fi >Työympäristö>Työympäristön ajankohtaista>Teknologiateollisuuden työkaarimalli Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeen verkkosivut: www.tyohyvinvointi.info Elinkeinoelämän keskusliitto hokee, että työehtosopimukset ovat este paikalliselle sopimiselle tai bisneksen tekemiselle ylipäätään. EK:n mantra ei vastaa työpaikkojen todellisuutta. Metalliliiton työntekijät vierailevat säännöllisesti alan työpaikoilla. Näillä vierailulla EK:n lietsoma ongelma joutuu kyseenalaiseksi. Monilla yrityksillä, joissa on toimiva neuvottelukulttuuri, menee hyvin. Hyvin hoidettuna paikallinen sopiminen on yrityksen vahvuus, ja sen avulla voidaan järjestellä tuotannon työt sujuviksi ja parantaa tuottavuutta. Paikallisessa sopimisessa ei siis ole kyse vain palkkoja ja työehtoja koskevista päätöksistä. Toimiva paikallinen sopiminen syntyy monen tekijän summana, kuten johdon avoimuudesta yrityksen asioiden suhteen tai vastaavasti henkilöstön rakentavasta suhtautumisesta. Luottamukselliset välit ovat tärkeä pohja sopimiselle. Tällöin osapuolet myös kokevat sopimisen tarpeelliseksi. On oltava siis luottamus ja yhteinen tahtotila. Jos paikallisessa sopimisessa on ongelmia, kyse on usein oikeanlaisen tahto tilan puuttumisesta. Metalliliiton tekemän selvityksen perusteella joissakin yrityksissä konserniohjaus jarruttaa paikallista sopi mista, vaikka tahtoa olisikin. Metallialojen työehtosopimukset eivät siis estä tai rajoita bisnestä, koska niissä olevat paikallisen sopimisen kohdat ovat hyvin joustavia. Siksi vaatimukset työehtosopimusten tai lakien muuttamisesta nykyi stä enemmän paikallista sopimista edistäviksi eivät vastaa olemassa olevaa todellisuutta ja ovat täysin väärä tie. EK:lla ihan oma todellisuus Ville Leppänen Timo Kumlander Yhteiskuntasopimus Maan hallituksen esitys työmarkkinajärjestöille yhteiskunta sopimukseksi julkaistiin juuri ennen Ahjon painoon menoa. Voit seurata sopimuksen etenemistä liiton verkkosivuilta osoitteesta www.metalliliitto.fi sekä Facebook-sivuiltamme www.facebook.com/metalliliitto. SEURAA VERKOSSA AHJ1510_1-23.indd 5 5.8.2015 9:01:44
10 13.08.2015 Remontti alkaa MURIKANRANTA Tämän vuoden aikana remontoidaan rantasauna ja päärakennuksen kattoa uusitaan. Saunan perusrakenteet ja ilman vaihto käydään läpi. Löylyhuone ja pesutilat perus korjataan ja WC-tiloja lisätään. Ranta sauna on poissa käytöstä enintään kaksi kuukautta. Päärakennuksen kattotöiden ei pitäisi vaikuttaa Murikan toimintaan. Liittohallitus hyväksyi Murikanrannan perusparannuksen hankesuunnitelman kesäkuussa. Suunnitelma täydentää kiinteistön vuoteen 2024 yltävää teknistä investointiohjelmaa. Palkinnot arvottu JÄSENKYSELY Metalliliiton vuoden 2015 jäsenkyselyyn vastanneiden ja arvontalipukkeiden palauttaneiden kesken arvottiin kaksi taulutietokonetta. Palkinnot menivät Kalevi Laaksoselle Karkkilaan ja Leila Tervolle Ouluun. Metalliliiton tutkimusyksikkö kiittää kaikkia jäsenkyselyyn vastanneita ja onnittelee palkintojen voittajia! Jäsenkyselyn tuloksista julkaistaan raportti ensi vuonna. SEURAAVASSA AHJOSSA Joskus tuomioistuin on ainoa paikka ratkaista riita-asiat. Ahjo esittelee liiton edunvalvontatyötä. TIESITK Ö ??Meillä on unelma – avoimen ja monikulttuurisen Suomen puolesta –mielenosoitukseen osallistui Helsingissä A?15 000 B?5 000 C?500 D?5 ihmistä ? ?Pääministeri Juha Sipilä on koulutukseltaan A?ekonomi B?juristi C?lääkäri D?insinööri ??Ruotsin nykyinen kuningas Kaarle Kustaa on järjestysnumeroltaan A 7. ? B?7. C?11. D?16. ??Naisten jalkapallon maailmanmestaruuden voitti A?Saksa B?USA C?Japani D?Englanti Sakkoja Talvivaaran turmasta TUOMIO Kainuun käräjäoikeus on tuominnut Talvivaara Sotkamo Oy:n 60 000 euron yhteisösakkoihin työturvallisuusrikoksesta. Työntekijä menehtyi rikkivetymyrkytykseen kaivoksen metallien talteenottolaitoksella 2012. Laitoksen osastopäällikkönä ja käyttöpäällikkönä toimineet miehet tuomittiin työturvallisuusrikoksesta ja kuolemantuottamuksesta kumpikin 80 päiväsakkoon. He ovat valittaneet tuomiosta. Todistajanlausuntojen mukaan Talvivaarassa vallitsi turvallisuudessa ”hällä väliä -meininki”. Kaikille ei esimerkiksi aina riittänyt suojavarusteita ja laitoksella oli jatkuvasti mitattu vaarallisia rikkivetypitoisuuksia. Lue artikkeli kaivosten työsuojelusta ja Talvivaaran kuolemantapauksesta Ahjon verkkoarkistosta: www.ahjo.fi (Kaivoksilla paljon petrattavaa 11/2013) Erävoitto, työ jatkuu OPERAATIO VAKIDUUNI keräsi 61 574 allekirjoitusta kansalaisaloitteeseen nollatuntisopimusten kieltämiseksi lailla. Erävoitto on saatu, ja aloite menee eduskunnan käsittelyyn. Työ jatkuu. Vakiduunin kampanjaväki ryhtyy nyt varmistamaan, että kansanedustajat myös kuulevat kansalaisten tahdon ja tukevat Metalliliiton nuorten liikkeelle laittamaa aloitetta. www.operaatiovakiduuni.fi PETRI PUROMIES 6 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 10 13.08.2015 Oikeusapu Metalliliiton jäsenenä et joudu taistelemaan oikeuksistasi yksin. Käytössäsi ovat liiton asiantuntijat ja sinulla on mahdollisuus oikeusapuun. Liitto neuvottelee työnantajaliiton kanssa. Jos yritys ei kuulu työnantajaliittoon, käydään neuvottelut suoraan Metalliliiton ja yrityksen välillä. Jos asia joudutaan viemään oikeuteen asti, liitto korvaa jäsenen oikeuskulut. Edellytys on, että jäsenyys liitossa on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja jäsenmaksut on maksettu asianmukaisesti. Metalliliitto aloittaa vuosittain runsaat sata oikeusjuttua jäsentensä puolesta. Ansiopäivärahan saajat Työttömät lomautettujen osuus Kesäkuu 2014 Kesäkuu 2015 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 12868 Kesäkuussa työttömänä tai lomautettuna oli 12 868 eli 11,2 % työttömyyskassan jäsenistä. ”Kun Wärtsilään tulee, altistuu saman tien monikulttuuriselle työyhteisölle. Jos edustaa (Olli) Immosen (ps) ajatusten tyyppisiä arvoja, henkilö ei varmaan erityisen hyvin viihtyisi työympäristössämme.” Wärtsilän viestintäjohtaja Atte Palomäki Kauppalehti 29.7. AHJ1510_1-23.indd 6 4.8.2015 12:12:08
13.08.2015 10 TAL OUS HEIKKI LEHTINEN / UP 7 Metallin työttömyys laskee TYÖTTÖMYYSKASSA Kaikkien ansiopäivärahan saajien määrät ovat vähentyneet verrattuna vii me vuoteen. Tänä vuonna tammikesäkuussa Metallityöväen Työttömyyskassaan on tullut päivärahahakemuksia neljä prosenttia vähem män kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. – Kyse on puhtaasti siitä, että meille ei tule enää uusia hakemuksia niin paljon eli heidän hakemuksiaan, joiden työttömyys on juuri al kanut. Ei ole mitään merkkejä siitä, että 500 päivältä perus päivärahalle tippuvia tai lisä päiville siirtyviä olisi aiempaa enemmän. Työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen sanoo yllätty neensä siitä, että Metalliliiton jäsenten työttömyys laskee las kemistaan. Koko maan yleinen työttömyystilanne huononee koko ajan. Kesäkuun lopussa Metalliliitossa oli 12 868 työtöntä jäsentä, mikä on 11,2 prosenttia koko jäsenistöstä. Vielä tammikuussa työttömiä oli melkein 17 000 ja heidän prosenttiosuutensa lähes 15 kaikista jäsenistä. Niskanen lisää vielä, että tiedotusvälineistä on löytynyt viime aikoi na todella paljon myönteisiä uutisia. – Turun telakan saamat uudet tilaukset työl listävät. Jo päätetyt suuret tehdashankkeet, esi merkiksi Äänekoski, työllistävät. Monista muis ta isoista hankkeista on julkaistu kaavailuja. Vuosituhannen vaihteessa puhuttiin pilvin pimein uuden vuosituhannen haasteista. Suomessa tällaiseksi näyttää muodostuneen työllisyysasteen nostaminen. Vuosituhannen alusta saakka hallitusten tavoitteena on ollut nostaa työllisyysaste 72:een tai jopa 75 prosenttiin. Lähimmäksi tavoitetta on päästy vuonna 2008, jolloin lukema oli 70,6. Nyt se on noin 67 prosenttia. Tuon 72 prosenttia kirjasi Sipilän hallituskin tavoitteekseen. Se tarkoittaa, että töissä olisi neljän vuoden päästä 110 000 ihmistä enemmän kuin nyt. Työllisyysasteella tarkoitetaan työssä olevien osuutta kaikista 15–64-vuotiaista. Nyt tämän ikäisiä on hieman vajaa 3,5 miljoonaa, neljän vuoden päästä muutama kymmenentuhatta vähemmän. Työllisyysasteen nousu ei välttämättä merkitse työttömyyden laskua. Töihin halutaan myös tällä hetkellä työvoiman ulkopuolella olevia. Nuoret halutaan nopeammin opiskelusta töihin, ja vanhempien halutaan siirtyvän myöhemmin eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyminen onkin myöhentynyt. Mutta työurat eivät silti ole välttämättä pidentyneet, sillä etenkin yli 60-vuotiaita riivaa työttömyys. Hallituksen haaveilema ”yhteiskunta sopimus” taas näyttää vaikeuttavan työllisyysasteen nosto tavoitteen toteuttamista. Näin tapahtuu ainakin silloin, jos yksikkötyökustannusten alentamista tavoitellaan työaikaa pidentämällä. Jos tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä töissä olleet olisivat tehneet viisi prosenttia pidempää työaikaa kuten on esitetty, saman työtuntimäärän tekemiseen olisi tarvittu tekijöitä 110 000 nykyistä vähemmän. Työllisyysaste on yksi mittari, mutta se alkaa jäädä jälkeen todellisesta ongelmasta. Väestö vanhenee. Tämän vaalikauden päättyessä yli 65-vuotiaita on lähes satatuhatta enemmän kuin nyt, ja lastenkin määrä kasvaa. Työikäisten määrä sen sijaan pienenee. Yhtä työssäkäyvää kohti on entistä enemmän huollettavia. ”Työllisyysasteen nousu ei välttämättä vähennä työttömyyttä.” ”2000-luvun haaste” Työllisyystilanteen kohentumisesta kielii myös Metalliliiton jäsenmaksutuottojen kehi tys. Työttömyyskassa saa 0,65 prosenttia Metal liliiton jäsenmaksuista rahoittaakseen toimin tansa. Työtön ei maksa jäsenmaksua. – Tämän vuoden toisella neljänneksellä liiton jäsenmaksutuotot ovat kasvaneet. Niskanen toteaa, että lomautettujen osuus kai kista työttömistä on laskenut. Viime vuoden kesäkuun lopussa heidän osuutensa oli 27 pro senttia, tänä vuonna 24. – Tämä on huono juttu jäsenelle. Lomaute tulla on toivoa töiden jatkumisesta, irtisanotul la vähemmän. Tämä myös pidentää työttömyys jaksoja. Ansiopäivärahan jatkohakemukset pyörivätkin meillä koko ajan. – Työttömyys jakautuu kassan ikärakenteen mu kaan eli tasaisesti kaikkiin ikäluokkiin. Olipa työtön minkäikäi nen tahansa, Niskanen toi voo medialta täysin perus teettoman syyllistämisen lopettamista. – Vain äärimmäisen harvoin työtön kieltäy tyy tarjotusta työstä. Tämän todistaa se, että meillä karenssien määrä ei ole lisääntynyt. Maan hallitus ei ole tätä kirjoitettaessa il moittanut täsmällisiä suunnitelmiaan työttö myysturvan muutoksista. Niskanen kommentoi uutisissa esiintyneitä hallituksen aikeita. – Työttömyysturvan keston lyhentäminen ei auta työllistymistä. Vain työpaikkoihin voi työl listyä. Mihin työllistyä, jos ei ole työpaikkoja? LISÄPÄIVÄT VOIVAT PELASTAA Työttömyyskassa voi maksaa vanhuuseläkkee seen asti ansiosidonnaista päivärahaa jäsenelle, joka on tietyn ikäinen ja joka on vaarassa tippua peruspäivärahalle 500 päivän täytyttyä. – 500 päivän ansiopäivärahaputkesta voi näin siirtyä suoraan vanhuuseläkkeelle. Kun työttömyyseläkettä ei enää ole, tämä on ikään kuin sen korvike. Tämä on monelle iäkkäälle työntekijälle pelastus irtisanomistilanteessa. Lisäpäivien saamisen ehtoja on tosin kiris tetty. SUVI SAJANIEMI KA SV OT MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? 1.9.1983. Olin 20-vuotias, ja muuttanut juuri Helsinkiin Torniosta, jossa olin opiskellut merkantiksi. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Toimistopalvelutiimin työnjohtajan tehtävät, painotuotteiden ajanmukaisuuden seuranta ja toimistotarvikkeiden tilaaminen. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Vuonna 2013 työnkuvani muutettiin ja sain paljon lisävastuuta. En olisi uskonut, miten paljon uutta potkua se antaa minulle! MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? Olen imenyt äidinmaidossa työväenliikkeen arvomaailman. On hienoa tehdä työtä näiden arvojen puolesta. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Olemme mieheni kanssa Kreikka-faneja, ja kesäksi varataan matkat. Talvisin kokkaan kreikkalaista ruokaa. TOIMISTOPALVELUVASTAAVA MONA PAAKKUNAINEN Ketkä tekevät töitä liitossasi? ”Vain äärimmäisen harvoin työtön kieltäytyy tarjotusta työstä. Tämän todistaa se, että meillä karenssien määrä ei ole lisääntynyt.” kassan jäsenet yleinen Työttömyysaste, % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi 2014 2015 2015 2014 LÄHDE: Työttömyyskassa 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 PUHEENAIHE AHJ1510_1-23.indd 7 4.8.2015 12:12:10
10 13.08.2015 Ensi vuonna rikkain prosentti omistaa jo yli puolet maailman varoista eli enemmän kuin loput 99 prosenttia yhteensä. Näin toteaa tammikuussa julkaistu brittijärjestö Oxfamin tutkimus. Samaan aikaan 70 prosenttia väestöstä elää vailla kunnollista sosiaaliturvaa, terveydenhoitoa tai eläkettä. Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt, mutta silti 1,25 miljardia ihmistä joutuu selviytymään alle eurolla päivässä. Lisääntyvä eriarvoisuus on suurimpia uhkia myönteiselle talouskehitykselle. Näin ovat todenneet johtavat taloustutkijat mukaan lukien Nobelvoittajat Paul Krugman ja Joseph Stiglitz. Rikkaiden lisääntyvä vauraus ei tihku köyhille investointien ja uusien työpaikkojen kautta, vaan jää makaamaan pankkitileille ja kiinteistöihin. Liian usein pankkitilit sijaitsevat vero paratiiseissa, joiden arvioidaan piilottelevan 20 biljoonaa euroa. Biljoonassa eli amerikka laisittain triljoonassa on 12 nollaa. Näiden varojen verottaminen tavallisesti tuottaisi vuosittain yli 200 miljardia euroa vaikkapa toimivien julkisten palvelujen rakentamiseen. YK vahvistaa tänä vuonna Post 2015 agendan nimellä tunnetut kestävän kehityksen tavoitteet, joilla on tarkoitus vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta koko maailmassa seuraavan 15 vuoden aikana. Periaatteet ovat hienoja. Konkreettiset toimet puuttuvat vielä. Tässä pari ehdotusta: rikkaat mukaan talkoisiin verotuksen kautta ja köyhille elämiseen riittävä palkka ja sosiaaliturva. Jos kaikki maksaisivat osansa veroista, veroaste pysyisi kurissa ja julkinen talous tasapainossa. EU:n ryhtiliike veronkierron tukkimi seksi on alkanut käsittämättömän myöhään. Apple, Google ja tuhannet muut ovat käyttäneet vuosikaudet Irlannin, Hollannin, Jerseyn ja Luxemburgin antamia mahdollisuuksia verojen minimointiin. Vähimmäispalkat ovat nousussa ympäri maailmaa. USA:n suuret kaupungit New York, Los Angeles, San Francisco ja Seattle kylläs tyivät republikaanien vetkutteluun liittovaltion 7,25 dollarin tuntipalkan korottamisessa. Kaupungit tuplaavat vähimmäispalkat 15 dollariin vuoteen 2020 mennessä. Saksa hyväksyi lakisääteiseksi vähimmäispalkaksi 8,50 euroa tunnilta, kun työmarkkinoilta oli alkanut löytyä parin–kolmen euron tuntiansioita. Aasiassa ammattiliitot kasvavat ja palkat nousevat kohisten. Indonesian teollisuustyöntekijät ovat tuplanneet ansionsa kolmessa vuodessa. Kiinan suurimmilla tuotantoalueilla minimipalkat ylittivät juuri 300 euroa kuussa. Lisäansiot menevät kokonaan kulutukseen, mikä luo talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Mutta oikeutta ei synny ilman taistelua. Rajattomassa maailmassa yhteisen rintamankin on oltava globaali. jraina@industriall-union.org www.facebook.com/jyrki.raina www.industriall-union.org KOLUMNI MIELIPIDE 8 PORVARIHALLITUS PEKKASTEN KIMPUSSA Nyt kun takit on käännetty ja puolustus alkaa, syytetään oppo sitiota tyhjästä vikinästä ja huutelusta. Paasataan ainaisesta ja samasta laulusta riippumatta siitä, kuka hallituksessa istuu. Tilanne on nyt eri kuin ennen. Kolmikantaa ja yleissitovaa työehtosopimusta ollaan rikkomassa, eikä se ei ole pikku juttu. On asioita, jotka on neuvoteltu kolmikannassa eli työmarkkina asioista on neuvoteltu työnantajien ja palkansaajien kesken ja niistä on sovittu, mikäli on päästy yhteiseen näkemykseen. Kahdella edellisellä neuvottelukierroksellakin kompromisseja tehtiin ja kannettiin vastuuta yhteiskunnan hyvinvoinnista. Palkankorotukset ovat olleet maltillisia ja työttömyysturvaa on parannettu. Jäsenistö ei silti ole ollut tyytyväinen. Tässä tilanteessa toivottavasti nähdään, että jokin arvo pitäisi laskea myös sille, ettei työntekijän asemaan ja etuihin ole koskettu. Ei ollenkaan, vaikka EK on koko ajan tuonut julki toiveitaan. Nyt on porvarihallitus vallassa. Sopimisen kulttuuria ollaan muuttamassa sellaiseksi, että työnantaja kertoo porvarihallituk selle halunsa eikä palkansaajilta enää kysytä. Olemme yrittäneet sanoa niille, jotka eroavat liitosta, että voi tulla aika, kun liitolta ei enää kysytä. Vielä me olemme vahvoja, ja oppositio lepää ayliikkeen voiman varassa. Mutta tarvitaan työväestö ymmärtä mään, että nämä EK:n lähettämät terveiset Sipilän kautta eivät ole niitä lääkkeitä, jotka tähän vaivaan vaikuttavat. Nyt haetaan säästöjä pääosin työntekijän selkänahasta. Työajan lisääminen on oiva esimerkki siitä, että seurauksia ei ole mietitty. Ratkaisu voi olla myös työajan lyhentäminen. Tästä hy vänä esimerkkinä on Porschen Saksan tehdas, jossa työpäivää on lyhennetty tunnilla. Tuottavuus on kasvanut, ja työntekijöiden ansiotaso on pysynyt samana kuin ennen työajan lyhentämistä. Jos haluamme lisätä tuottavuutta, on muistettava, että tehok kuus tulee ihmisistä. Puhuttaessa tuottavuuden lisäämisestä haluamme kysyä, missä on yritysten panos tässä hallitusohjelmassa? Tuottavuus ei nouse ilman tuotteiden kehitystä, työelämän kehitystä ja koulutusta. Yritys ei kehity, jos pienemmällä väellä tehdään enemmän hommia, koska tuote on se, joka pitää saada kaupaksi. Jos tuote ei myy, ei työaikaa tarvitse lisätä, päinvastoin. On jo kirjattu, että työaikaa halutaan pidentää. Käytännössä vietäisiin pekkaset. Tämä merkitsisi esimerkiksi vuorotyöntekijöille palkan alentamista. Nämä eivät ole lääke siihen ongelmaan, että meillä tarvitaan lisää työtä. Tavoite on tietysti sama ja tavoite on hyvä, mutta lääkkeet ovat erilaiset. Emme hyväksy eikä meidän tarvitse hyväksyä sitä, että pieni ja keskituloiset heitetään yli laidan kantamaan yksin vastuu ja rikkailta vain kysytään, haluavatko he lähteä näihin talkoisiin mukaan. Tällä tavalla ei yhteiskuntaa auteta, vaan tehdään siitä kaksijakoinen köyhien ja rikkaiden välille. Valtiota ei johdeta kuin yritystä. Älkäämme uskoko siihen. Uskotaan omiin lääkkeisiimme. Meidän täytyy puolustaa ihmistä ja ihmisen oikeutta työhön, säälliseen palkkaan ja lomaan. Mikäli yhteiskuntaa halutaan kehittää, pitää silloin toimia yhteistyössä aykentän kanssa. METALLILIITON OULU-LAPIN ALUETOIMIKUNTA ”Rikkaiden lisääntyvä vauraus ei tihku köyhille." Eriarvoisuus on huonoa talouden hoitoa JYRKI RAINA IndustriALLin pääsihteeri LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipidepalsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1510_1-23.indd 8 4.8.2015 12:12:14
13.08.2015 10 TEK S TI K A TRI K ANGA S K UV A JOHANNES TER V O AMMATTILAINEN 9 Eriarvoisuus on huonoa talouden hoitoa AUTOMAATTIKONEENKÄYTTÄJÄ MINNA PÄTTIKANGAS, 42 TYÖPAIKKA EFC Finland Oy, Mustasaari ”Parasta on tykätä työstään” Kauanko olet työskennellyt täällä? Tulin vuokrafirman kautta joulukuussa 2006. Olin seuraavana kesänä kuusi viikkoa pois, jolloin vuokrafirmasta soitettiin, että minua oli kysytty takaisin. Minut vakinaistettiin saman tien. Mikä olet koulutukseltasi? Kävin kauppaoppi laitoksen, jonka jälkeen menin sähköpuolelle ammattikouluun. Sitä kävin puolitoista vuotta, minkä jälkeen vaihdoin vaatetuslinjalle. Valmistuin mallipukineiden valmistajaksi. Miten tulit metallialalle? Olin töissä nahkapajalla, jossa tein kintaita, lompakkoja ja laukkuja. Kuulin, että vuokrafirmasta saisi helposti töitä. Mietin, onko tämä vain miesten ala, mutta minulle kerrottiin, että tällä tehtaalla on töissä enemmän naisia kuin miehiä. Mitä teet? Olen koneella, joka pätkii, kuorii ja merkkaa johtoja. Samassa koneessa on eri vaih toehtoja: kiertokone, tinauskattila ja yhteenajo. Mikä on työssäsi parasta ja mikä huonointa? Tykkään työstäni, se on varmasti parasta. On ihmisiä ympärillä ja teen käsillä jotain näkyvää. En tykkäisi istua konttorissa papereiden kanssa. Huonointa on ehkä se, että hartiat väsyvät työssä aika helposti. Miten kehittäisit työtäsi? Kiertoa saisi ehkä olla enemmän. Tykkäisin olla välillä kokoonpanossa. Palkka voisi tietysti olla parempi. Arvostaako työnantaja työtäsi? Kyllä, mutta harvoin tullaan sanomaan, että olet tehnyt hyvää työtä. Sitäkin voisi tapahtua. Millainen on hyvä esimies? Sellainen, jolle on helppo mennä puhumaan ja jota ei tarvitse pelätä. Millainen on hyvä työkaveri? Sellainen, joka ei ole tuppisuu, vaan juttelee ja jonka kanssa on hyvä fiilis tehdä töitä. Mitä odotat tulevaisuudelta? En ihmeitä. Tykkään käydä täällä töissä. Mitä teet vapaa-ajallasi? Olen Kurikan ensi apuryhmässä ja laulan kuorossa. Keilailua olen harrastanut 14vuotiaasta, mutta se on jäänyt vähemmälle. AHJ1510_1-23.indd 9 4.8.2015 12:12:19
10 10 13.08.2015 TEK S TI JUKK A NORTIO K UV A T PEKK A LEINO romua päivässä AHJ1510_1-23.indd 10 4.8.2015 12:12:20
13.08.2015 10 11 Porin Tahkoluodossa jyskyttää Suomen suurin kierrätysmetallin käsittelylaitos. Siellä käsitellään ja erotellaan parhaimmillaan yli kolmekymmentä rekallista metallia päivässä. Miljoona kiloa romua päivässä AHJ1510_1-23.indd 11 4.8.2015 12:12:21
10 13.08.2015 12 Parhaimmillaan tuhannen tonnin päivittäisestä materiaalivirras ta valtaosa kulkee jättimäisen murskaimen läpi. Sen nieluun solahtavat sulassa sovussa niin auton raadot, ruohonleikkurit kuin leikkauspöydät. Teollisuu delta saadaan vajaat puolet Stena Recycling Oy:n kierrätysmetallista. – Kierrätysmateriaalien kasoissa näkee elä män koko kirjon. Kerran sieltä löytyi tekolonk kanivel. Joskus saamme hävitettäväksi käytöstä poistettuja aseita. Silloin täällä on poliisi valvo massa, että kaikki tuhoutuu pieneksi murskaksi, työnjohtaja Arto Heikkilä sanoo. Heikkilä päätyi Stenalle töihin seitsemän vuota sitten kesätöiden kautta. – Opiskelin amk:ssa sähköinsinööriksi eikä oman alan töitä oikein löytynyt. Tulin tänne en siksi parina vuonna kesätöihin. Sillä tiellä nyt olen. Olen tehnyt vuosien varrella kaikkia töitä, mitä täällä voi tehdä, Heikkilä kertoo. Aivan kaikki Stenalle tuleva materiaali ei päädy Suomen suurimman murskaimen jauhettavaksi. Tahkoluotoon tulevasta mate riaalista erotetaan ennen murskausta muun muassa isot kaapelikasat ja ylisuuret materiaa lit, jotka eivät mahdu murskaimeen. Erikseen otetaan myös yhtenäistä metalliainesta olevat isot kappaleet. Ne leikataan väkivahvalla kuor maimen kärkeen asennetulla nokkaleikkurilla pienemmiksi paloiksi ja toimitetaan suoraan metallisulattojen raakaaineeksi. HERMOKESKUS VALVOO Parit portaat kiivettyämme saavumme laitok sen hermokeskukseen, valvomoon. Se on siis tein ja hiljaisin työpiste koko alueella. Siellä ta paamme Stenalla yli 12 vuotta työskennelleen tuotantotyöntekijä Jari-Pekka Kolehmaisen. Hän valvoo, että murskaimelle menee oikea määrä materiaalia ja että prosessi etenee juuri oikeaa vauhtia. – Automatiikka valvoo pitkälti, miten paljon tavaraa on oikea määrä. Minun hommani on puuttua prosessiin oikeastaan vain silloin, jos jotain poikkeavaa sattuu, Kolehmainen sanoo vaatimattomasti. Keskustelun lomassa Kolehmainen säätää kahdella joystickohjaimella syöttökuljettimen vauhtia ja syöttövalssin toimintaa. Samalla hän silmäilee valppaana kahta suurta valvomoruu tua, joihin välittyy kymmenen valvontakame ran reaaliaikaista kuvaa murskausprosessin eri vaiheista. Kahdelle muulle monitorille välittyy teknistä tietoa prosessin eri vaiheista ja poik keamista niissä. Yksi monitori piirtää käyrää koneen käyttöajasta, ja kuudes kuvaruutu on tutunnäköinen Windowsruutu. Valvomon työtehtävät vaativat kokemusta, ymmärrystä koko prosessista ja vielä hyvää yh teistyötä materiaalin syöttöpään ja jälkikäsit telyn kanssa. – Tulin aikanaan tänne hihnalle töihin käsin erotteluun, Kolehmainen muistelee. Hän viittaa laadunvalvonnan työvaiheeseen, jossa koneellisesti erotellusta rauta ja teräsma teriaalista poistetaan käsin suurimmat epäpuh taudet ja prosessiin kuulumattomat liian isot kappaleet. Tämä työvaihe tehdään nopeasti kul kevan liukuhihnan ääressä. Työssä on kerral laan kolme työntekijää, joiden tarkkaavaisten silmien editse kulkee 60 tonnia kierrätysmetal lia tunnissa. Koska sekä valvomotyö että käsin erottelu ovat pitkän päälle puuduttavaa ja yksinäistä, työtehtävissä kierretään. Kolehmainen tekee kerrallaan valvomovuoroa viikon kerrallaan. Sitten koittaa paluu kentälle ja materiaalilajit telukoneen ohjaamoon. REILU MEININKI Lajittelu on ensimmäinen käsittelyvaihe kaikelle Stenalle tulevalle materiaalille. Tavarasta ero tellaan kaikki sellainen irtoaines, joka ei sovellu murskaimelle. Tällaisia ovat muun muassa au tonromujen renkaat ja polttoainetankit. Mate riaalilajittelukoneen ohjaimissa istuu pääluotta musmies, tuotantotyöntekijä Markku ”Mara” Haapakoski. Kitinää, pauketta, vinkunaa ja rätinää. Pieniä hiutaleita tunnistamatonta materiaa leijailee ilmassa, kun tuuli tuivertaa mereltä alkukesän viimaa. AHJ1510_1-23.indd 12 4.8.2015 12:12:24
STENA RECYCLING OY ? ? Kierrätyslaitos satamassa Porin Tahkoluodossa. ? ? Henkilöstöä 30, vaihtelee sesonkien ja markkinatilanteen mukaan. 13.08.2015 10 13 – Kun aloitin täällä vuonna 2002, meitä oli vähän yli toistakymmentä, nyt parhaimmillaan 30, Haapakoski muistelee. Työntekijöiden määrä vaihtelee, sillä kier rätysbisneksessä on sesonkinsa. Tänä kesänä tehdyt korjaukset vaativat väliaikaistyövoimaa. Sesonkeihin on palkattu vuokratyövoimaa, usein pitkiksikin ajoiksi. Kevät on vilkkainta aikaa, koska muun muassa autoromuttamot purkavat silloin varastojaan. 30 tonnin lasteja tuovia tuplaperävaunullisia rekkoja riittää por tilla jonoksi asti. Taantumasta huolimatta alalla menee tällä hetkellä kohtuullisen hyvin. – Vuokratyöntekijöiden kanssa täällä on toi mittu hyvin. Porukalla on ollut pitkiä sopimuk sia ja kunnon irtisanomisajat. Kellekään ei ole ilmoitettu, että hommat loppuvat huomenna. Aika monen vuokratyöntekijän työsuhde on myös vakinaistettu, Haapakoski kertoo. OMA PAJA KORJAA Laitoksen korjaamolla väki alkaa ikääntyä. Ko keneiden osaajien taitoja pitäisi siirtää nuorem mille. Nuoremman polven kunnossapitomies Mika Suojanen korjaa materiaalikäsittely koneen massiivista kouraa. Monipuolinen työ ja varma työpaikka ovat hänelle mieleen. – Tässä hommassa jokainen päivä on erilai nen. Vastaamme lähes kaikkien laitteidemme huollosta ja korjauksista. Paljon tulee eteen hyd rauliikkaan liittyviä, yksinkertaisia asioita kuten letkujen ja liittimien vaihtamisia samoin kuin holkkien ja kierteiden korjauksia. Korjaamme myös monenlaisia sähkövikoja. Kalustommehan on aika tuoretta ja siinä on paljon automaatiota ja sähköistä ohjausta, Suojanen kertoo. Oma korjauspaja on tärkeä, jotta koneiden joutoaika saadaan minimoitua. Pikkuvikoja tu lee jatkuvasti, koska koneet ovat kovassa käy tössä. Nopeasti pajalle ja takaisin töihin, se on periaate, jolla työt saadaan sujumaan. Osa kuljettajistakin osaa korjata pieniä vi koja koneiden voitelusta huolehtimisen ohella. Vuokramieheksi alun alkaen tullut Suojanen on ollut neljä vuotta vakituisena. Kasvavan työt tömyyden alueella vakityö maittaa. – Aamulla saa lähtemään töihin, kun tietää, että töitä piisaa, Suojanen sanoo. LINJA-AUTO MURSKAKSI MINUUTISSA Oppaamme Arto Heikkilä vie meitä vielä kasalta toiselle ja kertoo ylpeänä tuotantoprosessista. – Nämä ovat kyllä jokaiselle firmalle oike astaan liikesalaisuuksia, miten työ hoidetaan fiksusti. Rouhea murskauskone on komea katsella, mutta se ei ole alalla poikkeuksellinen. – Tuolta niitä voi ostaa netistä, jos on tarvis. Samantyyppisiä on tullut Suomeen pari kappa letta viime vuosina, Heikkilä kertoo. Murskain on visusti suojattu, eikä sen lähel le sovi mennä edes tauon aikana. Järeä sähkö moottori on kytketty suoralla kardaaniakselilla murskaimeen niin, että moottorin voima siirtyy tehokkaasti parinkymmenen jättikokoisen va saran murskausvoimaksi. Vasarat ovat viiden akselin ympärillä murskaimen kehällä. Ne nui jivat linjaautonkin muutamassa kymmenessä sekunnissa alle nyrkin kokoisiksi palasiksi. Arto Heikkilä Mika Suojanen Jari-Pekka Kolehmainen Markku Haapakoski AHJ1510_1-23.indd 13 4.8.2015 12:12:32
10 13.08.2015 14 Hyvää tekevää bisnestä Kierrättäminen säästää ehtyviä luonnonvaroja. Samalla se on vastuullista ja kannattavaa bisnestä. Metallin kierrätyksen materiaalivirrat ovat satojen miljoonien eurojen arvoisia. Me suomalaiset olemme säntillistä kansaa. Har vassa maassa pullot, tölkit, lasi, biojäte tai pape ri ja pahvit kiertävät niin hyvin kuin Suomes sa. Sama säntillisyys koskee yrityksiä. Ne ovat oivaltaneet, että arvokkaiden raakaaineiden kierrätys on sekä fiksua bisnestä että vastuul lista toimintaa. SIVUVIRRAT TALTEEN Metallin kierrätys on kiertotalouden malliop pilas. Yritykset keräävät useamman miljoonan tonnin kierrätysmetalleja vuodessa pääasiassa kolmesta lähteestä. – Metalliteollisuuden hukkamateriaalit on tärkein kierrätysmateriaalin lähde, Stena Re cyclingin aluejohtaja Eeva Vaajasalmi sanoo. Myös muita aloilta kuten maataloudesta, rakennusteollisuudesta ja rakennusten purka misesta syntyy jonkin verran kierrätyskelpoista metallia eli hukkamateriaalia. Muut jätealan toimijat ovat suuryrityksil le kuten Kuusakoski Oy:lle ja Stenalle tärkeä kierrätysmetallin lähde. Jätealalla on laaja kirjo toimijoita alkaen valtakunnallisista jäte alan suuryrityksistä kunnallisiin jätelaitoksiin. Jätteidenkäsittelyprosesseissa erottuu suuria määriä kierrätettävää sekalaista metallia. Kol mas metalliromun päälähde on paikalliset muu taman työntekijän autoromuttamot ja muut romualan yritykset. YLI-INVESTOINNIT SYÖVÄT ALAA Kierrätysala on Suomessa kovassa käymisti lassa. Syynä on ylikapasiteetti, joka on johta nut veriseen hintakilpailuun. Ylikapasiteetti on seurausta takavuosien investointibuumista. Nopeasti vaurastuneet alan pienimmätkin toi mijat hankkivat kalliita laitteita. Niille pitää nyt löytyä töitä, mutta taloustaantumassa se ei ole helppoa. Kilpaillaan hinnoilla. Metallikierrätyksen markkina on jakautu nut selvästi kahtia. Toisaalla on alan pari suurta valtakunnallista toimijaa. Niiden rinnalla, osak si alihankkijoina, toimii suuri määrä pieniä ja paikallisia romupajoja, jotka ovat erikoistuneet paikalliseen palveluun. – Paikalliset toimijat hakevat metsästä sen autonraadon. Meille sellainen ei ole kannatta vaa, Vaajasalmi sanoo. ESIKÄSITTELY ON EDELLYTYS Materiaalien lajittelu mahdollisimman aikai sessa vaiheessa on tehokkaan kierrätyksen edel lytys. Autonromu on tästä hyvä esimerkki. Kun renkaat, letkut ja muu kumi, muoviosat, lasit, akku samoin kuin penkit ja muut tekstiilit on poistettu autosta, jäljellä on lähes pelkkiä me talleja. – Metallien kierrätyksessä on aina hyvä, jos eri metallit erotellaan muusta materiaalista jo jätteen syntypaikalla. Kun onnistumme tässä, materiaalien käsittely vaatii vähemmän työtä kierrätyslaitoksessa. Parhaimmillaan pelkkä leikkaaminen riittää eikä mate riaalia tarvitse murskata ja lajitella pit kässä prosessissa, Vaajasalmi sanoo. Toisinaan materiaalissa ovat se kaisin monet metallit ja muut ma teriaalit. Sellaista tulee esimerkiksi kunnallisilta jätehuoltotoimijoilta. – Materiaali voi olla ihan mitä vaan maa lipurkeista lastenvaunuihin ja aidantolpista perämoottoreihin. Metallin lisäksi mukana on ihan kaikkia materiaaleja. Varsinaista sekame tallisoppaa siis, Vaajasalmi naurahtaa. Kun kierrätyslaitos saa sekalaista metallia, se murskataan ja sen jälkeen materiaalit ero tellaan mekaanisessa prosessissa. Kierrätysyrityksen näkökulmasta kotimai set toimijat ja vienti ovat tasavertaisia. Kierrä tysmetallien tuotanto ja kauppa ovat napanuo ralla kiinni maailmanmarkkinoissa. – Ei ole sattumaa, että suurin tuotantolaitok semme Porin Tahkoluodossa on rannassa. Meil le on jokseenkin sama, minne tavara päätyy, kun se satamasta lähtee, Vaajasalmi sanoo. LATTIATASON VASTUU Kierrätyksen järjestäminen konepajan lattiata solla on useimmiten kierrätyksestä vastaavan kumppanin vastuulla. Ne tarjoavat metalliyri tyksille palvelupaketteja, jotka sisältävät kier rätyksen suunnittelun, lajitteluohjeistukset ja materiaalin kuljetuksen. – Mietimme asiakkaam me kanssa yhdessä, mikä on heidän toiminnalleen järke vä tapa hoitaa kierrätettävien metallien keräys ja kuljetus. Toimitamme heille sopivat keräysastiat, jotka sopivat heidän jakeilleen. Esimerkik si lastuille on erilaiset keräysastiat kuin muille metalleille, Vaajasalmi kertoo. Raha liikkuu kierrätysyritykseltä kierrä tysmateriaalin tuottajalle. Vaikka palvelut on tarkoin hinnoiteltuja, kierrätys tuottaa euroja materiaaleja tuottaville yrityksille. Kierrätys metalleista saatava rahasumma on usein suu rempi kuin palvelun kustannukset. Suurilla toimijoilla on sekä paikalliset että valtakunnalliset kierrätysmetallien keruu järjestelmät. Esimerkiksi Stena Recyclingin TEHOKASTA ? ? Suomalainen metalliteollisuus kierrättää metalleja tehokkaasti. Esimerkiksi Ovako Imatra Oy Ab:n terästehdas käyttää raaka-aineenaan yksistään kierrätysmetallia. Se on Pohjoismaiden suurin kierrätysteräksen hyödyntäjä. Lajiteltua kierrätysmetallia sekä tuodaan että viedään tuhansia tonneja. Eri materiaalien kiertomäärät Suomen sisällä sekä viennin ja tuonnin volyymit riippuvat metalliteollisuuden asiakkaiden tarpeista. Markkinatilanne muuttuu nopeasti. Tarkkojen lukujen saaminen vuosittaisista materiaalivirroista on lähes mahdotonta. Teräksen osuus kierrätysmetalleista on ylivoimaisesti suurin. Sitä liikkuu vuosittain vajaat kaksi miljoonaa tonnia. Terästä tuotettiin Suomessa vuonna 2014 noin 3,8 miljoonaa tonnia. Teräksen jälkeen kierrätysmateriaaleissa tulevat seostetut jaloteräkset, alumiini ja kupari. Metalliteollisuuden yksipuolisuus vaikuttaa metallien kiertämiseen. Suomen metalliteollisuudesta valtaosa on perinteistä konepajateollisuutta, missä teräksellä ja raudalla on keskeinen rooli. Esimerkiksi kierrätysalumiinin tarve on pienempi kuin monissa muissa teollisuusmaissa. Sitä viedään maasta pois. Suomessa saa tällä alalla toimia melko vapaasti ilman, että kukaan puuttuu asiaan. AHJ1510_1-23.indd 14 4.8.2015 12:12:33
13.08.2015 10 15 OSAT HELPOSTI VAIHTOON Kun koneita kierrätetään, ei tarvitse valmis taa uusia. Tämä säästää energiaa ja vähentää energiatuotannon haittoja kuten kasvihuone päästöjä. – Samalla vähenevät myös kaivosteollisuu den haittavaikutukset, kun uusien raakaainei den tarve vähenee, Pantsar huomauttaa. Mallia voi kehittää pidemmälle eli laitteiden suunnittelupöydille. – Koneet pitää suunnitella helposti puret taviksi ja uudelleen valmistettaviksi, jolloin niiden osien vaihtaminen ja kierrättäminen uusiin laitteisiin on helppoa. Jo suunnittelussa on ymmärrettävä, että nopeimmin kuluvat tai teknologialtaan nopeimmin vanhentuvat osat pitää voida vaihtaa helposti. Näin laitteiden käyttöikää pidennetään huomattavasti. Monissa laiteissa tällainen ajattelu on jo nykypäivää. Esimerkiksi trukkien ja lento koneiden rungot on suunniteltu kestämään pitkään. Kuluvat osat moottoreita myöten voidaan vaihtaa useammankin kerran koneen eliniän aikana. a Kiertotalous on kokonaisuus Kierrättäminen pitää huomioida tuotteen koko elinkaaren ajan. Huomiointi alkaa suunnittelusta ja päättyy kaikkien materiaalien tehokkaaseen uusiokäyttöön. – Tuotteet pitää suunnitella niin, että ne voi daan pitää mahdollisimman helposti kierrossa. On huolehdittava, että kaikki niissä olevat ma teriaalit säilyvät käyttökelpoisina. Tässä asiassa meillä on valtavasti opittavaa, Sitran Resurssi viisas ja hiilineutraali yhteiskunta teemaalu een johtaja Mari Pantsar sanoo. Suomalainen teollisuus ja kuluttajat kierrät tävät tehokkaasti metalleja. Käytetyt koneen osat, sorvijäte, peltipurkit ja autonromut pää tyvät tehokkaiden kierrätysprosessien ansiosta takaisin valimoihin ja valssaamoihin. – Metallien korkea hinta sekä teollisuuden energia ja materiaalitehokkuus kannustavat kierrätykseen. Metallien kierrätys on hyvä esi merkki siitä, että kiertotalous on kannattavaa bisnestä, Pantsar sanoo. KONEET KIERTOON Kierrätysajattelua on laajennettava metallijät teestä. Kun tuotetta hyödynnetään koko sen elinkaaren ajan, löytyy aivan uusia mahdolli suuksia. Pantsar nostaa esimerkiksi autoista tutun leasingmallin. – Koneiden ja laitteiden omistamisesta voi taisiin hyvin siirtyä niiden liisaamiseen. Koneen käyttäjäyritys palauttaisi vuokra laitteen takaisin valmistajalle sovitun käyttö ajan jälkeen. Valmistaja huoltaisi ja vaihtaisi kuluneet osat uusiin ja palauttaisi uutta vas taavan laitteen joko alkuperäiselle tai toiselle käyttäjälle. Tämä nostaisi merkittävästi sekä koneisiin käytettyjen raakaaineiden että tek nologisen osaamisen käyttöikää. – Maailmalla näitä malleja on paljon kuten Caterpillarilla ja RollsRoycella. Me tarvitsem me Suomeen ennakkoluulottomia yrityksiä, jotka lähtevät suunnannäyttäjiksi ja keräävät hyötyjä uudella toimintamallilla. Muut tulevat kyllä perässä, Pantsar sanoo. 13 alueyksiköstä materiaalia noudetaan ym päröivän alueen asiakkailta. Merkittävä määrä tavarasta käsitellään paikallisesti ja toimitetaan kiertoon esimerkiksi suoraan sulatoille. Kun materiaali on kerätty ja toimitettu kierrätyslaitokselle, sen käsittely alkaa mekaa nisella erottelulla ja suurien metallikappalei den pilkkomisella. Sekamateriaali toimitetaan valtakunnallisille murskauslaitoksille. Murska uksen jälkeen materiaali on nyrkinkokoista tai pienempää. Tämän jälkeen alkaa eri metallija keiden erottelu. Murskaus ja erottelu ovat kehittyneet paris sa viime vuosikymmenessä aimo harppauksin. – Olemme perehtyneet kierrätysmetalli en käsittelyyn vuodesta 1939 ja Suomessakin olemme kehittäneet toimintaa vuodesta 1997 alkaen. Vaikka kokemusta piisaa, tulee alalla jat kuvasti eteen uusia haasteita. Niistä suurin on materiaalien kirjo eli se, että erilaisia materi aaliyhdistelmiä on käytännössä rajaton määrä ja niiden käyttö vaihtelee nopeasti samojenkin tuotteiden osien raakaaineena. Materiaalien erottelu ja niiden puhtaus on ongelma. Samalla kun asiakkaat vaativat yhä paremmin eroteltuja materiaaleja, tulee tuotantolinjan alkupäähän aina vaan sekalaisempaa materiaalia. Stenalla on vahvuutena kaksi asiaa: materi aali ja koneosaaminen. Ne pitää hallita, jotta pärjää alati muuttuvilla markkinoilla. – Kolmas asia on kokemus. Kävin juuri eilen Vantaan yksikössä. Työnjohtajamme on ollut talossa 28 vuotta. Vastaavasti Pusulan yksikön vetäjä on ollut alalla 33 vuotta, Vaajasalmi sa noo ripaus ylpeyttä äänessään. Siinä on pääomaa, jolla pärjää tiukkoinakin aikoina. VILLIÄ TOIMINTAA Metallien kierrätyksessä on haasteena alan puutteellinen valvonta. – Suomessa saa tällä alalla toimia melko vapaasti ilman, että kukaan puuttuu asiaan. Toisin on esimerkiksi PohjoisItaliassa, jossa mää räyksiä noudatetaan ja jossa valvonta on todella tiukkaa. Ihan turhaan luulemme, että asia on päinvastoin. Esimerkkinä Vaajasalmi nostaa metallien käsittelylaitosten ympäristövaatimukset. Suu ria toimijoita valvotaan tarkasti, ja niillä asiat ovatkin kunnossa. Oman lisänsä markkinoille ovat tuoneet uudet kansanväliset toimijat, joille eri maiden lakien tuntemus ei välttämättä ole riittävällä tasolla. KIERTOTALOUS TARVITSEE ??Kannusteita. Luotava tehokkaat kotimarkkinat. Mukana hallitusohjelmassa. ??Kiertotalousopetusta, -koulutusta ja -tutkimusta. ??Yrityksiä, joilla uudenlaisia kiertotalouden toimintatapoja. Esimerkkeinä muille siitä, että kokonaisvaltainen kierrättäminen on hyvää ja vastuullista bisnestä. Mari Pantsar AHJ1510_1-23.indd 15 4.8.2015 12:12:35
10 13.08.2015 16 TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRRO S PENTTI O TS AMO TYÖYMPÄRIS TÖ 16 Ihmisen mittainen työ vähentää virheitä TYÖTAPATURMA Suomalaisilla työpaikoilla sattuu vuosittain 100 000–125 000 tapaturmaa, joista valtaosan taustalla arvellaan olevan inhimillisen tekijän. Työterveyslaitos tutki asiaa työpaikoilla, joilla työskennellään vaihtuvien ja monimutkaisten tehtävien parissa vaihtuvissa työympäristöissä. Näihin kuuluvat huolto-, kunnossapito-, varastoja tuotantotyöt. – Tutkimuksen kyselyyn vastanneet työntekijät näkivät työtapaturmien keskeisimmiksi syiksi työympäristön olosuhteet, liiallisen työkuormituksen sekä työssä tapahtuvat häiriöt ja keskeytykset, erikoistutkija Pia Perttula kertoo. – Nämä samat tekijät olivat yhteydessä inhimillisten virheiden yleisyyteen. Tapaturmiin johtivat tyypillisesti tilanteet, joissa työntekijä oli joutunut tarkkailemaan useita asioita yhtä aikaa, joissa oli yritetty työskennellä nopeasti ja joissa jokin oli häirinnyt havaitsemista työn aikana. Myös ristiriitaiset tavoitteet altis tivat työtapa turmille. Kaikilla tutkituilla työpaikoilla toistuvat saman tyyppiset tapaturmat ja tilanteet, joihin ei aiemmin ollut pystytty vaikut tamaan. Suomen työsuojeluvalvonta sai kiitosta VERTAILU Suomessa noudatetaan hyvin työsuojeluvalvonnan yleisiä periaatteita. Valvonta sai kansainvälisessä arvioinnissa kiitosta muun muassa toimivasta kolmikantayhteistyöstä, oikein asetetuista tavoitteista ja pätevistä työsuojelutarkastajista. Tarkastajia kehuttiin ammattitaitoisiksi ja vuorovaikutukseen perustuvaa tarkastusmenetelmää tehokkaaksi. Kehitettävää arvioitsijat löysivät valvonnan toimintatapojen yhtenäistämisessä. Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden välillä on eroja muun muassa riskinarvioinnin dokumentoinnin valvonnassa ja tarkastuskäyntien asialistojen laatimisessa. Arviointiryhmän suositukset aiotaan ottaa huomioon työsuojelun vastuualueiden nelivuotissuunnitelmassa 2016–2019. Ikääntyneen kannattaa liikkua ELÄKELÄISET Ikääntyneen ihmisen vuoden kestänyt monipuolinen ja intensiivinen liikunta kantaa vielä viisi vuotta aktiivisen harjoittelun päättymisen jälkeenkin, kertoo UKK-instituutissa tehty tutkimus. Monipuolista liikuntaa harjoittaneilla oli yli puolet vähemmän vammoja aiheuttavia kaatumisia. Heillä oli 70 prosenttia vähemmän murtumia verrokkiryhmäläisiin verrattuna. Myös fyysinen toimintakyky, tasapaino ja ketteryys sekä alaraajojen lihasvoimat paranivat selkeästi. Tutkijoiden mukaan satsaukset suurten ikäluokkien liikuttamiseen voivat poikia huomattavia säästöjä terveydenhuoltoon tulevina vuosina. Pelkästään kaatumisten aiheuttamista sairaalahoitopäivistä aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain 400 miljoonan euron kustannukset. Suomalaisen kipukohta on selkä OIREILU Eurooppalaisten vertailuiden mukaan Suomessa on niskaja hartiaseudun kipuja eniten Euroopan maista. Selkäkipuakin on keskimääräistä enemmän. – Suomessa ollaan kipuoireiden vuoksi poissa töistä huomattavasti enemmän kuin muualla Euroopassa, jopa kolme kertaa niin paljon kuin Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa, kertoi dosentti H elena Miranda Työterveyden Edistämisyhdistyksen seminaarissa. Tukija liikuntaelinsairauksien aiheuttamaa työkyvyttömyyttä voidaan mitata Kelan korvaamien sairauspoissaolopäivien määrällä. Mirandan mukaan poissaolot eivät ole viime vuosina juurikaan vähentyneet. Työterveyslaitoksen Sujuvaa työtä, vähemmän inhimillisiä virheitä -hankkeessa selvitettiin miten työtapoja ja työympäristöjä voitaisiin suunnitella sellaisiksi, että ne edistäisivät työtehtävien hoitamista turvallisesti ja sujuvasti. Inhimillisiin virheisiin pureuduttiin uudella tavalla. Tapaturmien taustalta löytyi syitä, joihin työpaikoilla pystytään vaikuttamaan. – Lähtökohtana inhimillisten virheiden vähentämiseen on ihmisen mittaiseksi suunniteltu työ ja työskentely-ympäristö. Tärkeää on tunnistaa inhi millisten virheiden taustalla olevat syyt. Päästään vaikuttamaan oikeisiin asioihin, Perttula painottaa. Anatomiset pohjalliset 2 toiminnolla: nestemäinen geeli magneetit Nestemäinen geeli jakaa jalkaan kohdistuvan painon ja toimii iskunvaimentajana jaloille ja polville! “Kuin kävelisit pumpulissa!” • Pohjallisten täydellisen mukavuuden ansiosta voit kävellä kaksi kertaa pidempiä matkoja kuin ennen • Pohjallisten magneetit stimuloivat jalkapohjiasi lisäten kehosi hyvinvointia • Nestemäinen geeli jakaa jalkoihin kohdistuvan painon tasaisesti • Iskunvaimennus säästää polviasi rasitukselta • Iskunvaimennus säästää niveliäsi ja vähentää kipuja. Ihanteelliset, jos polvet ovat väsyneet, kipeät tai niissä on kulumia! Suojaa särkeviä polvia seistessä tai kävellessä Lieventää luukalvon vaurioista johtuvia kipuja Luukalvo Nivelneste POLVINIVEL Nivelkapseli City Look on tuonut markkinoille uskomattoman tuotteen väsyneille ja kipeille jaloille. Nämä käänteentekevät magneettigeelipohjalliset saavat askeleesi keveäksi – ”kuin kävelisit pumpulissa”. Geeli jakaa jalkoihin kohdistuvaa rasitetta tasaisesti ja toimii jalkojen ja polvien iskunvaimentajana. Magneetit stimuloivat jalkapohjia, mikä edistää tutkimusten mukaan koko kehosi hyvinvointia. Sopii kaikenkokoisille jaloille. Ota askel parempaan elämään. Kokeile nyt! Tuotenro 0126 Geelipohjalliset Naisille Hinta 18,90/pari 2-pakkaus Tuotenro 0127 Naisille Hinta 33,80 Tuotenro 0128 Geelipohjalliset Miehille Hinta 18,90/pari 2-pkkaus Tuotenro 0129 Miehille Hinta 33,80 2-pakkaus Tuotenro 0130 Naisille + Miehille Hinta 33,80 SIVUONTELOT LIMARAUHANEN PÄÄ KILPIRAUHANEN MAHA HAIMA POHJUKAISSUOLI MUNUAISET VIRTSARAKKO SUOLISTO PERÄPUKAMAT KEUHKOT LISÄMUNUAINEN HARTIAT SAPPIRAKKO PAKSUSUOLI UMPISUOLI POLVET & LONKKA SUKUPUOLIELIMET Kuva näyttää, mitkä kehon eri osat stimuloituvat jalanpohjista. Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi: 09-273 3351 www.citylook.info TUNNUS 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaus lähetetään: Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Nimi: ....................................................................................................... Osoite:: ................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................... Henkilötunnus (pakoll. ostettaessa laskulle)……………......................... Matkapuhelinnro: .................................................................................... S-posti: ................................................................................................... Tärkeä tekstiviesteihin. Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 pv palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. ? Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 ? Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 .....kpl Tuotenro 0126 Geelipohjalliset Naisille Hinta 18,90/pari .....kpl 2-pakkaus Tuotenro 0127 Naisille Hinta 33,80 .....kpl Tuotenro 0128 Geelipohjalliset Miehille Hinta 18,90/pari .....kpl 2-pkkaus Tuotenro 0129 Miehille Hinta 33,80 .....kpl 2-pakkaus Tuotenro 0130 Naisille + Miehille Hinta 33,80 ”Kuin kävelisit pumpulissa!” Säästä niveliäsi – Paranna elämänlaatuasi 16,90/pari Kun ostat 2-paria SÄÄSTÄT 4,Tutkimusten mukaan magneetit edistävät kehosi hyvinvointia! Monet lääkärit ympäri maailman suosittelevat ja käyttävät anatomisia pohjallisia. Gelsula Ahjo no 10_Gelsula Ahjo no 10 2015-08-03 20:39 Sida 1 AHJ1510_1-23.indd 16 4.8.2015 12:12:37
Anatomiset pohjalliset 2 toiminnolla: nestemäinen geeli magneetit Nestemäinen geeli jakaa jalkaan kohdistuvan painon ja toimii iskunvaimentajana jaloille ja polville! “Kuin kävelisit pumpulissa!” • Pohjallisten täydellisen mukavuuden ansiosta voit kävellä kaksi kertaa pidempiä matkoja kuin ennen • Pohjallisten magneetit stimuloivat jalkapohjiasi lisäten kehosi hyvinvointia • Nestemäinen geeli jakaa jalkoihin kohdistuvan painon tasaisesti • Iskunvaimennus säästää polviasi rasitukselta • Iskunvaimennus säästää niveliäsi ja vähentää kipuja. Ihanteelliset, jos polvet ovat väsyneet, kipeät tai niissä on kulumia! Suojaa särkeviä polvia seistessä tai kävellessä Lieventää luukalvon vaurioista johtuvia kipuja Luukalvo Nivelneste POLVINIVEL Nivelkapseli City Look on tuonut markkinoille uskomattoman tuotteen väsyneille ja kipeille jaloille. Nämä käänteentekevät magneettigeelipohjalliset saavat askeleesi keveäksi – ”kuin kävelisit pumpulissa”. Geeli jakaa jalkoihin kohdistuvaa rasitetta tasaisesti ja toimii jalkojen ja polvien iskunvaimentajana. Magneetit stimuloivat jalkapohjia, mikä edistää tutkimusten mukaan koko kehosi hyvinvointia. Sopii kaikenkokoisille jaloille. Ota askel parempaan elämään. Kokeile nyt! Tuotenro 0126 Geelipohjalliset Naisille Hinta 18,90/pari 2-pakkaus Tuotenro 0127 Naisille Hinta 33,80 Tuotenro 0128 Geelipohjalliset Miehille Hinta 18,90/pari 2-pkkaus Tuotenro 0129 Miehille Hinta 33,80 2-pakkaus Tuotenro 0130 Naisille + Miehille Hinta 33,80 SIVUONTELOT LIMARAUHANEN PÄÄ KILPIRAUHANEN MAHA HAIMA POHJUKAISSUOLI MUNUAISET VIRTSARAKKO SUOLISTO PERÄPUKAMAT KEUHKOT LISÄMUNUAINEN HARTIAT SAPPIRAKKO PAKSUSUOLI UMPISUOLI POLVET & LONKKA SUKUPUOLIELIMET Kuva näyttää, mitkä kehon eri osat stimuloituvat jalanpohjista. Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi: 09-273 3351 www.citylook.info TUNNUS 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaus lähetetään: Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Nimi: ....................................................................................................... Osoite:: ................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................... Henkilötunnus (pakoll. ostettaessa laskulle)……………......................... Matkapuhelinnro: .................................................................................... S-posti: ................................................................................................... Tärkeä tekstiviesteihin. Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 pv palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. ? Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 ? Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 .....kpl Tuotenro 0126 Geelipohjalliset Naisille Hinta 18,90/pari .....kpl 2-pakkaus Tuotenro 0127 Naisille Hinta 33,80 .....kpl Tuotenro 0128 Geelipohjalliset Miehille Hinta 18,90/pari .....kpl 2-pkkaus Tuotenro 0129 Miehille Hinta 33,80 .....kpl 2-pakkaus Tuotenro 0130 Naisille + Miehille Hinta 33,80 ”Kuin kävelisit pumpulissa!” Säästä niveliäsi – Paranna elämänlaatuasi 16,90/pari Kun ostat 2-paria SÄÄSTÄT 4,Tutkimusten mukaan magneetit edistävät kehosi hyvinvointia! Monet lääkärit ympäri maailman suosittelevat ja käyttävät anatomisia pohjallisia. Gelsula Ahjo no 10_Gelsula Ahjo no 10 2015-08-03 20:39 Sida 1 AHJ1510_1-23.indd 17 4.8.2015 12:12:37
10 13.08.2015 TEK S TI SUVI S AJ ANIEMI K UV A ARI-PEKK A KERÄNEN 18 – Niiden takia tehdään ylitöitä. Pelottaa, että porukka väsyy, kun työtahti on kova. Väsymyk sestä tulee työtapaturmia ja sairauspoissaoloja. Työntekijöiden ja johdon on pidettävä huoli, että ylitöitä ei meillä tehdä työturvallisuuden kustannuksella. – Luotan yhtiön johtoon tässä asiassa. Ja meillä on se etu, että perheyrityksen johto on täällä Vieremällä eikä missään Ameriikassa. Meillä on hyvä keskustelukulttuuri. Jopa Ponsseperheen työ turvallisuudesta löytyy vielä konkreettista kohennettavaa, Laitinenkin havahtuu kaiken kehumisen jälkeen. Työsuojelu valtuutettu on nostoapuvälinei den tarkastaja. – Meillä tehdään tuhansia nostoja päivässä. Minä haluan saada nostoapuvälineet ja ihmisten asenteet vieläkin paremmiksi, jotta pystymme elämään ilman nostoista johtuvia tapaturmia. Hereillä oloa vaativat myös uudet laitteet ja materiaalit, joita tehtaalle tuodaan. – Tulen seuraamaan erittäin tiiviisti, mitä ledvaloista rupeaa löytymään. Ledtekniikas ta ei ole vielä saatavilla varmaa tutkimustietoa, miten se vaikuttaa ihmisen näkökykyyn ja ter veyteen. Tutkijat varoittavat, että ledvalot aiheutta vat mahdollisesti silmänpohjan rappeumaa ja tietotekniikassa käytetyt ledit unettomuutta. Laitinen on huolissaan myös uusille työn tekijöille sattuneista pienistä havereista Viere män tehtaalla. – Heillä on se väärä luulo, että pitää saada nopeasti tulosta aikaan. Meidän on saatava viestittyä heille paljon nykyistä paremmin, että mitään kiirettä ei ole. Rauhassa saa tehdä. Laitinen tuumaa, että ylipäänsä työsuojelu valtuutetun työ on ”97prosenttisesti” asentei siin vaikuttamista. Milläs saataisiin vaikutettua työnantajapuo len pohjattomia väitteitä toistelevaan mediaan? Työpäivien pidennys alentaisi tuottavuutta, sil lä väsynyt ihminen ei ole tehokas. – Työntekijöiden kyykyttämisellä ja lekalla lyömällä ei saada aikaan muuta kuin vastarintaa työntekijäpuolella. Menetelmien kehittäminen nostaa tuottavuutta, ja positiivisella ilmapiirillä ja hyvällä hengellä saadaan ihmeitä aikaan. a TOIMIJA ”Väsynyt ihminen ei ole tehokas.” TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Pasi Laitinen TYÖPAIKKA Ponsse Oyj, Vieremä TYÖNTEKIJÖITÄ Tuotantotyöntekijöitä 430, kaikkiaan henkilöstöä Suomessa noin 750 LUOTTAMUSMIESURA Työsuojeluasiamies, ensimmäinen ja toinen varavaltuutettu 1999–2008, työsuojeluvaltuutettu 2009– ”Töitä liiannii kanssa” Väsyvätkö ihmiset? Se on se iso peikko, sanoo Ponsse Oyj:n työsuojeluvaltuutettu Pasi Laitinen. Ylitöitä tehdään metsäkoneita valmistavalla tehtaalla Vieremällä nyt paljon. Muut työsuojelun peikot pelotellaan tehtaalta loitolle, yhdessä johdon kanssa. – Johdon näkyvyydellä on valtava vaikutus turvallisuuteen. Vuosikaudet on asioita ajettu alhaalta ylöspäin, työntekijävetoisesti. Mutta ei se toimi. Näin tuumaa Pasi Laitinen, joka on toiminut kuusi vuotta päätoimisena työsuojeluvaltuutet tuna Ponssella Vieremällä. Vastuualueeseen kuuluvat kaikki Suomen tuotannossa ahertavat ponsselaiset huoltoasentajia myöten. Ponsseperheen jäsenistä on aiemminkin pidetty aidosti huolta, Laitinen kiirehtii lie ventämään. Mutta perheyrityksen johto on ottanut tämän vuoden alusta uuden ja järeän otteen turvallisuudesta. Jokainen palaveri teh taalla alkaa turvallisuusasioiden ruotimisella, ja tietotekniikka on valjastettu turvallisuutta palvelemaan. – Ennen meillä tehtiin paperilapulla ilmoi tus vähältä piti tilanteesta. Minun piti sitten viedä lappu työnjohtajan koppiin. Ja sitten piti viikon päästä käydä kysymässä, että mitä olet tehnyt asialle. Ai mille asialle? Ja lappu oli siellä lehtipinojen alla… – Minä tätä sähköistä järjestelmää ehdotin, kyllästyin siihen lappujen kuskailuun. Vähältä piti raportit on muutettu turvalli suushavainnoiksi. Jokainen työntekijä voi va paasti kirjata havaintonsa työpisteiden tietoko neilla yrityksen sisäiseen verkkoon. Havainnot ovat julkisia. Jokainen voi seurata koneelta, mihin jatkotoimiin ryhdytään. – Työntekijä pysyy kartalla, minä pysyn kar talla, johto pysyy kartalla. Havainnoille myös tehdään jotain, kyllä täällä tapahtuu. – Tänä vuonna on tullut puolessa vuodessa jo lähes saman verran turvallisuushavaintoja kuin koko viime vuonna. Jokaisesta havainnosta saa ruokalapun ruokalaan, Laitinen kertoo. MATKAILU AVARTAA – Johtajat kiertelevät paljon maailmalla ja käyvät eri firmoissa. He ovat oppineet näkemään, että turvallisuus on tärkeätä. Laitinen kuvaa, että työntekijät ovat otta neet valtavan myönteisesti vastaan joka pala verissa näkyvän jämäkkyyden. Tapaturmat ovat kääntyneet selvään laskuun. Toimipisteissä ympäri Suomen on tämän kesän lomien jälkeen astunut voimaan suojalasipakko. Kuulosuojainten käyttöä vahditaan tarkemmin, sillä joitain kuulonalenemia on tapahtunut. Kaksi työfysioterapeuttia käy tehtaalla vii koittain tarkastelemassa ja neuvomassa oikeita työasentoja. Hitsareille on pyöriviä ja nostavia pöytiä. Jo suunnittelijan piirustuspöydällä konei den runkoihin mietitään kierrereikiä, jotta pai naviin taakkoihin saadaan kiinni kunnon nos toproput. Jo pitkään tehtaalla on valmistettu omia, räätälöityjä nostoapuvälineitä. – Suunnittelussa otetaan huomioon ei vain valmistamisen turvallisuus vaan myös se, että koneita tullaan huoltamaan metsässä vielä vuosien päästä. Siellä on jäiset, lumiset, öljyi set koneet. Siellä tehdään todella raakaa työtä haastavissa olosuhteissa. Huoltoasentajatkin on muistettava suunnittelussa. Työsuojelutoimikunta käy joka vuosi vierai lulla kahdessa–kolmessakin tehtaassa. Ponsselle on muualta lainattu esimerkiksi tuotantohalliin merkityt kulkureitit ja suojatiet samoin kuin vie railijoiden turvallisuusohjeistus ja huomioliivit. KIINNOSTUS SYTTYI, SANANMUKAISESTI Ponsselle Laitinen tuli 21 vuotta sitten nostu rikokoonpanijaksi kuultuaan yrityksestä kai kilta pelkkää hyvää. Kiinnostus turvallisuuteen syttyi, sananmukaisesti, omasta kokemuksesta. – Olin pistämässä spraypullosta rasvaa put keen. Hitsari hitsasi muutaman metrin päässä. Hitsauskipinä sinkoutui putkeen. Ponnekaasua oli siellä putkessa, ja kun kipinä meni sinne put keen niin toisesta päästä lähti hirveä tulimeri eteenpäin. Kun putki sai ilmaa, se ampui ne tulet minuun päin. Pään ohi meni tulimeri ylöspäin. Kulmakarvat kärähtivät ja hiukset tuosta edestä. Mutta paljon pahemmin olisi voinut käydä. – Sen tapauksen perästä meiltä hävisi ko koonpanosta hitsausvehkeet. HEREILLÄ PYSYTÄÄN! – Koskaan minä en luovuta. Hyvästi riittää vielä motivaatiota. Laitista huolettaa työntekijöiden jaksami nen huolettaa. Tilauskirjat ovat täynnä. AHJ1510_1-23.indd 18 4.8.2015 12:12:38
19 ”Väsynyt ihminen ei ole tehokas.” ”Töitä liiannii kanssa” AHJ1510_1-23.indd 19 4.8.2015 12:12:44
10 13.08.2015 20 TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A T JUHA T ANHU A JA VES A RANT A Uutuusvärit 2015 Lotto 25-75 mm/6-24 g Krokodil 60, 70, 80 mm BeteZAP 11 cm/12 g, väri 04 Spearhead 8 cm/14 g Uusi väri 248 15 cm/20 g Uusi väri 128 Legendaariset Invincible -vieheet 8 cm/8 g Uusi väri 274 glow Uusi väri 35-60 mm KK-908 glow Copper Uusi väri 35-60 mm GLR-274 glow Copper Uusi väri GLR-274 glow Copper Uusi väri KK-908 glow Copper Ylpeinä esittelemme kokonaan suomalaisen valmistajan, Finlandiauistin Oy:n, Nils Master ja Bete -tuotemerkkien uutuusvärit vuodelle 2015. Kalastavuus on näiden vieheiden salaisuus. Katso kaikki värit ja vieheet: www.nilsmaster.fi ORIGINAL by Finlandia-uistin Oy PEKKA SUMILOFF 21 vuotta KILPASARJA: hitsaus ”Jo mopoaikoina tuli muokkailtua metallia. Hitsauksesta kiinnostuin vasta koulussa. Ihan alussa kiinnosti enemmän koneistus. Sitten mieli muuttui, ja halusin tehdä enemmän käsillä kuin koneella.” Levyseppä-hitsaajana oululaisessa Normek Oy:ssä työskentelevä Sumiloff on lähtöisin Vaalasta. Hän kuuluu Metalliliittoon ja ammattiosastoon 210. Työnteko ja WorldSkillsiä varten harjoittelu on ollut mahdollista yhdistää näppärästi Oulun seudun ammattiopiston avulla. – Olen ollut nyt komennushommissa. Rytminä on kaksi viikkoa töitä ja kaksi viikkoa vapaalla. Vapaa-aikana olen sitten treenannut. Koulun puolesta on järjestetty, että pystyn käymään siellä iltaisin. WorldSkills alkaa ensimmäisenä päivänä neljällä hitsauskokeella, joiden tehtävät arvotaan paikan päällä. Toisen ja kolmannen päivän työ on teräksinen paineastia. Astian piirustukset ovat tiedossa etukäteen, mutta niihin tehdään kisatilanteessa 30 prosentin muutos. Neljäntenä päivänä tehdään pienet työt alumiinista ja ruostumattomasta teräksestä. Sumiloff on voittanut Taitaja2013-kisan. Viime vuonna tuli hitsauksen SM-kultaa Nordic Welding Expo -messuilla. Euroopan Skills-kisoissa tuloksena oli neljäs sija. Nyt edessä oleva koitos on kovatasoisempi kuin mikään aiemmista. – Mitali olisi mukava. Tai jos edes diplomisijallekaan pääsisi, Sumiloff arvioi tavoitteitaan. a Maailman huippujen joukossa ANNI PAAKKINEN 22 vuotta KILPASARJA: korut ”Halusin jo peruskoulussa käsityöalalle, ja vanhemmat kannustivat. Pääsin Vammalaan kultaseppäkouluun. Siellä kysyttiin, kiinnostaisiko kilpailutoiminta ja haluaisinko valmennettavaksi.” Raumalta kotoisin oleva Paakkinen on jo kultaseppä-artesaani ja viittä vaille valmis hopeaseppä. Hän opiskelee Lahdessa, koulutuskeskus Salpauksessa. Metalliliiton jäsen hän ei ole vielä, mutta kertoo liittymisen olevan vahvasti harkinnassa. Aiempina vuosina Paakkinen on ollut alan kesätöissä, mutta keskittyi tänä kesänä treenaamaan WorldSkillsiin. Osallistujat eivät etukäteen tiedä, millaisen korun he saavat tehtäväkseen Sao Paulon kilpailussa. Anni Paakkisen ja Pekka Sumiloffin kesää on hallinnut WorldSkills eli nuorten ammattitaidon MM-kisat. Paakkinen edustaa Suomea kultaseppäsarjassa, Sumiloff hitsauksessa. Ahjon ilmestyessä nelipäiväinen kilpailu on juuri käynnissä. WorldSkills pidetään elokuussa Brasilian Sao Paulossa. Kultasepän töiden ja hitsauksen lisäksi muita metallialan lajeja ovat muun muassa autonasennus, konepajatekniikka ja teräs rakennetyöt. Osallistujien on oltava alle 23-vuotiaita. Suomen maajoukkueeseen kuuluu 36 nuorta. Heitä sponsoroivat yritykset ja oppilaitokset. – Ennen kisaa on 11 mahdollista mallia. Niistä jää jäljelle kolme, ja työtä vielä muutetaan 30 prosenttia, Paakkinen selittää sääntöjä. Arvostelukriteerejä on kuusi: korun yleisilme, sahaukset, juottaminen, pintakäsittely, aikataulussa pysyminen ja mitat. Kilpailijat valmistavat komponenteista koostuvan korun alusta loppuun. – Maailmallahan on korunteko enimmäkseen vaiheistettu: kultaseppä, kivenhioja ja kivenistuttaja ovat erikseen. Me tehdään itse kaikki vaiheet, hiominenkin. Tavoitteissaan Paakkinen on varovainen. – Tavoite on ylittää itsensä. Olen realisti. Taso on kova, ennakkosuosikkeja ovat ehkä kiinalaiset ja korealaiset. Vaikka WorldSkills tuntuu hienolta mahdollisuudelta, kisoihin valmistautuminen on myös henkisesti kuluttavaa. – Kyllä tämä stressaa. Ja minä olen muutenkin kova stressaamaan kaikista asioista. AHJ1510_1-23.indd 20 4.8.2015 12:12:49
Uutuusvärit 2015 Lotto 25-75 mm/6-24 g Krokodil 60, 70, 80 mm BeteZAP 11 cm/12 g, väri 04 Spearhead 8 cm/14 g Uusi väri 248 15 cm/20 g Uusi väri 128 Legendaariset Invincible -vieheet 8 cm/8 g Uusi väri 274 glow Uusi väri 35-60 mm KK-908 glow Copper Uusi väri 35-60 mm GLR-274 glow Copper Uusi väri GLR-274 glow Copper Uusi väri KK-908 glow Copper Ylpeinä esittelemme kokonaan suomalaisen valmistajan, Finlandiauistin Oy:n, Nils Master ja Bete -tuotemerkkien uutuusvärit vuodelle 2015. Kalastavuus on näiden vieheiden salaisuus. Katso kaikki värit ja vieheet: www.nilsmaster.fi ORIGINAL by Finlandia-uistin Oy AHJ1510_1-23.indd 21 4.8.2015 12:12:49
EU & AY 10 13.08.2015 22 EUROOPPALAINEN Ahjo valaisee vuoden mittaan, kuinka 20 vuotta EU:ssa ovat vaikuttaneet metalliliittolaisen elämään. TEK S TI LEENA SERETIN K UV A VES A -MA TTI V Ä ÄRÄ Ennakointia työsuojeluun EU on tuonut täkäläiseen työturvallisuuteen ennen kaikkea ennakoivuutta. Vaarojen arviointi on työsuojelun kivijalka, jonka EU-lainsäädäntö toi uutuutena Suomeen. Työturvallisuutemme oli hyvällä tasolla ennen jäsenyyttäkin. Tapaturmien ja työkuolemien valossa Suomi ei edelleenkään ole mikään eurooppalainen työturvallisuuden mekka. Asenteiden viilaamisessa kohti turvallisia työtapoja riittää tehtävää. Työvoiman liikkuvuuden myötä monikulttuurisuus tuo uusia pohdintoja työsuojeluun. Työturvallisuuden ja työsuojelun saralla EU on merkinnyt paljon koko Euroopan työmarkki noille. Suomessa oli ennen unionin jäsenyyttäkin hoidettu turvallisuusasiat kohtuullisesti. Uutta dynamiikkaa merkitsi EU:n puitedi rektiivi työsuojelusta, joka ui suomalaiseen lain säädäntöön vuonna 2002. Työmailla oli alettava tehdä työsuojelun toimintaohjelmia. Asiantun tijoiden mukaan ohjelmillakin on merkityksen sä. Etenkin pienet yritykset tekevät niitä kui tenkin virkamiehille, eivät nostaakseen oman yrityksensä turvallisuutta tai tuottavuutta. Ohjelmia tärkeämpi on ollut puitedirektii vissä säädelty vaarojen arviointi. Tapaturmia ehkäistään ja turvallisia työtapoja mietitään jo ennen kuin uusia koneita ja laitteita tai työ tapoja otetaan käyttöön. Vaarojen arviointia tukevat monet EU:n kautta tulleet työsuojeluuudistukset, jotka koskevat melua ja tärinää tai antavat määräyksiä kemikaalien ja suojainten käytöstä. YHTENÄINEN KULTTUURI PUUTTUU Vaikka EU:sta lähtöisin olevat työsuojelumää räykset koskevat kaikkia maita, käytännöt eri EUmaissa vaihtelevat. Työturvallisuutta oh jaavat direktiivejä enemmän kulttuuriset käy tännöt. Asiantuntijoiden mukaan on hyvin tär keää, ettei työturvallisuudesta lipsuva yritys saa kilpailuetua suhteessa muihin. Työ ja tuoteturvallisuutta valvovat Suomessa ainakin Tukes, Tulli, aluehallintoviranomaiset, Työterveyslaitos ja tietysti yritystasolla työsuo jelupäälliköt ja valtuutetut. Asioita, joihin EU-direktiivit ovat työsuojelussa vaikuttaneet. Henkilösuojainten käyttö 1993 Syöpävaaralliset aineet 2000 Kemialliset tekijät 2001 Kokonaisvaltainen työsuojelu 2002 Työpaikan olosuhteet 2003 Räjähdysvaarallinen ilmaseos (ATEX) 2003 Tärinä 2005 Melu 2006 Keinotekoinen optinen säteily 2010 Sähkömagneettiset kentät 2012 Asenne edellä ? ? Työturvallisuuteen vaikuttaa ennen kaikkea se asenne, millä jokainen työtään tekee. Toki lainsäädännöllä, työsuojelun toimintaohjelmalla ja valvonnallakin on merkityksensä, sanoo työsuojeluvaltuutettu Kati Ståhlstedt, 40. Kati on kolmannen kauden työsuojeluvaltuutettu. Hän on nähnyt, että työsuojelu ja -turvallisuus edistyvät pikku hiljaa. Mutta lattiatasolla ei huomaa, mikä edistyksestä on EU-direktiivien vaikutusta. Kati työskentelee Raisiossa Hermann´s Finland Oy:ssä, joka valmistaa laivateolli suuteen sisustuselementtejä kaiteista siltoihin ja ravintolasisustukseen. Koulutukseltaan Kati on levyseppähitsaaja. Työkseen hän käsittelee rosteriterästä. Työ Hermannsilla on pölyistä, käryistä ja joillekin tärisevää. Rälläkän käyttäjälle on hankittu tärinäsuojainhanskat. Ne ovat kuitenkin epäkäytännölliset ja liian paksut työkoneeseen. – Pöly ja käry ovat työpaikallamme ehkä suurimmat haittatekijät. Suurin työturvalli suusloikka oli keskusimurin ja raitisilma puhaltimen hankinta. Erilaisia ja yhä kehittyviä hengityssuojaimia on tullut käyttöön, Kati sanoo. Viiltovammat ovat kuitenkin suurin työturvallisuusriski. Viiltoja vastaan on ollut vaikea löytää toimivia suojahanskoja. – Meillä on hyvä yhteistyökulttuuri ja työnantajalla myötämielinen asenne työturvallisuuden edistämiseen. Työsuojelun toimintaohjelmat tehdään pykälien mukaan. On hyvä, että asioita kirjataan paperille. Papereita tärkeämpää on kuitenkin puhuminen. Kaikkien on ymmärrettävä, mihin työturvallisuuden edis tämisellä tähdätään ja että se on kaikkien etu. – En oikeastaan kaipaa lisää pykäliä työsuojeluun, vaan aikaa puhua ja veivata asenteita turvallisuutta edistävään suuntaan, Kati sanoo. AHJ1510_1-23.indd 22 4.8.2015 12:12:53
23 xxx Viranomaisen näkökulmasta rajat ylittävän toiminnan valvonnan pitäisi olla ylikansallista. Nyt jokaisen jäsenmaan kansallisella kontolla on, miten työsuojelua valvotaan. Kukin maa päättää, paljonko ja millaisia resursseja valvojille annetaan. Valvova viranomainen ei voi välttämättä tehdä muuta kuin jäädä rajan taakse ihmettelemään. Toisen EU-valtion alueelle rekisteröitynyt yritys saattaa häipyä työsuojelurikkomuksen tehtyään ja jättää ongelmansa Suomen kamaralle selvitettäväksi. Ongelmana ovat myös erilaiset rangaistukset. Joissakin maissa työturvallisuusrikoksista seuraa yhteisörangaistus, joissakin yksilösakkoja. Suomessa on sekajärjestelmä. Toistaiseksi EU:ssa ei ole vireillä hanketta yhdenmukaistaa työsuojelun valvontaa ja rangaistuksia. TURVALLISUUTTA LATTIATASOLLE Suomi on muuttanut työturvallisuuslainsäädäntöään EU:n direktiivien mukaisesti. Asiantuntijat huomauttavat, että direktiivit ja asetukset ovat minimilainsäädäntöä. Vähimmäistason ylittäviä säädöksiä jäsenmaissa saa tehdä. Suomessa ei ole tehty. Suomen hallitus on hyväksynyt EU-tasolla hankkeen, jossa työturvallisuuden ja työsuojelun hallinnollista taakkaa aletaan purkaa ja työnantajavelvoitteita työturvallisuuden edistämiseksi löysätä. Palkansaajapuolella pelätään, että projekti johtaa työturvallisuusnormien alasajoon. Kukaan ei halua lisää raportteja ja paperia, mutta työturvallisuudessa kaivataan tekoja, jotka toteutetaan yrityksissä. Selkänojaksi tarvitaan lainsäädäntöä. Ay-liikkeelle olisi tärkeintä ujuttaa jokaiselle työpaikalle ajatus vaarojen arvioinnista. Arviointi johtaa työtapaturmien ja -kuolemien vähenemiseen. Samalla yrityksen kustannukset sairauspoissaoloista laskevat ja tuottavuus nousee. Työsuojelun puitedirektiivi ohjaa vaarojen arviointiin, mutta sen jalkautuminen yrityksiin on hidasta. EU:ssa on vireillä tutkimushankkeita nanopartikkeleiden ja uuden teknologian aiheuttaman säteilyn mahdollisesta vaarallisuudesta. Asiantuntijat kaipaavat tutkimuksellista tietoa uusista vaaratekijöistä ennemminkin kuin uuden lainsäädännön pykälöintiä. KULUTTAJILLE HYÖTYJÄ EU:n säädösten mukaan rajoilla ei enää valvota tuoteturvallisuutta. Siitä huolehtii valmistaja. Unionin markkinoille tulee globaalissa taloudessa CE-merkinnällä teipattuja tuotteita, jotka eivät täytä vanhan mantereen edellytyksiä. Myös metallialan työpaikoilla voi olla käytössä työkoneita ja suojaimia, joiden laatu ei vastaa EU-direktiivien määräyksiä. Tälläkin kohtaa pätevät ja tuloksia tuottavat valvojat ovat yritysten työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut. Kuluttajillekin tuoteturvallisuudesta kertova CE-merkintä on tärkeä. Merkintä ei kuitenkaan takaa turvallisuutta, sillä piraattilaitteita liikkuu markkinoilla. Kuluttajat ovat havainneet viime vuosina, että EU:n tuoteturvallisuuden valvonta toimii Suomessa. Spider Man 2 -pussilakanat vedettiin markkinoilta, koska niiden väriaineiden todettiin aiheuttavan syöpäriskin. EU rajoittaa atsovärien käyttöä, koska aromaattiset amiinit aiheuttavat syöpää. Puutarhurit saattavat käydä viimeistä sotaansa voikukkia vastaan tehoaseella Roundup. Se kielletään pikapuolin vaarallisena myrkkynä. Mutta vain harrastajapuutarhureilta, ei maanviljelijöiltä. a KIITOS ASIANTUNTIJOILLE Lakimies Jouni Kallioluoma Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto, asiantuntija Marjo Uusi-Pantti Teknologiateollisuus ja työympäristöpäällikkö Juha Pesola Metallityöväen Liitto. 10 13.08.2015 Työsuojelun kehittämisessä mennään koko ajan parempaan suuntaan. Enemmän on kiinni asenteista kuin direktiiveistä ja pykälistä, työsuojeluvaltuutettu Kati Ståhlstedt sanoo. AHJ1510_1-23.indd 23 5.8.2015 9:03:41
24 TYÖTILA Levin Pelti Ky, Kittilä, 8. kesäkuuta KUVA JAAKKO HEIKKILÄ AHJ1510_24-48.indd 24 4.8.2015 11:58:07
25 AHJ1510_24-48.indd 25 4.8.2015 11:58:09
Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin: ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Entä o tse eur 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 42-vuotias Metalliliiton jäsen, 50 000 euron turva. K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 6Esi.€/kk* AHJ1510_24-48.indd 26 6.8.2015 6:48:43
13.08.2015 10 Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin: ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Entä o tse eur 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 42-vuotias Metalliliiton jäsen, 50 000 euron turva. K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 6Esi.€/kk* 7 KK UUSI 27 ”Yhteistyö sujuu ihan hyvin, vaikka työnantaja ehkä vähän ihmetteleekin ammattiliiton uutta aktiivisuutta työpaikalla.” TEK S TI KIRSI T ÖRMÄNEN-PETMAN K UV A VES A -MA TTI V Ä ÄRÄ Vaisusta virkeäksi UUSI LUOTTAMUSMIES Heikki Lindgren, 39 Aloitti pääluottamusmiehenä 1/2015 AMMATTI Robottioperaattori, hitsaaja TYÖPAIKKA Stera Technologies Oy, Turun tehdas KOTIPAIKKA Naantali PERHE Avopuoliso HARRASTUS Politiikka, meripelastus, kalastus ? ? Robottioperaattori, hitsaaja Heikki Lindgren on toiminut Stera Technologies Oy:n Turun tehtaan pääluottamusmiehenä tämän vuoden alusta. Hän kuvailee yhtään ketään osoittelematta, että ay-toiminta työpaikalla oli sitä ennen aika vaisua. Nyt tehtaalla on virkeää. – Liitto-organisaatio on vahvistunut, ja olemme saaneet hurjasti uusia jäseniä, Lindgren kertoilee. Järjestäytymisprosentti on tehtaalla tällä hetkellä yli 80:n, Lindgrenin aloittaessa luku oli 57. Tehdas valmistaa laitekaappeja ja -koteloita tietoteknisiä ja elektronisia laitteita varten samoin kuin ohutlevytuotteita autoteollisuuteen. Viime mainitut ovat tehtaat päätuotteita. Työnantaja on ollut ehkä hieman ihmeissään uudenlaisesta, aktiivisesta ammattiliittotoiminnasta. Mutta yhteistyö ”ihan sujuu”. – Tehtaanjohtaja on ok, nuori ja oivaltava. Lindgren kiittelee Metalliliiton Turun aluetoimistoa pariinkin otteeseen. Aloite ay-toiminnan ja järjestämisen aktivoinnista tuli nimenomaan liitosta, käytännössä aluetoimitsija Osmo Rantaselta. Myös järjestäjä Arttu Uhlgren on ollut tärkeä tuki. Miten aktiivisuus näkyy tehtaalla? – Väkimäärä työhuonekunnan kokouksissa on lisääntynyt. Viime kerralla kokouksessa oli jo 40 henkeä. Myös huvitoimikunta on lisännyt innostusta. Onneksi Lindgrenin ei tarvitse työntää toimintaa eteenpäin yksinään. Apuna on työhuonekunnan toimikunta, johon kuuluvat hänen lisäkseen varapääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja aktiiveja eri osastoilta. Työpaikalla on käytännössä kahden ammattiosaston väkeä. Lindgren itse kuuluu ammattiosasto 1:een, jonka toimikunnan jäsen hän on. – Ammattiosastosta saa hyvää vertaistukea. Turun tehtaalla on pääsääntönä, ettei vuokratyöntekijöitä käytetä. Kaikkiaan tehtaalla työskentelee 93 työntekijää, Steran viidellä Suomen tehtaalla yhteensä noin 400. Lindgren kertoo, että Turun tehtaan väkimäärä on lisääntynyt vuoden 2013 jälkeen yli puolella. ENEMMÄN KUIN PALKANKOROTUKSET Lindgren on kotoisin Naantalista, jonka kunnallispolitiikassakin hän on mukana. Neljät eri kunnallis vaalit ovat jo takana. Tällä hetkellä hänellä on paikka SDP:n edustajana kaavoitusja ympäristölautakunnassa. Perhetausta politiikassa on vieläkin enemmän vasemmalla. Lindgrenin isoisä oli aikanaan SKDL:n kunnanvaltuutettu. – Isä ja äitikin olivat duunareita. Työväentalolla olen lapsuuteni viettänyt. Ay-aktiiviksi ryhdyin työskennellessäni aikanaan Naantalin voimalaitoksella kunnossapidossa. Lindgren toteaa, että politiikasta saa hyvää näkökulmaa luottamusmiehen tehtävään ja ammattiyhdistystoimintaan. Hän toivoo, että kaikki muistaisivat ajatella asioita laajemmin. – Pitää esimerkiksi muistaa, että työehtosopimus on muutakin kuin palkankorotukset. Jos yleissitovuutta ei olisi, sormi menisi monella suuhun. Ei maksettaisi iltavuorolisiä tai lomarahoja, Lindgren pohtii. Lindgren huomasi keväällä, että koskaan ennen ei työpaikalla ole kommentoitu politiikkaa niin paljon kuin maan uuden hallituksen ohjelman valmistumisen aikaan. – Tarjottu yhteiskuntasopimus kiukutti. Ei kukaan halua, että työaikaa lisätään tai palkkoja lasketaan. Lindgren on erittäin tyytyväinen, että he yhdessä liiton ja työkavereiden kanssa ryhtyivät virittämään liiton toimintaa uuteen uskoon. – Alkuun ihmiset olivat varauksellisia, mutta nyt innostuneita. Kyllä tämä on kannattanut. Olen itse hyvin sitoutunut tähän. JÄRJESTÄ SINÄKIN TYÖPAIKKASI AHJ1510_24-48.indd 27 4.8.2015 11:58:15
10 13.08.2015 28 TEK S TI ERIK A P AR VIK O SKI K UV A T JYRKI L UUKK ONEN Saakohan tästä edes juttua? Enhän minä mitään ihmeellistä ole tehnyt, iloinen ääni pohdiskelee puhelimen toisessa päässä. Leena Palo tarttui Nokialla sijaitsevan AGCO Powerin työsuojeluvaltuutetun ruoriin viitisen vuotta sitten kesken kauden. Työuransa Palo oli aloittanut kokkina ja eläinlääkärin avustajana. 18 vuotta sitten hän kouluttautui koneistajaksi. Työsuojelusta on tullut Palolle sydämen asian. – Ei kukaan ole minulle keskellä yötä vielä soittanut, mutta siihenkin olen varautunut. Minulla ei ole erillistä työroolia, Palo sanoo. Turvallisuusasiat ovat mielessä vapaa-ajallakin. – En kestä katsoa, kun ihmiset maalaavat talojaan huterilla tikkailla, Palo nauraa. Aito innostus asiaan vei Palon viime syksynä Murikkaan työhyvinvointivalmentajan koulutukseen. ISO TALO VAATII NÄKÖKULMIEN VAIHTOA Palon työpaikka sijaitsee Linnavuoressa Nokialla, noin 25 kilometriä Tampereelta Porin suuntaan. Kylä on muodostunut jatkosodan jälkeen alueelle syntyneen lentokoneteollisuuden ympärille. Vehreä mäntymetsä kehystää kerrostaloja, jotka rakennettiin aikoinaan työläisiä varten. Tehdasalue sijaitsee itse Linnavuoren juurella. AGCO Powerilla valmistetaan vuosittain kuudessa hallissa lähes 800 hengen voimin 30 000 dieselmoottoria traktoreihin, maatalouskoneisiin ja muihin työkoneisiin. – Isossa talossa eri osastoilla on eri kulttuuri, mikä vaatii kykyä vaihtaa näkökulmaa. Eri ihmisiin viestit uppoavat eri tavalla. Me työsuojelussa laadimme vain ohjeistuksia, esimiehet valvovat niiden toteutumista, Palo sanoo. Olemme siirtyneet vastaanotosta neuvottelutilaan toiseen kerrokseen. HR-asiantuntija Kristiina Repo jatkaa: Leena Palo on AGCO Power Oy:n työsuojeluvaltuutettu. Palo haki uutta näkökulmaa työhönsä. Hän kouluttautui työhyvinvointivalmentajaksi Murikan kurssilla. Työhyvinvointia on aina varaa parantaa. Ideat syntyvät tiimityönä. Työhyvinvointivalmentaja on joukkuepelaaja ” – Henkilöstöä on aina parikymppisestä yli kuusikymppiseen saakka. Eri-ikäisten ihmisten elämäntilanteet huomioidaan AGCO:lla ikäjohtamisen periaatteissa. Henkilöstöosasto pitää uusille työntekijöille oman perehdytyksensä, mutta tärkein perehdyttäminen tapahtuu työpisteellä. – Henki on täällä hyvä. Uudet otetaan mukaan porukkaan, Repo sanoo. TYÖHYVINVOINTI ON KAIKKEA Työhyvinvointivalmentajan koulutuksen esite mainostaa: ”Henkilöstö yltää parhaimpaansa silloin, kun sen hyvinvoinnista on huolehdittu”. Koulutus valmentaa työpaikoille asiantuntijoita, jotta työyhteisö olisi ”omavarainen työhyvinvoinnin kehittämisessä”. Valmentaja on siis yksinkertaistetusti työhyvinvoinnin kehittäjä. Palo mieltää asian kokonaisvaltaisesti: – Työhyvinvointi on oikeastaan kaikkea sitä, mitä teemme työpaikalla. Tärkeintä on, että työntekijät pääsevät terveinä kotiin, hän toteaa. – Jokapäiväinen työ on kaiken pohja. Tärkeiden asioiden pitää olla kunnossa. Se taas edellyttää jatkuvaa prosessia asioiden parantamiseksi, hän jatkaa. Tärkeiden asioiden listan voisi aloittaa luottamuksella. Luottamusta tarvitaan sekä työkavereiden että johdon ja alaisten välillä. Tuottavuuskin paranee. Luottavaisessa ilmapiirissä ei tarvita jäykkiä valvontajärjestelmiä, sillä sovittuja sääntöjä noudatetaan. AGCO Powerilla on jo reilun vuoden ajan ollut kokeilussa sairaspoissaolon omailmoitus myös tuntipalkkalaisille. Sairauspoissaolojen määrä ei ole noussut. Kokeilua on tarkoitus jatkaa. PORUKASSA EI SOOLOILLA Työhyvinvointivalmentajan koulutuksen parhaaksi puoleksi Palo nimeää vertaistuen. – Oli mukava kuulla, miten asioita hoidetaan muualla. AHJ1510_24-48.indd 28 4.8.2015 13:15:01
29 10 13.08.2015 Työhyvinvointivalmentaja on joukkuepelaaja AHJ1510_24-48.indd 29 4.8.2015 11:58:30
10 13.08.2015 30 Palo laati suunnitelmansa yrityksen Tampereen Tesomalla sijaitsevaan vaihteistokokoonpanoon. Siellä kootaan vaihdelaatikoita moottorikelkkoja valmistavaan tehtaaseen. – Ongelmia ja stressiä aiheuttavat osien sisäiset toimitukset. Pohdin ratkaisuja ongelmaan, mutta toteuttamiseen emme ole vielä päässeet, Palo sanoo. Kuluva vuosi on ollut AGCO Powerille taloudellisesti vaikea. Tehtaalla on jouduttu turvautumaan lomautuksiin. – Se vaikuttaa tietenkin ilmapiiriin etenkin silloin, jos lomautukset eivät tunnu tasapuolisilta, Palo sanoo. Laskusuhdanteesta huolimatta moottoritehtaalla pidetään lippua korkealla. Kesäkuun puolivälissä AGCO-konserni täytti 25 vuotta. Sen kunniaksi tehtaan pihalle pystytettiin teltta, josta jaetaan henkilöstölle kesälahjat, 800 ämpäriä. Tehtaalla järjestetään myös avointen ovien päiviä, jolloin perheet pääsevät tutustumaan työpaikan arkeen. Uusi tehdashallikin vihittiin käyttöön perheiden voimin. Uuden hallin pihalla Palo osoittaa metsää ja siellä olevaa kukkulaa ja kertoo hymy suupielessä. – Valloitimme juuri tuon mäen jumppakerhon porukalla. Näköjään ainoa tapa saada minut hiljaiseksi on pistää kävelemään ylämäkeen. Työhyvinvoinnin edistämistä parhaimmillaan. Työryhmässä on kehitetty ratkaisu muun muassa työtapaturmien vähentämiseen. – Päädyimme muuttamaan ”läheltä piti -tilanteet” turvallisuushavainnoiksi. Jokainen työntekijä voi ilmoittaa lapulla tai sähköisen järjestelmän kautta huomaamastaan työturvallisuusongelmasta. Jokaisesta havainnosta saa palkinnoksi lounassetelin. Tänä vuonna havaintoja oli kesäkuun puoleen väliin mennessä tehty jo 141 kappaletta. – Tämä on tapaturmien ennaltaehkäisyä parhaimmillaan. Tänä vuonna meillä on ollut vain yksi yli kahdeksan tunnin poissaoloon johtanut työtapaturma, Palo iloitsee. HARRASTUSTOIMINNASTA KERROTAAN HETI PEREHDYTYKSESSÄ Harmaansävyisessä tehdashallissa kajastaa yhtäkkiä jostakin vihreää valoa. Akvaario! Seinään upotetun akvaarion toisella puolella on kunnossapito-osasto, jossa työskentelee Timo Viljanen. – Kyllä jokainen sinne ruokaa laittaa ja vesiä vaihtaa. Tämä on muistaakseni jo toinen akvaario. Olin hakemassa ensimmäistä Valkeakoskelta, Viljanen kertoo. Pyöreästä logosta selviää, että Linnavuoren Akvaarioklubi on perustettu vuonna 2003. Omat harrastekerhonsa on myös kalastajilla, hiihtäjillä, melojilla, jumppaajilla… Harrastustoiminta pyörii työnantajalta vuosittain anottavalla määrärahalla. – Alkuperehdytyksen yhteydessä kerromme uudelle työntekijälle kerhoista. Jos valmiiksi ei satu löytymään sellaista, joka vastaisi hänen harrastustaan, neuvomme perustamaan uuden kerhon, Repo sanoo. Työhyvinvointivalmentajan koulutus huipentuu suunnitelman laatimiseen omalle työyhteisölle. Määritellään ongelma, kehitetään ratkaisu ja luodaan askelmerkit ratkaisun toteuttamiseen. Palon mukaan työhyvinvointi ja erityisesti työsuojelu ovat menneet eteenpäin, ja nyt ajatellaan ennaltaehkäisevästi. Vastuu on myös työntekijöillä itsellään. – Aina silloin tällöin joku sanoo minulle: ”Leena, eikö sun kuuluisi tehdä se ja tuo asia?”. Silloin muistutan, että työturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu ihan jokaiselle, Palo sanoo. – Isossa porukassa ei muutenkaan sooloilla. Kehitysideat syntyvät yhdessä jokapäiväisessä työssä, hän painottaa. TAPATURMAT KURIIN TURVALLISUUSHAVAINNOILLA Tehdashallissa koneistetaan moottoreiden sylinteriryhmät. Meteli huumaa korvat. Koneistus on pitkälle automatisoitu, ja robotit tekevät työtä työntekijöiden valvonnassa. Moottorikokoonpano tehdään edelleen pitkälti käsityönä. Palo osoittaa lattiaa, johon on maalattu keltaisella maalilla kävelijöille omat kulkulinjat. – Täällä on aikamoinen trafiikki, ja trukit liikkuvat sisällä lähes äänettömästi. Kulkuväylien merkinnöillä paranamme liikkumisen turvallisuutta, Palo sanoo. Työturvallisuusasioita kehitetään työryhmässä, johon kuuluvat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, turvallisuusasiantuntija ja ympäristöinsinööri. Ryhmä tapaa joka tiistai. Työsuojelutoimikunta kokoontuu kokonaisuudessaan noin neljä kertaa vuodessa. Kevään ja syksyn aikana kaikilla 24 osastolla pidetään palaveri, jossa käydään läpi työnjohtajan ja työsuojeluasiamiehen tekemä työsuojelukierros, työtapaturmat ja turvallisuushavainnot. – Aikaisemmin näitä asioita käytiin läpi kerran kuukaudessa ja istuttiin pidempään. Nyt kun työsuojelupalaverit ovat tällaisia täsmäpalavereita, yksittäisen osaston asiat tulevat paremmin käydyksi läpi ja asiat etenevät, Palo kertoo. AGCO Powerilla työhyvinvointia parannetaan erilaisilla harrastuskerhoilla. Linnavuoren Akvaarioklubi on pyörinyt vuodesta 2003. Timo Viljanen puhdistaa akvaariota. AHJ1510_24-48.indd 30 4.8.2015 11:58:34
TEKEMINEN ...aina voi kalan saada vai voiko? ... tähti elokuun taivaalta. ... kurssiopas ajoissa. ...katsaus muihin mahdollisuuksiin. EI LU E SYÖ LU O W W W .O TTIOP A S.FI W W W .INT OK US TANNUS.FI W W W .URS A.FI W W W .K ANS AL AIS OPIS TO T.FI 31 VALOKUVAKIRJA HARMONIKKA IMPROA ELÄMÄÄN KARAOKELAULU RAAKASUKLAA KALANNAHAN PARKITUS MINDFULNESS JAPANIN ALKEET VAHAMAALAUS MOPOJEN ENTISÖINTI PUUKKOKURSSI RIVITANSSI RÄTTI + VESISANKO + HAMMASHARJA + ÖLJYPUMPPU + JALKAPUMPPU JA VIIMEISEKSI KUNNON TALVIHUOLTO. OTTIKALENTERI 2015 EL OK UU M T K T P L S ???????????????????? ????????????? ????????????? ????????????? ????????????? ?? W W W .NOPS A.FI ... polkeminen sujuu taas. JA HAE 13.08.2015 10 HELSINKI 3.8. klo 0.01 URSA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 ? ?EI LIIKU, EIKÄ SYÖ ? ?SYÖ JA LIIKKUU ? ?LIIKKUU KOHTALAISESTI, SYÖNTI SATUNNAISTA Maailman energiajärjestelmät ovat murroksessa. Tämä kirja kertoo, miten Suomen tulee toimia. Työhyvinvointi kohenee jatkuvalla työllä Jaksat töissä paremmin, kun… ? kuntoilet ? pistät hyvän kiertämään ja kehut kaveria ? tervehdit kaikkia ? et märehdi, vaan aloitat jokaisen päivän puhtaalta pöydältä ? turvaat arvosi työmarkkinoilla pitäämällä huolta osaamisestasi ? ajattelet: ”Minä pystyn” ? huolehdit sosiaalisista suhteistasi – Ideaalitilanteessa kurssille osallistutaan työpareittain, esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu ja -päällikkö yhdessä. Työhyvinvointiasiat ovat pinnalla, suorastaan muodikkaita. Miksi? – Ymmärrys on lisääntynyt: hyvinvointi säästää rahaa, Nurmi toteaa. Esimerkiksi yhden sairauspoissaolopäivän kustannus yritykselle on keskimäärin 300 euroa. – Jatkuva muutos paine ja tehostuminen ovat lisänneet henkistä riskiä siinä missä fyysiset riskit ovat pienentyneet. Ihminen on ihminen, ei kone, Nurmi toteaa. a Sinustako työhyvinvointivalmentaja? ? ? Koulutusohjelma alkaa Murikassa lokakuussa 2015. ? ? Kurssilla lähiopetuksen lisäksi välitehtäviä ja projektityö oman työyhteisön kehittämiseksi. ? ? Kouluttajina Murikan opettajat ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun luennoitsijat. ? ? Osallistumismaksu 2 200 euroa, todistus Tampereen yliopistosta. ? ? Ilmoittautuminen viimeistään 5. lokakuuta: puh. 020 77 41 505 tai sirpa.lahteenmaki@metalliliitto.fi ? ? Lisätiedot: Marjo Nurmi, puh. 020 77 41514, marjo.nurmi@metalliliitto.fi ? ? Työhyvinvoinnin tuloksekas parantaminen on isojen kivien liikuttelua. Työpaikan kulttuuri muuttuu hitaasti. Työ on jatkuvaa, ei kausiluontoista puuhastelua. – Tuodaan säännöllisesti esille asioita ja keskustellaan ongelmakohdista. Kun jotain saavu tetaan, kerrotaan siitä muillekin. Siitä tulee tunne, että asioihin on vaikutettu itse, Marjo Nurmi Murikasta summaa. Nurmi on Työhyvinvointivalmentajan koulutusohjelman vastaava opettaja. Työhyvinvoinnin edistäminen pitää sisällään paljon muutakin kuin jumppa pallon tuomisen taukotilaan. – Erityisen vaikeaksi asian tekee se, että työhyvinvointi on subjektiivinen kokemus. Mikä edistää yhden työhyvinvointia, voi taas heikentää toisen. Arvostamme eri asioita, Nurmi sanoo. Koulutusohjelma on vielä melko tuore: ensimmäiset työhyvinvointivalmentajat valmistuivat keväällä 2013 osana Murikan kolmen kuukauden kurssia. – Näistä kurssilaista osa on ottanut valmentajan roolin omakseen työpaikalla: on pidetty työhyvinvointikurssia ja tietoiskua työpaikalla. Se kuitenkin edellyttää, että työnantaja antaa valmentajalle tilaa toimia ja että valmentajalla on työyhteisön hyväksyntä, Nurmi sanoo. – Oikeus hommaan pitää itse neuvotella työpaikalla. Mutta ei työhyvinvointiasioissa kouluttautuminen missään tapauksessa hukkaan heitettyä ole. Työhyvinvointi on sidoksissa edunvalvontaan. Se on kaikkea, mitä työhön liittyy, hän jatkaa. A ULI HANNUL A AHJ1510_24-48.indd 31 4.8.2015 11:58:40
10 13.08.2015 TEK S TI HEIKKI JOKINEN 32 Los Minerosin mukaan tehtaalla maksetaan kuuden euron päiväpalkkaa ja teetetään laittoman pitkiä työpäiviä. Lomissa ja muissa eduissa esiintyy väärinkäytöksiä. Joulukuussa 2012 yhtiö erotti 122 työntekijää. Joukossa oli ammattiosaston koko 18 hengen hallitus. Syyksi PKC ilmoitti työstä kieltäytymisen. Los Mineros -liitto vei asian työtuomioistuimeen. Pitkäksi venyneen käsittelyn jälkeen tuomioistuin totesi suomalaisyhtiön toimineen epäasiallisesti. Neljä erottamisen peruuttamista vaatinutta ay-aktiivia on otettava takaisin töihin. Heille on maksettava palkka koko erottamisajalta. Oikeuden mukaan erottaminen oli kostotoimi, jolla yritettiin kieltää oikeus järjestäytyä. Maailman työjärjestö ILO listasi kesäkuussa 24 maata, joissa ILO:n yleisopimus 87:n edellyttämiä ay-oikeuksia ei noudateta. Meksiko on yksi maista. ILO vaatii Meksikoa toimimaan suojeluliittojärjestelmän kumoamiseksi jo tänä vuonna. Kansainvälinen ammattiyhdistysliike on pitkään ja näkyvästi vaatinut Meksikoa takaamaan aidon järjestäytymisoikeuden. Kampanjointi vaikuttaa. Maatyöläisten oloja on kohennettu ja hallitus aikoo allekirjoittaa yhden ILO-sopimuksen. MEKSIKO Työtuomioistuin määräsi PKC-ryhmään kuuluvan suomalaisyhtiön ottamaan takaisin neljä laittomasti erotettua työntekijää. Yhtiö oli erottanut työntekijät, kun nämä vaativat aitoa työehtosopimusta. Järjestäytymiskiistat ovat jatkuneet jo vuodesta 2007 lähtien Arneses y Accesorios de México -tehtaassa Cuidad Acuñassa. PKC-ryhmään kuuluvan suomalaisyhtiön tehtaassa valmistetaan autonosia. Tehtaan johto solmi suojelusopimuksen ammattiliitoksi tekeytyvän CTM-järjestön kanssa. Tulojaan järjestö ei saa työntekijöiltä vaan työnantaja rahoittaa sitä. Tehtaan työläiset saivat vain kuulla, että CTM edustaa heitä ja että järjestö on jo laatinut ”työehtosopimuksen” yhtiön kanssa. Työntekijät eivät saaneet edes nähdä sopimusta. Järjestelyllä yhtiö pääsee polkemaan palkkoja ja etuja, mutta yhtiölle lankeaa muutakin etua. Lakien mukaan ensimmäisenä paikalle ehtinyt liitto tekee sopimukset. Siksi meksikolaiset yhtiöt solmivat suojelusopimukset yleensä jo ennen työntekijöiden palkkaamista. Näin tekivät myös maanmiehemme: PKC hyväksyi ”työehtosopimuksen” ostettuaan tehtaan mutta ennen sen siirtymistä suomalaisten hallintaan. Meksikon kaivosja metallityöläisiä edustavan Los Mineros -liiton osasto on toiminut tehtaalla tavoitteinaan työläisten aito edustaminen ja aidon sopimuksen neuvottelu. Tehtaan rahoittama suojeluliitto vaikeuttaa ammattiliiton toimintaa monin tavoin. KANS AINVÄLINEN TUPAKKA Riistoa harjoittavia tupakkayhtiöitä vastaan on tänä kesänä marssittu Yhdysvalloissa. Malawin tupakkatyöläisiä puolustava järjestö sai kesäkuussa Washingtonissa Labour Defenders -palkinnon työstään. Yhdysvaltojen tupakkapelloilla raataa velkaorjuudessa ja vaarallisissa työoloissa Keski-Amerikasta lähteneitä perheitä, Malawissa maan sisällä muuttavia perheitä. Suomalaisyhtiö tuomittiin JEREMY SPRINK Irtisanomiset johtivat itsemurhaan MADAGASKAR Kanadalainen Sherritt-kaivosyhtiö ilmoitti, että se irtisanoo 1 100 työntekijää Ambatovyn nikkelikaivokselta. Tämä johti yhden erotetun itsemurhaan. Toinen työntekijä joutui sairaalaan itsemurhayrityksen jälkeen. Erottamiset tulivat yllätyksenä. Aamulla töihin tulleille kerrottiin töiden loppumisesta, jonka jälkeen heidät käännytettiin pois. Työvaatteet tuli luovuttaa saman tien. Yhtiö lupasi kuukauden irtisanomispalkan. Ammattiliitot vaativat erottamisten perusteiden tutkimista. Irtisanomisia ei myöskään käsitelty yrityskomiteassa kuten laki edellyttää. Järjestäytyminen takkuaa Electroluxilla RUOTSI Ammattiliittoa ei tarvita Memphisin tehtaallamme, sanoi ruotsalaisen Electroluxin Yhdysvalloissa sijaitsevan tehtaan edustaja. Hän uskoi työläisten osaavan puhua itse puolestaan ilman kolmatta osapuolta. Kommentti liittyi siihen, että ammattiosaston perustaminen tehtaalle epäonnistui. Asian ratkettua edustaja kertoi olevansa iloinen, että ammattiliitto ei edusta tehtaan työläisiä. IF Metall -liitto pitää lausuntoja kauhistuttavina ja muistuttaa, että Electrolux on luvannut olla puolueeton työntekijöiden järjestäytymisessä. Yhtiöllä on Yhdysvalloissa 11 tehdasta, joista vain yhdessä toimii ammattiosasto. Kokeet pois automekaanikoilta AUSTRALIA Kiinalaisten automekaanikkojen ja -sähköasentajien ei enää tarvitse osallistua ammattitaitokokeeseen tullessaan töihin Australiaan. Määräys sisältyy Kiinan ja Australian vapaakauppasopimukseen. Autonasentajia edustava AMWU-liitto pitää päätöstä vastuuttomana. Haluammeko todellakin kokeisiin osallistumattomien korjaavan ihmisten autot? liiton puheenjohtaja Andrew Dettmer kysyy. VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. VPPRAHA4513F ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE Cja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). UUDISTUNUT VitaePro® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? VitaeLab_Ahjo_nr10_pd1308_225x297_CR.indd 1 27.07.2015 09:11:48 AHJ1510_24-48.indd 32 4.8.2015 11:58:41
VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. VPPRAHA4513F ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE Cja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). UUDISTUNUT VitaePro® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? VitaeLab_Ahjo_nr10_pd1308_225x297_CR.indd 1 27.07.2015 09:11:48 AHJ1510_24-48.indd 33 4.8.2015 11:58:42
10 13.08.2015 34 TEK S TI KIRSI T ÖRMÄNEN-PETMAN LUKIJATUTKIMUS ? ? Toteutettiin helmikuussa 2015. ? ? Metalliliiton tutkimusyksikkö lähetti kyselyn 1 400 liiton jäsenelle. Vastata sai joko paperilomakkeella tai sähköisen linkin kautta. ? ? Kyselyyn vastasi lähes 500 jäsentä. ? ? Suurin osa vastaajista oli yli 55-vuotiaita. Vastaukset painotettiin ikäluokittaisella kertoimella. Yli 90 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä Ahjon ulkoasu-uudistukseen. ilmoitti, ettei lue näköislehteä. Alle 40-vuotiaista vastaajista yksikään ei lue pelkästään näköislehteä, yli 40-vuotiasta yksi prosentti. Vastaavat luvut niillä, jotka lukevat molempia, ovat neljä ja seitsemän prosenttia. KYSYIMME MYÖS VERKKOSIVUISTA Lukijatutkimuksen yhteydessä selvitimme hieman myös liiton jäsenten verkon käyttöä. Yhden tai useamman kerran päivässä internetiä käyttävien osuus oli vastanneiden keskuudessa lisääntynyt neljässä vuodessa kymmenen prosenttia, 62 prosenttiin. Vähintään kerran viikossa verkkoa käytti lähes 80 prosenttia vastaajista. Ahjo on tärkein tietolähde ay-asioissa Lukijatutkimuksen mukaan lukijoistamme 70 prosenttia pitää lehteä melko tai erittäin hyödyllisenä. Ahjo-lehti on neljässä vuodessa lisännyt merkitystään Metalliliiton jäsenten ja lukijoidensa tietolähteenä. Viime keväänä tehdyssä lukijatutkimuksessa 63 prosenttia vastanneista piti lehteä tärkeimpänä tietolähteenään ay-asioissa (58 % vuonna 2011). Vastaavasti luottamushenkilöiden, median yleensä (radio pysynyt samana), työtovereiden ja liiton toimiston merkitys tietolähteenä on laskenut. Alle 40-vuotiaille työtoverit ovat edelleen Ahjoa tärkeämpi tietolähde. Kolmanneksi tärkein tietolähde nuoremmille on luottamushenkilö ja/tai ammattiosaston edustaja tai liiton verkkosivut. Lähes 90 prosenttia vastaajista oli lehteen melko tai hyvin tyytyväinen. Sekä lehteä hyödyllisenä pitävien että lehteen hyvin tyytyväisten osuus on kasvanut vuodesta 2011, jolloin edellinen tutkimus tehtiin. Lukijat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä sekä juttujen sisältöihin että vuoden 2014 alusta uudistettuun ulkoasuun. Suurin osa (89%) on myös sitä mieltä, että lehdessä on luettavaa sopivasti. 64 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi keskustelevansa Ahjossa julkaistuista jutuista työpaikallaan. Luku on sama kuin edellisessä kyselyssä neljä vuotta sitten. Keskustelua ovat herättäneet muun muassa palkankorotukset, tes-neuvottelut ja loma-asiat sekä työttömyys, työsuojelu ja nollatuntisopimukset. Luetuimpia juttuja ovat työpaikkajutut ja -haastattelut. Myös liiton kannanotot ja päätökset, työehdot, työsuojelu ja työttömyysturva-asiat kiinnostavat. Yleisistä aiheista seuratuimpia ovat terveyteen liittyvät aiheet, Suomen taloudellinen kehitys sekä maan poliittinen tilanne. Vakiopalstoista vastaajat seuraavat eniten Puheenaiheita, Ammattilaista sekä pääkirjoitusta. Näiden jälkeen tulevat Työtila-palsta ja työttömyyskassan tiedotukset. Lukijoiden ikä vaikuttaa jonkin verran siihen, mitä lehdestä luetaan. Alle 40-vuotiaat seuraavat enemmän koulutukseen ja nuoriin liittyviä aiheita, mutta vähemmän kuin yli 40-vuotiaat esimerkiksi työttömyysturvaa tai työpaikoilla tapahtuvia muutoksia käsitteleviä artikkeleita. Toisaalta nuoremmat lukevat vähemmän työpaikkajuttuja ja -haastatteluja tai työsuojeluasioita käsitteleviä kirjoituksia. MUUTKIN KUIN JÄSENET LUKEVAT Ahjon lukijatutkimuksesta ilmenee, että yhä useampi lukijamme (26 %) lukee suurimman osan lehden artikkeleista. Vuonna 2011 vastaava luku oli 21 %. Toisaalta vain mielenkiintoisimmat artikkelit lukevien osuus on hieman laskenut. Niiden, jotka eivät lue lehteä ollenkaan, osuus on kasvanut. Aikaisempaan verrattuna lukijat myös yhä useammin tarttuvat lehteen kaksi tai kolme kertaa yhden sijaan. Puolessa niistä talouksista, joihin Ahjo tulee, liiton jäsenen lisäksi lehteä lukee taloudessa myös yksi tai useampi muu henkilö. Vuoden 2015 alusta ilmestynyt Ahjon sähköinen näköislehti ( www. ahjo.fi) ei ole vielä lyönyt itseään läpi. Yli 90 prosenttia vastaajista Liiton jäsenten nettikäyttäytyminen vastaa koko väestön käyttäytymistä. Alle 30-vuotiaat käyttävät nettiä päivittäin. Lukijatutkimuksen vastaajista 30 prosenttia kertoo käyvänsä liiton nettisivuilla www.metalliliitto vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Harvemmin sivuilla vierailee 48 prosenttia ja ei lainkaan 22 prosenttia. Viisi asiaa, joista etsitään eniten tietoa liiton kotisivuilta, ovat työttömyysturva-asiat, jäsenedut, jäsenyysja työehtosopimusasiat sekä uutiset. Tärkeimpänä asiana, josta tietoa haetaan, vastaajat pitävät työttömyysturvaa. Seuraavaksi tärkeimmiksi he listasivat työehtosopimusja jäsenasiat. Selkeä, luotettava, yhdistävä, oivaltava – sekä herättävä ? ? Valmistellessaan lehtiuudistusta vuodelle 2014 Ahjon toimitus valitsi neljä laatusanaa, jotka kuvastavat Ahjo-lehteä: selkeä, luotettava, yhdistävä ja oivaltava. Lukijatutkimuksen vastausten perusteella laatukriteerit ovat täyttäneet lukijoidemme odotukset vähintäänkin hyvin. Selkeydellä pyrimme siihen, että lehti on helposti omaksuttava. Yritämme kirjoittaa jutut mahdollisimman pitkälle selkokielellä. Haluamme myös pitää ulkoasun selkeänä. Luotettavuudella viittaamme siihen, että jäsenet voivat luottaa lehden laadukkaaseen sisältöön. Yhdistävyys tarkoittaa, että käsittelemme jäsenten asioita monipuolisesti ja liiton toimintaan mukaansa tempaisevasti. Oivaltaessaan Ahjo tuo esille uusia näkökulmia ja elää ajassa. Haluaisin lisätä tähän listaan vielä yhden tärkeän adjektiivin – nimittäin herättävän. Toivomme, että pystymme kertomaan lehdessä sellaisia tarinoita, jotka koskettavat jäseniämme. Jos lehden artikkelit herättävät mielipiteitä, keskustelua tai väittelyäkin työpaikoilla, ruokatunneilla ja kahvitauoilla, silloin olemme onnistuneet. Ja toivottavasti mielipiteet ja ajatukset, joita työpaikoilla syntyy, saavuttavat jatkossa entistä enemmän lehtemme toimituksen. Mukavaa syksyä kaikille lukijoillemme! KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN AHJ1510_24-48.indd 34 4.8.2015 11:58:46
13.08.2015 10 HARRA S TUS TEK S TI JARI HAK ALA K UV A JUHA ÅMAN ? ? Viimeisen päälle kalamies Rami Häkkilä myös kilpailee harrastuksensa parissa. – Kaikki muu paitsi uistelu on turhaa, letkauttaa Häkkilä. Torniolainen Häkkilä on saman kaupungin Outokummun terästehtaan työsuojeluvaltuutettu. Häkkilä, 38, aloitti kalastuksen jo pikkupoikana ja kilpakalastuksen viidentoista ikäisenä. Kisalajikseen Häkkilä on valinnut vetouistelun. Vetouistelussa yhtä tai useampaa viehettä vedetään veneen perässä. Jos kalastetaan useammalla vavalla, käytetään apuna vapatelineitä ja niin sanottuja plaanareita. Plaanarit levittävät siimoja laajemmalle alueelle, jotta ne eivät sotkeudu. – Aktiivisimmin kilpailin kahdeksantoistavuotiaasta kolmenkymmenen vanhaksi. Kilpailuissa tapaa paljon saman lajin ihmisiä. Nykyään työ ja perhe-elämä vähän ”haittaavat” harrastuksia, Häkkilä kertoo. Kilpailuissa Tornion Kalamiehiä edustava Häkkilä kalastaa haukea ja kuhaa, aikanaan hän on kalastanut myös taimenta. Uhanalaisena taimen ei ole kisoissa enää kilpailukalana. Vetouistelun kilpailusääntöjen mukaan vapojen määrä saa vaihdella neljästä kymmeneen. Tuplauistimia, kahta viehettä siimaa kohti, saa käyttää. TYÖSUOJELUVALTUUTETTU RAMI HÄKKILÄ KOTIPAIKKA TORNIO HARRASTANUT 23 VUOTTA Kaikki paitsi uistelu on turhaa UISTELU LÄHET Ä JUTTUVINKKI: ahjo@me talliliit to .fi – Kaloilla on alamitat. Kuhan alamitta on ollut kisoissa korkeampi kuin kalastuslain määräyksissä. Alamitat vaihtelevat vuosittain, mutta alle 40-senttistä ei ole pyydetty ikinä. Hauen alamitat ovat olleet joissain kisoissa 40, joissain 50 senttiä. Joissain kisoissa hauella ei ole ollenkaan alamittaa. Häkkilän nykyisellä kalastusveneellä on mittaa reilut viisi ja puoli metriä ja veneen perämoottorissa ytyä 90 hevosvoimaa. Kisoihin lähtee kolmen hengen miehistö. Häkkilän venekuntaan mahtuu toinen terästehtaalainen, sähkömies Mika Pakisjärvi. Kolmas venekuntaan kuuluva keskittyy kisoissa veneen ajamiseen. – On tärkeää ajaa vene sinne, missä kalat ovat. Kilpailuissa, joissa on paljon veneitä pienellä alueella, on välillä henkien taistoa, kuka väistää ketäkin. Vetouistelukisa kestää useimmiten kahdeksan tuntia. Kun Häkkilä aloitteli kilpakalastusta, uistelukoitos saattoi kestää yön yli. – Olen käynyt Simojärvellä semmoisessa kisassa, joka kesti vuorokauden ja joka piti soutaa. Kisat, joissa ei käytetä plaanareita ja joissa vavan pituus on kuusi metriä, käyvät käsien päälle. – Kevään ensimmäisissä kisoissa ranteet tahtovat olla kipeinä. Muutenkin kahdeksan tuntia on aika hyvä raitisilmamyrkytys, Häkkilä nauraa. Tämän kauden kisakalenteri on aikaa vievän työn takia vielä osittain auki. Neljän kisan Motonet-cupin Pohjois-Suomen osakilpailuihin Häkkilä lähtee. Eniten pisteitä kerännyt pääsee niistä SM-kisoihin. Tähän asti kisamenestystä on tullut muutaman osakilpailuvoiton ja useamman palkintosijan verran. – Sijoille neljä–kymmenen on mahdollisuus päästä kisassa kuin kisassa. Nykyään, jos meinaa olla kolmen kärjessä haukikisassa, pitää saada 15–20 kiloa tunnissa. Ikimuistoisimmat kisat Häkkilä kävi vuoden 1996 SM-kisoissa Länsi-Lapissa sijaitsevalla Miekojärvellä. – Treenasin syksyn SM-kisoihin koko kesän. Kaksipäiväisissä kisoissa en saanut sintin sinttiä. Vapaa-ajankalastuksesta on hyötynsä myös työssä. – Aina ei mene putkeen. Kalastuksessa on sama: vaikka kuinka tulee vastusta, ei auta kuin jatkaa. Ongelmanratkaisukyky paranee. a 35 AHJ1510_24-48.indd 35 4.8.2015 13:12:01
36 10 13.08.2015 TEXT JOHAN L UND F OTO PA TRIK LIND STRÖM 36 36 – De vanligaste jobben här på skåpbilssidan är att lägga in fanerskivor i tak och på väggar och golv i bakutrymmet, att installera motorvärmare och dragkrokar och att göra överlåtelseinspektioner där man ser till att bland annat vätskor, registerplåtar och alla papper är i skick, berättar bilmontören Per-Erik Salo. Förutom att utrusta fordonen för finländska förhållanden har de kärva ekonomiska tiderna tvingat företaget att tänka om sin verksamhet. En ny avdelning som kallas proto-verkstaden har grundats och de första erfarenheterna har varit enbart positiva. – Vi försöker få mera specialbeställningar som kräver mera arbete. Det handlar om specialfordon och vi har till exempel gjort flera manskapsbilar åt företag som VR och Otis som servar hissar. Att utrusta en specialbeställd skåpbil ger ungefär en veckas arbete åt en person, berättar Dennis Löfberg som jobbar på proto-verkstaden. På bara några år har personalen på billogistikföretaget Assistor krympt från nästan 400 till omkring 90. Nu verkar det äntligen börja ljusna, tror metallarbetarnas huvudförtroendeman Viktor Sundberg. Vinden har vänt i Hangö frihamn Arbetet på billogistikföretaget Assistor i Hangö är mycket mer mångsidigt än vad själva företagsbeskrivningen låter förstå. På företagets verkstäder i Hangö Norra och på det finländska fastlandets absoluta sydspets i frihamnen jobbar metallare med en bred skara olika arbetsuppgifter. – Huvudsakligen installerar vi tilläggsutrustning i fordon som kommer in till hamnen från bilfabriker och ska vidare till återförsäljare, förklarar huvudförtroendemannen och bilmontören Viktor Sundberg. Förutom det renodlade utrustningsarbetet som bilmontörerna sköter ska personbilarna, skåpbilarna och lastbilarna städas, tvättas, granskas och flyttas på frihamnsområdet. Arbetsuppgifterna är lika mångsidiga som yrkesbenämningarna. AHJ1510_24-48.indd 36 4.8.2015 11:59:04
13.08.2015 10 37 Löfberg trivs speciellt bra med det nya jobbet på proto-verkstaden. Han uppskattar just mångsidigheten som de nya arbetsuppgifterna har fört med sig. – Jobbet blir aldrig långtråkigt och det kommer nya utmaningar emot varje dag. Arbetet ska vara utmanande och varierande – då går också tiden fort. Montörerna jobbar med ett stort sortiment bilmärken men också fordon av samma märke och modell kan vara olika. – Alla bilar är olika under motorhuven. Vissa kablar kan vara dragna lite på olika sätt och så kommer det ju helt nya modeller med jämna mellanrum, konstaterar Salo. Också arbetsgemenskapen verkar vara i skick och skämten duggar tätt på verkstadsgolvet. – Jag trivs bättre än bra. Jag har aldrig haft några problem med någon och alla är trevliga och hjälpsamma. Vi har en skojig arbetsplats, slår Salo fast. Hittills verkar det nya konceptet ha tagits emot bra hos kunder med specialönskemål. – Vi installerar i princip vad som helst som kunden vill ha. Vi inreder med skåp för utrustning och verktyg, ställningar för spadar och liknande, ställningar på taket, arbetsljus och varningsblinkers som behövs om bilen stannar vid vägkanten, säger Löfberg. VARIATIONEN ÖKAR TRIVSELN Det är svårt att inte lägga märke till den goda stämningen bland arbetstagarna på Assistor. Här trivs man på jobbet. Enligt huvudförtroendeman Sundberg är det mångsidiga arbetet en viktig bidragande faktor till det. – Det är roligt att vi lagar bilarna från början till slut själv och inte så att arbetet skulle vara indelat i produktionsskeden. Jobbet är lämpligt svårt och vi får vara med i alla skeden, vilket gör arbetet mindre enformigt, säger Sundberg och får medhåll av sina arbetskamrater. 37 ”Jag tror att det har svängt nu. Det ser ljusare ut.” BOTTEN ÄR NÅDD Allt som har med bilbranschen att göra är hårt konkurrensutsatt och det stämmer också för billogistiken i frihamnarna. Bara i Hangö frihamn finns tre billogistikföretag som tävlar om avtal med olika biltillverkare. – Våra viktigaste bilmärken Mercedes och Honda verkar ha valt sin väg och är nöjda med oss och det vi gör. Där har vi en ganska stadig grund för vidare samarbete men om övriga bilmärken är konkurrensen hård, säger Sundberg. Just nu går det igen bättre för Assistor och Sundberg vågar blicka positivt framåt. – Det går riktigt bra för tillfället. Det har varit ganska krångliga tider och man har fått gå och skrapa sig i huvudet och fundera hur det riktigt ska sluta. Men jag tror att det har svängt nu. Det ser ljusare ut. Den svaga världsekonomin har ändå lämnat sina spår också på Assistor. Mängden personbilar som kommer till Hangö för att fortsätta vidare till Ryssland har rasat och genomfartstrafiken österut är idag närmast obefintlig. – Vi har flera hektars tomter som står tomma som tidigare var reserverade för Rysslandsmarknaden. Tidigare var det enorma mängder som for till Ryssland. Därför har vi haft mycket samarbetsförhandlingar och uppsägningar på företaget. Som bäst hade vi nästan 400 anställda och nu är vi omkring 90 kvar totalt med tjänstemännen medräknat, säger Sundberg. Dragkrokar hör till de vanligaste tilläggsutrustningarna på skåpbilarna, berättar Dennis Löfberg. Huvudförtroendeman och bilmontör Viktor Sundberg utrustar tillsammans med sina arbetskamrater fordon för finländska förhållanden i frihamnen på Hangöudd. AHJ1510_24-48.indd 37 4.8.2015 11:59:08
10 13.08.2015 38 – Jag fick avbryta kursen och sätta igång på allvar. Jag började reda ut saken och det blev ju klart att det var lagstridigt. Episoden slutade med att två av de uppsagda nyanställdes – men på nollavtal. – Jag har jobbat för att de skulle få tillbaka sina fastanställningar, men det har inte lyckats ännu. Ett steg i rätt riktning skulle vara att de ens skulle få visstidskontrakt, men vi får se hur det framskrider. Sundberg poängterar ändå att han och de anställda har ett gott förhållande till cheferna på företaget. Mycket av det som Sundberg har drivit har också gått igenom. – Det går bra att påverka på saker och ting och vi har bra kontakt med ledningen. Vi ska till exempel börja med flextid och vi har också diskuterat att införa någon form av bonussystem för de anställda. a 38 Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi Checklistan varierar enligt utrustningsnivå, märke och modell, men med tanke på att allt från vindrutespolare och extradäck i bakluckan till bilradio och fönstrens elhissar granskas är det överraskande sällan som Mäkelä behöver köra bilen tillbaka in i verkstaden. – Det är väldigt sällan några större saker som måste fixas eller sådant som montörerna skulle ha glömt att installera. Man märker att det ibland slinker igenom några missar, men det går i perioder och händer ofta när det är väldigt bråttom, säger Mäkelä. GENAST I HETLUFTEN Viktor Sundberg är ganska ny i rollen som huvudförtroendeman. Han bestämde sig för att ställa upp i förtroendemannavalet efter att flera arbetskompisar hade sagt att han skulle vara en lämplig kandidat för uppdraget. – Vi hade tre kandidater och valresultatet var väldigt jämt. Ungefär 90 procent av de anställda röstade, vilket är så gott som alla våra medlemmar. Jag vann till slut valet med bara två röster, berättar Sundberg. Efter att Sundberg tillträdde som huvudförtroendeman i januari tog det inte länge innan han var i hetluften. I slutet av fjolåret sades personal upp och medan Sundberg själv var på förtroendemannagrundkurs fick han höra att arbetsgivaren tänkte hyra in arbetskraft för att lappa på den personalbristen och minska på övertidstimmarna som uppsägningarna hade lett till. Personbilar står för den klart största delen av fordonen som kommer och går i frihamnen. Mängden skåpbilar och lastbilar följer på samma sätt som personbilarna den allmänna försäljningen på hemmamarknaden. Nere på parkeringsfälten i frihamnen märker man snabbt hur stora volymer det handlar om när det gäller personbilarna. Också inne på verkstaden är alla arbetsstationer i användning och Mercedes Aklassare från Nystad prydda med texten ”Made in Finland” står i långa rader. Utanför verkstadshallen glänser en splitterny röd BMW i solskenet. Den är färdigt utrustad, städad och tvättad – åtminstone ska den vara det. – Jag kollar igenom bilarna och ser till att all utrustning som har beställts är installerad och fungerar som den ska, berättar slutgranskaren Katja Mäkelä. Katja Mäkelä Per-Erik Salo installerar en motorvärmare och en batteriladdare som behövs för att driva lastningsbryggan. AHJ1510_24-48.indd 38 4.8.2015 11:59:13
10 13.08.2015 39 METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSA VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: medtrådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka med delanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbetsoch näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomstrelaterad dagpenning får du från arbetsoch näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpenningsoch semesterersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors eller via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. ANSÖKAN OCH BILAGOR KAN SKICKAS ELEKTRONISKT Ansökan om inkomstrelaterad dagpenning kan du göra via vår e-tjänst på adressen tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Tjänsten fungerar med din banks webbtjänstkoder. Hur du fyller i och skickar ansökan Du kan elektroniskt ansöka om både inkomstrelaterad dagpenning och fortsatt inkomstrelaterad dagpenning. Använd blanketten för den första ansökan om det gått tre månader sen den senaste ansökan. E-tjänsten leder dig genom ifyllnaden av blanketten. Om någon del av ansökan inte är i fylld eller bristfällig meddelar tjänsten om det och ber dig komplettera eller korrigera uppgifterna. Alla delar måste fyllas i innan ansökan kan skickas. På det sättet garanteras att alla uppgifter som behövs för behandlingen av ärendet finns med i den eletroniska ansökan. Den sökande är ansvarig för att uppgifterna stämmer på samma sätt som när ansökan görs på traditionellt sätt. Ansökningens bilagor Du kan skicka de bilagor som behövs för att behandla ditt ärende via e-tjänsten. En bifogad fil får vara högst 2 Mb. Filformat ska vara antingen .tif, .jpg eller .pdf. Bilagor behöver inte skickas samtidigt tillsammans med ansökan. Bilagor kan också skickas via e-tjänsten även om själva ansökan skickas per post. Om du redan har skickat in en ansökan till arbetslöshetskassan kan du rikta en eventuell bilaga till den obehandlade ansökan i e-tjänsten. Bilagor måste ändå inte riktas direkt till ansökan eftersom alla bilagor som skickas till arbetslöshetskassan alltid beaktas i behandlingen. Bilagor till ansökan och andra dokument kan också skickas till kassan via Ota yhteyttä -funktionen på webbplatsen. Filöverföringen sker över en skyddad anslutning. Användarsäkerheten Genom att använda bankernas webbtjänstkoder säkras den sökandes identitet och fungerar samtidigt som elektronisk underskrift. Dessa koder säkerställer den sökandes identitet och den s.k. starka krypteringen i informationsförmedlingen så att de elektroniska tjänsterna uppfyller dataskyddskraven. Koderna personifierar den elektroniska signaturen. När du använder elektroniska tjänster i offentliga utrymmen eller på någon annan persons dator bör du alltid efter användningen ta bort de använda sidorna från datorns mellanminne. Detta rekommenderas också när du använder din egen dator. ARBET SLÖ SHET S SKYDD Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad AHJ1510_24-48.indd 39 4.8.2015 11:59:16
40 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio päivärahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi -painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatko hakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päätty mi sestä on kulunut yli kolme kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen sähköisen asioinnin hakemukset -painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmis tetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköi sestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liite tietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä -toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkan laskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautumisessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaati mukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella. asioitaessa. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. TYÖTTÖMYYS TURVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi 10 13.08.2015 AHJ1510_24-48.indd 40 4.8.2015 11:59:16
13.08.2015 10 KOULUTUS TEK S TI K A TRI K ANGA S K UV A JYRKI L UUKK ONEN 31.8.–4.9. Tietotekniikan jatkokurssi 7.–9.9. Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu (autoala mukana) 7.–11.9. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 5.–9.10.) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 5.– 9.10.) Ihmissuhteet työpaikalla 14.–18.9. Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Työsuojelun peruskurssi Järjestäjäkurssi (2. osa 26.–29.10.) 21.–23.9. Yritystalous Metallin täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla 21.–24.9. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 21.–25.9. Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Tietotekniikan peruskurssi 28.–30.9 Kansantalous Nuorisotoiminta tutuksi 28.9.–2.10. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 26.–30.10.) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 26.–30.10.) 5.–7.10. Peltialan täydennyskurssi 12.–16.10. Palkkatekniikan kurssi Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi Hyvä lehtijuttu Minä vaikutan 19.–23.10. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 16.–20.11.) Edunvalvojan neuvottelutaito Työsuojelun peruskurssi Tietotekniikan jatkokurssi 26.–30.10. Luottamusmiesten peruskurssi Tietotekniikan peruskurssi 2.–4.11. Metallin täydennyskurssi –Yhdenvertaisuus työpaikalla 2.–6.11. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 30.11.–4.12.) Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! 9.–11.11. Teknisen huollon ja kunnossapidon täydennyskurssi Autoalan täydennyskurssi – Palkkaustekniikka 9.–13.11. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 7.–11.12.) Ihmissuhteet työpaikalla 12.–13.11. Alueellinen luottamusmiesten peruskurssi/ Kaakkois-Suomi– Savo-Karjala (2. osa 10.–11.12.) 16.–18.11. Metallin täydennyskurssi – Työaika Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 18.–20.11. Kompletteringskurs för Metall Kotisivukurssi 23.–25.11. Autoalan työsuojelun lyhyt jatkokurssi Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu 23.–27.11. Metallin täydennyskurssi Murikassa NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. HELENA KURVINEN hitsaaja, pääluottamusmies, Multimek Oy, Multia, Keuruun metallityöväen ao. 167 T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W .MURIKK A.FI 41 Taas puhuttavaa työpaikalle – Taas tietää, mistä alkaa työpaikalla puhua, toteaa Naiset toimijoina -kurssille Murikka-opistossa osallistunut Helena Kurvinen. Kolmipäiväisen kurssin avauspäivänä käytiin Kurvisen mukaan jo todella mielenkiintoisia keskusteluja. – Jos on esimerkiksi perhe ja pieniä lapsia, kumpi vanhemmista jää kotiin sairaan lapsen kanssa? Toisena kurssipäivänä naiset miettivät sitä, miten naistoimijoita saataisiin lisää Metallin ammattiosastoihin ja seuturyhmiin. Tyypillisinä esteinä vaikuttavat olevan vuorotyö tai perhe. Jos näiden esteiden yli päästään, Kurvisen kokemuksen perusteella kiinnostuneelle riittää kysyntää. Hän on Vaasa–Keski-Suomen aluetoimikunnan jäsen ja ammattiosastonsa toimikunnan jäsen. – Kun menin ammattiosaston kokoukseen, heti löytyi tehtäviä. Olen nyt ainut nainen toimikunnassa. – Yksi kurssilla ehdotti, että vanha aktiivi voisi ottaa kursseille jonkun uuden mukaan, jotta kynnys lähteä ei olisi niin suuri, Kurvinen kertoo. Naiset toimijoina -kurssille voivat osallistua kaikki Metallin jäsenet. Kurvisen sai lähtemään kurssille hänen ystävänsä Kerttu Ojajärvi, joka oli bongannut kurssi-ilmoituksen. Kurvinen ja Ojajärvi tutustuivat aikanaan Metallin naisten seminaarissa. – Kyllä täältä aina ystäviä löytyy. Sekin puoli Murikassa on. Kurvinen pitää myös todella tärkeänä kuulla, miten asiat muilla työpaikoilla eri puolilla Suomea ovat. Seuraavana suunnitelmissa on tietotekniikan peruskurssi sekä Metallin täydennyskurssi yhdenvertaisuudesta työpaikalla. Vähintään 30 hengen työpaikoilla tulee olla yhden vertaisuussuunnitelma viimeistään vuoden 2017 alussa. – Monet eivät tiedä, että se lukee laissa. ”Olen nyt ainut nainen toimikunnassa.” AHJ1510_24-48.indd 41 4.8.2015 11:59:19
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 Toimita ilmoituksesi viimeistään 20.8. Ahjo 11 (ilmestyy 3.9.) 10.9. Ahjo 12 (ilmestyy 24.9.) 1.10. Ahjo 13 (ilmestyy 15.10.) KOKOUKSIA Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraanijaoston syyskauden avaus ti 1.9. klo 12 ao:n huoneistossa, Kalevankatu 4, 3. krs. Vieraana projektipäällikkö Sinikka Tyynelä, aiheena mm. JASO – Varttuneiden asumisoikeusyhdistyksen ajankohtainen Kuokkalan Ilona. Kahvitarjoilu. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kerho kokoontuu ma 14.9. klo 12 ao:n toimistolla, Sturenkatu 27 A 4. krs. Kahvitarjoilu. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälä veteraanijaoston toiminta jatkuu ti 1.9. alkaen joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 10 Metallin Pirkanmaan aluetoimiston kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 7. krs. Helsingin seudun teollisuusasentajat ao. 254:n ehdokasasettelukokous su 6.9. klo 13 osaston toimitilassa, Turunlinnantie 8, 5. krs, Helsinki. Esillä sääntömääräiset asiat. Turun auto-ja konealan ao. 403 liittyy Turun autoja moottorityöväen ao. 87:ään. Ao. 403:n 1. purkukokous ti 8.9. klo 18 ja 2. purkukokous ti 22.9. klo 18 osaston toimistolla, Maariankatu 6 B 5. krs (ovisummeri). TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto, Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, 751 1109. Avoinna ma klo 9–12 ja 13–17, ti/ke/to klo 9–12 ja 13–16. Perjantaisin toimisto suljettu. metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi TAPAHTUMIA Karhulan Metallityöväen ao. 13:n veteraanien retki to 27.8. Harvajanniemeen. Lähtö Karhulan linja-autoasemalta tilausajolaiturista klo 9. Ajoreitti: Karhulan linja-autoasema–Ahlströmintie –Tapiontie–Hurukselantie–Ristinkalliotie– Haminantie; kyytiin pääsee myös matkan varrelta. Perillä mukavaa yhdessäoloa ja ehkä kilpailujakin. Sauna kuumana, ota pyyhe mukaan. Kotimatkalle lähdemme klo 15. Tiedustelut: pj. Kari Niininen, puh. 040 595 4579. Lahden metallityöväen ao. 23:n päiväristeily la 21.11. Tallinnaan Tallink M/S Starilla. Hinta 42 €/hlö. Hinta sisältää bussikuljetukset, laivamatkat kansipaikoin, buffet-aamiaisen. Bussi on mukana Tallinnassa. Ilmoittautuminen toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@ metalii23.fi. Maksu varauksen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 0089 24, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. Ilmoita varauksen yhteydessä syntymäaikasi! Ao. 23: Myrskyluodon Maija -teatterinäytös ke 18.11. klo 13. Lipun hinta 25 €, max 2 lippua/ jäsen. Varaukset toimistolle, puh (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Maksu varauksen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 0089 24, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. Ao. 23:n veteraanien risteily 15.–16.9. Turku– Tukholma. Hinnat: A-hytti 60 €/hlö, B-hytti 55 €/hlö. Hinta sisältää hyttipaikan, bussimatkat, meriaamiaisen, buffet-lounaan ruokajuomineen, kahvikupongin ja seminaariohjelman. Ilmoittautuminen toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Maksu varauksen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 0089 24, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. Helsingin pelti-ja vaskiseppien ao. 27:n kesäpäivä la 29.8. Pellin majalla. Kokoontuminen Reposalmen rantaan klo 9. Onkikisa, palkinnot, purtavaa. Ao. 27:n rannaltaongintakilpailu pikimiehiä (Rakennusliiton ao. 104) vastaan la 15.8. klo 9–12. Ruokailu onkikisan jälkeen. Kilpailupaikka Ritokallionpolku, Munkkiniemi. Tiedustelut: Raimo Tsutsunen, puh. 040 505 3290 tai ao:n toimikunta. www.metalliao27.fi. Tikkakosken metallityöväen ao. 34:n onkitapahtuma su 30.8. klo 11–13 Palolaiturilla. Kokoontuminen Luonetjärven koulun ala-asteen kentälle. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston 23 tunnin seminaariristeily 15.–16.9. Turku– Tukholma–Turku M/S Baltic Prinsessillä. Lähtö Turusta tiistaina klo 20.15. Risteilyn hinta A-hytissä (2 hlöä/hytti) 48,50 €/hlö; B-hytissä (2 hlöä/hytti) 45,50 €/hlö; A-hytissä (1 hlö/ hytti) 57,50 €/hlö ja B-hytissä (1 hlö/hytti) 51,50 €/hlö. Hintaan sisältyy hyttipaikka, meriaamiainen, lounas ruokajuomineen ja pullakahvit. Varaukset ja maksut 31.8. mennessä osaston toimistoon Anulle, puh. 044 518 9449. Forssan Autoalan työntekijäin ao. 79:n mato-onkikilpailu la 22.8. klo 15 Ruostejärvellä. Sauna, makkaraa ja virvokkeita. Rovaniemen metallityöväen ao. 99:n ruskaretki 26.–27.9. Luostolle. Majoitus 2 hengen huoneissa hotelli Tunturitähdessä 4 hengen huoneistossa sekä Kelorinne-huoneistoissa. Lähtö lauantaiaamuna klo 8 linja-autoaseman edestä. Perillä koulutusta ajankohtaisista asioista. Illanvietto kylpylässä. Sunnuntaina aamulla patikkaretki luontopolulla. Hinta 40 €/hlö sisältää matkat, majoituksen, kaikki ruokailut sekä kylpylän käytön. Ilmoittautumiset 31.8. mennessä Sepolle, puh. 0400 963 596. Porin metallitehtaan työväen ao. 122:n veteraanien kesäjuhla to 20.8 klo 12 Massin Majalla. Mukava iltapäivä tuttuja tavaten, musiikkia kuunnellen, hyvää ruokaa nauttien ja pelejä pelaten. Ilmoittautumiset Aarolle, puh. 0440 391402. Juankosken metallityöväen ao. 147:n 70-vuotisjuhlaristeily pikkujoulutunnelmissa 5.–6.12. M/S Tallink Baltic Queenillä. Lähtö lauantaina klo 10 Valmetin parkkipaikalta, paluu sunnuntaina puolilta öin. Hinta jäsenille 65 €, muille 158 € (jäsenet etusijalla). Hintaan sisältyy kuljetus, majoitus B 2-hytissä, buffetpäivällinen ja meri-aamiainen. Mahdollisuus käydä Tallinnassa su klo 8–12.15. Bussi mukana maissa. Ilmoittautumiset 28.8. klo 18 mennessä Tuula Hyväriselle, puh. 044 515 5362, Miia Ruuskaselle 050 320 8123 tai Veijo Tirkkoselle 050 317 1225. Huom! Mikäli perut matkan 28.8.jälkeen sitoudut maksamaan risteilyn hinnan kokonaisuudessaan 158 €. Mukaan voimassa oleva passi. Forssan metallityöväen ao. 179 veteraanijaoston palaveri ruskamatkalaisille to 3.9. klo 12 toimistolla. Kahvitarjoilu. Ruskamatka 20.–27.9. Aikataulu sunnuntaina 20.9.: Lähtö klo 5.15 Makkaramäki, Jussilankatu, klo 5.30 Jokioinen l-a, klo 5.40 Pellilä, klo 5.55 Vesihelmi – Viksberg, Ostola, klo 6.10 tilausajolaituri, klo 6.50 Launonen, klo 7.00 ABC Riihimäki. Tauot ABC Äänekoski ja ABC Tupos, Oulu . Euran metallityöväen ao. 381:n iltaristeily la 29. 8. Ukkopekalla Loistokarin saarelle, jossa illallinen. Lähtö Euran la-asemalta klo 17. Risteilyaika klo 19–23, jonka jälkeen paluu Euraan. Hinta jäsenille 20 €, seuralaisille 50 €. Tiedustelut ja ilmoittatumiset 15.8. mennessä Ari Kyllöiselle, puh. 040 579 4016. 10 13.08.2015 42 AHJ1510_24-48.indd 42 4.8.2015 11:59:19
TOIMINTA SEUTURYHMÄT Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä Es-Ki-Va:n ammattiosastojen kaikille jäsenille vierailu 26.-27.9. Valkon Metallirantaan. Otamme katseen tulevaisuuteen ja nautimme kauniista ympäristöstä. Aloitamme lauantaina lounaalla ja kotiinlähtö sunnuntaina ajoissa. Yöpyminen Metallirannan mökeissä. Kysymykset ja ilmoittautumiset 21.9. mennessä Milla Leppäselle, leppanen. milla@gmail.com tai puh. 050 483 9984. Ilmoita samalla ammattiosastosi ja mahdolliset allergiat. Laulatko, soitatko, tanssitko, imitoitko, lausutko runoja, esitätkö pantomiimia, kerrotko vitsejä, teetkö taikatemppuja, oletko mukana bändi toiminnassa, teatteritoiminnassa…? Metallin EsiintyjäTYÖPAJA MURIKKA-OPISTO 17.–18. LOKAKUUTA TEATTERI Pienoisnäytelmät, runonlausunta ym. LAULU Karaokelaulajat ym. BÄNDIT Pienryhmät Työpajoissa koulutetaan entistä parempia esiintyjiä. Aiheina mm. tekstin tulkinta, laulamisen perusasiat ja mikrofonitekniikka. Koulutuksella nostetaan Metallin kentästä esiin uusia kykyjä. Heidän osaamistaan voidaan käyttää ammattiyhdistysliikkeen erilaisissa tilaisuuksissa. Työpajoihin haetaan esiintymistä harrastavia Metallin jäseniä sekä ohjelmaryhmiä ja yhtyeitä, joissa vähintään puolet on liiton jäseniä. Liitto maksaa matkakulut julkisen liikenteen taksojen mukaan sekä majoituksen ja ruokailut Murikassa. Mukaan mahtuu 40 nopeinta ilmoittautujaa. Lisätietoja: Kirsti Anttila puh. 040 587 4450. Ilmoittautumiset 25.9. mennessä: Metallin Esiintyjätyöpaja, Metallityöväen Liitto ry/ Pia Toivanen PL 107, 00531 Helsinki tai sähköpostilla jarjesto@metalliliitto.fi Entisen ATH:n/AKU:n seniorien ”Huviretki majalle” 15.–17.9. Orilammelle wwww.orilampi.fi. ? Retken hinta n. 160 € sisältää majoituksen, ruokailut, kultareittiristeilyn ym. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 20.8. mennessä puh. 040 702 9024/Ritva tai 040 704 5440/Maija. KOULUTUSTA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n koulutus laivalla 17.–18.10. Aiheena työja vapaa-ajan yhteensovittaminen, kouluttajana Heli Hokkanen Murikasta. Lähtö lauantaina klo 8.45 Viking-terminaalista Turusta ms/Amorellalla ja paluu sunnuntaiaamuna klo 7.35. Hinta 10 € sisältää hytin B4-luokassa (2 hlöä/hytti), buffet-päivällisen sekä koulutuksen. Ilmoittautumiset ja maksut 16.9. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. 13.08.2015 10 LOPPUVUODEN AIKATAULU Ahjon osastoilmoituksille Toimita ilmoituksesi viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 11 20.8. 3.9. 12 10.9. 24.9. 13 1.10. 15.10. 14 22.10. 5.11. 15 12.11. 26.11. 16 3.12. 17.12. 43 AHJ1510_24-48.indd 43 4.8.2015 11:59:19
TOIMINTA Metalliliiton Helsingin ja Uudenmaan alueen kalastuskerho Met-kan rannaltaongintakilpailut la 22.8. klo 9–13, Inkoon Kopparnäs ? Ilmoittautumiset klo 8.15 alkaen Kallioniemen grillikatoksella. Siirtymä punnitukseen puoli tuntia. ? Sarjat: miehet alle 60 v., miehet yli 60 v., naiset, joukkuekisa (5 henk.). Lisäksi suurimman kalan saanut palkitaan! ? Ajo-ohje: Helsinki–Hanko-tieltä (nro 51) käännytään etelään Kopparnäsintielle Degerbyn kohdalta. Kopparnäsintietä ajetaan n. 6 km ja käännytään oikealle Kallioniemeen (kyltti), jossa parkkipaikat. ? Lisätietoja antavat Teemu Rouhiainen, puh. 041 504 1978 ja Ari Kolehmainen, puh. 040 512 3044. Met-kan Saaristomeren kalastusmatka 1.–4.10. Dragsfjärdiin ? Matkan hinta on Met-ka:n jäsenille 180 €/hlö, muille 220 €/hlö. Tiedustele omalta ammattiosastoltasi mahdollista tukea matkan hintaan. ? Hintaan sisältyy: Majoitus mökeissä, joissa keittomahdollisuudet sekä liinavaatteet. Varatut loma-asunnot ovat 1 A, 1 B, 2 A, 2 B, 3 A. Mökeissä on saunat. Mökkeihin voit tutustua www.meripesa.fi Moottoriveneet (vene/ 2–3 henkilöä) veneiden moottorikoko on 10–20 hv ? Paikkoja on varattu 20, joten ilmoittaudu välittömästi, kuitenkin viimeistään 26.8. Lähetämme ilmoittautuneille erillisen kirjeen ja laskun matkasta heti ilmoittautumisajan päätyttyä. Ilmoittautuminen Helsinki-Uusimaa aluetoimistoon: Kristiina Lehtoselle, kristiina.lehtonen@metalliliitto.fi, puh. 020 77 41304 tai Satu Tahvanaiselle, satu.tahvanainen@metalliliitto.fi, puh. 020 77 41305 ? Lisätietoja antaa Ari Kolehmainen, puh. 040 512 3044. Puhtia arkeen – lomaviikko liiton työttömille ja lomautetuille jäsenille 2.–7.11. ? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa Metalliliiton työttömille ja lomautetuille jäsenille perheineen tuetun lomaviikon 2.–7.11.2015. ? Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. ? Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com ? Loma sisältää täysihoidon sekä ohjelmapalvelut ja se on maksuton. Lomalaiset maksavat itse matkansa. Lomaviikon ohjelmassa on luentoja, ulkoilua sekä mm. vesijumppaa. ? Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. Hakemus on palautettava 15.9. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. ? Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. Virkeyttä vedestä – lomaviikko liiton veteraaneille Huhmarissa 9.–14.11. ? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa Metalliliiton työttömille ja lomautetuille jäsenille perheineen tuetun lomaviikon 2.–7.11.2015. ? Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. ? Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com ? Loma on viiden vuorokauden pituinen. Loman kustannuksiin sisältyy täysihoitoruokailut sekä Vesimaailma-kylpylän käyttö. Viikon aikana järjestetään luentoja vesiliikunnasta ja veden tärkeydestä ravinnon kannalta. Lomaohjelmassa on tarjolla myös vesijumppaa sekä uimakoulu, jossa rintauintia, vapaauintia sekä opetusta uimataidottomille. ? Lomasta peritään aikuiselta 100 euroa. Matkat lomalainen maksaa itse. ? Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. Hakemus on palautettava 15.9.2015 mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. ? Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. Formulasirkus rantautuu Mustallemerelle Sotshiin. Lähde kanssamme kokemaan ainutkertainen elämys! Sotshissa voit myös viettää rantalomaa ja tutustua mm. olympia-alueeseen. Näemme mahtavia tunturimaisemia, alueen kaivoskaupunkeja ja vierailemme saamelaiskylässä. Pääkohteemme on legendaarinen satamakaupunki Murmansk. Suomeen palataan Norjan kautta Lapin ruskasta nauttien. Matka alkaa ja päättyy Ouluun. www.venajanmatkat.com venajanmatkat@venajaseura.com (09) 693 8613 Sotshissa onnikalla Kuolaan Aika 8.-14.10.2015 Allegro-juna Pietariin, josta lento Sotshiin. Hinta 1 290 € + viisumi 85 € Formula-kisaliput lisämaksusta. Aika 14.-19.9.2015 Bussimatka Hinta 745 € + viisumi 85 € Tiedustelut: (08) 535 5500 10 13.08.2015 44 AHJ1510_24-48.indd 44 4.8.2015 11:59:20
Avoimet TUL:n ja AY-väen maastojuoksun mestaruuskilpailut 12.9. Raumalla n Avoimet TUL:n ja AY-väen maastojuoksun mestaruuskilpailut järjestetään lauantaina 12.9.2015 klo 13 alkaen Raumalla Lähdepellolla (Kodisjoentie). n Sarjat avoimissa TUL:n ja AY-väen mestaruuskisoissa: MIEHET: miehet 35 v., miehet 45 v. 9 km miehet 55 v., miehet 65 v. 4 km NAISET: naiset 35 v., naiset 45 v. 4 km naiset 55 v., naiset 65 v. 3 km n Lisäksi TUL:n avoimet nuorten maastojuoksumestaruuskisat sarjoissa: Tytöt 9 v., 11 v. 1 km Tytöt 13 v., 15 v. 2 km Naiset 17 v., 19 v. 3 km Pojat 9 v., 11 v. 1 km Pojat 13 v. 2 km Pojat 15 v., miehet 17 v. 3 km Miehet 19 v. 3 km n Osallistumismaksut aikuisten sarjoissa 8 € ja nuorten sarjoissa 5 € maksetaan RTU:n tilille FI55 5631 3740 0042 05 n Ilmoittautuminen sähköpostitse: markku.malmsten@saunalahti.fi n Jälki-ilmoittautuminen aikuisten sarjoissa 15 €. n Tiedustelut: Markku Malmsten, puh. 050 552 6140 Kilpailun järjestävät Rauman Työväen Urheilijat ja Kaaron Roima TOIMINTA Hyvinvointijaksot perheille Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys PHT järjestää loppuvuonna 2015 hyvinvointijaksoja perheille koulujen syyslomien aikaan, jouluna ja vuodenvaihteessa. Seuraavat syksyn perhejaksot ovat nyt haettavissa: Yyteri kylpylähotelli 21.12.–26.12. Hakuaika 1.5.–22.9. Sokos Hotel Oulun Eden 21.–26.12. Hakuaika 1.5.–22.9. Ukkohallan matkailukeskus 22.–27.12. Hakuaika 1.5.–23.9. Rantasipi Laajavuori 27.12.2015–1.1.2016 Hakuaika 1.5.–28.9. Liikuntakeskus Pajulahti 28.12.2015–2.1.2016 Hakuaika 1.5.–29.9. NYT HAETTAVISSA Lisätietoja: Metalliliitto, Pia Toivanen, puh. 020 77 41151 www.metalliliitto.fi/ liiton-lomat Hinta: 125 €/aikuinen/5 vrk, 75 €/lapsi 6–16 v./5 vrk, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi Työttömänä tai lomautettuna olevan aikuisen hinta perhe jaksolla on 62,50 €/5 vrk, edellyttäen että hakuhetkellä on ollut työtön ja on hakemuksessa tämän kertonut. Mikäli hakemuksen jo jätettyään on jäänyt työttömäksi, alennus ei ole mahdollinen. Haku ensisijaisesti sähköisellä hakemuksella osoitteessa www. pht.fi. cmyk pms black 13.08.2015 10 KOULUTUS VERKOSSA? Kaikkien kotisivuja ylläpitävien ammattiosastojen sivut: www.metalliliitto.fi/ammattiosastoluettelo Klikkaa, mitä muut puuhaavat! www MA–PE KLO 8.30–15.00 Edunvalvonnan 020 77 41100 palvelunumero Jäsenpalvelu 020 77 41180 Työnantajaja 020 77 41190 tilittäjäpalvelu PALVELUNUMEROT Liiton vaihde 020 77 4001 Toimistoaika arkisin klo 8.20–16.00 Metallityöväen työttömyyskassa 020 690 455 facebook.com/Turun AKK facebook.com/Koneja metalliala Turun AKK TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS info@turunakk.fi ? www.turunakk.fi Koulutus on tarkoitettu koneja metallialan ja/tai laivanrakennusalan taustan omaaville henkilöille. Koulutuksen sisältö Yleistaidot, hitsausja levytyöt, mekanisoitu hitsaus täytelangalla, mekanisoitu jauhekaarihitsaus, putkihitsaus Hinta Omaehtoisena koulutuksena 200 €, työvoimapoliittisena maksuton Haku päättyy 31.8. Työvoimakoulutukseen haetaan osoitteessa www.te-palvelut.fi (nro 661437), omaehtoiseen www.turunakk.fi/kone-ja-metalli LISÄTIEDOT www.turunakk.fi/kone-ja-metalli Tapio Häkkinen, puh. 040 765 2578 tapio.hakkinen@turunakk.fi Turun Aikuiskoulutuskeskus aloittaa syksyllä 21.9.2015 ensimmäistä kertaa uuden laivanrakentajan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen . TÄSSÄKÖ TILAISUUTESI? 45 ? n Tapahtuuko ammattiosastossasi jotain mielenkiintoista? Kerro siitä valokuvalla.?Jaamme sen liiton? Facebook-sivulla.? ? n Lähetä kuva sähköpostiosoitteeseen some@metalliliitto.fi ? n Vain yksi kuva. ? n Liitä mukaan kuvaus tapahtumasta sekä ehdottomasti yhteystietosi. ? n Kysy kuvassa esiintyviltä henkilöiltä lupa julkaisuun. Julkaisemme aineistoja mahdollisuuksien mukaan. www.facebook.com/Metalliliitto AHJ1510_24-48.indd 45 4.8.2015 13:11:12
10 13.08.2015 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 OIVALLUS & Nipa Kettu Joe Kaniini VAIKEUSASTE 2,5/3 TIESITK Ö (sivu 6) Oik ea t v as taukse t: 1A, 2D , 3D , 4B AHJ1510_24-48.indd 46 4.8.2015 11:59:29
KOTIMATKA Polkupyörä 3. heinäkuuta klo 13.15 ASENTAJA Jouni Levelä TYÖPAIKKA Konecranes Finland Oy MATKA Ruunumyllyntie–Myllymäki, Hämeenlinna MATKAN PITUUS JA KESTO 6 km, 15 minuuttia KUVA HARRI NURMINEN 47 AHJ1510_24-48.indd 47 4.8.2015 11:59:35
PRO2 – Posti Oy Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Statiivi Virtaviivainen PU/kumikitkapohjaperhe kaikilla herkuilla: Jalka on suojattu alumiinivarvassuojalla ja teräksisellä naulaan-astumissuojalla sekä päällisnahka tyylikkäällä kärkikupilla. Päällismateriaalina on käytetty kulutusta kestävää nahkaa. Nitriilikumista valmistettu lämmönkestopohja kestää kovaa kulutusta ja kuumuutta 300 °C. TYYLIKÄS PU/ KUMIKITKAPOHJAPERHE AL Hit Roller XL+ S3HR0 4852415-373-OPM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC HRO Al AL Hit 2 XL+ S3HRO 4852405-373-0PM 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC HRO AL Hit 2+ S3HRO 4852405-372-0PM 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC HRO Al Al AL Hit 4+ S3HR0 4852409-372-OPM 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC HRO Al AL Hit 4 XL+ S3HR0 4852409-373-OPM 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC HRO Al AL Hit 6+ S3HR0 4852459-372-OPM 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC HRO AL Hit 6 XL+ S3HR0 4852459-373-OPM 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC HRO Al Al AL Hit 9+ S3HR0 4852085-372-OPM 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC HRO AL Hit 9 XL+ S3HR0 4852085-373-OPM 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC HRO Al Al Sievi AL HIT ROLLER Boa® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki. SIEVI_AL_HIT_AHJO_TAKAK_230115.indd 1 23.1.2015 10.24 AHJ1510_24-48.indd 48 4.8.2015 11:59:36