ahjo.fi M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 04.09.2014 NRO 11 LOPPU JA ALKU ”SORTOA EI PIDÄ HYVÄKSYÄ” METALLILAISEN AHDINKO MUUTTI LAKIA KAIVOSTURMA JÄRKYTTI TURKISSA HUR MÅNGA ÄR TILLRÄCKLIGT? AHJ1411_1-23.indd 1 27.8.2014 14:58:40
2 11 04.09.2014 Vain muutos on pysyvää Rauman telakan hallin katossa roikkuneet haalarit kertovat siitä, kuinka suomalaisten telakoiden omistajat ja nimet ovat vaihtuneet useasti. Helsingin telakka on nykyään Arctech Helsinki Shipyard, jonka omistavat puoliksi Venäjän valtion telakkayhtiö OSK ja eteläkorealainen STX. Turun telakka on kohta Meyer Turku Shipyard, jos saksalaisen Meyer Werftin ja Suomen valtion h yväksytään ostavan telakka STX:ltä. Rauman telakalla STX lopetti toiminnan menneenä kesänä, ja uusi yrittäjä Rauma Marine Constructions RMC pyrkii jatkamaan toimintaa. ”Suomalaisen telakkateollisuuden tilanne on nyt paljon valoisampi kuin vielä viime vuonna.” Metalliliiton vastaava tutkija Timo Eklund – Vuodenvaihteessa Turun telakan kilpailijat alkoivat saada tilauksia, ja alkoi näyttää siltä, että markkinat ovat ainakin kunnossa. Nyt kun Turkuun on tulossa omistajaksi risteilijä valmistusta ymmärtävä taho ja kaksi uutta tilausta, vaikuttaa siltä, ettei laivanrakentamisen osaamisessakaan mitään vikaa ole, Timo Eklund sanoo. Helsingin telakan osalta odotetaan, että venäläinen osaomistaja OSK ostaisi STX:n ulos. Ukrainan kriisi ja Venäjän pakotteet eivät tosin tätä helpota. Toistaiseksi omistustilanne ei ole Helsingin telakan tilauksia haitannut. Telakalla on työn alla tai tilauskirjassa jäänmurtaja Suomen Liikennevirastolle ja viisi arktista alusta Venäjälle. – Nykyinen Helsingin telakan omistuspohja ei ole millään tavalla ihanteellinen, mutta sataprosenttinen venäläinen omistus ei sekään välttämättä takaa yhtä tasaista menoa kuin Turun 70-prosenttinen saksalainen omistus, Eklund näkee. Rauman telakalla uusi yrittäjä RMC ottaa ensimmäisiä askeleitaan. – Kyllä se luo uskoa, että joku lähtee tällaiseen riskibisnekseen. Raumalla siihen lähtevät ihmiset, jotka todistetusti ovat kyenneet sitä Uudessakaupungissa kannattavasti tekemään, ja jotka ymmärtävät hyvin alan tarpeet, lainalaisuudet ja markkinat, Eklund sanoo. Eklund näkee, että Suomen valtion ja telakkakaupunkien toimilla on ollut suuri merkitys. – Turussa vaadittiin valtion aktiivinen ote, ja Raumalla kaupungin aktiivinen ote. Helsingissä Liikenneviraston jään murtajatilaus on helpottanut. Tietysti lähtökohta on, että laivan rakennus on kannattavaa ja kilpailutukset voitetaan rehellisesti ja markkinaperusteisesti. Mutta valtion toimet voivat auttaa, kun on paha hetki. Liikenneviraston lisäksi myös Suomen merivoimat tulevat tarvitsemaan lisää uusia aluksia. Eklund kannustaakin merivoimia katsomaan uusia tilauksia kilpailuttaessaan Rauman telakan suuntaan. – Uskon, että siitä voisi syntyä kaikkia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä. Rauman tilanteesta sivulla AHJ1411_1-23.indd 2 10 ASKO-MATTI KOSKELAINEN 27.8.2014 14:58:44
PÄ Ä K I R J O I T U S 04.09.2014 11 3 S I S Ä LT Ö Jos minä saisin … PUHEENAIHE 4 Vienti Venäjälle vaikeutunut AMMATTILAINEN 9 Elisabet Lassfolk, varastotyöntekijä Botnia Bolt Oy TOIMIJA 26 18 Antti Hautajoki pääluottamusmies Kainuun Pintakäsittely Oy 22 Mari Kaartisen ahdinko johti lakimuutokseen 28 Kesäduunari kaipasi vakituisten apua o? 11.indd 1 19.8.2014 14.19 30 Turkin kaivosonnettomuus toi esiin epäkohdat 36 Botnia Bolt erbjuder 40 000 varianter av skruvar och bultar HARRASTUS 35 Risto Lehtonen, vapaapalokunta XX 5 UUSI 5 LINJAUS 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 28 XXXX 24 TYÖTILA 26 TYÖYMPÄRISTÖ 41 ”Kaikki luottamusmiehet kansantalouskurssille!” 27 TIEDE 27 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA Kokoomus tulee ennen vaaleja esittämään, miltä maailma näyttäisi, jos kokoomus yksin saisi päättää. Näin kommentoi Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb eduskuntaryhmänsä puheenjohtajan vakavissaan esittämää ajatusta parantaa kilpailukykyämme piden tämällä työaikaa. Nämä lausunnot, kuten poliitikkojen lausunnot yleensäkin, tulee ottaa vakavasti. Ne kertovat siitä, millaisessa maailmassa niitä esittävät elävät ja miten he maailmaa hahmottavat. Työajan lyhentämisesitykseen on jo vastattu kysymällä, mistä nyt löytyy se lisätyö, jolla viikkotyöaika pitenisi. Suomessa on neljännesmiljoona työtöntä sekä lukuisia lyhennettyä työviikkoa tai pätkätyötä tekeviä, jotka riemumielin ottaisivat vastaan täysiaikaisen työn. Metalliliittolaisia työttömiä tai lomau tettuja oli heinäkuussa 13 556. Työajan pituus ja tuottavuus eivät kulje käsi kädessä niin, että työaikaa pidentämällä tuottavuus kasvaisi. ”Poliitikkojen Pikemminkin on merkkejä päinvastai lausunnot tulee sesta: kun työt ja työtilat organisoidaan ottaa vakavasti” hyvin, tuottavuus kasvaa. Kokoomuslaisen työväenpuolueajatte HEIKKI PISKONEN Päätoimittaja lun taustalla näkyy työnantajien vyörytys kaikkien niiden kustannusten pienen tämiseksi, jotka aiheutuvat työn tekemisestä. Työnantajat haluavat niin sanotut laittomat lakot kuriin. Millä lakimuutoksella työnantajat saataisiin kuriin, kun he rikkovat työehtosopimusmääräyksiä tieten tahtoen? Kirkko osoitti kaapin paikan, kun se ilmoitti, ettei se näe tarvetta arkipyhien siirtelyyn. Kirkko totesi aivan oikein, että moneen muuhun maahan verrattuna Suomessa on vähän arkipyhiä. Jotkut työmarkkinamiehet ärähtivät kirkolle menettelytapojen rikkomisesta, kun se meni kertomaan näkemyksenä heti kun yhtei nen työllisyys- ja kasvusopimuksessa tehtäväksi sovittu selvitys asiasta oli valmistunut. Ihan turhaa ärähtelyä. Olihan kirkon kanta aivan odotettavissa. Ja nyt asian vatvominen voidaan lopettaa. Keskustelu isoista asioista jatkuu: esitykset eläkeratkaisusta ja neuvottelujärjestelmästä ovat tulossa – jos eivät jo ole ihmeteltävinä. 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 ULKONA TOIMITUSSIHTEERI GRAAFINEN SUUNNITTELIJA VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020?77?4001 fax 020 77 41240 TOIMITTAJA VERKKOTOIMITTAJA TILAUKSET PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagartidningarna PALE ry:n jäsen. Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi AHJ1411_1-23.indd 3 Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa AO-ILMOITUKSET OSOITTEENMUUTOKSET KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA Postitse, sähköpostina tai telekopiona MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 27.8.2014 14:58:49
PUHEENAIHE LEHTIKUVA/ MIRVA HELENIUS 4 11 04.09.2014 Vaikutukset näkyvät viiveellä Heikko suhdannetilanne teollisuusmaissa on vaikeuttanut vientiämme jo pitkään. Venäjän toimet ja sitä vastaan asetetut pakotteet ovat lisänneet epävarmuutta, arvioi Metalliliiton tutkimus päällikkö Jorma Antila. www Ahjo verkossa www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi TALOUSPAKOTTEET Venäjän osuus Suomen metal liteollisuuden viennistä on ollut noin kymmenen prosenttia. Se on jotakuinkin saman verran kuin Venäjän osuus Suomen koko tavaraviennistä. Näin laskien Venäjän kauppa työllistäisi noin 10 000 me talliliittolaista. Metalliteollisuuden vienti Venäjälle supistui tammi–toukokuussa 14 prosenttia. – Olemme historian ja läheisyyden perusteella muita Länsi-Euroopan maita riippuvaisempia Venä jän kaupasta, Jorma Anttila sanoo. Antila pitää äärimmäisen murheellisena, että Venäjä on toiminut niin kuin on toiminut. – Useat ulkomaiset yritykset, suomalaiset mukaan lukien, ovat vuosia pelänneet investoida Venäjälle. Nyt pelot liiketoimintaympäristön hankaluudesta ovat rea lisoituneet. Vaikka Venäjä liittyikin Maailman kaup pajärjestön WTO:n jäseneksi, voi sen olla vaikea saada ulkomaisia investointeja jatkossa. Antilalle ei ole kantautunut tietoja, että kauppapa kotteiden takia tuotantoa metalliteollisuudessa olisi ainakaan toistaiseksi leikattu suuria määriä. Asetetuista pakotteista talouspakotteiden vaiku tus näkyy viiveellä investointien vähenemisenä, jos pakotteet johtavat Venäjän rahoitusmarkkinoiden kiristymiseen ja korkojen nousuun. Se voi vaikeuttaa vientiämme, Antila arvioi. Tutkimuspäällikkö Jorma Antilan näkemyksen mukaan vasta pitkittyessään elintarvikkeiden vientikielto voisi vaikuttaa Suomessa metallialaan, jos laiteinvestointeja lykättäisiin tai peruttaisiin. Pakotelistalla olevia aseita tai tuotteita, joita voi daan käyttää myös sotilaskäytössä, ei Antilan käsityk sen mukaan meillä juurikaan valmisteta. – Halutessa voidaan toki tehdä järjettömiäkin tulkintoja siitä, voiko jotain viestintävälinettä tai sen komponenttia käyttää myös sotilaalliseen tarkoituk seen. Samoin on kyse öljyteollisuuden kannalta sen sitiivisistä tuotteista. Elintarvikkeiden vientikielto on ollut näkyvästi julkisuudessa. Antilan näkemyksen mukaan vasta pitkittyessään se voisi vaikuttaa metallialaan, jos elintarviketeollisuuden kotimaisia laiteinvestointeja lykättäisiin tai peruttaisiin. Ylipäänsä Antila pitää tässä taloudellisessa tilan teessa hyvin vaikeana tarkkaan arvioida, mikä missäkin tapauksessa on pakotteiden, mikä suhdannetilanteen ja mikä Venäjän oman talouden heikkouden vaikutus ta. Venäjän ruplan heikkeneminen vaikuttaa myös. HEIKKI PISKONEN Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti AHJ1411_1-23.indd 4 27.8.2014 14:58:52
· T YÖ E L Ä M Ä AUTOTEOLLISUUS Valmet Automotiven Uuden vuoden aikana kasvanut noin 700 henkilöllä. kaupungin autotehtaan työntekijämäärä kasvaa Pullonkaulaksi Uudessakaupungissa on muo nopeasti. Kesä–heinäkuussa yhtiö rekrytoi 150 dostunut kaupungin vaikea vuokra-asuntotilan henkilöä. Elokuun puolivälin jälkeen yhtiö käyn ne. Muualta muuttaville ei tahdo löytyä asuntoja. nisti kolmannen rekrytointi Myös seudun joukkolii kampanjansa tänä vuonna. kenne tarvitsee kehittämistä, TYÖNHAKUOHJEET Hyväksytysti suoritetun jotta asuminen lähikunnissa www.valmet-automotive.com. ja työssäkäynti Uudessakau neljän viikon rekrytointikou Haastattelut ja valinnat lutuksen jälkeen Valmet Au pungissa helpottuisi. aloitettu. Haku 7.9. asti! tomotive tarjoaa vakituisen Työministeri Lauri Ihalainen järjesti elokuussa ko työn autotehtaan hitsaamossa, maalaamossa tai kokoonpano-osastolla. kouksen, jossa muun muassa yrityksen ja lähi Rekrytointikampanjan jälkeen Uudenkau kuntien sekä Ely-keskusten edustajat etsivät pungin tehtaalla työskentelevien autonvalmis ratkaisuja. HEIKKI PISKONEN tuksen ammattilaisten määrä on puolentoista Valintoja ja muutoksia LIITON TOIMISTO Metalliliiton liittohallitus uusi liiton toimisto-organisaatiota ja teki henkilö valintoja kokouksessaan kaksi viikkoa sitten. Keskustoimiston hallinnon ja talouden toi minta-alueet yhdistettiin hallinnon ja talouden toiminta-alueeksi. Liiton hallintopäällikkönä toiminut Matleena Engblom lopetti liiton palveluksessa elokuun lopussa. Hänen tehtävänsä jaettiin liittosihteeri Matti Mäkelälle, edunvalvontapäällikkö Jyrki Virtaselle, koulutuspäällikkö Vesa Holapalle sekä hallinto- ja talouspäälliköksi valitulle Timo Korpijärvelle. Hallinto- ja talouspäällikön yh distetty tehtävä on uusi liiton organisaatiossa. Korpijärvi, 52, on toiminut aiemmin liiton viestintäpäällikkönä ja tie dotuspäällikkönä, Tekniset -lehden päätoimittajana sekä suunnittelupäällikkönä Sampopankissa. Viime kevään hän toimi valtiosihteerinä Työ- ja elinkeinoministeriössä. Hän aloitti hallinto- ja talouspäällikkönä 1. syyskuuta. Metalliliiton aiempi talouspäällikkö Kari Sairo siirtyy liitossa erityistehtäviin eläkkeelle jäämiseensä saakka tammikuun loppuun. Ahjo-lehden vastaavaksi päätoimittajaksi va littiin toimittaja Kirsi Törmänen-Petman, 45. Törmänen-Petman on työs kennellyt TEAM Teollisuus alojen ammattiliiton Intiimlehden toimittajana syksystä 2010. Sitä ennen hän työsken teli Uutispäivä Demarin (nyk. Demokraatti) uutispäällikkö nä ja eduskuntatoimittajana. Hän on toiminut myös muun muassa demariopiskelijoiden liiton SONK:n pääsihteerinä. Törmänen-Petman on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri Helsin gin yliopistosta pääaineenaan viestintä. Törmänen-Petman aloittaa tehtävässään 1.10. Ahjon nykyinen päätoimittaja Heikki Piskonen siirtyy vuoden vaihteessa eläkkeelle. 04.09.2014 11 Voima ja valta Monessa asiassa sanotaan, että joku sen tekee. Ei ole ketään jokua, vaan tekijä on aina minä ja sinä. Ilman työpaikkojen ja ammattiosastojen aktiiveja ja edunvalvontaa liitto olisi rampa. Se ei pystyisi parantamaan jäsenten asemaa ja kehittämään yhteiskuntaa. Voima tulee jäsenistä ja heidän aktiivi suudestaan ja sitoutumisestaan. Liitto ei ole talo Hakaniemen torin laidalla, vaan jokainen jäsen ja aktiivi työpaikalla. Metalliliitto on vahva myös siksi, että jäsenet työsken televät koko maan kannalta tärkeällä alalla. Jäsenillä on valta ohjata liittoa oikeaan suuntaan. Valituilla päättäjillä on vastuu päätöksistä. Aina RIKU AALTO pyrkimyksenä on Metalliliiton jäsenten paras. puheenjohtaja Päätökset eivät kenties aina miellytä kaikkia. Mutta jos liiton voiman tuova perusta murenee, vähenee valta ja kyky jäsenten etujen ajamiseen. Yksittäisen työntekijän näkökulmasta järjestäytyminen ei ehkä tunnu isolta asialta. Mutta kokonaisuuden kannalta sillä on iso merkitys. Kuuluuko sinun työkaverisi liittoon? Oletteko valinneet luottamusmiehen? Tämän kysymyksen jokainen voi esittää – ja toimia. LINJAUS LIITTO Tekijöitä on – mistä asuntoja Soivat korvat KYSELY Korvat soivat jokaisella joskus. Pitkä aikaisesta tai jatkuvasta soimisesta eli tinnituk sesta kärsii 10–15 prosenttia väestöstä. Parille prosentille se aiheuttaa stressiä, joka ilmenee univaikeuksina, ahdistuneisuutena tai mielialan laskuna. UUSI LEHTIKUVA/ MIRVA HELENIUS · 5 Y H T E I S K U N TA AHJ1411_1-23.indd 5 PAKKAAJA HANNA HIETANIEMI, 33 TYÖPAIKKA Metso Automation Oy, Helsinki AMMATTIOSASTO Metallityöväen ao. 12 Tutkimuksen mukaan tinnitusta voidaan helpottaa. Monia auttaa jo, että tietää mistä on kyse, miten suhtautua ja miten lieventää tinni tuksen haittoja. Voit osallistua hankkeeseen, joka tähtää tinnituksen hallintaan sekä haittaavuuden vähentämiseen. Häiritsevyyttä arvioidaan kolmella kysymyksellä. Saat tiedon tinnituksesi vaikeusasteesta ja keinoja sen hallintaan. Jos jätät yhteystietosi, sinut voidaan tarvittaessa ohjata työterveyshuollon tai muun tahon jatkopalveluihin kulloisin sopimusehdoin. Kysely on avoinna marraskuun loppuun. www.tinnitus.fi/fi/tinnitusklinikka/vaikeusarvio-kysely MITEN TULIT ALALLE? Minulla on metalliartesaanin tutkinto. Olen aiemmin ollut kesätöissä ja harjoittelijana. MITEN LIITYIT LIITTOON? Tulin tänne viime vuoden elokuussa, ja osaston luottamusmies suositteli liittymistä. Lokakuussa liityin. MITÄ ODOTAT LIITOLTA? Jos työpaikalla on ongelmia, niin liitosta saa neuvoja ja apua. Murikan koulutusmahdollisuudet kiinnostavat myös. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Että saa tehdä töitä ja ehkä opiskella lisää. 27.8.2014 14:58:53
6 11 04.09.2014 Ehdota 1 NUORI OSAAJA Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK julkistaa haettavaksi vuoden 2014 Duunari-stipendin työelämän nuorelle osaajalle. Stipendin saaja on Valitu ll 1 000e PATRIK LINDSTRÖM • hankkinut oman alansa ammattitutkinnon • ylpeä omasta ammatistaan • toiminut omalla esimerkillään alansa arvostuksen nostamiseksi • toiminut aktiivisesti ammattiyhdistysliikkeessä, opiskelijajärjestöissä tai oman työpaikkansa luottamustehtävissä, tai on muuten osoittanut yhteiskunnallista aktiivisuutta • edistänyt ammatillista järjestäytymistä. euroa PAINOVIRHE Edellisessä Ahjossa keskiaukeamalla oleva Työtila-valokuva oli painon teknisen virheen vuoksi osittain epätarkka ja suttuinen. Näköislehdessä, www.ahjo.fi, kuva on oikein. Toimitus pahoittelee. Ehdotus perusteluineen 10.10. mennessä osoitteella: SAK ry, Duunaristipendi/Sini Kurho, PL 157, 00531 Helsinki tai sini.kurho@sak.fi. Ehdotuksessa tulee ilmetä ehdokkaan nimi, ikä, tutkinto ja/tai ammatti, kotipaikka, työpaikka, ammattiliitto sekä mahdolliset luottamustoimet tai muu aktiivisuus. Ehdota 2 Merkit vaihtuvat LUOTTAMUSMIES Tee ehdotus SAK:laiseksi Vuoden luottamusmieheksi. Onko työpaikallasi tai ammattiosastossasi luottamusmiestä, joka PAKKAUSMERKINNÄT Kemikaalien uusien varoitusmerkkien tulee olla käytössä 1.6.2015 mennessä. Uusissa merkeissä on musta symboli valkoisella taustalla ja selkeästi näkyvä punainen kehys. • on aktiivinen edunvalvoja • hankkii jäseniä • kokoaa ympärilleen yhteistyöverkoston • pitää yhteyttä jäseniin omalla työpaikallaan • osaa neuvotella ja on yhteistyökykyinen • kehittää omia taitojaan ja kouluttautuu • pitää sydämen ja järjen mukana toiminnassa. Valitu ll 1 000e euroa Ehdotus perusteluineen 12.9. mennessä osoitteella: tarja.kaukovaara@sak.fi Ehdotuksessa tulee ilmetä ehdokkaan nimi, sähköposti, puhelinnumero, ikä, liitto, työpaikka sekä kauanko ehdokas on toiminut luottamusmiehenä. Uudet merkit on esitelty mm. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin verkkosivuilla www.tukes.fi. Tekniikan museossa Helsingissä uusiin varoitusmerkkeihin voi tutustua interaktiivisen Mökki kuntoon -pelin avulla. Samalla kemikaalien turvallinen käyttö käy tutuksi. ”Työaikaa sen sijaan voidaan maltillisesti pidentää. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin 8 tunnin työpäivällä ja 40 viikkotunnilla. svisio u m Tällä hetkellä työaika on 37,5 tuntia. o Koko Miten pitkää työviikkoa meillä on nykyään varaa tehdä, kun globaali kilpailu haastaa meidät kovemmin kuin koskaan?” VESA-MATTI VÄÄRÄ Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Santonen ryhmän kesäkokouksessa 18.8. ”Kokoomus tulee ennen vaaleja esittämään, miltä maailma näyttäisi, jos kokoomus yksin saisi päättää.” Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb Helsingin Sanomat 19.8. ??Metalliliiton työehtosihteeristä kansanedustajaksi nousseen Jari Myllykosken puolue on A?Vasemmisto- B?SDP liitto C?Perus- D?RKP C?Etelä- D?ruotsinkielisellä C?400 000 km D?4 milj. km C?380 000 km D?3,8 milj. km suomalaiset ??Luodon kunta sijaitsee A?Pohjois- Pohjanmaalla B?Keski- Pohjanmaalla Pohjanmaalla Pohjanmaalla ??Maapallon ympärysmitta on noin A?4 000 km B?40 000 km ??Maapallon ja Kuun etäisyys on noin A?3 800 km B?38 000 km TIESITKÖ SEURAAVASSA AHJOSSA Nokian Salon tehtaan lopetuksesta on kaksi vuotta. Henna Heinonen on jatkanut töitä Microsoftilla. O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6 AHJ1411_1-23.indd 6 27.8.2014 14:58:57
04.09.2014 Vielä on matkaa toteutukseen OSAAMISPOHJAINEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ Tausta: Paraken käyttöönoton jälkeen 25 vuodessa yritysten toimintatavat ja työtehtävien sisällöt muuttuneet sekä työntekijöiden osaaminen kehittynyt Tavoitteena kannustavuus: Osaamisesta palkitaan ja vaikutus mahdollisuus omaan palkkaan kasvaa Vaativuustekijöitä uusittu: Työtehtävän vaatimassa osaamisessa huomioon työtehtävän laajuus ja itsenäisten ratkaisujen vaikutus Pätevyystekijät: Työntekijän tuloksellisuus ja osaaminen; lisäksi mm. vastuullisuus, itsenäisyys ja aloitteellisuus n Kokeilussa nyt mukana 6 yritystä Mahdollisia työehtosopimusmuutoksia vuonna 2016 n Liitot hakevat lisää kokeilutyöpaikkoja mallin testausta ja jatkokehitystä varten. n Työseminaari 21.10.2014 Vantaalla Rantasipi Airportissa. Kutsu lähetään myöhemmin. n Lisätietoja Metalliliitossa Kari Hyytiä, 040 725 2984 ja Terho Ihalainen, 050 584 1638. OIKAISU Toisin kuin viime Ahjon (10/2014) Tiesitkö-palstan ensimmäisen kysymyksen vastauksessa sivulla 46 todettiin on tekno logiateollisuuden työehtosopimuksessa korvattavia arkipyhiä kymmenen: viisi keväällä ja kesällä sekä viisi vuodenvaihteessa. AHJ1411_1-23.indd 7 HEIKKI PISKONEN Alexander Twitterin, anteeksi, Stubbin hallitus kasasi ensimmäisen ja viimeisen budjettinsa tiukkojen talousnäkymien, mutta myös EU:n entistä ankarampien budjettikurisääntöjen varjossa. Brysselistä ohjastetaan niin Suomen kuin muidenkin jäsenmaiden budjettien teon ohella muutakin talouspolitiikkaa aikaisempaa tiukemmin. Ohjeiden noudattamatta jättämisestä voi pahimmassa tapauksessa joutua maksamaan selvällä rahalla. Brysselistä on ennenkin annettu talous ohjeita jäsenmaille, mutta huonolla menes tyksellä. Euroopan parlamentin tekemän selvityksen mukaan vuosina 2011 ja 2012 jäsenmaille annetuista taloussuosituksista on pantu toimeen vain noin viidennes. Suomi kuuluu selvityksen mukaan keskivertomaiden joukkoon siinä, miten se on toimeenpannut saamiaan suosituksia. Suomi on toteuttanut noin neljänneksen saamistaan suosituksista, vakavassa valmistelussa on noin puolet ja vain neljäsosa on jätetty unholaan. Kuuliaisimpia ovat olleet Espanja, Tanska ja Latvia. Vähiten saamiaan suosituksia ovat huomioineet Ranska, Slovenia ja Belgia. Mutta häntäpään maiden joukkoon kuulu myös Saksa, tiukin talouskurin patistaja. Se on toteuttanut tuskin kym menettä osaa saamistaan suosituksista ja runsaan puolet se näyttää unohtaneen kokonaan. Loput on jossain tekemisensä prosessissa. EU:n komission valmistelemat ja EU:n neuvoston hyväksymät suositukset kullekin jäsenmaalle edustavat osin pahimmanlaatuista jesuiittamoraalia: älkää tehkö niin kuin me teemme, vaan niin kuin me sanomme. Esimerkiksi Belgiaa on patistettu pur kamaan palkankorotusten sitominen hinto jen nousuun ja Suomea huolehtimaan siitä, että palkankorotukset liikkuvat samaan tahtiin tuottavuuden nousun kanssa. EU itse sen sijaan on sitonut työnteki jöidensä palkat erittäin monimutkaiseen palkka- ja hintaindeksiin. Työn tuottavuu den nostamisesta, saatikka sen vaikutuk sista palkankorotuksiin siellä ei ole kuultu puhuttavankaan. TALOUS – Työnantaja haluaa kannustavan palk kausjärjestelmän, ja jos ottaa uusia tehtäviä, niin paras tilanne on, että se näkyy myös pal kassa, Partanen sanoo. Kokkolassa perustettiin säännöllisesti ko koontuva työryhmä, jossa on neljä työnanta jan ja neljä työntekijöiden edustajaa. Tehtaalla on noin 90 erilaista tehtävää. – Oli haastava tehtävä lähteä tekemään työnkuvaukset, Muuraiskangas ja Partanen sanovat. Työnkuvien kartoitus sujui kuitenkin hy vin. Se on vielä ratkaisematta, pidetäänkö palkkausjärjestelmässä joka ainoa tehtävä erillään vai niputetaanko niitä. Partanen pitää tehtyä kartoitusta hyvänä pohjatyönä. – Tuli katsottua, mitä kaikkea täällä teh dään. Mielestäni niitä olisi hyvä niputtaa, koska muuten tulisi melkoinen romaani, jos jokaiselle tehtävälle luotaisiin oma pisteytys. Mutta aika näyttää. Kartoituksen myötä ajatus uudesta palkkaus järjestelmästä levisi tehokkaasti kaikille tehtaan osastoille. Henkilöstölle on myös järjestetty ti laisuuksia, joissa sitä on selvitetty. Kesällä oli tuotantoseisokin takia taukoa, mutta syksyllä työ jatkuu. Muuraiskangas arvelee, että vaativuuste kijöiden määrittelyssä saattaa työläintä olla työtehtävän vaatiman osaamisen määrittely. Ratkaisujen vaikuttavuus ja työolosuhteet ovat helpompia. Kokkolassa on lähdetty siitä, että järjestel mää rakennetaan pala palalta. Jos havaitaan, että jotain ei osattukaan ottaa huomioon, niin asiaan voidaan palata. Liittojen edustajat ovat syksyllä tulossa Kokkolaan vetämään workshopin, jossa asiaa kehitetään eteenpäin. Sekä Muuraiskangas että Partanen kiittelevät järjestettyjä seminaareja. – Niistä on saanut hyvää vertaistukea puo lin ja toisin. Toisilla on ollut parake. Meillä oli välissä kehitteillä oma systeemi, jonka ko kemuksista voimme kertoa. Nyt on aika olla mukana rakentamassa uutta. Kokkolan sinkkitehdas työllistää noin 540 henkilöä. Ohjeita kuuroille korville HEIKKI LEHTINEN / UP PALKKAUSJÄRJESTELMÄT Kyllähän tätä odote taan, mutta vielä on monta kilometriä matkaa ennen kuin tämä rahaksi muuttuu, kommentoi Bolidenin Kokkolan sinkkitehtaan pääluotta musmies Petri Partanen kehitteillä olevaa osaamispohjaista palkkausjärjestelmää. Kokkolassa on ollut 15 vuotta käytössä tut kintoihin sidottu palkkausjärjestelmä, joka oli tullut töiden ja tehtävien laajetessa tiensä päähän. Siitä haluttiin pois ja uutta mietittiin, kertoo henkilöstöpäällikkö Matti Muuraiskangas. Työehtosopimuksen mukaista parakejärjestelmää ei ollut käytössä. – Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden edustajat ottivat täällä käydessään uuden järjes telmän puheeksi. Viime vuonna olimme Petrin kanssa liittojen järjestämässä seminaarissa ja ajattelimme, että tässä saattaisi olla meille uusi malli. Järjestelmässä pitää olla kasvun varaa tu levaisuuttakin ajatellen, Muuraiskangas toteaa. Työntekijöiden puolelta keskeinen syy läh teä mukaan uuden järjestelmän rakentamiseen on Partasen mukaan mahdollisuus saada otettua töiden monimutkaistuminen ja laajentuminen nykyistä paremmin huomioon palkkauksessa. 11 7 PUHEENAIHE ”Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon.” 27.8.2014 14:58:57
8 MIELIPIDE 11 04.09.2014 KO L U M N I SILLANRAKENTAJIA TARVITAAN Politiikka on usein myös symboliikkaa. Puhutaan ”siltojen rakentamisesta” tai ”muurien murtamisesta”. Silloin yleensä tarkoitetaan jotain positiivista ja parempaa. Jotain, joka antaa kansakunnalle näköaloja ja toivoa. Sellaista, joka tuo torppaan kuin torppaan valoa, lämpöä ja rakkautta. Silloin asiat saavat valtiomiesmäisiä mittasuhteita. Tehdään tekoja, joilla nimet jäävät historian muistikirjoihin. Ne muistetaan vielä sukupolvi en takaa. Saattaa syntyä jopa legendoja, kuin Kekkosesta ikään. Mutta kun nyt katselemme mediaa ja luemme lehtiä, mitä silloin näemmekään? Ei muuta kuin pommien pauketta, muu rien rakentamista ja siltojen polttamista. Niin häilyvä on tämä ihmisen mieli, ja niin ohut on kallomme sivistys. Eikö mitään ole opittu? Asiat ja ilmiöt ketjuuntuvat ja verkottuvat. Historia ja nykytodellisuus sekoittuvat. Faktat ja fiktiot vaihtavat paikkaa. Tapahtumat eivät selity yksinkertaisilla syy–seuraus-suhteella. Sukupolvienkin takainen epäoikeudenmukaisuus puhkeaa kostojen ja vastakostojen katkeamattomaksi rihmaksi. Köyhyys ja kurjuus saattavat myös yksittäiset ihmiset epätoivoisiin tekoihin, joista ei draamaa puutu. Ja niin moni kysyy, miksi? Valtiot ja valtioiden väliset liittoumat alkavat olla kytköksissä sillä tasolla ja siinä laajuudessa, että kaikki alkavat olla konfliktien ja ristiriitojen osapuolia, kantajia tai vastaajia. Puolueetonta tuomaria ja oikeuden jakajaa ei tahdo löytyä. Suomen kannalta tuomarina toimiminen näyttää sekin olevan hiipumaan päin. Niin vahvaa on joidenkin suomalaisten pyrky liittoumiin ja sotiin. Boikottien tie ei saa olla meidän tiemme. Miksi toimia isompien juoksupoikana? Niilläkin varoilla ja työllä voidaan rakentaa rauhaa ja suhteiden siltoja. Panostetaan siis laivoihin, moottoreihin ja rautoihin. Käydään kauppaa, länteen ja itään, ja voidaan siten ehkä paremmin. Olisi meille metallilaisillekin töitä, ettei tarvitse kiristää vöitä… ARNE MÄENPÄÄ levyseppä Metallin ao. 28:n varapuheenjohtaja Vaasa RAHAT POIS Työnantaja kysyi keväällä vapaaehtoisia, että luovuttaisiin lomarahasta yrityksen kassatilanteen parantamiseksi. Loma rahan saisi takaisin vuoden kuluttua, jos tilanne paranee. Kun rahaa ei saatu tarpeeksi, alkoi painostus lomarahojen saamiseksi. Kun sekään ei riittänyt, alkoi ryöstö joka tilistä. Niin kauan otetaan, että lomarahan verran on työnantaja saanut. Liittoa on informoitu heti alusta, mutta näyttää siltä, että ei apua saada. Nyt jo ovat luottamusmiehet kovilla, kun työntekijät keräävät listaa halukkaista loimaalaisiksi liittyjistä. Metalliliitto on kuuluttanut keinoja, millä saataisiin nuoria mukaan liiton ja osastojen toimintaan, mutta ei tällainen esimerkki ainakaan nuoria innosta. Päinvastoin, nuoret saavat signaalin, että ei siitä liitosta apua ole. rahat ryöstetty LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi, Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi. Työnantajat haastavat lakko-oikeuden Suomessa pannaan takamusta penkkiin kovin harvoin eurooppa laisen mittapuun mukaan. Siitä huolimatta työnantajat ja oikeisto poliitikot nostavat lakko-oikeuden toisinaan tapetille, erityisesti kun avainaloilla kuten kuljetussektorilla kuplii. Nyt on uhka noussut maailmalta. Kaksi vuotta sitten työnantajaryhmä ilmoitti Kansainvälisen työjärjestön ILOn vuosikokouksessa, että lakko-oikeutta ei ole olemassa kansainvälisessä säännös tössä. He kieltäytyivät neuvottelemasta ongelmatapauksista, jotka koskivat lakkooikeutta. Koko konferenssi jumiutui. Viime kesäkuussa tilanne toistui. ”Lakko on Työnantajien käytös tuli yllätyksenä, viimeinen keino sillä ILO on oikeuskäytännössään viimei kun puhe ei auta sen 50 vuoden aikana johdonmukaisesti ja lyödä ei saa.” vahvistanut, että järjestäytymisvapautta JYRKI RAINA koskeva perussopimus numero 87 kattaa IndustriALLin pääsihteeri myös lakko-oikeuden. Jopa työnantajat ovat tunnustaneet aiemmin, että muutoin työntekijöiden etujen tehokas valvominen ei olisi mahdollista. Ja niinhän se on. Mikään ammattiliitto ei mene kevytmielisesti lakkoon. Se on viimeinen ja välttämätön keino silloin, kun puhe ei auta ja lyödä ei saa. Kunnollisia työehtosopimuksia ei tule, jos patruunat eivät pelkäisi lakon uhkaa. Lakko-oikeus löytyy myös Euroopan unionin perusoikeusasiakirjasta ja yli 90 valtion perustuslaeista, ei kuitenkaan Suomen. Suomessakaan asiasta ei ole ollut epäselvyyttä, kunhan noudatetaan ilmoitusaikoja eikä lakkoilla voimassa olevaa työehtosopimusta vastaan. Muuten tulee hyvityssakkoa ammattiosaston ja joskus myös liiton maksettavaksi. Asuinmaani Ranska on toiselta planeetalta. Meillä lakko on perustuslailla suojeltu yksilöllinen oikeus. Siitä ei voi tulla hyvitys sakkoa eikä yksilöllisiä seuraamuksia. Eipä ihme että meillä tapahtuu. Joka kuukausi on jotain hässäk kää, ranskalaiset kun yleensäkin tykkäävät purnata ja protestoida. Kilpailevia ammattiliittoja on joka alalla vähintään viisi, mikä kan nustaa sotimiseen, ei sopimiseen. Mielenkiintoista kyllä, ihmiset suhtautuvat lakkoiluun ymmär ryksellä, se kun sopii yleiseen kansalaisasenteeseen. Televisiouutiset haastattelivat kesällä kärsivällisiä matkustajia, kun rautatieläiset jälleen pysäyttelivät junia vastustaessaan yksityistämissuunnitelmia ja ratojen huonoa kuntoa. Lakko-oikeutta on kuitenkin rajoitettu laeilla ja viranomaisten päätöksillä ympäri maailmaa osana oikeiston ja suuryritysten kyykytyskampanjaa. Siksi maailman ay-keskusjärjestö ITUC mobilisoi ay-perhettä syksyllä lakko-oikeuden puolesta. Siihen on suomalaisliittojenkin hyvä osallistua. jraina@industriall-union.org www.facebook.com/jyrki.raina www.industriall-union.org Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1411_1-23.indd 8 27.8.2014 14:59:00
04.09.2014 Tarjoilijasta trukin puikkoihin Millainen koulutus sinulla on? TEKSTI JOHAN LUND KUVA JOHANNES TERVO VARASTOTYÖNTEKIJÄ Elisabet Lassfolk, 42 TYÖPAIKKA Botnia Bolt Oy, Kristiinankaupunki 11 9 A M M AT T I L A I N E N Minulla on alun perin tarjoilijan koulutus, mutta nyt ajan trukkia. Minulla on tietysti trukkikortti ja kun aloitin täällä, sain koulutusta ja perehdytystä uuteen työhön. Milloin tulit metallialalle ja nykyiseen työnpaikkaasi? Olin 17 vuotta töissä paikallisessa pizzeriassa, mutta vuonna 2007 omistajanvaihdoksen yhteydessä päätin, että haluan kokeilla jotain uutta. Tarjoilijantyö on myös mukava ammatti, mutta viihdyn täällä paremmin. Hyvin erilaisia töitähän nämä ovat. Mitä teet? Minulla on hyvin monipuolinen työ. Trukinajon lisäksi muun muassa kerään tilauksia, pakkaan tuotteita pienempiin pakkauksiin ja joskus lajittelen ruuveja ja pultteja jatkokäsittelyä varten. Mikä on työssäsi parasta ja huonointa? Viihtyvyys ja yhteistyö ovat erittäin tärkeitä asioita työpaikalla. Olen oppinut paljon uutta, kuten trukilla ajamisen, ja opin vieläkin joka päivä jotain uutta ruuveista ja pulteista. Siinä mielessä olen vielä aika uusi täällä. Huonointa on työn raskaus. Päivässä tulee paljon nostoja, ja käsin nostettavat laatikot painavat usein yli 30 kiloa. Miten kehittäisit työtäsi? Tarvittaisiin enemmän nostoapuvälineitä. Tämähän on aika kuluttava työ. Onko palkka kohdallaan? Ei ole, jos mietitään miten kaikki hinnat nousevat Suomessa. Palkkakehitys ei pysy esimerkiksi ruoan hinnan nousun tahdissa. Millainen on hyvä työkaveri? Sellainen johon voi luottaa, on mukava, eikä puhu pahaa toisista hyllyjen takana. Millainen on hyvä pomo? Hyvä pomo on ennen kaikkea oikeuden mukainen ja kuuntelee mitä muut sanovat. Mitä odotat tulevaisuudelta? En mitään suuria muutoksia, ei ainakaan toista alanvaihtoa. AHJ1411_1-23.indd 9 27.8.2014 14:59:02
10 TEKSTI ESA TUOMINEN KUVAT JUHA SINISALO 11 04.09.2014 Telakan loppu ja uusi a Sadat jäivät työttömiksi kun STX:n Rauman telakka lopetettiin. Äskettäin perustettu yritys lupaa käynnistää laivanrakentamisen uudelleen. AHJ1411_1-23.indd 10 27.8.2014 14:59:07
11 11 04.09.2014 si alku AHJ1411_1-23.indd 11 27.8.2014 14:59:09
12 11 04.09.2014 ”Se oli kamala shokki”, sanoo STX Finlandin Rauman telakan pääluottamusmiehenä toiminut Raimo Virtanen. ”Mieli meni todella mustaksi. Oli kuin matto olisi vedetty alta”, täydentää varapääluottamusmies Keijo Saarni. Rauman telakan lopettamispäätös tuli molemmille metalliliittolaisille, kuten kaikille muillekin telakan 750 työntekijälle ja toimihenkilölle, täysin puun takaa. ”Kaverit eivät tahtoneet uskoa homman loppuvan, vaikka irtisanomispaperi oli jo kourassa.” Kesäkuun lopussa viimeinen lähtijä sammutti valot. Sekä pääluottamusmies että hänen varamiehensä, molemmat pitkälti yli viisikymppisiä, joutuivat liittymään työttömien joukkoon. Mutta nyt Raumalla on herännyt uusi toivo: kaupunkiin on perustettu yhtiö nimeltään Rauma Marine Construction Oy (RMC), joka on ilmoittanut jatkavansa laivanrakentamista kaupungin telakalla. Nouseeko siis Rauman kaupungin yksi tunnusmerkeistä, telakka, sittenkin kuin Feniks-lintu tuhkasta? AHJ1411_1-23.indd 12 Raimo Virtanen 27.8.2014 14:59:15
11 13 n 04.09.2014 AAMUPÄIVÄ 9. TOUKOKUUTA Juha Savela (vas.) ja Jouko Hämäläinen Valokuvaaja Juha Sinisalo seurasi STX:n Rauman telakan lopun aikoja. PITKÄT PERINTEET n Laivoja on Raumalla rakennettu ”aina”. Pitkään kaupungissa toimi kaksikin telakkaa: toinen kan toi Rauma-Repolan ja toinen Hollmingin nimeä. Telakoiden yhdistyessä 1990-luvun alussa sai Raumalla peräti 2 200 työntekijää toimeentu lonsa laivanrakentamisesta. Kun korealaisten omistama STX Finland il moitti sulkevansa Rauman telakan, oli moni pit kään epäuskoinen. – Rauman työttömyys on ollut maan keskita soa. Toukokuun luku oli 11,4 prosenttia. Odotam me, että telakan toiminnan päättyminen nostaa työttömyysastetta prosenttiyksikön verran, arvioi Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski. Yksi prosenttiyksikkö kuulostaa aika ”sie dettävältä” kun ottaa huomioon telakalta työt tömäksi jääneiden suuren määrän. Kuitenkin reilusta viidestä sadasta työntekijästä noin 80 oli saanut keskikesään mennessä töitä muualta. Osa on siirtynyt eläkkeelle. – Meillä on kaupungissa vahvaa potkuri teollisuutta. Esimerkiksi Rolls-Royce on pal kannut aika mukavasti uusia työntekijöitä ja sen nousujohteinen suunta näyttäisi jatkuvan, kaupunginjohtaja yrittää valaa optimismia. Keijo Saarni AHJ1411_1-23.indd 13 27.8.2014 14:59:27
14 11 04.09.2014 KAUPUNKI OSTI n Rauman kaupunki ei jäänyt tuleen makaa maan kun tieto lopettamispäätöksestä saatiin. Kaupunki osti koko telakka-alueen itselleen 18,1 miljoonalla eurolla. Päätös kaupunginvaltuus tossa syntyi yksimielisesti. – Saimme omistukseemme kiinteistöt, al lasrakenteet, nosturit, kaiken. Maata tuli kau passa 43 hehtaaria ja vesialueita 17 hehtaaria, kaupunginjohtaja Kari Koski luettelee. Kaupunki ei kuitenkaan aio itse ruveta lai voja rakentamaan. Sen tarkoitus on synnyttää alueelle teollisuuspuisto. Kari Koski AHJ1411_1-23.indd 14 Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, parin vuoden kuluttua telakalla on taas töissä yhtä paljon väkeä kuin silloin kun STX Finland siellä rakensi laivoja. – Nyt työntekijät olisivat vain useamman fir man palveluksessa. Aikomuksemme on hankkia alueelle muutama iso veturiyritys ja paljon pie niä, Koski visioi. Aivan tyhjän päällä kaupungin suunnitelmat eivät lepää. Jo nyt Rolls-Royce valmistaa alu eella potkureita. Telakalle on tulossa niin ikään propulsiolaitteita laivoihin valmistava Steer prop ja logistiikkayhtiö Logistikas Oy. – Viime aikoina meihin on ottanut yhteyttä kuutisenkymmentä yritystä, jotka ovat olleet kiinnostuneita telakka-alueesta. Joukossa on niin suuria kuin pieniäkin yhtiöitä. Niin ulko maisia kuin kotimaisiakin. Telakan ay-miehiltä Raimo Virtaselta ja Keijo Saarnilta tulee tukea kaupungin ostopäätökselle: – Täytyy nostaa kaupunginjohtajalle hattua, että hän ajoi aktiivisesti kauppaa. Nyt telakan infra säilyy ja uusia yrityksiä on helpompi hou kutella alueelle. – Uskomme, että kaupunki saa lähivuosina omansa pois kun yritykset vuokraavat tai osta vat telakalta alueita ja tiloja. Tämä oli oikeanlai nen satsaus tulevaisuuteen, ay-miehet kehuvat. 27.8.2014 14:59:32
11 15 04.09.2014 UUSI TELAKKAYHTIÖ n Telakalta työttömäksi jääneiden työllistymi nen on ollut vaikeaa. Työntekijöiden keski-ikä on aika korkea, ja lamakausi painaa päälle. – Työ- ja elinkeinokeskus on järjestänyt tietokonekursseja, joilla on opetettu työnha kemisen tekniikkaa, pääluottamusmies Raimo Virtanen kertoo. – Työnhakuvalmennusta on ollut. Eipä sieltä juuri työpaikkoja ole tarjottu, Keijo Saarni jatkaa. Työttömät ovat itse luoneet oman ryhmänsä nimeltä Yhteen hitsautuneet, joka toimii Rau man seudun työttömien yhdistyksen siipien suojassa. Sen tarkoitus on olla yhdyssiteenä entisille telakan työntekijöille ja auttaa heitä työnhaussa. Samaan aikaan kesäkuussa kun viimeiset telakkatyöläiset valmistautuivat jättämään työpaikkansa, levisi mediaan tiedote: on pe rustettu yhtiö, joka aikoo ruveta rakentamaan laivoja Rauman telakalla. Uutinen sai epäile mättä pulssin kohoamaan yhden jos toisenkin telakkatyöläisen aamiaispöydässä: eikö tämä sittenkään ollut vielä tässä? AHJ1411_1-23.indd 15 Raumalaisen laivanrakennuksen ylösnousemusta lupaavan RMC-yhtiön takana on muutama sijoittaja, jotka tiedottivat kesäkuussa ylpeinä, että ensimmäiset tilausvalmistelut ovat jo pitkällä. – Lomien jälkeen, syyskuussa, arvelee yksi sijoittajista, raumalainen Ari Salmi, kun hänel tä kysyy, milloin uusi yhtiö RMC saa ensimmäi sen laivatilauksensa. Kun RMC:n vuokrasopimus telakan allasalu eista ja koneista astui heinäkuun alussa voimaan, oli yhtiön tilauskirjassa heti kahden jäänmur tajan korjaaminen. Yhtiön palkkalistoilla on suoraan parikymmentä työntekijää, ja määrä voi kasvaa kolmeenkymmeneen. Määrät ovat tietysti pieniä kun niitä vertaa STX:n aikaisiin henkilöstömääriin, mutta kysymys onkin siitä, että laivoja aletaan tehdä uudella tavalla. Ari Salmi 27.8.2014 14:59:43
16 Ceram 11 04.09.2014 TYÖNTEKIJÄT OSUUSKUNTIIN? n RMC aikoo laivanrakennuksessaan verkos toitua ja teettää paljon alihankkijoilla. Samalla yhtiö itse aikoo pysyä pienenä ja ketteränä. RMC tulee olemaan tiiviissä yhteistyössä Uu denkaupungin telakan kanssa ja molempien yhtiöiden omistuspohja aiotaan yhtenäistää. Kesäkuussa uusi telakkayhtiö ilmoitti Uuden kaupungin ja Rauman telakoiden tavoittelevan yhdessä 200 miljoonan euron liikevaihtoa, jonka kotimaisuusaste olisi 80–90 prosenttia. Laivanra kentamisen on määrä tuoda mukanaan kahdessa länsirannikon kaupungissa yhteensä 800–1 000 henkilötyövuotta, josta merkittävä osa tehdään yhteistyökumppaniverkoston kautta. Työntekijöille RMC on suositellut osuus kuntien muodostamista. Tällöin ammattilaisten osuuskunnat kilpailisivat pienurakoista alihan kintayritysten kanssa. Rauman telakalta työttömäksi jääneet ay-ak tiivit eivät aio olla ainakaan osuuskunnan perus tajien ensimmäisessä aallossa mukana. AHJ1411_1-23.indd 16 – En ole vielä ajatellut osuuskunnan perusta mista tai sellaiseen liittymistä. Täytyy nyt ensin katsella, mitä tällaiselle 57-vuotiaalle kaverille olisi mahdollisesti tarjolla Rauman seudulla, valottaa suunnitelmiaan Raimo Virtanen. – Tuskin minäkään miksikään Turun telakan myynti saksalaiselle osuuskunnan jäseneksi rupean. Ei Meyer Werftille ja Suomen valtion vaikuta oikein minun jutultani, Keijo Saarni arvelee. a Teollisuussijoitukselle sekä uuden omistajan ilmoitus kahden risteilyaluksen tilauksesta nostattavat optimismia myös Raumalla. ”Kyllä siitä varmaan työtä siunaantuu alihankkijoille, jotka kulkevat kolmen telakan – Helsingin, Turun ja Rauman – väliä. Aika näyttää, tuleeko töitä suoranaisesti Raumalle, mutta toivotaan näin.” –Raimo Virtanen ”Vaikutus on iso. Yritykset rupeavat investoimaan ja kehittämään toimintaansa kun tähän asti vallinnut epätietoisuus loppuu. Jo STX:n aikana raumalaiset alihankkijayritykset ovat toimineet yhteistyössä Turun telakan kanssa ja olen varma, että tällainen toiminta nyt laajenee entisestään. Alihankkijayritykset voivat keskittyä kilpailemaan ulkomaisten yritysten kanssa kun tähän asti ne ovat kilpailleet lähinnä keskenään. Nyt pystytään tekemään eikä ihmettelemään. Turun telakkauutinen oli Raumalle oikein hyvä uutinen.” –Kari Koski 27.8.2014 14:59:46
Ceramik pan Ahjo 2_Ceramik pan Ahjo 2 2014-01-21 11:47 Sida 1 NÄIN OLI ENNEN: Naarmut tai ylikuumuus saa ruuan palamaan ja jäämään kiinni. NYT LAITAT RUOKAA NÄIN: CERAMIC PANNUN avulla laitat ruokaa ilman että se palaa kiinni Laita ruokaa todella helposti! CERAMIC PANNUN avulla – tulevaisuuden non-stick paistinpannut Keraaminen ”non-stick” pinnoite antaa parhaan tuloksen: Vain 90 Helpon hyvää ja terveellistä! 5 osaa 199:- • Ei pala eikä jää kiinni pohjaan Keramiikka vai teflon? Keraaminen pinnoite on kestävämpi kuin teflon. Keraamiset pannut ovat myös paljon vahvempia, naarmujenkestäviä ja ruostumattomampia kuin teflon pannut. Paistettu kananmuna liukuu suoraan lautaselle! Paista kananmunaa tai lihaa pannussa ilman että lisäät rasvaa. Naarmujenkestävän keraamisen pinnoitteen avulla saat ruoan liukumaan suoraan lautaselle. • Paista ilman öljyä • Pinnoite ei naarmuunnu • Helppo puhdistaa 59 Köp 2 stekpannor med lock och du får en extra för Normaali h setille n.inta koko 150,- • Huuhtele ja kuivaa Setti sisältää: 3 pannua, 20, 24 ja 28 cm 2 lasikantta 24 ja 28 cm Ergonomisesti muotoillun kahvan avulla saat parhaan otteen 28 cm CERAMIC PAN lasikannella Lasikansi antaa hyvän näkyvyyden. Ruostumaton rengas. 24 cm CERAMIC PAN lasikannella 20 cm CERAMIC PAN Ei enää huonoja makuelämyksiä margariinista tai öljystä. Tämän non-stick pinnoitteen avulla ruoka ei jää enää kiinni eikä pala pohjaan. Nyt voit valmistaa lempiruokiasi tämän CERAMIC PANNUN avulla juuri oman maun mukaan. Helppoa, hyvää ja terveellistä. Sopii kaikille liesille: kaasu-, sähkö- ja induktioliesille sekä keraamisille liesille. Erikoisvalmistettu pohja säilyttää lämmön. Pannu kuumenee nopeasti ja jakaa lämmön tasaisesti. Laadukas alumiinirunko tekee pannun kevyeksi ja vahvaksi. Tuotenro 11382 CERAMIC PAN setti, 5- osaa Hinta 59,90 Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 ......kpl Tuotenro 11382 CERAMIC PAN setti, 5- osaa Hinta 59,90 • Täydellinen wokkivihanneksille $ Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info AHJ1411_1-23.indd 17 27.8.2014 14:59:47
18 TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVA MISKA PUUMALA 11 04.09.2014 TOIMIJA PÄÄLUOTTAMUSMIES Antti Hautajoki TYÖPAIKKA Kainuun Pintakäsittely Oy, Kajaani TYÖNTEKIJÖITÄ 17 LUOTTAMUSMIESURA Pääluottamusmies 2010–, Työsuojeluvaltuutettu 2011–, ammattiosasto 63:n toimikunnan jäsen ja nuorisovastaava 2011–, Oulun ja Lapin läänin nuorisotoimikunnan jäsen 2011– Porukka pitää yhtä Mitä tehdä, jos työnantaja sanelee ja huutaa? Pysy rauhallisena, etsi tietoa ja auta työkavereita, sanoo pääluottamusmies Antti Hautajoki. Elokuun iltapäivä on helteinen Kajaanin Ra takadulla. Antti Hautajoki parkkeeraa pakun kadunvarteen ja tulee avaamaan ammattiosas to 63:n toimiston oven. Tänään Hautajoki on viettänyt työpäivän maalaushommissa Mondo Mineralsin Sotkamon kaivoksella. Hautajoen työnantaja on Kainuun Pintakä sittely Oy, joka tekee esimerkiksi kaivosyhtiöille teräsrakenteita, maalausta ja teollisuuden kun nossapitoa. Viime vuoteen asti yrityksen tuotanto meni melkein kokonaan Talvivaaran kaivokselle, kunnes Talvivaara joutui talousvaikeuksiensa takia vähentämään urakoitsijoita. Elokuussa Kainuun Pintakäsittelyllä oli Talvivaarassa kaksi työntekijää tekemässä putkia. Uusia töitä yritykselle on löytynyt esimerkiksi Mondo Mi neralsin Outokummun ja Sotkamon kaivoksilta. Yrityksellä on omakin tuotantohalli Kainuun Koutaniemellä, mutta sinne Ahjon toimittajalla tai Metalliliiton toimitsijoilla ei kuulemma ole asiaa. Kysytty on. – Ollaan toimitusjohtajan mielestä liitossa sellaisia suurpiruja, jotka ajavat teollisuuden ahtaalle ja konkurssiin. Meille on esimerkiksi tarjottu 400 euroa kouraan niille, jotka eroavat liitosta. Kukaan ei ole lähtenyt. Meillä on helve tin hyvä työporukka. Ovat oivaltaneet, mikä on tilanne, Hautajoki sanoo. EPÄREILUA KOHTELUA VASTAAN Jo edellisellä työpaikallaan Antti Hautajoki oli alkanut kiinnostua työpaikan edunvalvontaasioista. – Meillä ei ollut siellä pääluottamusmiestä, oli vain työpaikan yhdyshenkilö. Olin jo puhu nut yhdyshenkilön kanssa, että pidetään vaalit. Tuntuu, että joka paikassa on kuitenkin pientä sortamista, Hautajoki sanoo. – Vaan kerkesivät lomauttaa, ja se jäi siihen. Sitten pääsin tänne, tuli luottamusmiesvaalit ja ajattelin, että no perkele, katotaan! AHJ1411_1-23.indd 18 Mistä kiinnostus luottamustoimiin lähti? – Se on se työnantajan epäoikeudenmukai suus, kun kohtelu ei ole kaikille sama. Aina yri tetään jostakin nipistää, kunhan firma vaan saa voittoa, jätkistä välittämättä. Työsuojeluvaltuutetuksi Hautajoki pää tyi, kun edellinen valtuutettu halusi lopettaa. Ketään muita työkavereita ei pesti innostanut. – Edellisessäkin vaaleissa yritin kavereita houkutella, vaan ei kukaan lähtenyt. HUUTAMINEN EI JOHDA MIHINKÄÄN – Alkuun se oli haukkujen vastaanottamista ja huutoa, oli helvetin raskasta. Mutta nykyään rupeaa jo naurattamaan tuon työnantajapuo len touhu. Kerran toimitusjohtaja passitti Hautajoen sai rauslomalle, kun sukset menivät pahasti ristiin. – Sanoi, että käy hakemassa sairauslomaa, hän ei jaksa enää katsoa sinua täällä. Menin lääkäriin, joka kysyi vaan, että paljonko laite taan. Sanoin, että no, pannaan viikko, onhan tuo hiihtoloma-aika. Hautajoen mukaan työnantajan kanssa on ollut vääntöä lähes kaikesta. – Eniten kiistaa on ollut työajoista, keikka hommia kun tehdään. Työsuojelupuolella taas työkaluista ja turvavarusteista. Ne kun maksavat. – Tosin sen jälkeen, kun Talvivaarassa oli se kuolemantapaus, alkoi kummasti tulla uusia turvavarusteita. Meidän pojat olivat samalla työmaalla ja näkivät, kun sitä kuollutta yritet tiin elvyttää. Neljässä vuodessa Hautajoki on oppinut ai nakin rauhallisuutta ja tiedonhankintaa. – Huutokonsertti ei johda mihinkään. Jos toinen huutaa, ei parane itse mennä siihen ään tä korottamaan. Ja jos menee jotain esittämään pomolle, kannattaa kerätä ensin faktat. Pitää olla tarpeeksi tietoa takataskussa, jotta pystyy neuvottelemaan. Sopiminen ei ole helppoa edelleenkään. Hautajoen mukaan työnantaja ei halua kuun nella eikä ymmärtää, että sopimalla voisi päästä parempaan lopputulokseen. – Mutta yhden parin viikon urakan olen saa nut sovittua. Ja yhdet palkankorotukset jaettiin työntekijöille sillä tavalla, että kenellä oli keski tuntiansiota pienempi tuntipalkka, saivat koro tuksen, ja ne kenellä oli suurempi, ei saanut sitä. Eli nostettiin pienimpiä palkkoja. TYÖKAVERIT TUKENA Antti Hautajoki kiittelee, että työkaverit ovat seisseet luottamusmiehen takana. Hautajoki kertoo, kuinka muutama vuosi sit ten työnantaja tuli kerran sanomaan, että hän on ajatellut lopettaa liiton jäsenmaksujen pe rimisen palkoista, koska se on liian kallista. – Siitähän nousi po ”Parasta rukassa hirveä huuto ja on toisten äläkkä. Sanoin sitten po auttaminen. molle, että nyt on sem Jos kaveria monen homma, että ei me lähdetä siihen. Sehän sorretaan, meni sitten huutokon pystyy sertiksi. luottamus– Työntekijät kirjoit miehenä tivat yhdessä kirjeen työnantajalle, että luot menemään tamusmiehelle huuta väliin.” minen on lopetettava ja luottamusmiestä on koh deltava ihmismäisesti, tai perseet menee penkkiin. Pojat sanoivat, että he eivät tee ylitöitä, ennen kuin asia on sovittu, Hautajoki kertoo. – Pomo sitten soitti vähän ajan kuluttua, että hyvä on, pidetään kaikki niin kuin ennen kin. Että oletko nyt tyytyväinen? Sen jälkeen on ollutkin hyvin rauhallista. Hautajoki myös kiittää saaneensa paljon apua Metalliliiton Oulun aluetoimistolta ja eri tyisesti aluetoimitsija Jari Mehtälältä. – Sieltä on saanut aina tietoa ja tulkintoja, kun on tarvittu. Kyllä tässä olisi isossa kusessa, jos ei olisi mistä kysyä neuvoa. Neljän vuoden kokemuksella – kannattiko lähteä? – En ole katunut päivääkään. Hyvin mie lenkiintoisia kokemuksia ja tilanteita on ollut. Parasta on toisten auttaminen. Jos kaveria sor retaan, pystyy luottamusmiehenä menemään väliin, Hautajoki sanoo. – Nykyään työpaikan tilanne onkin jo pa rempi. Työnantaja on ainakin osittain oppinut läksynsä. a 27.8.2014 14:59:47
19 AHJ1411_1-23.indd 19 27.8.2014 14:59:50
SIEVI ROLLER NOPEA PUKEA HELPPO SÄÄTÄÄ Sopivien turvajalkineiden valinta lähtee liikkeelle työskentelyolosuhteista ja tehtävistä, joissa jalkineita käytetään. Yhteistä kaikille Sievi-jalkineille ovat kulutusta kestävät materiaalit sekä erinomainen käyttömukavuus. Kun haluat jalkineet, jotka ovat nopeat pukea, helpot säätää sekä mukavat käyttää, valitse Sievi-mallistosta Boa®-kiristysmekanismilla varustetut Roller-jalkineet. Sinulle helppoa ja huoletonta – me pidämme huolen turvallisuudesta. KATSO ROLLERVIDEO Boa-kiristysmekanismi toimii näin: • Vapauta nauhoitus nostamalla rullaa • Lukitse mekanismi painamalla rulla alas • Kiristä nauhoitus pyöräyttämällä rullaa Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com SIEVI_ROLLER_ILMO_AHJO_180814.indd 1 AHJ1411_1-23.indd 20 27.8.2014 14:59:52
22 TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA 11 04.09.2014 Lakisankari tahtomattaan Mari Kaartinen jäi vuorotteluvapaallaan ilman minkäänlaisia korvauksia, kun työnantaja meni konkurssiin. Sellainen oli laki, ja niin sitä luettiin. Mutta eipä ole enää. K overharin terästehdas oli aina antanut leivän Hangon Lap pohjan kyläläisille, myös Mari Kaartisen omille vanhemmil le. Ei ihme, että Kaartinen löysi itsensä tehtaalta vakinaisista siistijän töistä kesätuurauksen jälkeen vuonna 2002. Hän viihtyi ja ei-viihtyi. Välillä nauraa räkätettiin siivoojien kesken koko päivä. Miesvaltaisella työpaikalla mentiin omansa laatuisella huumorilla. Välillä taas tus kiteltiin, kun kateus rupesi syömään jotakuta työkaveria. ”Ja sehän söi.” FNsteelin omistukseen siirtynyt tehdas oli joka tapauksessa Kaartisen mukaan ”oma pieni kylänsä”, tuttu ja rakas, iloineen, huolineen ja murheineen. Niin tiukkaan olivat työntekijät Koverhariin juurtuneet; kuka kymmenen, kuka kolmenkymmenen tai neljänkymmenenkin vuoden työrupeaman jälkeen. Kaartinen ja hänen miehensä olivat jo aiem min toimineet sijaisvanhempina, kun vuonna 2010 pariskunnalle kerrottiin, että 2,5-vuotiaalle pojalle haettiin sijaiskotia. Kaartinen haki ja sai työnantajalta vuorotteluvapaata. Sijaislapsen ta kia Kaartinen siis vapaata halusi. Miehen työnan tajalta tuli samanlaiseen pyyntöön epäävä vastaus. Vuorotteluvapaa jaettiin kahteen jaksoon. Ensimmäisellä jaksolla Kaartinen oli joulusta 2010 syyskuun alkuun 2011. Toisen jakson Kaar tinen aloitti hyvillä mielin kesäkuun ensimmäi senä päivänä 2012, ja sen piti jatkua syyskuun alkuun. Kaartinen oli opiskellut siivoustyön ohjaajaksi oppisopimuksella Koverharissa, ja hän oli jo valmiiksi järjestellyt tulevan kesän seisokin siivouksia. Asiat eivät olisi voineet mainiommin olla. Vuorotteluvapaalainen Kaartinen lähti perheen sä kanssa hyvin ansaitulle lomareissulle. Juhan nuksen jälkeen oli ehditty Ähtärin tienoille. Lei rintäalueella majailtiin. EI VOI OLLA TOTTA! – Työnjohtaja soitti ja kertoi, että iltapäivällä tulee lehdistötiedote, olemme menneet kon kurssiin. Kaartinen sanoo, että hän piti uutista ensin täysin epäuskottavana. Eihän se voinut olla tot ta, sillä masuunin uudistaminen oli menossa. – Laitteita oli tilattu ja maksettu etukäteen. Isoja investointeja oli tehty. Eihän tämä nyt näin yhtäkkiä voi mennä konkurssiin! Leirintäalueelle jäänyt perhe kuunteli kello viiden uutiset. Tyrmistyksekseen perhe kuuli, että kaikki oli totta. FNsteel oli mennyt kon kurssiin ja jättänyt yli 300 metalliliittolaista työttömäksi. Kaartisen se jätti myös rahattomaksi. – Kävin työntekijöille järjestetyissä tiedo tustilaisuuksissa konkurssin jälkeen. Heti en simmäisessä kyselin, että mitenkä käy tämän minun vuorottelukorvaukseni. Kukaan ei tuntunut tietävän asiasta sen enempää Metalliliitossa kuin Metallityöväen työttömyyskassassa, mutta lopulta kassa joutui epäämään Kaartiselta vuorottelukorvauksen. Tuolloisen lain mukaan vuorotteluvapaajakson piti näet kestää vähintään 90 päivää. Lyhyem mästä jaksosta ei korvausta tippunut. Ensim mäisestä päivästä kesäkuuta Kaartisen irtisano mispäivään 11. päivä heinäkuuta ei kertynyt 90 päivää. Laki, ja miten se korjataan Sopimusasiantuntija Veikko Kauppiselle lankesi kuin itsestään selvänä asiana Mari Kaartisen asioiden hoitaminen Metalliliitossa. Kauppinen on Koverharin entinen pääluottamusmies. – Vuorotteluvapaalain laatimisessa oli käynyt aikoinaan ihan selvä tapaturma, Kauppinen toteaa. Metalliliitto oli myöntänyt Kaartiselle oikeusavun, ja liiton lakimiehet kampasivat vuorottelupykälät kerta toisensa jälkeen. Mutta laki oli ja pysyi. Rahoja ei Kaartiselle saatu mistään. Metalliliitto kirjelmöi työ- ja elinkeinoministeriöön marraskuussa 2012. Liitto vaati, että vuorotteluvapaalakia korjataan niin, että vuorottelija saa korvauksensa jakson loppuun asti. Konkurssi ei saa viedä toimeentuloa, koska työntekijä itse ei pysty mitenkään vaikutta maan tilanteeseen. Lain muuttamista pohdittiin kolmikannassa. Se tarkoittaa palkan saajien, työnantajien ja valtiovallan edustajien neuvotteluja. AHJ1411_1-23.indd 22 Mutta Kaartinen ei saanut myöskään työttö myyskorvausta. Hänhän oli työsuhteessa, mutta vuorotteluvapaalla, FNsteeliin 11. heinäkuuta asti. Kaartinen joutui jopa maksamaan takaisin työttömyyskassalta jo saamansa kesäkuun alun korvauksen. Häneltä jäi kesä- ja heinäkuussa saamatta palkkoja, irtisanomisajan palkkoja ja lomakorvauksia yhteensä 3 816,80 euroa. Niin laskettiin myöhemmin Metalliliiton edunval vonnassa. Kaartinen oli itse täysin syytön tähän mahdotto maan tilanteeseen. – Minä olin tehnyt työuraa tehtaalla kymme nen vuotta ja tämä oli kiitos. Minun tuuraajani sai kyl lä kaikki, irtisano misajan palkankin. Mari Kaartinen otti Riuska nainen ei suostunut jättä selvää, kirjelmöi, mään asiaa siihen. valitti, soitti, otti Kaartinen toteaa, selvää, kirjelmöi, että ”monta ratas valitti, soitti… ta laitettiin pyöri mään”. Kaartinen piti jatkuvasti yhteyttä Metalliliittoon ja Me tallityöväen työttömyyskassaan, kääntyi tu tun tutun tutun kansanedustajan puoleen, otti yhteyttä palkkaturvaan ja konkurssipesään, sanalla sanoen kaikkiin. Kaartinen otti selvää, kirjelmöi, valitti, soitti, otti selvää, kirjelmöi, valitti, soitti… – Ei tarvinnut lobata muutoksen puolesta. Sehän oli ihan selvä juttu, että me olimme vaatimuksessamme oikeassa, Kauppinen toteaa. Aikaa lakivalmisteluun ja eduskuntakäsittelyyn meni, mutta tulos oli hyvä. Tämän kuun ensimmäisestä päivästä lukien vuorotteluvapaalaki määrää näin: ”Jos vuorottelijan työsuhde päättyy vuorottelijasta riippumattomasta syystä ennen kuin vuorotteluvapaa on kestänyt 100 kalenteripäivää, vuorottelijalla on oikeus vuorottelukorvaukseen työsuhteen päättymiseen asti.” Kauppinen painottaa moneen kertaan, että lakimuutos lähti yksittäisen metalliliittolaisen, Mari Kaartisen, rohkeudesta ja sitkeydestä. Vuorotteluvapaalakiin tuli muitakin muutoksia, mutta Kauppinen pitää niitä lähinnä huononnuksina. – Tämä on sitä samaa rakennepakettia, eläkeiän nostoa ja työurien pidennystä. Mielestäni pitäisi olla enemmän tarveharkintaa jaksamisen arvioinnissa. Lääkäri ja työnantaja voisivat tiukkojen sääntöjen sijasta katsoa yksilöllistä jaksamista. 27.8.2014 14:59:55
11 23 04.09.2014 tekijät – No, vuoden jälkeen puhelinliikenne rupesi vähän hiipumaan. Alkoi olla selvää, että mitään korvauksia ei minulle tipu. Kaartinen sanoo, että hänen tapauksessaan korvauksen evääminen ei johtanut taloudelliseen perikatoon. Talovelkaa ei ollut, ja mies oli onneksi muualla kuin Koverharissa töissä. Perheessä oli koko ajan ainakin yksi palkan ansaitsija. – Mutta jollain toisella tämä olisi voinut kaataa talouden ihan totaalisesti. Tapaus Kaartinen muutti lakia Metalliliitto ryhtyi ajamaan muutosta vuorotteluvapaalakiin. Konkurssi ei saisi enää jättää työntekijää puille paljaille, jos täysin hänestä riippumattomista syistä vuorotteluvapaa katkeaisi. Sellainen muutos on uudessa, tämän kuun alusta voimaan astuneessa laissa vuorottelu vapaasta. – Siitä olen tyytyväinen, että tämä lakihomma meni näin. Hyvä, että saatiin laista porsaanreikä pois. – Mutta kyllä vuorotteluvapaata vielä voi saada. Käyttäkää sitä hyväksenne! Olen nähnyt niin monta kertaa, että ihminen herää vuorotteluvapaallaan. Hän ei ole vain uskaltanut harkita mitään uutta, vaikka työ on tuntunut raskaalta. Vuorottelu on antanut hänelle uuden suunnan, jopa ihan uuden elämän, Kaartinen sanoo. Uuden vuorotteluvapaalain tärkeimmät muutokset ? Vuorottelijalta vaaditaan 16 vuoden työhistoria. Aiemmin riitti 10. ? Vuorotteluvapaalta ei saa enää lähteä suoraan eläkkeelle. Yläikäraja on nyt työntekijän eläkelain mukainen vanhuuseläkkeen alaikäraja miinus kolme vuotta. ? Vuorottelijan sijaiseksi on palkattava henkilö, joka on ollut työttömänä vähintään 90 päivää viimeisen 14 kuukauden aikana. Poikkeuksen tekevät alle 30-vuotiaat, joiden amk- tai korkeakoulututkinnosta on alle vuosi sekä työttömät, jotka ovat alle 25-vuotiaita tai yli 55-vuotiaita. Aiemmin työttömyyden kestolle ei ollut alarajaa eli yksikin työttömyyspäivä riitti. Laki astui voimaan 1. syyskuuta. Lisätiedot: http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mari Kaartinen oli hakeutunut vuorotteluvapaalle sijaislapsen tulon takia. Kaartinen tunnustaa, että varsinkin Metallin työttömyyskassan edustaja sai kuulla yhden jos toisenkin kiukunpurkauksen, kun tämä prosessi oli päällä. – Enhän minä konkurssipesälle voinut soitella ja olla sille vihainen, Kaartinen naurahtaa nyt. Hän sanoo jättäneensä vuorotteluvapaataiston vähän jo taka-alalle. Kaartinen on ennättänyt olla jo parissakin muussa työpaikassa. Hän on tällä haavaa työnhakija, mutta perheessä on nyt 2-, 3-ja 6-vuotiaat sijaislapset. Tekemistä riittää. Nainen on täynnä tarmoa ja uskoa tulevaisuuteen. Vastuu sijaisvanhemmuudesta kannetaan viimeisen päälle. – Omat pojat ovat 18- ja 19-vuotiaat. Minä sanon aina, että meillä on nämä kaksi mahasta tullutta lasta ja sitten on nämä kolme ovesta tullutta. Minä haluan antaa lapsille paremmat lähtökohdat elämään. Siivoustyötä Kaartinen ei sulje pois tulevaisuuden näkymistään. Mutta varsinaisissa haaveissa on lapsi- tai nuorisotyö. Sillä alalla hän paiski töitä ennen Koverharia. Kursseja Kaartinen aikoo katsella, sillä aikoinaan oppisopimuskoulutus valoi uskoa omiin kykyihin. – Se tsemppasi niin paljon. Siinä näytti itselleen ja näytti muille, että mä pystyn tähän! Kukapa epäilisi? Pystyihän Mari Kaartinen muuttamaan Suomen lakia. a
24 T YÖ T I L A GaV Group Oy, Paimio, 6. elokuuta KUVA PEKKA ELOMAA AHJ1411_24-48.indd 24 27.8.2014 15:05:15
25 AHJ1411_24-48.indd 25 27.8.2014 15:05:18
26 TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROS PENTTI OTSAMO 11 04.09.2014 T YÖY M PÄ R I S T Ö Migreenipotilaalle tarjotaan harvoin lääkkeetöntä hoitoa PÄÄNSÄRKY Migreeni on vaikeahoitoinen sairaus. Vaihtoehtoina ovat lääkkeetön ja lääkehoito. Lääkkeettömässä hoidossa on selviä puutteita. Vain hieman alle puolelle Suomen Migreeniyhdistyksen tutkimuksen vastaajista on ehdotettu migreenin lääkkeetöntä hoitoa perusterveydenhuollossa. Useimmiten lääkkeetöntä hoitoa ehdottaa neurologi. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että potilas saa monipuolista ohjausta vasta erikoissairaanhoidossa. Ohjauksella on suuri merkitys vastaajien kokemukseen siitä, pystyvätkö migreenistä kärsivät hoitamaan omaa sairauttaan. Migreeniyhdistyksen tutkimuksessa verrattiin työikäisten migreeniä sairastavien hoitoa Käypä hoito -suositukseen. Käypä hoito -suosituksen mukaisessa lääkkeettömässä hoidossa viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö lievittää migreenikohtausta. Myös lepo helpottaa ja nukkuminen auttaa. Lääkkeettömistä hoidoista parhaat tulokset on saavutettu ihon pintalämpötilaan perustuvalla biopalautehoidolla ja rentoutushoidoilla. Migreenin lääkkeellinen hoitokin on yleensä ollut Käypä hoito -suosituksen mukaista, mutta siinä tulehduskipulääkkeiden annosmäärät ovat olleet monilla liian pieniä. Tutkijat pitävät työterveyshuollon roolia keskeisenä potilaan työkyvyn ylläpidossa ja työterveyden seurannassa migreenidiagnoosin ja sopivan Työssä tai työympäristössä voi olla migreeniä pahentavia tekijöitä. lääkityksen valinnan jälkeen. Niiden huomiotta jättäminen saattaa lisätä kohtausten määrää, kertoo Työterveyshuolto voi myös omalta osaltaan lisätä työpaikkojen tietämystä migreenistä ja huolehtia, että työympäristön migreenikohtauksille altistavat tekijät pyritään minimoimaan. Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti. Migreeniä sairastavia on Suomessa yli puoli miljoonaa. Sen oireita jossain elämän vaiheessa on ollut lähes puolella suomalaisista. tyo?ympa?risto? 11.indd 1 19.8.2014 14.19 Dibeetikon kannattaa pyrähdellä Unohtelua voidaan ehkäistä ennalta Työnantajat karsivat kustannuksiaan SOKERITAUTI Liikunta parantaa diabetesta sairastavien glukoositasapainoa, kertoo tuore tanskalaistutkimus. Kaikki liikunta ei kuitenkaan ole yhtä tehokasta. Parhaan hyödyn saa ns. intervalliharjoitte lulla, jossa vuorotellaan kevyttä kävelyä ja nopeita pyrähdyksiä. Tutkimuksessa diabetesta sairastavat jaettiin intervallikävelyryhmään, tavalliseen kävely ryhmään ja verrokkiryhmään. Mukana olleet tekivät viikoittain viisi tunnin mittaista kävelyretkeä. Testit osoittivat glukoosiaineenvaihdunnan parantuneen vain intervalliryhmässä. Ero tavalliseen kävelyyn selittyi tutkijoiden mukaan sillä, että intervallikävelyn aikana potilaiden insuliiniherkkyys parani ilman insuliinin tuotannon vähentymistä. Tämä nosti insuliinin kokonaistehoa. MUISTI Iäkkäiden ihmisten muistihäiriöiden riskiä voidaan pienentää elintapaohjauksella, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus. Tehostettuun elintapaohjaukseen sisältyi tutkimuksessa ravitsemusneuvontaa, liikuntaja muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaa. Tehostetun ohjauksen tavoitteena oli kohentaa osallistujien elintapoja monipuolisesti ja saada aikaan kokonaisvaltainen muutos. Tutkimukseen osallistui 1 260 kotona asuvaa 60–77-vuotiasta henkilöä, joilla oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Tutkimusryhmän johtajan, professori Miia Kivipellon mukaan muistitoiminnot paranivat kahdessa vuodessa merkittävästi. – Tämä näkyi myös vanhemmissa ikäryhmissä. Ennaltaehkäisy ei ole koskaan liian myöhäistä. SÄÄSTÖ Suomalaiset yritykset panostavat työtekijöidensä työhyvinvointiin ja henkilöstökoulutukseensa aiempaa vähemmän, kertoo Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimus. – Työvoiman osaamista on pidetty tärkeimpänä asiana Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämisessä. Tutkimuksemme tulokset huolestuttavat. Jos organisaatiot eivät enää kouluta henkilöstöään, miten varmistetaan osaaminen ja innovaatioiden syntyminen, TTL:n johtaja Guy Ahonen kysyy. Hänen mukaansa tulos oli ennustettavissa. – Taloudellisesti vaikeina aikoina on helppo karsia myös hyvinvointiin liittyvistä vapaaehtoisista kustannuksista. AHJ1411_24-48.indd 26 27.8.2014 15:05:20
LSUY EÖ Kudosoon vanhemmat voivat myös listata nettisivustot, joilla lapset saavat ikänsä huomioiden vierailla. Ratkaisu valvoo, että lapset pääsevät käyttämään nettiä eri laitteillaan vain ansaitsemiensa pisteiden verran. Kotiläksyjen teossa hyödyllisille sivustoille lapsille voidaan Kudoson kautta antaa vapaa pääsy ilman pisteitä. ...kirjasta esittely ja sitten kirjastoon. HO I TYÖTE OS SLAIT RVEY WWW.TTL.FI/SOPUISA RUOANLAITTO Oxfordin yliopiston konetekniikan professori Thomas Povey on kehittänyt kattilan, joka tarvitsee 40 prosenttia vähemmän energiaa kuumetakseen yhtä kuumaksi kuin perinteinen kattila. Flare Pan kuumenee myös nopeammin eli säästää energian lisäksi ruoanlaittajan aikaa. Seuraavan sukupolven suihkumoottorien jäähdytysjärjestelmää päätyökseen kehittävä Povey oli Gizmag-verkkosivuston mukaan huomannut useita vuosia sitten eräretkellä, kuinka paljon polttoainetta kului veden keittämiseen perinteisellä kattilalla. Myöhemmin tehdyissä laboratoriokokeissa paljastui, että suuri osa kaasuhellan liekin tuottamasta lämmöstä katoaa kattilan laitoja pitkin ilmaan. Professori innostui kehittämään uuden laisen kattilan, jonka laidoilla on vieri vieressä pystysuuntaisia ulokkeita, ”eviä”. Ne imevät itseensä muutoin hukkaan menevän lämmön ja myös jakavat lämmön entistä tasaisemmin koko kattilaan. Iso-Britannian johtava keittiövarusteiden valmistaja Lakeland on tänä kesänä alkanut valmistaa Flare Pan -kattiloita ja odottaa niistä suurta menestystä. Kattila toimii parhaiten kaasuliedellä. WWW.AVAIN.NET Tehokas kattila ... kiusaamiseen on puututtava heti! WWW.INTOKUSTANNUS.FI/UUTISET/2014/274/ LASTENKASVATUS Lasten netinkäyttöä yritetään perheissä valvoa ja rajoittaa monin keinoin. Yhdysvalloissa avuksi on nyt Gizmag-verkkosivuston mukaan kehitetty ohjelmistosta ja kodin lähiverkon reitittimestä koostuva ratkaisu nimeltään Kudoso. Vanhemmat voivat laatia Kudosoon listan tehtävistä, jotka suorittamalla lapset voivat ansaita netin käyttöön oikeuttavia pisteitä. Tehtävät voivat koskea kotiläksyjä, oman huoneen siivoamista ja muuta vastaavaa. Pisteitä lapset voivat ansaita myös käyttämällä netin kasvatuksellisia sivustoja, kuten katsomalla ei-kaupallisen Khan Akatemian opetusvideoita. Kuva:Volker von Bonin …millainen Helsinki oli ennen. … rahojemme käytöstä urheilun nimissä. EN 10. D U A K KUU SI 6.-31. KURS ISTUJAN OSALL T A N E ARE TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O HETI HAKEMUS KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEELLE Nettiin valvotusti ”Robo-Mate-projektin perimmäisenä tavoitteena on vähentää työperäisiä rasitusvammoja ja niistä aiheutuvia kustannuksia sekä lisätä työn tuottavuutta, joustavuutta ja laatua turvallisesti.” LU E ROBOTIIKKA EU-rahoitteisessa Robo-Mate-projektissa kehitetään ihmisen päälle puettavaa robottikehoa, joka auttaisi suoriutumaan fyysisesti raskaista ja vaarallisista töistä ilman tuki- ja liikuntaelinvammoja. Jopa 44 miljoonaa työntekijää kärsii EU-maissa työperäisistä tuki- ja liikuntaelinten rasitusvammoista. Ne aiheuttavat yhteiskunnalle vuosittain 240 miljardin euron kustannukset. Perinteisillä teollisuusroboteilla ei pystytä auto matisoimaan monia manuaalisia työtehtäviä, koska ne vaativat monimutkaista päätöksentekoa, johon vain ihminen kykenee. Tehtävät voivat kuitenkin olla ihmisille hyvin raskaita. Ihmisen liikkeitä tukevan robottikehon avulla työntekijän on tarkoitus pystyä esimerkiksi nostamaan pitkin päivää raskaita kuormia liikoja rasittumatta. Yhtälailla robottikeho voi auttaa työtilanteissa, joissa joudutaan pitämään käsiä ja työkaluja pitkään pään yläpuolella. Puettavasta robottikehosta pyritään kehittämään käyttäjäystävällinen, suhteellisen kevyt ja tietotekniikkaa monipuolisesti hyödyntävä. Se mahdollistaa käyttäjälleen rajoitetun liikkumisen ja monenlaisten eri tehtävien suorittamisen ilman tehtäväkohtaista ohjelmointia. Ohjaksissa on koko ajan työntekijä, jonka päälle robottikeho on puettu. Robottikeho auttaa osaltaan ratkaisemaan myös väestön ikääntymisen aiheuttamia ongelmia. Se yllään vanhemmatkin työntekijät pystyvät edelleen tekemään heille muutoin fyysisesti liian raskaita työtehtäviä. Keskeinen ongelma kehitystyössä on itse robottikehon käyttöön liittyvien turvallisuusriskien voittaminen. Se edellyttää, että ihmisen ja päälle puetun robottikehon yhteistyö saadaan sujumaan pehmeästi ja orgaanisesti. Erilaisia robottikehoja on maailmalla jo kehitetty muun muassa auttamaan sotilaita kantamaan juosten raskaita taakkoja taistelukentällä sekä auttamaan heiveröisiä vanhuksia ja liikunta rajoitteisia ihmisiä jälleen kävelemään. 1952 HTTPS://HKM.FINNA.FI/ NÄ E Robottikeho avuksi 11 04.09.2014 HA E KOONNUT JORMA T. MATTILA TEKEMINEN 27 14 14.19 TIEDE Viimeinen kuulutus! AHJ1411_24-48.indd 27 27.8.2014 15:05:23
28 11 04.09.2014 Tapio Ryynänen kertoo olleensa tekniikan ystävä pienestä pitäen. Siinä syy, miksi hänet löytää ABB Drivesilta kesätöistä. – Olen aina ihaillut erilaisia laitteita. Olen halunnut tietää, miten ja miksi ne toimivat. Ryynänen asentaa elektronisia komponentteja taajuusmuut tajiin. Menossa on neljäs kesä ABB:n kesätyöntekijänä. Viime syksynä Ryynänen aloitti sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon opinnot Espoon ammattioppilaitos Omniassa. Tämä on jo toinen opintoputki. Ryynänen ehti suorittaa talo tekniikan perustutkinnon Lohjan Luksia-ammattiopistossa ennen varusmiespalveluksen suorittamista. Ryynänen toteaa, että talotekniikan puolelle hän ”ajautui” aikoinaan kun ei tiennyt vielä mitä tehdä tulevaisuudessa. Kun intohimona on aina ollut tekniikka ja taustalla vielä harrastuksina radio-ohjattavat pienoismallit ja tietokoneet, niin sähköpuolen tutkinto tuntui ”hyvältä idealta”. – Eikä kahdesta tutkinnosta ole ainakaan haittaa. Silloin on paremmat työmahdollisuudet. Mark Porubenski esittelee työpisteensä ABB Drivesin valtaisan tuotantohallin lokosessa Helsingin Pitäjänmäellä. Kesätyöntekijä Porubenski vääntää pultteja, asentaa tukieristimiä ja ohjuri holkkeja ja laittaa kiskoja kiinni. – Teen pikaliittimiä, paljon erilaisia ja paljon erikokoisia, summaa Porubenski. ”Runkopuolen” ihmiset tietävät, mihin hänen pikaliittimensä lopulta menevät erilaisia ja erikokoisia taajuusmuuttajia suoltavan tehtaan prosessissa. Porubenski pääsi ABB:lle sitä perua, että hän vietti jo työssä oppimisjaksonsa samoissa hommissa viime talvena. Syy hakeu tumiseen juuri tähän tehtaaseen löytyy ihan lähipiiristä. – Iskä on täällä töissä. Hän tekee aika vaikeaa hommaa, johdottaa isoja kaappeja, minä en ymmärrä siitä mitään. Tai Porubenskin puheisiin pitänee lisätä, ettei ymmärrä… vielä. Nuorukainen näet jatkaa syksyllä opintojaan viimeisellä luokalla Vantaan ammattiopisto Variassa. Keväällä hän valmistuu sähkö- ja automaatioasentajaksi, ja ala tuntuu todellakin omalta. – Tuli vaan semmoinen päähänpisto. Kahdeksannelta luokalta lähtien mikään muu kuin sähköhommat ei ole kiinnostanut. Näissä töissä tarvitaan aivoja. Ja aina tulee jotain uutta vastaan. Uutta ja aluksi aika vaikeankin tuntuista työtä ovat olleet pienet johdotukset. – Olen oppinut lukemaan ohjeistusta paremmin ja tekemään johdotukset paremmin. Ja työ on mukavaa myös siksi, ettei tarvitse hoppuilla. Saan tehdä työni rauhassa ja huolellisesti. – Turvallisuusriskit kerrottiin aluksi tarkkaan. Työt näytettiin moneen kertaan ja katsottiin, että osaan tehdä oikein. – Ja täällä kaikki auttavat. Jos tarttet apua, meet vaan kysymään. Porubenski antaa vielä muitakin vuolaita kehuja työkavereistaan. – Täällä on hauskoja ihmisiä. Joka aamu on kiva tulla. Kesätyöntekijä tulee todellakin joka aamu. Päivävuoro kelpaa Porubenskille oikein hyvin. Työ on istumatyötä jo siksi, että pitkänhujoppi nuorukainen kertoo saavansa selkänsä kipeäksi, jos melko matalan työpöydän ääressä yrittäisi tehdä työtänsä seisaallaan. Ammattiliitto on tuttu asia nuorukaiselle. – Koulussa sai liittyä, olen Sähköliiton jäsen. Tulevaisuuden haaveisiin kuuluvat mahdollisesti lisäopinnot. – Hoidetaan tämä ammattikoulu nyt loppuun. Mutta sitten täytyy miettiä, jatkaisinko AMK:ssa, juuri tähän sähköpuoleen liittyen. Saisi pidemmän koulutuksen, isompia tehtäviä ja isompaa vastuuta. AHJ1411_24-48.indd 28 EVELIINA PENTTILÄ, 21 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JOHANNES TERVO TEKSTI SUVISAJANIEMI KUVAT PASI AUTI MARK PORUBENSKI, 18 Eveliina Penttilä herää aamulla kello 5.30, ajaa autolla töihin, leimaa sisään kello 6.45 ja leimaa ulos 14.45. – Siinä ehtii mukavasti vielä vaikka rannalle töiden jälkeen. Ja nyt kesällä ei aikainen herääminenkään ole vaikeaa, Penttilä kertoo. Hän on kokoonpanotyöntekijänä EFC Finlandissa, joka valmistaa johdinsarjoja Mustasaaressa. Ennen kesätyötään hän ehti olla yrityksessä kolme kuukautta viime syksynä. 27.8.2014 15:05:25
Ryynänen kertoo, että tältä ICD-osastolta eli Industrial Cabinet Drives- osastolta lähtee taajuusmuuttajia teollisuuden moniin tarpeisiin. Taajuusmuuttajan tarkoitus on säätää sähkömoottorin pyörimisnopeutta ja vääntömomenttia portaattomasti. Teollisuudessa käytetään paljon erilaisia sähkömoottoreita. – Työt aloitetaan hankkimalla tarvittava tilauskohtainen informaatio, mistä ilmenee asiakkaan toiveet. Kun tiedämme tarkalleen mitä asiakas haluaa, meidän tehtäväksi jää haluttujen komponenttien kokoaminen ja asentaminen muuttajan valmistuksen alkuvaiheessa. Ryynänen toteaa, että taajuusmuuttajien mahdollisia käyttö kohteita ovat esimerkiksi paperitehtaat, öljynporauslautat ja kaivokset. – Tämän työn parhaita puolia on, että opin tulkitsemaan mekaa nisia piirustuksia ja sähköisiä piirikaavioita, mitkä ovat tärkeitä taitoja työelämässä. Ryynäsen puheissa vilisevät kontaktorit, releet, prosessorit ja logiikat, mutta virkkeet eivät vilise: kaikki on lausuttu tarkasti ja kieliopinkin mukaan oikein muotoiltua. Ryynänen taitaa olla juuri oikea mies pitämään lukemattomat eri komponentit tarkassa järjestyksessä. – Tässä pitää olla hirveän tarkkana. Tässä työpisteessä minulla on kääntölevyjä, joihin asennetaan erilaisia elektronisia komponentteja ja riviliittimiä, joihin tulee kymmenittäin erilaisia johtoja. Nämä kyseiset laitteet ohjaavat lopulta taajuusmuuttajan tiettyjä toimintoja. – Teen satunnaisesti myös muuta osakokoonpanoa, kokoan vaikkapa puhaltimia ja kojelämmittimiä sellaiseen vaiheeseen, että ne ovat lopulta valmiina asennettavaksi itse taajuusmuuttajaan. – Olen oppinut täällä paljon uutta. Ei koulussa pääse tällaisia uniikkeja, teollisuudelle meneviä korkean teknologian laitteita näkemään. Ryynänen kertoo viihtyneensä todella hyvin työssään, ei vähiten siksi, että ilmapiiri on kannustava. 3 x kesätyö – Teen kaikkea johdinsarjoihin liittyvää, esimerkiksi niputan niitä. Yhdessä erässä voi olla 50–1 500 kappaletta, jotka jaetaan valmiina 20–25 kappaleen nippuihin eli aika laidasta laitaan. Yksittäiset kappaleet ovat muutaman millin paksuudesta ylöspäin. Penttilällä ei ollut etukäteen kavereita tai sukulaisia töissä EFC Finlandilla, vaan hän hakeutui yritykseen Staffpointin kautta. Talo ja työtehtävät osoittautuivat mieluisiksi. – Mitään ennakko-odotuksia minulla ei erityisesti ollut, mutta ei täällä ainakaan mitään ikäviä yllätyksiä ole tullut vastaan. Työkaverit ovat mukavia, ja kaikilta voi kysyä, jos tarvitsee jotain neuvoja. Kokoonpanijan kesätyö ei siis ole synkkää puurtamista vaan iloista uurastusta? – Hehheh, se on varmaan jotain siltä väliltä. Kyllähän sitä mieluummin istuisi auringossa, mutta toisaalta aamulla kuitenkin lähtee ihan hyvällä mielellä töihin. Palkkaansakin Penttilä on tyytyväinen, vaikkei halua mainita tarkkaa summaa. AHJ1411_24-48.indd 29 11 29 04.09.2014 – Täällä perehdytetään töihin hyvin, eikä ketään jätetä yksin. Täällä on osaavaa väkeä. Jos tulee joku ongelma, niin varmasti saa muilta apua. Työn huonoihin puoliin kuuluvat ajoittainen melu ja ajoittainen kiire. Ryynäsen ja hänen kollegojensa asennustyöstä ei paljon ääntä lähde. Mutta muualta tehtaalta voi kuulua mekaanisen työn meteliä tai vaikka remontoinnin ääni. Ryynänen kertoo olevansa Sähköliiton jäsen. Aiemmin hän kuului Metalliliittoon, mutta alan vaihdon myötä muuttui myös ammattiliitto. – Ammattiliittoon kuulumisesta on tavalliselle työntekijälle ehdottomasti hyötyä, jos tulee joku ongelmatilanne tai epäselvyys. Ja tarjoaahan ammattiliitto omat etunsa. TAPIO RYYNÄNEN, 22 Kesätöihin pääsyssä on valttia aiempi harjoittelu tai työrupeama yrityksessä. Kesäduunarit arvostavat sitä, että vakinaiset työntekijät auttavat ja neuvovat. – Minulle maksetaan mielestäni tästä työstä ihan sopivasti. Metalliliiton jäsen hän ei ole, eikä ole ehtinyt kuulua mihinkään muuhunkaan liittoon. – Pitäisi saada enemmän tietoa, että mitä kaikkea se liiton jäsenyys pitää sisällään. Mustasaaressa kun ollaan, niin töitä tehdessä Penttilän nappi kuulokkeissa soi yleensä Yle Xtreme eli Yleisradion ruotsinkielinen nuorisokanava, vastine YleX:lle. Penttilä on suomenkielisestä perheestä, mutta kävi koulunsa ruotsiksi eli on käytännössä kaksikielinen. Lukion jälkeen hän piti pari välivuotta. – Olen tehnyt hyvin monenlaisia töitä, ollut aupairina, päiväkodissa, sairaalassa arkistotyössä ja siivoojana. Mutta syksyksi olisi tarkoitus mennä kansanopistoon Ilmajoelle lukemaan fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Jotain näitä haen sitten opiskelemaan ensi keväänä, Penttilä suunnittelee. 27.8.2014 15:05:28
3300 TEXKSTI SAANA-MARIA JOKINEN KUVAT NEJAT CIFCI 30 11 04.09.2014 ”Onnettomuus kuin joukkomurha” Turkissa kuoli yli 300 työläistä hiilikaivosonnettomuudessa. Maan ammattiyhdistysliikkeen mukaan yksityistäminen on johtanut työtapaturmien lisääntymiseen.Fevzi Uçkun aikoo palata töihin kaivokseen, koska muutakaan työtä ei ole. T oukokuun 13. päivä valkeni LänsiTurkissa Soman kaupungissa kuin mikä tahansa päivä. Fevzi Uçkun, 30, nousi aamulla linjaautoon taittaakseen kahden tunnin työmatkan kaupungin ulkopuolella sijaitsevaan hiilikaivokseen, joka oli ollut hänen työpaikkansa viimeiset viisi vuotta. Hiilikaivosta ennen Uçkun oli työskennellyt maanviljelijänä, mutta hänen maataloudesta saamansa tulot eivät riittäneet toimeentuloon. Työskentelemällä kaivoksen alimmissa kerroksissa Uçkun pystyi ansaitsemaan 500–600 euroa kuukaudessa, mikä on Somassa kohtuullinen ansio. Mitä syvemmällä kaivoksessa työskenteli, sitä suurempaa korvausta työstä maksettiin. Työ oli fyysisesti raskasta, ja työpäivän jälkeen Uçkun kärsi usein päänsärystä. Hän oli myös tietoinen työn vaarallisuudesta sekä mahdollisista terveyshaitoista. Tästä huolimatta Uçkun oli melko tyytyväinen työpaikkaansa hiilikaivoksessa, koska muita töitä oli vähän tarjolla. Puolen päivän jälkeen Uçkunin tavanomainen työpäivä sai kuitenkin dramaattisen käänteen. – Sähköt olivat juuri palanneet usean tunnin sähkökatkoksen jälkeen ja olimme aikeissa jatkaa töitä, kun tiiminvetäjämme saapui juosten paikalle ja ilmoitti räjähdyksestä, Uçkun kuvailee myöhemmin Turkin kaivostyöläisten ammattiliiton Maden-??:in tiloissa Soman keskustassa. Fevzi Uçkun näki kymmenien työtovereidensa kuolevan Turkin historian pahimmassa kaivosonnettomuudessa, joka vaati 301 työläisen hengen. AHJ1411_24-48.indd 30 – Näimme sähkökaapeleiden palavan ja niistä nousi kellertävää, pahanhajuista savua, joka täytti nopeasti ilman. Uçkunin mukaan kaivoksessa syntyi paniikki kaivosmiesten alkaessa pyrkiä ulos kaivoksesta. Hengitysilman laatu heikkeni nopeasti. Uçkunin oli onnistunut saada käsiinsä happinaamari. Hän uskoo naamarin sekä rauhallisuutensa pelastaneen hänen henkensä. – Ne miehet kuolivat, jotka menivät paniikkiin ja yrittivät juosta ulos kaivoksesta, Uçkun kertoo. – Ne selvisivät, jotka pysyivät rauhallisina ja etenivät pysytellen mahdollisimman lähellä lattian rajaa, jossa ilman laatu oli parempi. Uçkun uskoo nähneensä noin 45 työtoverinsa kuolevan. Myöhemmin Uçkun sai tietää todistaneensa Turkin historian tuhoisinta kaivosonnettomuutta, joka vaati 301 kaivostyöläisen hengen. TYÖTURVALLISUUTTA LAIMINLYÖTIIN Soman onnettomuuden tarkkaa syytä ei vielä tiedetä, mutta katastrofin uskotaan alkaneen räjähdyksestä, jonka seurauksena kaivoksessa syttyi tulipalo. Selvältä kuitenkin näyttää, että kaivoksessa laiminlyötiin työturvallisuutta. – Soman tapahtumat olivat pikemminkin joukkomurha kuin onnettomuus, puuskahtaa Turkin ammattiliittojen keskusjärjestön DISK:in kansainvälisten asioiden sihteeri K?vanç Eliaç?k. – Happinaamareita ei ollut riittävästi ja olemassa olevat naamarit olivat huonossa kunnossa. Työntekijät eivät olleet saaneet riittävää turvallisuusperehdytystä, ja kaivoksen ainoa turvatila oli muutettu varastoksi. Vain muutamaa viikkoa ennen onnettomuutta Turkin pääoppositiopuolue Tasavaltalainen kansanpuolue CHP oli esittänyt, että Turkin parlamentti alkaisi selvittää Soman hiilikaivosten turvallisuutta. Vuonna 2013 Soman kaivoksissa oli raportoitu 5 000 pienempää työtapaturmaa. Valtapuolue Oikeus ja kehitys -puolue AKP:n kansanedustajat kuitenkin äänestivät ehdotuksen kumoon parlamentissa. Myös Soman kaivokseen tehtyjen turvatarkastusten laatu joutui kyseenalaiseksi, kun Turkin työministeriö ilmoitti, että Soman onnettomuuskaivos oli tarkastettu neljä kertaa kahden edellisen vuoden aikana. Viimeinen tarkastus oli suoritettu vain pari kuukautta ennen onnettomuutta. Kaivoksen turvallisuudesta ei ollut löydetty huomautettavaa. Kaivosmiesten kuolemien ohella turkkilaisia järkytti maan hallituksen ja etenkin pääministeri Recep Tayyip Erdo?anin reaktio Soman onnettomuuteen. Puheessaan pian Soman onnettomuuden jälkeen pääministeri totesi olevan ”normaalia”, että kaivoksissa sattuu onnettomuuksia, ja vertasi Soman tapahtumia Iso-Britannian hiilikaivoksissa 1800-luvulla sattuneisiin tapaturmiin. 27.8.2014 15:05:31
31 11 31 04.09.2014 ” Soman hiilikaivos oli saanut puhtaat paperit turvallisuus tarkastuksissa vain muutama kuukausi ennen onnettomuutta. Käytännössä useat turvallisuus tekijät olivat kuitenkin huonolla tolalla. TAPPAVIA TAPATURMIA KOLMANNEKSI ENITEN Soman onnettomuuden seurauksena Turkin synkät työturvallisuustilastot nousivat kansainväliseksi puheenaiheeksi. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan kuolemaan johtavien työtapaturmien määrä on Turkissa maailman kolmanneksi korkein. Vuonna 2013 työpaikoilla eri puolilla Turkkia sai surmansa 1 235 työntekijää. Kaivostyö on Turkissa erityisen riskialtista. Ennen Soman onnettomuutta Turkin vakavin kaivosonnettomuus oli tapahtunut Zonguldakissa vuonna 1992. Onnettomuudessa sai surmansa 263 kaivostyöläistä. Vuodesta 2000 lähtien Turkin kaivoksissa on sattunut 1 308 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Pelkästään viime vuonna 13 000 kaivostyöläistä eri puolilla Turkkia ilmoitti olleensa osallisena kaivosonnettomuuksissa. Turkin kaivosinsinöörien liiton entisen puheenjohtajan Mehmet Torunin mukaan turvallisuustilanne Soman onnettomuuskaivoksessa ei ollut poikkeuksellinen. ”Turkissa on noin 400 kaivosta, jotka ovat vaarassa räjähtää,” Torun totesi Hurriyet Daily -lehden mukaan Soman onnettomuuden jälkeen järjestetyssä kaivosteollisuuskongressissa Etenkin Turkin ammattiyhdistysliike on syyttänyt maan synkistä työtapaturmatilastoista valtionyhtiöiden yksityistämistä. AHJ1411_24-48.indd 31 Turkin ammattiliittojen mukaan kaivoksia operoivat yritykset ovat maksimoineet voittonsa säästämällä työntekijöiden turvallisuudesta. Vuodesta 2005 lähtien Soman kaivosta operoi yritys nimeltä Soma ?n?aat A.?, vaikka virallisesti kaivos pysyi Turkin valtiollisen hiiliyhtiön TIK:n omistuksessa.Vuonna 2012 Soma ?n?aatin toimitusjohtaja Alp Gürkan kehaisi Hurriyet Daily -lehdessä johtamansa yrityksen onnistuneen alentaa tuotantokustannuksia Soman kaivoksessa noin 140 dollarista tonnia hiiltä kohden 24 dollariin tonnia kohden. Gürkan pidätettiin seitsemän muun henkilön ohella pian Soman onnettomuuden jälkeen ja on alustavasti syytettynä useista kuolemantuottamuksista. Myös K?vanç Eliaç?k uskoo yksityistämisbuumin johtaneen heikentyneisiin työturvallisuusolosuhteisiin Turkin työpaikoilla. – Turkin yksityisiä kaivosyrityksiä kiinnostavat ainoastaan voitot. Työntekijöiden turvallisuus on niille menoerä muiden menoerien joukossa. Myöskään AKP-hallitus ei ole kiinnostunut ryhtymään toimenpiteisiin työturvallisuuden parantamiseksi turkkilaisilla työpaikoilla. Turkki ei ole ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimusta numero 176 koskien terveyttä ja turvallisuutta kaivoksissa. TURKKI LISÄÄ KIVIHIILEN TUOTANTOA Toisin kuin monet muut maat, Turkki ei pyri vähentämään riippuvuuttaan kivihiilestä – päinvastoin. Yhdysvaltojen Energy Information Administration EIA:n mukaan Turkin energian tarve kasvaa OECD-maista lähes nopeimmin. International Energy Agency ennustaa Turkin energian tarpeen kasvavan neljän ja puolen prosentin vuositahtia vuosien 2015 ja 2030 välillä ja kaksinkertaistuvan seuraavan vuosikymmenen aikana. Kivihiili kattaa tällä hetkellä noin neljänneksen Turkin energiantarpeesta, mutta maan hallitus haluaa nostaa kotimaassa tuotetun kivihiilen osuutta energiantuotannosta vähentäen ulkomailta ostettavan maakaasun tarvetta. Fevzi Uçkun on edelleen järkyttynyt, kun hän muistelee onnettomuuspäivän tapahtumia. Kokemuksistaan huolimatta mies kertoo aikovansa jatkaa työskentelyä Soman kaivoksessa heti kun se avataan. – Kaikki täällä tietävät, kuinka vaarallista työ kaivoksissa on. Mutta halukkaita työntekijöitä on paljon enemmän kuin vapaita työpaikkoja. Kuolleiden työntekijöiden tilalle on aina uusia tulijoita. a 27.8.2014 15:05:35
32 TEKSTI HEIKKI JOKINEN 11 04.09.2014 K A N S A I N VÄ L I N E N Vuokratyöfirma oikeuteen alipalkkauksesta Asia lähti liikkeelle kun Södertäljen ammattiosaston neuvottelija Niklas Johansson huomasi bonuksien puuttumisen. Ne maksetaan vuosittain, mutta ne ovat kuukausiperusteisia. Hän toimitti asian piirijärjestön kautta liittoon, jossa sitä selvitettiin huolella työntekijälistojen ja muun tiedon pohjalta. Liitto neuvotteli pitkään Ranstadin kanssa ilman tulosta. Ranstadin toimitusjohtaja Jeroen Tiel sanoo yhtiön noudattavan työehtosopimuksia. – Me neuvottelimme liiton kanssa, mutta se päättyi erimielisyyteen. Odotamme mitä tuomio istuin sanoo ja seuraamme päätöstä. Vuokratyöyritysten järjestö Bemanningsföretagen kiistää haasteen. Sen liittojohtaja Henrik Bäckstöm sanoo, että tutkimukset osoittavat heidän sopimustensa täyttävän tasaveroisen kohtelun vaatimuksen. Hän lupaa kesälomien jälkeen kokoontua kollegoidensa kanssa ja pohtia mitä tehdä. IF Metall on aiemminkin haastanut vuokratyöyrityksen oikeuteen vastaavassa tilanteessa. Työnantaja maksoi puuttuvat palkat ennen oikeuskäsittelyä. Hollantilainen Ranstad on maailman toiseksi suurin työvoiman vuokraaja. Scanian Södertäljen tehtailla on 900 sen palkkalistoilla olevaa työntekijää. Haaste ei ulotu muihin Scanian tehtaisiin, sillä tilanteet ja vuokratyöyritykset niissä vaihtelevat. UNKARI Autoteollisuus kasvaa Unkarissa ja on yksi maan talouden tukipilareista. Autoja ja niiden tarvikkeita kuten renkaita tekee maassa 712 yritystä. Niillä on 126 000 työntekijää. Tuotannon arvo oli viime vuonna 18,3 miljardia euroa ja se kattoi viidenneksen Unkarin viennistä. Useat yritykset ovat investoimassa lisää maahan. Tämän vuoden tuotannoksi arvioidaan jopa puoli miljoonaa autoa. Teollisuustyöläisen keskipalkka Unkarissa oli viime vuonna 900 euroa kuukaudessa. Joustosta hyötyä työntekijöillekin SAKSA IG Metall päättää marraskuussa metallija terästeollisuuden palkkavaateistaan. Liiton hallitus suosittaa palkkaneuvottelijoille, että nyt pyrittäisiin laadullisiin parannuksiin. Sellainen on työn ja elämän parempi yhteensovittaminen. Työaikajousto ei saa olla yksisuuntainen katu, liitto korostaa. Työntekijöidenkin on hyödyttävä siitä. Toinen teema on täydennyskoulutuksen parantaminen. Siitä on hyviä esimerkkejä joissakin yrityksissä ja käytäntöjen olisi levittävä muuallekin. Silmä taivaalla valvoo kaivoksia STRINGER / REUTERS / LEHTIKUVA RUOTSI IF Metall haastoi Scanian Södertäljen tehtaalla toimivan vuokratyöyritys Randstadin työtuomioistuimeen. Liiton mukaan yhtiö jätti maksamatta työehtosopimukseen kuuluvat bonukset. – Tämä on silkkaa palkkojen dumppausta. Ranstad ei ole noudattanut vuokratyösopimuksen sääntöjä. Sopimus sanoo, että vuokratyöntekijöiden työehdot seuraavat työpaikan vakituisen väen työehtoja, sanoo IF Metallin vuokratyösopimuksesta vastaava asiamies Anna Gustafsson. Liitto vaatii Ranstadia maksamaan 632 jäsenelleen korvauksena kahdelta vuodelta 600 000 euroa, vahingonkorvauksena 220 euroa kullekin sekä vahingonkorvausta liitolle. Yhteensä karhutaan 1,5 miljoonaa euroa. Liitto voi sopimusten perusteella vaatia korvauksia vain jäsenilleen. Ranstadin järjestäytymättömille työntekijöille se ei voi korvauksia hakea. – Jos olisivat olleet mukana liitossa, olisimme luonnollisesti sisällyttäneet heidätkin haasteeseen, sanoo liiton juristi Darko Davidovic. Haasteen pohjana on Scanian työntekijöille maksettava bonus, jota ilman Ranstadin vuokratyöläiset ovat jääneet. Bonus on noin 11 euroa kuukaudessa. – He työskentelevät rinta rinnan ja kerryttävät bonuksia. Sillä ei saa olla mitään merkitystä lukeeko takissa Scania vai Ranstad, Anna Gustafsson sanoo. Autoteollisuus suuntaa Unkariin PERU Ranska myy Perulle Latinalaisen Amerikan nykyaikaisimman Astrosat-300-satelliitin. Sitä on tarkoitus käyttää kartoituksen ohella laittomien kaivosten valvontaan. Laittomat kaivokset ovat iso pulma Perussa. Maa solmi hiljan Kolumbian ja Ecuadorin kanssa sopimuksen vastatoimista. Perun poliisi on sulkenut jo joitakin kaivoksia. Perun presidentti Ollanta Humala pitää asiaa tärkeänä, sillä laittomat kaivokset tuhoavat sademetsiä ja saastuttavat vesistöjä elohopealla. LAITTOMAT KAIVOKSET Perussa pelastettiin huhtikuussa 2012 yhdeksän kaivosmiestä laittomasta kaivoksesta, johon he olivat jääneet loukkuun 200 metrin syvyydessä. AHJ1411_24-48.indd 32 27.8.2014 15:05:38 VitaeL
Jäykkä ja kankea olo? VitaePron ainesosilla on EU:n vahvistamat terveysväitteet VitaePro® sisältää monipuolisen ja ainutlaatuisen koostumuksen tärkeitä ravintoaineita: astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, D- ja E-vitamiinia sekä omega-3:n DHA- ja EPArasvahappoja. LIHAKSILLE – VitaePron sisältämä D3-vitamiini edistää normaalin lihastoiminnon ylläpitämistä. VitaePron ainesosat ovat turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja. Kaikki ainesosat ovat ihmiskeholle luonnollisia ja niiden vaikutus elimistölle on sama kuin terveellisen ruoan ravintoaineilla. VitaePro auttaa noudattamaan monipuolista ruokavaliota ja terveellisiä elämäntapoja vuoden jokaisena päivänä. RUSTOLLE – VitaePron sisältämä C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen normaalia toimintaa varten. Rusto mahdollistaa nivelten liikkumisen. VASTUSTUSKYVYLLE – VitaePron sisältämät C- ja D-vitamiinit edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. SYDÄMELLE – VitaePron sisältämät omega-3- rasvahapot DHA ja EPA edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu teho 250 mg:lla DHA:ta ja EPA:a vuorokaudessa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ – VitaePron C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. 94 % suomalaisista käyttäjistä suosittelee VitaeProta!* * Asiakaskysely 2012. N=582 pitkäaikaista VitaePron käyttäjää. t 2 kk ensimmäise -50% Ma?pe 8.30?16.30 Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi VitaeLab maksaa postimaksun ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyksen saan tutustumishintaan 14,95, norm. 29,90. Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. V S EY ELÄMÄ TE RV EY ÄMÄ EL NIMI: S E TERVE YS POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS VPPRAHA4513F Tilaa netistä: www.vitaepro.? POSTINRO: Ä ÄM Normaalihintainen tekstiviesti LÄHIOSOITE: EL Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 EY S MÄ LÄ TERV Paikallispuhelumaksu/MPM EI SITOUTUMISAIKAA - LASKUN SAAT PAKETISSA TE R Soita 0206 90030 ? TILAA HETI! pv vain 0,25 € / ELÄMÄ TILAA JO TÄNÄÄN - VAIN MEILTÄ Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. VitaeLab_Ahjo_nr11_pd0409_225x290_sn.indd 1 AHJ1411_24-48.indd 33 19.08.2014 15:36:38 27.8.2014 15:05:39
Mietipä hetki, KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 SUOMEN * EDULLISIN if.fi 010 19 19 95 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA AHJ1411_24-48.indd 34 27.8.2014 15:05:41
04.09.2014 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: ahjo@metalliliitto.fi TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA PASI AUTIO VAPAAPALOKUNTA MYYNTINEUVOTTELIJA RISTO LEHTONEN KOTIPAIKKA LOHJA HARRASTANUT LAPSUUDESTA LÄHTIEN 11 35 HARRASTUS Hälytyksiä joka lähtöön ??Risto Lehtonen rullaa Ventelän VPK:n paloauton sivusuojuksen ylös. Alta paljastuu kokoelma käytön kuvioimia moottorisahoja ja vihreä jerrykannu. Ne ovat vain osa sammutusyksikön varustelusta. Sitten katsellaan paineletkujen jykevät putkistot 11 000 litraa vetävästä säiliöyksiköstä. Sammutusyksikön takapenkillä istuvien miesten tai naisten selkään nostettavat paineilmahengityslaitteet ja muut henkilökohtaiset varusteet painavat 20 kiloa. Ja katon aukaisua tai raivausta palveleva moottorisaha ja muut työkalut on nekin jaksettava kantaa mukanaan. Metalliliiton lohjalainen jäsen, Lounea Oy:n myyntineuvottelija Risto Lehtonen on ollut mukana lukemattomissa hälytyksissä. Mutta mieluisinta kerrottavaa vapaapalokuntalaisuudesta hänelle eivät suinkaan ole sankaritarinat savusukelluksista tai myrskyraivauksista. Ei, hänelle yhteisöllisyys on tärkeintä. – Tämä on muokannut minua valtavasti ihmisenä. On vaikea kuvitella, että olisin näin huomaavainen muita kohtaan. Ja minulle vapaaehtoistyö on luonnollista. Ettekö te saa tästä rahaa? Niin ihmiset minulle ihmettelevät. Mutta mitä pointtia on yhteiskunnassa, jos kaikesta on aina saatava rahaa? Muutakin pitäisi ajatella. AHJ1411_24-48.indd 35 Lehtonen lähti heti kun sai eli 16-vuotiaana hälytysosaston harjoituksiin. Ja samaten heti 18-vuotiaana hän kurssitti itsensä niin, että osaLehtonen aloitti harrastuksensa 10-vuotiaasi hälytyksissä vastaan tulevat savusukellukset na pikkunassikkana, ihan tällä samalla Ventelän ja muut pelastustehtävät. paloasemalla. Vapaapalokuntalaisuus on raskas harrastus. Harjoituksia on hälytysosastollakin joka viikko. – Pääsin tänne nurkkiin pyörimään. Kun tämä on rekisteröity yhdistys, niin aikanaan Hälytyksiin mielivän on läpäistävä joka vuosi isä oli hallituksen puheenjohtaja ja sitä ennen tiukat kunto- ja taitotestit. Ventelän VPK on sopimuspalokunta. Se kuuhänen isänsä. Tämä on elämäntapa ja koko perheen harrastus. luu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokseen, Yhdessä hyvän jonka pääpaikka on Espoo. Vaikka kaikilla Lehtonen on nykyisin sammutusyksikön johtaja ja VPK:laisilla on oma siviilityönsä, on Ventelä tekeminen, koulutuspäällikkö. Aikoise on se juttu. sitoutunut nopeisiin lähtöihin, ympäri vuoden ja mihin vuorokauden aikaan tahansa. naan hän kulki aivan samaa sammutusopin polkua kuin nykyisen nuorisoLehtonen toivoo, että vapaapalokuntalaisuus osaston tytöt ja pojat, jossa nuorimmat ovat jatkuisi Lohjallakin vahvana perinteenä. Uudet 8-vuotiaita. harrastajat ovat aina tervetulleita mukaan. Pinta– Nuorilla on maanantaisin viikkoharjoitukalan mukaan laskien Suomessa peräti 90 proset. He harjoittelevat ihan samoja perustaitoja senttia hälytyksistä hoitaa ensisijaisesti VPK. kuin vanhemmatkin. Kaluston tuntemuksesta Lehtonen antaa vielä suurelle yleisölle vasaloitetaan, mitä autosta löytyy. Yksi olennainen taneuvot klassisiin tapauksiin, jolloin soitetaan 112:een. osa on tietysti ensiaputaidot. Pienestä lähtien opetellaan rullaamaan letkut oikein. – Ei todellakaan kannata nukahtaa, vaikka – Järjestämme nuorille toimintaviikonloppukuinka olisi aamuyöstä nälkä kun on tullut baaja. Rakennamme ja sytytämme lautahökkeleitä rista ja laittaa perunat uuniin. Ja aika harvoin ja he käyvät ne sitten sammuttamassa. puista tipahtelee kuolleita kissoja. Kannattaa hetki odotella. Kyllä kissat yleensä osaavat tulla puusta alas, jos ne ovat ylöskin menneet. 27.8.2014 15:05:43
36 TEXT JOHAN LUND FOTO JOHANNES TERVO 11 04.09.2014 Allt från skruvar till maskinaxlar Behöver du muttrar, bultar, skruvar eller maskindelar? Med allra högsta sannolikhet hittar du det du behöver på Botnia Bolt. Med sina 40 000 artiklar i sortimentet är utbudet minst sagt omfattande. Finns inte just den skruven du vill ha kan du specialbeställa den. CNC-svarvare och arbetarskyddsfullmäktige Anders Solax är nöjd med säkerheten på arbetsplatsen.
Lyckligtvis räknar maskinen skruvarna på egen hand efter att man ställer in den, fortsätter hon och skrattar medan hon med van hand öppnar och häller ännu ett paket skruvar till i sorteringsmaskinen. – Jag trivs riktigt bra. Jag tycker speciellt mycket om mina arbetskompisar. Jobbet är också ganska enkelt bara man kommer in i det. Det är klart att vissa arbetsuppgifter är tyngre, men så länge det flyter på är det inte psykiskt påfrestande. God stämning och en bra arbetsplats M ellan de flera meter höga och vad som känns som oändligt många och långa hyllorna huserar lagerarbetare och huvudförtroendeman Niclas Åbonde. Han jobbar som utplockare och sammanställer försändelser till moderbolaget Swebolt i Sverige och försäljningsavdelningarna i Vasa och Jakobstad. – Jag tar en order och plockar ihop det som beställts och skickar iväg det. Det blir ungefär 25 pallar eller 10 ton i veckan. Normalt är vi två som packar men nu har den andra varit sjukskriven en tid så det har varit ganska bråttom. Företaget Botnia Bolt har tre avdelningar på fabriken i Kristinestad i Södra Österbotten. En verkstadsavdelning, en avdelning för skruvtillverkning och så det omfattande lagret. Dessutom har företaget två försäljningsavdelningar, en i Vasa och en i Jakobstad. Hittills har arbetet räckt till bra för de totalt omkring 45 anställda på företaget, även om orderingångarna inför och under sommaren har minskat. – Det är normalt att det lugnar ner sig till sommaren så det är inget att oroa sig över. På verkstaden har vi ändå inte tagit in några sommarjobbare alls vilket vi tidigare har brukat göra, berättar Åbonde. Huvudförtroendeman Niclas Åbonde plockar beställningar. Allt ska vara på sin plats för att man ska hitta rätt bland de 40 000 artiklarna i hyllorna. Sofia Dahlroos packar upp småpack. 16 000 skruvar ska vidare på ytbehandling. Lådan kan väga upp till 80 kg om beställningen är stor. Genom semesterarrangemang lade verkstaden helt ner produktionen för tre veckor under sommaren, men på lagret har företaget ändå tagit in förstärkning. Sofia Dahlroos har redan tidigare jobbat flera somrar på Botnia Bolt vid sidan av studierna vid Vaasan yliopisto. – I år började jag sommarjobba redan i april och kommer att jobba tills skolan börjar i september. Normalt packar Dahlroos om från bulk till småpack. I dag ska hon ändå pröva på något nytt. Tvärtemot det vanliga skall mindre förpackningar tömmas, skruvarna räknas och ompaketeras i större lådor för att sedan skickas vidare till ytbehandling. – Den här leveransen ska vara 16 000 skruvar men det varierar mycket så det gäller att vara noga så att man packar rätt mängd och sort, säger Dahlroos. Det blir snabbt klart att metallarbetarna på Botnia Bolt trivs med det de gör av var de gör det. Att det inte endast gäller på lagersidan bekräftas direkt på verkstaden av CNC-svarvare och arbetarskyddsfullmäktige Anders Solax. – Ja, nu trivs vi bra här! Det är klart att det ibland är sämre men oftast är det bättre. Dessutom är arbetsuppgifterna ganska varierande. Om produktsortimentet är stort vad gäller skruvar och bultar är man inte sämre på verkstaden. – Jag svarvar maskindelar från allt mellan 8 millimeters till 160 millimeters material, så det är svårt att säga exakt hur många slags komponenter vi tillverkar – men flera hundra olika är det, berättar Solax som just nu tillverkar komponenter till vad som kommer att bli en skördare. Anders Solax har varit 12 år i huset och har jobbat med arbetarskyddsfrågor de senaste fem åren. Idag jobbar han bara dagsskift men tidigare gjorde han som många andra på företaget flerskift. – För några år sedan blev det en ledig plats i dagsskiftet och jag fick den. Det är bra när fritidssysselsättningarna inte tar så grym skada, säger Solax. Man har ändå tillämpat andra arrangemang för att förbättra trivseln också för dem som gör skiftesarbete. På verkstaden finns också ett morgon- och ett kvällskift. Morgonskiftet kommer till klockan sex och slutar två, medan kvällskiftet jobbar från klockan två ändå till elva på kvällen. – På fredagar gör kvällsskiftet sen istället en lite kortare dag. Det är ganska bra eftersom ingen vill jobba sent på fredagkväll, säger huvudförtroendeman Niclas Åbonde. Både Åbonde och Solax är överens om att saker och ting fungerar bra på arbetsplatsen, vilket också understryks av att förtroendeuppdragen tar upp ganska lite av deras arbetstid. Sedan ett år tillbaka har företaget dessutom tagit i bruk ett nytt produktionssystem som har underlättat arbetet på verkstaden. – Det är lättare att hålla koll på allting jämfört med tidigare. I datasystemet finns all information man behöver om material, arbeteskeden och när beställningarna ska vara klara. Det har faktiskt gjort vårt arbete lättare och det har blivit mindre yrande fast man först var ganska skeptisk till ytterligare ett nytt datorprogram, säger Solax och skrattar. 11 37 04.09.2014
38 38 11 04.09.2014 Verkstadsmekaniker Patrik Kortell trivs på jobbet. Efter att ha provat på att montera utombordsmotorer på ett annat företag ville han tillbaka till Botnia Bolt. – Produktionssystemet fungerar också som en anslagstavla där man ser vem som är på jobb, om någon är borta eller som idag så vet alla att Ahjo är på besök hos oss, fortsätter han. Verkstadsmekaniker Patrik Kortell håller med om att logistiken fungerar på företaget, en stor orsak till att han har trivts tio år i huset. – Det här är egentligen det bästa stället jag någonsin har jobbat på. Sedan yrkesskolan har jag provat på fyra ställen och här fungerar allting bra. Om något tar slut beställs det genast mer. Så är det inte på alla ställen, säger Kortell. Enligt de förtroendevalda på arbetsplatsen har de anställda bra kontakt till cheferna och dialogen fungerar. Också säkerheten är i skick. – Det är mest små sår på händerna som folk får och liknande, med sådant händer när man jobbar inom sådana här branscher. Några allvarliga olyckor har vi inte haft, säger Anders Solax. KUNDERNA I NÄROMRÅDET Med tanke på företagets storlek har Botnia Bolt ett ovanligt mångsidigt produktsortiment. Det handlar om skruvar, muttrar, bultar, maskinaxlar och lagerholkar med mera, bara för att nämna produktgrupperna. Även om en del skruvar och bultar skickas till moderbolaget finns kunderna främst i Finland och många faktiskt lokalt i närområdet. – Det är företag som till exempel Kone-Ketonen här i Kristinestad, Närpes trä- och metall och Sampo-Rosenlew, berättar Anders Solax. AHJ1411_24-48.indd 38 – Vi säljer också skruvar och bultar direkt till kunder som kommer in och så levererar vi också till partihandlare som beställer lite större mängder. Det är faktiskt överraskande många som köper direkt av oss och på försäljningsavdelningen i Vasa är företag inom byggbranschen vanliga kunder, tillägger Åbonde. Även om metallarna på Botnia Bolt årligen tillverkar mellan 120 och 150 ton skruvar beställs ändå största delen av underleverantörer i Taiwan. På den så kallade Stainless-sidan där skruvarna tillverkas hoppas man på mer beställningar av specialskruvar i framtiden. – Vi gör hundratals olika skruvsorter av vilka idag högst 20 procent är specialskruvar. Det är dem vi borde satsa på eftersom de är betydligt mer värdefulla än standardskruvar, säger verkstadschefen Matias Villgren som styr produktionen vid skruvtillverkningen. Enligt Niclas Åbonde är det viktigt för företaget att också i framtiden hålla fast vid att vara flexibelt och snabbt kunna leverera specialbeställda skruvar, eftersom bulkvaran kan beställas så billigt från Asien. a Som verkstadschef styr Matias Villgren produktionen av mellan 120 och 150 ton skruvar på årsbasis. 27.8.2014 15:06:00
Ahjo får ny chefredaktör UTNÄMNING Redaktör Kirsi Törmänen-Petman, 45, har valts till ny ansvarig chefredaktör för Ahjo. Hon jobbar nu som redaktör på Industribranschernas fackförbund Teams tidning Intiim samt deltar i förbundets interna och externa kommunikation. Törmänen-Petman har tidigare jobbat som redaktör bland annat på Demari och som nyhetschef på Uutispäivä Demari. Törmänen-Petman inleder det nya arbetet den 1 oktober. Ahjos nuvarande chefredaktör Heikki Piskonen fortsätter till slutet av året, då han går i pension. Korpijärvi ekonomi- och förvaltningschef UTNÄMNING Timo Korpijärvi har valts till Metallförbundets nya ekonomi- och förvaltningschef. För närvarande är Korpijärvi, 52, förbundets kommunikationschef. Tidigare har han arbetat bland annat som informationschef på Metallförbundet, chefredaktör på tidningen Tekniset samt som planeringschef på Sampo-bank. I våras jobbade han som statssekreterare på Arbets- och näringsministeriet. Vem är årets förtroendeman? FÖRESLÅ Har din arbetsplats eller fackavdelning en förtroendeman som n är en aktiv intressebevakare n värvar nya medlemmar n samlar ett samarbetsnätverk omkring sig n håller kontakt med medlemmarna på arbetsplatsen n kan förhandla och samarbeta n utvecklar sina kunskaper och deltar i utbildningar n har hjärtat och förståndet med i verksamheten. Skicka ditt förslag på årets förtroendeman inom FFC-branscherna till Tarja Kaukovaara på FFC senast fredagen den 12 september (tarja.kaukovaara@sak.fi). I förslaget skall ingå personens namn, e-post, telefon nummer, ålder, förbund, arbetsplats och hur länge personen i fråga har fungerat som förtroendeman samt en motivering till förslaget. Den utvalda tilldelas ett stipendium på 1000 euro. AKTUELLT INOM METALL ABF:s kurs Ideellt ledarskap i fackföreningar 11–12.10 Tammerfors Anmälan direkt till ABF. Kontakta Minna Kahila på Metall innan du anmäler dig, tfn 040 766 0117 Metalls svenska höstträff (rådplägningsdagarna) 18–19.10 Murikka Anmälningar senast 26.9 till minna.kahila@metalliliitto.fi, tfn 040 766 0117 04.09.2014 ahJo?11 39 A R B E TS LÖ S H E TSS KY D D ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–TO 8.30–16, FRE 8.30-15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtalskostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. DEN AUTOMATISKA TELEFONTJÄNSTEN 020 690 448 är öppen 24 timmar i dygnet alla dagar i veckan. Via tjänsten får du veta i vilket skede behandlingen av din ansökan är eller när utbetalningning för en behandlad ansökan sker. Du kan också kontrollera din senaste ansökningsperiod. Du identifierar dig genom att ge ditt personnummer och postnummer. Tjänsten fungerar på finska. Samtalskostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst relaterad dagpenning får du från arbets- och näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpennings- och semester- ersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidareanställning upphör. ? Permitteringsintyg. ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbets- förhållanden under ansökningsperioden. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings- perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företags- verksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors eller via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi johan.lund@metalliliitto.fi AHJ1411_24-48.indd 39 27.8.2014 15:06:00
40 11 04.09.2014 T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELUNUMEROSSA 020?690?455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. AUTOMAATTINEN PUHELINPALVELU 020 690 448. Palvelu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Palvelusta kerrotaan hakemuksen käsittelytilanne ja käsitellyn hakemuksen maksupäivä. Myös viimeisimmän hakemusjakson voi tarkastaa. Tunnistetietoina annetaan oma henkilötunnus ja postinumero. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansiopäivä rahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi -painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatko hakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päättymisestä on kulunut yli kolme kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen sähköisen asioinnin hakemukset -painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmistetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka- tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköisestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liitetietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä -toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkanlaskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautu misessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaatimukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella. asioitaessa. Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi AHJ1411_24-48.indd 40 27.8.2014 15:06:00
04.09.2014 11 41 KO U L U T U S TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA EMMI KALLIO Alueellasi Ajankohtaispäiviä: Työsuojeluvaltuutetut 26.9. VALKEAKOSKI Luottamusmiehet 10.10. VANTAA Luottamusmiehet 10.10. KOUVOLA ja PIEKSAMÄKI Luottamusmiehet ja 23.10. VARS.-SUOMI ja työsuojeluvaltuutetut SATAKUNTA Työsuojeluvaltuutetut 14.11. VANTAA Luottamusmiehet 21.11. SEINÄJOKI Työsuojeluvaltuutetut 21.11. SEINÄJOKI Kyselyt ja lmoittautumiset omaan aluetoimistoon. Murikassa 15.–17.9. Yritystalous 15.–19.9. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 13–17.10.) Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Järjestäjäkurssi (2. osa 27.–30.10.) 22.–24.9. Yhdessä toimien – puheenjohtaja ja sihteerikurssi 22.–26.9. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi 29.9.–1.10. Metallin täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla Opintosihteerien jatkokurssi 29.9.–2.10. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 29.9.–3.10. Palkkatekniikan kurssi 6.–31.10. Kuukauden kurssi – Osallistujan areenat (autoala mukana) 6.–8.10. Autoalan lyhyt työsuojelun jatkokurssi Kansantalouden kurssi 6.–10.10. Edunvalvojan neuvottelutaito 13.–15.10. Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 20.–24.10. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 17.–21.11.) 27.–29.10. Autoalan täydennyskurssi – Palkkaustekniikka 27.–31.10. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 24.–28.11.) Tietotekniikan jatkokurssi 3.–5.11. Metallin täydennyskurssi – Työaika Metallin täydennyskurssi – Yhdenvertaisuus työpaikalla Kotisivukurssi 3.–7.11. Työsuojelun peruskurssi 10.–12.11. Metallin täydennyskurssi – Tekninen huolto ja kunnossapito 10.–14.11. Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Minä vaikutan (autoala mukana) 13.–14.11. Alueellinen työsuojelun peruskurssi/ Kymi-Savo-Karjala (2. osa 4.–5.12.) 17.–19.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi Kompletteringskurs för Metall 17.–21.11. Kirjoitan – siis ajattelen 24.–28.11. Luottamusmiesten peruskurssi Ihmissuhteet työpaikalla Tietotekniikan peruskurssi NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisätietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. T Y Ö E L Ä M Ä N AHJ1411_24-48.indd 41 JARI ROSLÖF tuotekehitysasentaja, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, Cargotec Finland Oy, ammattiosaston puheenjohtaja, Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälä Kansantalouden perusasiat kuuluu tuntea Ensin oli maanviljelys-Suomi, sitten raskaan teollisuuden Suomi, sitten Nokia. Mitä tulee seuraavaksi, millainen on digitaali-Suomi? Miten tuottavuutta voi kasvattaa – tai onko sen aina pakko kasvaa? Isoja kysymyksiä, joihin Cargotecin pääluottamusmiehenä Tampereella toimiva Jari Roslöf perehtyi kolmipäiväisellä kansantalouden kurssilla Murikka-opistossa. Hän oli kurssin sisällöstä innostunut. – Tämän pitäisi olla pakollinen kurssi aivan kaikille liiton luottamusmiehille! Talous, tuottavuus ja työllisyys kulkevat käsi kädessä. Nämä ovat ihan olennaisia perusasioita, että miten kansantalous pyörii ja mitä bruttokansantuote tarkoittaa. Jonkun mielestä kansantalouskurssin aiheet saattavat tuntua ”ylätason asioilta”, joilla ei ole paljonkaan tekemistä tavallisen työpaikan arjen kanssa. Roslöf pitää tällaista ajattelua kapeana. – Miten jaetaan yritysten voitot, kuinka paljon niistä menee omistajille ja paljonko palautuu kansantalouden kiertoon? Jokainen luottamusmies joutuu oman työpaikkansa osalta miettimään näitä kysymyksiä. Etenkin tuottavuuden parantamista Roslöf pitää mielenkiintoisena kysymyksenä. – Sehän ei nykyään tarkoita sitä, että tehdään samaa kappaletta aina vain isompia määriä ja lisätään työtunteja. Voi olla jopa niin, että tehdään älykkäämpää tuotetta, saadaan firmalle enemmän rahaa, ja tätä kautta työtekijän työmäärä ja rasitus vähenevät. Cargotecilla pyritäänkin menestymään nimenomaan tuotteiden älykkyyttä kehittämällä, ei lisäämällä kappalemääriä. – Meillä ei ole enää lainkaan kappaleita, joita tehdään tuotantolinjassa, kertoo Roslöf. Mutta tosiaan, onko sen tuottavuuden aina kasvettava? – Oma mielipide on, että kyllä sen pitäisi periaatteessa nousta koko ajan. Mutta sen pitää tapahtua fiksulla tavalla, Roslöf vastaa. ”Tämän pitäisi olla pakollinen kurssi kaikille luottamusmiehille!” METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – M U R I K K A W W W. M U R I K K A . F I K A N S A N O P I S T O 27.8.2014 15:06:02
42 42 11 04.09.2014 Metalliiitto järjestää Vapaa-aikaseminaarin 18.–19.10. Murikka-opistolla Arjen draamaa ja komediaa Toiminnallisissa harjoituksissa käydään läpi omia ajatuksia ja erilaisten persoonien kohtaamista työpaikoilla ja osastoissa. Osallistu ja ole rohkeasti oma itsesi. Ei vaadita aikaisempaa kokemusta! Aiheesta alustaa ja ohjaa näyttelijä Sanna-Kaisa Patrikainen. Seminaariin voi ilmoittautua 2–4 osanottajaa kustakin ammattiosastosta. Osallistujiksi toivotaan ensisijaisesti ammattiosaston puheenjohtajia, sihteereitä tai vapaa-aikatoiminnasta vastaavia sekä toimikunnan jäseniä. Mukaan mahtuu 50 osanottajaa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Iltaohje lmassa Metallid uunarin ka raokeki sa Ilmoitta udu mukaan Murikas sa! Ilmoittautumiset 6.10. mennessä puhelimella tai sähköpostilla: Minna Kahila puh. 040 766 0117 tai jarjesto@metalliliitto.fi Liitto maksaa osanottajien majoituksen ja ruokailut Murikassa sekä matkat julkisen liikenteen taksojen mukaan. Lisätietoja: Kirsti Anttila puh. 040 587 4450 tai kirsti.anttila@metalliliitto.fi AHJ1411_24-48.indd 42 27.8.2014 15:06:03
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi KIITOKSET Kiitos ammattiosasto 344:lle muistamisesta täytettyäni 70 vuotta. Jaakko Aho KOKOUKSIA Helsingin metallintyöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 8.9. klo 13 osaston toimistolla, Saari niemenk.4. Vierailijana Ilpo Haaja. Kahvit. Seuraava kokous ma 22.9., vierailijana Turja Lehtonen liitosta. Tampereen Metallityöväen ao. 7:n veteraanien kokous joka kuukauden ensimmäinen ma klo 10 toimistolla, Näsilinnankatu 22 B, Tampere. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien juttutupa to 11.9. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanien tapaamiset joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 10 kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 6. krs. Kokkolan Metallurgisentehtaantyöven ao. 135:n sääntömääräinen syyskokous ke 1.10. klo 16.30, Niittykatu 1, Leenalan kiinteistö. Alkussa ruokailu. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150:n veteraanit kokoontuvat syyskaudella 17.9., 15.10., 19.11. ja 10.12. klo 12 osaston toimitiloissa. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kahvitarjoilu. Eristyspeltiseppien ao. 155:n toimikunnan kokous pe 19.9. klo 17 Tampereen kylpylässä. Ehdokkaidenasettelukokouksia Ammattiosaston sääntömääräisessä ehdokkaidenasettelukokouksessa vahvistetaan toimikuntaan valittavien varsinaisten ja varajäsenten lukumäärä sekä asetetaan ehdokkaat syyskokouksessa pidettäviin vaaleihin. Kaikki jäsenet ovat terve tulleita ehdokkaidenasettelukokoukseen! Sipoon Metallityöväen ao. 136: ma 22.9. klo 17.30 Airi Nybergin kotona, Pyhän Sigfridintie 30, Nikkilä. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Sibbo Metallarbetarfackavd. 136:s kandidat nomineringsmöte 22.9 kl. 17.30 hemma hos Airi Nyberg, Sankt Sigfridsvägen 30, Nickby. Behandlas stadgeenliga ärenden. Kaffeservering. Välkommen! Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255: ke 8.10. klo 17 osaston kerhohuoneella, Jönsaksenpiha 5 D (kerrostalon pääty), Vantaa. Kahvitarjoilu. Turun Autokorityöväen ao. 270: ke 1.10. klo 19, Vanha Hämeentie 29, Turku. Espoon Metallityöväen ao. 271: ma 6.10. klo 16.30 ao:n toimistolla, Merivirta 13, Kivenlahti, Espoo. Tarjolla kahvia ja suolaista. kokouksen jälkeen voi jäädä seuraamaan toimikunnan kuukausikokousta. Lisätietoja ao:n pj. Satu Nurminen-Hämäläiseltä, puh. 0400 547 426 tai satu.nurminen@nsn.com. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita! TAPAHTUMIA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n elämys lauantai 4.10. klo 12 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Tapahtuma on tarkoitettu jäsenille puolisoineen ja kavereineen (aikuisille). Ohjelmassa yllätyspolku, saunomista, grillausta, kahvia, pullaa ym. Ilmoittautumiset 1.10. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Lohjan metallityöväen ao. 8:n messumatka la 18.10. I love me –messuille. Samalla lipulla Kauneus-, Terveys-, Muoti-, Koru&Kello-messut sekä uutuutena Luonnollisesti. Ohjelmat sisältyvät hintaan., jäsenille 5 €, muille 9 €. Sisältää yhteiskuljetuksen Lohjalta. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 3.10. mennessä Minna Forsmanille, puh. 045 134 2615 tai minnaforsman@ hotmail.com. Esite ao:n sivuilla www.metalli8.net. AHJ1411_24-48.indd 43 Pinjaisten metallityöväen ao. 21:n pikkujouluristeily Tukholmaan 28.–30.11. Hinta jäsenille 80 € ja seuralaisille 180 €. Hintaan sisältyy kuljetusten lisäksi meriaamiaiset, perjantaina buffet-illallinen ja lauantaina à la carte. Yöpyminen 2 hengen B-hyteissä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 24.10. mennessä Jarmo Partaselle, puh. 040 519 8901, Miia Korhoselle, puh. 050 566 0621 tai Reija Mettovaaralle, puh. 050 443 0714. Lahden metallityöväen ao. 23: Kätevä-Tekevä-Lukeva -messut 1.–2.11. Lahden Messukeskuksessa. Lippuja toimistolta, hinta 5 €. Varaa lippusi toimistolta, puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi. Ao. 23:n ostospäiväristeily Tallinnaan la 29.11. Lähtö Lahdesta klo 6, paluu takaisin n. klo 24. Bussi mukana Tallinnassa. Hinta 48 € sisältää bussi- ja laivamatkat sekä aamiaisen laivalla. Ilmoittautuminen toimistolle viimeistään 31.10., puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi. Ao. 23:n naisjaoston kurssi Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain muutoksista la 4.10. klo 9–15 Ravintola Wanhassa Herrassa. Kurssi maksuton, sisältää myös ruokailun. Ilmoittautuminen toimistolle 26.9. mennessä, puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi. Ao. 23:n veteraanien matka to 9.10. Helsinkiin silakkamarkkinoille ja Fazerilaan. Lähtö Lahdesta klo 9, paluu n. klo 17. Hinta 30 €/hlö sisältää bussimatkat, kohteisiin tutustumiset ja lounaan. Ilmoittautuminen 28.9. mennessä toimistolle, puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi. Ao. 23:n veteraanien teematapaaminen ti 11.11. klo 12 Wanhassa Herrassa, aiheena Kelan etuudet. Lounas ennen luentoja. Mukaan pääsee 40 ensimmäiseksi ilmoittautunutta, puh. toimistolle (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi. Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48:n pikkujoulu risteily 24.–25.10. Tallinnaan M/S Baltic Queenillä. Lähtö perjantaina klo 18.30 Helsingistä, Tallinnassa klo 22. Paluulähtö lauantaina klo 12.30 Tallinnasta, Helsingissä klo 16. Laivalla 4 hengen B-hytit, buffet pe klo 17.30, aamiainen lauantaina. Hinta jäsenille 20 €, seuralaisille 30 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 15.9. mennessä Hannu Niemiselle, puh. 050 533 3877 tai metalli48@suomi24.fi. Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77 on varannut jäsenilleen ti 21.10. klo 18.30 Sirkus Finlandian näytökseen 25 kpl aikuisten ja 15 kpl lasten (3–12 v.) lippuja. Lippujen hinta on 5 €. Ilmoittautumiset 9.10. mennessä ammattiosaston toimistoon, puh (09) 762 796. Ilmoittautuminen on sitova, kun maksu on osaston tilillä FI16101130-205095, viitteeksi: Sirkus Finlandia. Pääkaupunkiseudun auto- ja konealojen ao:t 84, 337 ja 424 järjestävät jäsenilleen seuralaisineen pikkujoulut 1.–2.11. Tallinnassa. Lähtö lauantaina klo 10.30 M/S Superstarilla Länsisatamasta. Olethan ajoissa paikalla! Yöpyminen 2-hengen huoneissa Tallink City Hotellissa. Paluu sunnuntaina M/S Starilla klo 16.30 kohti Helsinkiä, jossa ollaan klo 18.30. Hinta jäsenille ja seuralaisille 60 €/hlö. Hintaan sisältyy matkat kansipaikoin (hyttejä matkatavaroita varten), majoitus 2-hengen huoneissa, illallinen hotellin ravintolassa sekä aamiainen sunnuntaina. Ilmoittautumiset 26.9. mennessä omaan ammattiosastoon. ao. 84: Kari Oikola, kari.oikola@veho.fi, puh. 0400 187 046; ao. 337: Ari Kettunen, akettun8@welho.com, 050 352 5392; ao. 424: Arja Taipale, arja.taipale@ metalliliitto.fi, 040 565 5252. Ilmoittautumiset mieluiten sähköpostilla. Ilmoita samalla syntymäaika (pv.kk.v.), kotiosoite ja kansalaisuus (ellei Suomen) sekä mahdolliset ruoka-allergiat. 04.09.2014 11 43 T O I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 11.9. Ahjo 12 (ilmestyy 25.9.) 2.10. Ahjo 13 (ilmestyy 16.10.) 23.10. Ahjo 14 (ilmestyy 6.11.) TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimistotiedot: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, metalli23@ metalli23.fi, www.metalli23.fi. Toimisto auki ma klo 9–12 ja 13–17, ti, ke, to klo 9–12 ja 13–16, perjantaisin toimisto kiinni. KOULUTUSTA Joensuun metallityöväen ao. 59:n viikonloppukurssi 27.–28.9. alkaen klo 10 Imatran Kylpylässä. Yhteiskuljetus linja-autoasemalta la klo 7. Kurssilla tietokonekoulutusta: sähköinen asiointi, sähköposti, kotisivut, omien sivujen teko ym. Kouluttajana Eija Laakso. Kurssi on ilmainen sisältäen ruokailut, matkat ja kylpylän. Ilmoittautumiset 12.9. mennessä Kari Martikaiselle, puh. 050 365 2540. Muistathan perua jos tulee este! Espoon Metallityöväen ao. 271 osallistuu Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä Es-Ki-Va:n syksyn koulutukseen. Ammattiosasto kannustaa jäseniään oppimaan uutta maksamalla kurssistipendin 18 €/ kurssijakso. Lisäksi osasto tukee jäsentensä osallistumista kurssipaketin Tallinnan opintomatkaan, ao. 271:n jäsenille opintomatkan hinta 30 €. Lisätietoja osaston puheenjohtaja Satu NurminenHämäläiseltä, puh. 0400 547 426 tai satu.nurminen@nsn. com. Lisätietoja koulutusohjelmasta alla. SEUTURYHMÄT Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä Es-Ki-Va:n koko perheen ulkoilupäivä Luontokeskus Haltiassa Espoon Nuuksiossa 6.9. on jouduttu perumaan vähäisen osallistujamäärän takia. Lisätietoja seuturyhmän sihteeriltä Milla Leppänen, leppanen.milla@gmail.com tai puh. 050 483 9984. Es-Ki-Va kokoontuu 27.–28.9. Valkon Metallirantaan nauttimaan syksyn väriloistosta ja suunnittelemaan tulevaa toimintakautta unohtamatta yhdessäoloa saunan, veden ja sienimetsän äärellä. Ole mukana vaikuttamassa ja lähde mukaan! Aloitamme la:na lounaalla ja su:na pääsee ajoissa kotiin. Ilmoittaudu mukaan 19.9. mennessä sihteeri Milla Leppäselle, leppanen.milla@gmail.com tai puh. 050 483 9984. Es-Ki-Va:n syksyn koulutusohjelmassa kolmen jakson Es-Ki-Va-koulu ja opintomatka. Kurssipaketti: iltakurssit Metallitalossa: 1. jakso ti 7.10. klo 17–20, aihe Keveyttä työhön – jaksamisen tasapaino, 2. jakso to 23.10. klo 17–20, aihe Matkalla töissä – työkomennusten sopimusmääräykset ja 3. jakso la 15.11. klo 9, aihe Metalliliitto eilen – historia haltuun, jonka jälkeen tutustumiskierros Helsingin Hakaniemen Metallitaloon. Sitten suunnataan opintomatkalle Tallinnaan. Laiva lähtee Länsisatamasta klo 13.30, yöpyminen Tallink Spa Hotellissa 2 hh aamiaisineen, lisäksi kylpylämahdollisuus. La:na illallinen Tallinnan Vanhan kaupungissa. Paluu su 16.11. klo 15.30 Helsinkiin. Kysy omavastuuhintaa ammattiosastoltasi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset seuturyhmän puheenjohtaja Satu Nurminen-Hämäläiselle, puh. 0400 547 426 tai satu. nurminen@nsn.com. Ilmoita ammattiosastosi numero, syntymäaika, toivottu huonekaveri ja mahdolliset allergiat. Metallin Kotka-Haminan seuturyhmä (ao:t 13, 20,109 ja 301) järjestää koulutusta la 13.9. klo 12 Ukkometsojen kokoustiloissa, Karhulantie 16, Karhula. Aiheena ajankohtaiset työsuojelu- ja työttömyyspäivä raha-asiat. Ilmoittautumiset 8.9. mennessä laakso79@ gmail.com. Lisätietoja Mikko Laaksolta, puh. 045 136 0557. Oulun seuturyhmän syysreissu 4.–5.10. Kuopioon. Lähtö Oulun linja-autoasemalta lauantaina klo 8 ja paluulähtö Kuopiosta sunnuntaina klo 12. Majoittuminen 2-hengen huoneissa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 4.-18.9. osastosi yhteyshenkilölle: ao. 56: Paula, puh. 040 567 1498 arkisin klo 10–15; ao. 72: Olli 040 554 7587; ao. 108: Olavi 044 540 0968; ao. 118: Tuure 041 507 2348; ao. 210: Tarja 040 572 5692 arkisin klo 12–15; ao. 219: Kalevi 0400 580 354. Tervetuloa mukkaan Kuopijoon! 27.8.2014 15:06:04
44 T O I M I N TA 11 04.09.2014 Hemmotellen Huhmarissa – lomaviikko liiton veteraaneille 8.–13.12. Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhma rissa Metalliliiton veteraanijäsenille puolisoineen tuetun lomaviikon 8.–13.12. n Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keitto mahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Loma on viiden vuorokauden pituinen. Loman kustannuksiin sisältyy aamiainen, täysihoitoruokailut keveys ja terveellisyys huomioiden, Vesimaailmakylpylän vapaa käyttö sekä 1 x 30 min hemmotteluhoito. Lomaviikon aikana on terveysaiheisia luentoja sekä mahdollisuus tutustua luontaishoitoihin. Liikunta ja rentoutuminen ovat myös osa viikon antia. n Hinta aikuiselta 90 €. Matkat maksetaan itse. n Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatuki hakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. Hakemus on palautettava 3.10. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. n Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. n Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. Ainutlaatuinen kokouspaikka www.murikka.fi Metalliliitto, Verve ja Kela järjestävät yhteistyössä: Hakuohjeet Metalliliiton valimo-, metallurgia – ja kaivosalalla työskentelevien tuotannon työntekijöiden Tyk-valmennus ? Ilmoittaudu omalle työterveyshoitajallesi! ?Kuntoutushakemuksen (KU101) liitteeksi Kurssinumero: 58404 Tyk-valmennuksessa haetaan ratkaisuja työssä jaksamisen tukemiseksi. Valmennuksessa tarkastellaan, mitä työssä tapahtuu, mikä työssä on muuttunut ja kuinka muutokset vaikuttavat työn sujumiseen ja työssä jaksamiseen. Muut sisältöalueet liittyvät terveyteen, terveyskuntoon sekä henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Tukena valmennuksessa ovat Verven kuntoutustutkija, kuntoutuslääkäri, työfysioterapeutti, psykologi ja sosiaalityöntekijä, sen lisäksi oma työterveyshuolto ja työnantaja (esimies). tarvitset työterveyslääkärin laatima B-lausunnon terveydentilastasi sekä lomakkeet KU108 ja KU109. Työterveyshuolto ohjeistaa lomakkeisiin ja iitteisiin liittyvissä asioissa. ?Toimita kuntoutushakemus liitteineen hyvissä ajoin ennen kurssin alkua omaan Kelan toimistoon, viimeistään 31. lokakuuta. ? Kun hakemuksesi on käsitelty, saat Kelasta kuntoutuspäätöksen. Tyk-valmennus toteutetaan Kelan tuella. Voit hakea kuntoutuksen ajaksi Kelan kuntoutusrahaa toimeentulosi turvaamiseksi sekä korvauksen kuntoutukseen liittyvistä matkakustannuksista. Valmennuksen kohderyhmä Kurssipaikka n Pitkään työelämässä olleet työntekijät, joilla on sellainen sairaus, joka heikentää työkykyä nyt tai jonka oletetaan heikentävän sitä lähivuosina. Kuntoutukseen pääsyssä huomioidaan myös hakijan kokonaistilanne (esimerkiksi hankala työtilanne tai muuten kuormittava elämäntilanne). n Ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa jatkaminen nykyisessä työssä. Verve Oulu, Kasarmintie 13 Kurssiaikataulu n Selvitysjakso: 1. osa 1.-5.12.2014 2. osa 15.–21.1.2015 n Muut jaksot aikataulutetaan ryhmän kanssa yhdessä n Kuntoutuksen kokonaiskesto on 33 vrk, johon sisältyy kaksi yhteistyöpäivää Lisätietoja Verve: Leena Sankilampi, leena.sankilampi@verve.fi, puh. 050 431 1530 Petra Granroth, kuntoutussihteeri@verve.fi puh. 040 545 1639 Metalliliitto: Micke Porkka, micke.porkka@metalliliitto.fi puh. 050 337 9451 Lisätietoja Tyk-valmennuksesta: www.verve.fi, www.kela.fi Koko klusterin suurtapahtuma! Malmista metalliksi ekosysteemi. Vuoden johtava kaivosteollisuuden, metallinjalostuksen, kiviainesteollisuuden ja maarakentamisen erikoismessu. Tavoita uusin tieto, tekniikka ja innovaatiot myös POHTOn järjestämissä seminaareissa Kaivosvesien hallinnan kehittäminen (ke 19.11.) Kunnossapidon suunnittelu ja toteutus kaivostoiminnan eri vaiheissa (to 20.11.) Lisätietoa ja näyttelypaikkojen myynti: Myyntipäällikkö Tanja Hurttia Puh. (014) 334 0026, tanja.hurttia@jklmessut.fi Myyntijohtaja Jyri Siekkinen Puh. (014) 334 0029, jyri.siekkinen@jklmessut.fi Yhteistyössä: Katso lisää www.finnmateria.fi AHJ1411_24-48.indd 44 materia 27.8.2014 15:06:04
PALVELUNUMEROT KUOLLEITA Olavi Kämäräinen kuoli 8.8.2014 Jyväskylässä. Vuonna 1922 Raumalla syntynyt Kämäräinen työskenteli Metalliliitossa vuosina 1967–1982 ensin järjestöasiain osastolla asiamiehenä, jonka jälkeen hän siirtyi työehtosopimusasianosastolle palkkasihteeriksi hoitaen etenkin autokorjaamoalaa. Hän jäi eläkkeelle 1.1.1983. Vuoden 1971 liittokokouksessa Kämäräinen oli kommunistisessa ryhmässä ehdolla liiton toiseksi puheenjohtajaksi Edvin Salosen jälkeen. Kämäräinen hävisi ryhmän äänestyksessä Ilmari Kososelle, joka sai enemmistöryhmän äänet autokorjaamoalan edustajia lukuun ottamatta. Työuransa Kämäräinen aloitti vuonna 1940 sorvaajaoppilaana Tikkakosken tehtailla, jossa hän vuosina 1945–1962 työskenteli sorvaajana. Sirola-opiston käynyt Kämäräinen valittiin vuonna 1962 kansanedustajaksi SKDL:n listoilta Keski-Suomesta. Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuustossa hän oli 1951–1967 ja kunnanhallituksessa 1957–1964. Presidentin valitsijamiehenä hän toimi vuonna 1962. Hän työskenteli SKP:n Jyväskylän piirin toimitsijana vuosina 1966–1967. MA–PE KLO 8.30–15.00 Edunvalvonnan palvelunumero Jäsenpalvelu Työnantaja- ja tilittäjäpalvelu l l l l 8 x 18” 139,95 € 020 77 41180 020 77 41190 LIITON VAIHDE 020 77 4001 TOIMISTOAIKA ARKISIN KLO 8.20–16.00 Paramet Konepaja Oy on vuonna 1988 perustettu Paraisilla ja Piikkiössä toimiva raskaan metalliteollisuuden sopimusvalmistaja. Teemme yhteistyötä kansainvälisten päämiestemme kanssa toimittaen korkealuokkaisia teräsrakenteita ja kokoonpanoja asiakkaidemme tuotteisiin. Toimintamme vahvasti kasvaessa, haemme Paraisten tehtaallemme lisää ammattilaisia: l COMPETIZIONE RaceOrange Edition 020 77 41100 PARAMET l MYÖS ! M U S TA N A 11 45 04.09.2014 TENDENZA 7 x 16” 99,95 € 8 x 18” 129,95 € 7,5 x 17” 109,95 € 8,5 x 19” 149,95 € ASCARI II 7 x 16” 89,95 € 7,5 x 17” 105,95 € Luokkahitsaajia Jauhekaarihitsaajia Levyseppiä Särmääjiä Plasmaleikkaajia Seevaajia Lisätiedot: tuotantojohtaja Janne Narvi, 040-520 5649 (arkisin klo 15-16) Hakemukset: janne.narvi@paramet.fi 30.9.2014 mennessä. www.paramet.fi Merkillisen reilu. Sulkaparin ostajalle 3 l lasinpesunestepussi kaupan päälle! Märkä-/kuivaimuri 1200 W 12 l - Märkä/kuivasuodatin, voidaan käyttää märkä- ja kuivaimuroinnissa suodatinta vaihtamatta - Puhallustoiminto - Verkkojohto 4 m UUTUUS Täyssynteettinen moottoriöljy 5W-40 API SN SM/CF, ACEA A3/B4. Kanisteri 5 litraa. 114-9540-5 19 Ilmavirtaus Alipaine 90 3,98 /l Philips ColorVision + 60 % -polttimot 60 % enemmän tehoa vastaavaan tavalliseen H-polttimoon verrattuna. Väriefekti sininen, vihreä, violetti tai keltainen. Fixus-lasinpesunestepussi 3 l 114-T3LFP Maan laajin varaosaketju! Autojen varaosien, tarvikkeiden, lisävarusteiden, työkalujen ja autonhoitotuotteiden jakeluun ja asennukseen erikoistunut, itsenäisten yrittäjien Fixus-ketju on palveluksessasi kautta maan. AHJ1411_24-48.indd 45 H4 29 3590 00 /pr H7 /pr 2400 l/min 200/20 mbar/kPa Vakiovarusteet: - imuletku (1,9 m Ø 36 mm) - 2-osainen muoviputki - lattiasuulake (harja ja kumilasta vaihtopäällä) - rakosuulake - suodatin - pölypussi (paperi) 273-B12 6900 fixus.fi Tarjoukset voimassa 30.9.2014 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. 27.8.2014 15:06:05
46 11 04.09.2014 O I VA L L U S pa i N ttu e K & e Jo ni nii a K VAIKEUSASTE 1 ,5/3 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1A, 2D, 3B, 4C 1 AHJ1411_24-48.indd 46 27.8.2014 15:06:10
47 U L KO N A AUTONKULJETTAJA Seppo Kiuru TYÖNANTAJA Nakkila Works Oy Lämminvesivaraajan noston valvonta Närpiössä. Säätila 18 astetta, puolipilvistä, välillä sataa. KUVA JOHANNES TERVO AHJ1411_24-48.indd 47 27.8.2014 15:06:15
PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green 50 KPL ERÄT TGB LAATUTRAKTOREITA TAKUU 3 VUOTTA! V-aura 800,- Käsiraha 0,- loput 155,-/kk. Käsiraha 0,- loput 178,-/kk. TGB Blade 550 IRS traktori 6800,-+tk. Vinssi ja Boxi nopeille arvo 840,- Käsiraha 0,- loput 160,-/kk. TGB Target 550 EFI Maasto/tieliikenne 6890,-/8890,-+tk. Vinssi nopeille arvo 490,- TGB Blade 550 EFI traktori 7900,-+tk. Vinssi ja V-aura nopeille arvo 1390,- Käsiraha 0,- loput 160,-/kk. Käsiraha 0,- loput 178,-/kk. OHJAUSTEHOSTIN TGB Blade 550 EFI/EPS traktori 7900,-+tk. Vinssi ja Boxi nopeille arvo 840,- Käsiraha 0,- loput 199,-/kk. (Tieliikennemalli) TGB Blade 550 EFI Maasto/tieliikenne TGB Blade 550 LT EFI pidennettymalli 9990,6890,-/8890,-+tk. Vinssi nopeille arvo 490,- +tk. Vinssi nopeille arvo 490,0 USA 25 NYT LUMILEVY KAUPANPÄÄLLE! Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk. Bellier Racing Mopoauto Lasikuitukori, Yanmar diesel 12990,-+tk Takuu 3 vuotta PYRKIJÄ Käsiraha 0,- loput 110,-/kk. Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk. Bellier GT Edition Euroopan turvallisin mopoauto 13990,-+tk Takuu 3 vuotta PYRKIJÄ E-300 Rally USA 250 Suomen suosituin mönkijä. Maasto/tiel. 2890,-/3290-,+tk. Nopeille vinssi ja Finman lumilevy arvo 980,- PYRKIJÄ E-480 E-500 Käsiraha 250,- loput 75,-/kk. Pyrkijä E500 4-pyörä sähköskootteri. Nopeus 15 km/h. ajomatka 50 km, isot renkaat, Takuu 2v. 2490,- Käsiraha 490,- loput 50,-/kk. Uutuus Pyrkijä E300. Hienoin sähköpyörä, 36V 10 Ah akku, 8 vaihdetta, 5 tehoaluetta, Ajomatka 80km, 28?renkaat, takuu 2v. 1490,- Käsiraha 690,- loput 110,-/kk. Uutuus Pyrkijä E480 3-sähköpyörä, Lithium 36V 10Ah akku, iso kuljetuskori, ym. 1890,Takuu 2v. MODULARBOX OY www.rally.fi P. 040 553 2428 Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Katso tuotteiden esittelyvideot www.rally.fi KOKO MAAN KONEKAUPPA! TILAA HETI! NOPEAT TOIMITUKSET KOKO MAAHAN. YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. AHJ1411_24-48.indd 48 27.8.2014 15:06:16