T E O L L IS U U S T Y Ö N T E K IJ Ä N L E H T I 02.11.2017 NRO NEUVOTTELUA AVOIMIN KORTEIN PUUN KUORIJOITA LOHJALTA ITSENÄISYYSPÄIVÄ JA PEKKASET VAD KAN EN NY SAMARBETSLAG FÖRA MED SIG? AVATAKO VAI EI Millainen YT-lain pitäisi olla – ja mitä uhkia lain uudistuksessa on 14 1.1 1.– 31 .12 . TYÖ SU OJE LUV AA LIT AHJ1714_1-48_UUSI.indd 1 24.10.2017 13:43:04
Ahjo ja Teollisuusliiton tutkimusyksikkö kysyivät satunnaisesti valituilta pääluottamusmiehiltä yhteistoimintalain toimivuudesta ja yt-neuvotteluista työpaikoilla. Monen vastaajan mielestä nykyinen yt-laki toimii melko huonosti, ja käytännön yhteistyö työpaikoilla kaipaa parannusta. MITEN OLETTE PYSTYNEET VAIKUTTAMAAN YT-NEUVOTTELUJEN LOPPUTULOKSEEN? ”Eipä juuri mitenkään.” ”Irtisanomisneuvotteluissa ei juuri mitenkään, ehkä pientä porkkanaa irtisanottujen loppubonukseen.” ”Kyllähän meillä asioista keskustellaan, mutta vaikutukset ovat mielestäni melko minimaalisia.” ”Ei mitenkään. Kaikki luottamusmiehen kysymykset ja ehdotukset lakaistaan pöydän alle.” ”Asioista suoraan puhumalla työnantajalle hyvissä ajoin, jotta työnantajalle jää miettimisaikaa. Ja jos asia ei ala edetä, niin uudestaan asian esille ottamalla useammalta taholta.” ”Ei mitenkään. Työnantaja tekee päättämänsä toimet, ja pääluotto pystyy vain valvomaan sopimusten mukaista toteutusta.” ”Sitähän ei tiedä, miten paljon on pystytty vaikuttamaan todellisuudessa, jos työnantajalla on ollut ns. tinkivaraa. On voitu vaikuttaa ja lieventää lopullista päätöstä.” ”Käytännössä ei ole pystytty vaikuttamaan mitenkään. Lopputulokset on lukittu jo aikaisemmin jossain varjo-yt-neuvotteluissa.” MITEN YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLASI TOIMII? ”Ylin johto yrittää pimittää luottamusmieheltä kaiken mitä vaan voi. Yksinkertaisetkin asiat tehdään niin hankalaksi kuin mahdollista.” ”Aika lailla sanelupolitiikkaa se on ollut. Päätökset on tehty jo valmiiksi.” ”Työnantaja ei ole juurikaan yhteydessä minuun muutoksista mistä pitäisi mielestäni olla. Otan usein itse asioista selvää ja ehdotan palaveria. Monesti asiat jäävät kesken, eikä sähköposteihini vastata asianmukaisesti tai ollenkaan.” ”Digiaika ja sähköiset järjestelmät ovat mahdollistaneet jatkuvasti käynnissä oleva keskustelun työnantajan edustajien kanssa, ja mahdollistaneet ylipäätään koko yt-toiminnan komennustyössä.” ”Työntekijöiltä kyllä kysytään kehitysehdotuksia ja mielipiteitä työpaikan asioihin, mutta aina nämä toiveet eivät toteudu. Monia asioita työnantaja yrittää päättää yksipuolisesti, olen kuitenkin saanut niitä korjattua.” ”Työnantajan mielestä työajan haaskaamista. Työnantaja haluaa välttää neuvottelut kaikin mahdollisin keinoin.” ”Yhteistoiminnan osalta pidetään kyllä palavereita, mutta vaikuttaminen yhteisiin asioihin on kyllä minimaalista, yhteistoiminta on enemmän ilmoittelua kuin asioista sopimista.” 14 02.11.2017 2 Miten uudistaa yt-lakia? Lue asiantuntijoiden näkemyksiä ja lisää luottamusmiesten kokemuksia. 10 AHJ1714_1-48_UUSI.indd 2 24.10.2017 13:43:05
02.11.2017 14 PÄÄ K I R J O I T U S Teollisuusliiton ylimääräinen liittokokous pidetään alle kuukauden kuluttua 28.–30. marraskuuta Tampere-talossa. Kolmen liiton yhdistymiseen liittyneen päätöksenteon vuoksi liittokokous on entisen Metalliliiton edustajille jo kolmas puolentoista vuoden aikana. Tampereella kolmen liiton (ex-Metalliliitto, TEAM ja Puuliitto) edustajat muun muassa valitsevat uudelle Teollisuusliitolle johdon ja hallinnon. Liittokokous myös päättää liiton strategiasta vuoteen 2023 saakka. Uuden liiton strategia pohjautuu ammattiyhdistysliikkeelle tärkeisiin arvoihin ja sen tavoitteena on olla koko liiton toiminnan ja päätöksenteon pohja. Liiton tärkein tehtävä edistää ja puolustaa liiton jäsenille elintärkeitä asioita ei muutu . Toisaalta yhteiskunta ja työelämä muuttuvat koko ajan kovaa vauhtia. Uuden liiton täytyy pysyä muutoksessa mukana, jotta liiton perustyötä voidaan tehokkaasti ja asiantuntevasti tehdä. Liittokokouksen yhteydessä pidetään seminaari otsikolla Teollisuuden tulevaisuus Suomessa. Seminaarin aiheeseen liittyy monia näkökulmia, mutta yksi on niistä tärkein. Teollisuus ja teollisuustyöntekijät ovat jatkossakin merkittävässä roolissa maan talouden ja hyvinvoinnin kannalta. Teollisuusliiton jäsenten tekemä työ on koko Suomen veturi. Historiallisen liittokokouksen päätöksentekoa ja kokouksen oheisohjelmaa voi jälleen seurata verkossa. Uuden liiton verkkosivut www.teollisuusliitto.fi avautuvat, kun liittokokous käynnistyy. Jo ennen liittokokousta marraskuun lopussa ilmestyy viimeinen Ahjo. Ensimmäinen Ahjo-lehti julkaistiin sotien jälkeen vuonna 1949, kun silloinen Metalliliitto täytti 50 vuotta. Viimeisessä lehdessä kertaamme Ahjon historiaa ja sanomme näkemiin nykyisen lehden lukijoille. Joulukuun puolivälissä liittokokouksen jälkeen ilmestyy jo uuden liiton jäsenlehti, jonka nimeksi on päätetty Tekijä. Tätä ennen uusi lehti aloittaa ilmestymisen verkkolehtenä jo liittokokouksen yhteydessä. PS. Muut tiedotusvälineet lainasivat laajasti Ahjossa 13 julkaistuun juttuun liittynyttä uutista Äänekosken työmaan ongelmista suhteessa ulkomaisen työvoiman käyttöön. Metsä Fibre on nähnyt paljon vaivaa yrittämällä ”korjata” artikkelimme tietoja joillekin tiedotusvälineille. Ahjoon saakka oikaisuvaatimuksia ei ole tullut. Historiallinen syksy PUHEENAIHE 4 Ammattiosastot yhteen Sastamalassa 7 Lähetettyjen työntekijöiden laki kiristyi 8 Teollisuusliiton lehti on Tekijä TOIMIJA 18 Janne Heino Alueluottamusmies Konecranes Finland Oy Service 20 Jos on puita, Valon Koneella on töitä 36 Hur fungerar den nuvarande samarbetslagen? OTA TALTEEN 31 Itsenäisyyspäivän palkka 32 Lön för självständighetsdagen 33 Työajantasaamisvapaat 34 Utjämningsledigheten 5 LINJAUS 6 METALLIVISA 7 PUHEENAIHE 7 TALOUS 8 KOLUMNI 15 TYÖYMPÄRISTÖ 18 TOIMIJA 24 TAUKO 26 NÄKEMYS 30 KANSAINVÄLINEN 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 TYYLI ”Työterveyshuollon asemaa ei pidä muuttaa.” XXXX XX 3 20 15 26 KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Uuden liiton täytyy pysyä muutoksessa mukana.” PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. TEOLLISUUSLIITTO TEOLLISUUSLIITON UUSI LEHTI JULKAISTAAN JOULUKUUSSA. VIIMEINEN AHJO ILMESTYY 23.11. S I S Ä LTÖ AHJ1714_1-48_UUSI.indd 3 24.10.2017 13:43:10
14 02.11.2017 AMMATTIOSASTOT Lokakuun toisena torstaina Jaatsin kahvilan kabinetissa Sastamalassa on haikea tunnelma. TEAMiin kuuluvat Vammalan kirjatyöntekijät ovat kokoontuneet yhdistyksensä viimeiseen syyskokoukseen. – Päätetään hakea Teollisuusliiton jäsenyyttä, vai onko joku eri mieltä, kysyy kokouksen puheenjohtajana toimiva Juha Korkki. Kabinetissa vallitsee syvä hiljaisuus. – Näin toimimme sitten, Korkki toteaa. Vammalan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ao. 7038:n ja Vammalan Metallityöntekijät ao. 345:n yhdistyminen on ensimmäinen liittofuusiohankkeen mahdollistama ammattiosastojen yhdistyminen. Ensi vuoden alusta alkaen kirjatyöntekijät ovat osa ammattiosasto 345:tä. Samalla päättyy myös Vammalan vanhimman ammattiosaston taru. Virallista se on joulukuussa, kun lopettamiskokoukset on pidetty. Vammalan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ehti toimia 72 vuotta. – Kirjapainoalalla on mennyt huonosti jo vuosia. Meillä ei enää riitä jäsenet hallitukseen. Teamissa eläkeläisiä ei saanut olla ammatti osaston hallituksessa lainkaan. Teollisuusliitossa heitä saa olla neljännes, mutta sekään ei riitä meille, Korkki sanoo. Hynttyyt yhteen Sastamalassa tehdään historiaa, kun metallityön tekijöiden ja kirjatyöntekijöiden ammattiosastot yhdistyvät vuoden alusta. Yhdistyminen on ensimmäinen osana entisen Metalliliiton, TEAMin ja Puuliiton fuusiota Teollisuusliitoksi. Vammalan Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen jäsenet siirtyvät vuoden vaihteessa Sastamalan Teollisuustyöntekijöihin. Uudessa ammattiosastossa on noin 670 jäsentä. Puheenjohtajat Jari Uusiniitty ja Jari Kaihlamäki (vas.) paiskaavat kättä. JY R K I LU U K K O N E N P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Vammalan Kirjatyöntekijäin Yhdistys oli aikanaan iso ammattiosasto. Parhaimpina vuosina siihen kuului yli 200 jäsentä. Nyt jäsenmäärä on supistunut runsaaseen 70:een. – Toiminta on hiipunut. Työssä olevia jäseniä meillä on enää kolme. Nuoret lähtevät graafiselta alalta muihin töihin ja vaihtavat liittoa, Korkki kertoo. Viimeinen niitti yhdistyksen arkkuun oli Vammalan kirjapainon konkurssi viime vuonna. Se tiesi lopputiliä kahdeksalle työntekijälle. ”LIITTYKÄÄ MEIHIN!” Kirjatyöntekijöiden lopetellessa kokoustaan alkaa vajaan kilometrin päässä Vammalan Seurahuoneella heidän tulevan ammattiosastonsa Vammalan Metallityöntekijät ao. 345:n syyskokous. Metalli ao. 345:ssa puhetta johtaa Jari Kaihlamäki. Ammattiosastojen yhdistyminen oli alkuaan hänen ideansa. – Te liitytte meihin, Kaihlamäki totesi SAK:n Sastamalan seudun paikallisjärjestön kokouksessa keväällä, kun Korkki kertoi Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen ahdingosta. Kirjatyöntekijät olivat jo pohtineet liittymistä Tampereen-yhdistykseen, kertoo Vammalan Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen puheenjohtaja Jari Uusiniitty. KIRJATYÖNTEKIJÄT TEOLLISUUSTYÖNTEKIJÄT AHJ1714_1-48_UUSI.indd 4 24.10.2017 13:43:14
02.11.2017 14 Teollisuusliiton ylimääräinen liittokokous pidetään Tampereella Tampere-talossa 28.–30. marraskuuta. ? ? Ylimääräisessä liittokokouksessa valitaan Teollisuusliiton puheenjohtajat, hallitus ja valtuusto toimikaudelle 2017–2023 sekä päätetään Teollisuusliiton strategiasta. Liittokokouksessa esitellään Teollisuusliiton vuoden 2018 toimintaa ja taloutta sekä tulevan liittokokouskauden toiminnan painopisteitä. Ylimääräisen liittokokouksen kokousedustajina toimivat Metalliliiton 22. varsinaiseen liittokokoukseen vaaleilla vuonna 2016 valitut edustajat sekä Teollisuusliittoon yhdistyvien TEAM-liiton ja Puuliiton ilmoittamat edustajat. LI N JA U S JY R K I LU U K K O N E N Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 Liittokokous linjaa Teollisuusliiton suuntaa – Meidän olisi pitänyt liittyä meitä lähimmän paikkakunnan osastoon, sillä TEAMissa oli käytössä paikkakuntakohtaiset kokoomaosastot. Metalliliiton, TEAMin ja Puuliiton toukokuiset päätökset yhdistyä avasivat kirjatyöntekijöille uusia ovia heidän kotikaupungissaan, ja Kaihlamäen ehdotus sai vastakaikua. Yksi syy oli se, että 50 kilometrin matka Sastamalasta Tampereelle tuntui kirjatyöntekijöistä turhan pitkältä, mutta muitakin perusteita yhdistymiselle löytyi. – Jos yhdistys olisi vain kylmästi lopetettu, olisivat jäsenet joutuneet itse hakemaan jonkun osaston jäsenyyttä. Nyt he siirtyvät automaattisesti Teollisuusliittoon, Korkki sanoo. Plussaa on myös se, että uudella ammattiosastolla on oma veteraanijaosto. – Ainakin meidän eläkeläiset voisivat hyötyä siitä, vaikka en tiedä, kuinka moni heistä lopulta lähtee mukaan toimintaan, Uusiniitty miettii. Hän muistelee kaiholla aikaa, jolloin kirjatyöntekijöillä oli pilkkikilpailut ja puulaakitoimintaa lentopallossa. – Meillä on ne pilkkikilpailut ja sählyjoukkue. Eläkeläiset käyvät Virossa joka vuosi, Kaihlamäki huomauttaa. UUDELLA NIMELLÄ ETEENPÄIN Seurahuoneen kabinetissa on koolla 13 Vammalan Metallityöntekijöiden jäsentä sekä kehityspäällikkö Markku Laine Teollisuusliitosta. Neljäntenä kohtana asialistalla on ammattiosaston nimenmuutos. Ammattiosaston hallitus on makustellut kesän aikana kahtakin nimeä, Kaihlamäki kertoo kokousväelle. – Toinen nimi ei kelvannut liiton hallitukselle, joten minulla on esittää syyskokoukselle vain yksi nimi, joka on Sastamalan Teollisuustyöntekijät. TEAM-liiton ja Puuliiton ammattiosastot hyväksyivät Teollisuusliiton ammattiosaston uudet mallisäännöt syyskokouksissaan lokakuun loppuun mennessä, ja ammattiosastot hyväksytään Teollisuusliiton jäseniksi marraskuussa. Entisen Metalliliiton ammattiosastot ovat automaattisesti myös Teollisuusliiton jäseniä, ja niiden pitää hyväksyä uudet säännöt viimeistään marraskuun aikana. Se hyväksytään ammattiosasto 345:n uudeksi nimeksi. Nimenmuutosta perustellaan muun muassa sillä, että se helpottaa ammattiosastojen yhdistymistä. – Toiminta on pitkästi samantyyppistä, vaikka onkin eri tessit, Kaihlamäki sanoo. Hän toivoo, että Sastamalan Teollisuustyöntekijöistä tulee vahva seudullinen ammattiosasto. Alueen osastoissa tahtoo olla pulaa toimijoista, Kaihlamäki tietää. – Monessa osastossa kaikki paukut menevät paperin pyörittämiseen. Yhdistymällä saamme lisää resursseja ja toimijoita oikean toiminnan järjestämiseen ja yhteiskuntavaikuttamiseen. MEERI YLÄ-TUUHONEN Ahjon mennessä painoon 23.10. työehtosopimusneuvottelut Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välillä olivat edelleen kesken. Työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 31.10. Seuraa tilannetta: www.metalliliitto.fi Syksyn työehtoneuvotteluja käydessä nousi vahvasti mieleen muutamia asioita. Tarvitseeko Teollisuusliiton toimia päänavaajana neuvotteluissa? Ja miksi muut liitot lastaavat ylimääräiset paineet meille jättämällä omat palkankorotuksensa teknologiateollisuuden pöytään sovittaviksi? Kiky-neuvotteluissa sen sijaan neuvottelimme viimeisenä. Silloin muut liitot yli keskusjärjestörajojen ehdollistivat omat ratkaisunsa meidän päätettäviksi. Jos Metalliliitto hyväksyy kikyn, niin sitten muutkin hyväksyvät. Tuolloin viimeisen neuvottelijan roolista oli meille erityistä hyötyä. Entistä selvemmin työmarkkinoilla näkyy vientiliittojen vahva asema. Emme pääse tätä karkuun tulevaisuudessakaan. Palkankorotusvara syntyy yksityisellä sektorilla ja vientialoilla myös jatkossa. Työnantajien EK hautasi tupot. Käytännössä kuitenkin työnantajat ovat neuvotteluprosessissa käyttäytyneet kuin eläisimme tupoaikaa. Muissa neuvottelupöydissä ei ole haluttu edetä ennen kuin teknologiateollisuuden sopimusta on saatu eteenpäin. Eli käydään liittokierrosta, mutta käytännössä tehdään keskitettyä. Keskusjärjestöjen sijaan sopijoina ovat olleet Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus. On hyvä kysyä myös, tarvitseeko meidän neuvottelukierroksesta toiseen ottaa hoitaaksemme muiden liittojen asioita ja kantaa kaikki vastuu? Ei se ainakaan perinteisesti meidän roolimme ole ollut. Irtautumalla sopimisesta EK siirsin vastuun meille. Nyt kun SAK:n rooli on muuttunut, yhteisten tavoitteiden ajaminen on hankalaa. Eivät kaikki SAK:n tavoitteet istu jokaiseen neuvottelupöytään samalla painoarvolla. Tarvitseeko Teollisuusliiton sitä taakkaa kantaa? Tämä on tärkeä kysymys. Toisaalta tällä asetelmalla me pystymme vaikuttamaan asioihin. Sivustakatsojien rooliksi jää peesata ja arvostella lopputulosta. Tai ehkä joskus kannattaa olla tyytyväinenkin ja tunnustaa, että samaan lopputulokseen ei omin voimin päästä. Kaiken lisäksi tämä asetelma toistuu työtaistelutilanteissakin. Kun Teollisuusliitto neuvottelee ensimmäisenä, menemme myös mahdolliseen lakkoon ensimmäisenä. Meidän jäsenet ja liitto maksavat viulut, mutta kaikki keräävät hyödyt. Tarvitseeko meidän aina? RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja AHJ1714_1-48_UUSI.indd 5 24.10.2017 13:43:14
V A LT A V A LO 14 02.11.2017 Teollisuusliitolle SAK:n tilat KESKUSTOIMISTO Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK myy nykyiset toimitilansa Teollisuusliitolle ja ostaa uudet toimi tilat Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMilta. SAK myy tilansa 8,3 miljoonalla ja ostaa uudet tilat 6,3 miljoonalla eurolla. Uudet toimitilat sijaitsevat Hakaniemessä osoitteessa Pitkänsillanranta 3. SAK:n keskustoimiston henkilökunta muuttaa uusiin tiloihin ensi kevään aikana. SAK:n keskustoimisto on sijainnut Metallitalossa 1960-luvun lopulta. Toimitilajärjestelyjen jälkeen kaikki Teollisuusliiton ja sen työttömyyskassan Helsingin toiminnot keskitetään saman katon alle Metallitaloon ensi kevään kuluessa. 3 X aktiivimalli TYÖTTÖMYYS Hallitus kaavailee työttömyysturvan uudistuksena ns. aktiivimallia. Mikä aktiivimallissa mättää? ? Jos työtön ei saa tarkastelujakson aikana lyhyitä työkeikkoja tai osallistu työllisyyspalveluihin, hän menettää yhden korvauspäivän kuukaudessa – eli melkein viisi prosenttia työttömyysturvasta. ? Malli kasvattaa byrokratiaa ja vaikeuttaa työttömän elämää, se ei huomioi tarpeeksi hyvin alueellisia eikä alakohtaisia eroja. ? Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa työttömien sanktiot ovat kohtuuttoman kovia – kun taas työnhaun valvonta ja työnhakutuki on muita maita vähäisempää. Aktiivimalli ei paranna työttömien palveluja vaan tarjoaa työttömille lisää keppiä. www.sak.fi SEURAAVASSA AHJOSSA Pelastavatko robotit työt Suomeen? Työelämän ne mullistavat ainakin. A R I N A K A R I 6 NIMITYKSIÄ Teollisuusliiton työympäristöasiantuntijaksi on nimitetty Jenni Uljas, 38. Hän on toiminut kemikaaliturvallisuuden asiantuntijana ja suunnittelijana AEL:ssä ja Ramboll Finlandissa. Koulutukseltaan Uljas on filosofian maisteri analyyttisesta kemiasta ja merkonomi. 14 02.11.2017 A B C D E F G H VASTAUKSET SIVULLA 46 Autoja konealojen TES:n piirissä työskentelee Teollisuusliiton jäseniä n. Autoalalla sanktiolomautuksen pituus on Autoala: koska korjaamotyöntekijän työaika saa alkaa päivätyössä? Suomen myydyin automerkki v. 2016 oli Minkä kaupungin tuore kaupunginjohtaja on Minna Arve? Sinivalas on maailman suurin eläin, painavin tunnettu yksilö Missä sijaitsevat Falklandin saaret? Muistokonserteilla kunnioitettu Gösta Sundqvist menehtyi o 1500 o 1 kk o klo 7–8 o Volkswagen o Helsinki o 85 tonnia o Intian valtamerellä o 1997 o 9500 o 2 kk o klo 7–9 o Toyota o Tampere o 173 tonnia o Tyynellä valtamerellä o 2000 o 17 500 o 3 kk o klo 7–10 o Nissan o Turku o 280 tonnia o Pohjois-Atlantilla o 2003 o 30 000 o ei ole ollenkaan o ei ole määritelty o Skoda o Oulu o 504 tonnia o Etelä-Atlantilla o 2007 YHDESSÄ VOIMME AUTTAA JOKAISEN LAPSEN MAHDOLLISUUTTA HYVÄÄN ELÄMÄÄN. TEOLLISUUSLIITTO, PUULIITTO JA TEAM HAASTAVAT YHDESSÄ MUKAAN JÄSENENSÄ, AMMATTIOSASTONSA JA YHTEISTYÖKUMPPANINSA. ANNA TUKESI LIITTOJEN NIMIKKOHANKKEESSA GHANAN KAIVOSYHTEISÖJEN NAISILLE JA LAPSILLE. www.sask.fi/649-obuasin-naiset-ja-lapset www.nenapaiva.fi/ tiimit/104580 10.11. Keräys käynnissä Arto Venäläinen (ex-Metalli), Maarika Salstela (TEAM), Kauko Jurvanen (Puuliitto) osallistuivat ammattiosastotapaamiseen Lappeenrannassa. ”Kyllä se tästä käyntiin lähtee. Verkostoituminen muiden aktiivien kanssa, parhaat käytännöt kolmesta eri liitosta ja uusien saaminen mukaan. Siinä sitä on haastetta”. Alueiden toimintaa on suunniteltu syksyn mittaan kuudessa foorumissa eri puolilla Suomea. LUVASSA SUOMEN PARASTA AMMATTI OSASTOTOIMINTAA! Mikkelin teletyöntekijöiden ao. 113 85 jäsentä ? Mikkelin metallityöväen ao. 61 PURKAUTUNUT Liiton ict-järjestelmäasiantuntijaksi on nimitetty Tomi Karkkulainen, 42. Hän on toiminut Teollisuusliitossa Atealta ostettuna asiantuntijana kuuden vuoden ajan. Koulutukseltaan Karkkulainen on laskentatoimen merkonomi. Metallityöväen työttömyyskassan hallintopäälliköksi on nimitetty Jaana Vahlberg, 52. Hän on toiminut Paperityöväen työttömyyskassan johtajana. Vahlbergilla on talous-ja yrityshallinnon sekä kaupallisen alan tutkinnot. M E TA L L I V I S A AHJ1714_1-48_UUSI.indd 6 24.10.2017 13:43:21
V E LI -M A TT I LÄ H TE E N M Ä K I 02.11.2017 14 Turva tuo kilpailukykyä Suomalainen sosiaaliturva voi pelastaa Suomen talouskasvun. Kuulostaa ensikuulemalta rohkealta väitteeltä, mutta se perustuu muutamaan yksinkertaiseen ilmiöön. Suomen ehkä tunnetuin taloustieteilijä Sixten Korkman on puhunut hyvinvointivaltion puolesta moneen otteeseen ja monilla perusteilla. Yksi hänen huomionsa liittyy ihmisten käyttäytymisiin. Jos ihmisellä ei ole varmuutta tulevaisuudesta, hän pyrkii pitämään vanhoista tavoista kiinni viimeiseen asti. Kaikki uusi näyttäytyy epävarmana ja pelottavana. Kun ihmisellä taas on jonkinlainen turvaverkko, uudet asiat näyttäytyvät kiinnostavina mahdollisuuksina. Turvaverkon omaava ihminen miettii uusia tapoja tehdä asioita ja haluaa ratkaista ongelmia. Työntekijänä tällainen ihminen ehdottaa muutoksia, kyseenalaistaa käytäntöjä ja viime kädessä irtisanoutuu, kun hän jahtaa unelmaa paremmasta työstä ja tulevaisuudesta. Toisin sanoen hän uskaltaa ottaa riskejä. Myös uusiin innovaatioihin panostaminen on riskien ottamista. Suurempi riski olisi kuitenkin jäädä paikalleen. Yritysjohtajat tietävät, että suurimmat tuotot tulevat mullistavista tuotteista ja palveluista. Nämä innovaatiot eivät synny tyhjästä, vaan aloitteelliset ja rohkeat ihmiset luovat ne. Moni tutkimus kertoo, että iso osa työtehtävistä automatisoidaan lähivuosina. Odotettavissa on suuria muutoksia kaikkien suomalaisten työtehtäviin 5–10 vuoden kuluessa. Tämä murros ei suju kaikkien osalta kivuttomasti. Työntekijöitä irtisanotaan, kun yhä enemmän rutiininomaisia tehtäviä siirretään roboteille ja tietokoneille. Myös vanhoihin tapoihin jämähtävät yritykset ajautuvat konkurssiin. Tässä tilanteessa suomalainen sosiaaliturva voi pelastaa. Työttömäksi jääneet voivat etsiä uusia mahdollisuuksia ilman, että he heti putoavat tyhjän päälle. He ehtivät miettiä omia vahvuuksiaan ja löytää tarvittaessa uuden alan, jossa heidän taidoilleen on käyttöä. Se taas luo talouskasvua. Hyvinvointivaltio onkin todellista kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Se kannustaa rohkeuteen. TA LO U S ”Turvaverkon omaava ihminen miettii uusia tapoja tehdä asioita.” P E K K A L E IV IS K Ä / U P 7 LÄHETETYT TYÖNTEKIJÄT Nykyinen laki työntekijöiden lähettämisestä hyväksyttiin jo viime vuoden kesäkuussa, mutta kaikilta osiltaan uudistus astui voimaan vasta tänä syksynä. Uudistuksen myötä työntekijöitä Suomeen lähettävän yrityksen on tehtävä ilmoitus suomalaisille työsuojeluviranomaisille jo ennen työnteon aloittamista. Nyt laki myös antaa työsuojeluviranomaisille oikeudet laiminlyöntimaksun määräämiseen. Tarvetta uudistukselle oli. Esimerkiksi EteläSuomen alueella 15 prosenttia AVI:n tarkastamista työpaikoista, joissa ylipäänsä oli ulkomaalaisia työntekijöitä, käytti henkilöitä, joilla ei ole Suomessa työnteko-oikeutta. Tällaisten työntekijöiden lukumäärä on vielä jatkuvasti kasvanut, sanoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto ESAV:n tarkastaja Katja-Pia Jenu. Jenu uskoo lisääntyneen paljastusten määrän johtuvan myös AVI:n toiminnan kehittämisestä. Työsuojelutarkastajat eivät enää aina ilmoita yritykselle etukäteen tarkastuksista. – Teemme ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia samoin kuin tarkastuksia virka-ajan ulkopuolella. Olemme havainneet, että tämä on ainoa keino saada selville, keitä siellä [työpaikalla] oikeasti työskentelee. Lähettävän yrityksen – siis Suomessa tyypillisesti vaikka virolaisen tai puolalaisen alihankintayrityksen – tulee tehdä ilmoitus ennen työn aloittamista viimeistään samana päivänä kun sopimuksen mukainen työnteko alkaa. Ilmoituksen voi tehdä sähköisellä lomakkeella Työsuojelu.fi-sivustolla. Yksityiselle palveluntarjoajalle ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi Tilaajavastuu.fi-palvelussa, mistä se ohjautuu AVI:n työsuojelun vastuualueelle. Nyt työsuojeluviranomaisella on myös mahdollisuus määrätä laiminlyöntimaksu, jos ilmoitusta ei ole tehty. Maksu on 1 000–10 000 euroa riippuen laiminlyönnin laadusta, laajuudesta ja toistuvuudesta. Maksua harkittaessa huomioidaan se, jos ilmoituksessa annetaan ilmeisen tahallisesti vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Maksuun vaikuttaa myös se, jos lähettävän yrityksen edustajaksi ilmoitetaan taho, joka ei itse tiedä olevansa valtuutettu edustajaksi. ESAV:n ylitarkastaja Riku Rajamäki muistuttaa siitä, että nyt myös tilaajayritykselle voidaan tietyissä tapauksissa langettaa laiminlyöntimaksu. Tilaajan on nimittäin huolehdittava siitä, että lähettävä yritys todellakin tekee lain määräämän ilmoituksen. Samaten tilaajan on varmistettava, että lähettävällä yrityksellä on koko työnteon ajan Suomessa aito, tavoitettavissa oleva edustaja. – Postilokero ei riitä osoitteeksi. Haastemies ei pysty toimittamaan haastetta postilokerolle. Rakennusalan töissä rakennuttajalla ja pääurakoitsijalla on vielä lisävastuuta tessien mukaisten palkkojen maksamisesta lähetetyille työntekijöille. Rajamäki kuvaili, että niiden on ”autettava” työntekijää, jos tämä ei ole saanut vähimmäispalkkaa. Kyseisten yritysten on tehtävä selvityksiä ja ilmoitettava asiasta myös työsuojeluviranomaiselle. Lähetetyillä työntekijöillä pitää olla lakisääteinen työterveyshuolto kunnossa koko Suomen-komennuksen ajan. Tässäkään lain määräykset eivät aina kanna käytäntöön asti. Tämän on kokenut myös Olkiluoto 3:n työmaalla liittojen yhdysmiehenä toimiva Teollisuusliiton Janne Vainio. – Viimeisen 10 vuoden aikana on ollut paljon tällaisia tapauksia. On voitu todeta, että yrityksellä on työterveyshuollosta sopimus, mutta yhtä ainutta maksutapahtumaa ei ole maksettu eikä kukaan ole käynyt työterveyshuollossa. Työterveyshuolto ei ole myöskään tehnyt työpaikkaselvitystä. Yrityksen työntekijät eivät ole välttämättä edes tienneet, että paperilla heille on järjestetty työterveyshuolto. SUVI SAJANIEMI Autoja konealojen TES:n piirissä työskentelee Teollisuusliiton jäseniä n. Autoalalla sanktiolomautuksen pituus on Autoala: koska korjaamotyöntekijän työaika saa alkaa päivätyössä? Suomen myydyin automerkki v. 2016 oli Minkä kaupungin tuore kaupunginjohtaja on Minna Arve? Sinivalas on maailman suurin eläin, painavin tunnettu yksilö Missä sijaitsevat Falklandin saaret? Muistokonserteilla kunnioitettu Gösta Sundqvist menehtyi o 1500 o 1 kk o klo 7–8 o Volkswagen o Helsinki o 85 tonnia o Intian valtamerellä o 1997 o 9500 o 2 kk o klo 7–9 o Toyota o Tampere o 173 tonnia o Tyynellä valtamerellä o 2000 o 17 500 o 3 kk o klo 7–10 o Nissan o Turku o 280 tonnia o Pohjois-Atlantilla o 2003 o 30 000 o ei ole ollenkaan o ei ole määritelty o Skoda o Oulu o 504 tonnia o Etelä-Atlantilla o 2007 www.nenapaiva.fi/ tiimit/104580 Olkiluoto 3 on yksi niistä suurtyömaista, joissa on ollut paljon ongelmia ulkomaalaisten työntekijöiden työehdoissa. Ydinvoimalatyömaalla 2009 liiton yhdyshenkilöt Kari Karjalainen ja Janne Vainio jututtavat saksalaista Gregor Brühliä, jolla ei ollut valituksen aiheita. Ahjon käydessä tuolloin työmaalla vain kolmannes rakentajista oli suomalaisia. Laki kiristyi P U H E E N A I H E AHJ1714_1-48_UUSI.indd 7 24.10.2017 13:43:22
14 02.11.2017 Vettä sataa taas taivaalta kuin aisaa ja kohta saadaan nauttia loskasta, toivottavasti ehkä myös lumesta. On siis aika suunnata talvikenkäostoksille. Suomeen tuodaan toiseksi eniten kenkiä Vietnamista, heti Kiinan jälkeen. Kansainvälisten sertifiointijärjestelmien muodostama Global Living Wage (GLW) -koalitio julkaisi syyskuussa raportin elämiseen riittävästä palkasta Vietnamissa. Kenkäostoksia tekevälle suomalaiselle raportti on ikävää luettavaa. Raportissa esitetty tarkkoihin ruokakoriselvityksiin, hintatietoihin ja sidosryhmäkuulemisiin perustunut arvio yksittäisen työntekijän elämiseen riittävästä nettopalkasta oli lähes 3,8 miljoonaa vietnamin dongia kun paikallinen laillinen minimipalkka maassa on vain 2,4 miljoonaa dongia. Tämä tarkoittaa, että miljoonat minimipalkalla töitä paiskivat työntekijät ja heidän perheensä joutuvat tinkimään joka ikinen kuukausi kolmanneksen perustarpeistaan kuten ruoasta ja asumisesta. Elämiseen riittävällä palkalla tarkoitetaan palkkaa, jolla työntekijä kykenee hankkimaan itselleen ja perheelleen perustasoisen, mutta paikallisesti hyväksyttävän elintason. Tällainen palkka riittää tyydyttämään perheenjäsenten perustarpeet kuten riittävän ravinnon, asumisen, terveydenhuollon, vaatetuksen, liikkumisen ja lasten koulutuksen. Lisäksi se mahdollistaa pienimuotoisen säästämisen ja osallistumisen sosiaaliseen ja kulttuuriseen elämään. Kun tarkastellaan yritystoimintaa halpatyömaissa, uskallan väittää, että oikeus elämiseen riittävään palkkaan on toiseksi yleisimmin laiminlyöty ihmisoikeus. Eniten laiminlyöty ihmisoikeus on oikeus vapaaseen järjestäytymiseen ja kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen. Nämä kaksi ongelmaa kulkevat käsi kädessä ja liittyvät toisiinsa. Kun työntekijöillä ei ole neuvotteluvoimaa, työnantaja päätyy maksamaan heille vain lain mukaista minimipalkkaa. Yhtäkkiä viimeiseksi perälaudaksi tarkoitettu minimipalkka muuttuukin koko vientiteollisuuden keskipalkaksi. Tämä on viimeinen kolumnini Ahjo-lehdessä. Haluan kiittää kaikkia lukijoita ja entistä Metalliliittoa, nykyistä Teollisuusliittoa, yhteistyöstä. Kenkätuotanto tuskin enää palaa Suomeen, mutta taistelu monista muista teollisuuden työpaikoista on vielä kesken. Tässä taistossa halpatyömaiden ja Suomen työntekijät ovat samalla puolella. Toivon, että Teollisuusliitto ja sen jäsenet jatkavat globaalia edunvalvontaa, ammatillisen järjestäytymisen edistämistä ja ihmisoikeuksien vaalimista. KO LU M N I 8 Loskaa ja liian vähän dongeja ”Halpatyömaiden ja Suomen työntekijät ovat samalla puolella.” SONJA VARTIALA Finnwatchin toiminnanjohtaja Teollisuusliiton lehti on Tekijä JÄSENLEHTI Teollisuusliiton jäsenlehden nimi on Tekijä. Nimeen päädyttiin touko–elokuun välisenä aikana järjestetyn nimikilpailun ja huolellisen puntaroinnin jälkeen. Avoimeen nimikilpailuun saapui määräaikaan mennessä 274 ehdotusta. Ehdotuksia saatiin kaikkien kolmen fuusioliiton jäseniltä Teollisuusliitosta eli aikaisemmasta Metalliliitosta, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMista ja Puuliitosta sekä niiden ulkopuolelta. Nimiehdotukset olivat jaoteltavissa kolmeen ryhmään, jotka ovat 1) liittoa jäsentensä kautta kuvaaviin sosiaalisuuden, yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen aihepiiristä ammennettuihin ehdotuksiin, 2) tuotannon, teknologian ja erilaisten työvaiheiden aihepiiristä johdettuihin ehdotuksiin ja 3) ehdotuksiin, jotka kumpusivat kahden edellisen ryhmän ulkopuolella olevista erilaisista lähteistä. Valintaa tehtäessä ehdotuksia arvioitiin erikseen määriteltyjen kriteerien perusteella. Niitä olivat esimerkiksi, että nimi vastaa lehdestä ja sen tehtävästä annettua lupausta, se ottaa huomioon jäsenet mahdollisimman laajasti eli ei ole poissulkeva, se sopii yhteen liiton arvojen kanssa ja on vetovoimainen tai yllätyksellinen, eikä tuota hankalia assosiaatioita. Mikään nimiehdotuksista ei täyttänyt kaikkia asetettuja valintakriteerejä. Viime kädessä Tekijän ratkaisevaksi vahvuudeksi arvioitiin, että se pitää sisällään koko jäsenkunnan ja tarjoaa yhteisöllisyyden rinnalla tarttumapinnan yksilöille. Myös nimen aktiivinen luonne tuki valintaa. Nimeä Tekijä tai sitä erittäin lähellä olevaa versiota ehdottivat Johanna Hellsten, Timo Pekonen, Kristiina Peltonen ja Jonne Sihtola. Heidän lisäkseen kaikkien vastaajien joukosta arvottiin kuusi voittajaa: Satu Heijari, Janne Helenius, Sami Kettula, Kati Laiho, Teija Mattila ja Harri Tyyskä. Palkinnoksi he saavat maailman ensimmäiset Tekijä-t-paidat. Tekijä kiittää lämpimästi kaikkia nimiehdotuksia kilpailuun lähettäneitä ideanikkareita. TEKIJÄ ILMESTYY VERKOSSA JA PRINTTINÄ ? ? Tekijän verkkolehti aloittaa toimintansa Teollisuusliiton ylimääräisen liittokokouksen yhteydessä 28.–30. marraskuuta osana liiton verkkosivujen julkistamista. Ensimmäinen printtilehti ilmestyy joulukuussa ja keskittyy Teollisuusliiton esittelyyn. Uuden formaatin mukainen ensimmäinen täysverinen painettu Tekijä ilmestyy ensi vuoden tammikuussa. AO-ILMOITUKSET VERKKOON ? ? Tekijä-lehdessä ei enää julkaista ammattiosastojen ilmoituksia, vaan ne julkaistaan liiton uusilla verkkosivuilla www.teollisuusliitto.fi olevassa AMMATTIOSASTOKALENTERISSA. Ilmoitukset lähetetään Teollisuusliittoon sähköpostilla tai verkkolomakkeella, joiden osoitteet ilmoitetaan myöhemmin. AHJ1714_1-48_UUSI.indd 8 24.10.2017 13:43:26
TAVOITTEEN A TERVEELLIN EN, TURVALLIN EN JA VIIHTYISÄ TYÖYMPÄR ISTÖ! Työsuojeluvaaleissa työntekijät valitsevat edustajikseen työpaikoille työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja ja työympäristöasioiden kehittäjä. Hän valvoo työsuojelusäädösten noudattamista ja edustaa työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. OLE MUKANA TEKEMÄSSÄ OMASTA TYÖPAIKASTASI ENTISTÄ PAREMPAA – ÄÄNESTÄ TYÖSUOJELUVAALEISSA! TYÖSUOJELUVALTUUTETTU TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12.2017 AHJ1714_1-48_UUSI.indd 9 24.10.2017 13:43:26
10 T E K S T I A LE K SI V IE N O N E N ” Yt-lakia ei voi enää korjata 14 02.11.2017 Kirjainpari ”YT” yhdistetään usein pelkästään irtisanomisiin ja lomautuksiin, vaikka yt-laki pitää sisällään muutakin. Käytännössä mielikuva irtisanomislaista ei ole väärä, koska käytännössä vain hyvin harvan yt-neuvottelun päämääränä on muu kuin henkilöstön vähennys. YT -laki ei toimi. Nykyinen yt-laki on vähän niin kuin alokkaan asento. Sitä ei voi korjata, vaan pitää tehdä kokonaan uusi, sanoo TEOLLISUUSLIITON LAKIASIAIN PÄÄL LIKKÖ ARTO HELENIUS . Nykyisen yt-lain juuret ovat 1970-luvulla. Lakia on tähän päivään saakka päivitetty ja uudistettu. Perusperiaatteet ovat kuitenkin säilyneet. – Kun aikanaan tätä lähdettiin säätämään, niin haluttiin luoda apparaatti, joka työpaikan muutostilanteessa patistaa ja pakottaa osapuolet keskustelemaan ja puhumaan toisilleen, Helenius toteaa. Koska tavoitteena oli keskusteluyhteyden synnyttäminen, laki sisältää paljon muotoseikkoja siitä, missä tilanteessa neuvottelut pitää käynnistää ja miten ne käytännössä vedetään läpi. – Suomalaisille on nätisti selostettu, että kun pidetään yt-neuvottelukunnan kokous, niin kuka kutsuu koolle, kuka pitää pöytäkirjaa ja niin edelleen. Laissa on hyvin vähän tukea sille, miten päätöksissä pitäisi menetellä. Siksi on tuurista kiinni, millä otteella työnantaja päättää neuvottelut vetää. Jos työntekijöillä käy hyvä tuuri, työnantaja lähtee liikkeelle tilanteesta, jossa neuvottelutilanne on aito ja työntekijöiden esityksiä kuunnellaan. Todennäköisempää on, että työnantaja on jo lähtötilanteessa päättänyt tarkkaan, mistä tehtävistä ja kuinka monta työntekijää vähennetään. Johto saattaa neuvottelutaktisesti tosin ilmoittaa vähennystarpeen hieman yläkanttiin, jotta neuvotteluissa se voi tulla työntekijäosapuolta vastaan. Koska viimeinen sana on työnantajalla, sillä ei ole mitään riskiä, että neuvottelun lopputulos olisi epämieluinen. Yt-neuvottelu on siksi usein vain teatteria ja sanelua. – Meillä työnantaja on aina oikeassa, kunnes toisin todistetaan. Jos työntekijän ja työnantajan välillä syntyy tulkintariitaa, niin työntekijän on pakko viedä asiansa oikeuteen, koska siihen saakka työntekijä on väärässä, Helenius sanoo. ”Neuvottelu on usein vain teatteria ja sanelua” AHJ1714_1-48_UUSI.indd 10 24.10.2017 14:52:33
02.11.2017 14 11 02.11.2017 14 SAK:N LAKIMIES ANU-TUIJA LEHTO huomauttaa, että ytlaissa kyse on vallankäytöstä. – Pohjimmiltaan kysymys on siitä, kuka käyttää työpaikalla valtaa ja missä määrin laki tätä valtaa rajoittaa. Kun puhutaan yt-laista, niin nousee kysymys, missä määrin työntekijän ääni otetaan huomioon niissä asioissa, joista työnantaja lopulta päättää, Lehto sanoo. Yt-neuvotteluissa työntekijäpuoli joutuu usein pettymään. He kokevat, että esityksiä ei oteta huomioon eikä heitä kuunnella. Työntekijöille jää usein tunne, että yt-lain henki eli aito yhdessä sopiminen ei toteudu. – Direktio-oikeus ja tulkintaetuoikeus ovat tässä ytimessä. Siitä kumpuaa myös yt-lain tekstin ja sen käytännön soveltamisen erot, Lehto sanoo. Työnantajaosapuoli on oppinut, ettei työntekijän näkemyksiä tarvitse kuulla. Jos työntekijät ovat erimielisiä ja jotkut irtisanomiset ovat heidän mielestään perusteettomia, oikeutta pitää hakea työntekijä kerrallaan oikeudessa. Vaikka liittoon kuuluva työntekijä saakin ammattiliitoltaan tähän apua, eikä oikeutta tarvitse hakea omalla kustannuksella, se on kortistossa viruvalle laiha lohtu. – Nämä oikeusprosessit voivat pahimmillaan kestää viidestä kymmeneen vuotta, Lehto sanoo. ”Kyse on vallasta” AHJ1714_1-48_UUSI.indd 11 24.10.2017 14:52:34
12 14 02.11.2017 H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN E N TEOLLISUUSLIITON SOPIMUSPÄÄLLIKÖN KAUNO KOSKELAN mielestä nykyinen ytlaki mahdollistaisi myös jatkuvan neuvottelun kulttuurin työntekijöiden ja työnantajien kesken, jos näin halutaan. Suomalaista yt-kulttuuria ei kuitenkaan hevillä enää muuteta. Yt-laki mielletään irtisanomisja lomautuslaiksi molemmin puolin neuvottelupöytää. – Olemme joskus Metalliliitossa yrittäneet markkinoida yt-asiaa siten, että sen pitäisi olla yrityksissä jatkuvaa toimintaa. Tällä en tarkoita, että yrityksissä pitäisi jatkuvasti irtisanoa ja lomauttaa, vaan että silloin tällöin juodaan kupponen kahvia ja katsotaan, miltä lähitulevaisuudessa näyttää. Eli että tavallaan näitä käytäisiin ennakkoon, ennen kuin mitään akuuttia on näköpiirissä, Koskela sanoo. Valistus on ottanut heikosti tuulta. – Kun pidimme tätä tes-infoissa esillä, niin aloin saada puheluita, että haluammeko todella, että irtisanomisia pitäisi olla myös noususuhdanteessa, Koskela sanoo. Koskelan mielestä yt-neuvottelujen maine on tahriintunut. – Yt-laki on saanut negatiivisen maineen. Sana putkahtaa esiin vain, kun on irtisanomisista ja lomautuksista kyse, ja muutoin sitä ei käytetä ollenkaan. Sitä täytyy osata käyttää myös henkilöstön ja työpaikan organisaation kehittämiseen. Nykyinen yt-laki on Koskelan mielestä kuitenkin edelleen käyttökelpoinen. – Yt-laki on edelleen siinä mielessä toimiva, että se tuo jotain turvaa ja velvoittaa työnantajaa neuvottelemaan työntekijöiden kanssa ennen irtisanomisia tai lomautuksia. Koskela haluaisi myös pienemmät työpaikat mukaan noudattamaan yhteistoimintalakia. Nykyisin yt-lakia sovelletaan työpaikoilla, joilla on vähintään 20 työntekijää. Joiltain osin yt-lakia sovelletaan vain yli 30 työntekijän yrityksissä. – Pienet työpaikathan ovat tässä ulkopuolella. Pitäisi lähteä liikkeelle siitä, että näitä samoja sääntöjä ja käytäntöjä sovelletaan riippumatta työpaikan koosta. Lakiasiain päällikkö Arto Helenius ehdottaa, että Suomen yt-lakia pitäisi kehittää Ruotsin suuntaan. Länsinaapurissa lähtökohtana ei ole vain neuvotteluprosessin selostaminen, vaan siinä otetaan kantaa myös sovittaviin asioihin ja päätöksentekoon. – Ruotsissa kyse on viime kädessä siitä, että laissa työpaikkoja patistetaan ratkomaan asioita, ennen kuin ne ovat oikeudessa ja ennen kuin ne ovat karanneet käsistä, Helenius sanoo. Ruotsissa todistustaakka on käännetty toisin päin kuin Suomessa. Jos lopputuloksena työntekijäja työnantajaosapuoli ovat erimielisiä, työntekijöiden kanta voittaa. Tämä pakottaa työnantajan kirjaamaan sovitut asiat hyvin selkeästi neuvottelupöytäkirjaan sen sijaan, että kirjaisi epäselvästi, jotta voisi tulkita sovittua jälkikäteen haluamallaan tavalla. – Ruotsissa laki on kääntänyt homman niin päin, että työntekijän kanta on oikeassa ja työnantaja joutuu osoittamaan sen vääräksi. Tämä tarkoittaa, että osapuolten täytyy kirjata huolellisemmin sopimus ja sopimustahto siitä, mitä ollaan tekemässä, Hele nius toteaa. Myös SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto on Ruotsin systeemin kannattaja. Ensimmäinen askel tavoitteen saavuttamiseksi olisi nykytilan selvittä minen. Mitä tarkoittaa yhteistoiminta? ? ? Yhteistoimintaa yrityksissä säätelevän lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön keskinäisiä suhteita sekä henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä ja työpaikkansa asioihin. ? ? Yt-laki koskee yrityksiä, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Tätä pienemmissäkin yrityksissä voidaan harjoittaa yhteistoimintaa joko työehtosopimuksen ohjein tai työpaikalla sovittavin menetelmin. Yhteistoiminnan osapuolet ovat työnantaja ja työntekijöitä edustava luottamusmies, yhdysmies, muu yhteyshenkilö, luottamusvaltuutettu tai yksittäinen työntekijä. ? ? Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluu työpaikan tärkeitä asioita. Sellaisia ovat muun muassa: henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä ja työmenetelmissä, siirrot tehtävästä toiseen, olennaiset laitehankinnat, yrityksen tai sen osan lopettaminen, ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat periaatteet, henkilöstö suunnitelma ja henkilöstön koulutustavoitteet. LÄHDE: SAK ”Lakia tulisi käyttää myös henkilöstön ja organisaation kehittämiseen” ”Malli otettava Ruotsista” AHJ1714_1-48_UUSI.indd 12 24.10.2017 13:43:29
02.11.2017 14 13 – Ensin pitää arvioida, missä on sellaiset asiat, joissa lähdetään rajamaan työnantajan työnjohto-oikeutta. On ihan toissijaista, minkä lain kautta tämä tulee, Lehto sanoo. Suomalaisessa työlainsäädännössä on vain muutamia kohtia, joissa työnantajan direktio-oikeus ja tulkintaoikeus on siirretty työntekijälle. Yksi tällainen on liukuva työaika. Siinä työntekijän annetaan tiettyjen reunaehtojen puitteissa päättää, milloin tulee työpaikalle ja milloin lähtee kotiin. – On selvää, että työnantajaosapuoli pitää kynsin ja hampain kiinni direktio-oikeudestaan ja siitä, että sillä on tulkintaoikeus tilanteissa, joissa yt-neuvottelun lopputulos on erimielinen. Tämä on työnantajapuolen edunvalvon nan kovinta ydintä, Lehto sanoo. Yt-laki saattaa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen löytää tiensä hallitusohjelmaan. Yt-lain uudistus oli jo vähällä päätyä nykyisen hallituksen puoliväliriiheen, mutta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ehdotukseen halunnut tarttua. STTK ja sen jäsenliitot ehdottivat tämän vuoden helmikuussa yt-lain kokonaisuudistusta maan hallitukselle. STTK perusteli kokonaisuudistusta sillä, että nykyistä lakia ei pienillä sirpalemaisilla uudistuksilla tai pelkällä asennemuutoksella saada käytännössä toimivaksi. – Tätä on yritetty jo kymmenen vuotta edellisen kokonaisuudistuksen jälkeen, eikä laki vastaa tarkoitustaan, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola perusteli uudistusta. Neuvotteluja korkeasuhdanteessa? n Monet yt-neuvottelut läpikäynyt Pentti Mäkinen yhtyy näkemykseen, että yt-neuvottelut menevät usein saneluksi. Valmetilla vuonna 2013 käydyt neuvottelut olivat esimerkki neuvottelusta, jossa työnantaja ei antanut periksi neuvottelujen alkutilanteessa ilmoitetusta irtisanottavien määrästä. – Toteuttamistavoista pystyttiin kyllä neuvot te lemaan, mutta työnantaja oli jo alkutilanteessa tehnyt strategisen linjaukset neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Mäkinen oli tuolloin Valmetilla pääluottamusmiehenä. – Oli selvää, että paperin kulutus vähenee ja kartongin kasvaa, joten tähän piti sopeutua. Työnantaja lähti neuvotteluissa liikkeelle siitä, että vaikka kysyntä myöhemmin kasvaisikin, niin se hoidetaan siten, että nuppilukua ei kasvateta, vaan käytetään muita joustoja, Mäkinen sanoo. – Näiden toimenpiteiden seurauksena Järvenpään tuotanto ajettiin alas, ja tuotanto siirrettiin Valmetin Rautpohjan yksikköön ja alihankkijoille. Neuvotteluissa myös sovittiin, että jos kysyntä laskee, niin asia hoidetaan joustoilla, ei henkilöstön vähennyksillä. – Hyvin vähän voitiin tähän yt-neuvottelussa vaikuttaa, Mäkinen toteaa. Neuvottelujen muistelu tuntuu Mäkisestä kipeältä. – Olen tuon neuvottelun kannet laittanut jo kiinni. Jossain ne kansiot ovat, mutta en ole enää niitä halunnut katsoa. Mäkinen kertoo, että hän on ay-uransa aikana pohtinut paljon tapoja, miten yt-neuvotteluja voisi kohentaa. Keinona olisi hänen mielestään se, että neuvottelut käytäisiin silloin, kun yrityksen talous on kunnossa ja tilauskirjat täynnä. – Silloin pitäisi käydä läpi, miten kohdataan lama. Ja kun lama tulee, niin toteutettaisiin niitä suunnitelmia, jotka on hyvän talouden aikana sovittu. Silloin työantajalla ei ole paniikkia tai painetta tehdä ylisuuria irtisanomisia. – Nykytilanne johtaa siihen, että tehdään radikaalimpia liikkeitä kuin pitäisi, eikä lomautuksiinkaan turvauduta. Aika usein ollaan siinä tilanteessa, että kun viimeiset lähtevät talosta, ollaankin jo noususuhdanteessa. Silloin on takaisinottovelvoite, johon työnantaja ei kuitenkaan kasvojen menettämisen pelossa suostu, Mäkinen pohtii. Valmetin Jyväskylän Rautpohjan tehtaan entinen pitkäaikainen pääluottamusmies Pentti Mäkinen kävi luottamusmiesurallaan lukuisat yt-neuvottelut. Kuva vuodelta 2014. 25 740 irtisanottua ? ? 470 yt-neuvottelua ? ? 179 450 henkilöä yt-neuvottelujen piirissä (osa mahdollisesti useaan kertaan) ? ? 380 henkilöä neuvottelua kohti keskimäärin, joista keskimäärin irtisanottiin 55 vähennystarpeen ollessa keskimäärin 90 LÄHDE: SAK:n yt-neuvottelutilastot Metalliteollisuus 2006–2016 AHJ1714_1-48_UUSI.indd 13 24.10.2017 13:43:29
14 02.11.2017 14 P E K K A E LO M A A Yt-touhua tiukennettava n Pääluottamusmies Markku Nieminen kävisi yt-neuvottelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hän on luottamusmiehenä Huber Packaging -yhtiössä Helsingissä. – Yt-touhua pitäisi jotenkin tiukentaa. Kun työnantaja saa päähänsä, että väkeä pitäisi vähentää, niin heti pitäisi alkaa neuvotella. Yt-ilmoituksen pitäisi tulla jo tässä vaiheessa, Nieminen sanoo. Hänestä nykysysteemissä yt-neuvottelut ovat usein vain teatteria. – Työntekijän edustajan vaikutusmahdollisuudet yt-neuvotteluissa ovat aika heikot, jos niissä ollaan väkeä vähentämässä. Jos työnantaja on päättänyt irtisanoa kymmenen ihmistä, niin eipä siinä paljoa voi tehdä, ellei sitten irtisanottavien joukoissa ole henkilöitä, joilla on jokin lain tuoma suoja. Tällaisia henkilöitä olen pystynyt joskus yt-neuvotteluissa pelastamaan. Muussa kuin väen vähentämisessä yt-laki toimii Niemisen mielestä kohtuullisesti. – Tietenkin yt-laki edellyttää yt-neuvottelujen käymisen monessa muussakin tilanteissa, ja näissä on joskus käynyt ihan hyvinkin. Esimerkiksi päihdeohjelmien laatimisissa ja muissa vastaavissa yhteistoimintamenettely toimii hyvin. On mahdollista, että nykyisen yt-lain korvaava lainsäädäntö olisikin työntekijöiden näkökulmasta huononnus nykytilanteeseen. Etenkin Suomen Yrittäjät on kovaan ääneen puhunut yt-lain byrokraattisuudesta. Sen kannanotoissa yt-lain soveltamisalarajaa halutaan nostaa tuntuvasti tai hankkiutua koko laista eroon. Myös Elinkeinoelämän Keskusliiton taustajoukoista on kuulunut toiveita yt-lain pyyhkimiseksi kokonaan pois lakikirjasta. Se haluttaisiin korvata paikallisella sopimisella. SAK:n Anu-Tuija Lehto pitää pelkoa realistisena. Norminpurkuvimma voi johtaa tilanteeseen, jossa nykyistä parjattua yt-järjestelmää tulee vielä ikävä. – Nythän puhutaan paljon byrokratian vähentämisestä ja normien purkamisesta. Työnantajien piirissä on ajattelua, että kaikki työelämää säätelevät asiat ovat byrokratiaa, mikä pitää poistaa. Jos eduskunta päättää, niin voi käydä niinkin, että koko yt-laki poistuu, koska sitä pidetään liian byrokraattisena, Lehto summaa. a Huber Packagingin Helsingin Hertto niemen tehtaan pää luottamusmies Markku Nieminen on käynyt kahdeksan vuoden luottamusmiesuran aikana neljät yt-neuvottelut. Miten yt-lakia pitäisi kehittää, kysyi Ahjo ja Teollisuusliiton tutkimusyksikkö joukolta satunnaisesti valittuja pääluottamusmiehiä. Näin he vastasivat: ”Vaikutusmahdollisuuksia työntekijöille.” ”Että oikeasti luottamusmies voi omalla toiminnallaan vaikuttaa lopputulokseen.” ”Tarkat ohjeet, miten asiat tulee kirjata. Mahdollisesti lakimiehen mukana olo suotavaa molemmilta puolilta.” ”Nykyinen laki tuntuu melko lepsulta ainakin irtisanomistilanteissa.” ”Avoimuutta asioihin. Työntekijäpuolelle tukea.” ”Työntekijöilläkin pitäisi olla mahdollisuus aidosti yrittää vaikuttaa ratkaisuun.” ”Direktio-oikeuteen pitäisi laittaa rajoituksia, mm. työaikojen muutoksiin. Myös koko direktio-oikeuden sääntöihin toivoisin täsmällisempiä asioita ja rajoituksia.” ”Irtisanomiseen tai lomauttamiseen pitäisi olla yrityksellä selkeät näytöt työn vähentymisestä pysyvästi tai sitten näytöt taloudellisista vaikutuksista.” ”Työntekijöiden edustajalla tulisi olla oikeus olla läsnä yrityksen johtoryhmän kokouksissa.” ”YT-laki toimii tällä hetkellä hyvin, mutta lain noudattamisen valvontaa täytyisi lisätä.” ”Sanktioita työnantajalle, jos neuvottelut eivät kiinnosta.” ”Pitäisi olla selvät säännöt, ettei löytyisi aina joitain huononnuksia.” ”Päätöksentekoon enemmän juridista tasa-arvoa.” Uudistamisessa on aina riskinsä AHJ1714_1-48_UUSI.indd 14 24.10.2017 13:43:34
02.11.2017 14 15 TULEVAISUUS Suomalaisilta työntekijöiltä vaaditaan halua oppia uutta, kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja yhteistyön hyödyntämistä. Nämä ovat kolme yleisintä työtä koskevaa vaatimusta, käy ilmi Suomalaisen Työn Liiton teettämästä tutkimuksesta. – Suomalaisen sisun ikoninen kuva ”Suo, kuokka ja Jussi” kuvastaa perinteisen suomalaisen työntekijän näkemystä, päämäärää ja periksiantamattomuutta, selvittää Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala. – Tämän päivän ja tulevaisuuden vaatimuksia ajatellen suuntaus on yksinpuurtajista kohti rohkeita, uutta oppivia yhteen hiileen puhaltajia. Tulevaisuuden vaatimusten kärkikolmikko korostui muita voimakkaammin naisten ja yli 50-vuotiaiden joukossa. Halu ja valmius oppia uutta sekä kyky sopeutua uusiin tilanteisiin näkyivät varsinkin ylempien toimihenkilöiden, asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden mielipiteissä. Miehet korostivat naisia enemmän päämäärätietoisuutta, oman työnteon määrää ja itsekuria. Päämäärätietoisuus ja itsekuri näkyivät myös yrittäjien käsityksissä. – Asioiden loppuun saattaminen on sitä, missä olemme perinteisesti olleet hyviä. Kehitettävää olisi vielä siinä, miten voisimme rohkeammin tukea toisiamme eri tehtävissä. Porukkavoima ja kollektiivisen osaamisen hyödyntäminen ovat tulevaisuuden menestyksen rakentamisen kulmakiviä, Eljala pohtii. Yksinpuurtajasta tiimin jäseneksi Aikaa ei voi hallita KIIRE Suomalaisista työntekijöistä lähes puolet joutuu kiirehtimään, jotta he saavat työnsä tehtyä. Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Sampsa Puttosen mukaan aikaa ei voi hallita, mutta kiirettä voi. – Sopiva määrä aikapainetta voi tilapäisesti tehostaa työskentelyä ja antaa lisäpotkua, mutta pidemmän päälle jatkuva kiire aiheuttaa stressiä. Liika kiirehtiminen on hukattua tuottavuutta, Puttonen kirjoittaa blogissaan. Hänen mukaansa työstä saatu arvostus, työn palkitsevuus ja vaikuttamismahdollisuudet voivat väliaikaisesti lieventää kiireen haittoja, kuten koettua kuormittavuutta. Puttosen mielestä kiire pitää kesyttää porukalla. – Pysähtykää yhdessä pohtimaan, onko kaikkien työtehtävät määritelty selkeästi, onko niiden tärkeysjärjestys kaikille selvä ja ratkotteko ongelmia yhdessä. Suurilla työpaikoilla hyvää johtamista JOHTAMINEN Suomen teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytännöt ovat hyvää kansainvälistä tasoa, ETLA:n tuore tutkimus kertoo. Suomi on hieman Yhdysvaltoja jäljessä, mutta samaa luokkaa Saksan kanssa. Johtamiskäytäntöjen laatu kuitenkin vaihtelee merkittävästi. Suurissa toimipaikoissa käytetään parempia johtamiskäytäntöjä kuin pienissä. Tutkimusjohtaja Mika Maliranta tähdentää, että tutkimuksessa on keskitytty tuotantotoiminnan johtamiskäytäntöihin. Liiketoimintaosaamisen monet tekijät jäivät tarkastelun ulkopuolella. – Tutkimuksen mittarit keskittyivät johtamiseen lattiatasolla, Maliranta toteaa. T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 15 Julkisista hankinnoista töitä OSATYÖKYKY Julkisilla hankinnoilla voidaan työllistää myös heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Hankinnoista duunia -kehittämishankkeessa on onnistuttu työllistämään osatyökykyisiä, nuoria, vammaisia, maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä. Kyse on kunnan tai valtion julkisista hankinnoista. – Tavara, palvelu tai urakka ostetaan, vuokrataan tai teetetään ulkopuolisella toimijalla, kertoo Hankinnoista duunia -hankkeen projektipäällikkö Anna-Maria Leogrande. Hänen mukaansa hankkeen avulla vähintään 272 heikossa työmarkkina-asemassa olevaa henkilöä saa työ-, oppisopimustai työkokeilupaikan. AHJ1714_1-48_UUSI.indd 15 24.10.2017 13:43:36
Anyone can sell a product. We'll help you find the right one. Skydda Premium Käyttömukavuus ja laatu omassa luokassaan Skydda Tampere Kuoppamäentie 10 33800 TAMPERE 0201 523 263 Skydda Lahti Vanhatie 11 15210 LAHTI 0201 523 200 Skydda Helsinki * Hermannin rantatie 12 00580 HELSINKI 0201 523 240 * Käynti Helsingin myymälään Vanha talvitie 19:n lastauslaitureiden puolelta. ZENITH / ZENITH HI VIZ REEBOK EXCEL LIGHT -SARJA MEMORYTECH-SISÄPOHJA Mukautuu jalkasi muotoihin sopivaksi. ERITTÄIN HENGITTÄVÄ 3D-VERKKO Kestävää mukavuutta, pitää jalkasi viileänä ja kuivana. XL EXTRALIGHT® -ULKOPOHJA Kevyt vaimennus ja pehmeä tuki. Antistaattinen ja öljyä hylkivä. ALUMIININEN TURVAKÄRKI Kevyt rakenne antaen erinomaisen suojan. Täyttää EN ISO 20345 -turvastandardit. XL EXTRALIGHT® Pohjan pito on testattu teräspinnalla, joka on käsitelty glyseriinillä. PLASMA AQ / PLASMA HI VIZ Skydda_ilmoitus_Ahjo_nro_14_450x297mm.indd 1 17.10.2017 13.36.48 AHJ1714_1-48_UUSI.indd 16 24.10.2017 13:43:38
17 Anyone can sell a product. We'll help you find the right one. Skydda Premium Käyttömukavuus ja laatu omassa luokassaan Skydda Tampere Kuoppamäentie 10 33800 TAMPERE 0201 523 263 Skydda Lahti Vanhatie 11 15210 LAHTI 0201 523 200 Skydda Helsinki * Hermannin rantatie 12 00580 HELSINKI 0201 523 240 * Käynti Helsingin myymälään Vanha talvitie 19:n lastauslaitureiden puolelta. ZENITH / ZENITH HI VIZ REEBOK EXCEL LIGHT -SARJA MEMORYTECH-SISÄPOHJA Mukautuu jalkasi muotoihin sopivaksi. ERITTÄIN HENGITTÄVÄ 3D-VERKKO Kestävää mukavuutta, pitää jalkasi viileänä ja kuivana. XL EXTRALIGHT® -ULKOPOHJA Kevyt vaimennus ja pehmeä tuki. Antistaattinen ja öljyä hylkivä. ALUMIININEN TURVAKÄRKI Kevyt rakenne antaen erinomaisen suojan. Täyttää EN ISO 20345 -turvastandardit. XL EXTRALIGHT® Pohjan pito on testattu teräspinnalla, joka on käsitelty glyseriinillä. PLASMA AQ / PLASMA HI VIZ Skydda_ilmoitus_Ahjo_nro_14_450x297mm.indd 1 17.10.2017 13.36.48 AHJ1714_1-48_UUSI.indd 17 24.10.2017 13:43:38
14 02.11.2017 T E K S T I K IR SI TÖ R M Ä N E N -P E T M A N K U V A JY R K I LU U K K O N E N 18 – Vaihdoin liittoa, koska minulla ei oikein ollut siteitä Sähköliittoon enkä ollut toiminnassa aktiivisesti mukana. Konecranesin luottamusmiehillä on tiiviit ja hyvät välit. – Puolin ja toisin välitämme tietoa. Karin ja Jannen kanssa tehdään hyvää yhteistyötä. Kari on Kari Niininen, joka on yhtiön Service-puolen kenttähuollon pääluottamusmies ja entinen Metalliliiton hallituksen jäsen. Hänen työpisteensä on Karhulan tehtaalla. Kaima-Janne on Janne Nieminen, joka on työstökonepuolen alueluottamusmies. – Aina nosturin päältä en itse voi auttaa, kun joku soittaa. Soitan Jannelle tai Karille, jos asian hoidon kanssa on kiire. He auttavat. Monesti hoidan luottamustehtäviä vasta illalla, kun olen koneen ja nettiyhteyden ääressä. KOTONA ON KIIREISTÄ Teollisuusliitolla on satoja luottamusmiehiä, jotka eivät ole juurikaan muuten mukana liiton toiminnassa. Heino on heistä yksi. Aika ei juuri nyt tunnu riittävän kaikkeen, kun kotona Kangasalla on pieniä lapsia. – Ei ole tullut Murikankaan kursseja hyödynnettyä. Aika on kortilla, kun harrastukset vievät aikaa, samoin lapset ja heidän harrastuksensa. Vaimo on yksityisyrittäjä ja lähtee usein töihin, kun minä tulen kotiin. Onneksi isovanhemmat auttavat. Siihen, mikä työssä on parasta, tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä. – Kahta samanlaista päivää ei ole. Lisäksi työtä voi tehdä vapaasti ja itsenäisesti. Yhtä nopeasti tulee vastaus siihen, miksi luottamusmiehen tehtävä kiinnostaa. – Minua on aina kiinnostanut yhteisten asioiden hoitaminen. a TO I M I JA ”Turhista asioista ei riidellä, mutta vaikeatkin asiat otetaan työn alle, jos on tarvetta.” ALUELUOTTAMUSMIES JANNE HEINO TYÖPAIKKA Konecranes Finland Oy Service TYÖNTEKIJÖITÄ noin 100 LUOTTAMUSMIESURA alueluottamusmies 2015– LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Lähde Teollisuusliiton oman opiston kursseille! Vuoden 2018 kurssit julkaistaan pian osoitteessa: www.murikka.fi ”Pelaan avoimilla korteilla” Konecranesin alueluottamusmiehellä Janne Heinolla on ympärillään muiden luottamusmiesten tukiverkosto. Neuvotteluvälit työnantajaan ovat hyvässä kunnossa. Janne Heino astuu sisään Tampereelle vievän moottoritien varressa olevalle Teboilille. Hän on juuri osallistunut luottamusmiespalaveriin Hyvinkäällä. Konecranesilla asentajana työskentelevän Heinon työajasta suurin osa kuluu UPM:n Tervasaaren paperitehtaalla Valkeakoskella. Matka-asentajan ja alueluottamusmiehen auton mittariin kertyy vuosittain kuitenkin runsaasti kilometrejä. – Työautoon kertyy kilometrejä noin 20 000, määrä vaihtelee viikoittain. Hyvinkäällä käyn 2–4 kertaa kuukaudessa, Heino kertoo. Heino valmistui vuonna 1997 sähköasentajaksi, ja hän on entinen Sähköliiton jäsen. Henkilönostimien asennukseen hän erikoistui jo työuransa alussa. Kymmenisen vuotta valmistumisen jälkeen tutut kaverit houkuttelivat töihin Konecranesille. – Nyt olen töissä ainoa, jolla on henkilönostinsertifikaatti. Lähes kaikilla asentajillamme on teollisuusnosturisertifikaatti. Sertifikaatti myönnetään asentajalle, jolla on riittävä määrä työvuosia takana. Sertifikaatti on myös uusittava säännöllisin väliajoin. Tällä hetkellä Heinon työajasta 80 prosenttia kuluu Tervasaaren tehtaalla. – Laki velvoittaa huoltamaan nosturin kerran vuodessa. Esimerkiksi UPM:llä ne huolletaan kuitenkin kerran kuukaudessa, koska nosturit ovat 24/7 kovassa käytössä. Asentajien työskentelyolosuhteet voivat olla raskaat. Paperitehtaan hallissa, ylhäällä nosturissa lämpö voi nousta 50–60 asteeseen. Vastaavasti ulkosalla satamassa saattaa talvella vaivata melkoinen pakkanen. Kiire voi painaa päälle. – Jos nosturi hajoaa, tuotantoprosessi pysähtyy. Joskus alhaalla lattiatasolla parveilee paljon ihmisiä katsomassa, kuinka työ etenee. Paine saada työ tehdyksi siinä kuumuudessa, kosteudessa ja pölyssä on kova. Konecranesilla on nosturipuolella kaksi alueluottamusmiestä. Heinon toiminta-alue kattaa Länsija Etelä-Suomen työpaikat sekä eteläja länsirannikon satamat, esimerkiksi Hangon, Helsingin ja Kotkan satamat. Varsinaista päivystystä Konecranesilla ei Heinon kotiseudulla Pirkanmaan alueella ole käytössä. Joutuessaan työkeikalle normaalin työajan ulkopuolella asentajalle maksetaan erityinen aikaan perustuva hälytysraha. TYÖ JÄTTEENKÄSITTELYSSÄ LISÄÄNTYY Parhaillaan Heino neuvottelee työnantajan kanssa jätteenkäsittelylaitoksilla tapahtuvan työn korvausten yhdenmukaistamisesta. – Asentajien työ jätteenkäsittelylaitoksilla on lisääntynyt koko ajan. Työturvallisuuteen täytyy panostaa. Suojautuminen on tärkeää, esimerkiksi rokotukset työnantaja kustantaa jo nyt. Neuvottelut ovat vielä kesken. Konecranesin luottamusmiesorganisaatiota pienennettiin hiljattain, mutta edelleen siihen kuuluu yksi pääluottamusmies ja kolme alueluottamusmiestä. Yksi alueluottamusmiehistä on sähköliittolainen. Heino kertoo, että paikallinen neuvottelujärjestelmä työnantajan kanssa on kohdallaan. – Pääsääntöisesti myös alueluottamusmiehet kutsutaan yhteisiin palavereihin, esimerkiksi johtoryhmään. Jos työpaikalla on murheita tai vaikkapa uudistuksia, istahdamme ydinporukalla alas miettimään niitä. On tunne, että puhalletaan yhteen hiileen. Heino arvioi, että oman työnantajan tilanne on hyvä. Sekä nosturiettä työstökonepuolelle on palkattu lisää väkeä. Yt-neuvotteluja ei nosturipuolella ole tarvinnut käydä moneen vuoteen. Sähkömiehille, jotka hallitsevat sekä mekaaniset työt että sähkötyöt, on kysyntää. Heino kiittelee myös hyviä suhteita lähiesimieheen, joka antaa luottamusmiehen hoitaa vapaasti ja joustavasti tehtäväänsä. – Pelaan avoimin kortein yhtiöön päin. Turhista asioista ei riidellä, mutta vaikeatkin asiat otetaan työn alle, jos on tarvetta, Heino kuvailee. Heino ryhtyi luottamusmieheksi viisi vuotta sitten työkavereiden patistelun ansiosta ollessaan vielä Sähköliiton jäsen. Nyt hän kuuluu Teollisuusliittoon. AHJ1714_1-48_UUSI.indd 18 24.10.2017 13:43:38
19 ”Turhista asioista ei riidellä, mutta vaikeatkin asiat otetaan työn alle, jos on tarvetta.” AHJ1714_1-48_UUSI.indd 19 24.10.2017 13:43:39
20 14 02.11.2017 T E K S T I JU K K A N O R TI O K U V A T P E K K A E LO M A A Kuorimakoneita Lohjalta kaukomaille Valon Koneen kokeneet metallimiehet valmistavat järeitä kuorimakoneita maailman sahoille ja vaneritehtaisiin. AHJ1714_1-48_UUSI.indd 20 24.10.2017 13:43:41
21 KOKENEET TEKIJÄT JA KONEET Valon Koneen tehdasalue sijaitsee Lohjalla asuinalueen reunamilla osuvasti Valontien naapurissa. Tehdassalin sisällä työskentelee reilut 40 pääasiassa hyvin kokenutta metallityön ammattilaista. Toimihenkilöt mukaan lukien työntekijöitä on noin 90. Metallimies Toivo Rättel sorvaa 1970-lukulaisella, silloisessa Tšekkoslovakiassa valmistetulla tasosorvilla kuorimakoneen metristä rajoitinrengasta. Kokemusta on kertynyt vuodesta 1990 saakka kolmen samanlaisen tasosorvin äärestä. – On tärkeää, että näistä vanhoista koneista huolehtii koko ajan. Silloin ne pelaavat hyvin, Rättel sanoo. Hän oli jo Virossa perehtynyt isänsä opissa sorvaamisen saloihin, joten työpaikan valinta oli Suomeen muuton jälkeen helppoa. Työn myötä Lohjalta löytyi myös työnantajan tarjoamana työsuhdeasunto. Tulevaisuus näyttää valoisalta. – Niin kauan kuin puita riittää, meilläkin on töitä, Rättel sanoo toiveikkaasti. Rättelin tasosorvien tuntumassa on puulaatikoissa tulitikkurasian kokoisia metalliosia. Kiiltäviksi ja teräviksi työstetyt osat ovat kuorimalaitteen terärunkoon kiinnitettäviä ja helposti vaihdettavia kovateräksisiä teräpaloja. – Teräpaloihin juotetaan käsin kova erikoismetallikärki, joka osuu tukkiin ja kuorii rungon. Jokaisessa koneessa on kuusi kuorimaterää, pääluottamusmies ja varastomies Jukka Peippo kertoo. Teräpaloja tehdään jatkuvalla syötöllä varastoon, sillä ne ovat kuluvia osia, joita asiakkaat tilaavat koko ajan. Teräpaloja pitää olla sahoilla aina saatavilla, sillä niiden kuluminen tai rikkoutuminen aiheuttaa koko koneen pysähtymisen, kun kuorinta on vajavaista. AUTOMATISOITU KONEISTUS Iäkkäiden sorvien ääreltä siirrymme käytävän toiselle puolelle, missä Fastemsin moderni hyllystöhissi syöttää työstettäviä metallikappaleita automatisoiduille koneistuskeskuksille ja monitoimisorveille. Työstökoneet on nimetty vanhojen työntekijöiden mukaan: VK-Pave ja VK-Kimmo. Koko automaatiojärjestelmä on ristitty yrityksen perustajan Bruno Valon mukaan VK-Brunoksi. Pari työntekijää vuorossaan lataa työstettävät kappaleet työstökoneen paletteihin. – Aiemmin tässä oli monta sorvia ja jokaisella mies töissä. Nyt on pari miestä vuorossa. Ennen osia tehtiin yksi kerrallaan, nyt koneistusasema tekee parikymmentä osaa kerrallaan, Peippo kertoo. S iellä missä terä osuu tukkiin ja kuori irtoaa puusta, on paikalla usein lohjalaisen Valon Koneen valmistama roottorikuorimakone. Sahat ja vaneritehtaat käyttävät niitä muun muassa Australiassa, Brasiliassa, EteläKoreassa, Kanadassa ja Puolassa. Kuorimakoneita on toimitettu Valon Koneen pajalta Lohjalta seitsemän vuosikymmenen aikana yli 5 000 kappaletta. Tukkeja käsitellään tehokkaimmissa koneissa 150 metriä minuutissa. Kun kuori irtoaa puusta, laite mittaa tukin paksuuden ja jyrsii paksun tyven ohuemmaksi. Järeimmät koneet käsittelevät jopa metrin paksuisia tukkeja. Valon Kone Oy PERUSTETTU 1949 KOTIPAIKKA Lohja TUOTANTO Puunkuorimakoneita ja niiden varaosia HENKILÖSTÖ Yhteensä noin 90, joista työntekijöitä noin 40 LIIKEVAIHTO 20,4 milj. euroa (2016) Sähkömies Mikko Halonen ja pääluottamusmies Jukka Peippo kertovat, että Valon Koneen kausiluontoisella alalla sekä työntekijät että työnantaja joustavat tarpeen mukaan. Kiireisin aika vuodesta on kesäkuusta syyskuulle. Metallimies Toivo Rättel on työskennellyt Valon Koneella jo 27 vuotta. Niin kauan kuin puita riittää, Valon Koneellakin on töitä, hän uskoo. AHJ1714_1-48_UUSI.indd 21 24.10.2017 13:43:44
14 02.11.2017 22 TYÖAIKAPANKKI PUHUTTAA Yhteistyö työnantajan kanssa on mutkatonta. Säännöllisiä tapaamisia ei ole, vaan asioista keskustellaan, kun aihetta tulee. Kiky-ratkaisun osalta päädyttiin siihen, että työajanlyhennys otetaan pekkaspäivistä. – Keskustelimme porukan kanssa asiasta ja päädyimme siihen, että vähennetään pekkasista kolme päivää. Työnantajakin oli samaa mieltä asiasta. Katsotaan nyt syksyllä uusissa neuvotteluissa, päädymmekö samaan ratkaisuun, Peippo aprikoi. Työnantajan käynnistämät keskustelut työaikapankista on ajankohtainen asia, josta on määrä sopia syksyn aikana. – Näihin neuvotteluihin olemme saaneet hyviä neuvoja Teollisuusliiton Kauno Koskelalta, Peippo sanoo. Tunti tunnista -malli on ollut työnantajan ehdoton vaatimus, mutta samalla on sovittu siitä, etteivät ylityökorvaukset kokonaan katoa. – Kun kiirettä on ja selkeä tarve ylitöille, silloin tehdään ylitöitä, varapääluottamusmies ja sähkömies Mikko Halonen sanoo. Työnantajan toiveena on ollut, että työaikapankin myötä työajoissa joustetaan enemmän kuin tällä hetkellä, koska työ on kausiluonteista. – Kesäkuusta syyskuun loppuun on kiireisintä aikaa, kun sahoilla on tuotantoseisokit ja varaosilla on suurin tarve. Silloin tehtailla myös uusitaan koneita. Työnantaja toivoo, että kesällä tehdään enemmän tunteja sisään ja talvella puolestaan lyhyempää päivää, Peippo kertoo. – Vaikka tämä asia on työnantajasta lähtöisin, on työntekijöidenkin näkemyksiä haluttu kuunnella. Kyllä tässä koko ajan haetaan puolin ja toisin joustoja, mikä ei ole pelkästään huono asia, Halonen sanoo. Työ vaatii uudenlaista osaamista: kun ennen piti olla huipputason sorvaaja, nyt on sen lisäksi ymmärrettävä, miten automaatio toimii ja miten sitä ohjelmoidaan. Tuotannossa on satoja erilaisia osia uusimpien laitteiden osista vanhojen varaosiin. – Koneistus kestää 15 minuutista 6 tuntiin riippuen siitä, kuinka monimutkaista työtä tehdään. Pisimmät ajot ajetaan miehittämättöminä yöaikaan, vuodesta 1996 koneistajana toiminut Teemu Niitynpää kertoo. Hän tuli Valon Koneelle töihin suoraan armeijan jälkeen. Työ on opettanut tekijäänsä. – Tiedän, mikä osa tulee valmiissa koneessa mihinkin paikkaan. Vanhojen varaosien kanssa joutuu joskus vähän muistelemaan ja tarkistamaan piirustuksista, miten ne kiinnitetään palettiin, Niitynpää kertoo. TARKKUUSTYÖTÄ Jatkamme matkaa hitsari Jarkko Ikosen pakeille. – Tulin tänne, kun perävaunujen teko Komella Nummelassa loppui. Sitä ennen olin 12 vuotta Rautaruukilla ja Halikko Worksillä töissä, Ikonen kertoo. Työn monipuolisuus on hänelle mieleen. – Harvoin tulee samanlainen osa vastaan, kun teen sekä uusien koneiden osia että varaosia. Perushitsaustaidon lisäksi työ vaati piirustusten tarkkaa lukutaitoa, sillä lähes kaikki työt tehdään piirustusten mukaan. – Hitsaamossa tehdään edelleen paljon töitä käsin, vaikka koko ajan on hankittu uusia hitsausrobotteja, Ikonen kertoo. PUOLELLA PORUKALLA TUPLASTI TULOSTA Vaikka tehtaalla tehdään raskaan metallin töitä, ilma on raikas, valaistus hyvä ja työpisteet ovat siistejä. Näin ei aina ole ollut. – Vielä viisi vuotta sitten ilma oli harmaana hitsauskaasuista. Uusi keskusilmastointijärjestelmä on parantanut tilannetta huomattavasti, pääluottamusmies Peippo sanoo. Peipolla on perspektiiviä kertoa työolojen ja koko yrityksen kehityksestä. Hän aloitti Valon Koneella 18-vuotiaana pakkaajana vuonna 1980. – Alun perin ei ollut tarkoitus jäädä, mutta täällä sitä edelleen ollaan. Peippo aloitti aikana, jolloin Neuvostoliiton kauppa kävi kiihkeänä. – Parhaimmillaan lähti täältä kerrallaan 20 junavaunua kohti itärajaa. Tuotannon valtava tehostuminen on suurin muutos, joka on vuosikymmenten aikana tapahtunut. – Nyt täällä tehdään paljon pienemmällä porukalla paljon isompaa tulosta. Täällähän oli parhaimmillaan yli 100 työntekijää eli tuplaten nykyiseen verrattuna. Hitsaaja Jarkko Ikonen pitää työnsä monipuolisuudesta. Hitsaamossa tehdään edelleen paljon käsityötä, vaikka hitsausrobottejakin tulee koko ajan lisää. Koneistaja Teemu Niitynpää tekee satoja erilaisia osia uusiin ja vanhoihin Valon Koneen laitteisiin. Koneistukset kestävät 15 minuutista kuuteen tuntiin riippuen monimutkaisuudesta. NELJÄSOSA RAJAN TAKAA Valon Koneella oli pitkään sama vanha porukka töissä. Työntekijöiden keski-ikä nousi jatkuvasti, koska eläkkeelle jääneiden tilalle ei juuri otettu uusia. Aivan viime vuosina tilanne on korjaantunut, kun uusia nuoria työntekijöitä on saatu eläkkeelle jääneiden tilalle. Suhdanteiden kuumentuessa vuosituhannen alkupuolella oli niin kova pula työvoimasta, että osaajia haettiin Virosta ja Venäjältä. – Kymmenkunta kaveria tuli Venäjältä tänne töihin ja virolaisiakin muutamia. Useimmat ovat täällä edelleen töissä, Peippo sanoo. Varapääluottamusmies Halonen on hieman nuoremman polven tekijä, mutta hänelläkin on työvuosia Valon Koneella jo pitkälti toistakymmentä. – Tulin tänne ensi kerran vuonna 2003, kun kuulin tuttavilta, että on paikka auki. Silloin en paljon kuorimakoneista tiennyt, mutta nopeasti opin. Välillä olin Turussa telakalla töissä, mutta palasin vuonna 2007, kun soittelivat, että tarvitsevat sähkömiestä, Halonen kertoo. AHJ1714_1-48_UUSI.indd 22 24.10.2017 13:43:48
02.11.2017 14 23 VAHVA OMA OSAAMINEN Suurin osa koneiden osista tulee esivalmistettuna tai valmiina alihankkijoilta. Ennen kaikki tehtiin raakapellin polttoleikkauksesta alkaen itse. Pajalla keskitytään nyt kokoonpanoon ja niiden erikoisosien koneistukseen, joiden tekeminen hallitaan vain täällä. – Alihankinnan lisääntyminen ja automaatio ovat olleet suurimmat syyt tuotannon tehostumiseen ja väen vähenemiseen. Täällä on nyt keskitytty vain aivan ydinosaamiseen, Peippo sanoo. – Valmistettavan koneen tuntemus on tärkeää kaikissa työvaiheissa: hitsauksessa, koneistuksessa ja kokoonpanossa. Jokainen työntekijä ymmärtää, miten valmis kone toimii ja miten hänen työnsä siihen vaikuttaa, Halonen sanoo. Korkea laatu ja toimitusvarmuus ovat avainasemassa ja niitä Valon Koneen kokeneet tekijät voivat tarjota. – Me voimme taata nopean ja laadukkaan varaosien toimituksen kaikkiin koneisiin, jos sahalla jokin osa rikkoutuu. Olemme tehneet koneita vuosikymmeniä sadoille sahoille. Ne ovat tottuneet siihen, että palvelu pelaa, Peippo sanoo. Vierailun lopuksi päädymme Peipon työpisteelle lähtevän tavaran varastoon. Siellä on melkoinen määrä erikokoisia puulaatikoihin Lomautuksista vuosibonuksiin ? ? Vaikka kuorimakoneet menevät nyt hyvin kaupaksi ja Lohjalla riittää töitä kahteen vuoroon, on tiukkojakin aikoja ollut. Vuoden 2008 romahdus on hyvin muistissa. – Kaikki pysähtyi kuin seinään. Vuoteen ei tullut uusia tilauksia. Täällä oli puolen vuoden ajan vuoroviikkolomautuksia ja kuusi henkeä irtisanottiin. Varaosatilauksilla ja kunnostustöillä elettiin, pääluottamusmies Jukka Peippo muistelee. Nyt tilanne on valoisampi, kun tilauskirjat ovat täynnä vuoden loppuun ja varaosakauppa käy vilkkaana. Tämä näkyy työntekijöiden palkkapussissa vuosibonuksena. Bonuksesta ei ole kirjallista sopimusta, vaan se on talon tapa. – Olemme saaneet useampana jouluna bonuksen, joka määräytyy firman tuloksen mukaan. Se on ollut parhaimmillaan kuuden viikon palkka, Peippo sanoo tyytyväisenä. Jakovaraa on ollut, sillä Valon Kone tuotti esimerkiksi vuonna 2016 20 miljoonan euron liikevaihdolla 4,5 miljoonaa euroa voittoa. pakattuja lähetyksiä odottamassa kuljetusta ympäri maapallon. Silmiin osuu osoitelappu, jossa lukee Papua New Guinea. Varaosia sisältävä laatikko kertoo paljon siitä, miten laajalti lohjalaista metallityötä maailmalla arvostetaan. a AHJ1714_1-48_UUSI.indd 23 24.10.2017 13:43:50
24 TAU KO Teleste Oyj, Kaarina, 5. syyskuuta KUVA VESA-MATTI VÄ’ÄRÄ AHJ1714_1-48_UUSI.indd 24 24.10.2017 13:43:56
25 AHJ1714_1-48_UUSI.indd 25 24.10.2017 13:43:59
14 02.11.2017 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O K S E T K R IS TA PA R T T I 26 N Ä K E M YS KARI HARING: Työterveyshuollon asemaa osana ter veydenhuollon kokonai suutta ei tule sote-uudistuksessa muuttaa. Jos soteuudistus tehdään, työterveyshuoltoa ei rakenteellisesti pitäisi liittää soteen. Sen sijaan toiminnallista yhteistyötä on tarpeellista tehostaa. JORMA MÄKITALO: Kyllä ja ei. Siinä mielessä ne pitää, että sosiaali-ja terveydenhuoltoa kannattaa tarkastella yhtenä kokonaisuutena, eikä keskittyä vain tarkastelemaan julkisin varoin kustannettavaa sotea. Työterveyshuollon olemassaoloa ei pidä unohtaa, vaikka se ei olekaan julkisin varoin kustannettavaa sotea, vaan työnantajien järjestämää ja maksamaa. Kokonaisuuden näkökulmasta se pitäisi ottaa mukaan. Sellaisia ratkaisuja en kannata, että työnantajilta poistettaisiin oikeus tai velvollisuus järjestää työterveyshuoltoa, eli että työterveyshuolto lopetettaisiin ja sote-palvelut tuottaisivat jatkossa kaiken. MITÄ HYÖTYÄ TYÖTERVEYSHUOLLON LIITTÄMISESTÄ SOTEEN OLISI? HARING: Vaikka työterveyshuolto pidettäisiin soten ulkopuolella, sote-uudistus vaikuttaa työterveyshuollon toimintaan. Jos uudistus toteutuu kunnolla, hyvin toimiva perusterveydenhuolto tukee myös työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon ei tarvitsisi enää huolehtia perusterveydenhuollon tehtävistä siinä määrin kuin se tällä hetkellä huolehtii. Toisaalta työterveyshuolto tuo lisäarvoa soteen, mikäli yhteistyö toimii. MÄKITALO: Työkyky, työkyky, työkyky. Työterveyshuolto on täydentävä erikoisosaaja. Se tuo mukanaan työn ja terveyden välisen vuorovaikutuksen ymmärryksen ja asiantuntemuksen, terveydenhuollon yhteyden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työpaikoilla. Nyt pitäisi vähitellen päästä eroon siitä, että työterveyshuolto on joku rinnakkainen kultapossukerho. ONKO PALVELUIDEN YHDISTÄMISESTÄ JOTAKIN HAITTAA? HARING: Jos työterveyshuolto yhdistettäisiin sote-prosessiin, julkinen terveydenhuolto saisi hoidettavakseen yli kolme miljoonaa uutta lääkärin vastaanottokäyntiä. Kun työterveyshuollon tällä hetkellä rahoittavat työnantajat ja työntekijät, niin se rahoitus jäisi uupumaan. Ilman tällaista ulkoa tulevaa lisärahoitusta perusterveydenhuollon kustannukset nousisivat. MÄKITALO: Toiminnallisessa mielessä en näe yhteensovittamisesta haittaa. Se on pelkästään järkevää. On anteeksiantamatonta, että sitä ei ole jo aikoja sitten tehty. MITEN TOIMINTAEDELLYTYKSET TURVATAAN MAAKUNNISSA, JOIHIN SOTE ON SIIRTYMÄSSÄ? HARING: Maakunnilla on velvollisuus järjestää työterveyshuolto omalle henkilöstölleen ja sen lisäksi sitä haluaville työnantajille ja yrittäjille omalla alueellaan samalla tavalla kuin kunnilla on tällä hetkellä. Palveluiden turvaaminen jää maakunnille joka tapauksessa. Laki lähtee siitä, että maakuntien on nämä palvelut järjestettävä. MÄKITALO: Maakuntien täytyy huolehtia velvollisuuksistaan. Velvollisuuksiin kuuluu työterveyshuollon järjestäminen omalle henkilökunnalle. Toinen velvoite on, että työterveyshuoltoa pitää olla tarjolla maakunnassa toimiville yrittäjille ja pienyrityksille. Kolmas velvoite on huolehtia soten ja työterveyshuollon yhteensovittami sesta. Pitäisikö työterveyshuolto ja uusi sote yhdistää? Tutkimusja palvelukeskuksen johtaja JORMA MÄKITALO Työterveyslaitos ? On anteeksiantamatonta, että sotea ja työterveyshuoltoa ei ole yhdistetty jo aikoja sitten. ? Työterveyshuolto on sotea täydentävä erikoisosaaja. ? Pitäisi päästä eroon ajatuksesta, että työterveyshuolto on joku rinnakkainen kultapossukerho. AHJ1714_1-48_UUSI.indd 26 24.10.2017 13:43:59
02.11.2017 14 27 Suunnittelussa on jo pikkuisen tuoksahtanut semmoinen, että maakunnat käyttäytyvät ikään kuin työterveyshuolto ei kuuluisi niille ollenkaan. Se on mitä suurimmassa määrin maakunnan järjestämisvelvollisuuden alueella oleva asia kolmessa mielessä: omalle henkilökunnalle, maakunnan yrityksille ja yrittäjille sekä maakunnan ja työnantajien järjestämän palvelun yhteensovittaminen siten, että asiakkaalla on saumattomat palveluketjut ja kaikkien työkyvystä huolehditaan kaikissa olosuhteissa. Tähän kuuluvat myös työttömät, joiden terveydenhuolto on ihan törkeällä tolalla. PYSTYVÄTKÖ MAAKUNNAT TARJOAMAAN KAIKILLE YHDENVERTAISET TYÖTERVEYSPALVELUT? HARING: Työterveyshuollossa työnantaja määrittelee työterveyshuollon tason ja palveluntuottajan pitäisi pystyä tarjoamaan niitä palveluita, joita asiakas eli työnantajat haluavat. Näinhän tämä nytkin menee. Työterveyshuolto voi olla pelkkä lakisääteinen minimi terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksineen plus tietyt peruslaboratoriotutkimukset. Mukana voi olla sopimus sairaanhoidosta tai jopa erikoislääkärin konsultaatioista. Taso vaihtelee. Ei maakunnan tarvitse itse näitä palveluita tuottaa. Se voi hankkia palvelut muualta. MÄKITALO: Työterveyshuolto on työnantajien järjestämää. Maakunta ei järjestä työterveyshuoltoa kuin omalle henkilöstölleen tai jos solmivat kumppanuuksia kuntien kanssa, niin kuntien henkilöstölle. Maakunnilla on velvollisuus huolehtia, että työterveyshuoltoa on tarjolla joka puolella. Työterveyshuollossa ei edes ole sellaista mallia, että kaikki saavat samanlaiset palvelut. Työterveyshuollossa on tietty, lailla säädetty minimitaso, joka pitää olla tarjolla kaikille. Se toteutuu tällä hetkellä vielä vähän vaihtelevasti. Sen yli menevältä osalta työnantaja päättää, minkä tasoinen se palvelu on. On myös sellainen ehto, että työnantajat eivät saa Kelan tilittämiä korvauksia aiheutuneista kustannuksista, ellei työterveyshuollon taso ole sama kaikille yrityksen palveluksessa oleville työntekijöille. Ei voi olla niin, että johtajat ovat kultatasolla ja duunariporukka hopeatai pronssitasolla. Silloin palvelu kallistuu työnantajalle. SOTE-UUDISTUS VAATII KILPAILUTTAMISTA. PITÄISIKÖ TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUTKIN KILPAILUTTAA? HARING: Yksittäiset työnantajat kilpailuttavat joka tapauksessa työterveyshuoltopalvelunsa. Jos maakunta ei järjestä työterveyshuoltoa omalle henkilöstölleen, se kilpailuttaa palveluntuottajat ihan samalla tavoin kuin muutkin työnantajat. Jos maakunta tarjoaa työterveyshuoltopalveluita vain omalle henkilökunnalleen, sen ei tarvitse kilpailuttaa. MÄKITALO: Työnantajathan kilpailuttavat työterveyshuollon palvelut. He valitsevat palveluiden tuottajan ja työntekijöiden on käytävä työnantajan valitsemalla tuottajalla. Eli valinnanvapaus on työnantajalla. KUINKA KAUKAA PALKANSAAJA JOUTUU HAKEMAAN TYÖTERVEYSPALVELUNSA? HARING: Lähtökohtana on, että työterveyshuoltopalvelut pitää olla sellaisella etäisyydellä, että työntekijä pystyy niitä käyttämään. Yksi syy maakuntien velvollisuuteen järjestää työterveyshuoltopalvelut on, että myös keskuskaupungin ulkopuolella pitää olla saatavilla palveluita. Jos niitä ei muuten ole saatavilla, maakunta tuottaa työterveyspalvelut vaikka itse. MÄKITALO: Ei sille ole määritelty rajoja. On määritelty, että sitä on oltava saatavilla maakunnan alueella. Asiantuntijalääkäri KARI HARING SAK ? Työterveyshuollon asemaa ei pidä muuttaa sote-uudistuksessa. ? Sote-uudistus vaikuttaa työterveyshuollon toimintaan, vaikka se pidettäisiin soten ulkopuolella. ? Jos työterveyshuolto yhdistetään sote-prosessiin, julkinen terveydenhuolto saa hoidettavakseen yli kolme miljoonaa uutta lääkärin vastaanottokäyntiä. AHJ1714_1-48_UUSI.indd 27 24.10.2017 13:44:00
14 02.11.2017 28 14 02.11.2017 28 T YÖVÄ E N L I I K E 1 9 1 7 TY Ö V Ä E N A R K IS TO TY Ö V Ä E N A R K IS TO T E K S T I K IM M O K E ST IN E N Marraskuussa sosialidemokraateilla oli isoja asioita mietittävänä. Sosialidemokraattisen puolueen ylimääräinen puolue kokous pidettiin Helsingin työväentalolla 25.–27.11.1917. Kokoukseen osallistui myös bolshevikkipuolueen keskuskomiteaan kuulunut Josif Stalin. Mielenosoituskulkue lähdössä Koneja Siltarakennus Oy:n tehtaalta Helsingin Hakaniemessä vuoden 1917 suurlakon aikaan. Ratkaisujen aika – vai onko sittenkään? S yksyn aikana monen suo malaisen elämä oli muuttu nut raskaaksi. Ratsumestari Harald Åkermanin joh dolla harjoitettu, vapaan kil pailun periaatteille perus tunut elin tarvikepolitiikka oli osoit tautunut virheeksi. Elintarpeiden ja muiden tarvikkeiden hinnat nousivat räjähdysmäisesti. Maanviljelijät eivät enää halunneet va paaehtoisesti myydä viljaa, koska myöhem min siitä oli ehkä saatavissa parempi hinta. Palkat eivät pysyneet hintojen perässä ja työttömyys kasvoi. Monet palikat asettuivat Suomessakin uuteen asentoon, kun tilanne Venäjällä äkisti muuttui. Bolshevikit kaappasivat marraskuun alkupäivinä vallan ja toivoi vat suomalaisten toverien noudattavan esimerkkiä. Vallankumousjohtaja Vladimir Leninin joukkojen ote Venäjästä ei ollut vakaa, joten suomalaiset epäröivät, miten pitäisi toimia. Bolshevikit painostivat suomalaisia ryhtymään ainakin yleislakkoon, jottei pää ministeri Kerenskiä kannattaville joukoille tulisi Suomesta käsin apua. KENEN ON VALTA? Porvarienemmistöinen eduskunta ryhtyi heti bolshevikkivallankumouksen jälkeen päättämään, kenellä oli korkein valta Suo messa. Olisiko nyt järkevintä valita sosia lidemokraattien valtalaki vai mennä vielä pidemmälle itsenäisyyden tiellä? Eduskunnalla ei ollut asettaa joukkoja bolshevikkien hallitsemaa Venäjän armeijaa vastaan, mikäli se asettuisi vastustamaan itsenäistymistä tai tukemaan vasemmiston vallankumousta. Porvariston suojeluskun nat olivat vielä heikosti aseistautuneita. Yhtä huonosti valmistautuneita olivat tosin myös työväen kaartit. Suomen Ammattijärjestö (SAJ) oli asetta nut senaatille uhkavaatimuksen elintarvike kysymyksen järjestämiseksi. Sen määräaika päättyi marraskuun alussa. Senaatin vastaus ei ollut tyydyttävä, mutta toimenpiteistä päättäminen jäi SAJ:n edustajakokoukselle. Se päätti 13.11., että eduskunnan piti määrätä senaatti julkaisemaan laki Suomen korkeimman hallitusvallan käyttämisestä ja sen perusteella myös hyväksyä ja julkaista Marraskuussa 1917 Suomi oli suurten tapahtumien pyörteessä. Bolshevikit kaappasivat vallan Venäjällä. Suomessa tapahtumat johtivat marraskuun yleislakkoon. Sen aikana eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi, mikä merkitsi itsenäistymistä Venäjästä. AHJ1714_1-48_UUSI.indd 28 24.10.2017 14:53:51
02.11.2017 14 29 Työväenliike mukana ? ? Tänä vuonna juhlitaan sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea ja ensi vuonna on sisällissodan suuri muistovuosi. Suomalainen työväenliike on näkyvästi esillä merkkivuosien vietossa. Työväenliikkeen toimijat ovat yhdessä luoneet myös verkkopalvelun, jossa voi perehtyä työväen liikkeen sataan itsenäisyyden vuoteen ja saada esimerkiksi tietoa merkkivuosiin liittyvistä tapahtumista. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta www.tyovaenliike.fi. Ratkaisujen aika – vai onko sittenkään? SUURLAKKO JA SEN OPETUKSET Eduskunnan puhemies ei halunnut viedä SAJ:n esitystä eduskunnan istuntoon. Siispä sosialidemokraattinen puoluetoimisto ilmoitti suurlakon alkavan keskiyöllä 13. ja 14. päivän välillä. Lakon aikana SDP häilyi vallanoton vaiheilla, mutta tyytyi lopulta vain vakiinnuttamaan jo saadut poliittiset ja sosiaaliset reformit eduskunnan taipuessa ottamaan lopulta korkeimman vallan. Lakko lopetettiin marraskuun 20. päivänä. Paluu normaaliin elämään oli lakon jälkeen monin paikoin vaikeaa. Joissain kaupungeissa lakkoa jatkettiin ja eräillä paikkakunnilla työnantajat olivat julistaneet epävirallisen työsulun. Erityisesti pääkaupunkiseudulla lakon aikana oli tapahtunut väkivaltaisia tekoja, joissa oli kuollut parikymmentä pääosin porvarilliseen väestönosaan laskettavaa henkilöä. Kaartit nousivat entistä näkyvämpään asemaan ja niiden toiminta herätti porvariston keskuudessa kauhua. Kaartit kiersivät takavarikoimassa elintarvikevarastoja, mutta myös aseita ja väkijuomia. Lakon lopettaminen oli pettymys monelle radikaaleista aatteista ihastuneelle. Todettiinkin, että ”lakko loppui, mutta vallankumous jatkuu”. muutkin suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin tähtäävät lait, jotka olivat vielä tätä viimeistä sinettiä vailla. Näitä lakeja olivat muun muassa 8 tunnin työaikalaki sekä uusi kansanvaltainen kunnallislaki. Jos eduskunta tästä kieltäytyisi, piti ”järjestäytyneen työväen ryhtyä taisteluun porvaristoa vastaan oikeuksiensa ja leipänsä puolesta”. Mommilan veriteot ? ? Bolshevikkivallankumouksen aikoihin Etelä-Hämeessä sattui verityö, jolla oli pitkälle meneviä vaikutuksia. Suurliikemies Alfred Kordelin oli viettämässä 49-vuotissyntymäpäiviään Mommilan kartanossa, kun paikalle saapui noin 30 matruusia oppaanaan Kordelinille kaunaa kantanut suutari Johan Skott. Matruusit etsivät aseita ja löydettyään niitä he lähtivät kuljettamaan Kordelinia ja vieraita vangittuina kohti rautatie asemaa. Apuun hälytetyt suojelus kuntalaiset avasivat tulen, jolloin syntyneessä kahakassa muun muassa Kordelin ja Skott menettivät henkensä. Kordelinin lakimies Risto Ryti vaimoineen pelastui. Työväenlehdistössä esitettiin myöhemmin kysymys, miksi suojeluskunta oli ylipäätään kutsuttu paikalle. Suurlakon aikana SDP:n sisäinen jako toisaalta parlamentarismiin ja toisaalta köyhälistön diktatuuriin uskoviin tuli näkyviin. Lakon lopettamisen taustalla oli toive, että eduskunta olisi nimittänyt sosialidemokraateista muodostetun ”punaisen” senaatin, mutta eduskunta päätti, että porvarilliset senaattorit muodostivat uuden hallituksen. Kun parlamentaarinen vallanotto ei onnistunut, järjestötyöhön perustunut työväenliike alkoi vaikuttaa heikolta. Valta näytti olevan aseen piipussa. Järjestyskaarteista alkoi muodostua punakaarteja ja puolueen vaikutusvalta kaarteihin alkoi heiketä. a Your Partner in Precious Metals Recycling ROMU REILUSTI RAHAKSI! Soita 044 276 1713 teemu.piippo@katmetal.? | www.katmetal.? kat_metal | | Your Partner in Precious Metals Recycling ROMU REILUSTI RAHAKSI! Soita 044 276 1713 teemu.piippo@katmetal.? | www.katmetal.? kat_metal | | AHJ1714_1-48_UUSI.indd 29 24.10.2017 13:44:05
T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 30 Aiemmin suurilla yrityksillä oli velvollisuus raportoida rodun ja sukupuolen mukainen palkka jakaumansa. Ei ole enää, Trump kumosi määräyksen. Työministeriö mitätöi määräyksen, joka salli ammattiliiton edustajan olevan mukana järjestäytymättömien työpaikkojen työsuojelutarkastuksessa. Tulossa on lisää samaa: syyskuussa työministeriö julkaisi esityksen, että kaivosten työturvallisuusriskit voi arvioida kaivosten jo ollessa käynnissä. Nyt ne on selvitettävä ennen töiden aloittamista. Kaivostyöläisten ammattiliitto UMWA pitää esitystä ”täysin käsittämättömänä”. Sama esitys poistaa kaivosyhtiöiltä velvollisuuden raportoida työtapaturmista, mikäli ne korjataan nopeasti. Liiton mielestä tämä piilottaisi vaaralliset työolot julkisuudelta ja tekisi mahdottomaksi nähdä kaivostyön vaarojen kehityksen. Työministeriö valmistelee esitystä, joka poistaisi miljoonilta ihmisiltä oikeuden ylityökorvaukseen. Lain mukaan 17 200 euron vuosipalkkaa saavat voidaan katsoa johtavassa asemassa oleviksi tai asiantuntijoiksi, eikä heille makseta ylityökorvausta. Edellinen presidentti Barack Obama nosti rajan lähes kaksinkertaiseksi, ja tämän päätöksen voimaantulon Trump haluaa estää. YHDYSVALLAT Viime vaaleissa vallan saaneet republikaanit osoittautuivat kyvyttömiksi saamaan läpi uusia keskeisiä lakiehdotuksiaan. Maan presidentillä on kuitenkin paljon omaa valtaa, ja Donald Trumpin hallinto romuttaa johdonmukaisesti voimassa olevia työsuojelu-, työlakija ympäristömääräyksiä. Lokakuun alussa valtion määräyksiä oli mitätöity jo yli sata. Senaatti kumosi määräyksen, joka rajoitti kaivosyhtiöiden oikeutta kaivosjätteiden sijoittamiseen vesistöön. Samoin kaatui määräys, joka helpotti osavaltioiden luovan eläkejärjestelmiä 55 miljoonalle ihmiselle, joilla ei ole työeläkettä. Vastaava oikeus kiellettiin varmuuden vuoksi erikseen kaupungeiltakin. Erityisen ahkerasti ja kiireisesti Trumpin hallinto kumoaa työsuojelumääräyksiä. Se poisti yrityksien velvollisuuden raportoida viranomaisille kuuden edellisen kuukauden työtapaturmista. Aiemmin liittovaltion isoja sopimuksia saavien yrityksien oli kerrottava vakavista työturvallisuusja työoikeusrikkomuksistaan sekä korjata ne. Tämän republikaanit ja työväen presidentiksi itsensä nimittänyt Trump kumosivat rivakasti. Työministeriö lakkautti työtapaturmien ja -sairauksien sähköisen ilmoitusjärjestelmän sekä näiden tietojen julkistamisen. Tämä piilottaa julkisuudelta mahdolliset pulmat. KA N S A I N VÄ L I N E N KURITUS Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ottanut hampaisiinsa myös tavalliset työntekijät. Uusi hallinto on esimerkiksi poistanut yrityksien velvollisuuden raportoida viranomaisille työtapaturmista, lakkauttanut työtapaturmien ja -sairauksien sähköisen ilmoitusjärjestelmän ja mitätöinyt määräyksen, joka salli ammattiliiton edustajan olevan mukana järjestäytymättömien työpaikkojen työsuojelutarkastuksessa. Trumpin hiljainen vallankumous LE H TI K U V A /A FP /S A U L LO E B Neljän prosentin palkankorotusvaatimus ITÄVALTA Metallialan ammattiliitot PRO-GE ja GPA-djp vaativat käynnissä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa neljän prosentin palkankorotuksia, oppisopimuskorvausten reilua nostamista sekä vuorotyön korvausten parantamista. Taustalla on ennuste, jonka mukaan maan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 2,8 prosenttia. Käänne ylöspäin on tapahtunut ja suhdannemoottorit jyrisevät, liitot luonnehtivat. Vuodesta 2013 voimassa ollutta mahdollisuutta vaihtaa palkankorotuksia vapaa-aikaan tulee kehittää edelleen, liitot kirjaavat. Nyt sen käyttö on ollut toisinaan hankalaa työnantajien vastustuksen vuoksi. Vähimmäispalkka parani tekstiilityöntekijöillä KAMBODŽA Maan taloudelle tärkeiden vaateja kenkätehtaiden vähimmäispalkat nousevat 11 prosenttia ensi vuoden alusta. Nyt vähimmäispalkka on 130 euroa kuussa, ja se nousee 145 euroon. Ratkaisu syntyi, kun hallitus lupasi maksaa hiukan yli neljä euroa kuussa palkkojen korotuksista. Tekstiiliteollisuudessa on 700 000 työläistä. Vuonna 2012 vähimmäispalkka oli 52 euroa kuussa. Se on noussut vuosittain ammatti liittojen lujan kamppailun ansiosta. Vuoden 2014 mielenosoituksissa jopa kuoli neljä ihmistä. Reaalipalkka nousi reilun prosentin RUOTSI Teollisuuden palkat kasvoivat 2,2 prosenttia viime vuonna, laski teollisuusliittojen yhteistyöjärjestö Facken inom industrin. Kun inflaatio oli prosentin, reaalipalkat paranivat 1,2 prosenttia. Nousu oli täsmälleen sama kuin teollisuusliittojen edellisen tes-kierroksen korotustaso 2,2 prosenttia. Siitä käytettiin kuitenkin 0,2 prosenttia osa-aikaeläkkeen parantamiseen, jolloin palkat kasvoivat tuon 0,2 prosenttia tes-sopimuksia enemmän. Naisten palkat nousivat enemmän kuin miesten. Nousua oli erityisesti toimihenkilöammateissa, joissa sukupuolten palkkaero on isompi kuin työläisillä. AHJ1714_1-48_UUSI.indd 30 24.10.2017 13:44:06
T E K S T I K A U N O K O SK E LA S O P IM U S PÄ Ä L L IK K Ö T YÖ E H TO S O P I M U S O T A T A LT E E N Itsenäisyyspäivän palkka 2017 Vuonna 2017 itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta sattuu keskiviikolle. Itsenäisyyspäivä on lain mukaan palkallinen vapaapäivä. IT S E N Ä IS Y Y S P Ä IV Ä N P A L K K A 2 17 Yksityiskohtaiset ohjeet: www.metalliliitto.fi/tyoehtosopimus Vänd! 31 A Itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän työtuntijärjestelmän mukaiseksi vapaapäiväksi Sellaisissa työaikamuodoissa (esimerkiksi keskeytymätön kolmivuorotyö), joissa itsenäisyyspäivä keskiviikko sattuu työtuntijärjestelmän mukaiseksi vapaapäiväksi, työntekijälle ei makseta erillistä itsenäisyyspäivän palkkaa. Jos työntekijä on poikkeuksellisesti työssä itsenäisyyspäivänä, hänelle maksetaan varsinaisen palkan lisäksi 100 prosentin suuruinen sunnuntaityökorotus itsenäisyyspäivänä tehdyiltä työtunneilta. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan luonnollisesti myös ylityölisä, mutta ei muita korvauksia sillä perusteella, että työ tehdään itsenäisyyspäivänä. B Itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi Itsenäisyyspäivän sattuessa arkipäiväksi, tässä tapauksessa siis keskiviikoksi, on työpaikalla työt keskeytettävä kuten sunnuntaina, ellei kysymys ole työstä (esimerkiksi keskeytymätön kolmivuorotyö), jota säännönmukaisesti tehdään myös sunnuntaisin. PALKKA Koska itsenäisyyspäivä on palkallinen vapaapäivä, palkka on töiden keskeyttämisestä huolimatta maksettava. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan keskituntiansion mukainen palkka säännöllisiltä työtunti järjestelmän mukaisilta työtunneilta. Kuukausipalkkainen työntekijä saa joulu kuulta normaalin kuukausipalkkansa vähentämät tömänä. EDELLYTYKSET Saadakseen itsenäisyyspäivän palkan on työntekijän pitänyt olla työnantajan työssä vähintään kuusi työpäivää ennen itsenäisyyspäivää. Kuukausipalkkaiselle riittää, että hän on ollut työsuhteessa itsenäisyyspäivänä. ERITYISTILANTEET Tietyissä tapauksissa joudutaan ratkaisemaan, miten poissaolo työstä ennen itsenäisyyspäivää tai sen jälkeen taikka molempina päivinä vaikuttaa itsenäisyyspäivän palkan maksa miseen. Arvioinnin kohteena on tällöin itsenäisyyspäivälain ilmaisu, jonka mukaan palkka itsenäisyyspäivältä maksetaan, ”jos se muutoin olisi ollut työpäivä”. PÄÄSÄÄNTÖ Jos työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko itsenäisyys päi vää edeltävänä tai sitä seuraavana työpäivänä (tänä vuonna siis tiistai ja torstai), itsenäisyyspäivän palkka maksetaan, koska voidaan olettaa, että tällöin työntekijä olisi ollut työssä myös itsenäisyyspäiväksi sattuvana arkipäivänä. Sairaus ennen ja jälkeen Työntekijä, joka on ollut poissa työstä välittömästi ennen ja jälkeen itsenäisyys päivän sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi, ei ole oikeutettu lain mukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan. Työntekijälle maksetaan kuitenkin itsenäisyyspäivältä työehtosopimuksen mukainen arkipyhäkorvaus, jos itsenäisyyspäivä sattuu ajalle, jolta työnantaja on työehto sopimuksen mukaan velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa. Työajan tasaamisvapaa (pekkanen) ennen ja jälkeen Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta 2017 sattuu keskiviikoksi. Jos itsenäisyyspäivää edeltävä tiistai on määrätty tai sovittu pekkas päiväksi, itsenäisyyspäivän palkka maksetaan jos tiistai muuten olisi ollut työpäivä. Jos työntekijä oma-aloitteisesti ottaa tiistain ja torstain työpäivät tasaamisvapaiksi, on itsenäisyyspäivänpalkan maksamisesta syytä sopia työnantajan kanssa erikseen. Lomautus ? Jos itsenäisyyspäivä jää lomautuksen sisään, ei itsenäisyyspäivän palkkaa makseta. ? Jos lomautus alkaa tai päättyy niin, että jommallekummalle puolen itsenäisyyspäivää tulee työpäivä, palkka maksetaan. ? Jos itsenäisyyspäivä osuu lyhennetyn työviikon lomautuspäivälle, itsenäisyyspäivän palkkaa ei makseta. Vuosiloma Itsenäisyyspäivän palkkaa ei makseta vuosiloman (käytännössä talviloma) ajalle sattuvalta itsenäisyyspäivältä. Toisaalta itsenäisyyspäivää ei myöskään lasketa arkipäiväksi vuosiloman pituutta määrättäessä. Muut sopimusalat Yllä kirjoitettu itsenäisyyspäivän palkan maksamisesta pätee myös liiton muilla sopimusaloilla. Viikkotai kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei erillistä arkipyhäkorvausta makseta, vaan hän saa myös arkipyhä viikolta normaalin palkkansa vähentämättömänä. 14 02.11.2017 AHJ1714_1-48_UUSI.indd 31 24.10.2017 13:44:07
14 02.11.2017 Övriga avtalsbranscher Det ovannämnda gällande utbetalning av lön för självständighetsdagen gäller även inom de övriga avtalsbranscherna inom förbundet. Arbetstagare med veckoeller månadslön får ingen skild söckenhelgsersättning, utan han eller hon får sin vanliga oavkortade lön för söckenhelgsveckan. K L IP P U T O C H S P A R A 32 KO L L E K T I VAV TA L A Självständighetsdagen infaller på en ledig dag i arbetstidsschemat I arbetstidsscheman (t.ex. kontinuerligt treskiftsarbete) där onsdag normalt är en ledig dag får arbetstagaren inte särskild lön för självständighetsdagen. Om arbetstagaren undantagsvis arbetar på självständighetsdagen får han eller hon utöver den normala lönen ett 100 procents söndagstillägg för arbetstimmarna på självständighetsdagen. Om arbetet dessutom räknas som övertid betalas naturligtvis också övertidstillägg men inga andra tillägg på grund av att arbetet görs på självständighetsdagen. Lön för självständighetsdagen 2017 I år infaller självständighetsdagen den 6 december på en onsdag. Självständighetsdagen är enligt lagen en avlönad ledig dag. Noggranna direktiv och andra avtals branscher på adressen www.metalli l iitto.fi/web/se/ kollektivavtal T E X T K A U N O K O SK E LA A V TA L S C H E F L Ö N F Ö R S JÄ LV S T Ä N D IG H E T S D A G E N 2 17 B Självständighetsdagen infaller på en arbetsdag i arbetstidsschemat När självständighetsdagen infaller på en vardag, i det här fallet på en onsdag, skall arbetet avbrytas så som på en söndag ifall det inte handlar om arbete (t.ex. kontinuerligt treskiftsarbete) som regelbundet görs också på söndagar. LÖN Eftersom självständighetsdagen är en avlönad ledig dag måste arbetsgivaren betala lön oavsett arbetsavbrott. För arbetstagare med timlön betalas lön enligt genomsnittsinkomsten för reguljära arbetstimmar enligt arbets tidsschemat. Arbetstagare med månadslön får sin normala oavkortade månadslön för december. ANSTÄLLNINGSVILLKORET För att få lön för självständighetsdagen bör arbetstagaren ha arbetat för arbetsgivaren i minst sex arbetsdagar före självständighetsdagen. För arbetstagare med månadslön räcker det att han eller hon har haft ett anställningsförhållande på självständighetsdagen. SPECIALFALL I vissa fall måste man avgöra hur frånvaro dagen före och/eller dagen efter självständighetsdagen påverkar lönen för självständighetsdagen. Då måste man ta ställning till formuleringen i lagen om självständighetsdagen enligt vilken lön för självständighetsdagen betalas om den dagen ”annars hade varit arbetsdag”. HUVUDREGEL Om arbetstagaren arbetar enligt arbetstidsschemat antingen arbetsdagen före eller arbetsdagen efter självständighetsdagen (i år alltså tisdag och torsdag) betalas lön för självständighetsdagen, eftersom man kan anta att arbetstagaren skulle ha arbetat också den vardag då självständighets dagen infaller. Sjukdom före och efter En arbetstagare som har varit borta från arbetet omedelbart före och efter självständig hetsdagen på grund av arbetsoförmåga som har förorsakats av sjukdom eller olycka är inte berättigad till lagstadgad lön för självständighetsdagen. Arbetstagaren får ändå kollektivavtalsenlig söckenhelgsersättning för självständighetsdagen om den infaller på en tid för vilken arbetsgivaren är förpliktigad att betala sjukersättning. Arbetstidens utjämningsledighet (pekkanen) före och efter Självständighetsdagen den 6 december 2017 infaller på en onsdag. Om tisdagen före självständighetsdagen bestäms vara pekkanen-dag betalas lön för självständighetsdagen om tisdagen annars skulle ha varit en arbetsdag. Om arbetstagaren på eget initiativ tar utjämningsledigt på tisdag och torsdag, är det skäl att komma överens skilt med arbetsgivaren om utbetalning av lön för självständighetsdagen. Permittering ? Om självständighetsdagen infaller under permitteringstid betalas inte lön för den dagen. ? Om permitteringen börjar eller upphör så att en arbetsdag infaller på någondera sidan av självständighets dagen betalas lön för självständighetsdagen. ? Om självständighetsdagen infaller på en permitteringsdag under en förkortad arbetsvecka betalas inte lön för självständighetsdagen. Semester Lön för självständighetsdagen betalas inte om dagen infaller på semestertid (i praktiken vintersemester). Å andra sidan räknas självständighetsdagen inte heller med som en vardag när man beräknar semesterns längd. AHJ1714_1-48_UUSI.indd 32 24.10.2017 13:44:07
Työajantasaamisvapaat 12,5 työajantasaamispäivää eli pekkaspäivää (100 tuntia) on annettava ja maksettava sen kalenterivuoden aikana, jolloin ne ovat kertyneet, ellei työpaikalla ole sovittu niiden siirtämisestä pidettäväksi seuraavan vuoden loppuun mennessä. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä siirrosta, vaan asiasta on sovittava työntekijän ja työnantajan kesken. A Tuntipalkkainen päiväja kaksivuorotyö EDELLYTYKSET Jos työsuhde on alkanut vuoden alusta ja tehdään 8 tunnin työpäivää ja 40 tunnin työviikkoa, on pekkaspäiviä 100 tuntia eli 12,5 päivää vuodessa. Säännöllisen työajan on tasoituttava päiväja kaksivuorotyössä vuonna 2017 keskimäärin 36,2 tuntiin viikossa. Jos säännöllinen työaika ylittyy, ylimenevä osuus on hoidettava antamalla työajan lyhennysvapaita työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti. Työehtosopimuksen 19.3 luku: ”Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutuva ansion vähen ty minen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on päiväja kaksi vuorotyössä 6,3 %, keskeytyvässä kolmivuorossa 11 % ja keskeytymättömässä kolmivuorossa 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta.” HUOM. Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamisja koulutusajalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Lisällä korvataan työehtosopimuksen keskimääräisen ja työaikalain viikkotyöajan (40?h) erotus. Lisä maksetaan heti työsuhteen alkaessa sen työtuntijärjestelmän mukaan mitä tehdään. Työnantajan pitää pystyä osoittamaan, mikä osa työntekijän palkassa on työajantasaamislisää ja mikä muuta palkkaa. Työehtosopimuksen mukaan työajantasaamislisää ei oteta huo mioon lasket taessa vuosi neljänneksen keskitunti ansiota, mutta loma-ajan palkan laskenta perusteena olevaan loma keskituntiansioon se lasketaan mukaan. Työajantasaamislisän maksuajankohdasta työehtosopimuksessa on sovittu, että ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain, ellei paikallisesti ole muuta sovittu. Ansaittu lisä erääntyy maksettavaksi sen ajanjakson päättyessä, jolloin tasaamisvapaat olisi viimeistään annettava, tai jos työsuhde päättyy, työsuhteen päättyessä. AJANKOHTA Työehtosopimuksen mukaan: ”Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan. Ellei työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita.” HUOM. Työpaikoilla olisi hyvä pyrkiä siihen, että vuoden alussa katsotaan ns. kiinteät pekkaspäivät, joita voivat olla esim. helatorstaiviikon perjantai ja yleensä muutkin arkipyhien vuoksi irralleen jäävät yksittäiset työpäivät. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työajantasaamispäivien antamisesta ja maksamisesta. Työehtosopimuksen 19.2 luku: ”Työpaikalla voidaan sopia pekkaspäivien pitoja maksamisajankohta sekä siitä, pidetäänkö päivät työpäivää lyhentämällä.” SAIRASTUMINEN Työehtosopimuksen mukaan työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä. Mikäli työpäivä on sovittu pekkas päiväksi, se ei ole työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä. Jos työntekijä sairastuu ja on ennalta sovittuna pekkaspäivänä sairas, hänelle on maksettu tältä päivältä työajantasaamislisä, mutta ei makseta sairausajan palkkaa. Edellä oleva koskee tapauksia, joissa on ensin sovittu tai määrätty pekkaspäivä ja työntekijä sairastuu vasta tämän jälkeen. HUOM. Työnantaja ei voi määrätä yksittäiselle työntekijälle sairauspäivää pekkaspäiväksi. Jos on kyse koko tehtaan tai osaston ennalta määrätystä pekkaspäivästä, yksittäisen työntekijän sairaus ei siirrä hänen pekkaspäiväänsä myöhemmäksi. OSA-AIKATYÖ Työajantasaamislisän edellytyksenä on että, täysiaikaisena työskennellyt työntekijä sopii siirtymisestä osa-aikatyöhön. Edellä mainitun perusteella osaaikainen työntekijä ei saa erillistä tasaamisvapaata, mutta on oikeutettu työajan tasaamislisään työskentele miltään säännöllisen työajan tunneilta ja tasaamislisän prosentti määräytyy tehtävän työtuntijärjestelmän mukaan. HUOM. Siten uusille osa-aikatyöhön palkatuille työntekijöille ei makseta kyseistä lisää. LOMAUTUS Ennen lomautuksen alkua käytetään ensi sijaisesti työajantasaamisvapaat ja vasta sen jälkeen lomautetaan. HUOM. Työehtosopimuksessa ei ole määritelty työajantasaamisvapaiden kertymäperiaatetta, joten vuorolomautuksen aikana ei suositella pidettäväksi pekkaspäiviä. Työajan tasaamisvapaita voidaan kuitenkin antaa tehdyn työajan suhteessa vuorolomautuksen aikana tai lomautuksien loputtua, suhteuttaen vapaiden määrä tehtyihin säännöllisiin viikkotyöaikoihin. Vuorolomautustilanteissa työntekijän palkkaja muut ehdot määräytyvät tehdyn työajan suhteessa samalla tavoin kuin osa-aikatyöntekijän. Vuorolomautuksen aikana työntekijälle maksetaan jokaiselta työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta työehtosopimuksen mukainen työajan tasaamislisä. KORVAAMINEN Työehtosopimuksen 20.4 luku: ”Täysiaikaisella työntekijällä työ, joka ylittää työajantasaamisen vuoksi työtuntijärjestelmässä asianomaisen a) työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuorokautisen työtuntimäärän, korvataan siten kuin vuoro kautisesta ylityöstä on sovittu. b) työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän, korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.” Jos kaikki korvataan ylityönä (yhtään pekkaspäivää ei ole annettu), 4 tuntia korvataan vuorokautisena ja loput 96 tuntia viikoittaisena ylityönä. KÄÄNNÄ! 33 02.11.2017 14 T Y Ö A JA N T A S A A M IS V A P A A T 2 17 T E K S T I K A U N O K O SK E LA S O P IM U S PÄ Ä L L IK K Ö T YÖ E H TO S O P I M U S O T A T A LT E E N AHJ1714_1-48_UUSI.indd 33 24.10.2017 13:44:07
14 02.11.2017 14 02.11.2017 34 02.11.2017 14 T E X T K A U N O K O SK E LA A V TA L S C H E F T YÖ E H TO S O P I M U S K L IP P U T O C H S P A R A O T A T A LT E E N L Ö N F Ö R U T JÄ M N IN G S D A G A R N A 2 17 Utjämningsledigheten De 12,5 utjämningsdagarna eller pekkanen-dagarna (100 timmar) bör beviljas och betalas under rådande kalenderår om man inte på arbetsplatsen har kommit överens om att de kan förflyttas och hållas fram till slutet av följande år. Arbetsgivaren kan inte ensidigt bestämma att flytta pekkanen-dagarna, utan det måste nås en överenskommelse om detta. A Timavlönat dageller tvåskiftsarbete FÖRUTSÄTTNINGEN Ifall anställningsförhållandet har börjat från och med början av året och om man arbetar 8 timmar om dagen och 40 timmar i veckan, ansamlas pekkanendagar sammanlagt 100 timmar dvs. 12,5 dagar om året. Den regelbundna arbetstiden måste utjämnas i dagoch tvåskiftsarbete år 2017 till 36,2 timmar i genomsnitt. Ifall den regelbundna arbetstiden överskrids bör den överskridande delen utjämnas genom att bevilja arbetstidsförkortningsdagar enligt kollektivavtalets bestämmelser. Kollektivavtalets 19.3 kap.konstaterar: Det förtjänstbortfall som föranleds av arbetstidsutjämningen till genomsnittlig veckoarbetstid ersätts så att arbetstagaren för varje under ordinarie arbetstid timme i detta avtal avsedd arbetstidsform intjänar ett tillägg i cent som är 6,3 %, i intermittent treskiftsarbete 11 % och i kontinuerligt treskift 14,3 % av arbetarens kvartalsvis beräknade medeltimförtjänst.” OBS. Tilläggen betalas även för sådan reseoch utbildningstid på ordinarie arbetstid som ersätts av arbetsgivaren samt för den tid för vilken arbetsgivaren betalar lön för sjuktid på grund av att arbetstagarens barn insjuknat samt för den del av förtroendemans eller arbetarskyddsfullmäktigs ordinarie arbetstid som åtgår till att sköta med arbetsgivaren överenskomna uppgifter. Tillägget ersätter skillnaden mellan kollektivavtalets och arbetstidslagens veckoarbetstid (40 timmar). Tillägget betalas omedelbart med arbetsförhållandets ingång enligt det arbetstidschema som gäller då. Arbetsgivaren måste kunna påvisa vilken del i arbetstagarens lön är arbetstidutjämnings -tillägg och vilken del annan lön. Enligt kollektivavtalet beaktas arbetstidsutjämningstillägget inte vid beräkningen av kvartalets medeltimförtjänst, men det räknas med i semestermedeltimförtjänsten som utgör beräkningsgrunden för semestertidens lön. Kollektivavtalet innehåller en överenskommelse om tilläggets betalningstidpunkt varefter intjänade tillägg utbetalas löneperiodsvis ifall man inte lokalt avtalat om annat. Tilläggen förfaller till betalning vid utgången av den tidsperiod när arbetstidutjämningsledigheterna senast bör ges eller ifall anställningen upphör, vid anställningens upphörande. TIDPUNKT Kollektivavtalet konstaterar: ”Ifall på arbetsplatsen inte annorlunda överenskommes, genomförs arbetstidsutjämningen så att ledighet hålles enligt arbetsgivarens anvisning minst ett arbetsskift åt gången. Om arbetstidsschemat inte har fastställts på förhand, meddelas tidpunkten för ledigheten senast en vecka före, ifall om inget annat överenskommes lokalt före ledigheten.” OBS. På arbetsplatserna bör man efter sträva att man i början av året utser s.k. fasta pekkanen-dagar, vilka kan vara t.ex. Kristi himmelfärdsdagveckas fredag och i allmänhet också andra enskilda arbetsdagar mellan söckenhelger. Arbetsgivaren måste se till att arbetstidsutjämningsdagarna beviljas och betalas. Kollektivavtalets 19.2 kap. konstaterar: ”Man kan på arbetsplatsen komma överens om när man håller eller betalar pekkanendagarna samt om man håller dagarna genom att förkorta arbetstiden.” Työehtosopimuksen 20.2 luku: ”viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.” Jos pitämättä on kaikki 100 tuntia Korvattaessa ylityönä, laskelma on vuonna 2017 seuraava (laskeminen aloitetaan vuoden viimeisestä päivästä taaksepäin): viikko nro 50 % 100 % 52 8 16 51 8 32 50 10 26 yht. 26 74 ? Tuntipalkkainen päiväja kaksivuorotyöntekijä on saanut jo työskennellessään pitämättömillä pekkaspäivillä perus palkan, joten korvattavaksi tulee 50 prosentin tunteja 26 ja 100 prosentin tunteja 74. Jos pekkaspäiviä on pitämättä vuoden päättyessä, ne on korvattava edellä esitetyn mukaisesti, ellei ole sovittu niiden siirtämi sestä pidettäväksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Jos pitämättä vähemmän kuin 100 tuntia Laskelma tehdään pitämättömien tuntien mukaan vuoden lopusta laskien. Tämän lisäksi on tietenkin maksettava varsinainen työajan tasaamiskorvaus, ellei sitä ole maksettu. HUOM. Pitämättömien pekkaspäivien maksaminen ylityönä edellyttää, että työn tekijä on ollut työssä koko kalenteri vuoden. Jos työsuhde on alkanut tai päättynyt kesken kalenterivuoden, ylityönä laskeminen ei tule kysymykseen. B Kuukausipalkkainen työ Työehtosopimuksen 19.3 luku määrää: ”Kuukausipalkkaisten työntekijäin osalta työajan tasaaminen toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta.” Päiväja kaksivuorotyön kuukausipalkkaiselle ei makseta erillistä työajan tasaamis lisää, vaan hänellä on oikeus pitää 12,5 päivää vapaata kalenterivuodessa palkkaa alentamatta. Jos kuukausipalkkaiselle ei ole annettu pekkaspäiviä, hänellä on saamatta ylityön korotusosien lisäksi kyseisiltä tunneilta myös peruspalkka, joka pitää nyt laskea mukaan. Jos pitämättä on kaikki 100 tuntia Ylityön korotusosien laskenta tehdään kuten tuntipalkkaisella. Tämän lisäksi maksetaan kaikilta pitämättömiltä pekkastunneilta myös peruspalkka. Tämä edellyttää työskentelyä koko kalenterivuoden. MUUT SOPIMUSALAT Metalliteollisuuden muissa työehto sopimuksissa olevat työajantasaamispäivien ja korvauksien menetelmät voivat poiketa jossain kohdin teknologiateollisuuden työehto sopimuksesta. Siksi ne tulee tarkastaa noudatettavasta työehtosopimuksesta. AHJ1714_1-48_UUSI.indd 34 24.10.2017 13:44:07
02.11.2017 14 INSJUKNANDE Enligt kollektivavtalet betalar arbetsgivaren lön åt arbetstagaren för sjukdomstiden för arbetsdagar i arbetstidsschemat. Ifall arbetsdagen är överenskommen att vara en pekkanen-dag, är det inte en arbetsdag enligt arbetstidsschemat. Ifall arbetstagaren insjuknar och är sjuk på en i förväg överenkommen pekkanen-dag, har arbetstidsutjämnings tillägg betalats för den dagen men inte lön för sjukdomstiden. Det före gående gäller för de fall när man först har överenskommit eller fastslagit en pekkanen-dag och arbetstagaren insjuknar först efter detta. OBS. Arbetsgivaren kan inte förordna en enskild arbetstagare att ta ut en sjukdag som pekkanen-dag. Om det är frågan om en pekkanen-dag som har fastslagits för hela fabriken eller avdelningen, förflyttar den enskilda arbetstagarens insjuknande inte personens pekkanen-dag till en senare tidpunkt. DELTIDSARBETE Förutsättningen för arbetstidsutjämningstillägget är att en arbetstagare som tidigare har arbetat heltid kommer överens om att byta till deltidsarbete. På basis av ovannämnda anledning, är deltidsarbetstagare inte berättigade till skild arbetstidsförkortningsledighet, men nog arbetstidsförkortningsersättning under ordinarie arbetstid gjorda timmar och utjämningsersättningsprocenten bygger på den i gällande arbetstidschema. OBS. Därmed får t.ex. nya deltidsanställda på företaget inte det ifrågavarande tillägget. PERMITTERING Före permittering används i första hand utjämningsledigheten och vid behov tillgrips först därefter permittering OBS. Man har inte fastställt principer för införtjänande av utjämningsledighet i kollektivavtalet. Således rekommenderas inte att utjämningsdagar används i turvis permittering. Utjämningsledigheten kan dock ges i proportion till gjord arbetstid under den turvisa permitteringen eller efter dess slut, så att ledigheten ges i proportion till den gjorda ordinarie veckoarbetstiden. I turvisa permitteringssituationer bestäms lön och andra villkor enligt den gjorda arbetstiden på samma vis som för deltidsanställda. Under turvisa permitteringen betalas åt arbetstagaren för varje under ordinarie arbetstid arbetad timme avtalsenlig utjämningsledighetsersättning. ERSÄTTNINGEN Kollektivavtalets 20.4 kap. konstaterar: ”Det arbete som på grund av arbetstidsutjämning överskrider heltidsarbetande arbetares i arbetstidsschemat a) för respektive arbetsdygn fastställda antal arbetstimmar ersätts såsom avtalats om dygnsövertidsarbete i det fall att det i arbetstidsschemat fastslagna antalet timmar för ifrågavarande dygn underskrider 8 timmar. b) för respektive arbetsvecka fastställda arbetstid ifall denna underskrider 40 timmar för ifrågavarande vecka, ersätts såsom avtalats om veckoövertidsarbete.” Ifall allt ersätts som övertid (ingen pekkanen-dag har beviljats), ersätts 4 timmar som dygnsövertid och de övriga 96 timmar som veckoövertid. Kollektivavtalets 20.2 kap. konstaterar: ”erläggs för veckoövertidsarbete förutom arbetslön ett övertidstillägg, som för de 8 första timmarna utgör 50 procent och för de följande timmarna 100 procent av medeltimförtjänsten” Om alla 100 timmar är outtagna Om de ersätts som övertid, är beräkningsschemat år 2017 följande (Beräkningen av vecko övertidsarbete börjar med årets sista dag baklänges): vecka nr 50 % 100 % 52 8 16 51 8 32 50 10 26 sammanlagt 26 74 ? Timanvlönade dageller tvåskiftsarbetstagare har fått en grundlön för de outtagna pekkanen-dagarna, således ersätts 26 timmar med 50 procent och 74 timmar med 100 procent. Ifall pekkanen-dagar finns kvar vid slutet av året bör de ersättas på ovannämnda sätt om det inte finns överenskommelse om att de förflyttas till nästa år och tas ut inom år 2018. ÖVRIGA AVTALSBRANSCHEN Metoderna för arbetstidsutjämningsdagar och tillägg i andra metallindustrins kollektivavtal kan avvika i vissa punkter från teknologiindustrins kollektivavtal som behandlas här, därför bör de kontrolleras i det tillämpade kollektivavtalet. Om antalet outtagna timmar underskrider 100 Beräkningen görs enligt de outtagna timmarna från slutet av året. Därutöver måste förstås det egentliga arbetstidsutjämningstillägget betalas om det inte har betalats tidigare. OBS. Ersättning av de outtagna pekkanen-dagarna som övertid förutsätter att arbetstagaren har arbetat hela kalenderåret. Ifall anställningsförhållandet har börjat eller upphört mitt i kalenderåret, är beräkningen som övertid inte möjligt. B Månadsavlönat arbete Kollektivavtalets 19.3 kap. konstaterar: ”För arbetare med månadslön genomförs arbetstidsutjämningen utan sänkning av månadslönen.” Åt dagoch tvåskiftsarbetare med månadslön betalas inget separat arbetstidsutjämningstillägg, utan han eller hon har istället rätt till 12,5 dagar ledighet per kalenderår utan lönesänkning. Om arbetstagaren med månadslön inte har givits pekkanen-dagar, har personen inte bara blivit utan förhöjningsdelarna för övertid, utan också grundlönen för timmarna i fråga, vilken nu skall räknas med. Om alla 100 timmar är outtagna Förhöjningsdelarna för övertid beräknas på samma sätt som för en timanställd. Dessutom betalas personen också grundlön för outtagna pekkanen-dagar. Detta förutsätter att man har arbetat hela kalenderåret. KO L L E K T I VAV TA L K L IP P U T O C H S P A R A 35 AHJ1714_1-48_UUSI.indd 35 24.10.2017 13:44:07
36 14 02.11.2017 T E X T A LE K SI V IE N O N E N O C H JO H A N LU N D F O TO PA TR IK LI N D ST R Ö M 36 36 – Hos oss har arbetsgivaren alltid rätt, om inte annat bevisas. Om det uppstår konflikter i hur något ska tolkas så måste arbetstagaren föra saken till rätten, för tills det har arbetstagaren fel, säger Helenius. DET HANDLAR OM MAKT Anu-Tuija Lehto som är jurist på fackcentralen FFC poängterar att samarbetslagen handlar om utövande av makt. – I grunden handlar det om vem som utövar makt på arbetsplatsen och i vilken mån lagen begränsar den makten. När vi pratar om samarbetslagen är frågan hur mycket arbetstagarnas röst beaktas i de frågor som arbetsgivaren i slutändan bestämmer om, säger Lehto. Arbetstagarsidan blir ofta besvikna av resultaten efter samarbetsförhandlingar. De upplever att deras förslag inte beaktas och att deras röst inte blir hörd. Ur arbetstagarsyn vinkel känns det ofta som att den sanna samarbetsandan som lagen efterlyser inte förverkligas. På arbetsgivarsidan har man lärt sig att man inte måste lyssna på arbetstagarna. Om arbetstagarna är av annan åsikt eller om en del uppsägningar enligt dem är obefogade, måste frågan föras till rätten ett fall i taget. Att arbetstagaren får hjälp från sitt fackförbund och inte själv behöver betala för rättsprocessen är en klen tröst för den som blivit av med jobbet. – Rättsprocesserna kan i värsta fall dra ut i fem till tio år, säger Lehto. UPPFATTNINGAR FÖRÄNDRAS INTE I EN HANDVÄNDNING Enligt Industrifackets avtalschef Kauno Koskela möjliggör den nuvarande samarbetslagen en kontinuerlig förhandlingskultur mellan arbetstagare och arbetsgivare, om viljan finns. Att förändra den finländska samarbets Ordkombinationen samarbete och förhandlingar väcker känslor. Det förknippas med uppsägningar och permitteringar trots att lagen omfattar mer än så. I praktiken är föreställningen ändå inte felaktig eftersom samarbetsförhandlingar sällan har någon annan målsättningen än att minska på personalen. Samarbetslagen kan inte längre repareras D en nuvarande samarbetslagen har sina rötter i 1970-talet. Sedan dess har lagen uppdateras och förnyas men grundprinciperna är de samma. – När lagen i tiderna stiftades ville man skapa en mekansim som skulle uppmuntra och tvinga parterna att diskutera med varandra när det sker förändringar på arbetsplatsen, konstaterar Industrifackets chefsjurist Arto Helenius. Enligt Helenius går den nuvarande lagen inte längre att reparera, istället borde den göras om helt och hållet. Eftersom målsättningen med lagstiftningen är att skapa diskussion, innehåller lagen mycket formalitet om i vilka situationer samarbetsförhandlingar måste föras och hur de i praktiken ska genomföras. – Man har redogjort för finländarna vem som sammankallar möten och vem som agerar sekreterare när samarbetsförhandlingar förs. Däremot säger lagen mycket lite om hur själva beslutsfattandet ska ske. Därför är det till stor del slumpen som avgör hur var och en arbetsgivare bestämmer att föra förhandlingarna. Om arbetstagarna har tur så inleder arbetsgivaren verkliga förhandlingar där också arbetstagarnas förslag beaktas. Mera sannolikt är ändå att arbetsgivaren redan på förhand noggrant har bestämt hur många arbetstagare och från vilka arbetsuppgifter personalen skärs ned. Företagsledningen kan ändå förhandlingsstrategiskt uppge ett högre nedskärningsbehov, för att på så vis till synes kunna komma emot arbetstagarsidan. Eftersom arbetsgivaren alltid har sista ordet så finns det ingen risk för att förhandlingsresultatet skulle vara oönskat. Därför är samarbetsförhandlingar ofta endast en blandning av teater och diktat. 25 740 uppsagda ? ? 470 samarbetsförhandlingar ? ? 179 450 arbetstagare har berörts (en del möjligtvis flera gånger). ? ? 380 arbetstagare i medeltal per förhandling, av dem sades i medeltal 55 upp när nedskärningsbehovet var 90. KÄLLA: FFC:S STATISTIK ÖVER SAMARBETSFÖRHANDLINGAR Metallindustrin 2006–2016 AHJ1714_1-48_UUSI.indd 36 24.10.2017 13:44:09
14 02.11.2017 37 – En av de mest konkreta indikatorerna på välmående är sjukfrånvaron, som hos oss ligger på under två procent av arbetstiden, säger företagets administrativa chef Ilse Dahlgren belåtet. – Det har också varit en bra kanal för arbetstagarna att föra fram tankar och åsikter också om hur arbetsplatsen kunde utvecklats, påpekar Pelkonen. På Sisu Auto ser man den nuvarande samarbetslagen som tillräcklig. – Det talas mycket om att montera ner byråkratin och istället göra fler lokala avtal, men risken ligger i att arbetsgivaren kan utnyttja sin starka ställning. Jag utgår hellre från att personalen är företagets viktigaste resurs och att den måste må bra för att företaget ska göra gott resultat, säger Korhonen. – När samarbetet fungerar är arbetstagarna engagerade i det de gör, säger Pelkonen. – Kunskapen är utspridd i hela organisationen som efter ett hagelgevärsskott. De goda idéerna och det välgjorda arbetet hittar man på alla nivåer, säger han. Sisu har också infört ett nytt roterande system med teamledare på fabriken som ser till att alla är på kartan vad gäller arbetsoch beställningsläget för den närmaste framtiden. – Teamledarna deltar i produktionsmöten två gånger i veckan så att alla i hallen vet vad arbetsläget är. Informationsgången fungerar bra här hos oss, konstaterar Pelkonen. Båda parterna är överens om att alla vinner på ett fungerande samarbete. – Jag känner att vi verkligen kan påverka. Vi går alltid igenom aktuella frågor med de andra i hallen, så att också de kan lyfta fram sina synpunkter och få budskapet vidare till arbetsgivaren, berättar Pelkonen. – Vi har också en direkt påverkningskanal. Jag går nästan dagligen ett varv i hallen och har inte hittills kommit igenom på en kvart. Det är alltid någon som drar mig i ärmen, fortsätter Korhonen. Enligt Korhonen syns personalens välmående i slutprodukten. Regelbundna personalenkäter görs för att veta hur personalen mår. ? ? Samarbete mellan arbetsgivare och arbetstagare är mycket mer än samarbetsförhandlingar – och samarbetsförhandlingar innebär i bästa fall mycket annat än permitteringsoch uppsägningsbehov. Det vet man på lastbilstillverkaren Sisu Auto i Karis. – De flesta förknippar samarbetsförhandlingar med uppsägningar och permitteringar, men hos oss diskuterar vi mycket annat också. Arbetstagarna vet vad som verkligen pågår i huset och vilket läge vi befinner oss i, säger huvudförtroende mannen Jorma Pelkonen. Här ordnas samarbetsförhandlingar regelbundet fyra gånger om året och utöver det enligt behov. Dessutom håller arbetsgivaren regelbundet infomöten där företagets alla anställda är välkomna. – Utgångspunkten är att alla som jobbar här ska ha tillgång till samma information. Samarbetet mellan arbetstagare och arbetsgivaren fungerar inte om inte alla vet vad som gäller, säger företagets verkställande direktör och ägare Timo Korhonen. Enligt Korhonen är det vanligt att chefer inbillar sig att visheten finns hos ledningen och att den inte ska delas med den övriga personalen. 37 Ägaren och vd:n Timo Korhonen, huvudförtroendemannen Jorma Pelkonen och administrativa chefen Ilse Dahlgren diskuterar i god anda på Sisu Auto i Karis. för handlingskulturen går inte i en handvändning. Samarbetslagen uppfattas som en uppsägningsoch permitteringslag på båda sidorna av för handlingsbordet. – Inom Metallförbundet försökte vi marknadsföra samarbetsförfarandet som något som borde vara kontinuerlig verksamhet på företagen. Med det menar jag inte att man kontinuerligt borde säga upp eller permittera folk, utan att man då och då dricker en kopp kaffe och tillsammans blickar framåt på vart företaget är på väg. Att man skulle föra förhandlingar på förhand, innan något akut är aktuellt, säger Koskela. Enligt Koskela har hela samarbetsförfarandet fått ett dåligt rykte. – Ordet lyfts fram endast när det handlar om uppsägningar och permitteringar. Samarbetsförfarandet borde också användas för att utveckla personalen och organisationen. Samarbetslagen är i sin nuvarande form ändå fortfarande användbar, anser Koskela. – Lagen är fortfarande fungerande i den bemärkelsen att den ger en viss trygghet och förpliktar arbetsgivaren att förhandla med arbetstagarna innan någon sägs upp eller permitteras. Fungerande samarbete ger avkastning AHJ1714_1-48_UUSI.indd 37 24.10.2017 13:44:11
14 02.11.2017 38 38 Tekijä MEDLEMSTIDNING Namnet på Industrifackets nya medlemstidning blir Tekijä. Valet av namn gjordes efter namntävlingen som pågick från maj till augusti och efter noggrann övervägning. Den öppna namntävlingen samlade glädjande in hela 274 namnförslag. Förslag kom från medlemmar i alla de tre fusionsförbunden – Träfacket, Industribranschernas fackförbund TEAM och Industrifacket, det vill säga det tidigare Metallförbundet. Förslag kom dessutom också utifrån. Namnförslagen kunde delas in i tre grupper. Den första gruppen var förslag som beskriver förbundet genom medlemmarnas socialitet, samhörighet och förmåga att jobba ihop. Den andra gruppen innehöll förslag som kunde härledas från termer inom produktion, teknologi och olika skeden i arbetsprocesser. Den tredje gruppen var förslag som stod utanför de två ovannämnda grupperna. Under beslutsprocessen bedömdes namnförslagen enskilt på basis av särskilda på förhand uppgjorda kriterier. Kriterierna var bland annat att namnet motsvarar de löften som utfärdats om tidningen och dess uppgifter, att namnet omfattar så många medlemmar som möjligt och inte alltså är uteslutande. Namnet skulle också stämma överens med förbundets värderingar och vara dragningskraftigt eller överraskande. Namnet skulle inte heller orsaka besvärliga associationer. Inget av förslagen uppfyllde alla kriterierna. En avgörande styrka i förslaget Tekijä ansågs vara att namnet omfattar hela medlemskåren och är förenande samtidigt som namnet också talar direkt till den enskilda medlemmen. Namnets aktiva karaktär stödde också valet. Tekijä är finska och betyder fritt översatt en person som tillverkar, bygger eller överlag aktivt gör något. Tekijä eller andra mycket likande namn föreslogs av: Jonne Sihtola, Kristiina Peltonen, Johanna Hellsten och Timo Pekonen. Utöver dem lottades sex vinnare ut bland alla som deltog i namntävlingen: Sami Kettula, Teija Mattila, Satu Heijari, Janne Helenius, Kati Laiho och Harri Tyyskä. Vinnarna får världens första Tekijä T-shirtar. Tack för deltagandet! ? ? Nättidningen inleder sin verksamhet i samband med Industrifackets extraordinarie kongress 28–30.11 som en del av lanseringen av förbundets webbplats. Den första papperstidningen utkommer i december och koncentrerar sig på att presentera Industrifacket. Den första egentliga papperstidningen i sitt riktiga format som fortfarande utvecklas utkommer i januari. Tekijä har som uppgift att inlösa sin plats som en intressant och följd medlemstidning som väcker debatt. R E D IG E R IN G JO H A N LU N D Vad betyder samarbetsförfarande? ? ? Lagen om samarbete i företagen ska tjäna utvecklingen av företagens verksamhet och arbetsförhållanden. Lagen syftar till att främja de inbördes relationerna mellan arbetsgivare och personal och att öka personalens möjligheter att påverka sitt arbete och arbetsplatsens angelägenheter. ? ? Samarbetslagen omfattar företag med minst tjugo anställda. På mindre företag kan samarbetet bedrivas antingen enligt kollektivavtalens anvisningar eller enligt de metoder man kommer överens om på arbetsplatsen. Samarbetsparterna är arbetsgivaren och förtroendeman, en förbindelseman, en annan kontaktperson eller en enskild arbetstagare. ? ? Till samarbetsförfarandet hör frågor som har betydelse för arbetsplatsen. Sådana frågor är exempelvis betydande förändringar i arbetsuppgifterna eller arbetsmetoderna som påverkar personalens ställning, förflyttningar från en uppgift till en annan, väsentliga anskaffningar av utrustning, nedläggning av företaget eller en del av det, principerna för användandet av utomstående arbetskraft i företaget, personalplaner och utbildningsmålsättningar. KÄLLA: FFC Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi AKTUELLT INOM INDUSTRIFACKET Hej, du nyvalda arbetarskyddsfullmäktige! Kom ihåg att meddela till förbundet om att du blivit vald. Meddela även om du blivit omvald. I början av februari 2018 ordnas en startkurs på svenska för nyvalda arbetarskyddsfullmäktige! Alla som meddelat om att de blivit valda och har svenska som språkkod kommer att få en kallelse. har högljutt kritiserat samarbetslagen för att vara byråkratisk. De skulle gärna se att lagen berör färre företag eller helt skulle avskaffas. Också Finlands näringsliv EK skulle hellre övergå till lokala avtal. Juristen Anu-Tuija Lehto på FFC anser att oron är befogad. Avregleringsivern kan leda till en situation där arbetstagarsidan saknar det nuvarande kritiserade samarbetsförfarandet. – Bland arbetsgivarna upplever man att all reglering av arbetslivet är byråkrati som borde avskaffas. Om riksdagen får bestämma är det faktiskt möjligt att hela samarbetslagen skrotas för att den anses vara för byråkratisk, säger Lehto. a BORDE TA EFTER SVERIGE Industrifackets chefsjurist Arto Helenius skulle gärna se att samarbetslagen skulle utvecklas i samma riktning som i Sverige. Där refererar lagen inte endast förhandlingsprocessen, utan tar också ställning till vad man kommer överens om och hur besluten fattas. – I Sverige driver lagen på lösningar på arbetsplatserna innan problemen växer sig för stora och går till rätten, konstaterar Helenius. I Sverige ligger bevisbördan på arbetsgivaren, tvärtemot hur det ligger till i Finland. Om arbetstagarna och arbetsgivarna är oense om förhandlingsresultatet, vinner arbetstagarnas ståndpunkt. Det innebär att arbetsgivaren måste anteckna mycket noggrant allt det som avtalats istället för att göra det otydligt för att senare kunna tolka avtalen på eget sätt. Det är fullt möjligt att samarbetslagen kan bli en del av regeringsprogrammet efter riksdagsvalet 2019. En förnyelse av lagen höll på att bli aktuell under den nuvarande regeringen, men statsminister Juha Sipilä beslöt att inte ta upp frågan, trots tjänstemannacentralen STTK:s förslag. Enligt STTK krävs en total förnyelse av samarbetslagen för att göra den fungerande och för att den ska motsvara lagens egentliga anda. FINNS ALLTID RISKER MED FÖRNYELSE Det finns ändå alltid en risk med att förnyelse och det är möjligt att en helt ny samarbetslag skulle försvaga arbetstagarnas ställning. I synnerhet Företagarna i Finland Elä täysillä – Turva turvaa Älä kadu elämätöntä elämää kiikkustuolissa. Kun rakkaat ihmiset ja asiat on vakuutettu, huolia ei tarvitse murehtia etukäteen. Ne tulevat, jos ovat tullakseen – ja niistä selvitään yhdessä. Kun elämä kolhaisee, on hyvä olla Turvassa. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Ammattiliittosi jäsenenä tarjoamme sinulle nämä ja lukuisia muita etuja. Tutustu osoitteessa turva.fi Liittokasko – parasta turvaa autollesi Henkikulta ja Parikulta – kun henkesi on muillekin kallis Etuja myös nuorille Suomalaista turvaa Oikein mitoitetut vakuutukset Korvaukset sujuvasti – rahat tilille parhaimmillaan jopa päivässä Eniten vastinetta rahalle Suomen tyytyväisimmät asiakkaat Tutkitusti korkeatasoista palvelua EPSI Rating Vakuutustutkimus 2016 Asioi kätevästi verkossa turva.fi Tavataan verkossa, toimistolla tai vaikka kotonasi EPSI Rating Vakuutustutkimus 2016 EPSI Rating Vakuutustutkimus 2016 38 14 02.11.2017 38 AHJ1714_1-48_UUSI.indd 38 24.10.2017 13:44:12
Elä täysillä – Turva turvaa Älä kadu elämätöntä elämää kiikkustuolissa. Kun rakkaat ihmiset ja asiat on vakuutettu, huolia ei tarvitse murehtia etukäteen. Ne tulevat, jos ovat tullakseen – ja niistä selvitään yhdessä. Kun elämä kolhaisee, on hyvä olla Turvassa. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Ammattiliittosi jäsenenä tarjoamme sinulle nämä ja lukuisia muita etuja. Tutustu osoitteessa turva.fi Liittokasko – parasta turvaa autollesi Henkikulta ja Parikulta – kun henkesi on muillekin kallis Etuja myös nuorille Suomalaista turvaa Oikein mitoitetut vakuutukset Korvaukset sujuvasti – rahat tilille parhaimmillaan jopa päivässä Eniten vastinetta rahalle Suomen tyytyväisimmät asiakkaat Tutkitusti korkeatasoista palvelua EPSI Rating Vakuutustutkimus 2016 Asioi kätevästi verkossa turva.fi Tavataan verkossa, toimistolla tai vaikka kotonasi EPSI Rating Vakuutustutkimus 2016 EPSI Rating Vakuutustutkimus 2016 AHJ1714_1-48_UUSI.indd 39 24.10.2017 13:44:12
14 02.11.2017 14 02.11.2017 40 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ?? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ?? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ?? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ?? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ?? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ?? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ?? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ?? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ?? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ?? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ?? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstskyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA AHJ1714_1-48_UUSI.indd 40 24.10.2017 13:44:12
02.11.2017 14 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A E M M I K A LL IO – Tekee koko ajan mieli päivittää omia tietoja ja opiskella jotain uutta. En halua vain käydä töissä ja jämähtää paikalleen, kertoo Jussi Rantanen. Lataajana Sako Oy:llä työskentelevä ja pääluottamusmiehenä toimiva Rantanen haluaa käyttää Teollisuusliiton jäsenenä oikeuttaan koulutukseen, ja Murikka-opistossa mahdollisuuksia omien taitojen vahvistamiseen on laidasta laitaan. Luottamusmieskurssien lisäksi hän on käynyt myös ”yleissivistäviä” kursseja, kuten nyt tietotekniikan täydennyskurssin. – En mennyt peruskurssille, kun touhuan sen verran paljon koneitten kanssa kuitenkin. Mutta tältä kurssilta sai Exceliin paljon apuja. Wordiin ja Powerpointiin myös. Joudun paljon tekemään esimerkiksi kokouskutsuja ja mainoksia ammattiosaston tapahtumista, niin täältä tuli neuvoja, millä niistä saa visuaalisempia, luettelee Rantanen kurssin hyötyjä. Hän näkee, että opiskelusta on apua sekä työelämässä että yhdistystoiminnassa ja myös siviilielämässä. – Ei se ikinä hukkaan mene, mitä täällä oppii. Lisäksi Murikka miellyttää häntä oppimisympäristönä. Hyvästä on tulossa entistäkin parempi. – Nythän on vielä remontti päällä, mutta ensi vuonna on sitten uudet puitteet. Ja toivottavasti liittojen yhdistyminen elävöittää tätä taloa vielä enemmän, kun täällä on enemmän eri alojen ihmisiä. Alueellasi ”Haluan aina oppia uutta” JUSSI RANTANEN Lataaja, pääluottamusmies, Sako Oy, Riihimäki, Riihimäen metallityöväen ao. 103 ”Täältä tuli neuvoja, miten ammattiosaston kokouskutsuista ja tapahtumamainoksista saa visuaalisempia.” Ajankohtaista pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille 10.11. Holiday Caribia, Turku Työaikalainsäädännön uudistus Tilaisuus alkaa ruokailulla klo 11.30. Koulutuksen jälkeen mahdollisuus kylpylän ja kuntosalin käyttöön. Ilmoittautuminen www.lyyti.in/aika17 Lisätiedot: Jari Kramsu puh. 040 769 5731 17.11. Cumulus City, Seinäjoki Luottamusmiesten ajankohtaispäivä www.lyyti.in/tsv_ajankohtaispaiva_2017 Työsuojeluvaltuutettujen ajankohtaispäivä www.lyyti.in/Luottamusmiesten_ ajankohtaispaiva_9488 Ilmoittautumiset linkistä tai puhelimitse Vaasa puh. 020 77 41422 ja Jyväskylä puh. 020 77 41412 41 13.–17.11. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 11.–15.12.) Tietotekniikan peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi H (2. vko 11.–15.12. M ) 15.–17.11. Kompletteringskurs för Metall 20.–24.11. Luottamusmiesten peruskurssi Paikallinen sopiminen Työelämän englantia Sihteerin tehtävät – Rutiineja ja luovuutta 27.–29.11. Työaika 27.11.–1.12. Edunvalvojan neuvottelutaito Työsuojelun peruskurssi H Kirjoitan – siis ajattelen Y 29.11–1.12. Kansantalous 7.–8.12. Nostoapuvälinekurssi 11.–15.12. Järjestötoimijan perusteet Tietotekniikan täydennyskurssi H = Kurssi järjestetään Hakaniemessä (Helsinki) M = Osa kurssista järjestetään Murikka-opistolla Y = Teollisuusliiton , Puuliiton ja TEAMin yhteinen kurssi Murikan kurssit NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O W W W . M U R I K K A . F I TIETOTEKNIIKAN TÄYDENNYSKURSSI AHJ1714_1-48_UUSI.indd 41 24.10.2017 13:44:15
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 TO I M I N TA KOKOUKSIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n veteraanien syyskokous ma 27.11. klo 12–14 Turun Työväentalolla, Eerikinkatu 30. Liitosta paikalla Nina Wessberg. Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 6.11. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Vierailijana Kalevi Kivistö. Kahvitarjoilu. Ma 20.11. kokouksessa vierailijana Pilvi Torsti. Porin metallityöväen ao. 6:n veteraanijaoston kokous ma 6.11. klo 10 Kutosen kulmassa, Pohjoispuisto 2, Pori. Kokouksen aiheena on vapaaehtoistoimintakeskus Liisan ja Viikkari Valkaman toiminta. Kahvitarjoilu. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 6.11. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana apteekkari Raunistulan apteekista, aiheena Kelan maksamat lääkekorvaukset. Veteraanien juttutupa to 16.11. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa. Salon metallityöväen ao. 57: naisjaoston ehdokasasettelu-, syysja järjestäytymiskokoukset ke 8.11. klo 17 osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Suoritetaan henkilövalinnat vuodelle 2018. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston syyskokous ti 7.11. klo 10 SAKn kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 7. krs. Kahvitarjoilu. Porin metallityöväen ao. 122:n veteraanien syyskokous 23.11. klo 15 tehtaan ruokalassa. Syyskokouksen jälkeen alkaa sairauskassan kokous. Kahvitarjoilu. SYYSKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä syyskokouksessa käsitellään sääntöjen 5 §:n syyskokoukselle määräämät asiat. Metalliliiton ylimääräinen liittokokous hyväksyi 17.5.2017 Teollisuusliiton ammattiosastojen mallisäännöt, jonka mukaisiksi ammattiosastojen tulee muuttaa sääntönsä syyskokouksessaan. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen! Tampereen Metallityöväen ao. 7: to 23.11. klo 16.30 ao:n kokoushuoneessa, Näsilinnankatu 22 B. Turun peltiseppien ao. 45: pe 24.11. klo 19 ravintolalaiva Svarte Rudolfissa, Itäinen Rantakatu, Turku. Mikkelin metallityöväen ao. 61: pe 17.11. klo 18 Cumuluksessa. Kokouksen jälkeen ruokailu n. klo 19. Ilmoittautumiset toimistolle 7.11. mennessä tiistaisin klo 17–18. Hämeenlinnan Autoalan ao. 101: pe 17.11. klo 18 ravintola Seiskassa, Suomenkasarmi, rakennus 7:n saunaosasto. Kokouksen jälkeen sauna ja iltapala. Ilmoittautumiset ruokailun takia 10.11. mennessä Tenho Vehmakselle, tenho.vehmas@gmail.com, puh. 050 545 2433. Iisalmen Metallityöväen ao. 148: ti 21.11. klo 17 työväentalolla. Ruokailu. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149: ke 22.11. klo 17 osaston toimistolla, Mikkolantie 1–3. Sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntömuutokset ja Levin mökin lomaviikkojen arvonta. Hallitus kokoontuu klo 16. Lieksan metallityöväen ao. 153: pe 10.11. klo 17 Hotelli Puustellissa. Kokouksen jälkeen sauna. Salon Seudun Autoalan ao. 211: to.9.11. klo 18 Salon Keilahallissa, Pormestarinkatu 5. Kokouksen jälkeen ruokailu sekä saunaja keilausmahdollisuus. Pedersöre Metallarbetarfackavd. 228 håller stadgeenligt höstmöte måndag 13.11 kl 18.30 vid Neste, Edsevö. Stadgeenliga ärenden, godkännande av Industrifackets modellstadgar och namnbyte på agendan. Kvällens gäst kommer från förbundet och presenterar aktuell information. Så bjuds det på pizza. Alla medlemmar varmt välkomna! Lappeenrannan autoja konealojen ao. 242: ma 6.11. klo 17.30 ay-keskuksella, Koulukatu 23. Sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntömuutos sekä osastojen mahdollinen yhdistyminen. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ennen syyskokousta klo 16.30 info ajankohtaisista autoalan asioista ja TES-neuvottelujen etenemisestä toimitsija Matti Rantasen johdolla. Espoon Metallityöväen ao. 271: pe 17.11. klo 16.30 ravintola Albergassa, Leipurinkuja 2, Leppävaara. Ilmoittautumiset 3.11. klo 21 mennessä espoonmetalli271@gmail.com tai Ursulalle, puh. 041 519 5338. Ilmoita samalla pääruokasi (liha tai kala, allergiat) sekä jäätkö teatteriesitykseen Sisko ja sen sisko. Hyvinkään teletyöntekijäin ao. 281: to 16.11.klo 18 ravintola Rosson kabinetissa, Kauppakuja 2, Hyvinkää. Päätetään ammattiosaston lakkauttamisesta. Haukiputaan metallija elektroniikka-alan työpaikkaos. 289: su 19.11. klo 16 Haukiputaan Navetta-ravintolassa. Ruokatarjoilu. Varkauden Autokorjaamoalan ao. 304: ke 8.11. klo 18 ruokaravintola Amandassa, Pirnankatu 4. Ruokatarjoilu. Ammattiosaston hallitus kokoontuu klo 17. Kokkolan Autokorjaamotyöväen ao. 308: to 23.11. klo 17.30. Aloitetaan ruokailulla ravintola Rossossa, ruokailun jälkeen syyskokous osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs. Laihian Metallityöväen ao. 330: pe 17.11. klo 18 Laihian virastotalon Sos.dem.-huoneessa. Järjestäytymiskokous välittömästi syyskokouksen jälkeen. Kiteen Metallityöväen ao. 333: ma 20.11. klo 17 Kansantalossa, Leipurintie 3, Kitee. Etelä-Pohjanmaan Auto-ja Konealan ao. 390: la 18.11. klo 16 Petri Ylätalon luona, Tuomaantie 3 A 2, Hyllykallio. Kokouksen jälkeen ruokailu. TIEDOTUKSIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 15–18. Puhelin 02 469 1412 ja sähköposti metalli1@ metalli1.fi palvelevat normaalisti joka päivä. Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, avoinna loka–marraskuussa ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17. Joulukuussa ma 4.12. auki normaalisti, ti 5.12. auki vain klo 9.30–13 ja loppuviikon kiinni. Viikon 52 kokonaan kiinni. Toimistolla myös mahdollisuus sähköiseen asiointiin (verkkopankkitunnukset tarvitaan) joko itse tehden ja myös opastusta asiaan. Salon metallityöväen ao. 57 hakee toimistonhoitajaa. Työ alkaa 2.1.2018 tai sopimuksen mukaan. Työaika 30 tuntia viikossa. Palkka Teknologiateollisuuden TES:n mukaan. Tehtävinä mm. jäsenten auttaminen jäsenyyteen, työttömyyteen ja edunvalvontaan liittyvissä asioissa sekä järjestämistoiminta ja yhteydenpito työpaikoille. Työelämän ja työehtosopimuksen tuntemus sekä kirjanpitotaito ovat eduksi. Kirjalliset, vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa viimeistään 30.11. Metalli 57:n toimistolle, Helsingintie 16, 24100 Salo, tai sähköpostilla: helsky@icloud.com. Lisätietoja Lasse Helskyaholta, puh. 041 546 8850. VIIMEINEN AHJO Aikataulu osastoilmoituksille Toimita ilmoituksesi viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 15 9.11. 23.11. Huom. Teollisuusliiton lehti Tekijä ilmestyy joulukuussa. Uudessa lehdessä ei julkaista ammattiosastojen ilmoituksia, vaan ne julkaistaan liiton uusilla kotisivuilla www.teollisuusliitto.fi olevassa Ammattiosastokalenterissa. Ilmoitukset lähetetään Teollisuusliittoon sähköpostilla tai verkkolomakkeella, joiden osoitteet ilmoitetaan myöhemmin. 14 02.11.2017 42 AHJ1714_1-48_UUSI.indd 42 24.10.2017 13:44:15
TO I M I N TA Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:n Levin mökin lomaviikot 1, 7, 13, 19 ja 25 ovat haussa. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi osaston toimistoon, PL 1, 33471 Ylöjärvi tai sähköpostilla ylojarvenmetalli149@suomi24.fi. Hakemuksen tulee olla perillä 21.11. Hakemuksesta tulee ilmetä hakija, yhteystiedot, haettava viikko ja mahdollinen varaviikko. Hakijan tulee olla osaston jäsen. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n veteraanien jouluglögi-tilaisuus ti 7.11. klo 11 Ykköspirtillä, Ruissalon puistotie 629, Turku. Ao. 1:n lasten joulujuhla la 2.12. Ykköspirtillä, Ruissalon puistotie 629, Turku A o. 1:n avantouintijaos järjestää 16.3.–24.3. Lapin-matkan Metallikerolle Pyhätunturille. Ilmoittautumiset ja ennakkomaksu 150 € 1.12. mennessä. Matkan loppuhinta varmistuu myöhemmin. Lisätiedot toimistolta 02 469 1412, metalli1@metalli1.fi, tai Arja Varsamäeltä, puh. 040 529 5156. Porin metallityöväen ao. 6:n veteraanijaoston pikkujoulu pe 1.12. klo 17 Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuankatu 17, Pori. Ohjelmassa ruokailu, arpajaiset ja tanssit; arpajaisiin voi tuoda pienen paketin. Ilmoittautumiset viimeistään 22.11. Pentti Liukkoselle, puh. 044 270 8072, maksu 6.11. kokouksessa tai viimeistään 29.11.pankkiin tilille FI0957008140123121. Kotkan metallityöväen ao. 20:n pikkujoulumatka pe 8.12. Kookoo–Pelicans-otteluun. Matkaan kuuluu ruokailu Three Wings -ravintolassa, kuljetus ja lippu. Bussikuljetus: klo 15.30 Jyrkilän tallit, klo 15.45 Kotkan l-a, klo 16 Karhulan l-a. Hinta 20 €, työttömille 10 €. Maksuohjeet ilmoittautumisen yhteydessä kotkanmetalli20@ gmail.com ja lisätietoja osaston puheenjohtaja Mikko Laaksolta, puh. 045 136 0557. Turun metallityöväen ao. 49:n koko perheen puurojuhla la 2.12. klo 11–14 Rientolassa, Pulmussuonkatu 86, Turku. Ohjelmassa laulua, taikuri ja joulupukkikin ehkä piipahtaa. Ennakkoilmoittautumisia toivotaan tarjoilun vuoksi 24.11. mennessä toimistolle, Tuureporinkatu 17 C, puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen@metalli49turku.fi. Ao. 49:n nuorisojaoston (alle 36-v.) pikkujoulu la 9.12. piknik-risteilynä (Turku-Maarianhamina). Seminaari menomatkalla, paluumatkalla ruokailu ja vapaata. Hinta 10 €/hlö sisältää meriaamiaisen, seminaarin ja päivällisen buffetissa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 15.11. mennessä ao:n toimistolle, puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna. merinen@metalli49turku.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä saat maksutiedot. Inhan metallityöväen ao. 51 tarjoaa jäsenilleen jouluaterian la 18.11. Autopirtillä, Miilutie 2. Pöytä on katettuna klo 15.30–17.30. Hinta seuralaisilta 17,90 €, 7–12-v. lapsilta 8,90 €, alle 6-v. Ilmaiseksi. Ilmoittautumiset 15.11. mennessä Kari Nokelaiselle, puh. 040 173 7701 tai Hannu Heikkilälle, puh. 040 865 6440. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanijaoston joulujuhla to 7.12. klo 12 Salon Työväentalolla. Jouluruokaa, joulupukki ja muuta ohjelmaa. Hinta 15 €/henkilö. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 24.11. Kirstille, puh. 044 317 4326; maksaa voi myös osaston toimistolle. Forssan Autoalan työntekijäin ao. 79:n pikkujoulu la 2.12. klo 17 Hotelli Scandicissa. Lisätietoja Taisto Tulanderilta, puh. 0400 867 478. LUOTTAMUSMIESTEN TEEMASEMINAARI 4.–5.12. TYÖELÄMÄ JA EDUNVALVONTA MUUTOKSESSA, PYSYTKÖ MUKANA? Liiton sopimusyksikkö järjestää perinteisen kaksipäiväisen seminaarin Murikka-opistolla joulukuussa. Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti luottamusmiehille ja jos tilaa jää myös työsuojeluvaltuutetuille. Metalliliiton jäsenille seminaari on maksuton. Ellei työnantaja maksa ansionmenetyskorvausta ja matkakustannuksia, maksaa liitto kurssistipendin ja -päivärahan sekä matkakorvaukset julkisen kulkuneuvotaksan mukaan. Majoitus on kahden hengen huoneissa. Ilmoittautumiset 17.11. mennessä liiton kotisivuilla osoitteessa www.metalliliitto.fi/teemaseminaari2017 Lisätietoja seminaarin sisällöstä antavat sopimusasiantuntijat Mirjami Suikki, puh. 0400 515 941 ja Heikki Holappa, puh. 040 725 2986 02.11.2017 14 43 AHJ1714_1-48_UUSI.indd 43 24.10.2017 13:44:15
TO I M I N TA Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston pikkujoulu to 23.11. klo 16-21 SAK:n saunalla, Rautatienkatu 10. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 18.11. mennessä Anneli Hietaselle, puh. 040 546 7070 tai Lasse Nurmelle, puh. 040 527 2375. Lappeenrannan autoja konealojen ao. 242:n pikkujoulut pe 24.11. klo 19 jäsenille puolisoineen Hotelli Lappeen ravintola Banquetin Rakuunasalissa. Ruokailu 10 €, jatkolippu illanviettoon discopallon alla 10 €, esiintyjänä Arttu Wiskari. Ilmoittautumiset 10.11. mennessä metalli242@ gmail.com tai puh. 050 340 8245. Teljän Metallityöväen ao. 294:n veteraanien joulujuhla pe 8.12. klo 17–22 Viikkarin Valkamassa. Ohjelmaa, jouluruokapöytä, arvontaa, tanssia. Lippuja Jormalta, puh. 040 594 3359 tai Kalevilta, puh. 044 557 3172. Lipun hinta 20 €/kpl. Jos sinulla tavaraa, jota voit lahjoittaa arvontaan, ota yhteyttä lipunmyyjiin. Pyhäsalmen Metallija Kaivostyöväen ao. 309:n pikkujoulu la 25.11. klo 18 Pitokartano Verkkorannassa. Jäsenille ilmainen, hinta puolisolta 15 €. Verkkorantaan mahtuu 100 juhlijaa, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Joensuun autokorjaamotyöväen ao. 320:n pikkujoulu la 25.11. klo 18 Hotelli Kimmelissä. Tapahtumaan mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 9.11. mennessä Mikko Westmanille, puh. 050 379 6330, mikko.westman@hotmail.com. Osallistumismaksu jäsenille ja mahdollisille seuralaisille 10 €/hlö 9.11. mennessä osaston tilille FI40 4924 0010 3859 17, viestikenttään pikkujoulu+ osallistujan nimi/nimet. Hintaan sisältyy jouluinen buffet-ruokailu juomineen ja sisäänpääsy hotellin ravintoloihin. Orimattilan metallityöväen ao. 323:n pikkujoulu la 9.12. klo 18.30. ravintola Tehtaassa. Hinta jäsenille 25 €, seuralaisille 30 €, sisältää narikan, ohjelman sekä joulubuffet-ruokailun. Musiikista vastaa Bilebändi Moonshine Brothers. Arvomme jäsentemme kesken joulukinkun ja muita palkintoja. Ilmoittaudu viimeistään 24.11. työpaikan luottamusmiehelle tai ao:n taloudenhoitajalle, metalli323ry@gmail.com tai puh. 044 557 2096/ Jani Malinen. Maksut ammattiosaston tilille FI 66 5308 0720 0376 45, viestikenttään osallistujien nimet. Muuramen Metallityöväen ao. 344:n pikkujoulu la 25.11. klo 20.30 Peurunka Areenalla. Esiintyjänä Remu & Hurriganes feat. Mato Valtonen. Hinta jäsenille 20 €, seuralaisille 30 €, sisältää glögin, jouluruokailun, tanssilipun sekä linja-autokuljetuksen Muurame–Laukaa– Muurame. Ilmoittautumiset viimeistään 5.11. Arto Liikaselle, puh. (klo 16 jälkeen) 040 735 4855. Ammattiosastolle varattu 50 paikkaa. Maksut viimeistään 17.11. tilille FI60 5339 2520 0028 63, viitteeksi 3447. Kainuun Autoja konealan ao. 387:n (ent.419) pikkujoulu la 25.11. Vuokatissa. Illan aluksi klo 17–18 keilailua Vuokatti Bowlingissa tai vaihtoehtona Katinkullan kylpylä. Pikkujoulubuffet Katinkullassa klo 19. Yökerhossa tanssittaa Joni Lauronen. Hinta 15 €/jäsen, 25 €/seuralainen. Majoitus omalla kustannuksella. Kysy kyydistä. Ilmoittautumiset 9.11. mennessä Seija Kemppaiselle, puh. 050 566 3059 tai seheke.kemppi@ gmail.com ja maksut 9.11. mennessä osaston tilille FI92 8000 1979 3682 07. KOULUTUSTA Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n iltakurssi pe 10.11. klo 17–22 Puistokulman saunaosastolla. Aiheena Teollisuusliitto ja ajankohtaista asiaa tes-neuvotteluista. Alustajana Ville Kari Teollisuusliitosta. Asiaa, tutustumista, seurustelua hyvän ruuan ja saunomisen merkeissä. Tervetuloa koko Teollisuusliiton väki. Ilmoittautumiset 3.11. mika.laaksonen@alfalaval.com, puh. 050 408 8577. Hyvän mielen -lomaviikko eläkeläisille 29.1.–3.2. Huhmarissa n? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa eläkeläisille suunnatun tuetun lomaviikon 29.1.–3.2.2018. Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä lomaasunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n? Lomaohjelman aiheina on mm. hyvinvointia, vertaistukea, uusia ystävyyssuhteita ja toimintakyvyn ylläpitämistä. n? Loma sisältää täysihoidon sekä ohjelmapalvelut. Loma tarjoaa irtioton arjesta, liikuntaa, ulkoilua ja elämyksiä yhdessä lomaryhmän kanssa. Ohjattua ohjelmaa on kaksi kertaa päivässä paitsi tuloja lähtöpäivänä. n? Lomaviikon hinta on 100 €. Matkat lomalainen maksaa itse. n? Lomalle haetaan joko sähköisesti verkossa osoitteessa lotu.lomajarjestot.fi/t/HYVINVOINT/ calendar/info/28843 tai Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Teollisuusliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/ liiton-lomat. Hakemus on palautettava 30.11. mennessä osoitteella Teollisuusliitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. n? Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. n? Lisätietoja lomasta saa Teollisuusliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151 tai Hyvinvointilomista, puh. 010 830 3400 (ma–pe klo 9–12). SEUTURYHMÄT Oulun seuturyhmän pikkujoulu 9.12. klo 18 Radisson Blu Hotellissa Oulussa. Suositushinta 20 €/jäsen (kysy omasta osastosta) sisältää alkuglögin, Jouluntaika-buffetin, ohjelman ja eteispalvelun. Ohjelmassa tanssishow, orkesteri, DJ sekä arpajaiset. Hotellilta myös majoitustarjous. Ilmoittautumiset 2.–15.11. osastoittain: ao. 56: Paula 040 567 1498 (ark. 10–14) ao. 72: Olli 040 554 7587 ao. 108: Ilkka 040 543 6970 ao. 118: Tuure 041 507 2348 ao. 210: Suvi 040 507 8871 ao. 289: Mika 040 596 2569 14 02.11.2017 44 Teollisuusliiton JÄSENREKISTERIN jäsenja työnantajapalvelut SULJETTU 31.10.–8.11. liittojen yhdistymistoimien takia. Industrifackets MEDLEMSREGISTER ÄR STÄNGT 31.10–8.11 Ingen medlemseller arbetsgivarservice på grund av fusionsarbete. TOIMISTOT KIINNI Teollisuusliiton keskustoimisto ja kaikki aluetoimistot sekä Metalli työväen työttömyyskassa ovat kiinni 2.–3.11. henkilöstöpäivien vuoksi. KONTOREN STÄNGDA Industrifackets centralkontor, regionkontor och Metallarbetarnas arbetslöshetskassa är stängda 2–3.11 på grund av personalutbildning. AHJ1714_1-48_UUSI.indd 44 24.10.2017 13:44:15
Päivitä jäsentietosi! Olethan sinä joukkuepelaajana varmistanut, että omat tietosi jäsenrekisterissä ovat ajan tasalla myös toimipaikan osalta? ? Mene osoitteeseen www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi. ? Klikkaa linkkiä sähköisen asioinnin palveluun, jossa kirjaudut sisään omilla henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi. Tämän voit tehdä eAsiointipalvelussa n Muuttaa tai lisätä osoitetietosi, puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja tilinumerosi. n Lisätä työnantajan/ toimipaikan eli sen missä olet töissä. Tämä on tärkeä tieto muun muassa poikkeustilanteissa! n Laskea jäsenmaksusi määrän ja muodostaa viitenumeron maksamista varten, jos työnantaja ei peri sitä palkasta. n Ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta (säilytä alkuperäiset todistukset). n Tilata mobiilijäsenkortin puhelimeesi. Työttömyysturvan osalta voit n Täyttää ja lähettää ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen. n Lähettää hakemuksen liitetiedot. n Katsella omia päivärahan hakemusja maksutietojasi. n Nähdä annetut päätökset ja maksuilmoitukset. n Nähdä enimmäismäärälaskureihin kertyneet päivät. n Tilata tekstiviestimaksuilmoituksen. O T A T A LT E E N 45 JÄ S E N Y YS 45 TEOLLISUUSLIITTO 02.11.2017 14 AHJ1714_1-48_UUSI.indd 45 24.10.2017 13:44:16
14 02.11.2017 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 1+/3 A 9 50 B 2 kk C kl o 7– 10 D Vo lk sw ag en E Tu rk u F 17 3 to nn ia G Et el äA tla nt ill a H 20 03 AHJ1714_1-48_UUSI.indd 46 24.10.2017 13:44:22
T YY L I 47 KONEISTAJA Mika Lohi TYÖPAIKKA SKS Toijala Works Oy KOTIPAIKKA Toijala KUVA EMMI KALLIO AHJ1714_1-48_UUSI.indd 47 24.10.2017 13:44:23
LA2 – Posti Oy 1199 ,90 Apurahalla 62,00/kk (24 kk) HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu VERKOSSA Aina auki Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Hae Apurahaa nopeampiin kierroksiin AEG L99697HWD -kuivaava pesukone A+++-40% -energialuokan kuivaava pyykinpesukone yhdeksän kilon täyttömäärällä ja kuuden kilon kuivauskapasiteetilla linkoaa tehokkaasti 1600 kierrosta minuutissa. Tehokas, hiljainen ja kestävä hiiliharjaton moottori kymmenen vuoden takuulla. Mitat: K 870 × L 600 × S 605 mm. Verk.com/38187 Apuraha antaa lisää maksuaikaa ja varaa valita. Ahjo_021117_takakansi.indd 1 17/10/17 16:27 AHJ1714_1-48_UUSI.indd 48 24.10.2017 13:44:26