M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 28.01.2016 ahjo.fi NRO PAIKALLINEN PALKKANEUVOTTELU EPÄILYTTÄÄ SUOMI PYSÄHTYI 60 VUOTTA SITTEN MITEN SÄILYTTÄÄ EUROOPAN VAPAA LIIKKUVUUS? HUR MÅR DET ESTNISKA FACKET? 2 MITEN VOI VIRON AY-LIIKE? AHJ1602_1-23.indd 1 19.1.2016 10:10:25
2 28.01.2016 Virossa ammattiliittoihin kuuluu noin 8 prosenttia palkansaajista. Parhaiten järjestäytyneitä ryhmiä ovat esimerkiksi terveydenhuollon työntekijät ja linja-autonkuljettajat, jotka ovat saaneet neuvoteltua myös alakohtaisia ja yleissitovia sopimuksia. Teollisuudessa sen sijaan käytännössä kaikki sopiminen on työpaikkakohtaista. Jos työnantaja ei halua neuvotella, työntekijöiden kortit ovat usein hyvin heikot. Tällöin lopputuloksena on palkkojen sekä muiden työehtojen sanelu omistajan mielen mukaan. Poikkeuksiakin on. Enston tehtaalla Keilassa, Tallinnan kaakkoispuolella, työnantaja on hyväksynyt ammattiyhdistyksen neuvottelukumppaniksi. Ahjo kävi Keilassa katsomassa, mitä paikallinen sopiminen siellä merkitsee. SIVU 10 2 AHJ1602_1-23.indd 2 19.1.2016 10:10:28
PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. 28.01.2016 2 Metalliliiton liittokokousvaalien ehdokasasettelu päättyy muutaman päivän kuluttua, 1. helmikuuta. Tarkistusten jälkeen ehdokkaat vahvistetaan 12.2., minkä jälkeen alkaa varsinainen vaalikamppailu. Vaaleissa valitaan toukokuun liittokokoukseen kaikkiaan 422 edus tajaa. Vaaleissa on käytössä suhteellinen vaalitapa, samalla tavalla kuin kunta ja eduskuntavaaleissakin. Julkaisemme kaikkien ehdokkaiden perustiedot liittokokouksen verkkosivuilla sekä Ahjossa numero 4, joka ilmestyy 10. maaliskuuta. Vaaliaineisto ennakkoäänestystä varten postitetaan kaikille ääni oikeutetuille maaliskuun puolivälissä. Ensimmäistä kertaa liitto kokousvaaleissa voi ennakkoäänestää myös sähköisesti. Postituskuoressa ovat mukana ohjeet, kuinka täytyy toimia. Ennakkoäänestys käydään maaliskuun lopulla (ks. seuraava sivu). Niille äänioikeu tetuille, jotka eivät äänestä ennakkoon, postitetaan erikseen materiaali varsinaista vaalia varten. Varsinaiset vaalipäivät ovat 10.–12.4. ja vaalit toimitetaan uurnavaalina. Verrattuna valtakunnallisiin vaaleihin Metalliliiton vaalit ovat lähempänä äänes täjää, yksittäistä liiton jäsentä. Monet ehdokkaat tunnetaan omilla työpaikoillaan entuudestaan ja he ovat näyttönsä antaneet jo esimerkiksi edunvalvon tatyössä tai ammattiosastojen aktiiveina. Siinä työssä, joka koskettaa jokaista omalla työpaikalla vähintään työehtosopimuksen kautta. Yksikään äänioikeutettu ei voi näissä vaaleissa perustella, että tämä ei kuulu minulle tai että äänestää ei kannata. Viime kevään eduskuntavaalien jälkeen tilanne työmarkkinoilla on ollut hyvin sekava. Jokainen on huomannut, että pitkäjänteisimmän kään edunvalvontatyön tulokset eivät ole kiveen hakattuja silloin, kun valtakunnan tasolla tehtävät päätökset ovat tavallisen palkansaajan kannalta uhka. Siksi nyt on tärkeä hetki tukea omaa ehdokasta, tehdä aktiivista vaalityötä ja laittaa ääni kuuluviin koko liiton päätöksen teossa. Tampereella pidettävä liitto kokous toteuttaa käytännössä liiton jäsendemokratiaa ja linjaa tavoitteet seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Liittokokoustunnus Edunvalvonta on joukkuelaji kuvaa sitä, miten edunvalvonnassa pärjätään parhaiten. Suomen maajoukkueetkin tämän tietävät: hyvä tulos syntyy taitavien yksilöiden johdolla, mutta mestaruuksia voitetaan vain koko joukkueen voimin. 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 17 TYÖYMPÄRISTÖ 22 PARLAMENTTI 24 TAUKO 31 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 TYYLI PÄÄ K I R J O I T U S KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Mestaruuksia voitetaan vain koko joukkueen voimin.” Metallin maajoukkue ”Toisten kokemusten kuulemisesta oppii paljon.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Monet kaivokset vaikeuksissa 7 Hollolan sorviturmasta yhteisösakko AMMATTILAINEN 9 Kyösti Lunkka Delivery Operator DHL Supply Chain Finland Oy Espoo TOIMIJA 18 Tiina Elkki pääluottamusmies Marttiini Oy, Rovaniemi 20 Liittokokouskauden alaja ylämäet 26 Yleislakosta 60 vuotta 30 Tapaturmista korvauspäätökset nopeammin 34 Sisu behövs som fackaktiv i Estland 20 17 41 S I S Ä LTÖ AHJ1602_1-23.indd 3 19.1.2016 10:10:36
2 28.01.2016 TILANNEKATSAUS Monimetallikaivokset pärjää vät paremmin kuin yhden metallin varassa olevat kaivokset, toteaa Metalliliitonkaivosalan sopimus asiantuntija Janne Heinimäki. n JOKISIVU, VAMMALA, ORIVESI Dragon Mining -yhtiö kaivaa malmia Oriveden ja Huittisten Jokisivun kaivoksilla ja rikastaa siitä kultaa Sastamalan Vammalassa. Heinimäki toteaa seuraavaa tuotannosta: – Omistaja ilmoittaa yleensä parin vuoden syklillä näkymistä. Nyt on varmaa tietoa siitä, että louhittavaa riittää vuoden 2017 kesän korvalle asti. Jollei kairauksista löydetä uutta, lomautukset voivat kuitenkin uhata jossain vaiheessa saman vuoden aikana. Työntekijöitä Orivedellä ja Vammalassa on yhteensä 54. Jokisivu on siitä poikkeuksellinen metallurginen kaivos, että sitä operoi täysin urakoitsija. Se on siis maaja vesirakennusalan työ ehtosopimuksen piirissä. n KYLYLAHTI Polvijärven kunnassa on Bolidenin moni metallikaivos, joka pyörii normaalisti. Työn tekijöitä on 43. Moni kaivos kituu Suomen metallurgisia kaivoksia vaivaa lomautusten ja konkurssien aalto. Erityisesti vain yhtä metallia louhivat ja rikastavat kaivokset ovat vaikeuksissa. Suomen metallikaivoksissa uurastaa Ahjon kyselyn mukaan nyt enää vajaat 1?500 tuotannon työntekijää (mukana ei urakoitsijoiden työntekijöitä). Vuonna 2013 Ahjo julkaisi kaivossarjan. Sen alkaessa odotettiin vielä lisäystä työntekijämääriin. P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi LAIVAKANGAS 10.4.2013 n LUIKONLAHTI Kaavilla, noin 40 kilometrin päässä Kylylahden kaivoksesta, malmi rikastetaan. Töissä on 33. n PAMPALO Kultakaivoksella Ilomantsissa käytiin viime vuonna yt-neuvottelut. Neuvottelutuloksen mukaisesti 24 henkilöä lomautettiin tästä Endominesin kaivoksesta, mutta ketään ei irtisanottu. Tuotannossa on 18 työntekijää. – Uutta malmia louhitaan harkiten ja vain tarpeen mukaan. Toiminta on vedetty ihan minimiin, mutta sitä on kuitenkin enemmän kuin pelkkää ylläpitoa, Heini mäki toteaa. n PYHÄSALMI Kupari-sinkkikaivoksen omistaa sama yritys kuin Kevitsan eli First Quantum. – Pyhäsalmen ”toteemipaalu” jyskyttää eteenpäin tasaisen varmasti. Kaivoksessa on 169 työntekijää. Tulevaisuuden kysymysmerkki on se, miten paikkakunta selviää suurimman teollisen työnantajansa muutosprosessista. Tämänhetkisen tiedon mukaan kaikki malmi saadaan louhituksi vuonna 2019. – Sillä on varmasti suuret vaikutukset Pyhäjärven kaupunkiin. Mutta suunnitteilla on ihan toinen polku, jollei uutta malmia löydetä. Pyhäsalmelle on sulkemisen jälkeen kaavailtu muun muassa voimalaitosta ja tutkimusasemaa (ks. Ahjo 16/2015). A R I M Ä K E LÄ KITTILÄ PAHTAVAARA LAIVAKANGAS PAMPALO KEMI HITURA PYHÄSALMI TALVIVAARA KYLYLAHTI LUIKONLAHTI ORIVESI JOKISIVU VAMMALA KEVITSA AHJ1602_1-23.indd 4 19.1.2016 10:10:43
28.01.2016 2 LI N JA U S Moni kaivos kituu Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 MATTI MÄKELÄ Metalliliiton liittosihteeri n HITURA Nikkelikaivos Nivalassa meni juuri ennen vuodenvaihdetta konkurssiin. Belvedere Miningin omistaman kaivoksen konkurssi ei ollut sopimusasiantuntijan mukaan mikään yllätys. – Kaivos on ollut pitkään käymistilassa. Siellä on ollut vuoden päivät työntekijät lomautettuina. Ympäristölainsäädännön vaatimia turvaamistöitä teki viime vuonna viisi työntekijää ja yksi toimihenkilö, ja konkurssipesä on ottanut saman verran ihmisiä palkkalistoilleen. Täydessä vauhdissa ollessaan Hitura työllisti noin 120 henkeä, kun urakoitsijatkin lasketaan mukaan. n TALVIVAARA Nikkelikaivoksen toimintaa Sotkamossa jatkaa valtionyhtiö Terrafame. – Siellä on menty positiiviseen suuntaan, Heini mäki kuvaa. Työntekijöitä on nyt 390, joista 80 on rekrytoitu viime kuukausien aikana. n LAIVAKANGAS Kultakaivos Raahen kupeessa on yrityssaneerauksessa. Konkurssikin oli lähellä. n KEMI Kromikaivoksella riittää malmia ainakin vuoteen 2040. Outokummun omistaman kaivoksen työntekijöiden elanto näyttää turvatulta. Kaivoksella on töissä 125 henkeä, joista muu tamia on rekrytoitu ihan viime kuukausien aikana. – Kemi on Kemi, Heinimäki tiivistää vakaalta näyttävän tilanteen. n PAHTAVAARA Kultakaivos on konkurssissa. Lappland Goldminersin konkurssipesä on siellä pitkään vain pitänyt yllä kaivosta ympäristöpykälien vaatimusten mukaan. Konkurssipesä on työllistänyt 7 henkilöä viimeisten 21 kuukauden ajan. Konkurssin yhteydessä irtisanottiin 55 henkilöä kaivosyhtiöltä ja 65 urakoitsijalta. n KEVITSA Monimetallikaivos Sodankylässä porskuttaa normaalivauhtia eteenpäin. Työntekijöitä on 273. Heistä 14 on otettu parina viime kuukautena. n KITTILÄ Kultakaivoksen omistaa Agnico Eagle -yhtiö. Siellä on Heinimäen sanojen mukaan ”täysi vauhti päällä”. Työntekijämäärä on kivunnut yli 300:n, joista parina viime kuuna rekrytoitiin 20. Uusia haetaan edelleen. n Suomen Malmi Oy, kairausyritys, meni joulukuussa konkurssiin. Työntekijät ovat järjestäytyneet ammattiosastoon, joka on virallisesti yksi kaivosalan kahdeksasta ammattiosastosta. SUVI SAJANIEMI ”Vielä Laivakangas käynnistyy” – Kyllä tämä vielä jossain vaiheessa käynnistyy. Mutta missä aikataulussa, siitä ei vielä ole tietoa. Nordic Minesin Laivakankaan kultakaivoksen pääluottamusmies Jukka Taskinen on luottavainen kaivoksen toiminnan jatkumiseen, vaikka kaivos on yrityssaneerauksessa. Luottamuksen nostatti viime vuoden puolella toteutunut osakekauppa. Intialainen sijoitusryhmä hankki 61 prosenttia osakepääomasta. Tällä osakekaupalla yritys osti niin sanotusti velkojapankit ulos. – On vain yrityssaneerauksessa oleva velka, ja se on suhteessa aika pieni. Käytännöllisesti katsoen meillä on velaton firma, Taskinen kertoo. Taskinen kuvaa, että ei intialaisryhmä turhaan satsannut ”miljoonatolkulla” euroja Laivakankaaseen. Kyllä tavoitteena on pyörittää kaivosta ja tuottaa kultaa. Pääluottamusmies tietää, että intialaisiin sijoittajiin kuuluu myös kullan jatkojalostaja. Intiassa puhtaan kullan tuomisesta maahan joutuu maksamaan 15 prosentin veron. Taskinen uumoilee, että Laivakankaalta jalostaja voisi saada metallia, joka ei ole täysin puhdasta. Silloin veroja ei tarvitse maksaa. Tällä hetkellä kaivosta ylläpidetään neljän hengen miehityksellä. – Ylläpidetään vesitilannetta. Ettei karkaa. Punainen vaate Urakoitsijat hoitavat yhä enemmän myös varsinaisia kaivostöitä. He ahmivat aina vain isompia ja isompia siivuja, kuvaa Metalliliiton kaivosalan sopimusasiantuntija Janne Heinimäki. Urakoitsijoiden käyttö maanalaisiin ja perinteisiin kaivostöihin on Heinimäen mukaan nyt ”punainen vaate”. Urakoitsijat ovat Infra ry:n jäseniä, ja näissä yhtiöissä sovelletaan pääsääntöisesti maaja vesirakennusalan työehtosopimusta. – Minä sanoisin, että tuo työehtosopimus on heikkotasoisempi kuin Metalliliiton solmima työehtosopimus. Ja tämä tuo edunvalvonnallisia ongelmia. Onhan työntekijällekin hämmentävää, jos hän on Metalliliitossa ja työnantaja soveltaa kuitenkin muuta työehtosopimusta. Heinimäki toivoo nyt, että Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden yhteinen TES-ryhmä saa tilanteen selkeytettyä ja että urakoitsijoiden valtaukset perinteisen kaivostyön puolelle saadaan pysäytettyä. Ruotsissa kaivoksilla tehdään metallialan työehtosopimukseen liiteasiakirja. Se tontittaa selkeästi, mikä työ on kaivostyötä, mikä infratyötä. – Ehkä lähdemme tutustumaan Ruotsin malliin. Uskoisin, että samantyylinen liitepaperi voisi olla Suomessakin nopein keino saada asia haltuun. Metalliliiton vaalien ehdokasasettelu päättyy pian. Liittokokousvaalit ja toukokuun kokoukseen valmistautuminen ovat erinomainen tapa aktivoida kaikkia liiton jäseniä mukaan toimintaan. Ehdolle asettumisella, ehdokkaiden tukemisella ja äänestämisellä on suuri merkitys jo senkin vuoksi, että olemme maan suurin teollisuusliitto. Metalliliitto on historian saatossa ollut aina voimakkaimmillaan, kun jäsenistö on aktiivisesti vaikuttanut toiminnan suuntaan ja sisältöön. Luottamusmiesvaalit tai työsuojeluvaltuutettujen valinta ovat tärkeitä jokaiselle työpaikalle. Liittokokouksessa puolestaan linjataan suuremmat suuntaviivat seuraavaksi neljäksi vuodeksi koko liitolle. Kokouksen päätöksillä on iso merkitys koko ympäröivälle yhteiskunnalle. Vaikka vaalit ovat jäsendemokratiaa parhaimmillaan, ei jäsenistön kuitenkaan kannata rajoittaa osallistumistaan pelkästään niihin. Luottamustehtäviin valitut tarvitsevat työnsä tueksi jatkuvaa koko jäsenistön evästystä ja kannustusta. Yhteisissä jäsenkokouksissa, liittokokous mukaan lukien, tehdään päätöksiä, jotka heijastuvat jäsentemme asemaan työpaikoilla ja myös niiden ulkopuolella. Jäsenistön etujen valvonta on muutakin kuin sopimista työja palkkaehdoista. Liiton tehtävä on vaikuttaa kokonaisvaltaisesti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tämä tarkoittaa toimimista paremman työllisyyden, sosiaaliturvan ja oikeudenmukaisuuden puolesta sekä työttömien asemasta huolehtimista. Tärkeää on myös toimia kestävän kehityksen mukaisen teollisuuspolitiikan eteen. Mitä suuremmalla joukolla äänestämme, osallistumme ja teemme päätöksiä, sitä vakuuttavammin pystymme edellä mainittuihin asioihin vaikuttamaan. Mukavaa ja toimeliasta vaalikevättä kaikille! Liittokokous päättää isoista asioista AHJ1602_1-23.indd 5 19.1.2016 10:10:52
2 28.01.2016 SEURAAVASSA AHJOSSA Lue miten työhyvinvointiin satsatut miljoonat hyödyttävät työntekijöitä, yrityksiä ja yhteiskuntaa. TI ES IT KÖ ? ? Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan työnvaativuusryhmässä 4 tuntipalkka on A? 9,66 € B? 10,14 € C? 10,65 € D? 11,01 € ? ? 7. tammikuuta mitattiin tämän talven (siihenastinen) pakkasennätys Muoniossa: A? -40,7 C° B? -42,3 C° C? – 43,6 C° D? -45,0 C° ? ? MELA-asiamies jakaa asiantuntevia neuvoja A? kanooteista B? seksuaaliterapiasta C? säätilasta D? maataloudesta ? ? Lindsay Vonnin urheilulaji on A? taitoluistelu B? pikaluistelu C? ampumahiihto D? alppihiihto HAE! TURVALLISUUSTUKI Metalliliiton ja If Vahinkovakuutusyhtiön yhteisen turvallisuustuen hakuaika päättyy 31. tammikuuta. Vuoden 2016 ensimmäisen haun teemana on turvallinen harrastaminen. Tuki on tarkoitettu edistämään Metallin jäsenten arjen turvallisuutta. Parhaille ideoille myönnetään tukea joko rahana tai turvallisuustuotteina. Hakuohjeet ja lisätietoa: metalliliitto.fi/turvallisuustuki Puheenjohtaja Riku Aalto (oik.) ja liittosihteeri Matti Mäkelä vastaanottivat itsenäisyyspäivän kunniamerkit SAK:n hallituksen kokouksessa 18.1. Kunnia merkin sai myös Sähköliiton puheenjohtaja Martti Alakoski (keskellä). K IT I H A IL A 6 31 TAMMIKUU Viimeinen päivä hakea opintomatkalle Mosambikiin. www.sask.fi SUNNUNTAI OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 2 28.01.2016 15.4. Vaalitulos vahvistetaan 13.4. Äänten laskenta ja tulos vaaliliitoittain 12.4. Varsinainen vaali päättyy 10.4. Varsinainen vaali alkaa 5.4. Postitetaan todiste äänioikeudesta varsinaisessa vaalissa niille, jotka eivät äänestäneet ennakkoon 1.4. Postiäänestys päättyy 29.3. Viimeinen varma päivä postittaa ennakkoääni 28.3. Sähköinen äänestys päättyy 18.3. Sähköinen äänestys ja postiäänestys alkavat 15.3. Ennakkoäänestysmateriaali lähetetään jäsenille 12.2. Vaaliliittojen tunnukset arvotaan ja päätetään ehdokkaiden numerot 1.2. Valitsijayhdistysten ja vaaliliittojen perustamisaika päättyy 22.1. Liittokokousesitysten viimeinen jättöpäivä Metallityöväen liiton 22. liittokokous ja Metallityöväen työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous 22.–25.5. TAMPERE Ehdokasasettelu päättyy, arvotaan tunnukset ja vahvistetaan ehdokasnumerot Liittokokousvaalien ehdokasasettelu päättyy 1. helmikuuta. ? n Ehdokkaat vaaleihin asettaa valitsija yhdistys, jonka voi perustaa kymmenen liiton jäsentä, jotka ovat liittyneet Metalliliittoon viimeistään 1.11.2015. Jäsen voi liittyä vain yhteen valitsijayhdistykseen. ? n Valitsijayhdistys asettaa yhden ehdokkaan. Valitsija yhdistykset voivat liittyä vaaliliitoiksi. Ehdokasasettelu päättyy tiistaina 1.2. klo 18, johon mennessä valitsija yhdistysten perustamisasiakirjat on jätettävä vaalipiireihin. Vaaliliittojen tunnukset arvotaan ja ehdokkaiden numerot vahvistetaan 12. helmikuuta. Ansiopäivärahan saajat Työttömät lomautettujen osuus Joulukuu 2014 Joulukuu 2015 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 14 669 Joulukuussa työttömänä tai lomautettuna oli 14 669 eli 13,1 % työttömyyskassan jäsenistä. Liittokokoussivusto suomeksi ja ruotsiksi: http://liittokokous.metalliliitto.fi http://liittokokous.metalliliitto.fi/ web/forbundskongress T Y Ö H Y V I N V O I N T I K A N N A T T A A M Y Ö S T A L O U D E L L I S E S T I AHJ1602_1-23.indd 6 19.1.2016 10:10:56
OIKAISU Ahjossa 1/2016 sivulla 5 SAK:n työehto asioiden päällikön nimi oli kirjoitettu kahdella tavalla. Oikea nimi on Annika Rönni-Sällinen. Toimitus pahoittelee. 28.01.2016 2 TA LO U S ”Supersyklin hiipuminen hiljentää kaivosalaa.” H E IK K I L E H T IN E N / U P 7 Sorvaajan kuolemasta 20 000 euron yhteisösakko OIKEUS PäijätHämeen käräjäoikeus tuomitsi hollolalaisen metalliteollisuusyrityksen vara toimitusjohtajan 60 päiväsakon eli 4 320 euron ja työnjohtajan 60 päiväsakon eli 2 400 euron suuruisiin sakkorangaistuksiin työturvallisuus rikoksesta ja kuolemantuottamuksesta. Lisäksi yritykselle langetettiin 20 000 euron suuruinen yhteisösakko. Käräjäoikeus antoi tuomionsa joulukuun lopussa. Käsiteltävänä oli työtapaturma, jossa sor vaaja puristui akselin ja johteiden välissä kuo liaaksi. Tapaturma tapahtui hollolalaisen teol lisuuslaitoksen tuotantotiloissa viime vuoden tammikuussa. Tapaturma sattui, kun työntekijä oli hio massa rullakuljettimen akselia manuaalisesti hiomanauhalla automaattisorvin ovien ollessa auki. Hionnan aikana sorvaajan hiha tai käsine oli juuttunut tai jäänyt akselin väliin, ja vetänyt samalla sorvaajan akselin ja johteiden väliin pu ristuksiin siten, että sorvaaja menehtyi. Tapah tumalla ei ollut silminnäkijöitä. Työtapaturman jälkeen yhtiössä kiellettiin kyseinen käsinhiontapa ja kehitettiin työtehtä vään toisenlainen tekninen ratkaisu. Käräjäoikeus katsoi työtavan olleen vaaral linen. Työtä tehtiin ilman mitään suojalaitteita tai muuta suojausta, ja työntekijä joutui työs kentelemään niin lähellä nopeasti pyörivää osaa, että vain pieni horjahtaminen saattoi johtaa vakavaan tapaturmaan. Käräjäoikeus katsoi, että varatoimitusjohtaja ja työnjohtaja ovat sallineet, että hiontaa on suoritettu NC sorvilla, jota ei ole tarkoitettu manuaaliseen hiontatyöhön. Vielä tämän vuosikymmenen alussa puhuttiin vakavasti maailmantaloudessa alkaneesta uudesta supersyklistä, vaikka takana olikin pari vuotta hurjaa talouskriisiä. Supersyklillä tarkoitetaan vuosikausia kestävää ja vahvaa talouden nousukautta, jolloin talouskäyrät sojottavat pienistä suhdannevaihteluista huolimatta pitkään kohti koillista. Tähän mennessä niitä on koettu kaksi. Ikävä kyllä, kummallakin kerralla ne ovat vaatineet pohjakseen maailmansodan. Nyt ei supersyklistä puhu enää kukaan. Päinvastoin, yleinen ennuste on, että ollaan siirrytty pidempään hitaamman kasvun kauteen etenkin kehittyneissä maissa. Viime vuosikymmenellä valtavasti investoinut Kiina on siirtymässä kohti kulutusvetoisempaa ja hitaampaa kasvua. USA:n talouden toipumisella on ollut dollarin vahvistumisen kautta se sivuvaikutus, että monet kehittyvät maat ovat vajonneet ahdinkoon. Intia ei ole noussut odotetulla tavalla uudeksi kasvuveturiksi. Suomessa supersyklin hiipuminen näkyy maan allakin. Kaivosalalla näytti kymmenen vuotta sitten olevan Suomessa loistava tulevaisuus. Meillä on paljon malmiesiintymiä, ja supersyklin myötä etenkin kehittyvissä maissa elintason nousu ja kaupungistuminen olisivat nielleet kaiken, mitä löytyy. Kaivoshankkeissa on kaksi isoa riskiä: malmivarat voidaan arvioida väärin tai sitten maailmanmarkkinahinnat eivät kehitykään odotetulla tavalla. Nyt kaivoshankkeita on laitettu jäihin, osa etsii uutta omistajaa, Hituran nikkelikaivos meni konkurssiin. Hintakehitys petti. Esimerkiksi nikkelin hinnasta katosi viidessä vuodessa puolet. Vielä vuosi sitten hintojen uskottiin toipuvan muutamassa vuodessa aika hyvin, mutta ei uskota enää. Jos ennusteet huonosta hintakehityksestä toteutuvat, esimerkiksi miljardi-investoinnit vaatineella Talvivaaralla on edelleen edessään tuskien taivalta. Mutta ei se helpota oloa esimerkiksi Metsolla, Outotecilla tai Sandvikillakaan. Suomessa kaivosala on muutakin kuin kuoppien kaivamista. Supersykli taisi simahtaa Lisäksi oikeus katsoi varatoimitusjohtajan ja työnjohtajan sallineen, että hiontaa on suoritet tu vastoin sorvissa olevia turvaohjeita sekä ohit tamalla rajakatkaisin siihen kuulumatonta me tallikiilaa käyttämällä. He eivät ole selvittäneet, eikä yhtiössä ylipäätään ole selvitetty sorvilla työskentelystä aiheutuvia vaaratekijöitä eikä tehty toimenpiteitä vaarojen poistamiseksi. Kymmenen vuotta sitten samalla sorvilla oli sattunut vastaavanlainen vaaratilanne. Silloi sessa turmassa työntekijä selviytyi kuitenkin vähäisillä vammoilla. Käräjäoikeus totesi tuomiossaan varatoi mitusjohtajan ja työnjohtajan laiminlyöntien olleen syynä sorvaajan kuolemaan. Lisäksi oi keus tuomitsi yhtiön yhteisösakkoon, koska se katsoi, ettei yhtiön toiminnassa ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta ri koksen ehkäisemiseksi. Kyseisellä sorvilla on tehty hiontatyötä usean vuoden ajan. Yhtiössä ei ollut ryhdytty mihinkään toi menpiteisiin työtavan saattamiseksi turvalli semmaksi aiemmasta tapaturmasta huolimatta, eikä yhtiössä siten ollut suhtauduttu riittävällä vakavuudella työturvallisuudesta huolehti miseen. K A SV O T MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Kesäkuussa. Olen kotoisin Oulusta, missä työskentelin pitkään IT-alalla. Koulutukseltani olen kauppatieteen maisteri. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Valmistelen taloutta koskevat esitykset. Huolehdin, että asiat ovat oikeassa paikassa, päätökset syntyvät ja paperi liikkuu. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Miten sitoutuneita ihmiset ovat työhönsä: täällä ajatellaan aidosti jäsenen etua, se ei ole vain sanahelinää. MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? Pääsen oppimaan mielettömän määrän asioita. Päiväni on pielessä, jos mitään uutta ei ole tarttunut matkaan. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Kuljen parin tunnin työmatkat junalla, joten luen paljon. Tietokirjallisuus on minun juttuni. Kesällä ajan moottoripyörällä. Keskustoimiston talousassistentti KATJA LEHTOLA Ketkä tekevät töitä liitossasi? YHTEISÖSAKKO Työturvallisuusrikoksesta voidaan tuomita yhteisösakko. Yhteisösakkoon voidaan tuomita oikeushenkilö eli yritys tai yhteisö, jonka toiminnassa on tapahtunut rikos. Työturvallisuusrikokset tulivat Suomessa yhteisösakon piiriin vuonna 2003. Tavoitteena on edistää yritysten vastuullista suhtautumista työturvallisuusasioihin. TP valmistautuu liittokierrokseen PALKKA Teollisuuden palkansaajat TP valmis tautuu koordinoimaan mahdollisen työmark kinoiden liittokierroksen palkkaratkaisua. TP edustaa teollisuudessa ja sitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä palkansaajia. TP:n mukaan mahdollisen liittokierroksen toteutuessa sille jää luontevasti tehtävä val mistella palkansaajien osalta teollisuusvetoista palkanmuodostusmallia. Lähtökohtana on tiivis neuvottelukoordinaatio yli järjestö ja työehtoso pimusrajojen, jonka pohjalta ammattiliitot neu vottelevat ja sopivat omat työehtosopimuksensa. TP:n mukaan palkanmuodostusmallia ra kennettaessa on käytävä kattavasti keskustelua myös muiden sektoreiden palkansaajajärjestö jen kanssa. Neuvottelukoordinaation lisäksi TP on valmistelemassa myös yhteistä järjestöllistä toimintavalmiutta. P U H E E N A I H E AHJ1602_1-23.indd 7 19.1.2016 10:10:58
2 28.01.2016 Tungos kotikaupunkini Annecyn joulumarkkinoilla on sankka. Ihmiset rupattelevat ja naukkailevat paikallista glögiä. Poliisit maleksivat ympä riinsä, valppaina mutta rauhallisina, kun välitöntä vaaraa ei näy. Vaaran tunne on kuitenkin monella mielen perukoilla vain kuukausi terroriiskujen jälkeen. Iskut tappoivat 130 ihmistä Pariisissa, samassa Ranskanmaassa jossa asun. Mutta ihmiset ovat päättäneet, että paniikille ei anneta valtaa. Ei jäädä istumaan lukittu jen ovien taakse, ei lakata elämästä. Muuten terroristit saavuttavat mitä haluavat, pelon ja lamaantumisen ilmapiirin. Viime vuonna terroristien pommit ja tuliaseet räiskyivät Ranskassa, Tanskassa, Turkissa, Nigeriassa, Burkina Fasossa, Malissa, Tunisiassa, Egyptissä, Syyriassa, Indonesiassa... Maailmasta on enää vaikea löytää turvallista paikkaa. IndustriALL Global Unionin hallituksessa istuu ayjohtajia kaikista viidestä maanosasta, kaikenvärisiä miehiä ja naisia, jotka seuraavat eri uskontoja ja filosofioita. Upea maailman laajuinen perhe. Joulukuussa 150 IndustriALLin hallituksen kokoukseen Kambodzhassa osallistunutta ayjohtajaa tuomitsivat terroriiskut hyökkäyksenä rauhaa rakastavia ihmisiä vastaan. Näin he sanoivat: ”Me taistelemme vapauden, solidaarisuuden, tasaarvon ja demo kraattisten yhteiskuntien puolesta vihaa ja radikalismia vastaan. Me emme suostu vastakkainasetteluun kansallisuuksien, uskontojen tai poliittisten erimielisyyksien vuoksi. Eri kulttuurit rikastavat yhteis kuntaa ja koko maailmaa.” Rajattomassa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Pakolaiskriisi osoittaa, että se mitä tapahtuu Syyriassa, Irakissa, Somaliassa ja Afganis tanissa, heijastuu hyvin konkreettisesti Eurooppaan ja myös Suomeen. Meidän täytyy pitää huolta sodan, vainon ja köyhyyden uhreina maansa jättäneistä 60 miljoonasta pakolaisesta. On kaikkien intressissä auttaa ihmisiä myös heidän alkuperämaissaan, poistaa pakolaisuuden pohjimmaisia syitä. Toivon puute voi johtaa radikalisoitumiseen. Pariisin esikaupunki alueilla toimettomat nuoret lipuivat sopivasti kiihotettuina kohti terrorismia tunnettuaan, että yhteiskunta oli unohtanut heidät. IndustriALLin hallituksen jäsenet totesivat, että terrorismin voi kitkeä ainoastaan rakentamalla oikeudenmukaisuuteen perustuvia yhteiskuntia, jotka pystyvät tarjoamaan ihmisille kunnon työpaikkoja, sosiaaliturvan ja koulutuksen. Tunisian ayveljet ja siskot voittivat Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2015 panoksestaan demokraattisen yhteiskunnan rakentami seen. He näyttävät mallia ammattiliitoille ympäri maailman. jraina@industriall-union.org, www.facebook.com/jyrki.raina, www.industriall-union.org KO LU M N I M I E L I P I D E 8 SIVISTYNEEN VALTION JA YRITYKSEN TÄRKEIN RESURSSI ON IHMINEN Osalla kansasta on suuri halu osallistua valtion säästötalkoi siin, koska heillä on sellainen käsitys, että säästö heidän palkastaan menisi esimerkiksi valtion velan lyhennyksiin tai hyvinvointi yhteiskunnan ylläpitämiseen. Totuus on kuitenkin se, että mitä palkasta pakkolailla otetaan, menee yksityisten yritysten osinkojen maksuissa osakkeiden omistajille. Hallituksen esityksillä ollaan siirtämässä kaikilta palkan saajilta joidenkin arvioiden mukaan jopa 3,5 miljardia euroa yksityisille työnantajille. Kyseessä on puhdas tulonsiirto palkoista työnantajille. Hallituksen asettama selvitysmies julkaisi viime lokakuussa ehdotuksensa paikallisen sopimisen lisäämiseksi. Hallitus tilasi selvityksen saatesanoilla, että yrityksissä pitäisi pystyä nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan muun muassa työsuhteen ehdoista, palkoista, työajoista ja työsuhteen purkamisedelly tyksistä. Esitys auttaisi ehkä siihen, että työn tekijöitä olisi pakko kuunnella, mutta edelleenkään heidän kanssaan ei olisi pakko keskustella. Selvitys tukee hallitusta tavoitteessaan tehdä tulonsiirtoja työntekijöiltä työnantajille. Paikallisen sopi misen tai paikallisen sanelemisen välinen raja voi olla hiuksen hieno. Lainsäädännössä voidaan halutessa yhdellä sanalla tai pilkulla määritellä kumpaa halutaan. Pakkolaeilla ja paikallisen ”sopimisen” lisäämisellä hallitus ilmeisesti tähtää yhteensä noin 10 prosentin ”kilpailukyky loikkaan”. Näyttääkin siltä, että kaikki tämä 10 prosenttia ote taan pelkästään palkansaajien kukkarosta. Tämä lisää palkan saajan kulutuskäyttäytymisen varovaisuutta, eli raha ei liiku. Lopputuloksena on kuluttamisen vähentyminen, ja tätä kautta vain lisää ytneuvotteluita ja irtisanomisia. Tämä johtuu siitä, että valtion talous ei toimi kuten yksityistalous. Yksi talousjärjestelmämme ongelma on se, että jos keski tymme pelkästään velkojen takaisinmaksuun, niin kierrossa olevan rahan määrä vähenee. Olemmekin laittamassa liikkeelle vaarallista oravanpyörää pelkästään siksi, että olemme sokeu tuneet pessimistisistä uutisista, ja haluamme tähän aikaan ja paikkaan nopean ratkaisun. Nopeita ratkaisuja Suomessa oleviin suuriin rakenteellisiin ongelmiin ei kuitenkaan ole olemassa. Pysyvää parannusta maan talouteen voidaan saada vain tekemällä asioita paremmin kuin muut maat tekevät. Jos ryhdymme kilpailemaan halvalla työllä, niin aina löytyy maita joissa työ tehdään vieläkin halvemmalla. Aidosti voimme siis kilpailla vain korkeaa osaamista vaativilla töillä ja käyttämällä kaikessa päätöstenteossa ja kehittämisessä kaikkien ihmisten osaamista. Tämä tarkoittaa sitä, että sivistyneen maan ja yrityksen tärkein materiaali ja resurssi ovat sen ihmiset. Säätämällä yksi puolisia pakkolakeja hallitus vain lisää vastakkainasettelua, eikä edes halua käyttää kaikkien ihmisten osaamista. Hallituksen toimet antavat ymmärtää, että ihmiset itse ovatkin se suurin kuluerä, eikä suurin resurssi. PETRI PARTANEN Pääluottamusmies Kokkola ”Me taistelemme vapauden, solidaarisuuden, tasa-arvon ja demokraattisten yhteiskuntien puolesta.” Emme anna terrorin voittaa JYRKI RAINA IndustriALLin pääsihteeri LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1602_1-23.indd 8 19.1.2016 10:11:03
28.01.2016 2 T E K S T I E R IK A PA R V IK O SK I K U V A P E K K A E LO M A A A M M AT T I L A I N E N 9 DELIVERY OPERATOR KYÖSTI ”KÖSSI” LUNKKA, 49 TYÖPAIKKA DHL Supply Chain Finland Oy, Espoo ”Hyvä työkaveri on kuin hyvä vaimo” Millainen koulutus sinulla on? Suoritin aikoinaan varasto ja kuljetusalan tutkinnon ja pari vuotta sitten opiskelin merkonomiksi. Ammattinimikkeeni Delivery Operator kuulostaa hyvältä pankissa. Käytännössä olen varastotyöntekijä. Kauanko olet ollut täällä töissä? Aloitin vuonna 1994 Nokialla Espoon Mäkkylässä. Kun tehdas lopetettiin 15 vuotta sitten, siirryimme tänne Karamalmille. Vuodenvaihteesta saakka olen ollut DHL:n palkkalistoilla, kun Nokia ulkoisti varaston. Mitä teet? No kaikkea ihan hirveästi! Esimerkiksi tavaran vastaanottoa, lähettä mistä, pakkaamista ja keräilyä End of Line varastosta asiakkaita varten. Käytännössä logistiikkakoordinaattori tekee tilauksen, min kä jälkeen varastotyöntekijät valmistelevat ja lähettävät sen eteenpäin. Varsinkin loppuvuosi on meillä kiireistä aikaa. Meidän kauttamme kulkee komponentteja ympäri maailmaa Nokian tehtaisiin, joissa niistä valmistetaan verkkojärjestelmiä. Onko palkka kohdallaan? Ei, emme ole samalla tasolla kuin varastotyöntekijät yleensä. Mikä työssäsi on parasta? Työkaverit ja vapaus. Täällä saa itse päättää, mitä tekee ja miten. Kukaan ei käske tai hoputa, vaan riittää, että työt tulee tehtyä. Mitä muuttaisit? Tilaratkaisuja, sillä täällä on välillä turhan ahdasta. Tarvittaisiin uusi rakennus ja kylmävarasto. Millainen on hyvä työkaveri? Entä pomo? Vähän niin kuin hyvä vaimo tai tyttöystävä: rehellinen, reilu ja avoin. Kun keskusteluyhteys toimii, kaikki toimii. Sama koskee myös pomoa. Mitä odotat tulevaisuudelta? Pitkää uraa DHL:ssä ja eläkettä Espanjassa. Tulevaisuus ei pelota, olen nähnyt jo niin paljon. Ei jaksa stressata. Komea sykemittari. Mitä harrastat? Käyn salilla kolme kertaa viikossa sekä lenk keilen koiran ja vaimon kanssa. Asun Lohjalla, missä on upeat harjumaastot ulkoiluun. AHJ1602_1-23.indd 9 19.1.2016 10:11:07
10 2 28.01.2016 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A T E R LE N D ŠT A U B Eesti visa hing AHJ1602_1-23.indd 10 19.1.2016 10:11:11
11 28.01.2016 2 VIRO ? n Ammattiliittoihin kuuluu noin 8 % palkansaajista ? n Keskusjärjestö EAKL Eesti Ametiühingute Keskliit, 26 000 jäsentä ? n 19 jäsenliittoa. Suurimmat: sairaanhoitajat (noin 4 000 jäsentä), terveysalan ammattilaisten liitto (3 500) ja kuljetusalan liitto (3 000). Metallija muita teollisuustyöntekijöitä edustaa IMTAL Industriaalja Metallitöötajate Ametiühingute Liit, 2 000 jäsentä. ? n Lisäksi pienempi keskusjärjestö TALO Teenistujate Ametiliitude Keskorganisatsioon, 3 000 jäsentä (mm. kulttuurija viestintäalaa). ? n Keskipalkka 1 045 €/kk vuonna 2015, mediaanipalkka 733 €/kk Eesti visa hing Viron ammattiyhdistysliikkeen aktiiveille eesti visa hing, virolainen sisu, on välttämätön ominaisuus. AHJ1602_1-23.indd 11 19.1.2016 10:11:15
Sumopainija puskee nyt järjestäjänä Miten pitää toimia, jos haluaa saada tietyn yrityksen työntekijät liittymään ammattiyhdistykseen, mutta mitään kontaktia ei etukäteen ole? – Ainakaan ei kannata mennä portille odotta maan, että vuoro päät tyy ja porukka tulee ulos, että pääsen jutte lemaan niiden kanssa, sanoo Baltian järjes täytymisakatemiassa eli BOA:ssa työskentelevä järjes tämispäällikkö Risto Raudkivi. Raudkivi puhuu kokemuksesta, sillä tällaistakin keinoa hän aiemmin on yrit tänyt. Joku portin sisäpuolella kuitenkin tunnisti Raudkiven ayaktiiviksi. – Minulle tultiin sanomaan, että ih miset eivät uskalla tulla ulos, kun sinä olet tässä. Lähdin pois, ja vähän kauem mas päästyäni näin, kuinka väki valui portista kotimatkalle. Raudkiven tunnistamista helpotta nee se, että mies on entinen sumopainin Viron mestari. Laji näkyy yhä olemuk sessa, vaikka uran lopullisesta päätök sestä onkin jo pari vuotta ja 30 kiloa. Vuonna 2011 Raudkivi jäi työttömäksi suomalaisesta maalausfirmasta, jossa oli toiminut pääluottamusmiehenä. Sen jälkeen hän aloitti BOA:ssa. – Järjestäminen muistuttaa pal jon sumopainia. Molemmissa täytyy olla valmis pitkäkestoiseen taisteluun ja pitää antaa kaikkensa, jos haluaa menestyä. Helppoja voit toja on turha odottaa, Raudkivi filosofoi. Tuloksia on tullut, sillä esimerkiksi teol lisuusliitto IMTAL:n jäsenmäärä on tuplaantu nut noin 2 000:een. Leimau tumista kuitenkin pelätään, sillä moni työntekijä pelkää olevansa työnantajan silmissä ”se hankala tyyppi”, joka levittää epäilyttäviä ajatuksia. Portilla päivystämisen sijasta toimi vampi keino onkin lähestyä kotimatka laisia esimerkiksi linjaautopysäkillä, jolloin nämä uskaltautuvat keskusteluun helpommin. – Tai sitten voi kysyä naapurustosta. Tai paikallisessa kaupassa, että anteeksi, tunnetteko te jonkun, joka on töissä tuol la tehtaalla, Raudkivi selvittää. Jotkut tietysti kavahtavat tunte matonta kyselijää, mutta kun käy läpi riittävän monta ihmistä, tarvittavan kontaktin yleensä lopuksi saa tavalla tai toisella. Ja vaikka ”tutkan näkymät tömissä” tehtävä järjestämistyö on vai keaa, on Raudkivellä yksi etu puolellaan. – Viro on niin pieni maa, että se hel pottaa asioita. Aina joku tuntee jon kun, jonka kautta pystyy viemään työtä eteenpäin. 2 28.01.2016 12 ARVI KOKS 24, putkimies, Harmet OÜ, Pärnu Liiton jäsen syyskuusta 2014, ammattiosaston puheenjohtaja AINA NIINEMETS 23, maalari-rakennusmies, Het OÜ, Pärnu Liiton jäsen syyskuusta 2014, ammattiosaston johtokunnan jäsen Työnantaja järjesti ay-vastaisen kampanjan ? n Arvi Koks ja Aina Niinemets alkoivat järjestää työpaikkaansa erittäin vaikeissa olosuhteissa. Rakennusalalla toimiva Harmet OÜ Pärnussa noudatti työntekijöitä kohtaan armeija maista komentokulttuuria. – Meitä ei koskaan kuunneltu millään tavalla, ei mitään kunnioitusta. Esimerkiksi musiikin kuuntelu töissä oli kiellettyä. Ja ylitöitä oli pakko tehdä, jos määrättiin, vaikka Viron lain mukaan niihin tarvitaan aina työn tekijän suostumus, kuvailevat Koks ja Niinemets. Meininki alkoi ottaa päähän, joten Koks etsi internetistä tietoa työntekijöiden oikeuksista. Jokin Google-haku vei hänet Viron merimiesten ammattiliiton EMSA:n sivuille, ja puhelinsoitolla hän sai liitosta mallin työehtosopimuksen pohjaksi. Yhteydenoton seurauksena Koksin puhelin soi jonkin ajan päästä uudestaan. Soittaja oli Risto Raudkivi, joka kertoi järjestämistyöstään. – Risto tuli sitten Pärnuun vuoden 2014 lopulla. Ensimmäinen tapaaminen pidettiin kavereitten tiloissa. Kun myöhemmin valitsimme luottamusmiehiä, valitsimme kaksitoista. Ajatuksena oli tietysti, että jos yksi joutuu vaikeuksiin, niin korvaajia riittää. BOA järjestää Baltiaa Baltian järjestäytymisakatemia BOA aloitettiin vuonna 2010 pohjoismaisten ammattiliittojen tuella. Ylikansallinen ohjelma tukee balttiliittoja tekemään järjestämistyötä ja kasvattamaan jäsenmääräänsä. Kaikissa Baltian maissa ayliike on ollut itsenäi syyden ajan heikko ja järjestäytymisaste kym menen prosentin kieppeillä. Historia on tuonut painolastia: Neuvostoaikana jäsenyys liitoissa oli pakollista, mutta niiden tehtävänä oli tukea kommunistipuolueen valtaa. Toisaalta poliitti sena ihanteena itsenäisessä Baltiassa on pitkälti ollut rajoittamaton markkinatalous. Tästä oivalluksesta syntyi Baltian järjestä misakatemia BOA (Baltic Organizing Acade my). Häkkinen oli itse koordinoimassa BOA:n rakentamista työnantajanaan tuolloin pohjois maisten teollisuusliittojen yhteenliittymä IN (Industrianställda i Norden). Ideana oli opetella järjestämistä, lähteä kasvattamaan ayliikettä ruohonjuuritasolta. – Kyseessä ei sinänsä ollut mikään uusi asia. Esimerkiksi Suomessa liitoilla oli ennen sotia järjestäjiä, joiden tehtävänä oli perustaa liitto rakenteita, kertoo Häkkinen. BOA on tähän mennessä keskittynyt toimi maan Virossa ja Liettuassa, nyt latvialaisetkin ovat liittymässä mukaan. Avainasemassa ovat baltti liitot itse, ne muun muassa hoitavat järjestäjien Pohjoismaiset ammattiliitot ovat tukeneet Viron, Latvian ja Liettuan aytoimintaa alus ta asti. Kaksi ensimmäistä vuosikymmentä kyseessä oli lähinnä projektiyhteistyö ja pää määränä oli luoda mahdollisimman samanlai set olot kuin Pohjoismaihin. – Lopulta tajuttiin, että pohjoismaista työ markkinamallia ei voida siirtää sellaisenaan Baltiaan. Ilman riittävää jäsenpohjaa liitoilla ei ole kollektiivista voimaa solmia kattavia työehtosopimuksia tai vaikuttaa lainsäädän töön. Toimialakohtaiset työehtosopimukset ja toimiva neuvotteluyhteys työnantajan kanssa kasvavat järjestövoimasta, ei päinvastoin, sa noo Metalliliiton järjestämiskoordinaattori Mika Häkkinen. AHJ1602_1-23.indd 12 19.1.2016 10:11:18
28.01.2016 13 2 KÜLLI REHEPERV 51, elektroniikkakompontenttien kokoonpanija, Ensto, Keila Liiton jäsen vuodesta 2011, pääluottamusmies vuodesta 2013, IMTAL:n johtokunnan jäsen Koks ja Niinemets alkoivat salassa työnantajalta puhua työkavereitansa IMTAL:n jäseniksi. Kun jäseniä oli saatu liittymään noin 140 työntekijän työpaikalla muutama kymmenen ja selustaa näin vahvistettu riittävästi, aktiivit toimittivat työnantajalle tunnustamissopimuksen. – Työnantaja kieltäytyi allekirjoittamasta ja aloitti vieläpä ay-vastaisen kampanjan. Tutermaan yksikössä kaikki työntekijät laitettiin allekirjoittamaan paperi, jossa he ilmoittivat, etteivät halua liittyä liittoon. Jonkin aikaa Harmetissa käytiin tahtojen taistelua. Työntekijät järjestivät kampanjan, jossa liittoon kuuluvat käyttivät työvaatteissaan rintanauhaa. – Kaikki jäsenetkään eivät sitä uskaltaneet käyttää, kun pelkäsivät, että bonukset viedään pois. Ja joiltain pomoilta tuli kommenttia, että tuollainen nauha voi vaikka takertua kiinni johonkin. Jäsenmäärä oli kuitenkin jo alkanut kasvaa niin suureksi, että työnantaja ei voinut enää ”eristää” nauhankantajia. IMTAL muistutti, että järjestäytymisoikeus on lailla turvattu ja sitä voidaan puolustaa tarvittaessa lakolla. Kampanjan lopputulos oli, että Harmet perääntyi änkyrä linjastaan ja taipui viimein allekirjoittamaan tunnustussopimuksen. Ehkä osin myös maineenhallintasyistä. – Silläkin saattoi olla vaikutusta, että meillä on paljon asiakkaita Ruotsissa, arvelee Koks. Ilmapiiri muuttuikin myönteisemmäksi tunnustamissopimuksen allekirjoituksen jälkeen. – Aikaisemmin se oli sitä, että mitä täällä valitetaan, sinä ja sinä saatte kohta lähteä pois talosta. Enää ei ole tällaista tarkoituksella provosointia. Nyt työnjohtaja jo puhuu meidän kanssamme ja kysyy, miten meillä menee, kertoo Niinemets. Käytännön työoloihinkin on Harmetilla ilmestynyt joitain parannuksia, kuten lämmittimet suureen tehdashalliin, jossa ennen tehtiin töitä läpi talven hyisissä oloissa. – Mutta paljon on vielä tehtävää. Paikallista sopimusta palkoista ja työehdoista meillä ei edelleenkään ole, mutta se on seuraava tavoite, jonka eteen tehdään töitä koko ajan, vakuuttavat Koks ja Niinemets. Liitto on enemmän kuin kylpylälomia ? n Külli Reheperv on työskennellyt Enston tehtaalla Keilassa vuodesta 2010. Aiemmin hän oli Suomessa Pauligilla logistiikka-asiantuntijana, sitä ennen 1990-luvulla tuotantopäällikkönä virolaisessa C-kasettitehtaassa, jonka kaatoi koko musiikkimaailman mullistanut CD-levyjen voittokulku. – Kasettitehtaalla jo opin, kuinka työt kannattaa järjestää niin, että tuotanto sujuu ja työntekijät pysyvät tyytyväisinä. Tietämystä Reheperv on käyttänyt hyväkseen myös IMTAL:n aktiivina. – Ajattelin alusta asti, että en halua olla passiivijäsen vaan yritän oikeasti saada muutoksia aikaan, muistelee Reheperv. Reheperv liittyi liittoon vuonna 2011, jolloin Enstolla oli jäseniä vasta kourallinen, ja ryhtyi puhumaan muille työntekijöille jäsenyyden puolesta. – Selitin, että liitto ajaa niitä asioita, joita jäsenet haluavat sen ajavan. Miten toimimme työnantajan suuntaan ja niin edelleen. Yli viisikymppisille, jotka muistavat Neuvostoliiton ajan, piti joskus vielä erikseen korostaa, että ammattiyhdistys on nykyään erilainen, emme järjestä vain kylpylämatkoja. Helppoa työ ei ollut. Rehepervin mukaan moni virolainen ei ajattele kollektiivisen sopimisen olevan tavoittelemisen arvoista. – Sopimisoikeuden saavuttamista ei itsessään pidetä välttämättä missään arvossa. Jos perustelee, että kollektiivinen sopiminen saa palkat nousemaan pitkällä aikavälillä, niin vastakysymys on: Mitä minä saan juuri nyt? Jäsenmäärä kasvoi kuitenkin tasaisesti. Lopulta aktiivit toimittivat tunnustamissopimuksen tehtaan johdolle. Ensto hyväksyi järjestäytyneet työntekijät ensin neuvottelukumppaniksi ja pienten käynnistysvaikeuksien jälkeen taipui sopimaan myös työehdoista paikallisesti. Lue lisää Enston Keilan tehtaan työoloista ? TUNNUSTAMISSOPIMUS = Sopimus, jolla työnantaja tunnustaa yrityksensä järjestäytyneet työntekijät neuvotteluosapuoleksi. Ei sisällä sinänsä mitään työehtoihin liittyviä vaatimuksia. koulutuksen. Vuodesta 2012 noin 40 työpaikkaa on saatu järjestettyä ja kymmenkunta on solminut paikallisen sopimuksen työehdoista. Tavoitteena on, että pohjoismaisten liittojen tukema BOA siir tyy jossain vaiheessa kokonaan Baltian ayväen organisoimaksi, omaehtoiseksi toiminnaksi. Häkkinen korostaa, että kyseessä ei pohjois maisesta näkökulmasta ole pelkkä hyvänteke väisyyshanke. – Kukaan ei ole globalisaatiolta turvassa. Ei Suomenkaan työntekijöillä ole varaa ay vapaaseen Baltiaan, jossa työtä teetetään polku hinnoilla. ? n Viro on pieni maa, sanovat virolaiset itse usein. Tästä Ahjon toimitus sai esimerkin, kun kesken ay-aktiivien haastattelun Tallink-hotellin neuvottelutilaan asteli tarjoilija tuomaan ylimääräisen vesikannun. – Tere Ingvar, sanoi Risto Raudkivi. – Tere tere, tarjoilija vastasi. Tarjoilija Ingvar Derešivski on Tallinkin hotellityöntekijöiden luottamusmies, Raudkiven tutt u ay-piireistä. Hänet irtisanottiin huhtikuussa 2014, koska hänen toimintansa ei miellyttänyt työnantajaa. Tapaus nousi Suomessakin otsikoihin, kun Viron ammattiliitot protestoivat, ja muun muassa Suomen Merimies-Unioni ilmaisi tukensa Derešivskille. Tallink perääntyi boikottien pelossa, ja Derešivski sai työnsä takaisin. AHJ1602_1-23.indd 13 19.1.2016 10:11:22
14 2 28.01.2016 – Pääluottamusmies Külli Reheperv on saanut täällä aikaan paljon. Aina ei tietysti neuvottelemalla saada sitä, mitä halutaan, mutta mitä enemmän meitä kuuluu liittoon, sen parempi, sanoo seppä Uno Veskimäe. Hän on työskennellyt Enstolla kymmenen vuotta ja liittyi liittoon marraskuussa. – Liityin jäseneksi syksyllä. Olisin voinut liittyä aikai semminkin, mutta kukaan ei tullut värväämään. Odotan ammattiliitolta tuloksia, kuten parannuksia palkkaan ja työehtoihin. Tosin täällä ovat jo nyt asiat paremmin kuin edellisessä työpaikassani, sanoo hitsaaja Reimo Ruusmann. – Ammattiyhdistysliikettä vastustetaan monenlaisilla perusteluilla. Sanotaan esimerkiksi, että liitto kuitenkin vaatii liian paljon etuja, ja sitten tehdas suljetaan ja työt loppuvat, kuvailee työpaikalla käymiään keskusteluja Inna Kaisla (vas.). Kaisla, Helen Graudin ja Liivi Vaikre työskentelevät kokoonpanijoina. Kaisla toimii teollisuusliitto IMTAL:n jäsenhankkijana ja on puhunut Graudinin liiton jäseneksi, Vaikre ei vielä ole liittynyt. AHJ1602_1-23.indd 14 19.1.2016 10:11:37
28.01.2016 15 2 Ensto on vanhastaan tarjonnut paremmat työsuhdeedut kuin lainsäädännön minimitaso edellyttää. Työsuhteen ehdot Keilassa perustu vatkin sopimukseen, jonka tehtaan johto neu vottelee työntekijöitä edustavan pääluottamus miehen, Külli Rehepervin kanssa. Työnantaja on katsonut, että sopimisen tie tuottaa pitkällä aikavälillä parhaan tuloksen. – Yritämme muutenkin jär jestää tuotantomme niin, että työ koetaan mielekkääksi. Meillä on esimerkiksi käytössä LEAN strategia vuodesta 2011, kuten myös Enston tehtailla Suomes sa. Yksi osoitus siitä, että olemme tehneet jotain oikein, on työnte kijöiden vähäinen vaihtuvuus. Enstolta ei haluta herkästi lähteä pois, arvioi Mõrd. Merkittävä paikallisen sopimuksen kirjaus on, että ylitöistä Keilassa maksetaan 1,7kertai sesti, kun Viron lain mukaan riittäisi puolitois takertainen palkka. Myös sairauspoissaolojen aikana työntekijälle maksetaan keskipalkasta 70 prosenttia heti ensimmäisestä päivästä läh tien, kun monissa muissa teollisuusyrityksissä käytäntönä on kolmen päivän karenssi (juuri tätä juttua kirjoitettaessa Viron parlamentti tosin käsitteli lakimuutosta, joka vähentäisi karenssipäivät yhteen). Lisäksi Ensto tukee työntekijöidensä ur heiluharrastuksia, maksaa lapsen syntymästä 200 euroa, kouluunmenosta ja peruskoulun päättämisestä 100 euroa. JÄRJESTÄJÄLLÄ RIITTÄÄ YHÄ TYÖMAATA Keilan tehtaalla teollisuusliitto IMTAL:n tai muiden liittojen jäseniä on noin 90, eli edel leenkin selvä enemmistö työntekijöistä on jär jestäytymättömiä. – Minä olen saanut neljä–viisi ihmistä liit tymään liittoon. Puhuin esimer kiksi Helenin jäseneksi, kertoo Inna Kaisla. Helen Graudin nyökyttelee. – Minulle tärkein syy kuulua ammattiliittoon on, että silloin meitä kuunnellaan paremmin. Liivi Vaikre sen sijaan ei kuulu liittoon, ainakaan vielä. – Liittymisestä on kyllä keskusteltu. Mietin asiaa. Kaikki kolme työskentelevät kokoonpani joina; elektroniikkateollisuudelle tyypillisesti noin 60 prosenttia työntekijöistä Keilassa on naisia. Kaisla tekee tehtaalla aktiivista järjestämis työtä. Hän on tottunut perustelemaan jäse nyyden hyötyjä, mutta myös vastaväitteet ovat tulleet tutuiksi. – Hyvin yleinen perustelu olla liittymättä on, että se maksaa. Jäsenmaksu on yksi prosentti bruttopalkasta, ja monen mielestä se on paljon, kertoo Kaisla. a Joukkovoima toi tuloksia Enston tehdas Keilassa sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Sähkölaitteita valmistavassa tehtaassa on reilut 300 työntekijää. Heillä, toisin kuin useimmilla virolaisilla, on viikon talviloma. Viron lainsäädäntö takaa vuosilomaa neljä viikkoa, ja loma pidetään yleensä kesällä. Tä män lisäksi enstolaisilla on vielä viikon talvi loma, jonka saa kolmen vuoden työsuhteen jälkeen. – Joillain italan fir moilla Virossa on käy tössä talviloma, mutta teollisuudessa tämä on melko harvinainen käytäntö, sanoo Ens ton Virontoimintojen toimitusjohtaja Peeter Mõrd. – Liityin jäseneksi syksyllä. Olisin voinut liittyä aikai semminkin, mutta kukaan ei tullut värväämään. Odotan ammattiliitolta tuloksia, kuten parannuksia palkkaan ja työehtoihin. Tosin täällä ovat jo nyt asiat paremmin kuin edellisessä työpaikassani, sanoo hitsaaja Reimo Ruusmann. Ylitöistä maksetaan 1,7-kertaisena, kun Viron lain mukaan riittäisi puolitoistakertainen palkka. AHJ1602_1-23.indd 15 19.1.2016 10:11:44
2 28.01.2016 16 Metalliliitto ja koko ammattiyhdistysliike ovat juuri nyt kovassa paikassa. Silloin kun peli kovenee, meidän on pakko pelata hyvin yhteen. Äänestä Metalliliiton vaaleissa, äänestä vahvan liiton ja työehtojesi puolesta. Mitä useampi äänestää, sitä voimakkaammin voimme puhua meille tärkeiden asioiden puolesta – ja pitää niistä kiinni. JOS AIOT ÄÄNESTÄÄ ! KÄSI YLÖS, NYT TARVITAAN KOKO JOUKKUETTA – OLE MUKANA PELISSÄ! ENNAKKOÄÄNESTYS SÄHKÖINEN VAALI 18.–28.3. POSTIÄÄNESTYS 18.3.–1.4. VARSINAINEN VAALI 10.–12.4. METALLIN VAALIT 2016 AHJ1602_1-23.indd 16 19.1.2016 10:11:45
2 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 17 28.01.2016 2 ENNALTAEHKÄISY Lähes neljännes työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että aikaa työsuojelutehtävien hoitamiseen on melko harvoin tai ei koskaan. Tiedot perustuvat työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille tehtyyn työsuojelupaneeliin. – Työyhteisön kiireen takia työsuojelutehtäviin ei ehditä paneutua kunnolla. Työpaikoilla tehdään vain minimi ja reagoidaan ongelmiin. Ennaltaehkäisyyn ei katsota jäävän riittävästi aikaa, toteaa Työturvallisuuskeskuksen TTK:n asiantuntija Kerttuli Harjanne. Yli 70 prosenttia paneelin vastaajista kertoi, että omalla työpaikalla työt sisältävät tiukkoja aikatauluja, ja yli 50 prosenttia katsoi eri osapuolten aikataulujen yhteensovittamisen olevan ongelmallista. Erityisesti töiden heikko suunnittelu ja organisointi, puutteet ennakoinnissa ja tiedonkulun ongelmat veivät aikaa. Organisaation ulkopuolelta paineita syntyy esimerkiksi asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden tai muiden sidosryhmien ajankäyttötoiveista, jotka vaativat nopeaa reagointia. – Myös työtehtäviin nähden liian pieni henkilöstö, töiden epätasainen jakautuminen ja päällekkäiset työtehtävät aiheuttavat kiirettä, summaa tuloksia tutkija Minna Toivanen. Useimmin työpaikat käyttävät ajan hallintaan joustoja ja liukumia, yhteistä sähköistä kalenteria, työajan seurantaa sekä aikatauluttamista ja suunnittelua. – Ajanhallinnan keinot ovat aina tehtäväja tilannesidonnaisia. Etätyö koetaan perinteisesti toimivaksi yksilölliseksi ratkaisuksi, mutta etätyön kanssa yhtäaikaisen yhteistyön painotus lisääntyy työelämässä koko ajan. Tärkeintä on, että ajankäyttö nostetaan työyhteisössä keskusteluun, eikä siihen suhtauduta luonnonlakina, korostaa Työterveyslaitoksen tutkija Olli Viljanen TTK:n tiedotteessa. Kiire vie aikaa työsuojelulta Ulkomainen pätkätyöläinen viihtyy Suomessa TILAPÄISTYÖLÄINEN Ulkomaisilla tilapäistyöntekijöillä on pääosin hyviä kokemuksia suomalaisista työoloista. Suomalaisten viranomaisten byrokraattisuutta he kuitenkin arvostelevat. Maatalouden kausityöntekijät moittivat korkeaa verotusta. Kohteluaan ulkomaiset tilapäistyöntekijät pitävät ystävällisenä ja asiallisena. Myös suomalainen sosiaaliturva arvioidaan hyväksi. Työterveyshuolto on ulkomaisten mielestä toimiva, mutta muun terveydenhoidon saaminen ilman Kela-korttia koetaan ongelmalliseksi. Ulkomaisen tilapäistyövoiman kokemuksia selvittäneiden Svenska socialoch kommunalhögskolanin tutkijoiden mielestä tilapäistyöntekijöille pitäisi tarjota tilapäinen Kela-kortti Suomessa oleskelun ajaksi. Nollaperiaate laajenee työuupumukseen TYÖHYVINVOINTI Nolla tapaturmaa -foorumi on tehnyt jo vuosia työtä tapaturmien vähentämiseksi. Nyt foorumi haluaa laajentaa nollaperiaatetta: tavoitteena on muun muassa nolla työuupumustapausta sekä nolla työsuojelusta tietämätöntä esimiestä ja työntekijää. Ajatus toiminnan laajentamisesta tuli foorumin jäsentyöpaikoilta. Niissä toivottiin, että huomio kohdistettaisiin myös muuhun työhyvinvointiin. Foorumin jäsenten joukossa on työpaikkoja, jotka ovat saavuttaneet nollan tapaturman tason useana vuonna peräkkäin. – Pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ tuottaa tulosta, foorumin projektikoordinaattori ja Työterveyslaitoksen asiantuntija Maija-Leena Merivirta sanoo. Työeläkekuntoutus on vakiinnuttanut paikkansa KUNTOUTUS Työeläkekuntoutujia on viiden vuoden kuluttua enemmän kuin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyviä. Työeläkekuntoutus on työeläkevakuuttajien tarjoama keino säilyttää ja ylläpitää työntekijöiden työkykyä. – Työeläkekuntoutuksen asema tulee vahvistumaan entisestään. Jos alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden ja työeläkekuntoutusten määrä kasvaa viime vuosien tapaan, kuntoutujia on vuosikymmenen loppuun mennessä enemmän kuin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyviä, arvioi Työeläkevakuuttajat TELAn kuntoutusja työkykyasioista vastaava johtaja Eero Lankia järjestön uutiskirjeessä. Lankian mukaan työeläkekuntoutusta tarvitaan entistä enemmän, koska muiden toimijoiden tarjoamia kuntoutusmuotoja on jouduttu supistamaan taloudellisista syistä. Metalliliitto ja koko ammattiyhdistysliike ovat juuri nyt kovassa paikassa. Silloin kun peli kovenee, meidän on pakko pelata hyvin yhteen. Äänestä Metalliliiton vaaleissa, äänestä vahvan liiton ja työehtojesi puolesta. Mitä useampi äänestää, sitä voimakkaammin voimme puhua meille tärkeiden asioiden puolesta – ja pitää niistä kiinni. JOS AIOT ÄÄNESTÄÄ ! KÄSI YLÖS, NYT TARVITAAN KOKO JOUKKUETTA – OLE MUKANA PELISSÄ! ENNAKKOÄÄNESTYS SÄHKÖINEN VAALI 18.–28.3. POSTIÄÄNESTYS 18.3.–1.4. VARSINAINEN VAALI 10.–12.4. METALLIN VAALIT 2016 AHJ1602_1-23.indd 17 19.1.2016 10:11:45
2 28.01.2016 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A T IM O LI N D H O LM 18 Hallitus paljasti lopulta senkin, että terveys keskusmaksuja nostetaan eli kaikkein köyhimpiä taas kuritetaan. – Enpä olisi uskonut, että soteuudistus merkitsee tätä. Köyhimmät ihmiset eivät pysty maksamaan maksuja. Työssäkäyvillä on sen tään työterveyshuolto. PALAUTUS TOIMINNAN MYÖTÄ? Suomen valtakunnasta siirrymme vielä Metalli liiton valtakuntaan. Mitä ammattiosastonsa ta loudenhoitajana toimiva Elkki tuumaa uusista suunnitelmista? Niiden mukaan jäsenmaksusta palautettaisiin ammatti osastoihin rahaa myös sil lä perusteella, kuinka ak tiivisesti osastot toimivat. – Ensin vähän epä röin, mutta sitten rupe sin kunnolla tuumimaan asiaa. Eihän asia nyt niin voi olla, että otetaan jäsenten rahat ja sitten ei toimita. Kyllä meidän täytyy myös tehdä työ tä, että ansaitsemme ne rahat. Rovaniemen ammattiosasto 99 hoitaa kyllä oman leiviskänsä. On retkiä, koulutusta ja pilk kikilpailua. Elkin työpaikassa järjestämistyökin on hoidettu. Lähes kaikki työntekijät kuuluvat Metalliliittoon, sillä uutta tulokasta pyydetään aina liittymään liittoon. Syksyn Ylivoimaviikolla ammattiosaston väkeä kävi työpaikoilla järjestäy tymistä edistämässä. Järjestäytyminen on Elkin mielestä Suomes sa kuitenkin nyt kohtalonkysymys. Tämä pitää tehdä hänen mielestään selväksi kaikille. – Työehtosopimus on yleissitova vain, jos alan työntekijöistä yli 50 prosenttia on sen piirissä. Monikaan ei tätä hoksaa. Moni ei tajua sitäkään, että kaikki meidän etumme ovat ayliikkeen tais telemia etuja. ”Porvarihommaa”, niin Elkki kertoo aina sa noneensa Yleisestä työttömyyskassasta eli niin sanotusta Loimaan kassasta. Sen ovat perus taneet kokoomuslaiset yrittäjät nimenomaan murtaakseen ammattiliittojen voiman. Ja se on vain kassa, se ei tule ketään metallityöläistä työpaikalle puolustamaan. – Loimaalaisen olisi hyvä muistaa, että YTK:lla ei ole edes oikeutta tulla työpaikoille. Loimaalainen joutuu aivan yksin puolustamaan itseään, jos työpaikalla tulee ongelmia. a TO I M I JA ”Loimaalainen joutuu aivan yksin puolustamaan itseään.” PÄÄLUOTTAMUMIES Tiina Elkki TYÖPAIKKA Marttiini Oy, Rovaniemi TYÖNTEKIJÖITÄ 26 LUOTTAMUSMIESURA Pääluottamusmies 2011–, Rovaniemen metallityöväen ao. 99:n naisjaoston jäsen 2013–, ammattiosaston taloudenhoitaja 2014– Paikalliset palkat hirvittävät Hirvittää se paikallinen sopiminen. Miten pääluottamusmies pärjää palkka neuvotteluissa? Vastapuolella voivat istua koulutetut lakimiehet. Tiina Elkin mielestä työehtosopimuksen on turvattava minimipalkat. – Pienet asiat voidaan hyvin sopia paikal lisesti. Mutta on todella vaativaa neuvotella kaikkien palkat ja pitää työntekijöiden puolta, jos työehtosopimusta ei ole takaamassa mini miehtoja. Pääluottamusmiestä huolettaa sekin mah dollisuus, että luottamus voi alkaa murentua, jos paikallista neuvottelua ryhdytään sälyttä mään pakolla työpaikkatasolle. – Tähän saakka on ollut luottamusta. Mutta aina palaamme palkkoihin. Kukapa työnantaja haluaisi maksaa parempia palkkoja? Tiedämme, että talouskäyrät saadaan näyttämään siltä, mil tä niiden halutaan näyttävän. Keinotekoisesti saadaan näyttämään siltä, että firmalla menee huonosti, vaikka oikeasti näin ei olisikaan. ”OLEN VALMIS TOIMINTAAN” Elkki on itse valmis toimiin, joilla kolmen äs sän hallitukselle laitetaan kampoihin. Hallitus pakkolakeineen näyttää haluavan musertaa suomalaisen sopimisen yhteiskunnan. Heikom man suojelusta ollaan siirtymässä vahvemman suojeluun ja saneluun. – Lakien pitäisi suojata heikompaa osapuol ta. Työntekijä on neuvottelupöydässä usein se heikompi osapuoli. Minä olen valmis lähtemään matkaan mukaan, jos SAK tai Metalliliitto isona ja vahvana liittona ryhtyy toimimaan. Elkki korostaa, ettei protestointi suuntaudu työnantajia vastaan. Kyseessä on poliittinen mielenilmaus, kuten oli syyskuun 18. päivänä ympäri Suomen. Pääluottamusmies seuraa tiiviisti aikaansa. Hän on tietoinen siitä, kuinka rajua propagan dasotaa Suomessa käydään. Suomen velkaan tuminen ei ole lähelläkään julkisuudessa liet sottua kriisitasoa. Suomessa ei ole läheskään niin lyhyitä työpäiviä kuin mitä tilastoväänte lyllä saadaan näyttämään. Elkki tiedostaa hy vin myös sen, että kaikkein vähiten tienaavat suomalaiset laittavat pakosta kaiken rahansa kotimaiseen kulutukseen. He pyörittävät Suo men taloutta taantumassakin. On järjetöntä leikata heiltä. – Lomarahalla on pienipalkkainen pystynyt lomailemaan ja ostamaan palveluita. Jos loma rahasta leikataan, sitten ei lomailla kotimaassa eikä osteta palveluita. Minä epäilen, että eipä Suomi pelastu, vaikka kaikkein köyhimmiltä leikataan. Rovaniemellä valmistuvat perinteikkäät puukot pitkälti käsityönä. Marttiini Oy:n pääluottamus mies Tiina Elkki kehuu, että myös yhteistyö su juu tehtaalla perinteisen hyvin. Tuotantopäälli kön luo voi aina mennä kertomaan huolensa ja ehdotuksensa aikaa varaamatta. Jos asia vaatii, sitten voidaan koota oikein kunnon neuvottelu. – Emme aina ole samaa mieltä, mutta olem me sopineet, että asiat riitelevät. Meillä eivät ihmiset riitele. Kuin vahvistuksena asioiden hyvälle tolalle toimitusjohtaja Päivi Ohvo haluaa käydä kätte lemässä vierailijat Ahjosta. Rapalakonserni osti rovaniemeläisen perheyhtiön vuonna 2005. So puisa meno tehtaalla ei muuttunut, ja toimitus johtaja Ohvo jatkoi tehtävässään, Elkki kertoo. Pääluottamusmies itse on toisen polven marttiinilainen niin isän kuin äidinkin puolel ta. Täditkin ovat tehtaalla työskennelleet, vähän aikaa velipoika, ja kolme lastakin ovat käyneet kääntymässä tehtaalla kesätöissä. Elkki kuvailee, että kun Marttiinille on töi hin tultu, sinne on myös jääty. Elkki itse joutui vaihtamaan työnsä puukon tuppien tekemisestä lähettämöön, sillä paineilmatyökalut aiheutti vat hänelle tärinätaudin oireet. Hän sanoo viih tyvänsä kuitenkin erinomaisesti vaihtelevassa työssään lähettämössä. Elkille tulee 21 vuotta täyteen tehtaalla helmikuussa. Mutta ennätyk siin on vielä matkaa. – Yli 40 vuoden työuria on paljon. Ei kai huo nossa työpaikassa näin kauaa viihdytä? PILVIÄ LAPIN TAIVAALLA Perusporvarihallitus pakkolakeineen on ke räännyttänyt synkkiä pilviä myös Lapin tai vaalle. Elkki sanoo useaan kertaan, että häntä ”kauhistuttavat” puheet paikallisen sopimisen lisäämisestä palkkaneuvotteluihin asti. – Olen itsekin käynyt Murikan paikallisen so pimisen kurssit. Mutta tosi paljon lisäkoulutus ta pitäisi pääluottamusmiesten saada, jotta voisi pärjätä palkkaneuvotteluissa. Nyt on aina voinut nojata työehtosopimuksen minimiehtoihin. AHJ1602_1-23.indd 18 19.1.2016 10:11:45
19 ”Loimaalainen joutuu aivan yksin puolustamaan itseään.” AHJ1602_1-23.indd 19 19.1.2016 10:11:50
2 28.01.2016 20 T E K S T I K IR SI TÖ R M Ä N E N P E TM A N K U V A K IT I H A IL A Konsensus kestää, julisti silloinen työmi nisteri Lauri Ihalainen (sd.), kun sopimuksen lisäksi oli hyväksytty veronalennus yrityksille, työllisyyspaketti ja rakenneratkaisu. Syksyllä 2013 tuli virallinen tieto Rauman telakan lakkauttamisesta ja Scanian linja autotuotannon siirtämisestä Puolaan. Samoin lukuisissa työpaikoissa – kuten Metso, ABB ja Outokumpu – käytiin ytneuvotteluja. Vuonna 2013 käytiin 121 työtaistelua, jois ta 62 teollisuudessa. Yleisin syy työtaisteluille olivat työvoiman vähentäminen tai sen uhka. Lakot ovat menneistä vuosista huomattavasti vähentyneet. Tilastokeskuksen mukaan huip puvuosi oli 1976, jolloin lakkoja oli 3 282. 2014 Edellisvuoden syksyn tesneuvottelujen jälkeen käynnistyivät neuvottelut eläkejärjestelmän remontista. Tammikuussa 2014 ruotsalainen SSAB teki ostotarjouksen Rautaruukista. Ke väällä käytiin eurovaalit, joissa oli ehdolla neljä Metalliliiton jäsentä. Yksi vuoden 2012 liittokokouksen keskeisis tä linjauksista oli ollut, että liitto selvittää am mattiosastojen järjestöllisen tilan ja vahvistaa järjestämistyötä. Järjestämistyössä otettiin uusi vaihde käyttöön. Järjestämiskoulutusta lisättiin ja aloitettiin työpaikkojen sisäiset kampanjat. Ammattiostorakennetta pohtineen työryhmän työ käsitellään ensi toukokuussa liittokokouksessa. Vuoden 2014 aikana käytiin myös työryhmä neuvotteluja työelämän pelisääntöjen uudista misesta. Työnantajat ideoivat lakkooikeuden rajoittamista ja lakkosakkojen korottamista. Metalliliiton osalta neuvottelut päättyivät Pitä jänmäen ABB:n pääluottamusmiehen irtisano miseen, jonka seurauksena liiton puheenjohtaja erosi työryhmästä. Julkisessa keskustelussa ruodittiin varalli suuserojen kasvua. Varakkaimpien tulot ovat kasvaneet ja varallisuus on kasautunut. Tätä taustaa vasten palkansaajilta ei löytynyt ym märrystä palkkamaltille, pienituloisten kurit tamiselle, irtisanomisille tai johtajien ja omis tajien palkitsemisille. Kevään maltilliset palkankorotukset (12 snt/ tunti tai 20 € ) sovittiin 85 prosentilla metallialo jen työpaikoista perälaudan mukaan. Metallilii ton kevätvaltuusto arvosteli voimakkaasti leik kauksia työttömyysturvaan ja eläkkeiden tasoon. Alkuvuoden aikana teknologiateollisuuden tilausten kasvu oli hiipunut. Alan vienti Venäjälle supistui. EU ja USA olivat asettaneet talous pakotteet Venäjää vastaan Ukrainan tilanteen vuoksi, mikä lisäsi epävarmuutta myös Suomes sa. Tammi–toukokuussa metalliteollisuuden vienti Venäjälle oli supistunut 14 prosenttia. Työantajat ja muun muassa pääministeri Jyrki Katainen (kok.) uhkailivat julkisuudessa, että hallitus ryhtyy toimiin, jos työmarkkinajär jestöt eivät itse kykene. Esillä olivat muun muassa palkkojen alentaminen ja eläkeiän nosto. Syksyllä pidettiin kunnallisvaalit. 176 Metal liliiton jäsentä valittiin kaikkiaan 103 valtuus ton jäseniksi. Loppuvuodesta Teollisuuden palkansaa jat tiivisti rivejään ja rekisteröityi virallisesti yhdistykseksi. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi 2013–2014 Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Tällä hetkellä TP edustaa jo 18 liittoa ja 750 000 palkansaajaa. 2013 Myös seuraava vuosi alkoi synkissä merkeissä. STX:n Turun ja Rauman telakoiden koko hen kilöstöä koskeneet ytneuvottelut alkoivat 8. tammikuuta. Ennen joulua Kataisen hallitus oli päättänyt, ettei se myönnä STX:lle lainaa Turun telakkaa varten, mikä johti risteilijäti lauksen menetykseen. Telakan jatko taattiin myöhemmin keväällä valtion ja STX:n yhteis työllä. Metalliliitto ja ammattiyhdistysliike painostivat päättäjiä pelastamaan kotimaisen telakkateollisuuden. Julkinen keskustelu yritysjohtajien ahneu desta jatkui. Esimerkiksi jo edellisen vuoden syksyllä työntekijöitään irtisanonut Metso oli joutunut julkisen paineen alla perumaan yli määräisen yhtiökokouksensa, jossa oli tarkoitus jakaa omistajille ylimääräisiä osinkoja. Keväällä Kataisen hallitus päätti laskea yri tysten maksamaa yhteisöveroa, minkä toivot tiin parantavan työllisyyttä. Haluttua vaikutus ta veronalennuksella ei ole ollut. Samana keväänä hallitus toivoi työmarkki naosapuolilta uutta raamiratkaisua. Työntekijä puoli oli kuitenkin menettänyt luottamuksensa työnantajiin, eikä sopimusta syntynyt. Kolmen päivän koulutusoikeudesta päästiin kuitenkin sopuun. Työnantajien kova linja tulkittiin vain yritykseksi päästä eroon perälautamallista, joka esimerkiksi metallialoilla oli yleisin tapa sopia palkankorotuksista. Nokian irtisanotut saivat tukea EU:n globali saatiorahastolta. Valmistautuminen syksyn neuvotteluihin aloitettiin jo ennen kesälomia. Syksyllä tek nologiateollisuus tiedotti yritysten tilausten vähentyneen ja vaati työehtosopimuksiin yri tyskohtaista joustoa. Lokakuussa solmittiin kuitenkin keskitetty sopimus, kolmivaiheinen työllisyys ja kasvusopimus. Tuotannon lopetukset, palkkamaltti, osingot, OVD, pakkolait ja #STOP Liittokokouskauden 2012–2016 aikana raami sopimus vaihtui työllisyysja kasvu sopimukseksi. Nyt eletään pakkolakien ilmapiirissä ja valmistaudutaan liittokierrokseen. 2012 Liittokokouskausi lähti liikkeelle ikävien ta lousuutisten siivittämänä. Kesällä 2012 tulivat ilmoitukset Nokian Salon tehtaan lakkauttami sesta sekä teräsyhtiö FNsteelin konkurssista. Sadat metalliliittolaiset tiesivät menettävänsä työpaikkansa. Vastaavasti myönteinen uutinen oli sopimus Asarjan mersujen tuotannon aloit tamisesta Uudenkaupungin autotehtaalla. Metallityöväen työttömyyskassan maksami en ansiopäivärahojen määrä pysyi kokonaisten tuotantolaitosten lakkauttamisista ja muista ytneuvotteluista huolimatta edeltäneen liit tokokouskauden pahimpia vuosia (2009–10) alhaisemmalla tasolla. Vuonna 2015 metallialojen kaikkien ansiopäivärahojen saajien määrä taittui, kun hakemukset vähenivät 3000:lla edellisvuoteen verrattuna. Merkkejä peruspäivärahan saajien tai lisäpäiville pudonneiden määrän kasvuista ei ollut. Yleinen työttömyysprosentti Suomessa sen sijaan on neljän vuoden aikana noussut. Palkantarkistukset tehtiin syksyllä 2012 vuotta aiemmin solmitun raamisopimuksen mukaisesti. Näin huolimatta Teknologiateolli suuden kritiikistä sopimusta kohtaan. Raamissa sovittu perälauta takasi 1,9 (1,3 + 0,6) prosentin korotuksen kaikille, jos paikallisesta erästä (0,6) ei päästy sopuun. EK:n kanssa käytiin julkista kiistaa muun muassa kolmen päivän koulutusoikeudesta, joka oli sovittu osana raamia. Raamisopimuk sessa oli mukana 95 prosenttia palkansaajista. Jo vuonna 2012 kiisteltiin, onko Suomen hintakilpailukyky heikentynyt. Työntekijöiden puolelta korostettiin, että palkkakustannukset eivät ole este suomalaisfirmojen menestykselle. Viennin heikentyminen johtui tärkeiden teolli suudenalojen kuten elektroniikka ja metsäte ollisuuden hiipumisesta sekä Euroopan mark kinoiden hiljentymisestä. Oikeistopoliitikot ja työnantajat vaativat työurien pidentämistä eläkeikää nostamalla. Ytneuvottelujen maailmasta nousivat esille yritysten johtajilleen maksamat edut, bonukset ja palkkiot. Ne herättivät runsaasti kritiikkiä ja arvostelua. AHJ1602_1-23.indd 20 19.1.2016 10:11:50
28.01.2016 21 2 2016 Koko liittokokouskauden ajan Metalliliitto on kannustanut yrityksiä yhdessä Teknologiateol lisuuden kanssa parantamaan työhyvinvointia. Hyvä työ – Pidempi työura hankkeella on saatu aikaan hyviä tuloksia. Nyt on käynnistetty uusi hanke nimellä Työkaari kantaa. Sipilän hallitus käynnisti joulukuussa työ ryhmätyön paikallisen sopimisen uudistami sesta. Työn pitäisi valmistua maaliskuussa. Myös mahdollisuus keskitetyn ratkaisun syn tymiselle on vielä olemassa. Metalliliiton liittokokousvaalien ehdokas asettelu päättyy pian ja vaalityö käynnistyy. Toukokuussa 422 liittokokousedustajaa ko koontuu Tampereelle päättämään liiton linjasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Jos työmarkki natilanne ei viime vuodesta rauhoitu, keskus telunaiheita kokoukselta ei puutu. Syksyllä ovat edessä taas työehtosopimus neuvottelut, näillä näkymin liittokierroksena. Koosteen lähteenä on käytetty Ahjo-lehtiä vuosilta 2012–2016. Käännekohdaksi muuttuneiden eduskunta vaalien jälkeen keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen muodostaman porvarihallituk sen hallitusohjelman sisältö oli kuin tuulahdus 1990luvulta. Hallitus muun muassa ilmoitti leikkaavansa julkisia menoja neljällä miljar dilla. Myös työttömyysturvaan on tulossa isoja heikennyksiä vuoden 2017 alusta. Jo ennen vaaleja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puhui yhteiskuntasopimuksen tekemi sestä. Palkansaajapuolella Sipilän ja hallituksen vaalien jälkeisiä eleitä sopimukseksi pidettiin lähinnä kiristysyrityksinä: jos ayliike ei suos tu työehtojen heikennyksiin, hallitus tekee val tiontalouteen lisäleikkauksia. Kesän työllisyys ja kasvusopimuksen vii meisen vaiheen palkansaajat hyväksyivät vain sillä ehdolla, että muutokset työttömyysturvaan neuvotellaan kolmikantaisessa työryhmässä. Sipilän hallituksen kaavailemat pakkolait aiheuttivat uusien jäsenten tulvan ammatti liittoihin. Pakkolakien aiheuttama vastareaktio huipentui 18. syyskuuta pidettyyn poliittiseen #STOPmielenilmaukseen eri puolilla Suomea. Mielenilmauksiin osallistui satoja tuhansia pal kansaajia, yli 50 000 metalliliittolaistakin marssi ulos työpaikoiltaan. Koko vuoden maan hallituksen toiminta oli haparointia ja poukkoilua. Yhtenä päivänä tehdyt esitykset saatettiin perua heti seuraa vana. Monien vaiheiden jälkeen niin sanottua yhteiskuntasopimusta ei saatu aikaiseksi. EK kieltäytyi sopimuksesta, kun kuljetusalojen AKT oli ilmoittanut, ettei se ole mukana. Elokuussa Turun telakka ja koko Suomen talous kuulivat ilouutisen. Saksalainen Meyer Werft ilmoitti ostavansa STX Finlandin osake kannan. TUI Cruises varustamo puolestaan oli ilmoittanut tilaavansa telakalta kaksi risteily alusta. Ensimmäinen laiva on tarkoitus toimittaa kuluvan vuoden kevätkauden aikana. Rauma Marine Construction Oy ilmoitti loppuvuodes ta jatkavansa laivanrakennusta Raumalla, jossa myös heräsi toivo. Vuoden aikana käydyissä eläkeneuvotteluis sa päästiin sopuun, jonka mukaan muun muassa eläkeiän alaraja nousee 65 vuoteen. Uudet elä kelait tulevat voimaan 2017. Metallin nuoret käynnistivät lokakuussa 2014 Tampereen keskustorilta nollatunti sopimuksia vastustavan Operaatio Vakiduunin. OVD keräsi 62 516 nimeä kansalaisadressiin, jossa vaaditaan nollatuntisopimusten kieltämistä lailla. Aloite luovutettiin eduskunnan puhemiehelle Marja Lohelalle (ps.) joulukuussa 2015. Aloite käsitellään eduskunnassa tänä keväänä. 2015 Ammattiliitot käynnistivät vuoden alussa selvi tystyön uuden keskusjärjestön perustamiseksi – UKhankkeen. Keskusjärjestöistä Akava jäi UK:n ulkopuolelle. Työ UK:n synnyttämiseksi on käynnissä edelleen ja tavoite on, että sopimus uudesta keskusjärjestöstä olisi valmis ensi kesänä. Tammi–helmikuussa Metalliliitto ja Tek nologiateollisuus järjestivät kansanedusta jaehdokkaille keskustelutilaisuuksia, joissa pohdittiin kotimaisen teollisuuden toiminta edellytysten turvaamista. Hulppeiden osinkojen jaon tyrehtymisestä ei pörssiyrityksissä näkynyt merkkejä. Metalli liiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila kirjoitti alkuvuodesta kolumnissaan Talouselämäleh den selvityksestä, jonka mukaan yritykset lait toivat 80 prosenttia nettotuloksestaan osin koihin. Samanaikaisesti käytiin keskustelua vaikeasta taloustilanteesta ja yritysten ahdin gosta. Vuoden 2015 eduskuntavaalit käytiin ensim mäistä kertaa huhtikuussa. Kansanedustajiksi valittiin myös neljä Metalliliiton jäsentä: Jari Myllykoski, Jukka Gustafsson, Kari Uotila ja Rami Lehto. Tuotannon lopetukset, palkkamaltti, osingot, OVD, pakkolait ja #STOP LIITTOKOKOUS 22.– 25.5. Kymmenet tuhannet palkansaajat vastustivat maan hallituksen pakkolakeja #STOPmielenilmauksessa Helsingin Rauta tientorilla 18. syyskuuta 2015. AHJ1602_1-23.indd 21 19.1.2016 10:11:51
EU & FI 2 28.01.2016 22 T E K S T I LE E N A SE R E T IN K U V A PA T R IK LI N D ST R Ö M PA R L A M E N T T I Ahjo haastattelee suomalaisia europarlamentaarikkoja ajankohtaisista aiheista. Vapaa liikkuvuus – EU:n helmi Jos vene vuotaa jostain kohdasta, eikö kaikkien kyydissä olijoiden etu ole paikata vuoto yhdessä, aprikoi europarlamentaarikko Miapetra KumpulaNatri ja viittaa EU:n ulkorajojen suojeluun. Hän kannattaa vapaan liikkuvuuden Schengenalueen suojelua ja EU:n yhteistä ulkorajojen valvontaa. E U:ssa ja myös Suomessa on alku talvesta päätettävä, kuka tiukan paikan tullen saa suojella EU:n ulkorajoja. EU:n komission mielestä sillä pitää olla oikeus lähettää unionin rajoille valvojia ilman jäsenmaan suostumusta, jos tilanne niin vaatii. Rajavalvontaa hoitaisi ny kyisen raja ja rannikkovirasto Frontexin tilalle perustettava uusi vartiosto. Se toimisi kunkin jäsenmaan lakien ja viranomaisten alaisuudessa. Esitys tulee talven aikana myös europarla mentaarikko Miapetra KumpulaNatrin päätet täväksi, sillä komission esitys käy läpi kaikkien 28 jäsenmaan parlamentit ja saa siunauksensa Euroopan parlamentilta, jos on saadakseen. KumpulaNatrin mieles tä esitys on hyvä ja tarpeel linen. – Schengensopimusta eli ihmisten vapaan liikku misen sopimusta puoluste taan parhaiten sillä, että ul korajat eivät vuoda. Vapaa ja passiton liikkuvuus on yksi unionin perusoikeus, EU:n helmi, jota sietää puolustaa. Emme halua uusia muureja ja aitoja EUmaiden välille vain siksi, että ulkorajat eivät pidä. – Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että EU tulppaisi hädänalaisten ihmisten pääsyn sotaa pakoon Euroopan mantereelle. Yhteinen raja valvonta helpottaisi jäsenmaiden tuskaa ottaa vastaan sotapakolaisia. Ulkorajoilla tehtäisiin rekisteröinti ja saapujien motiivi tarkistettaisiin. Suomessakin on kuultu jo kannanottoja, että yhteinen ulkorajavalvonta on askel kohti liitto valtiota ja kenties kohti yhteistä armeijaa. – Mielestäni EU:n tuleekin tiivistää ja laajen taa yhteistyötä aina poliisista muuhun turvalli suuden puolustamiseen. En pitäisi mahdotto mana, että EU:ssa olisi nykyistä enemmän myös puolustuksellista yhteistoimintaa, Kumpula Natri sanoo ja tähdentää, että terroriiskujen vuoksi on aivan suotavaa, että puhutaan myös eurooppalaisten turvallisuudesta. OIKEUDENMUKAISUUTTA MYÖS DIGIELÄMÄÄN KumpulaNatri on viime syksyn ahkeroinut Eu roopan digitaalisten sisämarkkinoiden kimpus sa. Se on yksi komission päähankkeista. Kyse on tässäkin tavallaan vapaasta liikkumisesta, tiedon valtateillä. KumpulaNatri työskente lee eurooppalaisten demarei den S&D:n varjoraportoijana. Pääraportoija on virolainen kes kustaliberaalien ALDEryhmän edustaja. – Raportoijalla on suurempi valta kuin jäsenmaan ministe rillä. Hänen täytyy kuitenkin saada parlamentin enemmistö taakseen, joten toiseksi suurim man ryhmän edustajana neu vottelen pääraportoijan kanssa koko suuren ryhmämme puolesta, KumpulaNatri valottaa. Digitaaliset sisämarkkinat on iso hanke, jonka tulee KumpulaNatrin mukaan olla läh tökohdiltaan tasaarvoinen. Varallisuus ei saa olla este osallistua arkipäivään yhä enemmän vaikuttavaan digitalisaatioon. – Britanniassa puhutaan jo digisyrjäyty misestä ja kaiketi sitä esiintyy Suomessakin. Kaikilla tulee olla tietoa ja taitoa pysyä ajassa mukana. Yhteiskunta voi tukea digikelkassa py symistä, koska se on yhä enemmän myös työn saannin edellytys. – EU oli maailman johtaja 3G:n haltuunotos sa, mutta putosi 4Gstandardissa jälkijunaan. Nyt meidän on otettava maailman johtajuus tulossa olevaan 5Gstandardiin ja niin, että kaikki pidetään mukana arkeen ja työelämään vaikuttavassa digimurroksessa, KumpulaNatri sanoo. ”Digitaalinen murros on verrattavissa teolliseen vallankumoukseen. Siitä ei saa syrjäytyä kukaan varallisuutensa tai asuinpaikkansa vuoksi.” Schengenin sopimus syntyi 1985 luxemburgilaisessa Schengenin kylässä, kun Ranska, Saksa ja Benelux-maat poistivat asteittain henkilöiden vapaata liikkuvuutta rajoittavat esteet. Vuonna 1997 EU:n jäsenmaat liittivät Schengen-järjestelmän osaksi Euroopan unionia. Suomessa sopimusta on sovellettu maaliskuusta 2001 alkaen. . AHJ1602_1-23.indd 22 19.1.2016 10:11:51
2 28.01.2016 23 xxx ”Koti on siellä, missä perhe on” ? ? Asunto ja mökki Vaasassa, koti Brysselissä ja vakiohotelli Strasbourgissa. Meppi Miapetra Kumpula-Natrin työ merkitsee jatkuvaa matkustelua, mutta yksi periaate on ylitse muiden. – Työ ei mene lasten ja perheen ohitse. Koti on siellä, missä perhe on kasassa. Lapset ovat tottuneet jo kansanedustajaurani aikana kahden kodin asetelmaan, Kumpula-Natri sanoo. Ensimmäisen kauden meppi on saanut työlleen Suomesta hyvät lähtökuopat. Muun muassa suuren valiokunnan puheenjohtajuus, työskentely Eurooppalainen Suomi ry:ssä ja jäsenyys Finnveran ja Rautaruukin hallintoneuvostoissa ovat pedanneet maaperää työskentelylle kansainvälisessä yhteisössä EU-parlamentissa. Kumpula-Natri on päässyt Euroopan parlamentissa ITRE-valiokunnan jäsenenä sekä EMPL-valiokunnan varajäsenenä vaikuttamaan energiapolitiikkaan ja nuorisotyöttömyyden hoitoon. – Olen ollut tekemässä varjoraporttia metsästrategiasta S&D:n edustajana. Varjoraportoijalla on merkittävä asema tuoda ryhmän kantoja esille. Itse kannatan bioenergian lisäämistä myös ilmastollisista syistä, mutta kaikki suomalaismepit eivät jaa näkemystä samoista syistä. Näin se menee, kannat eroavat. Suomen etu ei aina olekaan yksiselitteinen, kun kolmetoista suomalaismeppiä ottaa kantaa ja äänestää yleensä oman eurooppalaisen poliittisen ryhmänsä mukana. – Jos kaikki kolmetoista suomalaismeppiä olisivat samaa mieltä, silloinhan Suomen eduskunnassakin 200 kansanedustajalta pitäisi vaatia yksimielisyyttä. Se ei ole demokratiaa. Toki suomalaismepit katsovat kunkin asian kohdalla, mikä on Suomelle parasta. Kukaan muu ei tee sitä Suomen puolesta, mutta aina emme ole samaa mieltä, Miapetra Kumpula-Natri sanoo. MIAPETRA KUMPULA-NATRI ? ? 43-vuotias ? ? BSc insinööri, kauppatieteiden ylioppilas ? ? kahden lapsen perhe miehensä Pasi Natrin kanssa ? ? Euroopan parlamenttiin 2014 ? ? Kansanedustaja Vaasan vaalipiiristä 2003–2014 ? ? eduskunnan suuren valiokunnan jäsen vuodesta 2003, puheenjohtaja vuosina 2011–2014 ? ? Euroopan parlamentissa mm. ITRE-valiokunnan (teollisuus, energia, tutkimus ja viestintä) jäsen sekä EMPL-valiokunnan (työllisyysja sosiaaliasiat) varajäsen S&D Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä ? ? ryhmään kuuluvat Euroopan sosialidemokraattisten puolueiden europarlamentaarikot ? ? ainoa Euroopan parlamentin puolueryhmä, johon kuuluu jäseniä jokaisesta 28 jäsenmaasta ? ? Euroopan parlamentin toiseksi suurin ryhmä 191 edustajallaan ? ? suomalaiset sosialidemokraattiset mepit Miapetra Kumpula-Natri ja Liisa Jaakonsaari ovat ryhmän jäseniä AHJ1602_1-23.indd 23 19.1.2016 11:35:22
24 TAU KO Aurajoki Oy Pirkkalan tehdas, Pirkkala, 5. tammikuuta KUVA JYRKI LUUKKONEN AHJ1602_24-48.indd 24 19.1.2016 9:44:30
25 AHJ1602_24-48.indd 25 19.1.2016 9:44:33
2 28.01.2016 26 T E K S T I A R TO JO K E LA Suomi seisahtui maaliskuussa 1956 Vaikka ammattiyhdistysliike oli vaalissa Fagerholmin takana, ei presidentinvaalin ja yleislakon alkamisajankohdan välille kannata rakentaa vahvaa yhteyttä. Lakko alkoi, koska hinnat nousivat voimak kaasti palkkojen pysyessä ennallaan. Toinen syy oli, että maassa ei ollut toimintakykyistä halli tusta, joka olisi kyennyt ratkaisemaan tilanteen. Kolmantena tekijänä saattoi vaikuttaa, että työnantajapuoli katsoi hetken sopivaksi SAK:n heikentämiseen. Luonnonolotkin tukivat tätä, sillä meri oli jäässä, ja vienti länteen sen vuoksi pysähdyksissä. Tuotannon seisahtumisesta oli siis mahdollisimman vähän haittaa vientiteol lisuudelle. YLEISLAKKO YLLÄTTI Vaikka Liljeströmin kirjoitus ennakoi työmark kinoilla vaikeita aikoja, niin harva silti piti yleis lakkoa todennäköisenä. Sodan jälkeen SAK oli uhannut yleislakolla jo viisi kertaa, mutta aina lakolta oli vältytty. Helmikuun puolivälissä STK:n ja SAK:n neuvottelut kuitenkin kariu tuivat. SAK uhkasi nyt yleislakolla, ellei hintoja palauteta 1.1.1956 tasolle. Vaatimus ei toteutu nut, ja yleislakko alkoi 1. maaliskuuta aamulla kello kuusi. Lakossa oli noin 423 000 työntekijää. Metalliliitto oli noin 40 000 jäsenellään SAK:n (n. 280 000 jäsentä) suurin liitto. Sillä oli lakos sa keskeinen rooli sekä paikallisella että valta kunnallisella tasolla. Metalli oli vuonna 1950 käynyt myös oman yhdeksän viikkoa kestäneen työtaistelun, joten liitossa löytyi lakkoon liitty vää osaamista ja kokemusta. Yli puolet yleislakkoon osallistuneista oli jär jestäytymättömiä. Siitä huolimatta rikkureita oli vähän ja järjestys säilyi olosuhteisiin näh den hyvänä. Järjestyshäiriöt liittyivät yleensä bensiinin jakeluun eli niin sanottuun bensasotaan. Kyse oli siitä, että bensiiniä jaettiin huol tamoilta myös muille kuin lakosta vapautetuille yrityksille. Lakon aikana poliisi oli hälytystilassa ja kiin nitti huomiota erityisesti kommunisteihin, joi den pelättiin lietsovan levottomuuksia. Lakon jälkeen poliisi myönsi, etteivät kommunistit johtaneet lakon aikaisia kahakoita. SAK:n voimannäyttö oli 16. maaliskuuta, jolloin järjestettiin mielenosoituksia eri puo lilla maata. Helsingissä marssiin osallistui lähes 40 000 ja Senaatintorin mielenosoitukseen 50 000 henkilöä. Muutamaa päivää aiemmin SAK oli hylännyt sovintoesityksen. Siinä muun muassa naisille ehdotettiin pienempää koro tusta ja palkankorotukset olisi maksettu vero varoin eli tulleet valtion maksettaviksi. Suomi ajautui 60 vuotta sitten yleislakkoon, koska hinnat nousivat rajusti, maassa ei ollut presidentinvaalien takia toimintakykyistä hallitusta ja työnantajapuoli katsoi ajankohdan otolliseksi heikentää ay-liikettä. H elmikuussa 1956 ilmestynees sä Ahjossa Suomen metalli työväen liiton puheenjohtaja Valdemar Liljeström kir joitti, että maalaisliittolaisen (sittemmin Suomen keskus ta) pääministerin sihteeri oli Kuopiossa puhuessaan valittanut Suomen teollisuuden heikkoa kilpailukykyä ja korkeita palkkoja. Ja todennut, että Suomessa ei ole va raa palkankorotuksiin. Edellisen vuoden lopulla oikeisto oli estänyt sotavuosista asti voimassa olleen valtalain uu delleen säätämisen. Laki oli antanut hallituksel le mahdollisuuden säädellä hintoja ja palkkoja. Pian tämän jälkeen Maataloustuottajain kes kusliitto MTK nosti maidon ja muiden maata loustuotteiden hintoja. Myös muut hinnat nou sivat niin, että voitiin puhua hintavyörystä. Näin asiasta kirjoitettiin Varkauden metalli osaston toimintakertomuksessa vuodelta 1956: ”Melkeinpä kuukausi kuukaudelta on hintojen ja maksujen kehitystä kuvaavat elinkustannusindeksin luvut kohonneet korkeuksiin…” Metalliliitossa toki ymmärrettiin, että hinto jen ja palkkojen sääntelyn pitää joskus loppua. Liljeströmin mukaan se ei saanut tapahtua kui tenkaan niin, että siitä kärsivät eniten suurper heet ja muut vaikeassa asemassa olevat. Liljeström ennakoi myös, että MTK:n hinta operaatio voi ”muodostua hyvin kohtalokkaaksi maalle ja markan arvolle.” PRESIDENTINVAALI AJOI KOHTI LAKKOA Maalaisliittolainen pääministeri Urho Kekkonen kävi vuoden 1956 alussa presidentinvaali kampanjaa. Vaalien takia Suomen työnantajain keskusliiton (STK) ja SAK:n sopimusneuvotte lut eivät edenneet, koska kumpikin odotti vaa lin tulosta ja sitä, minkälainen hallitus vaalien jälkeen maahan saadaan. Kekkonen voitti vaalin. Hänen virkakauten sa alkoi 1.3.1956. Samana päivänä alkoi myös yleislakko. Kahta päivää myöhemmin toimin tansa aloitti presidentinvaalin niukasti hävin neen K. A. Fagerholmin johtama hallitus. LÄHTEITÄ : Ahjo 1–5/1956 Tapio Bergholm: Sopimusyhteiskunnan synty Johan Koivisto: Suomen Metallityöväen Liitto 1950–1960 Timo Sandberg: Kuopion metalli ei viänny. Kuopion Metallityöväen Ammattiosasto n:o 60 75 vuotta Timo Sandberg: Raudan hehkua ja aatteen paloa. Karkkilan Metallityöväen ammattiosasto ry n:o 35 100 vuotta Arto Nevala: Metalli on kuumaa ja mielet kiehuvat. Sata vuotta metallin ammattiyhdistystoimintaa Varkaudessa Jenni Korkeaoja: Punainen metalli. Kommunistit ja kansandemokraatit Suomen Metallityöväen Liitossa vuosina 1899–1983 AHJ1602_24-48.indd 26 19.1.2016 9:44:37
28.01.2016 27 2 Suomi seisahtui maaliskuussa 1956 Lue Metalliliiton jäsenen muistoja yleislakosta ? TURHA LAKKO? Lakko kesti 19 päivää. Sen tuloksena kaikki yli 18vuotiaat työntekijät saivat 12 markan koro tuksen tuntipalkkaan. Lakon seurauksena tehtiin myös päätös työntekijöiden eläkejärjestelmän kehittämisestä. Yleislakon merkityksestä on esitetty monen laisia tulkintoja. Sitä on vähätelty muun muassa sen takia, että hintojen nousu söi pian korotukset. Toisaalta lakon lopettanut sopimus ei tyydyttänyt kumpaakaan osapuolta, ja työnantajapuolella ko ettiin, että SAK oli lakon voittaja. STK olisi halun nut pienemmät ja prosenttimääräiset korotukset. Ammattiyhdistysliike selvisi lakosta kuitenkin kunnialla, ja sai läpi asialliset korotukset. Lakko oli myös näyttö ayliikkeen voimasta. Pluspuo lelle voidaan laskea myös sosialidemokraattien ja kommunistien lähentyminen työpaikkatasolla. Valdemar Liljeström tulkitsi yleislakon jälkei seen ilmestyneessä Ahjossa sen tulosta seuraa vasti: ”Todettakoon kuitenkin lopuksi, että sitkeä taistelu palkkatyöläisten elinehtojen puolesta lopulta johti voittoon.” Metallin osastoilla iso rooli lakossa ? ? Karkkilan metallityöväen ammattiosastolle vuosi 1956 oli 50-vuotisen toiminnan juhlavuosi. Sen merkeissä pidettiin myös 26. helmikuuta osaston vuosikokous. Avauspuheessaan puheenjohtaja Aleksi Aalto arveli, että edessä voi olla myös taistelun vuosi. Yleislakossa osastolla oli Karkkilassa keskeinen rooli. Keskuslakkotoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin osaston puheenjohtajanakin toiminut Arvo Rintala ja sihteeriksi osaston sihteeri Otto Taipalvesi. Bensasotaa käytiin myös Karkkilassa paikallisen Esson huoltamon hoitajan käytettyä lievää väkivaltaa lakkovahteja kohtaan. Tämä lupasi noudattaa lakkotoimikunnan ohjeita kuitenkin sen jälkeen, kun huoltamolta oli uhattu katkaista sähköt. Lakkolaisten yleisiin kokouksiin osallistui Karkkilassa parhaimmillaan lähes 700 henkilöä. Maaliskuun 5. päivänä pidetyssä mielenosoitusmarssissa oli mukana 800 henkilöä. Lakon aikana järjestettiin myös ilmainen elokuvaesitys, tanssit ja työväenyhdistyksen soittokunnan konsertti. Varkaudessa keskuslakkotoimikunnan puheen johtajaksi valittiin metallin ammattiosaston vaikuttaja Uuno Kutvonen. Myös Varkaudessa oli ongelmia bensiinin jakelussa, mutta suurilta erimielisyyksiltä sielläkin vältyttiin. Varkaudessa metalliosaston toimikunta toimi myös lakkotoimikuntana. Sitä johti osaston puheenjohtaja Aarne Immonen ja sihteerinä toimi Pauli Suhonen. Lakkoa varten osasto varasi 100 000 markkaa, joka oli noin puolet vuoden 1956 menoista. Metallin osalta lakko sujui Varkaudessa rauhallisesti. Rikkureita oli ilmeisesti vain yksi. Myös Kuopion metallityöväen ammattiosastojen lakkovalmistelut sujuivat rutiinilla, ja lakkotoimi kunnaksi valittiin ammattiosaton toimikunta. Sen lisäksi valittiin muun muassa lakkovahdit sekä osaston edustajat keskuslakkotoimikuntaan. Kulttuuritalon rakennustalkoot muuttuivat ”lusikkatalkoiksi”, joissa lakkolaisille jaettiin ilmaisia aterioita. – Me viemme taistelumme päättäväisesti voittoon. SAK:n puheenjohtaja Eero Antikainen puhumassa 50 000 työläisen joukolle Helsingin Senaatin torilla 16.3. TA U N O N O R JA V IR TA /T Y Ö V Ä E N A R K IS TO Y R JÖ LI N TU N E N /K A N SA N A R K IS TO AHJ1602_24-48.indd 27 19.1.2016 9:44:41
2 28.01.2016 28 T E K S T I SE P P O K O R H O N E N K U V A A R I M Ä K E LÄ Bambutyyny – hyvien unien salaisuus! VAIN 24,90 /kpl Ostaessasi 2 tyynyä SÄÄSTÄT 10 € Bambutyyny voi auttaa sinua nukkumaanparemmin ja heräämään täysin levänneenä, vähentäen samalla jännitysniskaa, päänsärkyä ja jopa kuorsausta ! 4 Mikään ei ole pehmeämpää kuin bambu. Bambu antaa sinulle ihanan miellyttävyyden tunteen, se on pehmeä ja imee kosteutta iholtasi. Kuivuu muita materiaaleja nopeammin eikä sido itseensä hajuja. 4 Bambutyyny on täysin hypoallerginen eivätkä pölypunkit viihdy siinä. Ja erityisesti allergiset voivat rauhassa käyttää hypoallergista ja pölypunkeista vapaata tyynyä. 4 3-tyynyä yhdessä! Bambutyynystä voit itse valita haluatko korkean kovan tyynyn (taita se kaksin kerroin), puolikovan tyynyn (pidä tyyny tasaisena) tai erityisen pehmeän tyynyn (pidä se pystyasennossa) Täydellinen tuki niskalle ja päälle. Lihakset rentoutuvat, kipu ja kuorsaus vähenevät ja heräät täysin levänneenä. 4 Ekologinen Bambu kasvaa luonnossa kokonaan ilman kasvinsuojeluaineita tai muita kemikaaleja. Bambutyyny on täydellinen tyyny, josta teet helposti korkeamman tai matalan, pehmeämmän tai kovemman. Koska bambukuitu muotoutuu juuri haluamallasi tavalla, se soveltuu nukkumiseen mainiosti, nukuitpa kyljelläsi, selälläsi tai vatsallasi. Mikäli haluat olla sängyssä puoli-istuvassa asennossa, bambutyyny antaa täydellisen tuen kun käännät sen kaksin kerroin selkäsi taakse. Memoryvaahtomuovi on erityisesti kehitetty viskoelastinen materiaali, joka maksimaalisesti helpottaa painetta muotoutumalla kehon muotoihin, jolloin mikään ei hierrä mutta koko keho saa tukea kaikkialle. Tyyny palautuu alkuperäiseen muotoonsa, kun sitä ei käytetä. Ero tavallisiin Memoryvaahtomuovityynyihin syntyy, kun ilma pääsee helposti kiertämään viipaloidun Memory vaahtomuovityynyn sisällä antaen sinulle viileän tunteen. Bambutyyny on ensimmäinen tyyny, jossa on kaikki Memoryvaahtomuovin antamat edut, mutta ei mitään mahdollisia haittoja. Tyynyn päällisen voi pestä koneessa 30 asteessa. Bambutyyny on erittäin korkealaatuinen tuote, joka säilyttää kimmoisuutensa ja antaa tukea jatkuvasti käytettynäkin. Annammekin 5 vuoden takuun siitä, että tyyny ei litisty. Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90 Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 SÄÄSTÄT 10 € Hermoratojen on hyvän yöunen kannalta tärkeää olla suorassa, jotta riittävä verenkierto voidaan taata ja hermosignaalit kulkevat aivoihin ja takaisin. Samalla tavoin hengitysteiden tulee olla auki ja vapaina, jotta hengitys toimisi optimaalisesti eikä se katkeaisi kuorsauksen vaikutuksesta. Bambutyyny vaikuttaa kahdella eri tavalla: Päällimmäinen bambukangas antaa viileää mukavuutta nukkuessasi ja bambu on erityisen pehmeää. Sillä on myös kyky pysyä kuivana. Bambu on luonnollisesti antibakteerinen ja punkkivapaa, ja hengityksesi on syvempää ja puhtaampaa. Sopii erinomaisesti allergikoille mutta yhtä hyvin myös kaikille muille. Erityisin taika piilee kuitenkin bambutyynyn sisällä. Viipaloitu Memoryvaahtomuovi antaa parhaan mahdollisen tuen päälle ja niskalle ja verenkierto paranee. Lihaksesi rentoutuvat, mikä taas auttaa vähentämään kipua ja särkyä. Heräät täysin levänneenä! Koko 45 x 60 cm. Usein myös kuorsaus vähenee!! Annamme 5 vuoden TAKUUN-että tyyny pysyy tasaisena Mukana veloituksetta käytännöllinen laukku suosikkityynyllesi matkoilla Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. ......kpl Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90 ......kpl Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Bambukudde Ahjo no 04_Bambukudde Ahjo no 04 2016-01-14 13:24 Sida 1 – Kaikki puut kaadettiin paksuja ikihonkia myöten. Siellä näin myös ensimmäisen kerran Dolmarmerkkisen sahan, joka painoi 12 kiloa. Sahan liikuttaminen puulta toiselle oli raskasta puuhaa. – Sitä piti raahata lumessa, ja silloin tajusin, ettei metsurin työ ole minun ammattini, Roh kimainen selvittää. Sen jälkeen hän ajoi kuormaautoa kolme vuotta, kunnes kävi autosähköasentajan kurs sin. Rohkimainen pääsi pian töihin GM:n au toja myyvän Oulun Autoliikkeen korjaamolle. Metalliliittoon hän liittyi 1962 ja aloitti aktii visen aytoiminnan. Rohkimainen valittiin työpaikkansa varapääluottamusmieheksi ja työsuojeluvaltuutetun varamieheksi. Hän oli myös Oulun Autotyöväen Ammattiosasto 118:n toimikunnassa. Autoliikkeen pääluottamusmies sairasteli aika paljon, jonka vuoksi Rohkimainen joutui tuuraamaan häntä. Autoliikkeen omistaja tuli asioiden hoidon yhteydessä hyvinkin tutuksi. – Hänen kanssaan pärjäsi aika hyvin. Hänellä oli tapana sanoa, että miehet eivät riitele, vaan asiat, Rohkimainen muistaa. LOPPUTILI JA MUSTALLE LISTALLE Johtajan sanat saivat uutta sisältöä syksyl lä 1985, kun työnantaja yritti yksipuolisesti muuttaa työaikoja. Kun työntekijät eivät tähän suostuneet ja marssivat ulos työpaikaltaan, au tofirma antoi varoituksen ja lopputilin 13 työn tekijälle, heidän joukossaan Rohkimaiselle sekä pääluottamusmiehelle. Tästä seurasi tukilakko, joka sulki kaikki au tokorjaamot Oulussa ja laajemminkin. Työtuo mioistuin siunasi laittomat irtisanomiset ja työ aikojen yksipuoliset muutokset. Kaiken lisäksi luottamusmiehet joutuivat mustalle listalle. – Kävelin lähes vuoden töitä haeskellen, mutta joka paikassa sanottiin, että ”tule parin päivän päästä uudelleen”, Rohkimainen kertoo. Kun töitä ei löytynyt, Rohkimainen lähti teollisuuselektroniikkaasentajan kurssille. – Työllistyin heti, menin Airamin tytäryh tiöön, Aitekille, Haukiputaalle. Viimeinen työ maa oli Rajavillen betonielementtitehdas, jossa olin viimeistelymiehenä ja laitosmiehenä. Eläk keelle jäin lähes 20 vuotta sitten. Työelämässä tuli oltua monessa ammatissa 46 vuotta, Ville Rohkimainen tuumaa. a Vuoden 1956 yleislakko on hyvin muistissa Metalliliiton pitkäaikaisella aktiivilla, oululaisella Ville Rohkimaisella, 80. Tuolloin parikymppinen nuorukainen kuuli lakon alkamisesta savottakämpän putkiradiosta helmikuun viimeisenä päivänä. ”Nyt poika lähdettiin” – Olin Toppilayhtiön metsäsavotalla Otermal la, Vaalan ja Puolangan välillä. Radiossa kerrot tiin, että seuraavana päivänä alkaa yleislakko, jonka vuoksi muun muassa junat eivät enää kulje, Ville Rohkimainen muistelee. Savottakämpällä alkoi pohdinta, kuuluvatko metsätyötkin lakon piiriin. Pian kävi ilmi, että lakko koskee niitäkin. – Työparinani oli viisikymppinen metsuri, Reissu-Eino, joka sanoi, että nyt poika läh dettiin. Otimme tilin savotan kasööriltä, joka maksoi palkan käteisellä, ja laitoimme repun pykälään, Rohkimainen kertoo. Miehet lähtivät kävelemään kohti yli 30 ki lometrin päässä olevaa Vaalan rautatieasemaa, josta he suunnittelivat hyppäävänsä junaan. Asemalle päästyään he kuulivat, että viimeinen juna oli jo mennyt. 130 KILOMETRIN KÄVELY KOTIIN Ihmeteltyään aikansa tilannetta miehet päätti vät lähteä kumpikin omaan suuntaansa. – ReissuEino sanoi, että lähde sinä kotiin, minä jään tänne Vaalaan kavereiden luokse metsätyökämpälle, Ville Rohkimainen kertoo. Rohkimainen aloitti pitkän taipaleen kotiinsa Tyrnävälle, jonne oli savotalta matkaa noin 130 kilometriä. – Repussa oli eväänä läskiä ja voita sekä lei pää, joita söin lumipenkalla istuksien. Siihen aikaan ei kyytiä saanut, kun autoja oli vähän. Näin pari Muhokselle menossa ollutta autoa ja kysyin kyytiä, mutta eihän ne kulkujätkää kyy tiin ottaneet, Rohkimainen naurahtaa. Hän oli perillä ensimmäisen yleislakko päivän iltana. Ihmetys kotona oli suuri. – Äitini ihmetteli, mistä minä oikein tulen, hän muistelee nauraen. Nuorukainen oli reissustaan niin väsynyt, että vuorokausi meni nukkuessa. Kuukauden lakko sujui kotitilan askareita tehden. – Hakkasin halkoja ja tein kaikenlaisia ko titöitä. LAPIN SAVOTOILTA AUTOLIIKKEESEEN Yleislakon jälkeen Rohkimainen sai töitä raken nuksilta, joilla hän oli kesäisin. Talvet hän oli savotoilla Lapissa. Eräs mieleen jäänyt työmaa oli Kemijärvellä Metsähallituksen savotalla, jos sa oli hurja meno. Ville Rohkimainen ja metsurin työkalut 1950-luvulta: pokasaha, viila ja kirves. Rohkimainen muistaa vuoden 1956 yleislakon hyvin. Autokorjaamolakko 1985 on myös jäänyt hyvin mieleen: Rohkimainen sai Oulun Autoliikkeeltä varoituksen ja lopputilin joutuen vielä työnantajien mustalle listalle. AHJ1602_24-48.indd 28 19.1.2016 9:44:44
Bambutyyny – hyvien unien salaisuus! VAIN 24,90 /kpl Ostaessasi 2 tyynyä SÄÄSTÄT 10 € Bambutyyny voi auttaa sinua nukkumaanparemmin ja heräämään täysin levänneenä, vähentäen samalla jännitysniskaa, päänsärkyä ja jopa kuorsausta ! 4 Mikään ei ole pehmeämpää kuin bambu. Bambu antaa sinulle ihanan miellyttävyyden tunteen, se on pehmeä ja imee kosteutta iholtasi. Kuivuu muita materiaaleja nopeammin eikä sido itseensä hajuja. 4 Bambutyyny on täysin hypoallerginen eivätkä pölypunkit viihdy siinä. Ja erityisesti allergiset voivat rauhassa käyttää hypoallergista ja pölypunkeista vapaata tyynyä. 4 3-tyynyä yhdessä! Bambutyynystä voit itse valita haluatko korkean kovan tyynyn (taita se kaksin kerroin), puolikovan tyynyn (pidä tyyny tasaisena) tai erityisen pehmeän tyynyn (pidä se pystyasennossa) Täydellinen tuki niskalle ja päälle. Lihakset rentoutuvat, kipu ja kuorsaus vähenevät ja heräät täysin levänneenä. 4 Ekologinen Bambu kasvaa luonnossa kokonaan ilman kasvinsuojeluaineita tai muita kemikaaleja. Bambutyyny on täydellinen tyyny, josta teet helposti korkeamman tai matalan, pehmeämmän tai kovemman. Koska bambukuitu muotoutuu juuri haluamallasi tavalla, se soveltuu nukkumiseen mainiosti, nukuitpa kyljelläsi, selälläsi tai vatsallasi. Mikäli haluat olla sängyssä puoli-istuvassa asennossa, bambutyyny antaa täydellisen tuen kun käännät sen kaksin kerroin selkäsi taakse. Memoryvaahtomuovi on erityisesti kehitetty viskoelastinen materiaali, joka maksimaalisesti helpottaa painetta muotoutumalla kehon muotoihin, jolloin mikään ei hierrä mutta koko keho saa tukea kaikkialle. Tyyny palautuu alkuperäiseen muotoonsa, kun sitä ei käytetä. Ero tavallisiin Memoryvaahtomuovityynyihin syntyy, kun ilma pääsee helposti kiertämään viipaloidun Memory vaahtomuovityynyn sisällä antaen sinulle viileän tunteen. Bambutyyny on ensimmäinen tyyny, jossa on kaikki Memoryvaahtomuovin antamat edut, mutta ei mitään mahdollisia haittoja. Tyynyn päällisen voi pestä koneessa 30 asteessa. Bambutyyny on erittäin korkealaatuinen tuote, joka säilyttää kimmoisuutensa ja antaa tukea jatkuvasti käytettynäkin. Annammekin 5 vuoden takuun siitä, että tyyny ei litisty. Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90 Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 SÄÄSTÄT 10 € Hermoratojen on hyvän yöunen kannalta tärkeää olla suorassa, jotta riittävä verenkierto voidaan taata ja hermosignaalit kulkevat aivoihin ja takaisin. Samalla tavoin hengitysteiden tulee olla auki ja vapaina, jotta hengitys toimisi optimaalisesti eikä se katkeaisi kuorsauksen vaikutuksesta. Bambutyyny vaikuttaa kahdella eri tavalla: Päällimmäinen bambukangas antaa viileää mukavuutta nukkuessasi ja bambu on erityisen pehmeää. Sillä on myös kyky pysyä kuivana. Bambu on luonnollisesti antibakteerinen ja punkkivapaa, ja hengityksesi on syvempää ja puhtaampaa. Sopii erinomaisesti allergikoille mutta yhtä hyvin myös kaikille muille. Erityisin taika piilee kuitenkin bambutyynyn sisällä. Viipaloitu Memoryvaahtomuovi antaa parhaan mahdollisen tuen päälle ja niskalle ja verenkierto paranee. Lihaksesi rentoutuvat, mikä taas auttaa vähentämään kipua ja särkyä. Heräät täysin levänneenä! Koko 45 x 60 cm. Usein myös kuorsaus vähenee!! Annamme 5 vuoden TAKUUN-että tyyny pysyy tasaisena Mukana veloituksetta käytännöllinen laukku suosikkityynyllesi matkoilla Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. ......kpl Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90 ......kpl Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Bambukudde Ahjo no 04_Bambukudde Ahjo no 04 2016-01-14 13:24 Sida 1 AHJ1602_24-48.indd 29 19.1.2016 9:44:44
Tapaturmista korvauspäätökset nopeammin ”Vakuutustapausten käsittely nopeutuu. Se on ehdottomasti lain tärkein uudistus tavallisen metalliliittolaisen kannalta.” Näin arvioi Metalliliiton työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi vuoden 2016 alusta voimaan astunutta työtapaturmaja ammattitauti lakia. Se korvaa kolme aiempaa lakia. Ammattitaudeiksi uusikaan laki ei hyväksy muita kuin fysikaalisen, biologisen tai kemial lisen tekijän aiheuttamat taudit. – Vielä ei ole saatu todistettua, että henki set tekijät voisivat aiheuttaa ammattitaudin. Ammattitaudin pitää aiheutua yli 50prosent tisesti työstä. Esimerkiksi masennus on niin monisyinen sairaus, että todistelu on vaikeaa. Itse toivon, että tulevaisuudessa saadaan tut kimusnäyttöä siitä, että työ tai työyhteisö voi sairastuttaa. Lyhytaikaisesta järkytyksestä, esimerkiksi väkivallan kokemisesta tai työtoverin tapatur maisen kuoleman näkemisestä, voi saada kor vausta. Mutta edellä kuvaillusta pidempiaikai sesta henkisestä stressistä ei voi lain mukaan syntyä ammattitautia. Lumijärvi toteaa, että väliinputoajiksi jäävät edelleen työpaikallaan homealtistuneet eli kos teusvauriomikrobeista sairastuneet. He voivat saada korvausta ajankohtaisen oireen eli vaikka astman takia, mutta ei muuten. Ympäristöyli herkkyydelle on puolestaan kyllä tautiluokitus olemassa, mutta se ohjaa vain terveydenhoito järjestelmän tilastointia ja avun antamista. Se ei liity korvausten saamiseen. Uuden lain myötä korvausten perusteena olevat vuosityöansiot lasketaan eikä niitä enää arvioida. – Korvausten laskeminen muuttuu oikeu denmukaisemmaksi ja ymmärrettävämmäksi. Ne lasketaan tuloista, jotka henkilöllä sillä het kellä on. Mutta tämä on kaksipiippuinen juttu. Jollekulle voisi olla hyväkin, että katsottaisiin tuloja taaksepäin. VALVONTA KIRISTYY Tapaturmavakuutuslaitosten liitto muuttui Tapaturmavakuutuskeskukseksi. Se sai valvon tavelvollisuuden. Se voi langettaa 5 000 euron laiminlyöntimaksun, jos vakuutusvelvollinen ei ole huolehtinut työntekijöidensä vakuut tamisesta. Velvollisuus muuttui työntekijän työpäivien minimisistä palkanmaksun mini miksi. Jos työnantaja maksaa mitä tahansa palkkaa vähintään 1 200 euroa vuodessa, työnantajan on otettava tapaturmavakuutus työntekijöilleen. Ja Tapaturmavakuutuskeskus pakkovakuuttaa työntekijät, jos asia ei muuten hoidu. Harmaan talouden rengiksi ei pidä kenen kään ryhtyä, aivan itsekkäistäkin syistä. – Harmaa talous, musta tulevaisuus. Kenen kään ei kannata tehdä pimeää työtä. Hänellä ei ole tapaturmavakuutusta eikä eläkkeitä kerry. Lumijärvi muistuttaa myös siitä, miten tär keää korvausten kannalta on se, että tapaturma kirjataan ylös virallisesti ja käydään lääkärissä. Aivan äärimmäisen tärkeää tämä on päähän kohdistuvissa vahingoissa. – Aivovammat ovat hankalia siksi, että ne voivat oirehtia vasta kuukausien päästä itse ta pahtumasta. Siksi minä neuvon: Aina kun ko lahtaa, lopeta työt, kerro työkaverille tai esimie helle ja lähde lääkäriin. Ja kerro ehdottomasti lääkärille, että kolahti päähän ja että kolahdus sattui työpaikalla. Lumijärvi tähdentää virallisen dokumen toinnin tärkeyttä myös siksi, että vuoden 2015 syksyllä on paljastunut hyvin huolestuttava trendi. – Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tilastot osoittavat, että lievät, alle neljän päivän pois saolot, ovat rajusti vähentyneet metallialalla. Eräissä yrityksissä käytetään korvaavaa työtä siihen, että saadaan tapaturmatilastot nollille. Jos vaikka lievän aivotärähdyksen saanut työntekijä lähetään kotiin ja hänet merkataan ”korvaavan työn tekijäksi”, seuraukset voivat olla vakavat. U usi työtapaturma ja ammatti tautilaki (TyTAL) korvaa tapaturma vakuutuslain, ammattitautilain ja kuntoutuslain. Ensimmäinen noista oli vuodelta 1948 eikä vastannut enää lainkaan nykyajan työ elämää. Ammatti tautilakikin oli vuodelta 1988. Korvauskäytäntö oli vuosikymmenten varrella muotoutunut ennakkotapauksista, kun vakuu tuslaitosten päätöksistä valitettiin. Ensin va litettiin muutoksenhakulautakuntaan ja siitä ylemmäs vakuutusoikeuteen, joskus myös kor keimpaan oikeuteen. – Ennakkotapauksista muodostui verkosto, joka oli tavalliselle ihmiselle näkymätön ja kä sittämätön. Nyt kaikki on yhdessä ja samassa laissa. Siihen on selkeästi kirjoitettu, mikä on työtapaturma ja millainen korvauskäytäntö on. Lakia ruotiessaan työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi mainitsee ensimmäisenä ja parhaimpana uudistuksena asioiden käsittelyn nopeutumisen. – Vakuutusyhtiön on annettava päätös kuu kauden kuluessa siitä, kun se on saanut uutta tietoa asiasta. Ennen se oli kolme kuukautta. Näin ei enää synny tilanteita, että valittaja jää aivan ilman rahaa odotellessaan vakuutus yhtiön päätöstä. Aikaa valittajalla oli ja on edel leen kuukausi. TURMA TÄSMENTYY, PIIRI LAAJENTUU – Laissa on uusi käsite, vahinkotapahtuma. Laissa se määritellään täsmällisesti, ja jokainen pystyy sen sieltä selvällä suomen kielellä luke maan. Hyvää laissa on myös se, että vahingon tapahtumisen piiri laajenee, Marjut Lumijärvi kertoo. Ennen vain työtä tehdessä ja työmatkalla sattunut tapaturma korvattiin. Nyt korvauksen piiriin tulee kaikki matkustaminen, joka liit tyy työhön. Näinpä vaikka asentaja, joka siir tyy kohteesta toiseen ja jolle sattuu haveri, saa korvauksen. Samoin kaikki työpaikan aitojen sisäpuolella, esimerkiksi tupakointialueella, sattuneet vahingot katsotaan nyt työtapatur miksi. Lumijärvi muistuttaa, että vakuutuslaitok set korvaavat 95 prosenttia tapauksista ilman riitaa. Mutta kun riitaan ja valitukseen päädy tään, uusi laki voi vähentää ruuhkaa muutok senhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa. Tulee parempia ja oikeampia päätöksiä, Lumi järvi uskoo. Työtapaturmaja ammattitautilaki voimaan 2 28.01.2016 30 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I AHJ1602_24-48.indd 30 19.1.2016 9:44:44
Tapaturmista korvauspäätökset nopeammin – Jos vamma alkaakin oirehtia kuukausien päästä, ei ole missään mitään dokumenttia, että vamma on sattunut työssä. Tällaisella korvaavan työn väärinkäytöllä voi olla todella pitkäaikaisia seurauksia työntekijälle. Lumijärvi painottaa vielä kertaalleen sitä, että liitot ovat ohjeistaneet käyttämään korvaavaa työtä pitkittyneen työkyvyttömyyden aikana. Korvaavuutta ei missään nimessä saa käyttää lievempien työtapaturmien peittelyyn. ”Outoina tulkintoina” Metalliliiton asiantuntija pitää myös eräiden yksityisten koulutusfirmojen viestiä siitä, että työantaja voisi nyt siirtää vastuuta työturvallisuudesta yksittäiselle työntekijälle. Tällaisissa väitteissä ei ole mitään perää. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto huolestuikin niin paljon vääristelystä, että se antoi marraskuun lopulla asiasta tiedotteen. Siinä se varoittaa mediassa esiintyneistä ”täysin vääristä tulkinnoista”. Liitto kehottaa tutkimaan Finlexin sivustoja, josta uusi laki löytyy, ja muita asiallisia tiedotteita. a Lisätietoja: www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150459 www.tvk.fi + – ? ? Vakuutusyhtiöiden annettava päätökset nopeammin ? ? Vahinkotapahtuma määritellään tarkemmin ? ? Korvattavien vahinkojen piiriin kaikki työhön liittyvä matkustaminen ? ? Korvauksen perusteet lasketaan, ei arvioida ? ? Pitkää stressiä ei hyväksytä taudin syyksi ? ? Homealtistumisesta sairastuneille ei välttämättä korvauksia ? ? Ympäristöyliherkkyyden korvattavuus pysyy kiistanalaisena, oireet vain tautiluokituksena MYÖNTEISTÄ KIELTEISTÄ 2 T E K E M I N E N ...hiihdä kuin Mieto, liidä kuin Nykänen. ...ajat et soita. Kun soi, et vastaa. LIIKENNETURVA ...Talvivaaran taustat. ...sovittuasi työnantajan kanssa. HE I NÄ E SY Ö HA E W W W .H E U R E K A .F I W W W .L II K E N N E TU R V A .F I W W W .F IN N K IN O .F I H ET I H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E UUSI TYÖSU OJELU VALTU UTETT U, ONKO KURSS IT KÄYTY NÄ? T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O 31 28.01.2016 SUKSI HEUREKAAN! TIKKURILA 9.2.2016–15.1.2017 On Älypuhelimen hyvin käyttö vaikeaa ratin keskittyä takana kahteen voi asiaan olla yhtä hyvin aikaa vaarallista. PUOLEN MILJARDIN EURON TARINA A LE K SI SA LM E N PE R Ä W W W .Y O U TU BE .C O M H A E: TW IN S LE A RN A LA N G U A G E ...verkosta potkua kielten opiskeluun. HA E KLIK! KU N AHJ1602_24-48.indd 31 19.1.2016 11:37:23
2 28.01.2016 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 32 Asia eteni työoikeuteen, joka päätti erottamisen olevan mitätön, koska yhtiö ei ollut antanut yritysneuvostolle ajoissa tietoa erottamisesta. Meyer lupasi valittaa ylempiin oikeusistuimiin. IG Metallin paikalliset järjestöt tukevat näkyvästi Erginiä. Joulukuun puolivälissä 200 Meyerin telakan työntekijää ja muiden työpaikkojen ayaktiivia seurasi tapauksen oikeuskäsittelyä. IG Metall on jo pitkään ollut huolissaan yritysneuvostojen toimintaan kohdistuneista lisääntyvistä hyökkäyksistä sekä neuvostojen jäsenten irtisanomisista. Saksalaisten lehtien mukaan Meyer Werft turvautui asianajaja Helmut Naujoksin apuun. Hän on ollut työnantajien luottojuristi monissa yritysneuvostojen jäseniä vastaan käynnistetyissä hankkeissa. – Me työskentelemme lujemmin, jotta Ibrahim Ergin ei jää yhtiöön, Meyerin toimitusjohtaja Lambert Kruse sanoi NDR-kanavan uutisille. – Ibrahim Ergin on ja pysyy Meyer Wertftin yritysneuvoston puheenjohtajana, kommentoi IG Metall Küste oikeuden päätöstä. IG Metall Küste kutsui yhtiön käymään asiallista keskustelua syytösten sijasta. Ammattiosasto vakuutti itse olevansa keskusteluun valmis. SAKSA Turun telakan omistaja Meyer Werft on juuttunut sitkeään kiistaan työntekijöitä edustavan yritysneuvoston puheenjohtajan irtisanomisesta. Viime syyskuussa Meyer Werft ilmoitti, että se irtisanoo välittömästi Papenburgin ison telakkansa yritysneuvoston puheenjohtaja Ibrahim Erginin. Yhtiö syytti Erginiä työntekijöiden pakottamisesta IG Metall -ammattiliiton jäseniksi. Työntekijöiden painostus olisi tapahtunut yhtiön mukaan jo kolme–neljä vuotta aikaisemmin. Ergin kiisti syytökset. Telakan edustaja antoi ymmärtää, että Ergin oli uhannut joidenkin työntekijöiden joutuvan mustalle listalle, elleivät nämä liity ammattiliittoon. Tämä olisi rikos, joka tulisi käsitellä oikeudessa. Osnabrücker Zeitung kuitenkin kertoo, että syyttäjälle ei ole toimitettu mitään asiaan liittyvää aineistoa eikä rikosilmoitusta ole tehty. Saksan myötämääräämislakien vuoksi yhtiön oli vietävä asia yritysneuvostoon. Se on lakisääteinen työntekijöitä edustava, vaaleilla valittu elin. Yritysneuvosto kieltäytyi hyväksymästä irtisanomista. Ergin kertoo puhuneensa satoja kertoja liiton jäsenyydestä, joka toki on sallittua. Mutta että jotkut kokevat nyt neljä vuotta myöhemmin – keskusteltuaan keskenään ja yrityksen johdon kanssa – tulleensa painostetuiksi, on hämmästyttävää, Ergin sanoo Osnabrücker Zeitungille. KA N S A I N VÄ L I N E N SOLIDAARISUUTTA Ammattiliitto IG Metallin aktiivit osoittivat mieltään tuenosoituksena Meyer Werftin Papenburgin telakan yritysneuvoston puheenjohtajalle Ibrahim Erginille (kuvassa keskellä harmaassa takissa) Lingessä Pohjois-Saksassa 17. joulukuuta. Meyer Werft yrittää erottaa ay-aktiivin IG M E TA LL K Ü ST E Viimeinen hiilikaivos hiljeni BRITANNIA Hiilikaivosten aika päättyi kun Britannian viimeinen maanalainen kaivos Kellingley Colliery suljettiin joulukuussa. Kaivoksen 450 työntekijää saivat erorahakseen 12 viikon palkan. Hiiltä saadaan vielä joistakin avolouhoksista. Hiili oli aikanaan Britannian teollistumisen ja mahdin moottori. Työ on ollut vaarallista. Vuodesta 1707 pidetyt tilastot kirjaavat lähes 164 000 kuollutta ja vammautunutta. Hiiltä käytetään yhä maassa paljon, mutta se tuodaan muualta, muun muassa Venäjältä. Kellingleyn työläiset järjestivät viimeisenä työpäivänään marssin ja polttivat sen lopuksi rikkureita vastustavat banderollinsa. Niitä ei enää tarvita. Sähköautoja Trollhättanista RUOTSI Nevs-sähköautojen valmistaminen alkaa Saabin Trollhättanin tehtaalla kesälomien jälkeen. Konepajapuolen työntekijöiden edustaja Stefan Larsson on iloinen päätöksestä. Hänen mukaansa tietoa tuotannon aloittamisajasta on jo odoteltukin. Nyt tehdas on käyttämättä, koneita vain huolletaan. Kaikkiaan Nevs työllistää nykyään 600 ihmistä ja lisää tarvittaneen. Neljäsosa uusista Nevs-autoista valmistetaan Kiinan Tianjinissa. Poliisi kuulusteli neuvottelijoita THAIMAA Poliisi ja armeija hajottivat japanilaisomisteisen Sanko Gosei -autonosatehtaan 500 työläisen rauhallisen mielenosoituksen tammikuussa. Työntekijät vaativat yhtiötä neuvottelemaan työehtosopimuksesta. Yhtiö kieltäytyy neuvotteluista, koska se sanoo liiketoiminnan olevan kannattamatonta. Yritys on hankkinut rikkureiksi vuokratyövoimaa lakossa olevien 600 työläisen tilalle. Poliisi kuulusteli lisäksi kahta ay-johtajaa, jotka olivat edustaneet työntekijöitä samana päivänä työvoimaministeriössä yhtiön kanssa käydyissä neuvotteluissa. Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. V P P R A H A 4 5 1 3 F ? Lihaksille D-vitamiini edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. Vastustuskyvylle Cja D-vitamiini sekä seleeni edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Vähentää väsymystä C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Sydämelle Omega-3 rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus 250 mg:lla EPA ja DHA (2 kaps/vrk). Nivelille Boswellia serrata auttaa pitämään nivelet miellyttävinä. Jäykkä ja kankea olo? Lihasten ja nivelten hyvinvointiin ja liikkuvuuteen voi vaikuttaa. VitaePro sisältää tehokkaan yhdistelmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. -50% säästä 15,75 KOTIINTOIMITUS EI SITOUTUMISAIKAA MAKSU LASKULLA VitaePro sisältää Boswellia serrata -kasviuutetta, jota on käytetty nivelten hyvinvointiin Intiassa jo tuhansia vuosia. Nivelten toimivuuteen ja kitkattomaan liikkumiseen vaikuttaa osaltaan nivelrusto, jonka rakennusaineen, kollageenin, muodostumista VitaePron C-vitamiini edistää. Lihaskunnolle puolestaan tärkeää on riittävä D3-vitamiinin saanti. D3–vitamiinia VitaePro sisältää uusimpien pohjoismaisten ravintosuositusten mukaisen määrän. VitaePro sisältää myös kasviuutteita astaksantiini, luteiini ja zeaksantiini, hyödyllisiä omega-3-rasvahappoja sekä seleeniä ja E-vitamiinia, jotka ovat soluja hapetusstressiltä suojaavia antioksidantteja. Kokeile sinäkin koostumukseltaan monipuolista, turvallista ja tieteellisesti tutkittua ravintolisää, jonka ainesosilla on useita EU:n hyväksymiä terveysväitteitä! * Asiakaskysely 2014. N=834 pitkäaikaista käyttäjää. 92 % käyttäji stä suositt elee VitaeP rota!* VitaeLab_Ahjo_nr2_pd2801_225x297_CR.indd 1 11.01.2016 12:55:30 AHJ1602_24-48.indd 32 19.1.2016 9:44:49
Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. V P P R A H A 4 5 1 3 F ? Lihaksille D-vitamiini edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. Vastustuskyvylle Cja D-vitamiini sekä seleeni edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Vähentää väsymystä C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Sydämelle Omega-3 rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus 250 mg:lla EPA ja DHA (2 kaps/vrk). Nivelille Boswellia serrata auttaa pitämään nivelet miellyttävinä. Jäykkä ja kankea olo? Lihasten ja nivelten hyvinvointiin ja liikkuvuuteen voi vaikuttaa. VitaePro sisältää tehokkaan yhdistelmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. -50% säästä 15,75 KOTIINTOIMITUS EI SITOUTUMISAIKAA MAKSU LASKULLA VitaePro sisältää Boswellia serrata -kasviuutetta, jota on käytetty nivelten hyvinvointiin Intiassa jo tuhansia vuosia. Nivelten toimivuuteen ja kitkattomaan liikkumiseen vaikuttaa osaltaan nivelrusto, jonka rakennusaineen, kollageenin, muodostumista VitaePron C-vitamiini edistää. Lihaskunnolle puolestaan tärkeää on riittävä D3-vitamiinin saanti. D3–vitamiinia VitaePro sisältää uusimpien pohjoismaisten ravintosuositusten mukaisen määrän. VitaePro sisältää myös kasviuutteita astaksantiini, luteiini ja zeaksantiini, hyödyllisiä omega-3-rasvahappoja sekä seleeniä ja E-vitamiinia, jotka ovat soluja hapetusstressiltä suojaavia antioksidantteja. Kokeile sinäkin koostumukseltaan monipuolista, turvallista ja tieteellisesti tutkittua ravintolisää, jonka ainesosilla on useita EU:n hyväksymiä terveysväitteitä! * Asiakaskysely 2014. N=834 pitkäaikaista käyttäjää. 92 % käyttäji stä suositt elee VitaeP rota!* VitaeLab_Ahjo_nr2_pd2801_225x297_CR.indd 1 11.01.2016 12:55:30 AHJ1602_24-48.indd 33 19.1.2016 9:44:49
34 2 28.01.2016 T E X T M IK K O N IK U LA Ö V E R S Ä T T N IN G JO H A N LU N D F O TO E R LE N D ŠT A U B 34 34 vara beredd på en lång kamp och vara färdig att ge sitt allt om man vill vara framgångsrik. Det är onödigt att gå och vänta på lätta segrar, filosoferar han. Resultat har uppnåtts och medlemsantalet i till exempel industrifacket IMTAL har dubb lerats till nuvarande 2 000. Det finns ändå en rädsla för att stämplas som ”den där besvär liga typen” som sprider dubiösa idéer. Istället för att dejourera vid porten är det bättre att närma sig mänskor på hemvägen på till exempel busshållplatsen. Då vågar folk lätt are börja diskutera. – Man kan också fråga sig runt i grannskapet eller i närbutiken om någon råkar känna någon som jobbar på fabriken, förklarar Raudkivi. Somliga ryggar förstås tillbaka när någon obekant börjar ställa frågor men när man går igenom tillräckligt många mänskor får man förr eller senare kontakt. Även om det kan vara svårt att göra organiseringsarbete genom att flyga under radarn så har Raudkivi en stor fördel. – Att Estland är ett så litet land underlättar mitt jobb. Det är alltid någon som känner någon som kan föra saken vidare. För det estniska fackets aktiva är eesti visa hing, den estniska sisun, ett måste. I Estland hör bara omkring åtta procent av löntagarna till facket. Bäst organise rade är arbetstagarna inom hälsovården och busschaufförerna som har lyckats förhandla fram branschvisa allmänt bin dande kollektivavtal. Inom industrin är däremot i praktiken allt avtalande arbetsplatsvist. Om arbetsgivaren inte vill förhandla har arbetstagarna en svår sits och resultatet är i allmänhet att ägaren dikterar löner och arbetsförhållanden enligt eget tycke. Men det finns också undantag. På Enstos fabrik i Keila sydost om Tallinn har arbetsgiva ren erkänt facket som förhandlingspart. SUMOBROTTAREN SOM BYTTE GREN Hur ska man gå till väga om man vill organisera arbetstagare på ett företag till vilket man inte har någon kontakt sedan tidigare? Eesti visa hing – Det lönar sig åtminstone inte att hänga vid porten och vänta på att skiftet tar slut för att prata med folk, säger organiseringschef Risto Raudkivi på Baltiska orga niseringsakademin BOA. Raudkivi talar av erfaren het. Också den här metoden har han prövat tidigare. Någon innanför porten kän de ändå igen honom och hans fackliga koppling. – De kom och berättade åt mig att folk inte vågar komma ut så länge jag är där. Jag gick bort och såg på avstånd hur folk började strömma ut genom porten och hemåt. Att Raudkivi är före detta estnisk mästare i sumobrottning gör att det är lättare att känna igen honom. Grenen syns ännu i hans habitus trots att det har gått två år och 30 kilogram se dan han avslutade karriären. Raudkivi blev ar betslös år 2011 efter att ha fungerat som huvud förtroendeman på ett finländskt måleriföretag. Det var då han började jobba på BOA. – Organisering påminner mycket om sumobrottning. I båda grenarna måste man ARVI KOKS VVS-montör, Harmet OÜ, Pärnu, 24 år. Medlem i facket sedan 2014, ordförande för fackavdelningen. AINA NIINEMETS målare-byggnadsarbetare, Harmet OÜ, Pärnu, 23 år. Medlem i facket sedan 2014, styrelsemedlem i fackavdelningen. KÜLLI REHEPERV, elektronikmontör, Ensto, Keila, 51 år. Medlem i facket sedan 2011, huvudförtroendeman sedan 2013, styrelsemedlem i IMTAL. AHJ1602_24-48.indd 34 19.1.2016 9:44:53
28.01.2016 2 35 Läs mera om arbetsförhållandena på Enstos fabrik i Keila. ? Arbetsgivaren förde kampanj mot facket ? ? Arvi Koks och Aina Niinemets började organisera sin arbetsplats under så gott som sämsta möjliga omständigheter. Företaget Harmet OÜ som fungerar inom byggbranschen hade en närmast militaristisk orderkultur. – Ingen lyssnade på oss någonsin och de visade oss ingen respekt. Det var till exempel förbjudet att lyssna på musik på jobbet. Man måste också göra övertid och man så beordrades. Vi gavs ingen valfrihet trots att övertid enligt estnisk lag alltid kräver arbetstagarens medgivande, berättar Koks och Niinemets. Stilen irriterade Koks som började söka information om arbetstagarnas rättigheter på internet. En sökning på Google förde honom in på estniska sjömansunionen EMSA:s webbplats och efter ett telefonsamtal fick han en modell för ett kollektivavtal av dem. Som en följd av kontakten med fackförbundet ringde Koks telefon ett tag senare. Det var Risto Raudkivi som ringde för att berätta om sitt organiseringsarbete. – Risto kom till Pärnu i slutet av 2014. Vårt första möte höll vi hos några kompisar. När vi senare valde förtroendemän, valde vi den maximala mängden, det vill säga tolv stycken. Tanken var förstås att det finns ersättare om någon hamnar i problem. Koks och Niinemets började i all hemlighet rekrytera arbetskamrater till fackförbundet IMTAL. Efter att de organiserat några tiotal arbetstagare av de 140 totalt på arbetsplatsen och på så vis tryggat sin ställning, överlämnade de aktiva ett avtal enligt vilket arbetsgivaren skulle erkänna de organiserade arbetstagarna som förhandlingspart. – Arbetsgivaren vägrade skriva under avtalet och startade dessutom en kampanj mot facket. På enheten i Tutermaa tvingades alla arbetstagare skriva under ett papper där det stod att de inte vill bli medlem i facket. En viljornas kamp fortsatte en tid framöver på Harmet. Arbetstagarna började bära ett band på bröstet trots arbetsgivarens och chefernas protester. – Inte ens alla medlemmar vågade bära bandet i rädsla för att bli av med bonusar. Vissa chefer sade också att banden kan fastna någonstans om man inte är försiktig. Medlemsantalet hade ändå redan börja bli så stort att arbetsgivaren inte längre kunde isolera dem som använde bandet. IMTAL påminde också om att organiseringsrätten är skyddad i lag och att den vid behov kan försvaras med strejk. Resultatet av kampanjen var att Harmet backade från sin hårda linje och gick tillslut med på att underteckna avtalet som erkände de organiserade arbetstagarna som förhandlingspart. Kanske delvis på grund av rädslan för att förlora sitt anseende. – Det att vi har flera kunder i Sverige kan också ha varit en bidragande orsak, tror Koks. Atmosfären på arbetsplatsen förbättrades efter att avtalet undertecknades. – Förut beskylldes vi för att klaga och hotades med att få sparken men det är slut på liknande direkta provokationer. Nu diskuterar arbetsledningen med oss och frågar hur vi har det, berättar Niinemets. Konkreta förbättringar i arbetsmiljön har också skett. Bland annat värms den stora kalla produktionshallen upp under vintern. – Det finns ännu mycket kvar att göra. Vi har ännu inget lokalt avtal angående löner och andra arbetsvillkor, men det är vår nästa målsättning och det jobbar vi för hela tiden, intygar Koks och Niinemets. 35 Eesti visa hing Facket är mer än spasemestrar ? ? Külli Reheperv har jobbat på Enstos fabrik i Keila sedan 2010. Tidigare jobbade hon i Finland som logistikexpert på Paulig, på 1990talet som produktionsschef på en fabrik som tillverkade c-kassetter i Estland som knäades av CD-skivan som omvälvde hela musikbranschen. – På kassettfabriken lärde jag mig hur det lönar sig att arrangera arbetet så att produktionen löper och arbetstagarna är nöjda. Den kunskapen har Reheperv utnyttjat också som aktiv inom IMTAL. – Jag beslöt redan i ett tidigt skede att jag inte vill vara en passiv medlem utan en som verkligen får förändring till stånd, minns hon. Reheperv blev medlem i facket år 2011 när det endast fanns en handfull medlemmar på Ensto och hon började tala för medlemskap på arbetsplatsen. – Jag förklarade att facket driver de frågor som medlemmarna vill. Hur vi agerar gentemot arbetsgivaren och så vidare. För över 50-åringarna som ännu minns Sovjettiden måste man ibland poängtera att facket nuförtiden ser annorlunda ut. Vi ordnar inte längre bara spasemestrar. Medlemsantalet steg ändå hela tiden stadigt. Till slut närmade sig de fackligt aktiva företagsledningen. Ensto erkände först de organiserade arbetstagarna som förhandlingspart och senare efter en lite långsam start avtalade man också lokalt om arbetsvillkor. ESTLAND ? ? Ungefär 8 % av arbetstagarna hör till ett fackförbund. ? ? Centralförbundet EAKL, Eesti Ametiühingute Keskliit, har 26 000 medlemmar och 19 medlemsförbund. De största är sjukskötarna (4 000 medlemmar), förbundet för hälsovårdsbranschens proffs (3 500) och transportfacket (3 000). Metalloch andra industriarbetare representeras av IMTAL, Industriaalja Metallitöötajate Ametiühingute Liit (2 000). ? ? Dessutom finns en mindre centralorganisation TALO, Teenistujate Ametiliitude Keskorganisatsioon med omkring 3 000 medlemmar som organiserar arbetstagare inom kulturoch kommunikationsbranschen. ? ? Medellön 1 045 €/mån. och medianlön 733 €/mån. år 2015. ”Organisering påminner mycket om sumobrottning. I båda grenarna måste man vara beredd på en lång kamp och vara färdig att ge sitt allt.” AHJ1602_24-48.indd 35 19.1.2016 9:44:53
36 2 28.01.2016 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? Elapparattillverkaren Enstos fabrik som ligger i Keila nära Tallinn har drygt 300 anställda. Tvärtemot de flesta esterna har de anställda en vecka vintersemester. Estnisk lagstiftning garanterar fyra veckor se mester och den semestern hålls i allmänhet på sommaren. Utöver detta har de anställda som jobbat på Ensto i tre år dessutom en vecka vin tersemester. Ensto har sedan länge bjudit bättre förmå ner än vad miniminivåer i lagstiftningen förut sätter. Arbetsvillkoren på fabriken baserar sig på ett avtal som har förhandlats fram mellan företagsledningen och huvudförtroendeman nen Külli Reheperv som representerar perso nalen. Arbetsgivaren anser att det på långsikt lönar sig att förhandla och komma överens med arbetstagarna. – Vi försöker annars också ordna produktio nen så att arbetet känns vettigt. Vi använder oss till exempel av LEAN strategin sedan år 2011 som också används på Enstos fabriker i Finland. Ett tecken på att vi gör nå gonting rätt är att omsätt ningen bland personalen är låg, bedömer vd:n för Enstos Estlands verksamhet, Peeter Mõrd. En betydande lokal överenskommelse är att man betalar 1,7 gånger den vanliga lönen för övertid trots att det enligt estnisk lagstiftning räcker med 1,5 gånger. Arbetstagarna får också 70 procent av medellönen för sjuktid medan den allmänna praxisen är en tredagars karens tid vid sjukdom (i skrivande stund behandlar det estniska parlamentet ändå ett lagförslag som skulle förkorta karenstiden från tre dagar till en dag). Dessutom stöder Ensto arbetstagarnas idrottshobbyer, betalar 200 euro för födda barn, för skolavgifter och avlagd grundskola 100 euro. ORGANISATÖRERNAS JOBB ÄR INTE FÄRDIGT Av de anställda hör omkring 90 till industriför bundet IMTAL eller andra fackförbund, alltså är en klar majoritet av arbetstagarna ännu oor ganiserade. – Jag har fått 4–5 mänskor att gå med i facket. Jag övertalade till exempel Helen att bli med lem, berättar Inna Kaisla. Helen Graudin nickar. – Den viktigaste orsaken att höra till facket är att arbetsgivaren lyssnar på oss. Liivi Vaikre hör däremot inte till facket – åtminstone inte ännu. – Det har förts diskussioner om att bli med lem, men jag funderar ännu på saken. Alla tre jobbar som montörer. Typisk för elektronikindustrin är att 60 procent av arbets tagarna kvinnor på fabriken i Keila. Kollektiv styrka gav resultat Kaisla gör aktivt organiseringsarbete på fabriken. Hon är van vid att argumentera för nyttan av att vara medlem i facket, men också motargumenten har blivit bekanta. – En mycket vanlig orsak för att inte bli medlem är att det kostar. Medlemsavgiften är en procent av bruttolönen, och många tycker att det är mycket, berättar Kaisla. a Man betalar 1,7 gånger den vanliga lönen för övertid trots att det enligt estnisk lagstiftning räcker med 1,5 gånger. – Folk opponerar sig mot facket med många olika argument. Man säger till exempel att facket kräver för många förmåner och att fabriken sedan stänger som följd. Så beskriver montören och organiseraren Inna Kaisla (till höger) diskussionerna på arbetsplatsen. Från vänster montörerna Helen Graudin och Liivi Vaikre. AHJ1602_24-48.indd 36 19.1.2016 9:44:58
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? AHJ1602_24-48.indd 37 19.1.2016 9:44:58
JÄSENRISTEILY M/S BALTIC QUEEN 13.–14.2. Luottamusmiesristeily on nyt avattu koko jäsenistölle! Ohjelmassa on ajankohtaisia asioita työmarkkinatilanteesta, kuten pakkolakien etenemisestä ja tietysti infoa myös keväällä pidettävistä liittokokousvaaleista ja itse liittokokouksesta. Paikalla olevat ehdokkaat ja tukiryhmäläiset saavat opastusta vaalikampanjaan ja vaalityön tekemiseen. HINTA Esim. B4-hytissä 25 € /hlö tai A4-hytissä 35 € /hlö.??? Hinta sisältää hyttipaikan, ruokailut jokainen varaa itse. Risteilyn ohjelmasta, hinnoista ja esimerkiksi Matkapoikien järjestämistä liityntäkuljetuksista saat lisätietoa suoraan Matkapojilta. Lähde Sinäkin mukaan raudanlujaan seuraan! Ilmoittautuminen ja lisätietoja www.matkapojat.fi/metalli Puh. 010 2323 109 TALLINK SILJA Matkalle voit ottaa mukaan myös puolisosi. AHJ1602_24-48.indd 38 19.1.2016 9:45:00
2 ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: med trådtelefon allmän lokal samtals avgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbetsoch näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst relaterad dagpenning får du från arbetsoch näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpenningsoch semesterersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi eller till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors. A R B E T S LÖ S H E T S S KY D D Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad 39 28.01.2016 2 MEDLEMSKRYSSNING M/S BALTIC QUEEN 13–14.2 Luottamusmiesristeily on nyt avattu koko jäsenistölle! Ohjelmassa on ajankohtaisia asioita työmarkkinatilanteesta, kuten pakkolakien etenemisestä ja tietysti infoa myös keväällä pidettävistä liittokokousvaaleista ja itse liittokokouksesta. Paikalla olevat ehdokkaat ja tukiryhmäläiset saavat opastusta vaalikampanjaan ja vaalityön tekemiseen. Förtroendemannakryssningen är öppen för alla medlemmar! Du kan också ta med din partner på resan. Anmälning och mer information www.matkapojat.fi/metalli eller tel. 010 2323 202 (på svenska) På programmet står aktuella frågor på arbetsmarknaden som tvångslagarnas framskridande och förstås också information om kongressvalet på våren och själva kongressen. Kandidater och stödgruppsmedlemmar som är på plats får också handledning i valkampanjarbetet. AKTUELLT INOM METALL Fackskolan del I i Närpes flyttas fram till den 9.2 på Red & Green kl. 18–21. 4–8.4 Grundkurs för förtroendemän, Kiljavainstitutet 4–8.4 Grundkurs i arbetarskydd, Kiljavainstitutet Mer information om grundkurserna hittar du på www.kiljavanranta.fi/kiljavan_opisto/svensksprakig-utbildning Anmälningar senast 4.3 med kursansökningsblankett till Metallarbetarförbundet rf, Svenska sektionen, PB 107, 00531 Helsingfors. AHJ1602_24-48.indd 39 19.1.2016 9:45:01
40 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio päivärahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi -painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatko hakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päätty mi sestä on kulunut yli kolme kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen sähköisen asioinnin hakemukset -painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmis tetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköi sestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liite tietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä -toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkan laskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautumisessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaati mukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella. asioitaessa. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. T YÖT TÖ M YYS T U RVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi 2 28.01.2016 AHJ1602_24-48.indd 40 19.1.2016 9:45:01
28.01.2016 2 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A E M M I K A LL IO 8.–12.2. Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) 15.–18.2. Hyvinvointi työyhteisössä 15.–19.2. Työsuojelun peruskurssi Kokoustoiminta (autoala mukana) Palkkatekniikan kurssi 24.–26.2. Taseri-kirjanpidon kurssi 29.2.–4.3. Työsuojelun peruskurssi Työoikeus Kirjoitan – siis ajattelen 14.–18.3. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 11.–15.4.) Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 11.–15.4.) Tietotekniikan jatkokurssi 21.–23.3. Yritystalous Työaika Kotisivukurssi 29.3.–1.4. Hyvinvointi työyhteisössä 30.3.–1.4. Kansantalous Yhdenvertaisuus työpaikalla 4.–6.4. Kaivosalan täydennyskurssi 4.–8.4. Työsuojelun peruskurssi Paikallinen sopiminen 6.–8.4. Naiset toimijoina 11.–15.4. Luottamusmiesten peruskurssi 18.–22.4. Työsuojelun peruskurssi Opintosihteerikurssi (autoala mukana) Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! 25.–29.4. Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 30.5.–3.6. ) Luottamusmiesten jatkokurssi Ay-kouluja alueellasi Murikassa NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. HENRI TIETÄVÄINEN varastovastaava, työsuojeluvaltuutettu, Stala Oy, Lahti, Lahden metallityöväen ao. 23. T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I Häme–Pirkanmaa Osa 1. 23.2. (Tampere, Valkeakoski/autoala, Lahti) 1.3. (Riihimäki) ja 1.3. (Hämeenlinna) Ilmoittautumiset aluetoimistoon. Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala 19.3.–20.3. (Imatra ja Joensuu) Ilmoittautumiset aluetoimistoon. Vaasa–Keski-Suomi Ensimmäinen neljästä kurssijaksosta 23.2 (Vaasa) ja 24.2. (Jyväskylä). Huom! Ilmoittautumiset 29.1. mennessä aluetoimistoon. Varsinais-Suomi–Satakunta Nuorten ay-koulu, Metallin 6:n kokoustilat, Pori Osa 2. Kansainvälinen taso: Imperiumin vastaisku 6.2. Ilmoittautumiset: www.lyyti.in/voimaheraa Lisätiedot: www.metalliliitto.fi/tapahtumakalenteri 41 Työsuojelun marssijärjestys kirkastui Marssijärjestyksen selventyminen oli yksi merkittävä hyöty, arvioi Henri Tietäväinen oppimistaan työsuojelun peruskurssilla. – Jos esimerkiksi sattuu tapaturma, niin kuka tekee mitäkin, kun asiaa aletaan selvittää. Mikä on työsuojeluvaltuutetun vastuu ja velvollisuus, mikä työnantajan, mille viranomaisille tehdään ilmoitus ja niin edelleen, Tietäväinen luettelee Murikka-opiston kurssin asioita. – Senkin opin, että myös työsuojeluvaltuutetun pitää kirjata olennaiset asiat tapauksesta ylös tuoreeltaan, että voi myöhemmin tarkistaa, onko kaikki hoidettu asianmukaisesti. Tietäväinen toimii kolmatta kauttaan työsuojeluvaltuutettuna lahtelaisessa Stala Oy:ssä, joka valmistaa muun muassa keittiöaltaita, työskentelytasoja sekä jätevaunuja. Reilun kahdenkymmenen työntekijän firmassa Tietäväinen on varastovastaava. Yksi asia, johon kurssi myös toi lisävaloa, oli työehtosopimuksen määrittämä työsuojeluvaltuutetun oikeus käyttää työtunteja luottamustehtävään. Tietäväisellä on työsuojeluasioita varten neljä tuntia viikossa. – Nykyiset työtehtävät sopivat yhteen työsuojeluvaltuutetun tehtävien kanssa paremmin kuin aikaisemmat työt. Nyt pystyy hyvin määrittelemään omaa ajankäyttöä. Peruskurssille hän päätti lähteä, koska tieto on aina hyväksi. Lisäksi tärkeää oli muitten työsuojeluvaltuutettujen tapaaminen. – Kun pääsee vaihtamaan kokemuksia toisten kanssa ja vertailemaan, miten muualla turvallisuusasioita hoidetaan, niin siitä oppii paljon. ”Selvisi mitkä ovat työsuojeluvaltuutetun ja mitkä työnantajan vastuut ja velvollisuudet.” AHJ1602_24-48.indd 41 19.1.2016 9:45:02
AHJ1602_24-48.indd 42 19.1.2016 9:45:03
TO I M I N TA Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi Toimita ilmoituksesi viimeistään 4.2. Ahjo 3 (ilmestyy 18.2.) 25.2. Ahjo 4 (ilmestyy 10.3.) 22.3. Ahjo 5 (ilmestyy 7.4.) KOKOUKSIA Metal Riders Finlandin sääntömääräinen vuosikokous la 6.2. klo 16 Sokos Hotelli Pasilan kokoustilassa, Maistraatinportti3, Helsinki. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 1.2 klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Vierailijana Olavi Lipponen. Seuraava kokous ma 15.2. klo 13 toimistolla, vierailijana Erkki Tuomioja. Kahvitarjoilut. Porin metallityöväen ao. 6:n veteraanijaoston kokoukset joka kuukauden ensimmäinen maanantai 1.2., 7.3., 4.4. ja 2.5. Tampereen Metallityöväen ao. 7:n veteraanijaosto kokoontuu pääsääntöisesti kuun ensimmäinen maanantai klo 10 osaston kokoustilassa, Näsilinnankatu 22 B, Tampere. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 1.2. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Veteraanien juttutupa to 11.2. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien tapaaminen ke 3.2. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraanien kokous ti 2.2. klo 12, Kalevankatu 4, 3. krs. Vieraana proviisori Klaus Lantela, aiheena kela-korvausten muutokset. Kahvitarjoilu. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77 veteraanikerho kokoontuu ma 8.2. klo 12 ao:n toimistossa, Sturenkatu 27 A 4. krs. Kahvitarjoilu. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150:n veteraanikerhon kokoukset keskiviikkoisin 10.2., 9.3. ja 13.4. klo 12 osaston toimitiloissa. Kahvitarjoilu. Tikkurilan metallityöväen ao. 287:n veteraanien seuraavat tapaamiset to 11.2. ja to 10.3. klo 15 toimistolla Puistokulmassa. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto, Aleksanterinkatu 34 a, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, 751 1109. Avoinna ma klo 9–12 ja 13–17, ti–to klo 9–12 ja 13–16. Perjantaisin toimisto suljettu. metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi Salon metallityöväen ao. 57:n seuraava Viisseiska-lehti ilmestyy maaliskuussa. Sana on vapaa; kirjoita työstä, työttömyydestä, kodista, harrastuksesta, muistele vanhaa, suunnittele tulevaa, kerro mielipiteesi, kysy tai kyseenalaista. Kaikki Viisseiskaan tarkoitetut jutut tulee toimittaa viimeistään 26.2. osoitteella: Metalli 57/Viisseiska, Helsingintie 16, 24100 Salo, tai mieluimmin sähköisesti Word-muodossa outi.aaltonen@metalli57.com tai toimisto@ metalli57.com. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata juttuja. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n teatterimatka Tampereen työväenteatteriin la 19.3. klo 13 näytökseen Desiree. Lähtö Turun kauppatorilta Ortodoksikirkon edestä klo 10 ja paluu näytöksen jälkeen. Hinta 45 € sisältäen lipun ja matkan. Ilmoittautumiset ja maksut 15.2. mennessä toimistoon, puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10, Turku. Tampereen Metallityöväen ao. 7:n teatteri-ilta la 5.3. klo 19 Tampereen Teatterissa, näytelmänä Tiputus. Jäsenhinta 20 €/lippu, jäsen voi ostaa kaksi lippua jäsenhinnalla. Varaa liput toimisto@ metalli7.fi tai 040 580 6777. Lähetämme varauksesta laskun ja lippujen nouto myöhemmin toimistolta, Näsilinnankatu 22 B, Tampere. Karhulan Metallityöväen ao. 13, Kotkan metallityöväen ao. 20 ja Haminan metallityöväen ao. 109:n yhteiset pilkkikisat la 13.2. klo 9–14 Luovin leirialueella, Luovintie 130, Kotka. Sarjat: miehet, naiset, nuoret alle 15 v., osastojen välinen (3 hlöä/osasto). Tarjolla makkaraa ja lämmintä juotavaa, mahdollisuus myös saunomiseen. Tiedustelut puh. 046 614 6652 tai 040 595 4579. Lahden metallityöväen ao. 23: Tähtiä Sumussa -karaoke-musikaali su 14.2. klo 15 Kansantalon Vaahterasalissa. Hinta 15 €/lippu. Ilmoittautumiset pikaisesti ao:n toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Ao. 23:n kylpylämatka ti 1.3. Vantaan Flamingo Spahan. Hinta aikuisille ja yli 10-vuotiaille 25 €, 3–9-vuotiaille 15 € ja alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Hinta sisältää bussikuljetukset, sisäänpääsyn ja kotiruokalounaan noutopöydästä. Ilmoittautumiset 12.2. mennessä ao:n toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien kylpylämatka 13.–19.3. Viron Pärnuun. Matkan hinta 395 €. Hintaan sisältyy bussikuljetukset, laivamatkat, hotelliyöpymiset 2 hengen huoneissa, kylpylähoitoja n. 12 kpl, täysihoito alkaen menopäivän illallisesta lähtöpäivän aamiaiseen, päivävierailu Riikaan, ostoskierroksia ja kiertoajeluja. Lähtö Turusta sunnuntaina aamulla klo 4.30 ja muualta sopimuksen mukaan. Paluu päivälaivalla, joten Turkuun tulo lauantaina alkuillasta. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 12.2. Erkki Haapaniemelle, puh. 040 779 2558. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston kevätkauden toimintaa: ti 2.2. klo 10 vierailu Pirkkalan vanhustentalon kerhohuoneelle. Paikalla Pirkkalan muistihoitaja Marjukka Minkkinen. Tarjolla keittoa ja kahvit. Ti 5.4. klo 10 vierailu museokeskus Vapriikissa, jonka jälkeen ruokailu ravintola Valssissa. Ti 10.5. klo 10 päiväretki Noun majalle. Veteraanijaosto on varannut lippuja TTY:n Salmelaisen näyttämölle to 17.3. klo 19 esitykseen Papparaisen uni. Liput jäsenille 15 €, muille 30 €. Lippuvaraukset viimeistään 15.2. Anneli Hietaselle, puh. 040 546 7070 tai Lasse Nurmelle, puh. 040 527 2375, joilta saa myös tarkempia tietoja jaoston toiminnasta. Turun teletyöntekijäin ao. 152 järjestää 23.–24.4. laivaseminaarin Viking Linen m/s Amorellalla. Aiheena telealan ja sen ammattiosastojen tulevaisuus. Lähtö Turusta lauantaina aamulla klo 8.45, paluu sunnuntaiaamuna klo 7.35. Matkan hinta kahden hengen Lyx-hytissä, jossa parisänky, 100 €/hlö ja kahden hengen A-hytissä 90 €/ hlö. Hinta sisältää la ja su aamiaiset ja la buffetlounaan. Ilmoittautumiset sähköpostilla r.puikko@ luukku.com. Varmistukset 29.2. mennessä sekä maksut tilille FI3780002906151526. Nummelan metallityöväen ao. 178:n teatteri-ilta la 12.3. klo 17 Luksian näyttämöllä, Ojakkalantie 2, Nummela. Näytöksenä Saituri. Liput jäsenille 10 €, max. 2 kpl/jäsen. Ilmoittautuminen 18.2. mennessä arja.v@saunalahti.fi tai puh. 050 411 1898. Lisätietoja www.metalliosasto178.yhdistysavain.fi. Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255:n teatteritapahtuma la 12.3. Komediateatteri Areenan näytöksenä klo 13 Kaktuksen kukka. Näytöksen jälkeen ruokailu, paikasta ilmoitetaan myöhemmin teatteriin lähtijöille. Hinta 40 € maksetaan osaston tilille: SAMPO PANKKI FI4780001270621833. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 25.2. mennessä Eira Tammiluomalle sähköpostilla eira.tammiluoma@murata.com tai tekstiviestillä 050 590 5492. 28.01.2016 2 43 AHJ1602_24-48.indd 43 19.1.2016 9:45:03
44 KOULUTUSTA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n järjestää luottamusmiestapaamisen pe 5.2. klo 12. Aiheena paikallinen sopiminen. Aloitetaan ruokailulla ravintola Morrison’sissa (toimistoa vastapäätä), Kristiinankatu 9, Turku. Noin klo 12.30–15.30 koulutusta Ykkösen toimistolla. Liitosta kouluttajana Jari Kramsu. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 1.2. mennessä toimistoon, puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10, Turku. Koulutus ja ruokailu ilmaiseksi, käytetään luottamusmiesaikaa. Tarkoitettu pääluottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muillekin asiasta kiinnostuneille. Kajaanin metallityöväen ao. 63:n koulutusta la 27.2. klo 13 Hotelli Kajaanissa luottamustehtävissä toimiville osaston jäsenille. Aiheena työelämän muutokset. Tilaisuus on maksuton ja sisältää ruokailun. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 19.2. mennessä Antille, puh. 044 587 7156 tai sähköpostitse antti.h.email@gmail.com. SEUTURYHMÄT Rauman seuturyhmä järjestää vaalitoimikuntakoulutuksen ma 8.2. klo 18 Rauman Cumuluksessa. Kouluttaja Helsingistä. Ilmoittautumiset 3.2. mennessä ruokailun vuoksi Metallin toimistolle, puh. (02) 824 0039 tai rauman.metalliosastot@ luukku.com. Rauman seuturyhmän kokous ti 16.2. klo 18 toimistolla ja tämän jälkeen seuturyhmän demariryhmän kokous samassa paikassa. 2 28.01.2016 44 AHJON AIKATAULU 2016 osastoilmoituksille Toimita ilmoituksesi viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 3 4.2. 18.2. 4* 25.2. 10.3. 5* 22.3. (tiistai) 7.4. 6 14.4. 28.4. 7 5.5. 19.5. 8 26.5. 9.6. 9 16.6. 30.6. 10 28.7. 11.8. 11 18.8. 1.9. 12 8.9. 22.9. 13 29.9. 13.10. 14 20.10. 3.11. 15 10.11. 24.11. 16 1.12. 15.12. * lehtien väli poikkeuksellisesti 4 viikkoa Vahvan tehtävä on tukea heikkoa! HAASTE Kansainvälinen edun valvonta on ammatti osastojen, työpaikkojen ja liiton yhteistyötä. Kansainvälisten asioiden vastaava toimii linkkinä osastojen ja liiton välillä. Osastojen kv-vastaavat jakavat osastoissaan tietoa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen eli SASKin toiminnasta, Metallin solidaarisuustoiminnasta ja kehitystyöstä sekä saavat laadukasta koulutusta ja materiaaleja työnsä tueksi. Kansainvälisten asioiden vastaavien verkosto tapaa vuosittain, vaikuttaa ja toteuttaa osaston jäsenten parissa kampanjoita sekä saa ja jakaa ajankohtaista tietoa Metalliliiton tulevasta kansain välisyystoiminnasta. Tähän mennessä kv-vastaava on valittu noin 70 Metalliliiton ammattiosastossa. Kansainvälistymisen lisääntymisen ja erityisesti EU-jäsenyyden myötä kansainväliset asiat ovat nousseet jokapäiväisiksi ammattiliittojen, luottamusmiesten sekä jäse nistön kysymyksiksi. Keskeisimpiä asioita ovat muun muassa edunvalvonta eli lakien ja sopimusten valmistelu Euroopan unionissa, eurooppalainen teollisuusja elinkeinopolitiikka ja eurooppalaiset yritysneuvostot (EWC). Metallityöläisille on tärkeää myös niin sanottu eurooppalaisen sosiaalisen vuoropuhelun kehittäminen eli neuvottelut työntekijäja työnantajajärjestöjen sekä eri yhteistyötahojen kesken. Eurooppalaisen sosiaalisen mallin vahvistaminen on tärkeää erityisesti unionin laajentuessa ja uusien mahdollisuuksien avautuessa EU:n työmarkkinoilla. Työvoiman vapaan liikkumisen myötä työehtojen valvontaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Suomi on luotettava kehitysyhteistyökumppani ja ollut voimakkaasti tukemassa kehittyvien maiden ammattiliittoja. Suomen hallituksen suunnitelmat rajoittaa sopimisvapautta ja murentaa pohjoismainen työmarkkinamalli aiheuttivat solidaarisuusviestien tulvan kansainvälisiltä ay-kumppaneilta. Osa kumppaneista oli jopa valmis tukitoimen piteisiin omassa maassaan. Siksi me haastamme ammattiosastot valitsemaan osastolle kv-vastaavan! Solidaarisuusterveisin, Annika Alanko (ao. 376) Paavo Niskanen (ao. 168) Milla Leppänen (ao. 271) Juha Pakarinen (ao. 59) Teemu Parantainen (ao. 26) Mika Elomaa (ao. 91) ”Ammattiosastot, valitkaa kv-vastaava!” AHJ1602_24-48.indd 44 19.1.2016 9:45:07
TO I M I N TA Puhtia arkeen – lomaviikko työttömille ja lomautetuille 23.–28.5. ? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa työttömille ja lomautetuille sekä heidän perheenjäsenilleen tuetun lomaviikon 23.–28.5. ? Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintola palvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimi talossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com ? Loma sisältää täysihoidon sekä ohjelmapalvelut ja se on maksuton. Lomalaiset maksavat itse matkansa. Lomaviikon ohjelmassa on luentoja, ulkoilua sekä mm. vesijumppaa. ? Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. ? Hakemus on palautettava 23.2. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. ? Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. METALLILIITON PALVELUNUMEROT Liiton vaihde 020 77 4001 Toimistoaika arkisin klo 8.20–16.00 Edunvalvonnan palvelunumero 020 77 41100 Jäsenpalvelu 020 77 41180 Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 77 41190 Metallityöväen työttömyyskassa 020 690 455 klo 8.30–15.00 28.01.2016 2 Aluejärjestöjen vuosikokoukset 2016 ? ? Metallityöväen aluejärjestöjen sääntömääräiset vuosikokoukset pidetään alla olevan kokousaikataulun mukaisesti. ? ? Kokouksessa käsitellään aluejärjestön sääntöjen 5. §:n määräämien vuosikokoukselle kuuluvien asioiden lisäksi muut aluetoimikunnan esittämät asiat. Helsinki–Uudenmaan la 27.2. klo 13 Rantasipi Airport Congress Center aluejärjestö Robert Huberin tie 4, Vantaa Varsinais-Suomi– la 27.2. klo 13 Messukeskus Satakunnan aluejärjestö Messukentänkatu 9–13, Turku Häme–Pirkanmaan la 20.2. klo 13 Scandic Rosendahl aluejärjestö Pyynikintie 13, Tampere Kaakkois-Suomi– la 20.2. klo 13 Anttolanhovi Savo-Karjalan Hovintie 224, Mikkeli aluejärjestö Vaasa–Keski-Suomen la 20.2. klo 13 Hotelli Keurusselkä aluejärjestö Keurusseläntie 134, Keuruu Oulu–Lapin la 20.2. klo 13 Oulunsalo-talo aluejärjestö Mäntypellonpolku 10, Oulunsalo 45 KOMENNUSPERINTEET KIRJOITUSKILPAILU Komennusmiehet työskentelevät poissa kotipaikkakunnaltaan, joskus kauan ja kaukana. Tällainen sopii aivan omanlaisille luonteille. Nykyaikana komennusmies voi olla myös nainen. Kommenusmiesten keski-ikä kasvaa. Raskas työ ei välttämättä enää houkuttele nuoria. Työmaat kansainvälistyvät Suomessakin, siten komennusmiehet ovat harveneva joukko. Kirjoituskilpailussa kerätään tarinoita ja sattumuksia komennus miesten elämästä. ? Arkinen työ, maailman muuttuminen, ulkomaan komennukset, asuminen, työturvallisuuden kehittyminen, työyhteisö, toiminta järjestöissä, suullinen perintö... ? Kilpailu on komennusmiehille ja teille, joilla on kerrottavaa komennusmiehistä. Katso: www.finlit.fi/luovutus_ja_keruuohjeet. ? Lähetä kirjoituksesi 29. helmikuuta mennessä. Tarkemmat ohjeet: www.finlit.fi/komennusmies Lisätietoja Kirsti Anttila, puh. 040 587 4450, kirsti.anttila@metalliliitto.fi tai SKS:n kansanrunousarkisto, puh. 0201 131 240, keruu@finlit.fi. METALLITYÖVÄEN LIITTO BP ASENNUS OY SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA www.finlit.fi / komennusm ies Jaossa 3 matkaa Formula 1:n Monzan osakilpailuun ! Vielä ehdit! ? ? Tapahtuuko ammattiosastossasi jotain mielenkiintoista? Kerro siitä valokuvalla.?Jaamme sen liiton? Facebook-sivulla.? ? ? Lähetä kuva sähköpostiosoitteeseen some@metalliliitto.fi ? ? Vain yksi kuva. ? ? Liitä mukaan kuvaus tapahtumasta sekä ehdottomasti yhteystietosi. ? ? Kysy kuvassa esiintyviltä henkilöiltä lupa julkaisuun. Julkaisemme aineistoja mahdollisuuksien mukaan. www.facebook.com/Metalliliitto TERÄSMIEHET MAAILMALLA ERIC LERAIL LEZ AHJ1602_24-48.indd 45 19.1.2016 9:45:08
2 28.01.2016 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 O I VA L LU S Wi ec as ”P eto elä in” Ma hti ke ttu & Ju mp sis -Jö mp sis ”B ad Ha re” vo n Üb er bu nn y VAIKEUSASTE 1/3 TI ES IT KÖ (s iv u 6) O ik ea t va st au ks et : 1B , 2A , 3D , 4D AHJ1602_24-48.indd 46 19.1.2016 9:45:13
T YY L I TYÖTÖN Rami Hanweg PAIKKAKUNTA Vesilahti KUVA EMMI KALLIO 47 AHJ1602_24-48.indd 47 19.1.2016 9:45:18
PRO2 – Posti Oy Kuopiossa Puijonkatu 37, Hämeenlinnassa Turuntie 7, www.vaeltajankauppa.fi Alennuskoodilla: A H J O 1 6 saat verkkokaupastamme 10% alennuksen! AHJ1602_24-48.indd 48 19.1.2016 9:45:20