PERHEENISÄ RONEL OMANDAM ILMASTOINTIASENTAJA KAVERI TYO .. MET ALLILIITT OLAISEN LEHTI 13.05.2015 ahjo.fi NRO VUOKRATYÖLÄISIÄ PUOLUSTETTAVA LAKKOJA EHKÄ LIIAN VÄHÄN RÄÄTÄLÖITY KELPAA VIENTIIN FÖRÄNDRING PÅ BILVERKSTÄDERNA 7 AHJ1507_1-23.indd 1 8.5.2015 8:01:25
7 13.05.2015 Savo-karjalainen elämäni ulkomaalaisena Savo-karjalainen perimäni muotoili minusta lyhyenlännän ja vihreäsilmäisen. Hiusteni luonnollinen väri on vaihdellut suoturpeenruskeasta sementinharmaaseen. Olen ollut, olen ja tulen olemaan suomalainen. Englannissa asuessani uutisoitiin, että kaikki suomalaiset ovat pitkiä, blondeja ja sinisilmäisiä. Ja sairaanhoitajia. Kavaluuttamme ja kataluuttamme me suomalaiset olimme tulleet ryöstämään kantaenglantilaisilta sairaanhoitajien työt. Asialla ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, että maassa ei ollut koulutettu riittävästi terveydenhoidon ammattilaisia. Luonteenlaatuun katsomatta me kaikki suomalaiset olimme joka tapauksessa pitkiä ja blondeja. Ja sairaanhoitajia. Se oli tuolloin Englannissa yhtä hyvin tunnettu tosiasia kuin Suomessa nyt se, että kaikki turkkilaiset pitävät kebab-ravintolaa. ? Ruotsissa asuessani olin nuori, hutilointiin taipuvainen kaupunkilaisopiskelija. Kun tein töitä kotiavustajana, minua ylistettiin ennen kuin olin astunut edes kynnyksen yli. Kaikki suomalaisethan olivat tunnetusti maalta tulleita, roimia ja pelottomia työihmisiä. Yhdenkään ruotsalaisvanhuksen törkyisinkään rojukasa ei voinut näiltä talvisodan pakkasissa karaistuneilta tyttösiltä jäädä raivaamatta. Kiireessäkin tein aina aivan erinomaista jälkeä. Olinhan herrajestas suomalainen! ? Italiassa kieltä opiskellessani peittosin lähes kaikki muut ulkolaiset opiskelijat pälättämisessä, kälättämisessä ja turhanaikaisessa ilakoinnissa. Suomalaiseksi olin varsin erikoinen, sillä kaikki suomalaisethan ovat ujoja ja hiljaisia. Joskus pohjoisiin havupuupöheikköihin syntyy kuitenkin luonnon oikku, ei-hiljainen suomalainen. Että elämässään voi italialainenkin sellaisen kummajaisen tavata, on se vaan! ? Turkissa asuessani suomalaisuuteni sekoittui yleiseen, luotaantyöntävään länsimaalaisuuteen. Eihän sillä maalla niin väliä ollut. Kyllä ne länsimaalaiset tunnetaan! Ne harjoittavat silmitöntä rypemistä vapaassa rakkaudessa, miehittävät toisia maita, hylkäävät lapsensa eivätkä siivoa kotejaan. Sellaisiahan ne kaikki ovat! Saatoinhan minä vain esittää. Minun länsimaisessa sydämessäni lepatti ehkä kuitenkin säädyttömyyden ja julkeuden liekki. Kyllä se liekki vielä roihahtaisi. Minä haluaisin henkilökohtaisesti miehittää naapurimaamme Venäjän. Hylkäisin lapseni lähteäkseni tanssimaan ilkosen alasti seisoviin pöytiin Ruotsinlaivoille heti kun silmä välttäisi. Roskiakaan en varmaan veisi koskaan. Kyllä länsimaalaiset esittää osaavat. Samanlaisia ne kaikki kuitenkin ovat! ? Olen ollut, olen ja tulen olemaan suomalainen. Onneksi meillä suomalaisilla ei ole ollut, ole tai tule olemaan koskaan minkäänlaisia ennakko luuloja minkään muun maan kansa laisia kohtaan. Meillä on niin korkea koulutustasokin. Sekin on niin hieno juttu, ettemme itse asiassa tarvitse muita. Emme milloinkaan ota vaikutteita muista maista, koska meillä on aivan kaikki omasta takaa. Esimerkiksi meidän suositun jääkiekkojoukkueemme vaakunassa on Suomen leijona. Leijona kuuluu kantasuomalaiseen eläimistöön. SUVI SAJANIEMI ENNAKKOLUULOTTOMUUS Monia eri kulttuureja edustavat työntekijät luovat yritykseen kekseliään ja virkeän ilmapiirin. On mukavaa, kun työpaikalla on uusia ja erilaisia ihmisiä. Me kaikki olemme yksilöitä, eikä kainuulainenkaan välttämättä heti ymmärrä mitä stadilainen oikein meinaa. Ennakkoluulot ovat sitä itseänsä: luuloja. Monikulttuurisuus on tullut Suomeen jäädäkseen. Ahjo kuunteli kahden Suomeen metallitöihin tulleen maahanmuuttajan tarinan. Monet eri kulttuurit rikastuttavat arkista aherrusta, painottavat tutkijat. 2 10 AHJ1507_1-23.indd 2 8.5.2015 8:01:26
13.05.2015 7 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 17 TYÖYMPÄRISTÖ 22 NÄKEMYS 24 TYÖTILA 26 PÄIVYSTÄJÄ 33 TEKEMINEN 34 KANSAINVÄLINEN 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS PÄÄKIR JOITUS ”Palkkojen vertailu ei totuutta paljasta.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Rauhan rikkojina myös työnantajat 6 Kesäduunari, muista oikeutesi! AMMATTILAINEN 9 Annika Alanko raudoiteverkkotuotannon työntekijä Pintos Oy, Rauma (Lappi) TOIMIJA 18 Sami Pusa puheenjohtaja, nuorisovastaava Metallityöväen AO 12 UUSI 27 Kim Hyle pääluottamusmies 4 kk 28 Vahteruksen väki tekee taidolla vientiin 32 Namibian metalliliitto puolustaa padon rakentajia 36 Elektroniken rusar fram på bilverkstäderna 28 36 17 7 TOIMITUKSESTA POISSA 31.10. ASTI Asko-Matti Koskelainen GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 VS. TIEDOTUSSIHTEERI Katri Kangas 020 77 41232 040 672 4087 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI VS. TOIMITUSSIHTEERI Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 VS. TOIMITTAJA Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. SIS ÄLTÖ ”Työllisyysja kasvusopimus synnyttää Suomeen lisää työtä”, SAK uutisoi syksyllä 2013 työntekijäja työnantajajärjestöjen allekirjoittaman työllisyysja kasvusopimuksen. Usko sopimukseen oli varmasti aito. Valitettavasti sopimuksen kaksi ensimmäistä vuotta eivät ole tuoneet toivottua tulosta. Työllisyys ei ole parantunut, eikä uusia työpaikkoja ole juurikaan syntynyt. Ilman sopimusta tilanne olisi toki huonompi. Käytännössä työelämää ja yritysmaailmaa, ja koko yhteiskuntaa, ovat viimeiset vuodet leimanneet ahneus ja syyllistäminen. Irtisanomisista huolimatta yritysten omistajille on maksettu jättiosinkoja. Vaatimus maltillisuudesta on koskenut vain palkansaajia, jotka ovat huonon talous tilanteen nimissä joustaneet suos tumalla hyvin pieniin palkankorotuksiin. Osana työllisyysja kasvusopimusta työmarkkinajärjestöt aloittivat myös neuvottelut neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. Yksi keskusteluissa mukana ollut asia oli työrauha, muun muassa lakko-oikeus. Työnantajat pitivät härkäpäisesti kiinni vaatimuksestaan korottaa lakkosakkoja tai heikentää luottamusmiesten asemaa. Työryhmän neuvottelut keskeytyivät helmikuussa tuloksettomina. Työnantajapuoli pitää mielellään yllä mielikuvaa, että Suomessa lakkoillaan paljon ja syy on työntekijöissä. Kuitenkin Tilastokeskuksen mukaan 2000-luvulla työtaisteluissa menetetyissä työtunneissa on vain yksi suuri piikki. Paperiteollisuuden työnantajien järjestämän työsulun vuoksi vuonna 2005 menetettiin 673 000 työpäivää. Mitä tämän rinnalla on muutaman ihmisen vuorokauden kestävä surulakko, kun oma tai työkavereiden työpaikka on lähtenyt alta? Metalliliiton jäsen Tuukka Pääkkönen on tutkinut Pernon telakan lakkoja, joita on tänä päivänä huomattavasti vähemmän kuin menneinä vuosikymmeninä. Hän arvioi seuraavalla aukeamalla yhdeksi syyksi lakkojen vähentymiselle sen, että neuvottelujärjestelmä on parantunut. Kyseisellä telakalla monien vaiheiden jälkeen. Tulevan pääministerin Juha Sipilän (kesk.) ajaman yhteiskuntasopimuksen hengessä tavallisella työntekijällä on paljon odotuksia uudelle hallitusohjelmalle. Olisikohan ahneuden ja syyllistämisen aika jo ohi? KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Työnantajien vuoksi menetettiin 673 000 työpäivää.” Ahneuden ja syyllistämisen aika on ohi – lupaa Sipilä? AHJ1507_1-23.indd 3 8.5.2015 8:01:31
7 13.05.2015 TYÖMARKKINAT SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm toteaa, että työtapaturmat, lomautukset ja sairauspoissaolot johtavat monin kerroin useampien työpäivien menetyksiin kuin lakot. – Työpaikkojen ja eri sektorien ongelmat huomioon ottaen Suomessa on ehkä liiankin vähän työtaisteluita. Se johtuu korkeasta työttömyydestä. Pääoman kyky uhata, että lähdetään pois maasta jollei olla nöyriä, on tällä hetkellä aika kova, pohtii Bergholm. Vielä seitsemänja kahdeksankymmenluvuilla Suomi oli kansainvälisesti lakkoilun kärkimaita. Työntekijät tehostivat vaatimuksiaan ulosmarssein ja istumalakoin. Näin saatiin varsinkin metalli teollisuudessa ja rakennusalalla korotuksia palkkoihin. Lakkojen määrä laski 1990-luvun alussa. Samalla niiden luonne muuttui. Hyökkäyslakot, joiden tavoite on parantaa tai puolustaa työntekijöiden etuja, ovat Bergholmin mukaan vähentyneet. Nykyisin suurin osa lakoista on yt-neuvotteluihin tai tuotantolaitosten lopetuksiin ajoittuvia mielenilmauksia, surulakkoja tai ulosmarsseja. Kuten oheisesta kuviosta ilmenee, on 2000-luvulla lakkoiltu vähän. Vuoden 2005 piikkiä selittää paperiteollisuuden työsulku ja vuotta 2010 AKT:n satamalakko. Lakkoilua liioitellaan Lakot eivät ole ongelma Suomessa, vaikka työn antajapuoli niin väittää. SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholmin mukaan Suomessa on yllättävän vähän lakkoja. Suurin osa lakkoilusta liittyy tehtaiden lopettamisiin tai irtisanomisiin. ”Jollei olla nöyriä, pääoma uhkaa lähteä maasta.” PUHEENAIHE 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Työtaistelut mielletään yleensä lakoiksi ja unohdetaan, että myös työnantajalla on oma taistelukeinonsa, työsulku. Työsulussa työnantaja estää työntekijöitä saapumasta töihin eikä maksa palkkaa. Tilastoissa näkyy vuoden 2005 paperiteollisuuden työsulku. Se heijastuu tilastoihin edelleen. Työsulussa menetettiin 673 000 työpäivää, mikä on kolmannes vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen aikana työtaisteluissa menetetyistä työpäivistä. Nykylakkoilun taustalla voi Bergholmin mukaan olla myös työnantajan provosointi. Tämä on voinut jättää esimerkiksi noudattamatta työehtoja, jolloin työntekijät vaativat työehtojen noudattamista lakon avulla. Työtaistelujen määrien kansainvälinen vertailu on vaikeaa, koska tilastointitavat poikkeavat maittain. Bergholm arvioi, että Suomi on kansainvälisessä vertailussa nykyisin keskikastissa. PAPERITEOLLISUUDEN TY Ö SULK U Työtaisteluissa menetetyt työtunnit suhteessa tehtyihin työtunteihin koko talous LÄHDE: Tilastokeskus teollisuus 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Prosenttia Työmarkkinoiden rauhaa häiritsevät myös työnantajat, vaikka julkisuuden propagandassa toisin väitetään. Työn antajien ase on työsulku, jossa työnantaja estää työntekijöitä tulemasta töihin eikä maksa heille palkkaa. 2000luvun ehdottomana huippuvuotena työpäivien menetykseen johti paperiteollisuuden työnantajien työsulku. TYÖNANTAJAN TYÖSULUSSA MENETETTIIN 673 000 TYÖPÄIVÄÄ AHJ1507_1-23.indd 4 8.5.2015 8:01:31
13.05.2015 7 LINJ A US Kun telakalla lakkoiltiin urakalla YHTEISK UNTA · LIITTO · TYÖELÄMÄ 5 LÄHDE: Tilastokeskus Suomen Tilastokeskus noudattaa kansainvälistä tilastointitapaa: lakossa menetetty työaika lasketaan työpäivinä. Suomalaisten työnantajien tapaa voisi kuvailla vanhaa sanontaa mukaillen näin: vale, emävale, EK:n tilasto. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n tilastoissa päivät on muutettu tunneiksi ja saatu lakoille näin korkeampi luku. Bergholmin mukaan EK tilastoi myös saman yrityksen eri yksikköjen lakot eri lakoiksi, vaikka kyseessä olisi sama kiista. EK unohtaa myös erotella lakot ja työsulut. Jos kerran lakkoja on vähän, miksi EK pitää niistä niin suurta meteliä? Bergholm pohtii, että taustalla saattaa olla historiallisia syitä. – Nykyjohtajilla saattaa olla kokemuksia 1970ja 1980-lukujen menosta tai AKT:n tukilakoista. Voi olla, että tilanne on nyt myös katsottu otolliseksi vahvistaa työnantajan asemaa neuvottelupöydässä. ? ? Laivaputkiasentaja Tuukka Pääkkönen on tehnyt pioneerityötä. Hän on yhdistänyt kaksi toisilleen kohtalaisen kaukaista uraa: telakalla työskentelyn ja historian tutkimisen. Urat nivoutuvat yhteen hänen Wärtsilän Pernon telakan lakkokulttuuria käsittelevässä pro gradu -tutkielmassaan. Vuosina 1976–1982 Pernossa oli Metallityönantajien tilaston mukaan 318 lakkoa. Suurin osa niistä (61 %) liittyi palkkaukseen. Riidat palkoista juontuivat taas pääosin vuonna 1977 käyttöön otetusta WTRurakasta. Työntekijät vastustivat sitä muun muassa seitsemän viikon lakolla. Työntekijöiden kannalta WTR:ssä oli kaksi vikaa. Se muutti suoran urakan epäsuoraksi eli laski palkkoja. Toinen heikkous oli se, että urakkatyö ei sopinut telakalle. – Urakan soveltaminen telakkatyöhön on vaikeaa. Yleensä urakan hinnasta neuvoteltiin vasta sitten kun se oli tehty. Tänä aiheutti riitoja, sanoo Pääkkönen. Toinen selkeästi eroteltavissa oleva lakkoryhmä olivat työturvallisuuslakot (3,9 %). Ennen nykyisten telakkahallien valmistumista töitä tehtiin ankarissa oloissa. Lakkoon lähdettiin esimerkiksi silloin, kun työnjohtaja määräsi yli 20 asteen pakkasessa lämmityslaiteet poistettavaksi työtilana toimineesta peltisestä parakista. Puolentoista päivän lakon ansiosta lämmityslaitteet saatiin takaisin. Työnantajan tilaston mukaan 20 prosenttia lakkotunneista johtui telakan ulkopuolisista syistä. Työtaisteluilla voitiin vauhdittaa TES-neuvotteluja tai osoittaa solidaarisuutta apartheidin (rotusorron) vastaiselle taistelulle. Pääkkösen mukaan suurin osa palkkaja työturvallisuuslakkojen ulkopuolelle luetuista työtaisteluista juonsi juurensa kuitenkin palkkauksesta ja johtamiskulttuurista. Wärtsilä oli iso tekijä työnantajapuolella ja halusi myös näyttää sen. Vuosien 1976– 1982 lakkotilastossa Wärtsilällä oli hallussaan kärkisija kolmena eri vuotena. – Wärtsilän johdolle oli sama, mitä työntekijät sanoivat. Tärkeintä oli saada oma linja läpi. Pääkkönen on työskennellyt Pernon telakalla vuodesta 2005. Sinä aikana telakalla on ollut kuusi lakkoa. Hän sanoo, että suurin ansio työtaistelujen vähenemisestä kuuluu neuvottelujärjestelmän kehitty miselle. Lakkokulttuuria Wärtsilän Pernon telakalla tutkinut Tuukka Pääkkönen nitoo yhteen myös paikallisen sopimisen ja lakkosakkojen korotusvaateet. Hän uskoo, että paikallinen sopiminen tulisi lisäämään paikallisia työtaisteluja, joita hillitsemään EK ajaa isoja lakkosakkoja. ARTO JOKELA Maan uuden hallituksen ohjelmasta täytyy tehdä selkeä ja talouskasvua tukeva. Tärkeintä on, että ohjelman keskiössä on teollisuuspolitiikka eli teollisuuden toiminta edellytysten parantaminen. Vain siten saadaan luotua työpaikkoja ja Suomen kansantalous kasvuun. Esimerkiksi verotusta kohdentamalla voidaan houkutella nykyistä paremmin yrityksiä investoimaan Suomeen. Toisaalta hallitus voi vaikuttaa siihen, että teollisuuden tarvitsema infrastruktuuri kuten tiet, rautatiet ja satamat ovat kunnossa. Silloin saamme kuljetettua kotimaiset tuotteet maailmalle. Listaan voi lisätä myös teollisuuden energiansaannin turvaamisen. Vaikka eduskuntavaalikamppailun kuluessa näki ja kuuli hyvin jyrkkiä hyökkäyksiä tavallisen työntekijän asemaa kohtaan, löytyi keskusteluista onneksi myös positiivista asennemuutosta. Monet ehdokkaat, ja nyt eduskunnassa vaikuttavat kansanedustajat, tuntuivat vihdoin ymmärtävän pitkäjänteisen teollisuuspolitiikan merkityksen. Suunnanmuutos antaa odottaa rohkeaa otetta valtiolta samoin kuin myös yksityiseltä sektorilta. Toivottavasti uusiin päättäjiin voi luottaa myös siinä, että koulutuksen määrärahoista ei leikata. Suomen menestys perustuu osaamiseen kaikilla tasoilla ja eri puolilla maata. Työmarkkinajärjestöt ovat viime vuosina tukeneet hallituspolitiikkaa. Tämän osoittavat työllisyysja kasvu sopimus sekä eläke uudistus. Jotta vahvoja ja pitkäjänteisiä päätöksiä saadaan aikaiseksi, täytyy uudellakin hallituksella olla toimivat suhteet työmarkkina järjestöihin. Teollisuus hallitusohjelman keskiöön RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja TIMO S ANDBERG AHJ1507_1-23.indd 5 8.5.2015 8:01:33
7 13.05.2015 ASBESTI Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC nosti asbestin tappavan vaarallisuuden esiin mielenosoituksessaan. Kansainvälistä työturvallisuuden päivää vietettiin 28. huhtikuuta. Syöpävaarallisuudestaan huolimatta asbestin käyttö jopa lisääntyy Indonesiassa, Intiassa ja Brasiliassa. Suomessa työturvallisuuspäivänä korostettiin hyvää perehdyttämistä tärkeänä osana työtapaturmien ennalta ehkäisyä. Seuraa valtuustoa VERKKO Metalliliiton valtuusto kokoontuu 26.–27. toukokuuta. Valtuusto on liiton ylin päättävä elin liittokokousten välillä. Voit seurata valtuuston puheita ja tapahtumia kaikilta liiton sähköisiltä kanavilta: www.metalliliitto.fi facebook.com/Metalliliitto twitter.com/metalliliitto Työsuojelukysely 2015 Työturvallisuus parantunut, mutta melu edelleen työpaikkojen suurin työsuojeluongelma SEURAAVASSA AHJOSSA Venäjällä riippumaton ammatti yhdistysliike tekee työtään vaikeissa oloissa. TIESITK Ö ??Metalliliiton Murikka-opisto sijaitsee Tampereella, tarkemmin A?Teiskossa B?Kämmenniemessä C?Messukylässä D?Hervannassa ??Eduskuntavaalit voittanut keskusta sai paikkoja A?45 B?49 C?44 D?59 ??Etanolin jäätymispiste on A?-55 °C B?-84 °C C?-103 °C D?-117 °C ??Portugalilainen fado on A?kalaruoka B?väkevää viiniä C?pallopeli D?musiikkityyli Melu piinaa yhä TYÖSUOJELUKYSELY Melu on edelleen metallityöpaikkojen yleisin ja piinaavin työsuojeluongelma. Huonot työasennot ja ilmanvaihto, haitalliset aineet ja kemikaalit sekä pöly jatkavat pulmien listaa. Alle 250 hengen työpaikoilla tapaturmia on aiempaa harvemmin, mutta tätä isommilla yli neljän päivän poissaoloon johtaneita aiempaa useammin. Lue Metalliliiton, Pron ja työnantajien yhteisen työsuojelukyselyn kaikki tulokset ja vertailut aiempiin kyselyihin: metalliliitto.fi /tyoymparisto 6 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 7 13.05.2015 26–27 TOUKOKUU Liittovaltuuston kevätkokous Helsingissä TIISTAI JA KESKIVIIKKO Kymi–Savo-Karjalan aluejärjestö ry ??Metallityöväen Kaakkois-Suomi–Savo-Karjalan aluejärjestö ry UUSI NIMI KENNST DU DEINE TARIFRECHTE PRZEPISY DOTYCZ?CE WARUNKÓW PRACY ?????? ?? ?? ???? ??????? ????? DO YOU KNOW YOUR TERMS OF WORK KAS SA TUNNED OMA TÖÖTINGI MUSI TUNNETKO TYÖEHTOSI Tunnetko työehtosi -oppaat ovat päivittymässä. Liiton verkkosivuilta löytyy opas jo suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Muilla kielillä oppaat ilmestyvät lähiaikoina. www.metalliliitto.fi Painettuja oppaita voi jatkossa tilata liiton postituksesta: puh. 020 77 41026 tai postitus@metalliliitto.fi. JYRKI L UUKK ONEN MEYER TURKU on nyt kokonaan saksalaisyritysen omistuksessa. Se osti viime kuussa Suomen valtiolta telakan loputkin osakkeet. Toimitusjohtaja Jan Meyer piti ostoa osoituksena luottamuksesta Turun telakkaan ja sitoutumisena sen pitkäaikaiseen menestykseen. NOKIA ja ranskalainen ALCATEL-LUCENT yhdistyvät. Tavoitteena on Nokian mukaan kiihdyttää tulevaisuuden teknologioiden kehittämistä. Yhtiön syntyminen varmistuu 2016. Pääkonttori pysyisi Suomessa, mutta Nokia ilmoittaa ylläpitävänsä työllisyyttä Ranskassa Alcatel-Lucentin sitoumusten mukaisesti. Tavoitteena tulisi olemaan myös 200 miljoonan euron säästöt vuoden 2017 aikana. OIKAISUJA Edellisen Ahjon sivulla viisi oli kuvatekstissä väärä nimi, Elina Penttilä. Oikea nimi on Eveliina Penttilä. Sivulla 22 kuvaajan nimi oli väärä, Ari-Pekka Nakari. Oikea nimi on Ari Nakari. Toimitus pahoittelee virheitä. YRITY SK A UP A T AHJ1507_1-23.indd 6 8.5.2015 8:01:35
13.05.2015 7 TAL OUS HEIKKI LEHTINEN / UP 7 Jos k uulet sanat ”kansainvälinen palkkavertailu”, kannattaa niihin suhtautua varovaisesti. Tuore OECD:n palkkaverovertailu paljastaa, että noita vertailuja on vaikea tehdä ja tulkita. Palkkataso vaihtelee maasta toiseen, mutta niin vaihtelevat myös verotus, sosiaaliturva ja siihen liittyvät maksut, tuottavuus… Lista on pitkä. OECD:n lukujen mukaan esimerkiksi suomalaiselle keskiansioita tienaavalle, naimattomalle palkansaajalle jää verojen ja sotumaksujen jälkeen vähän enemmän käteen kuin saksalaiselle kollegalle, vaikka palkka onkin vähän pienempi. Veroprosentit ovat samaa tasoa, mutta Saksassa työntekijältä perityt sosiaaliturvamaksut ovat lähes kolminkertaiset Suomeen verrattuina. Tilanne muuttuu, kun mennään naimisiin. Meillä verotus ei muutu avioliiton takia, mutta Saksassa muuttuu. Jos saksalainen keskivertokollega menee naimisiin henkilön kanssa, jolla ei ole palkkatuloja, verotus kevenee OECD:n tilastojen mukaan runsaat 400 euroa kuussa. Tanskassa niin palkkataso kuin myös hintataso ovat korkeita, mutta keskivertopalkansaajan veroprosentti on Suomeen nähden lähes kaksinkertainen. Tanskassa työnantajilta ei peritä sotumaksuja lainkaan. Sosiaaliturvaa makse taan verotuksen eikä erillisten maksujen kautta. Virossa puolestaan palkkaverotus on kevyttä, ja kaikilla on lähes sama prosentti. Työnantajien sotukulut sen sijaan kuuluvat Euroopan korkeimpiin. Paljon puhuttu verokiila eli työnantajan maksaman potin ja palkansaajan käteen jäävän summan ero on keskituloisella lähes sama kuin meillä. Lisäksi vertailuissa on kyse näkökulmasta. Työnantajia kiinnostaa, mitä työtunti sivukuluineen maksaa ja miten paljon lisäarvoa sillä summalla synnytetään. Palkansaajaa kiinnostaa se, mitä jää käteen, kun verot ja sotumaksut on vähennetty, ja mitä sillä rahalla saa. Eikä sitäkään voi unohtaa, mitä niillä veroilla ja sotumaksuilla saa. ”Pelkkä palkka ei vertailussa paljoa kerro.” Palkkoja on paha vertailla Kesätyösopimus kirjallisesti, kiitos NUORET Kesätyöt alkamassa? Huolehdi siitä, että kesätyösuhteesi ehdot ovat kunnossa. Oheisen muistilistan avulla pääset pitkälle. Jos tarvitset apua, kysy neuvoa kokeneemmilta työkavereiltasi, luottamusmieheltä tai ammattiliitosta. Toukokuusta elokuun loppuun sinua neuvoo myös maksuton Kesäduunari-info. Palkansaajien keskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen neuvontapalvelu opastaa muun muassa työsopimuksen tekemisessä sekä palkkaan ja työvuoroihin liittyvissä asioissa. KESÄDUUNARI-INFO vastaa ma–pe kello 9–15 numerossa 0800 179 279. Kesäduunari-infon löydät myös netistä www.kesaduunari.fi ja Facebookista www.facebook.com/kesaduunari. KESÄTYÖNTEKIJÄN MUISTILISTA ? TEE TYÖSOPIMUS Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus. Myös kesätyösopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Riitatilanteessa on silloin helpompi todistaa, mitä työsuhteen alussa tulikaan sovittua. Työsopimus ei saa sisältää huonompia ehtoja kuin alan työehtosopimuksessa on sovittu. Jos työsopimuksessa on jotain epäselvää, selvitä se ennen kuin allekirjoitat. ? KYSY NEUVOA Jokaisella työntekijällä on oikeus saada perehdytystä työhönsä. Työnantajalla on velvollisuus perehdyttää esimerkiksi työpaikan olosuhteisiin, koneiden ja laitteiden toimintaan ja turvallisuusmääräyksiin. Pidä huoli, että saat opastusta työhön. Älä epäröi kysyä. ? SUOJELE ITSEÄSI Nuoria työntekijöitä varten on oma lakinsa, jossa määritellään mm. työvuorojen pituus ja ajankohta. Ikärajojen tarkoituksena on suojella alaikäistä työntekijää. Kysy työnantajalta, kuuluuko työhösi suojavarusteita. Jos kuuluu, käytä niitä. Muista, että sinulla on oikeus kieltäytyä vaarallisesta työstä. ? TARKISTA PALKKASI Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on annettava palkkaselvitys, palkkaerittely tai muu vastaava asiakirja, josta näkyvät peruspalkka, maksetut korvaukset sekä palkasta perityt maksut. Tarkista, että palkkatiedot ovat oikein ja että sinulle on maksettu kaikki ilta-, viikonloppu-, ylityöja muut korvaukset. Tarkista myös, että työnantaja on pidättänyt palkastasi eläkevakuutusmaksut. Eläkettä kertyy jo kesätyöstä 18 vuotta täyttäneille. ? HUOLEHDI LOMAKORVAUKSISTA Jos et ole pitänyt vuosilomaa kesätyön aikana, on sinulle kertynyt lomaa, joka on maksettava lomakorvauksena työsuhteen päättyessä. Lomakorvauksen suuruus määräytyy työsuhteen pituuden ja kuukausittaisen työajan perusteella. ? PYYDÄ TYÖTODISTUS Työtodistus on työntekijän kannalta tärkeä asiakirja. Koulutuspaikkaa tai seuraavaa työpaikkaa hakiessa voi aiemmalla työkokemuksella olla suuri merkitys. Työtodistuksella osoitat kokemuksesi. Voit halutessasi pyytää todistukseen arvion työtaidoistasi. Sinulla on lakisääteinen oikeus saada työsuhteesi päätyttyä työtodistus. ? TUTUSTU TYÖPAIKKASI LUOTTAMUSHENKILÖIHIN Työntekijöiden edustajana työpaikoilla toimii työntekijöiden keskuudestaan valitsemat luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Heiltä saat neuvoja ja apua. Sinun kannattaa esimerkiksi näyttää työsopimuksesi luottamusmiehelle, ennen kuin allekirjoitat sen. ? LIITY AMMATTILIITTOON Ammattiliittoon kuulumisesta on monta etua myös kesätyöntekijälle. Tärkein etu on, että ammattiliitot hoitavat oman alasi edunvalvontaa: tekevät alan työehtosopimukset työnantajajärjestöjen kanssa ja auttavat silloin, kun oikeuksiasi poljetaan. Jos olet jo jonkin liiton opiskelijajäsen, kannattaa kesätöiden ajaksi liittyä liiton varsinaiseksi jäseneksi. Silloin kerrytät samalla ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtoa, jos jäät opiskelujen jälkeen työttömäksi. Lue lisää: www.sak.fi/tyoelama/perustietoa KA SV OT HALLINTOASIANTUNTIJA ANNE HEISKANEN Ketkä tekevät töitä liitossasi? MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Aloitin Työttömyyskassassa maaliskuussa. Aiemmin olen työskennellyt muun muassa oikeusministeriössä. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Hallintoon ja talouteen liittyviä vastuita, kuten kassan maksuvalmiuden seuranta sekä talouden ja hallinnon suunnittelu. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Tehtävien monipuolisuus. Tässä työssä riittää paljon uutta ja mielenkiintoista opittavaa. Ja aina voi kysyä kollegalta! MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? Mahtavat työkaverit, hyvä ilmapiiri ja tuore kahvi. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Pyöräilen joka päivä töihin ja kotiin yhteensä 26 kilometriä, satoi tai paistoi. Pyöräily on minulle elämäntapa. JYRKI L UUKK ONEN PUHEENAIHE AHJ1507_1-23.indd 7 8.5.2015 8:01:37
7 13.05.2015 Luin jokin aika sitten artikkelin, jossa väitettiin 20 sekunnin naurun vastaavan kolmen minuutin hölkkää. Naurahdin. Mistä kestävyysurheilijana olenkaan jäänyt paitsi? Olisinko voinut korvata raastavat kolmen tunnin lenkit puolen tunnin naurunhohotuksella? En kiistä naurutreenin myönteisyyttä. Sillä on paljon fyysisiä ja varsinkin psyykkisiä vaikutuksia. Stressihormonin, kortisolin, tuotanto vähenee, ja verenkiertoon vapautuvat endorfiinit tuovat hyvänolontunteen. Nauru purkaa jännitystä, hermostuneisuutta ja stressiä. Nauraminen tuo hyvän mielen. Kuntoa kehitetään kuitenkin harjoittelemalla – oli kyseessä sitten tuloksiin tähtäävä urheilija tai aloitteleva kuntoilija. Kunto ymmärretään fyysisten ominaisuuksien, kestävyyden, voiman, nopeuden sekä liikkuvuuden, notkeuden ja tasapainon, kehittämisenä. Näiden ominaisuuksien harjoittamisessa pitää ottaa huomioon ainakin ikä, kuntotaso, elintavat ja elinolosuhteet sekä terveydentila. Nuoret liikkuvat useinkin eri lailla kuin aikuiset tai ikääntyneet, aloittelijat eri lailla kuin pitemmälle ehtineet. Työolot, työn kuormittavuus ja vapaa-aika sanelevat omat ehtonsa ja rajoitteensa. Elämäntavat, terveystaso, ravintotottumukset, lihavuus tai vaikkapa alkoholinkäyttö vaikuttavat kuntoilun aloittamiseen ja toteuttamiseen. Liikunnan ymmärretään tarkoittavan samaa kuin lenkkeily tai muu vauhdikas liikkuminen. Kaikki liikkeellä olo on liikuntaa, ja seisominen aktivoi kehoa enemmän kuin istuminen. Jokaiselle löytyy sopiva ja kiinnostava tapa kunnon kehittämiseen. Liikunta kannattaa aloittaa vähitellen ja lisätä sitä tuntemusten mukaan. Pienistä tavoitteista on hyvä lähteä liikkeelle. Turvallista on aloittaa helpoista, vähän liikehallintaa tai taitoa vaativista lajeista. Ylipainoiselle sopivat hyvin muiden muassa vesiliikunta ja pyöräily. Kestävyysliikunta vahvistaa sydäntä ja keuhkoja. Valtaosan liikunnasta tulisi tapahtua peruskestävyystasolla, jonka aikana pystyy puhumaan puuskuttamatta. Lihaskuntoa ja liikkeenhallintaa edistävää liikuntaa tulisi myös lisätä. Alkuun riittää viikossa muutama tunti kestävyysharjoittelua ja pari kertaa lihaskunnon kehittämistä. Liikunta saa ja sen pitää tuntua hyvältä. Kesä on parasta liikkumisen aikaa, etenkin maailman suurimmassa liikuntatilassa – luonnossa. KOLUMNI MIELIPIDE 8 KESKUSTA NIPISTÄISI DUUNAREILTA Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan Suomen menestykseen vieviä asioita olisivat ensimmäisen työntekijän palkkaaminen, työaikapankit, koeajan pidentäminen neljästä kuuteen kuukauteen ja työeläkemaksujen väliaikainen alentaminen kahdella prosentilla. Listasta puuttuvat vielä yleissitovuuden poistaminen ja palkan alentaminen, mitä osa yrittäjistä ”rummuttaa”. Viimeksi mainitut toki löytyvät muistista niiltä, jotka aikaisemman suuren taantuman aikaan olivat mukana työelämässä. Onko tätä samaa odotettavissa myös seuraavat neljä vuotta? Näyttää siltä, että keskustan mielestä Suomen talouden ongelmat eivät johtuisikaan Euroopan velkakriisistä, Venäjän tilanteesta, teollisuuden rakennemuutoksesta jne. Ongelmat johtuvatkin siitä, että duunarilla on liian hyvät etuudet tai siitä, että yhteiskunta ei tue yrittäjiä tarpeeksi palkkatai eläkemaksuissa. Jokainen tolkun ihminen tietää, että koeajan pidentäminen ei luo uutta työtä, työeläkemaksujen alentamisen maksavat veronmaksajat ja että työaikapankki on jo käytössä laajasti työelämässä siellä, missä pankkia voidaan järkevästi käyttää. Ainut tarpeellinen asia listassa on ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukeminen ”alkutaipaleella”. Muuten tavallisen duunarin ja veronmaksajan kukkarolla käynti ei oikaise Suomen taloutta eikä paranna kestävyys vajetta. Se luo pikemminkin epävakautta työmarkkinoille ja työntekijöille, jotka ovat jo oman osansa maksaneet näistä talkoista. JARI MÄNNIKKÖ Oulainen ”Liikunnan pitää tuntua hyvältä.” Kuntoa kohottamaan ANTTI KEMPAS TUL:n lajipäällikkö PALKINTO 2000 € OLETKO TEHNYT TÄRKEÄN TURVALLISUUSTEON TAI TUNNETKO JONKUN METALLIN JÄSENEN, JOLLA ON KONTOLLAAN TÄLLAINEN ANSIO? Palkinto annetaan oivaltavasta ideasta tai konkreettisesta teosta, joka on lisännyt turvallisuutta tai vähentänyt turvallisuusuhkia joko työpaikalla tai työn ulkopuolella. Palkintoa voi hakea itselleen tai ehdottaa toiselle Metallin jäsenelle/toisille jäsenille. Haku 31. päivään toukokuuta saakka. Lisätietoa: www.metalliliitto.fi/turvallisuusteko Metalliliitto ja Vahinkovakuutusyhtiö If ONNEA VOITTAJILLE! Ahjon LUKIJATUTKIMUKSEEN vastanneiden ja arvontalipukkeen palauttaneiden kesken arvottiin kaksi taulutieto konetta. Palkinnot menivät Jouko Rytköselle Kiuruvedelle ja Jouni Korhoselle Kempeleeseen. Arvonnan onnettarena toimi liiton puheenjohtajan sihteeri Silja Nieminen. Ahjon toimitus kiittää kaikkia lukijatutkimukseen vastanneita ja onnittelee palkintojen voittajia. Kerromme tutkimuksen tuloksista lehtemme lukijoille myöhemmin tänä vuonna. AHJ1507_1-23.indd 8 8.5.2015 8:01:44
13.05.2015 7 TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A PEKK A LEINO AMMATTILAINEN 9 RAUDOITEVERKKOTUOTANNON TYÖNTEKIJÄ ANNIKA ALANKO, 23 TYÖPAIKKA Pintos Oy, Rauma (Lappi) ”Pari ammattia vielä kokeiluun” Mitä teette? Raudoiteverkkoa. Eniten meidän firmalla on asiakkaita rakennusteollisuudessa. Iso osa verkoista menee elementtien sisään. Mikä olet koulutukseltasi? Ravintolakokki. Niitä hommia tein yhden kesän. Kauanko olet työskennellyt täällä? Vuoden 2013 alusta. Ensin olin vuoden verran määräaikaisella sopimuksella, sitten minut vakinaistettiin. Millainen on keskimääräinen työpäiväsi? Vaihtelee aika paljon. Mutta yleensä työpäivä alkaa niin, että katson verkon tiedot koneelta. Sitten teen taittokoneella tällin… Mikä on tälli? Se tarkoittaa, että muutetaan koneen asetukset verkkotyypille sopiviksi. No, sitten minä rupean leikkaamaan. Lopuksi pakataan verkko semmoiseen nippuun kuin asiakas haluaa. Mitkä ovat työsi hyvät ja huonot puolet? Hyvää on vaihtelevuus. Saa tehdä jonkun kanssa töitä ja vaihtaa kesken työnteon aina pari sanaa. Huonoa on se, että työergonomia ei aina toteudu ja se käy selän päälle. Jos on hyvin isoja verkkoja, joita taitetaan, niitä ei oikein pysty tekemään niin ergonomisesti kuin pitäisi. Siinä joutuu väkisinkin repimään, kun verkot ovat painavia ja niitä täytyy nostaa lattialle. Oletko tyytyväinen palkkaasi? Kai se nyt ihan hyvä on. Paljonko voit vaikuttaa työhösi? Joihinkin työtapoihin pystyn vaikuttamaan. Työpisteet määräytyvät ihan sen mukaan, mitä pomo sanoo. Mitä odotat tulevaisuudelta? [pitkä hiljaisuus] En oikein tiedä. Ehkä työtä, jota oikeasti haluan tehdä. En minä tätä tule tekemään loppuelämääni. Vähän on vielä haussa, mitä se muu työ olisi. Kai sitä voisi vielä paria ammattia kokeilla. AHJ1507_1-23.indd 9 8.5.2015 8:01:48
10 7 13.05.2015 TEK S TI JUKK A NORTIO K UV A T PEKK A EL OMA A AHJ1507_1-23.indd 10 8.5.2015 8:01:50
11 7 13.05.2015 Yhteinen ihmisyys Iranista, Iisalmesta, Turkista tai Turusta. Jokaisella meistä on oma tarinamme. AHJ1507_1-23.indd 11 8.5.2015 8:01:51
7 13.05.2015 12 – Unelmani on, että vietän eläkepäivät kotiseudullani Filippiineillä, ilmastointiasentaja Ronel Omandam kertoo. Päivä on mennyt poikkeuksellisesti putkitöissä vieraalla työmaalla. Ronel Omandamin vakiotyömaa on jo muutaman kuukauden ajan ollut Espoon keskustan kappeli, jonka ilmastointia hän on uusinut tutun työporukan kanssa. Nelikymmenvuotiaalla Omandamilla on takanaan neljäntoista vuoden työura helsinkiläisen IR-Pellin palveluksessa. Hänen kolmilapsinen perheensä asuu Espoon Suvelassa omakotitalossa. VALTAA – JA VASTUUTA Työnsä Omandam on oppinut tekemällä. Aluksi hän toimi varastomiehenä, mutta siirtyi pian IR-Peltiin apumieheksi. Vuosien myötä hänestä on kasvanut täysinoppinut ilmastointiasentaja. – Hyvä pomo on auttanut minut eteenpäin. Meillä on avoimet välit, ja kaikista asioista voidaan keskustella. Tärkeintä on, että minuun luotetaan ja että minulle annetaan työmaalla vastuuta koko tiimin toiminnasta. Yhteiskunnallisesti valveutunut nuori mies tarttui Suomessa heti toimeen. Hän opetteli kielen ja lähti opiskelemaan metallimieheksi Jyväskylän aikuisopistolle. Muut mamut eli maahanmuuttajat varoittelivat häntä. – He sanoivat, ettei metallialalle kannata mennä. Siellä on vanhoja suomalaisia ukkoja, jotka eivät katso muualta tulleita hyvällä. He olivat kuitenkin väärässä. Vanhemmat työntekijät ottivat minut parhaiten vastaan, pitivät minun puoliani ja auttoivat huolehtimaan oikeuksistani. Kun aloitin harjoittelun jälkeen vakinaiset työt, vanhemmat työntekijät varmistivat monta kertaa, että olen tehnyt kunnon työsopimuksen ja saanut samanlaiset edut kuin muutkin, Allahyari muistelee. Tiellä suomalaiseen työelämään oli mäkiä ja mutkia. Opiskelun loppupuolella työharjoittelupaikkaa ei ollut järjestyä millään. Allahyari lähetti hakemuksen yli kolmellekymmenelle työnantajalle ilman tulosta. Niihin ei edes vastattu. Samanaikaisesti harjoittelupaikkaa hakeneet 14 kantasuomalaista opiskelijaa saivat harjoittelupaikan helposti. – Opettajani piti puoliani ja suositteli minua Moventakselle. Näinhän se meillä maahanmuuttajilla menee: pitää olla joku kantaväestöön kuuluva suosittelemassa, muuten ei töitä saa. Työ Moventaksella alkoi loppuvuodesta 2007. Allahyari aloitti koneistajan tehtävissä ja jatkoi edelleen huoltoja kokoonpanotehtävissä. Ison työnantajan palveluksessa oppi monenlaista. Työtovereitakin oli monenlaisia. – Ikäviäkin kommentteja tuli, mutta harvoin. Suurin osa työtovereista oli mukavia. He auttoivat ja opettivat minua uusiin töihin ja veivät minua monella tavalla eteenpäin. Tiedän, että minulle on ollut tässä asiassa hyvä tuuri. Kaikilla maahanmuuttajilla ei ole ollut yhtä hyvin. TYÖ SUJUU Ronel Omandam on myös onnistunut työelämässään. Hänellä on vakioporukka, jonka kanssa tehdä töitä. Yhteen hitsaantuneessa tiimissä on kaksi muutakin filippiiniläistä työntekijää, molemmat Omandamin sukulaisia. Omandam on opettanut heidät suomalaisen työelämän tavoille samalla tavalla kuin hänet aikoinaan opetettiin. Tutussa porukassa työ sujuu ja hauskaakin on. – Meillä on tosi mukavaa yhdessä. Välillä puhumme omaa tagalogin kieltä niin, etteivät muut ymmärrä. Sähkömiehet vitsailevat joskus ruokatunnilla ja matkivat meitä omatekoisella kielellä, mikä on ihan siansaksaa. Meistä se on ihan hauskaa, koska se on vitsailua eikä tarkoita pahaa. Toisesta kulttuurista tulleena maahanmuuttajana Omandamilta on kyselty, mistä hänen kaikki taitonsa ovat peräisin. Vastuu tuo mukanaan velvoitteita. – Haluan olla tämän luottamuksen arvoinen. Kun minuun luotetaan, minäkin haluan tehdä työni aina niin hyvin kuin osaan. Filippiineillä työntekijöiden ja esimiesten välillä ovat muodolliset. – Täällä pomojakin voi kutsua etunimeltä, ja heidän kanssaan voi olla kaveri. Tämä on hyvä asia. Meillä Filippiineillä pomoja puhutellaan aina titteleillä johtaja tai sir. Työ on muutenkin erilaista. – Filippiineillä työ on kovempaa ja tiukemmin määrättyä. Suomessa saan itse päättää, miten työ tulee parhaiten tehdyksi. ROHKEASTI KIINNI TYÖHÖN Majid Allahyari tuli Tornioon reilut kymmenen vuotta sitten. Kotimaassaan Iranissa vainottu ja sittemmin myös Turkissa viranomaisten kaltoin kohtelema Allahyari pääsi uuteen kotimaahansa YK:n kiintiöpakolaisena. AHJ1507_1-23.indd 12 8.5.2015 8:01:54
13.05.2015 7 13 – Kaikki remontit olen tehnyt omin käsin. Näitäkin taitoja olen oppinut työkavereiltani, Omandam sanoo ylpeyttä äänessään. YHTEINEN MAAILMA – YHTEISET ARVOT Majid Allahyarin mielestä ihmisiä yhdistävät kulttuuria suuremmat asiat kuten tasa-arvo, vapauden kaipuu ja ihmisoikeudet. – Enemmistö suomalaisista ajattelee elämän suurista ja tärkeistä asioista samalla tavalla kuin minä. Esimerkiksi tasa-arvo on kansainvälinen käsite ja yhteinen arvo kaikille ihmisille. Onko silloin väliä, minkä värinen iho sinulla on, mitä syöt tai minkälaista musiikkia kuuntelet? Allahyari kysyy. Pienet asiat hämmästyttävät Allahyaria Suomessa yhä. – Aluksi tuntui oudolta, että täällä ei kaksi miestä voi halata ilman, että sitä ihmetellään. En oikein vieläkään ymmärrä, mikä siinä on pelottavaa, että kaksi miestä halaa tai pitää toisiaan kädestä kiinni, Allahyari ihmettelee. Pohjoismaissa Allahyaria huolestuttaa paheneva itsekeskeisyys. – Ei ole hyvä, että yksilö ei huomaa muita vaan odottaa, että kaikki asiat pyörivät hänen ympärillään. Tämä kehitys pitäisi kääntää niin, että yhteisöt vahvistuvat. Yritän omalta osaltani vaikuttaa, että niin käy. a Allahyari innostui Moventaksella ammattiosaston nuorisotoiminnasta ja toimi aktiivisesti Metalliliitossa useamman vuoden, lopulta Metallin valtakunnallisessa nuorisotoimikunnassa. Pari vuotta sitten hän siirtyi metallialan töistä Ihmisoikeusliittoon. Hän vastaa muun muassa kunniaväkivaltaa ehkäisevästä projektista. PARHAAT PERINTEET JAKOON Palaamme Omandamin unelmaan eläkepäivistä Filippiineillä. Miksi sinne eikä tänne hyvinvointi-Suomeen? Omandam vakavoituu. – Olen nähnyt, missä asemassa vanhat ihmiset täällä ovat ja miten heitä kohdellaan. 70–80-vuotiaat kulkevat yksin kaduilla, eikä heistä huolehdita. Meillä Filippiineillä joku sukulainen tai muu läheinen on aina huolehtimassa vanhuksesta, Omandam sanoo surua äänessään. – Haluan opettaa lapsilleni meidän kulttuuriamme ja meidän tapojamme. Me kunnioitamme vanhoja ihmisiä ja pidämme heistä huolta. Opetan lapsilleni myös vieraanvaraisuuden ja sen, että kaikkia ihmisiä on kohdeltava ystävällisesti. On Omandamilla lähempänäkin unelmia kuin vasta eläkepäiviksi. – Haluan päästä eroon asuntolainastani. Olen iloinen, kun se on maksettu. Oma talo oli Omandamin haaveena alusta saakka, kun hän tuli Suomeen. Kun vakituinen työpaikka varmistui, alkoi sopivan talon etsiminen. Talo löytyi, ja sen kunnostamiseen on mennyt paljon vapaa-aikaa. – Muut työntekijät ovat tulleet kyselemään, olenko oppinut työni Filippiineillä. Herättää ihmetystä, kun kerron oppineeni kaiken täällä. JAKAMISEN ILOA Ensikosketuksen Suomeen Omandam sai turistina vuonna 1998. Pohjoiset olosuhteet olivat tulleet tutuiksi jo aiemmin, sillä hän oli seilannut merimiehenä Pohjois-Euroopan vesillä kaikkina vuodenaikoina. Ensivisiitti Suomeen oli Omandamille kohtalokas, sillä täällä hän tapasi tulevan vaimonsa. Veri veti kuitenkin vielä vuodeksi merille ennen kuin nuoripari purjehti avioliiton satamaan. Vuonna 2000 hän sai oleskeluluvan ja muutti pysyvästi Suomeen. Suomalaiset ihmiset olivat ilmastoa suurempi yllätys. He tuntuivat aluksi hiljaisilta ja ujoilta. – Kun tutustuin suomalaisiin, sain heistä hyviä ystäviä. Olen saanut vuosien varrella paljon suomalaisia ystäviä, joita tapaan usein. Yhdellä porukalla on joka viikko yhteinen saunailta. Naapureihinsa Omandam on tutustunut kutsumalla heitä grillijuhliin. Hän on halunnut tuoda mukanaan vieraanvaraiset filippiiniläiset tavat. Kun naapureilla on juhlia, he kutsuvat Omandamin mukaan. Hän vie aina itse mukanaan jotain tarjottavaa. – Aluksi suomalaiset ystäväni olivat ihmeissään, kun he tulivat filippiiniläisiin juhliin ja muut toivat lahjoja mukanaan. Minä sanoin, että tehkää samoin, kun menette seuraavan kerran juhliin. MUURINMURTAJA Moventaksessa Allahyari näki yrityksen nousut ja laskut, joissa hänen omaakin asemaansa koeteltiin moneen kertaan. Vuonna 2009 elettiin nopean kasvukauden jälkeistä, lomautusten ja irtisanomisten aikaa. – Pari kerta suomalaiset tulivat sanomaan, että mitäs minä töissä teen, kun suomalaisillekaan ei löydy töitä. Huomasin, ettei näihin keskusteluihin kannata lähteä mukaan. Ne eivät kuitenkaan johda minnekään, Allahyari muistelee. Hän oli monella tavalla muurinmurtaja ja ennakkoluulojen kaataja. Moventaksella ei ollut ennen hänen tuloaan juuri nähty Euroopan ulkopuolelta tulleita työntekijöitä. – Kun lähdin sieltä, meitä oli ainakin viisi. Haluan uskoa, että työnantaja näki minun kauttani, että maahanmuuttajatkin osaavat tehdä työtä siinä missä kantasuomalaiset ja että heitä kannattaa palkata. – Enemmistö suomalaisista ajattelee elämän suurista ja tärkeistä asioista samalla tavalla kuin minä, Majid Allahyari sanoo. ” Töitä ei saa, jollei joku kantaväestöön kuuluva ole suosittelemassa.” AHJ1507_1-23.indd 13 8.5.2015 8:01:57
7 13.05.2015 14 Monet kulttuurit luovat rikkautta työelämään MONIKULTTUURISUUS HALTUUN ? Monikulttuurisuus läpi organisaation Työyhteisön monikulttuurisuus on aitoa silloin, kun työyhteisön kaikilla portailla on eri kulttuureista tulevia työntekijöitä. ? Pitkä aika luo käytäntöjä Monikulttuurisuuden vaikutukset näkyvät työpaikalla vähitellen. Sen hyödyt, esimerkiksi toimintatapojen kehittymisen myötä, syntyvät pitkän ajan kuluessa. ? Johdon vastuu Työpaikan johdon on viestittävä, että monikulttuurisuus on osa organisaation kulttuuria ja hyvä voimavara. Kulttuurien kirjo hyödyttää sekä työntekijöitä että koko työ yhteisöä. Johdon asenne ja viesti ratkaisevat, miten työpaikalla monikulttuurisuus huomioidaan. ? Työnjako Työtehtävät ja tiimijako on suunniteltava niin, että monikulttuurisuus hyödynnetään tehokkaasti. ? Keskustelu Kulttuuriset ongelmatilanteet ja ristiriidat pitää käsitellä heti ja avoimesti kaikkien osapuolten kanssa. Työpaikalle sovitaan yhteiset pelisäännöt ja niiden noudattamista valvotaan. TASAPUOLISUUS AINA JA KAIKKIALLA – Työyhteisössä on oleellista, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja että kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet osallistumiseen ja kehittymiseen työssään, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Anne Salmi sanoo. Salmi on johtanut kahta monikulttuurisuuden kehittämishanketta Työterveyslaitoksella. Hankkeiden tavoitteena on ollut maahanmuuttajien työllisyyden, työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukeminen. – Eri kulttuureista tuleville ei pidä kehittää omia malleja työelämään. Esimerkiksi hyvä perehdyttäminen on kaikille väestöryhmille samalla tavalla tärkeää. Toki on aina huomioitava kielitaito niin, että asiat tulevat ymmärrettyä, Salmi sanoo. Erityistoimiakin tarvitaan. Jos uudet työntekijät ovat olleet maassa vasta lyhyen aikaa, tulee heidät perehdyttää suomalaisen työelämän perusteisiin kuten työlainsäädäntöön ja aikasäädöksiin. Monet suomalaiselle työntekijälle tutut tavat kuten tauot, kirjalliset työsopimukset, työterveyshuolto ja lomakertymät ovat monelle maahanmuuttajalle uusia asioita. Erilaisuus tuo työpaikoille joskus jännitteitä ja jopa ristiriitoja. Erilaiset ajattelutavat ja toimintakulttuurit ovat kuitenkin rikkaus, jos työtä johdetaan hyvin ja jos työpaikalla käydään avointa keskustelua. Monikulttuurisuus on arkea yhä useammalla työpaikalla, jos ei vielä tänään, niin varmasti lähivuosina. Läheltä ja kaukaa tulevat työtoverit tuovat monipuolisuutta ja iloa arkeen. Uudenlaiset tavat, arvot ja ajattelutavat luovat mahdollisuuden oppia uutta. Samalla monikulttuurisuus asettaa uusia vaatimuksia työpaikoille. Monissa luovuutta vaativissa työtehtävissä monikulttuurisuuden tuomat erilaiset näkökulmat ja asioiden käsittely uudella tavalla tuottavat parhaan tuloksen. Toisaalta on paljon työtehtäviä, jossa mahdollisimman samanlaiset ihmiset toimivat tehokkaammin. NÄKYVÄÄ ERILAISUUTTA Monikulttuurisuutta on tutkittu hyvin laajasti. Yksiselitteisiä vastauksia sen vaikutuksista ei ole. Kulttuuristen erojen lisäksi työntekijöiden toimintatapoihin, arvoihin ja asenteisiin vaikuttavat esimerkiksi ikä, koulutus, sukupuoli, perhetausta sekä uskonnollinen vakaumus. – Kulttuurinen moninaisuus on kriittinen tekijä. Se vaikuttaa sekä työntekijöiden hyvinvointiin että organisaation menestykseen, monikulttuurisuutta tutkinut Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja-Lahti sanoo. Kulttuurinen moninaisuus näkyy suomalaisilla työpaikoilla. Mutta uutena se saattaa herättää konflikteja. Monikulttuurisuuden hallinta vaatii uudenlaista osaamista työpaikalla. – Eri sukupuolta olevien tai eri-ikäisten työskentely ei vaadi samalla tavalla työpaikan voimavaroja kuin kulttuurisen moninaisuuden hallinta. Miesten ja naisten tasa-arvo työpaikoilla alkaa olla meille aika itsestään selvä asia. Monikulttuurisuus ja eri etnisten taustojen huomioiminen eivät sitä vielä ole, Jasinskaja-Lahti sanoo. – Alussa on hyvä, jos muualta tulevalla työntekijällä on rinnallaan kokeneempi työntekijä, joka voi ohjata häntä suomalaiseen työelämään, Salmi sanoo. UUTTA AJATTELUA Monikulttuurisuudella ymmärretään usein ulkomaalaistaustaa, mutta monikulttuurisuutta on yhtä lailla maan sisällä. Opitut tavat, arvot, uskomukset ja perinteet vaihtelevat maan sisällä eri väestöryhmien välillä paljonkin. Esimerkiksi sukupolvien mittainen kainuulaisuus ja pääkaupunkilaisuus ovat melko kaukana toisistaan. Toisaalta sosioekonominen tai koulutustausta saattavat olla syntymäseutua enemmän yhdistäviä tai erottavia tekijöitä työpaikalla. – Tutkimuksessa puhumme kulttuurisesta etäisyydestä, joka muodostuu eri ulottuvuuksista. Etäällä olevien kulttuurien sovittamien vaatii enemmän tahtoa ja ponnisteluja, mutta se tuo samalla myös enemmän rikkautta elämään, JasinskajaLahti sanoo. AHJ1507_1-23.indd 14 8.5.2015 8:01:57
13.05.2015 7 15 Monet kulttuurit luovat rikkautta työelämään – Aikaa menee muun muassa yhteisten työtapojen löytämiseen, mahdollisten turhien konfliktien selvittämiseen, sosiaalisen integraation luomiseen ja yhteisymmärryksen saavuttamiseen eli monenlaisten kulttuuristen tapojen ihmettelemiseen, Jasinskaja-Lahti sanoo ja jatkaa. – Toisaalta ihmiset viihtyvät hyvin monikulttuurisessa työpaikassa, sillä siellä oppii ja kokee uusia asioita. Työskentelyyn tulee kiinnostavia asioita, jotka antavat työntekijöille paljon iloa. Monikulttuurinen, luova työyhteisö on monissa tehtävissä huomattavasti homogeenista työyhteisöä tehokkaampi. Hyvin johdettuna hukkaprosessit voidaan minimoida ja prosessihyödyt maksimoida. Työpaikan arjessa on tärkeää, että kulttuurisista asioista keskustellaan avoimesti ja mahdollisissa ristiriitatilanteissa kissa nostetaan pöydälle. On työpaikan yhteinen etu, että asiat järjestetään niin, että eri ryhmien tarpeet huomioidaan. Vaikkapa rukoushetken salliminen työaikana on monille tärkeä asia. Monikulttuurisuus muuttaa tavoiltaan ja ajattelultaan yhtenäisen työyhteisön moniilmeiseksi ja avaa tilaa uusille näkökannoille. Parhaassa tapauksessa moninainen työpaikka toimii luovemmin ja tehokkaammin. Se kehittyy nopeammin kuin kulttuurisesti yhtenäinen työyhteisö. – Työntekijöiden taustalla ei ole sinänsä merkitystä, vaan sillä että monikulttuurisuuden myötä työpaikalla nousee esiin uudenlaisia tapoja käsitellä asioita ja aivan uusia näkökulmia tuttuihin asioihin. Monikulttuurisuus vaikuttaa laajasti koko työyhteisön toimintaan. Tästä on hyötyä työpaikoilla, joissa tarvitaan luovuutta ja uudenlaista ajattelua, Jasinskaja-Lahti sanoo. Yhtenäinen tiimi toimii parhaiten tilanteissa, jossa tarvitaan nopeaa ja tehokasta päätöksentekoa ja toimintaa, eikä työ vaadi monimutkaista ongelmanratkaisua. Työpaikoilla monikulttuurisuutta on hyödynnettävä siellä, missä se parantaa työn tekemistä ja on eduksi sekä työntekijöille että koko työyhteisölle. ESIMIES AVAINASEMASSA Esimies toimii mallina, miten muista maista tulleisiin työntekijöihin suhtaudutaan. – Esimies osoittaa, että työyhteisössä toimitaan avoimesti ja keskustelevasti. Esimies toimiikin kahdensuuntaisena perehdyttäjänä: sekä työntekijän oppaana työyhteisöön että työyhteisölle esimerkkinä, miten uusi ihminen otetaan vastaa, Salmi sanoo. Työyhteisö voi hankkia koulutusta monikulttuurisuuden kohtaamiseen. Koulutuksen avulla opitaan kohtaamaan erilaisuus, ennakkoluulot ja niistä mahdollisesti johtuvat ristiriidat. Tärkeintä on kuitenkin arki. – Kohdellaan uusia monikulttuurisia työntekijöitä kuten kaikkia muitakin työtovereita. Tämä tarkoittaa ihan perusasioita kuten tervehtimistä, kahville pyytämistä ja auttamista eri tilanteissa, Salmi sanoo. HYÖDYT KÄYTTÖÖN Monikulttuurisuuden vaikutukset jaetaan kahteen osaan: prosessihukkaan ja prosessihyötyyn. Prosessihukalla tarkoitetaan esimerkiksi sitä aikaa ja työpanosta, joka käytetään moninaisuuden sovittamiseen työpaikalla. ARJEN TOVERUUS Uudet työntekijät herättävät työpaikalla aina tunteita. Uteliaisuus herää ja ennakkoluulot nostavat päätään, mutta monille tulee myös halu auttaa uutta työtoveria hyvään alkuun. Mitä vieraammasta kulttuurista uusi työntekijä tulee, sitä enemmän ja voimakkaampia reaktiot ovat. Näin ainakin niin kauan kunnes työpaikalla on monenlaisia ihmisiä monista eri kulttuureista. Jokaisen kannattaisi muistaa, miten olisi halunnut itseään kohdeltavan uutena työntekijänä. Pyytäisinkö uuden työtoverin kaveriksi lounaalle tai kävisinkö juttelemassa taukopaikalla? Voisinko auttaa, kun näen, että töissä on pulmia? Suomessa on järjestäytynyt ammattiyhdistysliike, joka ajaa työntekijöiden etuja. Parhaimmillaan työntekijät ja työnantajat parantavat työoloja tiiviissä yhteistyössä. Työterveyshuolto, lomaoikeus, työturvallisuus ja jatkuva kouluttautuminen ovat Suomessa maailman huippuluokkaa. Milloin voimme lisätä luetteloon työelämän, joka huokuu monikulttuurisuuden voimaa ja iloa? Siihen voimme onneksi itse vaikuttaa. Arkiset tekomme osoittavat, kuinka aidosti toisista välitämme ja millaisen kohtelun olemme itse ansainneet. – Säännöt on keskusteltava yhdessä ja niin, että kaikki kokevat työpaikan päätöksenteon olevan reilua ja yhdenvertaista. Yhdenvertaisuus ei ole sitä, että kaikille asiat järjestetään samalla tavalla. Samanlaisuus ei ole yhdenvertaisuutta. Kannattaa etsiä ja löytää kompromisseja eikä lukkiutua vanhoihin tapoihin. Ratkaisuun päästään avoimella keskustelulla. Kun yhteisymmärrys on löytynyt, siihen pitää sitoutua. Esimiehen tehtävä on kirjata, mihin on sitouduttu ja valvoa, että sovitusta pidetään kiinni. Monikulttuurisuudesta keskustelu on tehnyt hyvää koko suomalaiselle työelämälle. Se on pakottanut arvioimaan monia suomalaisen työelämän käytäntöjä uudelleen. – Kun ulkopuolelta tulee ihmisiä, jotka kysyvät olemassa olevien käytäntöjen syitä, on tilanne aika yllättävä – eikä aina kivuton. Se antaa mahdollisuuden kehittää työelämäämme parempaan suuntaan, Salmi sanoo. a AHJ1507_1-23.indd 15 8.5.2015 8:01:57
The nexT sTep now wiTh The power of boa ® in safeTy fooTwear. JALAS® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas® 9538 SUOJALUOKKA s1p srC hro Jalas® 9548 SUOJALUOKKA s3 srC hro Jalas® Exalter2 EasyRoll on turvajalkineiden seuraava askel. Ne ovat hyvännäköiset, turvalliset ja mukavat. Exalter –tuoteperheen viimeisin kehitysaskel on Boa® Closure system – kiinnitysmekanismi, joka tarjoaa optimaalisen istuvuuden ilman puristusta. www.exalter2.com?|?www.jalas.com AHJ1507_1-23.indd 16 8.5.2015 8:01:59
TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRRO S PENTTI O TS AMO TYÖYMPÄRIS TÖ 17 13.05.2015 7 PALUUMUUTTO Suomalainen teollisuus on jo kauan siirtänyt tuotantoaan ulkomaille. Yritykset ovat rynnänneet maailmalle halvempien resurssien ja niiden tuomien säästöjen perässä. Muutto muualle vie aikaa ja saattaa aiheuttaa kustannuksia, joita ei osattu ennakoida. – Silloin säästökään ei toteudu, Tampereen teknillisen yliopiston professori Miia Martinsuo sanoo yliopiston Rajapinta-lehdessä. Suomalaisyritykset siirtävät ulkomaille usein sekä tuotekehitystä että palvelutuotantoaan. Ennakoimattomia ongelmia kohdataan Martinsuon mukaan etenkin palveluissa. – Asiakkaat haluavat palvelut omalla kielellään. Asiakaspalvelukeskuksissa törmätään kulttuurien välisiin eroihin. Martinsuo ihmettelee yritysten ajattelua, että tuotanto kannattaa siirtää ulkomaille, vaikka sieltä ei tarvittavaa osaamista heti löytyisikään. – Osaaminen ei kehity käskemällä. Siihen pitää investoida. Osaavan työvoiman palkkaaminenkin saattaa tulla odotettua kalliimmaksi paikallisen palkkatason nousemisen takia, Martinsuo selittää. Yritysten olisi professorin mielestä aika kääntää katseet takaisin koti maahan ja oivaltaa, mikä Suomessa on hyvää. – Suomessa on paljon vahvuuksia, joista voimme olla ylpeitä ja joiden varaan voi rakentaa. Meillä on panostettu osaamisen kehittämiseen. Täällä on päteviä ihmisiä. Lisäksi meillä on hyvät verkostot niin länteen kuin itään. Martinsuo kehottaa suomalaisyrityksiä tekemään U-käännöksen ja palauttamaan tuotantoaan Suomeen, vaikka uudenlaisena. Uutta voisivat olla esimerkiksi myytävään koneeseen tai laitteeseen liitettävät huoltoja kunnossapitosopimukset. – Monet yritykset ovat tämän jo oivaltaneet, Martinsuo kertoo. Suomi houkuttaa takaisin Moni jatkaa töissä ELÄKETYÖLÄINEN Työssä käyvien 63–67-vuotiaiden eläkkeensaajien määrä on nelinkertaistunut 2000-luvulla, kertoo Tilastokeskuksen Tieto & trendit -nettilehti. Työllisyysasteen nousu johtuu vuoden 2005 työeläkeuudistuksesta, jonka jälkeen vanhuuseläkkeelle on voinut jäädä joustavasti 63–68-vuotiaana. Ennen uudistusta eläkeläisten työssäkäynti oli vähäistä. Töitä tekevät työkyvyttömyyseläkeläiset työskentelevät muita useammin työntekijäammateissa ja osa-aikaeläkeläiset asiantuntijaammateissa. Työntekoa on osa-aikaeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla rajoitettu, mutta vanhuuseläkkeellä voi huhkia niin paljon kuin haluaa. Huomio ikääntyneiden työkykyyn MASENNUS Riski sairastua masennukseen kasvaa ennen eläkkeelle jäämistä, mutta ei välttämättä pienene eläkkeelle siirtymisen jälkeen, kertoo tanskalaistutkimus. Tutkimuksen mukaan masennus väheni hieman kahden eläkevuoden jälkeen, mutta masennushoidot eivät. Tutkimus julkaistiin Occupational and Environmental Medicine -lehdessä. Suomessa asiasta kertoi Uutispalvelu Duodecim. Myös Suomessa merkittävä osa ikääntyneistä työntekijöistä kärsi vuonna 2010 masennuksesta, mutta meillä valtaosa oireista hävisi eläkkeelle jäämisen jälkeen. Työterveyslaitoksen (TTL) professori Jussi Vahtera piti tilannetta kuitenkin huolestuttavana. – Suomessa on painetta pidentää työuraa myöhentämällä eläkkeellesiirtymisikää. Ikääntyneiden työkykyyn pitäisi kiinnittää erityistä huomiota, Vahtera totesi TTL:n tiedotteessa vuoden 2010 lopussa. Joko teillä on suunnitelma? YHDENVERTAISUUS Vähintään 30 henkeä työllis tävien yritysten ja organisaatioiden pitää tehdä yhdenvertaisuussuunnitelma. Velvoite perustuu yhdenvertaisuuslakiin, joka tuli voimaan tämän vuoden alussa. Lain tarkoituksena on ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Työsuojeluvaltuutetulla sekä yhdenvertaisuustoimien suunnitteluun osallistuneella luottamusmiehellä, luottamusvaltuutetulla tai muulla hen kilöstön edustajalla on pyynnöstä oikeus saada tietää toimenpiteistä, joihin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi. The nexT sTep now wiTh The power of boa ® in safeTy fooTwear. JALAS® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas® 9538 SUOJALUOKKA s1p srC hro Jalas® 9548 SUOJALUOKKA s3 srC hro Jalas® Exalter2 EasyRoll on turvajalkineiden seuraava askel. Ne ovat hyvännäköiset, turvalliset ja mukavat. Exalter –tuoteperheen viimeisin kehitysaskel on Boa® Closure system – kiinnitysmekanismi, joka tarjoaa optimaalisen istuvuuden ilman puristusta. www.exalter2.com?|?www.jalas.com AHJ1507_1-23.indd 17 8.5.2015 8:02:00
7 13.05.2015 TEK S TI A SK O MA TTI K O SKELAINEN K UV A ANNIK A RA UHALA 18 Tärkeää oppia ja näkökulmaa luottamusmiestyöhön Pusa sanoo saaneensa Metalliliiton Murikka-opiston kursseilta. Luottamusmiehen perusja jatkokurssien lisäksi hän on käynyt muun muassa työntutkimuksen, järjestötoiminnan, kokoustoiminnan, esiintymistaidon ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kursseilla. – Murikkaan haluaa aina uudestaan. Se on ihan uskomaton mahdollisuus. Murikasta on ollut huomattava apu luottamusmiestehtävissä. – Murikan keskusteluissa muiden aktiivien kanssa kuulee, millaista muualla on. Vaikka ei haluaisi tehdä vastakkainasettelua työntekijöiden ja työnantajan välille, kyllä se raakaa peliä välillä on. Meillä Metsolla on asiat melko hyvin verrattuna moneen työpaikkaan, Pusa näkee. HALUATKO PUHEENJOHTAJAKSI? Nyt Sami Pusa on vuoden alusta ollut ammattiosasto 12:n puheenjohtaja. Miten se tapahtui? – Olin valmistautunut vain siihen, että minua esitetään nuorisovastaavaksi. Ehdokasasettelukokous oli tulossa maanantaina. Edellisenä perjantaina pääluottamusmies kysyi, että lähdenkö myös puheenjohtajaksi, Pusa kertoo. Viisi vuotta puheenjohtajana toiminut Tenho Kellokangas halusi luopua tehtävästä. – Mietin viikonlopun yli. Päädyin siihen, että lähdetään kokeilemaan. Pitää rohkeasti kokeilla uusia asioita. Pusasta ammattiosaston haasteena on saada työntekijät kiinnostumaan työpaikan ja ammattiosaston asioista. Vantaan seudulla siinä on työtä. Vain noin joka kolmas Uudenmaan alueen nuori duunari kuuluu liittoon. Vantaan Metsolla työntekijöiden järjestäytyminen on kunnossa: yli 95 prosenttia kuuluu Metalliliittoon. – Mutta liittoon kuuluminen ei tosiaan ole enää automaatio. Nuorilla on tosi vähän tietoa liitosta ja sen toiminnasta. Heille pitää mennä puhumaan ja perustella miksi, Pusa sanoo. – Edunvalvonnasta se lähtee. Liitto neuvottelee työehtosopimuksen, luottamusmies ajaa työntekijöiden asioita ja liitosta saa tarpeen tullen apua ja monenlaisia etuja. Nämä kun saa onnistuneesti selitettyä, yleensä se vakuuttaa. a TOIMIJA ”On hankala elää jatkuvassa epävarmuudessa. Se voi johtaa syrjäytymiseen.” AMMATTIOSASTON PUHEENJOHTAJA Sami Pusa AMMATTIOSASTO Metallityöväen AO 12 JÄSENIÄ noin 350 TYÖPAIKKA Metso Flow Control Oy, Vantaa LUOTTAMUSMIESURA Osaston luottamusmies 2013–, ammattiosaston puheenjohtaja 2015– Vuokratyöt kuriin Metalliliiton pitää ottaa tiukempi kanta vuokratyöhön ja lähteä kunnolla ajamaan vuokratyöläisten asiaa. Kyse on erityisesti nuorten oikeuksista, sillä he joutuvat tekemään eniten vuokratöitä, sanoo ammatti osaston puheenjohtaja ja nuoriso-vastaava Sami Pusa. Vuokratyöntekijöille pitää saada samat palkat ja edut kuin vakityöntekijöille. Vuokratyöntekijöitä ei pidä saada heittää pois ilman irtisanomisaikaa. Vuokratyö pitää tehdä työnantajalle kannattamattomaksi, Sami Pusa sanoo. Pusa on Metallityöväen AO 12:n eli Vantaan Metso Flow Control Oy:n venttiilitehtaan ammattiosaston tuore puheenjohtaja ja nuorisovastaava. Ohjausautomaatiolaitteita valmistavan asennoitintehtaan työosaston 25 työntekijän luottamusmiehenä hän toimii kolmatta vuotta. Pusan, 25, oma työhistoria ennen Metson vakituista työpaikkaa on kuvaava esimerkki nykyajan nuorten työmarkkinoista: vuokratyötä, pätkätyösuhteita ja nollatuntisopimuksia. Varkauden Kangaslammilta kotoisin oleva Pusa valmistui ammattikoulusta datanomiksi vuonna 2008. Hän teki it-alalla joitain harjoitteluja ja kävi välissä armeijan. Sen jälkeen Varkaudesta löytyi vain kaikenlaista keikkahommaa muuttohommista leipomotyöhön vuokratyöfirman nollatuntisopimuksella. Pusa muutti Helsinkiin, missä hän teki lisää vuokratöitä nollatuntisopimuksella, pääosin muuttotöitä. – Oli päiviä ja viikkoja, jolloin ei ollut yhtään töitä. Sitten saattoi olla peräkkäin kaksi 13 tunnin työpäivää. Siinä rahanhimo on melkoinen, ja jos ei olisi niitä tehnyt, ihan varmasti ei olisi kutsuttu uudelleen. Sitten teki niitä pitkiä päiviä, oli ihan loppu, ja sitten taas pitkään aikaan ei ollut mitään. Olihan se suoraan sanottuna perseestä. Metallialalle ja Metsolle Pusa kertoo tulleensa sattumalta. Hän päätyi vuokratyöntekijäksi asennoitintehtaan kokoonpanolinjalle, kunnes vuoden päästä hänet vakinaistettiin Metson kirjoille. Nyt hän opiskelee oppisopimuksella koneasentajaksi. EPÄVARMUUS SYRJÄYTTÄÄ Omien kokemustensa takia Pusa on lähtenyt aktiivisesti mukaan Metallin nuorten aloittamaan Operaatio Vakiduuni -kampanjaan. Sen ensimmäisenä tavoitteena on kerätä heinäkuun puoliväliin mennessä 50 000 kannattajaa lakialoitteelle nollatuntisopimusten kieltämiseksi. Nollatuntisopimuksella tarkoitetaan työsopimusta, jossa työaika on 0–40 tuntia viikossa työnantajan tarpeen mukaan. – Nollatuntisopimukset, vuokratyöt ja pätkätyösuhteet eivät luo pohjaa normaalille elämälle. On hankala elää jatkuvassa epävarmuudessa. Se voi johtaa jopa syrjäytymiseen, Pusa sanoo. Vantaan Metsolla on kiireisimpinä aikoina työskennellyt enimmillään jopa 150 vuokratyöntekijää, nyt noin 30. – Vuokratyöntekijänä ollessani työsopimukset tehtiin muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan. Tieto seuraavasta pestistä tuli aina vasta sillä viikolla, kun työt olivat loppumassa. Tänne Metsolle ei enää oteta ketään duunaria suoraan, vaan kaikki tulevat vuokratyöfirman kautta, Pusa kertoo. Ammattiosasto 12:n jäsenistä nuoria on noin 115, eli noin kolmannes. Tehtaalla on paljon yli viisikymppisiä työntekijöitä ja paljon kaksikymppisiä. MURIKASTA OPPIA TEHTÄVIIN Kun työt asennoitintehtaan linjalla oli opittu, Sami Pusa kertoo kiinnostuneensa työpaikan ja ammattiosaston luottamustoimista. Kolmisen vuotta sitten asennoitintehtaan osastolla ei ollut luottamusmiestä, ja luottamusmiesvalintoja oltiin juuri tekemässä. – Ilman luottamusmiestä oltiin vähän tyhjiössä. Tieto ei oikein kulkenut, eikä saatu omaa ääntä kuuluviin. Kun kukaan muu ei ollut kiinnostunut siitä hommasta, tuli vaan ajatus, että kai sitä voi lähteä kokeilemaan, Pusa kertoo. Lähteäkseen ehdolle Pusan piti vain ensin liittyä Metalliliittoon. – Joo, ei pitäisi varmaan tällaisia myöntää, mutta olin sen ekan vuoden YTK:ssa, kun en ollut varma, haluanko jäädä tänne työskentelemään. Sitten liityin liittoon. Pusan mukaan kokemus luottamusmiehenä on ollut mielenkiintoista ja avartavaa. Hänestä on ollut hienoa päästä auttamaan työntekijöiden asioiden edistämisessä. AHJ1507_1-23.indd 18 8.5.2015 8:02:00
19 ”On hankala elää jatkuvassa epävarmuudessa. Se voi johtaa syrjäytymiseen.” Vuokratyöt kuriin AHJ1507_1-23.indd 19 8.5.2015 8:02:03
Hakaniemen torilla kerättiin vappuna allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen nollatuntisopimusten kieltämiseksi. – Mennään sinne Smolnan eteen, otetaan hihasta kiinni ja kerrotaan aloitteesta. Paikalle on tarkoitus hankkia erilaisia asiantuntijoita, kampanjan hyväksi töitä tekeviä ihmisiä ja porukkaa, jolla on omaa kokemusta nollatuntisopimuksella työskentelemisestä, sanoi kampanjasta tiedottava Jussi-Pekka Ahonen. Kun teltalla päivystävä kampanjaväki kiinnittää hallitusneuvotteluihin kävelevien poliitikkojen huomiota kansalaisaloitteeseen, lain läpimenomahdollisuudet paranevat. Vaalikoneiden vastausten perusteella yli puolet uusista kansanedustajista on nollatuntisopimuksista samaa mieltä kuin lakialoitteen allekirjoittajat. Operaatio Vakiduuni on kansanliike, joka puhuu vakituisten työsuhteiden puolesta ja joka vastustaa niin sanottuja nollatuntisopimuksia. Ne ovat työsopimuksia, joissa minimityötuntien määräksi on sovittu nolla tuntia. Jotta kansalaisaloite etenisi eduskunnan käsittelyyn ja varsinaiseksi lakialoitteeksi, sille pitää lain mukaan kertyä 50 000 kannattajaa kuuden kuukauden aikana. Keruuaikaa on vielä heinäkuun 15. päivään asti. Vakiduuni luo painetta tulevalle hallitukselle Kansalaisaloite nollatunti sopimusten kieltämiseksi näyttäisi menevän uuden eduskunnan käsiteltäväksi. Ahjon mennessä painoon vaikutti varmalta, että Operaatio Vakiduuni kerää tarvittavat 50 000 nimeä kansalais aloitteeseen. Operaatio Vakiduunin aktiivit suunnittelivat vaikuttavansa hallitusneuvottelijoihin pystyttämällä ”kampanjaleirin” eli keltamustilla kampanjaväreillä koristetun teltan lähelle hallitusneuvottelujen pitopaikkaa Helsingin keskustaan. Smolna on rakennus, jossa hallitusneuvottelut tällä kertaa käytiin. Sipilä arkkitehtinä HALLITUS Eduskunnan kaksi suurinta puoluetta eli keskusta ja perussuomalaiset näyttivät melko varmoilta hallituspuolueilta Ahjon mennessä painoon 6. toukokuuta. Hallitustunnusteluja veti keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Hän esitti vaalien jälkeen kaikkien muiden eduskuntapuolueille ja eri etujärjestöille kysymyksiä. Niissä tiedusteltiin näkemyksiä muun muassa valtiontalouden tilasta ja sopeuttamistarpeesta. Sopeutusten toteuttamistavasta Sipilä tiedusteli, mikä olisi menoleikkausten ja mahdollisten veronkorotusten suhde ja missä aikataulussa niitä pitäisi tehdä. Eläkeuudistuksen toteuttaminen, Suomen EU-politiikka, yrittäjyyden edistäminen ja perheiden hyvinvointi olivat muita kysymysten aiheita. Yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen Sipilä on nimennyt yhteiskuntasopimuksen. Tähän sopimukseen sitoutuisivat hallituspuolueiden lisäksi myös keskeiset työmarkkinajärjestöt. Sipilän kaavailujen mukaan yhteiskuntasopimus toisi vakautta työmarkkinoille, edistäisi tuottavuuden nostamista ja tekisi työllistämisen helpommaksi työnantajille. SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan hallitusohjelman talousja veropoliittiset linjaukset ratkaisevat, onko yhteiskunta s opimukselle edellytyksiä. Lisätiedot kansanliikkeestä ja kansalaisaloitteesta: www.operaatiovakiduuni.fi Allekirjoita kansalaisaloite! www.kansalaisaloite.fi 20 7 13.05.2015 TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A KITI HAILA AHJ1507_1-23.indd 20 8.5.2015 8:02:06
Neljä metalliliittolaista eduskuntaan ? Metalliliittoon kuuluvista ehdokkaista neljä valittiin uuteen eduskuntaan. Istuvista edustajista paikkansa uusivat vasemmistoliiton Jari Myllykoski ja Kari Uotila sekä sosialidemokraattien Jukka Gustafsson. Uutena valittiin perussuomalaisten Rami Lehto. Vasemmistoliiton Jari Myllykoski sai Satakunnassa 4 175 ääntä ja Kari Uotila Uudellamaalla 3 152 ääntä. SDP:n Jukka Gustafssonin äänipotti Pirkanmaalla oli 6 792. Viime vaaleissa varaedustajaksi yltänyt perussuomalaisten Rami Lehto keräsi Hämeen vaalipiirissä 6 705 ääntä. Istuva kansanedustaja, SDP:n Jukka Kärnä putosi. Hänen 4 287 ääntään Kaakkois-Suomen vaalipiirissä eivät riittäneet uudelleenvalintaan. Varaedustajaksi valittiin Varsinais-Suomessa vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho, joka sai 2 930 ääntä. Samassa vaalipiirissä sosialidemokraattien Janne Laulumaan tulos oli 3 795 ääntä. Muista metalliliittolaisista ehdokkaista yli tuhat ääntä saivat sosialidemokraatit JussiPekka Ahonen Pirkanmaalla (1 661), Pasi Karjalainen Hämeessä (1 293), Arto Liikanen Keski-Suomessa (1 155) ja Jari Männikkö Oulun vaalipiirissä (1 025). Perussuomalainen Jarmo Kyyrö sai Savo-Karjalassa 1 521 ääntä. Vasemmistoliittolaisen Erno Välimäen tulos Satakunnassa oli 1 188 ääntä. Muiden metalliliittolaisten ehdokkaiden saamat äänimäärät löytyvät Metalliliiton verkkosivuilta: www.metalliliitto.fi/ehdokasesittely-2015. a Jukka Gustafsson Kari Uotila Jari Myllykoski Rami Lehto Vastauslähetys tunnus 5003948 15563 NASTOLA Puhelintilaukset: 03-7625 775 VETOUISTELU maksaa tilauksen postimaksun ALLEKIRJOITUS (alle 18 v. huoltajan) NIMI (tekstaa kiitos) KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA Tilaa ja voita: www.vetouistelulehti.fi ! Tilaan -lehden ja osallistun 1.000 € matkalahjakortin arvontaan. Kestotilaukseni alkaa numerosta 2/2015 Kalamiesten tekemä lehti 27 vuotta 2/15 NYT LEHTIPISTEISSÄ VÄRIEN VALINTAAN Kalojen värinäkö ja sääntöjä 4 numeroa vuodessa vain 30€ (sis.alv 10 %) H Isot lohet huudattavat rullaa avomerellä H Tee perämoottoriin potkurisuoja H Kalaoppaiden mukana Bornholmissa H Monipuolinen huippuviehe putkiperho H Ruotsin malli parantaisi Suomen kalavesiä H Lohi vaeltaa 2000 km tunturiin H Nopeat Kap Verden raitamakrillit H Kaikki kesän uistelukisat jne. AHJ1507_1-23.indd 21 8.5.2015 8:02:13
7 13.05.2015 TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRROK SET KRIS TA P ARTTI 22 NÄKEMYS Kantavatko yritykset yhteiskuntavastuunsa? Kehityspoliittinen asiantuntija JOUNI NISSINEN KEPA ? Yritysten yhteiskuntavastuusta pitäisi ehdottomasti säätää lailla. ?Yritykset tekevät kaikkensa välttääkseen täyden verovelvollisuuden. ? Keskisuuretkin yritykset pesevät mielellään kätensä alihankintaketjujen työoloista. JOUNI NISSINEN: Eivät kaikilta osin. On toki asioita, joissa ne pyrkivät olemaan vastuullisia. TIMO VUORI: Kantavat. Kaikki kansainväliset vertailut osoittavat sen. Yritysvertailussa Suomi oli sijalla viisi ja päihitti muut Pohjoismaat. Lahjonnan ehkäisyssä olemme kärjessä. MISSÄ ASIOISSA VASTUU KANNETAAN? NISSINEN: Pienissä asioissa, jotka eivät ole yritysten liiketoiminnan ytimen kannalta olennaisia. Yksi esimerkki voi olla, että yritys ostaa erikseen sertifioitua ekoenergiaa. Se on ympäristöystävällisintä uusiutuvaa sähköä, jota Euroopan markkinoilta voi saada. Näissä yrityksissä sähkö ei ole merkittävä tuotannontekijä. Hirveän paljon energiaa kuluttavalle yritykselle on yleensä liikaa jo se pienikin lisähinta, jota ympäristöystävällisestä sähköstä joutuu maksamaan. Tällainen yritys unohtaa vastuunsa helposti. VUORI: Suomalaiset yritykset haluavat aina varmistua, että ne noudattavat lakeja ja toimivat oikeudenmukaisesti kaikissa olosuhteissa. Tämän varmistaakseen ne panostavat yrityskohtaisiin toimintaperiaatteisiin, jotka varmistavat toiminnan eettisyyden. Myös työelämän hyvinvointi ja työsuojelu ovat keskeisellä sijalla suomalaisyrityksissä. Viime aikoina yritykset ovat alkaneet entistä enemmän panostaa myös ympäristöjalan jäljen supistamiseen eli resurssija energiatehokkuuteen. MIKSI YRITYKSET YRITTÄVÄT OLLA VASTUULLISIA? NISSINEN: Eniten siihen vaikuttaa varmasti kuluttajapaine eri muodoissaan. Sen ansiosta on tullut myös lainsäädäntöä ja erilaisia suosituksia, jotka saavat yritykset miettimään yhteiskuntavastuutaan laajemmin. Meillä voi olla myös modernia patruunaajattelua. Liike-elämässä on ehkä ihmisiä, jotka pitävät yhteiskunnallisen hyvän tuottamista yritystoiminnan tärkeänä osana. He haluavat noudattaa tätä myös omassa yrityksessään. VUORI: Yritysten maineenhallintaa on alettu pitää aiempaa tärkeämpänä. Jos jostakin asiasta tulee negatiivista uutisointia, se tuntuu yrityksen maineessa eri tavoin. Jos yrityksessä nähdään maineeseen tai liiketoimintaan liittyviä riskejä, sijoittajien ja investoijien kiinnostus saattaa laskea. Sama koskee myös yritysten kiinnostavuutta työnantajana. Vaikkei Suomi liiketoimintaympäristönä olisi merkittävä, yrityksillä pitää olla Suomessakin hyvä maine, koska ne haluavat palvelukseensa parhaat osaajat duunareista insinööreihin. YRITYKSET KOROSTAVAT VAPAAEHTOISUUTTA. RIITTÄÄKÖ SE? NISSINEN: Vastuusta pitäisi ehdottomasti säätää lailla. Vapaaehtoisuus ei riitä, koska silloin yhteiskuntavastuu kohdistuu vain helppoihin ja kevyisiin asioihin, ei kaikkein olennaisimpiin. VUORI: Kysymys on väärä. Oikeudenmukaisuus lähtee laista, mutta yritykset ovat luoneet myös omia sisäisiä periaatteitaan, jotta liiketoiminta olisi laadukasta kaikkialla. Omat periaatteet vaativat yrityksiltä enemmän kuin lait. Jos kaikki olisi säädeltyä, yhteiskuntavastuu olisi vain lain noudattamista. Yritysvastuu on normien noudattamista plus ekstraa sen päälle. Tässä suhteessa meillä ja kansalaisjärjestöillä on erilainen näkemys vastuuasioista. AHJ1507_1-23.indd 22 8.5.2015 8:02:14
13.05.2015 7 23 Kantavatko yritykset yhteiskuntavastuunsa? Maajohtaja TIMO VUORI Kansainvälinen kauppakamari ICC ? Kansainvälisessä yritysvertailussa Suomi oli sijalla viisi ja päihitti muut Pohjoismaat. ? On vaikea keksiä asioita, joista yritykset eivät haluaisi kantaa yhteiskuntavastuutaan. ? Negatiivinen uutisointi jostakin asiasta tuntuu yrityksen maineessa. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ONKO ASIOITA, JOISTA EI HALUTA KANTAA VASTUUTA? NISSINEN: On kaksi isoa asiaa. Yritykset esimerkiksi tekevät kaikkensa välttääkseen täyttä verovelvollisuutta, toimivatpa missä maassa tahansa. Toinen asia koskee jo keskisuuriakin yrityksiä, jotka pesevät mielellään kätensä alihankintaketjujen työoloista. VUORI: Minun on vaikea keksiä asioita, joista yritykset eivät haluaisi kantaa yhteiskuntavastuutaan. Suomalaisfirmoilla on kuitenkin kehitettävää kansainvälisten kilpailijamaiden firmoihin verrattuna. Tällainen on esimerkiksi se, kuinka syvällisesti ja laajasti hankintaja tuotantoketjuissa olevat riskit selvitetään. Nämä menevät yritysten oman välittömän vaikutusvallan ulkopuolelle. ULOTTUUKO VASTUU ULKOMAILLE JA NIIDEN ALIHANKKIJOIHIN? NISSINEN: Ei ulotu. Karkeasti yleistäen voi sanoa, että mitä kauempana kohde on, sitä haluttomampia yritykset ovat kantamaan vastuunsa. Kun jokin on pois silmistä, se on pois mielestä. VUORI: Parhaansa yritykset tekevät, mutta vielä ei ole kansallisesti eikä kansainvälisestikään riittävän selvää, kuinka pitkälle vastuu kattaa. Yritys vastaa lähtökohtaisesti vain omasta liiketoiminnastaan. Kun tullaan kumppanisuhteisiin, asioihin voidaan ottaa kantaa sopimusteitse. Lainsäädännössä ei ole Suomessa eikä muuallakaan asetettu kovin kauas taannehtivia vastuita tai vaatimuksia alihankkijan alihankkijoille. Suomalaisfirmat tekevät kyllä duunia, mutta aukottomaksi tätä ei saa. Siksi epäkohtia nousee esiin. KUKA VALVOO? NISSINEN: Lainsäädännön ohella on kaikenlaisia suosituksia. Lakipuolella vastuullisia ovat työja elinkeinoministeriö sekä joltakin osin valtiovarainministeriö. VUORI: Lakien noudattamista valvovat viranomaiset. Kun mietitään muita ulottuvuuksia, valvojia ovat ensisijaisesti omistajat ja sijoittajat, jopa kuluttajat. Jos yritysmaine menee, vastuu vaarantuu ja tuntuu sijoittajien kukkarossa. Valvojia ovat myös kolmas sektori, aktiivinen media ja kansalaisjärjestöt. RIITTÄÄKÖ, ETTÄ KULUTTAJA EI OSTA LAPSITYÖLLÄ TEHTYJÄ TUOTTEITA? NISSINEN: Ei riitä. Tarvitaan muutakin, koska kuluttajan mahdollisuudet saada tietoa ovat aika rajalliset. Heidän on vaikea päästä tutustumaan dokumentteihin, joita yritykset toimittavat omasta toiminnastaan viranomaisille. VUORI: Kuluttajan pitäisi olla valvoja. Hänen todellinen käyttäytymisensä ei välttämättä korreloi siihen, että hän on lukenut lehdestä lapsityön käytöstä. Hän saattaa mennä jo seuraavana päivänä ostamaan sen firman tuotteen, joka teetti paitoja lapsilla. YHTEISKUNTAVASTUU Yritysten yhteiskuntavastuuseen kuuluu vastuullinen yritystoiminta eli ihmisoikeuksien kunnioittaminen, ympäristövaikutusten arviointi, yrityksen toiminnan avoimuus ja valvonta sekä toiminnasta raportointi. Vastuullisuusperiaatteet ulottuvat yrityksen oman toiminnan lisäksi alihankintaketjuihin ja yhteistyökumppaneihin. YMPÄRISTÖJALANJÄLKI Ympäristöjalanjäljen arvioinnissa otetaan huomioon tuotteen elin kaaren aikaiset ympäristövaikutukset raaka-aineiden hankinnasta käytetyn tuotteen loppukäsittelyyn saakka. SERTIFIOITU EKOENERGIA EKOenergia-merkki on Suomen ainoa kuluttajille suunnattu sähkön ympäristömerkki, joka asettaa sähkön tuottajalle tiukat vaatimukset. Suomen Luonnonsuojeluliitto perusti merkin vuonna 2009. Merkistä tuli yleiseurooppalainen vuonna 2013. AHJ1507_1-23.indd 23 8.5.2015 8:02:15
24 TYÖTILA Ab Närpes Trä?&?Metall, Närpiö, 23. huhtikuuta KUVA JOHANNES TERVO AHJ1507_24-48.indd 24 8.5.2015 8:11:43
25 AHJ1507_24-48.indd 25 8.5.2015 8:11:47
4 KK 7 13.05.2015 Kuinka usein työpaikalla täytyy käydä keskustelua paikallisen neuvottelujärjestelmän tavoitteista ja toimivuudesta? Ensimmäinen keskustelu täytyy käydä kahden kuukauden kuluessa luottamusmieskauden alkamisesta. Tämän jälkeen keskustelu on käytävä vuosittain. Mitä neuvotteluissa täytyy käsitellä? Keskusteluissa suunnitellaan luottamusmiehen tehtävään liittyvän koulutuksen tarve, aikataulut ja tavoitteet. Keskusteluihin osallistuvat luottamusmies ja tämän vastaneuvottelija, tarpeen vaatiessa kaikki neuvottelijat yhdessä. Neuvotteluissa täytyy antaa molemminpuolista palautetta, jonka pohjalta yhteistyötä pyritään parantamaan. Miten työpaikalla täytyy toimia, jos työehtosopimuksen soveltamisesta, tulkinnasta tai rikkomisesta on erimielisyyttä? Neuvottelemalla paikallisesti. Mikäli neuvottelemalla ei päästä sopuun, asian voi jommankumman paikallisen osapuolen vaatimuksesta alistaa liittojen ratkaistavaksi. Erimielisyysmuistion sijaan paikalliset osapuolet voivat myös yhdessä pyytää liitoilta sovintoesitystä ja ratkaisua riitaan. Jos liitot antavat sitovan ratkaisun, se on lopullinen. EDUNVALVONNAN PALVELUNUMERO 020 77 41100 ma–pe klo 8.30–15 PÄIVYS TÄJÄ 10 HYVÄÄ SYYTÄ KUULUA METALLILIITTOON 1 Työehtosopimus 2 Luottamushenkilöt 3 Liiton tuki 4 Oikeusapu 5 Koulutus 6 Työsuojelu 7 Vakuutusturva 8 Virkistysmahdollisuudet 9 Muut jäsenedut 10 Solidaarisuus PIIRROS ERIC LERAILLEZ ? 26 Paikallinen sopiminen Miten ja kenen kanssa työntekijän työsuhteen ehtoja koskevasta asiasta neuvotellaan paikallisesti? Ensimmäisenä työntekijän ja tämän esimiehen kesken. Ellei työntekijä saa selvitetyksi asiaa esimiehensä kanssa, asian voi antaa luottamusmiehen neuvoteltavaksi. Ellei asia näinkään ratkea, se siirtyy seuraavalle neuvotteluportaalle, esimerkiksi pääluottamusmiehen ja henkilöstöasioista vastaavan työnantajan edustajan neuvoteltavaksi. Kuinka nopeasti paikalliset neuvottelut on aloitettava neuvottelu esityksen jättämisen jälkeen? Ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluttua esityksen tekemisestä. Välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut. Miten toimitaan, jos tiedossa on uhka työrauhan vaarantumisesta? Toimiin täytyy ryhtyä heti, kun tieto asiasta saadaan. Akuutteja tilanteita ovat esimerkiksi luottamushenkilön asemaan liittyvät ongelmatilanteet. Jos ongelmat ovat toistuvia tai ristiriidat pitkittyneitä, asiaan on puututtava viipymättä. Jos kyse on vakavasta ongelmasta neuvottelukulttuurissa, liitot arvioivat tapauskohtaisesti tarvittavat toimenpiteet. Milloin laaditaan erimielisyysmuistio? Ellei erimielisyydestä olla päästy paikallisten osapuolten kesken sopuun, asia voidaan jommankumman osapuolen vaatimuksesta alistaa liittojen ratkaistavaksi. Erimielisyysasiasta laaditaan kirjallinen muistio, jossa on määritelty erimielisyyttä aiheuttava asia sekä selostettu osapuolten perustellut kannat. Erimielisyysmuistio laaditaan liiton kotisivuilta löytyvälle lomakkeelle. www.metalliliitto.fi/ erimielisyydet Milloin erimielisyysasia viedään oikeuteen? Liitot neuvottelevat erimielisyysmuistiosta. Jos osapuolet eivät pääse sopuun ja muistio jää erimieliseksi, riita-asia viedään työtuomioistuimeen. AHJ1507_24-48.indd 26 8.5.2015 8:11:48
4 KK UUSI 27 ”Vuokratyöntekijöitä meillä ei ole. Tämä on perheyritys ja omistajalla on sellainen periaate, ettei vuokratyöntekijöitä käytetä.” UUSI LUOTTAMUSMIES Kim Hyle, 22 vuotta Aloitti pääluottamusmiehenä 1/2015 AMMATTI Tuotekasaaja, loppukokoonpano TYÖPAIKKA Halton Marine, Lahti KOTIPAIKKA Hollola PERHE Asuu tyttöystävän kanssa, vanhemmat ja kaksi siskoa HARRASTUS Biljardi TEK S TI KIRSI T ÖRMÄNEN-PETMAN K UV A JUHA T ANHU A ? ? Lahtelainen Halton Marine poikkeaa valta virrasta. Yrityksellä on kasvukausi. Töitä on koko talven ollut paljon ja tuotantotiloja on alettu laajentaa. – Olemme tehneet paljon ylitöitä. Tässä kuussa helpottaa, pääluottamusmies Kim Hyle kertoo. Vuoden alussa luottamustehtävässään aloittanut Hyle työskentelee yrityksen palopelti osastolla tuotekasaajana. Osasto tekee tehtaan tuloksesta noin 60 prosentin siivun. Halton Marine valmistaa erilaisia ilmastoin tiratkaisuja pääasiassa laivoihin ja öljynporaus lauttoihin. – Asiakkaiden vaatimukset kasvavat koko ajan, mutta me teemmekin parempaa laatua kuin kilpailijamme, Hyle kehaisee. Vaikkapa keittiöön asennettavan huuvan rakentaminen vaatii paljon kädentaitoa ja moni puolista hitsaustaitoa. – Asiakas ei hyväksy sekundaa. Alun perin lahtelaisella Hylellä on levyseppä hitsaajan tutkinto. Nykyisessä tehtävässään hän ei kuitenkaan tätä taitoa juuri tarvitse. – Muutamassa pätkätyössä ja työttömänäkin ehdin koulun jälkeen olla, kunnes pääsin tänne kesätöihin. Myöhemmin soittelin tänne kuu kauden välein ja kyselin töitä, kunnes minut palkattiin määräaikaiseksi. Eivät kai enää halunneet, että koko ajan soittelen. Nyt työsuhde on jo vakituinen, ja Hyle viihtyy hyvin. – Työilmapiiri on hyvä. Myös yhteistyö toimiston ja tuotannon välillä toimii. Pomoihin on helppo ottaa kontaktia. EDUNVALVONTA ON JOUKKUEPELIÄ Tuotantotilan laajennuksen pohjatyöt ovat täydessä käynnissä tehtaan pihamaalla. Hyle arvelee, että laajennus voi tuoda firmaan lisää työntekijöitä. Tällä hetkellä hän on vajaan 70 tuotantotyöntekijän pääluottamusmies, vain 22vuotiaana. Tukea kokeneilta – Edellinen pääluottamusmies halusi siirtyä varapääluottamusmieheksi ja kysyi, olisinko tehtävään halukas. Tämä on ollut hienoa aikaa. Eikä Hylen ole yksin tarvinnut luottamus tehtävän tuomien vastuiden kanssa painiskella. Tukea on tullut sekä edeltäjältä että työsuojelu valtuutetulta, jotka molemmat ovat kokeneita. – Meillä on ytkokous parin kuukauden välein, ja sinne voi ehdottaa aiheita käsiteltäviksi. Isoja ongelmia ei ole ollut. Jossakin kohtaa huomasin, että joillekin, muun muassa itselleni, ei ollut maksettu henkilökohtaisia palkanosia. – Sekin hoitui, ja hekot maksettiin takautuvas ti. Nyt vielä selvitän, että ne varmasti ovat kaikkien kohdalla kunnossa. Toinenkin asia Hyleä huolettaa. Koska töitä on niin paljon, vapaita on joiltakin jäänyt paljon pitämättä, joiltakin jopa lomia. Onneksi edessä on hiljaisempi kesäkausi. Silloin voi vapaitakin jo pitää, varsinkin, kun kesätyöntekijät auttavat tuotannon pyörittä misessä. – Vuokratyöntekijöitä meillä ei ole. Tämä on perheyritys ja omistajalla on sellainen periaate, ettei vuokratyöntekijöitä käytetä. Paljon töitä Hylekin tekee, kun harrastamaan kaan ei enää oikein ehdi. – Ennen pelasin biljardia, mutta sekin on jäänyt. Olen tehnyt niin paljon pitkiä työpäiviä ja viikonloppujakin. Luottamusmiehen tehtäviin käytettyä aikaa työnantaja ei rajoita. – Kädet ovat vapaat. Silloin, kun tarvitsee jotain hoitaa, niin hoidan. Ja mielelläni hoidan ja opin. Isän neuvojen mukaan teen: mitä enemmän osaa, sitä parempi. Osaavalle on aina töitä. AHJ1507_24-48.indd 27 8.5.2015 8:11:52
7 13.05.2015 28 TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A T VES A -MA TTI V Ä ÄRÄ Uudenkaupungin Kalannissa sijaitsevan Vahteruksen kasvutarinaan on useita syitä. Toimitusjohtaja Mauri Kontu oli perustamassa Vahterusta vuonna 1990 oltuaan aiemmin töissä Rauma-Repolan Uudenkaupungin telakalla. Siellä valmistettiin muun muassa laivojen lämpölaitteita. – Telakka suljettiin, ja lama-aikana sieltä jäi paljon porukkaa työttömäksi. Siitä tuli ajatus, että voitaisiinko me kehittää jotain omaa. Olin tehnyt aikanani diplomityön levylämpösiirtimistä, ja Suomessa oltiin sillä alalla edelläkävijöitä. Kalanti on maatalousseutua, ja Kontu on maatalon poika. Ensimmäinen ”tehdashalli” oli vanha sikala. Vuonna 1993 siirryttiin meijerin tiloihin. Onnenpotku ja osaava työväki Työpaikan kolme kaverusta perustivat Vahteruksen parikymmentä vuotta sitten. Nyt se on 230 henkeä työllistävä kansainvälinen yritys. AHJ1507_24-48.indd 28 8.5.2015 8:11:57
13.05.2015 7 29 Myös maailmanlaajuinen ilmastopolitiikka ja hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen tukevat Vahteruksen bisnestä. – Freoneja ei enää haluta käyttää. Ne ovat aggressiivisia kasvihuonekaasuja. ERITYISMETALLIT HAASTE HITSAAJILLE Vahteruksen hitsaajat tarvitsevat erityisosaamista, koska prosessissa käytetään niin monia erityismateriaaleja. – Titaania, duplexia, hastelloyta, luettelee pääluottamusmies Harri Sjöberg. (Tämän jutun tekemisen jälkeen Sjöberg on siirtynyt muihin tehtäviin). Duplex on erityisen hyvin korroosiota kestävä teräs, jonka päämetallit ovat nikkeli ja kromi. Hastelloy on nikkeliseos. Titaanin hitsaaminen on herkkää työtä. Lämpötila on olennainen ja suojakaasu (yleensä argon) on valittava ehdottomasti oikein. – Jos lämpötila on liian korkea, hitsistä tulee helposti liian kova eikä se kestä käytössä. Korroosionkesto heikkenee, kertoo Sjöberg. Erikoismateriaaleja hitsaamaan ei voi laittaa suoraan ammattikoulun penkiltä tullutta. Vahterus on panostanut koulutukseen ja tehnyt yhteistyötä muun muassa aikuiskoulutukseen keskittyvän Winnovan Laitilan toimipisteen kanssa. Toiminta on pääosin julkisella rahalla tuettua. Osittain yritys maksaa koulutuksen omista varoistaan. Konnun mielestä järjestelmä toimii hyvin. – Peruskurssilla käydään läpi hitsauksen perusmenetelmiä. Kouluttaja seuraa, miten työ lähtee sujumaan. Sitten on hitsauksen täsmäkursseja, joilla voidaan harjoitella eri tuotannon vaiheissa tarvittavaa osaamista, selvittää Kontu. Yksi ongelma on metallialan imago: etenkin nuoret pitävät muita aloja ”hienompina” ja mielenkiintoisempina. Kontu on huomannut, että television loputtomat kokkausohjelmat vaikuttavat mielikuviin. – Nuoret olisivat mielellään keittiössä. Mutta ei elämä keittiössä välttämättä ihan niin auvoisaa ole, vaikka televisioruudussa hyvältä näyttääkin, Kontu naurahtaa. ALOITTEISTA PARHAAT PALKITAAN Vahteruksen toimintaidean mukaisesti työntekijöitä sitoutetaan tuotantoprosessiin kannustamalla heitä aloitteiden tekoon. Räätälöintiin tarvitaan päteviä myyntimiehiä, suunnittelutyön hallitsevia insinöörejä ja työntekijöitä, jotka pystyvät tekemään asiakkaan toivoman tuotteen. Tässäkin suhteessa Vahteruksella on käynyt hyvä tuuri: telakan entisten työntekijöiden lisäksi yritys on rekrytoinut paljon väkeä muun muassa Uudenkaupungin autotehtaan ammatti-ihmisistä. – Meille on ollut paljon hyötyä siitä, että autotehtaan laatuajattelu oli hiottu niin pitkälle, toteaa Kontu. – Ihan keskeisessä roolissa ovat meidän työntekijämme. Ilman heitä meillä ei olisi mitään. ENERGIATEHOKKUUS ON BISNEKSEN PERUSTA Vahteruksen lämmönsiirtimiä tarvitaan esimerkiksi voimalaitoksissa, öljynporauslautoilla, jalostamoissa ja kemianteollisuudessa. Tällä hetkellä suurin osuus tuotannosta menee teolliseen kylmätekniikkaan. – Kylmätekniikkaa tarvitaan esimerkiksi ruoan pakastamiseen ja varastointiin, jäähallien jäähdytyskoneisiin ja hiihtoputkiin, selvittää liiketoimintapäällikkö Marko Rantala. Putkilämmönsiirrosta ollaan maailmalla siirtymässä levylämmönsiirtoon. Tämä tarjoaa Vahterukselle mahdollisuuksia. – Putkissa siirtyvää energiaa ei saa niin tehokkaasti talteen. Kaikki tavoittelevat parempaa energiatehokkuutta. Meidän asiakaskunnastamme esimerkiksi kemianteollisuus on panostanut tähän paljon, sanoo Rantala. – Kolmella hengellä aloitettiin ja puskettiin läpi lamavuosien. Meille kävi suoraan sanottuna onnenpotku. Meidän valmistamamme teknologia sattui olemaan juuri oikeanlaista ja maailmanlaajuiseen trendiin sopivaa. Toimitusjohtaja Konnun mainitsema onnenpotku, johon tietenkin vaadittiin myös kovaa ammattitaitoa, alkoi näkyä 1990-luvun lopulla. Vahterus lähti vahvaan ja tasaiseen kasvuun. – Tämä yritys on täysin vientivetoinen, yli 95 prosenttia menee ulkomaille ja noin 50 prosenttia Eurooppaan. Hinnalla kilpaillen mahdollisuuksia menestykseen ei olisi Vahteruksella sen paremmin kuin muillakaan suomalaisyrityksillä, myöntää Kontu. Avaintekijänä on tuotteen räätälöinti ostajan tarpeita vastaavaksi. Harri Sjöberg ja Mauri Kontu esittelevät pyykkilaudan näköistä kappaletta. Se on siirrinlevy, joka on levylämmönsiirtimissä keskeisessä roolissa. Vahteruksen hitsaajat tarvitsevat erityisosaamista, koska prosessissa käytetään monia erikoismateriaaleja. AHJ1507_24-48.indd 29 8.5.2015 8:12:01
TEK S TI XXX K UV A T XXX 7 13.05.2015 30 – Vahterus on kymmenen kärjessä aloitteiden tekemisessä. Johtamistaidon opisto pitää tällaista listaa. Aloitteiden määrää seurataan. Tätä työntekijät ovat pitäneet hyvänä, kertoo pääluottamusmies Sjöberg. Tekijät tietenkin palkitaan parannuksiin johtavista aloitteista. Liiketoimintapäällikkö Rantala korostaa, että vuorovaikutus tuotantoketjun eri toimijoiden välillä on tärkeää. – Insinöörikään ei pysty koko prosessia alusta loppuun hallitsemaan, sanoo Rantala, joka on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän kertoo esimerkin omasta ideastaan, jonka arveli tuovan kustannussäästöjä. – Menin kasaajan kanssa puhelemaan, miten tämän saisi toimimaan. Sitten siihen tuli kaksi hitsaria mukaan. Laitettiin neljä päätä yhteen ja löydettiin hyvä ratkaisu. Sen jälkeen ei enää tarvittu niin paljon paksuja ja haponkestäviä osia. Niiden sijasta alettiin käyttää edullisempaa hiiliterästä. Nelikko sai 5 000 euron palkinnon, eli 1 250 euroa kukin. ”TÖIDEN JÄRJESTYS MIETITTÄVÄ OIKEIN” Vahteruksen hallissa tulee ilmi, että toimitusjohtaja Konnun puheilla ammattitaitoisista työntekijöistä on katetta. Robottihitsaaja Risto Ylitalo tuottaa siirrinlevyjä. Ne toimivat lämmönsiirtimessä väliseininä, jotka pitävät kylmän ja kuuman väliaineen toisistaan erillään, mutta mahdollistavat tehokkaan lämmön siirtymisen. Risto Ylitalo vahtii, että robotti tekee moitteetonta jälkeä. Mika Laaksonen hallitsee titaanin hitsaamisen niksit. AHJ1507_24-48.indd 30 8.5.2015 8:12:06
13.05.2015 7 31 Ylitalo tuli lounaisrannikolle alun perin Taivalkoskelta. Hän kuuluu siihen vahteruslaisten joukkoon, joka teki aiemmin Uudenkaupungissa autoja. – Autotehtaalla meni viisitoista vuotta. Vahteruksella minä olen ollut kymmenen vuotta. Ylitalon tehtäviin kuuluu muun muassa varmistaa, että levyjen leikkauskohdat ovat oikein. Aina ei robottiinkaan auta luottaa. – Joskus prässi prässää liian syvältä, ja levyn pintaan tulee säröjä. Sekin pitää tarkistaa, että profiilin syvyys on tasainen, Ylitalo kertoo. Hitsaaja Mika Laaksonen aloitti Vahteruksella 16 vuotta sitten. Hän tuli töihin suoraan ammattikoulusta. Juha Kuusinen puolestaan oli aiemmin muun muassa Rauman ja Uudenkaupungin telakoilla. Hänkin on viihtynyt Vahteruksella jo vuosikymmenen. Laaksonen ja Kuusinen tekivät taannoin lämmönsiirtimiä saksalaiseen jäteveden käsittelylaitokseen. Erityishaasteena oli, että levypakka oli tehty palladiumseosteisesta titaanista, jolla myös vaipan sisäpuoli oli pinnoitettu. Materiaali on erittäin kallista, noin 70-120 euroa kilo, joten romua ei juuri saanut tulla. Lisäaineet oli valittava siten, että palladiumosuus säilyy myös valmiissa hitsissä. Oliko työ vaikea? – Tavallaan joo. Tai ei työ itsessään, mutta oli niin tarkkaa mietittävä, missä järjestyksessä asiat tehdään, vastaavat Laaksonen ja Kuusinen. – Kaasutuksessa piti olla aina vastapuoli kaasussa, tässä tapauksessa argonissa, että titaani ei tummu. Jos titaani pääsee jäähtymään, se voi murtua. Valmista lämmönsiirrintä viimeistelee matkakuntoon pakkaaja Mika Vuori. Hän on Vahteruksella vuokratöissä. – Liimaan tarrat, ja tarkastaja hyväksyy ne. Sitten nostetaan laatikkoon ja pakataan, Vuori kuvaa viimeistä työvaihetta. Vuoren pakkaamat lämmönsiirtimet voivat matkata norjalaiselle öljynporauslautalle, sveitsiläiseen lääketehtaaseen tai indonesialaiseen jäätelötehtaaseen. Mahdollista on sekin, että laite päätyy kotimaiseen kaukolämpölaitokseen lämmittämään suomalaisia koteja. a Juha Kuusinen esivalmistelee ammoniakkimärkähöyrystimen putken hitsiä. Mika Vuori sulkee kuljetuslaatikon naulapyssyllä, ja lämmönsiirrin on valmis matkaan. AHJ1507_24-48.indd 31 8.5.2015 8:12:12
32 7 13.05.2015 TEK S TI JOHAN L UND K UV A T LEIT A GO NARIB J A JOHAN L UND – Työskentelemme suorassa auringonpaisteessa koko päivän. Tulee valtaisan kuuma, varsinkin hitsatessa. Työpäivämme pituus on kymmenen ja puoli tuntia. Ruokatauko mukaan lukien työpäivä on 11-tuntinen. Työpäivää venyttää vielä se, että Andreas ja hänen työtoverinsa joutuvat taittamaan työmatkansa bussilla lähimmästä kaupungista Keetmanshoopista. Sinne on matkaa 80 kilometriä. Andreakselle bussissa resuaminen kaksi tuntia päivässä on silti mieluisampi vaihtoehto kuin yöpyminen työnantajan tarjoamassa majoituksessa työmaan kupeessa. – Työnantaja halusi majoittaa meidät neljän hengen huoneisiin tilapäisiin rakennelmiin, joihin ei juokse edes vesi. Ammattiliitto sai torpattua nämä aikeet. Työnantajan on tarjottava meille bussikuljetukset siihen asti, että majoitukseen saadaan säälliset olot, Andreas kertoo. Palkka ei ole sitä, mikä ammattitaitoiselle hitsarille kuuluisi. Mutta Andreas on saanut vaadittua sen kohoamaan 550 eurosta 690 euroon. Rahoista pitää vielä kuitenkin riittää opiskelevien siskojen ja veljienkin tukemiseen, ei vain omiin kuluihin. – Paljoa ei käteen jää, kun olen maksanut vuokran, ruoan ja muut juoksevat kulut. Tästä huolimatta yritän saada jotain säästöön joka kuukausi, Andreas kertoo. PALKKASYRJINTÄÄ JA VAARALLISTA TYÖTÄ David Shaunawa on luottamusmies ja yksi patotyömaan harvoista namibialaisista työnjohtajista. Hän kuvaa, ettei italialaisyrityksen palkkapolitiikka kestä päivänvaloa. Shaunawa Tässä kuumaisemassa vain muutama kitulias pensas uskaltaa uhmata aurinkoa, joka porottaa pilvettömältä taivaalta. Mittari keikkuu 30 helleasteessa. Puskutraktorien ja kuorma-autojen nostattaman pölypilven takaa alkaa erottua suuren padon rakennustyömaa. Valmista pitäisi olla vuoden kuluttua. – Tätä Karasin aluetta on pitkään vaivannut korkea työttömyys. Patotyömaa on erinomaisen tärkeä hanke ja omiaan kohentamaan alueen taloutta, sanoo työmaalla vieraileva Manwu:n pääsihteeri Justina Jonas. Manwu on Namibian metallija rakennustyöläisten liitto. Pääsihteeri uskoo, että patohanke tuo suunnitteluvaiheineen kaikkineen 12 000 uutta työpaikkaa alueelle, jossa työttömyys piinaa ennen kaikkia nuoria ja naisia. Rakentamisen aikana pato tuo työtä suoraan tai alihankkijoiden kautta 700 namibialaiselle. Padon valmistuttua työpaikat ovat lähinnä maataloudessa, sillä tavoitteena on viljellä vihanneksia ja viinirypäleitä näissä maisemissa, jotka vielä tällä haavaa ovat rutikuivaa aavikkoa. Työpaikkojen syntyminen maatalouteen merkitsee tosin sitä, että Manwu:lle ei uusia jäseniä ole luvassa. BUSSIMATKA VENYTTÄÄ PÄIVÄÄ Andreas Andreas on ollut patotöissä viisi kuukautta. Pohjois-Namibiasta kotoisin oleva hitsaaja on myös luottamusmies. Hän sanoo olevansa onnellinen saatuaan työtä, johon hänellä on neljän vuoden ammattikoulutus. Mutta työpäivät ovat pitkiä ja helteisiä. Pato tuo veden, vesi vehreyden Italialaisyritys rakentaa patoa eteläiselle aavikolle. Ulkomaalaiset yritykset ja sijoitukset ovat tervetulleita Namibiaan. Mutta siirtomaaherrojen tyyliä ei enää siedetä. Ammattiyhdistysliike pitää siitä huolen. NAMIBIA WINDHOEK Keetmanshoop AHJ1507_24-48.indd 32 8.5.2015 8:12:16
13.05.2015 7 33 TEKEMINEN ...testi, miten voit toimia, tukea tai oppia lisää. ...uhraa terveyttäsi suotta sairauksiin. ...seuraa kasvien etsintäkuulutuksia. ...kaverit kanssa. Varatkaa paikkanne ajoissa. TEE HEI SYÖ JA W W W .KEP A.FI/ O SALLIS TU OIKEUDENMUK AISEN MA AILMAN PUOLES TA W W W .A TENAK US TANNUS.FI W W W .L UKE.FI HAK U: ET SINT Ä W W W .MET ALLILIITT O .FI > K OUL UTUS J A MURIKK A NUORISO TOIMIN TA TUTUKSI 28.–29. 9. T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O 33 ÄLÄ LÖYDÄ OMA TAPASI AUTTAA ...Tuusulan Rantatien kulttuurimaisemaa. NÄE W W W .TUUSUL ANR ANT A TIE.FI AINOLA AHOLA VILLA ERKKOLA HALOSENNIEMI VILLA KOKKONEN ALEKSIS KIVEN KU LOTTA ONKO PUNAMALTOINEN RAPARPERIPUSKASI 1940-LUVULTA TAI VIELÄ VANHEMPI? Puutteistaan huolimatta Salinin urakoimaa patoa pidetään Namibiassa hyvänä työmaana. Suurin osa työntekijöistä on järjestäytynyt ammattiliittoon, ja Manwu on saanut neuvoteltua työmaalle työehtosopimuksen. Nämä sen enempää kuin luottamusmiestenkään valitseminen ei ole Namibiassa mikään itsestäänselvyys. – Kuusi työntekijää on uskaltautunut ryhtymään luottamustehtävään. Se jo kertoo, että työntekijöillä on asiat hyvin, kuvaa Jonas. Puheenjohtaja rohkaisee luottamusmiehiä toimimaan tehtävänsä mukaisesti. – Palkkojen ja lounaan kaltaiset ongelmat pitäisi saada ratkottua yhdessä päivässä. Niistä on mustaa valkoisella jo allekirjoitetussa sopimuksessa. Luottamusmiesten on yksinkertaisesti uskallettava vaatia työntekijöille ne asiat, joihin näillä on oikeus. Hitsaaja Andreas alleviivaa, että ilman ammattiliittoa jäisi eduista moni uupumaan. – Vain ja ainoastaan liiton ansiosta meillä ylipäänsä on lounasetu jota puolustaa. Ilman liittoa meidät olisi majoitettu niihin kelvottomiin talopahoihin. Ulkomaalaisilla yrityksillä on edelleen taipumus toimia siirtomaaherrojen tavoin. Manwu joutui eräässä tapauksessa vetoamaan viranomaisiin, jotta kaksi eurooppalaista johtajaa saatiin karkotettua maasta. Nämä olivat pahoinpidelleet kahta namibialaista työntekijäänsä ”laiskuuden” takia. – Ulkomaiset sijoitukset Namibiaan ovat enemmän kuin tervetulleita, mutta vain jos täällä toimitaan lakien ja oikeuden mukaan, Jonas painottaa. a on erinomaisen pätevä työhönsä. Hänellä on kokemusta ja koulutusta, mutta kuukausipalkka on vain 460 euroa. Kun työmaalle etsittiin äskettäin samanlaisiin tehtäviin työntekijää, päätettiin palkata italialainen, kun sopivaa namibialaista ei löytynyt. – Minulla on samanlaiset työtehtävät ja yhtä iso vastuu kuin italiaisella työnjohtajalla, mutta hänen palkkansa on yli 3 800 euroa kuussa. Tämä on vain yksi osoitus siitä suosikkijärjestelmästä, joka tällä työmaalla vallitsee, Shaunawa puuskahtaa. Shaunawa vastaa siitä rakennuksesta, joka on kohoamassa kukkulalle patotyömaan yläpuolelle. Rakennuspiirustusten tulkitseminen ja yhteydenpito suunnittelukonttorin ja rakennustyömaan välillä ei ole suinkaan helppoa. Piirustuksissa on usein puutteita. Vaikeuskerrointa työmaalla lisää työntekijöiden puutteellinen ammattitaito. Työsuojelun taso ansaitsee tuskin välttävää arvosanaa. – Monet esimiehistä eivät ole saaneet minkäänlaista koulutusta työsuojeluun. He eivät yksinkertaisesti tiedä, miten työt tehtäisiin turvallisesti, Shaunawa huomauttaa. Töitä jaetaan arveluttavalla tavalla, eli työtehtävään komennetaan henkilö, jolla ei ole sen enempää koulutusta kuin käytännön taitojakaan kyseiseen urakkaan. Shaunawa murehtii sitä, että hän joutuu toisinaan pelkäämään oman turvallisuutensa puolesta. – Joskus työskentelemme korkeilla paikoilla ilman turvavaljaita tai telineillä, jotka seisovat epätasaisella maalla. Andreas Andreas (vas.) ja David Shaunawa ovat luottamusmiehiä. Patoa rakentavassa italialaisyrityksessä ammattiliiton aktiiveille riittää työtä. Muun muassa namibialaisten syrjiminen on saatava loppumaan. Fish-joen ensimmäisen patoamissuunnitelman tekivät saksalaiset siirtomaa herrat yli 100 vuotta sitten. Nyt italialaisyritys Salini rakentaa patoa. Padon uskotaan ja toivotaan luovan 5 000 uutta hehtaaria viljelyyn. AHJ1507_24-48.indd 33 8.5.2015 8:12:23
7 13.05.2015 TEK S TI HEIKKI JOKINEN 34 – Näin mittavasta ulkoistamisesta ei ole Rio Tintolle mitään aitoa hyötyä. Päinvastoin, te me netätte pysyvässä työsuhteessa olevien, kokenei den ja koulutettujen työläisten työpanoksen, maksatte paljon enemmän samasta palvelusta ja vaarannatte työntekijöiden turvallisuuden. Tila päistyövoiman mittavaan käyttöön perustuvan liiketoimintamallin syy on ammattiliittojen hei kentäminen, Özkan sanoi yhtiökokoukselle. IndustriALL ja Rio Tinton ammattiliitot tapa sivat yhtiön edustajat helmikuussa Zürichissä. – Rio Tinton edustajat käyttäytyivät röyhkeäs ti alusta asti. He esittivät uhkavaatimuksia ja kes keyttivät puheemme. Harvoin olen nähnyt tällais ta johdon käytöstä sitten apartheidin kaatumisen, sanoi EteläAfrikan kaivostyöläisten liiton pää sihteeri Frans Baleni. Yhtiö kieltäytyi keskustelemasta liittojen esiin nostamasta kysymyksestä. Sen sijaan yhtiö lähet ti pari päivää myöhemmin kirjeen, jossa se uhkaili oikeustoimilla, elleivät ammattiliitot lopeta kam panjointiaan yhtiön toiminnan parantamiseksi. Brittiläisaustralialainen Rio Tinto toimii yli 40 maassa ja sillä on 62 000 työntekijää. Se ja öljyyhtiö BP ovat Lontoon pörssin suurimpia yhtiöitä. Vuonna 2014 Rio Tinto tuotti 6 050 mil jardin euron nettovoiton. Nousua edellisvuodesta oli 78 prosenttia. Norjan valtion eläkerahasto myi vuonna 2008 Rio Tinton osakkeensa, koska se piti yhti ön omistamaa kaivosta Indonesiassa ympäris tölle haitallisena. VASTARINTA Kaivosjätti Rio Tinto loukkaa jat kuvasti työntekijöidensä oikeuksia. Yhtiön toi mia vastaan kampanjoivat ammattiliitot veivät sanomansa sen yhtiökokoukseen huhtikuussa. Yhtiökokouksen ulkopuolella Lontoossa mie lenosoittajien julisteet kertoivat yhtiön toimista: työntekijöiden oikeuksien loukkaamista, petetty jä lupauksia, piittaamattomuutta ympäristöstä ja kaivosalueiden asukkaiden huonoa kohtelua. Yhtiökokouksessa maailman teollisuusliittojen järjestön IndustriALL:n apulaispääsihteeri Kemal Özkan puhui Rio Tinton 15 maan ammattiliittojen puolesta. Apulaispääsihteeri kertoi osakkeenomista jille, millä tavoilla yhtiö polkee työntekijöiden oikeuksia. Yhtiö sopii työehdoista työntekijöiden kanssa henkilökohtaisesti. Tämän yksinomaisena tarkoi tuksena on pitää ammattiliitot poissa työpaikoil ta ja estää järjestäytyminen. Työläisen mahdolli suudet puolustautua yhtiön johtoa vastaan ovat heikot. Özkan nosti esiin myös työn ulkoistamisen. Sen seurauksena työntekijöillä on turvattomam pi työsuhde, huonommat työolot sekä kehnompi sosiaaliturva. KANS AINVÄLINEN TERVEYSVAARA Rössingin nimellä tunnettu Rio Tinton uraanikaivos Namibiassa on valtaisa avolouhos, jonka pöly voi lentää satojen kilometrien päähän. Bertchen Kohrs on kirjoittanut kaivoksesta raportin maan ammattiyhdistysliikkeen tutkimuslaitokselle. Kohrs toteaa, että kaivokset luovat vain lyhytaikaisia työpaikkoja, ja monet sairastuvat. Matala-asteinen säteily ei vaikuta välittömästi, vaan sairaus voi puhjeta viiden, kymmenen tai jopa 30 vuoden päästä. Rio Tinto uhkaa oikeustoimilla TONY FIGUEIR A Palkkataistoa Skodan tehtailla TSEKKI Skodan tehtaiden ammattiliitot uhkaavat lakolla ellei heidän viiden prosentin palkankorotusvaatimukseensa suostuta. Yhtiön tarjous on kolme prosenttia. Työehtosopimus päättyi maaliskuussa. Tuhannet työntekijät osoittivat Prague Postin mukaan mieltään tehtaan pääkonttorin edustalla Mladá Boleslavissa huhtikuussa. Lisäksi kahdella tehtaalla oli mielenosoituksia. Skoda on sekä Tsekin suurin teollisuusyritys että viejä, ja sillä on 24 600 työntekijää. Yhtiön voitto viime vuonna oli 817 miljoonaa euroa. Tehtaan työläisten keskipalkka on 1 240 euroa kuussa. ThyssenKrupp lupaa käyttäytyä SAKSA IG Metall ja IndustriALL solmivat ThyssenKruppyhtymän kanssa maailman laajuisen puitesopimuksen. Se takaa kaikissa yhtymän tuotantolaitoksissa työntekijöiden oikeudet ja sosiaalisen turvan. ThyssenKrupp sitoutuu noudattamaan kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksia. Sopimuksen erityispiirre on työoloista syntyvien riitojen nopea käsittely. Työntekijän ei tarvitse olla yhteydessä vain oman työ paikkansa edustajiin. Yhtiö perustaa riitatilanteita varten palvelun, johon voi ottaa yhteyttä maailman eri puolilta. Konsernilla on 150 000 työntekijää 80 maassa. Teollisuudesta taso korotuksille RUOTSI Kansainvälisesti kilpailevan teolli suuden ammattiliittojen on saatava määrätä palkan korotusten taso, sanoo ammattiliittojen edustajille puhunut työmarkkinaministeri Ylva Johansson. Hän povaa tulevista työehtosopimus neuvotteluista vaikeita matalan inflaation ja tuottavuuden heikon nousun oloissa. Tarvetta neuvottelujärjestelmän muutoksiin ei silti ole. Teollisuusliittojen johtoasema on palvellut Ruotsia hyvin, ministeri sanoo. Etsime ESIKUVIA Kenestä on esikuvaksi? Tunnetko jonkun, joka tekee sankaritekoja turvallisuuden puolesta? Kerro ehdokkaasi Metalliliiton ja Ifin Turvallisuusteko-palkinnon saajaksi osoitteessa metalliliitto.fi/turvallisuusteko. Voittajalle on luvassa riihikuivaa rahaa ja kosolti kunniaa. Aikaa sinulla on 31.5.2015 asti. 2000 € AHJ1507_24-48.indd 34 8.5.2015 8:12:26
Etsime ESIKUVIA Kenestä on esikuvaksi? Tunnetko jonkun, joka tekee sankaritekoja turvallisuuden puolesta? Kerro ehdokkaasi Metalliliiton ja Ifin Turvallisuusteko-palkinnon saajaksi osoitteessa metalliliitto.fi/turvallisuusteko. Voittajalle on luvassa riihikuivaa rahaa ja kosolti kunniaa. Aikaa sinulla on 31.5.2015 asti. 2000 € AHJ1507_24-48.indd 35 8.5.2015 8:12:26
7 13.05.2015 36 TEXT JOHAN L UND F OTO PA TRIK LIND STRÖM 36 Klockan är nio på morgonen och arbetsdagen har kört igång för fullt på bilverkstaden ett stenkast utanför Ekenäs. I den avlånga verkstadshallen varvas skåpbilar med personbilar och alla arbetsstationer är upptagna. Jimmy Karjalainen är bilmekaniker och huvudförtroendeman för de anställda på verkstaden. Själv jobbar han främst med skåpbilar, eller nyttofordon som det heter på fackspråk. – Vi är två som sköter skåpbilar och resten jobbar med personbilar, men jag är också specialiserad på växellådor och dieselmotorer. Jag är inte mycket för bensinmotorer utan dieselmotorer och skåpbilar har blivit min bana egentligen redan från början, berättar Karjalainen. Förutom själva bilverkstaden har BN Bilservice också reservdelsförsäljning och en plåtverkstad i huset bredvid på gårdsplanen. Företaget sköter också märkesservice för Volkswagen, Seat och Saab. Det gäller att hänga med i utvecklingen Vardagen på bilverkstäderna är idag någonting helt annat än för 20 år sedan. Användningen av datorer och modern testapparatur har blivit en viktig del av bilmekanikerjobbet, säger huvudförtroendeman Jimmy Karjalainen på BN Bilservice i Raseborg. Bilmekanikernas huvudförtroendeman Jimmy Karjalainen tror att förtroende genom både kvalitet och god kundservice är viktigt för att klara sig inom bilbranschen. AHJ1507_24-48.indd 36 8.5.2015 8:12:31
13.05.2015 7 37 I det här fallet kunde importören direkt berätta var problemet ligger men i allmänhet får bilmekanikerna reda ut problemet själv med hjälp av felsökning. Enligt Karjalainen kan det vara svårt att hänga med i utvecklingen av nya datorprogram och testapparatur. – Man ska ju klara av att jobba med datorer för all testapparatur har gått framåt så att det knakar. Man vill ju inte hänga med i utvecklingen. Det är kanske lite svårare för oss som börjar bli lite äldre men man får helt enkelt bita ihop och ta i, säger Karjalainen. I och med att företaget har samarbete med Volkswagen så erbjuder importören kurser av olika slag för de anställda enligt behov. – Det kan vara allt från en gång i året till tre kurser samma år om det behövs. Det beror lite på behovet och till exempel om en ny modell kommer till salu blir det ofta fler kurser. Enligt Karjalainen hänger det ändå också på var och en att själv hålla sin kunskapsnivå uppe, även om hjälp alltid finns till handa vid behov. – Självstudier och internet är också bra hjälpmedel för att hinna med i utvecklingen. Man måste helt enkelt sätta sig in i det. Och så har vi ju ett bra gäng här på arbetsplatsen som man alltid kan fråga och diskutera med. – Förr när en bil kom på service var det frågan om tydliga fel men nu kan vara så att bilen bara knycker lite och med all elektronik kan det vara svårt att veta vad felet beror på, konstaterar Karjalainen. Många tror att bilmekanikerjobbet idag går ut på att helt enkelt koppla bilen till datorn som sedan direkt berättar vad som felas med bilen. Fullt så enkelt är det ändå inte även om datorn hjälper mekanikerna en god bit på vägen. – Det är ju inte hela sanningen, utan man måste ofta anstränga sig ganska mycket för att komma fram till var felet egentligen ligger, säger Karjalainen och får medhåll av Fast. – Datorn har inte ett svar på allting, men den berättar ju var man kan börja leta efter problemet, säger han. UTBILDNING ENLIGT BEHOV Längst bak i verkstaden pågår en reparationsprocedur av större kaliber. Oljekonsumtionen var ovanligt hög och felet visade sig vara av det ovanligare slaget. Juha Ahlholm har plockat ut hela motorn ur en Volkswagen Passat för att byta ut kolvarna i cylindrarna. – Det här tar flera dagar att fixa. Moderna motorer är såpass utvecklade att sådana här fel är ganska ovanliga. Chefen sade just att det här är första motsvarande fallet på sex år, berättar Ahlholm. – Vi servar ändå allt som kommer på backan. I dagens läge tar nog alla emot allt arbete som erbjuds och i synnerhet på en så här liten ort tror jag inte att kundunderlaget skulle räcka till för någon som bara koncentrerade sig på de egna märkena, säger Karjalainen. ”SOM NATT OCH DAG” Vanligtvis beror kundernas bilbekymmer på ganska enkla och vardagliga problem. Kilometeroch intervallservice samt besiktningar hör till de vanligare arbetsuppgifterna. Ibland händer det också att bilmekanikerna får reparera något efter att kunden har meckat på egen hand. – Det händer, men man förstår ju att folk vill prova på att fixa lite själv. Det är klart att man kan kolla och fylla på oljan själv men att på egen hand börja skruva på något rekommenderar jag inte. Man kan många gånger ställa till med mera problem än man löser, säger Karjalainen. Karjalainen påminner om att något så grundläggande som däckbyte kan vara lite knepigt på moderna bilar på grund av all elektronik. – Man skulle kunna tänka sig att det är lätt men i dagens läge skall däcktrycksvarnarna kalibreras, vilket man i och för sig kan göra själv – så länge man minns det. Trots att arbetsuppgifterna ofta alltså är ganska grundläggande, har arbetet ändå förändrats märkbart de senaste åren, just på grund av alla de tekniska finesserna. – Oj, oj, det är som natt och dag! Arbetet har faktiskt förändrats och gör det fortsättningsvis. Det är elektronik och mera elektronik som gäller, utbrister Karjalainen. – Det är ju datorerna som har kommit till, fortsätter Mårten Fast som med 36 års erfarenhet av bilmekanikeryrket har fullt upp med säsongsservice av en Volkswagen Golf. De båda är överens om att det är den avancerade elektroniken som ligger bakom de flesta problemen. – Det är oftast elektroniken som råddar till det. Själva motorerna är så bra nuförtiden att de sällan ställer till problem, säger Fast. 37 Juha Ahlholm har ett ovanligt stort arbete framför sig. Kolvarna från cylindrarna i en Volkswagen Passat ska bytas ut och då måste han lyfta ut hela motorn. Praktikanten Jaan Õis säger att man måste hålla sina kunskaper uppdaterade också i arbetslivet efter studierna. Det är speciellt elektronik och data som utvecklas snabbt. AHJ1507_24-48.indd 37 8.5.2015 8:12:35
7 13.05.2015 38 38 Fyra metallare invalda i riksdagen RIKSDAGSVALET Fyra av Metallförbun dets medlemmar blev invalda i den nya riksdagen. Från Social demokraterna blev Jukka Gustafsson invald, från Vänster förbundet Kari Uotila och Jari Myllykoski samt från Sannfinlän darna Rami Lehto. Jukka Gustafsson från Tammerfors, Kari Uotila från Esbo och Jari Mylly koski från Nakkila förnyade alla sina mandat. Elektrikern Rami Lehto från Lahtis är ny riksdagsledamot. Metallaren Jukka Kärnä från SDP lycka des däremot inte förnya sitt mandat och föll ut från riksdagen. Johannes Yrttiaho från Vänster förbundet lyckades knipa en suppleantplats i Egentliga Finland. Riksdagsvalets klara segrare var Centern som fick 49 platser i den nya riksdagen. Sannfinländarna fick 38 platser, Samlingspartiet 37 och Socialdemokraterna 34. Som ordfö rande för partiet med största väljar stöd kommer Juha Sipilä att dra regeringsförhandlingarna. Röstningsprocenten blev något lägre än i förra riksdagsvalet. 70,1 procent av de röstberättigade röstade i valet då motsvarande andel i riksdagsvalet 2011 var 70,5 procent. AKTUELLT INOM METALL xxx xx Anmälningar senast xx till minna.kahila@metalliliitto.fi, tfn 020 77 41153 REDIGERING JOHAN L UND Det vet också praktikanten Jaan Õis som både sommarjobbat och gjort tidigare perioder för inlärning i arbete på verkstaden. Õis som i maj blir färdig fordonsmekaniker från yrkesskolan Axxell i Karis har färsk kunskap med sig från skolbänken, samtidigt som han har stöd av de erfarna arbetskompisarna på verkstaden. – Jag gör lite av allt här och det är roligt att hela tiden lära sig något nytt. Men man måste ju hela tiden hålla sig uppdaterad med allt nytt och det är just elektronik och data som man ska satsa på, konstaterar han. TROGEN KUNDKRETS De ekonomiskt osäkra tiderna har drabbat bilbranschen på samma sätt som många andra men tillsvidare har jobbet räckt till och några permitteringar har inte varit aktuella. Enligt Karjalainen verkar det som om många drar sig från att föra bilen på service intill det sista. – Det har gått till det att man för bilen på service bara om det är ett måste och också då vill man bara serva bromsar och annat väsentligt för att få bilen igenom besiktningen. Förut kunde kunden ge nyckeln i handen och bara säga att sätt bilen i skick. Det var den tiden det, minns Karjalainen. Trots tidspress och resultatkrav är kvalitet, god service och noggrant arbete enligt Karjalainen de bästa sätten att tävla om kunderna. Ingen ska behöva komma tillbaka flera gånger med samma problem. Jaan Õis i sin tur poängterar också ansvaret som bilmekanikerjobbet innefattar gentemot kunderna. – Arbetet är ju ansvarsfullt och det måste man komma ihåg. Om du gör något fel med bromsarna och kunden på grund av det hamnar i en kollision så är det ju på ditt ansvar, säger Õis. På BN Bilservice verkar man ha lyckats i sin strategi, eftersom företaget har en bred och trogen kundkrets. – Vi har kunder från Kimito till Kyrkslätt och ibland ändå från Helsingfors. Sommartid har vi ju dessutom sommargästerna och också till och med utlänningar som vill serva bilen under semestern, berättar Karjalainen belåtet. Enligt honom är det inte bara den goda kundservicens förtjänst att kunderna hittar tillbaka till dem. Personalens språkkunskaper är också en fördel. – Det verkar vara viktigt för många att få service på svenska. Dessutom har vi bra kundrelationer och när man ses ofta och alltid växlar några ord med kunden så blir man ju bekant efter en tid. Servicen blir ju på det viset mer personlig och kunden vet vem som grejar med deras bil och de kan vända sig direkt till mekanikerna om de har frågor. a Mårten Fast har tre år kvar till pensioneringen. Han tycker att det är svårt att hänga med den snabba tekniska utvecklingen. De två pekplattorna som utlottades bland dem som deltog i Ahjos läsar under sökning gick till Jouko Rytkönen från Kiuruvesi och Jouni Korhonen från Kempele. Redaktionen tackar alla som svarade på undersökningen och gratulerar vinnarna. Resultatet från undersökningen presenteras senare i år. GRATTIS! AHJ1507_24-48.indd 38 8.5.2015 8:12:41
ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: med trådtelefon allmän lokal samtals avgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbets och näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst relaterad dagpenning får du från arbets och näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpennings och semester ersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbets förhållanden under ansökningsperioden. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företags verksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning via etjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi eller till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors. ARBET SLÖ SHET S SKYDD Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad SOMMARÖPPET Från 1. juli må–fre 8.30–15 Sommarjobbarens minneslista Också i sommarjobb som räcker ett par månader är det viktigt att anställningsförhållandet är i skick. Följande lista tar upp några grundläggande saker att uppmärksamma när du har fått ett jobb. ? Teckna ett arbetsavtal I ett arbetsavtal mellan arbetstagaren och arbetsgivaren kommer parterna överens om bl.a. arbetets innehåll, arbetstiden, platsen där arbetet utförs, lönen, eventuell prövotid och anställningens längd. Det lönar sig alltid att göra avtalet skriftligt eftersom tvister kan uppstå. Arbetsavtalet får inte innehålla sämre arbetsvillkor än vad som kommits överens om i kollektivavtalet. ? Fråga om råd Arbetshandledning hör till varje ny arbetstagares rättigheter. Sköt om att du verkligen får den handledning du behöver och tveka inte att ställa frågor. ? Skydda dig i arbetet Det finns skild lagstiftning som gäller unga arbetstagare som bland annat omfattar arbetstidens längd och tid punkt. Avsikten med åldersgränser är att skydda unga arbetstagares psykiska och fysiska utveckling. Fråga arbetsgivaren om arbetet kräver skyddsutrustning och använd den i så fall. Kom ihåg att du kan vägra utföra farligt arbete. ? Kolla din lön När lönen betalas ut ska arbetstagaren få en löneremsa eller motsvarande dokument där grundlönen, utbetalda ersättningar och de belopp som innehållits på lönen framgår. Kolla att löneuppgifterna stämmer och att du har fått alla ersättningar för kvällsarbete, veckoslutsarbete och övertidsarbete. ? Håll reda på semesterförmånerna Semester, semesterlön och eventuell semesterpeng tjänar du in redan om anställningen omfattar en arbetstid på minst 35 timmar eller 14 dagar i månaden. Ta reda på om arbetsgivaren ger dig semesterförmånerna i pengar eller om du måste ta ut dem som verklig semester under sommarjobbet. ? Be om ett arbetsintyg Ett arbetsintyg är ett viktigt dokument för arbetstagaren. Arbetserfarenheten kan ha stor betydelse när du senare söker en utbildningsplats eller ett annat jobb. Du har lagstadgad rätt att få ett arbetsintyg efter avslutad anställning. ? Tala med förtroendemannen Förtroendemannen som arbets tagarna valt inom sin krets fungerar som arbetstagarnas företrädare på arbetsplatsen. Förtroendemannen är den person som du kan vända dig till alltid när du behöver hjälp och råd. Det är exempelvis bra att visa arbetsavtalet för förtroendemannen innan du undertecknar det. ? Bli medlem i facket Det finns många fördelar också för sommarjobbare med att höra till ett fackförbund. Den främsta fördelen är att fackförbunden sköter intressebevakningen inom din bransch. De gör upp kollektivavtal med arbetsgivarorganisationerna och hjälper dig med rättskyddsfrågor. SOMMARJOBBARINFO Rådgivaren Rina Knape svarar på sommarjobbarnas frågor på svenska, finska och engelska. Rådgivningen hjälper unga i frågor om bland annat lön, arbetsvillkor och arbetsavtal. Tjänsten är avgiftsfri och riktar sig till unga sommarjobbare, deras föräldrar och arbets givare. www.kesaduunari.fi TJÄNSTEN ÄR ÖPPEN MÅNDAG TILL FREDAG KL. 9–15 39 13.05.2015 7 AHJ1507_24-48.indd 39 8.5.2015 8:12:41
40 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työ ja elinkeinotoimistoon eli TEtoimistoon. Ansio päivä rahahakemuslomakkeen saat TEtoimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osaaikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osaaikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osaaikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatko hakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päätty mi sestä on kulunut yli kolme kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen sähköisen asioinnin hakemukset painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmis tetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköi sestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liite tietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkan laskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautu misessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaati mukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella. asioitaessa. OTA YHTEYTTÄ toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. TYÖTTÖMYYS TURVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi 7 13.05.2015 KESÄAIKA 1.6. alkaen ma–pe 8.30–15 AHJ1507_24-48.indd 40 8.5.2015 8:12:41
13.05.2015 7 – Työntekijä oli loukannut molemmat kätensä. Lääkäri määräsi sairauslomaa. Työnantaja sanoi, että voi tulla töihin sitten, kun toinen käsi toimii täysin. Mutta työpaikalla ei ollut tehty paikallista sopimusta korvaavasta työstä. Työsuojeluvaltuutettu lähetti työntekijän kotiin. Työnantajalta kysyttiin, mitä sitten tehdään, jos kaveri on kolmiolääkkeillä töissä ja ajaa kolarin. Kuka siitä on vastuussa? Silloin työnantaja peräytyi. Kaukolämpöyritys Högfors GST:n työsuojeluvaltuutettu Petri Komppa selostaa esimerkkitapausta, jota käsiteltiin neuvottelutaidon kurssilla Murikkaopistossa. Edellä kuvattu tapahtumasarja on myös hyvä peruste ryhtyä paikallisiin neuvotteluihin, jotta korvaavan työn malli saadaan aikaan. Tällöin aloitetaan kolmikantaneuvottelut, joihin osallistuvat työnantaja, työntekijä (pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu) sekä työterveyslääkäri. – Työntekijän kannalta hyvää korvaavassa työssä on se, että hän ei putoa ansiopäivärahalle vaan on ansiotyössä, vaikka alennetulla työkyvyllä, sanoo Komppa. – Työnantajalle malli on tarpeellinen, koska ilman sitä vastuukysymykset menevät helposti erittäin vaikeiksi. Lääkäri on mukana siksi, että hänen avullaan voidaan kartoittaa, mikä on mahdollista. Kurssi antaa Kompan mukaan hyvät eväät viedä neuvotteluja eteenpäin, ja opetus on erittäin laadukasta. – Ensimmäinen tehtävä on määritellä oma tavoite. Toinen on määritellä, millä keinoilla siihen pääsee. Sitten seurataan välitavoitteita, ollaanko menossa oikeaan suuntaan. Jos välitavoite on saavutettu, analysoidaan, mitä keinoja siihen on käytetty. Kaikki kirjataan, ja lopuksi tehdään neuvottelumuistio. Neuvotteluharjoitukset otetaan videolle, jolta osallistuja voi jälkikäteen tarkkailla omaa käytöstään. Maailman nopea muuttuminen vaatii varsinkin vientiyritysten luottamusmiehiltä osaamisen päivittämistä koko ajan. – 2000luvun firmoissa on kaikki kiihdytetty läpiajovirtaukseen. Kiinalaisten kanssa kisataan. Tämä tuottaa yllättäviä neuvottelu tilanteita. Juuri näihin Murikka luo valmiuksia. KOULUTUS TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A JYRKI L UUKK ONEN Koulutusta lähelläsi NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opintoopas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuk sen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. PETRI KOMPPA konepajatyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu, Högfors GST, Leppävirta, Varkauden Metallityöväen ao. 24. T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W .MURIKK A.FI Paikallista koulutusta järjestävät ammatti osastot sekä seuturyhmät eli alueen ammattiosastot yhteistyössä. Kurssituki on 15 euroa/kolmen tunnin kurssi ja 25 euroa/kuuden tunnin kurssi. Lisäksi voit saada matka korvausta seuturyhmien kursseista. Mitkä aiheet puhuttavat ja kiinnostavat? Ota yhteyttä ammattiosastoosi ja ehdota kurssin järjestämistä. Paikallista koulutusta voit seurata Ahjon Toiminta–palstalta. Lisätietoa www.metalliliitto.fi/paikallinenkoulutus Ajankohtaisia aiheita syksyyn: ? Ammattiosaston toiminta ja sen kehittäminen ? ? Liittokokousvaalit ja liittokokous 2016 ? ? Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ? ? Nuorten kurssi – toiminta tutuksi 41 Neuvottelun taitoa treenaamassa ”Luottamusmiehen on päivitettävä osaamistaan koko ajan.” 31.8.–4.9. Tietotekniikan jatkokurssi 7.–9.9. Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu (autoala mukana) 7.–11.9. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 5.–9.10.) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 5.– 9.10.) Ihmissuhteet työpaikalla 14.–18.9. Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Työsuojelun peruskurssi Järjestäjäkurssi (2. osa 26.–29.10.) Murikassa Muksut mukaan kursseille 8.–12.6. Kesäkuun kursseille voit ottaa maksutta mukaan 3–13vuotiaat lapsesi. Lapsille järjestetään omaa ohjelmaa kurssien ajaksi. Mainitse kurssihakemuksessa mukaan tulevien lasten nimet ja syntymäajat. 8.–12.6. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 31.8.–4.9.) Järjestötoimijan perusteet KESÄAIKA 1.6. alkaen ma–pe 8.30–15 AHJ1507_24-48.indd 41 8.5.2015 8:12:42
Kaikkien kesäelokuussa varsinaiseksi jäseneksi liittyvien valmistuvien oppilas jäsenten kesken arvotaan viisi 100 euron lahjakorttia Metalliliiton verkkokauppaan! Onnea ammattilainen! Tänäkin keväänä tuhannet nuoret valmistuvat ammattiin. Ammattilainen liittyy liittoon. Tule mukaan rakentamaan parempaa työelämää! Metallityöväen Liitto AHJ1507_24-48.indd 42 8.5.2015 8:12:46
13.05.2015 7 Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi TOIMINTA Toimita ilmoituksesi viimeistään 21.5. Ahjo 8 (ilmestyy 4.6.) 11.6. Ahjo 9 (ilmestyy 25.6.) 30.7. Ahjo 10 (ilmestyy 13.8.) KOKOUKSIA Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27:n veteraanien kokous ke 20.5. klo 12 ao. 5:n toimistolla, Saariniemenkatu 4. Kokouksessa muistellaan menneitä ja kartoitetaan tulevaa toimintaa. Tiedustelut: E. Karppinen, puh. 040 515 1395. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien juttutupa to 21.5. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien tapaaminen ke 3.6. klo 12.30 Salon työväentalolla, Vilhonkatu 9. Mukana vanhuspalvelujen ohjaaja Anne Vainio. Ao. 57:n naisjaoston kokous ma 25.5. klo 17 ao:n toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Keskustellaan, suunnitellaan, kahvitellaan. Forssan metallityöväen ao. 179:n veteraanijaoston kokous to 4.6. klo 12 toimistolla. Riihimäki tulee vierailulle ma 15.6. Pikkuliesjärvelle. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto, Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, 751 1109. Avoinna ma klo 9–12 ja 1317, ti/ke/to klo 9–12 ja 13–16. Perjantaisin toimisto suljettu. metalli23@metalli23.fi www.metalli23.fi Salon metallityöväen ao. 57:n jäsenten ja heidän perheidensä käyttöön on varattu Lehmijärven Rantapirtti tiistaisin 2.6.–25.8. Sauna lämpiää tiistaisin klo 17–19.45 paitsi 23.6. ja 11.8. jolloin se on varattu muille. Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80:n jäsenet saavat tukea matkustamiseen YTApäiville Vesileppikseen 5.–6.9. Lisätietoja puheenjohtajalta tai toimikunnalta sekä www.metalli80.fi. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149 on varannut lippuja Pyynikin kesäteatteriin ke 5.8. klo 18 näytökseen Avioliittosimulaattori. Hinta jäseneltä 10 € ja seuralaiselta 20 €. Lippuja rajoitettu määrä (40 kpl), ei ennakkovarauksia. Tiedustelut ja lipunmyynti arkisin klo 8–16, Petri Kallio, puh. 044 569 1733. Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320:n jäsenille korvausta kesäteatterin lippukuluista. Osasto korvaa max 20 €/ostettu lippu. Rahan voi lunastaa lokakuun loppuun mennessä osaston toimistolta, Torikatu 7 b 24. TAPAHTUMIA Metal Riders Finlandin kevätkokoontuminen Jämillä 22.–24.5. Ohjelmassa mm. ennakoivan ajon koulutusta. Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n koko perheen kesäretki Särkänniemeen la 27.6. Lähtö klo 9 Turun Tuomiokirkolta ja paluu alkaa klo 19. Hinta 5 € maksetaan bussissa. 60 nopeinta mahtuu mukaan. Yksi bussi lähtee. Ilmoittautu miset Ykkösen toimistoon, puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10, Turku, 22.6. mennessä tai niin kauan kuin paikkoja riittää. Ao. 1 on varannut 50 lippua Samppalinnan kesäteatteriin ke 8.7. klo 19 näytökseen Onnen päivät. Lipun hinta 22 €. Ilmoittautumiset ja maksut 17.6. mennessä Ykkösen toimistoon. Ao. 1:n veteraanien kesäpäivä ti 9.6. klo 11 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Lahden metallityöväen ao. 23:n onkikilpailut su 7.6. klo 12–15 Teivaan satamassa ravintola Lokin edustalla. Hinta 5 € sisältää buffetlounaan. Ilmoittautuminen 21.5. mennessä toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Ao. 23: Ilo–Fiilis–Onnimessut 29.–30.8. Lahden Messukeskuksessa. Liput 5 €/1 lippu/ jäsen. Ilmoittautuminen 30.6. mennessä toimistolle. Maksut suoraan ao:n tilille FI63 5542 7120 0089 24, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. Tikkakosken metallityöväen ao. 34:n jäsenille Päijänneristeily la 6.6. klo 18. Risteily on maksuton. Mukaan mahtuu 20 ilmoittautumis järjestyksessä. Ilmoittautumiset 30.6. mennessä Merville, puh. 040 581 7899. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien kesätapahtuma ke 3.6. klo 12 ao:n vapaaajan alueella Kirjalassa, AliKirjalantie 284. Kahvi tarjoilu, lohikeittoa, ohjelmaa, arpajaiset, kilpailuja ja saunomista. Kimppakyytimahdollisuus klo 11 osaston toimistolta, Tuureporinkatu 17 C. Ilmoita kyydin tarpeesta toimistoon Anulle, puh. 044 518 9449. Ao. 49:n veteraanien kesämatka ke 10.6. Kemiön saarelle. Lähtö Urheilutalo Rientolasta klo 8.30, Turun linjaautoasemalta klo 8.40 ja pysäkeiltä välillä Turun linjaautoasema–Kaarinan pikavuoropysäkki. Matkalla tutustutaan Saaristo meren luontokeskus Sinisimpukan näyttelyihin ja Talintehtaan museoihin sekä Taalintehtaan alueeseen pakallisen Metalli ao. 54:n jäsenen opastuksella. Matkan hinta 30 € sisältäen ruokailun ja käynnit pääsymaksuineen matkailu kohteissa. Erikoisruokavalio mainittava ilmoit tautuessa. Ilmoittautumiset matkalle veteraanien tilaisuuksissa ja ao. 49:n toimistoon Anulle, puh. 044 518 9449. Salon metallityöväen ao. 57:n koko perheen pyöräretki ma 1.6. Lähtö klo 17 Salon torilta Vuohensaareen, jossa makkaranpaistoa, virvokkeita ja leppoisaa yhdessäoloa. Tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen 28.5. mennessä Sarille, puh. 041 538 4868. Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n syysretki jäsenille puolisoineen 21.–23.8. Pärnuun. 2 yötä Tervis Medical Spa kylpylähotellissa kahden hengen huoneissa. Linjaautokuljetus Fiskari–Helsinki–Fiskari. Linjaauto mukana koko matkan ajan. Lähtö Fiskarista pe klo 7.30. M/S Tallink Star lähtee Länsisatamasta klo 10.30. Paluu Tallinnasta su klo 16.30. Paikkoja 30, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mukaan passi tai henkilökortti. Ilmoittautumiset maksamalla hinta 50 €/hlö 30.6. mennessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tuomo Kemppaiselle, puh. 050 598 7156. Porin metallitehtaan työväen ao. 122:n veteraanien liikunta ja pelitapahtuma ti 9.6. klo 11–13 Kirjuriluodossa petankkikentän vieressä. Liikunnasta pitää huolen Päivi. Kahvit tarjotaan. Joukolla mukaan! Rovaniemen korjaamotyöntekijäin ao. 306 järjestää Metallin nuorille (alle 36vuotiaille) Metallin toiminta tutuksi kurssin la 30.5. klo 13 ravintola Turkoosissa, Postikatu 1. Kaikille kurssiin osallistujille 1 päivän Simerocklippu. Ilmoittaudu 20.5. mennessä Arto Toloselle, puh. 040 460 7483. Pyhäsalmen Metallija Kaivostyöväen ao. 309:n opinto ja ostosmatka 14.–16.8. Tallinnaan. Matkan hinta jäsenille 60 €, puolisolle 100 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 30.6. mennessä Aimo Karvoselle, puh. työ (08) 769 6271 tai 040 525 4084 tai Jouni Jussinniemelle, puh. 040 168 5502. Maksut 30.6. mennessä ao. 309:n tilille FI88 5375 1740 006329. Metalliliiton keskustoimisto, aluetoimistot sekä Metallityöväen työttömyyskassa ovat KIINNI helatorstaina 14.5. sekä perjantaina 15.5. 43 AHJ1507_24-48.indd 43 8.5.2015 8:12:49
KOULUTUSTA Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n iltakurssi ke 27.5. klo 17–20 osaston toimistolla, Talkootie 4, Vantaa. Aiheena Metallin suhdanne katsaus, vetäjänä tutkimuspäällikkö Jorma Antila Metalliliitosta. Ilmoittautumiset 25.5. mennessä Mika Laaksoselle, puh. 050 408 8577 tekstiviestillä tai mika.laaksonen@alfalaval.com. Duunigolf 13.6. Ruukkigolf, Raasepori ?? Kilpailu alkaa klo 9 väliaikalähdöillä. Pelimuotona on scramble kahden pelaajan joukkueella, joka on muodostettu saman työnantajan palveluksessa olevista pelaajista. Joukkueen tasoitus muodostuu yhteenlasketusta tasoituksesta 25 %. ?? Palkintoina on mm. risteilylippuja ja golfiin liittyviä tuotteita. Kuusi parasta joukkuetta palkitaan. ?? Kilpailumaksu 90 €/joukkue. (Poikkeus kilpailumaksussa pelioikeuden omaavilla Ruukin jäsenillä ja osakkeenomistajilla.) Tarkemmat tiedot kilpailumaksusta ilmoittautumisen yhteydessä. Kilpailumaksu sisältää lounaan. ?? Ilmoittautuminen 10.6. mennessä caddiemasterille, puh. (019) 2454 485 tai toimisto@ruukkigolf.fi. Mainitse joukkueen nimi, pelaajien nimet, tasoitus ja kotiseura. ?? Starttiajat ja lähtölistan saat 11.6. klo 18 jälkeen soittamalla caddiemasterille tai Ruukkigolfin kotisivuilta www.ruukkigolf.fi. Kilpailuun pääsee rajoitettu määrä joukkueita ilmoittautumisjärjestyksessä. 7 13.05.2015 KAIKKI EI OLE SITÄ MILTÄ NÄYTTÄÄ. KOE TODELLISUUS JA ILLUUSIO SASKIN TAIKAMETSÄTELTASSA HELSINGIN KAISANIEMESSÄ 23.–24.5. sask_mk_metalli_97x132.indd 1 4.5.2015 14.06 FITNESS KUNTOILU RAVINTEET VAATTEET Rautaa sitä tarvitseville! Wrange kaikkea kuntoiluun www.wrange.fi Ahjo_nro7_2015_Wrange.indd 1 27.4.2015 12:50:36 AHJ1507_24-48.indd 44 8.5.2015 8:12:50
TOIMINTA Länsi-, Eteläja Itä-Suomen autoja konealojen YTA-päivät 5.–6.9. Spa Hotel Vesileppis, Vokkolantie 1, Leppävirta ? Päivät alkavat lauantaina klo 11 ja päättyvät sunnuntaina n. klo 13. Hinta 35 €/aikuinen, 15 €/alle 14v. lapsi, alle 4vuotiaat veloituksetta. ? Tarjolla molempina päivinä lounas, lauantaina iltapäiväkahvit ja päivällinen buffetpöydästä sekä sunnuntaina runsas aamiainen. Kylpylä käytössämme. ? Ohjelmassa asiaa ja mukavaa yhdessäoloa, leikkimielisiä kilpailuja ja illanviettoa. ? Ilmoittautumiset ja maksut omaan ammattiosastoon 19.6. mennessä. ? ? Tapahtuuko ammattiosastossasi jotain mielenkiintoista? Kerro siitä valokuvalla.?Jaamme sen liiton? Facebook-sivulla.? ? ? Lähetä kuva sähköpostiosoitteeseen some@metalliliitto.fi ? ? Vain yksi kuva. ? ? Liitä mukaan kuvaus tapahtumasta sekä ehdottomasti yhteystietosi. ? ? Kysy kuvassa esiintyviltä henkilöiltä lupa julkaisuun. Julkaisemme aineistoja mahdollisuuksien mukaan. www.facebook.com/Metalliliitto 13.05.2015 7 KOULUTUS Turvallisuutta nostoihin ja tuotantoon RR Koulutuspalvelut Oy antaa nostoihin liittyvää turvallisuusja käyttökoulutusta 44 vuoden asiantuntija kokemuksella. Tarjoamme koulutusta, jonka tavoitteena on parantaa nostotöihin osallistuvien valmiuksia sekä nostotyön turvallisuutta ja hallintaa. Turvallisuus on tärkein tavoite koulutuksille, koska sillä voidaan ehkäistä tapaturmia, onnettomuuksia sekä väärinkäyttöä, nostoissa tapahtuvat onnettomuudet johtuvat usein inhimillisistä virheistä. RR Koulutuspalvelut Oy:n on TraFin hyväksymä koulutuskeskus, joten koulutuspäivistä saa kuormaja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyseli direktiivipäivän. Koulutukseen osallistuja saa käyttöönsä kattavan koulutusmateriaalin, todistuksen ja kortin. Teollisuusnosturin, trukin ja henkilönostimen koulutusmateriaalin saa myös englannin kielellä. RR Koulutuspalvelut Oy tarjoaa seuraavia koulutuksia: • Teollisuusnosturin ja nostoapuvälineiden turvallisen käytön koulutus • Henkilönostimen turvallisen käytön koulutus • Nostoapuvälineiden hankinta, käyttö ja tarkastajakoulutus • Trukin/ kurottajan turvallisen käytön koulutus • Kuormausnosturin ja nostoapuvälineiden turvallisen käytön koulutus alle 25 tm • Noston suunnittelijan / valvojan koulutus RR-Koulutuspalvelut Oy Käpypiha 16 24260 Salo Puh. 050 574 4899 www.rr-koulutuspalvelut.fi raimo.ritola@rr-koulutuspalvelut.fi Hyvinvointijaksot perheille Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys PHT järjestää loppuvuonna 2015 hyvinvointijaksoja perheille koulujen syyslomien aikaan, jouluna ja vuodenvaihteessa. Seuraavat syksyn perhejaksot haettavissa: Kylpylähotelli Rauhalahti 11.–16.10. Hakuaika 1.5.–3.8. Rantasipi Ikaalisten kylpylä 12.–17.10. Hakuaika 1.5.–3.8. Rantasipi Ikaalisten kylpylä 19.–24.10. Hakuaika 1.5.–3.8. Kylpylähotelli Peurunka 18.–23.10. Hakuaika 1.5.–3.8. Yyteri kylpylähotelli 21.12.–26.12. Hakuaika 1.5.–22.9. Sokos Hotel Oulun Eden 21.–26.12. Hakuaika 1.5.–22.9. Ukkohallan matkailukeskus 22.–27.12. Hakuaika 1.5.–23.9. Rantasipi Laajavuori 27.12.2015–1.1.2016 Hakuaika 1.5.–28.9. Liikuntakeskus Pajulahti 28.12.2015–2.1.2016 Hakuaika 1.5.–29.9. NYT HAETTAVISSA Haku: Ensisijaisesti sähköisellä hakemuksella osoitteessa www. pht.fi. Verkkosivuilta löytyy myös lisätietoa haettavista hyvinvointijaksoista. Hinta: 150 € aikuinen/5 vrk Hinta sisältää teeman mukaisen ohjelman sekä majoituksen (1 hh) täysihoidolla (aamiainen, lounas ja päivällinen). Työtön tai lomautettu aikuinen saa jakson puoleen hintaan edellyttäen, että on hakuhetkellä työtön ja on tämän hakemuksessa ilmoittanut. Lisätietoja: Metalliliitto, Pia Toivanen, puh. 020 77 41151 www.metalliliitto.fi/ cmyk pms black 45 AHJ1507_24-48.indd 45 8.5.2015 8:12:53
7 13.05.2015 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA Edellisen ristikon ratkaisu. 46 Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi Kotona sattuu ja tapahtuu. Mutta ei huolta, Turva on siellä missä kotikin. Kodin vakuutuksilla voit turvata kodin, kesämökin, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetun vapaa-ajan asunnon, rakenteilla olevan asuinrakennuksen ja niihin liittyvät piharakennukset sekä irtaimiston. Kun ostat meiltä laajan kotivakuutuksen (Isokoto tai nuorten Isohima), saat vahingon sattuessa vuoden omavastuuedun. Omavastuusta vähennetään enintään 130 euroa. Osta laaja kotivakuutus ja hyödynnä etu Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä. Etua ei saa verkkokaupasta. Laaja kotivakuutus nyt ilman omavastuuta 225x297_Metalli_Ahjo_LaajaKotivak_Omavastuuseteli_14052015.indd 1 22.4.2015 14:14:33 OIVALLUS & Nipa Kettu Joe Kaniini nj 284.indd 1 24.4.2015 13.54 VAIKEUSASTE 1+/3 TIESITK Ö (sivu 6) Oik ea t v as taukse t: 1A, 2B , 3D , 4D AHJ1507_24-48.indd 46 8.5.2015 8:12:57
Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi Kotona sattuu ja tapahtuu. Mutta ei huolta, Turva on siellä missä kotikin. Kodin vakuutuksilla voit turvata kodin, kesämökin, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetun vapaa-ajan asunnon, rakenteilla olevan asuinrakennuksen ja niihin liittyvät piharakennukset sekä irtaimiston. Kun ostat meiltä laajan kotivakuutuksen (Isokoto tai nuorten Isohima), saat vahingon sattuessa vuoden omavastuuedun. Omavastuusta vähennetään enintään 130 euroa. Osta laaja kotivakuutus ja hyödynnä etu Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä. Etua ei saa verkkokaupasta. Laaja kotivakuutus nyt ilman omavastuuta 225x297_Metalli_Ahjo_LaajaKotivak_Omavastuuseteli_14052015.indd 1 22.4.2015 14:14:33 AHJ1507_24-48.indd 47 8.5.2015 8:12:57
PRO2 – Posti Oy Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Statiivi Virtaviivainen PU/kumikitkapohjaperhe kaikilla herkuilla: Jalka on suojattu alumiinivarvassuojalla ja teräksisellä naulaan-astumissuojalla sekä päällisnahka tyylikkäällä kärkikupilla. Päällismateriaalina on käytetty kulutusta kestävää nahkaa. Nitriilikumista valmistettu lämmönkestopohja kestää kovaa kulutusta ja kuumuutta 300 °C. Sievi AL Hit Roller XL+ S3 HRO integroidulla jalkapöydän suojalla antaa lisäturvaa liikkuvia ja putoavia esineitä vastaan ja auttaa suojamaan jalkapöydän aluetta ruhjeilta ja murtumilta. Jalkapöydän suoja on joustava ja erittäin kestävä. TYYLIKÄS PU/KUMIKITKAPOHJAPERHE INTEGROITU JALKAPÖYDÄN SUOJA Integroidun jalkapöydän suojan voit tilata AL Hit Roller XL+ S3 HRO jalkinetilauksen yhteydessä tuotekoodilla 00-99008-003-0PM. AL Hit Roller XL+ S3HR0 Al AL Hit Roller XL+ S3HR0 Al AL Hit 9 XL+ S3HR0 Al Sievi AL HIT ROLLER Boa® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki. SIEVI_AL_HIT_ROLLER_AHJO_TAKAK_230115.indd 1 23.1.2015 15.41 AHJ1507_24-48.indd 48 8.5.2015 8:12:58