Kommentti: Yhteiskuntasopimus saksittavana 10 | Miten yhdistyksissä liikutaan? 14 | Syksyn koulutuskalenteri 16 2024 | 31. toukokuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Ilman omaishoitajia yhteiskunta olisi nykyistä pahemmassa hoivakriisissä, toteaa Sirpa Puhakka. 4 Elintärkeä omaishoito 3 Tunne EU ja vaikuta! 8
K ulunut kevät oli eläkeläistoiminnassa vilkasta aikaa, kun edellisenä syksynä hyväksyttyjä toimintasuunnitelmia pantiin täytäntöön. Monin paikoin toiminta näkyi myös jäsenmäärän kasvuna. Yhdistysten jäsenmäärään voi kuitenkin keväisin vaikuttaa myös jäsenmaksujen laskutus. Silloin voi hetkellisesti tulla useita eroamisia. Sekin on osa yhdistystoiminnan arkea. Uusia jäseniä vetää jäsenkyselyidemme mukaan etenkin harrastusja matkatoiminta. Järjestö pyrkii tukemaan yhdistyksiä uuden toiminnan käynnistämisessä koulutusten ja tiedotuksen keinoin. Tänä keväänä monissa yhdistyksissä tutustuttiin uusina harrastusmuotoina bocciaan ja helppolentikseen. YHTEISKUNNALLINEN TILANNE on lisännyt kiinnostusta eläkeläisjärjestöjä kohtaan. Rajut leikkaukset sosiaaliturvaan ja palveluihin ovat saaneet monet kysymään ”mitä minä voin tehdä?” Joillekin vastaus voi löytyä eläkeläistoiminnasta. Jo jäseneksi liittyminen ja jäsenmaksun maksaminen on tärkeä tuen osoitus Eläkeläiset ry:n työlle. Myös tiedotusvälineet ovat olleet tavallista kiinnostuneempia eläkeläisjärjestöjen näkemyksistä. EETU-järjestöt ottivat ennen huhtikuun kehysriihtä yhdessä kantaa eläkkeiden puolesta ja näkyivät vahvasti mediassa. Kansalaisten ja järjestöjen luoma paine vaikutti varmasti osaltaan siihen, että eläkeindeksejä ei uhkauksista huolimatta leikattu. Kansalaisjärjestöt ovat olennainen osa suomalaista demokratiaa. Toimiva yhteys kansalaisten, järjestöjen ja päättäjien välillä vahvistaa päätöksentekoa monella tavalla. Valitettavasti hallitus on tästä huolimatta leikkaamassa mittavasti järjestöjen valtionavustuksia. Aikaisintaan syksyllä tiedämme miten eläkeläisjärjestöjen tukien käy. KESÄ ON järjestötoiminnassa hiljaisempaa aikaa. Eläkeläisillä ja yhdistysten vapaaehtoisilla on silloin aikaa rentoutua ja viettää aikaa vaikkapa mökillä tai erilaisissa kesätapahtumissa. Itse aionkesällä ainakin nauttia perheen kanssa pyöräretkistä ja puutarhanhoidosta. Oikein hyvää kesää kaikille! JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA Eläkeläistoiminnalle on tilausta Euroopan suunta on nyt tärkeä 3 | 2024 Kannen kuva Tuomas Talvila Kommentti: Yhteiskuntasopimus saksittavana 10 | Miten yhdistyksissä liikutaan? 14 | Syksyn koulutuskalenteri 16 2024 | 31. toukokuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Ilman omaishoitajia yhteiskunta olisi nykyistä pahemmassa hoivakriisissä, toteaa Sirpa Puhakka. 4 Elintärkeä omaishoito 3 Tunne EU ja vaikuta! 8 SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS Yhteiskunnallinen tilanne on lisännyt kiinnostusta eläkeläis järjestöjä kohtaan” Ikäihmisten terveyspäivät Uudenmaan Aluejärjestön tilaisuuksissa saatiin paljon tietoa. 11 Uudessa maassa Forssalaiset ovat tutustuneet Ukrainasta tulleisiin ikäihmisiin. 12 Protestilaulun paluu Samae Koskisen albumin voima on erityisesti teksteissä. 23 Pohjoismaiden suurimmat Tukholman puutarhamessuilla oli tarjolla runsautta pihalle. 31 Vakiot Kalevin kynästä 18 Runopysäkki 26 Pensionären 29 Minun reseptini 30 POLITIIKKAVALINNAT eivät kumpua pelkästään Suomessa valittujen arvojen ja ratkaisujen pohjalta. Olennainen vaikutus on sillä, miten Euroopan unionissa suhtaudutaan työelämän kysymyksiin, sosiaaliturvaan ja hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareihin. Esimerkiksi vähimmäisturvan laatu ja taso määritellään EU-parlamentissa, ja sitä myös valvotaan. Suomeakin on jo monesti huomautettu liian alhaisesta perusturvan tasosta. Työntekijöiden vähimmäisehtoihin ja työsuojeluun on saatu sitovaa lainsäädäntöä. Euroopan unionin politiikan ratkaisuin ohjataan ja muutetaan Euroopan ja koko maapallon tulevaisuutta. Tärkeitä päätöksiä tehdään ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Siinä korostuu erityisesti oikeudenmukainen siirtyminen vihreän talouteen. EU:n tehtävä on tuoda vakautta ja rauhaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut sodan pelon koko Eurooppaan ja siksi EU:n päätöksillä ja linjauksilla on erityisen suuri merkitys. EU:n politiikkalinjaukset ja päätökset määrittelevät myös sen, onko EU tulevaisuudessa avoin demokratiaan perustuva jäsenvaltioiden liitto. Euroopan tulee kehittyä kaikkien Eurooppana, ei pelkästään elinkeinoelämän ja harvojen Eurooppana. Äänestäminen EU-vaaleissa on nyt erityisen tärkeää. ”Nyt Rauhanasema ja rauhantyö on rumasti sanottuna uhanalaista, maamme nykyhallituksen sylkyja hylkylistalla avustusten lopetusuhan vuoksi.” Antti Honkonen Kävelypässien blogissa Lue: elakelaiset.fi/blogit 2 Eläkeläinen 3/2024
AJASSA TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA A urinko paistoi Kontula-aukiolla, kun helsinkiläisen Kontulan Eläkeläiset ry:n kevätkauden päättäjäisiä vietettiin Kalliolan Viihdeorkesterin tahdittamana. Yhdistyksen puheenjohtaja Seija Malmikumpu toivotti väen tervetulleeksi. Matkavastaava Marjo Hänninen luki yhdistyksen jäsenen Mailis Kouhin runon Kevät. Kallion Viihdeorkesteri vuorottelevine laulusolisteineen tarjosi monipuolisen setin, valssista ja humpasta kantripotpurriin. Väki viihtyi kaunista kesää enteilevissä tunnelmissa. – Minä aina ihastun tästä musiikista, kiteytti kontulalainen Anneli Kauppinen. – Tämä on tuttu orkesteri jonka tahdissa on tullut kovasti. – Tästä konsertista jäi valtavasti hyvää mieltä, totesi joku. Sen jälkeen oli aika toivotella hyvää kesää itse kullekin. YHDISTYKSEN AKTIIVIT pohtivat vielä kahvitarjoiluja purkaessaan, kuinka paljon tähänkin kauteen mahtui ihmisiä yhdistävää toimintaa Kesätauon jälkeen Kontulan keskiviikkokerho aloittaa 11. syyskuuta ja jälleen musiikilla, nimittäin Työläislaulajien kuoron konsertilla MAILIS KOUHI Kevät Väriloistossaan kevät aina herättää, hämmästyttää ja silmää miellyttää. Miten kaunis olet leskenlehtinen, niin kirkkaan keltainen. Entäs sinivuokko, metsän reunoin koristus sä joka keväinen, rinnallasi valkovuokko valkean puhtoinen. Näit arvostanko tarpeeksi mä aina jos, niin miksi roskia mä metsään heitän, niillä kauniit kukat peitän. Nyt tehdään lupaus. Luontoa ei enää roskata, viedään roskat paikkaan oikeaan, näin saavat lapsenlapsemmekin ihailla luontoa. Tästä alkaa kesä Aurinko paistoi ja elävä musiikki soi kevätkauden päättäjäisissä. Kalliolan Viihdeorkesteri vuorottelevine laulusolisteineen (joista kuvassa Juhani Tuominen) tarjosi monipuolisen kattauksen musiikkia. Eläkeläinen 3/2024 3
YHTEISKUNTA SOTE TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA O maishoitajat hoitavat vanhuksia, pitkäaikaissairaita puolisoitaan ja vammaisia lapsiaan. Työikäisille kaatuu hoitovelvollisuutta myös vanhemmista tai appivanhemmista, tulevaisuudessa mahdollisesti ja todennäköisesti entistä enemmän. Ilman omaishoitoa vanhushoiva ajautuisi nykyistä pahempaan ahdinkoon. Omaishoidon merkitys ja omaishoitajien asema ovat viime aikoinakin olleet runsaasti esillä sote-keskustelussa. Se ei ole mikään ihme, sillä omaishoidosta on 2000-luvulla pikku hiljaa tullut yhä elintärkeämpi osa virallista hoivaa. On jopa arvioitu, että sosiaalija terveyspalvelut romahtaisivat ilman omaishoitajia. Miten tähän on päädytty? Poliittisten päätösten kautta, toteaa Sirpa Puhakka. Hoivaa ja hoitoa on poliittisilla päätöksillä siirretty ihmisille itselleen ja erityisesti heidän läheisilleen. Puhakka on tietokirjailija, joka on seurannut sosiaalija terveyspalvelujen kehitystä toimittajana ja päättäjänä. Hän on toinen tuoreen Rakkauden riekaleita – Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa -kirjan (Rosebud Books) kirjoittajista. KIRJASSA TUODAAN esiin sekin, että omaishoitajien joukossa on kahden kerroksen väkeä. Osa omaishoitajista saa omaishoidon palkkion ja palveluja. Suuri osa läheisiään hoitavista jää vaille yhteiskunnan tukea tai vähäiselle tuelle. Nyt omaishoito on murroskohdassa. Vastuu omaishoidosta siirtyi hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Omaishoitajien yhdenvertaisuus otti askeleita eteenpäin, kun yli kolmensadan kunnan omaishoidon tuen kriteerit yhtenäistettiin hyvinvointialueilla. Silti poliittiset päättäjät arvottavat omaishoitotyötä eri tavoin: palkkiot samasta hoivatyöstä saattavat vaihdella satoja euroja sen mukaan, missä omaishoitaja sattuu asumaan. Puhakka avaa kirjassa taulukoiden tätä hyva-alueiden omaishoidon kriteerien vaihtelevuutta. Hän korostaa, että kyseessä ei ole tutkimus, mutta kuitenkin näkökulma tilanteeseen. – Näen kohtuuttomuutta siinä, että palkkiot poikkeavat ja vaatimukset vaihtelevat niin paljon. Samoilla kriteereillä voidaan maksaa useita satoja enemmän tai vähemmän, erityisesti kun mennään vaativaan hoitoon. YMPÄRIVUOROKAUTINEN hoito ja kotihoito muodostavat – yhdessä omaishoidon kanssa – vanhuspalvelujen kokonaisuuden. Omaishoitajien edunvalvontajärjestö OmaishoiOMAISHOIDON LAAJA KUVA Ilman omaishoitajia yhteiskunta olisi nykyistä pahemmassa hoivakriisissä. Omaishoitajat ovat hoivan työvoimareserviä, jonka odotetaan korvaavan ammattilaisten työtä, todetaan tuoreessa tietokirjassa. KUKA Sirpa Puhakka ? Tietokirjailija, toimittaja asuu Helsingissä ? Toiminut mm. Kansan Uutisten päätoimittajana, Vasemmistoliiton puoluesihteerinä ja viestinnän tehtävissä ? Julkaissut mm. teokset Kari Uotila – Telakan senaattori ja Vasemmistoliiton synty; seurannut toimittajana ja kuntapäättäjänä sote-uudistusta koko sen kymmenvuotisen historian ajan ? Toiminut luottamustoimissa mm. Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä sekä useiden lautakuntien jäsenenä ? On nykyisin Helsingin vammaisneuvoston puheenjohtaja Omais hoidosta on tullut pikkuhiljaa 2000-luvulle tultaessa yhä elin tärkeämpi osa virallista hoivaa.” tajaliitto ry on huomauttanut, että iäkkäiden hoivavastuuta siirtyy hyvinvointialueilla kotija omaishoitoon ja yhä enemmän omaisille itselleen. Tätä riskiä pahentavat väestön ikääntyminen ja hoivatarpeen kasvu sekä pula hoitotyöntekijöistä. Sirpa Puhakan mukaan 2000-luvun edetessä on tapahtunut iso muutos siinä, että on alettu yhä enemmän puhua työelämän ja omaishoidon on yhdistämisestä. – Sote-alan työvoimapula kasvattaa painetta. Vastuu hoivasta ja hoidosta siirtyy yhä enemmän ja enemmän ihmisille itselleen ja heidän läheisilleen. Puhakka viittaa siihen, kuinka hyvinvointialueilla nyt puretaan perinteistä ympärivuorokautista vanhustenhoivaa. Tilalle tulee yhteisöllistä asumista, jossa ei ole hoitajamitoitusta eikä välttämättä hoitajia lainkaan öiseen aikaan. – Tämä on todella iso rakennemuutos, josta ei ajoissa oikein huomattu käydä laajempaa keskustelua. Se hautautui tavallaan hoitajamitoituksesta käydyn keskustelun alle. Yksi perusteltu pelko on, että tulevaisuudessa yhä huonokuntoisemmat ihmiset hoitavat yhä huonokuntoisempia omaisiaan. – Tämähän on turvallisuuskysymys sekä omaishoitajan että omaishoidettavan kannalta. Tukea pitäisi saada lisää. Tällaista tukea olisivat esimerkiksi säännölliset terveystarkastukset 4 Eläkeläinen 3/2024
– Sote-alan ammattilaisia ei voi syyttää. Poliitikoilla on kaikki valta ja vastuu siitä, mitä hoivan kentällä tapahtuu, sanoo Rakkauden riekaleita – Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa -kirjan toinen kirjoittaja Sirpa Puhakka. Hänet kuvattiin Rosebudin kirjakaupassa Helsingin keskustassa. ikääntyneille hoitajille ja hoidettaville. Puhakan mielestä olisi perusteltua tarkastella erikseen eläkkeellä olevien ja toisaalta työikäisten omaishoitajien tarpeita ja asemaa. – Eläkeläiset hyötyisivät kotiin annettavista kunnon kotihoidon palveluista. Työikäisille omaishoitajille raha on olennainen, koska he menettävät palkkatuloja sekä eläkekertymää. HUOLELLISEN arvioinnin kohteena Rakkauden riekaleita -kirjassa ovat poliittiset päätökset omaishoidosta Harri Holkerin hallituksesta (1987) pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. – Halusin konkretisoida, että nämä asiat eivät ole herrassaan, vaan hallitusneuvotteluissa päätetään, investoidaanko omaishoitoon vai ei. – Sote-alan ammattilaisia ei voi syyttää. Poliitikoilla on kaikki valta ja vastuu siitä, mitä hoivan kentällä tapahtuu. Puhakka summaa, että poliittista hyvää tahtoa on kyllä matkan varrella ollut. – Annan tunnustusta esimerkiksi Juha Sipilän hallitukselle (2015) siitä, että se nosti omaishoidon kovien poliittisten asioiden rinnalle kärkihankkeeksi, vaikka ei siinä kaikilta osin onnistunutkaan. Nykyinen Orpon hallitus on luvannut tehdä 2025 puoliväliriiheen mennessä omaishoitolain kokonaisuudistuksen, jossa aiotaan ottaa huomioon muun muassa edellä mainitut työja eläkeikäisten omaishoitajien erityistarpeet. Puhakka sanoo pahoin pelkäävänsä, että uudistus kaatuu jälleen kerran rahaan, kuten on tapahtunut usein aiemminkin. – Tuleeko kokonaisuudistuksesta kokonaisleikkaus? On vaikea nähdä, Eläkeläinen 3/2024 5
YHTEISKUNTA LAHDEN ELÄKELÄISET ry kantaa huolta hoivakriisistä. ”Vastuu tilanteesta ja avaimet kriisin avaamiseen ovat maan hallituksella. Hallituksen ajamat työmarkkinatoimet, kuten naisvaltaisten alojen palkkakuopan sementointi ja aikuiskoulutustuen lakkautus, heikentävät sote-alan vetovoimaa ja pahentavat työvoimapulaa”, paikallisyhdistyksen johtokunnan 10. huhtikuuta antamassa kannanotossa todetaan. Hoivakriisi on kannanoton mukaan kansallinen häpeä, jota nykyinen hallitus valitettavasti syventää leikkaamalla. ”Vaadimme, että vanhuspalveluiden rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Oikein toteutettuna ns. liikkuvatja digipalvelut voivat ajan mittaan tuoda säästöjä, mutta hoivapalvelujen tulee tulevaisuudessakin perustua ihmisläheisesti hoivahenkilöstön auttaviin käsiin. Sivistysja hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on turvata kaikkien ikääntyvien ihmisten oikeus arvokkaaseen vanhuuteen, eikä tätä vastuuta voida sysätä sinänsä arvokkaan omaishoidon vastuulle.” Lahden Eläkeläiset painottaa, että hyvinvointialueen ja kuntien tulee kuunnella herkällä korvalla vanhusneuvoston kaltaisten vaikuttamistoimielinten toiveita ja lisätä niiden todellisia vaikuttamismahdollisuuksia. ”Olemmekin tehneet Eläkeläiset ry:n toukokuussa pidettävälle edustajakokoukselle aloitteen näiden toimielinten osallistumisoikeudesta valtuuston sekä lautakuntien ja/tai valiokuntien kokouksiin sekä aloiteoikeudesta kirjallisiin valtuustoaloitteisiin.” Hallituksen piiristä tehdyt esitykset kajoamisesta eläkkeisiin ja eläkerahastoihin Lahden Eläkeläiset torjuu jyrkästi. Lahden Eläkeläiset: Hoivakriisi ratkaistava, avaimet hallituksella KIRJA Sirpa Puhakka ja Sari T. Tiiro: Rakkauden riekaleita – Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa. Rosebud Books 2024 KIRJAN TOINEN kirjoittaja Sari T. Tiiro on toimittaja, opettaja ja ex-omaishoitaja, joka hoiti puolisoaan kymmenen vuotta. Hän kuvaa Omaishoitajan tunnustuksissaan, millaisia virheitä omaishoitaja tekee, mikä saa omaishoitajan purskahtamaan itkuun ja miten työikäisen pitkä omaishoitajaura vaikuttaa ansiotasoon ja eläkekertymään. Tiiron kirjoitukset näyttävät myös, millaisessa pyörityksessä omaishoitaja on, kun hän hoitotyönsä rinnalla asioi hoidettavansa puolesta kymmenien sosiaalija terveydenhuollon viranomaisten ja julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Suurin vastuu läheisen hoivasta onkin omaishoitajalla itsellään. Mitä rakkaudesta jää jäljelle vuosikausien vaipanvaihdon, etuushakemusten ja moraalisen velvoittavuuden keskellä? Entä miten parantumattomasti sairaan omaishoidosta aiheutuvat kustannukset vertautuvat hoivakodin hintaan? miten ilman satsauksia pystytään parantamaan omaishoitajien asemaa. ISOIN OMAISHOITAJIEN asemaa parantanut edistysaskel oli omaishoitolain säätäminen vuonna 2005. Lakiin jäi puutteita, joita ei ole edelleenkään korjattu. Suurimmaksi ongelmaksi lain säätämishetkellä koettiin, ettei omaishoidosta tullut subjektiivista oikeutta. Uudistusyritykset ovat kaatuneet kerta toisensa jälkeen valtiontalouteen ja rahan niukkuuteen. Lähes 60 000 omaishoitajaa hoiti läheistään sopimusomaishoitajana vuoden 2022 aikana. Subjektiivinen oikeus omaishoitoon saattaisi mahdollistaa jopa 20 000 uudelle omaishoitajalle omaishoitosopimuksen hyvinvointialueen kanssa, kirjassa todetaan. OMAISHOIDOSTA – kuten kaikesta hoidosta ja hoivasta puhuttaessa – keskustelun sävystä muodostuu helposti kovin synkkä. Sirpa Puhakka sanoo, että omaishoitojärjestelmä sinänsä on toimiva, kannatettava ja hyvä silloin, kun se perustuu vapaaehtoisuuteen eikö pakkoon. Ja kun omaishoitajalle turvataan sekä taloudellinen tuki että tarvittavat hoidon tukipalvelut. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Omaishoitajaliitto tekee erittäin hyvää työtä järjestämällä vertaistukea. – Se on todella tärkeää omaishoitajan jaksamisen kannalta. YLI MILJOONA eli noin viidennes suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään arjessa. Heistä noin 300 000 huolehtii sitoutuneesti läheisestään. Vain 45 000:lla läheistään hoitavalla oli omaishoitosopimus vuoden 2022 lopussa, ja kaikkiaan vuoden aikana läheistään hoiti 59 400 sopimusomaishoitajaa. Kunnan – ja vuoden 2023 alusta lähtien hyvinvointialueiden – kanssa läheisensä hoidosta omaishoitosopimuksen tehneet sopimusomaishoitajat ovat jäävuoren huippu. Kevään 2023 hallitusneuvotteluissa arvioitiin, että noin 20 000:lla sitoutuneesti läheistään hoitavalla omaisella voisivat täyttyä omaishoidon tuen edellytykset. Omaishoidon tuki onkin alikäytössä verrattuna omaishoitosopimuksen kriteerit täyttävien läheisten määrään. Läheistään hoitava ei saa syystä tai toisesta omaishoidon sopimusta, tai omaishoitaja ei haluakaan sitoutua. Ilman palkkiota läheisiään hoitaa moninkertainen määrä verrattuna sopimusomaishoitajiin – ja ilmaista hoivatyötä tekevien joukko kasvaa. Lähde: Rakkauden riekaleita – Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa. Miljoonan kansalaisen hoivavastuu Sari Tiiro hoiti puolisoaan kymmenen vuotta Rakkauden Riekaleita ELÄKELÄISLIITTOJEN ETUJÄRJESTÖ EETU ry kannattaa vanhusasiavaltuutetun ehdotusta, jonka mukaan kunnille tulisi digituen koordinaatiovastuu. Esimerkiksi kirjastojen yhteyteen olisi luontevaa sovittaa erityinen digitukipiste opastamaan ikääntyneitä digitaidottomia nettiasiointiin, mielellään yhteistyössä vapaaehtoisen vertaistoimijan kanssa. EETU pitää myös tärkeänä, että digitaalisen opastuksen ja ohjauksen välillä tehdään lainsäädännössä selkeästi määritelty vastuunjako hyvinvointialueiden ja kun tien välillä. ”Lisäämällä ikääntyneiden ihmisten digitaitoja voidaan kohentaa elämänlaatua ja hyvinvointia sekä osallisuutta yhteiskunnasta”, EETU toteaa. Samalla on huolehdittava yhdenvertaiset mahdollisuudet tiedonsaantiin, asiointiin ja vaikuttamiseen myös ilman digitaalisia välineitä. EETU ehdottaa kunnille, hyvinvointialueille ja valtiolle velvollisuutta tuottaa painettua tietoa kohdennetusti 75 vuotta täyttäneille suomalaisille. ”Kotiin jaettava ja esimerkiksi kirjastoista saatavilla oleva painettu lehtinen (tietopaketti palveluista) helpottaa niiden arkea, jotka eivät käytä digitaalisia laitteita. Tietopaketti sisältäisi tietoa esimerkiksi palveluista ja asioinnista toisen puolesta”, EETU toteaa eduskunnan liikenneja viestintävaliokunnalle antamassaan lausunnossa. EETU: Digituen koordinaatiovastuu sopisi kunnille A N TO N H Ä M Ä LÄ IN EN 6 Eläkeläinen 3/2024
Edelleen näkymättömiä EVA RÖNKKÖ Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija SIVUSTA POIMITTUA K ävin pääsiäisen tienoilla lukemassa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmaa. Suunnitelman tarkoitus on kuvata, miten ja missä alueen sosiaalija terveyspalvelut tulevaisuudessa järjestetään. Mutta miten uutta palvelujärjestelmää rakennettaessa otetaan huomioon ikääntyvän väestön monenkirjavat tarpeet? Suunnitelmateksti alkoi lupaavasti. Hyvinvointialueen väestöllinen kehitys kuvataan: väestö kasvaa ja moninaistuu. Eniten kasvaa työikäisten määrä (+17?900 vuoteen 2030 mennessä) ja selvää nousua on myös ikääntyneissä (+9?000). Ulkomaalaistaustaisten osuus on nyt 23,4 prosenttia ja nousee vuoteen 2030 mennessä 32 prosenttiin. Nämä tiedot yhdistämällä selviää, että kielija kulttuurivähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden määrä kasvaa. Yleisellä tasolla väestön moninaistuminen suunnitelmassa myös tunnistetaan: ”Lähes joka neljäs alueen asukkaista on vieraskielinen, mikä näkyy palvelutarpeissa eri tavoin.” SUUNNITELLUISSA VANHUSTEN palveluissa tämä ei kuitenkaan näy. Ikääntyneen väestön tarkemmassa kuvauksessa ulkomaalaistaustaiset ja muut vähemmistöihin kuuluvat loistavat poissaolollaan. Tilanne, jossa hyvinvointialueen asukkaista joka neljäs on muuttotaustainen, ei näyttäisi koskevan ikääntyvää väestöä. Käytännössä tiedämme, että kyllähän se koskee. Vieraskieliset ikääntyvät vain ovat olleet ja ovat edelleen päättäjille näkymättömiä. Hyvinvointialueiden strategioiden on käsiteltävä myös ikääntyneen väestön moninaistumisen vaikutuksia palvelutarjontaan. Se ei tarkoita joidenkin erillispalveluiden järjestämistä, vaan pohdintaa siitä, mikä takaa saavutettavat ja esteettömät palvelut, ja mitä ovat esimerkiksi digitalisoimisen vaikutukset kielivähemmistöille. VANHUSPALVELUN päälliköiden ja henkilökunnan käsitystä ja osaamista moninaisuudesta tulisi kehittää. Ensimmäinen askel on tiedon kerääminen. Mikä on oikeasti vanhusväestön profiili? Ketkä käyttävät palveluita ja ketkä eivät? Toisin sanoen sen selvittäminen, ketkä ovat palveluiden alikäyttäjiä. Kun tämä on tiedossa, pystytään kirjoittamaan palveluverkkosuunnitelmaan tarvittavat kuvaukset ja toimenpiteet, joilla aidosti edistetään vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden palveluiden käyttämistä. Laki sosiaalija terveydenhuollon järjestämisestä sanoo: ”Hyvinvointialueen on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet. /…/ Hyvinvointialueen on seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin /…/ ja raportoitava asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain.” Lain noudattaminen on viranhaltijoiden vastuulla, myös kielija kulttuurivähemmistöjen kohdalla. Hyvinvointialueiden strategioiden on käsiteltävä myös ikääntyneen väestön moninaistumisen vaikutuksia palvelutarjontaan.” Ilmainen toimitus kotiin tai noutopisteeseen yli 150€ ostoksille Adrianmeren tuntematon helmi... Adrianmeren tuntematon helmi... MO MONT NTENEGRO ENEGRO +DUBROV +DUBROVNIK NIK!! Katso lisätietoa: www.tilausmatkat.info puh. 017 26 333 23 toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info Lähdöt: 24.04. 18.06. ja 27.08. 15.10 24.09.-01.10. SENIORIMATKA 1295€ 24.09.-01.10. SENIORIMATKA 1295€ sis. neljä retkeä ja kevyttä liikuntaa! sis. neljä retkeä ja kevyttä liikuntaa! joka viikko! joka viikko! TILAUSMATKAT OY TILAUSMATKAT OY Koo dilla ELÄ KEL ÄISE T ELÄ KEL ÄISE T -100 € pois Seni orim atka sta! Tulevia matkojamme: *PÄRNU-RIIKA-TALLINNA 18. 22.07. *Kesällä Tallinnaan 17. 19.06., 05. 07.07. *Kesämatka Pärnuun 23. 27.07. , 13. 18.08. *Syksyllä Pärnuun 16. 22.09. Eläkeläiset ry:n toimisto on suljettuna 1.7.–31.7. Palvelemme loman jälkeen jälleen torstaina 1.8. Hyvää kesää kaikille! Toimisto lomailee heinäkuussa ET IE N N E G IR A R D ET / U N S P LA S H Eläkeläinen 3/2024 7
E uroopan parlamenttiin valitaan Suomesta 15 jäsentä, meppiä. Kaiken kaikkiaan parlamenttiin valitaan 722 jäsentä, jotka tulevat eri EU-maista. Vain äänestämällä voit vaikuttaa siihen, millaisia ehdokkaita Suomesta EU:n päätöksentekijöiksi valitaan. Useat Suomessa päätettävät ja suomalaisten arjessa tuntuvat asiat perustuvat aikaisemmin EU:ssa jo päätettyihin ja sovittuihin asioihin. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi turvallisuutta, hyvinvointia, kuluttajien oikeuksia sekä maatalousja kalastuspolitiikkaa koskeva lainsäädäntö. EU:ssa päätetään myös esimerkiksi aluepolitiikasta, siitä, miten EU:n ”omat rahat” jaetaan jäsenmaiden kesken. EU on ollut ja on edelleen tärkeä rauhaa edistävä vaikuttaja, myös jäsenmaiden kesken. Miksi on tärkeää saada myös ikäihmisten ääni kuuluviin EU-parlamentissa? Yli 65-vuotiaiden osuus EU:n 450 miljoonan ihmisen väestöstä on jo yli viidenneksen. Mikäli ikääntyneiden asemaa EU-maissa halutaan parantaa, pitää äänestää ikäystävällisiä ehdokkaita EU-parlamenttiin. Antamalla äänesi vaikutat välillisesti EU-parlamentin toimintaan ja ohjelmaan. FR ÉD ÉR IC M A R VA U X / EP Tunne EU ja vaikuta! Äänestä EU-vaaleissa EU-vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta 2024. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 29.5.–4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024. Miksi äänestäminen on tärkeää EU-vaaleissa? 1 EU-parlamentin vaalikaudella 2024–2029 on laadittava EU:n laajuinen ikäihmisiä koskeva strategia, jolla varmistetaan ja lisätään ikääntyneiden osallisuuta yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. EU:n tulee lisäksi edistää YK:n yleismaailmallista ikäihmisten ihmisoikeussopimuksen aikaansaamista. Tarve tällaiselle sopimukselle on suuri, koska ikääntyminen ja ikääntymiseen liittyvät vaikutukset tulevat koskettamaan lähes kaikkia valtioita kuluvan vuosisadan aikana. 2 Varmistetaan EU-kansalaisten osallistuminen ja osallisuus yhteiskunnan eri toimintoihin kaikissa elämänvaiheissa ja tilanteissa. Tunnistetaan syrjinnän monimuotoisuus. Osallisuuden avulla ehkäistään ikäsyrjintää, ikäismiä ja edistetään ikääntyneiden hyvinvointia. Ikäryhmittäistä tietoa päätöksenteon tueksi tulee kerätä ilman yläikärajoja. 3 Edistetään itsemääräämisoikeutta ja ihmisarvoa kaikissa ikävaiheissa. Itsemääräämisoikeuden ja ihmisarvon kunnioituksen merkitys korostuu erityisesti elinkaaren loppuvaiheessa, jolloin ihminen tarvitsee muiden hoitoa ja tukea. 4 Pidetään ikääntyneet mukana tietoyhteiskunnan kehityksessä ja palveluiden digitalisoitumisessa. Ikääntyneille on tarjottava koulutusta erityisesti medialukutaidosta ja ohjausta digitaalisten laiteiden ja tekoälyn käyttöön. 5 Eläkekäytännöt ja työelämäkulttuurit vaihtelevat suuresti EU-maiden kesken. Ikääntyminen yhdistää kaikkia EU-maita. Mahdollistetaan ikääntyneille joustava ja terve työelämä kaikissa EU-maissa, helpotetaan työelämässä jatkamista eläkkeen rinnalla ja siirtymistä uuteen elämänvaiheeseen. 6 Päätettäessä tulevaisuuden Euroopasta tarvitaan sukupolvien välistä solidaarisuuta vastakkainasettelun sijaan. Kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiakehitystä tulee vahvistaa kaikissa EU-maissa. Sukupolvien väliset jännitteet ja näköalattomuus luovat kasvupohjaa jyrkkenevälle yhteiskunnalle erimielisyydelle, ääriliikkeille sekä autoritäärisille hallinoille ja korruptiolle, jotka muodostavat uhan EU:n tulevaisuudelle. Eurooppatiedotus tukee hanketta ja sen aineiston valmistelua. ? EETU-PIO: Ett bra Europa för alla åldrar: sida 29 Eläkeläisliitojen etujärjestö EETU ry kannustaa äänestämään ehdokkaita, jotka ovat valmiita edistämään seuraavia tavoitteita Euroopan parlamenttiin valitaan 720 jäsentä eli meppiä, jotka edustavat Euroopan unionin kansalaisia unionin tasolla. Suomesta parlamenttiin valitaan 15 jäsentä. 8 Eläkeläinen 3/2024
JOUNI JUSSINNIEMI Pääluottamusmies, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja RAAPASTAAN JOUNI EUROOPPAAN! Jokainen tarvii leipää ja lämpöä. Laitetaan EU:ssa elinkustannukset kuriin! 70 Ikäystävällisyyden puolestapuhuja europarlamenttiin. harripikkarainen.fi 77 Ihmisen ääni HARRI PIKKARAINEN E uroopan laajuisen moninaisen vanhustyön ENIEC-verkoston (European Network on Intercultural Elderly Care) vuositapaaminen pidettiin huhtikuun puolivälissä Helsingissä. Kolmipäiväisen tapahtuman avaustilaisuudessa osanottajia tervehti Helsingin pormestari Juhana Vartiainen. Helsingin vanhusneuvoston puheenjohtaja Auni-Marja Vilavaara esitteli neuvoston toimintaa. Eläkeläiset ry:n Eva Rönkkö alusti Suomen muuttoliikkeiden ja etnisen moninaisuuden historiasta. Eniecin kolmipäiväisen tapahtuman yhtenä keskeisenä teemana oli ikäihmisten elämä ihmisoikeuksien näkökulmasta. – Syvennyimme siihen, miten ihmisoikeuskysymykset linkittyvät arkielämän tilanteisiin, Eva Rönkkö kertoo. Teemaan kytkeytyen esimerkiksi digitalisaatiota käsiteltiin omassa sessiossaan. Tapaamiseen osallistuu viitisenkymmentä verkoston jäsentä eri puolilta Eurooppaa. ENIEC-verkoston jäsenet ovat henkilöjäseniä jotka joko työnsä puolesta tai henkilökohtaisesta kiinnostuksesta haluavat vaikuttaa ikääntyneiden maahanmuuttajien hyvinvointiin omissa maissaan. ? eniec.com Moninaisen vanhustyön ENIEC-verkosto kokoontui Helsingissä Ilmoita Eläkeläinenlehdessä myyntipäällikkö Niina Tuulaskoski puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@ saarsalo.fi Eläkeläinen 3/2024 9
YHTEISKUNTA H allitus päätti huhtikuun kehysriihessä saksia rajusti hyvinvointiyhteiskuntaamme. Historiallisen suuria leikkauksia päätettiin julkisiin palveluihin, sosiaaliturvaan ja kansalaisyhteiskuntaan. Palveluita järjestävät hyvinvointialueet ja kunnat ajetaan suuriin vaikeuksiin. Leikkausten seurauksena yhteiskunnan turvaverkkojen silmäkoko suurenee vauhdilla. Monia uhkaa köyhyys ja palveluiden heikkeneminen. Entistä useammat putoavat verkoista läpi, terveysja sosiaaliset ongelmat kasvavat ja yleinen turvattomuus lisääntyy. Säästöt yhtäällä saavat aikaan suuria kustannuksia toisaalla. ELÄKELÄISILLÄ ON huoli etenkin sote-palveluista. Mitä jää jäljelle hoitotakuusta, hoitajamitoituksesta ja lähipalveluista? Myös eläkkeiden leikkaaminen voi olla edessä, kun hallituksen asettama eläketyöryhmä saa esityksensä valmiiksi. On vaikea ymmärtää, että samaan aikaan historiallisen suurten leikkausten kanssa suurituloisille, yrityksille ja sijoittajille annetaan mittavia verohelpotuksia. Esimerkiksi terveysfirmoille annettavia kela-korvauksia kasvatetaan jopa 500 miljoonalla eurolla. Toisin sanoen: rikkaille annetaan köyhien kustannuksella. Periaatteen ”kaikki kykyjensä mukaan” tilalla Seppo Pesonen Vaasan Eläkeläiset ry:n Digikamerakerho: Ruuhka KAUDEN KUVA Björkön saaristo on merenkurkun viimeisiä ennen Ruotsia. Björköön Swedje hamniin on jääkausi jättänyt sisäjärven, jonne on puroyhteys. Keväällä purossa tapahtuu melkoista kuhinaa, kun kalat pyrkivät kutemaan sisäjärveen. Vaasan Eläkeläisten Digikamerakerho kävi taas kerran ikuistamassa tämän tapahtuman. TEKSTI RAIMO VAHTERA KOMMENTTI JAN KOSKIMIES Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Yhteiskuntasopimus saksittavana on ”vahvat syövät heikot”. Hallituksen politiikka horjuttaa demokratiaamme. Ristiriitaisia lakiesityksiä runnotaan läpi niukan eduskuntaenemmistön turvin sen sijaan, että haettaisiin laajaa yli vaalikausien ulottuvaa yhteisymmärrystä. Palkansaajajärjestöt sivuutetaan. Kansalaisjärjestöjen tukea karsitaan ja esimerkiksi rauhanjärjestöjen tuki lakkautetaan kokonaan. Populistit hakevat leikkauspolitiikalla kannatusta ilmeisesti välittämättä seurauksista. Todellisia vaikutusarvioita yhteiskuntamme perusteita ravistelevista muutoksista ei tehdä, eikä asiantuntijoiden kritiikkiä kuulla. Seuraukset voivat olla vakavia, arvaamattomia ja peruuttamattomia. ERIARVOISTAVA POLITIIKKA herättää tietenkin myös tyytymättömyyttä, eikä leikkauksia ole kaikkialla nielty sellaisenaan. Monissa kunnissa ja hyvinvointialueilla harataan hallituksen päätöksiä vastaan. Uudenmaan ”kapinamaakunta”, Vantaan-Keravan hyvinvointialue, ei ole alistunut vain saksittavaksi, vaan on esimerkiksi tehnyt päätöksen palveluiden parantamisesta omalääkärimallilla. Hyvinvointiyhteiskunta ja demokratia tarvitsevat puolustajia. Monet ennen politiikan ulkopuolella pysytelleet asiantuntijat ja vaikuttajat ovat jo heränneet hämmästelemään jyrkkää suuntaa, johon Suomea viedään. Esimerkkeinä lääkäriliitto, juristiliitto ja korkeimman oikeuden presidentti. Kansalaiset ovat aktivoituneet yleisönosastoilla, somessa, vappumarsseilla. Toivottavasti mahdollisimman moni kertoo näkemyksensä Suomen suunnasta myös vaaliuurnilla kesäkuun EU-vaaleissa. 10 Eläkeläinen 3/2024
TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö järjesti huhti-toukokuussa kaksi kaikille avointa Ikäihmisten terveyspäivää. Lohjan työväentalolla 23. huhtikuuta pidetyn ensimmäisen tilaisuuden avausesityksessä kansanedustaja (sd), erikoislääkäri Aki Lindén puolusti vahvasti julkista terveydenhuoltoa. – Sitä pitäisi kehittää. Nykyhallitus tekee päinvastoin. Se ottaa rahat pois terveyskeskuksilta ja antaa ne sairasvakuutuksiin. Ihmisiä työnnetään yksityisten terveyspalveluiden käyttäjiksi. Mutta se ei ole ratkaisu ongelmiin. Linden sanoi olevansa ”eniten raivoissaan” hallituksen viimeisimmistä säästöistä, joilla heikennetään hoitotakuuta. Hän murehti aikanaan hyvin toimineen omalääkärijärjestelmän kohtaloa. – Se oli alkanut askel askeleelta jälleen mennä parempaan suuntaan. Esimerkiksi Oulussa, suurella Tuiran terveysasemalla, on se otettu uudelleen käyttöön. Jo puolessa vuodessa on saatu myönteisiä kokemuksia. Nämä mahdollisuudet puretaan nyt hallituksen säästöjen myötä. Terveyspäivässä kuultiin myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ikääntyneille tarjoamista palveluista. Niistä kertoivat palveluyksikköpäälliköt Hannele Patjas ja Päivi Degerholm. Sydänliiton sydänpistekoordinaattori, sairaanhoitaja Johanna Poikajärven esityksen aiheena oli Diabetes ja sydän. Eläkeläiset ry:n Evgeniya Mazurova veti venyttelyjumppaa ja aivovoimistelua. Lohjan tapahtumaan oli ennakolta ilmoittautunut yli sata ihmistä. Tiistaiaamun lumimyräkkä ja liikennekaaos verottivat kuitenkin lopullista osanottajamäärää. Paikallaolijat olivat tyytyväisiä päivän antiin. – Hienoa että tällaista järjestetään. Pääsee kuulemaan tärkeää tietoa ja samalla tapaamaan ihmisiä, työväentalon naulakolla kiiteltiin kotiin lähtiessä. Vantaan tilaisuus: Miten käy sote-palveluille – Aikaisemmin puhuttiin aina, että terveydenhoito ja vanhustenhoito ovat lakisääteisiä asioita. Nyt kuulemme päivästä toiseen, että vanhukset eivät saa hoitopaikkoja. Onko lailla enää yhtään mitään merkitystä? Näin kyseli Hyvinkään Eläkeläisten puheenjohtaja Juhani Kouhia 13. toukokuuta Vantaan Puistokulmassa järjestetyssä aluejärjestön jälEläkeläiset ry:n Evgeniya Mazurova ohjasi venyttelyjumppaa Lohjan työväentalolla ensimmäisessä Ikäihmisten terveyspäivässä. Ikäihmisten terveyspäivät tarjosivat tietoa, jumppaa ja aivovoimistelua Uudenmaan Aluejärjestön järjestämissä kahdessa tilaisuudessa luodattiin sotejärjestelmän kohtaloa ja saatiin runsaasti käytännön terveystietoa. – Kuulemme päivästä toiseen, että vanhukset eivät saa hoitopaikkoja. Onko lailla enää yhtään mitään merkitystä, pohti Hyvinkään Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Juhani Kouhia Vantaan Puistokulmassa järjestetyssä Ikäihmisten terveyspäivässä. Pääsee kuulemaan tärkeää tietoa ja samalla tapaamaan ihmisiä.” kimmäisessä Ikäihmisten terveyspäivässä. Päivän yhtenä teemana oli Miten käy sote-palveluille? Aiheesta puhunut kansanedustaja Mai Kivelä (vas) totesi, että sosiaalija terveyspalvelut voivat ajautua vakavaan kriisiin ja ovat osittain jo ajautuneetkin. Tilanteeseen on hänen mukaansa turha etsiä vain yhtä syyllistä: – Ei se ole vain nykyisen hallituksen vika, ei edellisen hallituksen eikä sote-uudistuksen. Nykyhallitus sai toki Kivelältä runsaasti kritiikkiä siitä että se hallitusohjelman ja kevään kehysriihen miljardisäästöt ”uhkaavat johtaa hallitsemattomaan leikkauskierteeseen”. – Tärkeintä on nyt löytää keinoja joilla palvelut voidaan turvata. Tämä tarkoittaisi Kivelän mukaan sote-palveluiden rahoitusmallin kiireellistä uudistamista. Tällaisessa uudistuksessa hyvinvointialueille annettaisiin lisää aikaa kattaa talouden alijäämänsä. Kivelän ja vasemmistoliiton vaatimuslistalla on myös mm. verotusoikeuden antaminen hyvinvointialueille. Terveyspäivässä liikunnan terveysvaikutuksiin johdatteli Eläkeläiset ry:n liikuntahankkeen vetäjä Eva Rönkkö. Hänen johdollaan Vantaan Puistokulman salissa istunut yleisö sai verrytellä istumisesta jäykistyneitä lihaksiaan. Iltapäivän ohjelmassa kuultiin tietoa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sote-palveluista, ikääntymisestä ja ravinnosta sekä sairauskohtauksen tunnistamisesta ja ensiavusta. Eläkeläinen 3/2024 11
JÄRJESTÖ V ierailimme maaliskuussa Forssan yhdistyksessä tutustumassa Ukrainasta tulleisiin iäkkäisiin sekä forssalaisten toimintamalliin sotaa pakoon lähteneiden auttamisessa. Samalla tuotiin yhdistykseen liikuntaterveisiä. Tunnelma järjestötalolle saapuessa oli iloinen ja lämmin. Tapaamiseen tulleet ukrainalaiset sanoivat tuntevansa olonsa kotoisaksi. Vaikka keskusteluun tarvitaan vielä käännösapua, oli suomen kielen alkeet jo opittu ja lyhyitä lauseita pystyttiin vaihtamaan myös suomeksi. Tutustumisen ja Liikuntatreffit-hankkeessa kehitettyjen yhteisöllisten harjoitusten lomassa kuulimme tarinoita, miten Ukrainasta Forssaan on päädytty ja millaista on aloittaa arki maassa, josta ennen sotaa ei tiennyt mitään. LUDMILLA ASUI hyökkäyksen alkaessa Harkivissa tyttäriensä perheiden lähellä. Kun pommitukset alkoivat lähti Ludmilla asunnostaan tietämättä, että kotiin ei enää pääse palamaan. Mukaansa hän ehtii ottaa vain passin. Parin kuukauden pommisuojissa ja tuttujen luona oleskelun jälkeen perheen miehet neuvoivat jättämään kaupungin ja lähtemään turvaan. Ludmilla lähti tyttäriensä ja lastenlastensa kanssa Lviviin ja miehet jäivät rintamalle. Pommitukset ylsivät välillä myös Länsi-Ukrainaan ja Lviviin, eikä siellä olo tuntunut turvalliselta. Eränä päivänä saapui Lviviin avustusbusseja kuljettamaan naisia ja lapsia turvaa tarjoaviin maihin. Ludmilla tyttärineen nousi kyytiin, koska bussissa näkyi olevaan tuttuja jo kyydissä. Mihin bussit olivat menossa, sitä he eivät vielä tienneet. Määränpää oli Suomi ja Hämeenlinna, sittemmin Forssa. LUDMILLAN PUHEESSA oli yhtäältä huoli Ukrainaan ja rintamalle jääneistä miehistä mutta toisaalta syvää kiitollisuutta mahdollisuudesta elää vailla sodan tuomaa pelkoa. Haasteita toki myös riittää, erityisesti suomalaisen järjestelmän ymmärtämisessä. Apua tarvitaan siihen, miten etuuksia haetaan oikein, miten otetaan huomioon Ukrainaan jäävä eläke ja mitä kaikkea liittyy vuokraan. Kielimuuri vaikeuttaa sopeutumisprosessia, eikä vapaaehtoisia tai tulkkeja, jotka voisivat auttaa Kelassa tai poliisilaitoksessa asiointia, tahdo löytyä. Forssan Eläkeläiset ry tarjoaa omalta osaltaan paikan, jossa voi tuntea kuuluvansa joukkoon. Yhteistä toimintaa on luvassa jatkossakin. EVGENIYA MAZUROVA Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön ohjaaja EVA RÖNKKÖ liikuntahankkeen suunnittelija Vaikka forssalaisten ja ukrainalaisten keskusteluun tarvitaan vielä käännösapua, lyhyitä lauseita pystytään jo vaihtamaan myös suomeksi. Jutussa kokemuksistaan kertova Ludmilla kuvassa toinen oikealta. EV G EN IY A M A ZU R O VA ”Tunnemme olomme kotoisaksi, mutta huoli rintamalla olevista painaa” Forssan Eläkeläisten tapaamisessa tutustuttiin Ukrainasta Forssaan tulleisiin ikäihmisiin ja kuultiin, millaista on aloittaa arki maassa, josta ennen sotaa ei tiennyt mitään. 12 Eläkeläinen 3/2024
L eikki tekee ihmisestä ihmisen, kirjoitti hollantilainen Johan Huizinga vuonna 1938. Leikkimällä ihminen vapautuu nykyhetken kahleista ja näkee uudenlaisia mahdollisuuksia. Uudelleen ajattelemalla syntyy uusia keksintöjä, kun taas tiukasti nykyhetkeen keskittymällä seurataan vain vanhoja uria. Monella meistä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta viettää kovin leikkisää elämää. Arjen velvoitteiden keskellä leikki saattaa tuntua jopa ajanhukalta. Ruuhkavuodet, omaishoito tai terveyshuolet kaventavat ihmisen liikkumatilaa. Yhteiskunnassa ihmisiä ajetaan putkeen, jossa leikille on huonosti sijaa. Nykyisin jopa lasten leikin tila tuntuu kaventuneen. Yhä nuoremmat hylkäävät ”pikkulapsimaisen” leikkimisen ja tuijottavat älypuhelimia, joiden algoritmit marssittavat silmille loppumattoman vyöryn kyseenalaista sisältöä. ELÄKELÄISTOIMINNASSA LEIKKI kokee kuitenkin uuden tulemisen. Erilaiset pelit ovat suosittu ajanviete eläkeläisyhdistyksissä. Aika ja arkielämän huolet unohtuvat kisaillessa hyvässä seurassa boccian, petanquen tai vastaavan parissa, tai vastaillessa tietovisakysymyksiin. Liikunnalliset pelit huoltavat paitsi mieltä, myös kehoa. Bocciatai petanquepallon poimiminen ja heittäminen harjaannuttavat tasapainoelimiä. Kaikki tiedämme tasapainon merkityksen ihmisen terveydelle. Leikkiminen voi siis jopa pelastaa ihmishenkiä. Kilpailulliset pelit voivat menettää osan leikkisyydestään, kun peli käy vakavaksi. Tuomarin virheet herättävät kiukkua. Häviö kesäpäivien mölkkykilpailussa voi muuntautua elämää suuremmaksi kokemukseksi. Sekin kuuluu leikkiin, vaikka suhteellisuudentaju on aina hyvä pitää mielessä. LEIKKI TARJOAA tehokkuutta palvovassa yhteiskunnassa hengähdystauon ja jopa protestin keinon. Työelämässä olevien on vaikea vetäytyä päiviä kestäviin boccia-turnauksiin, mutta eläkkeellä sekin on mahdollista. Rohkaisen ottamaan tästä ilon irti ja hakeutumaan eläkeläisjärjestöjen liikuntaja harrastustoiminnan pariin. Elämä on lyhyt, joten siitä kannattaa käyttää mahdollisimman suuri osa leikkimiseen. ? Eläkeläiset ry:n boccia-turnaus järjestetään 12.–13.9. Orivedellä. Turnauksen ilmoittautumis aika päättyy 2.6. Ilmoittautuminen tapahtuu verkkolomakkeella osoitteessa https://link.webropol. com/s/bocciaturnaus Leikkivä ihminen voi hyvin Työelämässä on vaikea vetäytyä päiviä kestäviin bocciaturnauksiin, mutta eläkkeellä sekin on mahdollista.” AARON KALLINEN Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija. TOIMISTOLTA F orssan Eläkeläiset ry on tarttunut Forssan kaupungin Kotouttamon toiveeseen järjestää yhteistoimintaa eläkeikäisille Suomeen muuttajille. Forssassa asuu tällä hetkellä parisenkymmentä ukrainalaista sodan jaloista paennutta ikäihmistä. Osa heistä on saapunut Suomeen lastensa ja lastenlastensa kanssa, osa yksin ilman läheisiään. Ensimmäinen tapaaminen oli Forssan kaupungin Yhteisötalolla ja puheenjohtajamme Sirkka-Liisa Ilvonen kertoi heille toiminnastamme. Sitten tavattiinkin jo kevätaskartelun merkeissä Forssan Järjestöjentalolla. Hieman jännitti, että saapuisiko uusia tuttaviamme kerhoon. Vielä enemmän pohditutti, miten ymmärtäisimme toisiamme, kun yhteistä kieltä ei ollut. Mutta tuo huoli oli turha. Luoksemme saapui reippaita, ystävällisiä ja hymyileviä naisia, jotka innokkaana syventyivät askartelutehtäviin. UUDET YSTÄVÄMME ovat olleet mukana mm. kuntosalivuoroillamme Tyykihovin palvelutalossa sekä Järjestöjentalolla järjestetyissä elävän musiikin tansseissa. Nämä torstaitanssit ovat hieno esimerkki kaupungin sekä Forssan eläkeläisjärjestöjen yhteistyöstä. Kesällä olemme menossa yhdessä ainakin kahdelle luontoretkelle. Kotouttamon työntekijät myös auttavat meitä mm. tiedottamisessa, eikä pidä unohtaa, että älypuhelimen kääntäjäohjelmista on suuri apu. Mutta kaikkein eniten auttaa elekieli ja ystävällinen suhtautuminen, jonka myös jäsenemme ovat hienosti oivaltaneet! Emme kuitenkaan halua “omia” uusia ystäviämme, vaan kerromme heille muistakin ikäihmisille suunnatuista toiminnoista ja tapahtumista kaupungissamme. Tärkeintä on, että he voisivat tuntea olonsa kotoisaksi ja unohtaa hetkeksi huolet ja murheet sekä rankat kokemukset. Ja olemme todenneet, että yhteiset hetket antavat myös omille jäsenillemme paljon iloa ja hyvää mieltä. Suosittelemme yhdistyksiä tarttumaan rohkeasti moninaisuustyön haasteisiin! HILKKA LUNDELL Forssan Eläkeläiset ry:n sihteeri Forssan Eläkeläisten ja Forssassa asuvien ukrainalaisten kerhotapaamisissa on syntynyt muun muassa upeita narsissikransseja. Yhteiset hetket antavat iloa ja hyvää mieltä Kotouttamo tekee yhteistyötä Forssan kaupungin Kotouttamossa eri alojen ammattilaiset, kuten maahanmuuttajien sosiaalityö, TE-toimisto ja Kela, työskentelevät yhteistyössä. Kotouttamossa maahanmuuttajille järjestetään kursseja, tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa jaetaan tietoa. Kotouttamossa järjestetään myös kaikille avoimia ja ilmaisia suomen kielen kursseja. Kotouttamossa maahanmuuttajalle tehdään alkukartoitus ja henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma. Lähde: Forssan kaupunki Eläkeläinen 3/2024 13
JÄRJESTÖ EVA RÖNKKÖ E läkeläiset ry:n Liikuntaverstaat-hanke selvitti, miten paikallisyhdistysten liikuntakerhoilla menee, millaista toimintaa ja kenen voimin sitä järjestetään. Taustalla on huoli siitä, miten nopeasti liikuntatoiminta yhdistyksissä supistuu. Kun vuonna 2018 toimi ilmoitusten mukaan 372 liikuntakerhoa, oli vuonna 2021 toiminnassa enää 74 kerhoa. Vaikka kerhojen pysähtyminen koronavuosina selittää laskua, on taustalla myös ohjaajien ikääntyminen. Tarvitaan liikuntatoimintaa, joka on mieluisaa ja sopivaa sekä yhdistyksen jäsenille että liikunnasta vastuun ottaville. LÄHETIMME liikuntaverstaiden infokirjeessä kyselyn yhdistysten puheenjohtajille. Saimme 44 vastausta, joka on melkein kolmannes jäsenyhdistyksistä. Tulosten mukaan neljä yhdistystä viidestä järjestää liikuntatoimintaa (84 % vastanneista). Suositumpia liikuntamuotoja ovat kuntoja tuolijumpat (yli 80%), boccia ja petankki (53%) sekä seniorija kansantanssi (38%). Lisäksi harrastetaan joissakin yhdistyksissä keilausta, lavista, curlingia, mölkkyä ja toki retkeilyä. Kaksi yhdistystä kolmesta käyttää kerhoissa liikuntavälineitä. Usein ne ovat jumppakepit, kuminauhat, pallot, käsipainot tai jopa kahvakuulat. Kävelyja sauvakävelyryhmiä kokoontuu harvoin, vain 10 % vastanneista kertoi yhteiskävelyn harrastaMiten meillä liikutaan Liikuntakyselyn mukaan neljä Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistystä viidestä järjestää liikuntatoimintaa. Suositumpia liikuntamuotoja ovat kuntoja tuolijumpat, boccia ja petankki sekä seniorija kansantanssi. NYT VUODEN kestänyttä Liikuntaverstaat-hanketta on rahoittanut opetusja kulttuuriministeriö osana ikääntyneiden terveyden edistämisen Ikiliikkuja-hankekokonaisuutta. Liikuntahankkeen tavoite on tukea yhdistysten liikuntakerhoja, jossa on pitkällä perinteellä järjestetty omaehtoista ja omanäköistä liikuntaa. Rahoituksen turvin olemme vuoden aikana järjestäneet Eläkeläiset ry:n aluejärjestöissä 13 koulutuksellista verstasta, joihin on osallistunut yhteensä 192 liikunta-aktiivia ja 71 paikallisyhdistystä. Kolmessa verstaassa, Kotkassa, Jyväskylässä ja Satakunnassa oli mukana myös Suomeen muuttaneita iäkkäitä. Liikuntakyselyssä koulutuksen saamista omalla paikkakunnalla tai lähellä pidettiin tärkeänä, sillä kiireinen arki tai omaishoitajuus estävät monella pidemmälle matkustamisen. Tähän toiveeseen päästäänkin vastaamaan, sillä Liikuntaverstaat-hanke on saanut opetusja kulttuuriministeriöltä jatkorahoituksen. Syksyllä alkaa siis uusi verstas-kierros. Tällä kertaa yhdistykset saavat myös toivoa, millaista koulutusta he omilla alueillaan tarvitsevat. Toivottavasti kuulemme silloin myös päättyneen kiertueen tuloksista, kuinka monissa yhdistyksissä esimerkiksi on helppolentis saatu käyntiin. Kulunut verstaskiertue osoitti, kuinka ihmisten mieli tarvitsee yhteisöjä ja ystäviä, jotka koronavuosina kaikkosivat. Liikunnallinen tekeminen voi sitä antaa, jos ikääntyvien liikunta mielletään yhteisölliseksi ja vastuuta toiminnan järjestämisestä jaetaan. Iloisin mielin ja hymy huulessa tehty kantaa pitkälle. Liikuntaverstaat jatkuvat syksyllä misesta. Kävely helppona, mutta tehokkaana liikuntamuotona yhdistettynä vaikkapa paikallisiin kulttuurikohteisiin onkin yksi keino lisätä jäsenille liikuntatarjontaa. Toinen helppo vaihtoehto on etäjumppa. Sellaista tarjoaa esimerkiksi Keravan yhdistyksemme omien verkkosivujensa kautta. SELVITIMME MYÖS, mitä kuuluu järjestömme perinteelle – esiintyville liikuntaryhmille. Vastausten mukaan liikuntaesityksiä harjoitellaan ainakin 20 yhdistyksessä. Esiintyvien ryhmien kohtalo riippuu siitä, missä pääsee esiintymään ja onko omalle ryhmälle sopivan tasoista ohjelmaa. Kun tapahtumia – kuten esimerkiksi aluejärjestöjen yhteisiä kesäjuhlia – on tarjolla, on myös motiivi koota ryhmä ja harjoitella. Monesti silloin löytyy myös henkilö, joka ottaa ryhmän ohjaamisesta vastuun. Eri tasoisia esiintymisohjelmia on saatavissa Eläkeläiset ry:n materiaalipankista tai rikkaasta seuratanssien perinteestä. Ryhmän perustamisen kynnystä madaltavat myös järjestön tapahtumat liikuntaesityksineen, johon on voinut harjoitella yhdessä naapuriyhdistysten kanssa. Hieman yli puolet liikuntakerhoista kokoontuu maksuttomissa tiloissa (53 %) ja kerhoja ohjaavat pääsääntöisesti omat jäsenet (86 %). Jonkun verran käytetään ulkopuolisia palkattuja ohjaajia (23 %) esimerkiksi joogassa. Joissakin liikuntakerhoissa vierailevat myös kunnan ohjaajat tai opiskelijat osana ohjausharjoittelua. Jos liikuntakerhot ovat yleensä maksuttomia (78 %), peritään maksu niissä kerhoissa, johon on ohjaaja palkattu (22 %). Käytyjen keskustelujen mukaan ulkopuolisten vetämät maksulliset kerhot, kuten lavis houkuttelevat monesti uusia jäseniä yhdistysten jäseniksi. ON TÄRKEÄÄ, että liikuntakerhojen ohjaajilla on mahdollisuus kouluttautua. Vastausten mukaan puolessa yhdistyksistä ovat ohjaajat saaneet koulutusta. Eniten on käytetty järjestömme omia koulutuksia ja liikunta-aineistoja niin järjestömme verkkosivuilta, kuin myös Eläkeläiset ry liikkujat -Facebook-ryhmän kautta. Lisäksi osataan etsiä videoita sekä vinkkejä YouTubesta tai muiden organisaatioiden, kuten Ikäinstituutin tai sisarjärjestöjen sivuilta. Kirjoittaja on liikuntahankkeen suunnittelija. Mitä liikuntakerhoja yhdistyksessänne toimii? Vastaajien määrä: 40, valittujen vastausten lukumäärä: 120 prosenttia 10 % 10 % 5 % 35 % 53 % 28 % 28 % 50 % 53 % 10 % 8 % 8 % 5 % 10 20 30 40 50 Kävelyryhmä Sauvakävelyryhmä Pyöräilyryhmä Tuolijumppa Kuntojumppa Kansantanssi Senioritanssi Rivitanssi Kuntosali Vesijumppa Boccia, petankki Pallopeli Muu Etäjumppa Terveysliikunta Keilailu Curling Biljardi ja Lavis No nyt on jännä paikka Kotivakuutus -20 % verkosta vuodeksi. turva.fi/koti 14 Eläkeläinen 3/2024
No nyt on jännä paikka Kotivakuutus -20 % verkosta vuodeksi. turva.fi/koti
Matkavastaavien opintoja neuvottelupäivä 24.9. Viking XPRS Yhdeksän tunnin risteily Tallinnaan. Tulevia tapahtumia ja matkatoiminnan kehittäminen. Vetäjinä Jan Koskimies, Ulla Virtanen ja Tiina Rajala. Kurssin hinta: 40 €. Ilmoittautuminen 28.8. mennessä. Mosaiikkityön peruskurssi 21.– 22.9. Helsingissä Kurssin toteuttaa EKL. Kurssin hinta: 100 €. Tiedustelut: jarkko.utriainen@ekl.fi / 050 436 34409 Helppoa kuubalaista salsaa A 25.9. (1 pv) Hiekkaharjun Puistokulma, Vantaa Kurssi sopii erityisesti kevään kurssille osallistuneille, mutta uudetkin tulijat ovat tervetulleita. Kurssilla kerrataan koordinaatiota ja salsan perusaskelia. Salsaa voivat tanssia kaikenikäiset ja -kuntoiset ihmiset. Opettajana toimii kuubalainen tanssinopettaja ja koreografi Juan Pujals. Kurssiaika on kello 10–14. Kurssin hinta: 20 € (Yhteishinta 30 €, jos osallistuu kursseille A ja B.) Ilmoittautuminen 4.9. mennessä. Helppoa kuubalaista salsaa B 9.10. (1 pv) Hiekkaharjun Puistokulma, Vantaa Kurssilla opitaan lisää salsan kuvioita ja parisalsaa. Lisäksi kokeillaan muita latinalaistansseja, kuten cha cha cha ja merengue. Salsaa voivat tanssia kaikenikäiset ja -kuntoiset ihmiset. Opettajana toimii kuubalainen tanssinopettaja ja koreografi Juan Pujals. Kurssiaika on kello 10–14. Kurssin hinta: 20 € (Yhteishinta 30 €, jos osallistuu kursseille A ja B.) Ilmoittautuminen 18.9. mennessä. Vanhusneuvostopäivät 8.–9.10. (2 pv) Kiipula, Turenki Koulutus järjestetään yhteistyössä EKL:n kanssa ja se on tarkoitettu kuntien ja alueiden vanhusneuvostoissa toimiville jäsenillemme. Lisätietoja voi kysyä Eero Kiviseltä, sähköposti: eero.kivinen@ekl.fi, puhelin: 041 522 1606. Hinta 50 €. Eläkeläiset ry ei korvaa matkakuluja. Ilmoittautuminen 9.9. mennessä Eläkeläiset ry:hyn. Yhdistysviestinnän kurssi 15.–16.10. (2 pv). Seinäjoki, hotelli Alma Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media: esimerkiksi toimivien kotisivujen ominaisuudet. (Varsinainen kotisivukurssi pidetään erikseen.) Kouluttajat: Tuomas Talvila ja Aaron Kallinen. Kurssin hinta: 200 €. Ilmoittautuminen 25.9. mennessä. Jäsenrekisterikurssi 15.–16.10. (2 pv). Seinäjoki, hotelli Alma Kurssi on tarkoitettu puheenjohtajille, jäsensihteereille, taloudenhoitajille ja sihteereille. He saavat kurssin jälkeen jäsenrekisterin käyttäjätunnuksen. Kurssilla opitaan käyttämään ja hyödyntämään jäsenrekisteriohjelmaa sekä tarpeellista tietoa koskien henkilötietojen käsittelyä. Kurssin vetäjät: Aaron Kallinen ja Ulla Virtanen. Kurssin hinta: 200 €. Ilmoittautuminen 25.9. mennessä. Muistikerhojen ohjaajakurssi 17.–18.10. (2 pv) Eläkeläiset ry:n toimisto Helsingin Malmilla Osallistujat saavat tietoa muistista ja muistinhuollosta sekä uusia ideoita kerhotoimintaan. Kurssin hinta: 30 €. Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Yhdistystoiminnan jatkokurssi 29.10.–1.11. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii peruskurssin käyneille tai muutoin kokeneille yhdistystoimijoille. Aiheita ovat muun muassa johtokuntatyö, yhdistysasiakirjat sekä kokouskäytännöt. Vetäjinä Aaron Kallinen ja Tiina Rajala. Osittain yhteistä ohjelmaa talouskurssin kanssa. Kurssin hinta: 270 € puolihoidossa. Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Yhdistystalouden kurssi 29.10.–1.11. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii taloudenhoitajille sekä toiminnantarkastajille. Aiheita ovat muun muassa yhdistyksen vuosikello, taloussääntö, tilinpäätös, toiminnantarkastus sekä kirjanpidon perusteiden kertaus. Vetäjinä Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Osittain yhteistä ohjelmaa yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kurssin hinta: 270 € puolihoidossa. Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Musiikkikurssi soittajille ja laulajille 1.–4.11. (3 vrk) Koulutus on tarkoitettu kaikille musiikista innostuneille, niin kokeneille kuin vasta-alkajille. Kurssilla musisoidaan yhdessä ja pidetään hauskaa. Ryhmien vetäjät saavat uutta ohjelmistoa omaa ryhmäänsä varten. Vetäjinä Sauli Malinen ja Ahti Sepp. Kurssin hinta: 350 €. Ilmoittautuminen 11.10. mennessä. Moninaisuuskurssi 5.11. Eläkeläiset ry:n toimisto Helsingin Malmilla Kurssin hinta: 15 €. Ilmoittautuminen 14.10. mennessä. Kerhonohjaajien kurssi 18.–19.11. Jyväskylä Kurssin toteuttaa EKL. Kurssin hinta: 150 €. Tiedustelut: jarkko.utriainen@ekl.fi / 050 436 34409 Alueelliset kurssit Jäsensihteerien koulutus 17.9. Rokua Ikääntymispolitiikan opintopäivät marraskuussa: Helsinki, Iisalmi, Jyväskylä, Turku, Oulu Ilmoitamme tarkemmat ajankohdat ja paikat myöhemmin. Yhdistykset ja aluejärjestöt voivat tilata järjestöltä muun muassa ? Kulttuuriaktivismin sekä Hyvä mieli ja rentoutuminen -koulutuksia ? Alueellisia verkkosivuja jäsen rekisterikursseja ? Järjestämme alueellisia työpajatyyppisiä liikuntakursseja Liikuntaverstaat-hankkeessamme. Syksyn 2024 alustava koulutuskalenteri Kurssihinnat, kurssituki, ilmoittautuminen ? Kurssihinnat sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja yhden lämpimän aterian. ? Eläkeläiset ry:n vähävaraiset yhdistykset voivat hakea järjestöltä normaalihintaisille kursseille kurssitukea. ? Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä verkkolomakkeen: https://link.webropol.com/s/ elrykurssit ? Tarkemmat tiedot ja peruutusehdot: elakelaiset.fi/toiminta/koulutus ja koulutussuunnittelija Tiina Rajala, tiina.rajala@elakelaiset.fi puh. 040 582 4319. JÄRJESTÖ Vantaalla tanssitaan syksyllä kuubalaista salsaa. 16 Eläkeläinen 3/2024
TIINA RAJALA K annustamme jäsenyhdistyksiämme – sekä paikallisyhdistyksiämme että aluejärjestöjämme organisoimaan itse alueellisia koulutuksia. Koulutusaiheita ja -mahdollisuuksia on paljon ja jäsenyhdistyksemme voivat hakea niihin koulutustukea Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:stä. Koulutusten järjestäminen on melko helppoa. KSL ja Eläkeläiset ry opastavat ja neuvovat mielellään koulutusten järjestämisessä. Omat koulutukset kannattavat ? Koulutus kuuluu yhdistysten perustehtäviin. ? Jäsenistömme toivoo alueellisia koulutuksia. ? Eläkeläiset ry:n asema koulutusten järjestäjänä on heikentynyt. ? Heikentymiseen vaikuttavat maamme hallituksen suunnitelmat leikata järjestöjen toiminta-avustuksia sekä opetusja kulttuuriministeriön tiukat linjaukset sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n tuella toimivien järjestöjen koulutustoiminnasta. ? Eläkeläiset ry ei voi hakea koulutustukea KSL:n kautta niille kursseille, joilla STEA:n yleisavustuksella toimiva henkilökuntamme on kouluttamassa. ? Jäsenyhdistyksemme sen sijaan voivat järjestää sellaisiakin koulutuksia, joita henkilökuntamme on vetämässä ja saada niille koulutustukea. Paikallisyhdistyksemme ja aluejärjestömme voivat järjestää monipuolisesti tarvitsemiaan koulutuksia. Ne voivat olla järjestötoimintaan, edunvalvontaan tai harrastustoimintaan liittyviä. Järjestöstämme on saatavissa monenlaisia valmiita ohjelmarunkoja kursseja varten. Henkilökunnastamme ei synny yhdistyksille palkkatai matkakuluja. KSL maksaa koulutustukea 30 euroa oppitunnilta, jonka pituus on 45 minuuttia. Koulutustuella voi kattaa esimerkiksi kurssitilan vuokran, kurssimateriaalitai tarjoilukuluja. Tuki kattaa enintään puolet koulutuskuluista. Kurssin vähimmäispituus on neljä oppituntia, jotka voivat jakautua eri päiville. Oppitunteja voi varata yhdistyksen käyttöön KSL:stä. Oppituntivaraus tehdään aina Hyvä mieli ja rentoutuminen -kurssi järjestettiin huhtikuussa Tornion järjestötalolla. Yhdistykset ja aluejärjestöt koulutuksia järjestämään marraskuussa koko vuodeksi kerrallaan. Opastusta saatavissa Neuvomme mielellämme kurssien ideoinnissa ja käytännön järjestelyissä. Eläkeläiset ry:ssä voi olla yhteydessä koulutussuunnittelija Tiina Rajalaan, puhelin 040 582 4319, sähköposti: tiina.rajala@elakelaiset.fi KSL:ssä kurssineuvoja antaa koulutussuunnittelija Arto Leinonen, puhelin 040 725 6171, sähköposti: arto.leinonen@ksl.fi Lisää voi lukea KSL:n verkkosivuilta ksl.fi/koulutustuki-jarjestoille Joissakin tapauksissa yhdistyksen kannattaa perustaa opintokerho. Siitä antaa neuvoja koulutustuottaja Tiina Flygare, puhelin 050 590 0709, sähköposti: tiina.flygare@ksl.fi Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelija. Eläkeläinen 3/2024 17
JÄRJESTÖ K irjakevät toi markkinoille mm. kaksi mielenkiintoista ja koskettavaa poliitikon elämäkertaa. Kumpikin – Juha Vikatmaa ja Seppo Toiviainen oli kansanedustakaudellani työtovereitani. Kummankin nuorena tohtoriksi väitelleen lähtökohdat olivat loistavat ja kumpaankin ladattiin suuria odotuksia. Silti kummankin loppu oli murhenäytelmä. TULLESSANI 4.12.1974 aamulla työpaikalleni eduskuntatalolle tuli pääportaissa vastaani Mauri Miettinen tukien lohduttomasti itkevää Eeva Kuuskoski-Vikatmaata. Eduskuntatalon liput olivat puolitangossa. Juha Vikatmaan elämä oli päättynyt edellisenä päivänä oman käden kautta. Juha oli kokoomuksen ns. remonttimiehiä, jotka halusivat murtaa puolueensa ulkopoliittisesta paitsiosta. He rakensivat suhteita Kekkoseen ja hänen avullaan myös Neuvostoliiton poliittiseen johtoon. Olipa heillä hanke rakentaa keskustan ja liberaaliporvarien yhteisvoimin uusi kekkoslainen porvaripuolue, jonka yhtenä tavoitteena oli varmistaa Kekkosen ulkopolitiikan jatkuvuus tukemalla Ahti Karjalaisen valintaa Kekkosen seuraajaksi. Tulevista ongelmista, Kekkosen ja Karjalaisen suhteiden tulehtumisesta tai Karjalaisen elämänhallinnan ongelmista ei silloin vielä laajemmin puhuttu. Hanke kariutui muista syistä eikä ollut vaikea arvata, ettei kokoomuksen johdossa hankkeen puuhamiesten päätä silitelty. SEPPO TOIVIAISEN kanssa olimme eduskunnassa työtovereita viiden vuoden ajan vuosina 1979-1984. Opiskelimme tahoillamme sosiologiaa, Seppo Tampereella ja minä Jyväskylässä ja tapasimme sosiologien yhteisissä riennoissa. Tshekkoslovakian miehitystä protestoimme samassa rintamassa. Yliopistomaailmassa virta vei pian kohti taistolaisuutta. Se virta vei Sepon mukanaan ja sai hänet myös muuttamaan kantansa miehitykseen. Kontaktimme hiipuivat ja eduskunnassakin olimme harvakseltaan tekemisissä. Tosiasiassa kaksi eduskuntaryhmää kokoontui kerran viikossa hoitamaan eduskuntaryhmän hallinnolliset asiat ja toteamaan, mistä kaikista asioista olemme eri mieltä. Ryhmän enemmistössä toivoimme Sepon luonteen tuntien, että hänen avullaan voitaisiin rakentaa parempaa keskusteluyhteyttä ryhmän osapuolten välille. Toiveet eivät toteutuneet. Lauri Hokkanen kirjoittaa Seppo Toiviaisesta laatimassaan erinomaisessa elämäkerrassa, että ”Toiviainen kutsuttiin lopulta poliittiseksi johtajaksi, mutta hän tarvitsi poliittisen elämän kaikissa vaiheissa jonkun ’ylipäällikön’, auktoriteetin tai suunnannäyttäjän, jota seurata”. Hänen auktoriteettinsa oli Taisto Sinisalo. Seppo kuunteli kuitenkin myös ”sisäistä ääntään”, jonka hän piti omana tietonaan ja josta hän keskusteli vain läheisimpien ystävien kanssa. Itselleen rehellisenä hän ei voinut välttyä ristiriidalta oman sisäisen vakaumuksen ja auktoriteetin vaatiman neuvostoretoriikan väillä. SISÄINEN RISTIRIITA raateli sielua. Se johti molemmat umpikujaan, Juhan äkkiratkaisuun, Sepon hitaaseen ja tuskalliseen itsetuhoon. Kaksi tutkimustyön huippulupausta, joiden tie politiikassa johti tragediaan. Politiikka on rankka laji. Rankka laji Sisäinen ristiriita raateli sielua.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ E läkeläiset ry:n toimisto muutti huhtikuun puolivälissä uusiin toimitiloihin. Postija käyntiosoitteemme on nyt Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Uusi toimistomme sijaitsee Ylä-Malmilla, Malmin aseman pohjoispuolella, Malmin kauppatien ja Piilikujan risteyksessä. Toimiston kaikki puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet ovat ennallaan. Myös Eläkeläiset ry:n edelliset toimistotilat olivat Malmilla, muuttomatkaa kertyikin vain puolisen kilometriä. Olemme siis jatkossakin pääradan ja hyvien julkisen liikenteen yhteyksien varrella. Helsingistä ja Pasilasta Malmille pääsee lähijunilla I ja K, lentoasemalta junalla P ja Tikkurilasta junilla P ja K. Malmi on myös lukuisten pääkaupunkiseudun bussilinjojen solmukohta. Samassa rakennuksessa Malmin kauppatie 26:ssa toimii entuudestaan myös useita muita sosiaalija terveysalan järjestöjä, esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto ry. Juhlistamme uuden toimiston tupaantuliaisia torstaina 13. kesäkuuta klo 15–17. Avoimet ovet kaikille, tervetuloa tutustumaan! Nyt on muutto tehty! Eläkeläiset ry:n liikuntahankkeen suunnittelija Eva Rönkkö purki 12. huhtikuuta muuttolaatikoita järjestön uusissa toimitiloissa. Eläkeläiset ry:n osoite on nyt Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Toimisto uusissa tiloissa, tervetuloa tupaantuliaisiin TU O M A S TA LV IL A 18 Eläkeläinen 3/2024
Matkailu ja majoitus ? GREENSTAR HOTELS GreenStar Hotels tarjoaa Eläkeläiset ry:n jäsenille 13 %:n alennuksen edullisimmasta päivän huonehinnasta. Hinnan saa varatessaan majoituksen osoitteessa greenstar.fi käyttämällä varauskoodia GSLIITTO tai suoraan hotellien vastaanotoista. GreenStar Hotels Oy tarjoaa sopimushintaisia huoneita rajoittamattomasti (LRA Last Room Available). Hotellilla on oikeus tarkastaa jäsenyys. ? IKAALINEN SPA & RESORT Ikaalisten kylpylä tarjoaa jäsenillemme 20 %:n alennuksen majoituksesta su–ke, ja 15 % to–la koodilla ELA1959. Koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, varaukset ikaalinenspa.fi tai 03 4511 / myynti@ ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Kaikkiin majoituksiin kuuluvat aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. ? KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsentarjoukset * Kylpyläloma 2 vrk 140 € / hlö / 2 hh * Kylpyläloma 3 vrk 184 € / hlö / 2 hh Hinnat sisältävät majoituksen (tulopäivä maanantai, tiistai tai keskiviikko), aamiaiset, päivälliset (buffet) sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Lisämaksu yhden hengen hotellihuoneessa 30 € / vrk. Samassa huoneessa lomailevat lapset 4–12 v. –50 % aikuisen hinnasta. Tarjous on voimassa 31.12.2024 asti (ei 23.–26.12.2024). Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteesta www.rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh. 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@rauhalahti.fi ? LOHJA SPA & RESORT 1 vrk kahdelle 139,00 € (norm. 204,00 €) sisältäen majoituksen päätalon huoneessa, puolihoitoruokailun, elämyskylpylän ja kuntosalin käytön. (Yhdelle tarjous 109,00 € yhden hengen huoneessa päätalossa). Tarjous on voimassa ma–to 31.12.2024 asti (ei juhlapyhinä). Varattavissa koodilla ERY Online osoitteesta www.lohjaspa.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 840 tai sähköpostilla myynti@lohjaspa.fi ? TALLINK SILJA Eläkeläiset ry:n jäsenenä pääset suoraan Club One Silver -tasolle veloituksetta! Liittymällä Club One -jäseneksi nautit rahanarvoisista eduista niin maissa, kuin merellä. Club One kantaasiakasohjelma koostuu kolmesta eri jäsentasosta: Bronze, Silver ja Gold. Club One -jäseniksi liittyvät Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat myös erillisen alennuksen matkoista. Kulttuuri ? INTO-KUSTANNUS Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat Into Kustannuksen verkkokaupasta intokustannus.fi 25 %:n alennuksen kaikista myytävänä olevista kirjoista. Alennuskoodi verkkokaupassa on Eläkeläiset. ? ROCKWAY.FI Rockway.fi on Suomen suurin musiikinopetuksen verkkopalvelu, joka tarjoaa sinulle kaiken soittoharrastuksesi aloittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palvelu sisältää maan parhaat opettajat ja yli 15 000 opetusvideota mm. kitaralle, pianolle ja laululle. Voit myös opetella vaikkapa tekemään musiikkia tai viihtyä artistihaastatteluiden parissa. Eläkeläiset ry:n jäsenenä saat palveluun 1 kk ilmaiskokeilun ja 20 % alennuksen palvelun täysversiosta. Edun voi lunastaa täältä: www.rockway.fi/eläkeläiset Muut ? RUOHONJUURI Eläkeläiset ry:n jäsenille 5 % alennus Ruohonjuuressa. Koodi on RJKUMPPANI2024 ja se toimii verkkokaupassa ja myymälöissä. Lisäksi kaikille eläkeläisille annetaan 10 % alennus ensimmäisenä aukiolotuntina tehdyistä ostoksista. Jäsenedut Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Lisäksi paikallisyhdistyksillä on omia jäsenetuja, joista löytää tietoa omasta yhdistyksestä. 0961500516 ma-to klo 8-16 pe 8-14.30 wellvita.fi Vain 21,95€ / 2kk +toimitus4,95€ Tilaa Venolet Valitsekestotilausjasaat 1.toimituksen -50% Kun 56-vuotias Marianne muistelee kulunutta vuotta, hän voi edelleen kuvitella sen raskaan tunteen jaloissaan. Jalat tuntuivat niin lyijyn raskailta ja väsyneiltä, että se iski häneen kovaa ja halu harrastaa liikuntaa hiipui vähitellen. Jalkani häiritsivät erityisesti silloin, kun juoksin. Aloin keksiä tekosyitä, ettei minun tarvitsisi lähteä ollenkaan juoksemaan, Marianne kertoo. Marianne oli vähällä luovuttaa, kunnes hän törmäsi Venoletin mainokseen. Kynnys kokeilla uutta tuotetta oli matala siinä vaiheessa, kun näin raskaille jaloille suunnitellusta Venoletista mainoksen. Halusin heti koittaa sitä, kertoo Marianne innostuneesti. Nyt on kulunut lähes neljä kuukautta siitä, kun hän aloitti Venoletin. Marianne on erittäin tyytyväinen sen ainesosien tehoon. Hänen jalkansa voivat taas hyvin. Olen taas siinä juoksukunnossa, missä olin muutama vuosi sitten. Neuvon siis kaikkia, joilla on raskaat ja väsyneet jalat, kokeilemaan Venoletia. Miten Venolet tukee tukee jalkojen hyvinvointia? Viinin lehdet ja viinirypäleen siemenet edistävät hyvää verenkiertoa jaloissa sekä voivat siten vähentää väsyneiden ja raskaiden jalkojen tunnetta. Ne myötävaikuttavat laskimojärjestelmän, verisuonten ja verenkierron normaaliin toimintaan, jotka yleensä ovat raskailta ja väsyneiltä tuntuvien jalkojen taustalla. Lisäksi ne voi edistää ihon ulkonäköä ja vähentää selluliittia. C-vitamiini vahvistaa kollageenin muodostumista kudoksessa, mikä on tärkeää hyvin toimiville verisuonille. Ei sitoutumisaikaa. Tyytyväisyystakuulla! KEVYETJALAT Marianne löysi täydellisen tuen jalkojen verenkierrolle syytä, miksi valita Venolet 4 Viininlehdistä ja viinirypäleen siemenistä valmistettu Venolet tukee jalkojesi hyvinvointia. 1 3 2 4 Kevyet jalat Jalkojen verenkierto Virkeät jalat Selluliitti Jalkani eivät tunnu lyijyn raskailta MAINOS Lisää asiakastarinoita osoitteessa wellvita.fi Eläkeläinen 3/2024 19
Teiniliitto heijasteli sodanjälkeisen Suomen demokratian kehityslinjoja. JUHA DRUFVA E desmenneiden sukupolvien perinteet painavat vuorenraskaina elävien aivoja. Siksi jokaisen sukupolven on kuviteltava ja kirjoitettava historia uusiksi selviytyäkseen oman aikansa haasteista. Näistä historian tosiseikoista johtuen marsalkka Mannerheimin 72-vuotispäivänä 4. kesäkuuta 1939 perustettu Teiniliitto ehti herättää ihastusta, vihastusta sekä muuttaa muotoaan ja toimintatapojaan useaan otteeseen ennen lakkauttamistaan 21. huhtikuuta 1983. Viime syksynä ilmestyneessä laajassa Teiniliiton historiikissa Vimmaa ja voimaa – Suomen Teiniliitto ja yhteiskunta 1939–1983 (Teos), pureudutaan teiniradikalismin juuriin ja oiotaan vuosikymmenten saatossa syntyneitä myyttejä ja huhupuheita. Teoksen toimittajat Ville Soimetsä ja Liisa Lalu muistuttavat, että Teiniliitosta kannattaa muistaa muutakin kuin 1970-luvun romahdus. – Koululaistoiminnan alkusysäys saatiin jo vuoden 1905 suurlakosta. Tuo marraskuinen kuohuva lakkoviikko toi nuoret osallisiksi yhteiskunnalliseen muutosprosessiin. Moneen kaupunkiin syntyi paikallisia toverikuntien liittoja. Kesäkuussa 1906 perustettiin sekä ruotsinettä suomenkieliset valtakunnalliset koululaisliitot. Nämä järjestäytymishankkeet eivät vielä osoittautuneet kestäviksi. Kuitenkin tulevina vuosikymmeninä erilaiset aatteet, aktivismi ja politiikka löysivät tiensä koulujen käytäville ja luokkahuoneisiin. Ne inspiroivat nuorten etujoukkoja muuttamaan maailmaa. Teiniliiton toiminnan aktiivivuodet heijastelevat suomalaisen yhteiskunnan rajua ja nopeaa muutosKULTTUURI Aikamatka nuoruuteen prosessia. Liiton rajuin murroskausi osui vuosiin 1963–68. Tuolloin suuret ikäluokat varttuivat nuoriksi aikuisiksi. He valtasivat oppikoulut, lukiot ja vähitellen yliopistot. Vuonna 1966 oli 14–19-vuotiaita reilut kuusisataatuhatta. Teiniliitossa 1960-luku kului vielä yleishumanistisissa riennoissa, mutta 1970-luvulla liiton valtasivat nuoret pelurit: Matti Viialainen, Ilkka Kanerva, Esko Aho, Matti Vanhanen, Andreas Blom, Ben Zyskowicz. Jokaisella puolueella oli oma pokerinaamansa. SKDL:n enemmistö piti pintansa joissakin piireissä ja välttyi pahimmalta poliittiselta ryvetykseltä. Liiton toiminta kutistui vähitellen järjestögangsterismiksi, kokoustekniikaksi, osastojen valtaamiseksi ja etääntyi yhä kauemmaksi tavallisten nuorten tavallisesta elämästä. Teinien tuki Teiniliittoa vastustamassa Teiniliitossa oli 1960-luvun lopussa yli satatuhatta jäsentä. Jokaiselle jäsenelle tullut Teinilehti oli aikansa laajalevikkisimpiä aikakauslehtiä 102?000 kappaleen levikillään. Käytännössä Teiniliitto kosketti suurinta osaa suomalaisista perheistä joko suoraan tai epäsuorasti. Säännöllisesti liitto oli myös oikeistolaispiirien hampaissa kouluissa, politiikassa ja lehdistössä. Nuoruuteen kuuluu tietynlainen ehdottomuus ja kirkas oikeassa olemisen tunne. Vahva nykyhetkessä eläminen, yhteenkuuluvuuden tunteen etsintä ja edeltävien sukupolvien tekemien virheiden kritisoiminen ovat nuoruuden ydintä. Teoksen tekijät korostavat, että nuorisolla on aina ollut tarvetta ja uskoa vaikuttaa laajoihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Ongelmaksi muodostuu se, miten sovittaa nämä kiihkeät odotukset hitaasti etenevään konsensushakuiseen demokraattiseen päätöksentekoon. Näistä syistä johtuen nuoria ei ole perinteisesti nähty tervetulleiksi vallan ja asiantuntijuuden kentille. Tämän ongelman edessä ovat olleet myös Vimmaa ja voimaa -teoksen tekijät. Ajatus Teiniliiton kokonaishistorian kirjoittamisesta alkoi konkretisoitua, kun Essi Jouhki ja Kimmo Rentola tapasivat Turussa historiantutkijoiden konferenssissa syksyllä 2017. Tutkimusryhmä syntyi seuraavana keväänä. Aikeiden toteutumisen ja kirjan tekemisen mahdollisti Koneen Säätiö, jonka myöntämällä nelivuotisella rahoituksella tutkimushanke saatiin tehtyä. Ville Soimetsän mukaan teoksen rungon muodostaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa yhteistyössä toteutettu Minun Teiniliittoni -muistitietokeruu, johon osallistui 61 vastaajaa. Tutkimushanketta monipuolisti Päijät-Hämeessä vuosina 1972–79 KIRJA Ville Soimetsä, Essi Jouhki ja Liisa Lalu (toim): Vimmaa ja voimaa – Suomen Teiniliitto ja yhteiskunta 1939–1983, Teos 2023. Teiniliiton kokous Dipolissa huhtikuussa 1971. 20 Eläkeläinen 3/2024
toimineen, kokoomuslaisen Matti Uimosen perustaman Teinien Tuki -järjestön koko arkisto, jota ei ole aiemmin tutkittu. Lisäksi vertaillaan ruotsinkielisen ”teiniliiton” FSS:n toimintaa, joka on nykyisin ruotsinkielisten yläkoulujen, ammatillisten oppilaitosten, kansanopistojen ja lukioiden järjestö. Toisin kuin Teiniliitto, ruotsinkielinen FSS:n toiminta ei romahtanut vaan se on sinnitellyt vaikeiden vuosikymmenten läpi. Ruotsinja suomenkieliset teinit eri linjoilla Mitkä olivat ne tekijät, miten FSS:ssä toimittiin toisin kuin Teiniliitossa, että liitto pysyi toimintakykyisenä 1970-luvun myrskyisät vuodet? Ville Soimetsän ja Liisa Lalun mielestä puoluepoliittinen järjestäytyVille Soimetsä, Essi Jouhki ja Liisa Lalu (toim): Vimmaa ja voimaa – Suomen Teiniliitto ja yhteiskunta 19391983, Teos 2023. SODANJÄLKEINEN USKO tulevaisuuteen näkyi elokuussa 1945, kun Suomessa syntyi ennätykselliset yli 12 500 lasta. Kaikkien aikojen yleisin suomalaisten syntymäpäivä on 24.8.1945. Tuona päivänä kuultiin ensiparkaisu peräti 495 kertaa! Yli puolet suurista ikäluokista kävi vain kansakoulun, ylioppilaita heistä oli 20 prosenttia. Osa kouluttautui ja toimihenkilöstyi, osa jäi maaseudulle kansakoulun varaan, työläiseksi tai muutti Ruotsiin. Suurten ikäluokkien opiskelijapolven kapina näkyi 1968 Vanhan valtauksena, maaseudulle jääneiden SMP:n vaalivoittona 1970! Nuorempiin ikäluokkiin verrattuna suurten ikäluokkien koulutustaso oli matala, mutta isiinsä ja äiteihinsä verrattuna hyppäys oli valtava. Suuret ikäluokat loivat uudenlaisen nuorisokulttuuriin. Elokuvineen, rock-musiikkeineen ja seksivallankumouksineen se irtaantui 1930-luvun topeliaanisesta koti-kirkko-isänmaakulttuurista. Koulutustason nousu 1960-luvulla merkitsi myös uuden säätyjaon syntyä jopa keskelle perheitä. Suuret ikäluokat loivat uudenlaisen nuorisokulttuuriin Teiniliitosta kannattaa muistaa muutakin kuin 1970-luvun romahdus.” minen nähtiin molemmissa järjestöissä ajan hengen mukaisena toimintamuotona. Tuolloin nuoret hakivat lisää päätäntävaltaa koulumaailmassa. FSS:ssä radikaalisuutta ja progressiivisuutta edusti kuitenkin poliittiseen keskustaan asemoitunut Mitten-liike. – Se otti runsaasti vaikutteita Ruotsista, muun muassa ympäristönsuojelua, ydinvoiman vastustamista ja talouskasvukritiikkiä. Suomenkielisten keskuudessa aktiivisten nuorten radikalismin nälkään vastasivat vahvimmin nuoret taistolaiset, ja heitä vastustivat selkeimmin porvariteinit eli kokoomusnuoret. Keskustalaiset ja demarit koettivat vielä 1970-luvun alkuvuosina toimia vasemman laidan kanssa yhteisessä yleisdemokraattisessa rintamassa, joka oli hahmottunut ennen Voimaa ja vimmaa -kirjan tekijöitä: Kimmo Rentola (vas.), Liisa Lalu, Ville Soimetsä, Essi Jouhki ja Ville Okkonen. Kuvasta puuttuu Aapo Roselius. M A TT I S AV ES / H S / LE H TI K U VA JU H O S A LL IN EN / TE O S Eläkeläinen 3/2024 21
KULTTUURI selkeää puoluelokeroitumista. – Tuskin puoluelokeroitumisen olisi vääjäämättä tarvinnut johtaa Teiniliiton romahdukseen. Mutta samalla kun poliittinen vastakkainasettelu jyrkkeni, koulumaailman sisäiset uudistukset ja kouludemokratian eteneminen veivät teinitoiminnalta yhteisen, laajoja koululaisjoukkoja inspiroivan pohjan. – Teinikuntien jäsenyyden avaaminen yhä nuoremmille osoittautui erehdykseksi. Sen myötä teiniyteen astumisesta katosi tiettyä ikäluokkaa yhdistävä ja liittymiseen kannustava initiaatioluonne. Liisa Lalun mielestä suomalainen yhteiskunta ei ole oikein kyennyt täyttämään 1960–70-lukujen Teiniliitton yhteiskuntakehitykselle asettamia tavoitteita. Nuorten ääni ei kuulu yhteiskunnassa, ei edes kouluun liittyvissä asioissa vahvana. – Toisaalta peruskoulusta ja lukiosta valmistuu keskimäärin terveempiä, monipuolisemmin koulutettuja ja kansainvälisempiä nuoria. Kuitenkin nuorten keskinäiset erot ovat suuria ja tulevaisuus entistä epävarmempi. Tuntuu, että nykynuoret eivät saa tai näe samalla tavoin mahdollisuuksiaan vaikuttaa yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen, kuten entiset teinit. Teiniliiton mukana katosi koululaisnuoria yhdistävä liike Soimetsän ja Lalun mukaan Teiniliiton mukana menetettiin ainakin laajat taksvärkkikampanjat, kesäkurssit, epäseminaarit. Teiniliiton liittokokoukset kokosivat nuoria ympäri Suomen keskustelemaan, juhlimaan, verkostoitumaan ja muodostamaan näkemyksiä yhteiskunnasta ja sen tulevaisuudesta. – Nykymaailman haasteena ja osin sosiaalisen median toimintalogiikan seurauksena eri tavoin ajattelevat ihmiset eivät välttämättä enää kohtaa toisiaan entiseen tapaan. – Mielipiteiden kärjistyminen ja toisaalta samanmielisyyden harha sekä oikeassa olemisen tarve ovat lisääntyneet keskustelevan ja ymmärrykseen pyrkivän vuorovaikutuksen kustannuksella. Tähän kehitykseen tarvitaan kipeästi vastalääkkeitä. Meille jo ikääntyneille Vimmaa ja voimaa on mitä romanttisin aikamatka nuoruuteemme faktatietojen pohjalta! Olimmepa sitten olleet Teiniliiton jäseniä tai ei! Tai seisseet kenen puolella tahansa! Lukekaa ihmeessä juuri meidän ikäluokkiemme lähihistoriaa! Eri tavoin ajattelevat ihmiset eivät välttämättä enää kohtaa toisiaan entiseen tapaan.” KIRJA Hannu Harju: Kajava – Pelätty, parjattu, palvottu. Siltala. 320 sivua. V arttuneempi kansa tietää ja muistaa Jukka Kajavan (1943–2005), teatteri-, tvja radiokriitikon. Kajava kirjoitti neljässäkymmenessä vuodessa Hesariin valtavassa määrin, hauskasti jos häijystikin, useimmiten oivaltavasti. Ja ohjasi itsekin teatteria ja musikaaleja. Hannu Harjun kirjoittama Kajava on kokonaiselämäkerta. Kun juna toi Oulun pojan opiskelemaan Helsingin yliopistoon, opintoja rakkaammaksi osoittautui kriitikontyö. Kajava aloitti vain 22-vuotiaana Hesarissa. Päätoimittaja Aatos Erkko virtaviivaisti lehteä värväten uusia ytimekkään ilmaisun taitajia. Kajava täytti kriteerin. Alkuun Kajava kirjoitti tvja radioarvioita, kärkeviä mutta perusteltuja, ja hankki mainetta. Tie oli lupaavasti auki. Kohtapuoliin hän laajensi teatterikritiikkiin, ja osoitti tukea myös 1970-luvun alun uusille teatteriryhmille. Poliittisesti Kajava ei sitoutunut. KIRJAN ALAOTSIKKO osuu oikeaan: Pelätty, parjattu, palvottu. Kajava oli valtainstituutio, jonka nahkahousujen narskahduksia katsomossa teatteriväki rekisteröi neuroottisen tarkoin. Hänen arvionsa saattoi nostaa esityksen suosion pilviin – tai tappaa sen täysin. Sanojen paino perustui Kajavan suvereeniin asemaan valtavalevikkisessä lehdessä. Tv-kritiikeistä letkauteltiin, että jos Kajava haukkuu, niin ohjelma lienee mainio ja pitää katsoa. Jälkeenpäin voi huomioida hänen lähinnä harjoittaneen tervetullutta laadunvalvontaa – aikana, jolloin tv-tuotantojen taso jo osoitti murentumisen merkkejä. Kaikki spedet eivät hänelle kelvanneet, ja mielipide napsahti purevasti. Toisaalta: 1970–80-luvuilla televisiosta tuli vielä kelpo näytelmiä, joita Kajava usein kiitti. Lastenkulttuurista hän kantoi erityistä huolta. Elämäkerta pitkälti seuraa Kajavan työuran latuja. Yksityiselämää ei liikoja kaivella. Neutraalisti Hannu Harju mainitsee Kajavan homoseksuaalisuuden – mitä hän ei peitellyt – ja pitkän suhteen ohjaaja Antti Einari Halosen kanssa. Kajava ei silti allekirjoittanut Pirkko Saision keräämää vetoomusta parisuhteen rekisteröintilaiksi – kuten ei tehnyt kansanedustaja Pekka Haavistokaan. Kajava halusi huomiota vain ammattiasioista. Laki astui voimaan 2001. KRIITIKON JA OHJAAJAN kaksoisroolista koitui sikäli ongelmia, että Kajavan omat ohjaukset arvioi Hesarissa yleensä hänen lähikollegansa Kirsikka Moring – vuoteen 1996 asti. Kuultiin paheksuntaa, että ohjaajana Kajava nauttii lehden erikoiskohtelusta ja ”suojeluksesta”. Kajava nosti syvimpiä reaktioita juuri teatterialalla. Kirjassa hyvän esimerkin tästä antavat ohjaajat Erik Söderblom ja Juha Hurme. Söderblomia kismittää yhä kohtelu, jonka hänen Sota ja rauha -ohjauksensa Q-teatteriin (1996) sai Kajavalta: ”Hän tuhosi sen esityksen. Viesti jäi ymmärtämättä ja sellainen on kritiikissä aika yleistä.” Hurme on paksunahkaisempi: ”Olen Kajava-koulun oppilas: Taiteilijalla pitää olla sietokykyä. --Kritiikin jäykkäkouristusta vastaan on jokaisen kehitettävä oma rokote.” Kirja kattaa Jukka Kajavan elämänvaiheita hyvin. Monenkirjava julkinen kulttuuripanos, yksityiselämä muutaman hyvän ystävän parissa. Aina terävä kynästään, aika lempeä ihmiseksi. VELI-PEKKA LEPPÄNEN Julkinen Kajava, yksityinen Jukka Pätevä ja häijy kriitikko sai elämäkerran, joka painottuu uraan lehdessä ja teatterissa. Kajava oli valtainstituutio, jonka nahkahousujen narskahduksia katsomossa teatteriväki rekisteröi neuroottisen tarkoin.” 22 Eläkeläinen 3/2024
MUSIIKKKI Samae Koskinen: Mä näin unta että kaikki meni hyvin. KHY Suomen Musiikki 2024. POIKKEUKSIA ON mutta esiintyvät taiteilijat ovat olleet yllättävän hiljaa Orpo-Purran leikkauksista ja Suomeen ajetusta sakset & nyrkki -linjasta, jossa markkinoidaan kuria ja järjestystä kaiken muun edelle. Suurelle yleisölle syötetään tuutin täydeltä sisältötyhjää unelmahöttöä, mutta valonpilkkuna edes jotkut kuten Samae Koskinen ovat tilanteeseen kypsyneet eivätkä enää pidättele. Kahdeksan kiekkoa lähinnä ihmissuhdelauluja julkaissut Koskinen teki viime syksynä ison suunnanmuutoksen ja näin syntyi maaliskuulla julkaistu kokonaisuus protestilauluja, joilla hän ottaa kantaa muun muassa äärioikeiston nousuun ja kaivelee teksteissä esiin mistä kumpuaa naisviha, rasismi ja kaikki se ilkeily, joka nykyistä keskustelua leimaa. ENSIMMÄISENÄ MAKUPALANA julkaistu Nyt on normaalia olla natsi riemastutti joitakin lähettelemään artistille jo tappouhkauksia, vaikka ei Samae Koskinen laulussa ketään natsiksi nimittele. Harmittelee vain tyynesti akustisen kitaran kanssa, että ennen tätä jengiä pistelivät Indiana Jones sekä (Blues Brothersin) Jake ja Elwood kuonoon mutta nyt ne päättää meidän asiat. Pelko, möly ja ilkeys, se on sitä natsielämää. Hallituksen säästöihin iskee rytmikäs Me otetaan se sulta pois, jossa meiltä ”lähtee kuin tikkari taaperolta” julkinen liikenne, rehelliset taksit, leffaliput, keikat, uutiset joihin vois uskoo, ooppera ja ehkä kirjallisuus” ja paljon paljon muuta. NÄILLÄ PROTESTILAULUILLA on ilmeinen tilaus ja pohja kansan syvissä riveissä. Esimerkiksi kevyesti banjon kera soiva Haistakaa persettä -kappale syntyi koosteena Koskisen keikalla pyytämästä yleisöpalautteesta niille, jotka heiltä nyt rahoja ja palveluilta leikkaavat. Pimeempää puolestaan kertoo, kuinka nyt lyödään alaspäin, annetaan lisää niille joilla on jo tarpeeksi ja otetaan niiltä, joilla ei ole mitään. Vähän bensan hintaankin puututaan. 11 LAULUN albumin voima on erityisesti teksteissä ja vaikka sanat ovat vahvoja niin Samaen laulu ei ole aggressiivista, akustinen kitara soi välillä jousten ja pianon tukemana. Päätöskappale ...Ja lopuksi tärkeimmät asiat haastaa kuulijaa omalla tavallaan. Sen teksti kun on Minä. Samae Koskisen kesä on bookattu keikkoja täyteen ympäri Suomen Helsingistä Rovaniemelle, Seinäjoen Provinssirockista Raahen Meripäiviin eli kannattaa käydä kuuntelemassa elävänäkin. AKI RÄISÄNEN Samae Koskinen vappukonsertissa Tampereella 2023. H A R R I H U R S K E Protestilaulun paluu Toimittaja Tuula Savolainen kirjoitti pappansa Eino Lindholmin elämäkerran. KIRJA Tuula Savolainen: Kielletyt kirjat. Omakustanne, 2024. Kovakantinen, 268 sivua. Tuula Savolainen, p. 040 416 1234 einolindholm.kirjat@gmail.com A latorniolaisen kunnallispoliitikko Eino Lindholmin (1895–1977) vasta ilmestynyt elämäkerta Kielletyt kirjat kertoo, kuinka nuori perheenisä salakuljetti hevosella kuusi säkillistä kiellettyjä kommunistisia kirjoja Vojakkalasta Kemijokivarteen Taivalkoskelle ja autokyydissä Kemiin. Uutuuskirja on osa poliittista historiaa, jonka vaiheet ulottuvat Alatornion Ylivojakkalasta halki Suomen. Kirjan on kirjoittanut Eino Lindholmin pojantytär, toimittaja Tuula Savolainen. Amerikansuomalaisen toimittaja Arne Halosen vuonna 1928 toimittama teos Suomen Luokkasota, Historiaa ja muistelmia on 500-sivuinen teos, jota kuljetettiin eteenpäin hevosilla, potkureilla, kalakelkoilla, kuorma-autoilla ja junilla. Kirjoja piilotettiin niittylatoihin, ulkorakennuksiin ja navettoihin lattialautojen alle. HAAPARANNALTA LÄNSIRAJAN yli Alatorniolle sekä Tornion ja Kemin kairoihin kulkeneen Perä-Pohjolan salaisen etappitien paljastuminen johti kymmenen ihmisen pidätykseen. Eino Lindholm oli 34-vuotias, kun neljä poliisia tunkeutui kiväärit käsissään hänen kotitorppaansa ja pidätti hänet syysyönä 1930. – Vaasan hovioikeus tuomitsi papan valtiopetoksen valmistelusta yhdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankilaan. Oikeus riisti häneltä myös kansalaisluottamuksen kolmeksi vuodeksi. Siinä oli tiukka paikka säilyttää oma ihmisarvo, Savolainen sanoo. Tammisaaren ”yliopistossa” Eino Lindholm teki puoluetyötä ja hän pääsi vankilan kirjastoon jatkamaan lapsena aloittamaansa lukuharrastusta. Iltaisin hän luki sellissä marxilaista kirjallisuutta, opiskeli valtio-oppia, filosofiaa ja tähtitiedettä. – Olen omistanut papan elämäkerran kaikille niille, jotka tekevät työtä sananvapauden puolesta, Savolainen kertoo. Eino Lindholm aloitti jo 15-vuotiaana poliittisen toimintansa ja sitä jatkui 67 vuotta kuolemaan asti. Hänellä oli aina joko metsäsukset tai polkupyörä lähtövalmiina, sillä hän hiihti tai pyöräili kymmeniä kilometrejä päivässä kokouksiin ja opintokerhoihin. Työ jatkui SKP:n ja SKDL:n Lapin piirissä sekä puheenjohtajana Vojakkalan ja Kourilehdon osastoissa. Lindholm toimi Alatornion kunnan valtuutettuna noin kolme vuosikymmentä. Hän oli myös Eläkeläiset ry:n jäsen. Eino Lindholmin viimeiset vuodet täyttyivät suurista asioista, sillä poliitikot liittivät Alatornion, Karungin ja Tornion yhteen. Samoihin aikoihin Torniosta tuli tehdastyöläisten kaupunki, kun Outokumpu käynnisti ferrokromitehtaan ja myöhemmin jaloterästehtaan. Eino Lindholm oli mukana karvalakkilähetystössä vaatimassa terästehdasta Tornioon. – Pappa oli sydämen sivistynyt poliitikko, joka huolehti aina köyhien ja vähäosaisten ihmisten asioista. Niin pientä asiaa ei ollutkaan, etteikö hän olisi hoitanut sitä täydellä tarmolla, sanoo Tuula Savolainen. Eino Lindholm koki kovia 1930-luvun Suomessa kun hänet tuomittiin valtiopetoksen valmistelusta yhdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankilaan. Sittemmin Lindholm toimi Alatornion kunnallispolitiikassa noin 30 vuotta. Hän oli myös Eläkeläiset ry:n jäsen. Kielletyt kirjat Eläkeläinen 3/2024 23
KARI KUMPULAMPI K ajaanilainen piirilääkäri Elias Lönnrot (1802–1884) läksi syyskuussa 1833 neljännelle, Vienaan suuntautuneelle runojen keruumatkalleen, josta tuli hänelle sittemmin läpimurto. Paljolti juuri tämän matkan ansiosta Lönnrotista kehittyi 1830-luvulla maailman johtava itämerensuomalaisen, suullisen runoperinteen asiantuntija. Hänen arkistoihinsa kertyi valtavasti parasta, kalevalaista muinaistavaraa. Yhdelläkään tutkijalla tai keräilijällä ei ollut esittää mitään vastaavaa. Mitä Vienassa sitten tapahtuikaan syksyllä 1833? Tiedetään, että neljännellä keruumatkallaan Lönnrot laulatti pitkään huipputaitavaa Ontrei Malista perinnerikkaassa Vuonnisen runokylässä. Hän tapasi myös Malisen naapurin, vastarannalla asuneen ja osin muistinsa jo menettäneen Vaassila Kieleväisen, jolla oli kuitenkin antaa runonkerääjälle villisti rönsyileviä vinkkejä erilaisten Väinämöis-runojen juonellista järjestyksistä. ”Vaassila ei siis enää muistanut vanhoja runosäkeitä, mutta hänelle oli – tai oli olevinaan – näkemys kronologiasta”, Juha Hurme kirjoittaa vapaasti soljuvassa, mutta timantintarkassa teoksessaan Kenen Kalevala? (SKS 2023). Hurmeen mukaan oli asia miten tahansa, dementoituneesta Vaasilasta tuli ennen pitkää eepoksen juonimestari ja Kalevan rakennemestari. Kuunnellessaan Vaassila Kieleväistä ja muita Vienan runonlaulajia Lönnrot tuli kehittäneeksi samalla myös omintakeisen pikakirjoitustekniikan. Sen avulla hän pysyi hyvin kulloisenkin laulajan tahdissa, mikä toi luontevuutta hieman keinotekoisesti kyhättyyn keräystilanteeseen. Laulaja improvisoi ja eteni rivakasti omaan tahtiinsa, Lönnrot pinnisteli vauhdissa mukana pirskoen vihkoonsa sanojen alkukirjaimia ja kuitaten kertosäkeen parilla tunnuskirjaimella. ”Mitä paremmin hän alkoi hallita runokieltä, sitä enemmän hänen muistiinpanonsa alkoivat näyttää tyhjältä paperilta, jossa oli pieniä tahroja.” Hurmeen mukaan näistä roiskeista tuli lukukelpoista tekstiä parin kolmen puhtaaksikirjoituksen kautta eli Lönnrot antoi esteettisten arvojensa vaikuttaa reippaasti keräämänsä raaka-aineen jalostamiseen. Hän huolsi, kiillotti ja dramatisoi arvokasta aineistoaan. ”Tekstikriitikolla oli lupa ja jopa velvollisuus huoltaa ränsistynyt perinneromu virtaviivaiseen kuntoon”, Hurme kirjoittaa. Kalevalaprosessi vauhdittuu Vähitellen Elias Lönnrot oli keskellä jotakin sellaista, jota alettiin myöhemmin kutsua kalevalaprosessiksi. Piirilääkärillä ja perinteentutkijalla oli nyt hallussaan alati laajeneva määrä kerättyjä, suullisia runotoisintoja. Niitä hän versioi ja hioi, muokkasi uudelleen ja uudelleen, siirteli kynällä paperille pyrkien aina kohti parempaan kirjallista tuotetta, eeposta. Prosessista syntyi kaksi klassikkoa: Lönnrotin Kalevala mallia 1835 ja saman tekijän Kalevala mallia 1849, molemmat ajatonta maailmankirjallisuutta. Teokset syntyivät mielenkiintoiseen aikaan eli 1800-luvun nationalistisessa ilmapiirissä. Suomen suuriruhtinaskunta rakenteli kiivaasti itselleen identiteettiä ja uljasta, myyKALEVALAN kirjallinen läpivalaisu Finlandia-voittaja 2017 Juha Hurme pohtii kirjassaan mitä kaikkea Elias Lönnrotin Kalevala loppujen lopuksi on. Kalevala nähdään mielellään Suomen kansalliseepoksena, mutta onko tämä suurteos sittenkin enemmän Vienan mailta ryövättyä kulttuuriperintöä? KULTTUURI teillä kuorrutettua menneisyyttä oppineiden uushumanistien ja eturivin taiteilijoiden johdolla. Tähän tarkoitukseen myyttinen, mystinen, uskomuksia ja vahvoja mielikuvia rönsyilevä, monitulkintainen Kaleva olikin mitä parhain innoittaja. Suullinen perintö muumioitiin Elias Lönnrotin suurtyö miellettiin pian Suomessa kansalliseepokseksi, mikä ruokki ennennäkemätöntä Kaleva—romantiikkaa, jonka keskiössä oli ajatus Karjalasta suomalaisuuden kehtona ja ettei peräti sielun peilinä. Ei enempää eikä vähempää. ”Kansallisromanttinen hihhuliliike karelianismi alisti alueellisesti laajan ja monimuotoisen Karjalan – itäisen valtavan kaistaleen Inkeristä Kannaksen kautta Vienaan – suomalaisen muinaisuuden muistopuistoksi”, Juha Hurme kiteyttää. Hänen monia ajatuksia herättävä teoksensa on kaksi vuosikymmentä kestäneen tutkimuksen ja kiinnostuksen tulosta. Teos on Kalevalan kirjallinen läpivalaisu ja ruumiinavaus ja myös mestarillinen, kulttuuripoliittinen ja poliittinen kauhukertomus. Tiukka kannanotto. Kuinka eläväinen, karjalainen, suullinen perintö muumioitiin pyhäksi, suomalaiseksi kirjaksi? Kansallismystiikaksi? Hurmeen mukaan Elias Lönnrot läksi lukuisille suullisen runouden keruumatkoilleen syvälle Karjalan maille hakemaan ensisijaisesti todisteita ja keräämään kertomusta Suomen kansan salatusta muinaisuudesta. Kuunnellessaan Vaassila Kieleväistä ja muita runonlaulajia Lönnrot tuli kehittäneeksi samalla myös omintakeisen pikakirjoitustekniikan.” Monen alan seppä. Elias Lönnrot oli myös kansainvälisen tason tieteilijä ja kielinero. Painokuva Johan Knutsonin 1841 tekemästä kivipiirroksesta. H IS TO R IA N K U VA KO KO EL M A 24 Eläkeläinen 3/2024
MERKITTÄVIMMÄT ELIAS Lönnrotin Kalevalaan kelpuutetut runonlaulajat asuivat Vienassa ja Inkerissä. Kalevalainen runonlaulanta oli erityisen eläväistä Vienassa Vuokkiniemen pitäjässä, missä laulantaa harjoitettiin monimuotoisesti. Vuokkiniemellä moniääninen runoperinne kuului joskus ihmisten arkipuheessakin, mutta on liioiteltu käsitys, että ihmiset olisivat taivaltaneet Vienan kyläteitä, polkuja ja rantoja kalevalaisia runoja lausuen. Kyllä Vienassa kuten Vuokkiniemellä väestöä kiinnosti enimmäkseen leipä. Runous oli harvojen herkkua. Tämän saivat kokea karvaasti suomalaiset heimosoturitkin 1900-luvun alussa Vienan maita tarpoessaan. Kun vienalaisilta loppui leipä, lopahti myös kiinnostus heimoaatetta kohtaan. Runous oli Vienassa harvojen herkkua ”Nämä tavoitteet määrittelivät hänen otteitaan ja asenteitaan ja irrottivat runot siitä yhteisöstä, joka oli ne toiminnallaan tuottanut”, Hurme selvittää kirjassaan. Hänelle Kalevala on maailmankirjallisuutta, koko ihmiskunnan omaisuutta, mutta teoksen todelliset tekijänoikeudet kuuluvat niille taitaville runonlaulajille, jotka improvisoivat kehittelemänsä runot suullisesti Lönnrotille ja muille kerääjille. Tervetullut lisä keskusteluun Juha Hurmeen mielestä Kalevalan pitäminen ainoastaan suomalaisten muinaisena eepoksena on sen verran harhaanjohtava ja vääristynyt käsitys, että sen korjaamiseen vierähtää varmaankin seuraavat kolmekymmentä vuotta. Hurme tähdentää, että Kalevala on portti, jonka läpi taivallettuaan on mahdollista löytää aito aarre: paperille piirtyneitä katkelmia ja kaikuja itämerensuomalaisen suuren, monituhatvuotisen lauluperinteen helmistä, joita rantautui myös pohjoiseen aina 1800-luvulle ja Vienaan asti. Hurmeen viime syksynä ilmestynyt Kenen Kalevala? on kaivattu lisä Kalevala-aiheiseen kirjallisuuteen. Teos syventää mielenkiintoisesti vallitsevaa keskustelua Kalevalan ja ylipäätään itämerensuomalaisen muinaisrunouden taustoista. Kenen Kalevala? sopisi myös kurssikirjaksi yliopistoihin ja ylipäätään sinne, missä maailmankirjallisuuden ihmeellisiä polkuja tutkitaan. LA U R A TA M M IS TO / S TU D IO TO R K K EL I Juha Hurmeen mielestä Kalevala on maailman lempein kansaneepos, ei siis kansalliseepos, ja aivan pähkähullu kirja. ”Kaleva on maailmankirjallisuutta, koko ihmiskunnan omaisuutta. Eläkeläinen 3/2024 25
KRISTIINA WALLIN Lähetä runosi osoitteeseen Rinnetie 13, 33430 Vuorentausta tai (mieluummin) sähköpostitse: kristiina.wallin@tpnet.fi RUNOPYSÄKKI J os talvella olikin mukava lukea kotisohvalla, kirjastossa tai kahvilassa, kesän tullen lukemisen reviiri laajenee. Kirjaan voi keskittyä puistonpenkillä tai rantakivellä. Lapsuudessa kuuntelin sateen ropinaa vinttikamarissa ja upposin satuihin. Lapsuuden vinttiä ei enää ole ja kirjatkin ovat vaihtuneet, mutta lukemisen lumo on sama. Nyt tartun vaikkapa suomenruotsalaisen runoilijan Rabbe Enckellin (1903– 1974) runoihin: ”On kuusia / ja koivuja / helmassaan / suvituokioita / ja valon akrobaattileikki” (suom. Tuomas Anhava). Jään tunnustelemaan erityisesti sanaparia ”Valon akrobaattileikki”. Kesäisesti se elävöittää maiseman ja rakentaa runoon myös liikettä. Valo läikkyy aluskasvillisuudessa. ”Valon akrobaattileikki” muistuttaa myös siitä, kuinka kauniisti ja villisti runon kirjoittaja voi yhdistellä sanoja tai tehdä yhdyssanoja. Voi yhdistellä ensi näkemältä yhteen kuulumattomia osasia vaikkapa valkovuokkoavaruudeksi tai ketunleipämusiikiksi. Nuo tässä hetkessä rakentamani sanat kertovat keväästä. Tällä kertaa Runopysäkillä onkin useampi kevätruno. JUKKA LUUKKONEN tavoittaa kevään aistivoimaisesti runossaan Sydämen kyllyydestä suu puhuu. Runo näyttää keväiset äänet kuten allin pulputuksen, uivelon narinan ja haahkan papatuksen. Äänten kuvailu on runossa hykerryttävää ”Teeren kukertelu / Hanhen haukunta”. Pulputukset, narinat, papatukset ja töräytykset kertovat siitä, kuinka monipuolinen on kevään äänimaailma, mutta myös niiden sanojen kirjo, joilla ääntä voi kuvata. Lintujen äänet tuovat runoon keväistä kuhinaa, mutta runoa rytmittää myös pysähtymisen ja kuuntelemisen teema. ”Rantakivellä on tilaa istua / Kuulla jäiden liikkeen”. Niin totta on se, että ”Joskus on vaan hyvä” kulkea poluilla tai istua kivellä. Olla aivan rauhassa ja aistia. Luukkonen kirjoittaa hienosti myös siitä, kuinka tuollaisina hetkinä voi ”Kuunnella sanattomia lauseita”. Runo ulottuukin kiinnostavasti sanojen taakse sanattomiin lauseisiin ja niihin merkityksiin, joiden synty ei ole pelkästään kielen määrittämä. Runon nimi on tuttu sananparsi. Tutussa ilmaisussa on aina kuluneisuuden vaara, vaikka tällä kertaa se puoltaakin paikkaansa suhteessa runon sisältöön: keväinen luonto puhkeaa runossa sanoiksi, mutta myös lintujen ääneksi. KEVÄISTÄ TUNNELMAA on myös Salme Saarisen runossa. Lumikiteet kimmeltävät vielä hangella, mutta kevään voi jo aavistaa. Tilhien ja tiaisten laulussa on toive lämpimämmästä vuodenajasta. ”Maa emon tuoksua ilmassa tunnen”, kirjoittaa Saarinen ja ”Kaikki ne kevättä ennustaa.” Runossa on helähtäviä ääniä, jotka osaltaan luovat tuntua kirkkaammasta ja ehkä keveämmästäkin vuodenajasta. Maaemon tuoksu muistuttaa siitä, kuinka keväällä paitsi vihreys myös erilaiset hajut ja tuoksut täyttävät maiseman. Hajut, tuoksut ja äänet, kaikki aistimukset! Niissä riittää tutkittavaa jokaiselle runon kirjoittajalle. Kiehtovaa on myös eri aistimusten sekoittuminen. Ääni voi olla väriä tai kivi musiikkia, sillä runossa aistimuksen ei tarvitse rajoittua arkiseen havaintoon. TOUKOKUUN LUMON kirjoittaa eläväksi Ritva Tuisku runossaan Toukokuun aamu. Runossa on vahva tunnelma ja tarkkoja havaintoja luonnosta. Runon kokija kokee kevään syvästi ja runo huokuu rauhaa. Runossa ruoho hyväilee jalkoja ja vesi kehoa, joten myös lukijan tuntoaisti herää. Näköaistia puhuttelevat erityisesti säkeet ”Kastehelmet, kuin kristallipallot, / edessäni kimaltelee.” Kimallus on paitsi visuaalinen kuva myös liikettä hieman samaan tapaan kuin valon akrobaattileikki Rabbe Enckellin runossa. Tuiskun runossa tunnelma syntyy siitä, kuinka runon puhuja havainnoi keväistä luontoa, mutta ei pelkästään siitä. Myös runon kaunis sointuisuus ja lempeä rytmi kertovat osaltaan mielenrauhasta, josta runo puhuu. Rakentuu harmonia runon muodon ja sisällön välille. Myös toisto on kiinnostava elementti. Tuisku kirjoittaa runossaan peiposta ja Luukkonen allista, uivelosta, haahkasta, joutsenesta, kurjesta, teerestä, hanhesta ja palokärjestä, Saarinen puolestaan tiaisista ja tilhistä. Lintuja tulvahtaa lehden sivuille! Linnut ovatkin runouden perinteikästä ja voimallista kuvastoa, Kalevalassakin maailma syntyy sotkan munasta. MYÖS PIRKKO RÖNKKÖ antaa lintujen pyrähtää runossaan, kun hän kirjoittaa ”Laulaa linnut, sirkuttavat. / Paistaa päivä, yöt valoisat.” Lintujen lisäksi kesän tunnelmaa rakentaa valo. Runo kuljettaa vähitellen kohti lämmintä vuodenaikaa kuvaamalla On lintuja, valoa ja runoa Ajatus päivätorkuista kuljettaa lämpimään päivään ja torkahteluun riippumatossa. Hyttysetkin ovat haihtuneet hetkeksi olemattomiin. KULTTUURI Sydämen kyllyydestä suu puhuu Allin pulputus Uivelon narina Haahkan papatus Joutsenen töräyttely Keväisiä ääniä Ken vaan kuulee Joskus on vaan hyvä Kulkea kivien välistä Kiertää kuivat risut ja lehdet Väistää puiden alaoksat Varoa polulla juurien liukkautta Astua varovasti rannan tuntumaan Kurjen huuto Teeren kukertelu Hanhen haukunta Palokärjen koputus Luontoäänien kirjoa Ken vaan kuulee Joskus on vaan hyvä Katsella ensin puiden takaa Edessä avautuvaa rantaa Edessä välkehtivää vettä Kaukana telkkä ja merimetso Olla ja kuunnella Rantakivellä on tilaa istua Kuulla jäiden liikkeen Nähdä lintuparin lähestyvän Huomata hauen pulahduksen Haahkaparin sukelluksen Joskus on vaan hyvä Niin paljon kirjaimia Niin paljon sanoja Sanomattomia ajatuksia Rantakivellä on tilaa istua Kuunnella sanattomia lauseita Ken vaan kuulee JUKKA LUUKKONEN, HELSINKI 26 Eläkeläinen 3/2024
hankien haihtumisen ja kevään varhaiset kukkijat, vuokot ja esikot. Saateviestissään Rönkkö kertoo harrastaneensa kalevalamittaa, ja mittaan kirjoittaminen rytmittää tätäkin runoa. Alkusointuisuuden laulullisuus vahvistaa runossa kesän tuntua ”Sä saavuit suloinen aika, / kesä kultainen kylille.” Runon loppu muistuttaa kauniisti siitä, kuinka tärkeää on huomata iloita onnestaan, lämmöstä, joka saapuu talven jälkeen. Vaikka kevät ja kesä toisensa jälkeen kohtaamme samat luonnon heräämisen merkit, niiden merkityksellisyys säilyy vahvana. Tai ehkä merkityksellisyys syntyykin juuri siitä, että osaamme joka vuosi ja puhuu ”kuin lehtipuhallin” tai silloin, kun toisen sanoja pitää varoa ”kuin sirkkelin terää”. Runon toisen säkeistön aloitus ”Minä tykkään sinusta, / rakastan” syventää tunteen kauniin toteavasti. Toteavuus onkin runon vahvuus silloinkin, kun Pekan sormien kohtalo kirjoittuu esiin tai kun runon puhuja oivaltaa, ettei kaikkia ”päivätorkkuisia mietteitä” kannata toiselle näyttää. Toteavuus rakentaa osaltaan runon elämäntuntua. Ajatus päivätorkuista kuljettaa minua nyt lämpimään päivään ja torkahteluun riippumatossa. Hyttysetkin ovat haihtuneet hetkeksi olemattomiin. Alussa siteeraamani Rabbe Enckellin säkeiden myötä toivotan kesäntäydeltä lintuja ja runoja: ”Ääniä ja lintuja // Kaikista kaartuu / soiva kehä” (suom. Tuomas Anhava). ? Veden runomuotoja Kesän Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Seppo Koskima ja Uuno Apell, jonka runo julkaistaan postuumina. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogit odottaa yhtä lailla lintujen saapumista kuin sitä, että ruoho ja kukat nousevat ”maan povesta”, kuten Ronkkö kirjoittaa. PERTTI OKSMANIN runo Päivätorkut ei vie yöunia puhuu rakastamisesta arkisen humoristisesti. Rakkaudesta kirjoittaminen ei olekaan helppo laji, sillä rakkauspuhe sisältää paljon kliseitä. Oksman välttää kliseet kirjoittamalla rakkaudesta kuvastolla, joka ei ole vakiintunutta tunteiden ilmaisussa: ”rakastan / kuin kasvimaata” tai kuin ”ruohonleikkuria”. Arkeahan rakastaminen on. Ja sitä, että rakastaa silloinkin, kun rinnalla kulkiSuomen suvi Sä saavuit suloinen aika, kesä kultainen kylille. Haihtui hanget, taittui talvi. Kukat kukkii, kasvaa ruoho, ne nousivat maan povesta. Vuokot valkoiset, esikot näyttivät kesän tulevan. Laulaa linnut, sirkuttavat. Paistaa päivä, yöt valoisat. Armas aurinko ihana lämmön tuo ja rusketuksen. Ole onnestas iloinen, suomalaisesta suvesta. PIRKKO RÖNKKÖ, YLÖJÄRVI Toukokuun aamu Aamu aurinkoinen toukokuun, astelen rannalle, peipon ääni jostain puun oksalta korviini kantautuu. On ihana toukokuu. Taivaan sineen kirkkauteen, nostan katseen taivaaseen. On ihana toukokuu. Vihreä ruohomatto, jalkojani hyväilee. Kastehelmet, kuin kristallipallot, edessäni kimaltelee. On ihana toukokuu. Kukkien tuoksu, monien tuoma, on tuoksua monta, jotka luonut on Luoja. On ihana toukokuu. Meren sinivesi, kehoani hyväilee. Tästä saa mielenrauhan ja oloni kevenee. On ihana toukokuu RITVA TUISKU, HANKO Päivätorkut ei vie yöunia Puhut kuin lehtipuhallin Minulla ei ole mitään syytä tulla eteesi, olla edessäsi kun siistit puheitasi kun puhut. Minä tykkään sinusta, rakastan kuin kasvimaata, jota pitää aina olla kuopsuttamassa kynnenaluset mustana tai ruohonleikkuria, jota pitää aina olla nykimässä käyntiin. En koskaan, koskaan keskeytä puheesi tulvaa, olen oppinut varomaan puheitasi kuin sirkkelin terää, en pysäytä sormin pyörivää sirkkelin terää. Pekka yritti kumpaakin, on käynyt hiljaiseksi häneltä puuttuu kaksi sormea. Ensi yön aion nukkua rauhallisesti, en näytä sinulle näitä päivätorkkuisia mietteitä. PERTTI OKSMAN, VANTAA Kevät Lumikiteet hangella tähtinä loistaa aurinko niitä kun hyväilee tiaisten laulu jo kirkkaana helää, tilhetkin soittelee tiukujaan. Maaemon tuoksua ilmassa tunnen. Kaikki ne kevättä ennustaa. SALME SAARINEN, HÄMEENLINNA Maaemon tuoksua ilmassa tunnen.” R O IN E P IIR A IN EN / K U V IA S U O M ES TA .F I Eläkeläinen 3/2024 27
KIRJA Orjuuden ja rasismin pitkä historia KULTTUURI ti orjat Pohjois-Amerikassa 1800-luvun puolivälin jälkeen. Isaksson ja Jokisalo osoittavat kuitenkin lukuisin esimerkein orjuuden kauhistuttavan julmuuden ja myös sen, kuinka vangitut yrittivät usein vastarintaa ja kapinoivat tai karkasivat plantaaseilta. Orjuuden ”kätilöinä” toimivat myös kirkonmiehet, Rooman paavin johdolla sekä jotkut ”valistusajankin” filosofit ja tietenkin orjakaupalla rikastuneet markkinakapitalistit ja plantaasien feodaaliherrat. LAINSÄÄDÄNTÖ MYÖTÄILI orjakauppaa siten, että kirjoittajat puhuvat ”orjalakien hirmuvallasta”, sokeOrjuuden arvet -teoksen suuri ansio kiteytyy pätevään yleisanalyysiin orjuuden syistä ja seurauksista ja seikkaperäisiin esimerkkitarinoihin orjuuden arkipäivästä. Pekka Isaksson & Jouko Jokisalo: Orjuuden arvet. Into Kustannus Oy, 2024. 301 s riviljelmien ja puuvillapeltojen raatajien ihmisarvon kieltämisestä. Tähän sekoittui alkeellisia ennakkoluuloja, pahinta mahdollista uskonnollista ja pseudotieteellistä rasismia, jolla perusteltiin väkivalta, raiskaukset ja teloitukset. ORJUUS EI päättynyt kertaheitolla Amerikan sisällissotaan, vaikka usein niin uskotellaan. Se toki muutti muotoaan (kuten maaorjuus ja sen kumoaminen Venäjällä samoihin aikoihin 1860-luvulla) mutta rasistiset käytännöt ja “toisen luokan kansalaisuus” jatkuivat seuraavat sata vuotta USA:ssakin. Orjuus synnytti ja levitti rasismia tehokkaasti. Ei siis ihme, että “Black Lives Matter”-liikettä yhä tarvitaan. Orjuuden arvet -teoksen suuri ansio kiteytyy pätevään yleisanalyysiin orjuuden syistä ja seurauksista ja seikkaperäisiin esimerkkitarinoihin orjuuden arkipäivästä. Ehkä luO rjuuden arvet on tärkeä tietokirja aiheesta, josta tuskin on aikaisemmin kirjoitettu suomeksi yhtä perusteellisesti. Sen tekijät, aateja oppihistorioitsija Pekka Isaksson ja rasismitutkija, Euroopan historian dosentti Jouko Jokisalo ovat tehneet yhteistyötä aikaisemminkin, nimenomaan rasismin alkujuuria selvittämällä. Uusi teos, Orjuuden arvet sivuaa rasismiakin, mutta keskittyy pääosin massamittaisen transatlanttisen orjuuden, orjakaupan, sen syiden, seurausten ja kärsimysnäytelmän käsittelemiseen. Orjuuden draamassa liikutaan 400 vuoden aikajanalla, minä aikana laivattiin noin 12 miljoonaa orjaa Afrikasta Amerikan puuvillaplantaaseille ja sokeripelloille. Orjuuteen liittyi siis julma väkivalta, eri Euroopan maiden kauppamiesten ja Amerikan maanomistajien harjoittama vapauden riisto ja pakkotyö. Tätä perusteltiin rasistisesti myös siten, että musta afrikkalainen oli alempaa rotua kuin lännen valkoinen mies ja sopiva työjuhdaksi myös muiden rotuominaisuuksiensa vuoksi. Laivamatkalla vangitut ja kahlehditut orjat nääntyivät joskus nälkään tai janoon – ja ravinnon tai veden vähetessä heikoimmat heistä viskattiin mereen. Kapinoitakin sattui jo matkalla ja varovaisenkin arvion mukaan ainakin 10 prosenttia orjista kuoli tai teloitettiin jo ennen rantautumista. Esimerkiksi orjalaiva Zongin yksittäinen tarina on kaikkine faktoineen hyytävää luettavaa... ORJAKAUPPA OLI läntisen kolonialismin ja ryöstökapitalismin keskeinen osa vuosisatoja eikä sen kokonaisvaltaista merkitystä tai ihmisarvoja polkevaa julmuutta ole kirjoittajien mukaan vieläkään täysin ymmärretty. Orjuutta jopa vähätellään ja usein kaunistellaan myös siten, että se olisi sittenkin ollut orjillekin sopiva vaihtoehto ”työllistyä” lännessä. Valkoisesta miehestä on tehty myös se supersankari, joka sitten kaikessa inhimillisyydessään vapautkijan kannalta vieläkin tärkeämpää on se sanoma, millä kirjoittajat nostavat orjat subjekteiksi, jotka pyrkivät muuttamaan asemaansa myös radikaalisti. ORJUUDEN HISTORIA on myös monien kapinoiden historiaa ja siksikin on hyvä, että Isaksson ja Jokisalo nostavat erään “absoluuttisen orjayhteiskunnan” eli Karibian saarivaltio Haitin orjakapinan teoksensa keskiöön, kirjan loppupuolella. Juuri sokerituotantoon keskittyneessä Haitissa nimittäin syttyi orjien massiivisen vastarinnan tuloksena todellinen vallankumoussota valkoista sortavaa vähemmistöä vastaan. Se kesti yli kymmenen vuotta ja osittaisena alkusyynä oli julman sorron ohella Ranskan vuoden 1789 vallankumouksen esimerkki: vapaus, veljeys, tasa-arvo. Vallankumous oli verinen; kymmeniä tuhansia valkoisia, pääosin maanomistajia, surmattiin, mutta pahimmin kärsivät sadat tuhannet orjat, joista kuoli kolmannes. Emämaa Ranska lähetti joukkoja maahan, mutta silti vallankumous voitti – ainakin tilapäisesti – ja Ranskan talous koki rankan “markkinatappion”. Orjuus kiellettiin perustuslailla Haitissa ikuisiksi ajoiksi vuonna 1805. Voitto oli symbolinen ja mustien orjien itseluottamus lisääntyi kaikkialla: syntyi uusi, entisistä orjista muodostunut “haitilainen kansakunta”. Vuosikymmenten kauppasaarto, salamurhat ja ulkoinen painostus tekivät sittemmin tehtävänsä, mutta silti Haitin orjakapina oli “universaali vapauden manifestaatio”, joka muodosti orjuuden historian erään (usein unohdetun!) käännekohdan. PENTTI STRANIUS Orjakauppa oli läntisen kolonialismin ja ryöstökapitalismin keskeinen osa vuosisatoja.” 28 Eläkeläinen 3/2024
LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör V åren som gått har varit en livlig tid inom pensionärsverksamheten då man satte igång med att genomföra verksamhetsplanerna som godkändes i höstas. Inom verksamheten kunde man på flera håll konstatera att antalet medlemmar ökade. Om vårarna kan dock faktureringen av medlemsavgifter även inverka på föreningarnas medlemsantal, och det kan då tillfälligt förekomma uppsägningar av medlemskapet. Också det hör till föreningsverksamhetens vardag. Enligt våra medlemsenkäter är det framför allt hobbyoch reseverksamheten som lockar nya medlemmar. Vår organisation strävar efter att stödja föreningarna genom utbildningar och information då en ny verksamhet startar. Nytt för i vår var boccia och en lättare variant av volleyboll som många föreningar hade på programmet. SITUATIONEN I samhället har ökat intresset för pensionärsorganisationerna. De kraftiga nedskärningarna i socialskyddet och servicen har gjort att många ställt sig frågan ”vad kan jag göra?”. Somliga har valt pensionärsverksamheten, och redan det att du ansluter dig till en förening och betalar medlemsavgiften är ett viktigt stöd för Pensionärerna rf:s arbete. Även medierna har numera visat ett större intresse för pensionärsorganisationernas åsikt. Före regeringens förhandlingar om budgetramen tog PIO-organisationerna gemensamt ställning för pensionerna och fick stor synlighet i media. Trycket från medborgarna och organisationerna inverkade säkert för sin del på att inga nedskärningar gjordes i pensionsindexen trots att regeringen hotat med det. Medborgarorganisationerna utgör en viktig del av den finländska demokratin. En fungerande kontakt och kommunikation mellan medborgarna, organisationerna och beslutsfattarna stärker beslutsprocessen på flera olika sätt. Trots det har regeringen tyvärr för avsikt att kraftigt skära ner statsbidragen till organisationerna. Tidigast i höst får vi veta hur det blir med pensionärsorganisationernas understöd. SOMMAREN ÄR en något lugnare tid inom organisationsverksamheten. Pensionärerna och föreningarnas frivilliga har då tid att koppla av och till exempel vara på stugan eller delta i olika slags sommarevenemang. Själv ska jag åtminstone njuta av cykelturer med hela familjen och pyssla i trädgården. Jag önskar er alla en riktigt skön sommar! Översättning: Anne Lindfors-Shaban Pensionärsverksamheten ligger rätt i tiden Situationen i samhället har ökat intresset för pensionärsorganisationerna.” PENSIONÄREN Ett bra Europa för alla åldrar I ETT åldrande Europa är det viktigt att se att ingen åldersgrupp utsätts för åldersdiskriminering. Varje åldersgrupp ska erbjudas möjlighet till en aktiv, delaktig och självständig vardag. EU-länderna konkurrerar med varandra om samma resurser, t.ex. om sakkunniga inom socialoch hälsovård och inom näringslivet. Det finns också stora kulturella och praktiska skillnader mellan EU-länderna, till exempel när det gäller hur hälsooch sjukvårdstjänster tillhandahålls i länderna. Detta måste beaktas när man beslutar om EU:s riktlinjer angående socialoch hälsovården. Dagens européer lever längre än tidigare generationer. Personer över 65 år utgör för närvarande omkring 20 % av EU:s befolkning och den beräknas öka till 30 % fram tillll 2050. 1 Under valperioden 2024–2029 bör en EU-omfattande äldrestrategi utarbetas för att säkerställa och stärka de äldres delaktighet i samhället och beslutsfattandet. EU skall även verka för upprättandet av en global FN-konvention om äldre personers rättigheter. Det finns ett stort behov av ett sådant ramavtal, eftersom åldrandet och effekterna av åldrandet kommer att påverka alla länder under detta århundrade. 2 EU-medborgarna skall ges möjlighet att delta och inkluderas i samhället i alla skeden av livet. Bredden inom diskrimineringsfrågor bör identifieras. Delaktighet förebygger åldersdiskriminering och ålderism, vilket främjar de äldres välbefinnande. Som stöd för beslutsfattandet ska statistik över medborgarna samlas in utan övre åldersgränser. 3 Självbestämmande och värdighet i alla åldrar skall främjas. Betydelsen av självbestämmande och respekt för människovärdet betonas särskilt i livets slutskede, när människor behöver omsorg och stöd av andra. 4 Äldre människor skall ges möjlighet att vara delaktiga i digitaliseringen och utvecklingen av informationssamhället. Äldre personer bör få utbildning, särskilt i medieläskunnighet, och vägledning om användningen av digitala redskap och artificiell intelligens. 5 Pensionspraxis och arbetslivskulturen varierar mycket mellan EU-länderna. Åldrandet förenar EU-länderna. Det bör göras möjligt för äldre att ha ett flexibelt och hälsosamt arbetsliv i alla EU-länder, och det skall vara lättare att gå i pension samt att fortsätta arbeta vid sidan av pensionen. 6 När vi beslutar om framtidens Europa behöver vi solidaritet mellan generationerna, inte konfrontation. Civilsamhället och demokratiseringen måste stärkas i alla EU-länder. Spänningar mellan generationerna och brist på framdsutsikter skapar en grogrund för splittring i samhället, extremism, auktoritära regimer och korrupti on som hotar EU:s framtid. PIO:s mål för Europaparlamentets mandatperiod 2024–2029 Eläkeläinen 3/2024 29
ELÄMÄ MINUN RESEPTINI Palstalla puhutaan ruuasta ja esitellään eläkeläisten lempiohjeita. TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA O len moniruokainen, mutta kyllä kermainen lohisoppa, jossa on reilusti tilliä, on aika mieleistä, sanoo Marja-Liisa Isoniemelä. Helsinkiläinen Marja-Liisa, 79, vitsailee, että vaikka hän on tyttönimeltään Kokki, ruuanlaitto ei suinkaan ole ollut hänen ammattinsa. – Olin miesvaltaisella metallialalla. Pisimmän rupeaman, 29 vuotta, Metson Konepajalla. – Mutta kyllähän minä mielelläni laitan ruokaa. Ei mitään monimutkaista, mutta lihamakaronilaatikkoani syövät mielellään lapset ja kaikki muutkin. Ja yleensä aina vähän virittelen ruokia tehdessäni. Jos ei ole jotain ainesta, niin otetaan jotain muuta. Soveltaminen, olen huomannut, on periytynyt tyttärelle ja tyttärentyttärelle. Isoniemelä sanoo, että myös kaupan valmisruuat ovat käteviä ja mieluisia. – Tällaiselle yksineläjälle ne sopivat kyllä. Valikoima on nykyisin laaja ja koko ajan tulee uutuuksia joita kokeilen mielelläni. – Jos ei jaksa tehdä puuroa, niin sitäkin saa kaupan hyllystä. Mutta minä tykkään kyllä useimmiten keittää oman aamupuuroni. Sitäkin ruokalajia voi vaihdella: Tänään syödään mustikoiden kanssa, huomenna laitetaan voisilmä. – Aika paljon olen syönyt pakastimesta marjoja, viime kesän sato alkaa olla loppu. Torilta ne marjat ovat, ei minun selkäni taivu enää mustikkametsään. MARJA-LIISA ISONIEMELÄ on elänyt reilut viisi vuotta leskenä. – 53 vuotta ehdimme mieheni kanssa olla yksissä. Yksin hän ei kuitenkaan nytkään joudu asumaan. Helsingin Marjaniemessä suuressa talossa saman katon alla asustaa neljä sukupolvea: Marja-Liisan lisäksi hänen tyttärensä ja Marja-Liisa Isoniemelä toimii Jakomäen Eläkeläiset ry:n yhtenä tarjoiluvastaavana. – Täällä tykkään ehdottomasti puuhata, yhdessä muiden kanssa. Meillä on sovittu hyvästä kierrosta, jossa useampi ihminen vuorollaan huolehtii tarjoiluista. Lohisoppa on ykkössuosikki ”En valmista mitään monimutkaisia aterioita, mutta tykkään yleensä aina vähän viritellä ruokaa tehdessäni”, sanoo Marja-Liisa Isoniemelä. tyttärentyttärensä puolisoineen ja nuorimpana kaksivuotias taapero. – Meidän sukupolviasumisessamme ei ole säännöllisiä yhteisiä ruoka-aikoja, jokainen tekee oman aikataulunsa mukaisesti. – Aika usein kuitenkin istumme yhteisen pöydän ympärillä. Yleensä tytär laittaa ruokaa, ja minä saatan tuoda jälkiruokaa. Kun vajaa kaksivuotias ensimmäisen kerran maistoi vispipuuroa, niin oli sitä mieltä, että tätä voisi syödä toisenkin kerran. Minä kyllä olen valmis tekemään vispipuuroa tarpeeksi, että riittää välipalaksikin, Marja-Liisa nauraa. VISPIPUURO PALJASTUUKIN yhdeksi hänen bravuureistaan. – Talvella siihen otetaan pakkasesta useimmiten puolukoita tai karpaloita. Nyt ollaan keväässä ja kohta saadaan raparperia. Siitäkin tehdään vispipuuroa. Mansikkavispipuurokin toimii: valmiiseen kuumaan mannapuuroon laitetaan tuoreita mansikoita ja sitten vatkataan. Se on hyvää se. Marja-Liisa Isoniemelä toimii Jakomäen Eläkeläiset ry:n yhtenä tarjoiluvastaavana. – Täällä tykkään ehdottomasti puuhata, yhdessä muiden kanssa. Meillä on sovittu hyvästä kierrosta, jossa useampi ihminen vuorollaan huolehtii tarjoiluista. Marja-Liisa myös osallistui tänä keväänä Eläkeläiset ry:n tarjoiluvastaavien opintopäiville Kuopion Rauhalahdessa. – Se oli hyvä kurssi, hän kiittää. Lohisoppa ”Ei minulla ole mitään tarkkaa reseptiä, teen mututuntumalla: Kuoritaan ensin muutama peruna ja yksi sipuli. Maun mukaan saa kuoria yhden porkkanankin. Pannaan kiehumaan kattilaan, suolaa vähän. Kun ne ovat aivan melkein kypsiä, lisätään lohenpalat ja lorautetaan maitoa ja kermaa purkista. Runsaasti tilliä. Kaveriksi ruisleipää. Siinä se suunnilleen on. Lihakeitto on toinen klassikko, josta meidän perheessä tykätään. Pitää vain muistaa, että lihat pilkotaan riittävän pieniksi. Sama pätee loheenkin: kala pieninä suupaloina. Niitä voi olla sitten runsaasti.” 30 Eläkeläinen 3/2024
ANU MÄKI Kirjoittaja on Turussa asuva eläkeläinen, joka on tehnyt työuransa kansalaisjärjestöissä. PIHALLA JA MUUTA PUUHASTELUA Tarjonnan runsautta Ruotsalaiset kuluttajat käyttävät vuodessa merkittäviä summia puutarhaostoksiinsa ja viljelyinnostus on entisestään kasvussa. K ävinpä Pohjoismaiden suurimmilla puutarhamessuilla. Nordiska trädgårdar -messut järjestettiin 21.– 24.3. Täbyn messukeskuksessa, alle puolen tunnin lähijunamatkan päässä Tukholman keskustasta. Toikkaroin messuhulinassa kuuden tunnin verran. Ehdin kiertää isot näyttelyhallit, kuunnella tietoiskuja, jutustella näytteilleasettajien kanssa, ottaa valokuvia inspiraatioksi omiin pihatouhuihini sekä saada opastusta daalioitten kasvatukseen. Ja pitihän sitä välillä vähän syödä ja kahvitellakin! Messuilla oli reilusti yli 300 näytteilleasettajaa. Siemenien, kasvien, taimien ja työkalujen lisäksi messuilla esiteltiin lisäksi muun muassa kasvihuoneita, puutarhahuonekaluja, kastelujärjestelmiä, paljuja ja porealtaita, pihamökkejä, puutarhamatkailua, ruukkuja, työvaatteita, puutarha-alan koulutuksia sekä pihasuunnittelua. Kaikki tuo oli myös kaupan. EDELLÄ LUETELLUN lisäksi tarjolla oli herkkuruokia (erityisesti Italiasta), kirjoja, kortteja, tekstiilejä ja puutarhakoristeita. Ja kauppoja tehtiin! Eipä juuri ollut sellaista messuvierasta, joka olisi sieltä lähtenyt ostoksitta. Kaikkein ostohuumaisimmille oli tarjolla erityinen säilytysnarikka. Ruotsalaiset kuluttajat käyttävät Ruotsin tilastokeskuksen SCB:n mukaan vuodessa noin 1,1 miljardia euroa puutarhaostoksiinsa: kukkiin, taimiin, siemeniin, multaan, lannoitteisiin, ruukkuihin, torjunta-aineisiin, työvälineisiin ja laitteisiin. Ostot ovat kasvussa puutarhainnostuksen kasvun myötä. Täbyn messukeskuksessa oli tarjolla runsautta parvekkeelle tai terassille. RUOTSISSA ON nyt noin 2,5 miljoonaa puutarhaa ja 50?000 viljelypalstaa. Harrastajaviljelmiltä korjataan vuosittain satoa 130?000 tonnia. Sato-odotuksin kasvatetaan yleisimmin viinimarjaa, raparperia ja omenia. Perässä seuraavat potaatit, porkkanat, kaalit, salaatit ja yrtit. Ruotsalaiset arvioivat, että harrastelijoitten satomäärä olisi mahdollista kasvattaa 700?000 tonniin. Omavaraisuuden lisääminen olisi arvokasta varautumista mahdollisiin tulevaisuuden ympäristöuhkiin tai muihin kriiseihin. Lisäksi lähituotannon lisäämisellä olisi myönteisiä ilmastovaikutuksia: ruoan kuljettaminen lisää merkittävästi sen hiilijalanjälkeä. Messuilla oli mukana muutama toimija edistämässä kaupunkiviljelyä. Ilmastotoimet ja ekologisuus, lähiruoka, vastuullinen kuluttaminen ja ruokavarmuus olivat näiden toimijoiden sanoman ytimessä. Jäin miettimään: Onko Suomessa kehkeytymässä yhtä organisoitunutta ja päämäärätietoista toimintaa tällä saralla? KAUPALLISTEN toimijoiden rinnalla messuja oli järjestämässä Fritidsodlingens Riksorganisation FOR. Vastaava suomalainen organisaatio lienee Puutarhaliitto ry. FOR pyrkii toiminnallaan edistämään kestävää viljelyä ja haitallisten torjunta-aineiden käytön vähentämistä. FORilla on kaikkiaan runsaat 75 000 henkilöjäsentä ja se tarjoaa jäsenilleen sekä kaikille tiedonhaluisille opastusta harrasteviljelyyn 15 ammattilaisneuvojan voimin. Palveluitaan järjestö tarjoaa kaikkialla Ruotsissa. Monet FORin jäsenyhdistykset sekä sankka joukko muita alan harrastajayhdistyksiä oli messuilla esittelemässä toimintaansa sekä jakamassa tietoa. Osaamisen kirjoon mahtuivat ruusut, pelargoniat, bonsait, chilit, lihansyöjäkasvit, tulppaanit, yrtit, daaliat, aavikkokasvit, permakulttuuri, kompostointi, ekologinen viljely… Huimaa! TUNNELMA näyttelyosastoilla oli rento ja aidon avulias. Minunkin kysymyksiini haettiin vastaamaan suomea puhuva joriiniosaaja. Tänään, viimeistään huomenna pääsevät Ruotsin Daaliaseuralta hankkimani kolme joriinimukulaa multiin! Niin. Pihallani kasvava ainokainen omenapuu ’Dolgo’ piti opetella leikkaamaan. (Sato 2?476 grammaa/2023...) Lyhytkurssilla sain opettajakseni arboristi Mervin. Ohjeet olivat selkeitä ja järkeenkäypiä: selkeästi elottomat, puun runkoa kohden kasvavat ja toista oksaa hiertävät tai varjostavat oksat leikataan pois. Leikkaaminen tehdään lähellä runkoa, tappeja ei jätetä. Leikkaamisen tavoitteena on, että hyväkasvuisilla ja terveillä oksilla on tilaa kasvaa ja ne saavat tasaisesti valoa. No. Leikkasin sitten oman puuni. Eivät ole harakat nauraneet. Vielä! Värikkäitä ruukkuja. Omavaraisuuden lisääminen olisi arvokasta varautumista mahdollisiin tulevaisuuden ympäristöuhkiin tai muihin kriiseihin.” Eläkeläinen 3/2024 31
YHDISTYKSET Huhtikuun Humaus -juhla kokosi Kainuun eläkeläiset Suomussalmelle. TEKSTI JA KUVAT EIJA LAAKSO K ylläpä menee tunteeseen, kun katselee tätä väen paljoutta, totesi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola juhlapuheensa aluksi Suomussalmen Eläkeläiset ry:n kevätjuhlassa Huhtikuun Humauksessa Ämmänsaaren Työväentalolla. Reilut kaksisataa eläkeläistä ympäri Kainuuta oli saapunut juhlimaan Suomussalmelle. Suomussalmen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Aune Juntunen haastatteli Kainuun aluejärjestön uutta puheenjohtajaa Arja Heikkistä. Arja koki uuden luottamustehtävän mielenkiintoiseksi ja toivoi yhdistysten välille enemmän yhteistyötä. Haasteena tuntuu joka puolella olevan jäsenistön ikääntyminen ja väheneminen yhdistyksissä. Helena Juntunen lausui koskettavan runon Haluaisit palata niihin kesäisiin päiviin. Runo ilmestyi 12/2023 kirjassa Metsän sotilaat, jonka kirjoittaja Anja Lahna-Mulari oli läsnä juhlassa. Suomussalmelaiset esittivät juhlassa oman versionsa Elämäni Biisi -ohjelmasta, jonka juonsi paikallinen katja ståhl, tyylikäs Marja-Liisa. Saaran biisin Ritvakoivun alla lauloi Kari, ilmeinen pavarotti. Saara muisteli kyynel silmässä sitä, kuinka oli nuorena istuskellut rakkaansa kanssa Ritvakoivun, riippakoivun alla kuutamolla. Saara neuvoi yleisöä juoksuttamaan mahlaa terhakkaasta pystyoksaisesta rauduskoivusta, eikä oksiaan riiputtavasta puusta. Martin biisin Katupoikien laulu esitti täkäläinen katri-helena, Senja. Martti oli nuorena maalaiskössinä kuullut tämän kappaleen radiosta Lauantain toivotuissa ja silloin oli syntynyt haave, jospa joskus pääsisi Yleisö tuolijumpan tuiskeessa. Elämäni Biisi vei nuoruusmuistoihin Aune Juntunen kertoili nuoruusmuistojaan Elämäni Biisi -esityksessä. käymään suuressa kylässä, Helsingissä. Nuoruusmuistoista lauloi Eeva, kuin anita välkki ikään. Laulu herätti Aunen muistot seurusteluajoista, naimisiin menosta ja esikoisen syntymisestä. Tämä putkahti maailmaan nimittäin keskosena, vain viiden kuukauden ikäisenä ja painoi reilut kolme kiloa! EERO SCHRODERUS hauskuutti yleisöä muistoilla Osulan kaupanhoitajana Kajaanissa. Eero kertoi myös suomussalmelaisen Teatteri Retikan tulevasta kesäteatterinäytelmästä Toivon vuosi, jossa eletään koulu maailmassa 1950-luvulla paikkakunnalla. Ensi kesä näyttää teatterin kannalta hyvältä: lippuvarauksia on tehKylläpä menee tunteeseen, kun katselee tätä väen paljoutta.” 32 Eläkeläinen 3/2024
VAIKKA ELÄKEINDEKSEJÄ ei hallituksen kehysriihessä leikattukaan, tulee valtio veronkiristyksillä eläkeläisen lompakolle, totesi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola Huhtikuun humaus -kevätjuhlassa. – Eläketuloa koskeva veronkorotus, joka koskettaa yli 1?900 euron kuukausieläkettä, ei ole mitenkään oikeudenmukainen. Kyse on kuitenkin koko väestön mittakaavassa alle keskitulon ihmisistä. – Eläkeläisiltä leikkaamista haluavat poliitikot ovat nyt saaneet hallitukselta vastinetta koko rahalla. Eläkeläisten toimeentuloa heikennetään samaan aikaan kun palveluita karsitaan. Mitä sanovat saksien heiluttelijat sitten kun saamme kuulla leikkausten todellisista vaikutuksista ikäihmisten arkeen, Huutola kysyi. Hän muistutti, että kehysriihessä päätetyt sote-säästöt kohdentuvat väistämättä myös heikossa asemassa oleviin vanhuksiin. – Tämä murentaa hyvinvointiyhteiskuntamme keskeistä lupausta kaikille turvatusta vanhuudesta silloin, kun iän myötä oma toimintakyky ja vaikuttamismahdollisuudet heikkenevät. Onko tämä todella sitä, mitä eläkeläisiltä leikkaamista ajaneet ovat halunneet? Onko hallituksessa jälleen jätetty tekemättä tai jätetty huomiotta eri leikkausten vaikutusten arviointi? Huutola totesi, että hallituksen kehysriihen alla nähtiin poikkeuksellinen näytelmä. – Valtiovarainministeri Purran ulostulot eläkkeiden leikkaamisesta saivat hallituksen rivit sekaisin. Lopulta pääministeri Orpo joutui puhaltamaan pelin poikki. Eläkeindeksejä ei kehysriihessä leikattu. – Voi vain toivoa, että hallitus ei ole pysyvästi vahingoittanut suomalaisten luottamusta eläkejärjestelmään. Eläkkeillä huopaaminen sietäisi nyt loppua tähän. Huutola painotti, että työmarkki”Eläkeläisillä on lupa odottaa, että eläkkeillä huopaaminen loppuu” Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola pitämässä juhlapuhetta. najärjestöt ovat käynnistäneet neuvottelut eläkejärjestelmän uudistamiseksi ja että maan hallitus on asettanut neuvottelujen lähtökohdaksi 1 miljardin euron säästön. Huutolan mukaan neuvottelujen lähtöasetelma uudistukseen ei ole helppo. Hallituksen toiveet miljardituloista valtion kassaan eläkejärjestelmästä vaikeuttavat huomattavasti jo ennestään vaikeita neuvotteluja. Hänen mukaansa onkin selkeä vaara siitä, että nyt voimakkaasti vahvistunut vastakkainasettelu työmarkkinaosapuolten ja maan hallituksen kesken toteutuu myös eläkeneuvotteluissa. – Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy. Vastakkainasettelu ja avoin yhteenotto johtaisi tässäkin lopputulokseen jota ei kukaan voi ennakoida. Toivottavasti neuvottelijat valmistelevat uudistusta faktat, vakaus, luottamus, ja ennustettavuus mielessä. Päähuomion uudistusta tehtäessä on oltava eläkejärjestelmän ja oikeuksien heikkouksissa ja itse eläkejärjestelmän kestävässä rahoituksessa, Matti Huutola totesi. ty tähän mennessä jo noin 1?500. Siinä on kova urakka Suomussalmen Eläkeläisten talkooporukalle, ohjata katsojien liikennettä, kahvittaa heidät ja paistaa halukkaille makkaroita! Kevätjuhlan yleisö pääsi tuolijumpan lisäksi harrastamaan tanssillista liikuntaa parketilla Salama-yh tyeen tahdissa. Molempiin toimintoihin osallistuttiin kiitettävästi. Emäntien valmistama 35 litraa lohikeittoa maistui juhlaväelle niin hyvin, että pääsi mokoma loppumaan kesken. Lisäksi oli tarjolla vihannessosekeittoa, voileipiä, kahvia ja pullaa. Arvat ja kakut menivät kuin kuumille kiville, kertoivat Impi ja Mikko. Eipä jäänyt monta palkintoa nurkissa pyörimään! Kalaa nousi Keski-Suomessa ELÄKELÄISET RY:N Keski-Suomen aluejärjestö järjesti pilkkikilpailut Laukaan Multamäen leirikeskuksessa pe 15.3.2024. Kisat järjestettiin yhteistyössä Laukaan, Hankasalmen ja Vaajakosken yhdistysten kesken. Aurinkoinen sää sai liikkeelle 35 pilkkijää. Kalaa nostettiin vajaa 30 kg. Saaliit vaihtelivat 2915:n ja 20:n gramman välillä. Joukkuekilpailun voitti Hankasalmen joukkue, kaloja oli 4490g. Pilkkikilpailun tulokset löytyvät Keski-Suomen aluejärjestön sivuilta: yhdistykset.elakelaiset.fi/keski-suomi/ajankohtaista-2 Kilpailun jälkeen nautittiin maukkaista keitoista ja pullakahveista. Tämän jälkeen voittajat palkittiin hienoin palkinnoin. Kuvassa voittoisa Hankasalmen joukkue. Liisa Markkanen, Reino Kolehmainen ja Simo Tissari. Vaajakosken Eläkeläiset ry vietti ulkoilupäivää ”MILJOONA ROSKAPUSSIA” oli Vaajakosken Eläkeläisten päivän teema 18. huhtikuuta. Saimme kerätyksi 20 pussillista roskia kokoontumispaikkamme Veteraanitalon ympäristöstä. Näin teimme oman osuutemme hienosta kampanjasta! Palkkioksi pojat paistoivat meille maukkaat makkarat ja tytöt keittivät hyvät kahvit pullan kera. Päivä oli aurinkoinen mutta vähän viileä. Hyvä työ lämmitti meitä kaikkia. Eläkeläinen 3/2024 33
YHDISTYKSET Korsossa juhlittiin pyöreitä vuosia. TEKSTI JA KUVA T AARON KALLINEN T akatalvinen lumisade tuprutti ulkona, kun Korson Eläkeläiset kokoontuivat 60-vuotisjuhliin Korson asukastilaan 23. huhtikuuta. Sisällä oli kuitenkin lämminhenkinen tunnelma, kun runsaslukuinen yleisö juhli eläkeläisyhdistyksen pyöreitä vuosia ja valoisia tulevaisuuden näkymiä. Juhlan alkajaisiksi kajautettiin Eläkeläiset ry:n juhlamarssi dir. mus. Reino Bäckströmin johdolla. Sen jälkeen laulettiin yhteislauluja. Väliajan jälkeen saatiin vielä kuulla lauluja, kun Työläislaulajat-kuoro esiintyi. Korson Eläkeläisten puheenjohtaja Ritva Bäckström toivotti vieraat tervetulleiksi ja kehui yhdistyksen viimeaikaista kehitystä: – Ilokseni voin kertoa, että tällä hetkellä olemme mukavasti noususuunnassa. Järjestöömme on kuluvan vuoden aikana liittynyt jo parisenkymmentä uutta jäsentä, mikä on Korson asukastilassa oli lämminhenkinen tunnelma. Juhlassa palkittiin Eläkeläiset ry:n kultaisella ansiomerkillä Korson Eläkeläisten pitkäaikainen aktiivi, trubaduuri Simo Ronkainen. Onnittelemassa Korson Eläkeläisten puheenjohtaja Ritva Bäckström ja Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola. Ohjelmaan kuului muun muassa rivitanssiesitys. Aurinkoiset juhlat koleana kevätpäivänä ilahduttanut meitä suuresti. Järjestön terveiset ja ajankohtaisen tilannekatsauksen esitti Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola. Huutola pahoitteli puheensa synkkiä sävyjä, jotka johtuivat huolestuttavasta yhteiskunnallisesta tilanteesta. Huutola arvosteli puheessaan muun muassa hallituksen aikomusta leikata sosiaalija terveyspalveluista ja korottaa eläkeläisten verotusta yli 1?900 euron kuukausieläkettä saavien osalta. Eläkejärjestelmän uudistamista koskevista neuvotteluista Huutola arveli tulevan vaikeita. – Hallituksen toiveet miljardituloista eläkejärjestelmästä valtion kassaan vaikeuttavat merkittävästi muutenkin hankalia neuvotteluja. HUUTOLA KIITTI Korson Eläkeläisiä 60 vuotta kestäneestä arvokkaasta työstä. – Vaikka synkkiä pilviä onkin yllämme, niin emmehän me toimintaamme jäädytä, vaan pikemminkin päinvastoin. Nyt juuri tarvitaan toimintaa, joka tuo yhteisöllisyyttä, iloa ja sisältöä arkeemme. Puheiden jälkeen kuultiin oopperalaulaja Petri Bäckströmin lauluesitys Reino Bäckströmin säestyksellä. Komea tulkinta O Sole Mio -klassikkokappaleesta toi häivähdyksen aurinkoa koleaan kevätsäähän. Herkullisen kahvija kakkutarjoilun jälkeen nähtiin vielä rivitanssiesitys. Juhlassa palkittiin Eläkeläiset ry:n kultaisella ansiomerkillä Korson Eläkeläisten pitkäaikainen aktiivi, trubaduuri Simo Ronkainen, jonka johdolla Korsossa pidetään usein yhteislaulutilaisuuksia. 34 Eläkeläinen 3/2024
? klo 9.30 nautitaan tulokahvit suolapalan kera. ? klo 10 Aluejärjestön puheenjohtaja Marja-Leena Kytölän tervehdyssanat ja Jääskelän tilan isantä Raimo Tittosen pieni tietopaketti. ? Päivän pääesintyjä on Helsingin yliopiston dosentti, tohtori Tiina Sihto. Päivän teemana on vanhusasiat nyt ja tulevaisuudessa. Varataan aikaa kysymyksille ja keskustelulle. ? n. klo 12.00 lounas ? klo 13.00 musiikkilauluja tanssiesityksiä. ? klo 14.00 Juha Mäkinen esiintyy ja tanssittaa. Mahdollisuus laulaa karaokea! ? n. klo 16 tilaisuus päättyy. ? Arpajaiset! Arvan hinta 2 €/ kpl tai 5 €/ 3 kpl Varaathan käteistä mukaan! ? Hinta 10 € / henkilö ? Tieto osallistujista sihteerille 2.6. mennessä: 040 7177676 tai ka.hanninen@gmail.com Keski-Suomen Aluejärjestön Kesäpäivää vietetään to 13.6.2024 Jääskelän tilalla TUIJA NIEMINEN-KURKI H ämeenlinnan Eläkeläiset ry:n kevään toimintaa on leimannut vaikuttaminen kaupungin ja alueen ajankohtaisiin asioihin. Syksyllä jäsenemme Kauko Hänninen otti puheeksi liikuntaesteisten, mm. invamopolla liikkuvien, kohtaamat hankaluudet kaupungin keskustassa. Näitä ovat mm. liian korkeat jalkakäytävien reunukset suojateiden päissä sekä ahtaat, vinot invaparkkipaikat. Pari johtokunnan jäsentä teki vielä katselmuksen keskustan kaduilla, ja merkitsi muistiin korkeiden rotvallinreunojen paikkoja. Laadimme asiasta kirjelmän sekä vanhusettä vammaisneuvostolle. Asian käsittely on edennyt kaupungin esteettömyystyöryhmään sekä hyvinvointialue Oma Hämeen liikennetyöryhmään. Aika näyttää, kuinka hitaasti rattaat pyörivät, joka tapauksessa useat tahot ovat todenneet asian hoitamisen tärkeyden. Hämeenlinnassakin on, monen muun seutukunnan ohella, alettu rakentaa yhteistyötä eri eläkeläisjärjestöjen (Eläkeläiset, Eläkkeensaajat, Eläkeliitto ja Kansalliset seniorit) välille. Ryhmä nimettiin hymysuin VAKE-parlamentiksi (VAKE = varttuneet keski-ikäiset). Laadittiin yhteinen kannanotto otsikolla ”Ikäihmiset Oma Hämeen tärkeimpinä asiakkaina”. Siinä painotettiin erityisesti perusterveydenhuollon lähipalvelujen tärkeyttä – vaikkapa osaviikkoisinakin – ja asiointimahdollisuutta muutoinkin kuin pelkästään digikontakteilla. Kannanotto julkaistiin näyttävästi alueen valtalehdessä huhtikuun alussa, juuri ennen kuin palvelurakennepäätökset tehtiin aluevaltuustossa. Huhtikuun Juttutuvan aiheena oli vanhusneuvoston toiminta, jota esitteli neuvoston puheenjohtaja Veijo Virtanen, läsnäolijoiden osallistuessa aktiivisesti keskusteluun. Ja huhtikuun lopulla, vapputunnelmissa, lauloimme taas yhteislauluja. Hämeenlinnan Eläkeläiset vaikuttamistyössä Hämeenlinnan Eläkeläisten Pelituvassa on opittu uusia pelejä, ja vanha Afrikan tähtikin on edelleen kelpo lautapeli. EILA KIVINIEMI ROVANIEMEN ELÄKELÄISTEN käsityökerholaiset valmistivat 82 paria villasukkia Jokkakallion palvelutalon asukkaille. Sukat luovutettiin 18.3. ja samalla kertaa myös yhdistyksen lauluryhmä viihdytti talon asukkaita. Senioritanssijat ja yhdistyksen suosittu Maija Mehiläinen -hahmo kävivät myös tanssimassa ja leikittämässä talon asukkaita 23.4. Yhdistyksellä on jo useamman vuoden ajan ollut kohteena eri palvelutaloja. Myös Lapin keskussairaalan synnytysosastolle on viety kaksi kertaa vauvansukkia. Myös Maija Mehiläinen vieraili Jokkakallion palvelutalossa. Rovaniemi: Sukkia palvelutalon asukkaille TEKSTI JA KUVA LEENA RANTA LAPPILAINEN TERVOLAN Eläkeläiset ry vietti 9. huhtikuuta ulkoilupäivää Louen metsästysmajalla. Sää suosi tapahtumaa. Sisällä saatiin kahvit ja syötävää. Sitten ulos monenlaiseen aktiviteettiin. Oli lumikenkäkävelyä, kumituppiloiden heittoa astiaan, neljän hengen suksilla hiihtoa sekä frisbeen ja pallon heittoa. Yhdistyksen puheenjohtaja Hilkka Ollikkala piti ulkojumppaa. ”Meillä oli mukava päivä”, todettiin. Suksilla Tervolassa Eläkeläinen 3/2024 35
POISNUKKUNEITA YHDISTYKSET Mervi Höylä 2.12.1945–10.2.2024 ELÄKELÄISET RY:N toiminnan kuopiolainen aktiivi Mervi Höylä kuoli 10.2.2024. Hän oli 78-vuotias, syntynyt 2.12.1945 Lahdessa. Lapsuutensa ajan Mervi vietti Pieksämäen Pitkäsmäessä, kävi Toikkalan kansakoulun ja kansalaiskoulun ja kaksivuotisen kauppakoulun Pieksämäellä. Opintojen jälkeen Mervi työskenteli Pieksämäellä Keski-Savon osuusliikkeen myymälöissä. Mutta maailmalle piti päästä ja työtä löytyi mm. Lahden Osuusliikkeen Uudenkylän myymälästä ja Kouvolasta Osuusliikkeen Centrumista. Mervi oli aktiivinen ammattiyhdistystoiminnassa, kävi luottamusmiesja työsuojelukursseja ja opiskeli myyntityöhön liittyviä aiheita E-instituutissa. Hän toimi Kouvolan Liikealan osaston toimikunnassa, oli luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Vuonna 1981 Mervi valittiin Liikealan ammattiliiton toimitsijaksi Ouluun ja niin oli muutto edessä. Seitsemän Oulun vuoden jälkeen työnantaja tarjosi työtä kouluttajana ja sitä seurasi muutto pääkaupunkiseudulle. Myöhemmin tuli uusi muutto toiselle puolelle Suomea, kun Kuopiossa aukesi toimitsijan paikka, johon Mervi valittiin. Siellä hän oli eläköitymiseensä saakka. Työnantajan nimeksi muuttui ajan saatossa Palvelualojen ammattiliitto PAM. Aktiivisena järjestöihmisenä Mervi liittyi työuransa jälkeen Eläkeläiset ry:n Kuopion yhdistyksen jäseneksi. Kuopiossa toteutettiin sittemmin Mervin aloitteesta kahden osaston yhdistyminen. Kuopion Eläkeläiset ja Kallaveden Eläkeläiset yhdistyivät monien neuvottelujen jälkeen. Yhdistynyt osasto sai nimen Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset ry. Mervi toimi sen puheenjohtajana viimeiseen elinvuoteensa saakka. Hän oli muutaman vuoden myös Savon Aluejärjestön puheenjohtaja. Eläkeläiset ry:n valtuuston varapuheenjohtajana hän toimi 2018–2021. Mervi oli myös poliittisesti aktiivinen. Hän oli SKDL:n ja vasemmistoliiton jäsen. Hänet valittiin nuorena Kouvolan valtuustoon ja Kuopiossakin hän oli kuntavaaliehdokkaana. Vapaa-aikana Mervi matkusteli jonkin verran, teki pyöräja hiihtoretkiä ja vaelluksia. Erityisesti Joensuun Enossa oleva puolison mökki tuli rakkaaksi. Siellä pidettiin kasvimaata, poimittiin marjat ja sienet metsistä, kalastettiin ja nautittiin luonnon rauhasta, saunan lämmöstä ja uimisesta. Merviä jäivät kaipaamaan puoliso, lapsenlapset, sisaret perheineen, ystävät ja järjestötoverit. MARJA MEROVUO Mervi Höylän sisko Osallistuva järjestöihminen ARJA HEIKKINEN HYRYNSALMEN ELÄKELÄISET järjestivät jälleen hienot juhlat Kylätalo Iskulla. Vieraita oli runsaasti ympäri Kainuuta. Saimme kuulla Kainuun hyvonvointialueen, kunnan ja seurakunnan terveiset. Meidän omat tukkilaiset olivat panostaneet ohjelmiin. Kuulimme lauluja ja Kaunis Veera -musikaali oli asusteita myöten onnistunut. Vanhat Huru-ukot Erkki ja Esko esittivät sketsin, jossa muistikuvat ja tämä hetki olivat välillä hakusessa. Saimme myös kuulla Kainon esittämät runot vanhuudesta. Emännät olivat touhunneet keittiössä, oli palvilihakeittoa ja itse tehdyt kahvileivät. Lopuksi tanssittiin Rytmihäiriö-orkesterin tahdissa. Tunnelma oli rento ja vieraat viihtyivät. Kaunis Veera -musikaali ilahdutti Maalismourujaisten yleisöä. Hyrynsalmen Eläkeläisillä Maalismourujaiset ERJA HELLMAN PIHLAVAN ELÄKELÄISET kutsui 10. huhtikuuta Ulvilan Eläkeläisiä vierailulle Porin Pihlavaan, vanhaan koulutilaan, joka tällä hetkellä toimii Toimitalon nimikkeen alla. Vierailijoita saapui mukavasti paikalle, samoin Pihlavan omia jäseniä. Iltapäivä kului mukavissa merkeissä, lounasruokailun, kahvittelun ja pienen ohjelman merkeissä. Jäsenemme Terttu luki pakinaa Porin murteella. Vierailijoitten kuoro lauloi, ja lauloimme myös yhteislauluja porukalla, säestäjänä oli hanuristi Vesa Formunen. Tuoliletkajenkkaa ja tuolijumppaa mentiin reippaan haitarimusiikin tahdissa. Pienen kisailutuokion lajina oli heittopeli nimellä Olympia-mötky! Kiitos vierailusta Ulvilan Eläkeläiset! Hanuristi Vesa Formunen säesti vierailupäivän ohjelmaa. Ulvilan Eläkeläiset vierailivat Porin Pihlavassa 36 Eläkeläinen 3/2024
Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Tilaukset ja osoitteen muutokset Ulla Virtanen puh. 020 743 3610 ulla.virtanen@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Niina Tuulaskoski, myyntipäällikkö, puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Syntymäpäivät ja pois nukkuneet, syysja kevät kokousilmoitukset: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) Paino Sanoma Manu Tampere 2024 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Ulla Virtanen puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Moninaisuustyön suunnittelija Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Liikuntahankkeen suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA 96 vuotta 18.6. Lasse Hakala, Etelä-Vantaa 2.7. Raimo Hoivanen, Etelä-Vantaa 95 vuotta 21.6. Mirja Harju, Teuva 5.7. Irja Salme Merivirta, Raisio 94 vuotta 13.7. Anja Erlin, Kaarina 17.7. Matti Virtanen, Kaarina 93 vuotta 25.6. Sirpa Ahola, Etelä-Vantaa 28.6. Joel Hongisto, Loimaa 92 vuotta 17.6. Marjatta Malassu, Etelä-Vantaa 12.8. Aila Anoschkin, Pihlava 91 vuotta 5.7. Reino Kuusiluoto, Pihlava 90 vuotta 14.6. Reino Laitamaa, Pello 17.6. Erkki Lehtinen, Nurmijärvi 29.6. Aune Järvinen, Hyrylä 13.7. Veikko Seppänen, Suomussalmi 22.7. Veele Mustaniemi, Kuusamo 22.7. Ilse Rosnell, Pihlava 7.8. Urho Syrjälä, Loimaa 85 vuotta 23.7. Aila Pikkarainen, Pello 25.5. Pirkko Aalto, Loimaa 25.6. Maire Irene Tolonen, Kajaani 12.7. Impi Väinämö, Heinola 17.7. Helvi Laine, Loimaa 22.7. Terho Ristimäki, Loimaa 23.7. Aila Pikkarainen, Pello 29.7. Erkki Häyrinen, Kaarela 3.8. Maija Oksala, Hyrylä 5.8. Ritva Nordlund, Tikkurila 8.8. Saara Salin, Pihlava 19.8. Sanelma Tauriainen, Suomussalmi 22.8. Sylvi Jarhia, Hyrylä 80 vuotta 2.4. Christer Hägg, Kirkkonummi-Siuntio 13.4. Yrjö Matias Kääriä, Haukipudas 27.5. Taisto Olavi Tammela, Haukipudas 8.6. Martti Autio, Pietarsaari 29.6. Hely Kalliomäki, Tikkurila 9.7. Raimo Lakanen, Pietarsaari 10.7. Keijo Alhonen, Loimaa 31.7. Anneli Rantanen, Etelä-Vantaa 6.8. Heimo Liimatainen, Tikkurila 25.8. Tuula Kivimäki, Tikkurila 3.9. Rauni Löllö, Kaarela 6.9. Pirjo Tuominen, Kaarina 75 vuotta 19.4. Ritva Sappinen, Heinola 10.6. Kaarina Teliö, Tikkurila 18.6. Marjatta Kesäläinen, Kaarina 19.6. Matti Malinen, Heinola 27.6. Sirpa Koski, Salon alue 2.7. Irma Kyllikki Murtoperä, Kajaani 2.7. Arto Seppä, Heinola 7.7. Hannu Erjomaa, Kaarina 8.7. Jorma Junno, Kirkkonummi-Siuntio 17.7. Veijo Nieminen, Nakkila 18.7. Raimo Valjakka, Heinola 31.7. Rauni Perunka, Kuusamo 12.8. Antti Timonen, Tikkurila 13.8. Seppo Mettisvaara, Etelä-Vantaa 18.8. Raili Voipio, Tikkurila 24.8. Marjo Vainio, Tikkurila 8.9. Anneli Lohela, Tikkurila 15.9. Kari Kannala, Tikkurila 70 vuotta 6.5. Tarja Ahola, Heinola 4.6. Raili Mettisvaara, Etelä-Vantaa 30.6. Sirkka Miina Johanna Heikkinen, Kajaani 1.7. Aarno Karjalainen, Tampere 6.7. Raimo Lähdes, Teuva 9.7. Lasse Harjula, Teuva 14.7. Irja Koivumaa. Pello 18.7. Olavi Lehtinen, Pihlava 22.7. Eija Kemppainen, Suomussalmi 28.7. Teppo Mankinen, Kajaani 6.8. Tarja Turu, Tikkurila 12.8. Onerva Pyykkönen, Suomussalmi 18.8. Tatiana Kyllönen, Suomussalmi 21.8. Heikki Kurkela, Loimaa 23.8. Onni Juuso, Pello 65 vuotta 2.6. Mirva Rantala, Pietarsaari 16.7. Taina Matero, Suomussalmi Jakomäen Eläkeläiset Taina Anja Seppälä Kiimingin Eläkeläiset Matti Juhani Lind Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset ry Mervi Höylä Pellon Eläkeläiset Heino Juuso Eläkeläinen 3/2024 37
Juhlava yllätys tiistaikerhossa HELSINKILÄISEN JAKOMÄEN Eläkeläiset ry:n kerhotiistai 14.5. sai tavallista juhlavamman startin. Yhdistyksen taloudenhoitajana ja sihteerinä jo kymmenen vuoden ajan ansioituneelle Eila Tarnaselle luovutettiin Eläkeläiset ry:n kultainen ansiomerkki. Merkkiä kiinnittämässä yhdistyksen puheenjohtaja Helena Laatikainen. – Kirjanpidossa on hommansa, mutta kyllä minä siitä tykkään, ja saahan siinä aivoille jumppaa, kunnianosoituksesta iloisesti yllätetyksi tullut Tarnanen totesi. Juhlakahvittelua seurasivat kerhon ohjelmassa tietokilpailu ja tuolijumppa. Lopuksi johtokunta suunnitteli jo tulevan syksyn toimintaa. MARJA-LIISA VILJAMAA E telä-Vantaan Eläkeläisten yllätysten pankin räjäytti vapunaaton Mummodisko. Tapahtuman tuottajataho saa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus Stean tukea tilaisuuksille joiden tavoitteena on poistaa yksinäisyyttä ja tuottaa iloa kaikille avoimissa tapahtumissa. Mainostimme tilaisuutta parhaamme mukaan. Yllätys oli iloinen, kun diskoajia alkoi lappamaan paikalle runsain määrin. Nimekäs juontaja Tuija Piepponen ja dj Jukka Haapalainen vetivät ikimuistoisen vappudiskon! Useampi osanottaja totesi olevansa diskossa ensimmäistä kertaa. Yhteistyössä Etelä-Vantaan Eläkeläiset järjesti puitteet, puhalsi ilmapallot, heitteli serpentiinit. Yhdistys piti Diskokahvilaa. Varattu oli 100 munkkia ja kahvinkeitin oli lujilla. KAIKKIAAN ETELÄ-VANTAAN Eläkeläisten kevätkauden voi kuvata kulkeneen etäohjauksessa. Puheenjohtajan jouduttua sairaslomalle varapuheenjohtaja joutui hyppäämään heti ”syvään päähän”. Johtokunta otti sille kuuluvaa vastuuta yhdistystoiminnan määrittämissä sääntöasioissa ja taloudenpidossa. Kokeneet harrastekerhojen vetäjät hoitivat asiat entiseen malliin. Biljardikerholla on viikoittain kaksi pelivuoroa mikä osoittaa sopivaa kilpailuhenkeä ja sitoutumista asiaan. Uudet pelaajat ovat tervetulleita ja otetaan ilolla vastaan rentoon meininkiin. Käsityökerhossa eivät ideat lopu. Jos on tarvetta miettiä lahjaa tai tuliaista kannattaa mainita käden taitajille. Hoituu myös vetoketjun vaihdot ja housujen lahkeiden lyhennykset. Myyjäiset tuovat piristystä kerhotoimintaan ja käsitöiden lisäksi vapaaehtoisten leipureiden herkut katoavat pikavauhtia kasseihin. Käsityökerhon myyjäiset tuovat myös tarpeellisia tuloja yhdistyksen kassaan. KARAOKEKERHOLAISET hiovat taitojaan ja esiintyvät erilaisissa kokoonpanoissa yhdistyksen juhlissa. Usein tiistaikerhon alkulaulukin tapahtuu karaokekerholaisten toimiessa esilaulajina. Vahvistukseksi on saatu kitaristi Ismo joka myös osallistui Eläkeläiset ry:n musiikkikurssille Puistokulmassa järjestettyyn Salsakurssiin osallistui yhdistyksestä 13 henkilöä. Toivottavasti saamme nähdä kurssin antia omissa tilaisuuksissa. Mieluisan harrastustoiminnan löytyminen on tärkeää myös yhdistyksen jäsenhankinnassa. Moni löytää ensin harrastuksen ja sitoutuu sitä kautta laajemminkin yhdistyksen toimintaan. Kerhokaudella on käyty teattereissa ja tutustumisretkillä useita kertoja. Suositaan myös naapurikoulun Mummodisko oli menestys. Vapunaaton Mummo disko räjäytti pankin Etelä-Vantaan Eläkeläisten kevät kauteen mahtui runsaasti kerho toimintaa, teatteria, tutustumisretkiä, kylpylälomaa ja muotinäytös. Vaskivuoren musiikkilukion taidokkaita musikaaleja ja näytelmiä, saamme niihin huokeita ”koululaislippuja”. Kynnys lähteä yhteisille reissuille madaltuu kun yhdistys tarjoaa yhteisen bussikuljetuksen. Muodissa pysymme kartalla vaate-esittelijän vieraillessa kerhossa. Muotinäytöksessä oman yhdistyksen vaate-esittelijät kääntyilevät catwalkilla aivan suuren maailman tyyliin. Huhtikuisen takatalven lomalaisemme ohittivat Solaris-vertaistukilomalla Lohja Spa -kylpylässä. TU O M A S TA LV IL A 38 Eläkeläinen 3/2024
KRYPTO RISTIKON 2/2024 RATKAISU 3/2024 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka Hoidon hankala tulevaisuus 4 | Yhdistystoimija on järjestömme sankari 13 | Liikuntatreffit innostivat Joensuussa 16 2024 | 9. helmikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi ”Uskolliset fanit pitävät artistin radioaktiivisena,” ikoninen rokkari toteaa. 25 Pelle Miljoona 1 Ilmasto muistelu kilpailu alkaa 14 Kannanotto: Hoivakriisi on ratkaistava 3 | Tom Rush: Vielä kitara soi 25 | Minun reseptini: Munakoisopyörykät 32 2024 | 5. huhtikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Rauhankävely Helsingistä Raisioon on osa Kävelypässit-ryhmän juhlavuoden viettoa. 22 Kymmenen vuotta liikkeellä 2 Tutustu jäsenetuihimme 19 numero aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy -lehden aikataulu 4 syyskuu 12.8. 6.9. 5 lokakuu 23.9. 18.10. 6 joulukuu 18.11. 13.12. RISTIKON 2/2024 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Sinikka Heino, Viljakkala ja Toini Tolmunen, Pälkäne. Onnittelut voittajille! Pienet palkinnot tulevat postissa. KRYPTON 3/2024 ratkaisut on lähetettävä 1. elokuuta mennessä osoitteella Eläkeläinen-lehti, Eläkeläiset ry Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki. Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Eläkeläinen 3/2024 39