Maaseudun aikakauslehti Nro 1/2014 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € 14001 Palautusvko 2014-08 6 414881 667773 166777-1401
Turvallinen lieteallas edullisesti Mittojen mukaan toimitettava Matakin EPDM-allaskumi on varma ja turvallinen. Se on helppo asentaa ja voidaan asentaa myös talvella. Materiaalilla on CE-hyväksyntä ja Maa- ja metsätalousministeriön ennakkohyväksyntäpäätös 1162/421/2010. Tilaukset ja tiedustelut: myynti@mataki.com tai (09) 2242 850 www.mataki.fi Vilja- ja siemenanalyysit Suomen Viljavasta Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset vilja-analysaattorit, jotka kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. Ammattitaitoinen henkilökunta ja nykyaikaiset laitteet takaavat monipuolisen ja luotettavan analyysipalvelun. Kokemäki Puh. 010 3464 540 Koria Loimaa Mustio Naantali Perniö Seinäjoki Puh. 010 3464 550 Puh. 010 3464 590 Puh. 010 3464 610 Puh. 010 3464 620 Puh. 010 3464 640 Puh. 010 3464 690 Ylivieska Puh. 010 3464 720 Leipä- ja rehuvilja-analyysit Mallasohraanalyysit ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Viljojen siemenanalyysit ? ? ? Nurmikasvien siemenanalyysit Herneanalyysit ? ? ? ? ? ? ? ORGANISATION CERTIFIED BY Analyysien tilauslomakkeen ja hinnaston löydät osoitteesta: www.suomenviljava.fi ISO 9001 2 FARMI 1/2014
SArkAmeSSut SeinäjoeLLA 31.1.–1.2. Seinäjoki Areenassa pe 9–17, la 10–16 Liput 12/6 € • ilmainen pysäköinti sarkamessut.fi • facebook/pytinki Kuva: Kari Alakylä Lisätietoja osoitteessa: www.leijonalevy.fi ”Jos mina saisin valita...” Kyllä possukin aidon Leijonan tuntee. Leijona-maatilalevy on kehitetty maatilarakennusten vaativiin olosuhteisiin - se on kestävää suomalaista laatua! Leijona-maatilalevy: • Toiselta puolelta vesiohenteisella akrylaattimaalilla maalattu öljykarkaistu kovalevy • Eläinsuojien ja muiden maatalousrakennusten sisäkattojen verhoukseen • Helppo työstää • Kestävä ja helposti puhdistettava pinta • Uusi reunasuojaus entistäkin parempi kosteudenkesto! • Kuuluu puhtaimpaan M1-päästöluokkaan • Valkoinen pinta antaa valoisan ja puhtaan tunnelman LEIJ MYYONA KUIT DYIN UL SUOM EVY ESSA Kysy lisää rakennustarvikeliikkeistä kautta maan! FARMI 1/2014 3
Ojitus kuntoon Sivut 18–20 a Farmi on luettaviss myös osoitteessa: www.lehtiluukku.fi 4 FARMI 1/2014 Ympäristö- ja energiapalsta alkaa Sivut 22–25 Virtuaalinen kalahuutokauppa Apaja Sivut 49–51 Talvi tuli vihdoin! Nyt ulos ja urheilemaan!
Nro 1 • Tammikuu 2014 MAATALOUS KUVA: FARMI SISÄLLYS ISSN 1238-1586 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi 8 Maatilan sukupolvenvaihdos 18 Ojitus kuntoon ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 ENERGIA AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi HEVOSET TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen 24 Koti energia-tehokkaammaksi 34 Jokamiehenoikeudet KOTI JA HYVINVOINTI 49 Kalahuutokauppa Apaja 52 Hanna Partanen: Ikääntyvän toimintakyvyn turvaaminen PALSTAT 14 21 28 32 36 38 40 45 47 47 56 58 Maatalous Ympäristö ja energia Rakentaminen Hevoset Koeajossa: Volvo V70 Koneet Metsä Hyötyeläimet Opiskelija esittäytyy Koulutus Koti ja hyvinvointi Sarjakuva LASKUTUS Essi Uusitalo 0400 265 442 essi.uusitalo@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2014 TILAUSHINTA 34 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 39 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro Ensio Laaksonen Omakotiliitto JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi 2/2014 ilmestyy viikolla 7. www.countrymedia.fi KANNESSA: METSÄ ANTAA ENERGIAA. KUVA: AHTI SORMUNEN FARMI NYT MYÖS FACEBOOKISSA: www.facebook.com/Farmilehti FARMI FARMI10/2013 8/2013 6/2013 1/2014 5
PÄÄKIRJOITUS TAMMIKUU 2014 Laman läpi yhteen hiileen puhaltamalla Tilaa Farmi 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun itselle, ystävälle, puolisolle tai vaikka naapurille! Tehdään tästä hyvä vuosi, Katja Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 34 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 39 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 6 PITKÄÄN ODOTETTU JA kaivattu talvi tuli sittenkin. Vaikka välillä jo kovasti uskottiinkin talven jäävän tänä vuonna väliin. Moni yrittäjä varmaankin huokaisi helpotuksesta ja nukkui ensimmäisen pakkasyönsä sikeästi. Vuosi vaihtui uutisoinnilla asunnonoston heikentymisestä sekä irtisanomisista ja lomautuksista eri aloilla. Kuntien pakkoliitokset ovat otsikoissa ja herättävät eripuraa ja epäluottamusta kansan keskuudessa. Lakkovaroituksia tippui loppuvuodesta suunnasta jos toisesta. Liitot ajoivat jäsentensä etuja hampaita irvistäen ja näin varmistaen usean työpaikan loppumisen tai lomautukset. Vuonna 2013 irtisanottiin 14 500 palkansaajaa ja YTneuvotteluja käytiin 120 000 palkansaajan kanssa. Saavutetut edut tässä laman keskellä voivat johtaa lopputulokseen, joka ei varmaankaan ole kenellekään eduksi. Ketä hyödyttää saavutetut edut jos työnantajan on niitä mahdotonta taloudellisen tilanteensa vuoksi toteuttaa vaikka halua olisikin. Toki työnantajan on oltava selkäsuorassa ja rehellinen, eikä käyttää taloustilannetta vain tekosyynä lomautuksiin ja irtisanomisiin. Työnantajaa kohtaan lojaalisuus tuntuu olevan todella hukassa ja siihen pitäisi ehdottomasti löytää syyt ja lääkkeet. Eikö nyt tässä laman keskellä niin työtekijöiden kuin työnantajien pitäisi yhteistuumin pohtia ja pyrkiä löytämään oikeita ratkaisuja työpaikan pitämiseen. Ratkaisuthan voivat olla aina väliaikaisia. Kun tulos nousee ja kasvu kiihtyy, on oikeuttavaa vaatia myös itselleen osa potista, koska on ollut omalla panoksellaan sitä toteuttamassakin. Vuoden ensimmäisen Farmin myötä pyrimme kasvattamaan lehtemme näkyvyyttä. Tässä numerossa keskitymme paljon energia-asioihin. Lehdestä löytyy juttua kodin energiatehokkuuden parantamisesta, ja aloitamme energia-aiheesta jopa uuden palstan. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kirjoittaa lehden loppupuolella, miten ikääntyvien tulisi huolehtia itsestään. FARMI 8/2012 1/2014 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA
ASUMME ASUMISTOIVEIDEN ”NELIÖSSÄ”: pikkukylän pienpalvelut, viiden kilometrin päässä melkein kaikki tarpeellinen, 25 kilometriä Helsinkiin ja sokerina pohjalla kilometri Sipoonkorven kansallispuiston huikeisiin sienestys- ja marjastusmaastoihin. Kylämme palvelujen niukkuus alkoi vaivata 40 vuotta sitten. Siitä lähdimme omakotiyhdistystä perustamaan. Kutsuin perustavan kokouksen koolle, mistä seurasi seitsemän vuoden puheenjohtajuus. Siirryin sivuun, mutta yli 30 vuotta olen ollut kunniapuheenjohtajana ja edelleen yhdistyksen töissä. Suomen Omakotiliittoon olin yhteyksissä heti 1970-luvulla. Myöhemmin yhteistyö tiivistyi ja rakennusteknisissä asioissa vielä erikseen. Olen kirjoittanut yli 10 osan kirjoitussarjan rakennusfysiikasta Omakotilehteen ja olen yksi SOKL:n rakennusneuvojista. Ilman kasvihuoneilmiötä meillä vallitsisi ikuinen talvi. Ihminen toimillaan voimistaa ilmiötä: pallomme lämpenee liian paljon, liian nopeasti. Korjausliikkeitä tarvitaan. Rakennusten kannalta huolestuttaa luonnonkuormien maksimien suureneminen ja arvaamattomuus. Olemassa olevan rakennuskannan vahvistaminen on erittäin vaativaa. Myrskyjen lisääntyessä tuulikuormat ja niihin liittyvät imukuormat kasvavat dramaattisesti. Peltikatot ja autokatokset ovat ensimmäisinä muuttumassa ilmalaivoiksi, ellei kiinnityksiä vahvisteta. Entä sateiden ja kosteuden lisääntymisen aiheuttama lisämärkyys? Jääkö riittäviä kuivumisaikoja? Entä rakennusten sisätilojen suhteellisen kosteuden lisääntyminen? Rakennuksemme kuivuivat helmi- ja heinäkuussa, eivät enää. Kuinka paljon vesien pinnat kohoavat? Hetkelliset massiiviset lumisateet lisääntynevät. Suomi on niin väljästi asuttu maa, että ei pidä kaavoittaa – ainakaan pientaloja – kuin järkeville perustusratkaisuille sopi- via alueita. Vanha kansa rakensi viisaasti mäen laelle tai rinteeseen. Rakennusfysiikan ongelmien alku löytyy usein kaavoituksesta. Suomalaisista yli 70 prosenttia haluaa asua monipuolisen pihan omakotitalossa. Tällöin luontevaa ovat lähidemokratia, hyvät naapuruussuhteet ja omakotiyhdistystoiminta talkoineen. Tiiviöasumisessa voidaan nukkua 20 vuotta 20 cm päästä naapurista tuntematta häntä. Lapsille erinomainen kasvuympäristö on piha, jolla on mielikuvitusta ruokkivat omatoimiset leikkialueet ja lähiluonto. Iso piha antaa virikkeitä kesät, talvet. Mitä ovatkaan puihin rakennettavat majat! Ja luomuruokaa perheelle omasta puutarhasta. Talon tekninen ikä on yli 100 vuotta, paljon enemmänkin. Oikeilla perustus- ja runkoratkaisuilla taataan perusikä. Vesikattoa ja märkätiloja joudutaan aika ajoin uusimaan. Jos kosteutta ei esiinny haitallisen kauan, et saa hometta sisätiloihisi. Vesivaurion tapahduttua vauriovuoto heti tukkoon, syyn perusteellinen selvitys ja sitten suunniteltu korjaus. Vastuu talosta on omistajalla 24 tuntia vuorokaudessa. Käyttö- ja huolto-ohje eli huoltokirja on ollut pakollinen 1.1.2000 jälkeen rakennusluvan saaneille rakennuksille. Vanhat rakennukset tarvitsevat ehdottomasti huoltokirjat ja niille taitavan käytön. Vaikka tämä on vapaaehtoista lain mukaan, se on oman etusi kannalta välttämätöntä. Vieraile osoitteissa www. omakotiliitto.fi/omakotitalonhuoltokirja ja www.omakotiliitto.fi/sahkoinenhuoltokirja saadaksesi lisätietoa. Miten Omakotiliiton toiminta hyvän asumisen puolesta tapahtuu? Näin löydät Omakotiliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnan esittelyn: www.omakotiliitto.fi/ jasenetu/jasenena ENSIO LAAKSONEN OMAKOTILIITON RAKENNUSNEUVOJA DI, RAKENNUSFYSIIKAN ASIANTUNTIJA FARMI 1/2014 7
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN Maatilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu alkaa jo vuosia ennen omistajanvaihdosta. Näin verotukseen sekä mahdollisten tukien ehtojen täyttymiseen voidaan vielä vaikuttaa. Moninaisessa prosessissa esimerkiksi kauppahinta on mietittävä molempien osapuolten kannalta: jatkajan pitää saada rahoitus, ja luopujankin toimeentulo on turvattava. E dellytys onnistuneessa sukupolvenvaihdoksessa on, että luopujilla on halu ja tarve tehdä sukupolvenvaihdos, samoin kuin jatkajalla on tahto jatkaa tilanpitoa. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu on hyvä aloittaa jo vuosia aikaisemmin, vaikka itse omistajanvaihdos on mahdollista hoitaa pikaisellakin aikataululla. Monihaaraisen prosessin toteuttamisessa on hyvä kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Apua maatilan sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen tarjoavat monet siihen erikoistuneet yritykset sekä pankit. – Ensimmäinen suunnittelupalaveri olisi hyvä pitää noin neljä vuotta ennen tilakauppaa, jotta verotuksen suunnitteluun voidaan vielä vaikuttaa. Käytännössä prosessissa menee vuodesta kahteen riippuen 8 FARMI 1/2014 siitä, miten selvät suunnitelmat tiloilla itsellään on, omistajanvaihdosasiantuntija Maija Laahanen ProAgria Keski-Suomesta sanoo. ProAgrian asiantuntijoiden työnkuvaan kuuluvat sukupolvenvaihdoksessa muun muassa tilan käyvän arvon ja kauppahinnan määrittäminen, verosuunnittelu, asiakirjaluonnokset sekä elinkeinosuunnitelma. Myös lopullisen kaupanteon jälkeen he avustavat tarvittavissa toimenpiteissä. Laahasen mukaan ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tehdä sukupolvenvaihdosta, vaan kaikki on aina tilakohtaisia. – Tavallisesti asiaa on työstetty tiloilla pitkään ja suunnitelmat ovat selvät jo alkupalaverissa. Joskus suunnitelmat vaativat kuitenkin uudelleen pohdintaa ja laskentaa, varsinkin jos on ollut ajatuksena vaihtaa tuotantosuuntaa. Kauppahinta ja sisarusten asema pohdittava tarkkaan Tilan voi siirtää jatkajan nimiin kaupalla, lahjana tai vuokraamalla. Yleisin muoto on lahjanluonteinen kauppa, eli kauppahinta on alle 75 prosenttia tilan käyvästä arvosta. Puhtaat kaupat ovat harvinaisempia, ja ne koskevat yleensä tiloja, jotka ovat juuri ennen sukupolvenvaihdosta investoineet voimakkaasti, eli luopujalla on paljon velkaa. Laahasen mukaan puhtaita lahjoituksia ei käytännössä tule vastaan aktiivimaatiloilla, ja myös vuokraaminen on harvinaista. Kauppahintaa pohdittaessa on ensisijaisesti otettava huomioon, paljonko luopujalla on velkaa, sekä hänelle luopumisesta koituvat veroseuraamukset. Kauppahinnan tulee vähintään olla sellainen, että luopuja voi hoitaa sillä sekä verot jatkuu ?
FARMI 1/2014 9 RIITTA WEIJOLA / VASTAVALO
että velat. Lisäksi on pohdittava luopujan toimeentulo sukupolvenvaihdoksen jälkeen ja hänen tarpeensa esimerkiksi asunnon suhteen. Kauppahinta ei saa olla ylivoimainen jatkajankaan kannalta, jottei tilanpidosta koidu hänelle taloudellista taakkaa. Hinnan tulee luonnollisesti miellyttää molempia osapuolia. Tavallisinta on, että tilanpitoa jatkaa yksi luopujan lapsista tai hän yhdessä puolisonsa kanssa. – Esimerkiksi kahden sisaruksen jatkaessa tilaa aloitus- ja luopumistuen ehdot täyttääkseen tilan on oltava keskimääräistä suurempi, koska asetettujen euromääräisten ehtojen tulee täyttyä kaksinkertaisina. Tilan pitäisi myös elättää kaksi perhettä, joten kahden jatkajan tilat ovat harvinaisempia. Eri asia on, jos puolisot käyvät tilan ulkopuolella töissä tai maataloutta harjoitetaan sivutoimisesti, Laahanen sanoo. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä on erityisen tärkeää keskustella myös sisarusten asemasta, jos tila luovutetaan yhdelle lapsista. Vanhoja sisarosuuksia ei ole enää olemassa, joten perillisten tasapuolinen kohtelu on järjestettävä muulla tavoin, jotta sisarusten oikeutta ei perinnönjaossa loukata. – Paljon riippuu siitä, miten luopuja käyttää kauppasumman. Tavallista on, että luopujien tilakaupan jälkeen hankkima asunto määrätään testamentilla muille sisaruksille. Myös osa kauppahinnasta voidaan jakaa muille sisaruksille ennakkoperintönä. Laahanen muistuttaa, että edunvalvonta- ja testamenttiasiat tulee olla kaupante10 FARMI 1/2014 kohetkellä kunnossa niin luopujalla kuin jatkajallakin. Alkuvoimaa aloitustuesta Sukupolvenvaihdoksessa merkittävässä roolissa ovat luopujan ja jatkajan mahdollisuus saada taloudellista tukea. Jatkajan on mahdollista saada ELY-keskuksen myöntämä nuoren viljelijän aloitustuki, kun hän lunastaa tilan haltuunsa. Avustuksesta ja korkotukilainasta koostuvan aloitustuen on tarkoitus helpottaa tilan ostosta koituvia kuluja ja samalla lisätä tilakaupan kannattavuutta. Täysi aloitustuki voidaan myöntää, jos maatilan vuosittainen yrittäjätulo on vähintään 17 000 euroa. Tällöin avustusta voi saada 35 000 euroa ja korkotukilainan korkotukea toiset 35 000 euroa. Korkotukilainaa voidaan myöntää enintään 80 prosenttia kustannuksista, mutta kuitenkin enintään 150 000 euroa. Aloitustuen voi saada myös maatilan vuokrauksen perusteella. Aloitustukea saadakseen jatkajan on oltava alle 40 -vuotias ja aloittaa ensimmäistä kertaa tilanpitoa. Aikaisempaa viljelystä on voinut olla, mutta tällöin vuotuisen yrittäjätulon on pitänyt olla alle 10 000 euroa. Aloitustuen ammattitaitovaatimuksena on maatalousalan koulutus tai vastaavasti kolmen vuoden työkokemus yhdessä 30 opintopisteen maatalousopintojen kanssa. Ammattitaitovaatimusta ei kuitenkaan tarvitse täyttää vielä tukea haettaessa, vaan sen täyttämiseen on aikaa 36 kuukautta tuen myöntämisestä. Jos jatkajana on pariskunta, molempien osapuolten on täytettävä ehto. Koulutusvaatimuksen täyttymiseksi riittää kuitenkin, että toisella on tarvittava koulutus. Jos hakijana ovat sisarukset, tulee kunkin hakijan täyttää annetut ehdot. Aloitustukea voi saada myös sivutoimiseen maatalouden harjoittamiseen, mutta tällöin vähintään 25 prosenttia säännöllisistä tuloista on oltava maatalouden yrittäjätuloa. Tukea voidaan hakea jo ennen tilakauppaa kauppakirjaluonnoksen perusteella, mutta viimeistään 10 kuukauden kuluessa tilanpidon aloittamisesta. Hakemuksen liitteenä on oltava muun muassa laaja elinkeinosuunnitelma. Myönnetty aloitustuki maksetaan kahdessa erässä. Viljelijä sitoutuu jatkamaan maataloutta ainakin viisi vuotta eteenpäin aloitustuen viimeisen maksuerän saamisesta. Tarvittavaa rahoitusta haettaessa asiantuntijoiden laatimat asiakirjat, kuten luonnoskauppakirja sekä elinkeinosuunnitelma laskelmineen ovat merkittävässä osassa. Joskus pidetään yhteisiä palavereja pankin, lainanhakijan ja asiantuntijan kesken. – Käytännössä rahoitus onnistuu kun kauppahinta on tilan tuottokyvyn mukainen. Harvoin tulee vastaan tapauksia, joissa on otettava rahoituksen vuoksi aikalisä, Laahanen sanoo. Luopumistuen tulevaisuus vaakalaudalla Luopumistuki turvaa tilasta luopuvan toimeentuloa silloin, kun hän toteuttaa sukupolvenvaihdoksen, ja lopettaa pysyvästi maataloustuotannon ennen varsinaista eläkeikää. Luopumistuen mak- saa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela ja tuki on saman verran, kuin viljelijän vanhuuseläke. Vuoden 2012 lopussa luopumistukea maksettiin yhteensä 5 427 henkilölle, keskimäärin 846 euroa kuukaudessa. Luopumistuki mahdollistaa maatilojen oikea-aikaiset sukupolvenvaihdokset ja sitä hyödynnetään noin puolessa maatilojen sukupolvenvaihdoksista. Melan mukaan luopumistuki aikaistaa sukupolvenvaihdoksia keskimäärin viidellä vuodella. Vuonna 2012 LUTU-lain mukaisia sukupolvenvaihdoksia tehtiin yhteensä 252 tilalla. Vuoden 2014 alussa luopumistuen ikäraja muuttui 56 ikävuodesta 59 ikävuoteen. Vuonna 1957 tai sitä aikaisemmin syntyneet voivat kuitenkin saada luopumistuen, jos tila luovutetaan lähisukulaiselle. Jos tila luovutetaan vieraalle, ikäraja on 60 vuotta. Saadakseen luopumistuen, luopujan on pitänyt harjoittaa maataloutta tilalla vähintään 10 vuotta, ja olla MYEL-vakuutettu vähintään viisi vuotta ennen tilakauppaa. Tilan on oltava elinkelpoinen, eikä tilan pelloista ei ole saanut luovuttaa merkittävää osuutta kolmen viimeisen vuoden aikana ennen tilakauppaa. Luopumistuki sitouttaa jatkajan jatkamaan maataloutta tilalla vähintään viisi vuotta, vaikka luopujat saisivatkin tukea esimerkiksi vain kaksi vuotta. Vaikka maatalouden harjoittaminen tulee lopettaa, muuta yritystoimintaa voi harjoittaa sekä töitä tehdä, mutta luopumistukea ei makseta ennen kuin ansiotuloraja alittuu. Vuon-
SXC Laahanen muistuttaa, että sukupolvenvaihdokseen liittyy paljon paperien tekoa, eivätkä paperityöt suinkaan lopu kauppakirjaan, vaan jatkuvat vielä seuraavankin vuoden. SPV-sanastoa: UINUVA LUOPUMISTUKI = Luopumistuki voidaan myöntää myös uinuvana, esimerkiksi puolisolle tai maatalousyhtymän sisarosakkaalle, jos vanhempiyrittäjistä on oikeutettu luopumistukeen. Uinuva tuki voidaan myöntää enintään viisi vuotta ennen luopumisikää. Uinuvana myönnetyn luopumistuen maksaminen alkaa silloin, kun varsinainen luopumisikä täyttyy ja ansiotulot muista töistä jäävät alle ansiotulorajan. Uinumisaikana luopuja voi käydä palkkatöissä ilman ansiotulorajaa ja tehdä maataloustöitä tilalla. Hän ei voi kuitenkaan toimia enää maatalousyrittäjänä, mutta hän voi vakuuttaa itsensä MYEL -vakuutuksella perheenjäsenenä. VAIHEITTAINEN SUKUPOLVENVAIHDOS = Suosituinta on siirtää tila jatkajalle kerralla, mutta se voidaan tehdä myös osissa, jolloin puhutaan vaiheittaisesta sukupolvenvaihdoksesta. Tämä voi olla hyvä ratkaisu, jos esimerkiksi halutaan keventää luopujien työtaakkaa. Tavallisesti ensimmäisessä vaiheessa haetaan aloitustuki ja toisessa vaiheessa luopumistuki. LÄHISUKULAINEN SUKUPOLVENVAIHDOKSESSA = Lähisukulaiseksi katsotaan luopujan tai hänen puolisonsa lapsi, luopujan tai hänen puolisonsa sisaruksen lapsi sekä edellä mainittujen aviopuolisot. Avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon, jos hänellä on voimassa oleva MYEL-vakuutus. na 2013 ansiotuloraja oli 694,83 kuukaudessa. Luopumistuesta tulee hakea etukäteispäätös jo ennen lopullista luovutusta. Tämän voi tehdä jo kaksi vuotta ennen kuin luopuja täyttää 59 vuotta, ja etukäteispäätöksen tultua on 12 kuukautta aikaa toteuttaa sukupolvenvaihdos. Tällä hetkellä vaihdos tulee kuitenkin toteuttaa ennen 31.12.2014, sillä nykyinen luopumistukilaki eli LUTU-laki on voimassa vain tämän vuoden loppuun. EU:n komissio on antanut Suomelle luvan jatkaa luopumistuen maksua osana kansallista maataloustukipakettia myös vuodet 2015–2018. Luopumistuen jatko ensi vuonna ei silti ole täysin varmaa ja sen jatkaminen sekä tuen ehdot ovat kiinni Suomen omista päätöksistä, jotka tehdään tämän vuoden aikana. Jos luopumistuki loppuu kokonaan, se mitä luultavimmin myöhästyttää sukupolvenvaihdoksia tai vastaa- vasti nostaa kauppahintaa, jos luopujilla ei ole mahdollisuutta työllistää itseään tilan ulkopuolella ennen eläkeikää. Laahasen mukaan luopumistuen loppuminen olisi haaste etenkin keskimääräistä pienemmille tiloille. – Yli viisikymppisenä työn löytäminen tilan ulkopuolelta on haastavaa. Jos taas sukupolvenvaihdos tehdään vasta normaalissa eläkeiässä, mahdollisella jatkajalla on jo työ ja perhe sekä asiat mallillaan niin, ettei tilanpito enää kiinnosta tai siihen ei ole enää mahdollisuuksia lähteä. Nämä mahdolliset paluumuuttajat olisivat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä ajatellen maaseutua ja sen elinvoimaisuutta. Suunnittelulla vältetään veropiikit Verotuksen suunnittelu on merkittävä osa maataloutta, ja etenkin omistajanvaihdoksen yhteydessä on syytä käyttää aikaa sen suunnitteluun. Luonnollisesti sukupolvenjatkuu ? FARMI 1/2014 11
AHTI SORMUNEN Asuminen on mahdollista järjestellä monella tavalla. Tuet saattavat kuitenkin vaikuttaa siihen. 12 FARMI 1/2014 vaihdoksen yhteydessä molemmille osapuolille lankeaa veroseuraamuksia ja suunnittelulla on mahdollista välttää joitain veroja ja etenkin verojen kasautumista sukupolvenvaihdosvuodelle. Jatkajaa koskettavat tärkeimmät verot ovat lahjavero ja varainsiirtovero. Jos jatkaja ei saa aloitustuen korkotukilainaa, silloin kiinteistön osuudesta tulee maksaa neljän prosentin varainsiirtovero. Korkotukilainaa saadessa saa varainsiirtoverovapauden, mutta varainsiirtoveroa vastaava summa vähennetään kuitenkin korkotukilainan korkotuesta. Tulos on sama, ainoa ero korkotukilainan kohdalla on, ettei summa tule jatkajan välittömästi maksettavaksi. Sääntö ei kuitenkaan koske vapaa-ajanasuntoja ja tontteja, joten jos ne siirtyvät kaupassa, niistä tulee maksaa varainsiirtoveroa. Lahjaveroa saatetaan joutua maksamaan, jos tila siirretään lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla. Lahjaverohuojennus on kuitenkin mahdollista saa-
da, jos maatalouden harjoittaminen tilalla jatkuu. Jos tällöin kauppakirjassa sovittu vastike on yli 50 prosenttia tilan käyvästä arvosta, ei lahjaveroa tule maksettavaksi. Kauppahinnan jäädessä alle 50 prosenttiin käyvästä arvosta tulee lahjavero maksuun huojennettuna. Huojennusta haetaan lahjaveroilmoituksella, joka tulee jättää viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta eli tilakaupasta. Verottajalta on mahdollista hakea ennakkoratkaisu huojennusoikeudesta sekä maksettavan lahjaveron määrästä. Laahanen muistuttaa, että lahjaveroa on turha pelätä tilakaupoissa, jotka ovat lahjaverohuojennukseen oikeutettuja. – Lahjaveron pelossa ei kannata kauppahintaa lähteä nostamaan, sillä suhteessa siihen lahjavero on hyvin vähäinen. On turha nostaa kauppahintaa 50 000 eurolla, että säästetään tuhat euroa lahjaveroa. Liian korkea kappahinta vaikeuttaa taas jatkajan asemaa. Luopujaa koskettavat merkittävimmät verot ovat tulovero ja luovutusvoittovero. Kotieläintiloilla isoimmat verot tulevat karjan myynnistä, maitotiloilla hankitusta maitokiintiöistä sekä vuokrapeltojen osalta omistuksessa olevista tilatukioikeuksista. Laahasen mukaan järkevintä on siirtää maitokiintiö ja tilatukioikeudet lahjakirjalla jatkajalle, jotta saadaan kevennettyä luopujien tuloverotusta. Myös purkamattomat tasausvaraukset sekä kolmen edeltävän vuoden aikana koneisiin ja rakennuksiin puretut tasausvaraukset tuovat usein yllätyksiä tilanväelle. Etenkin tästä syystä verosuunnittelun tekeminen riittävän ajoissa ennen tilakauppaa olisi tärkeää. Luovutusvoittoveroa tulee maksettavaksi, jos tila on ollut luopujan omistuksessa alle 10 vuotta. On tärkeää huomioida, että luovutusvoittoon lasketaan myös käytetyt metsävähennykset. Luovutusvoittoverovapaus ei kuitenkaan koske vapaaajanasuntoja tai niiden tontteja, joten jos ne siirtyvät kaupan mukana, tulee niistä maksaa asianmukaiset verot. Maatilan tai sen osan luovutuksesta ei makseta arvonlisäveroa, jos toimintaa tilalla jatketaan. Tuet määrittävät asumista Tavallisesti luopujan tilaan liittyviä velkoja on turha siirtää jatkajalle. Normikäytäntö on, että osamaksut ja tavalliset pankkilainat luopuja maksaa pois kauppasummalla. Poikkeuksia ovat korkotukilainat, jos luopuja on esimerkiksi tehnyt mittavia investointeja tilalla ennen sukupolvenvaihdosta. Luopujien korkotukilainat on järkevää siirtää jatkajalle aina silloin, kun siirtyvistä korkotukilainoista riippumatta aloitustuen korkotukilaina saadaan täytenä. – Velkojen siirtämisen lisäksi myös keskinäinen velka on hyvä ratkaisu silloin, kun aloitustuki ei tule kysymykseen. Jatkaja maksaa siis maksusuunnitelman mukaisesti luopujalle velkaa ja se voi olla myös korotonta. Asumisjärjestelyjen miettiminen on keskeinen osa sukupolvenvaihdosta. Jatkajan on järkevää muuttaa tilalle, mutta jos oma koti on jo lähistöllä, ei se tietenkään ole välttämätöntä. Asuintalo voidaan siirtää verohuojennettuna sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Vastaavasti SXC Hyödyllisiä linkkejä: www.mela.fi/elakevakuutus/luopumistuki www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/ nuoren_viljelijan_aloitustuki.aspx luopujilla on mahdollisuus jättää asuintalo kokonaan pois kaupasta, tai he voivat pidättää siihen itselleen asumisoikeuden. Myös tontin voi lohkoa itselleen kotitalon mukana. Jos kotitalo on keskellä tilakeskusta, eikä lohkominen ole järkevää, silloin hyvä ratkaisu voi olla vuokratontille jääminen. – Pääsääntöisesti jatkaja muuttaa tilalle ja luopuja etsii itselleen toisen asunnon. Pidemmän päälle asuminen saman katon alla voi käydä raskaaksi molemmille osapuolille. Myös mahdolliset tuet määrittelevät erityisesti jatkajan asumista, Laahanen muistuttaa. Luopumistuki määrittää asumista eniten, sillä se määrää, että jatkajan on asuttava kotieläintilalta alle viiden kilometrin päässä ja kasvinviljelytilalta alle 100 kilometrin päässä. Aloitustuessa ei ole määritelty asumiseen liittyviä rajoitteita, mutta Laahasen mukaan aloitustukihakemus kotieläintilan osalta tuskin tulee menemään läpi, jos jatkaja asuu kovin kaukana tilasta. • Lähteet: Melan, OP:n ja ProAgrian internetsivut. FARMI 1/2014 13
MAATALOUS FARMI LUOMUVILJAA TUOTETTIIN kesällä 2013 yhteensä 90 miljoonaa kiloa, mikä oli 2,2 prosenttia koko Suomen viljantuotannosta, selviää Tiken uudesta luomusatotilastosta. Leipäviljan eli vehnän ja rukiin osuus oli 17 miljoonaa kiloa ja rehuviljan eli ohran, kauran ja seosviljan 73 miljoonaa kiloa. Määrällisesti eniten tuotettiin luomukauraa, 46 miljoonaa kiloa. Tuotanto on kasvanut lähes kahdeksan miljoonaa kiloa edellisvuodesta, ja se on neljä prosenttia Suomen koko kaurantuotannosta. Sadon määrään vaikuttaa sekä edellisvuotta isompi viljelyala että parempi hehtaarisato, joka oli 2 090 kiloa hehtaarilta. Tavanomaisesti tuotetulla kauralla hehtaarisato oli ennakkotietojen mukaan 3 490 kiloa. Luomuohran tuotanto, 12 miljoonaa kiloa, on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Viljelypinta-alan 14 FARMI 1/2014 kasvaminen puolitoistakertaiseksi ja hyvä hehtaarisato mahdollistivat hyvän sadon. Määrä on kuitenkin vain 0,6 prosenttia Suomen koko ohrantuotannosta. Luomuohran keskisato oli 2 360 kiloa hehtaarilta. Luomuvehnää tuotettiin 13 miljoonaa kiloa eli hieman edellisvuotta vähemmän. Pienempi satomäärä johtuu lähinnä vähäisemmästä viljelyalasta. Luomuvehnän keskisato oli 2 140 kiloa hehtaarilta eli edellisvuosien tasolla. Luomurukiin tuotantomäärä oli neljä miljoonaa kiloa. Sato oli lähes miljoona kiloa edellisvuotta pienempi lähinnä huonomman hehtaarisadon vuoksi. Luomurukiin keskisato, 1 350 kiloa hehtaarilta, oli huonoin moneen vuoteen. Luomurukiin tuotanto verrattuna tavanomaiseen on kasvanut, sillä tänä vuonna määrä on 16 prosenttia Suomen koko ruistuotannosta. Seosvilja on luomutuotannon suosiossa Valkuaiskasvia ja viljaa sisältävä luomuseoskasvusto tuotti 11 miljoonan kilon sadon, mikä oli hieman edellisvuotta pienempi määrä. Syynä tähän on sekä pienempi kuivaviljana korjattu viljelyala että huonompi hehtaarisato. Seosvilja on kuitenkin luomutuotannon suosiossa, sillä tuotanto on noin viidesosa Suomen koko seosviljatuotannosta. Härkäpavun luomuviljelyala on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Satoa saatiin lähes neljä miljoonaa kiloa, ja keskisadoksi arvioitiin 2 130 kiloa hehtaarilta eli edellisvuotta enemmän. Luomusadon osuus oli 22 prosenttia härkäpavun kokonaissadosta. Luomuherneen kokonaissato ja hehtaarisato olivat hieman edellisvuotta suurempia. Kokonaissato oli 1,6 miljoonaa kiloa ja hehtaarisato 1 850 ki- loa. Luomuherneen osuus Suomen koko hernetuotannosta oli 15 prosenttia. Kuivana korjatun viljan lisäksi luomuviljaa korjattiin myös tuoreviljana. Vehnää, ohraa, kauraa ja seosviljaa korjattiin tuoreviljaksi yhteensä 6 400 hehtaarin alalta, mikä oli kolmasosan isompi kuin edellisenä vuonna. Kokoviljasäilörehun sato oli 21 miljoonaa kiloa ja tuoresäilöviljan 10 miljoonaa kiloa eli tuoreviljaksi korjattiin yhteensä 31 miljoonaa kiloa. Luomusatotilaston tiedot perustuvat luomuviljelijöiden antamiin tietoihin. Tiedot on kerätty verkkopalvelun ja puhelinhaastattelujen avulla noin tuhannelta luomuhyväksytyltä maatilalta, jotka edustavat maamme luomutuotannon eri tuotantosuuntia ja kokoluokkia. www.maataloustilastot.fi
YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Varma toimitus on aina ollut kunnia-asiamme. Pyydä tarjous lannoitteista! Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. www.syt.? Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa UUTUUS! Tarkennetut ravinteet perunalannoitteissa. Nyt myös magnesium CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 • fax 019 325 548 www.cemagro.fi www cemagro.fi O massa y h t iö ssä sat t uu v äh e mmän v ah ink o ja. V äl it e t ään t o isist amme . Asiakkaiden 100 %:sti omistamassa yhtiössä keskitytään 100 %:sti asiakkaiden hyvinvointiin, turvallisuuteen ja vaurastumiseen. Viime vuonna teimme yli 3000 turvallisuuskartoitusta maatilaasiakkaillemme ja ylpeinä voimme sanoa, että LähiTapiolan asiakkaille käy vähemmän vahinkoja kuin muiden yhtiöiden asiakkaille. Turvallisuuskartoitus oikeuttaa sinut jatkossa entistä parempaan MTK:n jäsenetuun. Tervetuloa tutustumaan Sarka-messuille LähiTapiolan osastolle (A21) ja kysy myös mainiosta korvauspalvelustamme sekä omistaja-asiakkaidemme tarpeisiin suunnitelluista pankki- ja sijoituspalveluista. Puheluhinnat: www.lahitapiola.?. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. ALBIT ® Biologinen kasvunedistäjä kaikille kasveille Lisäsatoa kaikissa olosuhteissa. Koetulokset puhuvat puolestaan. Lisätuotto 30 / ha Ohra, Västankvarnin koetila, Inkoo Lisätietoja 040 5800640 info@nordicagri.? FARMI 1/2014 15
MAATALOUS MAATALOUSMESSUISTA ALKUNSA saanut Viljo-konsepti laajenee kovaa vauhtia luoden uusia työpaikkoja maa- ja metsätalouden keskittymään Kiuruvedelle. Viljo ® -brändi on laittanut pystyyn Viljo Tavaratalon sekä verkkokaupat viljotavaratalo. fi ja ruokaketju.fi. Näin messukokonaisuus palvelee jatkossa kokonaisvaltaisemmin ja ympärivuotisesti. Keskelle Suomen lihan- ja maidontuotannon aluetta rakentuu Viljo Tavaratalo, joka tuo Kiuruvedelle valtakunnallisten tukkujen koneita, laitteita ja tuotteita, sekä erilaisia kokonaisvaltaisia palveluita. Kokonaiskonsepti pitää sisällään muun muassa Agan kaasut ja hitsaustarvikkeet aina porakaivojen porauksista maalämpöpumppuihin saakka. Tavaratalo palvelee kokonaisvaltaisesti niin maaja metsätalouden ammattilaista kuin tavallisia kuluttajiakin. Tavaratalo avataan tammikuun lopussa. Viljotavaratalo.fi -verkkokauppa puolestaan auttaa kiireistä maa- ja metsätalouden ammattilaista saamaan tarvitsemansa kallista työaikaa säästäen. Verkkokauppa alkaa kaupitella niin polttoaineita, työkaluja kuin käärintämuovejakin suoraan kotiovelle. Ruokaketju.fi -palvelun kautta Viljo pyrkii tarjoamaan lähiruuan tuottajille myyntikanavan, jolla tavoittaa asiakkaat ympäri vuorokauden. Valtakunnalliseen verkkokauppaan otetaan mukaan lähiruoan tuottajia ympäri Suomea. 16 FARMI 1/2014 Viljon ”isän” Mikko Remeksen mukaan Viljon tavoitteena on jatkossa palvella kaikkia kuluttajia aina maa- ja metsätalouden ammattilaisista tavallisiin kaupunkilaisiin. Itse maatalousmessuista tavoitellaan viiden vuoden kuluessa Pohjois-Suomen suurinta ammattimessutapahtumaa. Laajenevat messut vaihtavat paikkaa Viljo-messut järjestetään Kiuruvedellä 24.–26.7.2014. Kolmannen kerran järjestettäville maatalousmessuille odotetaan heinäkuussa 10 000 messuvierasta. Paikkakin vaihtuu isompaan, ja seuraavat messut vietetään Kuorevirran alueella, jossa käytössä on jäähallin ja liikuntahallin sisätilat sekä kolme hehtaaria ulkoalueita. Tarvetta on, sillä Viljoon on jo nyt ilmoittautunut 150 näytteilleasettajaa, joista kolmasosa ei ole ollut mukana aikaisemmin. Yhteensä messuille mahtuu noin 200 näytteilleasettajaa. Näytteille tulee entistä enemmän koneita ja laitteita, ja uutuutena on erillinen metsätoimijoiden osasto. Messujen yhteyteen nousee lähituottajien ruokatori, jolla tuodaan esille lähiruokaa ja lähituottajien osaamista. Lapsillekin löytyy ohjelmaa, ja ensi kesänä Viljossa etsitään myös maailman vahvinta viljelijää sekä countrytyttöä. Lisätietoja messuista ja koko Viljo-konseptista osoitteessa www.viljo.fi ja www.viljotavaratalo.fi.
PARANNA PELTOSI KASVUKUNTOA MAATALOUS CONTRA MONIRESISTENTTI Öljyretikka saneeraukseen ja ankeroistorjuntaan VUONNA 2012 tuotanto oli kannattavinta lypsykarjatiloilla ja kasvihuoneyrityksissä. Muiden nautakarjatilojen sekä sikatilojen tulos koheni myös. Keskimäärin maa- ja puutarhatalouden kannattavuus pysyi kuitenkin edeltävän vuoden vaatimattomalla tasolla. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kannattavuuskirjanpitotulosten mukaan vuonna 2012 maatalous- ja puutarhayritysten tuotot kasvoivat yhdeksän prosenttia, 143 000 euroon. Tästä tukien osuus oli noin 37 prosenttia eli 52 500 euroa. Tuotantokustannus nousi 8,6 prosenttia. Polttoaineja lannoitekustannukset yli 20 prosenttia. Tuotannon pääomavaltaistumisen jatkuessa oman pääomasta aiheutuva kustannus nousi 18 prosenttia. Korko-, vuokra-, rakennus- ja konekustannukset nousivat 8–10 prosenttia. Yrittäjäperheen työlle ja pääomalle korvaukseksi jäävä yrittäjätulo nousi kahdeksan prosenttia, 23 600 euroon. Kannattavuus heikkeni erityisesti siipikarjatiloilla, eli kananmuna- ja broilerituotannossa. Niissä pienen tilamäärän vuoksi jopa muutamankin yrityksen romahtaneet tulokset vaikuttavat keskiarvotuloksiin. Yksityiskohtaiset tulokset on nähtävissä MTT:n Taloustohtori -sivustolla Maa- ja puutarhatalous-verkkopalvelussa: www.mtt.fi/taloustohtori www.mtt.fi • parantaa maan rakennetta • sitoo ravinteita • tukahduttaa rikkakasvit • torjuu ankeroisia • pienentää kasvitautipainetta UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN KATSO eo: haran esittelyvidom www.garford.c Robocrop RIVIVÄLIHARAT IP- JA LUOMUVILJELYYN Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Öljykasvit • Vihannekset • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti myynti: FARMIja1/2014 17 Pasi Peltonen, Myllymäki S.G.Nieminen Oy, Jussi puh. 040 582 9955, www.sgnieminen.fi
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: FARMI Äärisääilmiöiden lisääntyessä peltojen kunnon merkitys ruuantuotannossa korostuu. Yhtenä edellytyksenä on pellon toimiva vesitalous - kunnossa oleva ojitus on Suomessa viljelyn perusedellytys. P eltojen kunto on viime aikoina puhuttanut paljon. Etenkin vuokrapeltojen kunnosta ollaan huolissaan, sillä suhteessa lyhyet vuokra-ajat eivät kannusta vuokralaista tekemään suuritöistä pellon kunnostusta. Maan kasvukuntoon ja vesitalouteen vaikuttaminen vie aikaa, mutta työ tekijäänsä kiittää. 18 FARMI 1/2014 Suomen oloissa peltojen vesitaloudella on ratkaiseva merkitys viljelyn onnistumiselle. Keväällä pellot tulee saada kylvökuiviksi mahdollisimman nopeasti, ja syyssateidenkin aikana niiden on oltava niin kuivat, että ne kantavat painavat koneet. Parin vuoden takainen syksy muistutti taas peltojen kuivattamisesta ja ojittamisen tärkeydestä, kun vesi makasi syyssateiden runtelemilla pelloilla. Satomenetykset olivat valtavat. Peltojen kuivatus jaetaan yleisesti peruskuivatukseen ja paikalliskuivatukseen. Peruskuivatuksella tarkoitetaan valtaojien perkausta, pieniä pengerryksiä ja purojen vedenjohtokyvyn parantamista. Paikalliskuivatuksella tarkoi- tetaan piiri-, sarka- ja salaojitusta, ja toimiva paikalliskuivatus edellyttää tehokasta peruskuivatusta. Suomen pellot on kertaalleen peruskuivatettu jo ennen 1930-lukua, jolloin tehtiin lähinnä valtaojia ja uomia. Salaojituksen kulta-aikaa elettiin 70-luvulla. Nykyisin tehdään lähinnä ojitusten peruskorjauksia,
Niskaoja eli piirioja on avo-oja joka estää veden tulon ylevämmältä alavammalle alueelle. Esimerkiksi suon laitaan kaivettu saatetaan kaivaa niskaoja. Niskakaivo on oja, jonka tehtävänä on kerätä peltoja reunustavien avo-ojien vettä kokoojaojaan ja sitä pitkin valtaojaan. Sarkaoja on perua sarkajaon ajalta, jolloin pellot kuivattiin sarkojen väliin kaivettavilla ojilla. Siksi nykyäänkin pelloilla olevia avo-ojia kutsutaan sarkaojiksi. Nykyisin tiheässä olleet sarkaojat ovat korvautuneet salaojilla. kunnostuksia ja valtaojien putkituksia. Koska suurin osa kaikista ojituksista tehtiin jo ennen 70-lukua, on tärkeää keskittyä ojien kunnossapitoon. Uomien perkaus ja valtaojien pengerten kunnostus tulee nykyisin toteuttaa ympäristöä entistä vähemmän kuormittavia menetelmiä käyttäen. Veden muka- na kulkevat ravinteet tulisi saada pysymään siellä, missä ruokaa tuotetaan. Tulvatasanteet, kosteikot, uomien mutkat, puskuri- ja suojavyöhykkeet hidastavat veden virtausta ja kasvattavat monimuotoisuutta. Salaojat vetämään Peltojen salaojituksesta on etua molemmille, viljelijälle ja ympäristölle. Paremmassa kunnossa olevan pellon tuottokyky kasvaa ja viljelijän työteho paranee. Kun lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet saadaan tehokkaammin käyttöön, siitä hyötyvät niin viljelijä kuin ympäristökin. Valumavesien hallinta on keino vähentää myös eroosiota. Suomen pelloista lähes 60 prosenttia on salaojitettu. Uusinta- ja täydennyssalaojituksia tehdään vuosittain yli 600 hehtaarille. Salaojituksen ikä on noin 30-50 vuotta. Salaojia joudutaan säännöllisesti korjaamaan, sillä ne tukkiutuvat ja rikkoontuvat ajan saatossa. Jos salaoja on tukossa, syy saattaa olla siinä, ettei peruskuivatus ei ole kunnossa, eikä vesi pääse pois salaojisjatkuu ? FARMI 1/2014 19
ta. Myös maan on tiivistyminen saattaa estää veden pääsyn salaojaan, rautasaostumat tai maa-aines voivat tukkia putket. Joskus puiden juuret tai jopa rakenteelliset viat estävät salaojien toiminnan. Mitä paremmassa kunnossa peltomaan rakenne on, sitä harvempaa huoltoväliä salaojaputkisto tarvitsee. Osa ongelmista voidaan ratkaista esimerkiksi valtaojan perkauksella tai salaojien huuhtelulla pumppaamalla ojistoon vettä. Kunnostuskin voi vaatia luvan Uuden ojan tekeminen ja usein myös ojien kunnostus vaativat vesilain mukaisen luvan, jos niistä voi aiheutua haitallisia vaikutuksia vesistölle. Lupaa haetaan alue- 20 FARMI 1/2014 hallintovirastolta. Ojitus voi haitata vesialuetta esimerkiksi lisäämällä ravinnekuormitusta tai aiheuttamalla happamoitumista. Jos ojitusta varten perattu puro on ajan myötä palautunut luonnontilaisen kaltaiseksi, sen kunnossapito vaatii luvan. Vesistöä pienempiä uomia eli noroja koskee lisäksi oma sääntelynsä. Ojituksesta on ilmoitettava ELY-keskukseen vähintään 60 vuorokautta etukäteen. Vähäisestä ojituksesta ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa. Ilmoituksessa on esitettävä muun muassa tiedot perattavista ja kaivettavista uomista ja niiden sijainnista sekä ojituksen vaikutuksista ympäristöön. Myös ojan kunnossapidosta on ilmoitettava silloin, kun ojana käytettävä uoma on Lisätietoja.. - OJITUKSEN ilmoitusvelvollisuudesta löydät ympäristöhallinnon verkkopalvelusta - OJITUKSEN tuista saat ELY-keskuksesta - MUUSTA ojitukseen liittyvästä löydät Salaojayhdistyksen nettisivuilta. ehtinyt muuttua luonnontilaisen kaltaiseksi. Ilmoituksen perusteella ELY-keskus voi vaatia, että ojitukselle haetaan vesilain mukainen lupa. Laaja-alaiset, useita kiinteistöjä koskevat ojitushankkeet on yleensä käsiteltävä ojitustoimituksessa. Myös ojitus toimitusta haetaan ELY-keskukselta. Valtio tukee peltojen peruskuivatusta maatilatalouden kehittämis-rahaston, MAKERAN varoista. Avustusta voi saada kahden tai useamman tilan yhteistä peruskuivatushanketta varten. • Lähteet: www.ymparisto.fi, www.mmm.fi, www.ruokatieto.fi, www.salaojayhdistys.fi
YMPÄRISTÖ JA ENERGIA SXC ISO OSA käytetyistä energiansäästö- ja ledilampuista päätyy sekajätteenä kaatopaikoille, vaikka oikea osoite niille on SER-keräyspiste. Myös rikkinäiset jouluvalot kuuluvat SER-keräykseen. Premium Light -hankkeessa tehdyn kyselyn perusteella yli kolmasosa suomalaisista ei tunne lamppujen kierrätykseen liittyviä käytäntöjä, ja joka viides ilmoittaa heittävänsä kaikki lamput sekajätteisiin. Energiansäästö- ja ledilamput pitää kierrättää, jolloin lamppujen materiaalit saadaan talteen ja uudelleen käyttöön. Käytetyt energiansäästö- ja ledilamput sekä alle 25 senttimetriä pitkät loistelamput on voinut toukokuusta 2013 lähtien palauttaa ilmaiseksi ja ilman ostovelvoitetta lamppujen SER-keräyspisteisiin. Sellainen on nykyisin yhä useammassa kaupassa, sillä lamppujen vastaanottovelvoite koskee kaikkia vähintään 1 000 neliömetrin kokoisia päivittäistavarakauppoja sekä vähintään 200 neliömetrin kokoisia erikoiskauppoja, joiden valikoimiin lamput kuuluvat. Lamput palautetaan SERkeräykseen ilman tuote- pakkauksia, ja palautus on maksutonta. Vanhat hehku- ja halogeenilamput laitetaan sekajätteen joukkoon. Lähimmän vastaanottopisteen voi katsoa osoitteesta www.kierratys.info. Lisätietoa sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksestä saa osoitteessa www.serkierratys.fi MOTIVA ON julkaissut Maatilojen energianohjelman hankkeessa koulutusaineiston traktorin taloudellisesta ajotavasta. Fredrik Ek Svenska lantbrukssällskapens förbundista ja Markku Lappi Proagriasta ovat suunnitelleet koulutusaineiston ja toteuttaneet siihen liittyvät pilottikoulutukset. Koulutusaineistoon kuuluu opetusmateriaali ja koeajojen tulosten käsittelyä varten laskentataulukko, johon voi kirjata ennen koulutusta ja sen jälkeen työhön kuluneen ajan ja polttoaineen. Motivasta on lainattavissa lisäksi välinelaukku, jossa on muun muassa polttoaineenkulutuksen mittaamiseen kaksi Econen- mittaria, mittalasi ja ajoradan merkintävälineitä. Maatilojen energiaohjelmaan liittyneille tiloille tarjotaan mahdollisuutta osallistua traktorin taloudellisen ajotavan koulutukseen vuonna 2014. Motiva järjestää kaikkiaan kolme koulutustapahtumaa eri puolilla maata osana Maatilojen energiaohjelman operaattorityötä. www.motiva.fi Mikä menikään ja mihin? - ENERGIANSÄÄSTÖLAMPUT, led-lamput ja pienet loisteputket (alle 25 cm) SERkeräykseen - ISOT loisteputket vaarallisen jätteen eli ongelmajätteen keräykseen - HALOGEENI- ja hehkulamput sekä autojen lamput sekajätteeseen Traktoreiden viisaan ajotavan pilottikoulutuksen, vuoden 2014 koulutustapahtumat ja koulutusaineiston on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö. Traktorin taloudellisen ajotavan oppaan löydät osoitteesta www.motiva.fi/julkaisut/maatalous. www.motiva.fi FARMI 1/2014 21
YMPÄRISTÖ JA ENERGIA FARMI KEVÄÄLLÄ 2013 päivitetyn energia- ja ilmastostrategian linjausten mukaisesti hallitus haluaa edistää sähkön ja lämmön pientuotantoa, paikallisia ratkaisuja ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Tästä syystä elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on asettanut työryhmän selvittämään pienimuotoisen energiantuotannon edistämistä. Työryhmä tarkastelee pientuotannon roolia uusiutuvan energian sekä rakennusten energiatehokkuuden edistämisessä ja pohtii myös toimenpiteitä pientuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Työryhmän toimikausi on 1.1.–30.11.2014. – Pientuotannolla voi tulevaisuudessa olla merkittävä rooli kiinteistöjen ostosähkön 22 FARMI 1/2014 kulutuksen vähentämisessä. Samalla pientuotantoa edistämällä lisätään uusiutuvan energian käyttöä ja mahdollistetaan hajautetun energiatuotannon innovatiivisia lähiratkaisuja. Tästä syystä on tärkeää käydä perusteellisesti läpi kaikki mahdollisuudet pientuotannon edistämiseksi Suomessa, ministeri Vapaavuori toteaa. Vapaavuori painottaa, että samalla voidaan luoda kotimaista edelläkävijämarkkinaa alan suomalaisille cleantechyrityksille. – Meiltä löytyy erityisosaamista pientuotantoon liittyvissä ratkaisuissa ja teknologioissa, joiden vientimahdollisuuksia kotimaiset käytännöt ja kokeiluhankkeet edistävät merkittävästi. Työryhmä arvioi työssään piensähköntuotannon potentiaalia Suomessa. Se selvittää myös uusiutuvanenergian piensähköntuotannon ja verkkoon pääsyn mahdolliset esteet sekä tähän mennessä tehdyt toimenpiteet niiden poistamiseksi. Lisäksi työryhmä kartoittaa ja arvioi nykyiset taloudelliset kannustimet ja jo asian eteen tehdyt toimenpiteet niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Työryhmä tulee huomioimaan myös piensähköntuotannon ja sen edistämisen vaikutuksia sähkömarkkinoihin, energiamarkkinoiden eri osapuoliin, kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja valtiontalouteen. Piensähköntuotannon edistämistä arvioidaan myös suhteessa pienimuotoisen lämmöntuotannon, kaukolämmön ja yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon edellytyksiin ja kilpailukykyyn sekä tulevaisuuden tarpeisiin kehittää nolla- tai lähes-nollaenergiarakentamista. Työryhmän jäsenet ovat työ- ja elinkeinoministeriöstä, ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja Energiavirastosta. Pysyvät asiantuntijat tulevat Tekesistä ja Energiateollisuus ry:stä. Motiva Oy toimii asiantuntijasihteerinä. Työryhmä kuulee työssään laajasti pientuottajia edustavia sekä muita asiantuntijoita. www.valtioneuvosto.fi
020 0 350 500 www.valtra.fi YMPÄRISTÖ JA ENERGIA Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Saariston KATTO- JA SEINÄPELLIT KESÄ oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.countrymedia.fi www.taipaleenteras.fi Agritechnican jatkoja s. 30 Aurinkosähköä! "Playgreen toimitti navettaamme aurinkosähköjärjestelmän asennettuna, olemme tyytyväisiä!" Jukka Manninen, Pieksämäki LÄMPÖYRITTÄJYYDEN EDISTÄMISTÄ varten on avattu uusi sivusto www.lampoyrittajat.fi. Kotimaisten polttoaineiden tuottajien ja käyttäjien etuja valvovan Bioenergia ry:n ylläpitämä sivusto tarjoaa tietoa lämpöyrittäjyydestä kiinnostuneille. Suomen noin 300 lämpöyrittäjäksi laskettavaa yritystä ylläpitävät noin 550 lämpöyrittäjäkohdetta. Lämpöyrittäjätoiminta on käynnistynyt 1990-luvun alussa ja kasvanut tasaisesti viime vuosiin asti. Energiakäyttöön menevästä metsähakkeesta lämpöyrittäjät käyttävät noin 7 prosentin osuuden. Uusia potentiaalisia kohteita lämpöyrittäjän hoidettavaksi on Suomessa vielä jopa tuhansia, joten kasvua on edelleen odotettavissa. Bioenergia ry on kerännyt tähän asti hajallaan olleen lämpöyrittäjyyden edistämisen yhden katon alle. Yhdistyksessä toiminta tapahtuu lämpöyrittäjävaliokunnan puitteissa. Sivuille on tarkoitus kerätä kaikki ajankohtainen lämpöyrittäjyyteen liittyvä. Kunnille ja valtionhallinnon laitoksille sekä yrityksille sivut tarjoavat neuvoja sekä helpotusta kotimaiseen uusiutuvaan energiaan siirtymisessä. Sivuilta löytyy muun muassa karttasovellus, jonka avulla voi jatkossa tutustua lämpöyrityskohteisiin. www.bioenergia.fi Maatiloille ja omakotitaloihin Verkkoonkytketyt aurinkosähköjärjestelmät ovat teistöön. Ostat sähköä valtakunnan verkosta vain Vuokraa lämmitykseen ja sulatukseen ainoastaan Naps Systems:in Euroopassa valmisUutta vuokravalikoimassa: prismalasi200takaa Roudansulatusvaunu 400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 hyvän tuoton aamusta iltaan Esimerkkipaketit avaimet käteen asennettuna alkaen: - 10 kW aurinkosähköjärjestelmä jossa 40 Naps Saana kts. lisätietoa ja lähin aurinkopaneelia 19 250 € (sis. alv) vuokrapiste www.hrk.fi - 6 kW aurinkosähköjärjestelmä jossa 24 Naps Saana aurinkopaneelia 13 450 € SXC Kysy lisää ja pyydä tarjous! 050 381 895 52 | info@playgreen.? | www.playgreen.? FARMI 1/2014 23
MOTIVA / TERO PAJUKALLIO Maaseudulla rakennuskanta on vanhempaa, ja talvisin vanhat suuret talot ovat varsinaisia energiasyöppöjä. Energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa lämmitysjärjestelmän saneerauksella, mutta myös itse lämmitysenergian tarpeen vähentämisellä. Pienillä korjauksilla ja tarkastuksilla, sekä omien kulutustottumusten muutoksilla saadaan kodista energiatehokkaampi. 24 FARMI 1/2014
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN M aaseudulla talot ovat usein isoja, vanhoja ja avaria. Tällaisissa taloissa lämmitysenergiantarve on suuri muutenkin, mutta myös lämpöhukkaa on uusia rakennuksia enemmän. Lämmitysjärjestelmää uusimalla ja parantelemalla säästetään paljon energialaskussa, mutta taloa remontoimallakin voidaan tehdä kodista energiatehokkaampi. Omakotitalon energiatehokkuuden lisäämiseksi on tehtävissä paljon pieniä ja edullisia toimia, joita toteuttamalla säästetään pitkä penni. Eristeet kuntoon Vanhoissa taloissa eristys on usein huonossa kunnossa, ja huoneissa saattaa tuntua vetoa tämän vuoksi. Eristyksen parantamisessa kannattaa lähteä liikkeelle talon yläpohjasta. Yläpohja on talon ylimmän kerroksen yläpuolisen rakenteen ja vesikaton muodostama lämpöeristävä rakennusosa. Yläpohjan lisäeristyksen voi tehdä esimerkiksi ekovillalla. – Suurelta osin 50-luvulla rakennetuista taloista ylä- pohjan eristeenä on käytetty sahanpurua. Vuosien saatossa sahanpuru painuu ja eristävä ilma sen välistä poistuu. Eristävyys siis heikentyy ajan mittaa, joten lisäeristys on aiheellista, kertoo Energiatehokas koti -hankkeen projektipäällikkö Sami Seuna Motivalta. Seunan mukaan eristeen lisääminen yläpohjaan on helppo ja edullinen keino, jonka voi hyvin tehdä itsekin. Talon rakenteista riippuen, yläpohjan ja harjan välillä on 1-2 metriä tilaa, joten ryömimään siellä ainakin pitäisi päästä. Jos tila on ahdas, voi eristettä onnistua lisäämään kohtuullisesti sisääntulopaikaltakin käsin. Talon seinien lisäeristäminen voi olla haastavaa, sillä eristeeseen ei noin vain pääse käsiksi. Kuitenkin esimerkiksi julkisivuremontin yhteydessä, kun eristeeseen päästään käsiksi muutenkin, on aina järkevää vaihtaa eristeet tai tehdä lisäeristys. – Vanhoissa taloissa on usein 10–15 sentin eristekerros seinissä. Eristää voi helposti 20–25 senttiin asti, ja uusissa taloissa eristepaksuus on jopa yli 30 senttiä, Seuna sanoo. Vanhemmissa taloissa piinana ovat usein ilmavuodot, jotka aiheuttavat vetoa sisätiloissa. Ilmavuoto saattaa vanhoissa rakennuksissa olla moninkertainen uusiin verrattuna, ja energiankulutuksen lisäksi se vaikuttaa jo viihtyvyyteenkin. – Toisessa talossa 22 astetta saattaa tuntua paljon viileämmältä kuin toisessa, juuri vedon vuoksi. Seinien eristeitä uusiessa kannattaa olla tarkka juuri ilmavuotokohtien kanssa. Jos 50-luvun talossa on alkuperäinen purueristys, sen eristeteho joltain kohdin saattaa olla olematon. Sahanpuru on saattanut painua vuosien saatossa niin, ettei seinien yläosissa ole enää ollenkaan eristettä, Seuna selventää. Seinien täydellisen uudelleen eristämisen sijasta kannattaa keskittyä ilmavuotokohtien selvittämiseen ja niiden tilkitsemiseen. Kovilla pakkasilla paine-erojen kasvaessa voi lämmön karkaamisen huomata helposti jo kädellä koittamalla, mutta tarkempaa tietoa saa esimer- kiksi infrapunalämpömittarilla tai lämpökameralla. – Pistoolimallinen infrapunalämpömittari maksaa halvimmillaan parikymppiä, ja sillä voi mitata pintojen lämpötilaa. Kun pistoolia liikuttaa seinää pitkin ylhäältä alas ja takaisin voi huomata, että lämpötila vaihtelee jopa 10 astetta. Jos avaa rakenteen, saattaa huomata, että osasta kohtaa seinästä puuttuu eriste kokonaan. Vaikka ilmavuotokohtien lisäeristys on paikallaan, Seuna varoittaa kuitenkin niin sanotusta ”himotiivistämisestä” vanhoissa taloisjatkuu ? Vinkki! Suunnitelmissa vaihtaa lämmitysjärjestelmää? Vertaile eri järjestelmien hyötyjä puolueettomasti Motivan Lämmitystapojen vertailulaskurilla osoitteessa lammitysvertailu.eneuvonta.fi FARMI 1/2014 25
LEHTIKUVA OY Vinkkejä energian säästöön! HUONELÄMPÖTILAT TARKKAILUUN Suositeltava huonelämpötila on 20–22 °C. Seuraa huonelämpötilaa digitaalisen mittarin avulla, ja muista sijoittaa se sille osalle, jossa oleskellaan, ei ulkoseinälle. Isoissa taloissa kannattaa harkita, mitä huoneita pitää lämpimänä. On mahdollista automatisoida termostaatti niin, että lämmöt tiputetaan aina päiväksi, kun kukaan ei ole kotona, ja nostetaan taas iltaa myöten. KÄYTTÖVEDEN KULUTUS PIENEMMÄKSI Käyttöveden lämmitykseen menee valtava määrä energiaa. Ainoastaan suihkuveden lämmitykseen kuluu huima määrä energiaa, sillä 60 prosenttia suihkussa käytetystä vedestä on lämmitettyä. Vedenkulutustottumuksista riippuen yhden ihmisen suihkussa käyntiin voi vuodessa kulua sähköä satoja tai jopa tuhansia kilowattitunteja. Malttia siis suihkutteluun! OHJELMOITAVA TERMOSTAATTI KYLPYHUONEESEEN Kannattaa miettiä lämmityksen tarpeenmukainen käyttö myös kylpyhuoneessa. Lattialämmityksen ei tarvitse olla päällä koko ajan, ja lämpötilaa kannattaa laskea etenkin päiväsaikaan, niin kuin muissakin huoneissa. PUUNKÄYTTÖÄ PAKKASILLA Niin kuluneelta kuin se kuulostaakin, puunpoltolla saa tuntuvaa säästöä, sähkölämmitteisissä kodeissa jopa useita tuhansia kilowattitunteja vuodessa. Tulevaisuudessa tullaan siirtymään enemmän reaaliaikaiseen sähkön hinnoitteluun, tällöin hyöty puun poltosta etenkin kovilla pakkasilla korostuu: kun sähkö on kalleimmillaan, säästää eniten, kun polttaa puuta termostaatin kääntämisen sijaan. KÄYTTÖVESIVARAAJAN LÄMPÖTILAN TARKASTAMINEN Käyttövesivaraajan vedenlämpötila on hyvä tarkistaa, etenkin jos ei sitä ole koskaan tehnyt. 60 °C on hyvä lämpötila käyttövedelle, mutta jossain se on saatettu säätää olemaan jopa 80–90 asteista. Tällöin se on turhan kuumaa, ja energiaa menee hukkaan. Isoissa vesivaraajissa energiahukka on suuri, jos käyttö ei vastaa kokoa. Etenkin vanhojen varaajien kohdalla lämpöhäviö on melkoinen. Kun uuden lämminvesivaraajan hankinta on ajankohtainen, mieti koko tarpeen mukaan. 26 FARMI 1/2014 sa, joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa. – Tiivistäessä pitää aina miettiä korvausilman kulku, eli miten ilma liikkuu ja mistä kohdista. Jos talo ei pääse hengittämään, voi seurauksena olla kosteusvaurio. Ikkunat ovat heikoin osa rakennusta, ja niiden kautta lämpöä häviää moninkertaisesti seiniin verrattuna. Ikkunaremonttia ei kannata hätiköidä, sillä 30 vuotta vanhat ikkunatkin saattavat olla toimivat. Huomiota sen sijaan kannattaa kiinnittää tiivisteiden kuntoon. – 80-luvun ikkunoissa on jo kolme lasia, joten ikkunat itsessään eivät välttämättä ole huonot. Tiivisteiden kunnolla on kuitenkin suuri merkitys, ja niiden uusiminen on kaiken A ja O energiatehokkuuden kannalta. Valitettavan usein tiivisteiden uusiminen unohtuu, Seuna sanoo. Lämmitysmuoto energian tarpeen mukaan Suurissa taloissa, joissa energian tarve on suuri, on energiatehokkuuden kannalta järkevää tehdä lämmitysjärjestelmän saneeraus. Kun lämmitysjärjestelmän vaihtoa tai tehostusta aletaan pohtia, lähdetään liikkeelle energian tarpeesta. – Katsotaan, miten paljon sähköä, öljyä tai puuta on vuosittain lämmitykseen kulunut. Sen perusteella mietitään, minkälaisesta lämmityskapasiteetista lähdetään liikkeelle, Seuna kertoo. Yleisin valittu lämmitystapa uusissa taloissa on nykyisin maalämpö, ja se kattaa jopa 50 prosenttia uusista lämpöjärjestelmistä. Kauko- ja sähkölämpö jakavat käytännössä toisen puolen, lisäksi tulevat erilaiset polttojärjestelmät, kuten pelletti- ja puulämmitykset. Maaseudulla maalämpö on erittäin suosittu lämmitysmuoto, sillä se sopii isoihin kiinteistöihin hyvin ja on huoleton vaihtoehto. Maalämpöpumpun hankinnassa kustannukset ovat noin 15–25 000 euroa. Hakkeen käyttömahdollisuus ja kannattavuus maatilan lämmityksessä kannattaa myös selvittää, ja hakkeen käyttö onkin lisääntynyt pientalojen lämmityksessä. Hakkeen valinnassa on kaksi haaraa, sillä polttoaineena hake on ehdottomasti halvin, mutta itse hakejärjestelmä on suuri investointi. – Paras tilanne on, jos saa hakkeen omasta metsästä. Isoissa kohteissa hake kannattaa myös ostona, mikäli hake saadaan ostettua lähialueilta. Energiantarpeen mukaan mietitään, onko hakejärjestelmä kannattava. Puulämmitys kattilassa tai takassa on usein erittäin kannattavaa, jos puuta saadaan omasta metsästä. Etenkin myrskytuulen kaatamat puut voidaan hyödyntää omassa lämmityksessä järkevästi. Jos omaa metsää ei ole ja energiantarve ei ole aivan sillä tasolla, että hakejärjestelmän hankinta kannattaa, saattaa pelletti olla hyvä kompromissi. Hyvän pellettijärjestelmän saa jo 10 000 eurolla, kun taas hakejärjestelmästä joutuu pulittamaa tuplahinnan. Pelletti on lämpöarvoltaan huokoista haketta parempaa, mutta koska se on valmiiksi jalostettu polttoaine, se on myös kalliimpi. – Kannattaa laskea energiatarpeen lisäksi, missä ajassa järjestelmän pitäisi maksaa itsensä takaisin, ja mitä polttoaine tulee maksamaan. On myös huomioita oman työn osuus, mahdolliset käyntihäiriöt ja huollon tarve, jotka lämmitysmuotoon liittyvät.
Lämmitysjärjestelmien elinaikaodotukset vaihtelevat paljon riippuen olosuhteista sekä laitteiden valmistustavoista ja materiaaleista. Seunan mukaan selkeää keski-ikää on vaikea määrittää. – Esimerkiksi maalämpöpumpuissa kompressorien kestävyys vaihtelee kahdesta vuodesta 30 vuoteen, siinä on valtava ero. Vesivaraajien osalta käyttöiän sanelevat pitkälti materiaalit ja käyttötapa. Käyttövesivaraaja kestää tavallisesti noin 10-20 vuotta, kun taas lämmitysvaraaja saattaa kestää jopa 30-40 vuotta. Seuna suosittelee, että lämmitysjärjestelmä kannattaa miettiä kestäväksi 20–30 vuotta, mutta sen aikana on varauduttava isompiin remontteihin. Läm- mitysjärjestelmästä ei edes kannata suunnitella ikuista, sillä tekniikka kehittyy koko ajan. – Tekniikan kehittyessä hyötysuhteet paranevat, ja 20 vuoden jälkeen useiden lämmitysmuotojen kohdalla uusien laitteiden hyötysuhde on taas paljon parempi. Tukilämmitysmuodolla öljyja sähkölaskut pienemmiksi Monissa öljy- ja sähkölämmitteisissä taloissa on lähdetty lisäämään energiatehokkuutta tukilämmitysmuotojen avulla. Esimerkiksi ilmalämpöpumppu sähkölämmityksen yhteyteen on kannattava investointi, joka vähentää tuntuvasti sähkön tarvetta. Uudet öljylämmitysjärjestelmät eivät ole enää ko- vin kilpailukykyisiä, mutta vanhan öljylämmityksen kohdalla sen uusiminen ja siihen liitetty tukilämmitysmuoto, kuten aurinkokeräin tai ilmavesipumppu, voi olla kelpo vaihtoehto. – Jos öljylämmitysjärjestelmä on vielä hyväkuntoinen, sen remontointi saattaa olla hyvä ja taloudellinen keino parantaa energiatehokkuutta. Jos taas sen kunto on huono, siihen ei ehkä kannata enää panostaa, vaan vaihtaa suosiolla lämmitysmuotoa, Seuna selittää. Vanhojen lämpöjärjestelmien energiatehokkuutta voi parantaa pienelläkin remontilla. Esimerkiksi pelkästään öljypolttimen uusinnalla hyötysuhde paranee huomattavasti. – Vanhoissa järjestelmissä on paljon puutteita, usein puuttuu esimerkiksi lämmönsäätelyautomatiikka. Automatisoidussa järjestelmässä ulkolämpötila ohjaa patteriin menevän veden lämpötilaa, eli veden lämpötila ei turhaan ole liian korkea leudolla kelillä. Tämän ominaisuuden lisääminen esimerkiksi vanhaan öljylämmitysjärjestelmään maksaa vain muutamia satoja euroja ja on siksi erittäin kannattavaa, Seuna sanoo. Seuna muistuttaa, että ennakoiva ja säännöllinen huolto on varmin tapa pitää oma lämmitysjärjestelmä kunnossa. • VARASTOMYYNNISTÄ EDULLISEMMIN! Tehtaan ohjelmassa 15 erilaista profiilipeltimallia. Perinteinen Näyttävä ja suosittu OK-TIILIKUVIO OK-KLASSIKKO Materiaali: Rautaruukin Pural 0,6 mm • Takuu 20 vuotta Ota mitat mukaan. Saat huipputarjouksen! TÄIN ERIT EAT NOP ITUSTOIM ! T AJA • VESIKOURUT JA SYÖKSYTORVET • SEINÄ- JA LAPETIKKAAT • LUMIESTEET JA HOITOTASOT • ERILAISET PELTILISTAT TÄYDEN PALVELUN PELTITALO Hämeenlinna, Pietiläntie 5 puh. 0500 482 353 hameen.peltituote@aina.net Salo, Inkereentie 171 puh. (02) 731 5626 www.peltituote.fi TERÄSKIERREPORTAAT, KAITEET JA METALLIOVET MITTATILAUSTYÖNÄ Kierreporras on edullinen ja tilaa säästävä porras esim. kuivaajaan Nopeat toimitukset Myös kuljetus ja asennuspalvelu M. Mannermaa • 0400 767176 www.rakennusmikko.? www.kierreportaat.? FARMI 1/2014 27
RAKENTAMINEN SARKAMESSUT JÄRJESTETÄÄN 31.1.–1.2.2014 Seinäjoki Areenassa. Tuleva Sarka on pian valmiina avaamaan ovet. Tulevan vuoden Sarkamessut nostaa uusia nuoria tuottajia esiin ja lavalla nähdään eri tuotantosuunnista nuoria kertomasta omasta ammatistaan ja tulevaisuuden suunnitelmista. Nämä nuoret ovat tulevaisuuden selkäranka turvaamassa kotimaista ruuantuotantoa. Ohjelmapuolella messuilla on muun muassa seminaari paloturvallisuudesta tuotantorakennuksista, jossa yhtenä puheenvuorona vampulalainen sikayrittäjä Martin Ylikännö kertoo omasta läheltä 28 FARMI 1/2014 piti -tilanteestaan toukokuulta 2013. Ohjelmasta löytyy myös keskustelutilaisuus vuoroviljelystä. Esillä on kuituhamppu, sokerijuurikas, öljykasvit, nurmi ja kumina. Keskustelua vuoroviljelystä kasvitautien ja tulevien satotasojen näkökulmasta käydään messuperjantaina Etelä-Pohjanmaan MTK:n Timo Kankaanpään johdolla. Lisäksi ohjelmasta löytyy asiaa maitotilojen kehittämisestä. Lavalla esiintyy yhdysvaltalainen Gordie Jones, ruotsalainen maidontuottaja Paula Pönniäinen ja suomalainen maidontuottaja Juha Vuorela. Maatilojen ja koneiden kasvun myötä myös erilaiset liikennejärjestelyt vaativat uudenlaista suunnittelua. Messuilla maatalouden liikennejärjestelyistä ja maatalousliittymistä saapuu luennoimaan Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta Don Seres. Sarka-messujen yksi käyntikortti on myös valmiina, kun Seinäjoki Areena muuntautuu viikonlopuksi navetaksi. Suomen Ayrshirekasvattajien järjestämä Winter Show 2014 pyörii eläinkehässä molempina messupäivinä. Ohjelmassa on muun muassa nuorten Junior Handler, Scandinavian Showmanship, jossa pohjoismaiset kisaajat ottavat toisistaan mittaa, sekä vauhdikas hiehoagility. Hiehoagilityn pääotteluna on messulauantaina klo 13.00 Rock-asiamies Jone Nikulan ja vuoden 2013 Tangokuningas Kyösti Mäkimattilan kiihkeä kohtaaminen kehässä. Messuja edeltävänä torstaina 30.1. on maakunnassa useita esittelytilakohteita, joissa isäntäväki on valmiina esittelemään omia hankkeita ja antamaan arvokkaita neuvoja. www.pytinki.fi/sarka.html
Nykäise nopeasti KAASUALAN URANUURTAJA Woikosken historian suurin investointi, järjestyksessään yhdeksäs ilmakaasutehdas on käynnistetty Kokkolan Suurteollisuusalueella. Ilmakaasutehdas tuottaa kaasumaista ja nestemäistä happea, typpeä ja argonia teollisuudelle ja terveydenhuollolle. Ilmakaasutehdas on rakennettu nykyaikaisimmalla tekniikalla ja siinä on kiinnitetty erityistä huomiota sähkön käytön ja jäähdytystekniikan tehokkuuteen, prosessin mittaamiseen sekä lopputuotteiden korkeaan laatuun. Uuden tehtaan myötä yrityksen tuotantokapasiteetti moninkertaistuu. Kokkolan alueen investointien kokonaismäärä on 35 miljoonaa euroa sisältäen ilmakaasutehtaan lisäksi vetytehtaan rakentamisen, joka valmistuu kesällä 2014. Woikoski on toteuttanut mittavat investoinnit yhdessä rahoittajapankkien kanssa ilman valtion tukia ja avustuksia. Välilliset työllistämisvaikutukset mukaan lukien investoinnit luovat noin 15 uutta työpaikkaa, ja työllistävä vaikutus on kaikkiaan noin 200 miestyövuotta. Uusi tehdas valmistui erittäin nopealla aikataululla, sillä vasta vuosi sitten tammikuun puolivälissä Woikoski ilmoitti investointisuunnitelmistaan. Nopean valmistumisen on yrityksen mukaan mahdollistanut hyvä yhteistyö tehtaan päätoimittajien ja alihankkijoiden kanssa, Kokkolan Suurteollisuusalueen loistava infrastruktuuri sekä Kokkolan kaupungin yritysmyönteisyys. www.woikoski.fi PIHATTO pystyyn Nyt P2-paloluokan rakennuksiin! Kotimainen, konesaumattu katto- ja seinäelementti on saanut Bs1d0-luokituksen. Erinomainen valinta tuotantorakennuksiin! ThermiSolin lämpöeristetty ratkaisu on nopea ja helppo asentaa. Seinät, alaja vesikatto ovat kerralla valmiita. Myös räystäät voi totetuttaa kattoelementeistä. Eristämisen ykkösosaajan elementti kestää kosteutta, ei homehdu eikä ime vettä. myynti@thermisol.fi, puh. 010 8419 222, www.thermisol.fi FARMI 1/2014 29
RAKENTAMINEN Rakennatko toimitilaa, logistiikkakeskusta, hallia...? Toimitamme edulliset ja laadukkaat sandwich- seinä ja kattoelementit villasta ja uretaanista. Puolilämmin katto Lisätietoja löydät netistä: Nopea toimitus Jopa P2-pal oluokka www.izopanel.fi Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Izopanel Finland Oy Keisarinviitta 24, 33960 Pirkkala 30 FARMI 1/2014 Heikki Matila puh. 050 564 3190
RAKENTAMINEN ASTA RAKENTAJA -messut järjestetään tänä vuonna 14.–16.2. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Rakentamiseen ja asumiseen keskittyvä messutapahtuma tarjoaa tuoretta tietoa, tuotteita ja palveluita alan ammattilaisille, oman kodin rakentajille sekä remontoijille. Vuonna 2014 messut saavat kaivattua lisätilaa, kun ne laajenevat Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen uuteen E-halliin. E-hallissa sijaitsee muun muassa suosittu työnäytösalue, jossa remonttimies Jorma Piisinen jakaa parhaat remonttiniksit ja käytännön neuvot. Varsinkin kodintekniikasta kiinnostuneiden kannattaa suunnata E-halliin, sillä sieltä löytyy myös LVI-laitteille omistettu alue. Puusuutarit ry:n eli TAMKin rakennustekniikan opiskelijoiden rakentama TuoteTalo on joka vuosi ollut yksi Asta Rakentaja -messujen kiinnostavimmista kohteista. TuoteTalossa pienrakentajat pääsevät tutustumaan aidossa ympäristössä erilaisiin rakenteisiin ja ratkaisuihin. Tänä vuonna TuoteTalo käsittää myös piha-alueen terasseineen. Asta Rakentaja 2013 -messut houkuttelivat kolmen päivän aikana 18 826 messuvierasta. KIRSI KONTIO www.asta.fi FARMI 1/2014 31
HEVOSET NUORISOTYÖN VALTAKUNNALLINEN palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssi hyväksyi 12. joulukuuta hallituksen kokouksessaan Suomen Hippoksen jäsenhakemuksen. Allianssin järjestöjäsenyyden kautta Suomen Hippos ry on nyt virallisesti tunnustettu valtakunnallista nuorisotyötä tekeväksi järjestöksi yhtenä Allianssin yli sadasta nuoriso- ja kasvatusalan jäsenjärjestöstä. – Allianssin jäsenyyden hakeminen on ollut mielessäni jo pitkään. Hoitovapaalta palatessani ja kehittämissuunnitelmia tehdessäni muutama kuukausi sitten ehdotus käsiteltiin Hippoksessa ja sen jälkeen laitettiin jäsenhakemus vireille. Meillä on nyt entistä paremmat mahdollisuudet olla mukana kehittämässä valtakunnallista nuorisotyötä 32 FARMI 1/2014 verkostoituen muiden jäsenjärjestöjen ja toimijoiden kanssa. Voimme raviurheilun nuorisotoiminnalla edistää nuorten hyvinvointia, toimia ennaltaehkäisevässä nuorisotyössä ja saada paremmin myös nuorten oma ääni kuuluviin, Suomen Hippoksen nuorisovastaava Helena HyvämäkiMäenpää kertoo. Jäsenyyden myötä Suomen Hippos on mukana kehittämässä valtakunnallista nuorisotyötä yhdessä muiden jäsenjärjestöjen kanssa. Nuorisovastaavilla on mahdollisuus olla mukana aiempaa laajemmin Allianssin kansainvälisissä ja kotimaisissa projekteissa ja hankkeissa. Tiedon saaminen ajankohtaisista asioista sekä nuorisotyön jatkuvasta kehittymisestä helpottuu entisestään ja Allianssin koulutukset tukevat ja laajentavat todella hyvin Suomen Hippoksen omaa koulutusjärjestelmää. – Allianssin jäsenjärjestönä Hippoksella on entistä paremmat mahdollisuudet tukea ja edistää lasten ja nuorten kasvua yhteisöllisyyteen ja yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi. Nyt meillä on myös entistä paremmat mahdollisuudet saada harrastustoimintaan mukaan lapsia ja nuoria lajin ulkopuolelta, Hyvämäki-Mäenpää lisää. www.hippos.fi PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY puh. 040-55 75 635, jaana.heino@nowaste.fi SUOMEN HIPPOS RY / KIRSI HAAPALA SUOMEN HIPPOS RY / PIRJE PAANANEN
HEVOSET SRL / EEVA VAHTERA SUOMEN RATSASTAJAINLIITON Vuoden Ratsastusseurat -kilpailu on jälleen startannut. Hyvälle ratsastusseuralle jaetaan vuosittain tunnustuspalkinto laadukkaasta ja monipuolisesta seuratyöstä. Suomen Ratsastajainliitto ja sen alueet haluavat näin kiittää seuroja tärkeästä vapaaehtoistyöstä. Seurakilpailussa palkitaan kolme valtakunnallista voittajaseuraa 1000 euron palkinnolla sekä jokaisen alueen paras seura 500 euron palkinnolla. Kilpailussa huomioidaan seurojen vuoden 2013 toiminta. Kaikenkokoisilla seuroilla on mahdollisuus pärjätä kisassa. Ratsastusseurakilpailun teemana on koulutus ja osaaminen. Seurat voivat osallistua mittelöön vuoden parhaimman seuran tittelistä vastaamalla kilpailulomakkeen kysymyksiin. Kilpailuun tulee osallistua 23.3.2014 mennessä. Kilpailulomake löytyy osoitteesta www.ratsastus.fi/vuodenratsastusseurat HELSINGIN OLYMPIASTADIONIA hallinnoiva Stadion-säätiö on myöntänyt tunnustuspalkinnon Hevoset Stadikalla -tapahtumalle ja Suomen Ratsastajainliitolle. Hevoset Stadikalla tapahtuma mahdollisti olympic legacy -hengessä kilpahevosten paluun Olympiastadionille ensimmäisen kerran sitten vuoden 1952 olympialaisten. Tapahtuma keräsi ennakoitua enemmän yleisöä: tapahtumaa seurasi stadionilla 18 000 katsojaa. Stadion-säätiö on palkinnut Olympiastadionilla kunnostautuneita urheilijoita ja tapahtumia vuodesta 1988 lähtien. Tunnustus ja palkinto on myönnetty joko stadion-kauden parhaalle urheilijalle tai henkilölle, yhteisölle tai tapahtumalle, joka on ainutlaatuisella tavalla mahdollistanut suuria elämyksiä Olympiastadionilla. www.ratsastus.fi TILAA FARMI TALLILLE! Tallikalusteet ja tarvikkeet netistä. www.illis.fi 010-23 91 300 www.countrymedia.fi FARMI 1/2014 33
Suomessa on voimassa perinteinen jokamiehenoikeus, joka tarjoaa mahdollisuuden liikkua vapaasti luonnossa ja hyödyntää sen antimia. Ratsastaminen luonnossa kuuluu jokamiehenoikeuksiin mm. melonnan ja pyöräilyn ohella. TEKSTI JA KUVAT: SRL J okamiehenoikeus perustuu vanhoihin maan tapoihin. Siitä ei ole omaa selkeää lakia, vaan oikeus rajautuu rikoslain, järjestyslain ja yksityistielain säännöksiin. Jokamiehenoikeus antaa vapauden liikkua toisten omistamalla maalla sillä eh34 FARMI 1/2014 dolla, että liikkuja kunnioittaa luontoa, maanomistajan oikeuksia ja muita liikkujia. Jalan, hiihtäen, pyöräillen ja ratsain liikkuminen on yleensä sallittua luonnontilaisilla tai niihin verrattavilla alueilla, jos siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä. Liikkumisoike- utta on rajoitettu pihamailla, pelloilla ja istutuksilla. Myöskään peltojen suojaalueilla ei saa ratsastaa. Toisen pihamaata ei saa käyttää kulkutienä. Ratsastamiseen yksityisteillä ja metsäteillä tarvitaan lain mukaan tieosakkaiden tai tiekunnan lupa silloin, jos tietä käytetään muun kuin tieosakkaan järjestämään toimintaan, joka selvästi lisää tien kunnossapitokustannuksia. Hevosharrastus ja alan elinkeinot ovat jatkuvassa kasvussa. Ratsastuksen merkitys kasvaa muuttuvassa maataloudessa, esimerkiksi
Ratsastaminen on kiellettyä - viljellyillä mailla - piha-alueilla - taimikoissa tai puiden juurien päällä niitä vahingoittaen - kuntopoluilla, hiihtoladuilla, juoksuradoilla, urheilukentillä - kevyen liikenteen väylillä LISÄKSI - hevosta saa uittaa vesistössä, mutta ei viedä yleiselle uimarannalle - hevosta ei saa viedä leikkipaikalle eikä toriaikana torille matkailuelinkeinona. Hevosella liikkumisesta aiheutuu luonnollisesti ympäristön kulumista. Siksi hevosihmisten täytyy osoittaa varovaisuutta ja harkintaa jokamiehenoikeuden käytössä sekä ylläpitää keskustelua ja yhteistyötä maanomistajien ja luontoihmisten kanssa. Ratsastajien tulee aina ottaa huomioon ratsastuksen vaikutukset ympäristöön sekä muut ulkoilijat. Syksyllä ja keväällä on oltava erityisen varovainen, koska maa on pehmeä ja vahinkoa aiheutuu luonnolle helpommin. Jos vahinkoa aiheutuu huolimattoman ratsastuksen vuoksi, on ratsastaja korvausvelvollinen. Hevosten lantakikkareet suositellaan korjattaviksi pois yleisiltä paikoilta, joissa ne aiheuttavat muille liikkujille harmia. Suojelualueet Kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla on usein poikkeussäännöksiä, ja liikkumista on usein rajattu. Ratsastajien tulee selvittää, saako ko. alueella ratsastaa ja mitä säännöksiä tulee ottaa huomioon. Kulkua voidaan rajoittaa vain viranomaisten päätöksiin perustuvin kielloin. Kieltotaulussa mainitaan kiellon asettaja, joka on useimmiten lääninhallitus, alueellinen ympäristökeskus tai puolustusvoimat. Ympäristöministeriön opas valottaa asiaa Ympäristöministeriön oppaassa ”Jokamiehen oikeudet ja toimiminen toisen alueella” todetaan, että ratsastus on lähtökohtaisesti jokamiehenoikeutta, mutta se voi olla maastoa ja tiestöä kuluttavaa. Jokamiehenoikeuteen perustuvan ratsastuksen määrää ei voida ennalta määrittää tai rajoittaa. Jos ratsastus aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä, siitä tulee sopia maanomistajan kanssa. Käyttötarkoituksella (oma käyttö, seuratoiminta tai liiketoiminta) ei ole suoranaista merkitystä toiminnan kannalta, oleellista on että jokamiehenoikeudella sallitusta ratsastuksesta ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa. Hevosta ei saa viedä laiduntamaan toisen maalle ilman maanomistajan suostumusta, mutta ratsastuksen yhteydessä hevosen voi kuitenkin antaa hamuta luonnonvaraisia kasveja toisen maalta. Hevosen vetämä vaunu tai reki määritellään hevosajoneuvoksi, ja sitä koskevat tieliikenteessä ajoneuvoille annetut säädökset. Maastoliikennelaki koskee vain moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, eikä sitä sovelleta hevosajoneuvovoihin. • Lisätietoa jokamiehenoikeuksista saa Ympäristöministeriön sivuilta: www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/ Jokamiehenoikeudet(16989) Vinkki! SRL:N, KENNELLIITON ja Pyöräilyunionin yhteinen Kohtaamisopas neuvoo, miten järkevästi kohdataan muita liikenteessä. FARMI 1/2014 35
koeajossa 36 FARMI 1/2014 Tällä palstalla esitellään autoja vaativampiin olosuhteisiin ja keskitytään tekniikan sijasta käytäntöön.
VOLVO V70 on tuttu näky liikenteessä, liikut sitten maaseudulla tai kaupunkialueella. Farmari Volvolla on pitkät perinteet Suomessakin, ja se on varmasti maineensa ansainnut. Ulkoasun ja sisätilojen jatkuvat muutokset, säännölliset tekniikan päivitykset ja varsinkin turvallisuutta lisäävä tekniikka ovat pitäneet Volvo V70:n pinnalla ja luotettavalla tasolla. Autoon istuessa syntyy mielikuva laadukkaasti tehdystä autosta. Materiaalit ovat miellyttävän ja tukevan oloisia. Volvo V70 onkin massiivinen ja tarjoaa kuljettajalle ja matkustajille turvaa vankan korinsa sekä kehittyneiden turvajärjestelmien ansiosta. Volvosta saa vaikutelman, että se on jopa hiukan raskaastikin tehty – toisaalta tämä ei yhtään vähennä turvallisuuden tunnetta. Volvon D3 136 hv -moottori vääntää mukavasti matalillakin kierroksilla muhkean murinan säestyksellä. Automaatti vaihtaa sujuvasti ilman ylimääräisiä viiveitä ja nykäisyjä. Tämä yhdessä vakaan ohjaustuntuman ja jämäkän alustan kanssa tekevät Volvosta tasapainoisen auton ajaa. Volvon turvallisuutta lisäävät ominaisuudet ja kuljettajaa informoivat järjestelmät ovat kehittyneitä ja varmasti lisäävät ajoturvallisuutta. City safety, kaistavahti, törmäysvaroitin ynnä muut ovat kehittyneitä ja parantavat osaltaan turvallisuutta. ACC-vakionopeudensäädin toimii hyvin ja tekee ajamisesta sujuvaa. Liikennemerkkien tunnistamisjärjestelmä RSI toimii luotettavasti, ja siten auttaa kuljettajaa huomioimaan kulloisenkin nopeusrajoitustason. Kaikista turvallisuutta ja ajamista helpottavista ominaisuuksista huolimatta, kannattaa pitää mielessä, että huomion ylläpito jää kuitenkin aina kuljettajalle. Valmistajan lupaamaan kulutukseen ei koeajaja aivan päässyt, mutta osaltaan siihen varmasti vaikuttivat suuri kaupunkiajon osuus ja koeajo-olosuhteet. Lämmitettävä ohjauspyörä oli miellyttävä mukavuuslisä kuljettajan kannalta. Takana istuville odottaisi ja toivoisi hiukan lisää jalkatilaa – kysymyksessä on kuitenkin iso auto. Eco-start-stop -toiminto teki mieli joissain tilanteissa ottaa pois käytöstä, se ehkä olisi vaatinut lisää totuttelua. Koeajajalle jäi varsin positiivinen käsitys autosta. Volvo V70 sopii varmasti hyvin erityyppisille käyttäjäryhmille niin maaseudun haastaviin ajo-olosuhteisiin kuin kaupunki- tai matka-ajoon. TEKNISET TIEDOT Sylinteritilavuus 1984 cm3 Teho hv/kW 136/100 Vääntö Nm/rpm 350/1500–2250 Huippunopeus km/h 195 Kiiht. 0–100 km/h/s 10.6 (kuusivaihteinen manuaali) Viral.kulutus l/100 km 4,9 Hiilioksiidipäästö g/km 119 MITAT Pit/lev/kork. Akseliväli Maavara Omamassa kg Tavaratila 4814/1861/1547 2816 1798 575 Ratin takana reilu viisikymppinen mies, työnsä puolesta paljon taajaman ulkopuolella autoileva myyntipäällikkö. + monipuolinen turvavarustelu + hyvä tavaratila + taloudellinen dieselmoottori - takajalkatila ahdas FARMI 1/2014 37
KONEET KONEKESKO OY ja Suomen Autohuolto Oy ovat tehneet sopimuksen raskaskoneiden huoltoedustuksesta. Sopimus koskee maataloustuotelinjan osalta Massey Ferguson traktoreita, Claas puimureita, Kubota ympäristönhoitokoneita, Weidemann pienkuormaajia sekä maatalouden työkoneita. Rakennus- ja materiaalinkäsittelykoneiden osalta sopimus koskee Kobelco maanrakennuskoneita, Kubota minikaivureita, Magni kurottajia sekä Sennebogen materiaa- linkäsittelykoneita. Sopimus alkoi vuoden alusta. Suomen Autohuolto Oy on Oulussa ja Tampereella toimiva 60 henkilöä työllistävä henkilöautojen, hyötyajoneuvojen sekä raskaan kaluston huoltamiseen, korjaamiseen ja vauriokorjaamiseen keskittynyt yritys. Suomen Autohuollon kunnossapitoyksikkö on Pohjois-Suomen alueella toimiva työkoneiden, liikkuvan kaluston ja teollisuuden kunnossapitoon keskittynyt palveluyksikkö. Sopimuksen myötä Konekesko lopettaa oman korjaamotoimintansa Oulussa. MAN-tuotelinjan huoltoedustus Oulun alueella on myös jatkossa Raskone Oy:llä. - Konekeskon edustamat vahvat tuotemerkit antavat meille mahdollisuuden laajentaa asiakaskuntaamme merkittävästi. Odotamme innolla hyvää yhteistyötä uusien asiakkaiden kanssa, sanoo Suomen Autohuolto Oy:n toimitusjohtaja Eero Poukkula. - Tiivis yhteistyö vahvan paikallisen toimijan kanssa parantaa jälkimarkkinoinnin asiakaspalveluamme Oulun alueella. Olemme tyytyväisiä löydettyämme uuden aktiivisen ja osaavan huoltokumppanin, toteaa Konekeskon jälkimarkkinointijohtaja Juho Vallivaara. www.konekesko.com Kaikki työt yhdellä koneella! Erinomainen vakaus! Katso a70 video Kääntyvä/oskilloiva runkonivel antaa erinomaisen vakauden, paras mahdollinen ketteryys ja tehokas voimanjako kaikille pyörille. Uusi a70-sarja nyt saatavissa! PIENKUORMAIMET Lue lisää ja löydä jälleenmyyjäsi osoitteesta: www.norcar.? 38 FARMI 1/2014 Pieni ja ketterä! Norcar-BSB, PL 22, Tehtaankatu 7-9, 66901 Uusikaarlepyy Puh: +358 (0)6 7812 800
KONEET BIOJACKIN KERÄÄVÄT energiapuukourat ovat helppo käyttää ja asentaa. Tarvitaan vain paine- ja paluuletku, kuten normaalissa kuormauskourassa. Voidaan asentaa myös jälkikäteen jo olemassa oleviin Biojackin energiapuukouriin. Ohjauksena käytetään langatonta radio-ohjausta, joka takaa rajattoman ympäripyörivyyden. Kiertyvä veitsiterä ja leveät kourat takaavat kouran hyvät kuormausominaisuudet. Veitsen saa lukittua rungon sisään, joten se ei ole edessä kuormauksen aikana eikä veitsiterää tarvitse irrottaa kuormauksen ajaksi. Puiden pystykarsinta on myös mahdollista siihen tarkoitetuilla karsivilla kourilla. Keräävät kourat saatavana myös kaivinkoneversioihin. IDSA (INTERNATIONAL Design Society of America) on myöntänyt DEWALTin puukkosahalle DWE357 vuoden 2013 hopeisen teollisuusmuotoilupalkinnon, IDEA:n. IDEA-voittajat jättävät tuotteensa tai muotoilukonseptinsa IDSAn arvioitavaksi eri kategorioissa. DWE357 voitti hopeaa kaupallisten ja teollisten tuotteiden kategoriassa. Puukkosahan kompakti muotoilu, hyvä hallinta ja tasapaino tekevät tuotteesta oivallisen työkalun ammattikäyttäjälle, jonka tarvitsee sahata muotoiltuja kappaleita. Vain 368 mm pitkä DWE357 puukkosaha mahtuu ahtaisiin tiloihin. Saha on hyvin tasapainotettu ja kevyt, vain 3,1 kiloa painava. Terän 4-asentoinen kiinnitys mahdollistaa sahaukseen aina kulmaan saakka, ja terän pikakiinnitys onnistuu ilman työkaluja. Kumipäällysteinen, mukava kädensija vähentää tärinää. Saha sopii erinomaisesti putki- ja sähkömiehille, LVI- töihin ja yleisiin rakennustöihin. www.dewalt.fi www.biojack.fi Monix-salaojittimella Monix-salaojittimellasalaojitat salaojitat vaivattomasti vaivattomasti !! Kaivinkoneen lisävaruste, jolla putki ja sora kertavedolla ojaan 0400 664 716 VOITELUJÄRJESTELMÄT myynti • asennus • huolto ja varaosat SAMMUTUSJÄRJESTELMÄT VAAKALAITTEET Jani Piikkilä Puh 040 571 7292, Markku Piikkilä Puh 0400 664 716 etunimi.sukunimi@akv-asennus.fi Länsitie 582, Nurmo www.akv-asennus.fi syvyyden syvyyden säätö säätölaserlasersäteen säteenavulla avulla sora soratasaisesti tasaisesti putken putkenpäälle päälle ––säästö säästön.30 n.30%% Tuurinkoski-yhtymä Oy Iivaalantie 15, 61400 Ylistaro www.tuurinkoski.com puh. 0103221462 v - -vähentää vähentääihmistyön ihmistyöntarvetta, tarvetta,parantaa parantaalaatua laatuajaja vähentää vähentääkustannuksia kustannuksia - -ojitus onnistuu vaativissakin olosuhteissa ojitus onnistuu vaativissakin olosuhteissakahden kahden hengen hengenryhmänä ryhmänä FARMI 1/2014 39
METSÄ FARMI VUODEN ALUSTA astui voimaan laaja metsälakipaketti asetuksineen. Uudistus on laajin vuosikymmeniin. Paketti sisältää muutoksia metsälakiin ja metsänhoitoyhdistyslakiin, uuden metsätuholain, lain puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta sekä puutavaran mittauslain energiapuun mittausta koskevat osiot. Metsälain muutoksella edistetään metsänomistajien valinnanvapautta oman metsänsä hoidossa, parannetaan metsätalouden kannattavuutta ja puuta jalostavan teollisuuden toimintaedellytyksiä sekä luonnon monimuotoisuutta. Lakiuudistuksen keskeinen tavoite on vähentää yksityiskohtaista metsien käsittelyn sääntelyä ja selkiyttää lainsäädäntöä. Suurimmat muutokset ovat erirakenteisen metsänkasvatuksen salliminen, uudistamisen ikä- ja läpimittarajoista luopuminen, puulajivalinnan monipuolistuminen sekä erityisen tärkei40 FARMI 1/2014 den elinympäristöjen (ns. 10 §) määrän lisääminen. Taimikon perustamisilmoituksesta luovutaan ja valvonta suunnataan uudistamisen tuloksiin, joille säädetään uudet vähimmäisrajat. Metsänhoitoyhdistyslain muutos lisää metsänomistajien valinnanvapautta edunvalvonnassa ja metsäpalveluiden hankinnassa sekä parantaa metsätalouselinkeinon kilpailukykyä ja kannattavuutta. Laki tulee voimaan kokonaisuudessaan vasta vuoden 2015 alussa, mutta veroluonteisesta metsänhoitomaksusta luovutaan siten, että vuonna 2014 ja sen jälkeen metsänhoitomaksua ei enää määrätä. Vuoden 2013 maksu jää siis viimeiseksi, ja se kannetaan vuoden 2014 lopulla. Metsänhoitoyhdistykset rahoittavat toimintansa jatkossa yhdistyksiin kuuluvien metsänomistajien jäsenmaksuilla sekä liiketoimintansa tuotoilla. Myös yhdistysten omaa liiketoimintaa koskevat rajoitukset poistuvat ja metsänhoitoyhdistykset voivat jatkossa tuottaa jäsentensä haluamia metsätalouden ja puukaupan palveluja. Metsätuholain tehtävä on turvata metsien hyvä terveys erityisesti hyönteistuhoja torjumalla. Uusi laki vastaa pitkälti edeltäjäänsä eli lakia metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta. Tärkeimmät muutokset koskevat kuusipuutavaran poiskuljetuksen aikaistamista Etelä-Suomessa, energiapuun sisällyttämistä lakiin, kantojen poiskuljetukselle asetettavaa määräaikaa ja metsistä poistettavan vahingoittuneen puun määritelmää. Lailla yksinkertaistetaan hallintoa siirtymällä maastovalvonnasta pääosin toimijoiden omavalvontaan. Puutavaran mittauslaki astui voimaan jo 1.7.2013, mutta lakiin uutena mukaan tullut energiapuun mittaus vaati siirtymäajan vuoden loppuun. Muiden puutavaralajien tapaan nyt myös energiapuuta koskevat vuoden alusta sää- dökset, joilla varmistetaan erityyppisten mittausmenetelmien luotettavuus. Laki puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta panee täytäntöön EU:n puutavara-asetuksen N:o 995/2010 Suomessa. Lain tarkoituksena on estää laittomasti tuotetun puutavaran päätyminen Suomen markkinoille. Maaseutuvirasto valvoo maahan tuodun puutavaran ja puutuotteiden toimituksia yhteistyössä tullin kanssa ja kotimaassa tuotetun puutavaran laillisuutta yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa. Lait valmisteltiin laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Monipuolinen valmistelu vaikutti osaltaan siihen, että lakiesityksiin tehtiin eduskuntakäsittelyn aikana vain joitakin tarkentavia muutoksia. www.mmm.fi
,92 Hinta alkaen 32.865150 g/km en ka al CO2-päästöt KIJA OMAN TIENSÄ KUL Kuvan auto erikoisvarustein. R E T S E R O F U R A UUSI SUB Hinta ja ominaisuudet kohdallaan Uusi Forester on entistä tilavampi ja paremmin varusteltu, mutta hinnaltaan edullisempi. Myös kulutus ja päästöt ovat pienentyneet (alkaen 150 g/km). Automaattivaihteisissa malleissa uusi X-Mode-ajonhallinta kontrolloi moottorin, voimansiirron ja jarrujen toimintaa pitäen autosi hallinnassasi kaikilla keleillä. 22 cm maavara yhdessä X-Moden kanssa tekee Foresterista maasturin, jolla pärjää muuallakin kuin kaupungissa. Jopa 2000 kg vetopaino ja vähintään riittävä vääntö takaavat veto-ominaisuudet vailla vertaa. Moottorivaihtoehtoina 2,0-litrainen bensiinimoottori joko vapaastihengittävänä tai turboversiona (240 hv) tai 2,0-litrainen boxerdiesel. Forester 2.0 X Autoveroton hinta 24.200,00. Arvioitu autovero*) 8.665,92. Kokonaishinta 32.865,92 (+ paikkakuntakohtaiset toim.kulut). Kulutus: 6,9 l/100 km (EU-yhd.) *) CO2-päästöt 160 g/km. Portaattomalla Lineartronic-automaattivaihteistolla varustettuna kokonaishinta 34.721,99 ja CO2-päästöt 150 g/km. Subaru lisäpalvelut: Subaru Rahoitus, Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance. www.subaru.fi Subaru tehdastakuu 3 vuotta/100.000 km FARMI 1/2014 41
METSÄ METLA ON aloittanut Metsät moneen käyttöön -tutkimusohjelman vuoden 2014 alussa. Viisi vuotta kestävän ohjelman lopputuotteena syntyy muun muassa metsäbarometri, joka ilmaisee metsien käytön aiheuttamat muutokset ekosysteemipalveluiden määrässä, laadussa ja arvossa. Ohjelmassa kehitetään kustannustehokkaita toimintatapoja, joiden avulla metsien käyttöä pystytään monipuolistamaan ja käyttömuotoja sovittamaan yhteen. Ohjel- maa johtaa professori Anne Tolvanen Metlan Oulun toimipaikasta. Professori Tolvasen mukaan ohjelman aihepiiri on tärkeä ja ajankohtainen, sillä uusiutuvien luonnonvarojen merkitys on kasvamassa samalla, kun uusiutumattomat luonnonvarat käyvät rajallisemmiksi, väestön määrä sekä energian tarve lisääntyvät, ja ilmaston lämpeneminen vaikuttaa ekosysteemien tuottokykyyn. Metsät moneen käyttöön -tutkimusohjelmassa on kolme erilaista pääteemaa: metsien käyttö ja ekosysteemipalvelut, kustannustehokkuus metsien käytössä sekä metsien käytön hallinta. Monitieteinen tutkimusohjelma palvelee kaikkia metsien käytön päätöksentekoon liittyviä sidosryhmiä kuten elinkeinoelämää, ministeriöitä, maakunnallisia ja alueellisia toimijoita, metsänomistajia ja kansalaisia. Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tuottamia aineettomia ja aineellisia hyötyjä. Aineettomia ovat muun muassa virkistys ja hyvinvointi, pölytys sekä ilmakehän koostumus ja ravinteiden ja veden kierron säätely. Aineellisia hyötyjä ovat puutavara, marjat, sienet ja riista. www.metla.fi SXC 42 FARMI 1/2014
METSÄ Taimisuojat, kuituruukut, kasvatusalustat, marjarasiat, sieni– ja hedelmätarjottimet. METLAN METSÄTILASTOT julkaistaan sähköisinä Metinfo Tilastopalvelussa, joka muuttui maksuttomaksi vuoden alussa. Tilastopalveluun sisältyvät kaikki Metlan tuottamat metsätilastot. Palvelun suosituin osa on puukauppatilastot, joiden avulla puun hintakehitystä voidaan seurata viikoittain. Tilastopalvelut ovat osa monipuolisia Metinfo Metsätietopalveluja. Kaikki Metsätilastollisen vuosikirjan kuvat ja taulukot ovat siirrettävissä omalle koneelle maksutta. Painoversiona Metsätilastollinen vuosikirja on maksullinen. www.metla.fi WWW.ECOPULP.FI INFO@ECOPULP.FI P. 050-4055595, 044-2551955 FARMI 1/2014 43
PALVELUHAKEMISTO •RAKENTAMINEN •KONEET DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Rullatie 4, 60100 Seinäjoki 06-4289000 Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.fi www.konejatarvike.net www.suomenkayttokone.fi •MAATALOUS Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuin- ja tuotantorakennuksiin. Myös portaat ja lasitukset. Rahtihöyläys. Puutyöliike Lintuahot Ky Petri 050 562 4097 - Teemu 044 331 0886 petri@lintuahot.fi www.lintuahot.fi untuvikkoja ja kananuorikoita vihlmanlehtonen oy huittinen Eveliina 050-5116583 www.vihlman-lehtonen.fi hautomokasvatuskanala lehtonen mellilä Veli 0500-228142 evi-veli@vihlman-lehtonen.fi Lannoitteita edullisesti suoraan maahantuojalta - laatua yli 30 vuoden lannoitealan kokemuksella - kastelulannoitteet avomaaviljelyyn - kaikki lannoitteet kasvihuoneviljelyyn - tiedot koko valikoimasta UUSILTA KOTISIVUILTA ! www.nutriforte.fi | 0400 207 288 •MUUT PALVELUT Laadukkaat PVC-ikkunat ja ovet asuinja tuotantorakennuksiin edullisesti. PL 165, 38701 Kankaanpää, p. (02) 578 3190 www.wilmaikkuna.fi SIMO MÄKI TYÖVAATTEET Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä 0400-322817 • Kunnallistekniikka • Salaojitus • Rakennusten pohjat Kevyt minikaivuri, tela-alustainen kaivuukone LOPPUUNMYYNTI Pestyt työvaatteet -housut,takit, haalarit Uudet työvaatteet -housut, takit, haalarit myös huomiovärit Heti toimitukset Lähes puoleen hintaan ylläty Kotimaiset taitto-ovet Iistä. p. 020 838 4530 ? www.findoor.fi ? findoor@findoor.fi •ENERGIA Kontit ja erilaiset lavat moniin eri käyttötarkoituksiin: varastointiin, kuljetuksiin... puh. 0400-120822 / 0400-120827 HAKETUSURAKOINTIA Oripään Hakepalvelu Oy Eino Hakanen Puh. 0500-535 057 44 FARMI 1/2014 Soita ja kysy tarjous Myös iltaisin ja vkl 0400-815058 matti.rautjarvi@elisanet.fi Palveluhakemisto, modulimitoitus 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. Lehtemme on luettavissa Lehtiluukun kautta osoitteessa www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti
HYÖT YELÄIMET HELSINGIN YLIOPISTON eläinlääketieteellisen tiedekunnan Emakon tuotantokestävyys -projektissa keskitytään emakkoon. Hankkeen tavoite on tuottaa tietoa emakoiden terveydestä, hyvinvoinnista, kuolleisuudesta ja poistoista sekä niihin vaikuttavista riskitekijöistä. Lisäksi selvitetään poisto- ja kuolinsyitä. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään siihen, miten edellä mainitut asiat vaikuttavat yksittäisen tilan ja koko sikasektorin talouteen. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja teurastamoteollisuus. Se toteutetaan laajassa yhteistyössä teurastamojen, Suomen Sikayrittäjät ry:n, ETT:n ja Eviran kanssa Suomen porsastuotan- totiloilla. Hankkeen toteuttaa käytännössä yliopiston sikatutkijaryhmä ja hankkeeseen kaivataankin nyt mukaan erilaisia suomalaisia porsastiloja. Jokaisen tilan osallistuminen lisää saatavan tiedon määrää ja on sen vuoksi todella arvokasta. Mitä laajemmin saadaan kerättyä tietoa, sitä parempi kuva saadaan suomalaisen porsastuotannon tilasta, ja sitä paremmin voidaan kehittää koko kotimaista sikataloutta. Hankkeeseen etsitään elinvoimaisia porsastuotantotiloja, joilla on tuotannonhallintaohjelmanaan WinPig. Tutkimuksessa on kolme eritasoista osiota. Osalta tutkimukseen valituista tiloista kerätään vain WinPig-aineistoa, osalle tehdään tilakäyntejä ja osa pääsee mukaan erityiseen kuolinsyytutkimukseen. Tutkimukseen liittyvistä seikoista sovitaan erikseen kunkin osallistujatilan kanssa, eikä mitään ihmeellistä tarvitse osata etukäteen. Tietojen kerääminen ja tilakäynnit aloitetaan jo nyt vuoden alussa, mutta vielä voi ilmoittautua mukaan. Halukkuutensa osallistua tutkimukseen voi ilmoittaa netissä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse, tai esimerkiksi puhelimitse. Lisätietoja saa hankkeen eläinlääkäreiltä, Paula Bergmanilta paula.bergman@helsinki.fi ja Mari Heinoselta mari.heinonen@helsinki.fi. www.ett.fi FARMI Osasto numero A8. FARMI 1/2014 45
TIESITKÖ? HYÖT YELÄIMET Tiken ennakkotilaston mukaan keväällä 2013 sikoja oli eniten Huittisissa, yhteensä 85 000 sikaa. VALIO OY, Valioryhmän osuuskunnat, ProAgria Keskusten Liitto ja keskukset, Eläintautien torjuntayhdistys ETT, Faba ja Maatalouden Laskentakeskus MLOY valitsevat vuosittain teeman, johon keskitytään yhdessä. Vuoden 2014 teemaksi valittiin nuorkarjan, lihanautojen ja hiehojen kasvatus ja hyvinvointi. Tarkoituksenmukaisella ruokinnalla, hyvällä hoidolla ja hyvillä olosuhteilla vasikoista kehittyy hyvinvoivia ja tuottavia eläimiä, mikä parantaa tuotannon kannattavuutta. Nuorkarjan teemavuonna Valio Alkutuotannossa ja Valioryhmässä keskitytään vasikoiden ruokinnan sekä nuorkarjan olosuhteiden parantamiseen. Tärkeitä asioita ENSI TOUKOKUUN alusta kuluttaja voi valita sianlihansa päivittäistavarakaupassa tuotantotavan perusteella. Tuotantotapa määrittyy lainsäädännön täyttävien tai sen ylittävien erityislupausten perusteella. Saatavilla tulee olemaan perustasolla tuotettua lihaa, joka täyttää lainsäädännön vaatimukset. Luomuliha täyttää niiden ovat esimerkiksi vasikoiden juottaminen ja ryhmittelyn merkitys. ProAgrian asiantuntijoista noin 160 työskentelee maitotilojen parissa. Heidän käytössään on alan tutkimuksen, meijereiden ja neuvonnan kanssa yhdessä rakentama KarjaKompassiohjelma, jolla voidaan suunnitella tavoitteidenmukainen ruokinta sekä hiehoille että lihanaudoille. ProAgria järjestää Nuorkarjan teemavuonna muun muassa Nuorkarjahavaintoja ja Hienot Hiehot - BM-pienryhmiä, joissa opitaan arvioimaan nuorkarjan kuntoa ja olosuhteita, jaetaan hyviä käytäntöjä sekä etsitään yhdessä keinoja hyvään kasvuun. Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry keskittyy nuorkarjan terveydenhuoltoon ja välitysvasikoiden hyvän laadun turvaamiseen. Huomiota kiinnitetään myös turvallisiin ja laadukkaisiin vasikkatiloihin, joissa kasvaa hyvinvoivia ja terveitä vasikoita. Teemavuoden aikana ETT ry jatkaa laajentavien tilojen ohjeistamista mahdol- lisäksi luomulainsäädäännön vaatimukset. Laatuvastuu, uusi kansallinen laatujärjestelmä ylittää merkittävästi lainsäädännön vaatimukset tuoteturvallisuuden ja eläinten terveyden osalta. Suomen valtion tuella rahoitetun hankkeen tarkoituksena on lisätä kuluttajien tietoutta sianlihan tuotantotavoista ja oman tuotantomme vastuullisuudesta. lisimman turvalliseen eläinten hankintaan. Faban tavoitteena puolestaan on nostaa teemavuoden aikana esille erityisesti suunnitelmallinen ja taloudellinen eläinaineksen uudistaminen. Vuosi 2013 oli Ruokinnan vuosi. www.proagria.fi Tutustu alkutuotantotapoihin osoitteessa www.lihatiedotus.fi/ alkutuotantotavat SXC 46 FARMI 1/2014
KOULUTUS KOULUTUS SIIPIKARJALIITTO JÄRJESTÄÄ siipikarjapainotteisen eläinkuljetuskoulutuspäivän Jokioisilla tiistaina 28.tammikuuta 2014. Koulutuspäivä järjestetään yhteistyössä SKAL Kustannus Oy:n kanssa, se täyttää kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen vaatimukset ja siitä voi hakea TraFi:lta ammattipätevyysmerkinnän. 1. Kuka olet? Ida Nurminen 22-vuotias ympäristönhoitajaopiskelija Kotkasta. 2. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen toista vuotta Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) Luonnonvaran toimipisteessä luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa. Koulu sijaitsee Anjalassa. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Perheessäni on aina oltu ympäristöläheisiä ja kiinnostuneita ympäristöasioista. Ala-asteella ollessani halusin biologiksi, mutta se on nyt jäänyt. KSAOn valitsin, sillä koulu vaikutti hyvältä ja sijaintikin oli hyvä, sillä asun Kotkassa. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Opiskelu on todella monipuolista. Teorian lisäksi meillä on käytännönopetusta paljon, useimmiten ulkosalla, joten ulos mennään säässä kuin säässä. Suuri osa opetuksesta tapahtuu metsässä, jossa meillä on muun muassa kasvi- ja lajitunnistusta. Myös jätehuolto ja esimerkiksi vesinäytteiden ottaminen on osa opiskelua. Työssä oppimisia on kolmevuotisessa koulutuksessa kolme. Mielestäni niissä oppii käytännönasioita todella hyvin. Ilmoittautumiset 20.1. mennessä Siipikarjaliittoon puh. 03 438 4737 tai paivi.heikkila@siipi.net www.siipi.net 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Luokallani on 10 opiskelijaa, olemme kaikki hyvin samanhenkisiä. Opiskelijan on oltava ympäristöasioista kiinnostunut, sekä tottunut olemaan ulkona, sillä ulkotöitä on alalla paljon. Täytyy olla tietynlaista silmää, sillä esimerkiksi metsänhoidossa on tiedettävä, mikä puu kaadetaan. Täytyy uskaltaa tehdä myös ratkaisuja itsenäisesti, aina ei ole joku neuvomassa. 6. Mikä sinusta tulee isona? Itseäni kiinnostaa jonkinlainen opetus- tai valistustyö, jossa pääsisi kertomaan lapsille ympäristöasioista, nuorena se innostus maailmanparantamiseen kuitenkin lähtee. Toinen kiinnostava vaihtoehto olisi työskennellä jätehuollon parissa. PERINTEINEN VYR viljelijäseminaari järjestetään Hämeenlinnassa, Visamäen kampuksella torstaina 30. tammikuuta 2014. Päivän esitelmissä on asiaa muun muassa viljamarkkinoista, riskien hallinnasta, hometoksiineista, öljykasveista ja integroidusta kasvinsuojelusta. Ilmoittautuminen osoitteessa vyr.fi 23.1. mennessä. Tilaisuus on maksuton. www.vyr.fi FARMI 1/2014 47
KOULUTUS MAASEUTU TARVITSEE OSAAJIA! VILJELIJÄN AMMATTITUTKINTO Joustava aloitus, kesto 1,5 v., lähipäivät pe-la 2-4 pv/kk, Ilmajoki. Koulutus täyttää nuoren viljelijän aloitustuen koulutusvaatimuksen. Lisätietoja: Marjo Latva-Kyyny, puh. 040 830 0423 TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINTO SXC Joustava aloitus, kesto 1,5 v., lähipäivät 2-4 pv/kk, Ilmajoki. Ammattitutkinnon suorittanut voi toimia tuotantoeläintalouden parissa joko itsenäisenä yrittäjänä, työntekijänä, esimiehenä tai maatalouslomittajana. Lisätietoja: Leena Ojala, puh. 040 830 4116 VESITALOUDEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Joustava aloitus, kesto 1,5 v., lähipäivät 2 pv/kk, Ilmajoki. Kouluttaudu maaseudun vesitalouden ammattilaiseksi. Lisätietoja: Heikki Koskimies, puh. 040 830 2388 BIOENERGIA-ALAN AMMATTITUTKINTO KEVÄÄN YHTEISHAKU vieraskielisiin AMK-koulutuksiin järjestetään 7.1.–11.2.2014. Hakija voi esittää samaan aikaan neljä eri hakutoivetta. Koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa osoitteessa www.admissions.fi. Yhteishaku suomen- ja ruotsinkielisiin AMKkoulutuksiin sekä yliopistoon järjestetään 3.3.– 1.4.2014, ja haku toisen asteen koulutuksiin 24.2.–14.3.2014. www.studentum.fi MAAILMAN SUURIMMAT kansainväliset luomumessut, BioFach2014-messut, pidetään 25:n kerran Nuernbergissa Saksassa 12.–15.2.2014. Maailmanlaajuiset luomumessut on asiakkaiden, tavarantoimittajien ja kaikkien osapuolten sekä potentiaalisten uusien asiakkaiden kohtauspaikka. Messujen yli 2 200 osastolla noin 40 000 vierailijaa voivat tutustua luomutuotetarjontaan ja luomun kehittämiseen. Samanaikaisesti järjestettävät Vivaness- luomu- ja luonnontuotekosmetiikkamessut täydentävät monipuolista messutarjontaa. www.biofach.de/en/ 48 FARMI 1/2014 Joustava aloitus, kesto 1,5 v., lähipäivät n. 2 pv/kk, Ähtäri. Tule mukaan monipuoliseen bioenergia-alan koulutukseen. Lisätietoja: Asko Ämmälä, puh. 040 830 2177 Voit hakea kaikkiin koulutuksiin osoitteessa: www.seduaikuiskoulutus.fi s-postit etunimi.sukunimi@sedu.fi Yrittäminen on vapautta ja valintoja. Tee hyvä päätös ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa – tutkitusti erinomaista palvelua ja tavoitettavuutta. YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA Selvitä turvasi maksutta 0800 9 0888 ja liity jäseneksi. www.ayt.fi
Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella kehitetty Apaja-järjestelmä tekee tuoreen lähikalan saamisen helpoksi. Apajan kautta tuore kala löytää ostajan ja pääsee perille alle vuorokaudessa. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: PRO KALA RY, FARMI JA SXC V iime lokakuussa starttasi Suomen ensimmäinen virtuaalinen kalahuutokauppa Apaja. Järjestelmä on kehitetty Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella, ja siitä vastaa Suomen etelärannikon tuorekalamarkkinoiden kehittämishanke. Etelä-Suomen kalatalousohjelman toimeksiannosta suunnitellun Apaja-järjestelmän on tarkoitus parantaa kotimaisen kalan markkinoita. – Markettien tiskit ovat kalan suhteen hyvin punaisia, ja kotimaisten kalastajien on hankalaa saada tuotteitaan myyntiin kauppoihin. Kaupalle kun on helpompi ratkaisu ostaa tuontikalaa, sillä laatu on tasaisempaa niin kuin toimituskin, professori Petri Ollila Helsingin yli- opiston taloustieteen laitokselta sanoo. Apaja tarjoaa markkinapaikan, jonka kautta kalat saadaan käyttöön mahdollisimman pian ja tuoreina. Myyjinä toimivat kalastajat, ja ostajina ravintolat ja kaupat. – Kotimaisen kalan kilpailu tuontikalan kanssa on epäreilua, sillä tuoreus ja jäljitettävyys eivät ole perinteisesti tuoneet sille lisäarvoa. Tuoreutta on vasta viime aikoina alettu arvostaa enemmän, Ollila sanoo. Apajan on tarkoitus helpottaa kalan ostoa ja myyntiä, lyhentää jakelutietä ja samalla parantaa jäljitettävyyttä. Ollilan mukaan tarjolla oleva kala ei ole laadultaan niin hyvää, kuin se voisi olla. Tämä johtuu ensisijaisesti liian pitkästä jakelutiestä. – Tukkuportaassa kalan matka saattaa kestää viikonkin. Apajassa kala saadaan ostajalle alle vuorokaudessa nostamisesta. Ensimmäinen, toinen.. kalaa! Apajassa huutokauppa toimii virtuaalisesti, eli kaikki kaupankäynti tapahtuu vain netissä. Tällä hetkellä kokeiluasteella olevassa Apajassa kauppapäiviä on kerran viikossa, joka tiistai. Mutta miten itse huutokauppa sitten toimii? Kun kalastajat ovat aamulla tietoisia saalistaan, he lähettävät siitä tiedon järjestelmään tekstiviestillä. Viestistä selviää muun muassa tuote, kilomäärä, pyyntitapa ja mahdollisesti minimihinta tuotteelle. Tiedot on lähetettävä puoleenpäivään mennessä. Tieto siirtyy automaattisesti jatkuu ? FARMI 1/2014 49
huutokauppajärjestelmään, jossa päivän kalatarjonta on ostajien nähtävissä. Kalat huutokaupataan klo 14, ja kalastajille jää iltapäivä aikaa valmistella kalat. Parasta on, että kalastaja tietää etukäteen, minne kalat ovat menossa ja minkälaisina, joten virheitä tulee vähemmän. – Ostajan puolelta epävarmuus pienenee, sillä jos yhdellä kalastajalla ei ole kalaa, toisella on. Näin myös kalan saatavuus paranee, Ollila sanoo. Kalat noudetaan Apajan puolesta seuraavana päivänä, ja ne kuljetetaan ostajille taloudellisinta reittiä pitkin. Järjestelmässä on se hyvä puoli, että koska huu- 50 FARMI 1/2014 tokauppa käydään virtuaalisesti, kalat eivät liiku välillä minnekään. Eli jos kala ei mene huutokaupassa kaupaksi, mitään ei vielä ole menetetty, ja kalastajilla on mahdollisuus myydä saaliinsa muualla. Ongelmat ovat ratkottavissa Apaja ei ole vielä vakiintunut järjestelmä, vaan edelleen koeasteella. Ollilan mukaan virtuaalinen huutokauppa kuitenkin periaatteessa toimii, mutta vielä on monia avoimia kysymyksiä. Apaja-järjestelmää hallinnoi toistaiseksi Suomen etelärannikon tuorekalamarkkinoiden kehittämishanke Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella. Kun jär- jestelmä saadaan toimivaksi, sen on tarkoitus siirtyä toimeksiantajalle. Apaja-järjestelmässä on ollut mukana Etelä-Suomen kalastajia ja kalojen jakelureitin varrella olevia ostajia, kuten ravintoloita ja ruokakauppoja. Vaikka Etelä-Suomen kalastajat onkin toimeksiantaja, on suunniteltu, että mukaan järjestelmään lähtisivät myös Sisä-Suomen kalastajat, kasvatuskalastajat sekä silakan ja muikun kalastajat. – Kalavirtojen kasvaessa tarvitaan varmasti jonkinlainen terminaali, jonne kalat voitaisiin koota. Tavoitteena on kuitenkin kevyt organisaatio, ja olemassa olevien reittien hyödyntäminen, Ollila kertoo. Kalojen hinnoittelussa on ollut hankaluutta, mutta Ollila toivoo, että jatkossa markkinavoimat hoitavat sen. Tavoitteena on myös lisätä kauppapäiviä. – Keväällä ei ollut kauheasti kalaa idästä puhaltaneiden kylmien tuulten vuoksi, kesällä puuttui ostajia ja syksyllä oli taas kalojen suhteen poikkeuksellista. On ollut vaikeaa saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan, kun ostajia ja myyjiä on ollut kovin epätasaisesti. Yhtenä Apajan haasteena Ollilan pitää suomalaista asennetta. Huutokauppaa ei mielletä kuuluvaksi suomalaiseen kulttuuriin, vaikka muualla maailmassa kalahuutokauppa on yleistä. – Esimerkiksi Hollannissa lähes kaikki kala myydään huutokaupalla. Vastassamme on ollut odotettua suurempia asioita, mutta niitä ratkotaan kevään aikana ja varmasti saadaan koko systeemi jouhevammaksi. Apaja ei ole vielä todellinen vaihtoehto kalakaupalle, mutta toivottavasti se tulevaisuudessa on.
Uskoa on, tehtävää riittää Hankkeessa uskotaan ja toivotaan, että huutokauppa lähtee toimimaan, kunhan sitä päästään kehittämään edelleen. Myös kalastajien ja ostajien puolelta löytyy uskoa järjestelmään. – Melkein poikkeuksetta tullut palaute on ollut hyvää. Tosin osalla kalastajista on jo hyvä markkinapaikka esimerkiksi torilla, joten heillä ei ole tarvetta huutokaupalle, Ollila kertoo. Hanketta on rahoittanut Kymenlaakson ELY-keskus Euroopan kalatalousrahastosta. Jatkossa on mietittävä, millä tavalla järjestelmän ylläpidosta koituvat kulut katetaan. – On ratkaistava, mitä pyydetään ostajilta ja mitä myyjiltä, oikeudenmukainen ratkaisu tulee löytää. Mietinnässä on ollut muun muassa kiinteä kuukausimaksu tai kiloihin sidottu maksu. Jossain päin maailmaa paikalliset kaupungit kustantavat järjestelmän ylläpidon, mutta se ei ehkä Suomessa toimisi, Ollila pohtii. Aika varmaa on kuitenkin, että kyseessä eivät tule olemaan mitkään suuret summat, sillä järjestelmä poistaa kalakaupasta välikädet. Kuljetuskustannukset saattavat kuitenkin olla Ollilan mukaan jopa enemmän kuin perinteisellä jakelulla, mutta hankkeessa toivotaan, että tuoreus tässä tapauksessa kompensoi hintaa. – Järjestelmän pyörittämisen lisäksi hieman varoja tarvitaan myös sen edelleen kehittämistä varten, muistuttaa Ollila. Ollila toivoo, että vuoden päästä oltaisiin tilanteessa, jossa järjestelmä on vakiinnutettu tilaajan operoitavaksi ja entistä suurempi osa kotimaisesta kalakaupasta sujuu Apajan kautta. Hän sanoo, että tulevaisuudessa Apajan yhteyteen olisi myös mahdollista koota kalaportaali, josta löytyisi tietoa niin markkinoista kuin saaliistakin, sekä ostajille että myyjille. – Kalatukkujenkaan ei tarvitsisi olla kilpailijoita, vaan asiakkaita. Apaja ei ole vielä valmis, mutta on kaikki syy olettaa, että siitä tulee toimiva järjestelmä suomalaisen kalakaupan avuksi, Ollila vakuuttaa. • Tärkeä kohderyhmä ovat ravintolat, jotka arvostavat tuoretta kotimaista kalaa. Ollilan mukaan ostajien houkuttelu ei tule olemaan vaikeaa, sillä järjestelmä ei vaadi ostajilta investointeja. FARMI 1/2014 51
TEKSTI: TTM, LAILLISTETTU RAVITSEMUSTERAPEUTTI HANNA PARTANEN, NUTRIFILIA KUVAT: ELÄKELIITTO, KOTIMAISET KASVIKSET, LEIPÄTIEDOTUS JA SXC I kääntyessä kehossamme tapahtuu paljon erilaisia muutoksia. Sidekudokset löystyvät ja iho rypistyy, lihasmassa alkaa rapistua ja koko ruoansulatuskanava vanhenee pikkuhiljaa, jolloin muun muassa suoliston toiminta hidastuu ja joidenkin ravintoaineiden imeytyminen saattaa heikentyä. Monet näistä muutoksista ovat väistämättömiä, mutta paljon voimme myös elämäntavoillamme asian eteen tehdä. 52 FARMI 1/2014 Suojele lihasmassaasi Toimintakyvyn säilyttämisen kannalta on tärkeintä ylläpitää riittävää lihasmassaa. On arvioitu, että 50 ikävuoteen mennessä noin 10 prosenttia lihasmassastamme on rapistunut ja 70 ikävuoteen mennessä luku on jo 40 prosenttia. Liikunnalla sekä riittävällä proteiinin saannilla voidaan turvata lihasmassaa rapistumiselta. Hyviä proteiininlähteitä ruokavaliossa ovat kana, kala, liha, kananmuna sekä maitovalmisteet. Eläkeläisellä olisi hyvä olla jokaisella aterialla, myös välipaloilla, jotain proteiinin lähdettä, sillä proteiinien imeytyminen ikääntyessä myös hieman heikkenee. Proteiinia tulisi saada 1-1,5 grammaa jokaista painokiloa kohti eli käytännössä yleensä 60–120 grammaa päivässä ihmisen koosta riippuen. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on myös havaittu, että erityisesti lihaskuntoliikunta (kuntosa-
li, kahvakuula, lihasjumppa) auttaa suojaamaan lihasmassaa. On myös havaittu, että lihasmassaa on mahdollista myös saada lisää jopa 80-vuotiaana! Eli koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista. Liikunta auttaa ylläpitämään myös tasapainoa ja ehkäisee kaatumisia. Riittävä D-vitamiinin saanti vaikuttaa myös lihasmassaan sekä kaatumisriskiin eli jokaisen yli 60-vuotiaan tulisi ottaa D-vitamiinia purkista 20 mikrogrammaa päivässä ympäri vuoden. Aliravitsemusriski huomioon Tutkimuksissa on havaittu, että iäkkäillä lievä yli- paino saattaa olla jopa suojaava tekijä. Tämän vuoksi ikäihmisten suositeltava painoindeksi onkin 24-29, kun työikäisillä normaalin painon suositusrajat ovat (BMI) 18,5-25. Jos toimintakyky on ylipainon vuoksi rajoittunutta, kannattaa painoa pudottaa vain hyvin maltillisesti ja hitaasti. Nopeat laihdutuskuurit saattavat olla hyvinkin haitallisia yli 70-vuotiaille, sillä silloin menetetään juuri tärkeää lihasmassaa. Laihtumista saattaa tapahtua myös tahattomasti esimerkiksi tiettyjen sairauksien ja hoitojen vuoksi. Aliravitsemusriski on erittäin tärkeä Näin lasket painoindeksisi (BMI) Paino kiloina/pituus metreinä x pituus metreinä Esimerkiksi henkilön pituus on 166 cm ja paino 72 kg: 72/(1,66 x 1,66) = 26,1 FARMI 1/2014 53
Vanhemmalla iällä rasvan ja proteiinien saannin tärkeys korostuu. Eläkeikäisen toimintakyvyn turvaamisen TOP 5 1. LIIKU riittävästi! Liikunta parantaa tasapainoa ja suojaa lihasmassaa rapistumiselta. Liikunta parantaa myös mielialaa ja turvaa tulevaisuuden toimintakykyä. 2. MUISTA tankata proteiinia kuin urheilijat. Jokaiselle aterialle jotain proteiinin lähdettä maitovalmisteista, kanasta, kalasta, lihasta tai kananmunasta. 3. ÄLÄ laihduta! Painoaan toki saa hallita ja syödä terveellisesti, mutta etenkin erilaiset pikadieetit ovat ehdottomasti kielletty! 4. HUOMIOI aliravitsemusriski etenkin jos sairastut ja ruokahalusi heikkenee. 5. MUISTA D-vitamiinilisä myös kesäisin, sillä ikääntyessä iho ei enää pysty sitä auringonvalon kautta tehokkaasti muodostamaan. 54 FARMI 1/2014 huomioida, sillä se heikentää vastustuskykyä ja altistaa tulehduksille. On arvioitu, että aliravitsemuksen komplikaatioiden hoidot tulevat valtiolle tuplaten kalliimmaksi kuin lihavuuden hoito eli kyse ei ole mistään pienestä ongelmasta. Mikäli ruokahalu on huono ja aliravitsemustila uhkaa, on aika heittää ruokavalion terveysteesit romukoppaan. Pääasia on, että edes jotain syö, oli kyse sitten läskisoosista, suklaasta tai homejuustosta. Helppoa energialisää saa perinteisestä rypsiöljystä, jota voi lorauttaa puuron, vellin tai jogurtin sekaan. Leivälle voi laittaa tuhdimmin voita tai 70 prosenttista margariinia. Juustoraasteella viimeistelty munakas tuo energiaa ja myös tärkeää proteiinia. On muistettava, että proteiinitankkauksesta ei ole hyötyä, mikäli energiaa saadaan ruoasta liian vähän. Tällöin proteiini ei mene raken- nusaineeksi vaan ainoastaan energian tuottoon, jotta sydän jaksaa pumpata ja elimet toimia. Tärkeää on myös huomioida, että myös hyvin tukevalla ihmisellä saattaa olla aliravitsemustila, joten painon muutoksia pitää seurata aktiivisesti erityisesti, jos sairaudet heikentävät ruokahalua. • Lisää käytännön vinkkejä +50-vuotiaiden ruoka- ja liikuntavalinnoista Hannan uudesta kirjasta Vireyttä vuosiin viisailla valinnoilla.
MAASEUTU JA maatalous saavat taas entistä enemmän huomiota, kun telkkarissa alkaa pyöriä uusia aiheeseen liittyviä ohjelmia. ja, kuin teurastaa eläimiäkin. Farmilla vierailee aika ajoin myös Pehtoori, joka antaa kilpailijoille tehtäviä ja arvioi niistä suoriutumista. Luonnollisesti Farmilla eletään eristyksissä muusta maailmasta. Viikoittain järjestettävän kisan jälkeen joku asukkaista joutuu aina jättämään maatilan. Kisan voittaja saa lopulta itselleen 30 000 euron pääpalkinnon. Farmin kilpailijoihin mahtuu monenlaista porukkaa. Mukana on muiden muassa maataloutta harjoittava kuvataiteilija, juuri kotoa muuttanut opiskelija sekä lapsuutensa pakolaisleirillä viettänyt nainen. Voi vain miettiä, miten hyvin itse pärjäisi autiolla tilal- la ilman sähköä tai juoksevaa vettä yhdessä ventovieraiden kanssa! Farmi Nelosella 3.2. alkaen maanantaista torstaihin kello 19 sekä pudotusjakso sunnuntaisin klo 20. Maajussille Morsian palaa ruutuun Maajussille morsian -sarjasta nähdään tänä keväänä jo seitsemäs tuotantokausi. Ohjelmassa on nähty vuosien varrella monenmoista, ja MTV3 listaakin, että sarjassa on koettu ainakin 17 kihlat, 10 avioliittoa sekä 10 vauvaa. Juuri käynnistyneellä kaudella kumppania etsii neljä maajussia ja neljä maajussitarta. Nuorin viljelijä sar- jassa on vasta 21-vuotias. Montakohan ”oikeaa” tällä kaudella löytyy? Maajussille Morsian MTV3 -kanavalla torstaisin klo 20.00. Älä unohda YLE TV2:ssa nähtävää ulkomaista sarjaa australialaisen maatilan, Drover’s Runnin tytöistä ja heidän naapureistaan. McLeodin tyttäret YLE TV2:ssa arkisin klo 18.02. M I U R AA D Farmissa eletään 1800 -luvun maatilalla Nelosella alkaa helmikuussa uusi päivittäin nähtävä reality-sarja Farmi. Farmissa 12 kisaajaa elävät 50 päivän ajan omavaraistaloudessa maatilalla 1800-luvun tapaan. Hankkiakseen elantonsa farmilaiset joutuvat tekemään työtä aamusta iltaan. Tilan töihin kuuluu muun muassa eläinten hoitoa, metsätöitä, ja rakentamisesta. Syödäkseen farmilaisten tulee niin jauhaa jauho- NELONEN MEDIA JA MTV MEDIA KOTI JA HYVINVOINTI saa aineenvaihduntasi tasapainoon! • • • • • Sammuttaa närästyksen välittömästi. Kiihdyttää laihtumista. Nopeuttaa hidastelevaa vatsantoimintaa. Myynti: Apteekit, Lievittää stressioireita. luontaistuotekaupat ja -osastot Palauttaa, kun voimakas Valmistaja: Valmarin Oy, PL 383, 00101 Helsinki Puh (09) 809 1041, fax (09) 809 1042 lihastreenaus vie hapoille. www.valmarin.fi Korjaa kehon happo-emästasapainoa ja edistää tervettä kudoshengitystä FARMI 1/2014 55
KOTI JA HYVINVOINTI HANNA PARTASEN uusi kirja Vireyttä vuosiin viisailla valinnoilla on 50–60 -vuotiaille ja siitä ylöspäin suunnattu kompakti tietopaketti terveellisimmistä elämäntavoista. Kirja ei ole tiukka ohjenuora, joka kertoisi, mitä jokaisen ikääntyvän tulee tehdä, vaan ennemminkin opas, joka kertoo, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Teos on jaettu kuuteen lukuun, jotka käsittelevät niin painonhallintaa, liikuntaa kuin yleisesti elämää yli viisikymppisenä. Kokenut ravintoterapeutti on tietoinen siitä, mitkä asiat ihmisiä kiinnostavat, ja tämän vuoksi kirjasta löytyy myös osa, jossa keskitytään ainoastaan vastaamaan kysymyksiin. Ihmisten yksilöllisyyttä painottava kirja on käytännönläheinen, ja siinä on käytetty paljon esimerkkejä. Kirjan yksi tärkeimmistä sanomista lienee, ettei painonpudotus ole ratkaisu joka tilanteeseen, jossain kohdassa siitä saattaa olla jopa haittaa. Myös rasvapelkoa ja ikääntyneiden aliravitsemusta on aiheellisesti käsitelty teoksessa. Ulkoasultaan kirja on kutsuva, ja sen ottaa käteensä mielellään. Pelkästään selailemalla päähän tarttuu paljon hyödyllistä tietoa. Partanen kertoo heti kirjansa alussa, että vaikka hän pohjaa neuvonsa erilaisiin tutkimuksiin, ei hän aio kertoa niistä sen enempää. Tämä on ehkä viisas ratkaisu, sillä näin kirjasta tulee helppotajuisempi, ja ehkä monille jääräpäillekin mieluisampi tutustua. HANNA PARTANEN: VIREYTTÄ VUOSIIN VIISAILLA VALINNOILLA (NUTRIFILIA) VUODEN 2014 kasvisteemaviikot pärähtävät käyntiin viikolla 4, kun vietetään Sipuliviikkoa. Suomessa sipulia tuotetaan 25 miljoonaa kiloa vuodessa. Ruokasipulia viljellään Suomessa noin 1100 hehtaarin alalla, ja sipuli on meillä porkkanan jälkeen tärkein avomaan kasvis. Sipuli sopii lähes kaikkiin ruokiin ja toimii myös ruoan tai leivonnaisen pääraaka-aineena. Sipuli on yksi monikäyttöisimmistä kasviksista, ja suomalainen syökin reilu viisi kiloa sipulia vuodessa. Tavallisen keltasipulin lisäksi erilaisia sipuleita on saatavana liki parikymmentä erilaista, joissa on suuret maku- ja ulkonäköerot. Sipulin maun salaisuus on umami. Se tuo ruoan herkullisuuden esiin. On hyvä muistaa, että sipuli pitää lempeästä lämmöstä, sillä liika kuumuus tekee sipulista karvaan makuista. Joskus sipuli maistuu aivan raakanakin, ja marinoitu sipuli on herkkua burgerissa, ja makeaksi haudutettuna pihvien päällä. Sipulin terveysvaikutukset on tunnettu jo pitkään. Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että sipuli vaikuttaa myönteisesti veren kolesterolitasoon, vahvistaa immuunijärjestelmää ja auttaa ehkäisemään suomalaisille tyypillisten kansansairauksien kehittymistä. Terveysvaikutukset perustuvat orgaanisiin rikkiyhdisteisiin ja flavonoideihin. Sipulin allisiini puolestaan vaikuttaa antibioottisesti ja rikkiyhdisteet avaavat tukkoisia hengitysteitä ja helpottavat flunssaista oloa. Sipuli kannattaa siis etenkin nyt flunssakausien käynnistyessä! www.mtk.fi HENTASTIC Kanoille, hanhille, ankoille Herkut ja ruokinta-automaatit www.tyylitipu.fi Myös jälleenmyyjille! SXC 56 FARMI 1/2014
välttämättä uskalla lähteä kotoaan jäätä uhmaamaan. Avainasemassa turvallisempien kävelyreittien luomisessa ovat huoltoyhtiöt ja kaupunkien kunnossapidosta vastaavat tahot. Vaikka lunta ei olisikaan, on tärkeää, että liukkautta ehkäistään hiekoittamalla ja sulattamalla. Liiku helposti liukkailla -kampanja toteutetaan yhteistyössä Suomen Judoliiton ja UKKinstituutin kanssa. Kampanjasta lisää tietoa osoitteessa www.liukastumis.info. ARKTISET AROMIT ry on valinnut lakan vuoden 2014 marjaksi. Viime vuoden lakkasadosta saatiin kokonaisuudessaan hyvä, vaikka joissain osissa maata pakkaset tekivät hallaa hillalle. Kokonaisuutena lakkasato oli niin hyvä, että marjaa on sekä teollisuudella että kotitalouksilla nyt hyvin pakkasessa. Lakka, hilla tai suomuurain, miten sitä nyt haluaakaan kutsu, sisältää monipuolisesti vitamiineja ja elimistölle tärkeitä rasvahappoja. Lakassa on kaksinkertaisesti C-vitamiinia verrattuna appelsiiniin ja se on myös runsaskuituinen. www.arctic-flavours.fi www.invalidiliitto.fi SXC PAKKASTEN MYÖTÄ ilmestynyt jää kaataa kävelijän äkkiä sairaalakuntoon. Invalidiliitto muistuttaa Liiku helposti liukkailla -kampanjallaan talvikunnossapidon tärkeydestä ja liukkauden ehkäisystä. Invalidiliitto tarjoaa vinkkejä kaatumisen ehkäisemiseksi ja tasapainon parantamiseksi. Väyliä huoltavia liitto haluaa muistuttaa siitä, että liukkaus ja auraamattomat jalankulkuväylät voivat aiheuttaa huonosti liikkuville erityistä päänvaivaa. Apuvälineiden kanssa tai muuten heikommin liikkuvat eivät KÄRSITKÖ VIRTSANKARKAILUSTA? INKONTIN nyt Suomessa! Virtsankarkailu eli inkontinenssi on aikuisten miesten ja naisten erittäin kiusallinen vaiva, joka on paljon yleisempi kuin luullaan. Patentoiduista aineista valmistettu, kliinisesti testattu virtsankarkailuvalmiste tunnetaan jo Euroopassa, nyt se on saatavilla myös Suomessa Inkontin nimellä. Oli virtsanpidätyskykysi heikkenemiseen syynä mikä tahansa, siihen on mahdollista saada apua INKONTIN -valmisteesta, joka sopii sekä naisille että miehille! Nyt hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. Lisätietoja (09) 8709 855 Via Naturale Oy ? Kalliotie 2 ? 04360 Tuusula Lisätiedot: (09) 8709 855 tai www.vianaturale.fiFARMI 1/2014 57
SXC SXC KATSO LISÄÄ: www.countrymedia.fi/lehtemme JA OTA YHTEYTTÄ! TÄLLÄ KYLÄLLÄ 58 FARMI 1/2014 JUHO SIHVONEN
Täysin uudistettu HR46 Harvesteri Sampo-Rosenlew HR46:n uuden ulkomuodon alta paljastuu entistä tehokkaampi ja tuottavampi, markkimarkki noiden kustannustehokkain harvenharven nusharvesteri. Erittäin hiljainen ohjaamo yhdistettynä alhaisiin käyttökustannuksiin vahvistavat päätöksesi, valintasi harvennuksille on uusi Sampo-Rosenlew HR46! Lisätietoja nettisivuiltamme. - Sampo-Rosenlew -harvesterit kannattavaan harvennukseen. SR1046pro Harvesteri SAMPO-ROSENLEW OY Konepajanranta 2A P.O. Box 50 28101 Pori Tel. +358 207 550 555 SR HARVESTING OY Torppakyläntie 354 34800 Virrat www.srharvesting.? Tel. +358400-836941 SR1066 Harvesteri Kysy lisää ja pyydä tarjous ! 0400 836 941 Jukka Salin / SR Harvesting Oy 050 5001 092 Mikko Pihala / Sampo-Rosenlew Oy FARMI 1/2014 59