Nro 1/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti kasvussa Yhteismetsien suosio Lanta ja nurmi rahaksi – biokaasulaitos tuottaa energiaa Navetat nousivat kilpaa 50-luvulla Laaja koulutusteema!
Lasikaari 10 Paikalliset pojat! Tule katsomaan alueesi työnäytöksiä, SOITA 03 3398 6722 • Pienempi kosteusriski pakkasella •Kattopellit omalta tehtaalta •Tehokas ja laadukas asennuskonsepti •Kysy myös rahoituksesta Mutta eihän talvella voi rempata kattoa? Kyllä voi. Jopa 2 päivässä! www.laaturemontti.fi Helsinki•Tampere •Turku •Oulu •Pori •Jyväskylä •Seinäjoki Pyydä tarjou s ja voita ILMAIN EN KATTO REMON TTI! Katso laatur emont ti.fi ? ?????? ?? ?? ? ???????? ?????? ??????? Kartio– ja alueaurat, kärkiaura ja vallileikkuri ?????????????? ???????????????????????????????? PIHATTO 100 % se rtifi oit u hyb rid ira ken ne ava rat mu un ne lta vat tila t siir ret täv ä suo ma lain en tak uu tuo te MY ÖS PU UVE RH OIL TU NA ! PA LO LU OK KA P2 Best-Hall Oy Yhdystie 3 – 7 68300 KÄLVIÄ Puh. 06 832 5000 Fax 06 835 0477 info@besthall.com www.besthall.com E8a Best-Hallit esittelyssä 29.-30.1. Tule tapaamaan meitä osastolle
4 FARMI 1/2016 Kalkituskelit ovat kohdillaan s. 18–20 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Mitä lähteä opiskelemaan? s. 24–25 Maatalousyrittäjä, huolehdi työkyvystäsi s. 54–55
5 FARMI 1/2016 Farmi 2/16 ilmestyy viikolla 8. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm /PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi AVUSTAJAT Aki Alanko ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 mediamyynti 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2016 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. 33. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Postiosoite: Nenäpääntie 9 36600 Pälkäne Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 1 • Tammikuu 2016 KANSIKUVA: AHTI SORMUNEN KANNESSA: LUMI JA PAKKANEN ILAHDUTTAVAT MYÖS METSÄYRITTÄJIÄ. TO NI TA AV ITS AIN EN MAATALOUS 8 Huutolan tilalla kierrätetään lanta ja nurmi biokaasuksi 12 Biokaasun liikennekäytössä suuret mahdollisuudet 18 Nyt on hyvät kelit peltokalkitukseen 50 1950-luvulla elettiin navettabuumin aikaa KOULUTUS 24 Mitä lähteä opiskelemaan? 26 Maaseutualojen opiskelijat esittäytyvät 30 ProAgria panostaa koulutukseen myös vuonna 2016 METSÄ 38 Erikokoiset yhteismetsät kiinnostavat HYVINVOINTI 54 Kuntoutusta ja apua maatilayrittäjän jaksamiseen PALSTAT 15 Maatalous 28 Koulutus 32 Ympäristö ja energia 35 Hevoset 42 Metsä 47 Hyötyeläimet 56 Koti ja hyvinvointi 57 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Elina Virkkunen, Luonnonvarakeskus
TAMMIKUU 2016 PÄÄKIRJOITUS KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi. Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Farmin ilme uudistui! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ne nä pä än tie 9 36 60 Pä lk än e Nro 9/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Alpakka on mahdollisuuksien eläin Kuminanviljely vaatii panostamista Riistapellosta ruokaa ja suojaa Maalaistalon keittiölle uusi ilme Nro 1/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti kasvussa Yhteismetsien suosio Lanta ja nurmi rahaksi – biokaasulaitos tuottaa energiaa Navetat nousivat kilpaa 50-luvulla Laaja koulutusteema! Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 8 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 8 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 8 lehteä hintaan 45 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi HRRRR, KUN on kylmää, kuuluu monen suusta. Mutta eihän se haittaa, vaatetta vaan riittävästi päälle niin, että tarkenee. Moni lämpimistä talvista kärsivä yrittäjä hieraisee varmasti käsiään yhteen enemmän kuin kerran. Talvivaatteet ja -tarvikkeet tekevät vihdoin kauppansa. Routaantuneet pellot suorastaan kutsuvat kalkitusväkeä. Puunkorjuulle on mitä parhaimmat olosuhteet. Jossain päin Suomea lumikalusto saa puskea auraushommia yötä päivää. Polttopuun kauppa käy kuumimmillaan ja varmasti myös lämmitysjärjestelmien. Ei siis voi kuin iloita alkaneen vuoden positiivisista sääolosuhteista. Nyt ei todellakaan voi sanoa, ettei Suomeen enää talvea tule, ja että meidän olisi totuttava lumettomaan maahan ja lämpimiin keleihin myös talvikuukausina. Kyllä se vaan on niin, ettei luontoäidin tekemisiä voi pahemmin ennustaa. Tilanteet muuttuvat ja meidän pitää osata toimia niiden mukaan. Kuten varmaan jo huomasitte edellisessä Farmissa, lehtemme ilme on uudistunut. Sekä ulkoasun että sisällön suhteen lupamme, että eteenpäin kehittäminen jatkuu – pysykää matkassa siis. Kiitämme teitä lukijat palautteistanne ja juttuideoistanne. Toivommekin saavamme niitä teiltä myös tänä vuonna. Pakkasterveisin, Katja Paukkuvien pakkasten ja lumen saapuminen piristää Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen!
7 FARMI 1/2016 BIOKAASUN TUOTANTO on mainio keino kierrättää ravinteita ja lisätä peltomaahan hiiltä. Se parantaa karjanlannan lannoitusvaikutusta ja tekee lannasta hajutonta. Viherkesantojen nurmirehu ja ylimääräiset säilörehupaalit ovat oivaa käyttövoimaa biokaasureaktorin pieneliöille. Biokaasun avulla saadaan ravinnekiertoon myös sellaisia maatalouden ja ruokaketjun sivutuotteita, jotka jäisivät muuten hyödyntämättä. Isossa kuvassa biokaasutus palvelee jätteiden käsittelyssä. Ravinteiden, etenkin typen, käyttökelpoisuus paranee biokaasutuksessa, ja se merkitsee viljelijälle selvää pienennystä lannoitelaskussa. Säästöä tulee sekä mineraalilannoitteiden että orgaanisten lannoitevalmisteiden hankintakuluissa. Luomutilan yhteyteen biokaasuntuotanto sopii erityisen hyvin. Biokaasun tuottaminen ei ole rakettitiedettä. Se on ymmärrettävä prosessi, jossa pieneliöt pilkkovat ilmattomassa tilassa eloperäistä ainesta. Tällainen tapahtuma on käynnissä esimerkiksi märehtivien eläinten pötsissä. Energiaa ei sovi unohtaa. Kaiken hyvän lisäksi maatila voi tuottaa biokaasulla tarvitsemansa Sivutuotteena energiaa energian. Lämmölle, sähkölle tai moottoripolttoaineelle on jokaisella tilalla käyttöä. Sopivilla järjestelyillä energiasta saa myyntituotteen. Laitostekniikkaa on olemassa monenlaisille ratkaisuille, ja kotimaisia laitevalmistajia on tullut markkinoille ilahduttavasti. Pieni, suomalaiselle maatilalle sopiva biokaasukonsepti kiinnostaa myös ulkomailla. Pelloissa on potentiaalia, sillä Suomessa on noin 500 000 hehtaaria sellaista peltomaata, joka ei ole tälläkään hetkellä ruoan tai rehun tuotannossa. Biokaasuttamalla tältä alalta saatava nurmisato sekä jalostamalla kaasu tuotettaisiin vuoden polttoaine noin 500 000 henkilöautolle. Liikennekaasun tuottaminen on erityisen kannatettavaa, koska sillä voidaan korvata fossiilista maakaasua ja polttonesteitä. Energian tuottaminen tietysti maksaa, mutta siinä liikkuva raha jää hyödyttämään aluetaloutta. Kaasun tuotanto ja jalostus työllistävät paikallisesti, eikä raha kulkeudu ulkomaille. Ilmasto kiittää biokaasun käyttäjää, sillä tuotannossa ja poltossa vapautuva hiilidioksidi sitoutuu seuraavana vuonna kasvavaan nurmeen. Palokaasutkaan eivät juuri saastuta, sillä metaani palaa puhtaasti, eikä poltossa muodostu pienhiukkasia. Teollisuudessa tunnetaan käsite symbioosista, jossa yritykset tai toiminnot hyötyvät toimiessaan yhteistyössä. Yhden sivutuote voi olla toisen raaka-aine. Sama ajattelu on rantautumassa maatalouteen niin sanottuna agroekologisena symbioosina. Biokaasun tuotanto sopii mainiosti osaksi yritysten yhteistyötä. Monista eduistaan huolimatta biokaasun tuotanto ei ole yleistynyt merkittävästi. Mikä sitä hidastaa? Keski-Ruotsissa Östersundin kunnassa päätettiin luopua fossiilisista polttoaineista vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen siellä on tietoisesti edistetty uusiutuvan energian ratkaisuja. Jätteet käytetään biokaasun raaka-aineeksi, ja kaasu jalostetaan polttoaineeksi. Kunnan ajoneuvot, bussit ja myös yksityisautot tankkaavat oman kunnan kaasua. Tähän olisi mahdollisuus myös Suomessa. Investointitukia on tarjolla laitosten rakentajille. Se on hyvä. Vielä tarvitaan yhteistä tahtotilaa ja pitkäjänteisiä poliittisia päätöksiä. Elina Virkkunen Vanhempi tutkija Luonnonvarakeskus "Ilmasto kiittää biokaasun käyttäjää." Paukkuvien pakkasten ja lumen saapuminen piristää
8 FARMI 1/2016 TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT MARJA-RIITTA MOILANEN, TONI TAAVITSAINEN JA LUKE/SOTKAMO Lanta ja nurmi hyötykäyttöön – Huutolan tila pyörii pitkälti biokaasulla Suomussalmelaisella lypsykarjatilalla päätettiin laittaa tilan omat ravinteet kiertoon ja siirtyä uusiutuvaan energiaan. Nyt omalla biokaasulaitoksella tuotetaan kaikki tilan tarvitsema lämpöenergia ja sähköstäkin parhaimmillaan 80 prosenttia. Myös lannoitelaskussa on saatu säästöä. Huutolan tilan kokonaissähkönkulutus ei kasvanut laitoksen käyttöönoton jälkeen, sillä navetan käyttövesi lämmitettiin ennen sähköllä.
9 FARMI 1/2016 Luonnonvarakeskuksen Sotkamon tutkimusaseman moderni, kuivamädätykseen perustuva biokaasulaitos on ainoa laatuaan Suomessa. Tutkimusasemalla tutkitaan koko biokaasuntuotantoketjun hallintaa pellolta auton ja traktorin polttoaineeksi. B iokaasua tuottavia maatiloja on toistaiseksi harvassa. Rohkeita yksilöitä kuitenkin löytyy. Huutolan lypsykarjatila Kainuussa, Suomussalmen Kiannan kylässä on yksi tällainen. Huutolan tilan loppuvuodesta 2012 valmistunut biokaasulaitos tuottaa biokaasua lietelannasta ja nurmesta. Tuotetulla kaasulla lämmitetään koko tilakeskus ja tuotetaan suuri osa tilan käyttämästä sähköstä. Tilalla on 55 lypsävän navetta. 80 hehtaarin peltoala on kokonaan nurmella. Sukutilaa viljellään jo ainakin kolmannessa polvessa. – Voi olla neljäskin, naurahtaa isäntä Markus Moilanen. Maatalousyrittäjänä Moilanen on ollut tilalla vuodesta 1987. Emäntä Marja-Riitta tuli taloon vähän tämän jälkeen. Tilalla on aina rakennettu kaikki itse. Biokaasulaitos ei ole poikkeus, sillä se on alusta loppuun Markus Moilasen omaa käsialaa. – Rakentaminen sekä puusta että metallista on aina kiinnostanut, samoin kaikki uusi. Ei tässä ehkä ihan perinteisiä maanviljelijöitä koskaan ole oltukaan. Laitos toimivaksi tekemällä Biokaasuun Moilanen tutustui lähemmin vuonna 2008 maakunnan alueella vaikuttaneen Tulipasilli-hankkeen myötä. Hankkeen aikana Moilaset kävivät tutustumassa biokaasulaitoksiin myös Saksassa. Ensimmäisen kerran rahoitusta omaan biokaasulaitokseen haettiin ELY-keskuksesta vuonna 2009. Rahoitus olisi saatu, mutta laitos jäi silloin vielä tekemättä. – Ihan hyvä niin. Silloin tilan kannattavuus notkahti hieman. On hyvä, että asiaa kypsyteltiin. 2011 kevättalvella haettiin rahoitusta uudelleen ja elokuussa sitten alettiin tehdä, Moilanen kertoo. Biokaasulaitosta nimenomaan alettiin tehdä, sillä Moilanen sanoo, ettei kukaan oikein ollut suunnitellut sitä. Vanhat kuvat vuodelta 2009 oli olemassa, mutta alkuperäinen ajatus muuttui melkoisesti matkan varrella. – Ideoitiin koko ajan. Välillä näin unta, mitä pitää tehdä, ja sitten taas aamulla jatkettiin siitä, Moilanen kertoo. Rakennusapuna oli jo eläkkeellä ollut tuttu maanviljelijä sekä muutamia viikkoja myös ammattikoulusta tullut tuore timpuri. Ammattimiestä käytettiin vain sähköntuotannon suunnittelussa ja sähköasennuksista vastasi sähköliike. Putkityötkin tehtiin itse, kaasuputkien asennukset tosin kävi tarkastamassa ja testaamassa ammattimies, sillä tähän vaaditaan kaasuasennusoikeudet. Lämmöntuotanto saatiin lopulta käyntiin helmikuussa 2012 ja sähköntuotanto saman vuoden lokakuussa. Viimeinen rakennus oli valmiina kevättalvella 2013. Sähköä ja lämpöä pienellä työllä Huutolan tilan vuotuinen sähkönkulutus on noin 150 000 kilowattituntia. Välillä huhtikuu 2013 ja maaliskuu 2014 biokaasulaitos tuotti sähköä noin 130 000 kWh. Lämpöä tulee yli oman tarpeen. Kyseessä on maatilalaitoksille tyypillinen märkäreaktori, joka on rakennettu vanhaan 500 kuution lietesäiliöön. Reaktoria suojaavat kaasuja sääpressut. Lietelanta pumpataan suoraan navetasta reaktoriin, pumppu käy puoli minuuttia puolen tunnin välein. Liete esilämmitetään lämmönvaihtimessa. Nurmi pätkitään noin viiden sentin mittaiseksi silpuksi apevaunulla ja tyhjennetään lisäsyöterakennuksen purkavaan peräkärryyn. Sieltä nurmisilppu syötetään elevaattorien ja kierukan kuljettamana reaktoriin. Peräkärryä täydennetään kerran tai kaksi viikossa. Sekoittaja sekoittaa massaa reaktorissa tunnin välein aina 15 minuuttia kerrallaan. Massan viipymäaikareaktorissa on noin 45–60 vuorokautta riippuen syötemäärästä. – Massan pinta reaktorissa on vakio, ylivuotona menee seuraavaan säiliöön. Toivottavasti ei tarvitse koskaan ruveta reaktoria täysin tyhjentämään, Moilanen selittää. Biokaasu pääasiassa metaania ja hiilidioksidia Biokaasu on biologisen hajoamisprosessin tulos. Hapettomissa olosuhteissa mikrobit hajottavat orgaanista ainesta, kuten lantaa, biojätettä tai vaikka kasvibiomassaa. Hajoamisen lopputuotteena syntyy biokaasua, josta pääasiallisesti kaksi kolmasosaa on metaania ja yksi kolmasosa hiilidioksidia. Mukana on myös pieniä määriä rikkiyhdisteitä. Niin sanottua raakabiokaasua voidaan käyttää sähkön ja lämmön tuotantoon. Liikennepolttoainekäyttöä varten biokaasusta tulee poistaa hiilidioksidi. Kaasun on oltava metaanipitoisuudeltaan mielellään yli 85 prosenttia.
10 FARMI 1/2016 Kaasupressun alle kerääntyvä kaasu ohjataan putkistoa pitkin biokaasugeneraattorille. Generaattorin moottorista syntyvä hukkalämpö otetaan talteen ja varastoidaan tilavuudeltaan yhteensä 10 000 litran lämminvesivaraajiin. Reaktorin lattiassa ja seinämillä kiertävät vesikiertoiset lämmitysputket, joiden avulla massa pidetään 35–39 asteessa. Samalla hukkalämmöllä lämpiävät myös lisäsyöterakennus, konehalli, kaksi asuinrakennusta sekä navetan ja asuintalojen käyttövesi. Biokaasulaitoksen hoitaminen sujuu Moilasen mukaan lypsykarjatilan muiden töiden ohessa. Hän sanoo, ettei luulo siitä, että laitos työllistäisi täyspäiväisesti yhden ihmisen, pidä paikkaansa. – Viikon säilörehun silppuan tavallisesti kerralla, tämä vie tunnin verran. Sitä lisätään kaksi kertaa vuorokaudessa, aikaa kuluu kerralla ehkä 10 minuuttia. Nurmi hyötykäyttöön, ilmankin pärjää Järjestelmä on liitetty valtakunnan sähköverkkoon. Biokaasugeneraattori seuraa tilan sähkönkulutusta ja tuottaa sähköä tarvittavalla teholla. Itse laitos käyttää alle 20 prosenttia tuotetusta sähköstä omiin toimintoihinsa. Vuosittain noin 20 000 kWh menee lietepumpun, sekoittajan, nurmen syötön sähkömoottoreiden ja vesipumpun pyörittämiseen. Viime kesän hankalat kasvuolosuhteet vaikeuttivat nurmien kasvua ja korjuuta, joten kesän nurmisato oli tilalla huonohko. Sähköntuotanto onkin nyt väliaikaisesti ”katkolla”, generaattoria pyöritetään kerran viikossa kaasun kulutuksen tasaamiseksi. Lämpö otetaan kaasukattilasta kaasua polttamalla. – Nyt eläimille riittää säilörehu, mutta ei biokaasulaitokselle, Moilanen kertoo. Kun biokaasulaitosta lähdettiin tekemään, oli tavoitteena nimenomaan saada hyödynnettyä ylijäämänurmi. – Hyvänä vuonna nurmea jää yli, ja silloin sille ei ole markkinoita. Ylimääräiset paalit voidaan muuttaa energiaksi ja näin suoraan rahaksi biokaasulaitoksessa. Laitos tasaa nurmen kulutusta, joustaa kuitenkin näin huonona vuonna, Moilanen selittää. Nurmen ja lietelannan reaktoriin syötön suhteella ei ole merkitystä. Biokaasua voitaisiin tuottaa vaikka pelkällä nurmellakin. – Lanta on hyvä apuaine. Ne nurmen kanssa täydentävät toisiaan. Nyt kun nurmea on vähän, huomaa, että kyllä nurmi lietteelle potkua antaa. Nurmen kaasuntuotto lantaan verrattuna on kahdeksankertainen tai jopa isompi. Lannoitelaskuun pudotusta Biokaasun tuotantoprosessista syntyvä käsittelyjäännös eli rejektiliete on arvokasta lannoitetta, koska siinä ravinteet ovat kasvien paremmin hyödynnettävissä verrattuna raakalietteeseen. Jäännös on myös tasalaatuisempaa ja hygieenisempää. Moilanen kertoo, että raakalietteen kuiva-ainepitoisuus on noin 8,1 prosenttia, rejektilietteessä prosentti on 4,1, vaikka nurmea laitetaan joukkoon. Myös typpeä on enemmän, etenkin arvokasta liukoista typpeä. – Liukoinen typpi, jonka kasvit saavat heti käyttöönsä on korkea. Sen osuus on vajaa 3 prosenttia, kun raakalietteessä se on 1,8 prosenttia. Lupaprosessia Moilanen kuvaa helpoksi ja jouheaksi. Koska syötteenä käytetään ainoastaan tilan omia jätteitä, ympäristölupaa ei tarvittu ja selvittiin rakennusluvalla. – Yleensä maatilalaitokset pyörivät omilla jätteillä ainakin alkuun. Lupaa voi sitten hakea myöhemmin, jos aikoo hyödyntää muutakin, Markus Moilanen sanoo. Generaattorin näyttötaulusta selviävät mm. tilan reaaliaikainen sähkönkulutus ja laitoksen sähköntuotto. "Meillä biokaasulaitoksen myötä lannanlevitysala kasvoi."
11 FARMI 1/2016 Etu on myös se, että rejektiliete on huomattavasti hajuttomampaa. – Meillä biokaasulaitoksen myötä lannanlevitysala kasvoi. Talojen lähelle ei aiemmin kehdannut lantaa hajun vuoksi ajaa, nyt sitä voi ajaa huoletta. Käytännössä jäännös on hajutonta, mieto virtsanhaju haisee maksimissaan yhden päivän levityksestä. Konkreettista säästöä on saatu apulantalaskussa yli 10 000 euroa vuosittain. – Mutta liete on ehdottomasti levitettävä multaimella, hajalevityksellä menee arvokkaat ravinteet hukkaan, Moilanen painottaa. Oman työn osuus ratkaisee Kompastuskivenä maatilatason biokaasutuotannon yleistymisessä on ollut kannattavuus. Puhutaan kuitenkin reilusti yli 250 000 euron investoinnista. Kannattavuus riippuu silti useasta tekijästä. Moilanen sanoo, että biokaasulaitos oli ehdottoman kannattava heidän tilalleen, sillä erillistä lämpökeskusta ei ollut. – Toinen asuinrakennus pihapiirissä lämpeni öljyllä, vuodessa meni noin 3 000 litraa. Oma talomme lämpeni puuhalolla, ja vaikka se omasta metsästä tulikin, on sille laskettava hinta. Navetan käyttövesi lämmitettiin sähköllä, nyt biokaasulaitoksen hukkalämmöllä, Moilanen luettelee. Huutolan tilan biokaasulaitoksen takaisinmaksuajaksi on laskettu noin 11 vuotta. Investointitukea saatiin 15 prosenttia ja korkotukilainaa 70 prosenttia. Tällä hetkellä investointitukiprosentti on 35. Nykytukitasolla tilan laitoksen takaisinmaksu aika olisi 9,5 vuotta. – Ei navettaakaan makseta 10 vuodessa, Moilanen toteaa. Hän tarjoaa nykyään yhteistyössä Envitecpolis Oy:n kanssa biokaasulaitosten suunnitteluja konsultointipalvelua maatiloille. Tällä hetkellä valmiit suunnitelmat ja rahoitushakemukset on tehty kahdelle tilalle. – Kiinnostusta kyllä on enemmänkin, mutta viljelijöiden rahat ovat nyt vähissä. Jos ei kannattavuus olisi romahtanut, olisi jo tänä kesänä noussut useampi voimala, vakuuttaa Moilanen. Hän uskoo ja toivoo, että työtä biokaasun saralla saa vielä tulevaisuudessa tehdä enemmänkin. – Paljon on luonnostelmia tehty, mutta kannattavuusyhtälö on melko vaikea. Oleellista on pystyykö tilan väki itse tekemään, voidaanko käyttää valmiita rakenteita, ja millaisia energiankulutuksia kohteessa on. Avaimet käteen -toimituksella kannattavaksi saaminen on vielä haasteellisempi. Etenkin kun energian hinta on niin alhaalla nyt. Tulevaisuuden suunnitelmiakin Moilasilla on. Ajatuksena on saada tilalle oma biokaasun puhdistusja tankkausasema, jolloin myös omat autot ja traktorit voitaisiin muuttaa käymään biokaasulla. – ELY-keskuksen kanssa mietittiin rahoitusta, mutta vastaus oli, että ”olette edellä aikaanne”. Vähän houkuttaisi lähteä osista itse vääntämään. Mutta saa nyt hetken odottaa, kyllä se joskus itse tehdään tai ostetaan jos hintalappu on kohdillaan. Tiesitkö? Vuonna 2014 maatilalaitoksissa tuotettiin biokaasua yhteensä 1,019 miljoonaa kuutiota. Sähköä tällä biokaasumäärällä tuotettiin 1106 MWh ja lämpöä 4155 MWh. Lanta on Suomessa yleisin biokaasun raaka-aine. Luken vuoden 2014 lopulla valmistuneen laitoksen syötteenä käytetään nurmea. Syntyvällä biokaasulla on syksystä 2015 saakka lämmitetty tutkimusaseman kiinteistöt. Tulevaisuudessa biokaasua tullaan jalostamaan myös autojen ja traktoreiden polttoaineeksi.
12 FARMI 1/2016 B iokaasulaitosrekisterin mukaan vuonna 2014 Suomessa tuotettiin biokaasua yhteensä 155,5 miljoonaa kuutiota. Tällä kaasulla saatiin yhteensä 454,7 gigawattituntia lämpöä ja 158,6 gigawattituntia sähköä. 613,3 GWh:n energiamäärä on kuitenkin vain noin puoli prosenttia Suomessa uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta energiasta. – Biokaasu ottaa Suomessa vasta ensiaskelia. Verrokkimaiksi voidaan ottaa vaikka Saksa ja Ruotsi, joissa ollaan biokaasun hyödyntämisessä paljon pidemmällä, sanoo Esa Salokorpi Suomen Biokaasuyhdistyksestä. Salokorven mukaansa biokaasun marginaalinen osuus johtuu ensisijaisesti arvostuksen puutteesta. – Suomessa ei ole osattu eikä edes haluttu arvostaa biokaasua. Vuonna 2014 jätevedenpuhdistamoilla, teollisuudessa ja maataloudessa toimi yhteensä 46 reaktorilaitosta, joissa kaasua tuotettiin orgaanisista massoista. Näiden lisäksi 40 kaatopaikkalaitoksella kerättiin talteen luontaisesti eloperäisestä jätteestä syntyvää kaasua. Biokaasu on kiertotaloutta parhaimmillaan Biokaasulle tarjotaan nyt mahdollisuutta – ainakin paperilla. Biotalous ja puhtaat ratkaisut on nimetty Juha Sipilän hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi. Tavoitteeksi on muun muassa kirjattu, että vuonna 2025 Suomi on bio? ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran selvityksen mukaan kiertotalous, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu, voisi tuoda uutta kasvua Suomelle 1,5–2,5 miljardin euron edestä. Biokaasu on yksi esimerkki kiertotaloudesta, sen tuotannossa yhdistyvät jätteenkäsittely, bioenergian tuotanto ja ravinteiden kierrätys. Sitran johtava asiantuntija Nani Pajunen esitteli Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaarissa lokakuussa 2015 kiertotalouden mahdollisuuksia Suomessa. Tulevaisuusskenaarion mukaan vuonna 2030 biokaasulaitokset ravinnekierron moottorina toisivat Suomelle uutta liiketoimintaa 190 miljoonaa euroa vuo"Biokaasu on malliesimerkki kiertotaloudesta" Biokaasulla tuotettu energia lisääntyy verkkaisesti, vaikka potentiaalia on. Biokaasulla voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä etenkin pienemmissä yksiköissä, mutta suuret mahdollisuudet ovat liikennekäytössä. sittain. Biokaasulaitoksilla olisi mahdollista saada talteen vuodessa 9 000 tonnia fosforia ja 22 000 tonnia typpeä. Laitokset voisivat työllistää jopa 3 500 henkilöä. Esa Salokorpi näkee nyt mahdollisuuden biokaasun läpilyönnille. – Huolissani olen tästä hitaudesta. Nyt olisi tuhannen taalan paikka. Biokaasu on malliesimerkki kiertotaloudesta. Salokorpi arvioi, että biokaasulla voitaisiin tuottaa jopa 20 prosenttia kaikesta kotimaan liikenteessä tarvittavasta energiasta. Hän sanoo, että parhaat hyödyt myös ilmaston kannalta saavutetaan biokaasun liikennekäytöllä. – Biokaasu palaa moottorissa puhtaasti. Se on polttoaineena ylivertaisesti paras, koska käytössä ei synny hiukkastai lähipäästöjä, vaikka hiilidioksidia syntyykin. Biokaasua poltettaessa toteutuu hiilen lyhyt kierto. – Lämmityskäyttö ja sähkötuotanto ovat myös hyviä, mutta eivät yhtä hyviä kohteita. Salokorpi painottaa, että kyse on erityisesti paikallis-, seutukuntaja kuntamittakaavasta. Liikennekäytössä edistystä Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena on ollut selvässä kasvussa Suomessa jo vuosia. Vuonna 2014 tehtiin uusi Suomen ennätys, jalostettua kaasua kului autojen tankeissa 17 GWh:n edestä. Tämä oli 57 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. "Biokaasun tuotannossa yhdistyvät jätteenkäsittely, bioenergian tuotanto ja ravinteiden kierrätys."
13 FARMI 1/2016 Ennätyskäytön mahdollistivat kolme uutta operaattoria ja näiden neljä uutta julkista biokaasun tankkausasemaa. Yhteensä tankkausasemia on nyt 24, tämän päälle tulevat muutamat yksityiset asemat. Salokorpi muistuttaa, että kotimaan tankkausasemien määrä vastaa Ruotsin tilannetta 90-luvun lopussa. – Nyt meillä noin 2 000 kaasuautoa, Ruotsissa kaasuautoja on jo yli 50 000. Biokaasuautot yleistyvät noin 10 prosentin vuosivauhtia. Nyt pitäisi ottaa nyt kaasuloikka. Tiesitkö? Tällä hetkellä Suomessa hyödynnetään vajaa 85 prosenttia tuotetusta biokaasusta. Osa joudutaan polttamaan ylimääräisenä. Reaktorilaitoksilla ylijäämää on melko vähän, suurin osa ”soihdutuksesta” tapahtuukin kaatopaikkalaitoksilla. Viime vuonna ylijäämäpoltossa hukattiin energiaa biokaasurekisterin mukaan jopa 101 GWh. Luultavasti ylijäämäkaasu syötettäisiin valtakunnan kaasuverkkoon, jos mahdollisuus tähän olisi. Kujalan jätekeskuksen alueella sijaitseva Labio Oy:n biokaasulaitos aloitti toimintansa lokakuussa 2014. Biokaasun raakaaineena on kotitalouksien, kaupan ja teollisuuden biojätteitä sekä puhdistamolietteitä Lahden seudulta ja muualta Etelä-Suomesta. Gasum Oy jalostaa biokaasun liikennepolttoaineeksi. Kyseessä on Suomen suurin biokaasulaitoskokonaisuus. TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT ESA SALOKORPI JA GASUM OY
14 FARMI 1/2016 Valtioneuvosto julkisti viime joulukuussa, että valtio aikoo ostaa Gazpromin 25 prosentin osuuden kaasuyhtiö Gasumista. Näin Gasumista tulee valtion täysin omistama kotimainen yhtiö. Tammikuussa 2016 Gasum Oy kertoi ostavansa Taaleritehtaan Biotehdas I Ky -pääomarahaston omistaman Biotehdas-ketjun. Valtakunnalliseen Biotehdasketjuun kuuluvat tuotannossa olevat biokaasulaitokset Huittisissa, Kuopiossa, Oulussa ja Honkajoella sekä kesällä valmistuva laitos Riihimäellä. Gasum on viime vuosina panostanut kotimaisen biokaasun tuotantoon ja näkyvyyteen. Nyt vauhti vain kiihtyy. Yhtiö muun muassa lanseerasi keväällä 2015 teollisuusyrityksille, ravintoloille ja liikennebiokaasua hyödyntäville yrityksille tarkoitetun biokaasumerkin. Kuluttajatuotteissa oleva merkki kertoo, että tuote on valmistettu vastuullisesti kotimaisella biokaasulla. Gasumin biokaasulla muun muassa painetaan Marimekon kankaat ja paahdetaan Pauligin kahvit. Joulun alla merkin käyttöoikeuden sai myös omaa biokaasua hyödyntävä ahvenanmaalainen meijeri Ålandsmejeriet. Meijerin kaikki maitotuotteet valmistetaan sen omista sivuvirroista tuotetulla biokaasulla. Hän painottaa, että avainasemassa ovat kunnat sekä näiden jäteja vesihuoltoyhtiöt. Biokaasun yleistymiseksi kuntien olisi ryhdyttävä ajamaan biokaasua liikennepolttoaineena. Näin on tehty muun muassa Ruotsissa. – Siellä kunnat ovat halunneet hyödyntää jätteet ja lietteet ja samalla pyrkiä eroon tuontiöljystä. Jakeita on valjastettu joukkoliikenteen polttoaineeksi. Avaimet ovat kunnilla Salokorpi sanoo, ettei merkittävää edistystä voi tapahtua ennen kuin julkisesti päätetään toteuttaa, hankkia tai ohjata varoja uusiutuvan energian tuotantoon. Hän painottaa, että tärkeää olisi tiedon lisääminen etenkin kuntatasolla. – Pitäisi tuoda esille esimerkkejä käytännön ratkaisuista, kuten helposti rakennettavista ja olemassa olevista laitoksista. Salokorpi painottaa, ettei pullonkaulana suinkaan ole teknologia, vaan sekä tiedon että oikean asenteen puuttuminen. – Ruotsi on hyvä esimerkki. Siellä on tajuttu, miten biokaasu tuo työpaikkoja, parantaa ravinnekiertoa ja jätehuoltoa. Valitettavasti meillä kunnallisten energiayhtiöiden johdossa ei olla toistaiseksi oltu kiinnostuneita profiloitumaan vihreiden arvojen tai vähähiilisyyden kannattajiksi. – Tekniikka kyllä syntyy. Kun ihmiset alkavat luistella, urheiluvälinevalmistajat kyllä kehittävät uudenlaisia luistimia. Salokorpi myöntää, että toki haasteitakin on. Tällainen on toistaiseksi vähäisen kaasuautokannan lisäksi muun muassa Suomen heikko kaasuputkiverkosto. – Suomen kaasuputkiverkko on melkein yhtä säälittävä kuin Helsingin metrokartta. Mutta sitä on myös helppo käyttää tekosyynä. Jakeluverkko voidaan toteuttaa myös ilman kaikkialle ulottuvaa kaasuputkiverkostoa. Eihän Ruotsissakaan sellaista ole. Pelkkä biokaasutuotannon tukeminen valtion taholta ei Salokorven mukaan ole ratkaisu tuotannon lisäämiseen. – Jos esimerkiksi jätteenhuoltolaitoksella syötteenä käytetään jätettä, porttimaksut kattavat tästä syntyvät kustannukset. Voitto saadaan kaasun myynnistä. Jos toimii näin, mihin tukea edes tarvitaan? Hän kuitenkin painottaa, että pilottien tukemisella on suuri merkitys. – Myös Rehn ja Tiilikainen ovat puheissaan painottaneet sitä, miten kokeilujen, pilotoinnin ja protojen rahoitukseen on saatava pääpaino. Minunkin mielestäni pilottilaitoksiin ja teknologiamalleihin pitäisi löytyä julkista rahoitusta, samoin tiedon levittämiseen. Myös kuluttajien kaasuautohankintojen ohjaaminen esimerkiksi autoverotuksen kautta voisi olla toimivaa. – Vain fossiilit ajavat fossiilisilla, Salokorpi tiivistää. Gasum panostaa biokaasuun Biokaasu oli myös vuonna 2014 edullisin julkisilta asemilta tankattavana tai ladattavana liikenteen energiamuoto. Nykyisillä öljynhinnoilla ekoyrittäjä ja Biokaasuyhdistyksen varapuheenjohtaja Esa Salokorpi arvioi biokaasun olevan noin 35 prosenttia bensiiniä edullisempaa. Hän itse kertoo säästäneensä tähän mennessä noin 15 000 euroa polttoainekuluissa kaasuautoon siirryttyään. Suomessa ostetaan ja konvertoidaan kaasukäyttöisiksi arviolta muutama sata autoa vuodessa.
15 FARMI 1/2016 MAATALOUS TRAKTORIN AJOKORTTIVAATIMUKSET määritellään jatkossa traktorin suurimman rakenteellisen nopeuden perusteella. Huomattavin muutos sääntelyyn on se, että 40– 60 km/h kulkevaa traktoria saa kuljettaa jo 15-vuotiaana. Ajokortin suoritusvaatimuksiksi riittävät teoriakoe ja käsittelykoe. Ajoneuvolain muuttamisen johdosta Suomessa nykyisin käytössä oleva liikennetraktoriluokka poistuu, mutta niitä voidaan vielä ottaa käyttöön vuoden 2017 loppuun saakka. Liikennetraktoriksi rekisteröidyn traktorin kuljettamiseen maaja metsäM IM M I VI RT AN EN Traktorin ajokorttivaatimukset muuttuivat HALLITUS VAHVISTI vuoden 2015 Euroopan unionin rahoittaman peltokasvipalkkion yksikkötasot valkuaiskasveille, rukiille, tärkkelysperunalle, sokerijuurikkaalle sekä avomaanvihanneksille. Palkkiota voidaan maksaa yhteensä enintään 13,7 miljoonaa euroa. Palkkiot maksetaan viljelijöille helmikuussa. Valkuaiskasvien ryhmään luetetaan peltoherne, härkäpapu, makea lupiini, syysrapsi, syysrypsi, kevätrapsi, kevätrypsi, auringonkukka, öljypellava, öljyhamppu ja ruistankio. Avomaanvihanneksille palkkio maksetaan vain Etelä-Suomen ABtukialueella. Avomaanvihannesten tulee olla ihmisravinnoksi tarkoitettuja. Johtuen maataloustukijärjestelmien vuonna 2015 toimeenpannusta uudistuksesta, palkkion yksikkötasoja saatetaan vielä tarkentaa valtioneuvoston asetuksella kevään aikana. PALKKIOIDEN tukialuekohtaiset määrät www.mmm.fi Peltokasvipalkkio vuodelle 2015 vahvistettu talouden kuljetuksissa riittää T-luokan ajo-oikeus, jos se on saatu ennen vuoden 2016 alkua. Jatkossa traktoriajokorttien nykyinen T-luokka säilyy ennallaan: traktorin suurin rakenteellinen nopeus on 40 km/h ja kuljettamisen alaikäraja 15 vuotta. Väliluokka LT käsittää traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus on 40–60 km/h. Kaikkein nopeimpien, yli 60 km/h kulkevien traktoreiden kuljettamiseen vaaditaan auton ajokortti. Korttiluokka riippuu traktorin kokonaismassasta. Kokonaismassaltaan alle 3500 kiloa painavia traktoreita saa kuljettaa Bluokan henkilöautokortilla. Painoluokka 3500–7500 kiloa edellyttää C1-luokan korttia. Tätä painavampia saa kuljettaa C-kortilla. Peräkärryn vetämiseen tarvitaan vastaavasti BE-, C1E tai CE-luokan kortti. Traktorin kuljettajalta vaaditaan jatkossa ammattipätevyyskoulutus vain silloin, kun kuljettaminen edellyttää kuormaautokorttia. Yksityisissä ei-kaupallisissa ajoissa ei ammattipätevyyttä kuitenkaan vaadita. www.lvm.fi
MAATALOUS VILJAN TUOTANTO teki kolmatta vuotta peräkkäin tappiollisen tuloksen. Tulos on tappiollinen, jos viljan satotaso on korkeintaan valtakunnallisten keskisatojen mukainen eli noin 4 000 kiloa hehtaarilta. Heikon tuloksen taustalla on viljan hintakehitys suhteessa korkealla tasolla säilyneisiin kustannuksiin. Kannattavuus nykytilanteessa edellyttäisi 5 000–6 000 kilon satotasoa. Tulokset käyvät ilmi ProAgrian Lohkotietopankin viljojen, öljyja palkokasvien sekä kuminan tuotantokustannuslaskelmien pohjalta lasketuista ennakkotuloksista vuodelle 2015. – Satotasojen on noustava, jotta tuotanto saadaan kannattavaksi näillä hintasuhteilla. Lisäksi tiloilla on panostettava sadon tuottamiseen käyttötarkoituksen mukaan ja pidettävä tuotantokustannukset hallinnassa. ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien tulosten mukaan, hyvä sato on poikkeuksetta ollut yhteydessä tuotannon parempaan taloudelliseen tulokseen, vuosi toisensa jälkeen ja eri viljelykasveilla, kertoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta. ProAgrian ennakkotulokset osoittavat, että tämän hetken viljan markkinahinta ei kata viljelystä aiheutuneita kustannuksia. Keskimäärin viljat tekevät näillä hintaja kustannussuhteilla tappiota noin 250 euroa ja öljykasvit ja härkäpapu 145 euroa hehtaarilta. Ainoastaan kuminan tulos 239 euroa hehtaarilta, on selvästi positiivinen. Viljoista ruis tekee parhainta tulosta, mutta se edellyttää 200 euroa tonnilta hintatason toteutumista. Plussan puolelle rukiin viljelyssä päästään 4 300 kilon hehtaarisadoilla. Heikointa tulos on rehuviljoilla. Kevätrapsi tekee rypsiä paremman tuloksen johtuen se noin 500 kiloa paremmasta sadosta hehtaarilta. – Viljelyn monipuolistamisella, jossa viljelykierrossa on kevätviljojen lisäksi syysmuotoisia kasveja sekä öljyja palkokasveja, tasataan satoja hintariskejä. Öljyja palkokasvien sekä erikoiskasvien, kuten kuminan kannattavuus on nykyisillä satoja hintatasoilProAgria: Viljelyn monipuolistamisella tasataan riskejä la viljoja parempi, toteaa Peltonen. Peltolohkoilla, joilla sato jää useina vuosina alle tavoitellun, kannattaa hyödyntää tukijärjestelmän tarjoamat mahdollisuudet. Kolmen tonnin viljasatoon verrattuna esimerkiksi luonnonhoitopeltonurmi on kannattavampi vaihtoehto. Varjoisat, metsän reunustamat pienet lohkot kannattaa suunnata riistapelloiksi. Ympäristökorvausjärjestelmässä edellytetään viisivuotisen viljelykiertosuunnitelman tekemistä ensi kesään mennessä. – Nyt on hyvä hetki pohtia pellon käytön suunnitelmia ja laskea mitä kannattaa viljellä. Viljaa ei kannata väkisin tuottaa heikkokuntoisilla peltolohkoilla, muistuttaa Peltonen. ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien tulosten mukaan parhaan neljänneksen tuloksen taustalla vaikuttavat keskiarvosatoja parempi sadon määrä ja muita pienemmät kiinteät kustannukset. Kasvikohtaiset kannattavuustulokset tarkentuvat alkuvuodesta. www.proagria.fi Kumina oli yksi kannattavimmista viljelykasveista. CA RA W AY FI NL AN D OY / DA N KJ ÄL LB ER G Jani Piikkilä Puh 040 571 7292, Markku Piikkilä Puh 0400 664 716 etunimi.sukunimi@akv-asennus.fi Länsitie 582, Nurmo www.akv-asennus.fi VOITELUJÄRJESTELMÄT myynti • asennus • huolto ja varaosat SAMMUTUSJÄRJESTELMÄT VAAKALAITTEET 0400 664 716 040 571 7292
MAATALOUS HANKKIJA OY:N MARKKINOINTIBRÄNDIT Agrimarket ja Multasormi on muutettu Hankkijaksi vuoden 2016 alussa. Muutoksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa Hankkijan yhtenäisyyttä ja identiteettiä sekä yhdenmukaistaa, tehostaa ja selkeyttää Hankkijan markkinointia. Agrimarketja Multasormitunnukset poistuvat käytöstä tämän vuoden aikana. – Nimenmuutoksen myötä Hankkija palaa takaisin juurilleen. Olemme suomalaisen maanviljelijän, hevos-, lemmikkieläinja puutarhaharrastajan kauppa. Hankkija on perinteinen ja luotettava brändi, jolla on merkittävä historia suomalaisessa maanviljelyksessä ja koko yhteiskunnassa. Hankkija on myös kuAgrimarket ja Multasormi ovat nyt Hankkijoita vaava nimi nykyiselle palveluja tuotevalikoimallemme. Hankkija nimenä on meille todellinen vahvuus, sanoo Hankkijan toimitusjohtaja Ensio Hytönen. Keskusosuusliike Hankkija perustettiin vuonna 1905. Hankkijan tunnettu ”hakaslogo” syntyi jo 1930-luvulla. Nostalginen Hankkijan oranssi lippalakki oli maaseudun isäntien vakiovaruste 1970ja 80-luvuilla. SOK osti Hankkijan maatalousliiketoiminnot 90-luvun alussa ja toimintoja yhdistettiin Alueosuuskauppojen kanssa. Yhtiön nimeksi tuli Hankkija-Maatalous Oy. Vuonna 1992 otettiin käyttöön Agrimarket-brändi. Vuonna 1994 ryhdyttiin käyttämään puutarhakaupan brändinä Multasormea. Vuoden 2013 alussa SOK myi Hankkija-Maatalous Oy:n osake-enemmistön tanskalaiselle maatalousalan toimijalle Danish Agrolle. www.hankkija.fi MONIX-SALAOJITIN JA SORASTUSKASETTI MONIX OY puh. 0103221462, 0400661205, www.monix.fi 29.30.1.2016 SEINÄJOKI AREENA WWW.PYTINKI.FI SISULLA JA SYDÄMELLÄ! Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com ww w. ba m 54 .s e Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään. satoa Cresco ® maanparannuskalkeilla
18 FARMI 1/2016 M aa happamoituu kasvien ravinteiden oton, lannoituksen sekä muokkauksen vaikutuksesta. Luontaisestikin happaman maaperän vuoksi Suomen pellot vaativat kalkkia säännöllisesti. Ylläpitokalkitusta on kuitenkin laiminlyöty useita vuosia koko maan tasolla. Nyt kalkitusinto vaikuttaa nostaneen päätään. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR julkaisi joulukuussa tuloksia viljelijäkyselystä, jossa kartoitettiin viljelijöiden näkemyksiä tilan eri kasvien viljelyalojen kehityksestä tulevalla kasvukaudella. Loka-marraskuussa viljelijöiltä kysyttiin viljelysuunnitelmien lisäksi muun muassa ostolannoitteiden ja kalkin käyttöaikomuksia. Ja kalkkia kanssa – nyt on huippuolosuhteet Vilja-alan yhteistyöryhmän kyselyn perusteella jopa 22 prosenttia viljaa myyvistä tiloista aikoo lisätä kalkin käyttöä tälle kasvukaudelle. Maatalouskalkin myyjät povaavat menestyksekästä kalkituskautta, kunhan kevät ei tule liian aikaisin. Kelit ovat nyt loistavat, mutta säätila vaihtuu äkäiseen. Kyselyn mukaan kalkin käyttöä aikoi lisätä 17 prosenttia kaikista vastanneista, ja vähentämistä suunnitteli ainoastaan 5 prosenttia. Mutta kun otettiin huomioon vain viljaa myyvät tilat, oli jopa 22 prosentilla vastaajista aikomuksena lisätä kalkin käyttöä tälle kaudelle, kun vain 4 prosenttia aikoi sitä vähentää. Kelit kohdillaan – toistaiseksi Viime vuonna kalkitukset jäivät vähälle johtuen osin keliolosuhteistakin. Kalkkia tilattiin, mutta kaikkea ei päästy levittämään, sillä jo helmikuussa alkoivat vesikelit. Talvikalkitussesonki kesti vain noin kuukauden. TEKSTI JA KUVAT MIMMI VIRTANEN
19 FARMI 1/2016 Ja kalkkia kanssa – nyt on huippuolosuhteet Alkuvuoden paukkupakkaset ovat saaneet maatalouskalkinmyyjien puhelimet pirisemään. Monet arvioivat, että kalkin myynnissä mennään reippaasti yli vuoden 2015, kunhan vain aikainen kevät ja liiallinen lumipeite eivät tule haittaamaan. Pakkasten hyvin routaannuttama maa sallii kalkkikaluston menon pellolle. Levitykset alkoivat monin paikoin jo vuoden ensimmäisellä viikolla. – Pari viikkoa jatkunut talven pohjien teko (kunnon pakkanen) on mahdollistamassa kalkituksen niillekin alueille, joille ei viime talvena ja syksyllä päästy märkyyden vuoksi, luntakaan kun ei ole haitaksi asti, kommentoi Jukka Repo Juuan Dolomiittikalkki Oy:stä. Repo kertoo kalkin kysynnän laskeneen viime vuoden jälkipuoliskolla tilojen tulonmuodostuksen epävarmuuden sekä alueellisesti hyvinkin heikkojen sääolojen vuoksi. – Jälleenmyyjät ovat kiitettävästi kertoneet kalkituksen merkityksestä vaikeinakin aikoina maanviljelijöille, Repo kiittelee. Raino Peltoniemi SSAB:lta eli Rautaruukilta kiittelee maan nopeaa routaantumista ja kertoo, että hyviin keleihin on varauduttu myös tehtaalla. – Kauppiailta saaduista kommenteista kalkitusaktiivisuus tälle vuodelle on hyvä. Tässä vaiheessa on vielä vaikeaa ennustaa, millaiset levityskelit tulee olemaan, hän kuitenkin muistuttaa. Kalkin levitykset alkoivat jo heti vuoden alussa. Hirmupakkaset keskeyttivät levityksiä hetkeksi. Haastetta saattavat tuoda myös toisella viikolla alkaneet runsaat lumisateet. "Yleensä kun maataloudessa tulee taloudellinen taantumajakso, viljelijät karsivat pois niitä investointeja, joita he eivät koe pakollisiksi. Valitettavasti kalkitus on yksi niistä." Kalkitus on pakollinen investointi SMA Mineral Oy:n Kimmo Hirvikallio ei vielä uskalla olla liian toiveikas kalkituskauden suhteen. Hän kuitenkin painottaa maan kunnosta huolehtimista. – Yleensä kun maataloudessa tulee taloudellinen taantumajakso, viljelijät karsivat pois niitä investointeja, joita he eivät koe pakollisiksi. Valitettavasti kalkitus on yksi niistä. Olisi kuitenkin muistettava, että tässäkin tilanteessa peltojen peruskunnosta tulisi pitää huolta, jotta sitten kun aika paranee, pellot olisivat kunnossa ja pystyttäisiin tuottamaan heti laadullisesti ja määrällisesti kunnon satoa. Hirvikallio painottaa, että juuri nyt olisi hyvä aika hyödyntää optimaaliset olosuhteet. – Tämän hetkiset kalkitusmäärät eivät riitä pitämään peltojen pH:ta edes nykyisellä tasolla, vaan pH:t tulevat laskemaan, mikäli kalkituksia ei aleta tekemään aktiivisemmin. Viljavuusanalyysit esiin Timo Kanerva Nordkalkilta uskoo, että urakoitsijat ovat innokkaasti lähdössä pelloille. Viime vuoden kelien äkillinen muuttuminen on tuoreessa muistissa.
– Edellytykset menestyksekkäälle talvikalkituskaudelle on olemassa. Kunhan vaan ei tulisi kevät liian aikaisin. On pinttynyt perinne, että kalkitaan maaliskuun lopulla ja annetaan kalkin sulattaa lumet. On riski, että jää kalkki levittämättä, jollei nyt toimi, Kanerva painottaa. Viitaten VYR:n kyselyyn hän sanoo, että on luonnollista, että nyt aiotaan kalkita. Pari viime vuotta ovat menneet todella vähillä kalkituksilla. – Ei edes ylläpitokalkituksen verran ole kalkittu. Suomen peltojen pH on laskenut. Parin vuoden ajan on myös puhuttu kalkituksen vaikutuksesta ympäristökuorman pienenemiseen. Voi olla, että sekin herättelee. Kanerva painottaa, että pitkälinjaisen peltoviljelyn kohdalla tulee hyväksyä, että kalkitus kuuluu viljelyyn. – On huonoa liikkeenjohtoa, jos panostaa lannoitteisiin, muttei ota kaikkia hyötyjä irti. Nyt on syytä kaivaa viljavuusanalyysit esille ja katsoa, missä on tarvetta kalkille. Ensi vuonna pääsee sitten nauttimaan tuloksista. – Kalkki on joutunut monesti säästökohteeksi. Tavallaan sen ymmärtää, siitä on helppo säästää, sanoo Timo Kanerva Nordkalkilta. Kalkki parantaa maan pH-arvoa, ja samalla maan rakennetta ja helpottaa kasvien ravinteidenottoa. Jan Drugge, Aluemyyntipäällikkö, Nordkalk LASKE OIKEA KALKKIMÄÄRÄ: www.nordkalk.? /kalkkilaattori KYLVÄTKÖ VAI VILJELETKÖ? SINUNKIN PELTOSI KAIPAA KALKKIA NYT MAA KANTAA, JA KALKITTUNA SATOA ANTAA! Member of Rettig Group
21 FARMI 1/2016 MAATALOUS LUONNONVARAKESKUS JULKAISI joulukuussa ennakkotilastoja liittyen syksyn 2015 kylvöihin. Arvion mukaan syksyllä 2015 syysrukiin kylvöala oli 26 300 hehtaaria. Ala on kymmenesosan pienempi kuin kasvukauden 2015 viljelyala. Kylvöala on kuitenkin viidenneksen suurempi kuin keskimääräinen ala viimeisen viiden vuoden aikana. Syysvehnän kylvöala oli 38 000 hehtaaria. Ala on kymmenesosan pienempi kuin kasvukaudella 2015. Luomusyysruista kylvettiin 5 500 hehtaaria, mikä Syyskylvöisten ala laski viime kasvukaudesta oletetusti KUKKIVIEN KAALIEN eli kukkaja parsakaalien ryhmä kantaa Vuoden vihannes -titteliä tänä vuonna. Kukkaja parsakaaleja kutsutaan kukkiviksi kaaleiksi, koska niistä syödään varhaisasteella olevat kukinnot. Toki kaalien varsiosat ja suojalehdetkin voidaan käyttää hyväksi. Kermanvalkoinen kukkakaali ja syvänvihreä parsakaali ovat kaikille tuttuja. Vihreää, oranssia ja lilaa kukkakaalia sekä violettia parsakaalia viljellään jonkin verran. Kukkivien kaalien kotimaan satokausi alkaa kesäkuun puolivälissä. Vuoden Vihanneksen valitsevat puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan asiantuntijat ja viljelijät. Valinnan tavoitteena on kasvisten käytön monipuolistaminen. Tänä vuonna pyritään siis lisäämään kukkaja parsakaalitietoutta. www.kasvikset.fi AH TI SO RM UN EN Kukkakaali sai uutta nostetta viime vuonna, ja se puhutti paljon ruokamaailmassa. Kukkivat kaalit Vuoden vihannes 2016 on noin 20 prosenttia koko syyrukiin kylvöalasta. Luomun osuus syysvehnäalasta oli 5 prosenttia, 1 700 hehtaaria. Sekä syysrukiin että -vehnän suorakylvöalan osuus oli pienin tilastoidun 13 vuoden aikana. Syysrukiilla ala oli 3 200 hehtaaria ja syysvehnällä 6 000 hehtaaria. Syysrypsiä ja -rapsia kylvettiin yhteensä 2 700 hehtaaria. Ala on viidenneksen pienempi kuin viime kasvukaudella. Syysrypsin ja -rapsin kylvöala kysyttiin tutkimuksessa ensimmäistä kertaa. Kylvöalat perustuvat satotutkimuksen 6 600 maatilan tietoihin, ja tarkentuvat toukokuussa. www.luke.fi FRE E IMA GE S
MAATALOUS MAATALOUSKONEVALMISTAJA DOMETAL OY ostaa alavieskalaisen Vieskan Metalli Oy:n kylvökoneja maanmuokkausliiketoiminnan. Kaupan kohteena ovat muun muassa Vieskan Metallin VM-tuotemerkki, kauppasopimukset, kylvökoneiden ja äkeiden tuoteoikeudet, huoltoja varaosaliiketoiminta sekä varasto. Vieskan Metallin lanaliiketoiminta jää kokonaisuudessaan nyt toteutettavan kaupan ulkopuolelle. Vuonna 1979 perustetun Vieskan Metallin kylvökoneja äesliiketoiminnan osuus on ollut 80 prosenttia yrityksen 4,4, miljoonan euron liikevaihdosta. Kylvökoneita on kotiVieskan Metallin kylvökoneja maanmuokkausliiketoiminta Dometal Oy:lle markkinoiden lisäksi myyty Eurooppaan. Loimaalla toimiva Dometal Oy valmistaa maatalouskoneita Multiva-tuotemerkillä. Yrityksellä on tytäryhtiö Unkarissa ja lisäksi yritysryhmään kuuluu Potila-tuotemerkillä maatalouskoneita Kiikoisissa valmistava Potila Tuotanto Oy. Yhteenlaskettu liikevaihto on yli 14 miljoonaa euroa, suuri osa koneista menee vientiin. Yritykset ovat jo pari vuotta tehneet yhteystyötä kylvökoneiden viennissä ja äkeiden tuotannossa. Dometal Oy:n tavoitteena on siirtää kylvökonetoiminta asteittain Loimaalle. www.multiva.info Hietalahti ja Pojat Oy cemagro.fi CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 • fax 019 325 548 www.cemagro.fi www AGRO+ Uudet seleenipitoiset lannoitteet nyt valikoimissamme. Nopealiukoiset Agro-lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. MICROMIX Seleenilannoitus annetaan jokaiselle säilörehun korjuukerralle erikseen. Pyydä tarjous suoraan meiltä tai lähimmältä jälleenmyyjältä!
MAATALOUS FAZER JATKAA investoimista suomalaiseen kauraan ja laajentaa Lahdessa toimivaa kauramyllyään viidellä miljoonalla eurolla. Kauramyllyn laajennus toteutetaan vuosina 2016–2017. Kauramyllyn laajennus kaksinkertaistaa Fazerin suomalaisilta maanviljelijöiltä ostaman kauran määrän nykyisestä 20 000 tonnista 40 000 tonniin. Satovuodesta riippuen tämä tekee noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa. Fazerin kauramyllyn laajennuksen ja kapasiteetin kasvun jälkeen Suomessa käytetään kauraa elintarviketuotannossa noin 114 000 tonnia, josta Fazerin osuus on noin 35 prosenttia. Laajennuksen ansiosta Fazer voi lisätä Lahden Myllyn viime vuosina voimakkaasti kasvanutta henkilöstömäärää entisestään ja kouluttaa lisää uusia myllyalan ammattilaisia. Kaura on terveysja hyvinvointitrendin myötä kovassa nousussa myös maailmalla. Se kiinnostaa kuluttajia erityisesti todistettujen terveysvaikutustensa ansiosta. Puolet Fazerin kauraliikevaihdosta tulee tällä hetkellä ulkomailta ja vientiä on jo nyt 30 maahan. Fazer rakensi vuonna 2013 oman kauramyllyn Lahteen ja lanseerasi vuonna 2014 Fazer Alku puurot. www.fazergroup.com Fazer kaksinkertaistaa kauramyllyn kapasiteetin TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA: www.facebook.com/ Farmilehti Facebook “f” Logo CMYK / .eps Facebook “f” Logo CMYK / .eps
24 FARMI 1/2016 M oni peruskoulun tai lukion päättävä on nyt kinkkisessä tilanteessa. Pitäisi päättää, mihin hakee kevään yhteishauissa opiskelemaan. Ammatinvalintaan ja opiskelupaikkaan liittyvät suunnitelmat ovat toisilla selvät, toisilla vielä aivan hajallaan. Moni miettii, seuratako puhtaasti sydäntä vai järkeilläkö tilastoja tutkien. Työllisyystilanne on yleisesti heikko tällä hetkellä, mutta tilanne voi olla muutamien vuosien päästä erilainen, samoin eri alojen osaajien tarve. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Ylitarjontaja pula-ammatteja Työja elinkeinoministeriö ylläpitää Ammattibarometri-järjestelmään, johon on koottu arviot noin 200 ammatin kehitysnäkymistä. Kolmesti vuodessa laadittavassa barometrissa arvioidaan, millaista kysyntää minkäkin ammatin harjoittajille on milläkin alueella lähitulevaisuudessa. Ammattien työmarkkinanäkymien arviot tehdään TE-toimistoissa. Tuorein ammattibarometri on viime lokakuulta. Silloin tarkastelluista 200 ammatista noin 70 ammatissa arvioitiin olevan hakijoista ylitarjontaa. Digitalisaatio on vienyt työpaikkoja toimistoista, esimerkiksi toimittajat siirtyivät viime kesäkuussa ylitarjonta-ammattien joukkoon. Kaikkein eniten tällä hetkellä ylitarjontaa on yleisTEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT FREEIMAGES JA PIXABAY Mitä lähteä opiskelemaan? Kevään yhteishaut lähestyvät. Jos haluaa järkeillä opiskelupaikkaa tilastoja tutkien, tässä vinkkiä työnäkymistä eri aloilta. Ennustaminen on kuitenkin vaikeaa. sihteereistä ja johdon sihteereistä, mainonnan, markkinoinnin ja graafisen suunnittelun erityisasiantuntijoista sekä vaattureista, pukuompelijoista ja turkkureista. Minkä alan ammattilaisista sitten on pulaa? Syksyllä pulaammateiksi nousivat ylija yleislääkärit sekä monella alueella myös hammaslääkärit. TE -toimistoissa arvioidaan, että työvoiman kysyntä kasvaa monen muunkin sosiaalija terveysalan ammatin kohdalla. Esimerkiksi puheterapeuteista ja kuulotutkijoista on jo pulaa usean ELY-keskuksen alueella. Opetusja kasvatusalalla etenkin erityisopettajia ja lastentarhanopettajia "Teollisuudessa monessa ammatissa on ollut pitkään ylitarjontaa, mutta lokakuun barometri ennusteli suunnan kääntymistä."
25 FARMI 1/2016 KOULUTUS kaivataan nyt ja tulevaisuudessa. Työvoimapulaa on nyt sosiaalija terveysalan lisäksi myös myyntityössä. Teollisuuden puolella pitkän ajan kuluessa työpaikkoja ovat syöneet automaatio ja tietokoneet. Teollisuudessa monessa ammatissa on ollut pitkään ylitarjontaa, mutta lokakuun barometri ennusteli suunnan kääntymistä. Esimerkiksi hitsaajapulaa ennakoitiin usealle ELY-alueelle. Ammattibarometri arvioi tilannetta puolesta vuodesta vuoteen, joten tarkkaa tietoa ei ole, millainen tilanne on esimerkiksi kolmen vuoden päästä. Ennakoitavissa kuitenkin on, että esimerkiksi sosiaalija terveysalalla työntekijöitä kaivataan jatkossakin. Metsäalalla hyvät näkymät Ammattibarometrin mukaan esimerkiksi metsäja metsäteollisuusalan työnhakijoista on tällä hetkellä alueittaista ylitarjontaa, mutta tulevaisuudessa ala kaipaa kipeästi osaajia. Metsäteollisuusyritysten yhteenliittymä, Metsäteollisuus ry muistutti elo-syyskuun vaihteessa, että kolmannes alan työvoimasta eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana. Lisäksi metsäteollisuuden investointien myötä Suomen vuosittainen puun käyttö tulee kasvamaan viidenneksellä lähivuosina. Sellu-, paperi-, kartonkisekä sahaja levyprosessien ja tuotteiden vahvoille osaajille on siis kysyntää tulevaisuudessa. Lisäksi uudenlaisten liiketoiminta-alueiden, kuten biojalostamoiden kasvu lisää erilaisten osaajien tarvetta. Lisääntynyt puun käyttö lisää myös metsätalouden sekä puunkorjuun ja kuljetusalan työvoiman tarvetta. Huoli osaajien puutteesta tulevaisuudessa on saanut metsäteollisuusyritykset ja Suomen Metsäyhdistyksen kiertämään useana syksynä peruskouluissa. Mahdollisuuksien metsä -kampanjan tarkoituksena on tuoda lisää tietoa metsäalasta ja saada opiskelijoita alalle. Olivat työllisyysnäkymät sitten millaiset vain, kaikki alat eivät ole kaikkia varten. Hyvien työllisyysnäkymien ala ei välttämättä sovi, jollei se tunnu omalta. Järkeilyn lisäksi on hyvä miettiä, millainen on oma kiinnostus. Muista hakuajat Korkeakoulujen yhteishaku, hakuaika 1: 8.1.–27.1. Haku vieraskielisiin koulutuksiin, Taideyliopiston ja Tampereen yliopiston teatterityön koulutuksiin sekä joihinkin maisterihakuihin. Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukioon 23.2.–15.3. Haku erityisopetuksena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen 16.3.–6.4. Korkeakoulujen yhteishaku, hakuaika 2: 16.3.–6.4. Haku muihin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutuksiin. Haku osoitteessa opintopolku.fi. FOREAMMATTI -VEKKOPALVELU on suunnattu erityisesti työtä etsiville, alanvaihtoa suunnitteleville ja opiskelijoille. Palvelu voi auttaa myös ammatinvalinnan kanssa painiskelevaa. Palvelu vastaa mm. kysymyksiin, kuinka paljon eri ammateissa on avoimia työpaikkoja, kuinka kovaa kilpailu työpaikoista on nyt ja lähitulevaisuudessa sekä millaisia ovat alan keskipalkat. www.foreammatti.fi Korkeakoulujen on lain mukaan vuodesta 2016 alkaen varattava osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensikertalaiskiintiöiden tavoitteena on parantaa niiden asemaa, jotka hakevat ensimmäistä opiskelupaikkaansa.
26 FARMI 1/2016 KOULUTUS 1. KUKA OLET? – Eeli Tauriainen, 17, metsäkoneasentajaopiskelija Kajaanista. 2. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? – Opiskelen toista vuotta metsäalan perustutkintoa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Valtimon toimipisteessä. Suoritan metsäkoneasentajan erikoistumisopintoja, ensimmäisen vuoden opiskelin metsäalaa Kajaanissa. 3. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Kotona meillä on metsäyritys, ja metsäkoneita on useita. Ajattelin, että tästä koulutuksesta on tulevaisuudessa hyötyä. Ensin mietin erikoistumista harvesterikuljettajaksi, mutta päädyin kuitenkin siihen, että asentajakoulutus on hyödyllisempi vaihtoehto. Harvesterija ajokonekuskin hommia pystyn opettelemaan hyvin kotoakin käsin. Ala tuntuu ehdottomasti minulle oikealta. 4. MILLAISTA OPISKELU ON KÄYTÄNNÖSSÄ? – Ensimmäisenä opiskeluvuonna keskityttiin paljon perusmetsänhoitoon sekä ajokoneen käyttöön. Nyt toisena ja kolmantena vuonna täällä Valtimolla on paljon konepainotteisempaa. Suuri osa kaikille yhteisistä ATTO-aineista suoritettiin jo ensimmäisenä vuonna, mutta edelleen meillä on mm. äidinkieltä, fysiikkaa ja matikkaa. Näitä on usein yhdessä puutavara-autonkuljettajaopiskelijoiden kanssa. Käytännön töitä, kuten huoltohommia teemme paljon. Käymme läpi metsäkoneiden tekniikkaa, kuten hydrauliikkaa sekä sähköja moottorioppia. Ensimmäinen lyhyempi työssäoppiminen oli syksyllä. Olimme viikon verran yrityksissä töissä, ja samalla raportoimme opettajalle. Kolmas vuosi menee aika suurelta osin työssäoppimassa. 5. MITÄ ALA VAATII OPISKELIJALTA? – Työelämässä vaaditaan tietämystä koneiden tekniikasta sekä hydrauliikkaja sähköopista, ne on 1. KUKA OLET? – Joni Paavola, 18-vuotias hevosalan opiskelija Juupajoelta. 2. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? – Suoritan hevostalouden perustutkintoa Ypäjän Hevosopistossa. Olen toisen vuoden opiskelija, ja keväällä 2017 valmistun ratsastuksenohjaajaksi. 3. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Ensimmäisille ratsastustunneille osallistuin 4–5-vuotiaana, ensimmäisen oman hevoseni sain 9-vuotiaana. Kotona meillä on jo usean vuoden ajan ollut oma talli. Hevoset ovat siis kuuluneet elämään ihan pienestä saakka. Ehdin opiskella vuoden elintarvikealaa, mutta hevoset vetivät puoleensa. Ypäjällä voi opiskella myös hevostenhoitajaksi, mutta ratsastuksenohjaaja oli minulle mieluisampi vaihtoehto. 4. MILLAISTA OPISKELU ON KÄYTÄNNÖSSÄ? – Opiskelu on melko käytännönläheistä, paljon opettelemme hevosen hoitoa ja teemme tallitöitä, kuten karsinoiden siivousta. Jokaisella on joka päivä yksi tallivuoro, joko aamu-, päivätai iltatalli ja tämän lisäksi ratsastusta. Meillä toisen vuoden opiskelijoilla on jokaiselle kaksi hevosta. Vanhemmilla A-hevosilla osallistutaan tunneille ja näyttöihin. tärkeä hallita. Myös hitsausja metallityötaidot ovat hyvin tärkeitä. Osalla meistä oli alussa enemmän kokemusta koneiden kanssa pelaamisesta, osalla vähemmän. Mielenkiintoa kun riittää, niin täällä kyllä pärjää. Varsinainen työelämä myös opettaa todella paljon. Luokallamme on seitsemän asentajaopiskelijaa. Ala on miesvoittoinen, mutta löytyy luokaltamme yksi naispuolinen asentajakin. 6. MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? – Metsäkoneasentaja voi työllistyä esimerkiksi koneyritykseen tai huoltofirmaan. Koulutus antaa hyvän pohjan tehdä muittenkin kuin vain metsäkoneiden huoltohommia. FA RM I
27 FARMI 1/2016 KOULUTUS Tämän lisäksi jokaisella on koulutettavanaan 3-vuotiaita ”remonttiratsuja”. Toki myös nuorilla hevosilla ratsastus on aina ohjattua ja siihen saa opetusta. Myös ohjaajapuolella on käytännön tunneilla kengitystä, hoitoa ja lääkitsemistä. Näihin liittyen käydään myös teoriaa. Myös yrittäjyyteen liittyviä opintoja on ja vähän ratsastuksen teoriaa. Ensimmäinen työssäoppimisjakso alkoi jo ensimmäisen vuoden keväällä ja kesti 6 kuukautta. Olin itse puolet ajasta Hevosopiston ratsastuskoululla ja puolet Englannissa Kyra Kyrklundin valmennuskeskuksessa. Englanti oli hieno kokemus, ja olen kiitollinen mahdollisuudesta päästä sinne oppiin. Työssäoppiminen ulkomailla on melko LISÄTIETOA METSÄALASTA ja alan oppilaitoksista: www.metsaopetus.fi Alkuun varmaankin työllistyn perheen yritykseen asentajaksi ja myös ajokoneja motokuskin hommia tekemään. Voisi olla kyllä hyvä jossain muuallakin välillä työskennellä. Pitemmälle en ole vielä suunnitellut. yleistä opiskelijoiden keskuudessa. 5. MITÄ ALA VAATII OPISKELIJALTA? – Koen tärkeäksi halun toimia alalla ja hevosten parissa. Ohjaajalta vaaditaan tietynlaista sosiaalisuutta, työ on kuitenkin pitkälti asiakaspalvelua. Luokallamme on 13 opiskelijaa, noin puolet on tullut suoraan peruskoulusta, osa opiskelee yo-pohjalta. 6. MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? – Olisi hienoa kehittää omaa ratsastustaitoa niin pitkälle kuin mahdollista, ja päästä kilpailemaan mahdollisimman korkealla tasolla. Olen kilpaillut kouluratsastuksessa kansallisella tasolla omalla hevosella, ja viime kaudelle sain opistolta hevosen ja saavutin suomenhevosten hallimestaruuskisoissa kolmannen sijan helppo A-luokassa. Myös esteissä olen kilpaillut aluetasolla 110 cm -luokassa. Kilpailu kiinnostaa, muuten en ole kovin pitkälle tulevaisuutta vielä ajatellut. 1. KUKA OLET? – Nita Halonen, 18-vuotias maatalousalan opiskelija Nummelasta. 2. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? – Opiskelen toista vuotta maatalousalan perustutkintoa Ammattiopisto Livian Tuorlan toimipisteessä. Valmistuttuani minusta tulee maaseutuyrittäjä. 3. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Sanotaan, että lähdin opiskelemaan uteliaisuuttani. Maatalous on ollut elämässäni vain ja ainoastaan opiskeluaikani. Olen toki aina tykännyt olla maalla ja pitänyt maalaisilmapiiristä, mutta en koskaan kuvitellut, että lähtisin opiskelemaan maataloutta. Peruskoulun jälkeen suunnittelin opintoja pieneläinpuolella, mutta kaverini oli tulossa tänne ja vinkkasi minulle tästä. Hevostaloudesta kiinnostuneena ajattelin, että tämä koulu voisi tarjota hyvää pohjaa sitäkin ajatellen. Puolentoista vuoden jälkeen voin sanoa, että tämä on todellakin ollut minulle oikea valinta. 4. MILLAISTA OPISKELU ON KÄYTÄNNÖSSÄ? – Opiskelu on ensimmäisenä vuonna pitkälti sitä, että ylläpidämme koulun tilaa. Itselle oli yllätys, miten paljon täällä saa itse tehdä. Me esimerkiksi hoidamme kaikki peltohommat, ylläpidämme biokaasulaitosta ja huolehdimme opetussikalasta ja -navetasta. Ensimmäisenä vuonna meillä on määrätLISÄTIETOA HEVOSALASTA ja alan oppilaitoksista: www. hippos.fi/nuoriso/hevosalan_ koulutus Eeli Tauriainen. M AR TT I PA RT AN EN /P KK Y
28 FARMI 1/2016 KOULUTUS tyjä sikalaja navettajaksoja. Teoriaopinnot liittyvät lähinnä kasveihin ja eläimiin. Myös tavalliset luokkatunnit liittyvät pitkälti tilan asioihin. Esimerkiksi matikassa laskemme hehtaarihommia ja muuta. Yrittäjyysopintoja on laajasti, mutta suurin osa niistä on vasta tulossa. Meillä on paljon valinnaisia opintoja. Itse olen valinnut mm. hevosiin, peltokasveihin ja rakentamiseen liittyviä opintoja. Työssäoppimisjaksot ovat tärkeä osa koulutusta. Meidän tulee esimerkiksi suorittaa työssäoppiminen jokaiseen valinnaiseen liittyen. Työssäoppiminen alkaa keväällä ja jatkuu käytännössä valmistumiseen saakka. Muutamia opetusjaksoja on välissä. Työssäoppimispaikkojen löytäminen vaatii paljon oma-aloitteisuutta, me esimerkiksi suunnittelemme kaverini kanssa Englantiin lähtemistä. 5. MITÄ ALA VAATII OPISKELIJALTA? – Useimmat luokkalaisemme tulevat maatilalta. Alkuun olin yllättynyt määrästä, ja mietin, että mitä minä täällä teen. Nopeasti kuitenkin pääsi samalle viivalle. Täällä pärjää vaikkei kokemusta olisikaan. Kiinnostus alaan on kuitenkin ehdoton. Raskastakin työ voi olla, ja pakkasella sormet jäässä pelataan traktoreiden kanssa. Meidänkin luokallamme on sekä peruskouluettä yo-pohjaisia opiskelijoita. 6. MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? – Sen kun tietäisi! Maaseutuyrittäjä voi toimia esimerkiksi maanviljelijänä, maataloustyöntekijänä, lomittajana tai työllistyä erilaisiin alan yrityksiin. Minua kiinnostavat erityisesti hevoset, eivät konehuolto ja muu niinkään. Peltohommia voisin tehdä vastaisuudessakin. Olisi hienoa päästä töihin hevostilalle, jossa vaikka tuotettaisiin omat kaurat. Jatko-opiskelu hevospuolella on suunnitelmissa. SUOMEN METSÄKESKUS ja Osuuspankit järjestävät tammi-helmikuussa veroiltoja Pirkanmaalla. Tilaisuuksissa käydään läpi uusia metsäveroasioita ja kerrataan samalla vanhoja. Veroilloissa on paikalla myös verottajan edustaja. Metsäveroiltoja Pirkanmaalla 19.1. Urjala 21.1. Kangasala 26.1. Punkalaidun 27.1. Tampere 3.2. Ylöjärvi 9.2. Valkeakoski 10.2. Nokia 11.2 Mänttä-Vilppula 16.2. Sastamala TILAISUUDET OVAT maksuttomia, mutta vaativat ennakkoilmoittautumisen. Katso tapahtumakohtaiset lisätiedot Suomen metsäkeskuksen sivuilta www.metsakeskus.fi/tapahtumat HEVOSALAN PERINTEIKKÄÄT jalostuspäivät järjestetään 10.–11. helmikuuta Turussa, Metsämäen raviradalla. Avauspäivänä keskitytään suomenhevoseen ja kuullaan Ruotsin kylmäverihevosen nykytilasta. Vieraaksi saapuu Ruotsin kylmäverijärjestön, Sleipnerin puheenjohtaja Marita Arvidssonin. Avauspäivänä myös luodaan katsaus viime vuoden näyttelykauteen sekä uuteen jalostuslainsääntöön ja muutoksiin hevosten rekisteröinnissä. Toisena päivänä keskiössä on lämminverinen ravihevonen. Boko-hevosten kasvatuksesta kertoo John Bootsman Ruotsista. Esillä on vahvasti hevosalan kehittämistoiminta. Päivien päätteeksi haastattelussa on joukko vahvoja varsinaissuomalaisia hevoskasvattajanaisia. TUTUSTU OHJELMAAN: www.hippos.fi Jalostuspäivät helmikuussa Turun Metsämäessä Nita Halonen. FREE IMAG ES
KOULUTUS MAAJA TURKISTALOUDEN LOMITUSPALVELUIHIN tuli muutoksia vuoden alussa. Maatalouslomittajat hoitavat jatkossa vain sellaiset työt, jotka ovat päivittäin välttämättömiä. Lomituspalveluja saavat jatkossa ne maatalousyritykset, joissa kotieläinyksiköitä on vähintään kuusi. Sama eläinyksikkömäärä koskee turkistuottajia. Kasvinviljelijät eivät voi enää saada lomituspalveluja. Maatalousyrittäjän vuosilomalomitus säilyy maksuttomana ja sitä saa jatkossakin 26 päivää kaLomituspalvelut painottuvat välttämättömiin töihin lenterivuodessa. Maatalousyrittäjä saa jatkossakin sijaisapua lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten sekä maanpuolustusvelvollisuuksien hoitamista varten. Sijaisapua ei enää myönnetä aikuiskoulutukseen, tuottajajärjestöjen kokouksiin tai muun vastaavan syyn perusteella. Työkyvyttömyyden perusteella saatavaan sijaisapuun tulee rajoituksia. Tuettu maksullinen lomitus ja sijaisavusta perittävä maksu nousevat hieman. Täysin maksullisen lomituksen maksu nousee EU:n suuntaviivojen Jalostuspäivät helmikuussa Turun Metsämäessä mukaisesti vastaamaan kuluvan vuoden keskimääräistä kustannustasoa. Valvontakäynnistä peritään jatkossa maksu, samoin varallaolosta. Itse järjestetty lomitus muuttui vuoden vaihteessa yrityspohjaiseksi. Jatkossa itse järjestetty lomitus voidaan ostaa vain ennakkoperintärekisteriin merkityltä palvelun tuottajalta. Maatalousyrittäjä ei siis enää voi ottaa lomittajaa työsuhteeseen, kuten aiemmin. Lomituspalvelua käyttäneen maatalousyrittäjän on haettava korvausta lomituksen alkamista seuraavan kahden kalenterikuukauden sisällä. Korvaus maksetaan suoraan palvelun tuottajalle eli lomituspalveluyritykselle. Eduskunnan hyväksymien muutosehdotusten myötä Suomen maatalousja turkislomittajia koskeva lainsäädäntö vastaa EU:n säädöksiä. LISÄTIETOJA Melan sekä sosiaalija terveysministeriön sivuilta www.mela.fi ja www.stm.fi ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. Meidän avullamme löydät keinoja, menetelmiä ja tekemisiä, joilla lisäät viljelyn kannattavuutta. Saat meiltä parhaimman asiantuntijanäkemyksemme ja suosituksemme siitä, mitä kannattaa tehdä. Kannattaako panostaa pellon tuottokyvyn nostoon vai markkinoihin, mitä kannattaa viljellä ja mitä kannattaa tehdä kasvukauden aikana. Valitaan yhdessä sinun tilallesi sopivin ratkaisu, jolla pääset tavoitteeseesi ja teet tulosta. Kiinnostuitko? Lue lisää www.proagria.fi/viljelysuunnittelu Miten parannat viljelyn kannattavuutta?
30 FARMI 1/2016 A lkuvuosi on hyvä aika suunnitella, miten uutta osaamista tarvitsee ja mitä pitää päivittää. Tärkeää onkin miettiä, millä osaamisella saa yrityksessä eniten tulosta aikaiseksi. Uuden oppiminen tuottaa aina uusia toimintatapoja ja tehokkuutta. ProAgrian koulutusten painopisteitä tulevana vuonna ovat eri aiheisiin pohjautuvat pienryhmät, johtamisvalmennukset, havaintoihin perustuvat valmennukset, luomuperuskurssit vuoden alussa ja teemapäivät esimerkiksi viljankuivauksen energiaratkaisuista. Kirjojen kautta saa hyvää tukea osaamisen soveltamiselle käytäntöön. Myös perusosaamisten päivitykset kuten kasvinsuojelun tutkintoja ympäristökorvausten tukiehdot -koulutukset ja hygieniapassitestit, jotka liittyvät usein viranomaisten vaatimuksiin, kannattaa hoitaa ajoissa kuntoon ja noukkia koulutuksista uusimmat asiat. Osaamiseen panostaminen kannattaa aina Osaamisen kehittämiseen ja ylläpitoon kannattaa panostaa jatkuvasti. Uusien asioiden oppiminen käytännössä ja niiden soveltaminen omassa yrityksessä tuottaa nopeasti panostuksen takaisin. Pienryhmissä jaetaan osaamista ProAgria BM -pienryhmissä on saavutettu hyviä tuloksia. Niissä ryhmässä opitut ja havainnollistetut asiat siirtyvät suoraan käytäntöön. Pienryhmiä järjestetään tulevana vuonna muun muassa nurmituotannosta, viljelystä, maidontuotannon eri asioista, kokonaisuus haltuun -teemasta sekä luomusiementuotannosta. Usein pienryhmät kokoontuvat pellon pientareille, navetoihin ja varastoihin tekemään yhdessä havaintoja ja oppimaan uutta. Pienryhmissä osallistujat jakavat kokemuksiaan, saavuttamiaan tuloksia ja parhaita käytäntöjä. Pienryhmiin osallistuneet ovat arvioineet, että pienryhmät ovat antoisia, asiat ovat käytännönläheisiä, pelisilmä kasvaa ja pienryhmään osallistuneista saa hyvän verkoston ympärilleen. ProAgrian nurmi BM-pienryhmään Länsi-Suomessa osallistuneiden nurmen keskisato kasvoi 5 290 kilosta ka/ha neljässä vuodessa 8 400 kiloon ka/ha. Tuotantokustannus laski samassa ajassa 27 snt/kg ka aina 18 snt/kg ka, mikä tuottaa merkittävää tulosta ja säästöä. Tulokset ovat ryhmien keskiarvoja. Merkittävää on, että vaikka tulokset ovat neljältä hyvin erilaiselta satovuodelta, ovat tulokset olleet koko ajan nousujohteiset. Johtamisosaaminen kuntoon Johtamisen kehittäminen on tulevan vuoden painopisteitä. ProAgrian johtamisvalmennuksia on järjestetty sikaja maitoyrittäjille. Valmennukset ovat saaneet hyvät arviot osallistujilta, jotka suosittelevat valmennuksia. Valmennuksen käyneille suurimpia hyötyjä ovat olleet varmuuden lisääntyminen, päätöksenteon helpottuminen, yrityksen oikean kehittämissuunnan löytäminen sekä työntekijöiden johtamisessa onnistuminen aiempaa paremmin. Valmennuspäivien aikana on myös päästy irrottautumaan maatilan arjesta ja löydetty uusia ajatuksia keskusteluissa kollegoiden ja kouluttajien kanssa. Johtamisvalmennuksiin osallistuneet tapaavat säännöllisesti ja jakavat kokemuksiaan edelleen yritystensä kehittämisestä ja uusista tuulista. Tulevia johtamisvalmennuksia kannattaa seurata ProAgrian nettisivuilta ja ilmoittautua heti mukaan. ProAgrian asiantuntijoiden osaamista kehitetään systemaattisesti ja ennakoiden pienryhmissä ja käytännön olosuhteissa. ProAgria EteläSuomen kasviasiantuntijat tekivät käytännön havaintoja Helkalan Ranssilla.
31 FARMI 1/2016 Osaamiseen panostaminen kannattaa aina Lisäksi kannattaa valita omistajanvaihdokseen ja yhtiöittämiseen valmistavia koulutuksia, jos nämä asiat ovat yrityksessäsi ajankohtaisia parin vuoden säteellä. Lehmäja nuorkarjahavainnot tuottavat tulosta Suositut lehmäja nuorkarjahavaintokoulutukset ja harjoitukset jatkuvat maakunnissa. Niiden avulla saa uuden näkökulman karjan olosuhteisiin ja osaa lukea lehmän antamia viestejä paremmin. Havainnot pidetään aina navetassa, jossa harjoitellaan havaintojen tekemistä käytännössä. Havaintojen avulla oppii näkemään karjan olosuhteet lehmän tarvitsemien luontaisten vapauksien näkökulmasta. Valittavana ovat lehmäja nuorkarjahavainto-koulutukset, -luennot ja -harjoitukset. Lehmäja nuorkarjahavainnot tuottavat mitatusti tulosta. Jokainen lisätunti, jonka lehmä on makuulla, antaa litran lisää maitoa. Tekemällä lehmähavaintoja ja parantamalla esimerkiksi parsien olosuhteita voi pidentää makuuaikaa, lisätä eläinten hyvinvointia sekä saada lehmät tuottamaan lisälitroja ja sitä kautta rahaa. ProAgria panostaa asiantuntijoidensa osaamiseen Toimintaympäristön muutokset ja asiakkaiden tarpeet ohjaavat ProAgria asiantuntijoiden osaamisen kehittämistä. Siihen panostetaan systemaattisesti, ennakoiden ja käytännönläheisesti. Asiantuntijoiden valmentajaosaaminen on ollut erityisesti kehittämisen painotuksena, mikä tarkoittaa mielenkiintoisia valmennuksia asiakkaille, uusien menetelmien käyttöä ja ennen kaikkea opitun soveltamiseen käytännössä. Osaamisen kehittäminen pohjautuu ProAgrian asiantuntijoilla viisiportaisen ProAgria Uramatriisiin, minkä kautta luodaan jokaiselle asiantuntijalle kehittymispolku, miten kasvattaa osaamista. Yksi ProAgrian osaamisen kehittämisohjelma on tuottanut ProAgria Huippuosaajat, jotka ovat alansa parhaita osaajia ja toimivat myös koulutusten ja valmennusten vetäjinä. Toinen tärkeä kokonaisuus on ollut asiantuntijoiden suorittamat yritysjohtamisen erityisammattitutkinnot, mitkä ovat valmentaneet konsultoimaan yrityskokonaisuuksia johtamisen näkökulmasta. SEURAA PROAGRIAN KOULUTUSTARJONTAA: www.proagria.fi/tapahtumat KATSO ONNISTUMISIA: www.proagria.fi/tietoa-proagriasta/referenssit NOUKI ALASI UUSIN TIETO JA KIRJAT HETI KÄYTTÖÖSI: proagriaverkkokauppa.fi Anna palautetta Hyvät koulutukset syntyvät aina asiakkaiden tarpeista. Kannattaa antaa aktiivisesti palautetta ProAgrialle, millaisia koulutuksia tarvitaan ja mistä ollaan kiinnostuneita: Suvi Anttila, markkinointija viestintäjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto: suvi.anttila@proagria.fi "Usein pienryhmät kokoontuvat pellon pientareille, navetoihin ja varastoihin tekemään yhdessä havaintoja ja oppimaan uutta." TEKSTI SUVI ANTTILA, PROAGRIA KESKUSTEN LIITTO KUVAT ESSI JOKELA JA JUHA SIMOLA Nurmipienryhmät ovat suosittuja. Niiden sisältö takaa kannattavan nurmentuotannon, pienryhmän tuen ja osaavan valmentajan. ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmiä vetävät huippuosaajat Anu Ellä ja Jarkko Storberg.
32 FARMI 1/2016 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA SUUREMPIEN KOHTEIDEN pellettikäyttö on voimakkaassa kasvussa, kun uusia lämpölaitoksia otetaan käyttöön fossiilisen polttoaineen korvaamiseen. Useat suunnitelmat ovat vielä odottamassa ja niiden toteutumista vauhdittaa raskaan polttoöljyn kiristyvät päästövaatimukset, kertoo Bioenergia ry. Suomessa pellettitehtaiden tuotanto suhteessa kapasiteettiin on korkealla tasolla ja yksi suurehko tuotantotehdashanke käynnissä. Pelletintuotanto ja käyttö ovat tällä hetkellä tasapainossa. Vuonna 2014 pelletinkulutus oli 240 000 tonnia ja tuotanto noin 300 000 tonnia. Vientiylijäämä on vähentynyt vuosien varrella selvästi ja tuonti on pysynyt noin 10–20 prosentin osuudessa käytöstä. – Suomi on pelletin käytössä vielä pieni maa Pellettilämmityksellä kasvunmahdollisuudet ENERGIAVIRASTO ON antanut 30.11. määräyksen, että osana sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen raportointia sähköverkonhaltijoiden tulee raportoida myös verkkoon kytketyn sähkön pientuotannon teho tuotantomuodoittain, kertoo Lähienergialiitto. Pientuotannoksi luokitellaan sähköverkkoon kytketyt alle 1 000 kW tuotantoyksiköt. Tilastoitavat tuotantomuodot ovat muun muassa aurinko, tuuli, bio ja vesi. Määräys tuli voimaan vuoden alusta, tiedot kerätään vuoden 2016 aikana ja ne julkaistaan keväällä 2017. www.lahienergia.org suhteessa esimerkiksi Itävaltaan ja Ruotsiin. Potentiaalia meillä on edelleen reilusti, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty. Tuohiniitty korostaa, että pelletti on sopiva ratkaisu kaukolämmön huippuja varalaitoksissa. Edelleen pelletti on hyvä vaihtoehto myös kiinteistökokoluokassa. 2000-luvun aikana energiaremontin yhteydessä pelletti on otettu käyttöön yli 27 000 kiinteistössä. Kehitys on viime vuosina jatkunut noin muutaman sadan uuden kohteen vauhdilla. Uusissa valmispientaloissa pellettilämmitys ei ole saavuttanut merkittävää asemaa, omatoimirakentajien keskuudessa pelletti valitaan useammin. Bioenergia ry painottaa, että hyvä mahdollisuus uusissa taloissa on pellettitakka kytkettynä vesivaraajaan, jolloin siihen voi liittää muitakin lämmönlähteitä, kuten aurinkokeräimet. Pellettiala on panostanut useita vuosia tuotannon, lämmityslaitteiden ja asennuksen laatuun. Pellettien kansainväliset laatustandardit on otettu käyttöön ja asentajien osaamisen varmistavaa sertifiointikoulutusta on järjestetty. Laitteet ovat kehittyneet luotettavammiksi ja Suomen markkinoilla on markkinoiden kokoon nähden paljon eri merkkejä. Ala odottaa tulevien kahden vuoden aikana useiden keskisuurten pellettiä käyttävien laitosten toteutumista. Yksi keskeisin vaikuttava tekijä on pienten polttolaitosten asetuksen (PIPO) vaatimusten kiristyminen 2018 vuoden alusta alkaen. www.bioenergia.fi PE LL ET TIE NE RG IA YH DI ST YS MIMMI VIRTANEN Verkkoon kytketyn sähkön pientuotannon tilastointi alkaa
33 FARMI 1/2016 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA JOULUKUISESSA PARIISIN ilmastokokouksessa onnistuttiin solmimaan uusi, kattava ja oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen. Sopimuksen myötä ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Pitkäaikaiseksi tarkoitettu sopimus täydentää vuonna 1992 solmittua YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta. Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kommentoi päätöstä odotetuksi, välttämättöVUONNA 2015 rekisteröitiin yhteensä 146 709 uutta ajoneuvoa, mikä oli 1,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivia henkilöautoja ensirekisteröitiin 3 767 kpl eli lähes 40 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. PIX AB AY Vaihtoehtoista käyttövoimaa hyödyntävien henkilöautojen rekisteröinnissä nousua Vaihtoehtoista käyttövoimaa käyttäviksi lasketaan hybridi-, sähkö-, flexifuelja biokaasuautot. – Vaihtoehtoista käyttövoimaa hyödyntävän auton ostajat ovat keskimäärin nuorempia ja toisaalta yritysten osuus ostajista on suurempi. Esimerkiksi sähköautoissa yritys oli hankkijana 64 prosentissa tapauksista. Bensiinimoottorilla varustetuissa henkilöautoissa vastaava osuus oli 23 prosenttia ja diesel-autoissa 47, kertoo erityisasiantuntija Mika Idman. Suhteessa kaikkiin maakunnan ensirekisteröinteihin vaihtoehtoisella käyttövoimalla käyviä henkilöautoa ensirekisteröitiin eniten VarsinaisSuomessa ja vähiten Pohjois-Karjalassa. Määrällisesti eniten kyseisiä henkilöautoja ensirekisteröitiin Uudellamaalla ja vähiten Kainuussa. www.trafi.fi Pariisin ilmastosopimus velvoittaa kaikki maat päästövähennyksiin mäksi ja käänteen tekeväksi. Tiilikainen neuvotteli Pariisissa EU:n puolesta maiden välistä vastuunjakoa ja metsien käyttöä käsittelevissä ryhmissä. – Ranskan diplomatialla ja EU:n aktiivisuudella saatiin Pariisissa paljon aikaan. Näitä kykyjä tarvitaan tulevaisuudessakin, sillä työ ei tosiaan lopu tähän, ministeri Tiilikainen kommentoi. Sopimuksen mukaan koko maailman päästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Päästövähennystavoitteiden lisäksi sopimuksessa on asetettu pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Vuonna 1992 solmitussa YK:n ilmastopuitesopimuksessa maat on jaettu kehitysmaihin ja teollisuusmaihin, ja vain teollisuusmaille on asetettu velvoitteita. Jatkossa kaikki maat ovat velvoitettuja suunnittelemaan ja toteuttamaan päästövähennyksiä ja kertomaan niistä avoimesti ja läpinäkyvästi. Toimet ovat kansallisesti määriteltyjä ja siten suhteutettuja maan kehitystasoon, ja niiden tulee kiristyä ajan myötä. 186 maata on antanut päästövähennyssitoumuksen vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yhteensä nämä sitoumukset kattavat yli 95 prosenttia maailman päästöistä. Annetut päästövähennyssitoumukset tosin eivät eri arvioiden mukaan riitä rajoittamaan lämpenemistä alle kahden asteen. Eri maiden ilmastotoimien riittävyyttä suhteessa päästötavoitteeseen tarkastellaan ensimmäisen kerran jo vuonna 2018. www.valtioneuvosto.fi
34 FARMI 1/2016 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA HIILINEUTRAALIN KAUKOLÄMMÖN tuotannon osuus nousi vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan jo lähes 36 prosenttiin. VTT:n selvityksen mukaan kaukolämpö on jatkossakin suosituin lämmitysmuoto, uudisrakennusten lämmitysenergian kysynnästä sen arvioidaan kattavan 50–75 prosenttia. Puun ja muiden biopoltPOLTTOAINEVEROJA ON korotettu 1.1.2016 alkaen. Korotus koskee lämmitys-, voimalaitosja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa. Tuotteet ovat kevyt polttoöljy ja raskas polttoöljy. Uutena tuli vero myös nestekaasulle. Nestekaasun verovapaus päättyi vuoden 2016 alusta nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain 378/2015 mukaisesti. Nestekaasun vero määräytyy samoilla perusteilla kuin muilla Polttoaineveroihin korotuksia fossiilisilla lämmityspolttoaineilla. KOROTUKSET TUOTEKOHTAISESTI: Kevyt polttoöljy +2,66 senttiä/litra + arvonlisävero eli yhteensä 3,3 senttiä/litra Raskas polttoöljy +3,24 senttiä/kilo + arvonlisävero eli yhteensä 4,0 senttiä/kilo Nestekaasu vero yhteensä 24,93 senttiä/kilo + arvonlisävero eli yhteensä 30,9 senttiä/kilo www.teboil.fi Kaukolämpö lisääntyy ja vihertyy toaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa nousi vuonna 2015 lähes 33 prosenttiin. Kaukolämmön energialähteenä käytetään enenevässä määrin ylijäämälämpöjä. Teollisuuden hukkalämpö sekä savukaasuista ja tietokonesaleista talteen otettavat lämmöt pienentävät tarvittavien polttoaineiden käyttöä. Lähes kaikissa suomalaisissa taajamissa sijaitsevat kaukolämpöverkot mahdollistavat kustannustehokkaasti hukkalämpöjen hyödyntämisen. Biopolttoaineiden osuuden lisääntyminen on johtanut myös kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöjen pienenemiseen. Kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 5,1 miljoonaa tonnia. Laskua edellisvuoteen verrattuna on lähes 15 prosenttia. Keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 156 grammaa tuotettua kilowattituntia kohden. Kaukolämmön kysyntä oli viime vuonna hieman yli 30 000 GWh, laskua edelliseen vuoteen oli viisi prosenttia. Lasku johtui ennätyslämpimästä vuodesta. Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 33,0 TWh. Yhteistuotantona sähkön kanssa siitä tuotettiin 24,4 TWh. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta nousi noin prosenttiyksiköllä 74 prosenttiin. Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin sähköä 11,8 TWh. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa. VTT:n selvityksen mukaan rakennusten lämmitysenergian kulutus ei enää tulevaisuudessa kasva. Kaukolämmön osuus lämmitysenergian käytöstä voi kuitenkin nousta, koska uudet rakennukset rakennetaan kaupunkeihin ja käytöstä poistuva rakennuskanta sijoittuu haja-asutusalueille. www.energia.fi PI XA BA Y FA RM I
35 FARMI 1/2016 HEVOSET RAVIT tammi–helmikuussa: 22.1. Helsinki ja Pori 23.1. Lahti 24.1. Kaustinen 25.1. Oulu 26.1. Tampere 27.1. Helsinki 28.1. Kuopio 29.1. Seinäjoki ja Turku 30.1. Helsinki 31.1. Forssa 1.2. Jyväskylä, 2.2. Tampere 3.2. Helsinki 4.2. Lahti 5.2. Helsinki ja Kuopio 6.2. Tampere 7.2. Lappeenranta ja Pori 8.2. Oulu 9.2. Kaustinen 10.2. Helsinki 11.2. Kouvola 12.2. Forssa ja Joensuu 13.2. Seinäjoki 14.2. Lahti 15.2. Jyväskylä 16.2. Tampere 17.2. Helsinki 18.2. Lahti 19.2. Kuopio ja Turku 20.2. Lappeenranta 21.2. Rovaniemi 22.2. Joensuu 23.2. Tampere 24.2. Forssa ja Helsinki 25.2. Kouvola 26.2. Kaustinen ja Pori 27.2. Oulu 28.2. Jyväskylä, Pori ja Tornio MESTARIKASVATTAJATKIMPPA on valinnut tuleville varsoilleen äidit. Mestarikasvattajille tarjottiin määräajassa 74 hevosta, joista 48 oli lämminverisiä ja 26 suomenhevosia. Korkeatasoisesta tarjouskilpailusta seuloutuivat lopulta vuokrattaviksi lämminveriset tammat Red Pepper Hood ja Riding Lady sekä suomenhevoset Siirius ja Tatsia. Valintaan vaikuttivat muun muassa tamman suku, ikä, terveys, ravikilpailuhistoria ja jälkeläisnäytöt. Riding Lady ja Siirius sijoitetaan Hevosopistolle Ypäjälle, Red Pepper Hood ja Tatsia muuttavat Ylä-Savon ammattiopiston talliin Kiuruvedelle. Tammat siirtyvät Mestarikasvattajien hallintaan helmikuussa 2016. Mestarikasvattajat on 1000 osakkaan suurkimppa, joka edistää kotimaista hevoskasvatusta, hevosalan koulutusta sekä yhteistyötä alan oppilaitosten ja järjestöjen välillä. Konsepti on kansainvälisesti uusi. Kimpan toteuttavat Hevosopisto (Ypäjä), Ylä-Savon ammattiopisto (Kiuruvesi), Hämeen ja Pohjois-Savon hevosjalostusliitot ja Suomen Hippos. www.mestarikasvattajat.fi Mestarikasvattajat valitsi neljä tammaa kovasta joukosta 3-vuotias Siirius osallistui Kuningatarkilpailuun Mikkelissä vuonna 2012 sijoittuen kokonaiskilpailussa kahdeksanneksi. "Valintaan vaikuttivat muun muassa tamman suku, ikä, terveys, ravikilpailuhistoria ja jälkeläisnäytöt." SU OM EN HI PP OS
HEVOSET HEVOSET LISÄÄVÄT karkearehujen kulutusta kovalla pakkasella pitääkseen itsensä lämpimänä, mikä lisää niiden vedentarvetta, mutta eivät kuitenkaan välttämättä juo tarpeeksi nestettä, muistuttaa Hevostietokeskus. Hevosille on tyypillistä vähentää vedenkulutusta pakkasen kiristyessä. Ne eivät myöskään mielellään juo jääkylmää vettä. Nämä tekijät yhdistettynä vähäiseen liikkumiseen lisäävät hevosen riskiä sairastua ummetusähkyyn. Kovien pakkasjaksojen aikana on siis erityisen tärkeää huolehtia, että hevosilla on riittävästi sulaa juomavettä saatavilla. Veden perustarve on noin 5 litraa hevosen 100 painokiloa kohti. Työskentely ja imetys lisäävät tarvetta huomattavasti. Muutaman tunnin ajan ulkoileville hevosille ei ole välttämätöntä järjestää juomavettä tarhaan, mutta koko päivän tarhattavien ja pihatossa pidettävien hevosten riittävästä vedensaannista on huolehdittava. Helpointa tämä on automaattisten, veden sulana pitävien juomakuppien ja -paljujen avulla. Myös sangosta juottaminen ajaa asiansa, tämä tarkoittaa vähintään kahta, mieluiten useampaa juottokertaa päivässä. Sankojuotto on työlästä etenkin hevosmäärän Huolehdi hevosen riittävästä vedensaannista paukkupakkasilla ollessa suuri, mutta sen hyvänä puolena on se, että veden kulutusmäärää pystytään tarkkailemaan. Saaveissa juomaveden saa pidettyä pitempään sulana lisäämällä joukkoon ajoittain kuumaa vettä tai laittamalla astiaan vedenpintaa rikkovan pallon. Hevoset juovat vettä tyypillisesti väkija karkearehuannosten syönnin jälkeen sekä pitempien lepojaksojen päätteeksi. Vedenkulutusta lisäävät muun muassa 10–15-asteinen juomavesi, riittävä suolansaanti sekä sangosta tarjottavan veden maustaminen pienellä määrällä melassia. Myös vesiastioiden puhtaudesta ja veden raikkaudesta on syytä huolehtia maittavuuden varmistamiseksi. www.hevostietokeskus.fi FA RM I MAASEUDUN ASIALLA OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi
37 FARMI 1/2016 HEVOSET SUURKILPAILUPÄIVÄT A-PONIT: 24.5. Ponien Tammer-ajo 7.6. Mini Stakes, Kuopio 11.6. Poni-Eliitti, Jyväskylä 18.6. Poni-Kymi, Kouvola 25.6. Suomen Mestaruus, Härmä 3.7. Ponien Suur-Hollola, Lahti 16.7. Pien-Mestaruus, Mikkeli 30.7. Pohjoismaiden mestaruus, Turku 6.–7.8. Poni-Kuninkuus, Virpiniemi 20.8. Poniderby, Jyväskylä 1.10. Poni-Kriterium, Teivo 22.10. Montén Suomen Mestaruus, Vermo SUURKILPAILUPÄIVÄT B-PONIT: 25.6. Suomen Mestaruus, Härmä 16.7. Montén Suomen Mestaruus, Mikkeli 17.7. MiniMichel, Mikkeli 31.7. Pohjoismaiden mestaruus, Turku 8.–9.8. Poni-Ruhtinuus, Virpiniemi 5.11. B-ponien 4-vuotismestaruus, Seinäjoki Teivossa järjestettävän A-ponien Poni-Meeting -finaalin ja B-ponien 5-vuotismestaruuden päivämäärät vahvistetaan myöhemmin. Lisätietoja kilpailuista: www.hippos.fi HEVOSELÄINTEN TUNNISTAMISTA koskeviin vaatimuksiin on tullut muutoksia vuoden alussa. Muutokset koskevat hevoseläinten tunnistusasiakirjaa ja ilmoittamista tietokantaan. Jatkossa tietokantaan tulee ilmoittaa kaikki hevoseläimet, joiden tietoja ei siellä vielä ole. Hevoseläinten tunnistusasiakirjojen eli hevospassien ulkonäkö yhtenäistyy EU:n alueella. Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä passiväärennöksiä. Kaikilla EU:n alueen hevoseläimillä on oltava hevospassi. – Jos hevoseläimelle on myönnetty passi ennen tammikuun alkua 2016, sitä ei tarvitse vaihtaa vaan vanhanmallinen on edelleen voimassa, sanoo ylitarkastaja Matleena Haapa Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. Kaikki hevoseläimet, joiden tietoja ei vielä löydy tietokannasta, tulee ilmoittaa sinne hevospassin tietojen tallentamiseksi. Jos hevoseläin on ilmoitettu tietokantaan jo aiemmin, ilmoitusta ei tarvitse tehdä uudelleen. Velvoite koskee kaikkia Suomeen yli 90 päiväksi toisesta EU:n jäsenvaltiosta saapuneita sekä Suomessa syntyneitä hevoseläimiä, joille on myönnetty hevospassi toisessa jäsenmaassa. Velvoite ei koske vain lisääntymiskauden ajaksi Suomeen tuotuja siitosoriita. Ilmoitus on tehtävä 30 päivän sisällä siitä, kun eläin on tuotu maahan tai sille on myönnetty hevospassi toisessa jäsenvaltiossa. Ilmoitus tehdään passin myöntävän toimijan tietokantaan Suomessa. Rekisteröityjen hevoseläinten ilmoitukset tehdään kunkin rodun kantakirjaa pitävälle yhteisölle tai sellaisen puuttuessa Suomen Hippokselle. Ei-rekisteröityjen hevoseläinten ilmoitukset tehdään Suomen Hippokselle. Vaatimus koskee myös kaikkia hevoseläimiä, jotka on tuotu maahan ennen tammikuun alkua 2016 ja joiden tietoja ei vielä ole tietokannassa. Kaikkien näiden hevoseläinten tunnistusasiakirjat tulee toimittaa tietokantaan viimeistään 31.12.2016. www.evira.fi EU:n hevospassien ulkonäkö yhtenäistyy Ponien suurkilpailut 2016 julkaistu ALUSTAVA PONIRAVIKALENTERI ja ponien suurkilpailut vuodelle 2016 on julkaistu. Ponien Pohjoismaiden mestaruus -lähdöt ajetaan ensi kesänä Turun Kuninkuusraveissa. Ponien Suomen Mestaruudet kisataan Nordic King -raveissa Härmän PowerParkissa juhannuspäivänä. SU OM EN HI PP OS / IR IN A KE IN ÄN EN Viime vuonna Ponikuninkuusravit kisattiin Ypäjällä. Vanhanmalliset passit ovat edelleen voimassa.
38 FARMI 1/2016 on kasvava metsänomistusmuoto Yhteismetsä Yhteismetsästä eroaminen on mahdollista, jos se on määritetty yhteismetsänsäännöissä. Tällaisessa tilanteessa laki ei kuitenkaan takaa, että saisi takaisin saman alueen, minkä on liittänyt. Tavallisesti yhteismetsästä ”erotaan” myymällä oma osuus.
39 FARMI 1/2016 Y hteismetsällä tarkoitetaan metsäaluetta, jonka omistavat osakaskiinteistöt ja niiden omistajat. Metsäkiinteistöt on liitetty sopimuksella suuremmaksi alueeksi, jolloin kukin tila omistaa osuuslukuaan vastaavan osan yhteisesti hallittavasta alueesta. Tammikuussa 2016 Maanmittauslaitos oli rekisteröinyt Suomeen 344 yhteismetsää. Pienimmät ovat reilu viiden hehtaarin perheomistuksia, suurimmat yhteismetsät ovat kooltaan useita kymmeniätuhansia hehtaareja. Yhteensä Suomen yhteismetsien pinta-ala on jo yli 600 000 hehtaaria. Yhteismetsä on metsänhoitotöiden suhteen kustannustehokkaampi verrattuna pienempään metsäkiinteistöön. Myös puukaupassa isommalla toimijalla on enemmän neuvotteluvaraa. Koska käytännön töistä ei tarvitse huolehtia itse, on yhteismetsä myös vaivaton tapa omistaa metsää. Yhteismetsä voi myös olla ratkaisu perinnönjakotilanteessa, jos perheen metsätila on vaarassa pilkkoutua useaan osaan. – Kyseessä ovat yhteiset rakkaat maat. Lohkominen ja pilkkominen useaan osaan ei monestikaan ole järkevää. Jos jokainen haluaa omistaa, tällöin yhteismetsässä on järkeä, kertoo Metsähallituksen maakauppapäällikkö Perttu Finne. Miten yhteismetsä toimii? Maanomistaja voi liittää metsäkiinteistönsä olemassa olevaan yhteismetsään sopimalla asiasta osakaskunnan kanssa. Tällöin oikeudet kyseiseen alueeseen lakkaavat, ja metsänomistaja saa alueen arvoa vastaavan osuusluvun yhteismetsästä. Omistus muuttuu aineettomaksi omaisuudeksi, arvopaperiksi, ja kiinteistörekisteriin tulee merkintä osuudesta yhteismetsässä. – Kun vaikka muuton vuoksi välimatka omaan metsätilaan kasvaa, metsänhoito tulee haastavammaksi. Kiinteistö voidaan liittää yhteismetsään ja näin vältytään myynniltä, jos kuitenkin halutaan metsäomaisuus säilyttää, sanoo Finne. Yhteismetsä on yhteisomistus, jota säätelee yhteismetsälaki ja yhteismetsän osakaskunnan ohjesäännöt ja periaatteet. Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunta, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Osakaskunta valitsee hoitokunnan tai toimitsijan, joka vastaa yhteismetsän juoksevien asioiden hoidosta. – Jos tulee ristiriitoja, äänestetään, demokratia voittaa. Yhteismetsän osakaskunnan ohjesäännöissä voidaan määritellä yhteismetsän tavoitteet. Usein perustettavan yhteismetsän ajatukseen kuuluu laajeneminen ja toiminnan kasvattaminen. – Pienillä perinnönjaon seurauksena syntyneillä yhteismetsillä ei tavallisesti ole ajatusta kasvaa, vaan tärkeintä on säilyttää yhtenäinen metsä. Näin saadaan silti hakkuut ja hoitotyöt tehokkaan kautta hoidettua. Isommat taas sen lisäksi, että liittävät kiinteistöjä, myös useimmiten ostavat metsäkiinteistöjä omiin nimiinsä, Finne kertoo. TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT AHTI SORMUNEN Yhteismetsä on useiden metsänomistajien yhteenliittymä, joka voidaan perustaa esimerkiksi perinnönjaon yhteydessä sukutilan yhtenäisyyden suojaksi. Ajatuksena voi myös alusta saakka olla laajan omistuspohjan yksikkö, ja sen toiminnan aktiivinen kasvattaminen. Valtio kannustaa yhteismetsien muodostamiseen hillitäkseen metsätilojen pilkkoutumista. Tavoitteena tasainen puuvirta metsäteollisuudelle Valtio haluaa tukea yhteismetsien muodostumista muun muassa maksamalla muodostamistoimituksen kustannukset. Yhteismetsässä piilee myös verotusporkkana; yhteismetsä maksaa 28 prosentin veron tuotoistaan, jonka jälkeen osakas voi nostaa osuutensa ilman lisäveroja. "Valtio haluaa tukea yhteismetsien muodostumista muun muassa maksamalla muodostamistoimituksen kustannukset."
40 FARMI 1/2016 Tavallisesti puukauppatuloista metsänomistaja maksaa vähintään 30 prosentin pääomaveroa. Vuoden alusta 30 000 euron ylimenevältä osalta verotus kiristyi 34 prosenttiin. Verohyöty on siis joka tapauksessa 2 prosenttia. Taustalla on huoli metsätilojen pilkkoutumisesta esimerkiksi perinnönjaon yhteydessä. Isompiin kokonaisuuksiin siirryttäessä metsänhoidosta tulee ammattimaisempaa, ja suurten toimijoiden kautta metsäteollisuudelle taataan tasaiset puuvirrat. – On yhteiskunnan tavoitteiden mukaista, että on metsänomistuskokonaisuuksia, sillä isoissa yksiköissä toiminnan mahdollisuudet paranevat. Toisaalta yhteismetsä on sijoitustoimintaa, joka tuottaa tasaisesti tuloja omistajilleen. Valtion taholta on myös konkreettisesti pyritty edistämään yhteismetsien syntymistä. Muutamia vuosia sitten maaja metsäministeriön hankkeen kautta Metsähallituksen metsiä valjastettiin pienissä määrin siemenmetsiksi yhteismetsille. – Useiden muiden maanomistajien kanssa näitä yhteismetsiä perustettiin. Metsähallitus oli tietyllä osuusluvulla mukana, mutta ei ole tarkoituksenmukaista olla itse toiminnassa mukana, Finne sanoo. Tiesitkö? Maanmittauslaitoksen yhteismetsäluettelon mukaan tammikuun 2015 ja 2016 välillä rekisteröitiin 42 uutta yhteismetsää. Nämä lisäsivät koko Suomen yhteismetsäalaa reilu 23 000 hehtaaria. Liittämisten tuoma pinta-alan lisäys oli reilu 1 200 hehtaaria. Kyseisten osuuksien lisäksi metsähallituksella on vanhoja aikojen saatossa kertyneitä yhteismetsäosuuksia etenkin PohjoisSuomessa. Tuloutuspaineen alla osuuksia on viime vuonna myyty reippaasti, ja myyntiä on tarkoitus jatkaa myös tänä vuonna. – Puunmyyntitulot eivät ole riittäneet suuria tuloutustavoitteita täysin kattamaan, joten maanmyynteihin on jouduttu turvautumaan kuin myös yhteismetsäosuuksienmyynteihin. Liitettäessä arvosta neuvotellaan Kun suunnitellaan metsäkiinteistön liittämistä yhteismetsään, nousee kysymykseksi kiinteistön arvo. Usein arvo määritetään pinta-alan, maapohjan laadun, puuston ja erityisarvojen perusteella. Finnen mukaan useissa tapauksissa yhteismetsä itse katsoo, millaista osuuslukua sille tarjottu metsäkiinteistö vastaa. Toki metsänomistajakin voi kysellä, olisiko yhteismetsä valmis ottamaan kiinteistön vastaan jollain tietyllä arvolla. Myös ulkopuo"Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunta, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Osakaskunta valitsee hoitokunnan tai toimitsijan, joka vastaa yhteismetsän juoksevien asioiden hoidosta." Yhteismetsäosuus tuo mukanaan myös virkistyspuolen. Oman osuuskunnan kautta pääsee nauttimaan esimerkiksi metsästysoikeudesta. Vaikka yhteismetsään liittyessä oma metsäomistus muuttuu aineettomaksi, omistajalle jää kuitenkin kiinteistötunnus, eli osuus yhteismetsästä. Kiinteistörekisteriotteeseen tulee jatkossa osuusluku.
41 FARMI 1/2016 lista apua arvonmäärityksessä käytetään. Asiasta voidaan käydä normaalia kauppaneuvottelua. – Metsänomistajan kannattaa käydä läpi talousraportit ja arvonmääritykset kunnolla. Hoitokuntaa haastattelemalla saa käsityksen yhteismetsän toimintatavoista, Finne neuvoo. Aina metsäkiinteistö ei ole vain puhdasta metsämaata, erityisarvot tulee huomioida. Tällaisia ovat muun muassa kaavan mukaiset tontit ja rantaoikeudet. – Yhteismetsät myös myyvät alueensa tontteja, jolloin saadaan hyötyä kaikille osakkaille. Metsänomistaja tuskin saa liittämisen yhteydessä täyttä tonttiarvoa, mutta neuvotella kannattaa. Osuuksia harvoin myyntiin Yleisesti yhteismetsäosuuksia tulee julkiseen myyntiin melko harvoin. Uusia osuuksia yleensä syntyy liittymällä, jolloin osakkaaksi tulee siirretyn kiinteistön omistaja. Tästä johtuen yhteismetsäosuuden arvonmääritys voi olla haasteellista. – Yhteismetsäosuus on melko uusi myyntiartikkeli, joten siihen liittyy tietämättömyyttä. Hinnat eivät kaupparekisterissä ole aina vertailukelpoisia, sillä paljon on myös sukulaiskauppoja. Yhteismetsän tuottoarvon kautta voi haarukoida sitä, minkä arvoinen osuus on. Toisaalta yhteismetsä ei aina tulouta osakkailleen kaikkea puunmyyntituloa, vaan se pidetään kassassa, ja sillä varaudutaan ostoihin, Finne sanoo. Hän neuvoo, että myynnissä olevan osuuden arvoa voi pohtia myös kokonaispinta-alan perusteella, kun osuusluku on tiedossa. – Osuusluku vastaa tiettyä prosenttia koko yhteismetsäalasta. Voi tutkia, millainen on yhteismetsä keskimäärin, paljon on puustoa hehtaarilla ja muuta, näin saa paremman käsityksen siitä, millainen sijoitus on kyseessä. Finnen mukaan moni yhteismetsäosuuden ostaja on jo osakkaana jossain yhteismetsässä, jolloin on helpompaa tehdä tarjouksia. Uudet osakkaat tarvitsevat enemmän apua. – Mutta myös uusia osakkaita tulee, mikä on hyvä. Näin tietous yhteismetsistä laajenee. Finne uskoo, että yhteismetsät tulevat jatkossa lisääntymään. – Mitään varsinaista buumia ei ole, mutta omistusmuoto yleistyy koko ajan. Yhteismetsät tulevat lisääntymään hitaasti, mutta vakaasti.
METSÄ AH TI SO RM UN EN METSÄVEROTUS MUUTTUI vuoden vaihteessa pääomatuloveron, luovutustappion vähennysoikeuden ja arvonlisävelvollisuuden liikevaihdon alarajan osalta. Metsänomistajan on myös syytä huomioida, että Verohallinto ei enää postita paperista kausiveroilmoituslomaketta maatalousyrittäjille ja metsänomistajille, muistuttaa Metsäkeskus. Kausiveroilmoitus vuodelta 2015 on muistettava mieluiten sähköisesti eräpäivään 29.2. mennessä. Metsäkeskus neuvoo, että jälkikäteisten selvitysten ja pahimmassa tapauksessa veronkorotuksen välttämiseksi kausiveroilmoitus kannattaa jättää hyvissä ajoin ennen eräpäivän umMetsäverotuksessa muutoksia tälle vuodelle peutumista. Kausiveroveroilmoitus on jätettävä, vaikka saatuja tai maksettuja arvonlisäveroja ei olisi ollenkaan. Silloin ilmoitukseen merkitään, ettei arvonlisäverollista toimintaa ole ollut lainkaan. Kaikkein konkreettisin veromuutos koskee yleistä pääomatuloveroa. Pääomatulojen perusvero säilyy samana, mutta 30 000 euron ylimenevältä osalta verotus kiristyy yhdellä prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin. Luovutustappion vähennysoikeus laajenee myös muihin pääomatuloihin. Aiemmin mahdollisen luovutustappion saattoi vähentää vain luovutusvoitoista. Jos luovutustappioita syntyy, eikä VALMISTUS: LOGBEAR OY | Esa Ahopelto p. 0400 231 268 | WWW.LOGBEAR.FI MYYNTI: OTTO MOTOR OY | Tapani Rintala p. 0400 446 001 | WWW.OTTOMOTOR.FI www.logbear.fi Viiden tonnin omapaino, kantava tela-alusta, matala pintapaine, monipuoliset lisälaitteet – siksi Logbear on ajourattoman korjuun yhdistelmäkone numero yksi! Käy sivuillamme: Logbear FH4000 on ketterä, taloudellinen ja kotimainen yhdistelmäkone ensiharvennuksiin. Ensiharvennusten ykkönen! JOBO ST75 on kevyt ja tehokas harvesteri joka on helppo asentaa maataloustraktoriin tai kaivuriin. Harvennuksien aika Tee järkevä investointi Suhteessa suorituskykyyn, JOBO ST75B harvesteri on markkinoiden kevein. Keveys on saavutettu optimoidulla rakenteella ja suurlujuusmateriaalien käytöllä. Lue lisää ja tee kysely www.sykeharvesteri.fi SYKETEC Vallgrundintie 78 B, 65800 Raippaluoto Puh. +358 (0)40 7008796. info@sykeharvesteri.fi JOBO ST75B
43 FARMI 1/2016 METSÄ PUULIITON HALLITUS on hyväksynyt 8. tammikuuta saavutetun työllisyysja kasvusopimuksen mukaisen neuvottelutuloksen metsäkonealan uudeksi työehtosopimukseksi. Sopimuskausi on 10.1.2016– 31.1.2017. Palkkoja korotetaan sopimuskauden alussa yleiskorotuksella, jonka suuruus on kymmenen senttiä tunnilta. Myös neuvotteluissa kiistan aiheena olleesta palkkarakennekysymyksestä saavutettiin ratkaisu. – Sopimusta voidaan pitää Puuliiton neuvotteluille asettamien tavoitteiden mukaisena ja siksi tyydyttävänä. Palkkojen yleiskorotus on työllisyysja kasvusopimuksen mukainen. Sen rinnalla neuvotteluissa ongelmaksi nousseeseen kokemusvuosilisäjärjestelmään löydettiin ratkaisu vuosiportaiden uudelleen järjestämisellä. Uudessa kokemusvuosilisäjärjestelmässä palkankorotusten painotusta on siirretty työuran alkupäähän, kommentoi Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari. Puuliitto on mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, bioteollisuuden, metsäja metsäkonealan, venealan ja maatalousalojen työntekijöiden etujärjestö. Liittoon kuuluu noin 35 000 jäsentä. www.puuliitto.fi Metsäkonealalle uusi työehtosopimus muita pääomatuloja ole, vahvistetaan verovuoden luovutustappio. Vahvistettu luovutustappio on vähennyskelpoinen viiden seuraavan vuoden aikana. Luovutustappioita ei kuitenkaan oteta huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa. Tappioiden perusteella ei siten myönnetä ansiotulojen verosta tehtävää alijäämähyvitystä. Arvonlisäverovelvollisuudessa liikevaihdon alaraja AH TI SO RM UN EN nousi 8 500 eurosta 10 000 euroon. – Metsänomistajien tosin kannattaa lähes aina hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka kyseinen liikevaihtoraja ei ylittyisikään, Suomen metsäkeskuksen johtava tilarakenteen asiantuntija Antti Pajula muistuttaa. Pääomatuloveron kiristys korostaa verosuunnittelun merkitystä muun muassa puukaupoissa. Puukauppoja ja puukaupan maksueriä voi pyrkiä jakamaan eri vuosille. Mahdolliset metsävähennykset ja poistamattomat poistot kannattaa tehdä täysimääräisinä. Yksittäisen vuoden verotusta voi myös keventää käyttämällä menovarausta. Kuolinpesässä viisasta verosuunnittelua olisi muuttaa se perinnönjaossa verotusyhtymäksi. Antti Pajula rohkaisee harkitsemaan joissain tapauksissa myös yhteismetsää omistusmuotona. Yhteismetsien verokanta on pääomatulojen määrästä riippumatta aina 28 prosenttia. www.metsakeskus.fi
44 FARMI 1/2016 METSÄ VAPO OY JA ITÄVALTALAINEN puunjalostuskonserni Binderholz ovat allekirjoittaneet sopimuksen Vapo Oy:n omistaman Vapo Timber Oy:n koko osakekannan myynnistä Binderholzkonsernille. Vapo Timber Oy liittyy Binderholz-konserniin ja tulee jatkamaan toimintaansa nimellä Binderholz Nordic Oy. Vapo Timber Oy:n kuusija mäntysahatavaraa tuottavat sahat sijaitsevat Lieksassa ja Nurmeksessa. Sahojen yhteinen kapasiteetti on noin 450 000 kuutiometriä sahatavaraa vuodessa. Päämarkkina-alueet ovat kotimaan Vapon Pohjois-Karjalan sahat itävaltalaisille lisäksi Länsi-Euroopan ja Pohjois-Afrikan sahatavaran käyttäjät ja puusepänteollisuus. Yhtiöllä on noin 100 työntekijää ja sen liikevaihto on noin 100 miljoonaan euroa. Vapo Oy:sta kerrotaan, että tehdyllä kaupalla vapautetaan resursseja energialiiketoimintojen kehittämiseen. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny on tyytyväinen, että Vapo Timber Oy on nyt osa eurooppalaista puunjalostusyritystä, mikä turvaa sahojen työpaikat sekä tarjoaa niille erinomaiset lähtökohdat kasvaa ja uudistua. Kaupan allekirjoittamisen yhteydessä on tehty sopimukset Vapo Timber Oy:n ja Harvestia Oy:n välillä raaka-ainetoimituksista sahoille sekä sopimus lämmön toimittamisesta Kevätniemen sahalle Vapo Oy:n Lieksan voimalaitoksesta. Kauppa vaatii toteutuakseen Itävallan kilpailuviranomaisten hyväksynnän. www.vapo.fi METSÄKESKUKSEN TEKEMIEN juurikäävän torjuntatyön tarkastusten perusteella vuonna 2015 kolmella neljästä tarkastuskohteista torjuntatyö Juurikäävän torjunnan laatu pysynyt hyvänä oli tehty hyvin. Juurikääpä on pahin metsien terveyttä uhkaava sienitauti, ja sitä torjutaan hakkuiden yhteydessä sulan maan aikana. Torjun10–29 prosenttia, tulos on tyydyttävä. Kun vajaasti peittyneitä kantoja on yli kolmasosa, tulos on virheellinen. Juurikäävän torjuntaa on tuettu Kemera-varoin, mutta hallitus ehdottaa nyt tuesta luopumista. Metsätuholakia aiotaan muuttaa siten, että juurikäävän torjunnasta tulee velvoittava toimenpide sekä turveettä kivennäismaalla tehtävissä kasvatusja uudistushakkuissa toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Velvoite koskisi hakkuuoikeuden haltijaa. Juurikäävän leviämisen riskialueista, torjuntakohteista ja torjuntamenetelmistä säädetään tarkemmin asetuksella. www.metsakeskus.fi takaudella 1.5.–30.11.2015 tehtiin yhteensä 70 tarkastusta. Tulokset osoittivat, että 76 prosentilla tarkastuskohteista torjuntatyö oli tehty hyvin, 17 prosentilla tyydyttävästi ja 7 prosentilla työn jälki oli virheellinen. Vuonna 2014 hyvin tehdyn työn osuus tarkastetuista kohteista oli pienempi, 74 prosenttia. Toisaalta virheellisesti tehdyn työn suhteellinen osuus kasvoi vuonna 2015. Esimerkiksi vuonna 2013 virheellisesti toteutettua työtä oli vain 3 prosentilla tarkastetuista kohteista. Juurikäävän torjunta-aineen tulee peittää vähintään 85 prosenttia kannon leikkauspinnasta. Työn jälki arvostellaan hyväksi, kun vajaasti käsiteltyjen kantojen osuus on alle 10 prosenttia. Kun osuus on Hyvin tehtyjen torjuntojen osuus lisääntyi edellisvuodesta. TU UL A PI RI / LU ON NO NV AR AK ES KU S
45 FARMI 1/2016 METSÄ KESLA OYJ ON solminut sopimuksen AGCO International GmbH:n kanssa traktoreiden metsävarusteiden jakelusta AGCO-yhtiöiden kautta. Sopimuksen mukaisesti AGCO International GmbH:n tytäryhtiö AGCO Suomi Oy, joka vastaa VALTRA ja FENDTtraktoreiden myynnistä ja jälkimarkkinoinnista Suomessa, toimii jatkossa Keslan traktoreiden metsävarusteet -tuoteryhmän myyntikanavana Suomessa. – Valtra on osa kansainvälistä AGCO-konsernia. Näemme yhteistyössä vahvan kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet – meillä on jo nykyisin useita yhteisiä jälleenmyyjiä eri puolilla maailmaa ja uusia markkinoita on avattu koko ajan, korostaa Valtran markkinointijohtaja Mikko Lehikoinen. Valtra on alansa markkinajohtaja Suomessa ja Pohjoismaissa. Kesla on traktoreiden metsävarusteiden markkinajohtaja kotimaassa. Yhtiöllä on lähes neljänkymmenen vuoden kokemus traktoreiden metsävarusteiden mm. puutavarakuormainten, metsäperävaunujen, hakkureiden ja prosessoreiden tuotekehityksestä ja valmistamisesta. Sopimusosapuolet uskovat traktoriin kytkettävien työkoneiden toimialan muuttuvan ja keskittyvän tulevaisuudessa vahvojen traktorimerkkien ympärille. Osapuolten liittoutuminen luo edellytykset ottaa johtava rooli tässä toimialan muutoksessa, toimijat kertovat yhteisessä tiedotteessaan. www.kesla.fi & www.valtra.fi METSÄHAKKEEN RAAKAAINEEKSI ostetusta energiapuusta oli vuoden kolmannella neljänneksellä yli puolet karsittua rankaa. Se oli arvokkain energiapuulaji, ja siitä maksettiin pystykaupoissa 2,8 euroa ja hankintakaupoissa keskimäärin 23,5 euroa kuutiometriltä. Rangan hinta nousi pystykaupoissa edelliseltä vuosineljännekseltä 7 prosenttia. Hankintakaupoissa yksikköhinta taas laski 7 prosenttia. Latvusmassaa oli energiapuun kaupasta kolmasosa. Siitä maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 3,3 euroa ja hankintakaupoissa 15,5 euroa kuutiometriltä. Nämä hinnat olivat 6 ja 4 prosenttia matalampia kuin edellisellä neljänneksellä. Rangan hinta nousi pystykaupoissa ja laski hankintakaupoissa AH TI SO RM UN EN Tilastoidut hinnat eivät sisällä valtion tukea, mitä on saatu suurelle osalle kokoja rankapuuta. Nuoren metsän hoidon tuki on ollut 1.6.2015 alkaen 230 euroa hehtaarilta. Jos samassa yhteydessä kerätään pienpuuta, voidaan tukea korottaa 220 euroon hehtaarilta, jolloin tuki hehtaarilla on 450 euroa. www.luke.fi Kesla ja Valtra yhteistyöhön
46 FARMI 1/2016 HYÖT YELÄIMET ELÄINREKISTERISSÄ OLEVAT tiedot naudoista, sioista, lampaista ja vuohista ovat useiden tukien myöntämisen perusteena. Saadakseen tuen myös muista kuin rekisterissä olevista eläimistä, kuten siipikarjasta, tai saadakseen huomioiduksi eläintiheyslaskennassa muut kuin rekisterieläimet viljelijän on tehtävä eläinmääräilmoitus sähköisesti Vipu-palvelussa viimeistään 15. helmikuuta. Eläinmääräilmoitus koskee sikaja siipikarjatalouden tukea, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotusta, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen kotieläinkorotusta sekä eläinten hyvinvointikorvausta sikojen ja VIIME VUOSINA afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviäminen on vaikuttanut hidastuvan talviaikaan. Tällaista ei kuitenkaan Baltian alueella ole tänä talvena ainakaan vielä havaittavissa, kertoo Eläinten terveys ETT ry. Järjestön mukaan Viro on raportoinut Maailman Eläintautijärjestö OIE:lle 19.12.2015 –5.1.2016 eli reilun kahden viikon ajalta yhteensä 76 uutta ASFtaudinpurkausta villisioilla eri puolilta maata. Kuolleena löytyneiden villisikojen määrä vaihteli eri taudinpurkauksissa yhdestä kahdeksaan, siten että Eläinmääräilmoitus tehtävä viimeistään 15.2. ja tuotantotaukojen aikaiset alhaiset eläinmäärät halutaan jättää huomiotta eläintiheyslaskennassa. Jos tukeen vaadittava riittävä eläintiheys täyttyy rekisterieläimillä tai yhteisön tai yhteisön osallisten eläimiä ei käytetä eläintiheyslaskennassa, ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Eläinten hyvinvointikorvausta sikojen tai siipikarjan osalta hakeneiden tilojen täytyy joka tapauksessa tehdä eläinmääräilmoitus. Ilmoituksen voi tehdä Vipu-palvelussa helmikuun alusta lähtien. Ilmoituksen voi tehdä myös lomakkeella. Eläinmääräilmoitusten lomakkeet 461 ja 179 ovat saatavilla helmikuussa Suomi.fi -palvelusta hakusanoilla mavi461 ja Talven tulokaan ei hillitse afrikkalaista sikaruttoa Baltiassa yhteensä 135 villisialla todettiin ASF-tartunta. ETT kertoo myös saaneensa viestiä siitä, ettei tiedonkulku viranomaisten ja metsästäjien välillä toimisi Virossa kunnolla. Kaikki kuolleena löytyneet villisiat eivät välttämättä päädy tutkimuksiin tai virallisiin tilastoihin. Myös Latvia on ilmoittanut viime viikkoina kymmeniä tapauksia villisioilla, kun taas Liettua on raportoinut ASF-tartunnan löytyneen vain kuudesta villisiasta. Näistä viisi oli metsästettyjä ja vain yksi kuolleena löydetty. Puolan itärajalla on joulukuulla 2015 todettu tartunta kahdella villisialla. Ukrainan keskiosissa afrikkalaista sikaruttoa on löydetty kolmesta pienestä sikalasta joulukuussa 2015. www.ett.fi mavi179. Jos viljelijä ei tee eläinmääräilmoitusta Vipu-palvelussa viimeistään 15.2., ilmoituksen voi tehdä paperilomakkeella 25 päivän myöhästymissäännön puitteissa. Eläinmäärät poimitaan eläinrekistereistä kertaluontoisesti. Uutta poiminta-ajoa ei tehdä, vaikka viljelijä huomaisi virheitä eläinten rekisteritiedoissa ja korjaisi niitä jälkikäteen. Siksi on tärkeää, että viljelijä tarkistaa tiedot ja pitää ne aina ajan tasalla sekä tekee eläinmääräilmoitukset ajallaan annettujen määräaikojen puitteissa. Eläimiä koskevan kirjanpidon on oltava myös aina ajan tasalla. www.mavi.fi siipikarjan osalta. Ilmoitus koskee myös yhteisöä tai yhteisössä määräysvaltaa käyttävää osallista, jos yhteisö haluaa käyttää eläintiheyslaskennassaan osallisen eläinmääriä tai päinvastoin. Eläinmääräilmoitus on tehtävä myös, jos viljelijällä on luomukotieläintuotannon sitoumus FR E EI MA G ES FR EE IM AG ES
47 FARMI 1/2016 HYÖT YELÄIMET EUROOPASSA ON joulukuusta lähtien ilmennyt useiden eri lintuinfluenssavirusten aiheuttamia tartuntoja. Ranskassa todettiin marraskuun puolivälissä ensimmäinen H5N1-tyypin korkeapatogeeninen lintuinfluenssatapaus (HPAI). Jouluun mennessä eri H5-tyypin lintuinfluenssavirukset olivat levinneet jo ainakin 63 siipikarjatilalle. Tiloilla on ollut ankkoja, hanhia, munintakanoja, broilereita ynnä muuta siipikarjaa, kertoo Eläinten Terveys ETT ry. OIE:n eli Maailman eläinten terveysjärjestön listauksen mukaan tapauksia on jouluviikolta lähtien raportoitu useita per viikko. Vain tammikuun ensimmäisellä viikolla raportoitiin neljä uutta tapausta. Tartuntoja ovat aiheuttaneet korkeapatogeeniset lintuinfluenssavirukset H5N1, H5N2 ja H5N9 sekä matalapatogeeniset lintuinfluenssavirukset H5N2 ja H5N3. Ainakin 15 EU:n ulkopuolista maata on kieltänyt siipikarjan ja -tuotteiden tuonnin Ranskasta, muuan muassa maailman suurimmat hanhenja ankanmaksan tuojat Kiina ja Japani. www.ett.fi Lintuinfluenssavirukset leviävät aggressiivisesti Ranskassa AH TI SO RM UN EN MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ päätti joulukuussa lieventää EU:n eläinpalkkioiden ehtoja vuoden 2015 osalta. Ehtoja lievennettiin siten, ettei yksittäisen eläimen myöhästynyt rekisteriilmoitus vaikuta muista eläimistä maksettaviin palkkioihin. Syynä oli, että EU:n asetusmuutos tuli voimaan kesken vuoden. – Olemme tyytyväisiä, että löytyi keino kohtuullistaa seuraamuksia, kommentoi Maaseutuviraston ylijohtaja Leena Tenhola joulun alla. Tälle vuodelle ehdot kiristyvät, ja sanktiot rekisteri-ilmoitusten myöhästymisestä ovat kovemmat. Jos eläimen rekisteri-ilmoitus myöhästyy yhdelläkin päivällä, eläin hylätään, eli sen tukikelpoisuus menetetään koko vuodelta. Vuodesta 2016 lähtien maatila menettää kaikkien eläinten eläinpalkkion koko vuodelta, jos yli 20 prosenttia tilan eläimistä joudutaan hylkäämään. Viljelijän on tehtävä ilmoitukset nautarekisteriin sekä lamEU:n eläinpalkkioiden ehdot tiukentuvat tälle vuodelle PIXABAY masja vuohirekisteriin aina seitsemän päivän kuluessa tapahtumasta. Uuhien ja kuttujen poikimisilmoituksen voi tehdä kuuden kuukauden kuluessa poikimisesta. Määräajat perustuvat eläinten merkintäja rekisteröintijärjestelmää koskevaan EU-asetukseen. Mavi muistuttaa, että myös täydentävät ehdot edellyttävät ilmoitusaikojen noudattamista. Täydentävien ehtojen noudattamatta jättäminen johtaa kaikkien EU:n suorien tukien ja tiettyjen osarahoitteisten tukien leikkauksiin tai seuraamuksiin. Suoria tukia ovat muun muassa perustuki, osarahoitteisia ympäristökorvaus ja luonnonhaittakorvaus. Uudistuneita EU:n eläinpalkkioita oli mahdollista hakea ensimmäistä kertaa keväällä 2015. EU:n eläinpalkkioihin kuuluvat nautapalkkio, lypsylehmäpalkkio, uuhija kuttupalkkio sekä teuraskaritsaja kilipalkkio. www.mavi.fi
48 FARMI 1/2016 HYÖT YELÄIMET HALLITUS ON vahvistanut maatalousalan väliaikaisen kansallisen lisätuen suuruuden. Lisätuki on osa maatalouden kriisipakettia, joka koostuu kansallisesta ja EU-rahoituksesta. Kansallisesta noin 20 miljoonan euron rahoituksesta noin 15 miljoonaa euroa käytettäisiin esityksen mukaiseen tukeen. Loppuosa täydentäisi Suomelle myönnettyä noin 9 miljoonan euron EU-kriisitukea, joka on tarkoitus maksaa suorana tukena maitoja sikatiloille. Väliaikaista tukea voiKriisipaketin kansallisen lisätuen suuruus vahvistettu daan myöntää komission asetuksessa (EU) N:o 1408/2013 tarkoitettuna tukena 15 000 euroa yritystä kohti kolmen verovuoden aikana. Hakijalle myönnetään lisätukea enintään 0,42 prosenttia siitä vieraan pääoman määrästä, joka on kohdistunut hakijan maaja puutarhataloustuotantoon 31.12.2014 ja josta on vähennetty ostoja siirtovelat. Tuen korotusta myönnetään enintään 1,29 prosenttia investointikustannusten määrästä. Väliaikaista kansallista tukea voidaan myöntää yleiset tuen saannin edellytykset täyttävälle hakijalle, joka harjoitti maataloutta vuonna 2015. Lisäksi hakijan maaja puutarhataloustuotantoon viime vuoden lopussa kohdistuneen vieraan pääoman (poislukien ostoja siirtovelkoja) on oltava vähintään samansuuruinen kuin hakijan toimintavuosien 2012–2014 tuotannon arvonlisäverottomien myyntitulojen ja tukien vuosittainen keskiarvo. Hakijan vieraan pääoman määrän pitää olla vähintään 100 000 euroa. Myös tilanjatkajat on huomioitu. 31.8.2015 mennessä tehdyt koko tilan LUONNONVARAKESKUKSEN ENNAKKOTILASTON mukaan toukokuun 2015 alussa Suomessa oli yhteensä 914 800 nautaa 12 440 tilalla. Määrä on lähes saman verran kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Emolehmien ja vasikoiden määrät nousivat kun taas lypsylehmien, hiehojen ja sonnien määrät laskivat. Huhtikuun alussa sikatiloja oli reilu 1 300, ja tiloilla sikoja oli yhteensä 1,24 miljoonaa. Sikojen määrä laski hieman edellisvuodesta. Sikojen luokittelu muuttui vuonna 2015, joten suoraan vertailukelpoinen tilasto ei aiempiin vuosiin ole. Siipikarjaa oli tiloilla 11,8 miljoonaa kappaletta huhtikuun alussa, mikä oli vähemmän kuin vuonna 2014. Kanoja oli 3,5 miljoonaa ja broilereita 6,8 miljoonaa. Lampaita oli reilu 155 000 kappaletta. Lampaiden määrä on jo pitkään ollut nousussa. www.luke.fi Sikojen ja siipikarjan määrä väheni SUURI OSA maataloustuotteiden tuottajahinnoista laski marraskuussa 2015 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sonninlihan hinta laski 4 prosenttia ja sianlihan 9 prosenttia. Sianlihan hinta on tullut koko ajan alaspäin. Myös lampaanlihan ja siipikarjanlihan hinnat laskivat edellisestä vuodesta. E-luokan normimaidon hinta laski 9 prosenttia 37,13 senttiin. Vuosi takaperin hinta oli vielä 40,73 Maataloustuotteiden tuottajahinnat marraskuussa senttiä. Virikehäkkimunien hinta nousi prosentilla. Myös lattiaja ulkomunien sekä luomumunien tuottajahinta nousi. Leipävehnän hinta nousi 8 prosenttia ja rehuohran 14 prosenttia. Ruokaperunan hinta nousi peräti 40 prosenttia, johtuen lähinnä vuoden 2015 heikosta sadosta. Tulokset käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen tilastoista. www.luke.fi
49 FARMI 1/2016 HYÖT YELÄIMET Sikojen ja siipikarjan määrä väheni AH TI SO RM UN EN PIX AB AY hallinnan siirrot voidaan huomioida niin, että tilan jatkaja saa lisätuen hyväkseen, jos tilan edellinen haltija on täyttänyt tuen myöntämisen ehdot. www.mmm.fi TILAA FARMI ITSELLE TAI LAHJAKSI
50 FARMI 1/2016 K uvitellaanpa muuan näkymä noin 6 vuosikymmenen takaa. On lämmin aurinkoinen kesäpäivä. Joukko lätsäpäisiä miehiä on kontallaan rivissä rakennuksen kattoharjanteilla. Joillakin palaa pillitupakka imukkeessa tai vain sellaisenaan suupielessä. Vasarat paukkuvat ja siellä täällä pienissä pinoissa olevat päreet limitKun navetat nousivat Sodanjälkeisen Suomen maaseudulla rakennettiin ja uskottiin vahvasti huomiseen. Tästä kertoi erityisesti uusien navettojen rakennusaalto, joka saavutti huippunsa 1950-luvulla. tyvät yksi toisensa jälkeen katon pinnaksi. Parkkiintunut koura pyyhkäisee hikeä otsalta. Joku karjaisee käskyn nuorehkolle pojalle, joka tuo lisää päreitä katolle. Tällaiselta on saattanut näyttää rakenteilla olleen navetan kattotalkoissa. Näkymä on ollut hyvin tavallinen 1950-luvun suomalaisella maaseudulla. Usko vahvaan maaseutuun Toisen maailmansodan alla Suomi oli maa, jossa vielä huomattava osa väestöstä sai elantonsa maaja metsätaloudesta. Sodan jälkeen tilanne ei muuttunut välittömästi. Karjalaista siirtoväkeä asutettiin pääsääntöisesti maaseudulle ja valtiovallan oli lunastettava rintamamiehelle annettu lupaus siitä, että he saisivat maata sodan päätyttyä. Maata tarvitsivat myös työttömät maatyöläiset ja maanvuokraajat. Esimerkki navetan tyyppipiirustuskokonaisuudesta (Maatalousministeriön asutusasiainosaston asrakennustyypistö, 1952). Pohjapiirroksessa on käyttötarkoituksen mukaan eritellyt tilat ja navetassa parsipaikat 7 lehmälle.
51 FARMI 1/2016 TEKSTI AKI ALANKO KUVAT AKI ALANKO, ETELÄPOHJANMAAN MAAKUNTAMUSEON KUVA-ARKISTO JA SUOMEN ARKKITEHTUURIMUSEO Sodanjälkeinen asutustoiminta tuotti uusia kyliä ja asutusalueita. Näin väestö maaseudulla pikemminkin lisääntyi, kun sodan jälkeiset suuret ikäluokat antoivat siihen osaltaan panoksensa 1940ja 1950-lukujen kasvavina lapsina. Vahvan maaseudun puolesta puhui myös työvoiman tarve, sillä laajamittainen koneellistuminen oli vasta alkamassa. Teollisuudenkin kasvu oli hitaanpuoleista, eikä tarjonnut runsaasti työpaikkoja. Pyrkimys elintarviketuotannon omavaraisuuteen sota-ajan kokemusten pohjalta loi osaltaan edellytykset maaseutua tukevalle politiikalle, jossa edistettiin muun muassa asutustoimintaa ja pellonraivausta. Maaseudun tehtävänä oli tuottaa kansakunnalle ruokaa, koska tuonti oli hintavaa ja ulkomaanvaluuttaa tarvittiin muihin asioihin. Maaseudulla oli siis paljon tarpeellisia ihmisiä, joille riitti töitä. Muusta eurooppalaisesta kehityksestä poiketen maatilojen määrä Suomessa kasvoi, ja tämä kehitys ulottui aina 1960-luvun lopulle asti. Rikkaus, yhteisöllisyys, monipuolisuus ja itseriittoisuus leimasivat maaseudun elämää. Uudisrakentaminen ja maaseudun elämän vilkastuminen tuottivat jopa lisää peruspalveluja kauppoina ja postikonttoreina. Maaseudun ihmisiä hallitsi näin voimakas tulevaisuudenusko. Tässä tilanteessa vahvat tuotannolliset investoinnit nähtiin tarkoituksenmukaisiksi, usein myös pakon sanelemiksi. Asutustoiminnan voimistama pientilavaltaistuminen lisäsi karjataloutta, mikä toi osaltaan tarpeen uusille tiloille, joissa pitää lehmiä, lampaita, sikoja ja kanoja. Niinpä alettiin rakentaa uusia navettoja. Vilkas viisikymmenluku Rakentaminen oli voimakkaimmillaan 1950-luvulla. Rakennustarvikkeita alkoi olla jo saatavilla, ja Korean sota (1950 1953) oli tuonut puutavaran runsaan kysynnän johdosta maaseudulle paljon metsänmyyntirahoja. Näitä rahoja käytettiin paitsi asuinrakennusten, myös suurempien ja uudenaikaisempien karjasuojien rakentamiseen. Kunnanrakennusmestarina kotipitäjässään Taivalkoskella 1950-luvun alussa toiminut Kalle Päätalo esimerkiksi muistelee Iijoelta etelään – romaanissaan, miten vuonna 1952 rakennustöitä laitettiin vilkkaasti alulle. Ahkeran navettarakentamisen taustalta voi löytää toki muitakin syitä. Elämä haluttiin monella tapaa paremmaksi; maaseudun ihmiset pyrkivät oman toimeentulon, omavaraisuuden ja peruspuitteiden parantamiseen. Niihin kuuluivat myös tuotannolliset tilat. Ehkäpä sodanjälkeisen ajan hengessä haluttiin luopua muutenkin vanhasta ja saada tilalle jotain modernimpaa harmaiden ja puisten karjasuojien tilalle. Jälleenrakennuksen aika suosi kaikkea uutta. Löytyi 1950-luvun navettabuumin takaa toki paikallistason inhimillisiäkin tekijöitä. Kun yhdessä talossa rakennettiin uusi navetta, toisessa ei haluttu jäädä huonommaksi. Naapurit seurasivat herkästi toisiaan, jolloin kateus ja näyttämisenhalu vaikuttivat. Esimerkiksi Jalasjärvellä Hirvijärven kylässä oli kesällä 1955 yhtä aikaa rakenteilla jopa kolme navettaa vain puolentoista kilometrin säteellä! Kyseisten talojen lähimaastossa olikin rakennettu navettoja jo pitkin 1950-luvun alkua. Navetan tiiliseinää muuraamassa. "Rikkaus, yhteisöllisyys, monipuolisuus ja itseriittoisuus leimasivat maaseudun elämää."
52 FARMI 1/2016 Rakentamisen raamit Navettojen rakentamista ohjailivat asutushallitus, maatalousministeriö, alan oppilaitokset ja -kirjat ja monet maanviljelijöiden keskusjärjestöt. Niiden toimesta luotiin navettojen tyyppipiirustuksia, jotka olivat mallityöselityksiä kustannuslaskelmineen. Maatalousseurat välittivät eteenpäin näitä rakentamisen ohjepapereita, joissa vilisi hyvin monenkokoisia navettoja aiotun karjamäärän ja käyttötarkoituksen mukaan. Navetan rakennustyömaita virkansakin puolesta tarkastanut Kalle Päätalo antoi myös nähtäväksi karjarakennusten tyyppipiirustuksia Taivalkosken kunnan rakennustoimistossa, kuten hän kertoo Iijoelta etelään romaanissaan. Piirustuksissa kaikki oli kuvattu tarkasti ikkunoiden mallista lähtien. Vapaamuotoisempaan rakentamiseen ei jäänyt paljon mahdollisuuksia, koska sodanjälkeinen rakennustoiminta oli laajaa, mutta rakennustarvikkeet niukemmin saatavilla, ainakin aluksi. Tässä tilanteessa oli tavoiteltava yhdenmukaisuutta, taloudellisuutta ja standardimaisuutta. Navetta rakennettiin yleensä siten, että se sijoittui pihan laidalle vastapäätä asuinrakennukseen nähden. Koska rakentajista oli pulaa, itse käytännön rakennustyökin toteutettiin usein hartiapankkivoimin. Navetta rakennettiin omin käsin, naapurit, sukulaiset ja tuttavat auttoivat tarvittaessa esimerkiksi talkoilla. Vain vaativammat rakennustyöt, kuten sähköasennus voitiin teettää ammattilaisilla. Tosin tuohon aikaan rakentamisen vaatimukset eivät olleet samaa luokkaa kuin nykyään. Moni maaseudun mies oli oppinut rakentamisen taidot käytännössä tai oppi itse rakennustyön aikana. Sisältä ja ulkoa Miltäpä itse navetat näyttävät? Ulkoisesti 1950-luvun aikainen navetta on tyypillisimmillään kaksikerroksinen pitkähkö rakennus, jossa on sementtitai savitiilinen alaosa. Tiiliosuus voi kattaa koko alakerran, tai vain osan siitä sijoittuen jompaankumpaan rakennuksen päätyyn. Tiiliosasta löytyvät eläinsuoja, karjakeittiö, maitohuone ja mahdollinen sauna. Alakerran muut tilat ovat kalustosuojia tai rehulatoja, puinen yläkerta oli tarkoitettu aina ladoksi. Mainitusta tyypistä esiintyy toki monia vaihteluita. Toisinaan tiiliosa saattaa olla esimerkiksi vain pieni väliosa muuten puisessa rakennuksessa. Joskus navetta on rakennettu myös kokonaan puusta. Navettaan saattoi liittyä rakenteellisesti myös säilörehutila, ellei se sijainnut erillään rakennuksesta. Alkuperäisessä karjakeittiössä oli tulisija tarpeellisten vesien lämmittämiseksi. Maitohuoneessa oli yleensä sementtinen vesiallas, jossa tonkkia jäähdytettiin ennen maidon kuljetusta. Eläinten tiloista löytyivät parret, joissa lehmät pidettiin kytkettyinä ja karsinat, jotka oli tarkoitettu vasikoille. Kanoja ja sikoja varten saattoi olla erilliset tilat. Tyypiltään lehmien eläintila oli ns. luontinavetta, jossa oli erilliset lantakourut ja sementtinen permanto. Rakennuksen takaa löytyi lantala, jonne lanta nakattiin talikolla kourusta. Ensimmäisen sodanjälkeisen vuosikymmenen navettoja ei rakennettu yleensä suurta karjamäärää varten. Navetoissa oli usein alle kymmenen lypsävää, mikä selittyy yksistään jo maatalouden lisääntyneestä pientilavaltaisuudesta. Sotien jälkeistä aikaa leimasi muutenkin ajatus, että maatalous perustuisi perheviljelmille, jotka eivät olisi kovin suuria. Vasta myöhemmin navettoihin saatettiin raivata lisää tiloja tai niihin tehtiin ulkoisia laajennuksia eläinmäärien kasvaessa. Muistona maisemassa Maatalousseurojen kautta välittyneet ohjepaperit, otetut pankkilainat, naapureiden esimerkki ja rakennustalkoot tuottivat Navetta Jalasjärveltä Hirvijärven kylästä. "Navetta rakennettiin yleensä siten, että se sijoittui pihan laidalle vastapäätä asuinrakennukseen nähden."
53 FARMI 1/2016 näkyviä tuloksia. Kun 1950-luku läheni loppuaan, monen maalaistalon pihassa komeili uudehko navetta. Asutustoiminta ja valtion tukitoimet olivat samalla johtaneet maataloustuotannon kansalliseen omavaraisuuteen, joka oli asetettukin tavoitteeksi. Agraariunelman viimeinen täysi vuosikymmen oli kuitenkin päättymässä kohta. Rakennemuutos ja suuri muutto odottivat jo tuloaan, ja moni navetta autioitui viimeistään 1970-luvulla, kun suuret ikäluokat vaelsivat kaupunkeihin paremman toimeentulon ja sosiaalisen nousun toivossa. Jäljelle jäivät tyhjät parret, karsinat ja navetan takana maatuva lantatunkio. Roiman rakentamisaallon jäljet ovat silti yhä nähtävissä. Rakentamisen huippuvuosista on jäänyt pysyvä kuva perisuomalaiseen maisemaan, jossa teiden varsia ajellessa 1950-luvun tyylisiä navettoja tulee edelleen vastaan. Eivätkä ne ole täysin tuntemattomia maalaiskaupunkien taajamissakaan. Tyyppipiirustusten pohjalta rakennetut navetat yhdenmukaistivat suomalaisen maaseudun rakennuskantaa muuttaen ratkaisevasti sen ilmettä. Jo yksistään sodanjälkeisen maanhankintalain on arvioitu tuottaneen noin 40 000 karjarakennusta. Jos tällainen karjarakennus on yhä ”lehmitetty”, se on piskuinen osa laajempaa ja uudempaa kokonaisuutta. Alkuperäiset tilat eivät riittäisi enää nykynavettojen karjamäärille. LÄHDELUETTELO Honka-Hallila, Helena, Sata sarkaa: varsinaissuomalainen maaseutu ja maatalous 1904 -2004. ProAgria Farma, 2004. Kuhmonen, Tuomas, Niittykangas, Hannu, Maaseudun tulevaisuus: ajattelun käsikirja. Maahenki, 2008. Markkola, Pirjo, Rasila, Viljo, Suomen maatalouden historia: jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen / 3, Suurten muutosten aika. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. Ranta, Sirkka-Liisa, Seppovaara, Juhani, Maatilan pihapiiri. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. Sukupolvien perintö 3: Talonpoikaiskulttuurin sato. Toimittaneet Heikki Kirkinen, Toivo Hakamäki, Martti Linkola. Kirjayhtymä, 1985. Mitäpä itse lehmättömille navetoille kuuluu? Osasta on pidetty ulkoisilla remonteilla hyvää huolta, osa on jäänyt rapistumaan. Monet ovat tyhjän panttina tai korkeintaan varastokäytössä. Joissain harvemmissa tapauksissa on ilmaantunut uusiokäyttöä esimerkiksi korjaamon, hevostallin – tai jopa taidenäyttelytilan muodossa! Seinäjoelta Heikkilän kylästä löytyvä navetta, joka edustaa 1950-luvun aikuista arkkitehtuuria. Vaikka navetat tehtiin valmiiden tyyppipiirustusten mukaan, on vaikea löytää yhtäkään täysin identtistä saman ajan navettaa. Navetta Seinäjoelta Joupin kylästä.
54 FARMI 1/2016 K elan järjestämä kuntoutus on muuttumassa. Vanhat tutut kuntoutusmuodot, TYKja ASLAK-kuntoutus poistuvat pikkuhiljaa ja niitä tulee korvaamaan uusi, ammatillista työkykyä tukeva kuntoutusmuoto Kiilakuntoutus. Vanhoihin TYK-kuntoutuksiin ehtii vielä keväällä mukaan, jos paikkoja kursseilla on vapaana. Kursseja on alkamassa helmi-maaliskuussa ainakin Härmän kuntokeskuksessa ja Herttuan kuntokeskuksessa. Lisäkursseja on haettu TEKSTI PIRJO SAARI, TYÖHYVINVOINTITIIMIN VETÄJÄ, MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAITOS MELA KUVAT MIKKO KÄKELÄ Mistä apua työkyvyn kohentamiseen? Vuosi on vaihtunut ja veikkaanpa, että moni meistä on taas tehnyt uudenvuoden lupauksia, jotka liittyvät oman kunnon kohentamiseen tai terveyden ja hyvinvoinnin vaalimiseen. Apua näiden lupausten lunastamisessa voit saada esimerkiksi työterveyshuollosta, Tukihenkilöverkolta tai kuntoutuspalveluista. myös Turun Petreaan, Mikkelin Verveen sekä KaakkoisSuomen Verveen, mutta aikatauluja näihin ei ole vielä vahvistettu. Alkavista TYK-kursseista saat lisätietoa suoraan näistä kuntoutuskeskuksista, omasta työterveyshuollostasi, paikallisesta MTK-liitosta tai yhdistyksestä ja Melasta. TYK-kuntoutus on Kelan rahoittamaa, kuntoutujalle maksutonta toimintaa, josta Kela maksaa kuntoutusrahaa. TYK-kuntoutus on tarkoitettu maatalousyrittäjille, joiden työkyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi eli hakemukseen vaaditaan lääkärin B-lausunto. LISÄTIETOJA MAATALOUSYRITTÄJÄN KUNTOREMONTISTA: Break Sokos Hotel Eden, Oulu (sirpa.kutvonen@sok.fi) ja Herttuan kuntoutuskeskus (myyntipalvelu@herttua.fi). LISÄTIETOA MTLH:N TUETUISTA LOMISTA JA OHJEET HAKEMISESTA: www.mtlh.fi.
Työkykyä tukee myös kuntoremontti Niille, joiden työkyky ei ole vielä varsinaisesti heikentynyt, mutta työkyvyn ylläpysyminen aiheuttaa haasteita, on kuntoremonttikurssi hyvä vaihtoehto. Kuntoremontti on ennaltaehkäisevää kuntoutusta, joka on tarkoitettu kaikille työikäisille maatalousyrittäjille. Tavoitteena on ylläpitää maatalousyrittäjän työkykyä ja aktivoida yrittäjää vaalimaan omaa hyvinvointiaan. Kurssille voi hakea Kelan kuntoutusrahaa, kun sille on hakeuduttu työterveyshuollon kautta. Lisäksi itselle maksettavaksi jäävän osuuden voi vähentää maatalouden verotuksessa. Kuntoremontteja järjestetään tänä vuonna Oulussa ja Savonlinnassa. Täysihoitolomalle edullisesti Jos tähtäimessä on hieman rennompi lomailu, apua tarjoavat Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry:n tuetut lomat. Lomaa voi hakea taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Omavastuuosuus lomalle on 20 euroa vuorokaudessa ja alle 17-vuotiaat lapset pääsevät maksutta mukaan. Lomat ovat ohjelmallisia täysihoitolomia, joiden kesto on yleensä viisi vuorokautta. Matalan kynnyksen keskusteluapua tukihenkilöverkosta Painaako joku asia mieltäsi? Koetko yksinäisyyttä? Muistathan, että Maaseudun tukihenkilöverkko tarjoaa maksutonta keskusteluapua. Tukihenkilöt ovat koulutettuja, maaseudun olosuhteisiin perehtyneitä auttajia, jotka tarjoavat keskusteluapua ilman jonoja. Keskusteluavun lisäksi tukihenkilöitä voi käyttää myös kriisitilanteissa. Uusi osa Tukihenkilöverkon toimintaa on maaseutupuhelin, jonne mieltä painavista asioista voi soittaa nimettömänä. Maaseutupuhelin palvelee numerossa 010 5045760 päivittäin klo 18–21. Tervetuloa Petreaan kuntoutuskurssille! Petreassa on tarjolla useita myös maataloustyössä oleville sopivia kuntoutusvaihtoehtoja. Kuntoutus tarjoaa keinoja työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen! Moniammatillinen yksilökuntoutus / Askel-kuntoutus MBO-kurssit / tyypin 2 diabetesta sekä metabolista oireyhtymää sairastaville Sydänkurssit / sepelvaltimotautia sairastaville Tuleskurssit / Lounais-Suomen alueella asuville Kysy lisää Sinulle sopivasta kuntoutuksesta. Nina Vanhanen, kuntoutuksen palvelupäällikkö puh. 040 192 6265, nina.vanhanen@petrea.fi Peltolantie 3 20720 Turku petrea.fi puh. 020 754 7200 Kongressikuja 1 20540 Turku puh. 020 754 7200 Petrean toimipiste, Caribia Kuntoutus on Kelan järjestämää ja rahoittamaa. Kuntoutuksen ajalta Kela maksaa kuntoutusrahaa.
KOTI & HYVINVOINTI KELAN MAKSAMIIN etuuksiin ei tehty indeksikorotuksia vuoden alussa, vaan kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenivät 0,4 prosenttia. Näin tapahtui, sillä negatiivinen inflaatio painoi kansaneläkeindeksin miinukselle. Opintoraha ja lapsilisät on irrotettu kansaneläkeindeksistä, joten niiden määrät pysyvät ennallaan. Muutokset koskevat suurta osaa Suomessa asuvista. Alla poimintoja siitä, mitkä asiat muuttuvat. Tarkemmin voi tutustua Kelan sivuilla www.kela.fi. Kelan etuuksiin iso joukko muutoksia • Yleisessä asumistuessa perusomavastuun tulosidonnaisuus kiristyy • Yksityisen sairaanhoidon korvaukset pienenevät • Lääkekorvauksiin tulee 50 euron alkuomavastuu • Matkakorvausten omavastuu nousee • Sairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan tulee muutoksia • Sairausvakuutusmaksut nousevat • Vammaistuet pienenevät • Kuntoutuspsykoterapian korvaustaso nousee • Vaikeavammaisten kuntoutus uudistuu • Lakisääteinen ammatillinen Tykkuntoutus jatkuu KIILA-kuntoutuksena • Uusi avomuotoinen Tules-kuntoutus tukija liikuntaelinsairaille • Keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvaus poistuu • Työterveyshuollon laskennallisiin enimmäismääriin tulee korotus • Opintotuessa korotus vanhempien tulorajoihin • Äitiys-, isyysja vanhempainrahan vähimmäismäärät pienenevät • Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sekä osittainen ja joustava hoitoraha pienenevät • Elatustuen ja elatusavun määrät pienenevät • Vuorotteluvapaan enimmäiskestoa lyhenee 180 päivään • Takuueläke nousee, muut Kelan eläkkeet pienenevät VUONNA 2016 luopumistuen voi saada 59 vuoden iästä, jos sukupolvenvaihdoksessa tila siirretään lähisukulaiselle ja 60 vuoden iästä, jos luovutus tapahtuu vieraalle. Poroista luovuttaessa ikäraja on 56 vuotta. Ikäraja lähisukulaisten välisissä sukupolvenvaihdoksissa ja poroista luovuttaessa nousee yhdellä vuodella vuoden 2017 alusta lähtien. Luopumistukea on mahdollista hakea aikaisintaan kaksi vuotta ennen varsinaisen luopumisiän täyttämistä. Luopumistukijärjestelmän voimassaolo jatkuu vuoden 2018 loppuun asti. www.mela.fi Luopumistuen ikärajat ennallaan vuonna 2016 KE LA KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti
57 FARMI 1/2016 TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Luopumistuen ikärajat ennallaan vuonna 2016 Kesä lähestyy, työntekijöitä tarvitaan taas Padassa porisee Seuraavassa FARMISSA: Varaudu sähkökatkoihin – apua aggregaatilla Laaja hevoset -teema!
PA LV EL UH AK EM IS TO 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 / 029 193 0211 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi • www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti • RAKENTAMINEN • KONEET • VARAVOIMA Puh. 020 838 4530 www.?ndoor.? ?ndoor@?ndoor.? Kotimaiset taitto-ovet Iistä DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? Omien lehtiemme julkaisuja kustannustoiminta on tehnyt meistä viestinnän ammattilaisia. ” Kaipaatko asiakaslehden tai mainosliitteen tekijää? Tarvitsetko apua artikkeleissa tai ilmoituksissa? Järjestätkö tapahtumaa ja kaipaat markkinointija oheismateriaalia? ME COUNTRYMEDIALLA käärimme hihat ja tartumme haasteeseen mielellämme. Omien lehtiemme julkaisuja kustannustoiminta on tehnyt meistä viestinnän ammattilaisia. Työtä teemme riuskalla otteella ja maalaisjärjellä. Tutustu projekteihimme www.countrymedia.fi/viestintapalvelut Ota yhteyttä ja kysy tarjousta: Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi
Kysy hankikalkituksiin MEROXilta BESTON Ca28Mg6 Masuunikuona tai BESTON Ca32Mg2 Masuunikuona-kalsiittiseos. BESTON Ca32Mg3 Teräskuona on myös nyt myynnissä. ® BESTON toimii lumen alla koko pitkän talven www.ruukki.fi/maatalous Kalkituslaskuri: www.ruukki.fi/maatalous ® ® Kun levität BESTON -kalkituskuonan hangelle, BESTON alkaa vähitellen imeytyä maahan ja muokata maan pH-arvoa ja ® kalsium-/ magnesiumsuhdetta ihanteelliseksi. Kevätaurinko sulattaa BESTON illa kalkitut pellot muita nopeammin ja pääset kevättöihin tavallista aikaisemmin, kun maa on taas virkeä käynnistämään hyvän ja terveen kasvun. Vain oikein hoidettu maa ® tuottaa huippusatoa. Tavoiteltava pH-arvo on 6,5...7 ja oikea kalsium-/magnesiumsuhde. Valitse viisaasti. BESTON on edullista ympäri vuoden.
TALVIHAALARIT KOVAAN KÄYTTÖÖN Koko perheen talvihaalarit Valtrakaupasta shop.valtra.com tai lähimmästä Valtra-myymälästä Lämmin haalari tikatulla vanuvuorella. Useita monikäyttöisiä vetoketjutaskuja, irrotettava huppu ja tehokkaat heijastimet. Lahkeet kosteussuojakangasta, joissa vetoketjut nilkasta reiteen saakka. Aikuisten koot XS–XXXXL. 42607101–08 Lasten koot 90–150 cm. 42609090–150 Valtrakauppa verkossa shop.valtra.com Lähimmän Valtra-myymälän yhteystiedot osoitteesta www.valtra.fi/palveluhenkilot 115 € Aikuisten koot: 102 € Lasten koot: