Nro 1/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuuta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä
Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA p. 06 860 5000 f. 06 860 5070 hp@halsua.fi www.hietalahtijapojat.fi Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy
FARMAREITA JA METSIEN KUNINKAITA ILMAJOELLA JA ÄHTÄRISSÄ ? Maatalousalan perustutkinto maaseutuyrittäjä tai eläintenhoitaja ? Metsäalan perustutkinto YHTEISHAKU 040 830 2275 | hakijapalvelut@sedu.? | www.sedu.?/ sarka ? Maatalousalan perustutkinto ? Bioenergia-alan ammattitutkinto ? Viljelijän ammattitutkinto ? Luonnonhoitokorttikoulutus ? Tuotantoeläinten tilasiemennys ? Sorkkahoitokoulutus HAKU NYT! AIKUINEN TAI NUORI www.jedu. OPISKELE AMMATTIIN JEDUSSA! Koulutuskeskus JEDUssa voit opiskella esimerkiksi puusepäksi, kokiksi, putkiasentajaksi, mediapalvelujentoteuttajaksi, tarjoilijaksi, kosmetologiksi, matkailupalvelujen tuottajaksi, levyseppähitsaajaksi, eläintenhoitajaksi ja toimitilahuoltajaksi. Tutustu koko koulutustarjontaamme www.jedu. ! Muista myös mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen! JEDUSTA LÖYTYY OMA ALA JOKAISELLE! HAAPAJÄRVI HAAPAVESI KALAJOKI NIVALA OULAINEN PIIPPOLA YLIVIESKA PERUSKOULUNSA TÄNÄ KEVÄÄNÄ PÄÄTTÄVILLE YHTEISHAKU 20.2.-13.3.2018 KOULUTUSKESKUS Koulutus sopii yrittäjyydestä kiinnostuneelle henkilölle, joka harjoittaa pienimuotoista maidonjalostusta tai suunnittelee valmistuksen aloittamista. Tutkinto antaa valmiuksia • omavalvontasuunnitelman tekoon tai päivittämiseen • pienyrittäjyyteen liittyviin haasteisiin • erilaisten maitotuotteiden valmistamiseen ja tuotekehitykseen Koulutukseen sisältyy lähiopetusta, etäopiskelua, projektityötä, työssä oppimista ja käytännön harjoituksia opetusmeijerissä. Hakuaika päättyy 3.4. Hakuohjeet www.hami.fi. Maidonjalostajan ammattitutkinto MONIA MAHDOLLISUUKSIA JÄMSÄSSÄ! Jämsän ammattiopisto on nyt Gradia Jämsä ja osa Gradiaa. Kaikki tähän asti tarjoamamme palvelut ovat edelleen saatavilla ja luomme kaikenikäisille mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen. Olemme mukana järjestämässä myös Suomen suurinta konealan FinnMETKO 2018 -tapahtumaa 30.8.–1.9. Tervetuloa! Tutustu meihin ja koulutustarjontaamme gradia.fi gradia.fi GRADIA JÄMSÄ
4 FARMI 1/2018 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. VINKKI: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Hyönteiskasvatus tulevaisuuden tuotantosuunta. s. 36–38 Rakennekalkitus parantaa savimaita. s. 18–21 Monipuolista metsätietoa kaikkien saataville. s. 14–15
5 FARMI 1/2018 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Pauliina Puputti NiittyFarmi, puh. 050 548 4956 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Marjo-Kaisu Niinikoski, Hia Sjöblom Karoliina Streefkerk, Ilkka Nieminen AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Printall-AS 2018 KUVAPANKIT Pixabay, Depositphoto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 34. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Verstaankatu 2 B 54, 33100 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 1 • Tammikuu 2018 Farmi 2/18 ilmestyy viikolla 14. www.countrymedia.fi KANSIKUVA AHTI SORMUNEN KANNESSA TAVOITTEENA TASAINEN PUUVIRTA. SO ILF OO D METSÄ 8 Lauhat talvet haastavat metsäalaa. 14 Metsään.fi-palvelulla metsävaratiedot avoimiksi. MAATALOUS 18 Rakennekalkitulla pellolla kasvi kasvaa paremmin. 25 Oikeat renkaat oman pellon parhaaksi. 30 Perinteinen kyläkauppa pärjää monipuolisuudella. HYÖTYELÄIMET 36 Hyönteisruoka-alalla on vielä paljon kehitettävää. KOTI 44 Monipuolista palvelua työhyvinvoinnin tukena. PALSTAT 13 Metsä 16 Ympäristö ja energia 21 Maatalous 33 Hevoset 40 Hyöty 41 Koulutus 48 Koti ja hyvinvointi 51 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus 7 Elina Virkkunen, Luonnonvarakeskus
TAMMIKUU 2018 Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi. Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ve rs ta an ka tu 2 B 54 33 10 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Nro 3/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metsäkoneen kuljettajan koulutus Green Care lisää maaseudun elinvoimaisuutta Lämpölaitoksissa tuore puu palaa laidunkaudesta Hyvinvointia Nro 2/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Vinkit kannattavuuden hallintaan viljelijälle Kuinka tehdään toimiva salaojitus? Hyvää eläimille Nro 4/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti maanparannukseen Maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdoksesta Kananmunien tuotanto on kasvussa Nro 5/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metso-leirit Lasten ja nuorten Leader-tukea voi saada investointeihin Valkuaiskasvien viljely kannattaa Varavoimajärjestelmä pelastaa tiukassa paikassa Pääkirjoitus PAKKASKELIT TUOVAT helpotusta monelle yrittäjälle varsinkin Eteläja Keski-Suomeen. Nyt pakkaskelien toivotaankin jatkuvan pitkään. Sulan maan kausi on aiheuttanut varmasti monelle koneyrittäjälle, metsäyhtiölle kuin metsäomistajallekin haasteita. Näihin haasteisiin ja niiden ratkomiseen etsitäänkin nyt ratkaisuja Farmin sivulla 8. Mitä luodaan, kun maaliskuun alusta alkaen metsätietolain muutokset astuvat voimaan? Näihin saat vastauksia sivulta 14. Kelien ansiosta viljelijät pääsevät tekemään kalkitusta, joka parantaa maan rakennetta. Tästä lisää sivulla 18. Toki kansien välissä on paljon muutakin mielenkiintoista luettavaa. Esimerkiksi hyönteisala on nostettu varteenotettavaksi mahdollisuudeksi sivuelinkeinona maaseudun yrityksille. Aiheesta lisää voit lukea sivulta 36. Muistattehan myös, että toimituksemme mielellään ottaa vastaan juttuehdotuksianne. Antoisaa lukutuokiota, Katja Pakkaskelin ja talven tulo
7 FARMI 1/2018 KARJATTOMILLA TILOILLA nurmikasvusto jää usein hyödyntämättömäksi sivutuotteeksi. Kolmanneksella luomutilojen pelloista viljellään viherlannoitusnurmea. Peltoon kynnetty vihermassa tuo kyllä maahan ravinteita ja orgaanista ainetta, mutta sen sisältämä energia menee hukkaan. Luken tilastojen mukaan Suomen peltoalasta on viime vuosina ollut kesantoja, luonnonhoitopeltoja, suojakaistoja, viherlannoitusnurmia ym. peltoalaa vajaa 300 000 hehtaaria. Näiden tuottamat biomassat sisältävät yhteensä huimat 5 terawattituntia (TWh) eli 5 000 000 megawattituntia (MWh) energiaa. Myös eläinten lannat ovat vajaahyödynnettyjä sivuvirtoja. Nautakarjan, sikojen ja kanojen lanta sisältää teoreettisesti lähes yhtä paljon energiaa kuin peltobiomassat. Biokaasuprosessin avulla nurmimassan ja lannan energia saadaan hyötykäyttöön. Asian voi kääntää toisinkin päin: biokaasuprosessi tuottaa sivuvirroista hyvää lannoitetta. Se parantaa nurmen ja lannan lannoitearvoa, lisää siten satotasoja ja vähentää ostolannoitteiden tarvetta. Energia saadaan sivutuotteena. Muodostuvasta lantamäärästä hyödynnetään energian tuotantoon maassamme vain muutama prosentti. Paikallista merkitystä on myös järvikaislalla, hoitokalastuksella sekä vihannesten tai sokerijuurikkaan naateilla. Lisäksi viljan kanssa viljeltävät aluskasvit ovat kelpo tavaraa biokaasulaitokseen. Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös voidaan levittää sinne, missä sitä tarvitaan, kun taas viherlannoitusnurmi on kynnettävä kasvupaikalle. Maatalousperäisiin sivutuotteisiin voidaan lukea hevosenlanta, vaikka suuri osa siitä tuotetaan suurilla talleilla erillään maatalousyrityksistä. Maatilan näkökulmasta se on kiinnostava materiaali, sillä lannan vastaanotosta saa porttimaksua. Hevosenlantaa voi hyödyntää myös kompostoimalla sitä esimerkiksi muovituubiin. Lannoitehyöty on tosin silloin vähäinen ja lannan energia hukataan. Peltoon saadaan kuitenkin orgaanista ainesta parantamaan tiiviin kivennäismaan rakennetta. Kiinteänä ja kuivikepitoisena massana hevosenlanta sopii kuivatai kiintomädätyslaitoksiin. Tällaisia laitoksia on suomalaistiloilla vain muutama, mutta tekniikan kehittyessä ne tulevat lisääntymään. Ne ovat sopiva käsittelymuoto myös nurmimassalle. Maatilojen omille tai yhteisille biokaasulaitoksille on laskettu viime vuosina yhä enemmän kannattavuuslaskelmia. Myös investointien määrä on lähtenyt nousuun. Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös ja biomassat yleisemminkin ovat mielenkiintoisia tulevaisuuden raaka-aineita. Niitä voidaan jatkojalostaa separoimalla kiintoainetta sekä käyttämällä kemiallisia tai biologisia prosesseja. Tuotteina saadaan lannoitevalmisteita, ravinteita, kemikaaleja ja monenlaisia raaka-aineita teollisuuden käyttöön. Tällainen biomassojen hyötykäyttö on vasta alkamassa. Ja biomassat ovat viljelijöiden käsissä. Elina Virkkunen Tutkija, Luonnonvarakeskus Sivuvirroista raaka-ainetta Pakkaskelin ja talven tulo
Ilmaston lämpeneminen haastaa puuhuoltoa TEKSTI MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT AHTI SORMUNEN Pitkät pakkasjaksot ovat olleet perinteisesti puunkorjuun kivijalka. Nyt sitä horjuttavat lauhat talvet ja sateiset kaudet, jotka vahingoittavat maastoa ja tiestöä. Puuhuollon kausivaihtelut aiheuttavat lisäkustannuksia. Nyt etsitään ratkaisuja tasaisen puuvirran takaamiseksi. 8 FARMI 1/2018
Ilmaston lämpeneminen haastaa puuhuoltoa 9 FARMI 1/2018
10 FARMI 1/2018 I lmasto-olosuhteiden muutokset heijastuvat puuhuoltoon. Heikot pakkaskaudet ja runsaat sateet heikentävät maapohjan kantokykyä. Maaston ja tiestön ajoittaisen huonon kantavuuden vuoksi puun hankintaan tulee vaihtelua, minkä huippu ajoittuu talvikuukausille. ? Näissä olosuhteissa ei päästä täysin tasaiseen puuvirtaan, mistä aiheutuu kausivaihteluita. Niiden keskeisenä syynä on kelirikko, jonka pelätään yleistyvän ilmastonmuutoksen myötä, toteaa toimitusjohtaja Heikki Pajuoja Metsäteho Oy:stä. Meneillään oleva hakkuukausi on ollut haastava. Kosteaa kesää seurannut sateinen syksy on kostuttanut maaperää ja pehmittänyt teitä. Pitkien pakkasjaksojen puute on estänyt roudan syntymisen, mikä vaikeuttaa talvikorjuuta. – Puoli Suomea on nyt selvästi normaalia vähemmällä lumikannalla, ja pakkaset ovat puolittuneet. Puun kuljetukset metsästä metsäteollisuuden käyttöön ovat hankaloituneet, kuvaa tilannetta aluemyyntipäällikkö Ahti Sormunen Sampo-Rosenlewista. Tavoitteena tasainen puuvirta Sulan maan kausi on selkeästi pidentynyt. Tämä haastaa niin koneyrittäjiä, metsäyhtiöitä, metsäteollisuutta kuin metsänomistajiakin. Metsäalan toimijat ovat havahtuneet tilanteeseen. Metsäteollisuus tunnistaa haasteet saada tasaisesti tarvitsemansa raaka-aine tehtaille. Koneyrittäjät puolestaan pyrkivät pitämään kiinni siitä, että he pystyisivät työskentelemään ilman pitkiä taukoja ja henkilöstön lomautuksia. – Myös metsänomistajat toivovat saavansa mahdollisuuksia vaikuttaa korjuun suunnitteluun ja ajankohtaan. Kysymys kuuluukin, millä toimenpiteillä puuhuolto voitaisiin varmistaa kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla, Sormunen sanoo. Paineita ratkaisujen löytämiseen siis on. Puun korjuumäärät ja teollisuuden käyttömäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Metsissä on kylliksi korjuupotentiaalia, joten tarve ympärivuotisesti tasaisempaan puuvirtaan on suuri. – Juuri tällä hetkellä metsäteollisuuden puuvarannot ovat tehtailla historiallisen pienet. Syynä ovat poikkeuksellisten ilmasto-olosuhteiden lisäksi myös teollisuuden jätti-investoinnit esimerkiksi Äänekosken kohdalla. Puulla on kysyntää, Sormunen kuvaa. Kaluston pitäminen reservissä maksaa Puun toimitusketjujen kausivaihtelu näkyy hakkuumäärien vaihtelussa eri kuukausina, hakkuukone-, kuormatraktorija autokuljetuskalustojen epätasaisina käyttömäärinä vuoden eri aikoina sekä korjuun ja kuljetuksen henkilöstöresurssien epätasaisena käyttönä. Vuosittaisesta puuhuollon kausivaihtelusta huolimatta puunkorjuun ja -kuljetuksen henkilöstöja kalustoresursseja joudutaan varaamaan huippukuukausien tarpeiden mukaisesti. Resurssien vajaakäyttö muina kuukausina lisää luonnollisesti puuhuollon kustannuksia. – Puunkorjuun ja -kuljetuksen henkilöstöja kalustoresurssit joudutaan mitoittamaan talvihuipun mukaan. Resurssien vajaakäyttö muina aikoina lisää Ojat ja joet tulvarajoilla.
11 FARMI 1/2018 ”Myös metsänomistajat toivovat saavansa mahdollisuuksia vaikuttaa korjuun suunnitteluun ja ajankohtaan.” puun toimitusketjun kustannuksia, Pajuoja toteaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että huonompinakin kausina autoja ja hakkuukoneita täytyy olla reservissä hyvää hetkeä varten. – Tästä syntyy pääomakustannuksia, Pajuoja muistuttaa. – Iso kustannuserä muodostuu myös yksityisteiden korjausja aurauskustannuksista, koska ilman näitä toimenpiteitä tiet eivät yksinkertaisesti kanna. 70 miljoonan lisäkustannukset Oman haasteensa luovat myös nykyaikaiset järeät metsäkoneet. Sormunen muistuttaa, että harvennusmetsän kannalta painava iso kalusto ei ole välttämättä paras vaihtoehto maaston kantavuusongelmien kannalta. – Järeitä ja painavia koneitakin toki tarvitaan, mutta olisiko hyvä saada kevyempää kalustoa harvennuksille ja pehmoisille maille, koska korjuuvauriot on minimoitava, Sormunen kyselee. Metsäteho Oy:n selvityksen mukaan kausivaihtelu aiheuttaa puun toimitusketjulle 70,8 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa. Kustannuksista 59 prosenttia kohdistuu puun korjuuseen, 19 prosenttia kaukokuljetuksiin ja yksityisteiden kunnossapitoon ja 22 prosenttia puun ylimääräiseen varastointiin. – Maksumiehenä toimii välillisesti koko toimitusketju, Pajuoja sanoo. Ilmasto-olosuhteiden muutokseen metsäala ei voi suoranaisesti vaikuttaa, mutta kausivaihtelun vähentämiseksi on jo mietitty ratkaisukeinoja. – Kausivaihteluun tai sen vaikutuksiin Hyvä korjuujälki. Korjuuvaurioita.
12 FARMI 1/2018 voidaan jo lyhyellä aikajänteellä ja laajasti. Keskeinen apuväline tässä on korjuukelpoisuuskartan kattava hyödyntäminen puunkorjuun suunnittelussa, Pajuoja toteaa. Kätevä korjuukelpoisuuskartta Korjuukelpoisuuskartta voidaan laatia kaikille laserkeilatuille metsäalueille. Kartan avulla voidaan etsiä kesäkorjuukelpoisia turvemaakeskittymiä suuralueilta ja arvioida myös yksittäisen lohkon sisäistä kantavuuden vaihtelua. Leimikon korjuukelpoisuuden kartoituksen ja keilausohjelman takana ovat Suomen Metsäkeskus (SMK) ja Maanmittauslaitos (MML). – Tällä hetkellä on kartoitettu jo neljän miljoonan hehtaarin ala, ja tavoitteena on saada koko maan kattavat kartoitukset valmiiksi vuoteen 2020 mennessä, Pajuoja toteaa. Korjuukelpoisuuden kartoituksen avulla päästään arvioimaan sitä, miten maasto kantaa mihinkin aikaan vuodesta. Laserkeilauksen aikana maanmittauslaitos tekee lentokoneesta käsin mittauksen, jossa pystytään mittaamaan puustoja ja pinnan korkeusmuotoja. – Mittauksessa otetaan huomioon myös maapohja ja se, mihin suuntaa vesi virtaa. Samalla kartoitetaan, onko kyseessä turvevai kivennäismaa ja miten hyvin alueella olevat ojat toimivat, Pajuoja kuvaa. Näiden avulla saadaan tieto siitä, milloin alueen puu on korjattavissa. Ja se, voidaanko metsään mennä töihin kelirikon aikana ja pystyykö siellä työskentelemään normaalikesänä vai pelkästään talvella. – Korjuukelpoisuusluokituksen merkitys on suuri, sillä sen avulla huomattavasta osasta talvileimikoita voidaan erottaa kelirikko tai kesäaikaiseen korjuuseen soveltuvia korjuulohkoja. Reaaliaikaista tietoa säätilasta Pajuojan mukaan korjuukelpoisuuskartasta on saatu jo tähän mennessä hyvin positiivisia tuloksia. – Korjuukelpoisuuskartan avulla saatava tieto on luotettavaa. Voidaan sanoa, että se luokittelee pinta-alan 80 prosentin tarkkuudella. Helpottaa suunnittelua merkittävästi, kun tietää, milloin metsään voi mennä. Jo kartoitetuista alueista saa tietoa Suomen Metsäkeskuksen nettisivuilta. – Sieltä voi ladata tiedon ja ottaa sen omaan käyttöön, Pajuoja kannustaa. Korjuukelpoisuuskartan hyödyn maksimoimiseksi pyritään nyt löytämään myös toimiva järjestelmä, jonka avulla saataisiin lyhyemmässä ajassa käyttöön mahdollisimman reaaliaikaisia säätilatietoja. Puhutaan niin sanotusta logistiikan digitalisaatiosta. – Meillä tulisi olla käytössä ajantasainen tieto säätilasta ja tiestön kunnosta. Eli onko lumisateen jäljiltä tie jo aurattu vai ei? Tavoitteena on tuottaa tulevaisuudessa tämän kaltainen tieto automaattisesti ilman, että koneyrittäjän tarvitsee soitella asiasta, Pajuoja kuvaa. Suunnitteilla muitakin keinoja Muita kaavailtuja keinoja kausivaihtelun vähentämiseksi ovat yksityisteille laadittava kuljetuskelpoisuusluokitus, yksityisteiden kantavuuden parantaminen kehittämällä tiekuntien osaamista, korjuukoneiden kantavuusratkaisujen käyttöönoton edistäminen ja kesäkorjuun hyväksyttävyyteen vaikuttaminen. Pajuoja toteaa, että pidemmällä aikajänteellä on mahdollisuus myös näiden lisäkeinojen käyttöönottoon. – Osa keinoista vaatii vielä lisätutkimusta, kustannustason alentumista tai muita edellytyksiä, jotta niitä voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin. – Uskomme kuitenkin, että näillä toimenpiteillä voi olla jatkossa laajojakin vaikutuksia, kun niiden käyttö yleistyy, painottaa Heikki Pajuoja. Uusilla telaratkaisuilla vähemmän korjuuvaurioita.
JÄTTILÄISPANDAT HUA BAO JA JIN BAO BAO, suomalaisittain Lumi ja Pyry, saapuivat erikoiskuljetuksella Kiinan Chengdusta Suomeen tammikuussa. Samalla Suomesta tuli yksi harvoista valtioista, jonka kanssa Kiina on käynnistänyt pandan suojeluja tutkimusyhteistyön. Pandojen Suomeen sijoittumisen taustalla ovat maiden väliset erinomaiset suhteet sekä maaja metsätalousministeriön ja Kiinan metsäministeriön (SFA) pitkäaikainen metsäalan yhteistyö. Myös jättiläispandan tutkimusja suojeluhanke on valmisteltu yhdessä Kiinan metsähallinnon kanssa. Pandansuojeluhankkeen toteutuksesta vastaa Ähtärin Eläinpuisto Oy yhteistyössä Kiinan CWCA:n panda-asiantuntijoiden kanssa. Suomessa suojeluja tutkimusyhteistyöhön osallistuu myös muun muassa Luonnonvarakeskus ja yliopistoja. Suomen ja Kiinan väliset pandaneuvottelut käynnistyivät vuonna 2015. Pandojen sijoittuminen Ähtärin eläinpuistoon vahvistui lopullisesti huhtikuun alussa Kiinan presidentin vierailun yhteydessä. Suomen ilmasto vastaa Kiinan Qionglai-pandavuoriston ilmastollisia olosuhteita ja myös lumi on pandalle luontainen elementti. Luontaisen kaltaisen elinympäristön toivotaan myös edesauttavan pandakarhujen lisääntymistä Ähtärissä. – Ähtärin Eläinpuisto on saavuttanut hyvän kansainvälisen aseman uhanalaisten lajien suojelussa. Eläinpuiston tukena on kansainvälisesti arvostettua suomalaista osaamista karhujen biologiasta ja eläinlääketieteestä. Voimme siis olla varmoja siitä, että Ähtärissä pandat tulevat hyvään kotiin, hienoimpaan pandataloon Kiinan ulkopuolella, toteaa hankkeessa alusta asti vaikuttanut kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maaja metsätalousministeriöstä. Pitkällinen metsäalan yhteistyö toi pandat Suomeen METSÄ 2016 | nauta 4 79 2016 | nauta 4 79 PUH. 020 7879 650 * WWW.MIEDONMETALLI.FI M IKA ELA HO LM BE RG / STU DIO BY M IKA ELA S Asiakaslehti on koko markkinointisi yksissä kansissa. www.countrymedia.fi Kombikorjuri raivaukseen, ensiharvennukseen ja puunajoon. www.usewood.fi ... Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... METSÄNOMISTAJAN PIENKONEET Uusi turbo-mallisto 2018 esillä: • Suurmessut Vaasa 7-8.4. • FinnMetko Jämsä 30.8.-1.9. puh 040-1830366 Tilaukset pienasiakkaat puh. 040 563 8593 Haketusta ja kuljetusta vuosien ammattitaidolla www.kotimaisetenergiat.fi Ota yhteyttä puh. 0400 340 663 info@kotimaisetenergiat.fi
14 FARMI 1/2018 METSÄ Avoimella metsätiedolla luodaan uusia palveluja JULKISET METSÄVARATIEDOT ovat saatavissa nykyistä avoimemmin maaliskuusta alkaen, kun metsätietolain muutokset astuvat voimaan. Uudistus mahdollistaa entistä monipuolisempien palvelujen tarjoamisen metsänomistajille ja metsäalan yrittäjille. Muutos tehostaa julkisin varoin ylläpidetyn tiedon hyödyntämistä. Suomen metsäkeskus on kerännyt ja pitänyt ajan tasalla tietoa yksityismetsistä vuodesta 2010 alkaen laserkeilauksiin perustuen. Maailman parhaaksikin kehuttu tietokanta kattaa tällä hetkellä 12 miljoonaa hehtaaria eli lähes 90 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Metsäkeskuksen Metsään.fi-verkkosivuilla avautuu maaliskuun alussa uusi avoimen metsätiedon osio, jossa avointa metsätietoa voi selailla, ladata paikkatietoaineistoina tai ottaa käyttöön omiin järjestelmiin teknisen rajapinnan kautta. Ensimmäisenä valmistuu tietojen latauspalvelu. Selailu ja rajapinnat ovat käytettävissä juhannukseen mennessä. Metsätietoekosysteemin ja digitalisaation perusta Tiedon avautuminen tuo uusia mahdollisuuksia koko metsäalalle. Uudistuksen toivotaan monipuolistavan metsätietoekosysteemiä. Tietoja voidaan käyttää nykyistä monipuolisemmin esimerkiksi metsänomistajille tarjottavien digitaalisten palvelujen pohjana. Tiedon hyödyntämiseen tarvitaan karttasovellus. Metsäkeskus rakentaa julkisen palvelun tiedon selailuun, mutta suurin hyöty saadaan kaupallisten palvelujen kautta. Alalle toivotaankin kokonaan uusia sovellustoimittajia. Toukokuussa järjestettävästä kansainvälisestä Hackathon-tapahtumasta toivotaan ainakin yhtä avointa metsätietoa hyödyntävää mobiilisovellusta metsänomistajille. Monipuolista metsätietoa kaikkien saataville Avautuvan tiedon avulla metsätalouden toimenpiteitä on mahdollista suunnitella entistä paremmin. Avoin metsävaratieto esitetään sekä 16 kertaa 16 metrin ruuduilla että toimenpidekuvioilla. Metsävaratieto sisältää tietoja kasvupaikasta, puuston määrästä ja laadusta, hakkuumahdollisuuksista ja hyödyllisistä metsänhoitotoimenpiteistä. Myös Metsäkeskuksen keräämät tiedot metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä, metsänkäyttöilmoitukset ja tiedot Kemera-metsänhoitokohteista ovat käytettävissä. Avoimuus ei koske henkilötietoja Avoimen tiedon palvelun kautta voi hyödyntää vain henkilötiedosta erotettua, pelkkää metsävaratietoa. Avoimuus ei koske metsänomistajan nimitai yhteystietoja, tilanrajoja tai kiinteistötunnuksia. Jos tiedon hakija yhdistää avointa metsätietoa muista rekistereistä hakemansa henkilötiedon kanssa, hänen täytyy huolehtia siitä, että tietoa käytetään oikein. Vastuu metsiä kuvaavan ympäristötiedon ja omistajatietojen yhdistämisestä sekä henkilötietojen suojaa koskevien velvoitteiden noudattamisesta on tässä yhteydessä TEKSTI JORMA JYRKILÄ MK KUVA METSÄKESKUS
15 FARMI 1/2018 METSÄ tietojen vastaanottajalla ja hyödyntäjällä. Oman metsän tiedot tunnusten takana Metsään.fi-palvelun nykyiset metsänomistajille ja toimijoille tarkoitetut osiot pysyvät lakimuutoksen jälkeenkin vahvan tunnistautumisen takana. Näissä osioissa on avoimien metsätietojen lisäksi tietoa, jonka perusteella metsätiedot voidaan liittää tiettyyn yksityiseen henkilöön. Metsään.fi-palvelun tietosisältö säilyy kirjautuneiden käyttäjien osalta lähes ennallaan. Jatkossa metsää kuvaaviin tietoihin ei kuitenkaan sisälly enää euromääräisiä tietoja, kuten puuston hinta-arvioita. Palvelussa pääsee tutustumaan edelleen oman tilan metsä-, ympäristöja luontotietoihin sekä hoitamaan metsäasioita sähköisesti. Yhteystietojen saatavuutta laajennetaan Uudistetussa metsätietolaissa laajennetaan palveluntarjoajien mahdollisuuksia saada metsänomistajien yhteystietoja suoramarkkinointiin. Uusina hakuehtoina laissa mainitaan metsänomistajan suostumuksen lisäksi tilan tai muun alueen pinta-ala, sijainti, pääpuulaji ja puuston keskitilavuus. Muutos metsävaratietojen avoimuudessa on merkittävä. Tähän asti julkisiin tietoihin on voinut tutustua Metsäkeskuksen toimipisteissä tai pyytämällä tietoja suullisesti, silloin kun ne ovat koskeneet yksityisiä henkilöitä. Oikeushenkilöitä, kuten valtiota, yhtiöitä ja kuntia, koskevaa tietoa on ollut mahdollista saada pyyntöä perustelematta myös muilla tavoilla. ”Uusia mahdollisuuksia koko metsäalalle.”
16 FARMI 1/2018 MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ RAHOITTAA äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen elvyttämistä Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella. Hallituksen kärkihankkeessa rakennetaan laaja lisääntymisalue järvilohelle ja järvitaimenelle Pielisjoen Kuurnaan. Uoman kunnostushankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 2,4 miljoonaa euroa, josta valtio kattaa 1,2 miljoonaa euroa kärkihankerahoituksella. Lisäksi tätä kalatalouden ja voimatalouden yhteishanketta rahoittavat Kuurnan Voima Oy sekä laaja joukko muita yrityksiä ja alueen kuntia. Järvilohen lisääntyminen ja poikasten kehittyminen vaatii koskimaisen virtavesiympäristön. Uoman kunnostushankkeessa rakennetaan noin 5–7 hehtaarin laajuinen lisääntymisja poikastuotantoalue, johon kaloilla on järvialueelta esteetön pääsy. Laurinvirta Oy rakentaa nykyisen tulvapadon yhteyteen pienvesivoimalan, mikä mahdollistaa ympärivuotisen virtauksen järvilohen lisääntymisalueella. – Järvilohi on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kala, jonka Historiallinen askel Saimaan järvilohen suojelussa LU KE , JO RM A PI IR ON EN kohtalo on ollut jo yli 40 vuotta viljelyn ja istutusten varassa. Kannan palauttaminen luonnolliseen ympäristöönsä on mahdollista nyt käynnistyvän hallituksen kärkihankkeen avulla. Pitkällä aikavälillä vaelluskalakantojen suojelun lisäksi tavoitteena on kasvattaa Saimaan alueen virkistysja matkailuarvoa, sanoo maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Ministeri Leppä tapasi Kontiolahdella keskeisiä Saimaan ja Pielisjoen toimijoita ja tutustui Kuurnan vesivoimalaitokseen sekä kunnostettavaan, nykyisin voimalaitoksen tulvauomana toimivaan Kuurnankoskeen. Alueesta rakennetaan matala ja leveä koski, jonka yhteyteen muodostetaan kutusoraikkoja. Kuurnan tulvauoman rakentamistöiden ja järvilohen lisääntymisja elinympäristöksi palauttamisen on arvioitu käynnistyvän loppuvuonna 2018. Hankkeen toteutuminen edellyttää vielä vesilain mukaista lupaa, ja lisäksi rahoitusta tarvitaan noin 200 000 euroa. Valtion lisäksi hankkeen rahoittajiksi ovat ilmoittautuneet jo UPM Energy Oy, NestorisääLÄHIVUOSINA TAPAHTUVA sähkömarkkinoiden uudistuminen muuttaa sähkön ja sen siirron hinnoittelua. Huoleton kuluttaja saattaa tulevaisuudessa maksaa sähköstään selvästi enemmän kuin tarkka optimoija. Näillä vinkeillä opit ennakoimaan ja siirtämään kulutusta halvemman sähkön ajankohtaan. Seuraa sähkönkulutustasi ja tunnista tehopiikit. Energiayhtiösi maksuttomasta kulutusseurantapalvelusta saat tunnin tarkkuudella tietoa, mitä kotona tapahtuu eri vuorokauden aikoina. Kun kotona ei ole ketään, kulutuksenkin tulisi olla vähäistä. Arkiaskareet ja etenkin suuritehoisten laitteiden käyttö Näin opit älykkääksi sähkönkäyttäjäksi näkyvät kulutuspiikkeinä. Tarpeettomasta sähkönkäytöstä tinkiminen ei vaikuta asumisviihtyvyyteen, mutta nipsaisee pois turhan kulutuksen. Valitse aina omaan käyttöön sopivia energiatehokkaita koneita ja laitteita, hyödynnä säästäviä ominaisuuksia ja omaksu fiksut käyttötavat. Valojen ja laitteiden sammuttelu on pieni teko yhdessä kodissa mutta iso voimavara, kun useimmat meistä hyödyntävät off-nappulaa. Sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa, mutta kuluttamasi sähkön voit ostaa haluamaltasi yritykseltä. Erilaiset sähkötuotteet sopivat erilaisille asiakkaille, joten oman kulutusprofiilin tunnistaminen auttaa löytämään itselle parhaan tuotteen. Jos optimoit kulutustasi edullisen hinnan mukaan, voi aikahinnoiteltu sähkö olla sopiva valinta. Hyödynnä valmista tekniikkaa. Useimmilla on jo kotona erilaisia sähkönkulutusta ohjaavia säätölaitteitta ja automaatiota: termostaatit lämpöpattereissa, ajastusmahdollisuus kylpyhuoneen lattialämmityksessä ja aikaohjaus ilmanvaihtojärjestelmässä. Taloteknisissä järjestelmissä on mukana energiatehokkuutta parantavaa automaatiota. Tarkastele remontointitarpeita ja isoja investointeja myös energiantiö, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, Fingrid Oyj, Oriveden kalastusalue, Joensuun kalastuskunta ja YMPÄRISTÖ & ENERGIA
17 FARMI 1/2018 laaja yhteistyö Saimaan järvilohen kärkihankkeessa sekä valtion vahva sitoutuminen mahdollistavat uuden vaiheen käynnistämisen järvilohikannan elvyttämisessä, toteaa projektipäällikkö Niilo Valkonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. Voimalaitosten rakentaminen Pielisjokeen ja Koitajokeen on estänyt vaelluskalojen nousun jokiin. Saimaan järvilohikantoja ylläpidetään jatkuvin istutuksin. Hallitus parantaa Luontopolitiikka-kärkihankkeen toimenpiteillä vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen tilaa useissa kohteissa eri puolilla Suomea. Maaja metsätalousministeriö suuntaa kärkihankerahoitusta erityisesti yhteisrahoitteisesti toteuttaviin ja ripeästi liikkeelle lähteviin hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus. Vaelluskalakantoja vahvistetaan muun muassa Iijoella, Oulujoella, Kemijoella, Lieksanjoella, Hiitolanjoella, Mustionjoella ja Kymijoella. www.mmm.fi kulutuksen näkökulmasta. Investoinnit automaatioratkaisuihin, omaan energiantuotantoon sekä rakennusteknisiin parannuksiin tulevat yhä kannattavammiksi. Sähköauto akkuineen voi olla tulevaisuudessa myös helppo tapa osallistua sähkömarkkinan kysyntäjoustoon. Markkinoille tulee uusia palveluja, jotka huolehtivat kotitalouksien puolesta kulutuksen ajoittamisesta ja ohjauksesta esimerkiksi muuttuvan sähkön tuotantotilanteen ja hinnan, sääolosuhteiden tai ennakoidun kulutustarpeen mukaisesti. Akkuteknologian kehittyessä myös itse tuotetun sähkön varastoinnista tulee aito vaihtoehto sopeutua vaihtelevaan sähköntuotantoon. Apua energiankulutuksen seurannan aloittamiseen sekä kotiin sopivien energiatehokkuutta edistävien ratkaisujen löytämiseen saa maksutta valtakunnallisesta kuluttajien energianeuvonnasta ja alueellisilta energianeuvojilta. Energianeuvojat vastaavat Facebookin Asiaa energiasta -sivulla lämmitysmuotoihin, sähkönkulutukseen ja sähkölaitteisiin liittyviin kysymyksiin. Tietoa kodin energia-asioista on tarjolla myös internetissä Motivan Koti ja asuminen -verkkosivuilla. www.motiva.fi/koti Pielisjoen kalastusalue. Hanketta rahoittaa lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, joka vastaa myös kärkihankkeen valmistelusta ja yksityisen rahoituksen kokoamisesta. – Voimalaitosyhtiön, kuntien, ulkopuolisten rahoittajien, kalataloustoimijoiden ja muiden toimijoiden YMPÄRISTÖ & ENERGIA
Rakennekalkitus parantaa savimaiden mururakennetta TEKSTI MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVA NORDKALK, SOILFOOD LÄHTEET FARMI.NET, SOILFOOD.FI, NORDKALK.FI Rakennekalkki on nopea ja kannattava ratkaisu savimaan rakenneongelmiin. Rakennekalkitus muuttaa savisen maaperän rakenteen murumaiseksi. Tällöin peltomaan vedenläpäisykyky paranee ja fosfori jää maahan kasvien hyödynnettäväksi. 18 FARMI 1/2018 ”Rakennekalkitus on kannattava toimenpide.”
19 FARMI 1/2018 R akenneongelmista kärsivä pelto aiheuttaa ongelmia sekä viljelyn että ympäristön kannalta. Etenkin savimaa on hyvin haasteellinen, sillä kuivuessaan savinen maa kovettuu. Rankemmilla sateilla vaarana on puolestaan pellon liettyminen. Ratkaisu tähän on rakennekalkitus, joka parantaa savimaiden mururakennetta ja vähentää ravinnehuuhtoutumia vesistöihin. Rakennekalkitun pellon pintarakenne kestää paremmin jopa rankkasadetta, koska pellon pinta ei liety. Rakennekalkituksessa peltoon levitetään tavallista maanparannuskalkkia reaktiivisempaa ja nopeammin liukenevaa kalkkia. Käytännössä rakennekalkituksella tarkoitetaan kalkitsemista sammuttamattomalla kalkilla eli kalsiumoksidilla (CaO) sekä sammutetulla kalkilla eli kalsiumhydroksidilla (CaOH). Vaikka myös kalkitseminen kalkkikivijauheella eli kalsiumkarbonaatilla (CaCO3) parantaa maan rakennetta, vaikuttavat rakennekalkit nopeammin ja tehokkaammin. Estää fosforin huuhtoutumista Rakennekalkitus on kannattava toimenpide. Sen lisäksi, että se vaikuttaa suotuisasti savimaiden rakenteeseen, se myös parantaa maan vedenläpäisykykyä sekä estää fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Fosforin huuhtoutuminen pelloilta sadevesien mukana on tiedostettu ongelma. Rakennekalkituksen avulla kasveille elintärkeä fosfori on paremmin kasvien hyödynnettävissä. KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri ”Hangella on hyvä olla”, sanoi ® maanparantaja ja lähti BESTON illa kalkitsemaan. Seuraa sinäkin jälkiä. ® BESTON vauhdittaa kevättä ja peltotöitä. Kalkitse hangelle. ® BESTON on hyvä. Vain hyvin hoidettu maa tuottaa huippusatoa. nopea ja tehokas SOILFOODIN Rakennekalkki Kysy lisää: 040 148 3545 www.soilfood.fi/tuotteet
20 FARMI 1/2018 Mitä savisempi maaperä on, sitä paremman hyödyn rakennekalkista saa. Rakennekalkin teho perustuu reaktiivisen kalkin ja saveksen reaktioihin, minkä ansiosta maassa muodostuu kestävä mururakenne. Rakennekalkittu pelto kestää paremmin sadetta, eikä pellon pinta liety rankkasateillakaan. Vesi imeytyy maahan, ja pintavalunnalle altis fosfori jää peltoon. Rakennekalkituksen edut: • Savimaiden rakenne paranee • Rakenteeltaan tasaisempi pelto • Vähemmän fosforivalumia • Fosfori jää kasvien käyttöön • Jopa 15 % runsaampi sato • Vetovastus vähenee: säästöä polttoaineessa • Mahdollistaa vaateliaiden kasvien viljelyn • Lisälannoitustarve vähenee • Tutkimusten mukaan fosforivalumat voivat jopa puolittua Lähde: Nordkalk Rakennekalkituksen vaikutukset huomaa selkeästi myös kasvustossa. Viljelijöiden kokemusten mukaan rakennekalkituilla pelloilla ravinteet ovat kasvien kannalta helpommin saatavilla. Se näkyy pellolla konkreettisena kasvuna. 15 prosenttia parempi sato Hyvärakenteisessa maassa vesi, ilma ja ravinteet pääsevät liikkumaan vapaammin. Myös kasvien juurilla on paremmin tilaa levittäytyä, jolloin ne keräävät ravinteet tehokkaammin talteen ja lannoitteita tarvitaan vähemmän. Lopputuloksena sato kasvaa. Kenttäkokeissa rakennekalkituilta pelloilta on saatu jopa 15 prosenttia parempi sato, ja fosforivalumat ovat jopa puolittuneet. ”Mitä savisempi maaperä on, sitä paremman hyödyn rakennekalkista saa.” Sopiva lumikerros ja routa ovat eduksi talvikalkitukselle. Paras tulos kalkituksesta saadaan kuivalla säällä.
21 FARMI 1/2018 MAATALOUS Rakennekalkki on myös toimiva keino vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Rakennekalkitus toimii erityisen hyvin savimaissa, joissa maalajitunnus on (S). Mitä savisempi maa, sitä kannattavammaksi investoiminen rakennekalkitukseen tulee. Hyvärakenteisen savimaan tunnistaa myös siitä, että se säilyttää mururakenteensa niin kuivissa kuin sateisissakin olosuhteissa. Huonorakenteinen maa kovettuu kuivuessaan. Kastuessaan se puolestaan muuttuu sitkeäksi ja tahmeaksi, jolloin se myös altistuu helposti tiivistymiselle. Paras tehdä kuivalla säällä Rakennekalkitus on viljelijälle kannattava investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Ensisijaisesti menetelmä vähentää sekä fosforin pintavaluntaa että maan läpi tapahtuvia ravinnehuuhtoumia, mutta pellon parempi rakenne parantaa myös sen muokattavuutta, ja sitä kautta vähentää polttoaineenkulutusta. Rakennekalkituksesta saadaan paras tulos, kun se tehdään kuivalla säällä. Mitään erityistä laitteistoa menetelmä ei vaadi, sillä rakennekalkki levitetään perinteisen maatalouskalkin levitykseen soveltuvalla kalustolla. Muokkaus tehdään kultivaattorilla tai jyrsimellä. Menetelmän helppoudesta huolimatta sääolosuhteet täytyy huomioida, jotta rakennekalkituksesta saadaan maksimaalinen hyöty. Kalkki pitää levittää kuivaan ja mielellään lämpimään maahan. Se on hyvä muokata mahdollisimman pian. Jos kalkitus tehdään puinnin jälkeen syksyllä, on riskinä se, että pelto on liian märkä. HALLITUKSEN ESITTÄMÄN lisäbudjetin mukaan viljelijöitä tuetaan 25 miljoonalla eurolla. EU:n jäsenmaat hyväksyivät tammikuussa Euroopan komission ehdotuksen myös 1,08 miljoonan euron tukimäärästä Suomelle. Sen perusteella Suomi voi maksaa korvausta vaikeasta kasvukaudesta kärsineille tiloille. Viime kasvukauden alhainen lämpötila ja sateinen syksy vaikeuttivat ja myöhästyttivät peltotöitä aiheuttaen ylimääräisiä kustannuksia viljelijöille. Hallituksen lisäbudjettiesityksen mukaan 25 miljoonan euron tuki on tarkoitus jakaa energiaveron palautusjärjestelmän kautta. Lisäpalautukset perustuisivat kevyen polttoöljyn kulutukseen vuonna 2017 ja ne maksettaisiin vuosittaisen palautuksen yhteydessä. Toimeenpano edellyttää lakimuutosta sekä muutoksia verohallinnon tietojärjestelmiin. Valtionvarainministeriö selvittää kevään aikana mahdollisuutta satovahinkovakuutuksiin liittyvän vakuutusmaksuveron huojentamiseen. EU:n lainsäädännössä ei ole varsinaista tukijärjestelmää satovahinkojen korjaamiseen, minkä vuoksi komissio on päättänyt soveltaa markkinajärjestelyasetusta vahinkojen korvaamiseksi. Suomelle myönnettävä 1,08 miljoonan euron tuki maksetaan hehtaariperusteisesti ja kohdennetaan syyskylvöaloille, jotka sateiden takia tuhoutuivat tai jäivät kokonaan kylvämättä. Menetetyn syyskylvöalan tulee olla vähintään 30 prosenttia tilan syyskylvöalasta. Syyskylvömenetyksiä korvaava tuki maksetaan viimeistään 30.9.2018. mmm Syyskylvövahinkoihin miljoonan lisätuki AH TI SO RM UN EN
Kimpasta Voimaa Maaseudulle 22 FARMI 1/2018 Maatalouden rakennekehitys on ollut Etelä-Pohjanmaalla nopeaa viime vuosina. Maatilojen määrä on pudonnut alueella 2010-luvun alusta yli tuhannella tilalla vuoteen 2016 tultaessa (Tiken maataloustilastot). Samaan aikaan maatilojen hallinnassa oleva keskimääräinen peltopinta-ala on kasvanut. Rakennekehityksen myötä maatilojen työmäärät ovat kasvaneet erityisesti kotieläintiloilla.
23 FARMI 1/2018 I nto Seinäjoen toteuttamassa haastattelututkimuksessa (2015) haastateltiin 28 Seinäjoen alueen maatilayrittäjää ja kysyttiin heidän näkemyksiään alan nykytilasta ja kehittämispotentiaalista. Haastattelututkimuksen yksi keskeisimmistä tuloksista oli, että eteläpohjalaiset maatilayrittäjät kokivat tilojen välisen yhteistyön ja sen lisäämisen hyvin tärkeäksi. Toisaalta yhteistyön koettiin vähentyneen mm. yhteisöllisyyden vähentymisen, tilojen vähentymisen ja erikoistumisen vuoksi. ProAgria Etelä-Pohjanmaan asiantuntijat laativat syksyllä 2014 tuotantosuuntakohtaiset ennusteet ja arviot maakunnan merkittävimpien maatalouden tuotantosuuntien lyhyen ja pitkän aikavälin näkymistä. Yhteisinä teemoina kaikista tuotantosuunnista nousivat esille töiden ulkoistamisen ja palkatun lisätyövoiman sekä erilaisten yhteistyömuotojen (urakointi, koneyhteistyö, muunlainen yhteistyö) tarpeet. Näistä lähtökohdista rakennettiin Kimpasta Voimaa Maaseudulle-hanke, jonka Sedu Aikuiskoulutus toteutti ajalla 1.1.2016–30.6.2017 yhdessä IntoSeinäjoen ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa. Hanke toimi Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry:n toiminta-alueella kattaen Seinäjoen, Ilmajoen ja Kurikan Jalasjärven alueet. Hankkeen tavoitteena oli tarjota sisältöjä, jotka kannustaisivat ja antaisivat keinoja lähteä kehittämään maatilayrityksen yhteistyötä haluttuun suuntaan. Hankkeen sisällöissä tarjottiin muun muassa strategisen suunnittelun, yhteistyön nettohyötyjen ja verkostomaisen toiminnan koulutuksia. Seminaareja ja klinikkatyylisiä iltapäiviä oli tarjolla useampia. Lisäksi toteutettiin yksi kotimaan ja yksi ulkomaan opintomatka ja pienryhmiä. Luomurehulle on kysyntää Hankkeen suurimmat onnistumiset koettiin pienryhmissä, joita toteutui kolme kappaletta. Yksi pienryhmistä koostui alueen luomumaitotiloista, joiden yhteistyö syntyi tarpeesta löytää kasvintuotantotiloja luomulaatuisen rehun tuottajiksi. Pienryhmän toiminta oli innostunutta ja yrittäjillä itsellään oli selkeä visio siitä, mihin toiminnalla haluttiin pyrkiä. Aihe oli ajankohtainen ja kiinnostava, sen huomasi pienryhmän järjestämässä ”Luomurehulle on kysyntää” -infoillassa, jonka ohjelman yrittäjät itse suunnittelivat. Infoilta houkutteli paikalle lähes 30 osallistujaa. Ryhmän yhteinen tavoite konkretisoitui, kun pienryhmään osallistuneista maitotiloista kaksi sai uusia sopimustuottajia ja potentiaalisten yhteistyötahojen määrä lisääntyi. Hankkeen lopulliset vaikutukset maatilojen välisen yhteistyön kehittäjänä nähdään vasta pitkän ajan kuluttua. Mikään muutos ei tapahdu hetkessä ja tärkeintä onkin, että yrittäjien kiinnostus yhteistyötä kohti herää ja eri vaihtoehtoja aletaan selvittää. Yhteistyö maatilayrityksen strategisena valintana Perinteisimmillään maatilojen välinen yhteistyö on ollut koneyhteistyötä ja urakointia. Maamiesseurojen aikaisista yhteiskonehankinnoista ollaan etenemässä pienin askelin kohti laajempia verkostomaisen yrittäjyyden toimintatapoja. Aihetta on tutkittu laajasti ja eri tahot ovat ottaneet sen omakseen. Voitaneen todeta, että yhteistyön tekemisen eri muodot voivat tulevaisuudessa muodostaa olennaisen osan maatilayrityksen strategista toimintaa. Verkostomainen toiminta ja kyky hahmottaa näitä verkostoja haastaa maatilayrittäjyyden ja yritysjohtamisen uudella tavalla, mutta voi toimiessaan tuoda merkittäviä tuotannollisia ja taloudellisia hyötyjä yritykselle. Uusia toimintatapoja tulevaisuudessa voivat olla esimerkiksi yhteisnavetat, erilaiset koneyhtiöt sekä tilojen yhteiset viljelykierrot. TEKSTI KAROLIINA STREEFKERK, SEDU (KIRJOITTAJA TOIMI KIMPASTA VOIMAA MAASEUDULLE-HANKKEEN VETÄJÄNÄ AJALLA 1.10.2016–30.6.2017.) KUVAT KAROLIINA STREEFKERK JA DEPOSITPHOTO Luomurehupienryhmä teki puolen vuoden ajan töitä yhteisen päämääränsä eteen. Kuvassa seinäjokelaiset luomumaitoyrittäjät Heikki Ylinen ja Juhani Pitkäranta messutyön parissa viime kesän Farmarinäyttelyssä.
24 FARMI 1/2018 MAATALOUS LUOMUVILJELYSSÄ HYÖDYNNETÄÄN ekosysteemipalveluita maan viljavuuden hoidossa, kasvien ravinteiden saannin turvaamisessa ja kasvinsuojelussa. Ekosysteemipalveluita ovat mm. maaperän pieneliöstön työ, typensitojabakteerien suorittama biologinen typensidonta ja karjanlannan ravinteiden vapautuminen kasvien käyttöön sekä tuholaisten luontainen säätely. Luomutilan tavoitteena on ravinneomavaraisuus, jossa tuotantopanoksia ei osteta ulkopuolelta vaan tuotetaan osana viljelykiertoa. Pieneliöstö hoitaa maata Maan pieneliöstöstä huolehtiminen on tärkeä osa luonnonmukaista maan hoitoa. Kun eloperäiset lannoitteet muokataan maahan, pieneliöstö hajottaa ne kasvien käyttöön sopiviksi ravinteiksi ja erilaisiksi hiiliyhdisteiksi, jotka esimerkiksi sitovat maahiukkasia yhteen muruiksi. Huokoiset murut ovat tärkeitä maan viljavuudelle, koska ne varastoivat ravinteita ja vettä kasveille käyttökelpoiseen muotoon ja toimivat pieneliöstön kasvualustoina. Aktiivinen pieneliötoiminta vapauttaa maan omia kivennäisaineita kasvien käyttöön, muokkaa maan mururakennetta paremmaksi ja helpottaa juurten ravinteiden ottoa. Hyvinvoiva pieneliöstö ehkäisee myös haitallista peltomaiden tiivistymistä ja eroosiota sekä vahvistaa maan ja kasvien terveyttä. Ravinteita eloperäisessä muodossa Luomuviljelyssä lannoitus perustuu luonnonmukaisesti tuotettuihin eloperäisiin lannoitteisiin kuten karjanlantaan, komposteihin ja erilaisiin viherlannoituksiin. Kasvien tärkeintä pääravinnetta typpeä tuotetaan apilaa ja muita palkokasveja viljelemällä. Tärkeimpiä fosforin lähteitä ovat karjanlanta, viherlannoitus ja maaperän omien fosforivarojen parempi hyödyntäminen. Luomupellon kivennäislannoitteina voidaan käyttää esimerkiksi kalkkikivijauheita ja kaliumpitoista biotiittikivijauhetta. Tarvittaessa peltoon voidaan lisätä myös hivenravinteita esimerkiksi booria ja mangaania. luomu.fi Luomupellolla tuotetaan luonnon omin toiminnoin KATJA SORMUNEN KATJA SORMUNEN
25 FARMI 1/2018 Renkaat rullaavat parhaimmillaan peltomaan hyväksi Perniöläisen Alaspään tilan kumpuilevassa maisemassa seisoo peltotraktorin nokka kohti sateen perusteellisesti kastelemaa peltoa. Kalle Kivelällä on kädessään painemittari, jolla rengaspaineet tarkistetaan aina ennen kuin kone käynnistetään peltotöitä varten. TEKSTI JA KUVAT HIA SJÖBLOM Kun tekee peltotyöt itse, tuntuma maahan ja sen muutoksiin säilyy, Kalle Kivelä tuumaa ja kiittelee muun muassa ilmakuvia pelloista. Niistä näkee, missä kohdin kasvussa on ongelmia, jotka vaativat toimenpiteitä. P aineita, painotuksia ja esimerkiksi nokkapainoja säätämällä haetaan kompromissi niin, että työt saadaan tehtyä peltomaan rakenteelle oikein ja sopivasti. Vetopidon on oltava kohdillaan. – Koneen pitää kulkea eteenpäin, mutta peltomaan tiivistymistä on vältettävä. Siihen voidaan vaikuttaa myös ajolinjojen valinnalla, Kivelä selittää ja innostuu kertomaan, miten kumpuilevassa peltomaassa on ajettava aistit ja havaintokyky tarkkana. Jos traktori alkaa sutimaan, se tekee pahaa maan rakenteelle. – Levikepyörillä lisätään kantopintaa, jolloin paineita voidaan laskea niin alas kuin mahdollista silloin, kun maa on kostea. Kuorman kantokyky on tietenkin otettava huomioon. Homma vaatii tarkkuutta. Jos rengaspaineet ovat liian alhaiset, rengas voi luiskahtaa pois päältä tai vaurioitua.
26 FARMI 1/2018 Alaspään tila Perniössä • 36 ha viljeltyä alaa (juurikasta, viljaa, saneerauskasveja ja avomaan vihanneksia) • lisätienestiä polttopuusta Kallenklapi-yrityksessä • perheessä vaimo Krista sekä tyttäret Minttu, Kaisla ja Hilla. Järki Pelto 2017-2018 • Paimion, Sauvon ja Salon alueilla • Levittää tietoa maaperän hoidosta ja peltoluonnon monimuotoisuudesta • Hanketta hallinnoi BSAG (Baltic Sea Action Group – Elävä Itämeri säätiö). Pysy mukana peltojärjen juoksussa • avoin Järki Pelto -ryhmä Facebookissa • Järki-hankkeen nettisivuilla. Sateinen syksy kasvattaa peltomaan haasteita. Kalle Kivelä kulkee lapio kädessään kasvipeitteisellä pellollaan. Kuoppatestillä hän kurkistaa, miten pellon rakenne ja sille tärkeä eliöstö on selvinnyt. Se taas on huono juttu niin kukkarolle kuin kasvukunnollekin. Mietin koko ajan, miten maan mikrobit ja muut työläiset pysyvät hengissä ja pystyvät jatkamaan työtään. Sateinen syksy ei ainakaan vähentänyt haasteita, mutta ajatus vahvistui siitä, että maan kestävään kasvukuntoon panostaminen kannattaa. – Se oli yksi syy, miksi lähdin mukaan Järki Pellon ja OSMO -hankkeen järjestämille rengaskursseille. Siellä kuuli opettajien esitelmien lisäksi kollegoiden kokemuksia ja sai käytännön vinkkejä omiin ajatuksiin ja ratkaisuihinkin. Mittaan jatkuvasti penetrometrillä maan tiiviyttä. Yritän säätää rengaspaineita niin, että ajaminen pelloilla tiivistää mahdollisimman vähän maata. Kestävään tuotantoon Kivelä kertoo, että kymmenisen vuotta sitten hänen aloittaessaan kotitilansa isäntänä ja jättäessään kuukausipalkkaisen työnsä auto-alalla, henki oli vielä toinen. – Tilalla keskityttiin silloin juurikkaanviljelyyn. Parempia satoja tavoiteltiin lisälannoitteilla ja tehostamalla rikkaruohojen torjuntaa. Sadot kasvoivat aluksi mutta niin tekivät kulutkin. Kun perheeseen syntyi lapsia, kertoo kolmen pienen tyttären isä ryhtyneensä ajattelemaan pidemmällä tähtäimellä asioita. Tulevaisuudessakin on tuotettava ruokaa mahdollisimman turvallisesti ja kestävästi. Alaspään tilan isäntä kulkee pelloillaan katse ja ajatus tarkkana. Sateisen syksyn jäljiltä pellossa näkyy toimenpiteiden jälkiä. Entisen juurikaspellon, jossa on viime vuonna kasvanut typpeä maahan sitovaa hernettä ja retikkaa, maaperän muruisuus on parantunut. Työ on tuottanut tulosta, mutta pitkään jatkuneet valtavat sateet ovat huuhtoneet niitä myös mennessään. – Vettä jäi peltoon. Vieressä virtaavan joen pinta nousi ja se piti salaojat täynnä. – Tiedonjanoni on iso. Tahdon viljellä maailmaa paremmaksi. Ekosysteemiajatteluun ja maan kasvukuntoon kannatta panostaa, Kalle Kivelä sanoo ja tekee lapiotestin. – Tulee kyllä mieleen kysymys siitä, mitä syksyn rankat sateet tekivät maan eliöstölle. Selvisivätkö maan mikrobit hengissä, mies pohdiskelee. – Tärkeintä on pitää peltomaa kunnossa, muruisena ja tuottavana, isäntä sanoo ja kertoo pureutuvansa myös peltoon hiilensitojana. – Tärkeää on havainnoida, kyseenalaistaa ja ennen kaikkea ajatella tekojen ja toimenpiteiden syitä ja seurauksia. Joskus onnistuu, toisinaan on ajateltava uudelleen. Periksi ei pidä antaa.
TOTTA SE ON, vaikkei suoraan siltä tuntuisikaan. Isoillakin koneilla voi ajaa pellossa ilman, että maa tiivistyy liikaa. – Kun pidetään huoli siitä, että koneessa on oikeankokoiset renkaat ja niissä sopivat paineet, niin työ sujuu hankalillakin pelloilla. Kone ei saa upota, eikä tiivistää peltomaata. Oikeilla valinnoilla peltomaan rakenne pysyy kunnossa ja tuottavana, erikoissuunnittelija ja viljelijä Jukka Rajala sanoo. Rajalan vetämä OSMO-hanke on yhdessä Järki Pelto -hankkeen kanssa pyörittänyt Varsinais-Suomessa kolmen illan maatalousrengaskurssia, jossa on kaivettu esiin renkaisiin ja rengasvalintoihin liittyviä ratkaisuja. Kurssi oli suosittu ja veti auditoriot täyteen. Syksyn sateet herättivät monet hakemaan ratkaisuja ja keinoja märkien peltomaitten hoitoon ja ajattelemaan viljelyalansa hyvinvointia ja tulevaisuutta. Kurssilaiset ovat yhdessä ratkoneet ongelmia ja hakeneet ratkaisuja tilakohtaisesti. Samalla on otettu oppia toisten kokemuksista. – Oikeiden renkaiden valinta voi olla pitkä prosessi. Matkalla voi tulla harhahyppyjä ja virheratkaisuja. Lohkojen, koneiden ja renkaiden on pelattava yhteen, että saavutetaan hyviä ja maata parantavia tuloksia, Rajala sanoo. Vetokyvystä hyötyyn Kolmen illan kurssikokonaisuudessa ykkösrivin asiantuntijat valottivat rengasviidakkoa monista näkökulmista. Kiitoksia tuli siitä, että asiat vietiin käytäntöön. Sekä kurssittajat että kurssitettavat toivat avoimesti esiin omia kokemuksiaan. Ryhmätöissä haettiin ratkaisuja käytännön ongelmiin, joihin jokainen viljelijä työssään törmää. Ensimmäisessä kurssi-illassa pureuduttiin vetokykyyn ja etsittiin ratkaisuja vetohyötysuhteen optimointiin. Asiantuntijana oli muun muassa Tapio Riipinen, joka kertoi omista kokeiluistaan. – Takana on myös epäonnistumisia, joissa on palanut sekä rahaa että rautaa reippaasti, Riipinen totesi. Pelto on yksilö – Peltomaan rakenne ja ruuantuotannon turvaaminen myös tulevaisuudessa ovat aina ykkösenä mielessä. Siksi päätimmekin järjestää tällaisen jokaista viljelijää koskettavan rengaskurssin. Jokaisen ei tarvitse tehdä kaikkia virheitä itse. Toisten kokemuksista on hyvä ottaa oppia, Järki Pelto -hankkeen koordinaattori Olli-Pekka Ruponen perustelee kurssin järjestämistä. Ruponen saapastelee savisten peltojensa reunoilla ja pohtii ratkaisuja peltomaan pitämiseksi hyvässä kunnossa. – Raskaat koneet tiivistävät helposti maata liikaa, mutta onneksi siihen voidaan vaikuttaa. Ratkaisevassa roolissa ovatkin maatalouskoneiden renkaat ja niiden paineet. Isoillakin koneilla onnistuu, mutta paineiden pitää olla hallussa, Ruponen sanoo. Keskimmäisessä kurssi-illassa tanskalainen rengasasiantuntija Åge Boller toi esiin tuoreita näkemyksiä nimenomaan maan tiivistymisen välttämiseen oikeilla rengasvalinnoilla. Oman pellon parhaaksi Kolmas kurssi-ilta vei osallistujat vielä lähemmäs käytäntöä. – On tärkeää, että viljelijä itse tietää, mitä tahtoo ja tarvitsee, Jukka Rajala korostaa. – On helppo antaa myyjän päättää puolestaan, mutta myyjähän ei tunne jokaisen tilan peltomaita ja niiden ongelmia ja ominaisuuksia. Rengasvalintoja kannattaa pohtia monesta eri näkökulmasta, eikä epäonnistumiseenkaan pidä lannistua. Rajala viljelee peltoja Ypäjällä. – Muutaman kymmenen kilometrin päässä peltomaat ja säätkin saattavat asettaa aivan erilaisia haasteita kuin omilla kotipelloillani. Siksi on tärkeää, että jokainen viljelijä tietää mahdollisimman tarkkaan millaisia peltoja hän viljelee ja miten niiden kanssa on paras menetellä juuri sen tilan olosuhteissa. – Parhaisiin tuloksiin päästään, kun ollaan kiinnostuneita ja avoimia, sopivan kriittisiä ja vastuullisia. Hyvin hoidetuilla pelloilla päästään hyviin satoihin. Ja kun renkaat ja koneet toimivat yhteen, säästetään jopa polttoaineissa. Rengastietouteen kannattaa siis panostaa. Maatalousrengaskursseilla paiskittiin töitä paremman peltomaan hyväksi Tiivistymisen voi välttää oikeilla renkailla ja paineilla Oikeilla renkailla ja paineilla koneet myös kulkevat tasaisemmin. Isoillakin koneilla voidaan ajaa pellolla, kunhan paineet ovat kohdillaan. Painemittareissa pitää olla riittävä tarkkuus, jotta löytyy työskentelylle paras vaihtoehto, Olli-Pekka Ruponen sanoo. 27 FARMI 1/2018
28 FARMI 1/2018 MAATALOUS Hallitus vahvisti keskeiset kansalliset maataloustuet Tutustu uusittuihin kotisivuihin JUKKA-EC Manure mixer T I K K A S E N P A J A K Y 050–5642 878 74720 NIEMISKYLÄ www.tikkasenpaja.fi UUSI MALLI Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. PA UL IIN A PU PU TT I
29 FARMI 1/2018 MAATALOUS HALLITUS ON vahvistanut maaja puutarhatalouden keskeiset kansalliset tuet tälle vuodelle. Valtioneuvoston asetuksilla vahvistettu kansallisten tukien kokonaisuus muodostuu pohjoisesta tuesta, Etelä-Suomen kansallisesta tuesta ja sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta. Kansallisten tukien määräraha valtion talousarviossa vuonna 2018 on yhteensä noin 325 miljoonaa euroa. Käytettävissä oleva määräraha on vajaan prosentin verran viime vuotta pienempi. Kansallisten tukien kokonaismäärästä noin 91 prosenttia on pohjoista tukea ja noin seitsemän prosenttia on Etelä-Suomen kansallista tukea. Vajaan kahden prosentin osuus tukimäärästä on muuta kansallista tukea, josta valtaosa on nyt vahvistettua sokerijuurikkaan kansallista tukea. Suomessa maatalouden tukien merkitys on erittäin suuri maatilojen kannattavuudelle ja siten kotimaisen ruuantuotannon ylläpitämiselle. Ilman tukivälineitä ruuan alkutuotanto olisi Suomen olosuhteissa nykyistä paljon vähäisempää ja voimakkaasti keskittynyttä, sillä pelkästään markkinatuotoilla ei pystytä kattamaan tuotantokustannuksia. Tukimäärät jakautuvat aiempien vuosien tapaan Pohjoisen tuen määrä alenee noin prosentin verran viime vuodesta. Etelä-Suomen kansallisen tuen määrä vähenee noin kahdeksalla prosentilla. Sokerijuurikkaan kansallista tukea maksetaan koko maassa 350 euroa hehtaarilta aiempien vuosien tapaan. Pohjoisesta tuesta yli puolet eli noin 160 miljoonaa euroa maksetaan maidontuotannolle. Maidon pohjoisen tuen kokonaismäärä on säilynyt tällä tasolla jo usean vuoden ajan. Litraa kohti maksettua tukitasoa on tarkennettu vuosittain tuotantomäärän kehityksen mukaan. Vuoden 2019 alussa maksetaan litratuen jälkierä, jolla varmistetaan, että tuen kokonaismäärä tulee täysimääräisesti käytettyä. Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan sikaja siipikarjataloudelle sekä puutarhatuotannolle. Tukimäärät alenevat tukiohjelmassa vuosittain. Sikaja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki eläintä kohti pienenee viime vuodesta noin yhdeksän prosenttia. Kasvihuonetuotannon tuessa ja puutarhatalouden varastointituessa Etelä-Suomen tukitasot alenevat viime vuodesta keskimäärin noin neljä prosenttia. Pohjoiset nautaja peltotuet säilyvät ennallaan Emolehmien ja emolehmähiehojen tuet, sonnien ja härkien tuet sekä teurastettujen hiehojen ja sonnien tuet säilyvät ennallaan. Myös uuhien ja kuttujen tuet pysyvät samoina. Sikaja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa pohjoisessa tuessa tukitaso on pienempien eli alle 200 eläinyksikön osalta noin kaksi prosenttia pienempi. Rajoitteen ylittävien viitemäärien tukitaso alenee voimakkaammin ja tukitaso on sama kuin Etelä-Suomessa. Eläinyksikköinä lasketut viitemäärät vahvistettiin sikojen ja siipikarjan kasvattajille tilakohtaisesti, kun tuotannosta irrotettu tuki otettiin käyttöön koko maassa 2009. Pohjoisen tuen alueella tuki päätettiin tällöin porrastaa tilakoon mukaan. Pohjoista tukea maksetaan samoille kasveille kuin viime vuonna. Myös tukitasot säilyvät ennallaan pohjoisessa hehtaarituessa, yleisessä hehtaarituessa ja nuorten viljelijöiden hehtaarikohtaisessa pohjoisessa tuessa. Pohjoiseen tukeen palautettava sadonkorjuuvaatimus koskee vain avomaan vihannesten pohjoista hehtaaritukea. Kasvihuonetuotannon pohjoisessa tuessa yksikkötuet alenevat neljä prosenttia viljelyalojen muutosten ja tukialueiden välisen tasapainon vuoksi. mmm.fi
TEKSTI ILKKA NIEMINEN KUVAT KATJA SORMUNEN Kyläkaupan ja kylien näivettyminen 30 FARMI 6/2017 voidaan vielä kääntää Kyrölahden kyläkauppa Ylöjärvellä.
K yläkauppojen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa (2006-2016) alle puoleen, 563 kaupasta 275 kauppaan. Suomen ympäristökeskuksen mukaan samalla on menetetty yli tuhat kylää ja Tilastokeskuksen mukaan yli 500 alle 50 oppilaan koulua on lopettanut toimintansa. Kylien elinvoimalla ja kyläkaupan toimintaedellytyksillä on selvä yhteys: Kun asukkaat vähenevät ja liikennevirrat ohjautuvat kasvukeskuksiin, myös ostovoima karkaa kyläkaupan ulottumattomiin. Kun palvelut rapautuvat maaseudulla, sen houkuttelevuus asuinpaikkana vähenee ja kuihtumisen kierre näyttää väistämättömältä ulottuen myös aiemmin elinvoimaisiin kirkonkyliin. Monipuolisten palveluiden keskittymä Maaseutu ei kuitenkaan ole menettänyt vetovoimaansa ihmisten mielissä. YLE Uutisten mukaan lähes joka kolmannen suomalaisen haavekoti sijaitsee maaseudulla (27.10.2016). Kyläkaupan kannalta se näkyy kaupunkien ympärille nousevina omakotiasumisen keskittyminä, uudenlaisina kylinä. Myös vapaa-ajan asukkaiden merkitys kasvaa, kun esimerkiksi etätyön lisääntyminen pidentää mökkeilykautta. Kyläkaupan on kehitettävä toimintojaan hyödyntääkseen näitä mahdollisuuksia keinoin, jotka liittyvät kyläkaupan perinteiseen vahvuuteen sijaita lähellä asukasta. Mahdollisuus on myös hyödyntää digitalisaatiota liiketoiminnan kehittämisessä uusien kumppaneiden kanssa. Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat alkutuotanto, maaseudun virkistyskäyttö ja kunnan palvelut. Kyläkauppa voisi olla näiden tekijöiden fyysinen kohtaamispaikka. Perinteisesti kyläkauppa on pärjännyt tuomalla saman katon alle päivittäistavaroita ja käyttötavaroita, kuten vaatteita ja rautakaupan tavaroita. Palveluita ovat lisäksi Veikkauksen pelit ja pakettiliikenne. Voisiko kauppa olla nykyistä aktiivisempi ja tuoda pieniäkin eriä paikallista lähiruokaa tarjolle kyläkauppaan? Lisäisikö se paikallisten asukkaiden sitoutumista kyläkauppaan? Voisiko kyläkauppa palvella vaativaa loma-asukasta tarjoamalla verkkokaupan kautta etukäteen tilattuja erikoistuotteita ja vaikkapa Alkon viinejä? Nykyisin Alkolla on 56 tilauspalvelun noutopistettä, kun Ruotsin Systembolagetilla niitä on lähes 500. Voitaisiinko kunnassa kehittää liikkumisen 31 FARMI 6/2017 voidaan vielä kääntää
32 FARMI 6/2017 palveluita nykyistä joustavammin niin, että kyläkaupasta kuljetettaisiin kylien asukkaille elintarvikkeita ja ruoka-annoksia esimerkiksi koulukyytien mukana? Lisäisikö se viihtymistä kylillä? Tukisiko se vanhusten asumista kotonaan ja vähentäisikö se kuntien tukeman palveluasumisen kuluja? Kyläkauppa voisi toimia monien palveluiden tukipisteenä. Kaupassa voisi olla palveluhuone niin kosmetologin kuin terveydenhoitajankin käyttöön. Apteekin ja kaupan yhteistyö voisi olla nykyistä läheisempää. Lääkekaappi voisi olla huomattavasti useammassa kaupassa ja se voisi palvella asiakasta nykyistä paremmin myös reseptilääkkeiden osalta. Yhteiskunnan tuki säilyvyydelle tärkeää Kyläkaupan toiminnan jatkuminen edellyttääkin aktiivista liiketoiminnan kehittämistä, mutta lisäksi myös politiikkatoimia ja lainsäädännön kehittämistä. Ruotsissa kyläkaupan toiminnan turvaamiseksi on käytettävissä kansallisia tukia investointeihin ja päivittäiseen kaupan toimintojen ylläpitämiseen. Suomessa vastaavia tukia ei ole, kun kyläkaupan investointituki poistettiin muutamia vuosia sitten. Kauppakiinteistön korjausvelka on usein ylivoimainen uudelle yrittäjälle, kun vanha kauppias jää eläkkeelle. Kaupan lopettaessa toimintansa uutta ei saada tilalle. Yhteiskunnan tuki tällaisissa taitekohdissa olisi ratkaisevan tärkeää koko kylän kannalta. Pellervon Taloustutkimuksen tekemän ja maaja metsätalousministeriön tilaaman kyläkauppaselvityksen mukaan noin neljännes kyselyyn vastanneista kyläkaupoista on lopettamansa toimintansa viiden vuoden tähtäimellä. Pellervo listaa sääntelyn purkamiseen liittyviä keinoja: • Apteekkien sivutoimipisteitä tai lääkekaappeja voitaisiin perustaa kyläkauppoihin. • Kyläkauppojen lupaja lisenssimaksuja voitaisiin alentaa. • Alkon toimituspisteiden määrää voitaisiin kasvattaa ja kyläkaupat asettuvat etusijalle uusien sijoittamisessa. • Asiamiespalveluita (Posti, käteisnostot ja Veikkaus) ohjattaisiin kyläkauppoihin. Kyläkaupan turvaaminen kaipaisi etenemistä selvittämisestä käytännön toimiin tällä hallituskaudella. Digitalisaation mukanaan tuomista uusista liiketoiminnan mahdollisuuksista huolimatta kyläkauppojen väheneminen jatkuu, ellei myös politiikkatoimiin ryhdytä. Myös kylien tulevaisuus on vaakalaudalla.
HEVOSET MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖN jakosuunnitelman mukaan Veikkaus Oy:n tuottoa ohjataan hevosalalle vuonna 2018. Tuottoina arvioidaan kertyvän yhteensä 40,5 miljoonaa euroa. Arpajaislain mukaan tuotot käytetään hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Veikkaus Oy:n 40,5 miljoonan euron tuotosta 30,1 miljoonaa euroa käytettäisiin keskusja maakuntaraviratojen palkintoja toimintatukeen. Tuet jakautuisivat siten, että palkintotukeen käytettäisiin 19,6 miljoonaa euroa ja toimintatukeen 10,5 miljoonaa euroa. Loput tuesta käytettäisiin vuoden 2018 kuluessa päätettäviin pienempiin avustuksiin, kuten hevoskasvatuksen tukeen, Suomen raviurheilun ja ratsastuksen keskusjärjestöille myönnettäviin tukiin sekä kesäraviratojen tukiin. Hevosalalle tarkoitettu tuotto perustuu Veikkauksen ennakkoarvioon. Lopullinen hallinnonalalle kohdennettava tuotto on riippuvainen Veikkauksen toteutuneesta liikevoitosta. Ravikilpailuissa maksettavat palkinnot ovat hevostalouden merkittävin rahoituslähde. Riittävä palkintotaso kannustaa hevosenomistajia pitkäjänteiseen kasvatus-, valmennusja kilpailutoimintaan ja luo omalta osaltaan edellytyksiä tarvittaviin investointeihin ja kannattavaan elinkeinotoimintaan. Ravirataverkoston toimintatuella ylläpidetään ravikilpailutoiminnan infrastruktuuria. Sen avulla tarjotaan kilpailuja harrastusmahdollisuuksia raviurheilun aktiiveille koko Suomessa ja varmistetaan laadukkaiden raviurheilutapahtumien toteuttaminen. Raviurheilu on Suomen toiseksi suosituin urheilulaji katsojamäärillä mitattuna. mmm.fi Veikkausvoittovaroista 40,5 miljoonaa hevostalouden edistämiseen VE IK KA US ”Hevosalalle tarkoitettu tuotto perustuu Veikkauksen ennakkoarvioon.” 33 FARMI 1/2018
34 FARMI 1/2018 HEVOSET UUDET HEVOSKASVATTAJAT – HANKKEEN Juoksija tilauksessa -lämminverikasvatuksen erikoisseminaari järjestettiin Lahden Wanhassa Walimossa tammikuussa. Teemana oli tulevaisuuden huippujuoksijoiden jalostaminen. Seminaari herätti paljon mielenkiintoa ja 120 kuulijaa kerääntyikin kuulemaan sekä keskustelemaan lämminverisen ravihevosen jalostuksen ajankohtaisista aiheista kansainvälisten ja kotimaisten huippuasiantuntijoiden johdolla. Puhujina olivat Timo Nurmos, Staffan Philipsson, Henrikki Halme ja Markku Punkari. – On hienoa tulla Suomeen puhumaan hevosten kasvattamisesta, sillä täällä on hevosmiehiä, avasi puheenvuoronsa ruotsalainen jalostuksen asiantuntija Staffan Philipsson. Muun muassa Elitloppet-osallistuja Sanityn kasvattaja Philipsson puhui seminaarissa kahteen otteeseen. Philipsson puhui lämminverisen ravihevosen jalostuksen nykytilasta ja avasi sitä mitä jalostusindeksit sekä jalostusarvostelu kertovat heJuoksija tilauksessa -seminaari keräsi 120 kuulijaa Lahteen EM M I KO RP IO LA vosesta. Toisessa puheenvuorossaan Philipsson avasi lämminverisen ravihevosen rakenteen merkitystä sen suoritukseen. – Ravihevosten rakenteet ovat kääntyneet muistuttamaan täysiveristen rakenteita. Nykyään ravihevosten etuosassa on niin paljon voimaa, että tämän päivän ravihevoset ovat kuin hevosmaailman nelivetoja. Parhaiden hevosten liikkeessä näkee liikkeen harmonian, Philipsson summaa. Nurmos arvostaa tammoja Kahdessa eri kategoriassa Urheilugaalassa ehdolla ollut ravivalmentaja-kasvattaja Timo Nurmos tunnetaan muun muassa tämän vuoden Ruotsin Kriterium-voittaja Villiamin kasvattaja-omistaja-valmentajana. Ruotsissa toimiva Nurmos keskusteli intensiivisen tunnin ajan Erkki Lagerstamin kanssa siitä, mitä eurooppalaisen lämminverisen ravihevosen kasvatus on käytännössä. – Huippuravivalmentajan ei tarvitse ymmärtää hevosten kasvatuksesta, mutta siitä on etua. Monet ravivalmentajat tekevät myös yhteistyötä kasvattajien kanssa. Valmentajat tuntevat hevosten suvut ja niihin liittyvät ominaisuudet erittäin hyvin. Kaikki ovat alkaneet tähän hommaan hevosen takia, se on se rakkaus hevoseen. Niin valmentamisessa kuin kasvatuksessa, Nurmos puhuu perusasioista. Tamma ja tamman suku ovat tärkeät Nurmokselle. – Tamman luonteella on merkitystä. Tammalla nopeus on tärkeämpi kuin fysiikka. Hyvä suku emän puolelta ja nopea, kovaluontoinen tamma on minulle mieleen. Useamman kerran kuukaudessa kasvattajat kyselevät uransa lopettavia tammoja siitokseen, Nurmos kertoo. Huutokaupasta siitostamma Päivän aikana nousi monesti esille huutokaupat. Siitostamman valinnasta ja huutokaupasta mahdollisuutena puhuivat Markku Punkari ja Henrikki Halme. Markku Punkari kertoi, mitä haluaa siitostammalta, kun sellaisen huutokaupasta Yhdysvalloista on ostamassa. – Siitostamman koko on minulle tärkeää, rajan pidän 157–160 senttimetrissä. Tamman ennätys on tärkeä. Se on tae siitä, että elimistö kestää ajoa. Jos tamman uran lyhyys on voittosumman syy jenkkitammalle, en voittosummaa niin katsele, mutta muuten sen pitää olla kunnossa. Huutokauppa on helppo paikka ostaa Yhdysvalloista tamma, Punkari kertoo. Seminaarin järjesti Uudet hevoskasvattajat –hanke, jota toteuttavat yhdessä Suomen Hippos ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK.
35 FARMI 1/2018 HEVOSET Alkukevään ravit TAMMIKUU 29.1. Lahti 29.1. Seinäjoki 30.1. Tampere 31.1. Vermo HELMIKUU 1.2. Kuopio 2.2. Jyväskylä 2.2. Kaustinen 3.2. Turku 4.2. Kouvola 5.2. Tampere 5.2. Oulu 6.2. Seinäjoki 7.2. Vermo 8.2. Lahti 9.2. Pori 9.2. Lappeenranta 10.2. Kuopio 11.2. Forssa 12.2. Joensuu 12.2. Turku 13.2. Kaustinen 14.2. Vermo 15.2. Kouvola 16.2. Jyväskylä 16.2. Kuopio 17.2. Seinäjoki 18.2. Ylivieska 19.2. Tampere 19.2. Oulu 20.2. Pori 21.2. Vermo 22.2. Lahti 23.2. Jyväskylä 23.2. Forssa 24.2. Lappeenranta 25.2. Tornio 26.2. Kaustinen 26.2. Kouvola 27.2. Tampere MAALISKUU 28.2. Vermo 1.3. Lahti 2.3. Turku 2.3. Kuopio 3.3. Joensuu 3.3. Pori 4.3. Mikkeli 4.3. Oulu 5.3. Lahti 5.3. Seinäjoki 6.3. Tampere 7.3. Vermo 8.3. Kouvola 9.3. Jyväskylä 9.3. Seinäjoki 10.3. Vermo 11.3. Lappeenranta 11.3. Rovaniemi 12.3. Forssa 12.3. Kuopio 13.3. Tampere 14.3. Vermo 15.3. Oulu 16.3. Kaustinen 16.3. Pori 17.3. Kouvola 18.3. Joensuu 18.3. Ylivieska 19.3. Lahti 19.3. Seinäjoki 20.3. Tampere 21.3. Vermo 22.3. Rovaniemi 23.3. Kuopio 23.3. Vermo 24.3. Tampere 25.3. Tornio 26.3. Jyväskylä 26.3. Lappeenranta 27.3. Pori 28.3. Vermo 29.3. Lahti 30.3. Turku 30.3. Kuopio 31.3. Kaustinen PA UL ’S SP EC IA L/ PA UL I IM PO LA
36 FARMI 1/2018 Hyönteisala on ollut näkyvästi esillä viime kuukausina. Se on nostettu varteenotettavaksi mahdollisuudeksi luoda sivuelinkeinoja maaseudun yrityksille sekä vähentää suomalaisen ruokajärjestelmän riippuvuutta tuontiproteiinista. Elinkeino voi liittyä vaikkapa hyönteisten kasvatukseen maatilan tuotantomuotona. Hyönteisten kasvatus voisi olla maatilalle uusi tuotantosuunta, jos esimerkiksi perinteisestä kotieläintuotannosta luovutaan. Hyönteistuotannon sektorilla on kuitenkin vielä paljon tutkittavaa. Etelä-Pohjanmaalla kasvatettuja sirkkoja Hyönteistaloudessa on pörinää positiivista
37 FARMI 1/2018 H yönteisten jatkojalostus voisi tuoda myös maatilamatkailulle elämysja ruokapalveluita. Lisäksi hyönteismassan prosessointi ja käyttö eläinrehuna tai maatilaleipomoissa voisivat tuoda lisää liiketoimintaa maaseudulle. Koska ala on uusi, on hyönteiskasvatuksen aloittaneilla tiloilla suuri tarve saada apua siihen, millä tavoin hyönteisten kasvatusprosessi käytännössä kannattaisi toteuttaa. Hyönteistuotanto vaatii huolellisuutta Kasvatettujen kokonaisten hyönteisten elintarvikekäyttö on ollut syksystä lähtien sallittua. Hyönteisiä voi kuitenkin kuivata ja jauhaa, mutta niistä ei kuitenkaan saa poistaa tai eristää osia. Yrittäjän pitää mm. rekisteröityä elintarvikealan toimijaksi. Ennen vuodenvaihdetta markkinoille tulleisiin hyönteiselintarvikkeisiin sovelletaan siirtymätoimenpiteitä. Tämä tarkoittaa, että hyönteistoimijoiden on haettava uuselintarvikelupaa viimeistään 1.1.2019. Hyönteiselintarvikkeet saavat kuitenkin olla markkinoilla siihen asti, että komissio on tehnyt ratkaisun asiassa. TEKSTI JARKKO NIEMI JA MAIJA KARHAPÄÄ LUONNONVARAKESKUS, RISTO LAUHANEN, ILKKA LATOMÄKI, ANTTI PASILA JA SELIINA PÄÄLLYSAHO SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU SEKÄ GUN VIRTANEN HELSINGIN YLIOPISTO RURALIAINSTITUUTTI. KUVAT ALISA YLINEN ”Hyönteisiä voi kuivata ja jauhaa, mutta niistä ei saa poistaa tai eristää osia.”
38 FARMI 1/2018 Eläviä hyönteisiä voi käyttää muiden kotieläinten paitsi märehtijöiden ruokinnassa. Lemmikkien ja turkiseläinten ruokinnassa hyönteisiä voi käyttää lähes rajoituksetta. Eviran mukaan elintarviketuotantoeläinten rehuksi sopivat jauhopukki, sotilaskärpänen, huonekärpänen, kanatunkkari, kotisirkka, trooppinen kotisirkka ja kenttäsirkka. Tuoteturvallisuudesta huolehdittava Tuotteiden turvallisuus on tärkeää myös hyönteisalalla. Hyönteisruoan valmistajien tulee täyttää normaalit elintarvikehygieniavaatimukset. Tuoteturvallisuus ja pakkausmerkinnät on otettava huolella huomioon. Hyönteisiä ruokittaessa ja hyönteisistä muille eläimille rehua valmistettaessa on noudatettava rehulainsäädäntöä. Lisäksi tuotannosta on tehtävä omavalvontasuunnitelma ja noudatettava muita Eviran antamia ohjeita. Vaaralliseksi todettuja, haitallisia eikä suojeltuja hyönteisiä ei saa kasvattaa. Lisäksi tuotantotilat on suunniteltava huolella, jotteivat lajit pääse leviämään esimerkiksi metsäluontoon. Suomalaisilla on ollut varsin myönteinen asenne hyönteisruokaan ja sen kehittämiseen. Hyönteisalan laajentuminen volyymiltaan merkittäväksi ruoan tuottajaksi vaatii kuitenkin aikaa. Hyönteisruoka-alalla on vielä paljon kehitettävää. Muun muassa tuotannon kustannustehokkuuteen ja tuotteistamiseen on kiinnitettävä huomiota. Alalla onkin kehitettävää mm. tuotantoteknologian ja energiatehokkuuden saroilla. Seinäjoella kehitetään hyönteistaloutta Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikkö käynnistivät hyönteistalouden kehittämishankkeen Manner-Suomen maaseutuohjelmassa Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen sekä alan yritysten yksityisellä rahoituksella. Kaksivuotinen kehittämishanke päättyy vuoden 2018 lopussa. Hankkeen tavoitteena on edistää uuden yritystoiminnan kehittymistä ja hyönteiskasvatuksen mahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalla. Hanke kokoaa yhteen tietoa tuotantoprosessista ja sen toteuttamistavoista ja kannattavuudesta yritysmittakaavassa. Hanke selvittää erilaisten Etelä-Pohjanmaalla saatavilla olevien ravintolähteiden toimivuutta kotisirkkojen kasvatuksessa sekä kartoittaa kotimaisen hyönteistuotannon riskejä sekä luo ohjeita alan riskinhallintaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Lisäksi selvitetään hyönteisten käyttöarvoa ja yritysten pääsemiseksi kustannustehokkaasti hyönteismarkkinoille. Uuden tiedon siirtäminen eteläpohjalaisiin yrityksiin on osa hankkeen tavoitteita. ”Hyönteisruoka-alalla on vielä paljon kehitettävää.” SeAMKin Ruokayksikössä valmistettua gluteenitonta sirkkaleipää.
HYÖT YELÄIMET 39 FARMI 1/2018 KOTIMAISELLA KESTÄVÄSTI tuotetulla lampaanlihalla on entistä enemmän kysyntää ja potentiaalia. Luke ja ProAgria ovat mukana EU-rahoitteisessa iSAGE–hankkeessa, jossa tavoitteena on parantaa lammasja vuohisektorin kestävyyttä ja lisätä myönteistä suhtautumista lammasja vuohituotantoon ja tuotteisiin. Kysynnästä huolimatta lampaanlihamarkkinoilla saatavuus ja valikoima ovat usein rajallisia. Karitsanliha mielletään mureaksi ja hyvän makuiseksi. Se on tuoretta, vähärasvaista, gmo-vapaata, hyvälaatuista ja paikallisesti tuotettua. – Kuluttajaryhmässä tärkeimmäksi ostoon vaikuttavaksi syyksi mainitaan usein karitsanlihan hyvä maku ja toisaalta tarjottaviin lihalajeihin halutaan vaihtelua. Näiden lisäksi lihavalinnalla korostetaan paikallisen pienyrittäjyyden tukemista ja eläinten hyvinvointia, tiivistää hankkeen tuloksia Terhi Latvala Lukesta. Kun kuluttajat päättävät ostaa lihaa lähikaupasta, tarjolla on pääasiassa uusseelantilaista tuontilihaa. Kotimaista karitsanlihaa arvostettaisiin, mutta esteenä on kalliimpi hinta. Suoramyynti erilaisissa tapahtumissa ja tiloilta on yhä suositumpi, mutta sen osuus kokonaismyynnistä on edelleen alhainen. Ihmiset ostavat tai haluaisivat ostaa karitsanlihaa tavanomaisista ruokakaupoista. Myös puolivalmiiden tuotteiden markkinoille saattaminen kannustaisi kuluttajia ostamaan enemmän karitsanlihaa. lammasyhdistys.fi Kuluttaja arvostaa puhdasta lampaanlihaa Arskametalli Oy Saarentaantie 33 31400 Somero Markku: 0400 185 109 Pauli: 050 380 3540 www.arskametalli.fi ARSKALLA VIETETÄÄN JUHLAVUOTTA! ARSKA-kuivurit täyttävät tulevana vuonna 60 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi uusiin kuivuritilauksiin piensiemenerotin kaupan päälle (arvo 425€ alv. 0%)! Tarjous koskee 1.10.2017 30.9.2018 aikana tehtyjä tilauksia. KAIKKI VILJANKUIVAUKSEEN JA -VARASTOINTIIN — JO 60 VUODEN KOKEMUKSELLA! Horontie 176, 64700 Teuva, Puh. 0108 410 140 www.betoniluoma.com, info@betoniluoma.com KA TJA SO RM UN EN
HYÖT YELÄIMET LUNTA ON osassa Suomea kertynyt vuodenaikaan nähden runsaasti. Nopea lumen määrän lisääntyminen saattaa aiheuttaa ongelmia valkohäntäpeuroille ja metsäkauriille. Niiden selviytymistä talven yli voi helpottaa apuruokinnalla. Paras tilanne on eläimillä, jotka ovat päässeet apuruokinnan piiriin syksyllä ja ovat ehtineet tottua vahvaan ravintoon. Jos pääasiassa varpuja laiduntava yksilö eksyy kaura-automaatille, saattaa se jopa kuolla, koska Talviravintoa pienille hirvieläimille ruoansulatusjärjestelmä ei ole tottunut paljon hiilihydraatteja sisältävään ravintoon. Mikäli ravintoa ei löydy ollenkaan, kuolee yksilö varmasti. Ruokinnan voi yhä perustaa, mutta asiassa on syytä olla hyvin maltillinen. Tarjottavan ravinnon tulee aluksi olla kevyttä esimerkiksi apilaheinää tai tuorerehua. Heinään voi halutessaan sekoittaa suolaa. Kun eläimet ovat tottuneet tähän kevyempään ravintoon, voi niille tarjota lisäksi juureksia. Niitä ei pidä viedä ruokinnalle kerralla liikaa, vaan totuttaa eläimet hiilihydraattipitoisempaan ravintoon pikkuhiljaa. Juurekset voi laittaa lumelle, josta eläinten on helppo etsiä haluamansa ravinto. Ruokintapaikkaa täytyy hieman siirrellä, ettei ravinto saastu ulosteista. Lopulta ruokintaan voi lisätä kauraa. Juureksia on kuitenkin syytä olla koko ajan saatavilla, koska niistä eläimet saavat myös nestettä. – Aina kun ruokinnan aloittaa, sitä täytyy jatkaa kevääseen saakka. Muutoin hyvälle ja varmalle ravinnolle tottuneet eläimet saattavat kuolla ravinnon yhtäkkiä loputtua, kertoo Suomen riistakeskuksen suunnittelija Eerojuhani Laine. Ruokinta kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa kauriit ja valkohäntäpeurat luonnostaan oleilevat. Paksun lumen alueella moottorikelkalla tai traktorilla poljetut polut helpottavat eläinten liikkumista ja vaikeuttavat paikalle sattuvan ilveksen pyyntiyrityksiä. Ruokintapaikkaan tarvitaan aina maanomistajan lupa. Ruokintaa ei saa sijoittaa vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyyteen. Etenkään niin, että eläimet päivämakuultaan joutuisivat ylittämään tien päästäkseen ruokinnalle. Talviruokinnalla voi olla suuri merkitys eläinten kuolleisuuteen kolarien lisääjänä tai vähentäjänä ja tietenkin tärkeänä ravintolähteenä paksulumisena talvena. Suomen riistakeskus EEROJUHANI LAINE
41 FARMI 1/2018 KOULUTUS KUKA OLET? – Olen Milla Hakkarainen, 29-vuotias metsäalan opiskelija. Kotipaikkakunta on Kinnula, josta muutin kolmisen vuotta sitten Suolahteen, Äänekoskelle. Perheeseen kuuluu poikaystävä ja kaksivuotias australianpaimenkoira. Aikaisemmin opiskelin valokuvausta ja media-alaa ja tein valokuvauskeikkoja omalla toiminimellä. MITÄ OPISKET JA MISSÄ? – Aloitin syksyllä opiskelun metsuriksi Gradialla Jämsänkoskella. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Metsäalalle lähdin monen vuoden haaveen jälkeen ja poikaystäväni kannustamana. Kiinnostus puita kohtaan on syntynyt jo kotona saunapuuhommissa. Vanhempieni metsät ovat tulleet nuorena tutuiksi ja kiinnostus osata hoitaa metsiä kestävästi on ollut haaveena, mutta osaaminen puuttunut. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? – Opiskelun olen kokenut mielenkiintoiseksi ja vaihtelevaksi. Alkuun kaikki oli fyysisesti raskasta ja uusia asioita tuli paljon. Ryhmämme ainoana naisena olen saanut opiskelukavereilta tukea ja voimaa jaksaa. Rohkeus toimia onkin kasvanut voimien lisääntyessä. Mielenkiinto metsätaloutta kohtaan on vain kasvanut, nyt kun on päässyt näkemään työnjälkeä. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? – Työllistyminen vaikuttaa hyvälle. Tekevälle metsurille löytyy aina erikoispuita ja muita metsätöitä. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ? – Opiskeluni jatkuvat vielä. Haen keväällä metsätalousinsinööriksi. Tavoitteena on työllistyä Keski-Suomessa metsäneuvojana. Työllistyminen metsäalalla on nousussa ja yhä useampi nainen lähtee opiskelemaan alaa.
42 FARMI 1/2018 KOULUTUS OPETUSHALLITUS ON laatinut uudet tutkinnon perusteet kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sekä moniin ammattija erikoisammattitutkintoihin. Ensimmäiset uudet tutkinnon perusteet tulivat voimaan vuoden alussa. Uudistus on osa ammatillisen koulutuksen reformia. Kaikkiin tutkintoihin laaditaan uudet perusteet 1.1.2019 mennessä. Opetushallitus on uudistanut kaikkien ammatillisten perustutkintojen perusteet. Ne tulevat voimaan 1. elokuuta. Noin puoleen perustutkinnoista on tehty suurempia muutoksia, kun tutkinnon osia on päivitetty vastamaan uutta työelämässä tarvittavaa osaamista. Muihin perustutkintoihin on tehty vain reformin vaatimat uudistukset, kuten yksi tapa suorittaa perustutkinto, uudet yhteiset tutkinnon osat ja uusi arviointiasteikko. Ammattija erikoisammattitutkintojen uudet perusteet tulevat voimaan portaittain tämän vuoden aikana. Näistä osa on uudistettu sisällöllisesti ja osa on uusia laaja-alaisia tutkintoja, joihin on koottu alan osaaminen kattavasti. Monet nyt voimaan tulevista ammattija erikoisammattitutkintojen perusteista sisältävät vain reformin mukaiset muutokset, kuten osaamispisteytyksen tutkinnon osille ja uuden lain mukaisen käsitteistön. Ammatillisen koulutuksen ensimmäiset uudet tutkinnon perusteet voimaan
KOULUTUS Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Siihen kirjataan mm. mitä tutkinnon osia opiskelija suorittaa ja miten osaaminen karttuu niin, että opiskelija saa tutkinnon suoritettua. Aiemmin hankittu osaaminen otetaan huomioon, joten opiskelija opiskelee vain sitä, mitä ei vielä osaa. Siirtymäaika turvaa opiskelurauhan Ennen 1.1.2018 tutkinnon suorittamisen aloittanut opiskelija saa suorittaa sen loppuun aiempien perusteiden mukaisesti. Alkuvuonna opintonsa aloittanut opiskelija siirtyy suorittamaan tutkintoa uusien perusteiden mukaisesti elokuun alusta alkaen. Tämä huomioidaan opiskelijoiden ohjauksessa ja henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa. Jos ammattitai erikoisammattitutkintokoulutuksen uudet tutkinnon perusteet eivät vielä ole voimassa, opiskelijalla on oikeus suorittaa opinnot voimassa olevien perusteiden mukaan 31.12.2021 asti. www.oph.fi 43 FARMI 1/2018 ”Tutkintoihin tulee myös entistä enemmän osaamisaloja.” Uudet tutkintojen perusteet on laadittu yhteistyössä työelämän ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Näin varmistetaan, että perusteet vastaavat työelämän tarpeita ja opiskelijat oppivat ne tiedot ja taidot, joita eri alojen työpaikoissa tarvitaan. Tutkintojen määrä vähenee ja valinnaisuus lisääntyy Reformin myötä tutkintojen määrä laskee yli puolella. Osa tutkinnoista poistuu, kun niihin sisältyvä osaaminen yhdistetään osaksi uutta laajempaa tutkintoa. Reformissa luovutaan myös erottelusta nuorten ja aikuisten koulutuksen välillä. Aiemmin nuoret suorittivat ammatilliset perustutkinnot eri tutkinnon perusteiden pohjalta kuin näyttötutkinnon suorittaneet aikuiset. Jatkossa perustutkinnot suoritetaan vain yhdellä tavalla. Uusien tutkintojen perusteet ovat sisällöltään entistä laaja-alaisempia. Opiskelijat voivat tehdä aiempaa enemmän valintoja tutkintojen sisällä ja räätälöidä osaamistaan työelämän ja omien tarpeidensa mukaan. Tutkinnon perusteissa tämä näkyy entistä laajempana valinnaisten tutkinnon osien tarjontana. Tutkintoihin tulee myös entistä enemmän osaamisaloja. Opiskelijoiden osaaminen arvioidaan tutkinnon perusteisiin kirjattujen ammattitaitoja osaamisvaatimuksien perusteella. Osaaminen osoitetaan näytöissä eli tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa. KUVAT ARI-PEKKA HIHNALA, JEDU
44 FARMI 1/2018 Apua työhyvinvoinnin tueksi Vuodenvaihteessa tulee tehtyä uudenvuoden lupauksia oman hyvinvoinnin tai terveyden edistämiseen. Tänä vuonna onkin käynnissä monenlaisia hankkeita ja projekteja, jotka tähtäävät hyvinvoinnin lisäämiseen. T ukea omaan jaksamiseen voi saada esimerkiksi Välitä viljelijästä -projektin sekä maakunnallisten hyvinvointihankkeiden tarjoaman avun kautta. Niiden avulla on mahdollista saada maksutonta ja luotettavaa henkilökohtaista apua. Apu voi olla esimerkiksi keskusteluapua, apua talouden tasapainottamiseen, omaan jaksamiseen tai parija perhesuhteiden ristiriitoihin. Oman alueen projektitai hanketyöntekijä kartoittaa tilanteen ja ohjaa tarvittaessa oikeanlaisen avun piiriin. Asioiden suuntaa pystytään usein muuttamaan selvästi paremmaksi, kunhan tilanteeseen tartutaan riittävän varhaisessa vaiheessa. Monesti jo luottamuksellinen keskustelu ulkopuolisen tahon kanssa auttaa. Askelmerkkejä, joiden avulla vaikeuksista selvitään eteenpäin, on myös hurjan paljon helpompi miettiä toisen kanssa kuin yksin. Väsyneenä omat ajatukset junnaavat kapeaa kehää ja vaihtoehtojen näkeminen on hankalaa.
45 FARMI 1/2018 Apua työhyvinvoinnin tueksi TEKSTI PIRJO SAARI, MELA KUVA MIKKO KÄKELÄ
46 FARMI 1/2018 varmista työhyvinvointisi Välitä viljelijästä -projektin kautta on myös mahdollista saada ostopalvelusitoumus, jonka voi käyttää taloudentai juridiikan asiantuntijapalveluihin tai omaa jaksamista tukeviin palveluihin kuten terapiaan. Kurssilta eväitä hyvinvointiin Mela ja alueelliset hyvinvointihankkeet järjestävät jaksamisen ja hyvinvoinnin tueksi myös Maatalousyrittäjän hyvinvoinnin ABC -koulutuksia. Koulutukset ovat kaksipäiväisiä, ja niistä saat eväitä sekä oman että läheisesi hyvinvoinnin lisäämiseksi. Koulutuksissa keskitytään erityisesti mielen hyvinvointiin ja niiden pohjana toimii Mielenterveysseuran mielenterveyden ensiapu -koulutuskokonaisuus. Teemoina Maatalousyrittäjän hyvinvoinnin ABC -koulutuksissa ovat muun muassa ihmissuhteet ja parisuhde, tunteet, vuorovaikutus, elämänhallinta ja stressinhallinta, kriisit ja niistä selviäminen sekä mistä saa apua hyvinvoinnin tueksi. Koulutus toteutetaan pienryhmissä (noin 7–15 henkeä) ja Melan Välitä viljelijästä -projekti maksaa osallistujien kustannukset ruokailuineen ja yöpymisineen. Hyvinvointipäiviä ja edullisia lomia Mela järjestää kuluvan vuoden aikana hyvinvointipäiviä yhteistyössä MTK-liittojen ja hanketoimijoiden kanssa. Hyvinvointipäivissä teemana ovat ihmissuhteet. Ohjelmassa on myös muuta hyvinvointia tukevaa toimintaa virkistystä unohtamatta. Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry:n järjestämiä lomia voi hakea taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Lomat ovat ohjelmallisia täysihoitolomia, joiden kesto on yleensä viisi vuorokautta. Uutena lomamuotona ohjelmistossa on myös tätä lyhyempiä minilomia. Kiila-kuntoutus ja kuntoremontti työkyvyn tukena Kelan järjestämä kuntoutus on muuttunut ammatillista työkykyä tukevaksi Kiila-kuntoutukseksi. Pois ovat jääneet TYKja ASLAK-kuntoutukset Kiila-kuntoutus on Kelan rahoittamaa, kuntoutujalle maksutonta toimintaa, jonka kuntoutusjaksojen ajalta Kela maksaa kuntoutusrahaa. Kiila-kuntoutus on tarkoitettu työssä jaksamisen parantamiseksi ja tueksi tilanteessa, joissa työkyky on heikentynyt. Kuntoutukseen pääsyn edellytyksenä on lääkärin B-lausunto. Jos työkyky ei ole heikentynyt riittävästi Kiila-kuntoutuksen kriteereitä varten, on kuntoremonttikurssi hyvä vaihtoehto oman työkyvyn ylläpitämiseen. Kuntoremontti on ennaltaehkäisevää kuntoutustoimintaa, joka on tarkoitettu kaikille työikäisille maatalousyrittäjille. Tavoitteena on maatalousyrittäjän työkyvyn ylläpito ja hyvinvoinnin vaaliminen. Kun kursseille on hakeuduttu työterveyshuollon kautta, on kurssijaksojen ajalta mahdollista hakea Kelan kuntoutusrahaa. Oman osuuden voi vähentää maatalouden verotuksessa. ”Eväitä oman ja läheisen hyvinvointiin.” Ihmissuhteet tukevat omaa hyvinvointia ja työssä jaksamista.
47 FARMI 1/2018 KOTI & HYVINVOINTI SUOMESSA ON reilut miljoona omakotitaloa. Monessa niistä käyttövesija viemäriputket ovat tulossa elinkaarensa päähän ja edessä on remontti. Mutta kuka sen tekee? Korjausrakentamisen voimakas kasvu houkuttelee alalle kokemattomia tekijöitä. Tärkeitä valintaperusteita ovat urakoitsijan osaaminen ja kokemus. Pelkkä hinta ei riitä valintakriteeriksi. On syytä varmistaa, että urakoitsijalla on pidempi puhdas yrityshistoria sekä kokemusta ja referenssejä vastaavista kohteista. – Muuten riskinä on, että aikataulut venyvät, laatuasiat ovat retuperällä ja lakisääteiset velvoitteet ovat hoitamatta. Pahimmassa tapauksessa työ jää kesken, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä sanoo. Hinnat vaihtelevat Omakotitalon putkiremontissa vesijohdot uusitaan. Viemäriputket voidaan joko uusia tai korjata. Remontin yhteydessä on hyvä tilaisuus uusia kylpyhuone ja vaihtaa vesikalusteet energiatehokkaampiin laitteisiin tai parantaa talon lämmitysjärjestelmää. Kaikki nämä vaikuttavat remontin hintaan. – Jokainen remontti on yksilö, eikä yleisiä kustannusarvioita voi esittää. Jos kilpailutilannetta ei ole, hinta saattaa nousta merkittävästi remontin arvoa korkeammaksi. Toisaalta halvin hinta on harvoin paras. Talonomistajan kannattaa selvittää alueen hintatason pyytämällä useita tarjouksia. Putkistosaneerauksia myydään myös kotimyyntinä. Tarjoukset kannattaa käydä urakoitsijan kanssa yksityiskohtaisesti läpi: taustoihin ja sopimusehtoihin kannattaa perehtyä rauhassa. Kotimyynnissä kuluttajalla on oikeus peruuttaa kauppa 14 vuorokauden kuluessa. Hyödynnä kotitalousvähennys Putkiremontin työkustannukset kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. Sen enimmäismäärä vuonna 2018 on 2 400 euroa henkilöä kohti ja puolisot voivat yhdessä tehdä 4 800 euron vähennykset. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Omakotitalon putkiremontti – vertaile hintaa ja osaamista KA TJ A SO RM UN EN Talon omistajan kannattaa selvittää alueen hintataso.
48 FARMI 1/2018 KOTI & HYVINVOINTI Blinit talven herkkua TEE NÄIN 1. LÄMMITÄ JOGURTTI tai kermaviili kädenlämpöiseksi. Liuota siihen hiiva ja sekoita joukkoon tattarijauhot ja sokeri. 2. ANNA BLINITAIKINAN kohota 1-2 tuntia huoneenlämmössä tai tee taikina kylmään nesteeseen ja anna käydä yön yli jääkaapissa. 3. SEKOITA ENNEN paistamista taikinaan kuuma maito, suola, voisula, keltuainen ja vaahdoksi vatkattu valkuainen viimeisenä. Paista taikinasta blinitai ohukaispannulla voissa miedolla lämmöllä paksuhkoja blinejä. 4. TARJOA BLINIT kuumana täytteiden kera. 4 dl bulgarianjogurttia tai kermaviiliä 20 g hiivaa 2,5 dl Myllyn Paras Tattarijauhoja 1 tl sokeria 1,5 dl kuumaa maitoa 1 tl suolaa 1 rkl voisulaa 1 kananmunan keltuainen 1 kananmunan valkuainen LISÄKSI mätiä ja/tai savulohta sipulisilppua smetanaa noin 10 kpl RESEPTI JA KUVA ARJA ELINA LAINE, MYLLYN PARAS OY VINKKI! Voit valmistaa blineistä myös bliniburgereita, laita kaksi bliniä päällekkäin ja täytä välit lisukkein, ohjeesta tulee 5–6 burgeria.
49 FARMI 1/2018 KOTI & HYVINVOINTI Mateen aika on nyt SYDÄNTALVEN HERKUN mateen pyyntiaika on nyt. Made alkaa liikkua kohti kutupaikkoja ja kalastajat ovat valmiina. Mateen pilkkijän on hyvä olla pelipaikalla hämärän laskeutuessa. Made kutee keskellä talvea helmikuussa. Mateen pyyntiaika alkaa nyt ja kausi on parhaimmillaan helmikuun puolivälissä, kertoo Kalatalouden Keskusliitto. Madetta voi pilkkiä ilmaiseksi. Muut mateen kalastusmuodot vaativat vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 45 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 15 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. R-Kioskilla maksuun lisätään palvelumaksu. Kalastuslaki kieltää kalojen tartuttamisen koukkuun ulkoapäin. Madeharan sijaan madetta voi pilkkiä kalasyötillä varustetulla pilkillä tai pelkällä morrilla. Paras pilkkiaika on illan hämärtyessä ja vaihtuessa yöksi. Mikäli talvinen kalaretki ei houkuttele, mateen voi pyydystää turvallisesti kaupan tiskiltä. Madetta on jo tarjolla kaupoissa. Mateenmäti ja blinit kuuluvat herkkusuiden iltamenuun. Myös madekeiton valmistaminen on helppoa. Kalatalouden Keskusliitto Palveluhakemisto • RAKENTAMINEN 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku. fi, www.countrymedia.fi sekä www.facebook.com/Farmi-lehti Nro 3/2017 www.c ountry media .fi • Hinta 6.80 € Maas eudu n aikak ausle hti Metsäk oneen kuljett ajan koulut us Green Care lisää maase udun elinvoi maisuu tta Lämpö laitoks issa tuore puu palaa laidu nkau desta Hyvi nvoi ntia Nro 4/2017 www.coun trymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseu dun aikakau slehti maanpa rannuks een Maatilojen uusiutuva n energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdokses ta Kananmun ien tuotanto on kasvussa Nro 5/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metso-leirit Lasten ja nuorten Leader-tukea voi saada investointeihin Valkuaiskasvien viljely kannattaa Varavoimajärjestelmä pelastaa tiukassa paikassa Puh. 08 445 8800 www.championdoor.com info@championdoor.com Maatalousovet R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa. M ICK E HÖ GE RM AN
50 FARMI 1/2018 KOTI & HYVINVOINTI SIPULIN SUOSIO jatkaa kasvamistaan. Syitä on monia. Sipulin maku on paikallaan lähes ruokaan kuin ruokaan. Sipulin käytön monipuolisuudelle on vaikea löytää vertaista. Sipuli on ekologinen aines, eikä sen hintakaan hirvitä. Säännöllinen sipulin syönti on kaiken lisäksi hyväksi terveydelle. Valtakunnallista Sipulit-teemaviikkoa vietettiin viikolla 4. Sipulin maun salaisuudet Sipulit saavat tyypillisen makunsa aromaattisista öljyistä, jotka sisältävät rikkiyhdisteitä. Jonkin verran näitä sulfidipitoisia aineita vapautuu jo sipulia pilkottaessa. Juuri tämä saattaa itkettää. Paras keino estää kyyneleet on käyttää terävää veistä viiltoliikkein, jolloin ei tule ruhjoneeksi sipulia. Sipulin hyvien makuominaisuuksien salaisuus on umami. Umami on perusmaku siinä missä hapan, suolainen, karvas tai makeakin. Umami tehostaa ja tukee ruoan omia makuja ja aromeita. Se liittoutuu hyvin muiden mausteiden ja yrttien kanssa. Yrteistä varsinkin timjami, rosmariini, salvia, minttu ja persilja käyvät sipulin makupareiksi. Myös inkivääri, sienet, peruna ja juurekset pitävät sipulista, samoin miltei kaikki kasvis-, lihaja kalaruoat. Sipulin merkitys terveydelle Sipulin terveyshyödyt tulevat sen sisältämistä suojaravintoaineista ja flavonoideista. Sipulin merkittävin antioksidantti on kversetiini. Kversetiini ehkäisee virusten ja bakteerien hyökkäyksiä. Osana kasvispainotteista, monipuolista ruokavaliota sipuli Makua ja terveyttä sipuleista alentaa kolesterolitasoa, vahvistaa immuunijärjestelmää ja auttaa ehkäisemään sydän-, verisuonija syöpäsairauksien kehittymistä. Kuumenna maltillisesti Sipuli on hyvä kuullottaa kypsäksi lempeästi kärventämättä. Maun tulee jäädä tasapainoiseksi, hieman makeaksi. Salaatteihin sipulit on hyvä aina marinoida öljy-viinietikkaseoksessa, koska kaikki eivät voi syödä raakaa sipulia. Blinien lisäkkeeksi ja mätitarjoiluun kannattaa valita mietoa, makeaa sipulia tai huuhtaista voimakas sipulihakkelus siivilässä. Valitse erilaisia sipuleita Maailmalla viljellään useita kymmeniä erilaisia sipuleita. Kotimaisia sipuleitakin löytyy monenlaisia. Kannattaa vilkaista kaupan sipulivalikoimia ja kokeilla tavallisen, keltaisen ruokasipulin rinnalla myös punasipulia, valkosipulia, purjoa, ruohosipulia, salottija ryvässipulia, makeaa sipulia, salaattija jättisipuleita silloin, kun on niiden satokausi. MTK ry K ATJ A S ORM U N EN
Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Eläinsuojelulaki muuttuu – miten? Lierot, maaperän pelastajat Toimivat salaojitusmenetelmät SALAOJAYHDISTYS
SAMPO ROSENLEW METSÄKONEET SAMPO-ROSENLEW OY Konepajanranta 2A P.O. Box 50 28101 Pori Tel. +358 207 550 555 MYYNTI Ahti Sormunen Etelä-Suomi Puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@sampo-rosenlew.? MYYNTI Petter Sirkka Pohjois-Suomi Puh. 040 530 8773 petter.sirkka@sampo-rosenlew.? YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN Harvennushakkuu kannattaa, kun käytettävissä on kustannustehokkaat, harvennuksille suunnitellut työvälineet. Sampo-Rosenlew harvesteri HR46x ja kuormatraktori FR28 on harvennuksen ehdoilla suunniteltu ja valmistettu. Sampo-Rosenlew HR46x ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketjun tuotos on harvennushakkuussa huippuluokkaa. Niiden hankintaja käyttökustannukset ovat dramaattisesti pienemmät verrattaessa vastaavan teholuokan muihin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi harvesterin HR46x polttoaineen kulutus on vain noin 7 l/h! Sampo-Rosenlew HR46x ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketju osaavine kuljettajineen ovat tiimi, joilla harvennushakkuut sujuvat kustannustehokkaasti. Sampo-Rosenlew Oy toivottaa sinut tervetulleeksi kokemaan harvennushakkuun huumaa. Me Sampo–tiimissä pidämme huolen että työ sujuu. Huoltoja varaosapalvelumme ovat alansa huippua.