Maaseudun aikakauslehti Nro 2/2014 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € 14002 Palautusvko 2014-12 6 414881 667773 166777-1402
Aito kalkeilla onnistut, sillä kalkki... • nostaa maan pH-arvoa ja parantaa työsi tuottavuutta. • tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä. • kuohkeuttaa maata ja vilkastuttaa pieneliötoimintaa. kalkitus kannattaa www.maanparannus.com KALKKIA KANS! ”Pelloistamme on aina pidetty hyvää huolta, HB-Betoniteollisuus 50-v logo ja tilallamme on kalkittu sukupolvien ajan. Nyt pH:t ovat kaikilla lohkoilla yli 6,5 ja satotasot jopa 6 000 kg/ha.” evomäki, Tuomas L Loimaa Tuomas Levomäki, Loimaa VALKOISELLA VIHREÄÄ 4-väri logo 4-väri logo, ilman web osoitetta, Käyttö - kun yrityksen logoa on käytetty samassa yhteydessä. Kestävää kauneutta pihallesi! www.hb-betoni.? HB-Pihakivet säilyttävät värikkyytensä vuodesta toiseen.Tutustumalla rauhassa omaan pihaasi, pinnoitevaihtoehtoihin ja väreihin,voit suunnitella elämäsi pihan. HB-Pihakivillä onnistut!
METSÄOPIT VALTIMOLTA Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! TEISHAKU 24 NUORTEN YH Metsäkoneenkuljettaja .2.– 14.3.2014 Kaksoistutkintomahdollisuus! y harvesterinkuljettaja y kuormatraktorinkuljettaja y puutavara-autonkuljettaja Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa. Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailu ovat maksuttomia. TUS AIKUISKOULU Järjestämme metsäalan perustutkintoon valmistavaa aikuiskoulutusta seuraavasti: Metsäkoneenkuljettaja y 6.5.2014–25.9.2015 ja 9.9.2014–5.12.2015 Metsäkoneasentaja y 9.9.2014–25.9.2016 Puutavara-autonkuljettaja y 11.8.2014–17.4.2015 Lisätietoja: Mikko Saarimaa, p. 050 349 7172, mikko.saarimaa@pkky.fi Metsäkoneasentajakoulutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Ponsse Oyj:n kanssa. Opiskelusta puolet toteutetaan työssä oppimisena. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo p. 013 244 3100 | www.pkky.fi/valtimo Yli 15 v. Luonnonvara- ja ympäristöalalle Nautitko maanläheisestä menosta ja luonnon rauhasta? Ovatko eläimet sydämesi asia tai viihdytkö parhaiten vaikkapa hevosen selässä? Mitäs jos opiskelisit unelma-ammattiisi meillä? n n n n Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja (pk/yo) Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä (pk/yo) Hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja (pk/yo) Hevostalouden perustutkinto, ratsastuksenohjaaja (pk/yo) Lisätietoja yhteishausta ja koko tarjontamme www.ysao.fi Tuplaa mahdollisuutesi kaksoistutkinnolla! www.mahis.fi Rovaniemi Tornio Oulu Hingunniemi Kiuruvesi Kokkola Kuopio Kajaani Peltosalmi Iisalmi Lahti Helsinki Katso video! Iisalmi p. 0400 793 094 ja Kiuruvesi p. 040 177 8511 FARMI 2/2014 3
Miten saada konerahoitusta? 34–37 a Farmi on luettaviss myös osoitteessa: www.lehtiluukku.fi 4 FARMI 2/2014 Maaseutumatkailu tarvitsee ulkomaan matkailijoita 48–51 Vinkit hiihtoloman viettoon 52–53
Nro 2 • Helmikuu 2014 HYÖTYELÄIMET 8 Valloittava Highland-karja ENERGIA 20 Varavoimaa maatiloille 42 Kestävä metsäenergia -hanke: Miten päästökauppa toimii? KOULUTUS 30 Yhteishaku alkaa: kolme opiskelijaa esittäytyy KUVA: PONSSE SISÄLLYS ISSN 1238-1586 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen AVUSTAJAT Merja-Leena Törmälehto KONEET LASKUTUS Essi Uusitalo 0400 265 442 essi.uusitalo@countrymedia.fi KOTI JA HYVINVOINTI ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi 34 Konerahoituksen hakeminen 48 Maaseutumatkailun näkymät 52 Hiihtoloman viettoon PALSTAT 14 17 25 27 29 36 40 46 54 58 Hyötyeläimet Maatalous Ympäristö ja energia Hevoset Koulutus Koneet Metsä Koeajossa: Ford Kuga Koti ja hyvinvointi Sarjakuva PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2014 TILAUSHINTA 34 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 39 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. PUHEENVUOROT 6 7 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro, Susanna Tauriainen, MTK Farmi 3/2014 ilmestyy viikolla 11. www.countrymedia.fi KANNESSA: Sastamalalaisen Ojalan tilan valloittavat ”haikut”. KUVA: MIMMI VIRTANEN JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Facebook “f ” Logo CMYK / .eps FARMI NYT MYÖS FACEBOOKISSA: www.facebook.com/Farmilehti FARMI FARMI10/2013 8/2013 6/2013 2/2014 5 Facebook “f ” Logo
PÄÄKIRJOITUS HELMIKUU 2014 Tilaa Farmi 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun itselle, ystävälle, puolisolle tai vaikka naapurille! Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 34 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 39 € (sis. alv 10 %) HERÄTYSKELLO SOI JA pomppaan pirteänä ylös sängystä. Avaan verhot ja harmistuksekseni ikkunan takaa pilkistää harmaa sumuinen kurjannäköinen sää. Missä on valkoinen maa ja pakkanen? Viikko sitten oli vielä lunta ja ehkä hieman liikaakin pakkasta, mutta oli kuitenkin valoisaa. Loppuiko talvi jo? Eihän se nyt vielä voi, pianhan alkaa koululaisten hiihtoloma ja monien talvilomat. Mitä jos lunta ei tule enää eikä pakkasta, miten käy meidän hiihtoloman? Tarkoituksenahan oli hiihtää koko viikko. Perheen nuorelle miehelle on hehkuteltu laskettelureissua hiihtolomaksi. Netti auki ja 10 vrk sää esiin. Kyllä, pahalta näyttää sääennuste tuleville viikoille on pilvistä ja plussaa. Ei auta muuta kuin suunnitella tuleva hiihtoloma uusiksi ja niin kuin varmasti monet muutkin joutuvat tekemään. Pitääkö meidän jatkossa varautua tuleviin talviin kahdella suunnitelmalla? Onhan tuoreessa muistissa harmaa ja sateinen joulukin. Kuunnellessa ja lukiessa uutisia maailmalla tapahtuvista säämuutoksista ei varmaan ole lainkaan huono idea ottaa tämäkin vaihtoehto lumettomuudesta huomioon. Aina puhutaan ilmaston lämpenemisestä, sen syistä ja aiheuttajista. Kuitenkin, kun meillä ilmasto lämpenee, niin pallon toisella puolella sää kylmenee. Esimerkkinä Yhdysvaltoja koetelleet pakkaset, ja Japanin lumisade, joka toi 30 senttiä lunta ensimmäistä kertaa 45 vuoteen. No, joka tapauksessa hiihtolomat ja talvilomat pidetään, vaikka sää olisi millainen. Lomaa on pyrittävä pitämään edes lyhkäisessä muodossa jo jaksamisenkin vuoksi. Lepo on yksi ase stressiä vastaan. Keräsimme menovinkkejä ja tekemistä sinulle tai perheellesi talviloman viettoon. Toki olemme jälleen mielestämme onnistuneet saamaan kansien väliin paljon muutakin mielenkiintoista luettavaa. Huomatkaa myös lehden lopusta löytyvä esittely toimitukseen ilmestyneestä kummasta esineestä. Osaatko sinä kertoa meille, mikä sen käyttötarkoitus on aikoinaan ollut? Jos, sinulta itseltäsi löytyy ullakon kätköistä esine, joka mieltäsi askarruttaa niin lähetä siitä kuva meille, ja me autamme sinua selvittämään esineen tarkoituksen. Talvilomalla Ranuan laduille, Katja Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 6 FARMI 8/2012 2/2014 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA
TYÖSSÄOPPIMISELLA TARKOITETAAN AMMATILLISESSA koulutuksessa työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja harjaantumista tulevaan ammattiin. Työssäoppimispaikkoina toimivat pääasiassa maaseutuyritykset, esimerkiksi maatilat, konekorjaamot tai urakointiyritykset riippuen siitä, mihin maaseudun ammattiin tai tuotantosuuntaan opiskelija haluaa erikoistua. Työssäoppiminen on opetusmenetelmä, jossa tehdään käytännön töitä kokeneemman ammattilaisen opastamana. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on keskeinen yhteistyömuoto koulutuksen ja työelämän välillä. Työssäoppiminen perustuu tutkinnon perusteiden tavoitteisiin ja se on ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikalla – maatalouden ammateissa useimmiten maatiloilla. Työssäoppimisen jaksoilla osa tutkinnon tavoitteista opiskellaan työpaikalla, aidossa työympäristössä. Työssäoppiminen lisää koulutuksen työelämävastaavuutta ja edistää nuorten työllistymistä. Maatalousalan koulutuksessa usein ensimmäinen kosketus työssäoppimiseen saadaan oppilaitoksen opetusmaatilalla. Oppilaitoksissa ja maatiloilla tapahtuva oppiminen kuitenkin täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa. Työssäoppiminen koetaan yhä tärkeämmäksi oppimisen muodoksi, sillä yhteistyössä työelämän kanssa varmistetaan, että koulutus vastaa myöhemmin todellisessa työelämässä vaadittavaa osaamista. Vuorovaikutus oppilaitoksen ja maatilojen välillä tulee olla jatkuvaa ja luottamuksellista. Opiskelijat ovat maatiloille ilmaista työvoimaa, mutta se edellyttää kuitenkin vastavuoroisesti kiinnostusta opiskelijan ohjaukseen, opastamiseen ja kannustamiseen. Vastaavasti opettajat ”jalkautuvat ” ympäröivään työelämään, kun he käyvät tapaamassa opiskelijaa sekä ohjaamassa ja keskustelemassa työssäoppisen periaatteista työpaikkaohjaajan, siis maatalousyrittäjän kanssa. Oppilaitosten tulee tavalla tai toisella tarjota työpaikkaohjaamiseen riittävä koulutus. Joissakin oppilaitoksissa työpaikkaohjaamisen lisäksi koululla järjestetään maatalouden eri aihepiireihin liittyviä asiantuntijaluentoja. Joissakin oppilaitoksissa puolestaan työpaikkaohjaaminen tehdään tilakohtaisesti opettajan välityksellä silloin, kun hän muutoinkin käy seuraamassa työssäoppimista. Yhä enemmän käytetään myös mobiililaitteita ja verkkoa ohjauksen kanavana. Olipa koulutustapa mikä tahansa sekä työpaikkaohjaajalla, opiskelijalla että opettajalla tulisi olla yhdenmukainen käsitys siitä, mitä maatilalle mennään oppimaan ja minkälaisin perustein työssäoppimista arvioidaan. Nuori aikuinen tarvitsee ohjausta ja rohkaisua tullessaan harjaatumaan tulevaan ammattiin. Maaseutuyrittäjän ammatti on nykyään monipuolinen ja vaativa, niinpä nuoren on saatava tilaisuus osallistua mahdollisimman monipuolisesti erilaisiin työtehtäviin. Pelisäännöistä sovitaan tilanväen ja opettajan kesken jo etukäteen. Myös työssäoppimisjakson tulee olla etukäteen niin suunniteltu, että oppimisen tavoitteet ovat kaikille osapuolille etukäteen selvillä. Työssäoppimisen aikana ja sen päätteeksi arvioidaan, miten hyvin tavoitteisiin on päästy. Arviointikeskustelu käydään yhdessä opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajan kesken työssäoppimisjakson päätteeksi. Parhaimmillaan työpaikkaohjaaja on kannustava, kärsivällinen ja positiivisessa hengessä nuoren kasvua tukeva. Avoin ja rehti ilmapiiri rakentaa luottamukselliset suhteet. Työpaikkaohjaaja on myös alansa rautainen ammattilainen, kokenut, mutta halukas kehittymään ammatissaan edelleen. SUSANNA TAURIAINEN, MMT, KM KOULUTUSJOHTAJA, MTK Maatalousalan ammattiopistot ja MTK kannustavat maatalousyrittäjiä tarjoamaan laadukkaita työssäoppimispaikkoja opiskelijoille. MTK:n liittojen kevätkokouksissa palkitaan kunkin alueen esimerkillinen työssäoppimispaikka. Tänä vuonna MTK:ssa on maaseutunuorten teemavuosi. Näin ollen huomionosoitukset kohdistuvat erityisesti nuorille maatalousyrittäjille, jotka antavat maatalousalan ammattiin opiskeleville nuorille kannustavaa opastusta ja maatilansa oppimisympäristöksi. FARMI 2/2014 7
Skotlannista kotoisin olevan Highland-karjan suosio on lisääntynyt. Viime vuosina on tullut kymmeniä, ellei satoja uusia tiloja. Suurisarvinen Highland on turvallisella reviirillään sosiaalinen ja hakee seuraa tutusta ihmisestä. Tämän sai huomata Ojalan Tilalla Sastamalassa. TEKSTI JA KUVATI: MIMMI VIRTANEN 8 FARMI 2/2014
T ämän on pakko olla oikea paikka, noista sarvista ei voi erehtyä, päätän ja pysäköin auton. Kyllä, Ojalan tilan emäntä Virva Rajantaus tulee minua pihaan vastaan hymyssä suin takkukampa kädessään. Ensimmäisenä minut esitellään "pikkulikoille", noin 250-kiloisille, sarvipäisille viikko sitten emoistaan vieroitetuille hiehoille. Virva neuvoo menemään aivan päärakennuksen vieressä olevaan aitaukseen rauhallisesti, sillä vastavieroitetut tytöt pelästyvät her- kästi vieraita tulijoita. Hän sanoo, että laidunkesy vasikka muuttuu hetkeksi uudelleen villieläimeksi, kun se otetaan erilleen emosta. Aika aroilta likat vaikuttavat, mutta tulevat pian itse haistelemaan tulijaa. Ylämaan nauta, Highland eli "haikku" on Skotlannista kotoisin oleva alkuperäisnautarotu, jonka suosio Suomessa on viime vuosina kasvanut vauhdilla. Rotu on edelleenkin marginaalirotu, mutta pelkästään viime vuonna aloitti kolmisenkymmentä uutta Highland-tilaa. Suomalainen jatkuu ? Skotlannin karuilta kalliosaarilta kotoisin olevilla eläimillä on erittäin tarkka hajuaisti. Huonoa lähinäköä kompensoi loistava kaukonäkö. FARMI 2/2014 9
ylämaankarja polveutuu lähinnä Saksan, Ruotsin ja Tanskan tuontieläimistä. ? Varmasti eettisyyskysymykset ja huomion kiinnittäminen eläinten hyvinvointiin ovat nostaneet Highlandin suosiota, Virva pohtii. Karjaa avuksi raivaustöihin Ojalassa Highland-karjaa on ollut vasta viitisen vuotta. Virva Rajantaus ja Jukka Isotalo ostivat Ojalan maatilan Jukan isoäidiltä kymmenkunta vuotta sitten. Maataloutta ei ollut harjoitettu tilalla vuosiin, joten sen kymmenisen peltohehtaaria kasvoivat pajukkoa. Vaikka saviset ja kiviset pellot eivät olleet soveltuvia nykyviljelyyn, ne haluttiin kuitenkin raivata. 10 FARMI 2/2014 ? Monet sanoivat, että metsää vaan kasvamaan. Pellot on kuitenkin Jukan isoisä aikoinaan käsipelillä raivannut, eikä Jukka halunnut hävittää isovanhempiensa elämäntyötä, Virva selittää. Uusi isäntäpari laittoi ensin päärakennusta kuntoon, ja sen jälkeen päätti raivata pajukkoa kasvavat pellot taas käyttökuntoon. ? Jukka sanoi minulle yhtenä päivänä, että on tähän helpompiakin keinoja. Silloin aloimme pohtia Highland-karjan ottamista. Minulle itselleni ei ollut tullut pieneen mieleenkään, että otettaisiin jotain tuotantoeläimiä, vaikka maatilalle muutettiinkin, Virva naurahtaa. Highland on tehokas laiduntaja, ja se sopii raivaustehtäviin erinomaisesti, sillä se syö melkein mitä tahansa. Eläin myös hyödyntää poikkeuksellisen tehokkaasti ravinteet kaikesta nauttimastaan. Ajatus Ylämaan karjan ottamisesta voimistui ja pian oltiin jo kauppoja hieromassa. Ensimmäinen kauppa meni pöydän alle, mutta kun tietoon saatiin toinen haikkujen myyjä, kaupat syntyivät nopeasti. ? Jukka soitti töihin, että mihin aikaan tulet, lähdetään Säkylään katsomaan karjaa. Hän oli menossa illalla yövuoroon, mutta lähdettiin silti karjaa katsomaan. Kaupat tuli niin nopeasti, ettei paikan isän- täkään varmaan heti tajunnut karjan jo menneen kaupaksi! Nyt Highlandeja on Ojalassa yhteensä 66 päätä. Karjan kasvattaminen on pariskunnalle kuitenkin sivutoimi ? tai ehkä oikeammin elämäntapa ?, sillä sekä Virva että Jukka käyvät tilan ulkopuolella töissä. Viiden aamut eivät harmita, ja kauneudenhoitoalalla työskentelevä Virva kertoo eläinten parissa työskentelyn tuovan tasapainoa ja pitävän jalat maassa. Ulkona ympäri vuoden Lypsykarjatilalta kotoisin oleva Virva on omiaan suurten eläinten seurassa. Sairaanhoitajana ja kätilönäkin työskennelleenä hän
Vasemmalla: Highlandeja käytetään myös maisemanhoitajina, eikä turhaa. Ojalankin laitumilla on tullut esiin paljon uusia kasvilajeja, joista osa on uhanalaisia. Ylhäällä: Highland kiintyy hoitajaansa, ja on muutenkin hyvin sosiaalinen. Eläin hakee seuraa, ja ”hengailee” mielellään ihmisten kanssa. Alhaalla: Kaikki jalostukseen käytettävät Highlandit kantakirjataan, ja eläinten sukujuuret on selvitettävissä hyvin pitkälle. on haka toimimaan eläinten kanssa, ja myös kouluttamaan niitä. Jos joku yksilö erehtyy koputtelemaan meitä sarvillaan, saa se pian nenilleen oppiakseen olemaan käyttämättä sarviaan ihmisen kanssa. ? Eivät nämä niin paljon ihmislapsesta eroa. Highland-karja kiintyy hoitajaansa, ja selkeästi hakee seuraa. Se on huomattavasti lypsylehmää sosiaalisempi. Vieroitushiehoilla on päässään sarvien ympärille kahdeksikoksi lukittu köysi, Virvan itse kehittämä sarviriimu. Riimu on laitettu, kun tytöt otettiin pois emolaitumelta. Riimun avulla hiehosta saa otteen vierotustarhassa ja ryhmän rauhoituttua päästään opettelemaan sarviriimuun kiinnitettävän kävelyriimun kanssa. ? Eihän niitä muuten saisi emon luota pois. Meillä vierotettavat tuodaan sen verran emoista etäämmälle, ettei ole mahdollista pystyttää irtoaitakujaa matkalle. On tärkeää saada vieroitettavat eläimet suoraan niiden aitaukseen. Jos eläin pääsee kerran karkuun, se keskittyy pitkään yrittämään uutta karkaamista, Virva selittää. Lähdemme emoaitaukselle katsomaan ”mammoja” ja ”pappaa” sekä muutamia jälkeläisiä. Ja minä kun luulin, että äsken tapaamillani eläimillä oli suuret sarvet. ? Tuo yksi pitäisi vielä tänään ottaa pikkulikka-ai- taukseen, siinä on hommaa! Virva naurahtaa. Highland-karja asustaa ulkosalla ympäri vuoden. Eläimet ovat erittäin säänkestäviä, ja kovallakin pakkasella ne pärjäävät ulkona loistavasti. Virva kertoo, että kun ollaan lähempänä 30 pakkasastetta, silloin eläimet alkavat etsiä tuulensuojaa. ? Ihmiset ihmettelevät, miten nuo pärjäävät ulkona kovassa pakkasessa. Talvella Highland pärjää erinomaisesti, mutta kesällä on toinen juttu. Silloin niillä on helposti liian kuuma. Highlandeilla on todella paksu nahka sekä karvapeite. Pitkä karkea päälliskarva toimii ikään kuin sadetakkina, pitäen alemman villaisen karvan kuivana säällä kuin säällä. Vaikka tuotantorakennuksia ei tarvita, eläimet kaipaavat kuitenkin tuulensuojaa talvella ja varjopaikkoja kesällä. Yleinen käsitys on Virvan mukaan se, että Highland on pitäjälleen kovin huoleton, mutta hän tyrmää väitteen saman tien. ? Joka aamu ja ilta, kun laitumelle mennään, on tarkkailtava muutakin kuin ruoka- ja juomapuolta. Jos on ottanut eläimiä, niistä on myös kannettava vastuu. Itse arvioin koko ajan eläinten kuntoa, liikkumista ja käytöstä, onko jotain, mihin pitää puuttua. Alkuperäisrotuisessa laumassa vallitsee tarkka arvojärjestys. Sonni tulee ensimmäisenä ja sen jälkeen jatkuu ? FARMI 2/2014 11
johtajaemo, jokaisella on paikkansa laumassa. ? Kun nuoret vieroitetaan yhdeksän kuukauden iässä, ne muodostavat uudet laumat ja silloin johtajan asemasta saatetaan vääntää pitkään, varsinkin sonnipoikien keskuudessa, Virva kertoo. Jotkut ovat kokeilleet Highlandien kasvattamista pihatossa, mutta usein huonolla menestyksellä. Minimitilavaatimukset eivät riitä Highlandille, sillä tarkan hierarkian vuoksi, se tarvitsee ympärilleen ennen kaikkea tilantuntua. ? Koska laumassa vallitsee tarkka arvojärjestys, alem- Kuningatar Elisabeth on jalostuksessa suosinut punaruskeaa väriä, ja siksi se on Highlandien valtaväri. Harmaita ja mustia Highlandeja on vähemmän. 12 FARMI 2/2014 piarvoisemman on päästävä väistämään ylempiarvoisempaa. Jos tilaa ei ole riittävästi, alempiarvoisempaa nuijitaan. Eläimiä on kuollut tällaisissa olosuhteissa, sillä laumassa pätee vahvemman laki. Laumassa yksi pois pelistä tarkoittaa muille enemmän tilaa. Vähemmän kauraa, vähemmän kolesterolia Ojalan tilalla korsiruokittu karja elää erittäin luonnonmukaisissa olosuhteissa, mutta tilalla ei ole luomusertifikaattia, koska vain osa pelloista on luomussa ja omavaraisuusaste on alhainen. Laiduntamiseen ovat toistaiseksi riittäneet omat pellot, mutta vuokrapeltoja kaivattaisiin myös. Lähiseudulta niitä on ollut vaikea saada. ? Ongelmallista on ollut talviheinän saanti, sillä joudumme nyt ostamaan kaiken talviheinän. Onneksi nykyään alkaa olla jo verkostoa, ja usein joku vihjaa toiselle, että meillä saattaisi olla heinälle tarvetta, Virva sanoo. Kivennäislisiä Highland tarvitsee siinä missä muutkin, mutta muutoin eläin pärjää tyystin pelkällä heinällä. ? Viljaa karjamme ei saa ollenkaan, sillä mielestämme se ei ole naudan luontaista ravintoa. Jos eläimille syötetään viljaa, Omega 6 -rasvahappojen osuus lihassa nousee laskien samalla hyvälaatuisen Omega 3:n osuutta. Korsiruokinnalla saadaan muitakin suotuisia vaikutuksia lihan rasvahappoarvoihin. Highland-lihassa on vähemmän rasvaa ja kolesterolia ja enemmän proteiineja ja rautaa kuin naudanlihassa keskimäärin. Siksi lihaa pidetään tavallista naudanlihaa terveellisempänä, ja se myös tekee kauppansa. Virva ja Jukka myyvät itse kasvattamiensa eläinten lihan raakakypsytettynä suoraan tilalta. Pariskunnalla on kaksi luottoteurastamoa, joihin tavallisesti lähtee yksi eläin kerrallaan. Tilamyymälä on rakenteilla, mutta molempien työn ja eläinten hoidon ohessa se valmistuu verkkaisesti. Toistaiseksi talon etukuisti on pyhitetty lihan myynnille. Lypsyyn on totutettava Vaikka Highlandeja ei kylmyys haittaa, meitä se haittaa, ja päädymme Virvan kanssa sisätiloihin. Keittiön hyllyllä on rivissä maitopulloja tavallisesta lapsen tuttipullosta valtavaan viiden litran kanisteriin. ? Parhaimmillaan olen ruokkinut vasikkaa pullolla puolivuotiaaksi. Sen ikäiset juovat jo mahdottomat määrät maitoa, Virva nauraa ja selittää, että kyseessä olivat kaksoset, jotka eivät
Ojalasta on vasta kerran osallistuttu näyttelyyn haikkujen kanssa. Matkassa oli kaksi hiehoa ja molemmat nappasivat palkinnon. ilman emon mallia meinanneet millään oppia heinänsyöntiä. Ojalan tilalla hienot tiineytetään ensi kertaa vasta kolmevuotiaina. Eläimet kasvavat hitaasti, mutta ovat vastaavasti pitkäikäisiä. Highland-lehmä saattaa tehdä elämänsä aikana viisitoista vasikkaa. Emot poikivat erinomaisesti itse, mutta kätilönäkin toiminut Virva sanoo silloin tällöin puuttuvansa poikimiseen. Highlandin äidinvaisto on erittäin voimakas, ja poikimisen jälkeen ylisuojeleva emo saattaa olla jopa vaarallinen tuttuakin hoitajaa kohtaa. Vasikan pitäisi saada emon maitoa muutaman tunnin sisällä syntymästään, jotta se saa tarvittavat vasta-aineet, ja sen oma suolisto alkaa toimia. Virva sanoo, että joskus vasikkaa pitää auttaa emon utareille ja työntää vedintä suuhun, jotta se hoksaa homman. Koska Highlandit eivät ole lypsyrotuisia, ne eivät ole tottuneet lypsyyn eivätkä utareiden kosketteluun. ? Muun eläimen käsittelyn ohessa kosken myös vetimien ja utareiden aihioita jo nuoresta asti, jotta eläin tottuu siihen, että sinnekin saatetaan koskea. Ajattelen, että tällä tavoin emo maitoa täynnä olevien utareidensa kanssa antautuu helpommin vasikalleenkin. Hätätapauksen varalle Virvalla on pakastimessa lypsettyä maitoa ? ja keittiön hyllyllä tuttipullot. Pullomaitoa saatetaan tarvita, jos emo saa kaksoset. Highlandeilla kaksoisvasikat ovat aika harvinaisia, mutta Ojalan tilaa on siunattu tähän mennessä jo kaksilla kaksosilla. Alkuperäisrodulla uskomaton paranemiskyky Highlandit ovat kekseliäitä ja kokoonsa nähden ketteriä. Yli 600-kiloiset mammat hyppivät kepeästi pelto-ojien yli, ja halkopinon päällä kiipeilyäkin on joku kokeillut. Jos jo varttuneempaa sonniherraa laiskottaa lähteä vesiautomaatille, se saattaa kaivella sorkallaan vettä jäätyneestäkin ojasta. ? Highlandit ovat myös erittäin harvoin sairaita, ja niillä on nahkansa suhteen uskomaton paranemiskyky, Virva kertoo. Paranemiskyky on tullut testattua muun muassa silloin, kun suuruudenhullu ilves yritti kaataa sonnia metsälaitumella. ? Ilves oli hypännyt puusta sonnin selkään tai yllättänyt sen makuulta. Selästä pudotessaan se oli raapinut syvät viillot sonnin kylkiin. Haavat olivat pahannäköiset, mutta paranivat uskomattoman nopeasti. Parin viikon päästä uuden karvan seasta tuskin arpea löysi. Toisella kerralla kissa oli joutunut sonnin mahan alle ja halkaisi toisen kiveksen. Seuraavana kesänä tämä poika kuitenkin tiineytti kaikki emonsa! Vaikka Highlandit ovat sosiaalisia, ne eivät pidä odottamattomista vieraista. ? Kun lauma pelästyy, se menee vaikka läpi aidoista. Highlandit ovat myös uhka tunkeutujille. Kerran kaksi metsästäjää olivat aikeissa kulkea tietä ohi irti olevan koiran kanssa, ja koira lähtikin laidunta kohti. Onneksi huomasin, ja ehdin emojen luo ennen koiraa, jonka miehet saivat ajoissa kiinni. Jos koira olisi päässyt emolaitumelle, vasikoitaan puolusta- vat emot olisivat saattaneet puskea ja heitellä sarvilla ilmaan koiran hengettömäksi. Tällaisissa tilanteissa on yritettävä pitää johtajaemo rauhallisena. Jos se lähtee, niin sitten ei ole mitään tehtävissä, muut menevät perässä. Pienenä tuotantoalana Highlandien kasvattaminen vaatii kasvattajien verkostoitumista. Suomen Highland Cattle Club ry onkin erittäin aktiivinen yhdistys, johon suurin osa Highlandtuottajista kuuluu. ? Omalta keskustelufoorumilta löytää varsinkin uutena kasvattajana paljon testattua tietoa ja voi kysyä omiin ongelmakohtiinsa neuvoja. Yhdistyksen toiminnassa on toki mukana muitakin kuin itse kasvattajia. Yksi aktiivisimmista jäsenistä on Highland-viruksen saanut tietojenkäsittelyn professori, joka on ihastunut rotuun ja toiminut Highlandien suhteen erityisasiantuntijatehtävissäkin. ? Se ”haikkuhulluus” tarttuu helposti, Virva nauraa. Uskon. Luulen, että olen itsekin saanut tartunnan. • FARMI 2/2014 13
HYÖT YELÄIMET FARMI PROAGRIAN LUOMUASIANTUNTIJAT ovat koonneet Luomusikatuotannon hyvät toimintatavat -oppaan luomusikojen tuotantoa aloittelevalle tuottajalle. Opas sisältää luomutuotantoehtoja, muun lainsäädännön vaatimuksia ja sikasektorin suosituksia. Nämä on kuvattu käytännössä toimiviksi hyviksi toimintatavoiksi luomusianlihan tuotannossa. Uudella oppaalla pyritään siihen, että luomusikatuotannon kannattavuutta parantamalla, tilatason neuvonnalla ja luomutukien ja säädösten 14 FARMI 2/2014 selventämisellä luomutuotteiden saatavuutta voidaan parantaa. Luomutuotantoon siirtymistä harkitsevia sikatiloja on eri puolilla Suomea, ja ne kaipaavat neuvontaa. Suurin haaste luomutuotantoon siirtymiselle on ollut riittävän hinnan saaminen lihasta. Rehuraaka-aineiden saanti ja erityisesti valkuaisomavaraisuuden varmistaminen ovat lisänneet haastetta, kuten myös teurastamoyhteistyön puuttuminen. ProAgrian kehitysprojektin aikana tuottajahinta on noussut ja teurastamoyhteistyö on virinnyt. Myös teollisten rehujen valmistus on lisääntynyt sekä kotoisten raaka-aineiden välitystoiminta ja verkostot on saatu toimimaan paremmin. Luomutuotteiden osuus päivittäistavarakaupasta oli 1,6 % vuonna 2011. Kaupan laatiman arvion mukaan luomuelintarvikkeiden myynti voisi keskimäärin kolminkertaistua, jos kaikkia kuluttajan haluamia luomutuotteita olisi saatavilla. Luomulihaa on saatavilla nyt liiankin niukasti, mutta kasvua on näköpiirissä. ProAgrian mukaan vuonna 2012 luomusianlihaa tuotet- tiin 300 tuhatta kiloa, 2013 arviolta kolminkertainen määrä ja vuodelle 2014 ennustetaan vielä 700 tuhannen kilon kasvua, jolloin tuotantomäärä olisi 1,6 miljoonaa kiloa vuodessa. Luomusikojen kasvatuksesta saa lisätietoja ProAgrian luomuerityisasiantuntijoilta ja ProAgria Liha Osaamiskeskuksesta. Luomusikatuotannon hyvät toimintatavat -oppaan rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. Oppaan voi ladata veloituksetta osoitteessa: www.proagria.fi/ luomusika
HYÖT YELÄIMET SUOMESSA, TANSKASSA, Norjassa ja Ruotsissa kerätään lypsylehmien tautitietoja rekistereihin. Koska tiedot kerätään kaikissa maissa maanlaajuisesti, ne kattavat suurimman osan lypsylehmien tautitiedoista. Rekistereihin tallennettuja tietoja voidaan hyödyntää muun muassa karjan terveyden, tuotannon ja eläinten hyvinvoinnin tarkkailussa, jalostuksessa ja sairauksien tutkimuksessa. Suomessa tautirekisteriin siirtyy 83 prosenttia tuotosseurantaan kuuluvien lehmien tautitiedoista. Vaikka osa tautitiedoista häviää tiedonsiirtoprosessissa, on tautirekisteri laadultaan hyvä ja tallennetun tiedon oikeellisuus erinomaista. Tiedon siirtymistä voidaan nopeuttaa ja rekisterin laatua parantaa, kun tiedot siirretään elektronisesti jo hoitohetkellä rekisteriin. Suomessa ollaankin jo siirtymässä ajantasaiseen tiedonsiirtoon. Suomessa suurin yksittäinen syy tautitiedon häviämiseen oli, ettei tietoja siirry lainkaan ns. lehmäkortista tautirekisteriin. Tiedot puuttuivat, koska poistettujen lehmien lehmäkortit saatetaan varastoida liian aikaisin, jolloin keinosiementäjä ei pystynyt siirtämään tietoja rekisteriin. Ostetuista lehmistä rekisteröitiin vähemmän tautitietoja kuin tilalla syntyneistä, mikä viittaa ongelmiin ostettujen lehmien tunnistetiedoissa. Rekisterin sisältämien tietojen luotettavuutta ei tunneta, koska ei ole tietoa kuinka tarkasti tautitietoja tallennetaan ja minkälaisia virheitä niiden tallennuksessa tapahtuu. Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan rekisterien kattavuudessa on eroja. Kohtutulehdukset ja kiimahäiriöt siirtyivät rekistereihin hyvin kaikissa maissa. Avustetun poikimisen ja jälkeisten kattavuudessa havaittiin merkitseviä eroja maiden välillä. Korkein kattavuus oli Tanskassa (0,89) ja alhaisin kattavuus Suomessa (0,31). Tuottajien ja eläinlääkäreiden asenteet vaikuttavat tautirekisterin tietoihin. Tautirekisteriin tallennetaan pääosin lääkkeillä hoidettuja tautitapauksia. Mitä myönteisemmin suhtaudutaan lääkehoitoon, sitä enemmän tautitapauksia rekisteröidään koska myönteinen suhtautuminen johtaa useampien tautitapausten kohdalla lääkehoitoon. Tämä selittää esimerkiksi utaretulehduksen eroja maiden kesken. Tanskassa lääkehoitomyönteisyys vaikutti olevan muita maita suurempi. Tutkimus perustuu Eviran tutkijan Simo Rintakosken väitöskirjatutkimukseen. www.evira.fi KERA GROUP Oy:öön kuuluva Keraplast on tuonut markkinoille uuden alaslaskettavan puoliseinäikkunan. Päivänvalo ja sen antama vuorokausirytmi ovat tärkeitä maatalousrakennuksissa. Valoisa puoliseinäikkuna on osa painovoimaista, harjalta tuuletettavaa ilmanvaihtoa. Uusi korvausilmaa varten alas laskettava 40 mm paksu puoliseinäikkuna varustetaan yksinkertaisimmillaan käsiveivi-mekanismilla. Mekaanisen veivin vaihtoehtona on sähköinen avaaja jolloin ikkuna voidaan varustaa myös automaattisella lämpötilaan perustuvalla säädöllä. PC-monikerroslevystä valmistetut katto- ja seinäikkunat ovat eläinsuojissa turvallisia, koska ne eivät rikkoudu sirpaleiksi. Valoa läpäisevää PC-kerroslevyä kutsutaan myös kanaali- tai kerroslevyksi. Se on kevyt, jäykkä ja lämpöä pitävä ikkunamateriaali. Alumiiniset kiinnityslistat ja sinkityt teräsrakenteet antavat rakenteelle viimeistellyn ulkonäön. www.keraplast.fi FARMI FARMI 2/2014 15
HYÖT YELÄIMET MIMMI VIRTANEN ? UHIPALKKIOTA, SEN lisäU palkkiota ja kansallista uuhitukea haetaan 3.2.–28.2. kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta lomakkeella 107A. Lomake ohjeineen on postitettu vuonna 2013 uuhipalkkiota, -tukea tai teuraskaritsan laatupalkkiota hakeneille lammastiloille viikon viisi aikana. Uuhipalkkiota ja -tukea ei ole mahdollista hakea sähköisesti vuonna 2014. Lomakkeella 107A haetaan myös uuhituen ennakkoa, joka on 60 prosenttia tuen kokonaismäärästä. Ennakko maksetaan arviolta huhtikuussa 2014. Jos viljelijä ei halua hakea ennakkoa, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Uuhien peruminen hakemukselta ja pitopaikan muuttaminen tilalla pitoaikana on mahdollista lomakkeella 124 uuhien tilalla pitoaikana 1.3.–8.6. REHUTEOLLISUUS KÄYTTI vuonna 2013 600 miljoonaa kiloa viljaa, ja mikä on vajaa kolme prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten rehukäyttöön meni ohraa, 230 miljoonaa kiloa. Tämä oli kuitenkin noin 34 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Teuraskaritsan laatupalkkiota haetaan lomakkeella 177 Teuraskaritsan laatupalkkion hakuaika on 3.2.–28.2. Laatupalkkiota haetaan osallistumisilmoituslomakkeella 177. Jos viljelijä on osallistunut palkkiojärjestelmään jo aikaisemmin, osallistumisilmoitusta ei tarvitse jättää uudelleen vuonna 2014. Uuhipalkkiokiintiöiden hakuaika on myös 3.2.–28.2. Kiintiöitä haetaan lomakkeel- la 122. Uuhikiintiöiden siirrot ilmoitetaan lomakkeella 249. Viljelijän on toimitettava uuhikiintiöitä koskevat lomakkeet tilan alueen ELY-keskukseen. Lomakkeet ja hakuohjeet ovat saatavissa internetosoitteesta http://www.suomi.fi/lomakkeet sekä kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta ja ELY-keskuksista. www.mavi.fi Kaurasta meni rehuteollisuuden käyttöön runsas 170 miljoonaa kiloa, mikä taas on 30 miljoonaa kiloa edellisvuotta enemmän. Vehnää rehuksi käytettiin 200 miljoonaa kiloa. www.maataloustilastot.fi FARMI 16 FARMI 2/2014
TIESITKÖ? MAATALOUS Vuosi 2013 oli kananmunantuotannossa tuottoisin aikoihin, sillä munia tuotettiin yhteensä 67,5 miljoonaa kiloa. Enemmän on tuotettu viimeksi vuonna 1996, jolloin tuotoissa päästiin yli 70 miljoonaan munakiloon. MIMMI VIRTANEN MTT ENNUSTAA TUOREESSA raportissaan, että vuoteen 2020 maatalouden rakennemuutos jatkuu voimakkaana ja varsinkin kotieläintilojen määrä laskee tasaisesti. Maataloustuotteiden tuotantomäärät tulevat pysymään suurin piirtein samalla tasolla kuin nyt, mutta maatalousyritysten määrä tulee laskemaan vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 57 000 noin 48 000 tilaan eli 15 prosenttia. Kotieläintiloja olisi enää viidennes tiloista, noin 10 000 tilaa. Sika- ja maitotilojen määrä alenee noin 40 prosenttia. Luopuminen painottuu pienimpiin tilakokoluokkiin, ja jäljelle jäävät kasvattavat yksikkökokoa. Osasyynä tuotannosta luopumiseen on voimakkaasta rakennekehityksestä huolimatta jatkuvasti heikko kannatta- vuustaso. Pääoman tuottoprosentti on ollut viimeiset 10 vuotta keskimäärin negatiivinen. Vuonna 2011 se oli Suomessa EU:n kolmanneksi heikoin, -1,1 prosenttia. Vaikka maataloustuet ovat edelleen tukipilari, niiden merkitys vähenee. Tulotason säilyttämiseksi aiempaa suurempi osa maatalouden liikevaihdosta on saatava itse tuotteesta. Myös valtion rooli satovahinkojen korvaajana muuttuu. Satovahinkoja ei enää siirtymäajan jälkeen korvata suoraan valtion varoista, vaan valtio osallistuu satovahinkojen kattamiseen luomalla edellytyksiä kaupallisten satovahinkovakuutusten synnylle. www.mtt.fi SUCROS OY on käynnistänyt mittavat investoinnit tulevaisuuden kilpailukykynsä lisäämiseksi. Investointeja tehdään molemmissa tuotantolaitoksissa yhteensä neljällä miljoonalla eurolla, ja ne toteutetaan ennen seuraavaa käyntikautta. Säkylässä parannetaan energiatehokkuutta laajentamalla haudutusprosessi kuusivaiheiseksi ja kalkkiuuniin tehdään perusparannuksia. Porkkalassa investoidaan muun muassa voimalaitoksen kattilakapasiteetin saneeraukseen. Sucros pyrkii nyt saamaan koko ajan uusia sokerijuurikkaanviljelijöitä, ja houkuttelu onkin onnistunut hyvin hyvällä tasolla pysyneiden tuottajahintojen ja parantuneiden satotasojen ansiosta. Sucros Oy:n maatalousjohtaja Matti Kukkolan mukaan tämän vuoden tammikuussa on onnistuttu rekrytoimaan enemmän uusia viljelijöitä kuin yhteensä koko viime vuonna. Juurikkaan viljelypinta-alojen uskotaankin kasvavan tänä vuonna merkittävästi viime vuoteen verrattuna. www.sucros.fi AHTI SORMUNEN FARMI 2/2014 17
MAATALOUS SXC MTT:N JA Eviran Neomehihankkeessa selvitetään tänä vuonna, minkälaisia vaikutuksia rypsinviljelyssä käytettävillä, neonikotinoideja sisältävillä torjunta-aineilla on mehiläisiin. Tutkijat arvioivat ensimmäisten koetulosten perusteella, ettei neonikotinoidien käytöstä näyttäisi olevan akuuttia haittaa mehiläisille. MTT:n ja Eviran keväällä 2013 käynnistyneessä Neomehi-hankkeessa tutkitaan neonikotinoidien käytön vaikutuksia mehiläisiin suomalaisessa öljykasvien kasvinsuojelussa. Alustavasti siementen peittauksella ei ole havaittu ole18 FARMI 2/2014 van yhteyttä mehiläispesien menestykseen. Myös mitatut torjunta-aineiden jäämäpitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia ja riskirajojen alapuolella. Euroopan komissio teki viime vuonna päätöksen rajoittaa kolmen neonikotinoideja sisältävän kasvinsuojeluaineen käyttöä EU-maissa. Kahden vuoden kuluttua komissio tarkistaa päätöksensä perustelut uusien tutkimustietojen perusteella. Neonikotinoideja sisältäviä kasvinsuojeluaineita käytetään tavanomaisen rypsin ja rapsin viljelyssä siementen peittaukseen torjumaan taimivaiheen tuhohyönteisiä. Aineita käytetään myös ruiskutteena lähellä kasvin kukinta-aikaa torjumaan lähinnä rapsikuoriaisia. Neonikotinoidit tulivat käyttöön Suomessa 2000-luvun alussa, eikä peittausaineissa ei ole tällä hetkellä korvaavia vaihtoehtoja neonikotinoideille. Siksi aineiden käyttökielto voi vaikuttaa öljykasvien viljelyvarmuuteen, ja sitä kautta merkittävästi viljelyhalukkuuteen. Tutkimuksessa selvitetään, vaikuttavatko neonikotinoideja sisältävät kasvinsuojeluaineet pölytyspalvelussa käytettävien mehiläispesien menestykseen. Samoin sel- vitetään neonikotinoidien jäämiä rypsikasvustosta, medestä, siitepölystä, hunajasta ja mehiläisistä. Hankkeessa kartoitetaan myös, liittyykö mehiläispesän sijainti lähellä rypsipeltoa pesäkuolemiin ja mehiläistauteihin. Neomehi-hankkeessa MTT:n ja Eviran yhteistyökumppaneita ovat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES, MTK, Elintarviketeollisuusliitto, Helsingin yliopisto, Suomen Mehiläishoitajien liitto sekä maa- ja metsätalousministeriö. www.mtt.fi
BERNER OY, Boreal Kasvinjalostus Oy ja ProAgria EteläPohjanmaa järjestävät 29.7.2014 ensimmäistä kertaa kasvintuotantoon keskittyvän peltopäivän Etelä-Pohjanmaalla. Pohjanmaan Peltopäiväksi nimetyn tapahtuman paikkana on MTT Ylistaron tutkimusasema ja Perunantutkimuslaitos ympäristöineen. Etelä-Suomen ProAgria-keskukset ovat järjestäneet vuoKustannustehokas vaihtoehto kalkituk desta 2007 alkaen valtakunnallisen Peltopäivän Inkoon Västankvarnissa. Kysyntää alueelliseen Peltopäivään on Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. ollut runsaasti, ja nyt Pohjanmaalla vastataan tähän. Erityisesti ammattiviljelijöille suunnatun Peltopäivän teemana on tuottava kasvinviljely. Järjestäjinä on kolme vahvaa kasvinviljelyn ammattilaista, joten tapahtumassa ovat Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. kattavasti esillä esimerkiksi viljojen, öljykasvien ja perunan lajikkeet, kasvinsuojelu sekä kasvintuotannon tutkimus. – Tapahtumaa markkinoidaan parhaillaan näytteilleasettajille, ja vastaanotto on ollut erittäin positiivista. EteläPohjanmaa on vahvaa alkutuotantoaluetta ja Peltopäivä on erinomainen tilaisuus tavoittaa tuottajia. Päivän aikana paikalle odotetaan noin tuhatta kävijää, Peltopäivän näyttelypäällikkö Henri Honkala ProAgria Etelä-Pohjanmaasta kertoo. www.bam54.se www.proagria.fi satoa Cresco ®maanparannuskalkeilla Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään. Pohjoista kasvua Boreal jalostaa tuottavia peltokasvilajikkeita pohjoisiin oloihin vankalla kokemuksella ja ammattitaidolla. Tänä vuonna vietämme juhlavuotta, kun Boreal täyttää 20 vuotta. Samalla tulee kuluneeksi 110 vuotta suomalaisen kasvinjalostuksen käynnistymisestä. Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi www.farmit.net FARMI 2/2014 19
Lisääntyneet myrskyt, ja niiden aiheuttamat sähkökatkot ovat lisänneet varavoimakoneiden kysyntää. Aggregaatit ja traktorikäyttöiset generaattorit ovat jo pitempään kuuluneet etenkin eläintilojen vakiovarusteisiin, mutta nyt yhä useampi hankkii varavoimaa myös kotitalouteen. TEKSTI:MIMMI VIRTANEN KUVAT: KATJA ILMANEN JA SXC Pihanperän tilan munintakanalassa pärjätään sähköttä muutamia tunteja. L Energiateollisuuden sähkön keskeytystilastojen mukaan maaseudulla asuvan sähkönkäyttäjän keskimääräinen keskeytysaika vuonna 2012 oli yhteensä noin neljä ja puoli tuntia. Taajamassa keskeytysaika oli al- 20 FARMI 2/2014 le tunti ja kaupungissa noin kymmenen minuuttia. Lukemat ovat hyvin pieniä verrattuna vuoteen 2011, jolloin maaseudulla asuva joutui olemaan sähköttä yhteensä hieman yli kaksitoista tuntia, ja taajamassakin noin kaksi tuntia. Vuoden 2011 korkea tulos johtuu pitkälti joulunajan Tapanimyrskystä sekä talven lumikuormista. Poikkeuksellisia myrskyjen aiheuttamia katkoja ei vuonna 2012 esiintynyt, mutta toisin oli taas viime vuonna. Vuoden 2013 tark- koja keskeytystilastoja ei ole vielä saatavissa, mutta lukemat kohoavat mitä luultavimmin taas korkeammiksi loppuvuoden myrskyjen vuoksi. Energiateollisuuden kyselyn perusteella Eino, Oskari ja Seija pistivät ranttaliksi, sillä myrskytuhojen
seurauksena oli pahimmillaan sähköttä yli 400 000 taloutta. Pääosa vioista saatiin korjattua kahdessatoista tunnissa, mutta osa talouksista oli sähköttä päiviä. Tämän päivän maatiloilla sähköä tarvitsevat erityisesti eläimet, sillä pidemmän sähkökatkon aikana vaarantuvat muun muassa ruokinta, ilmanvaihto ja navetassa lypsy. Lisääntyneet suuret myrskyt ja niiden aiheuttamat sähkökatkot ovat saaneet etenkin maaseudun asukkaat hankkimaan varavoimaa varmuuden varalle. Ennen hankkimista kytkennät kuntoon – Puhelimet soivat aina myrskyn jälkeen rivakasti, kun varavoimanhankkijat heräävät. Harmi, ettei sähkökatkoihin osata varautua ajoissa, Pasi Salmela Hollolan Sähköautomatiikka Oy:stä sanoo. Pääsääntöisesti maatiloille hankittavat varavoimalaitteet ovat traktorikäyttöisiä, jotka syöttävät sähköä tilan omaan verkkoon. Salmela muistuttaa, että ennen aggregaatin hankkimista on varmistettava, että varavoimalaitteelle löytyy talosta kytkentäpiste. – Ensisijaisen tärkeää on varautua sähkökatkoihin. Ennen kuin minkäänlaista aggregaattia lähdetään ostamaan, on varmistettava, että talosta löytyy varavoimansyöttöpiste ja verkonvaihtokytkin. Kytkennät tekee aina sähköasentaja. Salmelan mukaan taloissa tulisi aina olla varavoimasyötön mahdollisuus, sillä pitkien sähkökatkojen aikaan tehdään paljon laittomia asennuksia, mikä on erittäin vaarallista. – Usein tapahtuu niin, että virtaa syötetäänkin valtakunnan sähköverkkoon, eli väärinpäin. Tästä voi aiheutua vakavaa vaaraa linjan korjaajille. Hän muistuttaa, että asennuksen teko on myöhäistä kun sähkökatko on päällä. – Jos aggregaatin jostain onnistuu vielä katkon aikaan saamaan vuokralle, tai palokunta jakaa varavirtaa, ei näitä saada käyttöön ilman kytkentää, johon tarvitaan sähköasentaja. Ja sähköasentajilla on aika paljon muutakin hommaa, jos linjat ovat poikki. Kun verkonvaihtokytkin on asennettu, voi varavoimakoneen liitännän tehdä kuka tahansa pistotulppaliitännöillä, eikä sähköasentajaa tarvita paikalle. Useimmiten varavoiman syöttö kiinteistöön ei ole mahdollista aggregaatin vikavirtasuojatusta pistorasiasta. Suoja saattaa estää aggregaatin käytön, varsinkin vanhemmissa kiinteistöissä. Sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti 3-vaiheaggregaateissa on kuitenkin oltava vikavirtasuoja, ja tämä aiheuttaa ongelmia varavoimakäytössä. Salmelan mukaan on yleistä, että hankitaan laite jostakin muuta kyselemättä, ja sitten ihmetellään, kun se ei toimi. Vaikka kytkentä kiinteistöön onnistuisi vikavirtasuojan kautta, ei sen käyttö syöttöpisteessä ole kovin järkevää, sillä vikavirtasuoja laukeaa helposti. Varavoimakoneessa tulisi siksi olla yksi vikavirtasuojaamaton pistorasia, joka on tarkoitettu vain kiinteistön syöttöä varten, ja merkitty riittävän selkeästi väärän käytön estämiseksi. Suosi elektronista jännitteensäätöä Virtaa on mahdollista syöttää koko tilan sähköverkkoon tai sitten ainoastaan välttämättömimpiin, esimerkiksi eläinsuojiin. – Jos halutaan virtaa vain osaan laitteista, tulee miettiä valmiiksi, miten kytketään pois kaikki ylimääräinen. On mahdollista ottaa pois sulakkeet turhista kohteista, tai sitten liittää varavoima niin, että se syöttää sähköä vain tiettyyn verkonosaan, Salmela selittää. Maatiloille, joissa sähköntarve on suuri, varavoimakone ei ole pieni investointi, sillä generaattorit voivat maksaa tuhansia euroja. Halvimmat saa reilulla tonnilla, isoista maatilakoneista voi joutua pulittamaan yli 5 000 euroa. Suurimman hintaeron laitteissa muodostaa teho. Pienimmät traktorikäyttöiset ovat teholtaan 10 kW:n ja suuret 70 kW:n luokkaa, yli 100 kW laitteitakin löytyy. Tehon lisäksi erityistä huomiota kannattaa kiinnittää eroihin teknisissä ominaisuuksissa. – Jos kaksi samankokoista on erihintaisia, silloin niissä todennäköisesti on merkittäviä eroja esimerkiksi jännitteen säädössä, Salmela muistuttaa. Halvat mallit tehdään jännitteen säädöltään riippuvaisiksi traktorin kierros- Ilmasilla varavoimaa ei toistaiseksi ole liitetty sähköverkkoon, vaan virtaa saadaan jatkojohtokelan avulla. luvusta. Eli jos jossain tapauksessa traktorin kierrokset nousevat, ylijännite voi rikkoa laitteita. Uudemmissa ja kalliimmissa malleissa on elektroninen jännitteensäätö, joka pitää jännitteen koko ajan oikeanlaisena estäen jännitepiikit sekä alijännitteen. Pitkälle automatisoiduissa tuotantotiloissa on paljon virtapiikeille herkkiä laitteita, kuten tietokoneita ja ruokinta- ja lypsyrobotteja. – Aina suosittelemme traktorikäyttöisistä valitsemaan elektronisesti säädetyt laitteet, sillä ne ovat yksinkertaisesti parempia.. Traktorillakin saattaa generaattorin pyörityksessä olla merkitystä. Hyvä laskusääntö on, traktorissa tulisi olla hevosvoimia vähintään generaattorin teho kertaa 1,7. Eli 10 kW:n laite tarvitsee 17 hevosvoimaisen traktorin, 100 kW:n 170 hevosvoimaisen. Jos on vanhempi traktori, se ei välttämättä riitä suurien aggregaattien pyörittämiseen. FARMI 2/2014 21
pulle, jääkaapeille ja pakastimille. Silloin saattaa riittää ihan 2 kW:n laite. Salmela painottaa ennakkovarautumista ja syöttöpisteen lisäystä myös tavallisiin omakotitaloihin. – On kummallista, ettei tänä päivänä vielä vaadita, että uusien kiinteistöiden pääkeskuksiin asennetaan syöttöpiste jo rakennusvaiheessa. Se on noin satasen kustannus siinä vaiheessa, myöhemmin se maksaa moninkertaisesti. Sähköttömät taloudet viime aikojen suurimmissa myrskyissä (tuhatta): Eino 17.11. Oskari 1.12. Seija 13.12. Tapani (2011) 230 50 yli 200 yli 300 Lähde: www.myrskyvaroitus.com Kotitalouskoneiden kysyntä kasvussa Traktorikäyttöisiä generaattoreita myydään myös kotitalouskäyttöön, edellyttäen tietenkin, että talosta löytyy traktori. Tavallisimmin kotitaloudet kuitenkin hankkivat polttomoottorikäyttöisiä aggregaatteja, jotka ovat yleistyneet huimasti viime vuosina. – Kymmenen, viisitoista vuotta sitten, ei kukaan hankkinut kotitaloon aggregaattia. Syy yleistymiseen on kai se, että myrskyjen lisääntyessä sähköverkon luotettavuus on heikentynyt. Kotikäyttöön tarkoitettuja siirreltäviä koneita on 22 FARMI 2/2014 saatavana niin diesel- kuin bensiinimoottorillakin. Pienemmät ovat yleensä bensakäyttöisiä, mutta tehon ja samalla kulutuksen kasvaessa alkavat dieselmoottorit yleistyä. – Bensakoneita ovat vielä yli 6 kW-kokoisetkin koneet, mutta kun teho nousee yli kympin, silloin kaikki alkavat järjestään olla jo dieselkoneita. Kotitalouskoneen valinnassa vaikuttaa etenkin lämmitysmuoto. Jos koko lämmitys pelaa sähköllä, tarvitaan suuri aggregaatti. Jos taas lämmitysmuoto on jokin muu, tarvitaan sähköä lähinnä vain kiertovesipum- Kanalassa ei pärjätä sähköttä Janne Pihanperällä on munituskanala Lemussa, Varsinais-Suomessa. Pihanperä on varautunut sähkökatkoihin traktorikäyttöisellä generaattorilla, joka on ollut tilalla jo 80-luvulta saakka. Tilalla oli aikaisemmin broileriemokanala, jonka virran saantia varten generaattori alun perin hankittiin. Sähkökatkoja tilalla on ollut ajoittain, viimeisin pidempi joulukuun puolessa välissä, kun Seija-myrsky teki tuhojaan. – Seijan jälkeen sähköt olivat poikki noin 20 tuntia. Edellisen kerran pitempi katko oli vuoden 2011 Tapaninpäivän myrskyn jälkeen, jolloin sähköt olivat poikki alueelta kaksi päivää, Pihanperä kertoo. Ilman sähköä munituskanalan ruokintaa sekä munien keruuta on lähes mahdoton järjestää. Muutama tunti pärjätään, mutta ei pitemmän päälle. – Valaistuksen puuttuessa kanojen rytmi menee sekaisin, ja muninta häiriintyy. Jos ilmanvaihtoa ei saada käyntiin, myös ilman laatu heikkenee nopeasti. Jos on tunnin katko, sitten lähdetään käynnistelemään generaattoria, ei vielä kymmenen minuutin jälkeen.
Pihanperän 20 kW:n generaattori on kiinteästi paikallaan piharakennuksessa, ja kun se otetaan käyttöön, traktori ajetaan viereen. Seijan aiheuttaman vajaan vuorokauden sähkökatkon ajan pyöriessään, generaattori kulutti tankillisen polttoöljyä, noin sata litraa. Generaattorista saatava virta riittää koko tilalle, mutta esimerkiksi talossa tietokone on käyttökiellossa. – Tietokone ei ole välttämätön, joten sitä ei käytetä, sillä virtapiikit ovat mahdollisia. Pihanperä kertoo, että monilla seudun tilallisilla on käytössään traktorilla toimiva generaattori, ja myös kotitalouksien keskuudessa varavoimakoneen hankinta on yleistynyt. – Siskoni perheen omakotitaloon hankittiin myös isompi aggregaatti, sillä heillä on porakaivo käytössä, ja vettä ei ilman sähköpumppua saa. Meillä taas on käytössä kunnan vesi, joten kanalaan saadaan kyllä vettä ilman sähköäkin. Tapaninpäivän myrkyn jälkeen tilalle hankittiin myös pienempi vara-aggregaatti. Toistaiseksi sitä ei ole tarvittu, ja helposti siirreltävä kone ollut lainassa esimerkiksi Pihanperän vanhemmilla. Ison generaattorin Pihanperä kertoo huoltaneensa Tapani-myrskyn aikaisen käytön jälkeen. – Pitäisi muistaa testata generaattoria pari kertaa vuodessa, että se sitten varmasti toimii kun tarvitaan. Testaaminen vain helposti unohtuu, jos vuosiin ei ole käyttöä. Korvaamaton kotikone Janne Pihanperän naapurissa Ilmasten perheessä pyörii sähkökatkojen aikaan polttomoottorikäyttöinen aggregaatti. Katja Ilmanen sai vuosi sitten aggregaa- tin mieheltään joululahjaksi. Tapani-myrskyn aikaan kolme vuorokautta sähköttä oleminen alkoi jo haitata Ilmasen töitä, sillä media-alan yksityisyrittäjänä hän tekee töitä kotoa käsin. – Kyllähän sitä naisena ensin vähän mietti, että aggregaatti lahjaksi, kiva. Mutta onhan se aivan älyttömän kätevä, Ilmanen naurahtaa. – Aggregaatti pörisee autotallissa, ja jatkojohtokelan avulla sähkö on vedetty taloon. Sähköä käytetään vain välttämättömään, kuten jääkaappiin, pakastimeen, ja tietenkin tietokoneeseen. Ilmasten aggregaattia ei ole liitetty kiinteistön sähköverkkoon, vaan jatkojohdon avulla sähkö saadaan tarvittaviin laitteisiin. Aggregaatti on käyntiin vedettävä bensa-malli, joka maksoi muutama sata euroa. Omakotitalossa on hakelämmitysjärjestelmä, joka ei ilman herätevirtaa sähkökatkonkaan aikaan toimi. Ilmanen kertoo, että heillä on kuitenkin pärjätty puuhellan, ja takan avulla. Pihalla on myös sauna, jossa Tapani-myrskynkin aikaan hoidettiin peseytymiset. – Nykypäivänä alkaa olla vaikeaa pitempien katkojen aikaan, kun jo parin kolmenkin tunnin jälkeen alkavat pakastimet sulamaan. Maaseudulla on ihmisillä kuitenkin tavallisesti pakastimet täynnä ruokaa, marjoja ja muuta, Ilmanen summaa. Kuten naapurissakin, Ilmasilla oltiin viimeksi sähköttä Seija-myrskyn aikaa vajaa vuorokausi. Tällöin aggregaatti pääsi todelliseen käyttöön ensi kertaa, ja se todettiin tarpeelliseksi muussakin kuin työskentelyssä. – Ihan jo muutaman valonkin päälle saaminen oli mukavaa. Kynttilöiden LAADUKKAAT VARAVOIMAKONEET VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! SUORAAN MAAHANTUOJALTA: gsm 0400-513934 tai 0400-513524 www.genmotor.fi FinGen automaattiset varavoimalaitteet uusi ja edullinen liGHt mallisto nyt myynnissä. Kokoluokassa 40-250kva. Kysy lisää varavoima@fingen.fi. fingen.fi kanssa pelaaminen on aina vähän epämiellyttävää, varsinkin, kun on kaksikerroksinen talo ja lapset yläkerrassa keskenään. Aggregaatti tuo jotenkin turvallisuuden tuntua, ei tarvitse miettiä, että mitä jos, Ilmanen selittää, ja kertoo monen tuttavan kylällä hankkineen vastaavan varavoimakoneen viime vuonna. Hän muistuttaa aggregaatin hankkijoita varmistamaan, että myös polttoainetta on riittämiin varastossa. Joulukuun myrskyn aikaan alueella olivat huoltoasematkin pimeänä, joten automaateista ei bensaa saanut. • FARMI 2/2014 23
Ratkaisuja maatilojen SÄHKÖJÄRJESTELMIEN varmennukseen GENPOWEXVARAVOIMAJÄRJESTELMÄT MAATILAKÄYTTÖÖN Valtra ja AGCO Power GENPOWEX yhdistävät voimansa tarjoamalla ratkaisuja maatilojen sähköjärjestelmien varmennukseen. TULE KONEKIERROKSELLE TUTUSTUMAAN DIESELGENERAATTOREIHIN! 28.2.–26.3.2013 klo 10–15 AGCO Power on suunnitellut ja valmistanut Suomessa korkeatasoisia GENPOWEX-sähkövoima- ja dieselpumppulaitoksia jo vuodesta 1952. • Varavoimajärjestelmät herkkienkin laitteiden syöttämiseen ja katkottomaan syötönpalautukseen. • Järjestelmät soveltuvat esimerkiksi kuivurien aiheuttaman kulutuksen huipunleikkaukseen. AGCO Powerin moottoreihin perustuvat dieselgeneraattorit on suunniteltu suurta luotettavuutta vaativiin käyttökohteisiin, joissa jatkuva sähkönsaanti myös sähköverkon vikatilanteissa on välttämätöntä. Valtakunnan verkon kanssa tahdistuvilla laitoksilla on mahdollista pidentää tuotteen elinikää, vähentää kiinteistössä havaittavia pieniä katkoja – lisäksi se mahdollistaa hetkellisten kuormitushuippujen ajamisen generaattorilla valtakunnan verkon sijaan. 12.3. 13.3. Varkaus Savonlinna 11.3. 14.3. Joensuu - Suolahti 17.3. Mikkeli - Tampere Kuopio 10.3. 18.3. Lappeenranta Iisalmi - Seinäjoki 7.3. 19.3. Kouvola - Pori Vaasa - Kajaani 6.3. 20.3. Lahti - Huittinen Kokkola - Kuusamo 5.3. 21.3. Loimaa - Hämeenlinna Ylivieska - Rovaniemi 4.3. 25.3. Salo - Forssa 28.2. Turku - Espoo Keminmaa Oulu 26.3. Paikkakunnalla mukana myös GENPOWEX-dieselgeneraattorit Löydä lähin Valtra ja GENPOWEX -kauppiaasi www.valtra.fi
YMPÄRISTÖ JA ENERGIA TURVETUOTANNOSTA VAPAUTUU vuosittain noin 2500 hehtaaria suoalueita. Alueita voidaan käyttää monella tavalla, hyödyntämällä niitä peltoviljelyyn tai vaikka vesittämällä lintuvesiksi. Metla ja Vapo tutkivat nyt, voidaanko energiapuun tuotantoa jatkaa entisillä turvesoilla kasvattamalla lyhyellä kiertoajalla esimerkiksi tiheitä lehtipuumetsiköitä. Alustavien tutkimusten valossa näyttää hyvältä – suosta nousee lehtipuutiheikkö, parhaiten menestyy koivu. Suopohjilla kasvavaan puubiomassaan sitoutuu myös runsaasti hiiltä. Tuhkalannoitus vauhditti koivun kasvua Kolmivuotisessa hankkeessa tutkitaan hieskoivun, raudus- koivun, harmaalepän, haavan, halavan, raidan ja muutamien muiden puulajien kylvöä tiheiksi energiapuumetsiköiksi. Lisäksi koealoille on istutettu hybridihaavan ja lehtikuusen taimia. Joidenkin koealojen on annettu metsittyä luontaisesti. Kokeissa on paranneltu maata eri tavoin: mätästämällä, jyrsimällä tai näiden yhdistelmänä. Osa koeruuduista lannoitettiin voimalaitostuhkalla. Alustavat tulokset rohkaisevat kasvattamaan suopohjilla tiheitä lehtipuukasvustoja energiametsiköiksi. Tuhkalannoitus näyttää olevan muokkausta parempi maanparannusmenetelmä, erityisesti koivun kylvö tuhkalannoitetulle suopohjal- le on onnistunut hyvin. Hiesja rauduskoivuja syntyi jopa yli 100 000 kappaletta hehtaarille. Myös luontainen metsittäminen ja tuhkalannoitus tuottivat paikoin runsaasti hieskoivun taimia. Muiden puulajien kasvatus vaatii pidempiaikaista seurantaa. Ilman toimenpiteitä suopohja pysyy kuitenkin pitkään kasvittomana. Koivu kasvaa ja vesoo hyvin Tiheiden hieskoivikoiden tuotosta selvitettiin mittaamalla luontaisesti syntyneiden, eriikäisten hieskoivikoiden biomassa Limingan Hirvinevalla. 15-vuotiaassa koivikossa saatiin runkoluvuksi 30 500 kappaletta hehtaarilla, lehdetön maanpäällinen bio- massa oli 56 tonnia hehtaarilla. Suomessa ja Ruotsissa tiheissä luontaisesti syntyneissä hieskoivikoissa kivennäis- ja turvemailla on päästy lähes samantasoisiin biomassatuotoksiin. Mittaamisen jälkeen osa koivikoista avohakattiin vesomisen ja vesojen kehityksen seuraamiseksi. Alle 30-vuotiaat, tiheästi kasvaneet hieskoivut vesoivat avohakkuun jälkeen hyvin – sitä paremmin, mitä nuorempia olivat. Vesat kehittyvät ainakin alkuvaiheessa huomattavasti nopeammin kuin siemensyntyiset taimet. Hirvi- ja jänistuhot voivat kuitenkin vielä uhata vesojen kehitystä. www.forestenergy2020.org ANTAA EINOJEN, MAURIEN JA TAPANIEN PUHALTAA, SÄHKÖT EIVÄT KATKEA Oletko sinä jo varmistanut oman maatilasi sähköntuotannon myrskyn tai muusta syystä johtuvan katkon varalta? Machinery tarjoaa nyt 44 kVA:n ja 88 kVA:n koteloidut ja sääsuojatut varavoimakoneet edulliseen kampanjahintaan. Koneet voi sijoittaa mainiosti myös ulos, erillistä rakennusta ei tarvitse, jolloin asennuskustannuksetkin jäävät pieniksi. Oma varavoimakone takaa tilallesi aina laadukasta sähköä olosuhteista riippumatta. HINNAT VOIMASSA MAALISKUUN 2014 LOPPUUN SAAKKA. SDMO J44K SDMO J88K (sis. alv. 24%) (sis. alv. 24%) 11 850 € 16 200 € OTA YHTEYTTÄ! MYYNTI 020 163 0434 VAIHDE 020 163 0300 COMPANY.MAIL@MACHINERY.FI WWW.MACHINERY.FI FARMI 2/2014 25
YMPÄRISTÖ JA ENERGIA SXC EUROOPAN KOMISSIO on esittänyt, että tieliikennettä koskevasta uusiutuvan energian sitovasta tavoitteesta luovuttaisiin vuoden 2020 jälkeen. Bioenergia ry:n mukaan esitys on huonosti perusteltu ja toteutuessaan nakertaisi pohjaa Suomen biotalouskaavailuilta. Yhdistys kertoo, ettei EU:n tule luopua tavoitteestaan siirtyä fossiilisista polttoaineista kohti aidosti puhtaampaa ja omavaraisempaa liikennettä. Sen sijaan kehitystä olisi päinvastoin voimakkaasti jatkettava asettamalla liikenteelle koko EU:n kattava sitova uusiutuvan energian tavoite myös vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Bioenergia ry painottaa, että siirtyminen puhtaisiin polttoaineisiin loisi samalla markkinoita suomalaiselle puhtaan energian osaamiselle. Suomessa on jo nyt lukuisia yrityksiä, jotka lähtevät toiminnassaan siitä, että Euroopassa halutaan siirtyä uusiutuvan energian käyttöön. Bioenergia ry epäilee, etteivät muun uusiutuvan energian osal- 26 FARMI 2/2014 ta komission esittämät päästövähennystavoitteet kannusta riittävästi siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Päästövähennystavoitteet parantavat bioenergian mahdollisuuksia, koska bioenergia on kustannustehokkain ja työllistävin tapa lisätä päästötöntä uusiutuvaa energiaa Suomessa. Komission esityksen toteutuessa jää Suomen omien päättäjien varaan se pidetäänkö kotimaiset puu ja turve kilpailukykyisinä verotuksen ja tukien keinoin. Bioenergia ry valvoo kotimaisten polttoaineiden tuottajien ja käyttäjien etuja. Se edustaa koko bioenergian hankintaketjua maanomistuksesta ja koneyrittäjistä energia- ja metsäyhtiöihin. Yhdistyksen jäsenyritykset tuottavat 80 prosenttia kaikesta uusiutuvasta energiasta Suomessa ja kattavat 90 prosenttia kotimaisen energian tuotannosta. www.bioenergia.fi Heikko viljan hinta pakottaa viljelijät säästämään kuluissa. Valitettavan usein säästetään peltojen kunnostuksesta ja maan parannustoimista, kuten kalkituksesta. Kalkitusta ei kuitenkaan saisi laiminlyödä, sillä happamassa pellossa monet ravinteet sitoutuvat maahan, eivätkä ole kasveille käyttökelpoisia. Kalkitussa maassa kasvit pystyvät käyttämään annetut ravinteet paremmin hyödyksi, eivätkä lannoite-eurotkaan valu hukkaan. SUOMESSA PELLOT ovat monin paikoin happamia, ja pH:ltaan vain neljänkin luokkaa. Peltojen pH:n suositellaan olevan yli 6, kasvista riippuen. Liian hapan pelto estää kasvien kunnollisen kasvun, ja vaikuttaa suoraan satotasoihin ja sadon laatuun. Parhaiten happamuutta vähennetään kalkituksella, jonka tarve vain lisääntyy koko ajan. Kalkitsemisella edistetään maan kuivumista ja kuohkeutta sekä ehkäistään tiivistymistä ja eroosiota. Esimerkiksi kasveille tärkeää fosforia on monilla pelloilla runsaasti, mutta valitettavasti se on sitoutunut happamuuden seurauksena maahan, ja näin ollen se ei pääse kasvien käyttöön. Kalkituksella saadaan vapautettua maan fosforivaroja helpommin kasvien käytettäväksi. Myös typpi saadaan hyödynnetyksi paremmin, kun pellon pH on kunnossa. Kalkitusaineet ovat tärkeitä hivenravinteidenlähteitä ja lisäksi niiden avulla voidaan lisätä etenkin pieneliötoimintaa. Kalkituksella estetään myös haitallisten aineiden, kuten raskasmetallien, liukenemista maaperästä. Millainen kalkki valitaan? Kalkitusaineita on markkinoilla useita erilaisia, ja niitä kehitetään jatkuvasti. Perinteisten kalkkikivijauheiden avulla voidaan hallita maan happamuutta ja parantaa sen mururakennetta. Kalsiumoksidia ja kalsiumhydroksidia sisältävät rakennekalkit sopivat hyvin saviselle maalle. Kalkitustarpeeseen vaikuttavat aina maalaji, multavuus, pH-luku sekä viljeltävä kasvi. Internetistä löytyy erilaisia kalkituslaskureita, joiden avulla voi laskea omien peltojen kalkitustarpeen ja saada apua kalkinvalintaan. Lisätietoja esimerkiksi ympäristöministeriön ja kalkkia myyvien yritysten sivuilta.
HEVOSET SUOMEN HIPPOS RY / ILKKA LUKKA TAMMIKUUN 17.PÄIVÄN Ravigaalassa palkittiin kauden 2013 parhaat raviammattilaiset. Vuoden hevosen ja Vuoden ohjastajan tittelit jaettiin yleisöäänten perusteella. Vuoden hevoseksi 2013 valittiin 34 prosenttia äänistä saanut Womanizer, ”Nasse”, ja Vuoden ohjastajaksi jopa 49 prosentin ääniosuudella Hannu Torvinen. Torvinen voitti myös Vuoden komeetta -palkinnon. Muut palkintoluokat ratkaisi Suomen Ravitoimittajien hallitus: Vuoden suomenhevonen: Turoveli Vuoden monté-ohjastaja: Jenni Kaija HORSE FAIR -messut järjestetään 8.–9.3. Helsingin Messukeskuksessa. Kaksipäiväisillä messuilla nähdään ennätysmäärä eri lajien kilpailuja, ja messuvieraat pääsevät tutustumaan hevosurheilun koko kirjoon valjakkoajosta lännenratsastukseen. Messukeskuksen isolla hiekka-areenalla nähdään ensimmäis- Vuoden hevosenhoitaja: Emma Paakkinen Nelivuotias suomenhevonen: Ypäjä Eila Viisivuotias suomenhevonen: Jokivarren Kunkku Vanhempi suomenhevostamma: Marimin Vanhempi suomenhevonen: Turoveli Kolmevuotias lämminverinen: Express Duo Neljävuotias lämminverinen: Quite an Avenger Vanhempi lämminveritamma: Beatasine Vanhempi lämminverinen: Womanizer Vuoden ravirata: Lahti Vuoden kasvattaja: Kuusaan Virma Oy Vuoden hevosenomistaja: Equifit Oy Vuoden valmentaja: Risto Airaksinen Vuoden raviteko: Raviliiga Vuoden komeetta: Hannu Torvinen Kunniamaininta: Massive Baben MEjuoksu Vuoden voitokkain: Turoveli Vuoden voitokkain ohjastaja: Mika Forss Vuoden nuorisoravikerho: Tornio Vuoden kesäravirata: Pihtipudas www.hippos.fi/ravigaala tä kertaa myös kunnon esteratsastuskilpailu. Lisäksi messuilla on paljon asiaa hevosen ja ratsastajan hyvinvointiin liittyen. Lähde messuille selvittämään, millaista on esimerkiksi ratsastuspilates tai hevosshiatsu. www.messukeskus.com SXC FARMI 2/2014 27
HEVOSET SRL / SONJA HOLMA Suomen Ratsastajainliitolla oli vuoden 2013 lopussa 49 970 henkilöjäsentä. Ratsastajainliiton jäsenmäärä on kasvanut jatkuvasti läpi vuosien kuten harrastajakuntakin, mutta kiivain kasvu on taittunut pitkän taloudellisen taantuman aikana. – Kasvu on nykyään suurinta aikuisten naisten osalta, mutta se on jatkunut edelleen kaikissa ikäryhmissä ja myös miehissä ja pojissa. Kun suhteutamme jäsenmäärän kasvu- luvut tutkittuun tietoon koko harrastajakunnasta, ratsastusta harrastaa tänä päivänä arviolta noin 170 000 suomalaista. Heistä 60 prosenttia on aikuisia ja loput lapsia ja nuoria, Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall toteaa. Ratsastusta harrastaa Suomessa arviolta noin joka viides 10-18-vuotias tyttö ja kuusi prosenttia aikuisista, ratsastusikäisistä naisista. www.ratsastus.fi MTT JÄRJESTÄÄ Ypäjällä kahdessa jaksossa siittola-avustajakurssin. Kurssi sisältää teoriaa ja käytännön harjoituksia. Ensimmäisen jakson jälkeen kurssilaisen on suoritettava kuukauden harjoittelu jollakin keinosiemennysasemalla. Ammattitaito osoitetaan kirjallisissa kuulusteluissa ja käytännön työnäytöissä. 1. jakso sisältää luentoja muun muassa hevosen lisääntymisfysiologiasta, sukuelinten sairauksista, ja keinosiemennyshygieniasta. Käytännön harjoituksiin kuuluu sperman keräystä ja käsittelyä, tamman siemennystä ja eläinlääkärin avustamista tamman kiimantarkkailututkimuksessa. 2. jakson luennot käsittelevät keinosiemennyslainsäädäntöä, -kirjanpitoa ja raportointia, genetiikan perusteita ja hevosten jalostustyötä, jalostushevosen ruokintaa, siitosoriin käytöstä ja pikkuvarsojen hoitoa ja sairauksia. Käytännön harjoitukset samoista aiheista kuin 1. jaksolla. 2. jakson viimeinen päivä kuluu kirjallisessa loppukuulustelussa ja työnäytöissä. Koulutus on kahdessa osassa 10.–14.3. ja 22.–26.9. Ypäjän Hevossairaalan auditoriossa ja II-tallilla. Kurssille otetaan korkeintaan 12 henkeä, ja ilmoittautuminen on tehtävä 17.2. mennessä. Lisätietoja hinnasta ja ilmoittautumisesta MTT:n yhteyshenkilöltä: tiina.reilas@mtt.fi www.mtt.fi HS-tallin suositut viikonloppu- ja kesäleirit nyt varattavissa! Varmista oma leiripaikkasi ajoissa. Pyttyläntie 21 • Liikkala • puh. 040 5873656 hanna@hs-talli.net • www.hs-talli.net 28 FARMI 2/2014 HS_talli_ilmo_60x35.indd 1 1.3.2011 11.01
KOULUTUS YMPÄRISTÖHUOLLON AMMATTITUTKINTOON valmistava koulutus antaa tarvittavat tiedot ja taidot muun muassa jätehuoltosuunnitelman, ympäristöriskikartoituksen sekä jätevesisuunnitelman laadintaan. Hae tieto, taito ja työkalut Tampereen aikuiskoulutuskeskukselta. Yrityksiltä ja muilta organisaatioilta vaaditaan ympäristöosaamista aiempaa enemmän. Haaste kannattaa kääntää eduksi ottamalla aihe haltuun kilpailijoita paremmin kunnon koulutuksella. Yritys hyötyy jo koulutusaikana toimintaansa liittyvistä kehitystehtävistä, jotka esimerkiksi pienentävät materiaali- ja jätehuoltokuluja. Koulutuksen jälkeen talossa on ympäristöasiat hallitseva ammattilainen, joka on perillä lain vaatimuksista ja pystyy toimimaan ympäristö- tai jätehuoltovastaavana. Voit valita useasta eri vaihtoehdosta sinulle ja organisaatiollesi parhaiten sopivan koulutuspolun: Jätehuollon osaaja, ympäristövastaava tai jätevesisuunnittelija. Koulutus järjestetään omaehtoisena tai oppisopimuskoulutuksena. Koulutus on tarkoitettu alalla työskenteleville tai alalle aikoville ympäristöasioista kiinnostuneille henkilöille. Koulutus kestää noin kaksi vuotta ja opiskelijalle tehdään henkilökohtaista- SXC missuunnitelma, jossa huomioidaan aikaisempi koulutus ja työkokemus. Valtaosa koulutuksesta on ohjattua etäopiskelua omalla työpaikalla ja osa tehtävistä suoritetaan verkko-opiskeluna. Lähiopetuspäiviä on noin 15 Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksella. Kaikki tehtävät kytketään mahdollisimman läheisesti todellisiin työtehtäviin. Hakea voi 30.5. asti. Lisätietoja koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta kouluttaja Petra Lattuselta: petra.lattunen@takk.fi PROAGRIA LÄNSI-SUOMEN MASVA -hanke järjestää 28.helmikuuta Porissa teemapäivän tilamyymälän perustamisesta. Tilaisuudessa käsitellään muun muassa lainsäädäntöön, pakkausmerkintöihin ja luomutuotteisiin sekä niiden myyntiin liittyviä asioita. Luennoitsijana toimii Jaana Elo KoKo Palveluista. Elo on toiminut yli 20 vuotta elintarvikevalvonnan parissa, EU:n komission kouluttajana sekä Eviran kouluttajana ja asiantuntijana sekä perehtynyt luomuvalvontaan liittyviin säädöksiin. Luennon lisäksi toivotaan vapaata keskustelua. Tilaisuus järjestetään klo 10–15, ja se on maksuton. Ilmoittautumiset maanantaihin 24.2. mennessä Riia Rantala p. 0400 838 925, riia. rantala@proagria.fi. Hänelle voi lähettää myös etukäteen kysymyksiä Jaana Elolle. www.proagria.fi SXC www.takk.fi Opiskelemaan Perhoon! - Hevostenhoitaja - Maaseutuyrittäjä - Ympäristönhoitaja (riistapainotteinen) Kysy lisää: 040 8085 045 /opintotoimisto Riistapainotteinen ympäristönhoitaja aikuisille – haku suoraan opistoon 30.5.2014 mennessä: teemu.keranen@kpedu.fi yhteishaku 24.2. – 14.3.2014 haku www.opintopolku.fi Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Perhon toimipaikka, www.kpedu.fi/perho FARMI 2/2014 29
TEKSTI:MIMMI VIRTANEN Yhteishaku ammatillisiin koulutuksiin ja lukiokoulutuksiin alkaa 24.helmikuuta. Monet pohtivat kiivaasti, mihin kouluun hakisivat ja puntaroivat eri alojen välillä. Onko suunta peruskoulun jälkeen vielä hukassa? Tai oletko tekemässä uranvaihdosta? Kenties saat vinkkiä oman alasi etsintään näiltä kolmelta opiskelijalta. Opiskelen kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintoa Haapaveden ammattiopistossa, joka on osa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymää (Jedu). Olen kolmannen vuoden opiskelija, ja keväällä valmistun kodinhuoltajaksi. alaan liittyvää teoriaan. Hyvin paljon kuitenkin harjoitellaan käytännössä. Ensimmäisenä vuonna meillä oli paljon ruuanlaittoa ja leipomista, joista piti suorittaa myös näyttöjä. Tällä hetkellä keskitytään siivouspuoleen, sekä esimerkiksi kieliopintoihin. Myös työssä oppimiset kuuluvat koulutukseen. Niitä on joka vuosi, ja ne kestävät tavallisesti noin 8 viikkoa. Itselläni on jäljellä vielä yksi työssä oppiminen. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? 1. Kuka olet? Rosanna Haukipuro, 18, kodinhuoltajaopiskelija Haapavedeltä. 2. Mitä opiskelet ja missä? Peruskoulun jälkeen en oikein tiennyt, mitä lähtisin opiskelemaan, ja ajattelin, että tämä ala on ainakin monipuolinen. Tästä on valmiudet jatkaa vaikka lähihoitajaksi tai laitospuolelle. Olen tykännyt opiskelusta ja koulusta muutenkin, täällä on mukava henkilökunta. 4.Millaista opiskelu on käytännössä? Pakollisten aineiden, kuten matikan ja äidinkielen lisäksi meillä on Yhteishakuajat syksyllä 2014 alkaviin koulutuksiin: 30 FARMI 2/2014 Pitää olla positiivinen ja ahkera ote työhön. Myös sinnikkyyttä on löydyttävä, ei saa heti luovuttaa. Meitäkin aloitti luokalla vajaa 10 opiskelijaa, nyt valmistuvia on viisi. Ala ei ole kaikkia varten. 6. Mikä sinusta tulee isona? Meillä on mahdollisuus työllistyä esimerkiksi erilaisiin yrityksiin, uimahalleihin, päiväkoteihin sekä myös perheisiin. Itse olen ollut har- Yhteishaku: ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus Milloin? 24.2.–14.3.2014 Missä? opintopolku.fi joittelussa ja kesätöissä ISS:llä ja työskentelen myös iltaisin kaupassa. Koska minulla on nyt töitä, ajatuksena on työskennellä ainakin vuosi, ja katsoa sitten, josko jatkan vaikka lähihoitajaksi. AMK-haku: Ammattikorkeakoulujen suomenja ruotsinkielinen koulutus, aikuiskoulutus ja ylemmät amktutkinnot Milloin? 3.3.–1.4.2014. Missä? amkhaku.fi Yliopistojen yhteishaku Milloin? 3.3.–1.4.2014 (Poikkeuksena ovat Taideyliopiston koulutukset, joiden hakuaika päättyy jo aikaisemmin.) Missä? yliopistohaku.fi
1. Kuka olet? Satu Tirkkonen, 28, kolmannen vuoden puutarhuriopiskelija. Olen kotoisin Paimiosta, mutta asun nykyisin Turussa. 2. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen puutarhatuotannon koulutusohjelmassa ammattiopisto Liviassa Piikkiössä, Varsinais-Suomessa. Opiskelu tapahtuu pienryhmässä, joka on suunnattu enemmän tukea opiskelussaan tarvitseville. Toukokuussa valmistun puutarhuriksi. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? En ole ikinä ollut mikään puutarhaihminen ja kaikki ihmettelivätkin uravalintaani todenteolla. Sain kipinän, kun näin telkkarissa Plantagenin mainoksen. Otimme yhteyttä Liviaan, jossa haastattelut puutarha-alan perustutkinnon pienryhmään olivat juuri päättyneet. Kohdallani tehtiin kuitenkin poikkeus, eli pääsin vielä haastatteluun ja sain lopulta opiskelupaikan. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Pienryhmä on todella hyvä ratkaisu. Olen kokeillut montaa alaa, mutta kaikki ovat jääneet keskittymisvaikeuksien vuoksi kesken, kun opetusryhmä on ollut niin suuri. Meillä on oma luokka ja oma opettaja, joka toimii samalla ku- 1. Kuka olet? Jarmo Larkkonen, 53, metsäalan aikuisopiskelija Nurmeksesta. 2. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimossa aikuisopiskelijalinjalla koneellisia metsänparannustöitä, joka on osa metsäalan perustutkintoa. Koulutus alkoi tammikuussa 2014 ja kestää loppusyksyyn. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Itselläni oli 30 vuotta lypsykarjatila, kunnes tuli eteen laajentamisen pakko, ja päädyin lopettamaan lypsykarjan pidon. Olin tämän jälkeen töissä muun muassa naapurilla, ja aloitin syyskuussa 2012 puolitoistavuotisen metsäkoneenkuljettajakoulutuksen. Koulutuksessa oli myös lyhyt kaivurikurssi, josta sain kipinän tähän hommaan. raattorina, tutorina ja opona. Aivan samat asiat opimme kuin muutkin, mutta asioissa käytetään enemmän aikaa luokan luonteen mukaan, ja opetuksessa huomioidaan jokaisen omat vahvuudet ja heikkoudet. Puutarhatuotannon puolella me olemme paljon kasvihuoneella sekä avomaalla, istutetaan, kylvetään ja korjataan satoa, mausteista kukkasiin. Opiskelemme kasvikohtaisesti alusta asti, miten kasvi kasvaa, ja mitä se kasvaakseen tarvitsee. Toki on myös paljon viheralan asioita, kuten omenapuiden ja marjapuskien leikkaamista. Tuotantopuoli on hyvin monipuolista. Käytännön aineista kaikki tähtäävät ammattiin valmistumiseen, joten esimerkiksi kielissä käymme paljon alan sanastoa. sa turkulaisella koululla, jossa pääsin opettamaan valinnaista puutarhakurssia. Suunnittelin kurssin toteutuksen ja vedin sen oppilaille, jotka todella tykkäsivät. Se oli ihanaa hommaa. Avustin myös viime vuonna 1.vuoden opiskelijoiden kursseilla perjantaisin tarpeen mukaan, sekä suoritin työssä oppimisjaksonkin opettajan apurina pienryhmässä. Olen ollut työssä oppimassa myös puutarhamyymälässä, ja sekin oli ihan mukavaa hommaa. Ohjaaminen ja opettaminen ovat kuitenkin minun juttuni. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Alasta tulee tosiaan olla kiinnostunut. Vaikka itseäni ei juuri kiinnostanut tänne tullessani, olen nyt aivan hurahtanut! Mitä enemmän tietoa on tullut, sitä enemmän ala kiinnostaa. Opiskelemaan tulee myös paljon porukkaa suoraan peruskoulusta, joten vastuuta on osattava ottaa omista opinnoistaan. Opetuksessakaan kaiken ei voi antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. 6. Mikä sinusta tulee isona? Haaveenani olisi ehdottomasti päästä ohjaajaksi. Olen ollut työssä oppimas- Valtimolla koneelliset metsänparannustyöt -koulutus alkoi ensi kertaa nyt vuoden alussa, ja se on ensimmäinen Suomessa. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Tällä hetkellä koulupäivät kestävät noin aamukahdeksasta kolmeen iltapäivällä, ja 90 prosenttia ajasta on käytännön opiskelua. Teemme lähinnä erilaisia metsätöitä kaivinkoneella, esimerkiksi ojituksia ja koneellista tainten istutusta. Harjoittelu tapahtuu toistaiseksi maastokentällä koulun lähellä. Kun luontoon pääsee, alamme opiskella kahdessa ryhmässä aamu- ja iltavuorossa. Meitä on ryhmässä yhdeksän, ja ryhmähenki on todella hyvä. Monet ovat taustaltaan asentajia tai kuljettajia, joten kokemusta löytyy. Autamme ja neuvomme paljon toisiamme, vaikka opettaja onkin läsnä kokoajan. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Työssä tulee pärjätä itsekseen, sillä kaivinkonehommissa on todella yksin. Selviytymistaito ongelmatilanteissa tulee olla, ja ylipäätään palo tähän tekemiseen. Kun nuoret aloittavat koulun, ei välttämättä tiedetä, onko jokin ala se oma ala. Tässä iässä olisi jo vähän tiedettävä! 6. Mikä sinusta tulee isona? Tavoite olisi alkaa yrittäjäksi tai mahdollisesti palkolliseksi kaivinkoneenkuljettajaksi. Työpaikka pitäisi etsiä jo kesäksi, sillä koulutukseen kuuluu myös työssä oppiminen. Yrittäjäksi alkaminenkaan ei hirvitä. Jos kesällä tehdään pitkää päivää, ei ole vaarallista, jos talvella töiden suhteen on hiukan hiljaisempaa. FARMI 2/2014 31
TEKSTI: MERJA-LEENA TÖRMÄLEHTO KUVAT: NORDEA, AHTI SORMUNEN, SXC T oinen fakta on koneiden kallistuminen. Niinpä monien pitää miettiä ennen varsinaista ostopäätöstä laina-asiat kuntoon. Suomalaisille tavallisimpia tapoja lisärahoitukselle on marssia suoralta kädeltä pankkiin. Kuitenkin tässä jutussa Timo Mutala Pohjola Pankin Rahoitusyhtiöpalveluista ja Nordea 32 FARMI 2/2014 Rahoitus Suomen myyntijohtaja Tuomas Helle kertovat, miten yrittäjät voivat hankkia koneita nimenomaan rahoitusyhtiöiden avustuksella. Metsä- ja työkoneet mielenkiintoisia rahoituskohteita Tuomas Helteen mielestä rahoitusmarkkinat eivät ole kriisissä.
”Kaikki mikä pörisee takapuolen alla, on elämän tarkoitus”. Sanonta peilaa varsin sattuvasti maatilayrittäjän, koneurakoitsijan tai metsäkoneyrittäjän arkea, sillä nykyään ilman koneita ja toimivaa kalustoa elannon hankkiminen maasta, eläintuotannosta tai metsästä on varsin vaikeaa, lähes mahdotonta. – Oletus on lähinnä median luoma ongelma. Suomessa pankit ovat hyvässä kunnossa, mutta muutosta on havaittavissa vakavaraisuussääntöjen kiristymisellä, jotka ovat vaikuttaneet rahoitusmarginaalien kohoamiseen. Mutala jakaa saman näkemyksen muistuttaen sa- malla koventuneesta kilpailusta. – Sitä paitsi kokonaiskorot ovat historiallisesti ottaen alhaisella tasolla. Tosin koneyrittäjien työtilanne on rauhallisempi, suuria tie- tai muita hankkeita ei ole tekeillä eivätkä tuntitaksat ole kasvaneet kulujen tahdissa. Haasteista huolimatta Nordea Rahoitus Suomen myyntijohtaja pitää tilannetta positiivisena. – Meillä on maatilayrittäjistä todella myönteinen kokemus: väki on uutteraa, työtä pelkäämätöntä ja pyrkii maksamamaan laskunsa takaisin. Olen erittäin harvoin törmännyt väärinkäytöksiin tällä saralla. Metsä- ja muut työkoneet ovatkin erittäin kiinnostavia rahoituskohteita. Ei julkisia maksuhäiriöitä, viiveestäkin haittaa Entä miten homma käytännössä toimii rahoitusyhtiöiden kanssa? – Pääasiallisena vakuutena toimii itse kohde. Esimerjatkuu ? FARMI 2/2014 33
Vakuutena toimii tavallisesti itse kone. kiksi traktorin, puimurin tai metsäkoneen voi ostaa osamaksurahoituksella tai ”liisaten”, rahoitusleasingillä. Osamaksurahoituksessa ostajan omarahoitusosuus on lähtökohtaisesti 30 prosenttia, ja se kertyy usein vaihtokoneen kautta, Leasingmallissa puolestaan noin 20 prosenttia. Rahoitusleasing tarkoittaa kohteen pitkäaikaista vuokrausta, jonka 34 FARMI 2/2014 päätyttyä tehdään joko jatkovuokrasopimus tai kone myydään kolmannelle osapuolelle eli myyjäliikkeelle. Toisin sanoen rahoitusyhtiö toimii myyjäliikkeen vuokranantajana. Vuokrakauden loppuessa maatilayrittäjä voi miettiä pärjääkö kenties samalla koneella seuraavat kaksi vuotta, tekeekö uuden rahoitusleasingin vai ostaako vanhan kohteen myyjäliikkeestä, tietää Tuomas Helle. Timo Mutala teroittaa maksukykyä ja asiakkaan tilanteeseen perehtymistä. – Tänä päivänä maksukäyttäytyminen on entistä tärkeämpää, sillä jo hoide- tut maksuhäiriöt seuraavat vuosia asiakastiedoissa. Vahvat viiveetkin haittaavat rahoitusta, koska se kertoo asenteesta sopimuksien noudattamista kohtaan tai yksinkertaisesti maksuvaikeuksista. Maksukyvyn ohella rahoitusyhtiöt haluavat tarkistaa maatilayrittäjien kohdalla kakkoslomakkeen verotiedot sekä tilinpäätöksen. Edellä mainittu pätee etenkin hintaviin hankkeisiin. – Alle 100 000 euron hakemuksen rahoituspäätös voi tulla vaikkapa samana päivä saatuamme myyjäliikkeeltä asiakkaaseen liittyvän relevantin tiedon. Luonnol- lisesti asioita koskee pankkisalaisuus, eikä käsittelyyn sisälly arvolatausta, jatkaa Helle Nordea Rahoituksesta. Tarvittavien papereiden nopealla saatavuudella on iso merkitys. Mutala toteaa vielä, miten hanke viivästyy turhaan, jos rahoitusyhtiön pitää soitella erikseen tilinpäätösten ja verolomakkeiden perään moneen otteeseen. Kone luotettavasta ”kivijalkakaupasta” Helteen mukaan ostettavalle tai leasing-kohteelle haetaan rahoitusta usein myyjäliikkeen kautta. Ra-
hoitusaika taas vaihtelee koneesta riippuen. Keskiverto takaisinmaksuaika uusilla kohteilla on neljästä viiteen vuoteen, hyvin arvonsa säilyttävän vehkeen voi maksaa sovitusti kuudessa vuodessa. Kuitenkin puimuria tai metsäkonetta ei voi ostaa ihan mistä tahansa. – Teemme yhteistyötä tiettyjen, kriteerit täyttävien ja hyväksyttyjen myyjäliikkeiden kanssa. Tässä on ihan laki takana, koska meidän täytyy tarkistaa myös myyjäyrityksen taustat, selventää Mutala Pohjola Rahoituksesta. Helle sanoo, että rahoitusyrityksen myyjäosapuolena voi olla kotimainen, luotettava ja niin sanotussa kivijalkamyymälässä toimiva yritys. Konemyyjien tilanne ei ole vakio, vaan uusia myyjäsopimuksia solmitaan säännöllisesti. Rahoitusyhtiöiden näkökulmasta tiettyjen myyntiyritysten kanssa asiointi ehkäisee rahoituksen valumista kankkulan kaivoon eli varojen joutumista huijarikauppiaille. Toimi heti takaisinmaksun tökkiessä Molemmat miehet kannustavat rahoituksen saajaa ottamaan pikimmiten yhteyttä takaisinmaksun vaikeutuessa. – Ehdottomasti kannattaa olla hyvissä ajoin rahoitusyhtiöön yhteydessä, jopa ennakoiden. Siten voimme tehdä maksuohjelmiin muutoksia, kuten sopia lyhennysvapaasta jaksosta, erien siirtämisestä tai maksuajan pidentämisestä. Yhteydenotto on aina parempi kuin maksaa lasku kuukautta myöhemmin. Molemmille osapuolille rahoituksen uudelleenjärjestelystä on pelkkää etua, eikä kenen- Hyvä tietää kohdevakuudellisesta rahoituksesta RAHOITUSYHTIÖIDEN RAHOITUS on kohdevakuudellista, joka koskee vaikkapa ostettavaa konetta. Muita vakuuksia voi siis säästää käyttämällä kohdevakuudellista rahoitusta. UUDEN KONEEN voi hankkia rahoitusyhtiön avustuksella joko osamaksulla tai leasing-sopimuksella. Rahoitusjärjestelyt hoidetaan usein myyjäyrityksen välityksellä. KARTA MAKSUHÄIRIÖMERKINTÖJÄ ja merkittäviä maksuviiveitä. Asioiden hoitamattomuus tai maksuongelmat vaikeuttavat tai estävät kokonaan rahoituksen saamisen rahoitusyhtiöiltä. kään tule elää hirressä, Helle muistuttaa. – Lisäksi maksujärjestelyistä sopimalla yrittäjä säästää rahaa huomautustrattakuluista, Mutala komppaa. Maksamattomuus aiheuttaa helposti negatiivisen kierteen. Hoitamattomista laskuista koituu ensiksi karhukirjeitä, sitten maksuhäiriömerkintä, jopa koneen vieminen pois mäeltä. Helle neuvookin yrittäjiä välttämään julkisia maksuhäiriömerkintöjä, sillä ne vaikeuttavat merkittävästi rahoituksen saamista rahoitusyhtiöiltä. RAHOITUS JÄRJESTYY nopeasti, kun toimitat konemyyjälle kaikki tarvittavat paperit samalla kertaa rahoitusyhtiön päätöksentekoa varten. KESKIVERTO TAKAISINMAKSUAIKA on neljästä viiteen vuotta. TAKAISINMAKSUN VAIKEUTUESSA ota välittömästi yhteyttä rahoitusyhtiöön ja neuvottele maksun uudelleenjärjestelyistä. Menettelyllä säästät rahaa sekä vältyt maksuhäiriömerkinnöiltä. Tulevaisuuden näkymiä rahoittajien kannalta Sekä Pohjola Pankin Rahoitusyhtiöpalveluissa että Nordea Rahoitus Suomessa nähdään kotimainen maatila-, koneurakointi- ja metsäkoneyrittäjyys myönteisessä valossa. – Kun mietitään isompaa kuvaa, sitä miten tekemistä siirretään ulkomaille, ilmastonmuutosta ja maapallon väkiluvun kasvua, niin maaja metsätalouden rooli tulee nousemaan ja tarjoamaan lisää työpaikkoja, Helle miettii. – Ainahan syödä täytyy. Suomesta ei maatalous lo- pu ja koneurakointipuolella tarvitaan jatkossakin tekijöitä. Nuoremman sukupolven mukana maatilayrittäjien keino hankkia elantoa on laajentunut. Monet tekevät maatalouden ohessa muun muassa koneurakointia. Toki aloilla on omat haasteensa. Esimerkiksi tulovirta ei ole kaikilla kovin tasaista. Tämä ei estä rahoitusta, vaan haluamme olla mukana järkevissä ja asiallisissa hankkeissa, Timo Mutala päättää. • FARMI 2/2014 35
KONEET Ensimmäinen kotimaahan toimitettu Lännen 8600ie esiteltiin Espoon Helmikonepäivillä tammikuun lopussa, kun se luovutettiin uudelle omistajalleen Jari Pirjolalle. LÄNNEN TRACTORS Oy on tuonut markkinoille uuden pyöräkuormainkaivurin. Lännen 8600ie -pyöräkuormainkaivuri on ominaisuuksiltaan huippuluokkaa. Koneessa on vahva ja taloudellinen, 4-sylinterinen ja 3B-päästöluokan täyttävä Agco Power -dieselmoottori, suuri vään- tömomentti laajalla kierrosalueella ja entisestään kohotettu 107 kW:n maksimiteho, Lännen Tractorsilta kerrotaan. Myös polttoaineen kulutus on uudessa laitteessa saatu pienemmäksi. Koneessa on entistä väljempi työhydrauliikan järjestelmä uusine venttiilipöytineen. Se on taloudellisempi käytössä, sillä lämpökuormaa syntyy vähemmän ja kaivu- ja kuormalaitteen liikkeet ovat tarkemmin hallittavissa. Lännen 8600ie-mallissa on uudistetut runkorakenteet ja kone on entistäkin vakaampi etenkin kuormainkäytössä. KONEKESKO ON avannut raskaskoneiden varaosien verkkokaupan. Valikoimaan kuuluu aloitusvaiheessa Massey Ferguson-, CLAAS-, Kubota- ja Weidemann- varaosia sekä tarvikkeita. Kaupasta löytyy myös sähköiset vara- osakirjat Massey Fergusonja CLAAS-koneisiin. Kattava hakutoiminto auttaa löytämään sopivat tuotteet eri konemalleihin. Tulevaisuudessa tarjonta laajenee maanrakennuskoneiden varaosiin ja tarvikkeisiin. Konekeskolla uskotaan, että aina ja kaikkialla saatavilla oleva verkkomyymälä kivijalkamyymälöiden lisänä tulee helpottamaan asiakkaiden varaosahankintoja. Tilauksille ympäri Suomea luvataan 1-3 arkipäivän toimitusaika. 36 FARMI 2/2014 Ketterässä koneessa rungon kääntökulma on 42 astetta. Uudessa mallissa on huomioitu asiakkailta tullut palaute, esimerkiksi huollettavuutta on parannettu. Täysin ylös edestä avautuva konepeitto ja käynnistysakkujen sijoittelu ohjaamon alle helpottavat huoltoa. www.lannencenter.com SXC Verkkokauppa löytyy osoitteesta webshop.konekesko.fi.
erta KONEET VAIHTO KONE PÖRSSI SGN AGRICENTER on avannut helmikuun alussa Kouvolaan maatalouskoneiden vähittäismyyntipisteen. Kouvolan toimipiste on osa Agritekin vähittäismyyntiketjua, 020 0joka 350toimii 500ennestään Tampereella ja Jyväskylässä. Konemyynnin lisäksi Agricenter Kouvola tarjoaa www.valtra.fi kattavat varaosapalvelut. Tuotevalikoimaan kuuluvat nyt New Holland -koneet ja -varaosat, ja tulevaisuudessa tarjonta laajenee Case IH -, Kverneland- ja Joskintuotteisiin. Uusi NH T6 Liiketoiminta siirtyy Agricenterille Lappeenrannan ja Auto Command Kouvolan entiseltä jälleenmyyjältä Kone-Sunilta tammis.kuun 24 lopussa tehdyn liiketoimintakaupan seurauksena. Toiminta jatkuu tutuissa tiloissa ja samalla henkilökunnalla. New Holland -varaosapisteenä jatkaa Kone-Sunin Lappeenrannan toimipiste, mutta Lappeenrannan uusien koneiden myynti hoidetaan Kouvolan Agricenteristä käsin. Koneiden huoltopalvelut hoidetaan myös tulevaisuudessa kokeneiden ja osaavien sopimushuoltajien kautta. AHTI SORMUNEN www.agritek.fi KATTO- JA SEINÄPELLIT Maalle, metsään ja maantielle oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti KONEET JA LAITTEET 0500 382 560 Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.fi Agritechnican jatkoja s. 30 Vuokraa lämmitykseen ja sulatukseen RASKAAT RENKAAT 050 369 4940 AJOKORTIN HINNASTA on kuhistu syksystä asti, ja autokouluja on syytetty liian kalliista ajo-opetuksesta. Autokoululiitto muistutti joulukuussa, että merkittävä osa autokouluopetuksen hinnasta on seurausta valtion veropolitiikasta. Liitto onkin nyt jättänyt Valtiovarainministeriöön esityksen alentaa autokouluopetuksen arvonlisäveroa sekä saattaa autokouluopetus kotitalousvähennyksen piiriin. – Nostimme aiheen julkisuuteen jo joulukuussa. Aiheen herättämän keskustelun ja saamamme palautteen pohjalta päätimme esittää, että mahdollisuudet ajokorttiopetuksen hinnan alentamiseksi verotuksen keinoin selvitettäisiin virallisesti, Autokoululiiton toimitusjohtaja Ari Heinilä toteaa. Vuoden alussa liikenneministeri Merja Kyllönen lupasi julkisuudessa selvittää autokouluopetuksen verotustoimenpiteitä. Tästä syystä Autokoululiitto toimitti esityksensä myös liikenne- ja viestintäministeriöön. Autokoululiitto vakuuttaa, että sekä arvonlisäveron lasku että kotitalousvähennys koituisivat suoraan ajokortin maksavien nuorten ja heidän perheidensä hyväksi, ja ajokortin hinnasta saattaisi lähteä jopa 1 000 euroa. Autokouluala maksaa tällä hetkellä täysimääräistä 24 prosentin arvonlisäveroa. Esimerkiksi henkilökuljetuksessa (bussit, junat, taksit) arvonlisäverokanta on kymmenen prosenttia. Heinilän mukaan ajokortin hankkimiseen tähtäävä opetus on ollut pitkään Suomessa ainoa lakisääteinen koulutus, josta joutuu maksamaan arvonlisäveron. www.autokoululiitto.fi FARMI 2/2014 37
PALVELUHAKEMISTO •KONEET •RAKENTAMINEN Maan laajin valikoima uusia ja käytettyjä koneita ja renkaita. Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908 www.setto.fi Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuin- ja tuotantorakennuksiin. Myös portaat ja lasitukset. Rahtihöyläys. Puutyöliike Lintuahot Ky -renkaat Myynti: rengasliikkeet kautta maan. Petri 050 562 4097 - Teemu 044 331 0886 petri@lintuahot.fi www.lintuahot.fi •MAATALOUS untuvikkoja ja kananuorikoita vihlmanlehtonen oy Kotimaiset taitto-ovet Iistä. p. 020 838 4530 ? www.findoor.fi ? findoor@findoor.fi huittinen Eveliina 050-5116583 www.vihlman-lehtonen.fi hautomokasvatuskanala lehtonen mellilä Veli 0500-228142 www.ndi.fi evi-veli@vihlman-lehtonen.fi •VARAVOIMA 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. Lehtemme on luettavissa Lehtiluukun kautta osoitteessa www.lehtiluukku.fi Tee sinä kuule vaan omat hommas! – ja me teemme meidän. Onko kuvauskalustosi ajalta ennen EU:ta? Eikö kynä pysy rasvan tahraamissa käsissä? Taitatko lähinnä pahvilaatikoita tai pitkiä matkoja autolla? CountryMedia on viestintätalo, joka valmistaa sinulle ja yrityksellesi markkinointimateriaalin printtimainonnasta asiakaslehtiin ja tuotekatalogeista yritysesitteisiin. CountryMedia auttaa niin ulkoasun kuin sisällönkin suunnittelussa. IlMOITa COUnTryMEdIan lEhdIssä: Maaseudun aikakauslehti Farmi auttaa sinua tavoittamaan taajaman ulkopuolella asuvat ihmiset. OTa yhTEyTTä: toimitusjohtaja Katja Sormunen, 0400 590324, katja.sormunen@countrymedia.fi Ilmaisjakelulehti Saariston Kesän avulla yli 200 000 kesänviettäjää voi nähdä mainoksesi. www.COUnTryMEdIa.fI 38 FARMI 2/2014
www.metsa-saamanen.fi COUNTRY T15 perävaunu Vetävänä ja teloilla varustettuna. Eteneminen vaikeissa maastoissa ja lumella omaa luokkaansa. - leveys 1,25 m - kuormatilan pit. 2,7 m - kantavuus 1,5 t. COUNTRY 330 kuormain + T 15 vaunu Ulottuvuus 3,3 m Nostoteho 1,6 m 400 kg Hinta alk. 5 242 € alv 0% COUNTRY 470+T30, 480+T50 HANNU SIITONEN Vaunut 3T ja 5T kolmella pankkoparilla. Leveys 1,55 m ja 1,67 m. Kuormain ulottuvuus 4,7 m T 30 nostoteho 3,5 m 550 kg UUTUUvSana ta a sa Pienemmille vetokoneille. lla! ös vedo Hinta alk. 7 016 € alv 0% my Farma -kuormaimet/vaunut METSÄLLÄ ON valtakunnallinen kaikille avoin kirjoituskilpailu, jonka aihepiirinä on metsästys, metsästykseen liittyvät perinteet, elämänmuodot ja näköalat, seuraja talkootoiminta sekä metsästykseen liittyvät tarinat ja jutut. Metsällä-kirjoituskilpailuun kutsutaan tosipohjaisia ja kaunokirjallisia kertomuksia, tarinoita ja muistelmia metsästyksestä. Metsälle meno voi myös asettua tapahtumien taustaksi tai miljööksi. Kirjoitusten aiheet voivat olla omakohtaisesti koettuja tapahtumia tai sepitteellisiä tarinoita. Myös runoin ja novellein voi osallistua. Palkintosummana jaetaan yhteensä 10 000 euroa, josta voittaja saa 3 000 euroa. Loppuosa jaetaan tuomariston harkinnan mukaan. Kilpailun järjestävät Maahenki-kustantamo, Maaseudun Sivistysliitto, Suomen Metsästysmuseo ja Suomen Metsästäjäliitto. Kilpailuaikaa on 13.6.2014 saakka. Tarkat osallistumis- ohjeet löytyvät kilpailun järjestäjien nettisivuilta. Kilpailun tulokset julkistetaan syksyllä 2014. Eränkäynti, metsästys ja metsän antien käyttö on aina ollut keskeinen osa suomalaista kulttuuria ja elämänmuotoa. Samalla kun metsänkäynti on pyyntiä ja saalistamista, on se paljon muutakin: elämistä luonnon kanssa, onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia sekä sosiaalista toimintaa, jossa syntyy merkityksellisiä suhteita ja kohtaamisia. Metsästys on toimintaa, joka tuottaa unohtumattomia tarinoita. Metsästys vaikuttaa monella tavalla niin metsästäjien omaan kuin yhteisönkin elämään. Kirjoittamisen myötä ajatukset ja kokemukset kiteytyvät ja muistot ja tarinat pysyvät tallessa jälkipolvillekin. www.metsastysmuseo.fi Kuormaimet 3,2 m - 8,5 metriin kaikki neljällä kääntösylinterillä. Metsävaunut 6t - 16 t. Kuormain+vaunu alk. 6 600 € alv 0% Nostaa enemmän kuin lupaa. Kourat ja rotaattorit. FARMIKKO Karsiva energiapuukoura. Paino 110 kg. Katkaisu max 200 mm. UUTUUS! Suurlujuusteräksinen kahmari X20 Paino vain 120 kg Soveltuu kuormaamiseen ja pienimuotoiseen kaivamiseen. Tuotteet saat kotiovelle ja opastuksen kaupan päälle. www.metsa-saamanen.fi 0500 373 420 Linnatie 8 76850 Naarajärvi Taimisuojat, kuituruukut, kasvatusalustat, marjarasiat, sieni– ja hedelmätarjottimet. WWW.ECOPULP.FI INFO@ECOPULP.FI P. 050-4055595, 044-2551955 FARMI 2/2014 39
METSÄ SXC UUSI PUUALAN vientirengas on käynnistynyt helmikuun alussa. Vientirenkaassa on mukana viisi pirkanmaalaista yritystä, Hämeenkyrön Ikkunatehdas Oy, Kärävä Oy, Nerkoon Höyläämö Oy, Oy Nord-Finnhaus Ltd ja Parkanon Listatehdas Oy. Kohdealueena on Pietari, jossa yritysten asioita hoitaa yhteisvientipäällikkö. Vientirengastoiminnan tavoite on auttaa yrityksiä viennin käynnistämisessä ja uusien myynti- ja markkinointikanavien rakentamisessa. Vientirenkaat ovat 4-6 yrityksen yhteisprojekteja, joissa yritysten tuotteet tai palvelut täydentävät toisiaan. Vientirengas antaa synergiaetua samalle markkina-alueelle haluaville yri- tyksille, joiden tuotteet täydentävät toisiaan. Projektissa hyödynnetään Työ- ja elinkeinoministeriön yrityksille suuntaamaa kansainvälistymisavustusta. Myönnetyn avustuksen suuruus riippuu yrityksen koosta. Mukana kokoamassa vientirengasta on ollut Metlan Puusta elinvoimaa -hanke, jonka tavoitteena on kehittää pirkanmaalaista puutoimialaa vuosien 2012–2014 aikana. Metsäntutkimuslaitos pitää yllä myös Venäjän metsätietopalvelua, joka tarjoaa ajantasaista tietoa Venäjän metsätaloudesta. KIRJANPAINAJA SELVIYTYY harmillisen hyvin Suomen talvesta. Vain äärimmäinen pakkanen tai poikkeuksellinen kosteus vie tuholaisen hengen. Monet hyönteiset selviytyvät talvesta, koska niiden ruumis sisältää jäätymistä estäviä aineita. Myös kuusille haitallinen kirjanpainaja voi selvitä hengissä kovassakin pakkasessa. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan kirjanpainajat saattavat selvitä jopa liki kolmenkymmenen asteen pakkasissa. Suomessa kirjanpainajat talvehtivat puiden tyvillä, maan alla, missä pakkanen ei laske yhtä alas kuin maan pinnalla. Ilmassa voi olla 30 pakkasastetta, mutta vain viiden sentin syvyydessä maan alla puolet siitä. Laboratorio-oloissa on todettu, että ympäristön kosteus saattaa tappaa kirjanpainajia myös jo 15 asteen pakkasessa. Lisäksi talvehtivat kirjanpainajat voivat kuolla tai ainakin heikentyä, jos lämpötila pysyy pitkään plussalla. Tämä johtuu siitä, että lämpimässä ne kuluttavat liikaa talven ravintovarastojaan. Kirjanpainajat ovat kärsineet jonkin verran kuluneen talven poikkeuksellisesta oloista, mutta todennäköisesti suurin osa talvehtivista tuholaisista selviää kesään. www.metsäkeskus.fi www.metla.fi AINO ÄSSÄMÄKI/SUOMEN METSÄKESKUS 40 FARMI 2/2014
METSÄ VALTIONEUVOSTO ON hyväksynyt eduskunnalle annettavan metsäpoliittisen selonteon, joka ohjaa metsiemme käyttöä vuoteen 2050 asti. Metsäpoliittisella selonteolla haetaan koko alalle uusia kasvun mahdollisuuksia. Suomen metsäsektori elää suurinta murrosta yli sataan vuoteen. Selonteon visio on ”Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde.” Metsäpolitiikalla halutaan tukea metsistämme saatavaa monipuolista hyvinvointia sekä biotalouden kasvua. Biotalouden ytimessä ovat uusiutuvat luonnonvarat, joiden avulla tuotetaan niin tavaraa kuin palveluitakin. Toimiessaan biotalous synnyttää kestävää talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Meillä on runsaat metsävarat, joita voidaan hyödyntää entistä enemmän ja monipuolisemmin. – Meillä on erinomaiset mahdollisuudet luoda metsistämme uutta taloudellista kasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä terveyttä ja virkistystä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Selonteon strategisina päämäärinä on luoda Suomesta kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille, uudistaa ja monipuolistaa metsäalaa ja sen rakenteita, sekä saada metsät entistä aktiivisempaan, kestään ja monipuolisempaan käyttöön. Lisäksi selonteossa esitetään 13 toimenpidekokonaisuutta, joiden avulla strategiset päämäärät saavutetaan. Metsäpoliittisen selonteon on laatinut maa- ja metsätalousministeriö, ja monien muiden tahojen avustuksella. Vastaavaa selontekoa ei ole tehty koskaan aiemmin. Eduskunta käsittelee selonteon kevätistuntokaudella. Selonteosta valmistellaan mietintö ja eduskunnan kannanotto, joita hyödynnetään muun muassa laadittaessa lyhyemmän tähtäimen Metsästrategiaa 2025. www.mmm.fi FARMI FARMI 2/2014 41
Päästökaupan tarkoituksena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa. Tällä hetkellä päästökaupan vaikutus fossiilisten polttoaineiden käyttöön on kuitenkin päinvastainen. Uusiutuvien energiamuotojen kilpailukyky fossiilisia polttoaineita vastaan on matalan päästöoikeuden takia olematon. TEKSTI: ISMO MAKKONEN, SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU OY KUVAT: SXC JA FARMI E uroopan unionin jäsenmaat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionissa säädettiin direktiivi kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupasta vuonna 2003, minkä tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja auttaa Euroopan unionia saavuttamaan omat tavoitteet sekä Kioton pöytäkirjan velvoitteet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Kaikki Euroopan unionin jäsenmaat ovat mukana päästökaupassa. Suomesta päästökaupan piiriin kuuluu noin 600 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta, joiden aiheuttamat päästöt ovat noin puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Euroopan 42 FARMI 2/2014 unionin alueella päästökauppa koskettaa noin 12 000 laitosta, joiden aiheuttamat päästöt ovat yli 40 prosenttia jäsenmaiden aiheuttamista kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä. Päästökaupan piiriin kuuluvat kaikki yli 20 MW suuremmat polttolaitokset ja samaan kaukolämpöverkkoon kytketyt pienemmät laitokset, joiden yhteenlaskettu teho on vähintään 20 MW. Päästökaupan piiriin voi halutessaan liittyä kuka vain laitoksen tai verkon kokoa kasvattamalla. Päästökauppakaudet on jaettu kolmeen velvoitekauteen, joiden aikana päästökaupan ehdot ja vaatimukset kiristyvät siirryttäessä velvoitekaudelta toiselle. Ensimmäinen velvoitekausi käsitti vuodet 2005 – 2007, toinen velvoitekausi vuodet 2008 – 2012 ja kolmas velvoitekausi käsittää vuodet 2013 – 2020. Neljännen velvoitekauden ehdoista ei ole vielä sovittu, mutta päästökauppa tulee jatkumaan direktiivin mukaan myös vuoden 2020 jälkeen. Ensimmäisellä ja toisella päästökauppakaudella direktiivi koski vain hiilidioksidipäästöjä, koska järjestelmä haluttiin pitää mahdollisimman yksinkertaisena. Tuolloin päästökaupan piiriin kuului ainoastaan energiateollisuus ja hiilidioksidipäästöjä runsaasti aiheuttava valmistava teollisuus. Kolmannella päästökauppakaudella direktiivi koskee kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä, joita ovat hiilidioksidin lisäksi metaani, typpioksiduuli, fluori- ja perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi. Edellä mainitut kasvihuonekaasut muutetaan päästökau-
Laitokset eivät vähentäisi päästöjään, mikäli päästöoikeudet jaettaisiin ilmaiseksi. Hinta vaikuttaa olennaisesti päästöjen vähentämistoimenpiteisiin. passa vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta. Kolmannen päästökauppakauden alussa järjestelmään liitettiin mukaan uusia teollisuusaloja, joita ovat alumiinin valmistus, kipsilevyteollisuus sekä aiempaa laajemmin metallin valmistus ja kemianteollisuus. Asumisesta, liikenteestä, maataloudesta ja rakentamisesta aiheutuvat päästöt eivät vielä kuulu päästökaupan piiriin. Tämän artikkelin tavoitteena on selventää päästökauppaa ja havainnollistaa sen vaikutusta fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Tutkimus toteutettiin keräämällä aineistoa kirjallisuudesta, alan tutkimuksista ja haastattelemalla Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevien kahden merkittävän voimalaitoksen toimihenkilöitä. Tutkimuksen laskelmat tehtiin aiempien tutki- Asumisesta, liikenteestä, maataloudesta ja rakentamisesta aiheutuvat päästöt eivät vielä kuulu päästökaupan piiriin. FARMI 2/2014 43
muksien pohjalta ja ne ovat suuntaa antavia. Mitä päästökauppa tarkoittaa? Päästökauppa on osa laajempaa järjestelmää, jonka tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Euroopan unionin alueella aiheuttamalla lisäkustannuksia laitoksille, jotka käyttävät fossiilisia polttoaineita. Euroopan unionin jäsenmaiden tuli alittaa toisen päästökauppakauden aikana Kioton ilmastosopi- Päästöoikeuden vaikutus polttoaineiden kokonaiskustannuksiin sähköntuotannossa. Polttoaineiden hinnat ovat verottomia ja laskelmissa käytettiin päästöoikeuden hintana 5 €/tCO2. muksessa määritetyn kunkin valtion vuoden 1990 päästötaso, joka määrittää kuinka monta hiilidioksiditonnia kasvihuonekaasuja päästökaupan piiriin kuuluvat laitokset saavat tuottaa. Suomen päästöjen tavoitetaso on 71 MtCO2 vuodessa. Suomi saavutti tavoitteen ja toisen päästökauppakauden päätteeksi kokonaispäästöt olivat noin 5 prosenttia tavoitetasoa pienemmät. Päästökauppasektorin tavoitteena on vähentää edelleen kasvihuonekaasupäästöjä kolmannella päästökauppakaudella. Nyt tavoitellaan 21 prosentin vähennystä vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on kova. Päästökaupan piirissä olevat laitokset voivat ostaa päästöoikeuksia markkinoilta, mikäli niille ilmaisena jaetut päästöoikeudet eivät riitä kattamaan niiden aiheuttamia päästöjä. Laitosten on myös mahdollista myydä niille jaettuja päästöoikeuksia toisille laitoksille, mikäli ne eivät tarvitse kaikkia oikeuksiaan. Yhden päästöyksikön (t/CO2) vähentämisestä aiheutuvat kustannukset vaihtelevat paljon laitosten välillä, joten päästökaupan ideana on vähentää kustannustehokkaimman vaihtoehdon päästöjä. Kolmannella päästökauppakaudella päästöoikeuksien jako muuttuu. Päästöoikeudet jaetaan pääasiassa huutokaupalla, kun ne on aiemmin jaettu ilmaiseksi. Sähköä suunnitellusti tuottavat laitokset eivät saa enää ilmaisia päästöoikeuksia; poikkeuksena teollisuuden jätekaasuista tuotettu sähkö. Tehokkaat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset voivat saada ilmaisia päästöoikeuksia ainoastaan päästökauppajärjestelmään kuulumattomille käyttäjille tuotetulle lämmölle. Muilla sektoreilla esimerkiksi kaukolämpöä ainoastaan tuottavilla laitoksilla huutokaupan osuutta lisätään vaiheittain siten, että vuonna 2013 ilmaisten päästöoikeuksien osuus on noin 80 prosenttia ja vuonna 2020 enää 30 prosenttia. Ilmaisten päästöoikeuksien jako vähenee asteittain ja päättyy vuonna 2027. Kansainvälisessä kilpailussa olevalle raskaalle teollisuudelle päästöoikeudet jaetaan edelleen ilmaiseksi. Päästöoikeuden hinta Päästöoikeuden hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan pörssissä. Vaihtelua hinnassa on ollut paljon. Päästökaupan alettua vuonna 2005 päästöoikeus maksoi korkeimmillaan noin 30 €/tCO2, TAULUKKO: KESTÄVÄ METSÄENERGIAHANKE 80,0 Päästöoikeuden kustannus (5 €/tCO2) Polttoainekustannus 70,8 1,3 70,0 60,0 50,0 €/MWh 44,2 1,4 35,8 40,0 69,5 1,0 30,0 20,0 20,4 42,8 15,1 1,9 10,0 34,8 10,7 20,4 1,7 13,2 9,0 0,0 Turve 44 FARMI 2/2014 Kivihiili Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy Maakaasu Metsähake
mutta vuoden 2007 alussa päästöoikeuksien ylitarjonnan ja leudon talven vuoksi päästöoikeuden hinta laski lähes nollaan. Kolmannen päästökauppakauden alussa tammikuussa 2013 päästöoikeuden hinta oli noin 7 €/tCO2, mutta se on tämän jälkeen pysytellyt lähes jo vuoden ajan alle 5 €/tCO2. Päästöoikeuden hinta vaikuttaa laitosten päästöjen vähentämistoimenpiteisiin. Laitokset eivät vähentäisi päästöjään, mikäli oikeudet jaettaisiin aina ilmaiseksi. Päästökaupalla on vaikutusta laitosten kilpailukykyyn ja tuotteiden hintoihin. Tuotteiden hinnoittelussa on otettava huomioon päästökaupan aiheuttama lisäkustannus tavanomaisten tuotantokustannusten lisäksi. Päästökaupan myötä joitakin tuotteita tai palveluita voi olla kannattamatonta tuottaa. Päästökaupan vaikutus polttoaineiden kustannuksiin Päästöoikeuden hinta vaikuttaa sähkön- ja lämmön tuotantokustannuksiin polttoainekustannusten kautta. Sähköntuotannossa polttoaineiden hinnat ovat verottomia, kun lämmöntuotannossa hinnat ovat verollisia. Turpeen ja kivihiilen kustannukset kärsivät kaikkein eniten päästöoikeuden hinnannoususta. Turpeen poltosta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä 0,382 tCO2/ MWh. Kivihiilen poltosta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä 0,341 tCO2/MWh. Vähärikkisen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt asettuvat hieman kivihiilen päästöjä alemmalle tasolle. Maakaasu on yleisimmin käytetyistä uusiutumattomista polttoai- neista vähäpäästöisin. Maakaasun poltosta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä 0,202 tCO2/MWh. Metsähake on hiilidioksidineutraali polttoaine, koska sen poltosta aiheutuva hiilidioksidi sitoutuu kasvavaan metsään. Metsähaketta käytetään seospolttoaineena turpeen kanssa pääasiassa lämmön tuotannossa sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Metsähakkeen asemaa energiantuotannossa on heikentänyt päästöoikeuden ja kivihiilen matala hinta sekä energiapuun haketustuen päättyminen. Pienpuun energiatukijärjestelmän voimaantulon viivästyminen on myös heikentänyt metsähakkeen käyttöä. Metsähakkeen hinta nousi vuoden 2013 alussa samaan aikaan kun turpeen verotus kiristyi. Euroopan unionin komissio ehdotti tammi- kuussa 2014, että unionin tulisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Metsähake on Suomen ensisijainen keino lisätä uusiutuvien polttoaineiden osuutta energian loppukulutuksessa. Pohjois-Amerikasta Eurooppaan mahdollisesti toimitettava edullinen liuskekaasu saattaa sekoittaa entisestään Euroopan energiamarkkinoita sekä päästökauppaa. Järjestelmänä päästökauppa toimii, mutta ei niin tehokkaasti, kuin sen oletettiin toimivan. Kirjoittaja MMM Ismo Makkonen on Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n tutkija. Selvitys tehtiin Kestävä metsäenergia -hankkeella, jota toteuttaa Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Poh- Metsähakkeen asemaa energiantuotannossa on heikentänyt päästöoikeuden ja kivihiilen matala hinta, energiapuun haketustuen päättyminen sekä pienpuun energiatukijärjestelmän voimaantulon viivästyminen. janmaan alueyksikkö ja SeAMK Elintarvike ja maatalous. Hanke kuuluu Manner-Suomen maaseutuohjelmaan ja sitä rahoittavat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskukset sekä alueen yritykset. • FARMI 2/2014 45
koeajossa 46 FARMI 2/2014 Tällä palstalla esitellään autoja vaativampiin olosuhteisiin ja keskitytään tekniikan sijasta käytäntöön.
Ford on tuonut onnistuneesti oman vaihtoehtonsa kysytyille citymaasturimarkkinoille. Koeajoauto on Ford Kuga 2.0 TDCi (163 hv), 6-vaihteinen PowerShift automaatti AWD-nelivedolla varustettuna, sisältäen myös Titanium varustelupaketin. Kugan kuljettajaa avustava teknologiavarustelu on huippuluokkaa. Järjestelmät helpottavat ja kontrolloivat ajamista, ja siten myös lisäävät turvallisuutta. Kuljettajaa avustavia ja helpottavia järjestelmiä ovat esimerkiksi älykäs AWD-nelivetojärjestelmä, ajonvakauden hallintajärjestelmä, kuolleenkulman valvontajärjestelmä, aktiivinen kaistanpitoavustin sekä automaattiset ajovalot vaihtoineen. Myös ASP-ajovakauden hallintajärjestelmä, pysäköintiavustin, ja Active City Stop törmäyksenvaroitin avustavat kuljettajaa. Liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä yhdessä aktiivisen vakionopeudensäätimen kanssa osaltaan pienentävät ylinopeusriskejä ja tekevät ajamisesta sujuvaa. Pysäköintiavustin helpottaa pienen harjoittelun jälkeen kadun varteen pysäköintiä. Kugassa on useita nykyaikaisia ja tulevaisuudessa myös varmasti entistä yleisempiä ominaisuuksia ja toimintoja laajemminkin. Järjestelmien käyttö ja omaksuminen vaativat toki kuljettajalta hetken harjoittelua, jotta niitä osaa ja pystyy hyödyntämään. 163 hv diesel liikuttaa Kugaa vaivattomasti ja automaatti vaihtaa sujuvasti. Ohjaus ja ajotuntuma ovat vakaat niin syrjäisimmillä sorateillä kuin kaupunki- ja moottoritieolosuhteissa. Sisätiloiltaan Kuga tarjoaa miellyttävät ja myös ergonomialtaan pääosin hyvät matkustustilat. Näkyvyys kuljettajanpaikalta on hyvä. Valmistajan ilmoittama kulutus 6,2 l/100 km tuntuu hiukan haasteelliselta saavuttaa, mutta kulutus on joka tapauksessa varsin kohtuullinen. Kokonaisuudessaan Kuga on kilpailukykyinen vaihtoehto kokoluokassaan, jossa kilpailu on varmasti kovaa. TEKNISET TIEDOT Moottori Tilavuus Voimansiirto Huippunopeus Valmistajan ilm. kulutus kiihtyvyys 0–100 km/h R4 turbodiesel 1997 cm3 2.0 TDCi 198 km/h 6,2 l 10,4 s MITAT Pit/kork/lev 4524/1701/1838 Akseliväli 2 690 mm Maavara 19,5 Omamassa 1 707 kg Tavaratila tilavuus 456–1.653 Ratin takana reilu viisikymppinen mies, työnsä puolesta paljon taajaman ulkopuolella autoileva myyntipäällikkö. + Paljon kuljettajaa avustavia lisäominaisuuksia ja toimintoja + Takaluukun avaus jalkaa puskurin alla liikauttamalla (HandFree toiminto) - Pieni monitoiminäyttö ja hieman monimutkainen käyttää FARMI 2/2014 47
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: SXC M aaseutumatkailuyritysten odotukset talvikauden suhteen eivät ole niin korkealla kuin kolmen edellisvuoden aikana. Kotimaisten matkailijamäärien kasvu on taittunut, ja nyt korostuu ulkomaisten matkailijoiden merkitys. Merkittävin ulkomaalaisten matkailijoiden ryhmä tänäkin talvena ovat venäläiset, mutta edellytyksiä on houkutella matkailijoita myös muista maista. 48 FARMI 2/2014 Suomalaisissa maaseutumatkailuyrityksissä on talvisesonki käynnissä. Viimeiset talvet ovat olleet hyviä ja viime vuonna etenkin yksittäisten matkailijoiden määrä kasvoi. Yritysasiakkaita sen sijaan oli viime vuonna edellisvuotta vähemmän. Kesällä kotimaisia matkailijoita riittää, mutta talvella ollaan entistä riippuvaisempia ulkomaisista matkailijoista, joista venäläiset ovat ehdottomasti talvikauden tärkein asiakasryhmä. Suo- men Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n, Lomalaidun ry:n ja MTK:n suhdannekyselyyn vastanneista yrityksistä jopa 70 prosenttia kertoi venäläisten olleen merkittävin ulkomainen kävijäryhmä viime talvikaudella. Näkymät jatkon suhteen ovat hyvät, mutta mikä venäläisiä vetää Suomeen? – Mökkimatkailu kiinnostaa venäläisiä, ja Suomessa on hyvä mökkien ja huviloiden taso. Mökkejä on paljon, ja yrityksissä on myös tehty isoja investointeja laatuun, asiantuntija Kimmo Aalto MTK:sta kertoo. Pääasiassa matkailijoita tulee Pietarin alueelta, mutta myös Moskovan läheltä. Ihmisten jakamat kokemukset ja puskaradio ovat Aallon mukaan hyviä houkuttelemaan matkailijoita Suomen maaseudulle. – Myös kanta-asiakkuus on lisääntymään päin. Olen kuullut yrittäjiltä tarinoita, että eräässä paikassa sama
Etenkin pienten yritysten tulisi löytää ne tehokkaimmat markkinointikanavat. Muiden hyvät kokemukset ja puskaradio ovat omiaan houkuttelemaan uusia matkailijoita Suomeen. Maaseutumatkailu vetää edelleen kotimaisia matkailijoita eniten kesäaikaan, syksyllä ja talvella heikommin. Tämän vuoksi ulkomaan matkailijoiden saaminen on tärkeää. venäläinen asiakas on käynyt jo yli 50 kertaa, Aalto naurahtaa. Venäläisten lisääntyessä ennen niin yleiset saksalaiset matkailijat ovat vähenemään päin. Syynä saksalaisten turistien vähentymiseen Aalto mainitsee perinteisen mökkisukupolven ikääntymisen. – Ennen saksalaisia tuli paljon Suomeen mökkeilemään. Nyt se sukupolvi alkaa olla jo ikääntynyt, eikä nuorempi sukupolvi välttämättä tunne Suomen luontoa tai maaseutumatkailukohteita niin hyvin. Tulisi jotenkin saada uusikin sukupolvi houkuteltua tänne. Aktiviteeteista luonnon rauhaan Suomalaisista maaseutumatkailuyrityksistä suurin osa toimii ympärivuotisesti. Yritysten tarjonta ja tuotteet vaihtelevat paljon. Monille kokoustavat tai TYKY-päivää viettävät yritysryhmät on merkittävin asiakasryhmä, toisille tärkeä tuote on esimerkiksi juhlat, etenkin keväällä ja kesällä. Yksittäiset kotimaan matkailijat ovat kesällä tärkeitä, mutta loppukesästä keskieurooppalaisten merkitys korostuu, kun suomalaisten lomakausi lähenee loppua. Venäläiset matkailijat puolestaan ovat tuoneet jatkuvuutta ja ympärivuotisuutta Suomen maaseutumatkailuun. – Kun muuten on hiljaisempaa, silloin majoittuu venäläisiä matkailijoita, Aalto sanoo. Sekä mökki- että maatilamatkailussa on tarjolla paljon erilaisia aktiviteetteja vuodenajastakin riippuen. Usein matkaajille riittää myös luonnon rauha, mutta erilaisen tekemisen tarjoaminen auttaa markkinoinnissa. Talvella hiihto, pilkki ja pulkkamäet ovat omiaan houkuttelemaan asiakkaita ulkomailta. Ruoka on ympäri vuoden tärkeä houkutus, ja etenkin kotimaan matkailijat arvostavat hyvää lähiruokaa. Aalto muistuttaa, että lähiruokatrendiä pitäisi hyödyntää enemmänkin. Etelässä etenkin järvien tärkeys korostuu. Venäläiset matkailijat hakevat Suomesta tavallisesti erilaisia aktiviteetteja, joista kalastus on merkittävässä osassa. Perheen kanssa matkaavat haluavat joskus vain majoituspaikan, ja käyvät sieltä jatkuu ? FARMI 2/2014 49
Kohderyhmällä entistä suurempi merkitys MAJOITUS MAASEUTUMATKAILUYRITYKSISSÄ mielletään usein mummonmökiksi tai ison maalaistalon ylimääräisen huoneen varavuoteeksi. Näin ei kuitenkaan enää ole, kun maaseutumatkailuyritykset panostavat entistä enemmän tasokkuuteen ja laatuun. Tarjontaa kehitetään omaa kohderyhmää silmällä pitäen. Kokouksia ja kodinomaista asumista – Maaseutumatkailu on muuttumassa. Nykyään saa tasokasta, hotellityyppistäkin majoitusta maaseudulla. Monilla on vessallisia ja suihkullisia huoneita, sanoo maaseutumatkailuyrittäjä Virpi Kivinen. Virpi ja Ismo Kivinen pitävät Lomakivi nimistä matkailutilaa Kausalassa, Kymenlaaksossa. Tilaan kuuluu neljä 2000-luvulla valmistunutta hyvin varusteltua lomataloa, ja tilan päärakennus remontoitiin tilausravintolaksi vuonna 2006. Lomakivi kuuluu ruotsalaiseen Petit hotel -ketjuun. Lomakiven tärkein asiakasryhmä ovat kokoustavat yritysporukat. – Tavallisesti yritysryhmät viipyvät päivän tai sitten yön yli. He pitävät kokousta, jonka jälkeen järjestämme jotain kevyttä ohjelmaa, kuten ulkoilua tai raviponiajelua. Naapurin tallilla pääsee myös ratsastamaan. Tämän jälkeen saunotaan ja illastetaan, Kivinen kertoo. Venäläisten matkailijoiden määrä Lomakivessä on vähentynyt muutaman vuoden takaisesta. Lomakiveen tulevat venäläiset kaipaavat yleensä ainoastaan asuntoa. – Monet asuvat täällä ja sitten käyvät esimerkiksi Lahdessa ja Kouvolassa laskettelemassa, tai Helsingissä ostoksilla. Kivisen kokemuksen mukaan venäläiset eivät kaipaa paljon ravintolapalve50 FARMI 2/2014 luita, vaan laittavat useimmiten ruokaa itse. Lomakivessä onkin hyvät mahdollisuudet kokkailuun. Kivinen mainitsee tärkeiksi asiakkaiksi myös Keski-Euroopasta tulevat perheet, joilla on sukulaisia seudulla. – Kun ei haluta mennä toisten nurkkiin, vuokrataan meiltä talo, jossa asutaan ja vierailua on sitten sukulaisten kanssa puolin ja toisin. Kokonaisvaltaista hyvinvointia Ilorannan maatilamatkailutila Hauholla Kanta-Hämeessä on pyörinyt jo vuodesta -37. Viime syksynä sukupolvenvaihdoksen myötä matkailutilan luotsiksi siirtynyt Samu Lescelius on maatilamatkailuyrittäjä jo 4.polvessa. Tärkeimmät asiakasryhmät ovat yksittäiset lomavieraat, yritysryhmät sekä leirikoulut. Iloranta työllistää 3-5 ulkopuolista työntekijää ympäri vuoden, ja kesällä määrä jopa triplaantuu. – Aikuisille ja lapsille järjestetään omaa ohjelmaa. Etenkin aikuisten ohjelma on hyvin liikuntapainotteista, meiltä löytyy hyvät liikuntatilat ja kuntosali, kertoo liikunnanohjaajataustainen Lescelius. Lomavieraat ovat ehdottomasti ykkösasiakasryhmä ja heitä Ilorannassa tavataan ympäri vuoden. Lomalaisia on tilalle houkuteltu erilaisten tapahtumaviikonloppujen ja aktiviteettien avulla. Talven aktiviteetteihin lukeutuvat muun muassa viereisen järven jäälle rakennetut curling-kenttä ja retkiluistelurata sekä napakelkka. Myös hiihtoladut ovat suosittuja. Talvisin etenkin yritysryhmille tarjotaan savusaunaa ja avantouintia sekä hyvää ruokaa. Kesällä yritysryhmiä ei juuri ole, sillä varauskalenteri täyttyy silloin muista asiakkaista. – Meillä on paljon vakiokävijöitä, jotka käyvät joka kesä ja varaavat jo edellisenä vuonna seuraavan vuoden kesäloman. Osa on käynyt jo 40 vuotta putkeen, Lescelius sanoo. Majoitusta on saatavilla monenlaista. Suosituin majoitusmuoto lienee edelleen mökit, mutta suosiotaan ovat kasvattaneet myös Omenatarha-rakennuksen hotellitasoiset huoneet. Myös päärakennuksesta ja pihan muista rakennuksista löytyy erilaisia ja erikokoisia huoneita, joissa monessa on omat vessat ja suihkut. Ilorannassa järjestettiin ensimmäisen kerran viime kesänä kaksipäiväinen IloCamp, treenileiri, jossa tarkoituksena on hyödyntää maatilaympäristöä toiminnallisessa lihaskuntoharjoittelussa. – Käytämme harjoittelussa kaikkea maatilalta löytyvää. Leirillä vedetään rekeä ja kannellaan maitotonkkia. Leirille on ollut tulijoita, ja se on ollut suosittu myös kuntokeskusten keskuudessa. Ulkomaalaisia matkailijoita sen sijaan ei Ilorannassa paljon nähdä – käytännössä ei ollenkaan. Kotimaisia matkailijoita tuntuu olevan riittämiin, mutta suunnitelmissa on järjestää myös kansainvälisiä viikkoja, joilla lisätään ulkomaisten matkailijoiden määrää. Lesceliuksen mukaan tärkeää on asiakkaiden kokonaisvaltainen hyvinvointi. Liikunta ja maalaisympäristö ovat suuressa osassa, mutta niin myös lähiruoka. – Tavoite on, että täällä ollut hyvä olo tarttuisi myös osaksi asiakkaiden arkielämää.
käsin esimerkiksi laskettelemassa tai huvipuistoissa. Pitkiäkin matkoja ollaan valmiita kulkemaan. Varakkaat hakevat tasokkaampia huviloita ja palveluja, osalle kelpaa vaatimatonkin majoitus. Aalto kertoo, että parin vuoden aikana on yleistynyt myös työn takia tulevien matkailijoiden majoittuminen maaseudun matkailuyrityksissä. – Baltian maista ja Puolasta tulee töihin muun muassa rakentajia, ja he tarvitsevat asunnon. Usein tällöin kelpaavat kodinomaiset majoitustilat, vaikka yhteisillä keittiöillä ja pesutiloilla. Nämä olosuhteet eivät välttämättä lomalaisille riittäisi. Markkinointikanavia maatilamatkailulle Matkailijat ottavat nykyään yhä useammin yhteyttä matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen sijasta suoraan matkailuyrityksiin ja varaa- Tiesitkö? vat palveluja myös varaussivustojen kautta. Paras käyntikortti on yrityksen omat nettisivut, jotka nykyisin alkavat jo kaikilla olla englanniksi. Myös venäjän kielen merkitys lisääntyy. Eri asia on, miten matkailijat sitten löytävät yritysten nettisivuille. Aallon mukaan monet kokoavat sivustot, kuten esimerkiksi Lomarengas, panostavat paljon ulkomaiseen markkinointiin. – Näillä sivustoilla on muun muassa hakusanamainontaa Venäjällä. Uudeksi merkittäväksi on noussut booking.com -sivusto, jonka kautta varauksia on alkanut tulla sellaisistakin maista, joista ei ennen ole tullut. Aalto myöntää, että tarvetta markkinointikanaville olisi enemmänkin. Mökkien mainostaminen on helpompaa, mutta nimenomaan maatilamatkailu, juhla- ja kokouspalvelut, ohjelmapalvelut sekä lähiruoka tar- Matkailun edistämiskeskuksen mukaan marraskuussa 2013 Suomen kaikissa majoitusliikkeissä yöpyneistä ulkomaalaisista 33,5 prosenttia oli venäläisiä. Venäläisten määrä lisääntyi yli 12 prosenttia vuoden takaisesta, ja he ovat ehdottomasti merkittävin ulkomainen asiakasryhmä. Seuraavaksi merkittävimpiä olivat ruotsalaiset ja saksalaiset yöpyjät. vitsisivat tehokkaampia markkinointikanavia, kuten matkailuyrityksiä kokoavia sivustoja. Tämän vuoksi Lomalaidun ry:llä on nyt työn alla maatilamatkailun kokoavat nettisivut, jotka on tarkoitus julkistaa Kotimaan Matkailumessujen yhteydessä huhtikuussa. Yhden kortin varassa Viime syksynä matkailupalveluiden käyttö oli edellisiä vuosia vähäisempää, ja etenkin pikkujouluporukoita puuttui. Yritysasiakkaiden määrä on vähentynyt monissa matkailuyrityksissä heikentyneen taloustilanteen vuoksi. – Yrityksissä ollaan hyvin varovaisia kotimaisen matkailun suhteen. Syksy ei yltänyt edellisten vuosien tasolle, ja tämä on ollut yrityksille haasteellista aikaa. Keinoja tulee keksiä, yksi hyvä on lähiruuan hyödyntäminen. Ruuan merkityksen korostuminen on auttanut maaseutua jo nytkin. Vaikka venäläisten matkailijoiden määrä Suomessa on kasvanut vuosia, kasvu on kuitenkin hidastumaan päin. Tutkimus- ja analysointikeskuksen (TAK) tekemän tutkimuksen mukaan venäläismatkailun kasvu Suomessa oli vuonna 2013 enää 9 prosenttia edellisestä vuodesta. Keskuksen mukaan Venäjältä matkataan entistä enemmän Viroon. Kimmo Aallon mukaan Viroon matkustamista selittää hintataso ja läheisyys. Kyse on lähinnä ostosmatkailusta, eikä maaseutumatkailun osalta ole tällä hetkellä näkymissä suuria asiakasmenetyksiä. Aalto kuitenkin varoittaa tuudittautumasta liiaksi siihen, että kasvu jatkuu. – Tietenkään Suomi ei saa hinnoitella itseään ulos markkinoilta. Palveluja ja markkinointia tulee kehittää, jotta saadaan kattavasti ulkomaisia matkustajia muualtakin kuin Venäjältä. Tällä hetkellä ollaan monin paikoin niin sanotusti yhden kortin varassa. Miten sitten saataisiin enemmän ulkomaisia matkailijoita Suomen maaseudulle? Aallon mukaan ratkaisu on laatutason kohentaminen, sekä hyvä kokonaispalvelumyynti kohderyhmän mukaan. – Pelkällä seinien myynnillä ei enää pärjää, vaan tarvitaan sisältöä ja tekemistä. Yhteistyökumppaneiden haaliminen seudulta helpottaa. Aktiviteettien kehittämisessä on käytettävä mielikuvitusta ja tarjonta tulee saada monipuoliseksi. Aallon mukaan osa yrittäjistä koki viime joulun ajan erityisen haastavana lumen puutteen vuoksi. – Ulkomailta tuleville vieraille piti keksiä muuta tekemistä, kun hiihto, laskettelu ja pulkkamäki olivat poissa pelistä. Luonto ja luonnon rauha riittää osalle, mutta aktiviteetit lisäävät kiinnostusta yritystä kohtaan. Aalto kertoo, että tammikuun matkamessuilla aasialaiset ja eurooppalaiset matkanjärjestäjät korostivat tämän hetken trendeinä alkuperäisyyttä ja autenttisuutta. Matkailijat haluavat nähdä ja oppia, miten ihmiset maaseudulla elävät ja asuvat. – Näin ollen Suomen maaseutumatkailulla on kyllä hyvät näkymät. Hotellielämä on nähty, nyt haetaan jotain uutta ja erilaista. • FARMI 2/2014 51
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: AHTI SORMUNEN JA SXC Hiihtoloma tulee, ja lapset kaipaavat tekemistä. Kauemmas ei ehditä lähteä eikä kannatakaan, sillä tekemistä löytyy kyllä lähiseudultakin. Mitä kaikkea voi ehtiä perheen kesken yhden lomapäivän aikana? Tässä vinkki viikon jokaiselle päivälle. 52 FARMI 2/2014 Maanantai: Mukulat mäkeen Pohjoisen laskettelukeskukset ja lomanviettopaikat ovat tupaten täynnä hiihtoloma-aikoina. Jos laskettelu ja pulkkamäet kiinnostavat, voi päiväksi lähteä laskettelemaan johonkin etelänkin hiihtokeskuksista. Jos omia välineitä ei ole, voi ne vuokrata paikan päältä. Tietoa hiihtokeskuksista saa osoitteessa www.ski.fi. Sieltä voi esimerkiksi tarkistaa, mikä on hiihtokeskusten ja rinteiden aukiolotilanne. Myös hiihtokeskusten erilaiset tapahtumapäivät löytyvät kätevästi yhdeltä nettisivulta.
Tiistai: Curlingia kaikkien kesken Perjantai: Lähitallille ratsastamaan Curling on harrastus, joka sopii kaiken ikäisille ja kokoisille. Harvassa muussa joukkuelajissa samassa joukkueessa voivat pelata miehet ja naiset tai äiti, isä ja lapset. Curlingissa kaksi nelihenkistä joukkuetta pelaa toisiaan vastaan, ja yrittää saada pisteitä ”heittämällä” pelikiviä mahdollisimman lähelle kentän toisessa päässä sijaitsevaa pesää. Curling-halleja on enemmän kuin saattaa tulla ajatelleeksikaan. Katsasta itseäsi lähimpänä olevat kentät osoitteesta www.curling. fi/fi/laji/pelipaikat ja ota selvää seuroilta, onko mahdollista tulla lajiesittelyyn tai varata pelivuoro. Halleilta voi lainata harjoja ja curling-kenkiä tai liukupohjia. Mikäli hallilla käytetään liukupohjia, soveltuvat sisäpelikengät hyvin pelaamiseen. Älä unohda, että useat eri tahot rakentavat talvella myös luonnon jää curling -kenttiä. Löytyykö perheestä innokkaita ratsastajia? Onko pitänyt kokeilla ratsastusta jo pitempään, mutta ei vain ole saanut aikaiseksi? Nyt voisi olla hyvä hetki tiedustella lähitallilta, josko olisi mahdollista päästä ratsaille. Kokeilemiseen ei ihmeempiä varusteita tarvita, ja kypäränkin saa tavallisesti lainaan tallilta. Lauantai: Teatteriin, teatteriin! Keskiviikko: Vesipetopäivä Vaikkei varsinaiseen kylpylälomaan olisi aikaa tai rahaa, voi kylpylän allasosastolle tehdä päivänkin pyrähdyksen. Lapsille vesiliukumäet ja vesisuihkut ovat elämys siinä missä aikuisille hetki porealtaan rauhassa. Monet kunnat ovat myös panostaneet uimahalleihinsa, joten jos varsinainen kylpylä on liian pitkän ajomatkan päässä, voi suunnata polskuttelemaan myös lähiseudun uimahalliin. Torstai: Kunnan oma talvirieha Kannattaa tarkistaa, mitä oman kunnan tai kylän alueella tapahtuu hiihtolomaviikolla. Laskiaista vietetään toisen hiihtolomaviikon, eli viikon 9 lopussa. Saattaa olla, että lähistöllä järjestetään laskiaisrieha tai vaikka hiihtokilpailut. Kunnat järjestävät muutenkin ohjelmaa hiihtolomalaisille. Kannattaa tarkistaa tapahtumakalenteri oman kunnan nettisivuilta. Elokuvissa käyminen on monessa perheessä luksusta, sen verran harvassa elokuvateatterit nykypäivänä ovat. Katsastakaa siis lähimmän elokuvateatterin tarjonta ja lähtekää leffaan porukalla. Vielä parempaa on, jos on mahdollista päästä katsomaan teatteriesitystä. Kaupungin teatterien lisäksi monilla paikkakunnilla toimii harrastajateattereita, joista monien näytelmät ovat myös lapsille suunnattuja. Sunnuntai: Kotoa käsin Joskus tuntuu, että omalla pihalla lapsilla tekeminen loppuu kesken. Vaan jos vanhemmat osallistuvat pihaleikkeihin, saa omakin pulkkamäki uutta hohtoa. Järjestäkää vaikka lumitilanteen salliessa hiihtoja pulkkakilpailut olympialaisten hengessä. Läheinen pelto kelpaa kentäksi ja lisäkilpailijoiksi voi pyytää naapuruston asukkaita tai sukulaisia. Ei passaa unohtaa, että metsäretket makkaranpaistoineen ovat aina elämys. FARMI 2/2014 53
KOTI JA HYVINVOINTI AHTI SORMUNEN PELASTAKAA LAPSET ry etsii nyt uusia lomakoteja lapsille. Lomakodin lapselle voi tarjota luotettava perhe tai aikuinen, joko maaseudulla tai kaupunkiympäristössä. Kaikilla vanhemmilla ei ole mahdollisuutta viettää lastensa kanssa lomaa tai tarjota lapsilleen ympäristön vaihdosta lomalla. Nämä lapset tarvitsevat aikuisia, jotka voivat tarjota aikaansa kesällä ja muina loma-aikoina. Lomakotitoiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa, jolla tuetaan lapsia ja lapsiperheitä. – Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään jo Lapsen oikeuksien sopimuksenkin mukaan (artikla 31). Lomaperhe voi tarjota lapselle huolettoman jakson erilaisissa perheen arkea kuormittavissa tilanteissa. Kun lapsi saa vir54 FARMI 2/2014 kistystä, turvallista aikuisen huolenpitoa ja uusia kokemuksia lomakodissa, se helpottaa vanhemman huolta. Haluamme tukea lapsia ja heidän perheitään hyvissä ajoin, sanoo suunnittelija Kaarina Pasanen Pelastakaa Lapset ry:stä. Lomakodin voi lapselle tarjota luotettava ja turvallinen perhe tai aikuinen, jolla on aikaa lapselle. Lomakoteja etsitään paitsi maaseudulta myös taajama-alueilta ja kaupungeista. Lapsi voi saada mukavia lomaelämyksiä aivan tavallisista asioista, kuten ulkoilusta, metsäretkistä ja rennosta yhdessä olemisesta aikuisen ja mahdollisesti lomaperheen muiden lasten kanssa. Tärkeää lapselle on se, että aikuisella on hänelle aikaa ja että aikuinen on aidosti läsnä lapselle. Lapsen ja lomaperheen yhteisistä hetkistä on usein iloa pitkään. Lomakodin omat lapset oppivat ottamaan muita huomioon, saavat leikkikaverin ja oppivat ehkä uusia asioita ja jakamisen iloa. Lomakotitoimintaan osallistuminen on helppo tapa osallistua tärkeään vapaaehtoistyöhön lapsen hyväksi. Lomakotijakso voi olla lyhytkin aika, muutamasta päivästä muutamaan viikkoon, eikä se sido lomakotia mihinkään pidempiaikaiseen tukisuhteeseen. Jos perhe harkitsee tuki- tai sijaisperheeksi ryhtymistä, voi lomakotijakso olla hyvä tapa kokeilla sitä konkreettisesti. Lomakotitoiminnasta kiinnostuneet aikuiset valmennetaan ja he saavat Pelastakaa Lasten ammattitaitoista tukea tehtäväänsä. Lomakodit saavat jokaiselta lapsen lomapäivältä kulukorvauksen, jonka on tarkoitus kattaa lapsen ruoka- ja hygieniakulut. Pelastakaa Lasten lomakoteja oli viime vuonna yhteensä 233 eri puolilla Suomea. Lomakotia haki kaikkiaan 345 lasta ja niissä pääsi lomailemaan 311 lasta. Miten lomakotia voi tarjota? Lomakotia voi tarjota soittamalla tai lähettämällä sähköpostia lomakotitoiminnasta vastaaville työntekijöille Pelastakaa Lasten aluetoimistoissa. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.pelastakaalapset.fi/ota-yhteytta/ aluetoimistojen-yhteystiedot/ Toiminnasta kiinnostuneet täyttävät hakukaavakkeen, jonka jälkeen kunnalta pyydetään lausunto, josta ilmenee, että lomakodilla ei ole estettä lomakotina toimimiselle. Pelastakaa Lasten työntekijät haastattelevat ja valmentavat lomakodin kotikäynnillä. www.pelastakaalapset.fi
PLUSMARK Talven aukioloajat: 1.9. – 31.5. joka päivä | klo: 10 – 16 Kesän aukioloajat: 1.6. – 31.8. joka päivä | klo: 9 – 19 Ranuan eläinpuisto – elämyksiä pohjoisessa koko perheelle! Ranzo N AIVA I! UUS HAKU TUETUILLE lomille on alkanut. Raha-automaattiyhdistyksen tuella järjestetyt lomat myönnetään sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein loman ja virkistyksen tarpeessa oleville naisille, pariskunnille ja perheille. Naiset Yhdessä ry:n Isovanhemmat ja lapsenlapset – lomat on tarkoitettu isovanhemmille ja heidän 7-10-vuotiaille lapsenlapsilleen. Lomalla tuetaan isovanhempien ja lapsenlasten välistä kanssakäymistä ja pyritään lisäämään eri sukupolvien kohtaamista. Lomaviikko sisältää omaa tekemistä lapsille sekä yhteistä ohjelmaa isovanhemmille ja lapsenlapsille. Lomapaikan ohjaajat vastaavat lasten ohjelmasta loman aikana. Ohjelma sisältää monipuolista toimintaa lapsille: askartelua, pelejä, leikkejä, uintia ja ulkoilua. Lomalla on myös aikaa lepoon ja rentoutumiseen. Lomahaku päättyy 30.4., katso lisätiedot www.nasylomat.fi. Eläinpuisto on uudenlainen kokemus UUsIa lomahuoneistoja! kaikkina vuodenaikoina ja se on auki Vietä lomasi eläinpuistossa, jääkarhujen parissa! Hiihdä, lumikenkäile... vuoden jokaisena päivänä! Villieläimet nauti talvesta – kimaltelevasta elävät täällä onnellista perhe-elämää ailumesta ja revontulista! don luonnon keskellä. Myös eläinkunRentoudu modernin mökin saunan lämmössä... > www.gulo.fi nan elämänrytmin vaiheet – rakastuminen, kodinrakentaminen ja pienokaisten syntymä ja kasvatus – määräy- Vierailuja arktiseen erämaahan, villieläinten tyvät luonnonkierron mukaan. Kaiken kotimaisemiin! tuon tarkkailuun Ranuan eläinpuistossa on loistava mahdollisuus. Monipuolise- www.wildlifesafaris.fi na palvelukeskuksena eläinpuisto tarjoaa myös laadukkaita oheispalveluja koko perheelle. Tule seuraamaan Jääkarhu Ranzon talvileikkejä ja herkutteluhetkiä. Se saa ruokintanäytöksissä omenoita ja lohta! Lisätietoa tuetuista lomista ja niiden järjestäjistä osoitteessa www.tuetutlomat.fi Tervetuloa vieraaksemme! > www.ranuazoo.com UUSI KUMMELI-ELOKUVA Kummeli V tulee pian elokuvateattereihin. Monien varmasti pitkään odottama viides Kummeli elokuva sisältää neljä toisiinsa nivoutuvaa tarinaa, joissa muun muassa ajaudutaan törmäyskurssille huvilaremontissa, nöyryytetään wannabee-moottoripyöräjengiä kyläkaupassa ja ajetaan takaa naisiin menevää urkukorjaajaa. Kummeli V elokuvateattereissa 19.2.2014 Rovaniementie 29, 97700 Ranua puh. 016 355 1921 | fax 016 355 1034 ranuan.zoo@ranua.fi talvilomalle kylpylään KOKO PERHEEN KYLPYLÄLOMA 116 € 169 € Alk. /4 hlöä PEURANTÄHTI HUONEISTOT Alk. /4 hlöä Hinta voimassa varaustilanteen mukaan. OHJAAJA: ALEKSI MÄKELÄ PÄÄOSISSA: HEIKKI HELA, TIMO KAHILAINEN, HEIKKI SILVENNOINEN, HEIKKI VIHINEN iri vierailee Hilarius Hi ien aikaan hiihtolom / peurunka.fi a hjelm vapaaaikao Kerro perheesi suosikki talven aktiviteeteistamme ja voita kylpyläloma! Osallistu kilpailuun Facebookissa: bit.ly/hemmottelu Myyntipalvelu p. 020 751 6300 Peurungantie 85, Laukaa peurunka@peurunka.fi, peurunka.fi Puhelut 8,35 snt/puh+7,02 snt/min, mobiili 8,35 snt/puh+17,17 snt/min. FARMI 2/2014 55
KOTI JA HYVINVOINTI Pohjoisen herkut -keittokirjaan on koottu pitopalvelukokki Lyyli Huhtamellan ja hänen kokkipoikansa Marko Tiaisen valitsemia parhaita karjalaisia ja lappilaisia ruokia. Lyyli on kotoisin PohjoisKarjalasta, jonka ruokakulttuuria hän haluaa vaalia ja tuoda kaikkien ulottuville maittavien reseptien avulla. Kirjan ruokaohjeet on koottu lähinnä Lyylin pitopalvelun asiakkaille mieluisimmista ruokalajeista, ja reseptit ovat kaikki Huhtamellan suvussa pitkään kulkeneita. Kirjasta löytyy mm. savupororieskojen, karjalanpiirakoiden ja kalakukon valmistusohjeet. Reseptien lisäksi kirjassa kerrotaan ruokiin liittyvistä perinteistä. Kirjan on ideoinut ja toimittanut Tiia Koskimies. Hienoa on, että tekstit ovat sekä suomeksi että englanniksi, joten se sopii hyvin lahjaksi vaikka ulkomaalaisille ystäville. LYYLI HUHTAMELLA, TIIA KOSKIMIES JA MARKO TIAINEN: POHJOISEN HERKUT – TRADITIONAL TASTES OF THE NORTH (GUMMERUS 2013) FARMIN TOIMITUKSEEN on eksynyt mystinen esine vuosikymmenten takaa. Tunnistatko sinä, mitä esine on ja mihin sitä mahdollisesti on käytetty? Jos tiedät vastauksen, kerro se meillekin. Vastauksen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi, ja toki tietonsa voi jakaa myös soittamalla numeroon 0400 985 152. Jos sinulla itselläsi on vanhoja esineitä, joiden käyttötarkoitus mietityttää, lähetä kuva meille. Kuva julkaistaan tällä palstalla. 56 FARMI 2/2014 Pohjoisen taivaan alla on löytöretki karun kauniin erämaan elämänkiertoon, sekä sen valon ja varjon vaihteluihin. Kuusamon seutu, Koillismaa, on luonnonolosuhteiltaan ainutlaatuinen alue, mutta tämä ainutlaatuisuus avautuu luonnon havainnoitsijalle vasta aikaa myöten. Tässä teoksessa Koillismaan luonto elää ja hengittää neljän vuodenajan tahdissa. Komean kuvateoksen valokuvista vastaavat kokeneet luontokuvaajat Hannu Hautala, Lauri Kettunen ja Pentti Törmänen. Kirjan teksti on puolestaan tuotteliaan tieto- ja kaunokirjailija Markku Turusen käsialaa. Pohjoisen taivaan alla seuraa eläinten alituista selviytymiskamppailua arktisen valon lukemattomissa eri sävyissä. Kirjasta löytyy paljon viittauksia suomensukuisten kansojen uskomuksiin sekä eurooppalaisen taiteen ja kirjallisuuden klassikoihin, mikä tuo tarinaan oman kiehtovan näkökulmansa. HANNU HAUTALA, LAURI KETTUNEN, MARKKU TURUNEN JA PENTTI TÖRMÄNEN: POHJOISEN TAIVAAN ALLA (MAAHENKI 2013)
RAAKAKAAKAO ON yksi maailman ravinnerikkaimmista ruoka-aineista ja todellista superfoodia. Kaakaossa on yli 1200 aktiivista ainesosaa ja huikeat 10 prosenttia kaakaon painosta on antioksidantteja. Lisäksi raakakaakao sisältää tärkeitä hivenaineita kuten magnesiumia, rautaa, mangaania, kromia, rikkiä, kuparia ja sinkkiä. Kaakaopuu on pieni, trooppisessa Amerikassa luonnonvaraisena kasvava puu. Tuntemaamme kaakaota valmistetaan kaakaopuun pavuista jauhamalla. Ihmiset ovat käyttäneet kaakaota jo tuhansia vuosia. Nykyinen “chocolate” -sanamme on lähtöisin atsteekkien “chocolat” -sanasta, joka tarkoitti “kitkerää juomaa” tai “karvasta vettä”. Eurooppaan ensimmäiset kaakaopavut tuotiin 1500-luvulla, ja eurooppalaiset keksivät lisätä valkoista sokeria kaakaon joukkoon. Sen lisääminen muuttikin alun perin lääkkeenä ja parantavana aineena käytetyn kaakaon ominaisuudet täydellisesti. Nykyisin tuntemamme kaakao on kaukana alkuperäisestä, sillä siihen on lisätty erilaisia lisäaineita, kemikaaleja ja valkoista sokeria. Raakakaakao sopii mitä erilaisimpiin jälkiruokiin ja leivontaan tavallisen kaakaon tavoin. Lisäksi jauhetta voi lisätä kahviin, smoothieen, proteiinijuomaan tai vaikka maitorahkaan. Raakasuklaa on hyvää ja terveellistä eikä sen tekeminen itsekään ole vaikeaa. Useat tavalliselle kaakaolle tai suklaalle allergiset voivat syödä raakakaakaota, koska usein allergia johtuu suklaaseen käytetyistä muista aineista. Hyvän Olon Raakakaakao on ecuadorilaista Arriba Nacional -lajiketta, joka kuuluu maailman arvostetuimpiin 100-prosenttisiin luomukaakaoihin. Keltainen hernekeitto (6 annosta) 500 g (n. 6 dl) GoGreen Keltaisia Herneitä (keitetään) 1,5 l vettä 1 tl suolaa 1 sipuli (kuorittuna, kokonaisena) 1 kasvisliemikuutio 1 tl timjamia (halutessa 1 tl meiramia) 1. Huuhtele herneet ja liota niitä n. 12 tuntia. 2. Keitä herneet uudessa suolalla maustetussa vedessä. Poista vaahto ja anna hautua yhdessä sipulin ja liemikuution kanssa kunnes herneet ovat pehmeitä (n. 1 tunti). 3. Nosta pois sipuli ja mausta timjamilla (ja halutessasi meiramilla). Tarjoile sinapin ja sianlihan kanssa. Jälkkäriksi laskiaispullia! Resepti: www.gogreen.fi www.vianaturale.fi Arriba-raakakaakaon pakkauskoko on 250 g. FARMI 2/2014 57
Katso Farmin mediakortti vuodelle 2014 täältä. www.countrymedia.fi/lehtemme ja ota yhteyttä! TÄLLÄ KYLÄLLÄ 58 FARMI 2/2014 JUHO SIHVONEN
,92 Hinta alkaen 32.865150 g/km CO2-päästöt alkaen IJA K L U K Ä S N IE T N A OM Kuvan auto erikoisvarustein. R E T S E R O F U R UUSI SUBA Hinta ja ominaisuudet kohdallaan Uusi Forester on entistä tilavampi ja paremmin varusteltu, mutta hinnaltaan edullisempi. Myös kulutus ja päästöt ovat pienentyneet (alkaen 150 g/km). Automaattivaihteisissa malleissa uusi X-Mode-ajonhallinta kontrolloi moottorin, voimansiirron ja jarrujen toimintaa pitäen autosi hallinnassasi kaikilla keleillä. 22 cm maavara yhdessä X-Moden kanssa tekee Foresterista maasturin, jolla pärjää muuallakin kuin kaupungissa. Jopa 2000 kg vetopaino ja vähintään riittävä vääntö takaavat veto-ominaisuudet vailla vertaa. Moottorivaihtoehtoina 2,0-litrainen bensiinimoottori joko vapaastihengittävänä tai turboversiona (240 hv) tai 2,0-litrainen boxerdiesel. Forester 2.0 X Autoveroton hinta 24.200,00. Arvioitu autovero*) 8.665,92. Kokonaishinta 32.865,92 (+ paikkakuntakohtaiset toim.kulut). Kulutus: 6,9 l/100 km (EU-yhd.) *) CO2-päästöt 160 g/km. Portaattomalla Lineartronic-automaattivaihteistolla varustettuna kokonaishinta 34.721,99 ja CO2-päästöt 150 g/km. Subaru lisäpalvelut: Subaru Rahoitus, Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance. www.subaru.fi Subaru tehdastakuu 3 vuotta/100.000 km