Nro 4/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Mangalitza viihtyy pohjoisessa Eroon hukkakaurasta Raviala kaipaa nuoria kasvutunnelista
Viljan varastoinnin ammattilainen Tietoa palveluistamme uusituilla kotisivuillamme: www.suomenviljava.fi Rakennatko konehallia, navettaa tai maneesia? Meiltä huippulaadukkaat seinäja kattoelementit uretaanista, villasta ja styroksista. Kysy myös tarjousta ovista ja ikkunoista. Izopanel Pirkkala Lasikaari 10, 33960 Pirkkala Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Antti Summala puh. 045 857 3039 Izopanel Raahe Jokiniitty 19, 92140 Raahe Antti Paananen puh. 050 396 1756 Lisätietoja netissä: www.izopanel.fi Ota yhteyttä: Nopea toimitus Varmasti edullinen Parhaat paloluokat
Rakennatko konehallia, navettaa tai maneesia? Meiltä huippulaadukkaat seinäja kattoelementit uretaanista, villasta ja styroksista. Kysy myös tarjousta ovista ja ikkunoista. Izopanel Pirkkala Lasikaari 10, 33960 Pirkkala Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Antti Summala puh. 045 857 3039 Izopanel Raahe Jokiniitty 19, 92140 Raahe Antti Paananen puh. 050 396 1756 Lisätietoja netissä: www.izopanel.fi Ota yhteyttä: Nopea toimitus Varmasti edullinen Parhaat paloluokat YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN SAMPO ROSENLEW METSÄKONEET Harvennushakkuu kannattaa, kun käytettävissä on kustannustehokkaat, harvennuksille suunnitellut työvälineet. Sampo-Rosenlew harvesteri HR46 ja kuormatraktori FR28 on harvennuksen ehdoilla suunniteltu ja valmistettu. Lue lisää osoitteessa www.sampo-rosenlew.? Mikko Pihala 4-tien länsipuoli puh: 050 500 1092 Ahti Sormunen 4-tien itäpuoli Puh: 0400 346 650 Myynti etunimi.sukunimi@sampo-rosenlew.? VALMISTUS: LOGBEAR OY | Esa Ahopelto p. 0400 231 268 | WWW.LOGBEAR.FI MYYNTI: OTTO MOTOR OY | Tapani Rintala p. 0400 446 001 | WWW.OTTOMOTOR.FI www.logbear.fi Viiden tonnin omapaino, kantava tela-alusta, matala pintapaine, monipuoliset lisälaitteet – siksi Logbear on ajourattoman korjuun yhdistelmäkone numero yksi! Käy sivuillamme: Logbear FH4000 on ketterä, taloudellinen ja kotimainen yhdistelmäkone ensiharvennuksiin. Ensiharvennusten ykkönen!
4 FARMI 4/2016 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Maija Silvennoinen maaseudun asialla s. 52–53 Lampaat ja naudat luonnon ruohonleikkureina s. 36–39 Vilja-analyysi kannattaa s. 26–27
5 FARMI 4/2016 Farmi 5/16 ilmestyy viikolla 32. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen, puh. 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Kati Hurme-Leikkonen AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm /PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2016 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. 33. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka Konepajanranta 4, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Postiosoite Nenäpääntie 9, 36600 Pälkäne Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 4 • Kesäkuu 2016 KANSIKUVA: DEPOSITPHOTO KANNESSA: MANSIKKA-AIKA ALKAA AJOISSA. M IM M I VIR TA NE N MAATALOUS 8 Kasvutunneli tuo lisää mahdollisuuksia mansikan viljelyyn 16 Hukkakauran leviäminen hidastunut 24 Torju viljojen tuholaiset 26 Vilja-analyysilla tietoa sadon laadusta HYÖTYELÄIMET 32 Unkarilainen mangalitza on vaatimaton kotieläin 36 Märehtijät ahertavat perinnebiotoopeilla HEVOSET 42 Raviala kaipaa nuoria tekijöitä 52–58 KESÄSIVUT • Haastattelussa Maija Silvennoinen • Karin Havupuu-uutejuomalla juhlavuosi • Ohjeet ahvenen fileointiin • Lähde kesätapahtumiin PALSTAT 12 Maatalous 28 Hyötyeläimet 40 Hevoset 44 Ympäristö ja energia 46 Metsä 49 Koulutus 49 Opiskelija esittäytyy 59 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Kesäterveiset toimitukselta 7 Puheenvuoro, maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi.
6 FARMI 4/2016 TOIMITUKSEN KESÄTERVEISET Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ne nä pä än tie 9 36 60 Pä lk än e Nro 2/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Hevoset -teemanumero! Hakeala ongelmissa Maatilojen ulkomainen työvoima lisääntyy – nopeita toimia kaivataan Mukana kilparatsastaja Katja Karjalaisen haastattelu Hevosenlannasta energiaa? Nro 4/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Isompi otsikko näin Pienet otsikot tähän näin Pienet otsikot tähän näin Pienet otsikot tähän näin Nro 9/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Alpakka on mahdollisuuksien eläin Kuminanviljely vaatii panostamista Riistapellosta ruokaa ja suojaa Maalaistalon keittiölle uusi ilme Nro 1/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti kasvussa Yhteismetsien suosio Lanta ja nurmi rahaksi – biokaasulaitos tuottaa energiaa Navetat nousivat kilpaa 50-luvulla Laaja koulutusteema! Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 8 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 8 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 8 lehteä hintaan 45 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! TYÖNI GRAAFIKKONA on pääosin näytön äärellä istuskelua. Farmin myötä saan onneksi päivittäisen palan luontoa juttujen ja kuvien muodossa. Kesällä sitä kaivautuu kuorestaan ja lähtee ulos. Kesän kohokohta on suvun navetan vintiltä löytynyt papan soutuvene. Vielä kun uumenista löytyi myös pieni kakstahtimoottori, kesä on sinetöity. Vapaa-ajat minut siis tavoittaakin kokemäenjoen varrelta hennon putputuksen saattelemana nautiskelemassa paikallisesta maaseutumatkailusta. Matka lähellekin avartaa! Anna ON TULLUT aika kaivaa hellehattu ullakolta esiin – toimituksemme aloittaa ansaitun tauon. Farmi aloitti alkuvuodesta uudistumisen ja ilmeisen onnistuneesti palautteestanne päätellen. Kiitos siitä, se on meille tuiki tärkeää. Jatkamme syksyllä hyvin alkanutta matkaa, joskin ilman nykyistä toimitussihteeriämme Mimmiä, jolle kuuluu iso kiitos myös lehden uudistumisesta. Toivotamme hänelle menestystä ja onnea uusiin haasteisiin. Vaikka kesä onkin monelle teille kiireisintä aikaa, toivon teidän vapaahetkinänne ehtivän hengähtämään ja käymään kesän tapahtumissa, joita teille tässä numerossa esittelemme. Inspiroivia lukuhetkiä ja kaunista kesää, Katja KULUNUT KEVÄT on ollut kiireistä, mutta antoisaa aikaa. Pieni lepotauko ei tee pahaa. Minun on aika sanoa Farmille ja teille lukijoille kiitokset kuluneesta kolmesta ja puolesta vuodesta. Minua odottavat nyt uudet haasteet. Maaseudun asioiden parissa kyllä pakerran jatkossakin. Tänä kesänä unohdan suuret suunnitelmat. Tavoitteenani on ainoastaan hieman kohentaa sisälläni lymyävän onnettoman viherpeukalon itsetuntoa. Tänä kesänä en unohda kastella amppelitomaattiani! Mimmi
7 FARMI 4/2016 VENÄJÄN ASETTAMAT vastapakotteet laittoivat Suomen elintarvikeviennin näkymät uusiksi elokuussa 2014. Paluuta entiseen ei ole odotettavissa, vaikka vientirajoitukset jossain vaiheessa poistuisivatkin. Siitä pitävät huolen Venäjän heikot talousnäkymät, oman tuotannon kasvattaminen ja korvaava tuonti. Menetys tulee kuitenkin nähdä myös mahdollisuutena johonkin uuteen, tappio voidaan kääntää voitoksi. Vientimarkkinoiden tervehdyttäminen edellyttää vientituotteiden valikoiman laajentamista ja uusien markkina-alueiden valtaamista. Avainasemassa ovat vientitoimijat, jotka ennakkoluulottomasti tähyävät korkeammalle ja pidemmälle, tuttujen ympyröiden ulkopuolelle. Laadukkaista kotimaisista raaka-aineista valmistetut elintarvikkeet ovat jatkossakin Suomen vahvuus kansainvälisillä markkinoilla, mutta jalostusasteen nostaminen, uudet elintarvikeinnovaatiot ja arktista eksotiikkaa korostavat erityistuotteet avaavat viennillemme uusia ovia. Valtiovallan tehtävänä on tukea toimijoiden vientiponnisteluja ja raivata markkinoillepääsyn esteitä. Suomessa valtaosa elintarvikealan toimijoista on pk-yrityksiä, mutta näiden yritysten osuus viennistä jää vähäiseksi. Pk-yritysten vientimahdollisuuksia rajoittaa osaamisen ja kansainvälisen verkostoitumisen puute. Tähän tarpeeseen on vastattu osana hallituksen kärkihankkeita käynnistetyllä pk-yrityksille suunnatulla valmennuksella ja neuvonnalla. Uskon, että pk-yritysten vientiosaamisen lisääntyminen tulee suoraan näkymään näiden yritysten vientitoimintojen kasvuna. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden, erityisesti liha-, maitoja kalatuotteiden vienti EU:n ulkopuolelle on haasteellista, sillä kohdemaiden Verkkoja uusille vesille edellyttämä markkinoillepääsyprosessi on usein raskas. Maaja metsätalousministeriön hallinnonalan työpanos ja asiantuntemus ovat edellytys hankkeiden edistymiselle. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on saamiensa lisäresurssien turvin pystynyt purkamaan markkinoillepääsyn edellytyksenä olevien vientiselvitysten sumaa ja käynnistämään toimijoiden priorisoimia uusia vientihankkeita. Ministeriön virkamiehet ovat myös aktiivisesti välittäneet kohdemaiden viranomaisille tietoa maamme hyvästä eläinja kasvitautitilanteesta, luotettavasta viranomaisvalvonnasta sekä antibioottämismatkat sekä muut Food from Finland -vientiohjelman puitteissa tehtävät vienninedistämistoimet edistävät Suomi-imagoa ja elintarvikkeidemme tunnettavuutta maailmalla. Näitä vienninedistämismatkoja yhdessä laajan yritysvaltuuskunnan kanssa olenkin päässyt tekemään jo Kiinaan, Japaniin ja Irakiin. Suomalaiset elintarvikealan yritykset ovat olleet aktiivisesti tässä työssä mukaan ja uusia kontakteja on solmittu ja kauppoja viritelty. Maaja metsätalousministeriön työ uusien vientikohteiden avaamiseksi suomalaisille elintarvikkeille jatkuu, ja tulen itse olemaan vahtien ja torjunta-aineiden vähäisestä käytöstä Suomessa. Ei kuitenkaan riitä, että me itse tiedämme suomalaisten elintarvikkeiden olevan turvallisia, terveellisiä ja korkealaatuisia. Tätä viestiä on vietävä myös kiinnostavien vientimaiden viranomaisille ja asiakkaille. Ministeritason vienninedisvasti tässä työssä mukana yhdessä elintarvikeyritystemme kanssa. Ei siis munia yhteen koriin, vaan heittämään verkkoja uusille vesille! Kimmo Tiilikainen Maatalousja ympäristöministeri
8 FARMI 4/2016 TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT ARJA RAATIKAINEN, AHTI SORMUNEN JA PIXABAY viihtyy tunnelissa Marjojen viljely kasvutunnelissa on meillä vielä vähäistä, mutta tulee luultavasti mylläämään marjantuotantoa. Mansikan tunneliviljely mahdollistaa suuren sadon saamisen pieneltä pinta-alalta, mutta vaatii myös paljon työtä. Kotimaisiakin satotaimia on nykyään saatavilla, mutta viljely on Suomessa haasteellista lyhyen kasvukauden vuoksi. Raatikainen arvelee, että kasvutunnelit voisivat helpottaa myös kotimaan taimituotantoa. – Kukaan ei vielä ole lähtenyt kokeilemaan. Ehkä Etelä-Suomessa lämpösumma voisi riittää.
9 FARMI 4/2016 K asvutunneli muistuttaa kasvihuonetta, josta puuttuvat päädyt. Muovikate pitää marjat kuivina parantaen niiden laatua ja kauppakestävyyttä. Viljelyä kasvutunnelissa on kuvattu ”tehostetuksi avomaatuotannoksi”. ProAgria Etelä-Pohjanmaan marjantuotannon erityisasiantuntija Arja Raatikainen sanoo mansikoiden tunneliviljelyn olevan lähempänä kasvihuonekuin avomaatuotantoa. Avomaaviljelyyn tottuneen täytyykin opetella kokonaan uusi viljelytapa. – Viljely on paljon tarkempaa, on oltava huolellinen veden ja ravinteiden saannin kanssa, painottaa itsekin marjanviljelijänä toimiva Raatikainen. Raatikaisen omalla tilalla, Annin Marjatarhalla Kauhavan Viinikassa on marjantuotantoa niin kasvutunneleissa kuin avomaalla. Viljelyssä on mansikkaa, vadelmaa, pensasmustikkaa sekä kokeilumielessä myös mesimarjaa. Meneillään on yrityksen kolmas kasvukausi. Investointituki lisännyt intoa Kasvutunnelit marjojen viljelyssä ovat yleistyneet Euroopassa nopeasti. Esimerkiksi Iso-Britanniassa suurin osa marjanviljelystä tapahtuu jo katteiden alla. Kasvutunneleiden yleistymistä on jouduttanut kauppaketjujen linja ottaa myyntiin vain kateviljeltyä marjaa. Pohjoismaista Norjassa on kasvutunneleita ollut käytössä jo pitkään. Myös Ruotsissa tunnelit ovat lisääntyneet reippaasti. – Ruotsissa viljelijäkunta on jakautunut, osa jatkaa perinteisesti avomaalla ja osa ottaa käyttöön uusia menetelmiä, Raatikainen kertoo. Meillä tunnelituotanto on vasta alkutaipaleella, vaikka kasvutunneleita on tuotu Suomeen jo kymmenen vuotta. Raatikainen veti vuonna 2014 MarjaDiili -hanketta, jonka yhtenä osa-alueena oli tuoda tietoa uusista viljelymenetelmistä. – Tunnelit ovat uusi asia, siksi lisääntyminen on ollut hidasta. Investointi on myös melko kallis. Uuden ohjelmakauden myötä kasvutunneli pääsi investointituen piirin. Viime vuonna tukea oli mahdollista hakea ensi kertaa, ja tämä onkin vauhdittanut yleistymistä. – Investointituen myötä uusi kasvatusmenetelmä on saanut siipien alle tuulta. Nyt monet tilat suunnittelevat investointia tai ovat jo investoineet kasvutunneleihin, Raatikainen kertoo. – Ohjelmakauden valmisteluissa arvioitiin kasvutunnelien määrän Suomessa olevan noin 20 hehtaaria. Nyt ala on noin 40–50 hehtaaria. Arviossa ovat mukana kaikki kasvutunnelit, viljeltiin niissä sitten marjoja tai vaikka vihanneksia. Luvuissa ei kuitenkaan ole mukana itse rakennettuja kausihuoneratkaisuja, joita myös on käytössä. – Meillä on lajikkeissa tällä hetkellä valinnanvaraa. Toki avomaatuotannossa rajoittaa pohjoiset olot. Talvivaurioita on eniten juuri uusissa lajikkeissa. Valikoimaa on, mutta talvenkestävyys ei aina ole niin hyvä, Arja Raatikainen pohtii.
Raatikainen uskoo tunneliviljelyn yleistyvän myös tilakohtaisesti pikkuhiljaa; ensin hankitaan tunnelialaa kokeiluun, myöhemmin mahdollisesti enemmän. Tunneliviljely ei ole kaikkia varten. – Itsekin ostin omat tunnelit käytettynä, kun eräs tuottaja lopetti. Hän jatkoi avomaatuotantoa. Tunnelit eivät ole kaikkien juttu. Satojen rytmittäminen helpottuu Mansikan viljelyssä kasvutunnelit voivat olla maapohjaisia, jolloin mansikat istutetaan tavallisesti penkkiin. Huomattavasti yleisempää on kuitenkin ruukkuviljely, jolloin kasvupohja ja taimet uusitaan vuosittain. – Taimituotanto on kehittynyt valtavasti. Joka vuosi voidaan myös markkinan mukaan säädellä eri kasvien pinta-aloja tunnelissa. Joustavuus on hienoa asia ruukkuviljelyssä, Raatikainen pohtii. Hän sanoo kasvutunnelien tuovan lisää mahdollisuuksia viljelyyn. Ison taimimäärän avulla pieneltä pinta-alalta on mahdollista saada runsas sato. Ammattimainen marjanviljely nojaa tänä päivänä satotaimiin, jotka mahdollistavat sadon saamisen jo istuttamisvuonna. Istutuksen jaksottamisella voidaan rytmittää sadon kypsymistä. Tunnelissa kasvukausi on avomaata pitempi, joten ensimmäiset istutuksetkin päästään tekemään aikaisemmin. – Kasvutunnelissa on lämpimämpää kuin ulkona, joten marjat kasvavat nopeammin. On myös kiva tehdä töitä tunnelissa, kun ei sada tai tuule. Aivan kaikki avomaalajikkeet eivät sovellu tunneliviljelyyn. Tällainen on esimerkiksi suomalaisten suosima Polka. Omalla tilallaan Raatikaisella on tänä vuonna aikaisempaa useampia mansikkalajikkeita. Viljelyssä ovat varhaislajikkeet Fleur, Clery, Eliannya sekä Darselect, joista viimeksi mainittua lukuun ottamatta kaikki ovat uusia lajikkeita. Syyssatoa varten istutetaan Sonataa. Biologinen torjunta toimii tunnelissa Kasvutunnelien koko vaihtelee lähinnä pituudeltaan. Tyypillinen leveys on 8,5 metriä. – Pituus voi olla periaatteessa mitä vain, vaikka kilometri. Kuitenkin yli 100 metrin tunnelit alkavat olla jo liian pitkiä poimijoille, marjat täytyy keskeltäkin kuljettaa päätyyn. Tavallisempaa on, että käytössä on useampi lyhyempi tunneli, Arja Raatikainen kertoo. Hänellä itsellään kasvutunneleita on kuusi, yhteenlaskettu ala on vajaa puoli hehtaaria. Maapohjaisissa tunneleissa kastelu voidaan hoitaa tihkukasteluna, kuten avomaalla. Ruukkuviljelyssä voidaan lisäksi käyttää kasvihuoneista tuttua tippukastelua. Myös ravinteet saadaan annettua kastelujärjestelmän kautta. Ruukkumansikat saavat Raatikaisenkin tilalla ravinteita ja vettä monta kertaa päivässä. Ravinneja kosteustasapainoa seurataan koko ajan. – Lämpiminä aurinkoisina päivinä menee vettä 1,5 tunnin välein aina muutama minuuttia kerrallaan. Kun on pilvistä, pitää kastelua vähentää. Tämä on jatkuvaa seuraamista, jotta kosteus pysyy tasaisena. Toki automatiikkaakin on olemassa. Yhdeksi parhaaksi puoleksi tunneliviljelyssä Raatikainen nimeää sen, että kasvinsuojelu pystytään hoitamaan pitkälti biologisilla keinoilla. Annin Marjatarhalla kemiallista torjuntaa käytetään tarvittaessa. – Esimerkiksi harmaahometta voidaan torjua pölyttäjä-kimalaisten pesien kulkuaukoille levitettävällä torjuntavalmisteella. Jauhe tarttuu pölyttäjien jalkoihin ja kulkeutuu näin mansikan kukkapohjukseen. Sinne kasvava sieni estää harmaahomeen itämistä, Raatikainen selittää. Myös punkkeja ja muita hyönteisiä voidaan torjua lisäämällä kasvutunneliin niiden luontaisia vihollisia. Avomaallakin tätä tehdään, mutta tulokset eivät ole yhtä hyviä. – Erilaisia petoeliöitä voidaan tarpeen vaatiessa lisätä tunneliin. Näin pyritään säilyttämään biologinen tasapaino. Tunnelissa tämä tosiaan toimii. Muoveja aletaan laittaa paikalleen maaliskuussa, kun luvassa on hyvää säätä ja keli on tyyni. Talkoisiin tarvitaan 5–6 henkilöä. Katemuoveja voidaan käyttää useampia vuosia. Ne otetaan aina talveksi talteen. Kasvutunneliin myönnettävä investointituki on 30 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Hyväksyttävä enimmäiskustannus on 16 euroa neliöltä. Lisäksi on mahdollista saada korkotukilainaa. MEILTÄ TARVIKKEET MANSIKANJA VADELMANVILJELYYN! Rengaskuja 3, 21410 VANHALINNA www.helle.fi Kastelutarvikkeet kaikkeen kasteluun. Kookos kasvualustat. Viikoittaisina toimituksina: biologiset torjuntaeliöt ja kimalaiset sekä kasvihuone-, tunneliettä avomaaviljelyyn! Kysy lisätietoja tarvikemyyjiltämme, puh 020 7402 400!
RUUKKUVILJELYLLÄ VOIDAAN hillitä mansikan punamädän leviämistä. Suomesta taimien kuolemaa aiheuttavaa tautia löydettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Tauti leviää tartunnan saaneiden tainten välityksellä maaperään ja sieltä seuraaviin taimiin. Eviran mukaan punamätä voi säilyä maassa ilman isäntäkasvia jopa 15 vuotta. Torjuminen on vaikeaa. Ruukkuviljelyssä kasvualusta vaihtuu taimen mukana vuosittain, joten saastunut taimi ei ole kosketuksissa maaperään. Kasvatusruukut pestään ja desinfioidaan aina ennen uusia taimia. Punamätä tulee taimessa esiin vain, jos olosuhteet ovat otolliset. Kylmässä ja kosteassa viihtyvää tautia voidaan ehkäistä avomaalla viljelyteknisesti käyttämällä korkeita penkkejä, jolloin vesi ei jää makaamaan penkkiin. Avomaalle petopunkit mansikkapunkin torjuntaan ja PrestopMix harmaahometta vastaan Kasvutunneleihin & kasvihuoneisiin biologinen torjunta (vihannespunkki, ripsiäinen, kirvat) ja neuvonta 03 438 3195 • info@biotus.fi • www.biotus.fi
Suurimmat riskit tuo sää Tunneliviljelyyn kohdistuva maataloustuki on pääpiirteittäin sama pinta-alaperusteinen tuki, jota avomaatuotantoonkin maksetaan. Mansikan tunneliviljelyn kannattavuuteen ei Raatikainen uskalla ottaa kantaa. – Paljon on käsityötä. Aikaa kuluu todella paljon. Tunnelin perustamiskustannuksiin vaikuttaa pinta-alan ohella valittu tunnelityyppi sekä kastelujärjestelmä. Raatikainen arvioi karkeasti noin puolen hehtaarin hankkeen kustannusten olevan tunnelija kastelujärjestelmän osalta keskimäärin vajaa 15 euroa neliöltä. – Lisäksi tulee ruukkujen ja maanpinnan katteiden hankinta. Jokavuotisia kustannuksia ovat taimet ja kasvualustat, sekä luonnollisesti vesi, kasvinsuojelu ja lannoitteet. Suurimmat riskit viljelyyn tuo sää. Esimerkiksi myrskyt voivat repiä muovit tunneleista ja vahingoittaa tukirakenteita. – Olin Skotlannissa opintomatkalla tutustumassa tilaan, jossa oli 100 hehtaaria tunneleita. Yrittäjä kertoi, että kerran myrsky vei mukanaan 40 hehtaaria tunneleita. Sääilmiöt ovat iso riski etenkin isolle tilalle. Suomessa takatalvi voi yllättää, muoveja kun kiinnitetään jo maaliskuun puolella. Viime vuonna näin meinasi käydä Raatikaisen tilalla. – Toukokuun 4.päivä satoi järkyttävä määrä nuoskalunta. Oli jännät paikat, mutta ehdittiin kuitenkin tuuppia lumet pois muovien päältä. Tunnelit pysyivät ehjinä. Pilvinen kevät voi viedä edun varhaislajikkeiden tunnelikasvatuksesta. – Kun aurinko paistaa, kasvutunnelissa on lämmin. Mutta jos ei paista, on yhtä kylmä kuin ulkona. Tämä kevät on kuitenkin ollut melko aurinkoinen ja lämmin. Annin Marjatarhan ensimmäisiä tunnelimansikoita odotetaan kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Sadonkorjuu jatkuu aina syyskuulle asti. Raatikainen uskoo tunneliviljelyn yhä vahvemman käyttöönoton muokkaavan kotimaan marjantuotantoa. – Sen myötä ravinteista, kastelusta ja etenkin biologisesta kasvinsuojelusta opitaan enemmän. Tätä osaamista voidaan soveltaa kaikessa viljelyssä. Jatkuvasatoisia mansikoita kasvaa maapohjassa, taimet vaihdetaan vuosittain. Kuva on Skotlannista, Suomessa yleisempää on ruukkuviljely. Myös vadelman viljely tunnelissa lisääntyy. Samassa tunnelissa voi olla eri kasvilajeja kasvamassa, kunhan lajien kasteluja lannoitevaatimukset sopivat yhteen. Annin Marjatarhalla on kokeiltu kasvattaa samoissa tunneleissa mansikkaa ja mesimarjaa sekä vadelmaa ja mustikkaa.
13 FARMI 4/2016 MAATALOUS PROAGRIA KESKUSTEN LIITTO arvioi kesäkuun ensimmäisellä viikolla kasvukauden olevan noin viikon normaalia aikataulua edellä suurimmassa osassa maata. Toukokuun lämpimät säät jouduttivat kevätkylvöjä ja kasvustojen taimettumista, joten kuun lopussa kylvöt olivat kesken enää Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Syysvehnän ja rukiin kasvu arvioitiin tyydyttäväksi suuressa osassa maata, mutta Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella monet kasvustot olivat tavanomaista heikompia. Kesäkuun alkuun mennessä kevätviljat olivat orastuneet tyydyttävästi suuressa osassa maata – Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa suurin osa jopa hyvin. Verraten kuiva toukokuu aiheutti paikoin epätasaista orastumista ja kirjavuutta oraissa maan eteläja keskiosissa. Varsinais-Suomessa ja Hämeessä taas saatiin liiankin runsaita sadekuuroja. Säilörehun korjuuta aloiteltiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla Etelä-Suomessa, ja korjuun arvioitiin alkavan Kainuussa ja Lapissakin jo kesäkuun puolivälissä. Nurmissa havaittiin paikoin runsaasti voikukkaa, mikä tietää rikkakasviruiskutukKylvöt ajoissa päätökseen – kasvukausi edellä sia ensimmäisen sadonkorjuukerran jälkeen. Kuivaheinän korjuun arvioitiin alkavan juhannuksen maissa Eteläja Keski-Suomessa ja muualla maassa vasta juhannuksen jälkeen. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla kesäperunakasvustot olivat taimettuneet Eteläja Väli-Suomessa, ja varastoperunakasvustot olivat pian taimettumassa. Sokerijuurikaskasvustojen taimettuminen todettiin tyydyttäväksi, Varsinais-Suomessa jopa välttäväksi. Nippusipulin ja leikkotillin korjuu Lounais-Suomen lämmittämättömistä kasvihuoneista alkoi jo toukokuun alkupuolella, samoin varhaisperunan. Ensimmäisten avomaan varhaisperunoiden nostot aloitettiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Lämpimästä säästä johtuen varhaisperunan kehitys oli toukokuussa nopeaa. Kausihuoneessa kasvatettujen varhaiskaalien satokausi oli touko-kesäkuun vaihteessa aluillaan, ja jäävuorisalaatin korjuun arvioitiin pian alkavan. Varhaisvihannesten satokauden huipun arvioitiin ajoittuvan juhannukseen. Talvikaalien istutukset ja porkkanoiden kylvöt oli kesäkuun alussa pääosin tehty maan eteläja keskiosissa. Myöhäisten parsaja kukkakaalien sekä salaattien istutusten ennustettiin jatkuvan kesäkuun ajan. Tänä vuonna mansikan kukinta alkoi ajoissa. Etelä-Suomessa mansikan kukinta harson alla oli päättymässä kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Avomaalla kukinta oli runsaimmillaan maan keskiosaa myöten. Kasvuerot maan eri osien välillä olivat tavanomaista pienemmät. Ensimmäiset kasvihuoneja tunnelimansikat ehtivät kypsyä ylioppilasjuhliin. Seuraa kesän aikana julkaistavia kasvutilannekatsauksia ProAgrian sivuilta: www.proagria.fi FA RM I AH TI SO RM UN EN
MAATALOUS KA TJ A SO RM UN EN HALLITUS ON vahvistanut vuoden 2015 EU:n suoriin tukiin kuuluvan tuotantosidonnaisten palkkioiden lopulliset yksikkötasot. Tuotantosidonnaisia palkkioita voidaan maksaa yhteensä 104,67 miljoonaa euroa. Tukimäärän kohdentamisesta eri tuotantosuunnille ja alueille on sovittu yhteistyössä tuottajien kanssa vuonna 2014. Palkkiota maksetaan naudanlihantuotannolle 56,17 miljoonaa euroa, maidontuotannolle 32 miljoonaa euroa, lampaanja vuohenlihantuotannolle 2,8 miljoonaa euroa ja tietyille peltokasveille 13,7 miljoonaa euroa. EU:n tuotantosidonnaisten palkkioiden lopulliset tasot vahvistettu Nyt saatavana molemmista malleista odotetut XL-versiot! Putken max koko 100 mm! Soita ja kysy lisää! 990 € sis. alv 24 % 6 300 € +toimituskulut sis. alv 24 % 6 300 € +toimituskulut sis. alv 24 % METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY Pajatie 10 64900 ISOJOKI, P. 020 729 9377 Lue lisää ja katso jälleenmyyjäsi: • Max. työsyvyys 75 cm • Teroitetun leikkuuterän ansiosta vetovastus pieni, n. 50 hv • Murtopultilla varustettu terä 20x200 mm kulutusterästä • Vetokuula 75 mm, johon voi myös liittää salaojaputken * Ojan maksimisyvyys 1000 mm * Portaaton sorakerroksen säätö * Putken koko 50–80 mm * Koneen paino 950 kg * Ojan maksimisyvyys 1450 mm * Portaaton sorakerroksen säätö * Putken koko 50–80 mm * Koneen paino 1050 kg * Pituus 3400 mm, korkeus 2000 m * Tilava sorasuppilo 850x1750 mm * Pyörivä putkikela vakiona * NTP-10 kiinnitys * Tarkka kaadon ja syvyyden säätö jämerällä sylinterillä * Pyörivä putkikela vakiona MYYRÄAURA Nopea laite pintavesien johtamiseksi salaja avo-ojiin SALAOJAKONEET Kertavedolla maahan oja, putki ja sora
MAATALOUS Nautaeläinpalkkioista on maksettu viime joulukuussa noin 70 prosenttia sekä peltokasvipalkkiosta helmikuussa noin 90 prosenttia. Maaseutuvirasto maksaa näiden palkkioiden loppuosan ja teuraseläinten, uuhien ja kuttujen koko palkkion kesäkuussa. Aiemmin määritettyjä yksikkötukia korotettiin hieman Manner-Suomen lypsylehmäpalkkiossa, emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavassa nautapalkkiossa, teurashiehoista maksettavassa nautapalkkiossa sekä uuhija kuttupalkkiossa. Kaikkien nautaeläinten, lampaiden ja vuohien palkkiokelpoisuus perustuu eläinrekisterien tietoihin. Alla olevat palkkioiden tasot on laskettu jakamalla kunkin toimenpiteen enimmäismäärä (milj. €) lopullisella palkkiokelpoisella pinta-alalla tai tukivuoden keskimääräisellä eläinmäärällä. EU:n rahoittamien suorien tukien yhteenlasketun määrän 2 000 euroa ylittävältä osalta tehdään EU:n kriisivarauksen rahoittamiseksi niin sanottu rahoituskurileikkaus ennen tuen maksatusta. Leikkausprosentti vahvistetaan vuosittain ja vuoden 2015 leikkausprosentti on noin 1,39. Lisäksi tehdään Suomen suorien tukien enimmäismäärän ylittymisen vuoksi niin sanottu lineaarinen leikkaus, joka tullee olemaan noin 1,8 prosenttia. Katso tarkemmat tiedot: www.mmm.fi MONIX-SALAOJITIN JA SORASTUSKASETTI MONIX OY puh. 0103221462, 0400661205, www.monix.fi Ikavote Oy Ikaalinen www.ikavote.net 0400 736 372 050 572 9914 Ilmalämmitin myös tilapäiseen käyttöön. Valmistamme savupiippuja mittatilaustyönä. Puulla toimivat Airhot hallilämmittimet 20–140 kW 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta.
16 FARMI 4/2016 Älä ole välinpitämätön hukkakauran suhteen Viime vuonna yli 17 prosenttia Suomen peltoalasta oli hukkakauran saastuttamaa. Sitkeän rikkakasvin torjunta on kallista – torjumatta jättäminen vielä kalliimpaa. HUKKAKAUR ASTA ON aina ilmoitettav a, vaikka kyseessä olisi vain epäilys. Jos on epävarma löydöksestä än, kasvin tai siemenen voi lähettää Eviran Siementark astusyksikk öön. Siellä varmistetaa n maksutta, onko kyseessä hukkakaura vai ei.
17 FARMI 4/2016 TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT EVIRA JA AHTI SORMUNEN H ukkakaura valtaa surutta kasvutilaa viljelyskasvilta, ja on siksi haitallinen. Se leviää erittäin helposti maatalouskoneiden, eläinten sekä ihmisen toimien välityksellä. Myös tulvat voivat maa-aineksen mukana kuljettaa hukkakauransiemeniä paikasta toiseen. Yksi huomaamatta jäänyt hukkakaurayksilö voi varistaa peltoon kymmeniä, jopa satoja siemeniä. Siemenet säilyvät maassa itämiskelpoisina vuosia. – On olemassa esimerkkejä siitä, että kun nurmikasvusto kymmenenkin vuoden jälkeen kynnetään, hukkakaura voi itää uudelleen. Jopa metsitetyiltä pelloilta on löydetty taimikonhoidon yhteydessä hukkakaurasaastuntoja, sanoo Juha Rantamäki Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran siementarkastusyksiköstä. Eviran mukaan vuonna 2015 Suomen kokonaispeltopinta-alasta 17,4 prosenttia oli ilmoitettu saastuneeksi hukkakaurasta. Ala kasvaa, mutta tahti on hidastunut. – Sekä lievät että vakavat saastunnat ovat kasvaneet melko tasaisesti, mutta kasvuvauhti on jatkuvasti hidastunut, samoin tietysti kokonaissaastunnassa. Maakuntien saastunnoissa neljän kärki on pysynyt samana vuodesta 2012; Uusimaa, Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta, Rantamäki kertoo. Torjuntaohjeessa kelpo neuvot Jos havaitsee pellolla yhdenkin yksilön hukkakauraa, on lain mukaan ilmoitettava löydöksestä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Saastuneet lohkot merkitään kunnan hukkakaurarekisteriin. Laki velvoittaa viranomaista tekemään katselmuksen lohkolle ja antamaan torjuntaohjeen. – Tapauskohtaisesti harkitaan, mikä toimenpide on tarpeen ja minkälaiset mahdollisuudet viljelijällä on torjua hukkakauraa. Tapauksissa, joissa saastunta on hyvin lievä ja viljelijä oma-aloitteisesti hoitaa sen, voi maaseutuelinkeinoviranomainen harkita, miten menettelee, Rantamäki sanoo. Lievemmässä tapauksessa hukkakauraa esiintyy enintään pesäkkeittäin. Kun kitkentä ei enää onnistu, saastunta on paha. Tällaisissa tilanteissa on monesti tarpeen laatia tilan kaikki lohkot kattava monivuotinen torjuntasuunnitelma. Suunnitelman tekee kunta itse tai Eviran hyväksymä yksityinen tai ProAgrian neuvoja, joskus myös ELY-keskus. Torjuntaohjeissa ja -suunnitelmissa on määritelty lohkokohtaisia konkreettisia toimenpiteitä, miten hukkakauraa torjutaan. Esimerkiksi kauranviljelylle asetetaan kielto, sillä kaurasta hukkakauran kemiallinen torjunta ei onnistu ja kitkentäkin voi olla haasteellista. Ohje on ilmaista neuvontaa. – Ohje voi sisältää lohkokohtaisesti vuosittain tehtävät toimenpiteet, esimerkiksi milloin tehdään kitkentä, milloin kemiallinen torjunta. Myös se, mitä ei kannata seuraavina vuosina viljellä, on mainittu, Rantamäki kertoo. Lain mukaan ilmoittamisvelvollisuus koskee kaikkia. Hukkakauran leviämisen hallintaan saamisen kannalta ilmoittaminen on ehdottoman tärkeää. Jos havaitsee naapurin pellolla hukkakauraa, Rantamäki kehottaa kuitenkin ensin olemaan yhteydessä naapuriin, joka voi itse tehdä ilmoituksen. Myös ELY-keskusten maaseutuosastojen tekemän peltotukivalvonnan kautta paljastuu joskus pahojakin saastuntoja. – Pääasiallisesti saastunnat kuitenkin tulevat tietoon isäntien omasta ilmoituksesta, Rantamäki muistuttaa.
18 FARMI 4/2016 ONGELMANA ON osin heikkolaatuinen ja monesta paikasta talleille tuleva rehukaura. Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (nyk. Luonnonvarakeskus) toteutti vuosina 2012–2015 HorseManure-hankkeen, jossa tutkittiin muun muassa, voivatko hukkakauran siemenet säilyä itämiskykyisinä kuljettuaan hevosen ruuansulatuskanavan läpi. Tutkimuksessa hevosen ruuansulatuksen läpi menneiden kokonaisten jyvien itävyydeksi saatiin kymmeneltä hevoselta keskimäärin 18 prosenttia. Itävyys vaihteli hevosittain 0–34 prosentin välillä. Kontrollijyvien alkuperäinen itävyysprosentti oli 77. Hevosen ruuansulatuskanavan läpi kuljettuaan siemenen itävyys väheni keskimäärin 77 prosenttia, mutta ei tuhoutunut kokonaan. Käsittelemätön hevosenlanta voi siis sisältää itämiskelpoisia hukkakauran siemeniä. Ruokintatutkimus oli Hämeen ammattikorkeakoulusta agrologiksi (AMK) valmistuneen Sari Pätärin opinnäytetyö. Pätärin tekemän selvityksen mukaan hevosharrastajien tietämys hukkakaurasta on vähäistä. Hevosyrittäjien ja -harrastajien kouluttamisella voisi olla vaikutusta siihen, että rehujen puhtauteen alettaisiin kiinnittää enemmän huomiota. Hevonen ei kuitenkaan voi olla ainoa syyllinen. Myös hirvi, linnut ja ennen kaikkea ihminen levittävät rikkakasvia. Oman hukkakaurapuhtaan tai sertifioidun siemenen käyttö sekä maatalouskoneiden puhtaudesta huolehtiminen auttavat ehkäisemään hukkakauraa. Hevonenko syyllinen? Hevosenlanta halutaan hyödyntää peltojen lannoitteeksi, mutta viljelijät karsastavat käyttöä hukkakauran pelossa. Kaurasyöppöä hevosta pidetään yhtenä syyllisenä hukkakauran leviämiseen. Kemiallinen torjunta yleistyy Hukkakauran tarkkailu on hyvä aloittaa heinäkuun alussa, vähän kasvukaudesta riippuen. Tärkeää on ehtiä kitkeä mahdolliset hukkakaurayksilöt ennen, kuin ne ehtivät varistaa siemenet peltoon. Löydetyt yksilöt on kiskottava juurineen pellosta, laitettava tiiviiseen säkkiin ja poltettava. Jokakesäiset hukkakauratarkastukset koskettavat kaikkia viljelijöitä, ehdottomasti myös niitä, joiden pelloilla hukkakauraa ei ole. Tarkastuskierroksia kannattaa tehdä kesässä 2–3 viikon välein. Vähäiset hukkakaurasaastunnat pysyvät kurissa kitkennällä, myös viljelyteknisillä keinoilla voidaan vaikuttaa hukkakauran menestykseen. – Viljan ja öljykasvien viljelyssä kevytmuokkaus tai sängelle jättäminen syksyllä ei nosta siemenpankkia itämään. Myös aitosuorakylvö toimii samoin, jos sitä on mahdollista käyttää, Rantamäki neuvoo. Myös lohkon laittaminen nurmelle voi helpottaa torjuntaa. – Nurmilla niitto tai murskaus riittävän usein pitää hukkakauran niin matalana, ettei röyhyä pääse muodostumaan. Nurmia uusittaessa on syytä muistaa, että kynnettäessä maassa oleva siemenpankki voi aiheuttaa yllätyksen useankin nurmivuoden jälkeen. Toisaalta tätä voi käyttää myös hyödyksi; kun saadaan siemenet itämään, voidaan käyttää kemiallista torjuntaa. Tämä toimii muun muassa kesantolohkoilla. Myös monesti viimeisenä vaihtoehtona pidetty ja kalliiksi koettu kemiallinen torjunta yleistyy. Rantamäki pitää tätä hyvänä asiana. – Maatalouskauppojen tuntuman mukaan hukkakaura-aineiden myynti on kasvanut. Kemiallisen torjunnan aloittaminen ajoissa on tärkeää erityisesti suurilla tiloilla. Kitkentä laajoilta alueilta vaatii paljon aikaa ja työvoimaa. Kemiallisessa torjunnassa on tärkeää noudattaa torjunta-aineen käyttöohjetta. Aineja vesimääräsuosituksesta tulee pitää kiinni ja torjunta ajoittaa oikein viljelykasvin ja hukkakauran kehitysasteen mukaan. Tässä on aineiden välillä eroja. – Tankkiseokset eivät ole suositeltavia, sillä vaikka aineet sopisivat yhteen, oikea ruiskutusaika välttämättä ei. Siksi hukkakaura kannattaa ruiskuttaa aina erikseen. Puhtaaksi tarkastuksissa pudotusta Peltolohko voidaan poistaa hukkakaurarekisteristä, kun se on kahtena peräkkäisenä vuotena tarkastettu puhtaaksi hukkakaurasta. Tarkastusvuonna hukkakauraa ei saa torjua. ”Hukkakaura kannattaa ruiskuttaa aina erikseen.”
Tarkastus on huomioitava viljelysuunnitelmassa, sillä puhtaaksi tarkastusta ei voi tehdä kaurasta, rypsistä, rapsista, sinapista, rukiista, kuminasta, perunasta eikä nurmesta. Puhtaaksi tarkastusten määrässä on tapahtunut notkahdus. Vuodesta 2012 vuoteen 2015 tarkastusten määrä on pudonnut yli 50 prosentilla. Viime vuonna tarkastuksia tehtiin vain noin 4 000 hehtaarille. Selkeää syytä kehityssuunnalle on vaikeaa antaa. – Viestiä on maakunnista kuulunut, ettei kaikilla yksinkertaisesti ole kiinnostusta saada peltolohkoa pois hukkakaurarekisteristä. Esimerkiksi Itä-Suomessa, jossa viljellään paljon nurmea, intressi puhtaaksi tarkastamiseen ei ole välttämättä kovin suuri. Ei koeta, että rekisterissä olemisesta on mitään haittaa, Juha Rantamäki sanoo. – Mutta jos pellon myy, silloin hukkakaurarekisteriin kuulumisella on merkitystä. Varsinkin jos sen ostaa siemenviljelijä. Myös viranomaisille ”puhtaat lohkot” rekisterissä voivat aiheuttaa turhaa työtä. Rantamäen mukaan valtaosa viljelijöistä hoitaa hukkakaurantorjunnan itsenäisesti ja hyvin. – Valitettavasti on olemassa myös se joukko, joka on välinpitämätön hukkakauran torjuntaa kohtaan, ja seuraukset haittaavat muidenkin viljelijöiden toimintaa. Tilakoon kasvulla on Rantamäen mukaan ollut vaikutusta hukkakauratilanteeseen, hallinnan menetyksiä on isoksi kasvaneilla tiloilla tapahtunut. Myös viimeaikainen vyönkiristäminen näkyy hukkakauran torjunnassa. – Viljan huono hinta heikentää halukkuutta panostaa viljelyyn kaikilla tasoilla mukaan lukien hukkakauran torjunta, Rantamäki sanoo. Kalkituslaskuri: www.ruukki.fi/maatalous www.ruukki.fi/maatalous Sadonkorjuun jälkeen on taas kalkituksen aika. ® Kun levität BESTON -kalkituskuonan viljankorjuun jälkeen ® sängelle, BESTON alkaa vähitellen imeytyä maahan ja muokata maan pH-arvoa ja kalsium-/ magnesiumsuhdetta ihanteelliseksi. Keväällä maa on taas virkeä käynnistämään hyvän ja terveen kasvun. Vain oikein hoidettu maa tuottaa huippusatoa. Tavoiteltava pH-arvo on 6,5...7 ja oikea ® kalsium-/magnesiumsuhde. Valitse viisaasti. BESTON on edullista ympäri vuoden. Tilaa nyt maksa vuoden lopussa. Kysy sänkikalkituksiin MEROXilta BESTON Ca28Mg6 Masuunikuona tai BESTON Ca32Mg2 Masuunikuona-kalsiittiseos. BESTON Ca32Mg3 Teräskuona on myös nyt myynnissä. Kaurapellosta hukkakauran havaitseminen on haasteellista.
20 FARMI 4/2016 MAATALOUS KOTIMAISTEN PUUTARHATUOTTEIDEN arvostus kuluttajien näkökulmasta on korkealla. Työ jatkuu ja suomalaiset puutarhayrittäjät panostavat edelleen parantaakseen toimintansa ja tuotteittensa laatua. Nyt jo runsaat 130 yritystä on liittynyt mukaan uuteen sertifioituun IP-laatujärjestelmään*, jonka avulla kehitetään yritysten toiminnan laatua ja varmistetaan tuotteiden turvallisuus. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat mahdollisimman laadukkaita tuotteita ruokapöytäänsä ostamalla kotimaisia kasviksia. – Sertifioinnilla tarkoitetaan sitä, että yritys sitoutuu noudattamaan hyvää viljelytapaa, mitä valvoo valtuutettu sertifiointiyritys, kertoo erikoisasiantuntija Katarina Lassheikki Puutarhaliitosta. Puutarhaliiton vetämässä IP-sertifioinnin käyttöönottohankkeessa on mukana Maaja metsätalousministeriö ja PTY Päivittäistavarakauppa ry. Suomalaiset IP-sertifioidut yritykset voivat tuotteissaan käyttää Puhtaasti kotimainen -tuotemerkkiä, erillistä lisämerkkiä laatujärjestelmä ei tuo. Lisäksi yrityksellä on käytössä varmenteena numerotunnus, jonka myöntää sertifiointilaitos. Näitä tuotteita nauttimalla kuluttaja voi varmentaa sen, että tuotteisiin kulutetut eurot auttavat taloudellista toimintaa ja työllisyyttä Suomessa. Samalla hän voi nauttia turvallisin mielin maukkaista ja terveellisistä kasviksista, Puutarhaliitto muistuttaa. *IP= integrated production www.puutarhaliitto.fi Suomalaiset vihannesviljelijät varmistavat laatua KA UP PA PU UT AR HA LI ITT O RY
MAATALOUS VILJELIJÄT OVAT jättäneet alkuvuonna lähes 1400 investointitukihakemusta, joilla on haettu avustusta yhteensä yli 90 miljoonaa euroa. Haettavana olevien investointien kokonaiskustannusarvio on noin 270 miljoonaa euroa. Investointien toteutumisella on merkittävä vaikutus alueelliseen työllisyyteen maaseutualueilla, maaja metsätalousministeriöstä kommentoidaan. Maatalouden investoinnit vaikuttavat maatalouden tuottavuuskasvuun, elinkelpoisuuteen ja tuotannon MMM: maatalouden rakenneavustuksiin lähes 47 miljoonaa kokonaismäärään. Investoinnit kerrannaisvaikutuksineen edistävät maaseudun elinvoimaisuutta ja monialaista yrittäjyyttä. Investointitukien rahoittamiseksi rakenneavustuksiin ollaan osoittamassa lähes 47 miljoonan euron avustuspotti, jotta kaikkiin valintamenettelyssä hyviksi arvioituihin hankkeisiin pystyttäisiin tekemään myönteinen rahoituspäätös. Koko elintarvikkeiden jalostussektori tarvitsee alkutuotannon investointeja. Ruuantuotannon kannattavuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää sellaisia investointeja, jotka parantavat tuotantorakennetta, vähentävät kustannuksia sekä mahdollistavat uuden teknologian ja prosessien käyttöönKA TJ A SO RM UN EN oton. Maatalouden investoinneilla ja investointituella edistetään myös eläinten hyvinvointia, ympäristön tilaa ja parannetaan työympäristöä eli edistetään työssä jaksamista. Alkuvuonna haetusta avustuksesta hieman yli puolet kohdistuu lypsyja nautakarjatalouden investointiavustuksiin ja kappalemääräisesti kolmannes on salaojahakemuksia. Myös kasvihuoneinvestointeihin on tukea haettu vilkkaasti. Investointitukea voi hakea jatkuvasti, ja paikalliset ELY-keskukset tekevät avustuspäätökset tukijaksoittain neljä kertaa vuodessa. www.mmm.fi Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti MAASEUDUN AIKAKAUSLEHTI
MAATALOUS M IM M I VI RT AN EN EU:N JÄSENVALTIOT keskustelivat 19.5. kasvinsuojeluaine glyfosaatin hyväksymisen jatkosta rikkakasvien torjunnassa. Keskustelua käytiin kasvinsuojeluaineasioita käsittelevässä pysyvässä komiteassa, joka päättää tehoaineiden hyväksymisestä EU:ssa. Kokouksessa käydyissä keskusteluissa Euroopan komission ehdotus ei saanut taakseen jäsenvaltioiden määräenemmistöä. Komissio jatkaa selvittelyjä, miten asian kanssa edetään. Glyfosaatin käyttö kasvinsuojelussa on tällä hetkellä EU:ssa sallittu kesäkuun 2016 loppuun. Suomea kasvinsuojeluaineasioita käsittelevässä pysyvässä komiteassa edustaa Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes). www.tukes.fi Glyfosaatin käytön jatko vielä auki Käytä puhdasta kotimaista energiaa! • Puu-, hakeja pellettilämmitykseen • Käyttö ja huolto helppoa suuren luukkunsa ansiosta • Pieneen ja suureen lämmön tarpeeseen: tehot 35–300 kW Steel Production Maanselkä Oy 0500 938 490 info@veda. www.veda. Veda Koneiden ja laitteiden erikoisnäyttely maatalouden ammattilaisille 6. 8.10.2016 Jyväskylän Paviljongissa koneagria.fi ? ?
23 FARMI 4/2016 MAATALOUS LUONNONVARAKESKUS (LUKE) ON julkaissut tärkeimpien avomaan vihanneskasvien integroitua kasvinsuojelua (IPM) käsittelevät ohjeet. Tavoitteena on vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Keskeisintä integroidussa kasvinsuojelussa on kasvinsuojeluongelmien, kuten kasvitautien, tuholaisten ja rikkakasvien leviämisen ennaltaehkäisy muun muassa hyvillä viljelymenetelmillä. Monipuolisissa ohjeissa kerrotaan myös kasvintuhoojaja rikkakasviongelmista, joihin tarvitaan kemiallisia torjuntakeinoja. Oppaita on saatavilla perunan ja herneen lisäksi porkkanan, lantun, punajuuren, palsternakan, purjon ja mukulasellerin kasvinsuojelua varten. Ohjeet on toteutettu yhteistyössä viljelijöiden ja alan teollisuuden kanssa. Oppaat ovat vapaasti ladattavissa Luken verkkosivuilta: www.luke.fi/vipm-oppaat. Uusia oppaita avomaan vihannesten kasvinsuojeluun SUOMESSA PERUNAN harmaahilseen torjuntaan käytettävän Rizolex 50 SC -valmisteen jäämien enimmäismäärävaatimukset tiukentuvat. Tiukennukset johtuvat tehoaineelle tehdyistä riskinarvioista. Tässä valmisteessa tehoaineena olevan tolklofossi-metyylin jäämien enimmäismäärä on ollut perunalla 0,2 mg/kg. 26. elokuuta alkaen tolklofossi-metyyli -tehoainejäämiä saa olla myytävässä perunassa vain 0,01 mg/kg. Tukes on linjannut, että keväällä 2016 peittauksessa tehoainetta sisältävää Rizolex 50 SC -valmistetta voi käyttää aiempien vuosien tapaan. Koska Rizolexilla peitattu siemenperuna istutetaan keväällä, saa syksyllä myytävissä perunoissa olla tolklofossi-metyylin jäämiä enimmillään 0,2 mg/kg. Rizolex-valmisteella peitatusta siemenperunasta korjattavaa satoa voi siis käyttää Suomessa elintarvikkeena. Tiukennukset jäämien enimmäismäärissä koskevat satokautta 2017. EU:ssa käsitellään parhaillaan perunan tolklofossi-metyylin jäämien enimmäismääriä. On ehdotettu, että tiukennettu enimmäismäärä 0,01 mg/kg palautettaisiin takaisin nykyiselle tasolle. Komission pyrkimyksenä on käsitellä uusi enimmäismäärä ennen 26. elokuuta, mutta varmuutta käsittelyaikataulusta ei ole. www.tukes.fi PIXABAY Tiukennuksia perunan kasvinsuojeluainejäämille Tiesitkö? Huhtikuussa 2016 verrattuna edellisvuoden vastaavaan kuukauteen leipävehnän hinta laski 12 prosenttia ja rehuohran yhden prosentin.
24 FARMI 4/2016 Kirvat Viljojen ehkä pahin tuholainen on tuomikirva. Se imee kasvista nesteitä, ja kuluttaa näin kasvin energiaa. Tuomikirva aiheuttaa suurimmat vioitukset ohralla ja kauralla, joilla se voi alentaa satoa jopa viidenneksen. Luonnonvarakeskus (Luke) antoi jo tammikuussa tuomikirvojen talvimunalaskentaan perustuvan varoituksen, että vuosi tulee olemaan kirvojen suhteen erityisen runsas. Lämmin toukokuu on edistänyt tuomikirvojen kehitystä ja siirtymistä kasvustoihin. Ensimmäiset siivelliset tuomikirvat havaittiin jo toukokuun 3.viikolla Etelä-Suomessa. Toukokuun viimeisellä viikolla niitä oli havaittu pelloilla. Tuomikirvat alkavat lisääntyä heti viljakasvustoon siirryttyään. Alueellinen vaihtelu on tänä vuonna suurta, siksi lohkokohtainen tehotarkkailu on välttämätöntä. Tuomikirvan torjuntakynnys orastumisja versontavaiheessa täyttyy, kun kirvoja löytyy keskimäärin joka viidennestä kasvista. Paras torjuntateho saadaan heti kirvojen saavuttua kasvustoon ennen kuin ne siirtyvät kasvin tyvelle tai lehtien suojaan. Torjunnan voi yhdistää rikkakasvitorjuntaan, mutta tänä vuonna torjunta voi olla tarpeen jo ennen sitä. Tuomikirvan ohella tuhoja viljoille aiheuttaa viljakirva, joka siirtyy viljoille kesäkuun lopulla. Sen lisääntyminen on tuomikirvaa hitaampaa. Jos kirvat tulevat kasvustoon aikaisin, ne voivat vähentää versojen lukumäärää. Yleensä kirvavioitus aiheuttaa jyvien koon pienenemistä. Kirpat Lämmin sää ja kuivuus ovat lisänneet myös kirppariskiä. Aaltojuovakirppa ja mutkajuovakirppa vaivaavat erityisesti öljykasveja, joten taimettumisja sirkkalehtivaiheessa olevilla kevätöljykasveilla kannattaakin tarkkailla kirppatilannetta. Yleensä siemenen peittaus riittää torjumaan kirpat, mutta myöhään kylvetyt kasvustot ovat erityisessä vaarassa varsinkin kuivina ja lämpiminä alkukesinä. Torjuntakynnys pyretroidiTarkkaile tuholaisia Kasvitautien, rikkakasvien ja sään ohella viljasatoa uhkaavat monet tuhohyönteiset. Tarkkaile kasvustoja ja tee torjunnat tarvittaessa. Varaudu myös jo ensi vuoteen. ruiskutukselle on 1 kirppa per sirkkataimi tai kolmannes sirkkalehtien pinta-alasta vioittunut. Suurimpia tuhoja viljoille tekevät ohrakirpat, jotka syövät reikiä oraisiin. Tähkäsääski Vehnätuholainen tähkäsääski on 1,5–2,5 millin mittainen sitruunankeltainen sääski. Se vioittaa viljaa niin, että pahimmillaan puolet jyvistä voi surkastua. Sääsket munivat vehniin, joiden tähkä on hiukankin esillä. Munista kuoriutuvat toukat vioittavat kukkapohjaa ja kehittyvää jyvää. Syksyllä toukat pudottautuvat ja kaivautuvat maahan Siivelliset tuomikirvat siirtyvät tuomilta viljakasvustoihin. ”Lämmin toukokuu on edistänyt tuomikirvojen kehitystä.”
KUVA ERJA HUUSELA-VEISTOLA / LUKE KOONNUT MIMMI VIRTANEN talvehtimaan. Talvikotelot voivat säilyä lepoasteisina maassa jopa 5-6 vuotta ja tulla esiin. Puinnin jälkeen olkien poltto tuhoaa vielä oljissa lymyilevät toukat. Vehnän välttäminen lohkolla seuraavana vuonna on keino torjua sääskiä. Kemiallisen torjunnan kynnys on tähkäsääskellä 1 sääski per 6–7 tähkää. Tähkäsääsken ohella vehnäsääski vioittaa vehnää. Sitä ei kuitenkaan pidetä yhtä pahana tuholaisena. Kahukärpänen Kahukärpänen vioittaa erityisesti syysviljoja. Aikuinen kahukärpänen on 2-3 mm pitkä kiiltävänmusta kärpänen, jolla on kellertävät jalat. Munasta kehittyvä toukka on vaalea. Kahukärpäsellä on tavallisesti kolme sukupolvea vuodessa. Kolmannen sukupolven naaraat munivat etenkin rukiin oraisiin elo-syyskuun vaihteessa. Toukat tunkeutuvat syysviljojen tyven sisään, ja tuhoavat pienet versot, ja ärsyttävät suuret voimakkaaseen versontaan. Paras torjuntakeino on kylvää syysvilja tarpeeksi myöhään. Kun keskilämpötila on alle 10 °C, jolloin kahukärpäset eivät enää muni. Kahukärpäsen esiintymistä voi tarkkailla keltaisilla liimapyydyksillä. Jos kelta-ansan puolikkaaseen tarttuu yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa, torjuntaa kannattaa harkita. Erityisesti lämpiminä syksyinä kahukärpäsiä voi esiintyä runsaastikin. LÄHDE Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii ja tarkkailee viljojen tuhoeläinten, tautien ja rikkakasvien esiintymistä ja antaa tarkkailuja torjuntaohjeita. Seuraa tuhohyönteistilannetta Kasper-palvelusta: https://portal.mtt. fi/portal/page/portal/kasper TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Robocrop Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.? ? Lisää humusta ? Parantaa maan rakennetta ? Sitoo ravinteita ? Tukahduttaa rikkakasvit ? Torjuu ankeroisia ? Pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa) SMASH-VALKOSINAPPI UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN
S ekä elintarvikeettä rehuviljanostajat ottavat saapuvasta viljaerästä vastaanottonäytteitä analysoitavaksi. Osa haluaa viljelijältä myös esinäytteitä, jotka otetaan viljaerästä ennen toimitusta. Ennakkonäytteet vaaditaan monesti sopimusviljelyssä, etenkin leipävehnän ja mallasohran kohdalla. Esinäytetutkimuksen tai vastaanoton yhteydessä tehtävien määritysten tarkoituksena on ohjata tietynlaatuinen vilja oikeaan käyttötarkoitukseen. Analyysillä pyritään varmistamaan, että esimerkiksi leipävehnäksi tarkoitettu erä täyttää elintarvikevehnälle asetetut kriteerit. Jos epäilee, ettei sato täytä myyntikriteerejä, kannattaa varmistaa asia esinäytteellä, vaikkei se pakollinen olisikaan. Vilja-analyysin viljelijä voi teettää myös helpottaakseen viljan myyntiä. Kun laatu on tiedossa, on sitä helpompi tarjota myös myyntiin. Vilja-analyyseilla ja etenkin ennakkonäytteiden laadun määrityksellä seurataan myös kokonaisviljasadon laatua, mikä osaltaan vaikuttaa viljakauppaan ja hintoihin. Ennakkonäytteet kannattaakin lähettää mahdollisimman pian sadonkorjuun jälkeen. Viljan laadusta kertovat kosteus, hehtolitrapaino, valkuaispitoisuus, sakoluku, rikkapitoisuus, lajittelu, sitkopitoisuus ja zeleny-luku sekä hometoksiinipitoisuus. Laatutekijät määritetään yleisesti viljakaupassa hyväksytyillä menetelmillä. Ennakkonäytteitä analysoivat muun muassa ostajat omissa laboratorioissaan, Suomen Viljava, Viljavuuspalvelu sekä Evira. Rehuviljan analyysi kannattaa Laboratorion tekemät analyysit rehun raaka-aineista ovat tärkeitä. Kotieläintilalla rehun tutkituttaminen helpottaa ruokinnan suunnittelua, kun tiedetään minkä laatuista on eläimille syötettävä vilja. Tämän perusteella voidaan tarkentaa muuta ruokintaa. Ostovilja kannattaa analysoida ennen ostoa, oma vilja pian sadonkorjuun jälkeen. Kun viljaa korjuun jälkeen kuivaa, on suositeltavaa ottaa jokaisesta kuivauserästä näyte ennen varastosiiloon siirtämistä. Kuivauserien osanäytteet yhdistetään Viljan laatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten hehtolitrapaino sekä kosteusja valkuaispitoisuus. Viljan laatuanalyyseja vaativat etenkin viljan jatkokäyttäjät. Myös eläintilallisen on hyvä analysoida rehuvilja ruokinnan optimoimiseksi. Vilja-analyysillä arvokasta tietoa viljan laadusta Huoletonta rehuntekoa kaikille asiakkaillemme! toivottaa Vielä ehdit huollattaa hapottimesi 0400-863 514 www.happowa.fi Uusi Rikkakasviopas SEKÄ MUUT TUNNISTUS-OPPAAT KASVINSUOJELUSEURALTA IPM-VILJELYYN JA LUOMUUN KASVINSUOJELUSEURA RY Raitamaantie 8 A, 00420 HKI P. 010 439 4770 www.kasvinsuojeluseura.fi Meiltä -Viljavuustutkimukset -Kasvianalyysit -Vesianalyysit -Viljojen laatutestit 2015! Kaikki maanviljelijöiden tarvitsemat analyysit! Katso pätevyysalue www.finas.fi Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, 64200 NÄRPIÖ & 06-347 4250 • hortilab@hortilab.fi • www.hortilab.fi Viljavuustutkimukset Kotimainen asiantunteva palvelu! TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA: www.facebook.com/ Farmilehti Facebook “f” Logo CMYK / .eps Facebook “f” Logo CMYK / .eps
TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVA KATJA SORMUNEN www.suomenviljava.fi www.suomenrehu.fi www.evira.fi www.raisioagro.com www.vyr.fi ja sekoite-erästä otettava näyte lähetetään analysointiin. Näin saadaan tietoon oman varastosiilossa olevan rehuviljan laatu. Rehuviljan analysoinnissa on olennaista selvittää hehtolitrapaino, raakavalkuaisen määrä sekä kosteus. Jos mukana on paljon rikkakasvien siemeniä ja muuta, voi maittavuus heikentyä. Vilja-analyysillä arvokasta tietoa viljan laadusta 1. HEHTOLITRANPAINO Hehtolitranpaino on viljan tilavuuspaino, kg/hl, joka kuvaa viljan kuntoa. Yleinen kriteeri on, että mitä suurempi on viljan hehtolitranpaino sitä parempi. Leipäviljan laatuhinnoittelussa perushintaisen myllyvehnän hehtopainon tulee olla 76–78 kiloa. Tyypillisesti myllyrukiin hehtopainon tulee olla vähintään 71 kiloa. 2. SAKOLUKU Sakoluku on yksi tärkeimmistä leipäviljan laatutekijöistä. Sillä mitataan viljan itämisastetta. Itäneillä jyvillä entsyymiaktiivisuus on korkea. Jos entsyymiaktiivisuus on korkea eli sakoluku liian matala, leivän sisus ei kypsy paiston aikana. Leipäviljan laatuhinnoittelussa perushintaisen vehnän sakoluvun on oltava vähintään 180. Rukiin sakoluvun tulee olla yli 90, jotta sen leivontakelpoisuus olisi hyvä. 3. VALKUAINEN Valkuaispitoisuudella on merkitystä arvioitaessa niin vehnän leivontalaatua kuin mallasohran ja rehuviljan käyttöarvoa. Leipävehnän yleisenä laatuvaatimuksena on noin 12–13 %:n valkuaispitoisuus. Kaksitahoisen mallasohran vaatimuksena on noin 8–11,8 %:n proteiinipitoisuus. Mallasohran liian korkea valkuainen saattaa aiheuttaa ongelmia oluen valmistusprosessissa ja säilyvyydessä. Viljan laatutekijät 27 FARMI 4/2016 Runsas rikkamäärä heikentää myös sulavuutta. Homeista viljaa ei kannata eläimille antaa, sillä homemyrkyt eli toksiinit voivat aiheuttaa terveysongelmia. Homeen voi havaita myös silmämääräisesti, homeista viljaa ei kannata analysoida. 4. SITKOPITOISUUS JA ZELENY-LUKU Sitkopitoisuus antaa kuvan siitä, paljonko vehnässä on sitkoa muodostavaa proteiinia eli gluteenia. Sitkopitoisuudet ovat yleensä 15–35 %. Kevätvehnän sitkopitoisuus on yleensä korkeampi kuin syysvehnän. Zeleny-luku kuvaa vehnän sitkoproteiinin laatua ja määrää. 5. RIKKAPITOISUUS JA LAJITTELU Rikkapitoisuuden eli puhtauden määrityksellä on merkitystä sekä viljan määrällistä että laadullista arvoa punnittaessa. Viljanäytteestä määritetään puhtaus erottamalla näytteestä roskat ja rikkajyvät. Mallasohran laatuvaatimuksena on tasalaatuinen ja määrätyn kokoinen jyvä, joten jyväkoko määritetään lajittelemalla. Lisätietoja lähteistä: Monet viljan ostajat tarjoavat sopimuksen tehneille viljelijöille etukäteisnäytteiden analysointia ilmaiseksi.
HYÖT YELÄIMET TUOTANTOELÄINTEN HYVINVOINNIN neuvottelukunta on asetettu uudeksi kolmivuotiskaudeksi. Neuvottelukunnan tavoitteena on edistää tuotantoeläinten hyvinvoinnin laaja-alaista kehittämistä ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana jatkaa professori Olli Peltoniemi Helsingin yliopistosta ja varapuheenjohtaja on alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen Valio Oy:stä. Neuvottelukuntaan kuuluu lisäksi 15 muuta jäsentä varajäsenineen. Jäsenet edustavat maataloustuotantoa, tutkimusta, viranomaisia, eläinsuojelua, neuvontaa, teollisuutta, kauppaa ja kuluttajia. Neuvottelukunta seuraa ja arvioi tuotantoeläinten hyvinvoinnin tasoa Suomessa. Se tekee ministeriölle ehdotuksia hyvinvoinnin kehittämiseksi ja antaa lausuntoja tuotantoeläinten hyvinvointia koskevista aloitteista ja ehdotuksista. Neuvottelukunnan on tarkoitus edistää myös tuotantoeläinten hyvinvoinnin arvostusta yhteiskunnassa. Viime vuosien aikana neuvottelukunta on esittänyt kannanottoja muun muassa eläinsuojelulain uudistustyöstä, eläinten hyvinvoinnin opetuksesta sekä vasikoiden nupoutuksesta ja sikojen kastraatiosta. www.mmm.fi Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta asetettu KA TJ A SO RM UN EN Soveltuu käytettäväksi KAIKKIEN lypsyrobottien kanssa. Maailman johtava tilasäiliövalmistaja Markkinoiden: • energiatehokkaimmat jäähdytysratkaisut, ei esijäähdytysvaatimuksia • tehokkaimmat, vettä säästävät ja nopeimmat automaattipesurit • kehittynein ja helppokäyttöisin suomenkielinen ohjausjärjestelmä Mueller-maahantuonti, myynti, asennus, huolto ja varaosat Tuottajantie 67, 60100 Seinäjoki puh. (06) 4209 700 Päivystys 24/7 puh. 050 5522541 Sisäänrakennettu maitovahtijärjestelmä. Robottivarustus, kaikki robotit. Kylmäkoneiston asennus aina tilan tarpeiden mukaisesti.
HYÖT YELÄIMET TAMMI-MAALISKUUSSA kananmunia tuotettiin 18,2 miljoonaa kiloa, mikä on kuusi prosenttia ja miljoona kiloa enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Helmikuussa tuotanto kasvoi 13 prosenttia. Virikehäkkikanaloissa tuotettujen kananmunien määrä kasvoi kuusi prosenttia ja luomukanaloissa tuotettujen 10 prosenttia. A-luokan kananmunista 64 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 31 prosenttia lattiakanaloissa ja 5 prosenttia luomukanaloissa. www.luke.fi PI XA BA Y Kananmunien tuotanto kasvoi viime vuodesta Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitupinnoituksella 10 v:n takuu. Myös IBC-säiliöt KiiltoClean ilmoitus Farmi nro4 2016 c.indd 1 16.5.2016 9:24:03
HYÖT YELÄIMET KOTIMAISET AIV-SÄILÖNTÄAINEET ovat edelleen suomalaisten viljelijöiden ykkösvalinta rehunsäilönnässä. Viime kesän säilörehuista valtaosa tehtiin AIV-tuotteilla. Laakasiiloja aumarehuista liki 80 prosenttia oli säilötty kotimaisilla AIV-tuotteilla. AIV-tuotteiden edut korostuvat erityisesti viime kesän kaltaisissa olosuhteissa. AIV-tuotekehityspäällikkö Arja Seppälän mukaan muurahaishappoon perustuvan säilönnän riskit ovat selkeästi pienemmät kuin muilla vaihtoehdoilla. – Pitkäksi venynyt esikuivaus huonossa säässä tuhlaa rehun ravintoaineita ja heikentää säilönnän onnistumista. AIV-tuotteita käytettäessä epäonnistumisriski on yli puolet pienempi. Rehunteon onnistuminen on monen tekijän summa. Oikeat työvaiheet korjuuvaiheessa varmistavat, että ravintoaineita ei kulu turhaan ja rehu saadaan niiton jälkeen nopeasti turvaan hapelta. AIV-säilöntäaine rajoittaa mikrobien toimintaa rehussa varmistaen, että rehu säilyy siilossa hyvin ja saa aikaan parhaan mahdollisen tuotantovaikutuksen. Jos rehuun ei lisätä käymistä rajoittavaa säilöntäainetta, riskinä on joko liian voimakkaasti käynyt hapan rehu tai pahimmassa tapauksessa käyminen ohjautuu voihappokäymisen suuntaan. Rehunsäilönnällä on Suomessa pitkät perinteet. Ennen AIV:n kehittämistä rehunsäilöntä oli joko sattuman tai säänhaltijan varassa. A. I. Virtanen ratkaisi säilöntäongelman laskemalla rehun pH-arvoa, ja neuvonnan sekä tutkimuksen vahvalla yhteistyöllä kehitettiin säilörehuun perustuva tuotantomalli. Suomessa on ollut pakko kehittää maidontuotantoa nurmisäilörehuun perustuen. Lehmäpaikan hinta navetassa ja korkeat työvoimakustannukset pakottavat pitämään keskituotoksen korkeana. www.aiv.fi AIV-tuotteet edelleen suomalaisten viljelijöiden ykkösvalinta FA RM I Hietalahti ja Pojat Oy
31 FARMI 4/2016 HYÖT YELÄIMET ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRA on julkaissut uudet mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdusja tartuntatauteihin. Suositusten noudattaminen on oleellinen osa vastuullista eläinten lääkitystä. Ensimmäiset käyttöesimerkit eläinten tärkeimpiin tulehdusja tartuntatauteihin julkaistiin Suomessa jo vuonna 1996. Vuonna 2003 nämä kirjoitettiin käyttösuosituksiksi, joita on sittemmin päivitetty vuonna 2009. Uusimmassa päivityksessä on otettu huomioon eläinten sairastavuuden muutokset, muuttuneet hoitokäsitykset sekä markkinoille tulleet uudet lääkevalmisteet. Suositukset huomioivat myös eläinten tautia aiheuttavien bakteerien muuttuneen resistenssitilanteen. www.ett.fi ELÄINTEN KALTOINKOHTELUSTA saatujen ilmoitusten perusteella tehtiin vuonna 2015 ennätysmäärä tarkastuskäyntejä. Tarkastuksia tehtiin ensimmäisen kerran yli 6 000. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan edellisvuosien tapaan neljä kymmenestä epäilyn perusteella tehdystä tarkastuksesta johti toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Vakavia ja kiireellisiin toimenpiteisiin johtaneita laiminlyöntejä havaittiin tuotantoeläinten osalta noin 3 prosentissa ja lemmikkieläinten osalta 11 prosentissa ilmoitetuista tapauksista. Tuotantoeläinten oloja tarkastetaan epäilyjen lisäksi myös suunnitelmallisesti otantaan perustuen. Näissä tarkastuksissa laiminlyöntien määrä vastasi edellisvuosien tasoa. Tuloksissa oli myös edelleen eläinlajikohtaisia eroja, nautatiloilla on vuosittain havaittu epäkohtia 20–30 prosentissa tarkastetuista tiloista. Viime vuonna ilmenneet epäkohdat koskivat muun muassa tilavaatimuksia, likaisuutta, turvallisuutta, juottoa ja ruokintaa. Sellaisia laiminlyöntejä, joissa olisi pitänyt ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin, ei kuitenkaan otantatarkastuksissa havaittu. – Näyttää siltä, että valvonnan lisäksi etenkin nautatiloilla tarvitaan edelleen myös elinkeinon omia toimia. Elinkeino on tehnyt paljon työtä hyvinvoinnin eteen, mutta vielä se ei ole näkynyt valvontatuloksissa, sanoo jaostopäällikkö Jaana Mikkola Evirasta. Eläinten kuljetuksissa havaittujen epäkohtien määrä jatkoi vähenemistään edellisvuodesta. 90 prosenttia tarkastetuista kuljetuksista täytti vaatimukset. www.evira.fi FA RM I Epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset lisääntyivät edelleen Uudet mikrobilääkkeiden käyttösuositukset julkaistu
32 FARMI 4/2016 TEKSTI JA KUVAT MIMMI VIRTANEN Mangalitza viihtyy pohjoisissa oloissa Mangalitzaemo tekee pahnoista pesän porsailleen ennen porsimista. Nämä raitapaidat olivat kuvaushetkellä kaksi päivää vanhoja.
33 FARMI 4/2016 V allilan tilalla Vehmaalla Varsinais-Suomessa on ihmetelty mangalitzoja pian kaksi ja puoli vuotta. Sianlihantuotantoon keskittyvällä tilalla on pitkät perinteet: se on ollut isäntä Toni Hokunin suvun hallussa 1700-luvun puolivälistä saakka. Toni ja Tiina Hokuni ovat pyörittäneet tilaa vuodesta 2003. Porsitusja välikasvatussikalassa on noin sata emakkoa porsaineen, lihasikalassa paikkoja on noin 500. Mangalitzat asustavat vanhassa, aiemmin purkutuomion saaneessa kivinavetassa. Ensimmäiset kaksi mangalitzaemakkoa tulivat tilalle tammikuussa 2014. Eläimen löysi netin syövereistä perheen keskimmäinen poika, joka sai äitinsä houkuteltua villapossujen hankintaan. – Hän saa minut aika helposti mukaan joka asiaan, Tiina Hokuni nauraa. Ajatus oli aluksi ottaa ne pari emakkoa. Pian tarjoutui kuitenkin mahdollisuus ottaa yksi lisää. Ja sitten vielä yksi – nyt emakkoja on kahdeksan. Tähän karju ja eri-ikäiset porsaat ynnättynä pääluku kipuaa jo yli kuuteenkymmeneen. – Mangalitzat ovat luonteeltaan melko erilaisia kuin siat, vaikka sikoja ovatkin. Tykkään kasvatusmallista, se on vapaampi, kun kyseessä on laiduntava eläin. Yritämme samaa ajattelua siirtää myös tavallisen tuotannon puolelle, mutta se on isompi projekti, Tiina Hokuni kertoo. Villasika porsii ongelmitta paukkupakkasillakin Mangalitza viihtyy tarhassa ja ulkoilee vuoden ympäri. Paksu rasvakerros ja kiharaan taipuvainen karvapeite suojaavat säävaihteluilta. Sääsuojan sika tarvitsee niin auringolta kuin pakkaseltakin, mutta pärjää talven lämmittämättömässä eläinsuojassa. – Ovet ja ikkunat pidetään kiinni niin, ettei läpivetoa synny. Pahnoihin kaivautumalla ne pärjäävät pitkälle, Toni Hokuni kertoo. – Paras esimerkki saatiin viime talvena kylmimmällä pakkasviikolla. Olimme poissa kotoa, täällä oli lomittaja ja yksi emakko alkoi porsia. Kokenut lomittajakin oli jo vähän hädissään, kun oli niin paljon pakkasta. Mutta ei, sinne emakko pahnojen keskelle porsi, ja kaikki porsaat selvisivät. Mangalitza viihtyy pohjoisissa oloissa Unkarilainen alkuperäisrotu mangalitza eli villasika ulkoilee Suomessakin ympäri vuoden. Laiduntava vaatimattomaan ruokaan tyytyvä sika sopii etenkin kotitarve-eläimeksi. Nyt sen tuottama laatuliha on alkanut kiinnostaa myös kotimaan ravintoloita.
34 FARMI 4/2016 Emakko kantaa porsaitaan noin 115 päivää, kuten tavallinen sikakin. Porsimiset tapahtuvat vapaasti ilman ongelmia. Tavallisesti porsaita syntyy kerralla 5–8. Tuotantosikalassa 18 porsaan pahnueet alkavat jo olla arkipäivää. – Kyseenalaista toisaalta, kun sialla on nisiä 12–16. Pitää miettiä, mihin porsaita siirtää, ja ottaa apuemakkoja käyttöön. Tykkään siitä, että emakko hoitaa itse omat porsaansa, Tiina Hokuni sanoo. Vieroitetut porsaat, niin emakot kuin leikotkin, laiduntavat nyt pellolla. Kasvaneelle jälkeläisjoukolle on tarkoitus rakentaa talviasuttava koppi, toistaiseksi käytössä on ”kesähäkkyrä”. Mangalitza pysyy melko vaatimattomissa aitauksissa, ja se tottuu sähköön nopeasti. Karkureitakin toki löytyy. – Viime kesänä yksi sika ei pysynyt aitauksessa sitten millään, vaan karkasi viereiseen ohrapeltoon syömään. Hetki meni, ennen kuin muut hoksasivat saman. Sen jälkeen oli pakko ottaa eläimet pois laitumelta talveksi. Sika on aika viisas, oppivainen, Tiina Hokuni pohtii. Heinä pääasiallinen ravinto Mangalitzan kasvatus eroaa tavallisesta siasta elinolosuhteiden lisäksi kasvatusajaltaan. Kasvatusaika on puolestatoista kahteen vuoteen, rutkasti pidempi siis. Karju kasvaa 250–300-kiloiseksi ja emakot noin 200-kiloisiksi. Ensimmäiset tilalla syntyneet porsaat ovat nyt reilu vuoden ikäisiä ja painavat lähemmäs 80 kiloa. Toistaiseksi teuraita ei siis ole tilalta lähtenyt, muutama jalostuseläin kyllä. – Loppuvuodesta katsellaan sitten, Hokunit sanovat. Mangalitza on paljon tuotantosikaa vaatimattomampi ruokavalionsa suhteen, ja se myös syö vähemmän. Pääasiallisesti eläin syö heinää, jonka lisäksi Vallilan tilalla annetaan kaura-härkäpapujauhoa. Kivennäistä lukuun ottamatta kaikki saadaan omasta pellosta. – Piti heinän viljelykin aloittaa ihan uudestaan. Ei ollut koneitakaan, nyt on jo niittokone ja pöyhin, naapuri käy paalaamassa, Toni Hokuni naurahtaa. Tiina Hokuni katsoo, että rotuna mangalitza on melko vaivaton kasvatettava. Aamuin illoin käsin hoidettava ruokinta kuitenkin työllistää. Myös aikataulut ovat tarkkoja. MANGALITZA KUULUU Euroopan vanhimpiin sikarotuihin. Sen jalostus aloitettiin jo 1830-luvulla Itävalta-Unkarin alueella. Alkuperäisrotu on syntynyt serbialaisen Sumadija-sian, unkarilaisten Bakonyija Szalontai-sikojen ja eurooppalaisen villisian risteytysten tuloksena. Herkullisen lihan ja rasvan maun vuoksi mangalitzasta tuli 1800-luvun lopussa Euroopan suosituin sikarotu. Toisen maailmansodan jälkeen maatalouden tehostuessa se alkoi kuitenkin jäädä nopeammin kasvavien sikarotuja jalkoihin. 1970-luvulle tultaessa rotu oli sukupuuton partaalla. 80-luvun lopulla rodun heikkoon tilaan havahduttiin, ja nykyisin kanta on vakaalla pohjalla. Kasvatusta on kaikissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa sekä Venäjällä. Mangalitzoja on kolmea väriä: punaisia, valkoisia ja musta-valkoisia. Valkoinen väri on maailmalla suosituin, Suomessa valtaosa on punaisia. Ensimmäiset valkoiset mangalitzat tulivat Suomeen pari vuotta sitten. Lähde www.mangalitzat.fi Sukupuuton partaalta parrasvaloihin Mangalitza ei ole arka eläin. Se tulee mielellään katsomaan, mitä tapahtuu.
35 FARMI 4/2016 – Tuotantosikalassa on automaattiruokinta, joten ei ole niin hetken päälle sinne meno. Mutta jos näiden kanssa ollaan puoli tuntia myöhässä, sen kyllä jo kuulee. Pieni kanta haasteellinen – omaa rekisteriä kaivataan Mangalitza on Suomessa toistaiseksi melko harvinainen kotieläin, mutta sen suosio kasvaa. Todellisen määrän selvittäminen on haasteellista, sillä rodulla ei ole omaa rekisteriä. Villasika tilastoituu sikarekisteriin. – Olisi jo viranomaisten kannalta hyvä, että mangalitzat olisivat omassa rekisterissään. Muillakin sikaroduilla on omansa, Tiina Hokuni sanoo. Mangalitza kiinnostaa etenkin omatarvekasvattajia. Haasteellisena Hokunit pitävät sitä, etteivät kaikki kotitarvekasvattajat ilmoita sikojaan rekisteriin, vaikka laki niin vaatii. – Tautien ja muiden ehkäisemiseksi kaikkien eläinten pitäisi ehdottomasti olla viranomaisten tiedossa. Haaste on myös Suomen pieni mangalitzakanta. Uuden eläinaineksen tuonnissa on omat haasteensa Suomen hyvän tautitilanteen vuoksi. – Itävallasta on tuotu uusia karjuja viime vuonna. Nyt suunnitellaan pienellä porukalla, että Hollannista tuotaisiin. Suvut alkavat olla vähän vähissä. Hokunit toivovat, ettei rodun kasvava suosio siirrä kasvatusta teollisen tuotannon suuntaan meillä tai muualla. Toni Hokuni muistuttaa, että pitkän kasvatusaikansa vuoksi mangalitza ei sovi tuloksen maksimointi -ajatteluun. – Nykysika kasvaa lähes kilon päivässä, ei tämä sen kanssa kilpaile. Heikko kannattavuus pakotti investointiin Mangalitzan liha on haluttua maailmalla. Kysyntä lisääntyy myös meillä, etenkin ravintoloissa. Lihassa arvostetaan sen marmoroituvuutta ja hyvänmakuista rasvaa. Liha on punaisempaa kuin tavallinen sianliha. Pitkän kasvatusajan ansiosta rasva marmoroituu lihassyiden väliin. Liha on rasvaista, mutta suuri osa siitä on hyvänlaatuista tyydyttymätöntä rasvaa. Rasvasta valmistetaan myös laardia, jota voidaan monipuolisesti hyödyntää ruuanlaitossa ja leivonnassa. – Jollei maista, ei voi tietä, miltä liha maistuu. Rasva on pehmeää ja hyvänmakuista, jos rasvasta niin voi sanoa. Suomessa ei vielä laardia arvosteta, mutta esimerkiksi Unkarissa sitä käytetään leivän päällä, Tiina Hokuni kertoo. Yksi syy Hokunien mangalitzalauman kasvuun on ollut tilan yhteyteen pian valmistuva pienteurastamo ja lihamyymälä. Mangalitzanliha on omassa myymälässä mainio lisämyyntiartikkeli. Teurastamon perustamista Hokunit pyörittelivät useamman vuoden. Rohkea päätös investoinnista tehtiin viime vuonna. – Tämä pitkä tunneli sianlihantuotannossa on ollut todella pitkä. Valo ei vaan tule lähemmäs. Oli pakko ruveta miettimään, että mitä tehdään. Yksistään sianlihantuotanto ei kannata. Vaihtoehdot olivat vähissä, koska eläimistä ei haluttu luopua, Tiina Hokuni sanoo. Tavoitteena on aikanaan saada koko oma sianlihantuotanto kulkemaan pienteurastamon kautta. – Tällöin sikalan pyörityksenkään ei tarvitsisi olla äärimmäisen tehokasta, ja eläinmäärää voitaisiin mahdollisesti pienentää. Nyt tilanne sikataloudessa on se, että on pakko pyörittää täysillä koko ajan, Toni Hokuni sanoo. Pienteurastamo on tervetullut alueelle, josta sellainen puuttuu. Mitoitus on tehty niin, että myös naudan ja hevosen teurastus onnistuu. Varsinais-Suomen alueella on meneillään monenlaista pöhinää lähiruuan suhteen. Niin kuluttajia kuin ravintoloita tuntuu enenevässä määrin kiinnostavan paikallinen ruoka. – Ihmiset haluavat tietää, mitä syövät ja millaisista olosuhteista ruoka tulee. On se sitten lihaa tai mitä muuta tahansa, Tiina Hokuni pohtii. Entä miten käy mangalitzamäärän Vallilan tilalla, jos lihanmyynti pomppaa, tuleeko villapossuja lisää? – Kyllä metsää tuossa on, ei se laitumista kiinni jää. Mutta kyllä mielestäni 10–20 emakkoa on maksimi, ainutlaatuisuuden tulee säilyä, Tiina Hokuni muistuttaa. Viime vuoden huhtija marraskuussa syntyneet porsaat asustavat nyt väliaikaisessa tarhassa. Mielipuuhaa on maata röhnöttää takana näkyvällä kalliolla. ”Nykysika kasvaa lähes kilon päivässä, ei tämä sen kanssa kilpaile.”
L aiduntavia eläimiä kaivataan niin luonnonlaitumien kuin taajamien viheralueidenkin hoitoon. Kaikkein arvokkainta työtä ne tekevät huolehtiessaan luonnon monimuotoisuudesta perinnebiotoopeilla. Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan muun muassa perinteisen maatalouden muovaamia niittyjä ja laitumia, joilla kasvaa uhanalaisia lajeja. Tällaisten alueiden määrä on vähentynyt Suomessa radikaalisti 1900-luvulla. Karjatilojen määrän laskiessa entiset laidunalueet ovat nyt kasvamassa umpeen tai vaarassa metsittyä. Viime vuosikymmeninä näistä arvokkaista alueista on alettu kantaa huolta. – Perinnebiotoopit ovat yleensä entisiä laitumia. Esimerkiksi tilalla on ennen ollut omaa karjaa, mutta alueet ovat jääneet pois hoidosta, kun karjasta on luovuttu, sanoo maisema-asiantuntija Riikka Söyrinki ProAgria Etelä-Suomen maaja kotitalousnaisista. Maisemalaidunnuksella edistetään luonnon monimuotoisuutta. – Luonnonkasvien siemenpankki voi säilyä vuosikymmeniä maaperässä. Eläimet elävät laitumen tuotolla, joten maaperä köyhtyy ja reheväkasvuiset, korkeat kasvit taantuvat. Näin pienemmät ja hennommat niittykasvit menestyvät taas paremmin. Eläimet myös sorkillaan sopivasti rikkovat maanpintaa, jolloin maan siemenpankista pääsee nousemaan ”vanhaa” lajistoa, Söyrinki selittää. Osaltaan myös karjanlanta elvyttää alueen eliöstöä houkutTEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT RIIKKA SÖYRINKI, ANNI LEHTO JA AHTI SORMUNEN Märehtijät kesätöissä – perinnebiotoopit säilyvät laidunnuksen ansiosta Monen tilan naudat ja lampaat muuttavat tänäkin kesänä vehreämmille maille – ne alkavat maisemanhoitajiksi laidunja viheralueilla. Näiden luonnonruohonleikkureiden avulla kulttuurillisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet pysyvät kunnossa. telemalla lantakuoriaisia ja näiden mukana hyönteisiä ja lintuja. Luonnonlaitumet tarjoavat otollisen elinympäristön monelle myös peltoviljelyn kannalta oleelliselle lajille, kuten pölyttäjille. Maisemalaidunnus on jo tuotantosuunta Usein maisemalaidunnus saa alkunsa perinnebiotooppialueen tai maisemallisesti tärkeän alueen omistajan aloitteesta. Monesti myös esimerkiksi ranta-alueet tai kivikot voivat olla mahdoton hoitaa koneellisesti. Laidunnussopimuksia tehdään myös viljelijöiden kesken. Oma ryhmänsä ovat Metsähallituksen, kuntien ja kaupunkien maat. – Monet emolehmätilalliset ja lampurit aktiivisesti etsivät alueita. Usean vuoden toimintaa harjoittaneet ovat tehneet selkeän valinnan erikoistua maisemanja luonnonhoitoon. Voidaan jopa joidenkin tilojen kohdalla puhua päätuotantosuunnasta, Söyrinki kertoo. Maisemanhoitotöissä ovat tavallisesti lampaista vanhemmat uuhet ja naudoista emot tai hiehot. Myös hevonen on tehokas laiduntaja. Tavallista on, että tilalta menee eläimiä useisiin laidunkohteisiin. Osalla lammastiloista jopa kaikki lampaat lähtevät kesäksi pois tilalta. Tämä helpottaa omia kesäkauden töitä ja mahdollistaa laitumien laittamisen
37 FARMI 4/2016 vaikka nurmentuotantoon. Tavallisesti eläimet viettävätkin koko laidunkauden maisemanhoitotöissä, jopa syyskuun loppuun asti. Tavoite on saada eläimet töihin jo toukokuussa, ettei laitumen kasvusto ehdi liian korkeaksi. – Kun heinä on pitkää, eläimet sotkevat sitä, eikä tulos ole maiseman kannalta niin siisti. Myös esimerkiksi lampaat syövät mielellään lyhyttä kasvustoa, ja saattavat jopa valittaa nälkäänsä, jos ruoho on ehtinyt liian korkeaksi, Söyrinki vinkkaa. Turvallisuus ja hyvinvointi vaativat suunnittelua Sekä maisemanhoidon että eläinten hyvinvoinnin kannalta onnistunut laidunnus vaatii suunnittelua. Suunnittelu kannattaa aloittaa jo edellisenä vuonna. Maastoltaan laidunalueen on oltava eläinlajille järkevä ja turvallinen. – Etukäteissuunnittelussa on otettava riskit huomioon. Esimerkiksi pohdittava, onko alueella ilkivaltaongelmaa, peto-ongelmaa, koirien ulkoilutusta tai mahdollisesti ei suopeita naapureita, Söyrinki sanoo. Eläinlaji valitaan kohteen mukaan. Esimerkiksi märällä järvenrantaniityllä lammas ei pärjää, mutta nauta erinomaisesti. Eläimet elävät laitumen tuotolla, lisäruokaa ei anneta, joten laidunpaineen on oltava sopiva. On myös mietittävä, miten aitaus tapahtuu, jos alue uusi. Viimeisen arvion alueen sopivuudesta tekee aina karjanomistaja. Söyrinki suosittelee karjatilallista ja maanomistajaa laatimaan aina kirjallisen laidunnussopimuksen, joka helpottaa vastuujakoa. Olennaista on miettiä, miten saadaan päivittäinen valvonta ja juomavesi järjestetyksi. – Vastuista on sovittava, ja niitä on jaettava. Paljon on sellaisia laitumia, jotka karjanomistaja on vuokrannut, ja joihin hän tekee aidat ja siirtää eläimet. Valvonnan ja laitumen rehun riittävyyden tarkkailusta huolehtii toinen taho. Lähtökohtaisesti etäisyydet ovat niin pitkät, ettei päivittäinen vierailu omistajalta onnistu. Lähes aina valvojataho on maanomistaja tai alueella toimiva muu taho, kuten urheiluseura tai luonnonsuojeluyhdistys. Vaikka nimetty valvojataho onkin, laitumen on hyvä olla valvovien silmien alla. – Kun laidun on syrjässä, esimerkiksi varkausriski voi olla suurempi. Näkyvyys on plussaa. Kuljetusja siirtoilmoituksista, samoin kun pitopaikan rekisteröinnistä huolehtii luonnollisesti karjanomistaja. Maaseudulla ei tarvita erillisiä lupia tai ilmoituksia, mutta jos laidunalue sijaitsee kaupunkialueella, vaatii laitumen perustaminen kunnasta riippuen joko ilmoitustai lupamenettelyn. Myös laidunnuksesta tiedottaminen on tärkeää. Ympäristötuki auttaa kustannuksissa Kustannuksissa on valtavat vaihtelut riippuen muun muassa laidunalueen koosta. Laitumen perustamiskustannus voi olla iso, mutta hyvin tehdyt laidunrakenteet kestävät vuosia. – Esimerkiksi jos isolle alueelle tulee nautoja ja rakennetaan sähköaita, suhteessa kustannus on paljon pienempi, kuin pienen alueen aitaaminen, Söyrinki sanoo. Maisemalaidunnukseen voi saada ympäristötukea. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito -sopimusta voi hakea pellon ulkopuolisten alueiden kuten luonnonlaidunten, saarekkeiden ja reunavyöhykkeiden hoitoon. – Oman kunnan ulkopuolelle kuljetetaan paljon eläimiä maisemanhoitotöihin. Osa karjanomistajista pitää rajana esimerkiksi 100 km, mutta pidemmällekin viedään.
LAIDUNPANKIN TAVOITTEENA on edistää maisemalaidunnusta, ja molempia osapuolia hyödyttävää sopimuksellista yhteistyötä. Laidunpankki auttaa laidunta hakevia eläintenpitäjiä ja laiduneläimiä etsiviä maanomistajia kohtaamaan. Palvelussa molemmat voivat jättää oman ilmoituksensa. Sivusto tarjoaa kohtaamispaikan lisäksi runsaasti tietoa laidunnuksesta, ja sieltä voi myös tulostaa laidunsopimusmallit. Muutaman vuoden toiminutta Laidunpankkia aiotaan tänä vuonna kehittää käyttäjäystävällisempään suuntaan kyselypalautteiden pohjalta. Kävijämäärä on kasvussa, vuosittain sivustolla vierailee 13 000 kävijää. Tutustu: www.laidunpankki.fi Mikä Laidunpankki? Laidunnuksen tulee edistää luonnon ja maiseman arvoja, ja tukea saavan aktiiviviljelijän tai yhdistyksen on sitouduttava sopimukseen viideksi vuodeksi. Tuki muuttui tälle ohjelmakaudelle kiinteäksi hehtaarikohtaiseksi tueksi, ja se on 450 euroa hehtaarilta. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat inventoidut perinnebiotoopit voivat saada hehtaaritukea 600 euroa. – Se on keskimäärin hinta, jonka pitäisi kulut kattaa. Koska tuki muuttui kiinteäksi, kustannusarvioita ei tarvitse enää hakemukseen tehdä, Söyrinki sanoo. Tukihakemuksen liitteeksi tarvitaan maanvuokrasopimus sekä viiden vuoden hoitosuunnitelma, jossa perustellaan hoidon tavoitteet ja määritellään käytännön toimenpiteet. – Yleensä perusteet liittyvät maankäytön historiaan, otetaan niittyjä tai muita vanhoja maatalousalueita takaisin hoitoon. Tukeen liittyy myös hoitopäiväkirjavelvoite, eli kaikki tehdyt toimenpiteet tulee kirjata. Söyrinki vertaa päiväkirjaa lohkokorttiin. Jos alue on ennen ollut erityistukisopimuksen piirissä, tarvitaan tältä ajalta hoitopäiväkirja tukihakemuksen liitteeksi. Ympäristösopimuksessa määritetty minimipinta-ala on 0,3 hehtaaria. Söyrinki kertoo, että käytännössä alle hehtaarin aloille ei juuri tukea haeta. Mutta jos kyseessä on esimerkiksi arvokas virkistyskäyttötai museoalue, sopii maisemalaidunnus pienenkin alueen hoitotavaksi. – Ympäristösopimuskaan ei tätä pois sulje, mutta kustannuksia se ei ihan pienellä alueella kata. Tällöin maanomistaja hankkii alueen maisemalaidunnuksen ostopalveluna. Vuonna 2015 uuden ohjelmakauden ympäristösopimuksia laidunalueille haettiin runsaasti. Myös tänä kesänä odotetaan runsasta suosiota. Hakuaika päättyy 15.kesäkuuta. – Olemme kannustaneet ihmisiä hakemaan tukea nyt, sillä ympäristösopimuksen kaikkien tukien jatkosta ei tiedä. Monet toimenpiteet ovat olleet niin suosittuja, Söyrinki muistuttaa. Laidunnussopimuksessa huomioidaan, ettei kontaktia muiden eläinten kanssa ole. Näin minimoidaan tautiriskit. VITAMIINIREHUTARJOUS Tuotteet säkeissä tai suursäkeissä tilalle toimitettuna. KAMPANJA ALKOI 1.6. KYSY LISÄÄ EDUSTAJALTASI: WWW.VILOMIX.FI/EDUSTAJAT Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi E-Seleeni 7000 Plex Vilomixin kuivavitamiinirehujen huipputuote! Rakeinen, 15 kg, 750 kg. E-Seleeni TMR Plex APE-ruokintatilan tuote. Jauhe, 20 kg, 800 kg. E-Seleeni 6000 Taloudellinen vaihtoehto E-vitamiinivalmisteeksi kaikille kotieläimille. Rakeinen, 20 kg, 800 kg. Pormix Plex Monivitamiinivalmiste, joka sisältää orgaanista seleeniä. Rakeinen, 15 kg, 750 kg. Karja-Mix Ässä Plex Monipuolinen A-, Dja E-vitamiinivalmiste. Rakeinen, 20 kg, 800 kg. E-Seleeni vahva Vahva nestemäinen E-vitamiini ja seleenilisä kaikille kotieläimille. Vilomix mukana OKRA-messuilla. Löydät meidät osastolta E59
HEVOSET TOUKOKUISESSA HEVOSALA 2030 -seminaarissa pohdittiin hevosalan tulevaisuuden trendejä, asiakkuuden ja yrittäjyyden muutosta sekä alan vastuullisuutta. Seminaari toimi Uudistuva hevostalous -hankkeen starttiseminaarina. Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall nosti tulevaisuuden isoimpina kysymyksinä esille huolen harrastamisen ja yrittämisen olosuhteista sekä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista. Asiakkaiden erilaisia tarpeita ja asiakasarvoa pohti Vaasan Yliopiston yliopisto-opettaja KTT Minna Jaskari. Asiakkaan ja asiakassegmenttien ymmärtäminen oli myös Stall Blombacken Vesa Kukkamon mielestä tärkeää tiedostaa. Fintoton toimitusjohtaja Pertti Koskenniemi kertoi valmisteltavan uuden rahapeliyhtiön tilanteesta ja raviurheilun haasteista lajina. Pelkkä peli ei enää riitä, vaan lajin on uudistuttava huomioimalla eri asiakasryhmien tarpeet. Uusi peliyhtiö aloittaa toiminnan 1.1.2017, jolloin myös uuden arpajaisverolain on tarkoitus astua voimaan. Peliyhtiöiden uudistuksella on hevosalaan valtava merkitys. Hevosalalle osoitetaan 4 prosenttia tuotosta. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Markku Saastamoinen ja professori Sirpa Kurppa nostivat keskusteluun hevosalan vastuullisuuden ja kestävyyden. Seminaarissa julkaistiin Uudistuva hevostalous -hankkeen yrityskumppanit, jotka esimerkillisellä toiminnallaan vastaavat ajan muuttuviin vaatimuksiin. Yrityskumppanit ovat Equstom Nurmijärveltä, Kajaanin Hevosharrastekeskus, Stall Blombacke Mikkelistä ja Toiska Ilmajoelta. www.hippolis.fi Hevosala isojen kysymysten äärellä 11.7. Lieksa 12.7. Loviisa 14.7. Suonenjoki 17.7. Haapajärvi 18.7. Riihimäki 19.7. Lieksa 21.7. Lapua 22.7. Vieremä 23.7. Jämsä ja Kalajoki 24.7. Jämsä ja Kaukonen 25.7. Loviisa 5.8. Vieremä 7.8. Loviisa 8.8. Riihimäki 14.8. Pihtipudas 18.8. Kokkola 21.8. Riihimäki 28.8. Kannus 28.8. Lieksa Kierrä kesäraviradat! KESÄ ON ravien aikaa. Katso tästä kesäraviradoilla järjestettävät ravit. Farmi on mukana Kokemäen ja Jämsän raveissa. 3.6. Suonenjoki 5.6. Paikallisravit Pihtiputaalla 6.6. Loviisa 10.6. Vieremä 12.6. Kokemäki 18.6. Kalajoki 19.6. Riihimäki 21.6. Lieksa 24.6. Härmä ja Vieremä 25.6. Härmä ja Kokemäki 26.6. Kauhava, Kemijärvi ja Kokemäki 27.6. Loviisa 30.6. Riihimäki 1.7. Vieremä 2.7. Sodankylä 3.7. Halsua 6.7. Hankasalmi 7.7. Kauhava 10.7. Pihtipudas ja Riihimäki OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi MAASEUDUN ASIALLA M IM M I VI RT AN EN
HEVOSET KEVÄT JA KESÄ ovat varsojen syntymisen aikaa. Kasvattajan tulee muistaa ilmoittaa syntymästä rekisterin pitäjälle, jotta varsan lainmukainen rekisteröinti saadaan aloitettua. Kun varsan syntymästä ilmoitetaan kuukauden sisällä, on varsan rekisteröintihinta edullisin. Myöhemmin ilmoitetuista varsoista peritään korotettu rekisteröintimaksu. Tammanomistajilla on uuden käytännön mukaan mahdollisuus ilmoittaa varsomisesta sähköisesti Heppa-järjestelmään. Tämä edellyttää, että tamman omistajalla on käytössään Oma talli-tunnukset Heppaan ja että kyseisen oriin astutuskirjanpito on hoidettu sähköisesti. Mikäli ilmoittaminen sähköisesti ei ole mahdollista, tulee ilmoitus tehdä suoraan oman alueen hevosjalostusliittoon. Jos tammanomistaja on saanut oriinpitäjältä paperisen astutustodistuksen, jonka alaosassa on varsomisilmoitus, ilmoitetaan varsomisesta palauttamalla täytetty varsomisilmoitus oman alueen hevosjalostusliittoon. Mikäli erillistä varsomistodistusta ei ole, tulee ilmoitus tehdä hevosjalostusliittoon kirjallisesti joko sähköpostilla tai kirjallisella ilmoituksella postitse. Ilmoituksessa tulee kertoa, mikä tamma on varsonut, varsan sukupuoli ja syntymäaika sekä nimiehdotus. Mikäli varsa sijaitsee jossain muualla kuin kasvattajan osoitteessa, on myös varsan sijaintipaikka hyvä mainita. Kun varsa on noin puolen vuoden ikäinen, tulee varsalle tilata tunnistaja hevosjalostusliitosta. Tunnistaja käy merkitsemässä varsan mikrosirulla, ottaa siitä DNA-näytteen sekä kirjaa ylös värin ja merkit. Hevosjalostusliitosta tiedot toimitetaan Hippokseen varsinaista rekisteröintiä varten. Rekisteröintiä varten tarvitaan myös syntymätodistus, joka on kuitti oriinpitäjältä maksetusta varsamaksusta. www.hippos.fi Muista ilmoittaa varsan syntymästä Hevosala isojen kysymysten äärellä Puh. (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi LOISPOSTI Helppo ja vaivaton läHetyspakk aus! UUSI helppo tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! www.loisposti.fi FA RM I YLIVIESKAN RAVIRADALLA kilpailtiin 21.5. Valtakunnallisen Työmestaruuden voitosta. Kilpailuun osallistui 12 hevosta. Voiton vei tänä vuonna kilpailuun ensikertaa osallistunut Isäntä. Oriin valmentaja on Eino Leikas, omistaja ja kasvattaja Sirkka Saarinen. Isäntää ohjasti Pentti Sarja. Työhevosharrastajat palkitsivat Isännän kilpailun parhaana vetäjänä. Toiseksi sijoittui kilpailun vanhin osallistuja, 18-vuotias tamma Vilpotar. Kolmas oli viime vuoden mestari Luomutar. www.hippos.fi Isäntä on työmestari 2016
42 FARMI 4/2016 R aveja järjestetään vuosittain vajaat 600 ja niitä seuraa raviradoilla reilut 700 000 katsojaa. Ratojen ulkopuoliset etäpelipisteet keräävät jo enemmän katsojia, jopa lähes 900 000. Ravialaa rasittavat palkintorahojen lasku sekä kasvatuksen ja hevosten omistajien määrän putoaminen. Myös ammattivalmentajien ja –ohjastajien ikäjakauma on huolestuttava. Jopa 75 prosenttia heistä on 41-vuotiaita ja vanhempia. Nuorten 20-30-vuotiaiden osuus on vain 5 prosenttia. Yksi alan nuorista menestyjistä, Jere Kiveinen, 20, on lähtenyt ravialalle täydellä sydämellä. Nuorella miehellä on alasta hyvin realistinen kuva. Nykymenestyksen ja tulevaisuuden tavoitteiden perustana on kova työmoraali, vahva palo hevosalalle sekä taloudellisten realiteettien huomioiminen. – Vaikka alalle tarvitaan nuoria, en voi sitä suositella. Valinta ja päätös ovat jokaisen omat. Tämä on hienoa hommaa, kun saa asiat luistamaan. Paljon on myös pettymyksiä. Esimerkiksi eilen olin kolmen hevosen kanssa Porissa, enkä voittanut euroakaan. Ei saa kuitenkaan jäädä murehtimaan, vaan pitää katsoa eteenpäin. TEKSTI KATI HURME-LEIKKONEN KUVA MIKA KIVEINEN Jere Kiveinen hakee menestystä hevosen vahvuuksien kautta Raviurheilu on yksi Suomen suosituimmista urheilulajeista. Totoravilähtöjen ja paikallisravien määrät ovat kuitenkin laskeneet tasaisesti viimeisen viiden vuoden ajan. Nuoria raviammattilaisia tulee alalle vähän. Kiveinen ajautui hevosten pariin isovanhempien kautta. Isoisällä oli muutamia ravihevosia. – Olin tallilla koko ajan jo ihan vaahtosammuttimen kokoisesta. Kymmenen vuoden ikäisenä päätin suunnata tälle alalle. Pikkuhiljaa aloin tehdä tallilla enemmän, alkuopit, kuten kengittämisen, opin Papalta. Peruskoulun jälkeen Kiveinen lähti töihin Olli Lähtisen tallille. Nyt hän ohjastaa, valmentaa, tekee tallitöitä ja kengittää. Pelkällä ohjastamisella ei elä Suomessa kuin reilut toistakymmentä ammattilaista. ”Haluan antaa hevosille rauhallisen ja nätin juoksun.” Jere Kiveinen ja Starlight Diva.
– Kengittäminen varmistaa rahantulon, vaikka se onkin raskainta hommaa. Aion panostaa siihen elannon hankkimisessa. Ajaminen ja valmentaminen ovat mukana siinä sivussa. Kiveinen nauttii siitä, että saa ison eläimen toimimaan ja oppii lukemaan sitä. Voitto tuntuu tietenkin hyvältä. – On ensimmäinen pykälä saada hevonen hyvään kuntoon, mutta tarvitaan vielä toinenkin pykälä saada se voittamaan. Kiveinen on tehnyt hyvää tulosta ohjastettavillaan, ja ajettaviksi tarjottavien hevosten määrä on ollut nousussa. – Puskaradion kautta on kehuttu. Haluan antaa hevosille rauhallisen ja nätin juoksun. En lähde hulluttelemaan. Juoksu on aina myös valmistelua seuraavaa starttia varten. Onnistun, kun saan tarjottua hevoselle sellaisen juoksun, mitä se vaatii. Kiveinen sanoo, että hyvällä hevosella voittaa kuka tahansa. Tavallisen hevosen kanssa ohjastajan taktikointi on isossa roolissa. – Pärjääminen vaatii taitoa. Miten osaat lukea omaa hevosta, millä lailla saat siitä parhaan irti. Paneudun juoksuihin etukäteen, mietin miten juoksut voivat mennä. Jälkeenpäin katson ne nauhalta ja ajattelen, mitä olisin voinut tehdä paremmin. Ravien palkkiot ovat laskeneet koko Kiveisen uran ajan. Viime kuukausina suuntaus on ollut kuitenkin parempaan päin. – Aika pohjalla käytiin. Kun kolmannesta sijasta hyvän ajon päätteeksi saa 150 euroa, ei siitä jää oikein mitään käteen. Raviradoilta puuttuu kokonaan yleisö niistä tavallisista arkiajoista, vaikka kesätapahtumat vetävätkin mukavasti väkeä. – Kesäravit ovat paras kokemus ensikertalaiselle, niissä on hyvä tunnelma. Suosittelen uusia katsojia pelaamaan vaikka vain yhdellä eurolla, sillä se tuo ihan oman jännityksensä lähdön seuraamiseen. UUTUUS
YMPÄRISTÖ & ENERGIA HALLITUSOHJELMAN KIERTOTALOUDEN kärkihankkeessa panostetaan ravinteiden kierrätykseen sekä tehostetaan toimia Itämeren ja vesien suojelemiseksi. Kärkihankkeeseen kuuluva ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma tuo yli 12 miljoona euroa innovatiivisten teknologioiden ja logististen ratkaisujen kehittämiseen ja kokeiluun. Kokeiluohjelman tavoitteina on muun muassa biomassojen prosessointiteknologian, ravinteiden kierrätyksen logistiikan ja palveluratkaisujen edistäminen sekä korkean jalostusasteen tuotteiden kehittäminen biomassoista. Rahoitus on tarkoitettu ennen kaikkea teknologioita kehittäville ja kokeileville yrityksille sekä hanketoteuttajille. – Ravinteiden kierrätys on tärkeä osa kiertotaloutta ja kansallista ruokaturvaa. Maatilojen kannattavuus vaatii uutta ajattelua, kestävää tuotantoa, resurssitehokkuutta, lähiruokaja paikallistalouden edistämistä sekä tuotteiden brändäystä. Esimerkiksi lannan ja puhdistamolietteen ravinteiden kierrätys luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoo. Kokeiluohjelma on käynnissä vuosina 2016– 2018. Ohjelman rahoitus on valtakunnallista, ja hankehallinnoinnin hoitaa keskitetysti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Rahoitushaku aukeaa alkukesästä. www.mmm.fi Ravinteiden kierrätys käytäntöön – kokeiluohjelmaan 12,4 miljoonaa euroa PASI LÄÄNINPÄÄ OY www.konekauppias.? PI XA BA Y
YMPÄRISTÖ & ENERGIA SUOMALAISESSA JÄTEHUOLLOSSA on tapahtunut merkittävä muutos kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2006 yli 60 prosenttia yhdyskuntajätteestä vietiin kaatopaikoille, nyt kaatopaikkojen osuus on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin. Rakenteilla olevien kierrätyslaitosten ja jätevoimaloiden valmistuttua kaatopaikoista luovutaan käytännössä lähes kokonaan parin vuoden sisällä, ja Suomi nousee yhdyskuntajätehuollon huippumaiden tasolle Euroopassa. Jätevoimaloilla saadaan jätteen sisältämä energia hyötykäyttöön ja vältetään kaatopaikkojen metaanipäästöt. Biojätteen käsittelyllä saadaan ravinteet kiertoon ja tuotetaan uusiutuvaa energiaa. Jätehuollon huippumaissa, kuten Saksassa, Ruotsissa ja Hollannissa, noin puolet jätteestä kierrätetään ja toinen puoli hyödynnetään energiana. Yksi prosentti päätyy kaatopaikoille. Jätehuoltoyhdistys uskoo, että tämä on mahdollista saavuttaa myös Suomessa. Kuntien jätelaitokset mahdollistavat jätteenkäsittelypalvelut asukkaiden lisäksi myös pk-yrityksille ja paikallisille jätteenkuljetusyrityksille. Jätelaitoksilla on valmis, koko maan kattava järjestelmä jätteiden tehokkaaseen keräämiseen, mikä on kierrätyksen ja kiertotalouden toteutumisen edellytys. Jätelaitosyhdistys: Jätehuoltoa ei saa jättää markkinavoimien temmellyskentäksi – Jätteen erilliskeräys ja kierrätyskapasiteetti lisääntyvät kuntien jätelaitoksissa jatkuvasti ja sitä kautta saamme nostettua kierrätysastetta Suomessa, kunhan lainsäädäntö sen mahdollistaa, sanoo Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo. – Tavoitteiden saavuttamisen edellytys on lisäksi se, että yksityiset jäteyritykset luopuvat kierrätyskelpoisen jätteen polttamisesta. Tällä hetkellä ”kierrätyspolttoaineeksi” kutsutun jätteen osuus on kolmannes kaikesta poltetusta jätteestä. Suomen kierrätysaste nousisi heti 10 prosenttiyksikköä, jos tämä jäte kierrätettäisiin polttamisen sijaan. EU:n kiertotaloustavoitteet vaativat lainsäädäntöön selkeitä järjestämisvastuita eri vastuutahoille länsieurooppalaisen toimintamallin mukaisesti. Jätelaitosyhdistys on huolissaan siitä, että hankintalakiin ja jätelakiin kaavaillut muutokset hidastaisivat kiertotalouden toteutumista ja kaatopaikoista luopumista. Pelkästään markkinoiden varaan jätehuoltoa ei voida jättää. – Kuntien jätelaitokset ovat kehittäneet viimeiset vuosikymmenet alueellista ja vastuullista jätehuoltoa. Olemassa olevaa jätehuollon perusinfraamme ja sen kehitystä ei pidä tuhota jättämällä se markkinavoimien temmellyskentäksi. Jätehuoltoa tulee kehittää ympäristön, kansalaisten, terveyden sekä yritysten parhaaksi. Tämä toteutuu parhaiten julkisella vastuulla – kuten myös Euroopan edelläkävijämaissa, toteaa Salo. www.jatehuoltoyhdistys.fi DE PO SI TP HO TO Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta
METSÄ FR EE IM AG ES SUOMI ON lähettänyt yhdessä muiden metsäisten maiden kanssa komissiolle kirjeen, jossa ehdotetaan Pariisin sopimuksen mukaisesti metsien kestävän hoidon ja käytön huomioimista EU:n 2030 ilmastokehyksessä. Kirje on osoitettu ilmastokomissaari Miguel Arias Cañetelle ja maatalouskomissaari Phil Hoganille, ja siinä korostetaan metsien tärkeää merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja hiilen sitomisessa. Ilmastotoimien tulisi kannustaa kestävään metsätalouteen. Komissio on antamassa kesällä ehdotuksensa maankäyttösektorin, metsäsektorin ja niin kutsutun taakanjakosektorin sisällyttämisestä EU:n 2030 ilmastokehykseen. – Siirtymisellä kohti kestävää biotaloutta on huomattava merkitys ilmaston lämpenemisen hidastamisessa. Suomessa biotalouden kehittäminen perustuu erityisesti kestävästi ja pitkäjänteisesti hoidettujen metsävarojen käyttöön, maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen painottaa. Kirjeessä esitetään, että EU:n maankäyttöä ja metsiä koskevan laskentajärjestelmän tulee kannustaa metsien kestävään hoitoon ja käyttöön. Metsien hiilinielun sisällyttäminen ilmastokehykseen tulee tehdä siten, ettei päästövähennysten kunnianhimo laske. Pariisin sopimuksessa metsät tunnistetaan keskeisenä keinona siirryttäessä kohti päästöjen ja nielujen tasapainovaadetta vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla. Kirjeen lähettäneet maat edustavat yhdessä lähes puolta EU:n koko metsäpinta-alasta. Mukana ovat Suomen lisäksi Itävalta, Kroatia, Tsekki, Viro, Latvia, Liettua, Romania, Slovenia ja Ruotsi. www.mmm.fi EU:n metsäisimmät maat vetosivat komissioon Osallistu Koneyrittäjien ideakilpailuun Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 Usewoodilla uusi ajokone Soveltuumyöshakkuu-ja raivauskoneeksi WWW.ECOPULP.FI INFO@ECOPULP.FI P. 050-4055595, 044-2551955 Taimisuojat, kuituruukut, kasvatusalustat, marjarasiat, sieni– ja hedelmätarjottimet . T y ö s k e n t e l e t k ö ? Maaseutualoilla, ravija ratsastustalleilla Viherja ympäristörakentamisessa Puutarhoilla tai viheralalla Turkistarhoilla tai rehukeskuksissa Metsätaloudessa tai puutuoteteollisuudessa Venetai harjaja sivellinteollisuudessa Ammattiliittosi on Puuliitto. Se tarjoaa jäsenilleen parhaan saatavilla olevan työelämäja työttömyysturvan, ja runsaasti muita etuja. Jä s e n e k s i l i i t t y m i n e n o n h e l p p o a Lähetä tekstiviesti "021 LIITY" puhelinnumeroon 13145, ja sinuun otetaan yhteyttä, tai täytä liittymislomake internetissä osoitteessa: www.puuliitto.?/liity KONEYRITTÄJIEN LIITTO järjestää ideankilpailun, jonka tarkoituksena on löytää keinoja metsänhoidossa, puunkorjuussa ja puunkuljetuksessa toimivien yritysten kannattavuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen. Kilpailussa etsitään uusia ideoita ja innovaatioita. Kilpailuun voi osallistua myös jo pilotoidulla, mutta ei vielä kaupallisessa käytössä olevalla idealla. Kilpailu aika on 1.6.–30.9. Kilpailun säännöt ja lisätiedot löytyvät osoitteesta www.koneyrittajat.fi/ideakilpailu.
METSÄ Kasvatushakkuiden korjuujäljessä usein huomautettavaa NYT! 13.990 € + tk (sis. alv 24 %) Kranman T1750 4WD Jälleenmyyjätiedot: www.kranman.fi Tiilitehtaankatu 45 65100 VAASA Puh. 06 3577 856 www.konenygard.fi Vinssi kaupan päälle! Säästä 1.990 € METSÄKESKUS TARKASTI vuonna 2015 kasvatushakkuiden korjuujälkeä 304 leimikolla, joiden yhteen laskettu pinta-ala oli 1 017 hehtaaria. Kasvatushakkuussa tiheässä kasvavista puista kaadetaan vain osa, jolloin jäljelle jäävillä on enemmän tilaa kasvaa. Lähes kaikissa tarkastetuissa kohteissa oli aiempina vuosina tehty ensiharvennus ja muutamassa kohteessa oli tehty myös toinen harvennus. Energiapuuta oli korjattu joka toisesta ensiharvennetusta metsästä. Metsäkeskus luokittelee korjuun laadun kolmeen luokkaan: hyvä, huomautettavaa ja virheellinen. Luokittelun perusteena ovat hyvän metsänhoidon suositukset, metsälaista tulevat raja-arvot sekä sertifiointikriteerit. Korjuujälki oli hyvää yli puolella kohteista ja hieman alle puolet kohteista sai huomautuksen. Virheellisten osuus jäi pieneksi, vain pariin prosenttiin. Joka viidennellä tarkastuskohteella puustoa oli harvennettu metsänhoitosuosituksia voimakkaammin. Puukaupassa puun myyjän kannattaakin sopia kirjallisesti kasvamaan jätettävän puuston määrä. Metsäkeskus koosti ensimmäistä kertaa kasvatushakkuiden tarkastustiedon maakunnittain. Aiempina vuosina tulokset on julkaistu metsäkeskusalueittain. Metsäkeskus on koostanut tarkastustietoa myös hakkuita suorittaneiden metsätoimijoiden työn laadusta. Useimmiten hakkuuyritysten saamien huomautusten syynä ovat runsaat puustovauriot. Monesti korjuun laatuongelmat myös kasautuvat samalle kohteelle. Laadultaan huonoimmassa kohteessa joka neljäs kasvamaan jätetty puu oli vaurioitunut. Ennakkoraivaus ennen hakkuuta on metsänomistajan keino varmistaa hyvä korjuujälki. Metsänomistaja voi käyttää raivaussahaa itse tai ulkoistaa työn. Suomen koneyrittäjäkunnan osaaminen on korkeatasoista ja myös korjuuteknologiassa Suomi on edelläkävijä. Ylitiheissä, raivaamattomissa metsissä vaurioita syntyy kuitenkin väistämättä. Myös hakkuun ajankohdan valinnalla on merkitystä. Korjuuvauriot aiheuttavat metsänomistajalle tulonmenetystä, koska puun kasvu hidastuu, sen laatu heikkenee ja vaurioitunut puu voi myös altistua lahottajasienille. Keskimäärin korjuuvauriot aiheuttavat noin 100–200 euron menetyksen hehtaaria kohti. Metsän kasvun kannalta tarpeellista harvennushakkuuta ei kuitenkaan kannata jättää tekemättä korjuuvaurioiden pelossa, koska silloin taloudellinen menetys on vielä suurempi. www.metsakeskus.fi AH TI SO RM UN EN
METSÄ VUONNA 2015 metsäteollisuus käytti raakapuuta kaikkiaan 64,7 miljoonaa kuutiometriä. Tämä oli prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin, ja kolme prosenttia enemmän kuin edeltäneellä viisivuotiskaudella keskimäärin. Metsäteollisuuden sivutuotepuuta, lähinnä sahahaketta ja purua, kului 8,9 miljoonaa kuutiometriä. Kotimaisen raakapuun käyttö kasvoi edellisvuodesta kaksi prosenttia 56,1 miljoonaan kuutiometriin, kun taas tuontiraakapuun supistui neljä prosenttia 8,5 miljoonaan kuutiometriin. Kotimaisen raakapuun käyttömäärä oli suurin kahdeksaan vuoteen. Puun käyttö lisääntyi sekä puutuoteettä massateollisuudessa. Toimialoittain tarkasteltuna eniten raakapuuta kului selluteollisuudessa, 30,3 miljoonaa kuutiometriä. Sahateollisuus kulutti puuta seuraavaksi eniten, 24,0 miljoonaa kuutiometriä. Eri puutavaralajeista eniten jalostettiin mäntykuitupuuta ja lehtikuitupuuta. Lähes kolmasosan raakapuusta käytti Kaakkois-Suomen metsäteollisuus: Etelä-Karjalan maakunnassa raakapuuta kului 13,3 miljoonaa ja Kymenlaaksossa 7,0 miljoonaa kuutiometriä. www.luke.fi Kotimaisen raakapuun käyttö kasvoi 2015 M IM M I VI RT AN EN TAPIO 350 HARVESTERIT Muu Suomi: Otto Motor Oy Tapani Rintala, p. p. 0400 446 001 Itä-Suomi: Polvijärven Hake ja Turve Ky Kari Saharinen, p. 0400 375 020 www.riuttolehto.fi RIUTTOLEHTO OY SUOMI–FINLAND Tutustu Tapio-harvestereihin: SYKEHARVESTERI > KESTÄVÄ RAKENNE > SUURI KARSINTAVOIMA > TALOUDELLINEN > HELPPO KÄYTTÄÄ Tehokkuutta ja varmuutta! TAPIO-harvestereiden etuja ovat mm. edullinen hankintahinta, helppokäyttöisyys, vähäinen huollon tarve, yksinkertainen ja kestävä rakenne, suuri karsintavoima, polttoainetaloudellisuus ja hyvä karsintajälki. Uutuus! M Y Y N TI Tutustu kustannustehokkaaseen yhdistelmään OKRA osasto A118 Marco Krogars Oy & Syketec Oy Harvennushakkuiden tehopakkaus FinnBull Combi varustettuna JOBO ST75C harvesterilla on yhteistyö parhaimmillaan. Lue lisää, www.sykeharvesteri.fi www.finnbull.fi SYKETEC Vallgrundintie 78 B, 65800 Raippaluoto Puh. +358 (0)40 7008796. info@sykeharvesteri.fi JOBO ST75C uu tu us ! JOBO ST75C
49 FARMI 4/2016 KOULUTUS 1. KUKA OLET? – Sami Valkola 16-vuotias opiskelija Ylikiimingistä. 2. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? – Opiskelen oppisopimuksella maaseutuyrittäjäksi. Työskentelen läheisellä lypsykarjatilalla. Teoriaopintoja suoritan Oulun seudun ammattioppilaitoksen Muhoksen yksikössä. 3. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Olen pienestä saakka pyörinyt työnantajani tilalla ja ollut kesätöissä. Alan valinta oli selvä. Oppisopimuskoulutukseen tutustuin, kun tein siitä 9.luokalla esitelmän. Kysyin sitten työnantajalta, että sopisiko hänelle, että tulisin töihin ja opiskelisin oppisopimuksella ammatin. Aloitin työt viime vuoden kesäkuussa, heti peruskoulun päätyttyä. Teoriaopinnot alkoivat tammikuussa. Opinnot kestävät kolme vuotta, valmistun toukokuussa 2018. 4. MILLAISTA OPISKELU ON KÄYTÄNNÖSSÄ? – Tässä pääsee heti itse tekemään, ei tarvitse koulussa katsoa vierestä, kun muut tekevät. Työssä teen kaikkia käytännön maataloustöitä, kuten eläintenhoitoa, peltotöitä ja muuta. Opintojen aluksi laaditaan yhdessä työnantajan kanssa opetussuunnitelma, että mitä työpaikalla tullaan opettamaan. Esimerkiksi metsänhoitotyöt on tilalla ulkoistettu, mutta tutkinto edellyttää metsänhoitoon liittyviä opintoja. Suoritan ne muualla. Teoriaopintoja on kolmen viikon jaksoissa syksyllä ja talvella, kesäaikaan keskitytään vain tilan töihin. Näytöt suoritetaan viimeisenä vuonna opintojen päätteeksi työpaikalla. Paikalla arvioimassa osaamista ovat työnantajan ja koulun edustajat sekä henkilö, joka edustaa minua. 5. MITÄ OPPISOPIMUS VAATII OPISKELIJALTA? – Oppisopimus sopii niille, jotka oppivat parhaiten tekemällä. Mutta tässä opiskelu on pitkälti omalla vastuulla, siinä se eroaa koulussa olemisesta. 6. MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? – Haaveena olisi joskus pitää omaa lypsykarjatilaa. OPPISOPIMUS MAHDOLLISTAA tutkinnon hankkimisen työn ohessa. Edellytyksenä on työsuhde alan työpaikassa koulutuksen ajan. Työtehtävien on oltava koulutustavoitteen mukaiset. Oppilaitoksissa ja oppisopimusyksiköissä suoritettavilla teoriaopinnoilla täydennetään osaamista. Oppisopimustutkinto perustuu näyttöihin, joissa osaaminen näytetään. Oppisopimuksen kesto riippuu opiskelijasta. Opiskelijan keittokirja – helppoa, hyvää ja edullista Onko vähän rahaa ja aikaa, mutta kova nälkä? Tämä reseptikokoelma on räätälöity opiskelijan kiireiseen arkeen ja kukkarolle. Opiskelijan ruokavalio voi olla paljon muutakin kuin pastaa ja ketsuppia. Ruoanlaitto on myös rentouttavaa vapaa-ajanviettoa, varsinkin yhdessä kämppäja opiskelukavereiden kanssa. Mukana yli 100 ohjetta. (Gummerus) Hyötyä ja huvia omilleen muuttavalle Äly vapaax – kynäile ja kuvita villisti Asennetta ja positiivista anarkiaa uhkuva puuhakirja osuu takuulla nuorten ja nuorekkaiden makuun. Kirjan tehtävät kehottavat heittämään kaikki rajat romukoppaan ja kaivamaan kenties vielä uinuvan luovuuden esiin. Nyt koko tunneskaala estotta peliin ja kynät, sakset, nitoja, teippi, liima, laastari ynnä muu kättä pidempi kehiin. Loistavaa vastapainoa työlle ja koululle. (Karisto)
KOULUTUS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN kehittämisohjelman 2007–2013 avulla edistettiin työllisyyttä, parannettiin yrittäjyyden ja ruoantuotannon edellytyksiä, hoidettiin ympäristöä ja kehitettiin maaseudun palveluja. Vuosien 2007– 2013 aikana maaseutuohjelmalla myötävaikutettiin jopa 75 000 työpaikan syntymiseen tai säilymiseen maaseutualueilla. Näistä lähes 8 000 oli uusia työpaikkoja. – Tulokset osoittavat vahvasti, että maaseutuohjelman toimenpiteillä on pystytty synnyttämään elinvoimaa maaseudulle, seurantakomitean puheenjohtajana toiminut maatalousneuvos Esko Juvonen maaja metsätalousministeriöstä kertoo. Tukea myönnettiin yli 10 000 yritykselle yritysten investoidessa esimerkiksi uuteen tekniikkaan tai rakennuksiin, kehittäessä toimintaansa tai käynnistäessä aivan uutta liiketoimintaa. 70 prosenttia yrityksille myönnetystä rahoituksesta suuntautui mikroyritysten perustamiseen ja kehittämiseen. Uutta puhtia maaseudulle toivat myös nuoret viljelijät: sukupolvenja omistajanvaihdoksiin liittyvää nuoren viljelijän aloitustukea sai lähes Maaseutuohjelmalla merkittävä vaikutus maaseudun työpaikkoihin M AA SE UT UV ER KO ST O Jämsän ammattiopisto .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .w w w .ja o .fi Opiskele tulevaisuuden ammattiin! Floristi: Kasvintuntemuksesta lähtevän käsityötaidon ammattilainen. Eräja luonto-opas: Suomen luonnon tuntija, joka tarjoaa ohjelmaa asiakasryhmille kaikkina vuodenaikoina. Matkaopas: Asiantunteva turistiryhmien tuki välittää matkailijoille tietoa ja elämyksiä. Puutarhuri: Käytännön taitaja jolla suuntautumismahdollisuuksia kukkasidonnasta viheralueiden hoitoon. Matkailupalvelujen tuottaja: Tuntee matkailuelinkeinon ja hallitsee ohjelmapalvelujen toteuttamisen. Jämsän ammattiopistossa voit opiskella näitä ja lukuisia muita aloja mukavasti luonnonläheisessä ympäristössä. Tutustu ja hae: www.jao.fi/jamsanammattiopisto ? Koulutushaku
KOULUTUS KIRJA AUTTAA metsänomistajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan metsän sukupolvenvaihdoksen ja muut omistusjärjestelyt. Teos kertoo selkeästi eri luovutustavoista sekä verotuksesta, jatkajien metsätaloudesta ja erilaisista metsänomistusmuodoista. Teoksessa esitetään uusimmat oikeustapaukset, metsäverotuksen ja muun oleellisen lainsäädännön vaikutukset. Kirjan käyttökelpoisuutta lisäävät runsaat asiakirjamallit. Se on työväline niin metsänomistajalle kuin metsäneuvonnan ja kiinteistövälityksen ammattilaiselle. Matti Kiviniemi ja Pirjo Havia: Sujuvasti seuraavalle – Metsän omistajanvaihdos 3 000 viljelijää. Lähes 1 800 maatilaa haki investointitukea. Luonnonmukaisen tuotannon ala kasvoi ohjelmakauden aikana 190 000 hehtaariin. Myös eläinten hyvinvoinnin hyväksi tarjotut mahdollisuudet kasvattivat suosiotaan. Maaseudun ympäristötyö oli ohjelmassa keskeisessä roolissa. Ympäristötoimiin sitoutui 90 prosenttia viljelijöistä. Vuosina 2007–2013 toteutettiin noin 6 000 maaseudun kehittämishanketta, joiden avulla Hankkeiden avulla parannettiin muun muassa maaseudun palveluja, nuorten harrastusmahdollisuuksia sekä asukkaiden yhteisöllisyyttä. Ohjelmakaudella toteutettiin myös hankkeita, joiden avulla edistettiin maahanmuuttajien kotouttamista ja vahvistettiin osallisuutta. Maaseudun tietoliikenneyhteyksiä parannettiin 76 laajakaistahankkeen avulla. Ohjelmakauden 2007– 2013 kokonaiskustannusten arvioitiin olleen noin 8,5 miljardia euroa. – Suomi hyödynsi maaseudun kehittämiseen EU:lta saamansa rahoituskehyksen 98,4 prosenttisesti. EU-raha saatiin siten tuloutetuksi Suomeen erittäin hyvin. Siitä voimme osoittaa kiitoksemme myös tehokkaasti toimineelle hallinnolle. Ohjelman toimeenpanosta vastannut Maaseutuvirasto sekä rahoituspäätöksiä tehneet ELY-keskukset, Leader-ryhmät ja kunnat ovat tehneet suuren työn maaseudun kehittämiseksi, Juvonen kiittelee. www.mmm.fi Sujuvasti seuraavalle LUONTO-OHJAAJA PUUTARHURI AMMATTI LÄHELLÄ LUONTOA KATSO LISÄÄ JA HAE www.jedu. HAE OPISKELEMAAN! • Luonnossa ohjaaminen • Ulkoilureittien rakentaminen • Luontopalveluissa toimiminen (hevosmatkailu) • Maastossa ruokaileminen • Hyvinvoinnin tuottaminen eläinten avulla MATKAILUPALVELUJEN TUOTTAJA Haapavedeltä lisätietoja antaa: Helena Viitasalo Puh. 044 7692 477 Haapavedellä: • Asiakaspalvelu • Majoituspalvelut • Opastuspalvelut • Retki-, eräja luontoruokailupalvelut • Metsästysmatkailupalvelut Kalajoella: • Asiakaspalvelu • Majoituspalvelut • Opastuspalvelut • Liikuntaja hyvinvointimatkailu Kalajoelta lisätietoja antaa: Tuula Puoskari Puh. 040 1508 480 • Puutarhakasvien tuottamista • Luomuviljelyä • Kukkasidontaa • Viheralueiden hoitoa • Jatkojalostusta Nämä perustutkinnot voi suorittaa myös työn ohessa! Haapavedeltä lisätietoja antaa: Marita Tölli Puh. 044 7692 435 Haapavedeltä lisätietoja antaa: Helena Viitasalo Puh. 044 7692 477 PIHAJA VIHERRAKENTAJA • Piharakentamisen työtehtävät • Koristeja luonnonkivien käyttö ja tuntemus • Viheralueiden rakentaminen • Koneiden käyttö • Pihavalaistus Kalajoelta lisätietoja antaa: Tuula Puoskari Puh. 040 1508 480 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä
52 FARMI 4/2016 KOTI & HYVINVOINTI MAIJA SILVENNOINEN EI ole koskaan viettänyt kesälomaa eikä varmaan vietäkään. Hän haluaa ottaa kaiken irti kesän valoisuudesta, vihreydestä ja ennen kaikkea raaka-aineista. – Kesällä raaka-aineissa on niin paljon valinnanvaraa, ettei oikein tiedä, mitä käyttäisi. Ensin toukokuussa tulevat muun muassa korvasienet ja nokkonen, sitten varhaiskasvikset, sadonkorjuu kestää lokakuuhun. Tämä puoli vuotta on se ruokasesonki meillä. Maija on ollut suomalaisten raaka-aineiden ja lähiruuan puolestapuhuja kauan ennen kuin sesonkisyömiseen meillä herättiin. ”Lähiruuan maun” hän sai omien sanojensa mukaan jo äidinmaidossa. Maalaistalon vanhin tytär tiesi jo hyvin nuorena, että hänestä tulee kokki. – Kun aloitin, tuntui, ettei Helsingissä ollut tarjolla hyviä raaka-aineita. Lähdin sitten kapinoimaan sitä vastaan. Vasta nyt on ymmärretty sesongin merkitys. Kun perustin ensimmäisen lähiruokaan keskittyvän ravintolani Patanin tänne Saarijärvelle 1999, ei aika ollut vielä kypsä. Maija on huolestunut siitä, että meiltä suomalaisilta on sumentunut ruuan alkuperän merkitys. – Ennen kaikki ruoka tuli läheltä, se oli itsestään selvää. Kun äidit menivät töihin, tuli teollinen ruoka kuvioihin ja se vei meiltä lähiruuan maun huomaamatta. Ei muualla Euroopassa ole näin käynyt. Ei siellä ole tomaatteja kaivattu, jos niitä ei ole ollut saatavilla omasta maasta. Meillä on lähdetty ihannoimaan sitä, mikä tulee muualta, ja unohdettu oma ruoka. Nyt onneksi uudet perheet löytävät kotimaiset maut uudelleen. Maaseudun asialla Maija aloitti Maaja kotitalousnaisten keskuksen puheenjohtajana alkuvuodesta. – Olen ylpeä siitä, että minulle on suotu tällainen kunnia. Työ mitä maaseudulla tehdään, on arvokasta. Töitä tehdään paljon ja työ on kovaa. Maaseutu täytyy saada nousuun ja viljelijöille turvata taloudellinen toimeentulo. Nämä asiat ovat aina olleet sydäntä lähellä, TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVA PEKKA RÖTKÖNEN ”Meidän tulee pitää kiinni ruuantuotannosta” Kokki, ravintoloitsija ja ruokatoimittaja Maija Silvennoinen iloitsee kotimaisen ruokasesongin alkamisesta. Kesä tuo tullessaan kotimaiset raaka-aineet, niin kasvikset kuin kalankin. Maija Silvennoinen kehottaa suosimaan tuoreita marjoja, kun on niiden aika. – Ihmisillä on liian kiire pakastaa mansikkaa. Unohtuu, että niitä täytyy syödä, kun on niiden sesonki. Sama juttu metsämarjojen kohdalla. Tuoreen marjan makua ei voi säilöä.
KOTI & HYVINVOINTI ja nyt niihin pääsee entistä enemmän vaikuttamaan. Nainen on tyytyväinen, että suomalaiset osaavat nykyään käyttää monipuolisesti kotimaisia kasviksia. – Muutos on ollut hurja 17 vuodessa. On mahtavaa huomata, että nuoret kokit ovat alkaneet arvostaa kotimaisia raaka-aineita. Lähiruoka ei ole uusi asia, mutta sen myötä ruuan taso ravintoloissa on taas noussut. Nainen uskoo, että niin ammattikuin kotikeittiöissä sesongin kasvisten käyttö alentaa ruuan kustannuksia ja lopulta hyöty ulottuu viljelijälle saakka. – Juurekset, peruna, sipuli ja kaali, ne ovat ympäri vuoden edullisia. Turha on valittaa, että kotimainen ruoka on kallista. Kyllä se onkin, jos ostetaan lihaa. Ulkomaiselle usein pilkkahintaan myytävälle lihalle Maija asettaisi tuontikiellon. Tai ainakin sen hintaa pitäisi nostaa niin, ettei se veisi sijaa kotimaiselta. Myös laatutason tulisi vastata kotimaista. – Maaseudussa on tulevaisuus. Meidän tulee pitää kiinni ruuantuotannosta ja siitä, että syömme itse tuotettua ruokaa. Maku ja terveellisyys ovat lähellä tuotetussa raaka-aineessa aina parempia. Maija uskoo, että usein syynä paikallisen raaka-aineen hyödyntämättä jättämiseen on suomalainen kateus. – Euroopan pienissä kylissä ja taajamissa saadaan kaikki omalta alueelta ja siitä ollaan ylpeitä. Meillä ei osteta siltä lähituottajalta, ettei se vaan rikastu. Toivoisi, että ihmiset osaisivat ajatella järkevämmin. Syökää kalaa – myös niitä vieraampia Myös kotimaista vaaleaa kalaa Maija nimittää huippuraaka-aineeksi. – Jos vain voisin, söisin aina vain tuoretta kalaa, riistaa ja kasviksia. Villikala on suomalaista ruokaa parhaimmillaan. Aina olen puolustanut etenkin kalalajeja, joista puhutaan ”roskakaloina”. Uskon, että parin vuoden aikana niidenkin arvostus nousee. Paljon on tehty tuotekehittelyä muun muassa särjen suhteen. Maija toivoisi, että ihmiset ostaisivat rohkeasti kalatiskistä vieraampiakin kalalajeja. Samaan tapaan niitä laitetaan kuin tuttujakin kaloja. Hän kehottaa suosimaan nimenomaan villikalaa. Jos ostaa viljeltyä, tulisi valita kotimaista kirjolohta. Myös Norjan lohi joutaisi tuontikieltoon. – Ahven, kuha ja siika, näitä arvostetaan paljon, mutta meillä on niin paljon muutakin. Hyviä ovat särki, hauki, lahna, kiiski, muikku ja tietenkin merialueilta silakka. Näiden lisäksi on vielä muun muassa kuore, jota en ole vuosiin saanut. Muistan lapsuudesta, miten niitä pyöriteltiin ruisjauhoissa ja paistettiin voissa. – Esimerkiksi lahna on todella hyvä kala. Sen voi vaikka täyttää yrteillä, riisillä tai perunalla ja kypsentää uunissa. Kastike syntyy nopeasti lisäämällä mukaan kermaa. Kala on oikeaa pikaruokaa. R Valmarinin kivennäisaineilla helpotat kesäoloasi! • sammuttaa närästyksen • edistää vatsantoimintaa • tasapainottaa aineenvaihdunnan Herkuttele huoletta Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi RAVINTOLISÄ www.ravintorengas.fi Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan Tuote johon sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin Kari Herttua Havupuuuutejuoman kehittäjä HAVUPUUUUTEJUOMA Karin Karin Ravintorengas Oy 29810 Siikainen, Puh. 02-552 6601 herttua@ravintorengas.fi Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä. 40v HAVUPUUUUTEJUOMA Ravintorenkaan juhlavuosi Nyt jo ajan
54 FARMI 4/2016 KOTI & HYVINVOINTI Itse pyydetyistä ahvenista saa ihania kesäherkkuja. Fileointi ei ole vaikeaa, mutta vaatii vähän opettelua. Katso tästä ohjeet kalankäsittelyyn. *Jos haluaa suomustaa kalan, täytyy verestyksen jälkeen tehdä ensin suomustus, sitten vasta poistaa sisälmykset. 2 TEE ENSIN viilto ahvenen niskaan veitsen terä kallistettuna pään suuntaa. 3 KÄÄNNÄ VEITSEN terä toiseen suuntaan ja irrota filee vetämällä veistä kohti pyrstöä. 6 POISTA KYLKIRUODOT ujuttamalla veitsen kärki reunan alle ja vetämällä ulospäin. 7 POISTA LOPUKSI fileistä nahka. 8 ÄLÄ HEITÄ ruotoja ja nahkoja pois, niitä keittämällä saa hyvän kalaliemen vaikka kalakeittoon. 4 KÄÄNNÄ KALA ja toista sama toiselta puolelta. 5 NYT SINULLA on kaksi fileetä. 1 TÄRKEINTÄ ON, että kala on verestetty, muuten fileestä ei tule vaaleaa. Verestys tulee tehdä heti, kun ahven otetaan verkosta. Kesällä kannattaa laittaa kala jäävesiämpäriin ja antaa veren valua pois kylmässä vedessä. Tämän jälkeen avataan vatsa ja poistetaan sisälmykset. * TEKSTI JA KUVAT MIMMI VIRTANEN OHJEET SATU RUOHONEN / KALALIIKE RUOHONEN KY on kesän herkkukala!
KOTI & HYVINVOINTI ETELÄ-POHJANMAALLA, KAUHAJOELLA, vietetään 2.-4.9.2016 Ruokamessuja jo 26 kerran. Hämes-Havusen talonpoikaistalon idyllin pihapiirissä messuvieraat pääsevät nauttimaan makuja elämysmatkasta, jonka ainekset tulevat pienten elintarviketuottajien ja käsityöntekijöiden tiloilta eri puolelta Suomea. Tämän vuoden teema on Villiä makujen taikaa. Ohjelmalavan messukeittiössä kokataan sadonkorjuun tuotteilla ja annetaan hyviä vinkkejä Kauhajoen Ruokamessut jälleen syyskuussa VEHREÄ YMPÄRISTÖ, kaikki kukista koneisiin, opastettuja kukkaja vihannesnäytemaakierroksia. Tätä kaikkea – ja paljon muuta – on rento puutarha-alan Lepaa 2016 -näyttely elokuussa Hattulassa Hämeenlinnan läheisyydessä. Lepaa-näyttely järjestetään jo 53. kertaa torstaista lauantaihin 11.–13. elokuuta. Koneparaatissa näet uusimmat koneet kaksi kertaa päivässä. Ruohonleikkauksen taitoajon SM-kilpailuun saa osallistua kuka tahansa. Niin ikään laatikonkasauksen SM-kilpailu on kaikille avoin. kotikokeille sekä makumatkailijoille. Ohjelmalavalla nähdään kokkeina muun muassa Ulla Liukkonen, Maija Silvennoinen, Sami Tallberg ja Raymond Wesander. Messuilla on mukana myös Taikuri Luttinen säkenöivien ohjelmanumeroidensa kanssa. Suuri ja monipuolinen näytteilleasettajajoukko tarjoaa messukävijöille elämyksiä uutuustuotteiden, vanhojen tuttujen makujen sekä upeiden käsitöiden parissa. www.ruokamessut.fi Puutarha-alan näyttely Lepaalla elokuussa Pönttöpajassa syntyy pönttöjä linnuille tai vaikka lepakoille Miljoona linnunpönttöä -kampanjan innoittamana. Villiyrttikierroksella luonnon antimet otetaan hyötykäyttöön. Kahvilan läheisyydessä olevalla Ohjelmalavalla riittää säpinää jokaisena näyttelypäivänä. Vihannesnäytemaalla on esillä kymmeniä lajeja, kuten Vuoden vihannekseksi valitut kukkivat kaalit. Pääsylippu näyttelyyn maksaa 15 euroa. Yli 10 hengen ryhmille pääsylipun hinnaksi tulee 11 euroa. Myös lapset ja koirat ovat tervetulleita näyttelyyn. Lisätietoja näyttelyn nettisivuilta Facebookista ja Instagramista. www.lepaa.fi Kaikki puutarhaalan näyttelystä www.lepaa.fi ja Facebook Minun maisemani -väritysseinä, Vuoden Vihannes 2017, luomutietoutta, villiyrttikierroksia, hyönteisravintoa, uutuuskoneet... Lepaalle nähdään elokuussa! 11.–13. elokuuta 2016, Hattula EPAA .fi
KOTI & HYVINVOINTI ETELÄ-POHJANMAALTA SIIKAISIIN päätynyt Kari Herttua tutustui jo pikkupoikana kansanparantajiin ja luonnonlääketieteeseen. – Tapasin poikasena maankuulun pohjalaisen kansanparantaja Sanna Fossin. Silloin ajatukset selkiytyivät. Kun sain ajokortin, kiersin ympäri Suomea ajatuksenani kerätä talteen vanhaa kansanperinnetietoa ennen, kuin se menee vanhojen taitajien mukana hautaan. Siten tutustuin havupuu-uutejuomaan, Herttua kertoo. Herttua teki alkuun vain pieniä eriä ystäville, kunnes juomalla alkoi olla niin paljon tuttuja ja tuntemattomia ottajia, että hän joutui valitsemaan juoman ja silloisen päivätyön välillä. Niin alkoi Karin havupuu-uutejuoman tarina anoppilan takapihalta vuonna 1976. – Luonnontuotteet ja luonnonhoitokeinot olivat siinä vaiheessa unohtuneet, ensimmäiset 10 vuotta olinkin Siikaisten kylähullu, Herttua naurahtaa. Havupuu-uutejuoma on kohdannut vuosien saatossa monenlaista viranomaisvastustusta, mutta tutkimuksinkin tehonsa todistaneen tuotteen suosio kasvaa. Nykyään juomaa saa Hangosta Nuorgamiin ja Maarianhaminasta Ilomantsiin. Kotimaan lisäksi juomaa myydään muissa pohjoismaissa ja Virossa. Käyttäjiä on tiettävästi myös Kanadassa ja Australiassa. Lisäaineeton luomutuote kiinnostaa etenkin Aasiassa. Byrokratia jarruttaa kuitenkin tuotteen saamista Kiinan markkinoille. – Siellä arvostetaan leimojen ja allekirjoitusten määrää. Lupaa suurempi haaste viennin kasvattamisessa on kuitenkin tuotantorakennuksen vastaan tulleet ulkoseinät. Parhaillaan vanhan tuotantotilan viereen rakentuukin 400 neliötä uutta tuotantotilaa, jonka valmistuttua nykyinen noin puolen miljoonan litran vuosituotanto voidaan tuplata. Herttua uskoo, että nykypäivän kemikaalit ja lisäaineet ruuassa ovat omiaan romahduttamaan ihmisen kehon omaa puolustusjärjestelmää. Puhtaasta lähdevedestä sekä männyn kuoresta ja nilasta valmistettu Karin havupuu-uutejuoma on luonnonmukainen ravintojuoma, joka tukee elimistön omaa puolustusta. Juoma on suosittua etenkin urheilijoiden keskuudessa, mutta kohderyhmä ovat kaikenikäiset ja -oloiset ihmiset. – Tähän tuotteeseen ei tarvitse edes uskoa, se toimii sittenkin. Kun sitä tarpeeksi käyttää, se näkyy olossa. Alkavat suupielet kääntyä ylöspäin. Karin Havupuu-uutejuomalla juhlavuosi Kari Herttua on vienyt havupuu-uutejuomaansa Siikaisista maailmalle jo neljä vuosikymmentä. Luonnonmukainen tuote kiinnostaa ulkomaita myöten. Kari Herttualle myönnettiin toukokuussa Suomen Yrittäjäristin timanttiristi 40 vuoden ansioista yrittäjänä. KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? TILAA FARMI ITSELLE TAI LAHJAKSI 1.3. alkaen uusi osoitteemme FMTForssan Matkatoimisto Oy, Kartanonkatu 9, 30100 Forssa, puh. 020 775 7700 Myynti Puheluhinnat p. 020 775 7730 Ryhmät Kiinteästä verkosta 0,088 €/min Hotellimatka Tallinnaan ma– ti 29.–30.8. alk. 98 € / hlö la– su 10.–11.9 alk. 144 € /hlö 22-tunnin risteily Tallinnaan Baltic Queen 26.8., 14.9., 17.9., 23.9., 27.9. alk. 38 €/ hlö /B4 Aurinkoinen Rodos 11.–18.9. alk alk. 490 €/ hlö Messumatkoja EuroTiermessut Hannoverissa 14.–16.11. alk. 795 € /hlö Joulutorimatka Saksaan Berliini-LeipzigDresden to–su 1.–4.12. alk. 875 € Rakkaudesta hevoseen Equitana messumatka Saksaan 17.–20.3. alk. 795 € /hlö Maamess –messut 20.–22.4.2017 alk. 337 € /hlö Matkustatpa yksin tai yhdessä, lähelle tai kauas, meiltä saat vaivattomasti kaikki matkajärjestelyt!
57 FARMI 4/2016 KOTI & HYVINVOINTI Karin Havupuu-uutejuomalla juhlavuosi PETREA JATKAA edelleen työikäisten ihmisten kuntoutusta, vaikka varhaiskuntoutusvaiheeseen kohdennettu aslak-kuntoutus työssä käyvien ihmisten työkyvyn tukemisen keinona päättyi vuoden 2015 lopussa. Myös jo enemmän oireileville tarkoitettu tyk-kuntoutus päättyy. Uusi KIILA-kuntoutus on kohdennettu työntekijöille, joilla jo on työkyvyssään haasteita. KIILA tuleekin korvaamaan enemmän aiemman tyk-kuntoutuksen jättämää paikkaa. KIILAAN hakeutuvalla pitäisi olla jokin työkykyä alentava sairaus tai sellainen sairaus, joka lähivuosina saattaa aiheuttaa työkyvyn alentumista. Lisäksi kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia tulee jo olla selvitettynä ja korjaavia toimenpiteitä työterveyshuollossa tai terveydenhuollossa tehty. KIILA-kuntoutuksen fokus on työssä ja siinä selviytymisessä. Kuntoutukseen on tehty muutoksia sekä rakenteeseen että kestoon. Työnantajan aiempaa tiiviimpi mukaanotto useammassa vaiheessa on yksi ydinkysymyksistä. Osa kuntoutuksesta toteutuu käyntikertoina ja kuntoutuksen kokonaiskestoa on lyhennetty, jolloin työstä on aiempaa helpompaa irrottautua kuntoutukseen. KIILA alkaa yksilöllisellä kuntoutujan tilanteen arvioinnilla, johon osallistuu myös työterveyshuolto, jos sellainen on olemassa. Ryhmäjaksoja kuntoutuslaitoksessa on vähintään KIILA-kuntoutus alkaa Petreassa kaksi ja niihin käytetään yhteensä 10–13 päivää. Kuntoutusprosessiin on mahdollista sisällyttää yksilöllisesti juuri kunkin kuntoutujan tarvitsemia osia. Näiden jälkeen käydään vielä kertaalleen kuntoutuslaitoksessa, tähän voi osallistua myös työnantaja ja työterveyshuolto. Yrittäjien osalta nämä toteutuvat räätälöidysti tilanteen ja tarpeen mukaan. KIILAA haetaan sähköisesti Kelan nettisivuilta ammattialatai työpaikkakohtaisesti. Hakijana voi toimia työnantaja, työterveyshuolto, yhdistykset tai liitot. Hakemiseen tarvitaan KATSO-tunnisteet. Niillä pääsee KIILA-kuntoutuksen hakusivulle, johon tulee näkyviin kullakin alueella kaikkien palveluntuottajien valittavana olevat kurssit. Sähköisen hakemuksen tultua valmiiksi päätös kurssista syntyy saman tien ja tieto siitä välittyy myös kuntoutuslaitokselle, joka ottaa yhteyttä hakijatahoon. Sen jälkeen sovitaan suunnittelukokous tai valtakunnallisen kurssin kohdalla muulla tavoin kurssin toteutukseen liittyvistä asioista kuten ajankohdista, tavoitteista ja erityistoiveista. Kurssin hyväksymisen jälkeen siis edelleen yksittäisten hakijoiden hakemukset toimitetaan Kelalle. KIILA-kuntoutukseen hakija pyytää työterveyslääkäriltään tai muulta hoitavalta lääkäriltään B-lausunnon, täyttää Kelan kuntoutushakemuksen KU 101 ja toimittaa ne Kelaan. Toukokuun alusta alkaen KIILA-kuntoutusta toteutetaan Petrean molemmissa toimipisteissä eli Kuntoutuskeskus Petreassa ja Holiday Club Caribiassa. Petreassa odotellaan jo innokkaina lähtökuopissa keiden tahojen kanssa uutta kuntoutusmuotoa päästään toteuttamaan. PARASTA KALASTA esittelee suomalaiset kalat ja herkullisimmat tavat valmistaa niitä. Keittiömestari Helena Lylyharju ja ruokatoimittaja Kari Martiala kiertävät koko Suomen meren rannoilta järvija jokimaisemiin ja kokkaavat keittiömestarin taidolla savumuikkukeittoa, ahvenkukkoa, hauki-bouillabaissea ja vaikka mitä muuta. Tuhansien järvien ja pitkän merenrannan Suomessa on rikas kalaruokaperinne, kirja kokoaa yhteen parhaat paikallisherkut. Helena Lylyharju ja Kari Martiala: Parasta kalasta (Karisto) Parasta kalasta
Puh. 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuh. 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä, muutoin 12€. Hinnat ovat alk-hintoja/hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. EUROOPAN KIERTOMATKAT Suorat lennot, hyvätasoiset keskustahotellit aamiaisin sekä runsas matkaohjelma ja yhteisiä ruokailuja kaikki helposti valmiissa paketissa! BAIJERIN ALPIT 4 PV 21.7., 18.8., 8.9. 1059€ GALWAY-DUBLIN 5 PV 28.6., 5.9. 859€ LONTOO-OXFORD 4PV 15.7., 5.8., 9.9. 699€ Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 matkapojat.fi EUROOPAN KAUPUNKILOMAT KAUKOMATKAT NEW YORK JA NIAGARAN PUTOUKSET 9 PV 21.10. 2699€ JAPANI 10 PV Tokio-Kanazawa-Kioto-Nagoya 29.11. 3699€ matkapojat.fi /kaupunkilomat matkapojat.fi /kiertomatkat BUDAPEST 4 PV 14.7.,18.8., 22.9., 13.10. 449€ BERLIINI 4 PV 21.7., 11.8. 549€ DUBLIN 4 PV 14.7., 19.8., 9.9., 30.9., 4.11. 569€ CAVTAT, KROATIA 4 PV 8.7., 26.8., 30.9. 639€ Hinnat sis. suorat lennot, majoitus 2hh aamiaisin, suomenkielinen kiertoajelu ja lentokenttäkuljetukset kohteessa. MALTA 6 PV, sis. myös risteilyn sekä puolihoidon 14.7., 18.8., 15.9., 13.10. 839€ VISBY 4-5 PV, omatoiminen 23.6., 30.6., 10.7., 14.7., 17.7., 21.7., 24.7., 28.7., 31.7., 4.8., 7.8., 11.8. 529€ Ei sis. kuljetuksia eikä opastusta. LÄHDE UPEAAN EUROOPPAAN TAI EKSOOTTISELLE KAUKOMATKALLE! KYSY EDULLISIA LIITYNTÄKULJETUKSIA LENTOKENTÄLLE PAIKKAKUNNALTASI! KUVITTELE... KESÄ ILMAN HYTTYSIÄ Älä anna hyttysten pilata kesääsi. Mosquito Magnet -hyttysansa poistaa hyttyset, mäkäräiset ja polttiaiset pihaltasi turvallisesti ja tehokkaasti. Hanki se nyt ja saat tuntuvia tuloksia jo muutamassa päivässä. www.hyttysansa.fi
59 FARMI 4/2016 KOTI & HYVINVOINTI Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Metsänantimia maailmalle? Kemera-tuet katkolla Nurmi taipuu myös sikojen ja kanojen ravinnoksi DE PO SI TP HO TO
www.hankkija.fi Helppokäyttöistä ja toimintavarmaa suorituskykyä saa nyt ennennäkemättömän edulliseen hintaan. Kysy lisää lähimmältä Hankkijan konemyyjältä ja tule koeajamaan aito 55 hv John Deere 5055E! Koskee rajallista erää suorankaupan toimituksia, hinta alv %. Hanki uusi käytetyn hinnalla! Hinta alk. 24 999 € JD_5E_Farmi_210x258.indd 1 31.5.2016 15.06