Nro 4/2019 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Perinneympäristöä vaalitaan myös voimalinjojen alla Aholan tila tuottaa kaninlihaa Yrttien taikaa Sveitsiläisillä yrttitiloilla hyödynnetään aurinkovoimaa tehokkaasti. Peltometsäviljely vastaa maankäytön haasteisiin
5 Pääkirjoitus 7 Puheenvuoro MAATALOUS 8 Perinneympäristö voimalinjojen alla 15 Kalkki tekee hyvää viljelysmaalle 18 Vieraina sveitsiläisillä yrttitiloilla 22 Kasvinjalostus tarvitsee täsmätyökaluja METSÄ 24 Peltometsäviljelyn mahdollisuudet 28 Metsähoitokeskusteluja luontolenkillä 30 Taimikonhoito kannattaa YMPÄRISTO & ENERGIA 32 Nykyaikaista bioenergiaa tarvitaan ELÄIMET 34 Aholan tilalla tuotetaan kaninlihaa 38 80 miljoonaa kiloa naudanlihaa vuodessa HEVOSET 39 Syksyn ravit 40 Hevosten pitopaikat rekisteröitävä KOULUTUS 41 Syksyn opintolainat nostettavissa 42 Opiskelija esittäytyy KOTI & HYVINVOINTI 44 Teatteriesitykset 45 4 syytä käydä hammaslääkärissä 46 Syksyn reseptit 48 Huonekasviharrastus on nousussa 50 Palveluhakemisto SISÄLLYS Kalkitus parantaa kasveille käyttökelpoisten ravinteiden saatavuutta, mikä näkyy mallasohran sadon laadussa ja määrässä. 15 NRO 4 • SYYSKUU 2019 18 Sveitsin yrttitiloilla viljellään muun muassa minttua, sitruunamelissaa, rakuunaa, oreganoa ja salvia a. Farmi on luettavissa myös osoitteessa www.lehtiluukku.com LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Terveisiä toimitukseen! Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi. Puhtaasti viljelty maa ruokkii kaikkia asujiaan ® BESTON -kalkituskuona on teräksen valmistuksen sivutuote, joka luonnonmukaisuutensa ja ravinteidensa puolesta on ® yksi parhaista kalkitusaineista myös luomutuotantoon. Sivutuotteena BESTON -kalkituskuonien hiilijalanjälki on pieni. ® BESTON -kalkituskuona on ekologisen kierrätyksen malliesimerkki, miten teollisuuden sivutuotteesta on kehitetty ja jalostettu luontoa rasittamatta kalkitusaineiden parhaimmistoa. ® Kierrätä pelloillesi parasta. Valitse BESTON . Kalkituslaskuri: www.merox.fi/kalkituslaskuri CERTIFIED ISO 14001 ISO 14001 on kansainvälinen standardi, joka kertoo yrityksen perusteista hallita ja kehittää ympäristön huolenpitoa. MEROX on sitoutunut huolehtimaan oman toimintansa positiivisista vaikutuksista elinympäristön puhtauteen ja viihtyvyyteen. BESTON on kierrätettyä, puhdasta laatua. ® Peltopyy on vaatimattoman kaunis lintu, joka viihtyy mm. sänkipeltojen pientareilla. Talviaikoina peltopyy asustelee syysviljapelloilla ja ne ovatkin sen säilymisen kannalta elintärkeitä. Hyönteiset ovat peltopyyn poikasten tärkeää ravintoa. Tietolähteenä on käytetty Sakari Mykrän ja Veli-Matti Väänäsen opasta Peltopyyn kannanhoito toimintaa peltoluonnon hyväksi 34 Aholan tila on ainoa satakuntalainen tila, jossa tuotetaan kaninlihaa.
4 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 5 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi AVUSTAJAT Riikka asunmaa Tuija Selänpää Marjo Marttinen Ulrika Wikström Senni Valiola AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Niina Linna LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMYYNTI ilmoitukset@countrymedia.fi puh. 0400 590 324 PAINOPAIKKA Printall-AS 2019 KANNEN KUVA Depositphotos KUVAPANKIT Depositphotos ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 35. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. Tilaa lehti! itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un tr yM ed ia O y H al ko ni em en ku ja 2 A 36 33 41 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa Lehden saaja Maksaja, jos eri kuin saaja Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10 %) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! COUNTRYMEDIA OY on mediayhtiö, kustantaja ja julkaisija, joka on erikoistunut painettujen ja digitaalisten sisältöjen ja mediapalveluiden tuottamisiin. Omia tuotantojamme ovat maaseudun aikakauslehti Farmi ja kesälehti Saariston Kesä. Kauttamme mediapalvelut ammattitaidolla: Tehosta omaa viestintääsi • Julkaisut • Sisällöntuotanto • Taittopalvelut • Ilmoituksen valmistus sähköisesti ja printtiin • Graafinen suunnittelu www.countrymedia.fi PÄÄKIRJOITUS Sienikato yllätti HUOMASIN KAUPAN edustalla olevan kanttarellia myynnissä, joskin kovaan litrahintaan. Kysyessäni myyjältä syytä moiseen, en saanut muuta vastausta kuin että virolaista saa euron halvemmalla. Käsitin että kanttarellija tattikausi on meneillään. Päätin kaivaa kaapin perukoilta sienikorini ja suunnata viikonloppuna Jämijärvelle, josta viime vuonna olimme saaneet upean sienisaaliin. Perille päästyäni fiilistelin sienestyksen tuomaa hyötyliikuntaa ja sen tuomia terveysvaikutuksia. Sillä metsässä liikkuminen tekee hyvää koko keholle ja mielelle. Lisäksi itse poimimalla saa takuulla varmistettua sienen laadun ja tuoreuden. Muutaman tunnin samoilun jälkeen ei hyötyliikunnan fiilistelystä ollut tietoakaan, sillä en voi sanoin kuvata sitä pettymyksen tunnetta katsoessani korini pohjalle. Sieltä pilkisti muutama hassu sieni. Minne sienet ovat kadonneet? Sieniä ei vain yksinkertaisesti löytynyt, vaikka kuinka tarkkaan niitä etsin. KOTIIN PÄÄSTYÄNI päätin tutkia asiaa. Huomasin Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkasen haastattelun, jossa hän toteaa metsissä olevan pahin sienikato yli 30 vuoteen. – Kyllä metsät ovat olleet harvinaisen tyhjiä tänä kesänä, kirjoittaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen. Juuri kuivuus on Jalkasen mukaan pääsyy sienten vähäiseen määrään. Tutkijan mukaan sienitilanne on hyvin samankaltainen eri puolilla Suomea. Pitänee minun siis uskoa, että itse poimittua kanttarellia ja tattia ei tänä vuonna saa. Jos niillä haluaa herkutella, on oltava valmis pulittamaan korkeampaa hintaa sienistä, jotka ovat tänä vuonna kovan etsinnän alla. JALKANEN ANTAA kuitenkin toivoa sienestäjille, jos syyskuun olosuhteet ovat normaalit. Rouskujen joitakin lajeja voi esiintyä syksyllä, jos syksyn sää on normaaleissa lukemissa. Suppilovahveroita onneksi monissa paikoin pääsee poimimaan marraskuuhun asti. Nyt pitää toivoa ja uskoa että tuleva syksy sellainen kuin syksyn kuuluukin olla. Pitänee noudattaa Jalkasen vihjettä ja suunnata soiden laitamille, paikkoihin, joissa voisi kuvitella kosteuden säilyvän parhaiten. Sienikori kannatta vielä pitää esillä. Nautitaan tulevasta syksystä toiveikkaana,
6 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 7 PUHEENVUORO Mistä ruoka kymmenelle miljardille ihmiselle? ENNUSTEIDEN MUKAAN maapallon väkiluku kasvaa tällä vuosisadalla kymmeneen miljardiin. Jo nyt maapallolla on 900 miljoonaa aliravittua ihmistä ja päivittäin kuolee nälkään 10–20 tuhatta ihmistä, enimmäkseen lapsia. Mistä siis ruoka parille miljardille uudelle ihmiselle? Viljelyalaa ei ole vara enää kasvattaa uutta peltoa raivaamalla, jos halutaan turvata luonnon monimuotoisuus ja hillitä ilmastonmuutosta. Eroosio, merenpinnan nousu, suolaantuminen, aavikoituminen ja rakentaminen vähentävät ruoantuotannossa olevaa maa-alaa. Ravinto on siis revittävä nykyistä pienemmältä alalta. EN MIELELLÄNI käytä sanaa tehostaminen, koska siihen liittyy yleensä sanapari enemmän ja halvemmalla. Uusien keinojen on oltava ympäristön kannalta kestäviä ja haitattomia, eivätkä ne myöskään saa pahentaa nykyisiä sosiaalisia ongelmia kuten varallisuuden epäoikeudenmukaista jakautumista. Perinteisiä tehostamisen keinoja – parempia viljelymenetelmiä – voidaan käyttää joillakin alueilla. Jalostuksella – kehittämällä paremmin tuottavia lajikkeita – voidaan tuotantoa hiukan kasvattaa, mutta ei riittävästi. Lannoitusta ei voi olennaisesti lisätä, sillä jo nykyinen typpilannoitteiden määrä aiheuttaa ongelmia muulle luonnolle ja helposti hyödynnettävät fosforivarat alkavat loppua. Peltoviljely ja yhteen tuotantosuuntaan perustuva plantaasiviljely tuottavat kyllä rahaa omistajilleen, mutta ruoan tuotannon kasvattamisen kannalta ne ovat vääriä keinoja. Koneellinen viljely ja monokulttuurit aiheuttavat eroosiota. Puuvartisten kasvienkaan viljely ei auta, jos maa pidetään ”rikkaruohottomana”. ITALIAN VENETON alueen viinitarhoista eroosio vie vuosittain enemmän maata kuin tarhat tuottavat suosittua Prosecco-viiniä: jokaista viinipulloa kohden katoaa neljä kiloa maata. Pitää palata pari askelta taaksepäin, viljelytapoihin ja perusteisiin, joissa maailmankauppa ja rahatalous eivät ole ensisijaisia tekijöitä. On etsittävä ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä tapoja ruoantuotantoon. Ensisijaisena tavoitteena pitää kullakin seudulla olla oman väestön ruokkiminen. Kansainväliseen kauppaan menevällä osuudella hankitaan tuotantovälineitä. Puutarhanomainen tai metsäviljely, jossa puuvartisten kasvien lomassa tuotetaan vihanneksia, juureksia ja siemeniä, takaa parhaan tuloksen. Kasvituotannon sivutuotteet – naatit, oljet ja kuoret – voidaan käyttää eläintuotantoon; ihmisten ja eläinten ulosteet sekä erilaiset jätteet taas kasvien ravintona. MONIPUOLINEN TUOTANTO sitoo enemmän ihmistyövoimaa kuin peltoviljely ja monokulttuurit. Osa työstä voitaisiin siirtää roboteille, mutta miksi? Ihmistyö on ekologista ja sitomalla ihmisiä ravinnontuotantoon voidaan vähentää kaupunkien yletöntä kasvua. Omalla tilallaan työskentelevät ihmiset ovat varmasti tyytyväisempiä elämäänsä kuin slummien työttömät. Elintarvikkeiden hinnat tietysti nousevat, mutta eiväthän nykyisetkään hinnat vastaa tuotantokuluja. Hinnat pidetään keinotekoisen alhaisina valtion tukien avulla maailmanmarkkinoilla liikkuviin halpoihin ylijäämäeriin vedoten. Tuottajien pitää saada myymistään tuotteista tuotantokustannuksia vastaava hinta ja kuluttajien on se maksettava. Se, että ruoasta maksettaisiin nykyistä enemmän, hillitsisi luonnonvarojen tarpeetonta kulutusta. Katsokaa ympärillenne kotona tai ajatelkaa viime viikkojen hankintoja – oliko kaikki varmasti tarpeellista. Ylellisyys ei ole välttämätöntä, mutta syöminen on. Seppo Vuokko filosofian maisteri, kasvitieteilijä ja luontotoimittaja #syksy #syyskuu #ruska #sadonkorjuu Syksy Syksy on yksi lauhkean ilmastovyöhykkeen neljästä vuodenajasta. Se on siirtymäaika kesästä talveen. Lauhkeassa ilmastossa syksyllä sato korjataan ja lehtipuut pudottavat lehtensä. Syksyllä päivät lyhenevät ja viilenevät verrattain hitaasti, mutta toisinaan viileneminen voi olla varsin nopeaa. Syksy-sanasta tunnetaan myös variantti syys, joka esiintyy usein yhdyssanan alkuosana, esimerkiksi sanoissa syyskuu ja syyspäiväntasaus. Puut ja pensaat punertuu, kukat, ruohot lakastuu, tuuli leyhyy hiljaa, tuutii kypsää viljaa. Haarapääskyt lähteneet, pesät orsiin jättäneet, tää on syksyn aikaa, pimeyden taikaa. Borealin työssä yhdistyvät vastuullinen tuotekehitys, moderni huippuosaaminen ja halu luoda yhdessä uutta. Niiden tuloksena syntyvät laadukkaat viljelykasvilajikkeemme, jotka ovat lähes poikkeuksetta mukana suomalaisten ruokapöydissä. Tunnistat kotimaiset lajikkeet Bor-merkistä. TUTUSTU TARKEMMIN www.boreal.fi Mukana kasvussa jo 25 vuotta www.suomenautokierratys.? Romuautosi teräksestä 100% jatkaa elämää... ...uusina tuotteina, kun kierrätät sen oikein. Saat samalla romutustodistuksen, joka vapauttaa sinut vastuista. Olemme myös Facebookissa!
8 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 9 MAATALOUS MAATALOUS TEKSTI JA KUVAT Riikka Asunmaa / ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Tuija Selänpää / Luonnonvarakeskus Seinäjokista Maarit Valkamaa motivoi voimajohtoalueen läheisyydessä olevan perinneympäristön hoidossa luonnon monimuotoisuuden edistäminen, sillä luontoarvot kaikkineen ovat hänelle tärkeä asia omassa elämässään. PERINNEYMPÄRISTÖ VOIMALINJOJEN ALLA Laitumen luonnon monimuotoisuutta hoidetaan laidunnuksen lisäksi muun muassa jättämällä pajujen juurakoita maahan hyönteishotelleiksi.
10 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 11 MAATALOUS MAATALOUS L aajojen viljelyaukeiden yllä erottuu suuri voimalinja, jonka vieressä on punainen tupa lammaslaitumineen. Kyseessä on Nurmonjokilaakson peltoaukeiden ja metsäselänteiden halki kulkeva Fingridin voimalinja Seinäjoella, jonka alustaa laiduntaa Maarit Valkaman lampaat. Vuonna 2010 Valkama osti voimajohtoalueen vierestä 30 vuotta tyhjillään olleen tilan. Ensimmäiseksi umpeen kasvaneeseen peltoon raivattiin lammasaitoja varten kapeat käytävät, jonka jälkeen lampaat pääsivät raivaustöihin. Tuore paju koukutti märehtijät siinä määrin, että raivaussahan ääni toimii edelleen lauman ruokahalun herättävänä signaali. Laidunhistoriaa tilalta löytynee myös aikaisempien omistajien ajoilta, sillä vanhaa piikkilankaa on löytynyt raivausten yhteydessä. Ensimmäisen oman lampaan Valkama hankki vuonna 1985, ennen sitä mummolassa lehmiin tottunut tyttö oli vuokrannut naapurin navetasta oman hoitolehmän. Eläintenpito ja etenkin koiraharrastus on lähellä emännän sydäntä. Tällä hetkellä Valkaman tiluksia laiduntaa 19 ahvenanmaanlammasta sekä muutama vuohi. Perinneympäristöjen määrä vähentyy Niiton ja laidunnuksen kaltaisten perinteisten maankäyttötapojen synnyttämät arvokkaat elinympäristöt eli perinnebiotoopit ovat vähentyneet maatalouden muutosten seurauksena. Tämä on johtanut niillä elävien kasvija eläinlajien voimakkaaseen vähentymiseen. Lähes neljäsosa Suomen uhanalaisista eliölajeista pitää perinnebiotooppeja ensisijaisena elinympäristönään. Säännöllisen niiton ja laidunnuksen myötä alueelta poistui ravinteita, jolloin niukkaravinteisia kasvupaikkoja suosiville kasvilajeille muodostui sopivia elinympäristöjä. Samalla menestyivät myös yleensä muiden varjoon jääneet matalakasvuiset kasvilajit. Kasveja seurasivat niitä hyödyntämään erikoistuneet hyönteisja muut eläinlajit. Näin kehittyi perinnebiotoopeille tyypillinen monipuolinen eliölajisto. Koska perinnebiotoopit ovat syntyneet ihmistoiminnan vaikutuksesta, myös niiden säilyminen vaatii jatkuvaa hoitoa. Sen loppuminen johtaa usein nopeasti rajuihin muutoksiin umpeenkasvun ja lajiston köyhtymisen myötä. Perinnebiotooppien hoidon vähentymiseen on monia syitä, mutta usein taustalla on niiden käyminen tarpeettomiksi. Karjatalouden keskittyminen on vähentänyt saatavilla olevien laiduneläinten määrää sekä laidunten tarvetta, eikä kaikilla tiloille ole enää laiduntajia omasta takaa. Perinnebiotooppien hoito on työvaltaista, eikä ympäristökorvausjärjestelmän tuoma byrokratia aina houkuttele. Motivaatio hoitoon täytyy siis löytyä muualta. Valkamaa motivoi alueen hoidossa luonnon monimuotoisuuden edistäminen, sillä luontoarvot kaikkineen ovat hänelle tärkeä asia omassa elämässään. Ilahduttavaa on myös oman kädenjäljen näkeminen maisemassa sekä perhosten, kasvien ja muiden eliöiden lisääntyminen vuosi vuodelta. – Kimalaiset ovat lisääntyneet pajukoissa ja alueella on havaittu muun muassa korppeja, kanahaukka, liito-orava, lepakko, kettu, metsäkauriita ja hirviä, Valkama luettelee alueen monipuolista eläinlajistoa. Avoimuuden lisääntymisen myötä laitumella elintilaa ovat saaneet muun muassa ahomansikka, harakankello, nurmitädyke, ojakärsämö, apilat ja suolaheinät. Fingrid tukee perinneympäristöjen hoitoa Puolen hehtaarin kokoisen hoitoalueen sopimus on alkanut vuonna 2018. Alue on ollut vajaa kymmenen vuotta sitten umpeen kasvanutta vanhaa peltoa, jossa edelleen kasvaa osittain kookasta pajukkoa. Pajupensaikkoa on jätetty lampaiden suojaksi ja kaluttavaksi sekä hyönteisten ravinnoksi. Puhdistusniittoa tehdään tarvittaessa. Pystyyn kuollutta pajua on raivattu laidunalueen perustamisen jälkeen vähitellen, juurakoita säästetään hyönteishotelleiksi. Lepakoille on rakennettu oma pönttönsä heti pihaportin tuntumaan. Valkaman laitumella hoidon ensisijaisena tavoitteena on maiseman avoimena pysyminen. Alkuperäisrodut ovat hyviä maisemalaiduntajia, koska ne syövät tarkasti laitumen puhtaaksi ja pajut ovat niille erityistä herkkua. Maarit Valkamalle luonnonhoito on harrastus, johon häntä motivoi luonnon monimuotoisuuden ja luontoarvojen edistäminen. Lampaat ovat kesyjä ja tilalta on lähtenyt lampaita GreenCare-yrityksille. ” Kimalaiset ovat lisääntyneet pajukoissa ja alueella on havaittu muun muassa korppeja, kanahaukka, liito-orava, lepakko, kettu, metsäkauriita ja hirviä. ”
12 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 13 MAATALOUS MAATALOUS UHMA-hankkeen kesäkuussa järjestämille laiduntreffeille aktiivisesti osallistuivat lampaista muun muassa Pulmu, Piisku ja Ira. Myös pihamaalla käyskentelevät vuohet lähtevät kutsusta kuuliaisesti köpöttelemään emäntänsä perään. Valkaman mielestä Fingridin tuen hakuprosessi oli helppo. Hakukaavake oli selkeä ja yksinkertainen, eikä prosessi ollut liian byrokraattinen. Tuki saisi kuitenkin olla korkeampi houkutellakseen paremmin hakijoita sekä kattamaan alueen aitauskuluja. Petoaita olisi monessa kohteessa tarpeellinen. – Asiantuntijan kanssa yhdessä kartoitettiin alueen kasveja ja laadittiin kasviluettelo, minkä jälkeen hakemuksen täyttäminen oli itsenäisesti helppo tehdä. Sopimuksen myötä Fingrid toimitti kyltit hoitoalueelle ja yhteydenpito on toiminut vaivattomasti. Valkama hoitaa puutarhansa vieressä olevaa luonnonlaidunta ja lampaita harrastusmielessä, pääelinkeinona on kuitenkin oma tilitoimisto. Tila ei saa pienen kokonsa vuoksi maataloustukia, mutta tavoitteena ei ole laajentaa, sillä pieni laiduntila on Valkaman mielestä ihanteellinen juuri tällaisena. Tukijalkoja pääelinkeinolle on tästä kuitenkin syntynyt. Valkama on kasvattanut ja kouluttanut muun muassa GreenCare -yrityksille kesyjä ja helposti lähestyttäviä hoivalampaita. – Luonne ja terveys ratkaisee, miten lampaat työllistyvät tällaisissa tehtävissä. Vanhimmat ja rakkaimmat lampaat tilalla ovat olleet parhaimmillaan yli 10-vuotiaita. Pandora ja 18 muuta ahvenanmaanlammasta laiduntavat Valkaman laitumella Seinäjoen Nurmossa. UHANALAINEN MAASEUDUN LUONTO HOITOON YHTEISTYÖLLÄ (UHMA) -hanke FINGRIDIN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON TUKI UHMA-hankkeen tavoitteena on kartoittaa pohjalaismaakuntien luonnonhoidon nykytilaa ja mahdollisuuksia sekä edistää uhanalaisten maaseudun luontokohteiden hoitoa. Hanketta toteuttaa neljän pohjalaismaakunnan alueella Eteläja Keski-Pohjanmaan ProAgriat / Maaja kotitalousnaiset yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen kanssa. Hanke rahoitetaan EU:n maaseuturahaston tuella. Tuen tavoitteena on lisätä ja elvyttää perinneympäristökohteita sekä innostaa maanomistajia ylläpitämään voimajohtoalueiden maisemaja luontoarvoja. Tuen määrä on 300 €/ha per tukikausi (3 vuotta). Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että alue on vähintään 0,3 ha, se on maisemallisesti ja luonnon kannalta arvokas perinneympäristö ja sijaitsee voimajohtoalueella ja että aluetta hoidetaan suunnitelman mukaisesti, niin että määriteltyjen kriteerien kautta arvotetut asiat säilyvät ja paranevat. Tukea voi hakea ympäri vuoden. Valkaman laidun on Fingridin johtoaukean erityishoitokohde. Fingrid maksaa tukea alueen hoidosta ja on toimittanut kyltit hoitoalueelle. Nyt hoidossa oleva laidun on joskus kasvanut yhtä tiheää pajukkoa kuin nyt kasvaa aidan toisella puolen. Hoidon positiiviset vaikutukset alueen maisemaan ovat selvät.
14 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 15 MAATALOUS MAATALOUS TEKSTI Farmi KUVAT Katja Sormunen ja Depositphotos J otkut kasvit tarvitsevat kalkkia enemmän, jotkut taas viihtyvät happamammassa maassa. Myös kostea ilmasto, hapan laskeuma, maan runsas muokkaus, lannoitetyppi ja rannikkoseuduilla sulfaattimaat saavat aikaan kalkitustarpeen. Kalkitus pitäisi suorittaa 3–4 viikkoa ennen lannoitusta, että kalkki ehtisi imeytyä eikä tulisi ongelmia esimerkiksi lannoitteiden typen kanssa. Kalkituksen voi periaatteessa tehdä mihin aikaan vuodesta tahansa. Sen voi suorittaa keväällä lumiseen aikaan, mutta syksykin on hyvä aika. Kalkki imeytyy parhaiten kosteaan maahan, mieluiten levitys kannattaa siis suorittaa juuri ennen sadetta. Jos kalkin saa sekoitettua maan sekaan, se vaikuttaa nopeammin. Olemassa Kalkitus saa kasvit kasvamaan paremmin. Suomen maaperä on normaalisti hapanta, mutta happamuus vaihtelee maalajeittain. Kun kasvit ottavat maasta ravinteita, se happamoituu lisää, jonka jälkeen siitä on vielä vaikeampi saada ravinteita irti. Maatalouden haasteet tulotasossa ja ilmastonmuutoksen torjumisessa Maaja metsätalousministeriön kyselystä käy ilmi, että toimeentulon lisäksi oltiin huolissaan monimuotoisuuden heikkenemisestä. MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ järjesti keväällä Ota kantaa -kyselyn, johon vastasi liki 2378 henkilöä. Kyselyssä vastattiin 13 monivalintaiseen sisältökysymykseen ja sen lisäksi 27 väittämään. Ministeriön tiedotteen mukaan suomalaisten mielestä maatalouden suurin haaste on viljelijöiden heikko tulokehitys. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan ennen kaikkea paremmin tuotantoon sidottuja tukia, sekä tukea investointeihin ja innovaatioihin. Tätä mieltä ovat muita useammin viljelijät. Kyselyyn osallistuneet muut vastaajat olivat viljelijöitä huolestuneempia muun muassa luonnon monimuotoisuuden säilymisestä ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Viljelijöiden mielestä maatalouden selkeästi tärkein ympäristöhaaste oli peltojen tuottokyvyn säilyttäminen. Muiden vastaajien mielestä suurin haaste oli luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Myös vesistöjen kuormittuminen ja kasvinsuojeluaineiden käyttö huolestuttavat. Ympäristöhaasteisiin voitaisiin vastaajaryhmien mielestä vastata parhaiten edistämällä uusiutuvien energianlähteiden kehittämistä ja tehostamalla hiilensidontaa maaja metsätaloudessa. Ympäristönja ilmastonsuojelua olisi hyvä edistää ensisijaisesti kohdentamalla tukea maatalousyrittäjien ympäristöystävällisiin viljelymenetelmiin. Kyselyn vastauksista noin kaksi kolmasosaa tuli viljelijöiltä itseltään. Kysely oli auki kaikille suomalaisille. Kyselyn analyysi on saatu nyt valmiiksi maaja metsätalousministeriössä. Vastauksia käytetään kansallisen CAP-strategian valmistelussa eli EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen kansallisessa soveltamisessa. Työtä tehdään parhaillaan. P I E N K U O R M A I M E T www.norcar.com Made in Finland Testivoittaja ”Koneviesti” talvitesti 5/2017 Tutustu ketterään Norcar pienkuormaimeen, ohjaamovaihtoehtoihin ja työlaitteisiin osoitteessa: www.norcar.com Koneet ja laitteet liukkaan kelin torjuntaan! VILJELYSMAA PAREMMAKSI KALKIN AVULLA
16 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 17 MAATALOUS MAATALOUS Biotalous tutuksi -hankkeen tilaisuuksia Syksyn ensimmäinen tilaisuus pidetään Juvalla 18.9.2019 kello 13:30. Aiheena on pakkausmateriaalit ja niiden tulevaisuus. Rantasalmella järjestetään 3.10.2019 kello 13:30–17:00 Uusiutuvan energian teemapäivä yhdessä valtakunnallisen Energiayrittäjyydestä elinvoimaa maaseudulle -hankkeen kanssa. Tilaisuuden tarkoituksena on muun muassa jakaa ajantasaista tietoa aurinkoenergian ja biokaasupotentiaalin hyödyntämismahdollisuuksista ja laitetietoudesta. Tavoitteena on myös innostaa uusiutuvan energian hyödyntämistä harkitsevia lisäselvitysten tekoon ja mahdolliseen toteutukseen. Lisäksi 6.11.2019 järjestetään opintomatka Tarvaalan Biotalouskampukselle. Matkan ohjelma julkistetaan syyskuussa. Tilaisuudet ovat maksuttomia, mutta niihin tulee ilmoittautua etukäteen. Lisätietoa: Rajupusu Leader ry SMA Mineral Oy Kysy lisää: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com Hyvin hoidettu maa turvaa tulevaisuutesi Hyvä sato ja hyvä pH asuvat aina samalla lohkolla. Oikea lajike, vankka lannoitus ja tarkka kasvinsuojelu ovat hyvän sadon edellytyksiä, tietenkin. Mutta tulosta syntyy vain silloin, kun maan pH on riittävän korkealla tasolla vihreällä! Tilaa kalkitus pellollesi – pysyt pärjäävien joukossa! SMA Mineral Oy Kysy lisää: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com Hyvin hoidettu maa turvaa tulevaisuutesi Hyvä sato ja hyvä pH asuvat aina samalla lohkolla. Oikea lajike, vankka lannoitus ja tarkka kasvinsuojelu ovat hyvän sadon edellytyksiä, tietenkin. Mutta tulosta syntyy vain silloin, kun maan pH on riittävän korkealla tasolla vihreällä! Tilaa kalkitus pellollesi – pysyt pärjäävien joukossa! oleville istutuksille voi kuitenkin levittää kalkin maan pinnalle. Jos kalkitusta ei ole tehty pitkään aikaan, kyseessä on peruskalkitus: sillä poistetaan happamuutta reilusti ja nostetaan pH halutulle tasolle. Ylläpitokalkituksella puolestaan säilytetään happamuus sopivalla tasolla. Ylläpitokalkitus tulisi suorittaa 3-5 vuoden välein. Kalkituksen tarve riippuu siis maan pH-arvosta. PH:n voi mitata itse tai tutkimuksen voi teettää. Hiekkaja hietamaille dolomiittikalkkia voi antaa perustamisvaiheessa 30–50 kg aarille. Ylläpitokalkituksena voi laittaa 5–10 kg dolomiittikalkkia tai ämpärillisen tuhkaa aarille. Viljelymailla keskimääräinen kalkintarve on 400 kg hehtaarille vuodessa, mutta luku voi vaihdella paljon: esimerkiksi voimaperäisessä säiliörehuviljelyssä kulutus voi olla jopa yli 700 kg. Esimerkiksi seuraavat kasvit viihtyvät happamassa maassa eivätkä kaipaa kalkitusta: pensasmustikka, angervot, alppiruusut, havupuut ja kanervat.Viljelykasveista peruna tarvitsee hieman happaman maan (pH 6). Myös vadelma, herukat, omenaja päärynäpuut viihtyvät sellaisessa. Kuitenkin useimmat puut, pensaat ja vihannekset viihtyvät neutraalissa maassa. Emäksisessä maassa (pH yli 7) viihtyvät esimerkiksi luumuja kirsikkapuut, karviainen sekä jotkut sipulija salaattilajikkeet. Osa kasveista viihtyy happamassa maassa, eivätkä kaipaa kalkitusta. Osa taas viihtyy emäksisessä maassa kuten esimerkiksi karviainen ja luumupuu. Viljelymailla keskimääräinen kalkintarve on 400 kg hehtaarille vuodessa Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. Tarjoamme laadukkaita pakkausratkaisuja moneen tarpeeseen – maatalouteen, teollisuuteen ja kuluttajille. www.raniplast.com Johtava pohjoismaiden pakkausratkaisujen valmistaja Luomuliiton tapahtumia 12.9. AGROMETSÄTALOUSSEMINAARI, Piikkiö 2.10. LUOMUELINTARVIKEPÄIVÄT – Vuoden luomutuotteen palkitseminen 6.–7.11. LUOMUPÄIVÄT Jyväskylässä, Vuoden luomuyrityksen palkitseminen
18 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 19 MAATALOUS MAATALOUS TEKSTI JA KUVAT Marjo Marttinen, erikoisviljelyasiantuntija Joukko yrttiviljelystä kiinnostuneita viljelijöitä tutustui sveitsiläisiin yrttitiloihin kesäkuun lopulla. Vierailukohteet ovat perheyrityksiä, missä tuotanto on koneellistettu ja lisäarvoa tuotteelle tehdään eri tavoin. Aurinkoenergiaa hyödynnetään monella tapaa. Vieraina sveitsiläisillä yrttitiloilla V iljelijät tutustuivat sveitsiläisiin yrttitiloihin Lisäarvoa yrttiviljelystä -hankeen opintomatkalla. Kaikissa vierailukohteissa yrttiviljely on tilan pääelinkeino ja viljely on ammattimaista. Vierailujemme kohteet ovat perheyrityksiä, joissa työskentelee yksi tai useampi perheenjäsen. Kausityövoimaa on tilojen koosta riippuen muutamasta ihmisestä ylöspäin. Kausityövoima on joko paikallista tai tulee muun muassa Unkarista. Työvoimakustannus vaihtelee paljon sen mukaan, millä alueella ollaan. Yhdellä tilalla paikallisen työvoiman kustannus ilman sivukuluja on 15 Sveitsin frangia (frangin arvo yhden euron luokkaa). Toisella tilalla työvoiman kustannus on 3500 frangia + sivukulut kuussa. Palkat ovat meikäläisittäin korkeat, mutta vertailukohdaksi sanottakoon, että esimerkiksi huoltoasemalounas maksaa 18–25 €. Viljely koneellistettu Kaikissa vierailukohteissamme yrttien viljely on koneellistettu. Siementen kylvöön käytetään pneumaattista Aurinkoenergiaa käytetään sveitsiläisillä yrttitiloilla hyväksi. Aurinkopaneeleja on katoilla ja kasvihuoneissa lämmennyttä ilmaa hyödynnetään yrttien kuvaamisessa. tarkkuuskylvökonetta ja istutukseen vihannesten istutuskonetta. Rikkatorjunnassa on käytössä meilläkin tutut harat, rikkaharjat ja liekittimet. Sen sijaan mansikkamuovia ei näy missään, eikä juuri muitakaan katteita. Rikkakasvit torjutaan siis mekaanisesti tai liekittämällä. Käsityöltä ei kuitenkaan vältytä kokonaan, sillä merkittävä osa kausityöstä kuluu rikkakasvien torjunnassa. Rikkakasvien torjunnassa on onnistuttu erinomaisesti. Näkemämme kasvustot olivat todella kauniita ja rikkakasvittomia. Tilat, joilla vierailimme, ovat luomutiloja tai viljelevät ainakin lähellä luomua olevin menetelmin. Korjuu tehdään koneellisesti. Tiloilla on erilaisia ajettavia yrttipuimureita, niittosilppurin ja kärryn yhdistelmiä ja noukinvaunutyyppisiä korjuukoneita. Yrtit kuivataan lähinnä meidän lavakuivureitamme muistuttavissa kuivureissa. Kuivatut yrtit säilytetään paperisäkeissä tai pienissä, käärityissä kanttipaaleissa. Aurinko avuksi Aurinkoenergiaa hyödynnetään monin
20 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 21 MAATALOUS MAATALOUS Satoennusteet pienentyneet kevätviljoilla EU:ssa Maissin tuotantoennuste on laskenut lähes 2 prosenttia, mikä on viiden vuoden keskiarvoista satoa huomattavasti pienempi. 10.-12.10.2019 Jyväskylän Paviljonki Avoinna: to-pe klo 9-17, la klo 9-16. Liput: 18,-/13,www.koneagria.fi Kohtaa maaseudun ammattilaiset p. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli p. 044 588 5262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu www.viljavuuspalvelu.fi • www.suomenymparistopalvelu.fi Nyt on aika ottaa MAANÄYTTEET • Muista myös tärkeät hivenravinnemääritykset • Hyödynnä veloitukseton näytteiden keräilypalvelumme katso lista kotisivuiltamme Rikkatorjunnassa käytetään luomumenetelmiä, eritoten mekaanisia ja termisiä. Rikkatilanne on tiukasti hallinnassa. tavoin. Katoilla olevilla aurinkopaneeleilla tuotetaan sähköä. Kasvihuoneisiin auringonpaisteen myötä kertyvää lämpöä hyödynnetään yrttien kuivaamisessa. Yhdellä tilalla kasvihuoneeseen kertyvällä lämpimällä ilmalla lämmitetään lämminvesivaraajan vettä, jolla puolestaan saadaan lämmitettyä kuivausilmaa pimeän aikaan. Jalostamalla lisäarvoa Tiloilla viljellään meillekin tuttuja kasveja: muun muassa minttua, sitruunamelissaa, rakuunaa, oreganoa ja salviaa. Vaikka monet kohtaamistamme tiloista toimittaakin osan sadostaan makeisvalmistaja Ricolalle, omaakin valmistusta on. Kahdella tilalla on tislaamo, missä tislataan yrttien lisäksi havupuiden oksia ja neulasia. Yhdellä tilalla tehdään jalosteita sekä tilan omalla tuotemerkillä että sopimustuotantona private label -tuotteita. Toisella tilalla puolestaan on myynnissä monipuolisesti tislauksen lopputuotteita, haihtuvia öljyjä ja hydrolaatteja sekä niistä edelleen jalostettuja tuotteita. Sveitsiläisillä tiloilla viljellään paljon samoja kasveja kuin Suomessakin. Erona on se, että Sveitsissä voidaan suorakylvää joitakin sellaisia lajeja, jotka meillä vaativat taimikasvatuksen. Kuvassa sitruunamelissaa kolmeen riviin istutettuna. Rikkakasvit on torjuttu mekaanisesti. Tiloilla on sopimustuotannon lisäksi myös omia tuotteita, joko itse valmistettuja tai sopimuskumppanien valmistamia. Tilalla on tislaamo, missä tislataan yrttien lisäksi havupuiden oksia ja neulasia. HEINÄKUUSTA ELOKUUN 20. päivään on ollut tavallista kuumempaa eteläisessä ja läntisessä Euroopassa. Korkeimmat lämpöpiikit olivat Ranskassa ja Italiassa. Tavallista kuivempaa on ollut Pyreneidenniemimaalla, Ranskassa, Saksassa, Puolassa, Länsi-Ukrainassa ja Länsi-Romaniassa sekä Pohjois-Skandinaviassa. Ranskan kevätviljojen satoennusteet ovat historiallisen matalat. Heinäkuun alusta lähtien Ranskassa on ollut erittäin kuivaa. Ranskassa on saatu alueittain jopa 30 % vähemmän sateita kuin tavallisesti. Ranskan yli on mennyt kaksi kovaa helleaaltoja kasvukaudella, ensimmäinen kesäkuun lopussa ja toinen heinäkuun loppupuolella. Heinäkuun helleaalto vaikutti negatiivisesti kukkiviin maissikasvustoihin sekä maan kosteuteen. Kaikkien Ranskan kevätviljojen satoennusteet ovat todella pienet, lähennellen ennusteita vuosilta, jolloin kärsittiin selkeästi kuivuudesta. Saksan pohjois-, keskija itäosissa on saatu todella vähän sateita. Myös näillä alueilla helleaalto vahingoitti kukkivia maissikasvustoja. Maissipeltojen kosteus on kriittisen alhainen etenkin Brandenburgissa. Syysviljojen puinnit on saatu päätökseen loppupuinteja häirinneistä sateista huolimatta. Puolassa sadanta on ollut tavallista huomattavasti vähäisempää. Lämpötilat ovat heiluneet pitkän ajan keskiarvon molemmin puolin, mutta etenkin Pohjois-Puolassa on ollut tavallista lämpimämpää. Myös vähäsateista, paitsi Tanskassa ja Ruotsissa Vähäiset sateet ovat yhä köyhdyttäneet maan vesivarantoja. Syysja kevätviljojen puinti alkoi tavallista aikataulua noin kaksi viikkoa aikaisemmin. Puinnit ovat valmiit suuremmitta ongelmitta. Yleisesti ottaen viljat ovat olleet kevyitä, johtuen kuumasta ja kuivasta ajanjaksosta jyvien täyttymisen aikana. Tanskassa ja Ruotsissa on saatu sateita riittävästi. Lämpötilat ovat pysyneet kohtuullisina. Syysviljat ovat hyvässä kunnossa ja sadon odotetaan olevan keskimääräistä korkeampi, mutta silti pienempi kuin ennätysvuonna 2017. Syysviljojen puintia ovat häirinneet sateet. Toisaalta, kevätviljat ovat hyötyneet samoista sateista. Baltiassa lämpötilat ovat pysyneet tavallista matalampina. Sadantaa on ollut keskimääräistä enemmän. Matalat lämpötilat hidastivat lehtien vanhenemista ja näin pitkittivät jyvien täyttymisvaihetta. Tämä ei kuitenkaan merkittävästi vaikuttanut satoon. Puinnit ovat täydessä vauhdissa Baltian maissa. Hanna Helkkula VYR Lähde: JRC MARS Bulletin
22 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 23 MAATALOUS MAATALOUS 25 -vuotias Boreal Kasvinjalostus Oy kehittää kasvinviljelijöille ja sadon käyttäjille sellaisia lajikkeita, joiden avulla suomalainen ruoantuotannon kannattavuus paranee myös ilmaston muuttuessa. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii uudenlaisia työkaluja ja osaamisen kehittämistä niin tutkimuksessa, kasvinjalostuksessa, viljelyssä kuin sadon käytössä. – Koskaan aiemmi meillä ei ole ollut tarjolla näin tehokkaita työkaluja kasvinjalostamiseen. Toisaalta ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteetkin ovat aivan toista luokkaa kuin sata vuotta sitten, Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen toteaa. Suomalaisen kasvinjalostuksen katsotaan alkaneen 115 vuotta sitten. Nykyjalostuksen perusta on edelleen sama kuin silloin: jalostaja tuottaa kasveihin perinnöllistä muuntelua, valitsee parhaat jälkeläiset jatkoon ja testaa lopullisia lajikkeita nähdäkseen, miten kasvi käyttäytyy viljelyksessä. Työkalut sen sijaan ovat uusiutuneet täysin. Jalostuksen työkaluista tuorein ei kuitenkaan ole vielä eurooppalaisten jalostajien käytössä. – Ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin vastaamisessa täsmäjalostus eli geenieditointi olisi hyvä lisä, mutta Euroopassa sen käyttö ei ole käytännössä vielä mahdollista, Merja Veteläinen kertoo. Geenieditointia toivotaan työkaluksi muiden joukkoon KASVINJALOSTUKSEN VUOSITUHANNET Lähteet: International Seed Federation Boreal Kasvinjalostus Oy DNA:N RAKENNE AVAUTUU DNA:n kaksoiskierteen tunteminen avaa täysin uusia mahdollisuuksia kasvien perimän ymmärtämiseen. GEENINSIIRTOTEKNIIKAT (GMO) Tekniikalla jalostetaan muun muassa tuholaisia kestävä puuvilla. 2010-luku TÄSMÄJALOSTUS Kehitetään menetelmiä, joiden avulla voidaan muokata kasvien perimää ja niiden ominaisuuksia. VILLIT VILJELYYN Parhaiten satoa tuottavat villit lajit otetaan viljelyyn. Sadon kehittämiseen tähtäävä valintatyö saa alkunsa 1960 TULEVAISUUS: Datamassoja ja uusia kuvantamismenetelmiä hyödynnetään kasvinjalostuksessa. 1900 10 000 eaa 2019 2000-luku MERKKIAVUSTEINEN VALINTA Kasvien ominaisuuksia paikannetaan kasvien perimään. Valintatyö tehostuu, kun jalostetaan yksittäistä ominaisuutta – esimerkiksi taudinkestävyyttä. 1920 1865 1953 1994 2015 MENDELIN LAIT Gregor Mendel onnistuu kuvaamaan, miten ominaisuudet periytyvät sukupolvesta toiseen. Mendelin lait ovat klassisen genetiikan perusta. HYBRIDIJALOSTUS Risteyttämällä perinnöllisesti erilaisia kasvilinjoja saatiin aikaan heteroosiin perustuvia hybridilajikkeita. 1939 MUTAATIOJALOSTUS Kasveihin tuotettiin uutta perinnöllistä muuntelua mutaatioita aiheuttavien käsittelyjen avulla. BOREAL KASVINJALOSTUS OY PERUSTETAAN GENOMIVALINTA Suomessa Boreal ottaa käyttöön genomivalinnan työkalut monitahoisen ohran jalostuksessa. KAHDEN VANHEMMAN RISTEYTYS Kasvilajien erilaisia lajikkeita alettiin kehittää risteyttämällä sellaisia kasvivanhempia, joilla on hyviä ja tavoiteltuja ominaisuuksia. SOLUKKOVILJELY Kaksoishaploidituotannon avulla jalostetaan puhtaita lajikelinjoja. Kasvinjalostus tarvitsee täsmätyökaluja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Eurooppalaiset kasvintutkijat, siemenalan toimijat ja maataloustuottajajärjestöt tekevät parhaillaan hartiavoimin töitä, jotta geenieditointi saataisiin kasvinjalostuksen työkaluksi muiden joukkoon. – Sen avulla voitaisiin pureutua nykyistä tehokkaammin erilaisten ääri-ilmiöiden kestävyyden, tautiresistenssin ja laatuominaisuuksien jalostamiseen. Geenieditoinnin käyttö vaatii lainsäädännön uudelleentulkinnan lisäksi paljon tutkimusta. Myös Suomessa tarvitaan resursseja aiheen tutkimukseen ja ihmisten osaamisen kehittämiseen, Merja Veteläinen huomauttaa. Tällä hetkellä Borealilla ei käytetä geenieditointia. Sen sijaan käytössä on genomivalintatyökalu, joka auttaa tekemään tarkempaa valintatyötä kasvin perimän perusteella. Kasvilajien ja -lajikkeiden genomitieto tarkentuu koko ajan, joten tulevaisuudessa työkalun käyttö laajenee. Tulevaisuuden työkaluista Merja Veteläinen mainitsee myös automaattisen fenotyyppauksen eli ominaisuuksien mittaamisen esimerkiksi kuvantamalla. Se voisi mahdollistaa pellolla tapahtuvan jatkuvan mittauksen, jonka perusteella voidaan tehdä havaintoja ja valintaa. Esimerkiksi nurmilajikkeen satoa on mahdollista mitata tulevaisuudessa jatkuvalla kuvantamisella. Samoin tautihavaintoja voidaan tehdä kuvantamisen avulla useammin. Työn ydin on tukea kotimaisen ruokaketjun kannattavuutta 25-vuotias Boreal Kasvinjalostus Oy jalostaa lajikkeita, joiden avulla suomalainen ruoantuotannon kannattavuus paranee. Borealin kasvinjalostusohjelmien kantava teema on Suomen oloihin jalostettujen lajikkeiden tarkka testaus, viljelyvarmuus sekä hyvä ja laadukas sato. – Ruoantuotannon vaatimustaso kasvaa jatkuvasti sekä ilmastonmuutoksen tuomien muutosten että laadun varmistamisen kannalta. Boreal kehittää toimintaansa jatkuvasti vastatakseen ruokaketjun tarpeisiin jatkossakin, Borealin toimitusjohtaja Markku Äijälä toteaa. Monipuolisen kasvilajivalikoiman ja Suomen olosuhteisiin jalostettujen, tuottavien lajikkeiden avulla viljelijät ja sadon käyttäjät voivat hallita tuotantoon liittyviä riskejä ja sitä kautta parantaa toimintansa kannattavuutta – oli tavoitteena sitten kestävä ja tehokas ruoantuotanto, kotimaisen valkuaisen määrän kasvattaminen, viljelykiertojen monipuolistaminen, pellolla tapahtuva hiilensidonta tai sadon käyttäjien sivuvirtojen vähentäminen. Boreal haluaa kuunnella herkällä korvalla asiakkaiden toiveita lajikkeiden ominaisuuksiin liittyen. – Toivomme, että saamme jatkossakin tehdä hyvää yhteistyötä niin viljelijöiden kuin satoa käyttävän teollisuuden kanssa ja tarjoamme laajan asiantuntemuksemme kotimaisen ruokajärjestelmän hyödyksi, Markku Äijälä toteaa. KATJA SORMUNEN
24 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 25 METSÄ METSÄ Qvidjan tilan tryffelitarhalla Henri Lokki Suomen Agrometsä Oy:stä esittelee kuinka pakurikääpää ympätään koivupölliin. Peltometsäviljelyn mahdollisuudet Peltometsäviljely voi tarjota ratkaisuja maankäytön ja maataloustuotannon haasteisiin myös Suomessa. P eltometsäviljelyssä (engl. agroforestry) ruoantuotantoon yhdistetään puuvartista kasvillisuutta, kuten puita ja pensaita erilaisten monipuolisten tuotannollisten hyötyjen ja ympäristöhyötyjen saavuttamiseksi. Puita ja pensaita voidaan istuttaa pelloille ja laitumille tai niiden ympärille erilaisin tavoin riippuen siitä, millaista peltometsäviljelysysteemiä tavoitellaan. Myös metsäisissä ympäristöissä voidaan tuottaa ruokaa tai muita hyödykkeitä metsälaidunnuksen avulla tai tuottamalla metsässä muita kuin puuperäisiä hyödykkeitä. Tätä laajempaa kokonaisuutta kutsutaan agrometsätaloudeksi. Suomessa perinteisesti harjoitettu peltometsäviljelyn muoto on metsälaidunnus. Muutoin tämä viljelymuoto on Suomessa vielä toistaiseksi heikosti tunnettu ja puutteita on niin saatavilla olevasta tutkimustiedosta kuin käytännön kokemuksista ja osaamisestakin. Paljon tietoa ja esimerkkejä löytyy kuitenkin muualta, Euroopassa erityisesti eteläisemmistä osista. Pohjoisissa olosuhteissa peltometsäviljelyn tutkimus ja käytäntöön soveltaminen on vasta alkutekijöissä. Tarve hillitä ilmastonmuutosta ja ilmastonmuutoksen myötä muuttuvat olosuhteet haitallisine sään ääri-ilmiöineen lisäävät kuitenkin painetta sopeuttaa maankäyttöä ilmastonmuutosta hillitseväksi ja siihen sopeutuvaksi myös pohjoisemmilla viljelyalueilla. Suomestakin löytyy jo pieni joukko peltometsäviljelyyn perehtyneitä tahoja. Osa tästä joukosta pääsi jakamaan tietoaan asiasta kiinnostuneelle ja innostuneelle yleisölle Suomen peltometsäviljelyverkoston järjestämässä peltometsäviljelyseminaarissa 17.6.2019. Seminaari järjestettiin Paraisilla Qvidjan tilalla ja kiinnostuneita osallistujia olisi riittänyt enemmän kuin tilaisuuteen mahtui. Seminaarille on kuitenkin tiedossa vielä toinen, peltometsäviljelyyn käytännönläheisemmin pureutuva osa syksyllä 2019 Ammattiopisto Livian Tuorlan toimipisteellä. Peltometsäviljelyseminaarissa kuultiin tutkimuksesta, käytännön kokemuksista ja päätöksenteosta sekä tutustuttiin Qvidjan tilaan. Peltometsäviljelyn tutkimuksesta puhumassa oli tutkijoita ja asiantuntijoita muun muassa Euroopan metsäinstituutin AFINET-projektista, Luonnonvarakeskuksesta ja Luomuinstituutista. Tutkimuksiin liittyen esille nousi niin peltometsäviljelyn tuottavuutta parantava vaikutus, maatilojen tuotannon monipuolistuminen kuin paikallisten ja globaalien ympäristöhaasteiden ratkominenkin. Euroopassa peltometsäviljelyn kiinnostavia tutkimusaiheita ovatkin tällä hetkellä globaalien ympäristöhaasteiden ratkomiseen liittyvät kysymykset, kuten ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ehkäiseminen. Tärkeä ja kiinnostava tutkimusaihe on tietysti myös peltometsäviljelyn käytännön toteuttaminen Euroopan eri alueilla. Seminaarissa esitettyjä esimerkkejä maailmalta oli muun muassa puustoiset laitumet, peltojen puukujat, puustoiset suojavyöhykkeet, Itävallan maaseudun perinnemaisemien pensasrivistöt sekä Suomeen soveltuvana esimerkkinä esitetty pähkinänviljely osana muuta kasvintuotantoa. Esimerkkien peltometsäviljelykäytännöillä on hyötyjä niin tuotannolle kuin ympäristöllekin. Puuvartiset kasvit muun muassa ehkäisevät eroosiota, toimivat tuulensuojina, lisäävät monimuotoisuutta, sitovat hiiltä syvälle maaperään, voivat toimia typensitojina tarjoten ravinteita muille viljelykasveille ja voivat parantaa maaperän kuntoa lisäämällä esimerkiksi biologista aktiivisuutta ja multavuutta. Kasvintuotannon monipuolistaminen peltometsäviljelyn keinoin voi tarjota myös erikoistumismahdollisuuksia maatalousyrityksille. Suomessa peltometsäviljelyä toteutetaan ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi esimerkiksi Kilpiän tilalla Lohjalla. Tilalla on jo istutettu hedelmäpuita jyrkkään rinnepeltoon ehkäisemään eroosiota sekä istutettu puu ja pensasrivistöjä muillekin pelloille. Myös seminaaripaikalla Qvidjan tilalla päästiin tutustumaan käytännön esimerkkeihin tryffelitarhan ja metsitetyn, nykyisin laidunnetun ongelmapellon äärellä. Mielenkiintoinen käytännön esimerkki oli myös Suomen Agrometsä Oy:n esitys sienituotannon mahdollisuuksista puuaineksessa. TEKSTI Ulrika Wikström, Baltic Sea Action Group KUVAT Sanna Söderlund, Baltic Sea Action Group
26 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 27 METSÄ METSÄ Alkusyksyn hirvieläinten metsästys pienentää kolaririskiä PYYNTILUVANVARAISTEN HIRVIELÄINTEN metsästyskausi alkaa syyskuun alussa. Alkukauden metsästyksellä on tavoitteena torjua vahinkoja liikenteessä ja viljelyksillä. Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella hirvijahdin ensimmäinen jakso alkaa syyskuun alussa. Muualla maassa hirveä on mahdollista metsästää vahtimalla pellolta ja valkohäntäja kuusipeuraa vahtimalla myös muualta syyskuun alusta alkaen. Valkohäntäpeurakolareita tapahtuu runsaasti vahvan peurakannan alueella Eteläja Lounais-Suomessa, jossa alkavan metsästyskauden tavoitteena on pienentää kantaa. Valkohäntäpeurakolarit painottuvat loka-marraskuulle, jolloin peurojen kiima-aika lisää niiden liikkuvuutta. Myös hirvikolareita sattuu syksyllä runsaasti, koska hirvien kiima-aika syys-lokakuussa sekä siirtyminen talvilaitumille laittavat eläimet liikkeelle. Lisäksi syksyllä olosuhteet liikenteessä ovat pimeyden ja sääolojen vuoksi huonot. Vahtimismetsästyksessä eläinten ajaminen ja koiran käyttäminen on kiellettyä. Peurojen ruokinnassa on muistettava, ettei ruokintapaikkoja tule sijoittaa vilkkaasti liikennöityjen tieosuuksien välittömään läheisyyteen. Lapin maakunnassa sekä Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa hirvenmetsästys on sallittu 20.9., asti minkä jälkeen hirvet on rauhoitettu niiden kiima-ajaksi. Metsästys jatkuu jälleen lokakuun toisena lauantaina, jolloin myös muualla maassa alkaa varsinainen hirvenmetsästyskausi. Valkohäntäpeuran ja kuusipeuran varsinainen metsästyskausi alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina. ALKAVALLE metsästyskaudelle hirven pyyntilupia myönnettiin hieman vähemmän ja valkohäntäpeuran pyyntilupia lähes kolmannes enemmän kuin viime vuonna. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 50 385 hirven ja 58 094 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. VUOMET ® 2 TAKUU VUODEN Kartio– ja alueaurat, kärkiaura ja vallileikkuri www.vuomet.fi Vuomet Oy puh. 0400 208 824, 050 300 7713 vuomet@vuomet.fi Kotimaista laatutyötä! Kombikone kiinnostaa. Katso video Andersin kombikoneesta. www.usewood.fi ... Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... METSÄNOMISTAJAN PIENKONEET puh 040-1830366 Okra-messuilla Oripäässä 3-6. 7. 2019 045 156 8446 www.ppkaihdin.? FR48 FR28 HR46X Kristiinankaupunki Jyväskylä Kuopio Nurmes Ähtäri FR48 FR28 HR46X Kristiinankaupunki Jyväskylä Kuopio Nurmes Ähtäri FR48 FR28 HR46X Kristiinankaupunki Jyväskylä Kuopio Nurmes Ähtäri ARKISTO
28 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 29 METSÄ METSÄ Metsäsanastoa AINESPUU Puutavara, jolla on taloudellista käyttöarvoa. ENNAKKORAIVAUS Ennakkoraivaus on nuoressa metsässä ennen koneellista harvennushakkuuta tehtävä vesakon ja pieniläpimittaisen puun raivaus, jolla parannetaan hakkuutyön jälkeä ja tuottavuutta. HANKINTAKAUPPA Puukauppamuoto, jossa myyjä vastaa puunkorjuusta. Puut luovutetaan ostajalle tienvarsivarastolla sovittuna ajankohtana ja sovitun laatuisena. Ostaja maksaa hankintahinnan eli tienvarsihinnan, joka sisältää kantohinnan lisäksi korvauksen puunkorjuun suorittamisesta. HEINÄNTORJUNTA Heinäntorjunta tarkoittaa pienten taimien kasvua haittaavan pintakasvillisuuden poistamista. Työ tehdään joko mekaanisesti tai kemiallisesti. Heinät ja muut nopeakasvuiset kasvit varjostavat kasvatettavia taimia ja kilpailevat niiden kanssa vedestä ja ravinteista, erityisesti rehevillä kasvupaikoilla. Runsas heinikko taimien ympärillä altistaa niitä myös jyrsijöiden ja sienitautien aiheuttamille tuhoille. JATKUVA KASVATUS Jatkuvalla kasvatuksella tarkoitetaan talousmetsän kasvatusta, jossa puustoa ei koskaan hakata kokonaan alueelta. Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilyy koko ajan peitteisenä ja ajan kuluessa kehittyy rakenteeltaan eri-ikäiseksi. Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä ovat poimintaja pienaukkohakkuut. METSÄMAA Metsän peittämä tai metsätön alue, jolla on tarkoitus kasvattaa metsää. Stora Enso Metsä Keskustelua metsänhoidosta LUONTOLENKEILLÄ Monimetsä-hanke vie tulevan syksyn aikana metsänomistajia ja metsäammattilaisia metsiin keskustelemaan talousmetsien luonnonhoidosta. Laatuloikka luonnonhoitoon -lenkkejä järjestetään eri puolilla Suomea noin kaksikymmentä. Y ksityiset kansalaiset – noin 620 000 suomalaista – omistavat 60 prosenttia Suomen tuottavasta metsämaasta. Heidän päätöksensä ratkaisevat, miten näitä metsiä hoidetaan. Parhaat keinot suomalaisen metsän kestävään hoitoon on koottu metsä-, ympäristöja energia-alan toimijoiden yhdessä laatimiin metsänhoidon suosituksiin, jotka perustuvat aina viimeisimpään tutkimustietoon. Suosituksia noudattamalla yksityiset metsänomistajat voivat toteuttaa omia tavoitteitaan niin taloudessa kuin metsäluonnon tilan parantamisessa. Vuonna 2016 käynnistetty valtakunnallinen Monimetsä-hanke on kehittänyt ja kokeillut toimintamalleja, jotka edistävät metsänhoidon suosituksissa kuvattujen luonnonhoitokeinojen käyttöä talousmetsissä. Toimintamalleja vietiin viime vuonna käytäntöön yhteensä 22 koulutustilaisuudessa eri puolilla Suomea. Yli 700 metsäammattilaista sai tilaisuuksissa koulutusta siihen, miten luonnon monimuotoisuus ja vesiensuojelu voidaan ottaa talousmetsissä entistä paremmin huomioon. Tänä vuonna hankkeessa otetaan seuraava askel, kun metsäammattilaiset ottavat Monimetsä-toimintamalleja avuksi välittäessään metsänomistajille tietoa erilaisista luonnonhoidon keinoista. Metsänomistajille suunnatuilla Laatuloikka luonnonhoitoon -lenkeillä esitellään kustannustehokkaita keinoja ja toimintatapoja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Metsäammattilaiset ovat tiedonvälityksessä muutenkin tärkeässä roolissa, koska he ovat säännöllisesti yhteydessä metsänomistajiin ja voivat näin osaltaan vaikuttaa metsänomistajien luonnonhoitoa koskeviin ratkaisuihin. Metsälenkkien lisäksi Monimetsä-ohjelmaan kuuluu muun muassa webinaareja sekä sähköisen luonnonhoidon oppimisja testiympäristön rakentaminen. On tärkeää, että metsänomistajille kerrotaan monipuolisesti luonnonhoidon keinoista ja kuunnellaan metsänomistajien omia toiveita keinojen käyttöön liittyen. Toimien toteutusvaiheessa on lisäksi tärkeä varmistaa, että asiat VALTIONEUVOSTO ON tänään asettanut metsäneuvoston maaja metsätalousministeriön tueksi laajakantoisissa ja periaatteellisesti tärkeissä metsäpoliittisissa kysymyksissä. Samalla metsäneuvosto toimii yhteistyöfoorumina metsiin liittyvän julkisen hallinnon ja eri toimijoiden välillä. Metsäneuvosto seuraa ja edistää Kansallisen metsästrategian 2025 toteuttamista ja tekee ehdotuksia sen kehittämiseksi kestävän kehityksen näkökulmat huomioonottavana tasapainoisena kokonaisuutena. Metsäneuvoston toimikausi päättyy 30.6.2023. Metsäneuvoston puheenjohtajana toimii maaja metsätalousministeri Jari Leppä, 1. varapuheenjohtajana ympäristöministeri Krista Mikkonen, 2.varapuheenjohtajana elinkeinoministeri Katri Kulmuni ja 3.varapuheenjohtajana osastopäällikkö Juha Niemelä maaja metsätalousministeriöstä. – Metsäneuvosto on Suomen kansallisen metsäpolitiikan tärkein keskustelualusta, joka kokoaa metsäsektorin hallinnon ja sidosryhmät yhteen. Metsän monet merkitykset taloudesta ja virkistyskäytöstä luontoarvoihin ja ilmastotyöhön korostavat metsäneuvoston roolia entisestään, maaja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo. Neuvostossa on edustus eri hallinnonaloilta, tutkimuksesta, metsänomistaja-, teollisuus-, ja työntekijäjärjestöistä, virkistyskäyttöja luonnonsuojelujärjestöistä sekä saamelaiskäräjistä. Maaja metsätalousministeriö Uusi metsäneuvosto asetettiin todella tehdään suunnitellulla tavalla ja että tieto kulkee toteuttajalle saakka. Parhaillaan on valmisteilla myös pidempi hankekokonaisuus, jolla pyritään varmistamaan talousmetsien luonnonhoitokeinojen laaja ja vakiintunut käyttö osana jokapäiväistä metsänhoitoa ja metsäpalvelutoimintaa. Metsäluonnon monimuotoisuus ja puuntuotanto pyritään sovittamaan hankkeessa yhteen paikkatietoa hyödyntävien palvelujen avulla. Metsänomistajille suunnattavien kohdennettujen palvelujen kehittämistyöhön osallistuvat Suomen metsäkeskus, Tapio Oy, Metsäteollisuus ry ja MTK ry. Maaja metsätalousministeriö, Suomen metsäkeskus ja Tapio Oy KATJA SORMUNEN
30 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 31 METSÄ METSÄ TAIMIKONHOITO KANNATTAA Taimikon varhaishoito tarkoittaa taimikon perkausta ja harvennusta sekä taimikon yllä kasvavan verhopuuston poistoa ja harvennusta. T aimikonhoidolla turvataan metsän uudistamiseksi tehty investointi ja aikanaan tehtävän ensiharvennuksen taloudellinen kannattavuus. Taimikonhoitoon kuuluvia toimenpiteitä ovat varhaishoito, varhaisperkaus ja myöhempi taimikonhoito eli taimikon harvennus. Taimikon varhaishoitoa on taimia haittaavan pintakasvillisuuden (heinät, ruohot ja pensaat) vähentäminen sekä tarvittaessa taimien täydennysviljely. Pintakasvillisuus varjostaa taimia ja kilpailee vedestä ja ravinteista tiheän juuristonsa kautta. Talvella korkea pintakasvillisuus kaatuu taimien päälle ja yhdessä lumipeitteen kanssa aiheuttaa mekaanisia vaurioita taimille. Pintakasvillisuutta torjutaan mekaanisesti niittämällä ja polkemalla. Kemiallinen torjunta lehtivaikutteisilla herbisideillä tehdään kesällä, kun pintakasvillisuus on hyvässä kasvussa. Jos havupuiden vuosikasvaimet eivät ole vielä puutuneet, taimet on suojattava torjunta-aineelta, ettei uusi kasvu vaurioidu. Uudistamistulos ei aina ole täydellinen. Täydennysistutus on suositeltavaa, jos kasvatuskelpoisia taimia on havupuutaimikoissa alle 1 500 kpl/ha (Pohjois-Suomessa 1 200 kpl/ha) ja lehtipuutaimikoissa 1 100 kpl/ha. Istutustaimikko täydennetään viljelytiheyteen kookkailla taimilla viimeistään kolmantena vuonna viljelystä. Kylvöja luontaisesti uudistetut alat täydennetään istuttamalla viimeistään 3–4-vuotiaana. Jos taimikon tiheys on jäänyt alle 500–600 kpl/ha, uudistusala kannattaa viljellä kokonaan uudelleen. Taimikon varhaishoidolle on mahdollista hakea tukea. Tukea on haettava kirjallisesti ennen toimenpiteen aloittamista. Työn voi aloittaa heti hakemuksen jättämisen jälkeen. Toimenpiteen toteuttamisesta on tehtävä toteutusilmoitus Metsäkeskukselle. • Hakemuksessa on kerralla haettava tukea vähintään 1 hehtaarille (hakemus voi sisältää eri omistajien eri puolilla maata olevia kuvioita) • Yksittäisen kuvion koko vähintään 0,5 hehtaaria • Kasvatettavan taimikon keskipituus työn jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä • Poistuma vähintään 3 000 runkoa hehtaarilta, pohjoisessa Suomessa vähintään 2000 runkoa hehtaarilta. Kaikki kannot lasketaan mukaan poistumaan, mikäli vallitsevaa jaksoa on käsitelty asianmukaisesti. • Työn jälkeinen tiheys enintään 5 000 runkoa hehtaarilla • Hoitoja kunnossapitovelvoite 7 vuotta • Tukea ei voi saada, mikäli samalla kohteella on tuettu metsänuudistamista tai nuoren metsän hoitoa Kemerarahoituksella viimeisen 10 vuoden sisällä. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 euroa hehtaarilta. Lähteet: Luke ja Metsäkeskus Ehdot taimikon varhaishoidon tuen myöntämiselle: KUVAT: AHTI SORMUNEN
32 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 33 YMPÄRISTÖ & ENERGIA YMPÄRISTÖ & ENERGIA H allitusten välinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi 8.8.2019 erikoisraportin, jonka aiheina ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä hillintäja sopeutumiskeinot maankäyttösektorilla. Kusteluun ovat raportin yhteydessä nousseet myös bioenergian kasvavan käytön mahdolliset haittavaikutukset. – IPCC:n tänään julkaistussa raportissa bioenergiaa on käsitelty nimenomaan maankäytön näkökulmasta. Jos maata varataan pelkästään bioenergian tuotantoon, kyseinen alue voi olla pois esimerkiksi maapallon kasvavan väestön tarpeisiin tarvittavan ruuan tuotannolta. Suomessa bioenergian tuotanto perustuu kuitenkin erilaisten sivuvirtojen käyttöön, eikä maankäytön päätarkoitus ole energiantuotanto, kommentoi Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka. Voimassa oleva EU-lainsäädäntö ja kansallinen lainsäädäntö rajoittavat jo nyt ruokapohjaisten ja maankäytön muutoksia aiheuttavien raaka-aineiden käyttöä liikenteen biopolttoaineissa. Bioenergia on globaalisti merkittävin uusiutuvan energian lähde. Vuonna 2017 globaalista loppuenergian kulutuksesta 18,1% oli uusiutuvaa energiaa ja tästä noin 12,4% oli bioenergiaa. Suurin osa (7,4%) bioenergian käytöstä on perinteistä polttopuukäyttöä, nykyaikaisen bioenergian osuus on 5%. Niin IPCC:n tuoreessa raportissa kuin myös kansainvälisen uusiutuvan energian järjestö IRENA:n uusimmassa energiamuutosraportissa nykyaikaista bioenergiaa tarvitaan merkittävästi lisää, jos ilmastonmuutos halutaan rajata selvästi alle kahden asteen. Nykyaikaiseen bioenergiajärjestelmään voidaan myös tulevaisuudessa integroida hiilidioksidin talteenotto, jolloin järjestelmällä on mahdollista päästä negatiivisiin päästöihin eli sitoa hiiltä ilmakehästä. Nykyaikaisen bioenergian osuus nousee IRENA:n REmap-skenaariossa vuoteen 2050 mennessä noin 16%:iin loppuenergian käytöstä. Perinteinen polttopuukäyttö puolestaan vähenee merkittävästi. – Bioenergian kohdalla ei siis Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:n julkaisema raportti on tuonut keskusteluun maankäyttösektorin merkityksen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja korostanut tarpeita myös nykyaikaisen bioenergian lisäkäytölle. Bioenergian tuotanto ei ole maankäytön päätarkoitus TEKSTI Bioenergia ry KUVA Depositphotos Suurin osa (7,4%) bioenergian käytöstä on perinteistä polttopuukäyttöä, nykyaikaisen bioenergian osuus on vain 5%. Nykyaikaista bioenergiaa tarvitaan merkittävästi lisää, jos ilmastonmuutos halutaan rajata selvästi alle kahden asteen. keskustella käytön rajoittamisesta verrattuna nykyiseen käyttöön. Pääkysymykset ovat, kuinka nykyaikaista bioenergiaa voidaan tuottaa kestävällä tavalla moninkertaisesti lisää esimerkiksi liikenteen ja teollisuuden tarpeisiin ja voidaanko hiiltä sitoa samalla pois ilmakehästä, Laurikka jatkaa. Bioenergiaa tarvitaan maailmassa lisää, koska globaali energiajärjestelmä nojaa edelleen hyvin vahvasti (noin 80% energian loppukulutuksesta vuonna 2017) fossiilisiin polttoaineisiin, joiden käyttö on ilmastonmuutoksen pääsyy. IRENAn REmap-skenaariossa fossiilisten polttoaineiden osuus on vielä vuonna 2050 yli 30 %. IPCC:n raportissa nostetaan esiin myös turvemaiden rooli ilmastonmuutoksen kannalta. Turvetuotannon osuus maailman turvemaista on promillen osien luokkaa. Suomessa turvetuotanto keskittyy nykytilanteessa jo ojitetuille ja luontoarvoiltaan vähäisiksi luokitelluille turvemaille. Turvetuotannon jälkeen suonpohjalle voidaan järjestää tehokas hiilinielu. Ojitetulla turvemaalla maaperä on päästölähde riippumatta käyttömuodosta.
34 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 35 ELÄIMET ELÄIMET A holan tilalla Säkylän Köyliössä toimi hevosten täysihoitotalli vuoteen 2016 asti, mutta suhdanteiden ja terveyden reistatessa hevoset laitettiin pois. Tilan omistajat Juha ja Kristiina Parkkila miettivät, mitä uudehkolle tallille tehtäisiin. Pohdinnan jälkeen tilalle muuttivat ensimmäiset fasaanit ja myöhemmin kanit. Fasaaneita kasvatetaan pääosin koiraharrastajien käyttöön harjoituslinnuiksi. Loput istutetaan luontoon tilan lähettyville ja Köyliönjärven rantaan. Toiveissa on luontaisen kannan kasvattaminen. Menossa on nyt toinen täysi vuosi fasaanien kasvatuksessa. Tilalla kasvatetaan myös Orpington-kanoja, mutta ne ovat jääneet keväällä 2018 tulleiden kanien myötä taka-alalle. – Ajatus kaneihin lähti kukoista. Kun haudotaan kanoja, tulee myös kukkoja. Kukoilla ei tienaa, vaikka työ on kovaa. Koko ajan mielessä oli tuottaa ihmisille puhdasta ja parempaa ruokaa. Pohdin saisiko kukot lihoiksi ja keksin rinnalle kanit, koska ne menevät samalla ilmoituksella elintarvikevalvontaan, Kristiina Parkkila naurahtaa. Ensimmäiset kanipaistit Parkkilat myivät viime syksynä. Aholan tila on ainoa satakuntalainen tila, jossa tuotetaan kaninlihaa. Muita tuottajia Suomessa on noin kymmenkunta. Talon emäntä kertoo, että siipikarjan laittaminen lihoiksi on paljon työläämpää kuin kanien. Nyt heillä on kasvamassa todennäköisesti viimeinen kukkoporukka. Kanit hyödynnetään kokonaan. Koiraharrastajat ovat innostuneet kuivatuista raakataljoista. Takakäpälät ja töpöt kuivatetaan. Etutassut ja suolisto menevät supiloukkuihin. Lihat ja maksa myydään kuluttajille. Kaniemoja Aholan tilalla on nyt 14. Uroksia on kaksi. Poikasia niille on tänä vuonna yhteensä syntynyt lähes 100. Kaninliha on iso hitti kuluttajien keskuudessa Turussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla, mutta esimerkiksi satakuntalaiset ovat vielä varovaisempia kaninlihan kanssa. – Kaikki myydään mitä tuotetaan, joten olemme itse päässeet vain vähän kokeilemaan kaninlihaa. Tein nyhtökania ja jestas miten hyvää. Valmistuskaan ei vaadi ihmeitä ja Aholan tila lähti mukaan KANINLIHATUOTANTOON Kaninliha on hitti isoissa kaupungeissa. Suomen pienemmissä kaupungeissa siihen suhtaudutaan vielä hieman varauksella. Toisissa Euroopan maissa kaninliha on arkiruokaa. Aholan tilalla kani hyödynnetään kokonaan. TEKSTI JA KUVAT Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys ry Juha ja Kristiina Parkkilalla on selkeä työnjako – emäntä hoitaa eläimet ja isäntä pellot sekä koneet. Heinä työllistää molempia. Aholan tila on Juhan kotitila, joka on ollut viljeltynä 1600-luvulta asti.
36 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 37 ELÄIMET ELÄIMET Vihannekset pakataan ja siivotaan tilalla, jonka jälkeen ne laitetaan kylmiöön odottamaan myyntiä. www.betoniluoma.com Konehallit ja varastot betonista – huoltovapaita, paloturvallisia ja energiatehokkaita tiloja Askeleen edellä rakentamisessa Betoniluoman hallirakentamisen elementeissä voidaan käyttää tilaajan haluamaa eristystä ja vaikuttaa näin merkittävästi energiatehokkuuteen. Betonin pintarakenne on huoltovapaa kymmeniä vuosia tai jopa koko elinkaarensa ajan. kani kypsyy melko nopeasti uunissa, tilan emäntä kehuu. Hän vinkkaa, että nyhtökania voi syödä kylmänä esimerkiksi salaatissa tai lämpimänä pitaleivissä. Itse he söivät sitä riisin kanssa ja lopusta lihasta valmistui herkullinen kastike. – Maksaa olen maistanut kerran. Se oli taivaallisen hyvää ja ihanan pehmeää. Joskus toivoisi, että syötävää jäisi myös itselle, Kristiina Parkkila nauraa. Aholan tila on kuitenkin erikoistunut hevosten esikuivatun säilöheinän tuottamiseen, joka on tuonut heille leivän pöytään jo yli kymmenen vuoden ajan. Noin 24 hehtaarin peltoaloilla viljellään lisäksi pensasmustikkaa, parsaa, valkosipulia, salottisipulia, retiisiä ja maissia. Ensimmäistä kertaa kokeilussa ovat inkivääri ja vesimeloni. – Hevosten heinää aiomme tehdä niin kauan, kun koneet kestävät. Se on suhteellisen vaivatonta ja pelloille saa käyttöä. Midipaali on lisäksi ollut asiakkaille mieluisan kokoinen. Monivuotiset parsa ja mustikka teettävät töitä joka vuosi. Yritämme myös saada nostettua kaninlihantuotantoa, Kristiina Parkkila pohti tulevaisuuden suunnitelmia. Pääasiassa Aholan tilan tuotteet myydään Reko-ruokaringeissä. Retiisiä, parsaa ja valkosipulia on tänä vuonna myynnissä myös Säkylän Supermarketissa. Ravintoloihin pienten tuottajien on mahdotonta myydä, koska toimitettavat määrät voivat olla suuria. – On kätevää, kun tietää ennakkoon mitä menee ja paljonko, niin osaa varautua. Rekoista asiakkaat saavat varmasti tuoretta. Hinnoistakaan ei ole valitettu, pariskunta kiittää. Hankkeella näkyvyyttä ja tunnettavuutta tuottajille Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -hankkeen sosiaalisen median kanavissa ja kuukausittain ilmestyvässä uutiskirjeessä esitellään paikallisia yrittäjiä ja heidän tuotteitaan sekä viestitään ruoka-alan erilaisista tapahtumista. Suomi syö Satakunnasta esittelee myös ruokaketjun ammatteja nuorille sekä tuo oppilaitosten ja tuottajien yhteistyönä esille erilaisia työtehtäviä tarinoiden avulla. Tavoitteena on tukea satakuntalaisen ruokaketjun kehittymistä ja kasvua ruokamaakunnan brändäyksellä. Satakunnan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahaston rahoittamaa hanketta toteuttavat ProAgria Länsi-Suomi, Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood Kehittämisyhdistys. Tilalla kasvatetaan Orpington-kanoja. Ne ovat munijoina hieman laiskoja, mutta niiden liha on Kristiina Parkkilan mukaan oikein hyvää. Kaniemoja Aholan tilalla on nyt 14. Uroksia on kaksi. Poikasia niille on tänä vuonna yhteensä syntynyt lähes 100. Maataloustuotteiden tuottajahinnat (maito, liha ja kananmunat), heinäkuu 2019 HEINÄKUUSSA 2019 verrattuna edellisvuoden vastaavaan kuukauteen: • E-luokan normimaidon hinta: 0% • Sonninlihan hinta: +1% • Sianlihan (lihasiat) hinta: +4% • Häkkimunien hinta: +3% • Lattiamunien hinta: 0% • Ulkomunien hinta: -6% Maitoja maitotuotetilasto, heinäkuu 2019 (ennakko) VERRATTUNA EDELLISVUODEN vastaavaan ajankohtaan vuoden 2019 tammi-heinäkuussa: • Maidontuotanto: -2%. Heinäkuussa tuotanto väheni 2 prosenttia. • Nestemäisten maitotuotteiden valmistus: -4% • Voin valmistus: -1%, Juuston valmistus: -3% Luke KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti
38 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 39 HEVOSET ELÄIMET ELOKUU 30.8. 30.8. 31.8. 31.8. 1.9. 1.9. 2.9. 2.9. 3.9. 4.9. 5.9. 6.9. 6.9. 7.9. 8.9. 8.9. 9.9. 9.9. 10.9. 11.9. 12.9. 13.9. 13.9. 14.9. 15.9. 15.9. 16.9. 16.9. 17.9. 18.9. 19.9. 20.9. 20.9. 20.9. 21.9. 22.9. 22.9. 23.9. 23.9. 24.9. 25.9. 26.9. 27.9. 27.9. 28.9. 28.9. 29.9. 29.9. 30.9. 30.9. 1.10. 2.10. 3.10. 4.10. 4.10. 4.10. 5.10. 6.10. 6.10. 7.10. 7.10. 8.10. 9.10. 10.10. 11.10. 11.10. 12.10. 13.10. 13.10. 14.10. 14.10. 15.10. 16.10. 17.10. 18.10. 18.10. 18.10. 19.10. 20.10. 20.10. 21.10. 21.10. 22.10. 23.10. 24.10. 25.10. 25.10. 25.10. SEINÄJOKI KOUVOLA HÄRMÄ PP VERMO FORSSA ROVANIEMI TURKU JOENSUU TAMPERE VERMO KOUVOLA JYVÄSKYLÄ OULU OULU PORI KAJAANI LAHTI SEINÄJOKI TAMPERE VERMO LAPPEENR. FORSSA KUOPIO TURKU TURKU KAJAANI TAMPERE ROVANIEMI 26.10. 27.10. 27.10. 28.10. 28.10. 29.10. 30.10. 31.10. 1.11. 1.11. 1.11. 2.11. 3.11. 3.11. 4.11. 4.11. 5.11. 6.11. 7.11. KOUVOLA ROVANIEMI PORI JOENSUU JYVÄSKYLÄ VERMO LAHTI SEINÄJOKI VERMO VERMO KAUSTINEN TURKU LAPPEENR. OULU TAMPERE VERMO LAHTI KUOPIO JYVÄSKYLÄ PORI SEINÄJOKI YLIVIESKA FORSSA KOUVOLA KAUSTINEN TAMPERE VERMO LAPPEENR. JYVÄSKYLÄ KUOPIO TURKU LO TT A KO SO N EN JOENSUU VERMO LAHTI OULU KUOPIO JYVÄSKYLÄ FORSSA SEINÄJOKI TORNIO KOUVOLA KAUSTINEN TAMPERE VERMO OULU KAJAANI PORI ROVANIEMI LAPPEENR. YLIVIESKA LAHTI TURKU JYVÄSKYLÄ SEINÄJOKI VERMO OULU KAUSTINEN FORSSA KUOPIO TAMPERE LAHTI JOENSUU SEINÄJOKI VERMO ROVANIEMI TAMPERE VERMO KOUVOLA KUOPIO FORSSA JYVÄSKYLÄ PORI LAPPEENR. YLIVIESKA LAHTI SEINÄJOKI TAMPERE VERMO OULU Ravit 2019 SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU Y li 80 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta tulee markkinoille maidontuotannon sivutuotteena tuotannosta ylijäävien vasikoiden ja poistolehmien kautta. Loppuosan tuotannosta kattavat naudanlihantuotantoa varten kasvatettavat liharotuiset naudat. Lukessa naudanlihatuotantoa tutkitaan kokonaisvaltaisesti ruokinnasta ja ympäristövaikutuksista eläinten hyvinvointiin. Tarkasteltavana on koko tuotantoketju. Maamme pohjoinen sijainti ja lyhyt kasvukausi haittaavat nurmikasvien viljelyä ja nurmirehun tuotantoa vähemmän kuin useimpia muita pellonkäyttömuotoja. Nurmesta kannattaa jalostaa maitoa ja naudanlihaa ylläpitämään elintarviketuotantomme omavaraisuutta. Maidontuotantoon käytettävän eläinaineksen kattava hyödyntäminen naudanlihantuotannossa vähentää lihakulutukseen ilmastovaikutusta. Nurmen suuri osuus viljelykierrossa säilyttää peltojen viljavuuden, vähentää maatalouden aiheuttamaa vesistöjen ravinnekuormitusta ja ylläpitää kulttuurimaisemaa. Kehitystyö kattaa koko tuotantoketjun Naudanlihantuotannon jatkuvuus edellyttää tuotannon kannattavuutta jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tätä tukeva tutkimus vaatii koko tuotantoketjun kattavaa kehitystyötä. Peltokasvikokeissa tutkitaan rehuviljelyn tuotantotekniikka ja päivitetään kasvilajien ja erityisesti niiden uusien lajikkeiden kilpailukykyä. Eläinten ruokintakokeissa teemana on rehujen ravintoaineiden hyväksikäytön tehostaminen ruokinnallisin keinoin ja eläinjalostuksen avulla. Eläinten kasvatuskokeiden yhteydessä voidaan tutkia eläinten käyttäytymistä ja hyvinvointia määrämuotoisilla seurannoilla sekä mittauksilla ja tarvittaessa myös videokuvauksella. Eläinten ruokinta, eläinaines ja kasvatusympäristö vaikuttavat ruhon koostumukseen ja lihan laatuun, mikä heijastuu kuluttajien ostopäätösten kautta lopulta tuottajahintaan. Tämän vuoksi kasvatuskokeissa seurataan eläinten lisäkasvun määrän ohella myös kasvun koostumusta. Rehujen tuotantokokeista ja eläinten ruokintatutkimuksesta saatavia tuloksia hyödynnetään suosituksissa, joilla kehitetään tuotannon järjestämistä, vähennetään tuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia sekä parannetaan tuotannon kannattavuutta. Tulokset liitetään osaksi tutkimuksessa kehitettyä, suomalaisiin olosuhteisiin rakennettua naudanlihantuotannon tilamallia. Tuotetulle tiedolle on kysyntää, sillä tutkimus toimii lähellä elinkeinoa. Luonnonvarakeskus Suomessa tuotetaan naudanlihaa noin 80 miljoonaa kiloa vuodessa KATJA SORMUNEN
40 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 41 KOULUTUS HEVOSET RUOKAVIRASTO (ent. Evira) on avannut sähköisen asioinnin hevosten pitopaikkojen rekisteröimiseksi. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia hevosia, poneja, aaseja ja seeproja sekä näiden risteytyksiä kuten muuleja ja seepra-aaseja pitäviä. Ilmoitusvelvollisuus koskee yhdenkin hevoseläimen pitoa. Jos hevoseläinten pito on aloitettu ennen asetuksen voimaantuloa, ilmoitukset on tehtävä viimeistään 31.12.2020. Sähköistä asiointia käytettäessä eläinsuojelulain (247/1996) 24 § mukaisesta ammattimaisesta tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvasta seuraja harrastuseläinten pidosta ei tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta, vaan tieto kulkee aluehallintovirastoon samalla asioinnilla. Aiemmin aluehallintovirastoon tehdyt ilmoitukset on viety jo valmiiksi asiointisovellukseen, jolloin toimijan tulee vain tarkistaa tietojensa oikeellisuus ja päivittää tietoja tarvittaessa. Suomen Hippos näkee rekisteröinnin hevosalan kannalta positiivisena ja toivoo jatkossa yhteistyömahdollisuutta Ruokaviraston kanssa yhdistää pitopaikkoja ja hevosten tietoja Heppa-järjestelmässä. – Kyseessä on asetuksesta tuleva viranomaisvaatimus, mutta näemme asian positiivisena koko hevosalan kannalta. Mitä tarkemmin tiedämme hevostallien ja hevosten lukumäärän, sitä paremmin pystymme tuomaan esille alan vaikuttavuuslukuja ja yhteistyöllä voimme vaikuttaa muun muassa tarttuvien tautien leviämiseen ja tiedon jakamiseen, Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää taustoittaa. – Toivomme, että kaikki pienetkin tallit ja hevosen pitäjät ilmoitetaan rekisteriin vaatimuksen mukaisesti. Yritystunnuksella toimivat eläintenpitäjät eivät voi toistaiseksi nähdä, tehdä eivätkä päivittää ilmoituksiaan sähköisen asioinnin kautta, vaan tällöin toimijan tulee tehdä ilmoitus lomakkeella kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai aluehallintovirastoon. Yritystunnuksella toimivien sähköinen asiointi on mahdollista myöhemmin tänä vuonna. Hippos DEPOSITPHOTOS Legenda laiturilla Hevosten pitopaikat rekisteröitävä Ilmoitusvelvollisuus koskee myös aaseja. Kela on tarkistanut opintojaan jatkavien opintolainat lukuvuodeksi 2018–2019. T avallisin opintolaina on 650 e/kk. Opiskelija voi siis saada opintolainaa syksyllä 2 600–3 250 euroa ja keväällä tavallisimmin 3 250 euroa. Suurin osa opiskelijoista voi nostaa lukuvuoden opintolainansa kahdessa erässä. Opiskelijan on sovittava opintolainan nostamisesta pankin kanssa. Opiskelija voi itse päättää, nostaako hän opintolainaa ja kuinka paljon. Myönteinen lainatakauspäätös lähetettiin nyt 110 270:lle opintotuen saajalle ja 860:lle aikuiskoulutustuen saajalle. 3 840:n opintojaan jatkavan opiskelijan lainatakausoikeus ratkaistaan myöhemmin samalla kertaa, kun opiskelijan tekemä opintotuen hakemus tai muu vireillä oleva asia ratkaistaan. Opiskelija voi tarkistaa lainatakauksen voimassaolon Kelan asiointitai puhelinpalvelusta. Vuosi sitten lainatakauspäätöksen sai 103 750 opiskelijaa. Maksuhäiriö ei estä opintolainan valtiontakausta Maksuhäiriö ei enää estä opintolainan valtiontakauksen myöntämistä, mutta jos opiskelijan aiempi opintolaina on Kelan perittävänä, uutta lainatakausta ei myönnetä. Lainantakaus voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin myöntää perittävänä olevasta opintolainasta huolimatta. Kela lähettää hylkäyspäätöksen mukana tarkemmat ohjeet siitä, missä tilanteessa lainantakaus voidaan myöntää. Syksyn opintolainat saatavilla Perittävänä olevan opintolainan vuoksi opintolainan valtiontakausta ei nyt myönnetty 260 opiskelijalle. Viime vuonna hylkäävän päätöksen sai 210 opiskelijaa. Opintotuki painottuu opintolainaan Viime vuoden elokuusta alkaen opintotuki on ollut suurelta osin opintolainaa. Tyypillisestä opintotuesta 650 e/kk on opintolainaa ja 250 e/ kk opintorahaa. Opintorahan osuus opintotuen yhteismäärästä on viimeksi ollut yhtä alhainen 1990-luvun alussa. Opiskelijoiden siirtyminen yleiseen asumistukeen kompensoi opintotuen lainapainotteisuuden kasvua. Yhden hengen opiskelijaruokakunnille myönnetty keskimääräinen asumistuki on ollut noin 290 e/kk. Korkeakouluopiskelijoilla opintolainan käyttöön vaikuttaa myös opintolainahyvitys. Jos 1.8.2014 tai sen jälkeen aloittanut korkeakouluopiskelija suorittaa tutkintonsa määräajassa, Kela voi maksaa osan hänen opintolainastaan opintolainahyvityksenä. Keväällä nostettujen uusien opintolainojen keskikorko oli Suomen Pankin tilastojen mukaan 0,52 %. Opintolainojen korot eivät ole koskaan aikaisemmin olleet näin alhaalla. DEPOSITPHOTOS
42 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 43 KOULUTUS KOULUTUS Valtioneuvosto on asettanut uuden valtion nuorisoneuvoston sekä arviointija avustustoimikunnan. Molempien nelivuotiset toimikaudet alkavat 1.9.2019. VALTION NUORISONEUVOSTO toimii nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelimenä. Neuvoston tehtävänä on muun muassa käsitellä nuorten kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita ja arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia nuoriin ja nuorille suunnattuihin palveluihin ja toimintoihin. Tehdä aloitteita ja esityksiä nuorisopolitiikan kehittämiseksi, tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan sekä antaa ministeriölle lausunto valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan otettavista asioista. Neuvostoon nimettiin puheenjohtajaksi oikeustieteen ylioppilas Elisa Gebhard ja varapuheenjohtajiksi yhteiskuntatieteiden ylioppilas Suvi Mäkeläinen ja opiskelija Amanda Pasanen. Arviointija avustustoimikunta tekee ministeriölle vuosittain esitykset valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille ja valtakunnallisille nuorisoalan osaamiskeskuksille myönnettävistä valtionavustuksista sekä antaa ministeriölle lausunnon valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen ja valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuudesta. Lisäksi se tekee ministeriön pyynnöstä arviointeja avustettavien järjestöjen toiminnasta. Arviointija avustustoimikunnan puheenjohtajaksi nimettiin kansanedustaja Joonas Könttä ja varapuheenjohtajaksi toiminnanjohtaja Laura Ylitalo. Jäseniksi nimettiin kielenkääntäjä Tatu Ahponen, KTM Milja Henttonen, landsbygdsföretagare Christoffer Ingo, kirkkoherra Riikka Reina, VTK Mariam Rguibi, johtava konsultti Eero Rämö ja johtava asiantuntija Satu Ågren. Opetusja kulttuuriministeriö määrää sekä nuorisoneuvostolle että arviointija avustustoimikunnalle pääsihteerit. Lisätietoja: Opetusja kulttuuriministeriö Uusi valtion nuorisoneuvosto sekä arviointija avustustoimikunta KUKA OLET? Olen Satu Åvist, 39-vuotias puutarha-alan opiskelija. Kotoisin olen Pohjois-Pohjanmaalta Reisjärveltä, nykyään asustelen Laukaassa. Perheeseeni kuuluu avomieheni Miika ja 4-vuotias poikamme Eemil. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? Opiskelen puutarhuriksi (viheralan osaamisalaa) Gradia Jämsässä, Jämsänkoskella. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN? Olen koulutukseltani restonomi ja olen tehnyt ravintola-alan töitä jo yli 20 vuotta. Tammikuussa 2018 lueskelin puutarha-alan lehtiä ja aloin miettiä, pitäisikö tässä vielä opiskella jotain muutakin. Siitä se ajatus sitten lähti. Sain opintovapaata ja maaliskuussa olinkin jo koulun penkillä. Huhtikuussa aloitin ensimmäisen harjoitteluni kasvihuoneella. Opintovapaa tarjoaa hyvän mahdollisuuden opiskella vielä aikuisenakin. Palkansaajien aikuiskoulutustuki antaa taloudellista turvaa opiskelujen aikana. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? Opiskelu on ollut mielenkiintoista. Ulkona työskentely on mulle se ”juttu”. Lähiopintojen vähäinen määrä yllätti, ja itseopiskelua on paljon. Myös työssäoppimisjaksoilla on iso rooli koulutuksessa. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? Puutarha-ala on kausityötä, joten työsuhteet ovat usein määräaikaisia. Uskon työllistyväni hyvin, sillä harjoittelupaikkojen kautta olen saanut jalkaa monen yrityksen oven väliin. Talvikaudet voin työskennellä vanhassa ammatissani ravintola-alalla. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ? Kuka tietää, mistä sitä itsensä vielä löytää! Idea syntyi puutarhalehdestä OPISKELIJA ESITTÄYTYY KOULUTUS TERO TAKALO-ESKOLA Terveiset lukijoille: Rohkeasti kaikki vaan toteuttamaan unelmiaan! R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa. Hakeudu HAMIin! Oletko kiinnostunut eläimistä ja kasveista? Kiinnostaako tekniikka ja viljely? Viihdytkö luonnossa, haluatko toimia puutarhalla tai metsässä? Kiinnostaako elintarvikkeiden jatkojalostus? Hämeen ammatti-instituutti (HAMI) on monialainen toisen asteen oppilaitos. Meillä voit suorittaa luonnonvara-alan perustutkintoja joustavasti, sinulle sopivaksi räätälöitynä. Mahdollisuuksien mukaan voit jatkaa väyläopintoja pitkin ammattikorkeakouluun. Koulutuksiimme on jatkuva haku. Lisätiedot koulutuksiin hakeutumisesta ja opintojen sisällöstä osoitteessa www.hami.fi.
44 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 45 KOTI & HYVINVOINTI KOTI & HYVINVOINTI Poikabändi Uusi, räiskyvä musikaalikomedia Poikabändi vie meidät tähtitehtaaseen nimeltä Toijala ja sieltä maailmanmaineeseen ponnahtavan poikabändi ToiBoysin tarinaan. Se kertoo kaiken ylittävästä ystävyydestä, unelmista, yhteisön voimasta ja kysyy mikä loppujen lopuksi on tärkeintä. Suomen viimeinen viaton vuosikymmen on ohi ja eletään vuotta 1992. Maken ja Karin nousukiidossa perustama äänimainosyhtiö on mennyt laman myötä konkurssiin ja kaverit etsivät epätoivoisesti uutta ideaa, sitä, joka muuttaisi koko pelin. Ja löytyyhän se: Suomen ensimmäinen poikabändi! Työpaikkailmoituksilla, mainosmaailmasta tutuilla metodeilla sekä Karin äidin Kaarinan tulevan alpakkafarmarin ja työttömän parturi-kampaajan avustuksella, he saavat vastoin kaikkia odotuksia bändin kasaan ja levy-yhtiön kiinnostuksen heräämään. Lopulta koittaa myös ensimmäisen keikan aika. Tampereen Työväen Teatteri Taivaallisen hauska musikaali. Teatteriesitykset Hampaista huolehtiminen kannattaa, sillä suun terveys heijastuu koko kehoon. 1 PARODONTIITTI. Iensairaudet ovat yleisin ja merkittävin suomalaisen aikuisen suun ongelma. Parodontiittia sairastaa yli 60 % aikuisista – suuri osa tietämättään. Parodontiitti tuhoaa hampaita kiinnittäviä kudoksia, myös leukaluuta, ja sen vuoksi menetetään hampaita. Vaikean parodontiitin ilmaantuvuushuippu on 38-vuotiaana. Hoitamattomana parodontiitti ylläpitää tulehdustilaa, joka yhdistetään muun muassa diabetekseen, sydänja verisuonisairauksiin ja lihavuuteen. Nunnia ja Konnia DISKOKUNINGATTAREN URASTA haaveileva Deloris Van Cartier haluaa puhaltaa uralleen nostetta alamaailmassa häärivän miesystävänsä Curtisin yökerhossa. Epäonnisen sattuman vuoksi Deloris joutuu pakenemaan gangstereita ja suojellakseen häntä poliisi piilottaa Delorisin nunnaluostariin. Kaksi erilaista maailmaa joutuu kipinöivälle törmäyskurssille. Vauhtiin ja vapauteen tottunut laulajatar yrittää sopeutua nunnaluostarin täsmälliseen aikatauluun ja kuriin. Deloris ja nunnat ovat kuitenkin lyömätön joukko ladatessaan ilmoille soulin, gospelin ja diskon tarttuvat sävelet. Sunnuntaiaamun messuissa alkavat puhaltaa uudet tuulet. Musikaalikomedia Nunnia ja konnia on kuin mannaa taivaalta. Näyttämö täyttyy valtavalla rakkaudella, kun Deloris ja nunnat antavat palaa. Hersyvän hauskassa musikaalissa yhtyvät railakas huumori ja mukaansatempaava musiikki. Lahden kaupunginteatteri My Fair Lady KUN OMALAATUINEN ja itsepäinen kielitieteilijä Henry Higgins kohtaa rääväsuisen kukkienmyyjä Elizan, väittää hän voivansa kouluttaa tästä hienon naisen. Eliza ottaa hänen sanansa tosissaan ja ilmoittautuu oppilaaksi. Oppitunneista ei tule helppoja, kun vastakkain on kaksi jääräpäistä ihmistä, mutta vähitellen Elizan voi esitellä herttuattarena tanssiaisissa. Mutta mitä sen jälkeen? Minne voi mennä ihminen, joka ei kuulu hienostokortteliin eikä laitakaupungille? Mitä tekee Higgins, kun tyttö onkin eräänä aamuna poissa? Maailman rakastetuimpiin musikaaleihin kuuluva My Fair Lady on paitsi säkenöivä salonkikomedia, myös monitasoinen läpileikkaus yhteiskunnan kerroksiin ja niiden välisiin rajoihin. Sen ytimessä on kahden oikukkaan ja tulisen, mutta toisiinsa oudolla tavalla sidoksissa olevan ihmisen yhteinen tarina. Sitä säestävät mukaansatempaavat sävelmät, jotka ovat tuttuja, mutta aina yhtä tuoreita. Porin Teatteri 4 SYYTÄ KÄYDÄ SÄÄNNÖLLISESSÄ HAMMASTARKASTUKSESSA 3 OIREETTOMAT ONGELMAT. Pinnalliset reiät ja hammasvauriot oireilevat herkästi, mutta hammasjuuren kärkeä voi ympäröidä myös oireeton tulehduspesäke, joka on saanut alkunsa syvälle edenneestä nykyisestä tai aiemmin paikatusta reiästä. Pesäke voi olla myös aiemmin juurihoidetuissa hampaissa. Se voi muuttua oireettomasta akuutiksi tilaksi, jolloin se aiheuttaa posken ja kaulan turvotusta sekä korkeaa kuumetta, mikä voi johtaa jopa sairaalahoitoon. Tulehduspesäkkeet uhkaavat terveyttä oireettominakin, sillä niiden on todettu yhdistyvän tiettyihin syöpiin. Oireeton tulehduspesäke havaitaan röntgentutkimuksessa. 2 SUUN TERVEYDEN YLLÄPITO. Hampaat eivät parane paikkaamalla! Hammaslääkäri voi toimenpiteillään vain korjata hampaisiin jo tulleet vauriot. Hoito on aina kahden kauppa: reikiintymistä voidaan ehkäistä ja kariesta hallita parhaiten, kun ammattilainen puhdistaa, fluorikäsittelee, neuvoo ja opastaa hyvään omahoitoon. Hyvä omahoito koostuu hampaiden ja hammasvälien puhdistuksesta ja oikeista ravintotottumuksista. Niiden kulmakivinä ovat oikea ateriarytmi, napostelun välttäminen ja veden suosiminen janojuomana. 4 LIMAKALVOJEN KUNTO. Tiesitkö, että hammaslääkäri on koulutettu tutkimaan myös suun limakalvot? Yleisimpiin suun limakalvomuutoksiin lukeutuvat aftat ovat kivuliaisuudestaan huolimatta viattomia, mutta suusta voi löytyä jopa syöpä. Suusyöpä on harvoin kivulias. Omaan suuhun on vaikeaa katsoa, ja syöpää esiintyy vaikeasti tarkasteltavilla alueilla, kuten kielen tyvessä ja suun pohjassa. Suun alueen syövät ovat viime vuosina yleistyneet, ja niiden ennuste on huonompi kuin useissa muissa syövissä, sillä hoitoon hakeudutaan liian myöhään. Hammaslääkäri voi tarvittaessa ottaa koepalan. Terveystalo JOHANNES WILENIUS Antaudu 1990-luvulle. HARRI HINKKA JANNE ALHONPÄÄ
46 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 47 KOTI & HYVINVOINTI KOTI & HYVINVOINTI AINEKSET 1 kg peruna-sipulisekoitusta (pakaste) 1 sipuli, kuullotettuna 2 rkl tilliä 1 prk pippuriruokakermaa 1 tl suolaa 250 g kylmäsavulohta 250 g lämminsavulohta 2 prk kuohukermaa 2 rkl korppujauhoa pinnalle Herkullinen lohilaatikko OHJE 1. Kaada peruna-sipulisekoitus laakeaan uunivuokaan. 2. Palastele kalat ja kuullota sipuli. Lisää perunasipulisekoitukseen kalat, sipuli, tilli ja suola, sekoita hyvin. 3. Lisää lopuksi kerma ja ripottele pinnalle korppujauho. 4. Paista uunissa noin tunnin 180–200 asteessa. Omena-kaurapaistos ja vaniljakastike AINEKSET 1kg happamia omenoita 1tl kanelia 100g voita tai margariinia 1/2dl sokeria 3dl kaurahiutaleita VANILJAKASTIKE 4dl maitoa 1 kananmuna 1rkl perunajauhoja 2rkl sokeria 2tl vanilliinisokeria OHJE 1. Kuori ja lohko omenat. Laita omenalohkot voideltuun vuokaan. Ripottele päälle kanelia. 2. Sulata kattilassa rasva, ja sekoita joukkoon sokeri ja kaurahiutaleet. 3. Levitä seos omenalohkojen pinnalle. 4. Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia eli kunnes omenalohkot tuntuvat pehmeiltä. Vaniljakastiketta varten sekoita kattilassa kylminä keskenään maito, muna ja perunajauhot. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes se pulpahtaa. Ota kattila pois levyltä, jäähdytä, ja mausta sokerilla ja vanilliinisokerilla. Tarjoa kastike haalean kaura-omenapaistoksen kanssa. Syksyn reseptit Valmistus 30–60 min KUVAT KATJA SORMUNEN 5 annosta
48 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 49 KOTI & HYVINVOINTI KOTI & HYVINVOINTI XXX Vihertääkö sinun peukalosi? Huonekasvien harrastamisesta on tullut yhä tärkeämpi osa suomalaisten elämää. Kiinnostus on kasvanut erityisesti nuorten aikuisten parissa H uonekasviseura ry ja Puutarhaliitto ry järjestävät ensimmäisen valtakunnallisen Huonekasviviikon 16.–22.9.2019. Järjestäjien arvioiden mukaan ainakin joka toisessa suomalaisessa kodissa on useita huonekasveja, ja kiinnostus kasvaa edelleen. Huonekasviharrastus innostaa monista syistä. Huonekasvit parantavat asuntojen sisäilmaa, ja lisäksi kasvit tekevät asumisesta viihtyisämpää kuin kokonaan elottomassa huoneympäristössä. Myös toimistoja ja työpaikkoja on ryhdytty viherryttämään esimerkiksi sisäilmaa puhdistavien viherseinien avulla. Kasvit tuovat omistajilleen myös sopivasti konkreettista tekemistä ja haastetta arkeen. Esimerkiksi monelle ikäihmiselle kasvien hoitaminen ja niiden kasvun seuraaminen tuovat sopivaa arkirutiinia ja elämäniloa. Kotoillaan kasvien seurassa Kasvien hankkiminen ja hoitaminen on osa laajempaa ilmiötä – kotoilua. Ihmiset haluat luoda ympärilleen viihtyisän ympäristön, jossa on myös mielekästä tekemistä, kuvailee Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Maailmalla erityisesti nuoret miehet ovat kasvattaneet kiinnostustaan viherkasveihin, minkä voi huomata sosiaalisesta mediasta. Osa harrastaa huonekasveja laaja-alaisesti ja osa kiinnostuu keräämään vain tietyn tyyppisiä kasveja kuten hyötykasveja, mehikasveja tai luomaan kotiin pienen viidakon. Kesä jatkuu syksyllä sisätiloissa Valtaosa meistä valitsee huonekasvinsa varmoista ja helppohoitoisista lajeista, mutta yhä useampi harrastaja kokeilee vaativia kasveja ja on valmis panostamaan harrastukseensa myös taloudellisesti. Tyypillisimmillään syksyllä varaudutaan pimeään vuodenaikaan hankkimalla valoja ja minikasvatushuoneita. Uusin led-valotekniikka mahdollistaa kasvien kasvun myös kokonaan ilman luonnonvaloa. Samalla tällainen valaistus kuluttaa vähän energiaa ja tuo valoa syksyyn. Innokkaimmat harrastajat luovat kasvien avulla pieniä vihermaailmoja sisätiloihin ja kesä voi jatkua syksylläkin sisätiloissa. Viikolla on luvassa erilaisia tapahtumia: kasvitreffejä, kursseja, Kukka&Mukula -sadonkorjuutapahtumaa, avoimia ovia kasviharrastajien kotiviidakoihin sekä kumppanuusliikkeiden tarjouksia, kertoo Paula Heino-Linnahalme Huonekasviseurasta. Teemaviikon avulla halutaan tuoda harrastajia lähemmäksi toisiaan ja oppimaan uutta, hän jatkaa. Nyt kodit saavat vihertää, sillä huonekasvit ovat trendikkäämpiä kuin koskaan! Löytyipä kotoasi viidakko tai juuri ”se ainokainen vihreä aarre”, niin nyt on loistava tilaisuus lähteä liikkeelle ja tavata muita huonekasveihin hurahtaneita. Puutarhaliitto ry Valtakunnal linen huonekasviv iikko syyskuun 16.–22.
50 FARMI 4/2019 FARMI 4/2019 51 PALVELUHAKEMISTO • Palveluntarjoajat lähellä sinua • 1 MOD. / 110,00 € + ALV 24% SOITA JA KYSY TARJOUS. 0400 590 324 Palveluhakemisto, modulimitoitus LEHTEMME ON LUETTAVISSA: www.lehtiluukku.fi, www.countrymedia.fi sekä www.facebook.com/Farmi-lehti • KONEET • RAKENTAMINEN Nro 2/201 8 www .coun trym edia. fi • Hinta 6.80 € Maa seu dun aika kau sleh ti Ikäi hmi sille palv elup istee ltä digi apu a Salao jituks en laatu un kann attaa satsa ta Tilaku oriut umis ella edist etään kana npoja n hyvin voint ia Hevo stalo uden tulev aisuu s ja haas teet Nro 3/2018 www.co untryme dia.fi • Hinta 6.80 € Maase udun aikaka usleht i Jäteve siasia t Liettua on hydropo nisen viljelyn edelläkä vijä Hyönteis kokin vinkit Kesällä tapahtuu ! kuntoo n ajoissa Maaseudun aikakauslehti Farmi on suunnattu maatilaja maaseutuyrittäjille. Tarjoamme lukijoillemme asiantuntevaa ja ajankohtaista asiaa maaseutua ja sen yrittäjiä koskevissa asioissa. Jokaisessa numerossamme on seuraavat teemat: maatalous, metsä, eläimet, ympäristö ja energia, koulutus ja koti. MEDIAKORTTI 2019 Maaseudun aikakauslehti Farmi KUN HALUAT NÄKYVYYTTÄ, VARAA PAIKKA FARMISTA. www.countrymedia.fi Olethan jo tutustunut Country Median uusiin kotisivuihin osoitteessa: www.countrymedia.fi Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ Maaseudun jakamisja palvelustalouden malli Yritystoiminnan mahdollisuudet maaseudulla DEPOSITPHOTOS DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? 050 5273 614 www.kankareenpaalutus.fi T E R Ä S P A A L U T U K S I A ÖLJYSÄILIÖHUOLTOA ? puhdistukset ? tarkastukset ? lasikuidutukset ? vanhojen poistopuhd. ja purut ? edullisesti ilman matkakuluja ? luotettavasti yli 35 vuoden kokemuksella ? Töillämme kotitalousvähennysoikeus! JOKIMÄKI-SERVICE Oy P. 044 5108 414 • www.jokimaki-service.fi MAATIAISKASVIT ILMOITA FARMISSA! OLE YHTEYDESSÄ: 0400 590 324 / KATJA SORMUNEN Nro 3/2019 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Kananmuna-ala on kasvussa Metsäpaloja varten on varauduttava Mattilan marjatilalla panostetaan johtamiseen ja tiimityöhön. Kännykkä mukaan viljelyn tiedonmittaamiseen JUHO SIHVONEN
SAA AJAA TIELLÄ! 4x4 EFI+EPS Vetokyky yli 920 kg Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. 7990 ? +tk 550 EFI 5990 ? +tk Rahoituksella alk. 139?/kk. B-kortti tai AM121. HETI TOIMITUS! SH. 10490? +tk Ohjaustehostimella 6790 ? 2-PAIKKAINEN 4x4 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE kaupanpäälle! SH. 8490? +tk EDUN ARVO YHT. 2990? EDUN ARVO YHT. 2990? OHJAUSTEHOSTIMELLA +tk UUTUUS! LED malli 600 MODULARBOX OY ON VAKAVARAINEN SUOMALAINEN PERHEYRITYS JOLTA VARMASTI USKALTAA OSTAA! MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA -VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 MÖN KIJÄ CE NTE R Akku: 45 Ah Geeliakku, P 225 mm x L 120 mm x K 180 mm SUOMEN KUULUISIN JA PARAS KOTIMAINEN Finman V-AURA SAATAVANA HYDRAULIPAKETILLA! Siiven asennon siirto keräävästä sivulle heittäväksi kestää vain 2 sekuntia! NYT SE ON TOTTA! Hydrauliyksikkö: P 450 mm x L 200 mm x K 250 mm Moottori: 1,6 kw / 12V DC Pumppu: 4-9 L min. Paine: MAX 200 bar Öljysäiliö: 6 L Ohjaus: 2-toiminen sähköventtiili Finman V-aura ilman Hydrauliikkaa www.tgb.fi 5) Finman V-aura sopii pienellä sovitteella melkein kaikkiin 4x4 mönkijämalleihin! 2) Finman V-aura 2 sylinterillä 3) Finman V-auran hydraulipaketti vanhaan auraan 1 sylinterillä SISÄLTÄÄ KAIKKI OSAT 4) Finman V-auran hydraulipaketti vanhaan auraan 2 sylinterillä SISÄLTÄÄ KAIKKI OSAT 2490 ? 1190 ? 1690 ? KOKO PAKETTI 1) Paketti sisältää kaikkí tarvittavat osat ja on valmiina käyttökunnossa toimittaessa. Sisältää sylinterin, Hydraulikoneikon, letkut ja liittimet, akun ja Finman V-auran (800?) 1990 ? TGB BLADE 1000 LTX EPS LED T3b TARJOUSHINTAAN! Isoilla Maxxis 26" Testivoittajarenkailla, edessä 9" ja takana 11" leveät uutuusrenkaat 14" alumiinivanteilla. 4x4 Tasauspyörästö takana 100% lukolla. Ajoltaan kuin huippuauto. Pikasäädettävät iskarit lisäsäiliöillä joka kulmassa, ym. HETI TOIMITUS! HUIPPUUUTUUS! Markkinoiden hienoin 1000 cc T3b Traktori! TILAA ESITE! 800 ? Rahoituksella alk. 179?/kk. 11990 ? +tk Rahoituksella alk. 199?/kk. KAIKKI NYT PAKETTIHINTAAN! PARHAAT LAATU-TRAKTORIT Euroopan 1 merkiltä tieja työkäyttöön.