Nro 9/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Alpakka on mahdollisuuksien eläin Kuminanviljely vaatii panostamista Riistapellosta ruokaa ja suojaa Maalaistalon keittiölle uusi ilme
Lasikaari 10 Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 • matkapojat.fi EI TOIMITUSMAKSUA! Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja/hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Loma alkaa osoitteesta matkapojat.fi Kysy edulliset liityntäkuljetukset paikkakunnaltasi! RISTEILY TONAVALLA 9.4., 4.5., 8.7., 1.8., 25.9., 10.10. alk. 1795 € Hinta sis. lentomatkat Finnairin reittilennoilla • bussikuljetukset kohteessa matkaohjelman mukaan • yöpymiset kahden hengen hyteissä • täysihoito laivalla sisältäen aamiaisen, lounaan, iltapäiväteen/ kahvin/kakun ja illallisen • tervetuliaiscocktail, gaalaillallinen, läksiäiscocktail • laivaohjelmaa • kaupunkikierrokset Wienissä, Budapestissa, Bratislavassa ja Wachaussa. • sisäänpääsymaksut matkaohjelman mukaisiin tutustumiskohteisiin • suomenkielisen oppaan palvelut ISTANBULIN KAUPUNKILOMA, 4 pv 20.1., 10.2., 23.3., 4.5. alk. 499 € PRAHAN KAUPUNKILOMA, 4 pv 11.2., 17.3., 21.4., 19.5., 16.6., 28.7., 18.8., 22.9. ja 20.10. alk. 459 € BUDAPESTIN KAUPUNKILOMA, 4 pv 25.2, .28.4, 9.6., 14.7. alk. 529 € Hinnat sis. lennot • lentokenttäkuljetus• majoittuminen 2 hh aamiaisin • kaupunkikierros HUIPPUVUORTEN RISTEILY 6 pv, 8.6. ja 20.7.2016 Alk. 2459 € /hlö Hinta sis. lennot • 2 yötä Spitsbergen hotellissa 2 hh aamiaisin • 1 x lounas hotellissa • Hurtigruten risteily 2 h sisähytissä • täysihoito risteilyllä (aamiaisbuffet, lounasbuffet ja kolmen ruokalajin illallinen, ei sis. juomia) • lentokenttäkuljetukset Longyearbyenissa • kiertoajelu Longyearbyenissa • Barentsburgin sekä Ny-Ålesundin opastetut retket • laivayhtiön englanninkielinen opaspalvelu • maihinnousut Polarcirkel-veneillä UUTUU S! ELÄMYSRISTEILYLLE KAUPUNKILOMALLE UPEAT MAISEM AT!
4 FARMI 9/2015 Lahjaideoita ja reseptejä jouluun s. 45–48 Seminaari: ilmaston lämpeneminen muuttaa viljelyä s. 30–31 Synkkään vuoteen mahtui myös valoa s. 18–19 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja!
Farmi 1/16 ilmestyy viikolla 3. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm /PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi AVUSTAJAT Paula Bagge ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 mediamyynti 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2015 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa. 32. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Postiosoite: Nenäpääntie 9 36600 Pälkäne Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 9 • Joulukuu 2015 KANSIKUVA: MIMMI VIRTANEN KANNESSA: ALPAKKA VIIHTYY ANDEILLA JA AHLAISISSA. MAATALOUS 8 Kylvövuosi ratkaisee kuminasadon 12 Kumina sopii kasvinviljelytilan kiertoon 18 Vuoden 2015 valonpilkahdukset 30 Muuttuva ilmasto esillä kasvinviljelyseminaarissa HYÖTYELÄIMET 22 Alpakka on hellyttävä hoipertelija METSÄ 34 Riistapelto – metsästäjän ja viljelijän yhteisprojekti KOTI 42 Uusi rustiikkinen ilme maalaistalon keittiöön 45 Valmistaudutaan jouluun PALSTAT 16 Maatalous 21 Sarjakuva 26 Hyötyeläimet 28 Opiskelija esittäytyy 28 Koulutus 32 Ympäristö ja energia 37 Metsä 40 Hevoset PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Pia Parikka, Suomen Lammasyhdistys 5 FARMI 9/2015 M IM M I VIR TA NE N
JOULUKUU 2015 PÄÄKIRJOITUS KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi. JÄLLEEN YKSI vuosi lähestyy loppuaan. On aika niin itseni, toimituksen kuin muun henkilökunnan puolesta kiittää lukijoitamme, ilmoittajiamme sekä yhteistyökumppaneitamme. Olemme saaneet tehdä kanssanne yhteistyötä, ja toivonkin, että Farmi on antanut ajateltavaa. Vuoden viimeisessä Farmissa saatte jo hieman tuntumaa ensi vuoden numeroihin. Tässä lehdessä meillä on monta antoisaa ja mielenkiintoista juttua luettavaksenne uudella raikkaalla ilmeellä. Nyt rauhoitumme hetkeksi nauttimaan joulurauhasta rakkaittemme ja läheistemme kanssa. Näin toivomme myös teidän tekevän. Uusi vuosi 2016 tuokoon tullessaan onnea, menestystä sekä paljon uutta ja mielenkiintoista tapahtumaa. Katja Uuteen vuoteen uskoen Tu nn us 50 18 36 00 00 3 Va st au slä he ty s Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 8 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 8 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 8 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Ilmoitan osoitteenmuutoksesta *Vuoden 2016 tilaushinnat 40 € / kestotilaus, 45 € / määräaikainen. Nostamme tilaushintoja mm. nousseiden postikulujen vuoksi. Hyödynnä loppuvuoden tarjous! Kun tilaat FARMIN vielä tämän vuoden puolella, saat ensi vuoden lehdet vuoden 2015 hinnoilla!* Tilaa Farmi joululahjaksi puolisolle, ystävälle tai vaikka tilanjatkajalle! Nro 9/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Alpakka on mahdollisuuksien eläin Kuminanviljely vaatii panostamista Riistapellosta ruokaa ja suojaa Maalaistalon keittiölle uusi ilme
7 FARMI 9/2015 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA LAMMASTALOUDEN KEHITYS Suomessa on viime vuosina ollut huikeaa. Uusia lampureita on tullut alalle runsaasti ja alalla investoidaan tällä hetkellä voimakkaasti. Tunnelma toimialan sisällä on hyvä, vaikka haasteitakin on. Voikin sanoa, että lammas ui tällä hetkellä vastavirtaan. Toimialan menestys perustuu lampaan monipuolisuuteen ja hyvään imagoon. Lampaan tuotepaletti hakee vertaistaan: lihan lisäksi lampaasta saadaan villaa, taljoja ja maitoa. Lammas on ympäristönhoitajana ylivertainen ja soveltuu oivallisesti myös green care -toimintaan. Toisaalta lammassektori kamppailee samojen ongelmien kanssa kuin muutkin maatalouden toimialat. Tuotehintojen kehitystrendi on ollut muutaman vuoden jyrkän nousun jälkeen laskeva. Tuotantoa on lisätty, mutta uusia markkinoita ei ole syntynyt samassa tahdissa. Kipuilu on osa kehittymistä. Lisääntyneelle tuotannolle etsitään uusia markkinoita eri lähteistä ja uusien myyntikanavien vakiintuminen vie oman aikansa. Monet lammastilat ovat päätyneet suoramarkkinointiin, mutta kiinnostusta myös puhtaaseen teuraskasvatukseen on edelleen runsaasti. Lammas on tässäkin suhteessa monien mahdollisuuksien kotieläin. Lammastoimialalla uskoa tulevaisuuteen Uusia markkinoita on auennut myös kuin itsestään. Luontainen vahvuutemme, sikiävä suomenlammas, on kehittynyt kotieläinjalostuksen ansiosta aiempaa nopeakasvuisemmaksi ja lihaksikkaammaksi. Rodulle on kysyntää maailmalla hybridituotannon F1-polven emorotuna. Viime vuonna Latviaan vietiin 93 suomenlammasuuhta ja -uuhikaritsaa siitokseen. Tänä vuonna sama ostaja on jo ostanut 130 suomenlammas-rotuista uuhikaritsaa. Joulukuussa on tarkoitus tehdä vielä kaupat 130 uuhikaritsasta. Viejätiloja on ollut tähän mennessä viisi. Kysyntää on edelleen runsaasti ja vientitoimintaa on tarkoitus laajentaa. Viedyt suomenlampaat ovat olleet perimältään korkeatasoisia. Tarkoitus on pitää laadusta kiinni myös jatkossa hyvän imagon ja maineen ylläpitämiseksi. Laadukkaaseen suomenlammaskasvatukseen panostaminen onkin nyt taloudellisesti varsin mielekästä, sillä uurastuksen myötä jalostavan katraan taso paranee ja siitoseläintoiminnasta on mahdollista saada merkittäviä lisätuloja. Suomen Lammasyhdistys on ottanut vientitoiminnassa aktiivisen roolin. Yhdistys palkkasi kesäkuussa osa-aikaisen toiminnanjohtajan, jonka tehtävänkuvaan vientitoiminta kuuluu. Jatkossa kauppaa on tarkoitus hieroa myös muunrotuisista lampaista. Kulunut vuosi on ollut valoisista yleisnäkymistä huolimatta melko raskassoutuinen, sillä toisiaan seuraavat lakiuudistukset ja EU-ohjelmakauden vaihdos ovat työllistäneet sekä luottamusja toimihenkilöitä pitkin vuotta. Epävarmuus tulevasta on valitettavasti heijastunut toimintaan myös tilatasolla. Lammassektori on osallistunut erittäin aktiivisesti tukiuudistuksen valmisteluun ja saanut äänensä kohtuullisen hyvin kuuluville. Lampaat otettiin mukaan eläinten hyvinvointikorvausjärjestelmään ja karitsalle saatiin perustettua eläinyksikkökerroin. Tukimaksatusten siirtyminen kuitenkin koettelee lammastoimialaa raskaasti, sillä maisemanhoidon korvaukset ja Etelä-Suomessa koko Lammasja vuohipalkkio maksetaan vasta ensi vuoden puolella. Kassakriisi on osa arkitodellisuutta monilla lammastiloilla. Lakien valmistelussa pahimmat uhkakuvat on onnistuttu torjumaan. Nitraattiasetus on nykyisessä muodossaan kohtuullinen: laiduntaa saa rantaan asti, kuivia lantoja saa patteroida talviaikaisesti ja riittää, että lannankuormausalustat ovat kovapohjaisia. Lomituspuolella luvassa lienee tiukennuksia, mutta kireimpiin vaatimuksiin on jo luvattu lievennyksiä. Tulevalta vuodelta on lupa odottaa paljon. Laineet ohjelmakauden vaihdoksen ympärillä alkavat laantua. Kysyntää lampaanlihalle on edelleen runsaasti ja uudet kanavat kuluttajien taholle alkavat vähitellen avautua. Uusia lampolanrakennustyömaita on käynnistymässä myös ensi kesänä. Usko lammastoimialaan jatkuu vahvana. Pia Parikka Toiminnanjohtaja Suomen Lammasyhdistys
8 FARMI 9/2015 Hyvä kuminasato varmistetaan kylvövuonna Kuminan satovaihtelu on tuttua myös muilla kasvin viljelysalueilla, esimerkiksi Kanadassa. Suuria kuminamaita Euroopassa ovat Tšekki, Puola ja Latvia.
9 FARMI 9/2015 Kuminasta saa nyt hyvää tilityshintaa, sillä sen vienti vetää. Suurten satovaihteluiden kasvi vaatii kuitenkin panostusta viljelijältä. K umina on meille tärkeä vientikasvi, sillä sen sato menee vientiin lähes kokonaan. Tätä vanhaa kasvia on hyödynnetty ikiajat, viljelyskasvina kumina alkoi yleistyä meillä 80-luvun lopulla. 90-luvulla kuminaa oli viljelyksessä pari tuhatta hehtaaria, nyt ala on noussut lähemmäs 20 000 hehtaaria. ? Kuminaa on Suomesta viety jo 1800-luvun lopussa, tosin silloin siemenet kerättiin käsin. Kumina on esimerkki siitä, miten keruukasvista on tullut viljelyskasvi, sanoo erikoistutkija Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta. Suomessa viljeltävät kuminalajikkeet ovat kaksivuotisia. Kylvövuonna satoa ei kerätä, mutta kahtena seuraavana kesänä kyllä. Kumina on kasvi, jonka satotasoissa on vuosittain paljon vaihtelua. Erityisesti satovuosien välinen vaihtelu on suurta. Keskitalo luotsasi Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n (nykyisin osa Lukea) ja ProAgrian yhteistä Ylivoimainen kuminaketju-hanketta vuosina 2010–2014. Hankkeessa selvitettiin ensi kertaa laajemmin tuotantopanosten merkitystä satoon, kuminan käytännön viljelyä ja kasvin ominaisuuksia sekä kilpailukykyä. ? Hankkeessa haettiin vastauksia siihen, mitkä ovat oleelliset tekijät sadon muodostumisessa. Halusimme ensisijaisesti selvittää, mistä satovaihtelu johtuu, nyt ymmärrys on paljon parempi. Hankkeen yhteydessä tehtiin myös kartoitusta, miltä kuminapellot tiloilla oikeasti näyttävät, ja millaisia ongelmia viljelyssä on, Keskitalo kertoo. Taimettuminen ratkaisee huippuvuoden Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kuminan keskisato oli vuonna 2014 vain 490 kiloa, vuonna 2013 680 kiloa. Satoodote oli aiemmin vain 500 kiloa hehtaarilta. Hankkeen aikana todettiin, että kasvin satopotentiaali on paljon suurempi, kaksinjopa kolminkertainen. Keskitalo arvioi, että kuminan hehtaarikohtainen yhteenlaskettu maksimisato kahdelta vuodelta on noin 2 500–3 000 kiloa. Sadoista tulee äärimmäisen harvoin tasaisia, tavallisesti ensimmäisenä vuonna saadaan huippusato ja seuraavana heikko ? tai päinvastoin. Mistä vaihtelu sitten johtuu? Avain on taimettumisessa. ? Sadon muodostuminen riippuu siitä, miten kasvi kukkii, siementiheys vaikuttaa tähän. Kumina on siitä oikukas, että jos TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT CARAWAY FINLAND OY/ DAN KJÄLLBERG varmistetaan kylvövuonna kylvetään siementä suositeltu 15 kiloa hehtaarille, määrästä voi taimettua joskus alle puolet, joskus jopa 90 prosenttia. Taimitiheys vaihtelee todella paljon, Keskitalo kertoo. Jos kävisi niin, että kaikki siemenet taimettuisivat, pellosta tulisi todella tiheä, mikä vähentäisi kukkivien määrää. Vasta toisena satovuonna suurin osa taimista kukkisi, jolloin saataisiin ensimmäistä vuotta suurempi sato. Jos taas vain puolet siemenistä taimettuisi, pellossa olisi väljempää, ja suurin osa kukkisi jo ensimmäisenä vuonna. Saataisiin hyvä sato, ja toisena vuonna heikompi. ? Taimettumiseen on hirveän vaikea itse vaikuttaa. Kumina tarvitsee kylvön yhteydessä paljon kosteutta, jotta taimettuminen lähtee hyvin käyntiin. Ydinkysymys on, miten taimettumisesta saataisiin tasaista. Tähän ei ole ratkaisua. Kaiken ratkaisee siis se, miten tiheäksi kasvusto muodostuu ja miten suuriksi taimet kasvavat ensimmäisenä vuonna. Jos tämä yhtälö tunnetaan, voitaisiinko ajatella siirryttävän korjaamaan kuminasta vain yksi sato? ? Jos ajatellaan puhtaasti talouden kannalta, yhteen satoon siirtyminenkin voisi olla kannattavaa. Tällöin voisi reilusti laskea siemenmäärää, 7–10 kiloon. Näin varmistettaisiin hyvä sato ensimmäiseksi vuodeksi, Keskitalo pohtii. "Kumina tarvitsee kylvön yhteydessä paljon kosteutta, jotta taimettuminen lähtee hyvin käyntiin."
10 FARMI 9/2015 Hän painottaa kuitenkin, että kahden sadon korjaaminen tuo muita hyötyjä. Kuminan valttina on nimittäin sen kahdeksi vuodeksi tarjoama talviaikainen kasvipeitteisyys, joka suojaa maata eroosiolta ja vähentää ravinnehuuhtoumia. Esikasvin ja pellon valintaa syytä pohtia Hyvä kuminasato varmistetaan kylvövuonna. Satovuonna on Keskitalon mukaan mahdollista tehdä lähinnä korjausliikkeitä. Sääolosuhteet vaikuttavat paljon, ja ihanteellinen sää riippuu kuminan kehitysvaiheesta. – Kylvövuonna toivottavaa on, että olisi sopivasti sadetta itämisen varmistamiseksi touko-heinäkuussa. Myös viileää saisi olla juuren kehityksen edistämiseksi. Satovuosiksi toivotaan aurinkoa, mutta lämpimät kelit eivät saisi alkaa liian aikaisin keväällä, Keskitalo linjaa. Pellon valinnassa on olennaista, ettei vaivana ole monivuotisia rikkakasveja, kuten ohdaketta, valvattia tai saunakukkaa. Kuminan on ajateltu viihtyvän savisella maalla, mutta kasvi kyllä hyötyy multavasta maasta. ? Hankkeessa keräsimme tietoja viljelijöiltä, ja parhaat sadot saatiin multavilta mailta. Myös Ylistaron koetilan multavilla mailla on saatu huippusatoja. Keskitalon mukaan kumina tarvitsee enemmän lisäravinteita, jos maa ei ole multava. Kierrätyslannoitteista ja karjanlannasta perustamisvuonna on saatu hyviä kokemuksia. ? Typpi on tärkeä ensimmäisenä satovuonna. Ravinteet on hyvä saada peltoon mahdollisimman aikaisin keväällä. Tämä vaikuttaa kasvin rehevyyteen ja kukkavarsien muodostumiseen. Viljat ovat kuminalle hyviä esikasveja muun muassa siksi, että niistä on jo edellisenä vuonna helppo torjua monivuotiset rikat. Sen sijaan nurmia ja öljykasveja kannattaa välttää. ? Nurmet ottavat paljon ravinteita maasta, ja maa saattaa nurmien jälkeen olla ravinneköyhempää. On myös haastavaa saada maata riittävän hienoksi, jos kasvijätettä on paljon. Tämä hankaloittaa kuminan taimettumista. Öljykasvit taas aiheuttavat pahkahomeriskin kosteana vuonna. ? Jos pahkahometta on esiintynyt, on pidettävä taukoa 3–5 vuotta, sillä tauti säilyy tarttumiskykyisenä pitkään. Vihanneksista muun muassa porkkana ja kaali ovat myös alttiita pahkahomeelle. Kumina kuminalle ei ole suositeltavaa. Toisen satovuoden jälkeen on hyvä pitää muutama vuosi väliä jo tautien ja rikkojen vuoksi. Kuminalla itsellään on runsaan juurimassansa vuoksi maata kuohkeuttava vaikutus. Se petaa hyvät olosuhteet seuraavalle kasville. Kasvinsuojelutoimet ehdottomia Kumina vaatii maalta hyvän mururakenteen, kylvettäessä pintakerroksen on oltava tasainen ja muokattu. Piensiemenisen kasvin kylvö on tehtävä matalaan, 1?2 senttiin. Kylvö käy myös suorakylvökoneella, mutta tällöin siemenmäärään kannattaa nostaa noin 20 prosentilla. ? Suorakylvössä kasvusto jää monesti harvemmaksi, jolloin saadaan hyvä sato heti kylvövuoden jälkeen, Keskitalo kertoo. Taimettumisessa kestää, sillä alussa kumina keskittyy juuren kasvattamiseen. Kasvi saattaa tulla pintaan vasta elokuussa. Koska pelto on pitkään paljas, rikkakasvipaine on kova. Rikkojen torjunta kuminaviljelmästä on ehdotonta. ? Viljelijän on oltava valppaana torjunnassa, ennen taimettumista on syytä ruiskuttaa, samoin taimettumisen jälkeen. Joskus tarvitaan satovuoden keväälläkin torjuntoja, Keskitalo opastaa. Tuholaisista merkittävin on kuminakoi, joka vaatii ehdottomasti torjunnan, joskus toisenkin. Tarkkailu on syytä aloittaa jo toukokuussa, mutta torjuntaa ei kannata tehdä ennen toukkien ilmaantumista. Torjuntaan on olemassa vain kemiallisia torjunta-aineita. Muiden torjuntakeinojen puuttumista Keskitalo nimittääkin kuminan luomuviljelyn kehittämisen pullonkaulaksi. Myös kuminarengaspunkki on satunnainen tuholainen. Vuonna 2011 se aiheutti suuret satotappiot. ? Kunnolla ei tiedetä, mikä siihen vaikuttaa. Ongelmallista on, ettei tuholaista vastaan ole torjuntakeinoja. "Paras öljypitoisuus saavutetaan, kun sato korjataan mahdollisimman tuleentuneena." ? Suuri ongelma viljelyssä on, ettei kukaan tällä hetkellä jalosta kuminaa. Lajikejalostusta pidetään todella tärkeänä muiden viljelyskasvien kohdalla, kuminakin sitä kaipaisi, tutkija Marjo Keskitalo sanoo.
11 FARMI 9/2015 Oikea-aikaisella korjuulla hyvä öljypitoisuus Suosittuja kuminalajikkeita Suomessa ovat muun muassa Sylvia, Niederdeutscher ja Record. Korjuu täytyy tehdä lajikkeen kannalta oikealla hetkellä, joten peltoa tulee tarkkailla aktiivisesti. Paras öljypitoisuus saavutetaan, kun sato korjataan mahdollisimman tuleentuneena. Aurinkoinen sää heinäkuussa parantaa öljypitoisuutta. ? Aromikkaan öljynsä vuoksi suosittu Niederdeutscher on jatkojalostajien keskuudessa haluttu, mutta sen viljelyyn liittyy haasteita. Se on erittäin variseva lajike, jopa puolet siemenistä voi varista peltoon. Siksi sen korjuussa on oltava ajoissa, muilla ei ole varisemisongelmaa, Keskitalo sanoo. Korjuun jälkeen sato on kuivattava alle 12 prosentin kosteuteen. Kuivaus tulee tehdä pian puinnin jälkeen, peräkärryllä säilyttäminen ei kuminalle sovi. ? Kasvusto alkaa lämmetä ja öljyt haituvat. Kuivaus tulisi tehdä miedolla lämmöllä, suositeltavaa on noin 50 asteen lämpötila, ei kannata ylittää 60 astetta. Kun sato on hyvin kuiva, korkeasta lämpötilasta on vähemmän haittaa. Kylmäilmakuivurissakin kuivaus onnistuu, mutta liiallinen siemenmassan kierrättäminen saattaa aiheuttaa öljyjen haihtumista. 10 askelta kuminan keskisadon nostoon 1. Valitse mullansekainen, viljava ja kostea maa. Varmista hyvä peruslannoitus. 2. Valitse hyvä, itävä siemen. 3. Käytä siemenmäärää tavoiteltujen satovuosien mukaan. 4. Torju rikkakasvit kylvökesänä. 5. Laske taimitiheyksiä, jotta vältyt yllätyksiltä ja voit suunnitella viljelytoimenpiteet. 6. Muista oikea-aikainen kuminakoin torjunta. 7. Huomioi pahkahomeen riski. 8. Tarkkaile, milloin on oikea aika puida. Muista lajikekohtaiset erot. 9. Muista vaihtoehtoiset perustamismenetelmät, kuten suorakylvö ja suojakasvi. 10. Pyri hyvään satoon. (Lähde: Ylivoimainen kuminaketju -hankkeen loppuraportti 2014) Suojakasvi vähentää rikkapainetta Yksi rikkakasvien hillintäkeino on kuminan perustaminen suojakasviin. Tutkimuksia suojakasviin kylvämisestä jatketaan parhaillaan Luken Sieppari Pellossa -hankkeessa. ? Suojakasvi tulee korjata jo heinäkuun lopulla, jotta kuminalle jää riittävästi aikaa kasvuun ennen talvea. Varhaisen korjuun takia suojakasvia ei voi pitää pellossa välttämättä tuleentumiseen asti, ja tuoresadolle tulisi olla jotain muuta käyttöä. Kumina on pääkasvi, se edellä mennään, Keskitalo sanoo. Suojakasvin on hyvä olla nopeakasvuinen. Viljoista esimerkiksi kaura ja ohra sekä palkokasveista herne ja härkäpapu ovat mahdollisia. Kylvösiementä kannattaa käyttää normisuosituksia vähemmän, esimerkiksi viljoilla vain noin 60 prosenttia tavanomaisesta määrästä. Suojakasvi ja kumina voidaan kylvää samaan aikaan, mutta suositeltavaa on kuminan kylväminen vasta, kun suojakasvi on taimettunut. Varsinkin, jos suoja kasvi on vilja. Näin voidaan vielä tehdä rikkakasvitorjunta, Keskitalo suosittelee. Hän kertoo, että suojakasvin käytöstä tulee paljon kyselyjä viljelijöiltä, mutta se ei vielä ole kovin yleistä. ? Kerääjäja aluskasvien yleistyminen auttaa ymmärtämään tätäkin menetelmää. Toki suojakasvin kanssa tarvitaan viljelijältä enemmän ammattitaitoa. Jos on aloitteleva kuminanviljelijä, suosittelisin alkuun puhdasta viljelmää. Maailmalla käytössä on myös yksivuotisia kuminalajikkeita, mutta Suomen olosuhteissa nämä eivät ehdi kasvukauden aikana tuleentua.
12 FARMI 9/2015 ERIKOISKASVIEN VILJELY tilalla lähti liikkeelle vuonna 1995 öljypellavasta, joka innoitti etsimään viljan ohelle muitakin erikoiskasveja, joiden viljely onnistuu viljanviljelykalustolla. – Useaan eri kasviin keskittyminen vähentää riskejä, tasaa työhuippuja ja parantaa maankin rakennetta, Kallepekka Toivonen sanoo. Kumina kiinnosti Toivosta jo 90-luvun puolella, mutta ensimmäiset kuminalohkot kylvettiin 2003. Kasvi tuli jäädäkseen. – Kyllä kantapään kautta on opittu paljon. Ensimmäisiä kasvustoja pidin 5 satovuotta. Siinä kyllä huomasi, että rikkakasvit ovat se pahin ongelma monivuotisten kasvien kohdalla. Rikkakasviongelma paheni vuosi vuodelta, ja pahimmillaan tukahdutti kuminakasvuston. Ympäristötuen ehtojen takia nykyisin korjataan satoa vain kahtena vuonna, mikä on mielestäni hyvä määrä. Tänä vuonna tilalla puitiin kuminaa 37 hehtaarilta, uutta kylvettiin 15 hehtaaria ja 14 hehtaaria otettiin ylös. Erityisen hyvänä ominaisuutena Toivonen pitää sitä, että kumina tasaa työhuippuja oleellisesti. – Kylvön kanssa ei ole kiirettä, kunhan saadaan kylvettyä ennen juhannusta. Voi paremmin odottaa hyviä kylvöolosuhteita. Puinti on aina ennen syysviljoja elokuun ”Kantapään kautta on opittu paljon” Nurmijärveläinen Kallepekka Toivonen viljelee kotitilaansa kolmannessa polvessa. Vanhaa viljanviljely tilaa 90-luvulla uudistamaan lähteneen Toivosen pelloilla oli viljelyssä viime kesänä 8 eri kasvilajia. Yksi näistä oli kumina. alussa, jolloin olosuhteet ovat poikkeuksetta hyvät. Harvoin on sadejaksoja siihen aikaan. Puinnissakaan ei ole ongelmaa, päinvastoin. – Kumina on semmoinen vuohenputki, joka ei mene lakoon. Ainoana haasteena on, että kumina voi olla herkkä varisemaan, jos sellainen vuosi sattuu. On oltava hereillä, että pääsee ajoissa pellolle. Tilan keskisadot liikkuvat 700–800 kilossa hehtaarilta. Toivonen myöntää, että toisen vuoden sato tahtoo olla heikompi. Rikkakasvit ovat tässä iso tekijä. – Kylvövuosi on todella tärkeä, se määrittää sadon. Jo edellisenä syksynä ruiskutan pellot kauttaaltaan glyfosaatilla. Varsinaisia rikkakasviruiskutuksia teen kylvövuonna ennen taimettumista ja taimettumisen jälkeen. Lisäksi vielä elokuussa niitetään loput rikkakasvit. Tänä vuonna Toivonen ruiskutti kauttaaltaan kaikki ensimmäisen satovuoden kuminamaat Matrigonilla. – Se on ainut torjunta-aine, mikä paremmin tehoaa saunakukkaan. Aine on arvokasta, kustannus on yli 40 euroa hehtaarilta. Mutta havahduin, kun sain toisen vuoden kasvustosta alle 500 kilon sadon rikkojen takia. Jos saadaan ruiskutuksen avulla pari sataa kiloa enemmän "Satomäärät ovat pieniä suhteessa viljoihin, joten varastoinnillekin on vähemmän tarvetta." – Kumina on hauska kasvi. Alussa se muistuttaa porkkanan vartta, kukkiessaan kasvusto on täysin valkoinen ja muuttuu lopulta tummanruskeaksi. Kun puidaan, alta paljastuu lisää porkkananvarsia, Kallepekka Toivonen pohtii.
hehtaarilta, se on kuminan nykyhinnoilla jo 2–3 kertaa ruiskutuskustannus. Suurimpia haasteita viljelyssä ovat rikkakasvit. Varsinaisia haittoja Toivonen ei kuminasta löydä. Kasvin voimakas tuoksu kuitenkin pakottaa olemaan huolellinen kuivurin ja puimurin kanssa. – Käytin aikaisemmin öljypellavan kuivatuksessa naapurin kuivuria, ja kerran pyysin saada kuivattaa siellä myös kuminaa. Valitettavasti kuminanhaju tarttui naapurin omaan mallasohraan ja erä hylättiin. Paikat tulee pitää puhtaana, tosin kuivurin ja puimurin puhtaanapito kuuluu muutenkin hyvään viljelytapaan. Nyt kuivaus tapahtuu erillisessä 140 hehtolitran kuivurissa. Vanha kuivuri soveltuu tarkoitukseen hyvin ja varastotila riittää. – Satomäärät ovat pieniä suhteessa viljoihin, joten varastoinnillekin on vähemmän tarvetta. Jos koko tilan pinta-ala olisi viljaa, vuoden sadon varastointi ei onnistuisi. Toivonen kiittelee myös kuminamarkkinoiden toimivuutta. – Suomi on viidessä vuodessa noussut maailman suurimmaksi kuminantuottajamaaksi. Koko kuminaketju toimii meillä todella hyvin. Saan jo alkuvuodesta tietää, milloin sato toimitetaan ja maksu on aina toteutuneen hinnan mukaan. Viljapuolella olisi opittavaa, Trans Farmille kuminaa toimittava Toivonen sanoo. Kuminasta saa nyt erityisen hyvää hintaa KUMINAN HINTA ON poikkeuksellisen korkea verrattuna muiden viljelykasvien tilityshintoihin. – Kansainvälisessä hinnassa on ollut aaltoliikettä. Historiassa kuminaa on tuotettu isot määrät, ja se on ollut meillä jopa ylituotantokasvi. Kiinnostus viljelyyn laski, ja oli myös tuotantoongelmia. Nyt kuminasta on valtava pula. Kansainvälinen hinta on erityisen korkea, sanoo Kari Malmivaara Artic Taste Oy:sta. Malmivaara muistuttaa, että hyvä hinta tulee lisäämään kuminan viljelyä maailmalla. Jos tarjonta kasvaa, myös maailmanmarkkinahinnat laskevat. – Hinnoittelu on pitkäjänteistä. Jos kylvetään 2016, ensimmäinen sato korjataan 2017, ja sen markkinointi tapahtuu pääosin 2018. Jyrkkiä muutoksia tuskin tapahtuu, mutta huippuhintaa halutessaan kannattaa kylvää kuminaa jo seuraavana keväänä.
MAATALOUS AR KK ITE HT ITO IM IS TO JO UN I PI TK ÄR AN TA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN kehittämisohjelman 2014–2020 seurantakomitea päätti kokouksessaan 17.11. maaseutuohjelman toisesta ohjelmamuutoksesta. Makeraan saatujen lisävarojen avulla halutaan nyt turvata tuotantorakennetta parantavien, kustannuksia vähentävien sekä uuden teknologian ja prosessien käyttöönottoa tukevien investointien rahoitus. Investointien tukiprosentit nousevat, ympäristökorvauksen toimenpiteitä rajoitetaan Esimerkiksi eläinten hyvinvointia ja ympäristön tilaa parantaviin investointeihin kannustamiseksi molempien alin tukitaso esitetään nostettavaksi 30 prosentista 35 prosenttiin. Maaseutuohjelman ympäristökorvausten suosio yllätti, ja asetetut tavoitteet on jo ensimmäisenä vuonna saavutettu erinomaisesti. Rahoituksen riittävyyden takaamiseksi osaa toimista esitetään rajattavaksi. Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com ww w. ba m 54 .s e Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään. satoa Cresco ® maanparannuskalkeilla MONIX-SALAOJITIN JA SORASTUSKASETTI MONIX OY puh. 0103221462, 0400661205, www.monix.fi
15 FARMI 9/2015 MAATALOUS SARKAMESSUILLE TULLAAN ympäri Suomen tapaamaan, keskustelemaan ja kaupantekoon. Ennätysmäärä näytteilleasettajia saapuu Seinäjoki Areenaan taas 29.–30.1.2016. Esittelykohteiden tilakäynnit käynnistyvät torstaina ja tiloille tulee ilmoittautua ennakkoon. Ajankohtaiset asiat puhuttavat ja seminaareissa käsitellään yhteisiä asioita. Sikayrittäjät pohtivat afrikkalaista sikaruttoa. Semex ja Ayrshirekasvattajat suunnittelevat Ayrshire-rodun tulevaisuutta. Maitoyrittäjät järjestävät seminaarin molempina messupäivinä otsikolla Miten maidontuottaja pitää päänsä pinnalla maidon hinta-aallokossa. Suomen Metsäkeskus ohSuomalaista maaseutua nostetaan sisulla ja sydämellä Esittelytilat ovat auki torstaina. Kohteisiin on ilmoittauduttava ennakkoon. Tietoa esittelytiloista päivitetään messujen nettisivuille joulukuun aikana. jeistaa metsätilan sukupolvenvaihdoksessa myös perjantaina ja lauantaina. Sarkamessuilla on ensimmäistä kertaa lähiruokatori, jossa on laaja valikoima herkkuja Ruokaprovinssista. Suomen Ayrshirekasvattajat toteuttavat ainutlaatuisen sisätapahtuman, jossa nähdään Ayrshiren vuosinäyttely, Ayrshire Show Taitaja, After Show Party, Junior Handlerkilpailu, Sale of Stars huutokauppa ja Showmanship. Lauantaina nähdään myös Janne Kataja ja Susanna Koski askareilla. Messutunnelmia jaetaan sosiaalisessa mediassa #sarkamessut. Ohjelma ja lisätiedot www.pytinki.fi ja www.facebook.com/pytinki. Esimerkiksi suojavyöhykkeille asetettu pinta-alatavoite oli 23 000 hehtaaria, ja toteuma vuonna 2015 oli 57 890 hehtaaria. Uusia suojavyöhykkeitä ei voi enää tällä ohjelmakaudella hakea. Jo perustetuilla suojavyöhykkeillä on viiden vuoden säilyttämisvelvoite. Lietelannan sijoittamisen osalta enimmäisosuus tuensaajan ympäristösitoumuksen korvauskelpoisesta pintaalasta tulee olemaan 60 prosenttia, samoin ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrätyksen osalta. Tietyiltä lohkokohtaisilta nurmitoimenpiteiltä ja aiemmilta erityistukisopimuksilta tullaan poistamaan mahdollisuus kasvattaa peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvauksen perusteena olevaa tilakohtaista kasvipeitteisyysprosenttia. Maaseutuohjelman seurantakomitea käsitteli kokouksessaan myös muita ohjelmamuutoksia. Hallitusohjelmasta tulevien säästöjen vuoksi luonnonhaittakorvausta leikataan 10 eurolla hehtaarilta vuodesta 2017 alkaen. Lisäksi maaseutuohjelman neuvontatoimenpidettä laajennetaan maatilojen nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Myös hanketukien valintakriteereitä tullaan tarkentamaan. Maatalousinvestointeihin ja tilanpidon aloittamiseen liittyviin tukiin liittyneet otantatarkastukset siirtyvät ELY-keskuksilta Mavin valvontaosastolle. Ohjelmamuutosesitys lähetetään Euroopan komissiolle virallisesti tammikuussa 2016 ja päätöstä ohjelmamuutokseen odotetaan helmikuun 2016 loppuun mennessä. www.mmm.fi Ympäristökorvausten suosio oli MMM:lle yllätys. Esimerkiksi kerääjäkasveja toteutettiin yli 270 000 hehtaarilla ja tavoite ylittyi 3 366 prosentilla. KA IS A RI IK O
16 FARMI 9/2015 MAATALOUS TÄMÄN VUODEN viljasato, 3,7 miljardia kiloa, on pienin kolmeen vuoteen. Muutos johtuu osittain noin viisi prosenttia pienemmästä viljelyalasta sekä ennätyssuuresta tuorevilja-alasta. Jopa kymmenesosa koko vilja-alasta korjattiin tänä kesänä tuoreviljana kotieläinten ruokintatarpeisin. Viljasato pieneni, syysviljoilla ennätyssadot Vaikka maatilatasolla oli tavallista enemmän täydellisiä katoaloja, koko maan tasolla ohran 3 500 kilon hehtaarisato jäi vain hieman tavanomaista pienemmäksi. Muilla kevätviljoilla eli kauralla ja kevätvehnällä hehtaarisadot olivat tavanomaisia. Syysviljojen hehtaarisadot olivat koko maan tasolla ennätyskorkeita. Kun syyskylvöalatkin olivat tavanomaista suurempia, saatiin syysvehnästä satavuotisen satohistorian toiseksi suurin sato. Lähes 110 miljoonan kilon ruissato takaa ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen kotimaisen leipärukiin riittävyyden tulevalle vuodelle. Vehnän leivontalaatu on vuosikymmenen alhaisin. Kaikilla muilla viljoilla eli rukiilla, ohralla ja kauralla tämän vuoden sato on laadullisesti parempaa kuin viime vuonna. Luomun osuus kokonaissadosta vaihtelee ohran yhdestä rukiin kahdeksaan prosenttiin. Luonnonvarakeskus on kerännyt satotiedot noin 6 600 maatilalta, joista 600 oli luomutiloja. Ennakkotiedot kattavat noin 5 600 tilan tiedot. Satomäärät tarkentuvat vielä helmikuussa 2016. www.luke.fi FA ZE R
MYÖS SUOMESSA valmistaudutaan niin sanottujen nopeiden traktorien käyttöönottoon ja eduskunnassa käsitellään parhaillaan traktorin kuljettajan ajokorttivaatimuksia. – Traktorin työkonekäytössä ei tule jatkossakaan vaatia kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyttä. Kun yleisesti julistetaan, että tarpeetonta säätelyä halutaan karsia, ei samanaikaisesti tule lainsäädännöllä lisätä traktorin kuljettamisen byrokratiaa, vaatii Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola. Voimassa olevan säännöstön mukaan traktorin kuljettaminen vaatii joko Ttai LT-kortin. Kuorma-auton kuljettajan ammattipätevyyttä ei vaadita traktorinkuljettajalta silloin, kun kyse on maatai metsätalouden kuljetuksista tai traktorin työkonekäytöstä. Tosin valvontaviranomaiset ovat olleet tulkinnallisesti ulottamassa ammattipätevyysvaatimuksia jopa liikennetraktoreiden työkonekäytölle, liitto sanoo tiedotteessaan. Tulevien nopeidenkin traktorien ajamiseen tarvittava ajokortti tulee saada nimenomaan kyseiseen ajoneuvoon perustuvalla harjoittelulla eikä kuten nyt lakiesityksessä esitetään, vaatimalla CEeli rekkakorttia. Samalla logiikalla urkuharmonilla suoritettaisiin haitarinsoiton opettajalta vaadittava diplomityö, Koneyrittäjät vertaa. www.koneyrittajat.fi FR EE IM AG ES Koneyrittäjät: Tolkkua traktorimääräyksiin Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti KYSY TARJOUS! • Suomen Jäähdytinpalvelu Oy on erikoistunut autojen ja koneiden sekä jäähdytin-, lämmityslaite-, öljynlauhdutin-, ahtoilmanlauhdutin ja ilmastointilaitteiden korjaukseen, valmistukseen ja myyntiin. • Yrityksemme tarjoaa kokonaisuudessaan jäähdytinalan tuotteidenkäsittelyn aina suunnittelusta asennukseen ja korjaukseen asti. • Myös yksilöllisten erikoisosien tilaaminen, valmistus ja korjaaminen on meillä mahdollista. • Jäähdyttimet suoraan varastosta. Kaikkiin linjaja kuorma-autoihin, myös Komatsu 228, 290, 350. JÄÄHDYTINJA LÄMMITYSLAITTEIDEN KORJAUS SEKÄ MYYNTI TILAA FARMI ITSELLE TAI LAHJAKSI
18 FARMI 9/2015 TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT KOTIMAISET KASVIKSET RY, METSÄ GROUP JA PIXABAY Loppuaan lähestyvä vuosi oli monin tavoin synkkä ja epävarma. Vuoteen 2015 mahtui kuitenkin myös hyviä uutisia, joista tässä muutama esimerkki. REKO-ringeistä ilmiö Vuosi 2015 RUUAN SUORAMYYNTI helpottui kerta heitolla, kun kaupankäynti siirtyi tilamyymälöistä sosiaaliseen mediaan. REKOsuoramyyntirinkit ovat kasvattaneet suosiotaan vuoden 2015 aikana valtavasti, ja rinkien määrä on lähes viisinkertaistunut viime joulukuusta. Marraskuun lopussa REKO-rinkejä oli jo yli sata. REKOssa kauppaa käydään suljetussa Facebookryhmässä. Tuottaja kertoo, mitä on tarjolla; kuluttaja päättää tilaako. Toiminta perustuu ennakkotilauksiin, ja tavara vaihtaa omistajaa jakotilaisuudessa. Varsinaisten ruuantuottajien lisäksi REKOn ovat löytäneet kauppapaikakseen monet käsityöläiset ja kotileipurit. REKO-nimi tulee ilmaisusta rejäl konsumtion, mikä merkitsee reilua tarjosi myös valonpilkahduksia kuluttamista. Idean isä on EkoNu! -hankkeen projektipäällikkönä toiminut Thomas Snellman. Pietarsaareen ensimmäisen ringin 2013 perustanut Snellman sai REKO-konseptin kehittämisestä valtakunnallisen Vuoden Lähiruokateko -palkinnon.
19 FARMI 9/2015 Valkuaisomavaraisuus esillä ja viljelyalat kasvussa Äänekosken biotuotetehdas varmistui Uusia vientimaita elintarvikkeille ja maataloustuotteille VALKUAISKASVIT JA VALKUAISOMAVARAISUUS ovat saaneet tänä vuonna erityistä huomiota. VTT julkaisi keväällä tiekartan, jossa linjattiin toimia Suomen täydennysproteiinin omavaraisuuden nostamiseksi nykyisestä noin 15 prosentista 30 prosenttiin. VTT:n mukaan nosto edellyttää alkutuotannon SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN historian suurin investointi varmistui, kun Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre ilmoitti Äänekosken biotuotetehtaan toteutumisesta. Tehtaan suunnittelu aloitettiin jo vuoden 2013 alussa, mutta lopullinen päätös investoinnista tehtiin viime huhtikuussa. Arvoltaan 1,2 miljardin euron investointi nostaa nykyisen tehtaan sellutuotannon noin 1,3 miljoonaan tonniin vuodessa. Sellun lisäksi tehdas tulee tuottamaan muun muassa mäntyöljyä, tärpättiä, ligniinijalosteita ja puupolttoainetta. Puun käyttö nousee 6,5 miljoonaan kuutiometriin, mikä tarkoittaa 10 prosentin lisäystä koko Suomen kuitupuun käyttöön. Tehtaan on määrä valmistua syksyllä 2017. Puunosto alkaa jo ensi vuonna. Myös metsäyhtiöt Stora Enso ja UPM ovat viime aikoina investoineet ahkerasti, ja uusiakin hankkeita on vetämässä. Muun muassa Finnpulp Oy tehtailee Kuopioon 1,4 miljardin euron havusellutehdasta, joka tulisi käyttämään puuta 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Onkin arvioitu, että metsäteollisuuden investoinnit tulevat kokonaisuudessaan kasvattamaan puun kysyntää viidenneksellä lähivuosina. SYKSYLLÄ 2014 Venäjän tuontikiellon vauhdittamana käyntiin rykäisty elintarvikesektorin oma Team Finland -vientiohjelma Food from Finland (2015–2020) porskuttaa. Ohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikeviennin arvo 3 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Tuloksia on jo saatu. –Jos tarkastellaankin vientitilastoa ilman Venäjää, on vientiin saatu kasvua 10 prosenttia. Lisäys on tullut etenkin EU:n ulkopuolisista maista. Lisääntyneen viennin arvo on yli 26 miljoonaa euroa, kertoi Elintarviketeollisuusliitto ry:n toimitusjohtaja Heikki Juutinen Farmin haastattelussa kesäkuussa 2015. Tulli kertoi syyskuussa, että Venäjän-viennin päättymisen jälkeen suomalaisia maitotaloustuotteita on viety tavanomaista enemmän muun muassa Alankomaihin ja Egyptiin. Maalis-huhtikuun vaihteessa salolainen Areva Group kertoi aloittavansa kauran sekä ohran viennin Kiinaan. Pitkään odotettuja vientilupia sianlihalle odotetaan edelleen. Lihanvienti Aasiaan on kuitenkin avattu. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kertoi marraskuussa, että suomalainen sianja siipikarjanliha on saanut vientioikeuden Vietnamiin. Vientioikeus on myönnetty neljälle suomalaiselle liha-alan laitokselle. Myös Kanadan vientiin hyväksyttiin loppuvuodesta uusia naudanja siipikarjanlihaa tuottavia laitoksia. Lihan Kanadan vientiin on aiemmin hyväksytty Suomesta vain sianja poronlihalaitoksia. kehittämistä, rehukäytön tehostamista ja monipuolistamista sekä kasviproteiinin käytön lisäämistä myös ihmisravintona. Toukokuussa käynnistyi HAMKin ja Luonnonvarakeskuksen Valkuaisfoorumi-hanke, joka pyrkii edistämään kotimaisen valkuaisen tuotantoa ja käyttöä. Luken hiljattain käynnistämän Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi -hankkeen tavoitteena taas on tuoda esiin uusia ravinnoksi soveltuvia proteiinilähteitä sekä ihmisille että eläimille. Visiona on muun muassa, että vuonna 2030 valkuaisomavaraisuus on noin 60 prosenttia. Myös käytännön tasolla tapahtuu, sillä valkuaiskasveja oli viime kesänä Suomen pelloilla merkittävästi viime vuotta enemmän. Tuplaantunut herneala tuotti satoa 25 milj. kiloa, mikä oli 75 prosenttia viime vuotta enemmän. Yli 50 prosenttia noussut härkäpapuala taas tarjoili 31 milj. kilon sadon. Tämä oli 45 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014.
20 FARMI 9/2015 MAATALOUS LOKAKUUN PUOLIVÄLISSÄ maatilojen varastoissa oli 138 miljoonaa kiloa ruokaperunaa. Perunan kokonaisvarastomäärä oli 67 miljoonaa kiloa viimevuotista pienempi. Haasteelliset kasvuolosuhteet aiheuttivat muun muassa heikon satotason. Perunasato väheni 10 prosenttia edellisvuodesta. Keskisato oli alle 25 tonnia hehtaarilta. Viimeisen vuosikymmenen aikana tämä oli kolmas kerta, kun hehtaarisato alitti 25 tonnia. www.luke.fi VALTRA N174 VERSU, on voittanut Golden Tractor for the Design 2016 -muotoilupalkinnon Agritechnica 2015 -maatalouskonenäyttelyssä Saksassa. Voittaja valitaan kaikkiaan seitsemäntoista finalistin joukosta. 23 eurooppalaisen maatalouskonelehden toimittajista koostunut tuomaristo perusteli valintaa moderniksi, dynaamiseksi, kompaktiksi ja hyvännäköiseksi. Valtra lanseerasi 4-sylinterisen N-sarjan lokakuussa ja traktorin toimitukset alkoivat syyskuussa. Jo alusta alkaen tuote on ollut menestys sekä asiakkaiden että myyntiverkoston keskuudessa. – Palkinto on tärkeä tunnustus Valtralle ja AGCOlle. Olemme erittäin iloisia myyntiverkostolta ja asiakkailta saamastamme positiivisesta palautteesta, kommentoi Valtran markkinointijohtaja Mikko Lehikoinen. www.valtra.com Valtran uuden N-sarjan traktori palkittiin Agritechnicassa Ruokaperunan varastotilanne heikko TURVALLISUUSJA KEMIKAALIVIRASTO (Tukes) on antanut poikkeusluvan käyttää Elado FS 480ja Cruise OSR -valmisteita öljykasvien siementen peittaukseen. Lupa koskee keväällä 2016 kylvettäviä siemeniä. Valmisteiden tehoaineet ovat neonikotinoideja, joiden käytön Euroopan komissio on väliaikaisesti kieltänyt mehiläisille mahdollisesti haitallisina. EU:n jäsenmaat saavat myöntää valmisteiden käyttöön hätälupia enintään 120 vuorokaudeksi, jos torjunta ei ole hallittavissa muilla kohtuullisilla keinoilla. Tukes myönsi poikkeusluvan, koska kirppojen torjuntaan ei ole käytettävissä korvaavia peittausaineita tai muita tehokkaita keinoja. Öljykasvien viljely ilman peittausta lisää kasvinsuojeluaineruiskutuksia kylvön jälkeen, eivätkä ne kuitenkaan pelasta jo vaurioitunutta taimikasvustoa. Lisäksi peittauskäsittelyä korvaavat synteettiset pyretroidit ovat erittäin myrkyllisiä pölyttäjille, muille niveljalkaisille ja vesieliöille. Suomen mehiläishoitajien liitto (SML ry) on käsitellyt asiaa eikä vastusta poikkeuslupaa edellyttäen, että kylvö tehdään muilla kuin pneumaattisilla kylvökoneilla. Huoltovarmuuskeskus on toimittanut Tukesille kannanoton, jossa todetaan rypsiöljyllä ja valkuaisrouheella olevan keskeinen osuus elintarvikehuollon ja rehuteollisuuden raakaaineina. Näiden huoltovarmuus korostuu erityisesti poikkeusoloissa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on vuodesta 2013 kerännyt tutkimustuloksia neonikotinoidien vaikutuksista mehiläisiin. Kun EFSA on arvioinut tutkimukset, komissio tarkastelee rajoitusta uudelleen. Tarkkaa aikataulua ei kuitenkaan ole annettu. www.tukes.fi Tukesilta poikkeuslupa öljykasvien peittaukseen
21 FARMI 9/2015 PA LV EL U HA KE M IS TO TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 / 029 193 0211 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi • www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti • HYÖT YELÄIMET • MUUT PALVELUT • SISUSTUS JA RAKENTAMINEN • MAATALOUS • KONEET • ENERGIA untuvikkoja ja kananuorikoita vihlmanlehtonen oy huittinen Eveliina 050-5116583 hautomokasvatuskanala lehtonen mellilä Veli 0500-228142 www.vihlman-lehtonen.fi evi-veli@vihlman-lehtonen.fi ? ? LR Puh. 020 838 4530 www.?ndoor.? ?ndoor@?ndoor.? Kotimaiset taitto-ovet Iistä DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908 www.setto.fi Maan laajin valikoima uusia ja käytettyjä koneita ja renkaita. www.suomenkayttokone.fi SIMO MÄKI Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä 0400-322817 • Kunnallistekniikka • Salaojitus • Rakennusten pohjat Kevyt minikaivuri, tela-alustainen kaivuukone Oripään Hakepalvelu Oy 0500 535 057 www.oripaanhakepalvelu.fi
22 FARMI 9/2015 TEKSTI JA KUVAT MIMMI VIRTANEN Humisevan Harjun Hera on joukon nuorin ja uteliain. Alpakat eivät välitä koskemisesta, mutta Hera antaa vieraampienkin silittää.
23 FARMI 9/2015 Alpakka koskettaa, vaikka koskea sitä ei saakaan Alpakka on mahdollisuuksien eläin, jonka läsnäolo rauhoittaa. Tämä Andien sankari sopii kaveriksi kahvihetkiin tai metsäretkelle, mutta halinallea siitä ei saa. Villa on maailmanlaajuisesti tärkein syy alpakoiden kasvattamiseen. Ensimmäiset länsimaiset alpakkakasvattajat aloittivat toimintansa 80-luvulla. Suomeen ensimmäiset alpakat tulivat 2000-luvun alussa. Carita arvioi, että nykyisin alpakoita on Suomessa jo yli 2 500. Kun kahvit on saatu juoduksi, istuudutaan porukalla työskentelytilaan tuoleille, ja avataan ovi alpakoiden karsinaan. Työskentelytila on eläimille uusi, vasta edellisenä iltana ne ovat päässeet totuttelemaan siihen. – Alpakka on luonnostaan arka ja hyvin paljon vaistojensa varassa elävä eläin. Se aika kauan miettii, ennen kuin menee. Se on saaliseläin, ja me näyttäydymme sille petona, siksi se väistää. Se on kuitenkin utelias, Carita kertoo. Porkkanapalat toimivat houkuttimena, ja pian seurassamme on useampi vikkelä ja suurisilmäinen eläin. Kanssamme ovat vain naispuoliset alpakat eli emät, orit asuvat erikseen. M ietitäänpäs. Alpakka on laaman sukulainen, sen villa on kallista ja eläintä käytetään terapiassa; tämän verran tiedän alpakasta, kun astun ulos autosta alpakkatila Humisevan Harjun pihalla Porin Ahlaisissa. Olemme tulleet tänne päiväkahville TUL:n Satakunnan piirin kuntouttavan työtoiminnan ryhmän kanssa. Kyllä, olemme tulleet kahvittelemaan alpakoiden kanssa. Paistotuoreet munkit tuoksuvat, kun astelemme aitausten ohi tallirakennukseen. Munkit ovat kuulemma Onnenkosken kahviosta lähes naapurista. – Olkaa kuin kotonanne, emäntä Carita Saarinen kehottaa ja lähtee hakemaan unohtunutta maitopurkkia. Hän ja alpakat ovat vasta syksyllä muuttaneet uusiin tiloihin muutaman kymmenen kilometrin päästä Kullaalta. Caritan omien sanojen mukaan kaikki on vielä kesken ja tilat vasta valmistumassa. Olemmekin ensimmäinen alpakoiden kanssa kahvittelemaan pääsevä ryhmä. – Vielä eilen illalla rakenneltiin karsinoita, nuori emäntä heittää. Humiseva harju on monelle tuttu Emily Brontën klassikkoromaanina, ja kuinkas ollakaan, samasta teoksesta juontaa myös yrityksen nimi. – Sain kirjan isoäidiltäni, kun olin 17-vuotias, ja olen aina pitänyt siitä. Kullaalla asuimme Harjulantiellä, joten ei tarvittu kuin yksi älynväläys niin yrityksen nimi oli siinä, Carita kertoo. Virallinen nimi on kuitenkin Wuthering Heights, sillä tekijänoikeudet rajoittavat vielä teoksen suomenkielisen nimen käyttöä. Arka eläin antaa harvoin silittää Kahvittelun lomassa saamme tietää, että alpakka on kotoisin Perun ja Chilen rajavuoristosta Andien tasanteilta. Se on laaman ohella vanhin ihmisen jalostama kotieläin noin 6 000 vuoden takaa. Alpakan uskotaan polveutuvan vikunjasta, laama taas polveutuu toisesta Etelä-Amerikan villistä kamelieläimestä guanakosta. Molemmat lajit ovat inkojen määrätietoisen jalostuksen tulos. – On todella tärkeää, ettei eläintä pakoteta mihinkään. En halua pakottaa ihmisiäkään ottamaan eläintä lähelleen. Ne, jotka eivät halua eläimien tulevan ihan viereen, voivat seistä sivummalla ja jättää porkkanakipot muille, Carita selittää.
24 FARMI 9/2015 Sylkevätkö ne? – Eivät samalla tavoin, kuin laama. Sylkeminen on kuitenkin tapa kommunikoida, joten joskus sylki roiskuu vaikka ruokaastialla kilpaillessa. Kuinka vanhaksi alpakka elää? – Tavallisesti yli 15-vuotiaaksi, olen minä tavannut kolmekymppisenkin alpakan. Ulkoilevatko alpakat talvellakin? – Alpakat viihtyvät paksun villapeitteensä ansiosta hyvin ulkosalla ja viileässä. Kovien pakkasten varalle aikomus on asentaa talliin infrapunalämmittimet. Carita selittää, että Suomessa alpakat tavallisesti keritään kerran vuodessa keväällä. Villaa eläin tuottaa vuoden aikana neljästä kuuteen kiloon, joskus enemmänkin Alpakan villa on erittäin haluttua ja arvokasta. Taru kertoo, että inkojen aikaan siitä valmistettuja tuotteita saivat käyttää vain kuninkaalliset ja ylimystö. Villa on todella pehmeää, kevyttä ja kiiltävää. Se hylkii likaa eikä juuri haise tai aiheuta allergiaa. – Alpakan villalla on erinomainen lämmöneristyskyky, se on jopa kuusi kertaa lämpimämpää kuin lampaan villa, Carita kertoo. Alpakoita on sekä yksivärisiä että monivärisiä, perusvärejä on olemassa yli 22 ja sävyjä vielä enemmän. – Teolliselle värjäämiselle ei juuri ole tarvetta, Carita sanoo. Silti valkoinen on yleisin alpakka maailmassa juuri villan helpon värjättävyyden vuoksi. Mahdollisuuksien alpakka Humiseva Harju on järjestänyt vuoden aikana kaksi alpakkakurssia omien alpakoiden hankkimisesta kiinnostuneille. Kurssilla on jaettu tietoa eläimestä ja sen hoidosta sekä opeteltu eläimen kanssa toimimista eri tilanteissa, kuten hoitotoimissa, patikalla tai agility-radalla. Carita kehottaakin kasvattajaksi ryhtymistä suunnittelevia kiertämään muita alpakkatiloja ja tutustuman rauhassa eläimeen. Hän näkee, että alpakka tarjoaa mahdollisuuksia pienemmille ja suuremmillekin tiloille, jotka suunnittelevat luopumista perinteisestä maataloudesta. – Alpakka on monipuolinen eläin, jota voidaan hyödyntää matkailupalveluissa sekä eläinavusteisessa työssä. Alpakka voisi osallaan auttaa maaseudun elävöittämisessä tai ainakin sen säilyttämisessä. Lauman hierarkia on tarkka. Alfa-naaras Jackie tuntuukin kulkevan kipolta kipolle ensimmäisenä. Aina välillä alpakat peruuttavat takaisin oman karsinansa puolelle ikään kuin turvaan. Carita painottaa, että eläimellä on oltava vapaus valita, haluaako se lähestyä ihmistä. Alpakka ei ole halinalle, vaikka se sellaiseksi usein mielletään. – Itse koin alkuun pienen pettymyksen, sillä olin kuullut muilta kasvattajilta, miten sosiaalisia ja kivoja, halailusta tykkääviä eläimiä alpakat ovat. Mutta alpakka ei ole sellainen. Eivät ne tykkää halailusta, silittämiseenkin on totutteleminen. Uudella omistajalla on alkuun iso työ saada eläimet luottamaan niin, että ne antavat koskea. Toki alpakoitakin on monentyyppisiä ja osa on heti syntymästä rohkeampia. Tällainen yksilö on muun muassa Humisevan Harjun Hera, joukon pienin ja uteliain. – Se antaa vieraidenkin heti silittää. Patikkakaveriksi luonnonhelmaan Miten alle kolmekymppisestä Caritasta sitten on tullut alpakkakasvattaja? – Olen koulutukseltani kuntoutukseen erikoistunut lähihoitaja. Työpaikallani tuli puheeksi alpakoiden hankkiminen tilalle, ja tietenkin lähdin sitten etsimään tietoa eläimestä. Mitä enemmän luin, sitä enemmän eläin kiinnosti ja sitä enemmän halusin niitä ottaa. Alpakka on monien mahdollisuuksien eläin, nainen kertoo. Ensimmäiset kolme alpakkaa tulivat Kullaan tilalle alkuvuodesta 2012. Nyt hoidettavana on 12 alpakkaa: 8 emää, kolme oria sekä yksi ruuna. Jo kasvanut eläinryhmä pakotti etsimään uusia tiloja toiminnalle. Ideoita Caritalta ei puutu. Toinen suosittu tilan tarjoama toiminta on alpakkapatikat. Patikka käsittää luontoretken yhdessä alpakoiden kanssa sekä retkilounaan reitistä riippuen joko laavulla tai sisätiloissa. – Patikka on niille, jotka haluavat kokea jotain aivan uutta. Alpakka on turvallinen eläin kokemattomankin talutettavaksi, on voimaannuttavaa olla vuorovaikutuksessa eläimen kanssa. Pidän erittäin tärkeänä, että reitti on kaunis ja mahdollisesti jotenkin kulttuurihistoriallisesti tärkeä, Carita selittää. Hoitoalalla työskennelleenä hän on erityisen kiinnostunut alpakan käyttämisestä hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Hän opiskeleekin parhaillaan ratkaisukeskeiseksi eläinavusteiseksi valmentajaksi. – Pidän sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia erittäin tärkeänä. Metsä, luonto ja eläinten rauhoittava läsnäolo lisäävät ihmisen hyvinvointia, ne lievittävät stressiä ja auttavat palautumisessa. Siinä missä kahville osallistuvat emät, patikat ovat orien heiniä. – Emien tehtävä on olla kivoja ja söpöjä, orit pärjäävät paremmin maastossa. Lämmintä ja pehmeää kuninkaallista villaa Vaikka eläimet vaikuttavat kovin varovaisilta, rentouttavat ne ilmapiiriä. Kuten olen aiemmin kuullut, alpakat tosiaan kirvoittavat kieliä. Emäntämme saakin vastata moniin kysymyksiimme. "Patikka on niille, jotka haluavat kokea jotain aivan uutta."
25 FARMI 9/2015 Alpakka ei ole Suomessa tuotantoeläin. Virallisia tilavaatimuksia tai hoito-ohjeita ei ole, eläimen pitoa määrittää vain eläinsuojelulaki. – Osin tiedon puuttumisen vuoksi alpakoita hoidetaan myös väärin, Carita sanoo, mutta mainitsee, ettei ala toisaalta kaipaa lisää byrokratiaa. Toki alpakkatilan perustaminen vaatii perehtymisen lisäksi myös alkupääomaa. Arvokkaat eläinyksilöt maksavat tuhansia euroja. Alpakka on laumaeläin, ja niitä suositellaankin otettavaksi kerralla minimissään kolme. – Joskus omaa jalostuskantaa on tavoiteltu nopeasti ja edullisesti hankkimalla kaksi emää ja yksi ori, jolla astutaan molemmat emät. Näin ei kuitenkaan pidä menetellä. Kasvattajien on tärkeää huolehtia siitä, että kanta pysyy Suomessa hyvänä, sukusiitoksen riski on suuri. Oreja ja emiä ei myöskään pidä laittaa samoihin tiloihin keskenään. Niillä on oltava riittävästi hajurakoa, Carita muistuttaa. Alpakka on sukukypsä kaksivuotiaana, jolloin se voidaan astuttaa. Tiineys kestää vuoden, joten ensisynnyttäjät ovat kolmevuotiaita. – Vasoja syntyy tavallisesti yksi. Kaksosiakin tulee, mutta niitä ei toivota, silloin usein joku menehtyy synnytyksessä, joskus kaikki kolme, Carita kertoo. Vaivaton heinänpopsija Tarjoamamme porkkanat tuntuvat maistuvan alpakoille. Pääasiallisesti eläin syö heinää, jota se nauttii pari kiloa päivässä. Alpakan elimistö on sopeutunut tulemaan toimeen niukalla ravinnolla. Sanotaankin, että alpakalle on enemmän haittaa liikalihavuudesta kuin alipainosta. Ravinteikas rehu on kuitenkin tärkeää, ja siksi Humisevan Harjun alpakoiden heinässä on mukana proteiinipitoisempaa sinimailasta. Kivennäiset ja vitamiinit tarjoillaan kerran päivässä. Kellonajalla ei ole väliä, Carita ei ole halunnut totuttaa eläimiä liian tiukkoihin rutiineihin. – Jos antaisin ruuan aina samaan aikaan, ne tottuisivat odottamaan sitä. Jos vähänkin myöhästyisin, ne saattaisivat alkaa stressata siitä, hän selittää. Carita kokee alpakan suhteellisen vaivattomaksi eläimeksi, kun sen oppii tuntemaan. Hoitokustannuksetkin ovat melko pienet, jos vertaa vaikka hevoseen. Porkkanoita on kahvihetken aikana mennyt jo useampi pussillinen. Alpakat kiertävät tutkimassa, josko jonkin astian pohjalla vielä jokunen porkkanapala pyörisi. Lopussa ne ovat kuitenkin, niin kuin on meidän aikammekin. On aika kerätä kimput ja kampsut, ja hyvästellä nämä hellyttävät hoipertelijat. Tämä kahvihetki jää kyllä mieleen. – Kyllä tällainen varmaan kerrostaloasunnossakin menisi, joku heittää ja me nauramme. LÄHTEENÄ KÄYTETTY MYÖS SUOMEN ALPAKKAYHDISTYS RY:N, ALPAKKAKASVATTAJAT RY:N JA HUMISEVAN HARJUN KOTISIVUJA. Tiesitkö? Alpakoita on kahta rotua. Pörröinen huacaya, joita on suurin osa maailman alpakoista, sekä silkkisempi villainen harvinaisempi suri. Nykyisin maailmassa on noin neljä miljoonaa alpakkaa, joista noin 80 prosenttia elää Perussa. Kullaan Joutsijärven retkeilyalue on toiminut maastona patikoilla, nyt uusia reittejä on kartoitettu ahkerasti uuden kotitallin läheisyydestä. Etenkin TYKYja synttäriporukat pääkaupunkiseudulta ovat löytäneet alpakkapatikat hyvin. – Viime kesä oli patikoiden suhteen melko kiireistä aikaa, Carita kiittelee.
HYÖT YELÄIMET HALLITUS HYVÄKSYI 26.11. perusteet, joilla sianlihanja maidontuottajille maksetaan väliaikaista poikkeuksellista kriisitukea. Hallitus on päättänyt jakaa yhteensä noin 10 miljoonaa euroa maitotiloille ja noin 8 miljoonaa euroa sikataloudelle. Tuki rahoitetaan sekä Euroopan unionin että Suomen kansallisista varoista. Maidontuotannolle maksetaan tukea koko maassa kiintiörekisterin perusteella. 1.1.–31.3.2015 tuotetusta markkinointiin ostetusta tai kuluttajille Tukihaku aukesi 1.12. Lomake pitää palauttaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 18.12. Maaseutuvirasto ohjeistaa tarkemmin tuen hakemisessa. Hakulomake löytyy osoitteesta www.suomi.fi. Maitoja sikatilojen kriisituesta päätös PIXABAY M IM M I VI RT AN EN TILAUKSET: myynti@laatulastu.? puh. 045-8906230 Huipputarjous! 4.20 € (+ alv 24 %) /paali 30 paalia / lava. Suoraan tehtaalta Kuhmosta. www.laatulastu.? OP TIM AALINEN LASTUKO KO suoraan myydystä maidosta maksetaan enintään 0,85 senttiä litralta EU:n rahoittamana tukena. Lisäksi Etelä-Suomessa maksetaan enintään 0,82 senttiä litralta kansallisesti rahoitettua EU-tuen täydennystä. Pohjoisen tuen alueella vastaava täydennys toteutetaan korottamalla tämän vuoden marras–joulukuun tuotannolle maksettavaa litrakohtaista pohjoista tukea 1,5 senttiä. Sikatalouteen maksetaan tukea tämän vuoden touko-, kesä-, heinäja elokuun ensimmäisenä päivänä sikarekisteriin merkittyjen sikojen määrän perusteella. MMM kehottaakin tuottajia tarkistamaan sikojen rekisteritiedot. Tuki olisi enintään 28 euroa emakkoa kohti sekä enintään 8 euroa lihasikaa ja nuorta siitossikaa kohti. Tuesta puolet maksetaan EU:n ja puolet kansallisista varoista. Kriisituet on maksettava tuottajille ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tuet maksetaan valtion talousarvion puitteissa. Yksikkötukien tasoa voidaan vielä tarkistaa, kun lopulliset maitoja sikamäärät ovat selvillä ja valtion vuoden 2016 talousarvio on vahvistettu. www.mmm.fi
27 FARMI 9/2015 HYÖT YELÄIMET HANKKIJA OY ON solminut broilereiden rehujen ja ruokinnan kehittämistä koskevan yhteistyösopimuksen HKScanin ja hollantilaisen rehututkimuskeskus Schothorst Feed Researchin kanssa. Yhteistyö käynnistyy broilerirehukonseptin kehittämisellä. Ensimmäisenä tavoitteena on kehittää uusia ruokintamalleja emobroilereille yhdessä DanHatch Finland Oy:n kanssa. Koko ketjun yhteistyö ja Schothorst Feed Researchin huippuosaamisen hyödyntäminen luovat AH TI SO RM UN EN Hankkija ja HKScan kehittävät broilerialkutuotantoa entistä parempia mahdollisuuksia suomalaiseen broilerituotantoon. Yhteistyön ansiosta pystytään myös hyödyntämään kustannustehokkaasti jo olemassa olevaa rehujen valmistuskapasiteettia HKScanin ruokaketjussa. Hankkijan Suomen Rehu -ruokintaratkaisujen tärkeimpiä päämääriä ovat eläinten terveys ja hyvinvointi, tuotannon taloudellisuus, kustannustehokkuus ja ympäristöystävällisyys. www.agrimarket.fi MOT-ohjelmassa kuvatut teurastamot tarkastettu ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRA kertoo, että aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit ovat yhdessä Eviran tarkastuseläinlääkärien kanssa tarkastaneet kaikki neljä teurastamoa, joissa kuvattua videomateriaalia esitettiin Ylen MOT-ohjelmassa 26.10. Kaikissa teurastamoissa todettiin puutteita, jotka liittyivät pääasiassa puutteellisiin toimintaohjeistoihin ja kirjanpitoon sekä puuttuviin kelpoisuustodistuksiin. Eläinten käsittelyssä ja tainnutuksessa ei havaittu ongelmia tarkastusten aikana. Useammassa teurastamossa oli myös huomautettavaa joko eläinten taintumista koskevien omavalvontatarkastusten tiheydessä tai tarkastuksista pidettävässä kirjanpidossa. Myös teurastamoiden rakenteissa oli edelleen monelta osin parannettavaa. Muutamalta työntekijältä puuttui vielä vaadittu kelpoisuustodistus. Teurastamot olivat oma-aloitteisesti jo siirtäneet osan videoilla kuvatuista työntekijöistä muihin tehtäviin. Myös muiden teurastamoiden tilanne selvitetään eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Loput teurastamot on tarkoitus tarkastaa alkuvuoden 2016 aikana. Evira aikoo tehostaa teurastamoita valvovien viranomaisten ohjausta ja koulutusta, mutta samalla kannustaa elinkeinoa järjestämään teurastamotyöntekijöille lisäkoulutusta mahdollisimman pikaisesti. Oikeutta eläimille -yhdistys toimitti Eviralle videokoosteen teurastamoilla kuvatuista epäkohdista. Koosteen perusteella Evira on laatinut poliisille asiantuntijalausunnon esitutkintaa varten. – Oli huojentavaa huomata, että raskauttavaa materiaalia oli videokoosteessa yhteensä vain noin 20 minuuttia, vaikka teurastamoissa oli kuvattu yhteensä jopa 300 tuntia, sanoo Eviran eläinten hyvinvointi ja tunnistus -jaoston päällikkö Jaana Mikkola. www.evira.fi
28 FARMI 9/2015 KOULUTUS 1. KUKA OLET? – Minna Haurinen, 38, Turusta kotoisin oleva nykyinen oululainen, jonka juuret ovat Kainuussa. 2. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? – Suoritan luontoja ympäristöalan perustutkintoa PSK-aikuisopistossa Oulussa. Kyseessä on näyttötutkinto, joka alkoi viime tammikuussa. Suoritan opintoja kahdelta eri osaamisalalta, ja valmistunen tammikuussa 2017 luonnonvaratuottajaksi sekä luonto-ohjaajaksi. 3. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Aikaisemmalta ammatiltani olen puutarhuri. Viime vuodet olen työskennellyt kaupan alalla ja suorittanut työn ohessa myös merkonomitutkinnon. Olen aina harrastanut hevosia ja koiria, joten enemmän ja vähemmän on tullut luonnossa liikuttua. Kolmisen vuotta sitten patikoin metsässä koiran kanssa ja törmäsin Metsähallituksen porukkaan. Mietin, että olisihan tästä kiva saada palkkaakin. Otin selvää koulutusmahdollisuuksista ja viime vuonna tuli tilanne, jolloin päätin, että nyt tai ei koskaan. Hain alkavaan koulutukseen ja pääsin. METSÄTUHOJA VOIDAAN torjua ennalta, kun tuhoriskit tunnetaan ja otetaan huomioon metsänhoidossa. Uutuuskirja auttaa tunnistamaan tavallisimmat tuhot ja niiden aiheuttajat metsissämme. Kirjanpainajat ja juurikääpä uhkaavat metsäomaisuutta, Uutuuskirja helpottaa metsätuhojen tunnistamista KIRJA ja aivan uusia tuholaisia, kuten aasianrunkojäkälä, pyrkii metsiimme. Metsien käytön muuttuminen, jatkuva kasvatus, energiapuuhakkuut ja ilmaston lämpeneminen tuovat uusia haasteita metsien terveydenhoitoon. Kirjassa esitellään tuhojen torjumisen ja ennaltaehkäisyn metsänhoidolliset keinot, kestävyysjalostus, metsähygienia sekä kemiallinen ja biologinen torjunta sekä tieteellisesti hyviksi havaitut monitorjunnan menetelmät. Kirja on suunnattu metsänomistajille ja 4. MILLAISTA OPISKELU ON KÄYTÄNNÖSSÄ? – Koulutus tarjoaa valmiuksia hyödyntää luontoa erilaisissa ohjelmapalveluissa, luontoretkissä ja luonnonantimien jalostuksessa. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna. Kuukaudessa on noin yksi lähiviikko, muuten tehdään etätehtäviä. Suoritamme opintokokonaisuuksia, joihin sisältyy valmistavaa koulutusta, itsenäisiä oppimistehtäviä, tenttejä, kirjallisia töitä ja tutkintotilaisuus. Suurin osa meistä on pääasiallisia opiskelijoita, osa on töissä. Muutamalla on oma yritys. Itse käyn töissä vuokrafirman kautta. Ihmisillä on erilaisia taustoja, on sairaanhoitajaa, IT-osaajaa ja maatilan emäntää, joten osaaminen ja kokemus alalta on erilaista. Jokaiselle laaditaankin opiskelujen alussa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Suuri osa opetuksesta tapahtuu maastossa; hiihdetään, kerätään värjäyssieniä ja pidetään ruokakursseja. Usein myös etätehtävät vaativat, että ensin käy maastossa. Tämä sopii ryhmällemme, mielellään olisimme englannin tunnitkin metsässä luokkahuoneen sijaan. Hommia ja vastuualueita pyritään jakamaan sen mukaan, että ne, jotka eivät ole aiemmin tehneet pääsevät tekemään. Työssäoppimista on minimissään 2 viikkoa, mutta niitä on mahdollista suorittaa paljon enemmänkin. Paikat valitaan sen mukaan, millaisia tulevaisuuden suunnitelmia on. Itse olen tähän mennessä ollut työssäoppimassa mm. Saaren seikkailussa, joka järjestää erilaisia ohjelmapalveluita sekä luontokoulussa. 5. MITÄ ALA VAATII OPISKELIJALTA? – Vuosikurssiamme yhdistää erähenkisyys ja luonnon arvostus, jota halutaan välittää myös muille. Tällä alalla kaikkien palveluiden tuottamisessa ajatellaan asiakasta. Täytyy ymmärtää, ettei ole yksin siellä metsässä, vaan on osattava miettiä toisen kautta. Tietynlaista herkkyyttä ihmistä kohtaan tarvitaan. 6. MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? – Ajatus on omassa yrityksessä. Työt muiden palveluksessa ovat usein kausiluonteisia, niitäkin voisi välillä tehdä. Tällä hetkellä valmistan kokeellisessa keittiössäni luonnontuotteista jatkojalosteita, joita myyn REKOringeissä. Tarkoitus on jatkaa tätä, ja ehkä alkaa järjestää erilaisia kursseja ja vaelluksia. Ajatuksen tasolla olen suunnitellut toiminnan sijoittamista Kainuun mummolaan. Vielä on tulevaisuus hämärän peitossa, mutta suunta on selvillä.
metsäalan ammattilaisille. 206-sivuisen oppaan ovat laatineet Suomen metsätuholaisten tuntemuksen eturivin asiantuntijat. Antti Uotila, Risto Kasanen ja Kari Heliövaara: Metsätuhot (Metsäkustannus) HAE TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUKSEEN! Maaseudun tukihenkilö on vapaaehtoinen auttaja, joka tarjoaa tukea arjen paineissa ja elämän erilaisissa kriisitilanteissa. Seuraava peruskoulutus järjestetään 4.-6.2.2016 Kylpylähotelli Kuntorannassa, Varkaudessa. Koulutukseen valitaan enintään 20 osallistujaa Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 4.1.2016 mennessä tukihenkilo@mtlh.fi tai Maaseudun Tukihenkilöverkko/Maija Mielonen, Mannerheimintie 31 B 20, 00250 Helsinki. Lisätietoja 0400-789 481 tai 040-567 0628 www.tukihenkilo.fi Uusi Rikkakasviopas SEKÄ MUUT TUNNISTUS-OPPAAT KASVINSUOJELUSEURALTA IPM-VILJELYYN JA LUOMUUN KASVINSUOJELUSEURA RY Raitamaantie 8 A, 00420 HKI P. 010 439 4770 www.kasvinsuojeluseura.fi SUOMEN 54 Leader-ryhmää toteuttivat ohjelmakaudella 2007–2013 yhteensä 94 varsinaista kansainvälistä Leader-hanketta ja 86 esiselvityshanketta. Suomi kuului EU:n kaikkein aktiivisimpien maiden joukkoon, vaikka hankeaktiivisuus vaihteli Suomessa alueittain, selviää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin selvityksestä. Selvitys tehtiin maaja metsätalousministeriön pyynnöstä. Selvityksessä tarkasteltiin kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisiä hankkeita, joita toteutettiin osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Leader-toimintatapaa ohjelmakaudella 2007–2013. Leader-ryhmien kautta toteutettujen kansainvälisten hankkeiden teemat liittyivät useimmiten nuoriin. Nuorisohankkeiden ohella keskeisinä teemoina ovat säilyneet yli ohjelmakausien myös kulttuuriin, matkailuun ja yleisesti paikalliskehittämiseen liittyvät kysymykset. Kansainväliseen hanketoimintaan sidottiin 9,6 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Kansainväliset hankkeet olivat pääosin yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja tavallisimmin niitä toteuttivat yhdistykset ja järjestöt. Kansainvälinen toiminta on yksi Leader-toimintatavan kantavista periaatteista. Leader-toimintatapa on vahvistanut paikallisen kehittämisen vuorovaikutusta koko Euroopassa. www.mmm.fi Suomi aktiivisimpia kansainvälisten Leader-hankkeiden toteuttajia
30 FARMI 9/2015 R aisio Oyj:n Sunnuntaisalissa perehdyttiin torstaina 26.11. ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin viljelylle Varsinais-Suomessa. Tilaisuuden avasi puheenjohtajana toiminut Ilmo Aronen Raisoagrolta. – Tämä teema yhdistää meitä kaikkia, niin tuottajia kuin yrityksiäkin, Aronen sanoi. Luonnonvarakeskuksen puolesta päivän kulkua esittelivät tutkija Jaana Sorvali ja professori Pirjo Peltonen-Sainio. Intensiiviseen aamupäivään mahtui neljä asiantuntijaesitystä liitSatokuilut ja maan kunto esillä ilmastonmuutosseminaarissa Luonnonvarakeskuksen järjestämässä ja Raisioagron isännöimässä Kuinka sopeudun ilmastonmuutokseen ja saan sadot ja tulot nousuun? -seminaarissa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja käytiin vilkasta ryhmäkeskustelua varsinaissuomalaisen viljelyn tulevaisuudesta. tyen kannattavuuteen ja satoisuuden parantamiseen VarsinaisSuomessa. Satotason nostolla kannattavuutta Luken professori Heikki Lehtonen piti tilaisuudessa kaksi esitystä. Ensimmäisessä hän puhui viljelyn kannattavuudesta ja sen kehityksestä. – Nyt nostetaan kaikki kissat pöydällä, missä maataloudessa mennään ja miten päästään parempaan, Lehtonen avasi. Heikki Lehtonen esitteli, miten heikko maan rakenne, ojitus ja riittämätön veden saanti voivat yksinään viedä sadosta 20 prosenttia. Riittämätön kalkitus alentaa satoa 10 prosenttia, ja riittämätön lannoitus, kasvinsuojelu ja viljelykierto 20 prosenttia. Seminaari oli osa tänä vuonna käynnistyneitä PeltoOptimi (2015–2018) ja OPAL-life (2015–2020) hankkeita.
31 FARMI 9/2015 Hän totesi, että kannattavuuteen vaikuttavat lähinnä lopputuotteen hinnat, jolloin katevaihtelulta on vaikeaa suojautua panoshintojen kautta. Hän esitteli myös ennusteita reaalihintojen kehityksestä ja totesi, ettei nousua ole vielä näkyvissä. Lehtosen toinen esitys keskittyi viljelytoimien kannattavuuteen, satotasoihin ja markkinoihin pitkällä aikavälillä. Hän puhui satotasojen kehityksen hidastumisesta, alaspäin ajetusta ravinnetasosta ja nosti esiin muun muassa kalkituksen vähenemisen. – Suomessa kalkin tarve on 400–500 kiloa hehtaarille vuodessa. Kun pH nostetaan 5:stä 6:teen, saadaan jopa 15 prosentin sadonlisä. Mutta keskiarvoa pienemmällä hinnalla kalkkia ei yksinkertaisesti kannata laittaa. Esitys perehtyi satokuiluihin, eli potentiaalisen sadon ja toteutuneen sadon erotukseen. Esimerkiksi viljojen potentiaalisesta 7 000 kilon hehtaarisadosta katoaa usein puolet riittämättömien viljelytoimenpiteiden ja kasvuolosuhteiden seurauksena. Lehtonen korosti viljelykierron merkitystä maan kunnon parantamisessa. Viljatilojen tulisi löytää öljykasveja ja muita syväjuurisia kiertoon. – Nyt ei paljon kannata EU:ssa valkuaiskasveja tuottaa. Niitä kyllä hingutaan takaisin, mutta salliiko ilmastonmuutos sen, Lehtonen pohti. Mahdollisuuksiksi kannattavuuden parantamiseen Lehtonen esitti muun muassa jaettua konekantaa ja suunnitellumpia ostoja. Ilmaston lämpeneminen muuttaa viljelyä Erikoistutkija Taru Palosuo kävi vuorollaan läpi maailmanlaajuisia ennustemalleja ilmaston lämpenemiseen liittyen sekä lämpenemisen mahdollisia vaikutuksia Suomessa. Palosuo totesi, että ilmastonmuutoksen eteneminen, kasvihuonepäästöjen kehitys ja niiden vaikutukset menevät ennustuksen puolelle. – Mutta useista malleista voidaan todeta, että ilmaston muuttuminen on nopeampaa arktisilla alueilla, joihin Suomikin kuuluu. Vaikka kaikki päästöt laitettaisiin nyt kuriin, silti vuonna 2100 Suomessa lämpötila on luultavasti noussut 2 astetta, Palosuo kertoi. Hän kävi läpi ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia viljasatoihin. – Sademäärä kasvaa, pitkät kuivat jaksot lisääntyvät, hiilidioksidipitoisuudet nousevat, talviolosuhteet muuttuvat ja äärisääilmiöt lisääntyvät. Epäsuoria vaikutuksia ovat kasvitaudit ja tuhoojat, joille olosuhteet tulevaisuudessa ovat paremmat. – Lähinnä haasteet näyttäisivät lisääntyvän. Etenkin nurmien ja syysviljojen suhteen tulevat vuosikymmenet ovat haasteellisia. Panokset parhaaseen peltoon Pirjo Peltonen-Sainion esitys käsitteli tuotannon kestävää tehostamista. Se osaltaan kokosi yhteen jo kuultuja esityksiä. – Ruuantuotannolla on iso ympäristöjalanjälki, mutta se on elinehto ja sen lisääminen tulevaisuudessa on elinehto tuleville sukupolville. Ilmastonmuutos on asia, joka etenee meillä nopeammin kuin muualla, Peltonen-Sainio totesi. Hän mainitsi, että satokuilut sulkemalla maailman ruuantuotantokykyä pystyttäisiin merkittävästi nostamaan. – 16 tärkeimmän ruokakasvin satokuilut sulkemalla saataisiin 58 prosenttia enemmän ruokaa. Peltonen-Sainio painotti myös politiikan roolia. – Ympäristökorvausjärjestelmää olisi kehitettävä edelleen, ei vain ympäristöllisesti vaan myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kannattavaksi. Esityksen pääpaino oli pellon optimoinnissa. – Lohkojen tuottokyvyssä on suurta vaihtelua. Jokaisella pellolla ei ole yhtäläinen oikeus tulla viljelyksi, eikä parhaiden lohkojen tule kärsiä keskiarvoistamisesta, Peltonen-Sainio sanoi. Hän kertoi, miten tulevaisuudessa panokset tulisi sijoittaa parhaiten vastetta antaville pelloille ja samalla vähentää panoksia heikommilta pelloilta. – Kansallinen tuottokyky ei laske tuotantoa kestävästi tehostettaessa. On ympäristöä hyödyttävää, kun panokset laitetaan sinne, mistä vasteet saadaan. Tilaisuuden päätteeksi käytiin vilkkaita ryhmäkeskusteluja, joissa haettiin syitä ja ratkaisuja satotasojen kasvun pysähtymiseen, pohdittiin epävarmojen markkinoiden ja kestävän tehostamisen yhteensovittamista, tukipolitiikan vaikutuksia ja tulevaisuutta sekä keinoja tuottavuuteen ja kannattavuuteen tiloilla. Seminaariin osallistui noin 50 kuulijaa, joista suurin osa oli viljelijöitä. TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT AHTI SORMUNEN JA MIMMI VIRTANEN "Jokaisella pellolla ei ole yhtäläinen oikeus tulla viljelyksi."
32 FARMI 9/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA KOTIMAASSA PUUPERÄISET energialähteet ovat merkittävin uusiutuvan energian lähde, mutta aurinkoja tuulivoiman osuus kasvaa, arvioi Työja elinkeinoministeriön Toimialapalvelun julkaisema uusiutuvan energian toimialaraportti. EU-laskennan mukainen uusiutuvan energian osuus oli vuonna 2014 enintään 37 prosenttia loppukulutuksesta. Puuperäisten polttoaineiden osuus oli 78 prosenttia. Puuperäisiä polttoaineita käytettiin viime vuonna yhteensä 92 terawattituntia, mikä oli vajaa neljännes energian kokonaiskulutuksesta. Raportin mukaan metsähakkeen käyttö väheni viime vuonAurinkosähkö ja tuulivoima kasvattavat osuuksiaan uusiutuvan energian tuotannossa Uusiutuvan energian uusi tukijärjestelmä selvityksen alla TYÖJA ELINKEINOMINISTERIÖ ON asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uusiutuvan energian tukijärjestelmäksi. Työryhmän toimikausi on 1.12.2015–29.4.2016. Uuden tukijärjestelmän tavoitteena on lisätä päästöttömän, uusiutuvan energian osuutta teollisen mittakaavan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä sähkön erillistuotannossa kestävästi, teknologianeutraalisti ja kustannustehokkaammin. Huomioon otetaan myös omavaraisuutta koskeva tavoite. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan tavoitteena on lisätä päästötöntä, uusiutuvaa energiaa kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. www.tem.fi Salossa käynnistyi tänä vuonna kotimaisten aurinkopaneelien tuotanto. Niiden hinta on kilpailukykyinen Aasiassa tuotettujen paneelien kanssa. – Investointien takaisinmaksuajat ovat nyt käytännössä 15 vuotta, toimialapäällikkö Markku Alm mainitsee. M IM M I VI RT AN EN na. Syinä olivat talouden yleinen alavire sekä lämmityskauden aikainen lämmin sää. Edellisen kerran laskua metsähakkeen käytössä oli vuonna 2007. Tuulisähkön kokonaistuotantomäärä oli viime vuonna 1,112 terawattituntia. Tuulivoimaloita oli 260, ja yhteenlaskettu nimellisteho 627 megawattia. Vuonna 2014 rakennettiin 62 uutta tuulivoimalaa, joiden tuottama nimellisteho on 193 megawattia. Aurinkosähköinvestoinnit käynnistyivät toden teolla vuoden 2014 aikana, ja niitä on rahoitettu yhteensä 10 megawatin nimellistehon edestä. Osa investoinneista on tehty kuluvan vuoden aikana. Uusiutuvan energian kokonaiskäyttö lisääntyy merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Suurin osa lisäyksestä saadaan puubiomassoista. www.tem.fi
33 FARMI 9/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA JOS OMA talo tai kiinteistö lämpiää puupolttoaineella, nyt viimeistään pitäisi tarkistaa, että kaikki on talven pakkaskelejä varten kunnossa, Motivalta kehotetaan. Suomessa on käytössä yli 220 000 kiinteistön biokattilaa ja pientaloissa reilusti yli kaksi miljoonaa tulisijaa. Kattiloiden ja tulisijojen käytön tehokkuuteen voidaan vaikuttaa merkittävästi käyttötavoilla ja polttoaineen laadulla. – Puuta ei kannata käyttää tehottomasti. Mitä puhtaammin sitä polttaa, sitä enemmän polttoainetta säästyy, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty. Kuiva ja puhdas polttoaine on puun poltossa ensisijaista, olipa kyse haketai pilkekattilasta tai tulisijasta. Mutta myös oikeat säädöt ja laitteiston huolto ovat ensisijaisen tärkeitä. Monet biokattilat ovat vanhoja, ja niiden hyötysuhde voi olla huono. Tällaisessa tapauksessa laitteiston vaihtamisen taloudellisuutta on syytä pohtia. Lämmönjakojärjestelmän automaattinen säätöventtiili (suntti), joka säätää menoveden lämpötilaa, tuo myös nopeasti säästöjä. Kattiloiden varolaitteiden ja mahdollisen termostaatin toiminta on näin syksyllä hyvä tarkisBiokattilan käyttö tehokkaaksi taa ja pitää lämmityskauden aikana lämmönvaihtopinnat puhtaina. Kun tulipinnat ovat puhtaat, myös päästöt ovat pienemmät. – Kiinteällä polttoaineella toimivan tulisijan ja kattilan hormi pitää nuohousasetuksen mukaan nuohouttaa kerran vuodessa ammattitutkinnon suorittaneella nuohoojalla. TUTUSTU biokattiloiden tehokkaaseen käyttöön: www.tehokkaastipuulla.fi. AH TI SO RM UN EN www.motiva.fi
34 FARMI 9/2015 R iistapelloilla voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta. Ne tarjoavat ruokaa ja suojaa riistaeläimille ja linnuille. Riistalohkojen sijoittelulla voidaan ohjata eläimet pois syysviljapelloilta sekä vilkasliikenteisten teiden varsilta. Myös riistan aiheuttamat metsätuhot voidaan saada pienemmiksi. Riistapellon talvipeitteisyyden ansiosta ravinnehuuhtoumat ja eroosio vähenevät. Viljelijälle riistapellon perustaminen on oiva keino saada heikommat pellot hyötykäyttöön. Riistapeltona pieni toimii isoa paremmin. – Huonojen teiden takana olevat, huononmalliset ja kiviset pellot sopivat hyvin riistapelloiksi. Näin ei-tuottaville pelloillekin saadaan käyttöä, sanoo Veli-Matti Virtanen Kalannin Erämiehet ry:stä. Uudenkaupungin Kalannissa toimiva metsästysseura Kalannin Erämiehet kuuluu Suomen Metsästäjäliiton VarsinaisSuomen piiriin. Seuralla on käytössä useita alueita, joilla metsästetään, ja kaikissa näissä on riistapeltoja ja riistaruokintaa. TEKSTI JA KUVAT MIMMI VIRTANEN Riistapellosta vaihtoehto pellon käytölle Riistapelto on viljelijän ja metsästäjien yhteinen projekti. Hyötyjä saavat molemmat osapuolet, mutta myös luonto. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki Riistapellon voi perustaa viljelijä omasta aloitteestaan tai ajatus voi tulla paikallisilta metsästäjiltä. – Metsästysporukalla on seurattu alueen peltoja, ja sopivia lohkoja on ehdotettu maanomistajille riistapelloiksi. Viljelijöitä on mukana metsästysporukassakin, sanoo itsekin sivutoimisesti kasvinviljelytilaa viljelevä Virtanen. Metsästäjät tuntevat riistan kulkureittejä, ja yhdessä voidaan paremmin suunnitella lohkon sijainti niin, ettei riista eksy tekemään tuhoja viljelyksille. Riistapelto onkin yhteisprojekti, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Riistapellon perustaminen on ympäristökorvauksen alainen peltoluonnon monimuotoisuus -toimenpide ja täten tukikelpoinen. Hehtaarikohtainen tuki on tällä ohjelmakaudella 300 euroa. Tukiehtona on, että pellolle valitaan vähintään kaksi seuraavista kasvilajeista: kaura, ruis, ohra, vehnä, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi, sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikas, naattinauris, turnipsi, heinäkasvit ja apila. Heinäkasvien ja apilan mukana pitää aina olla myös jokin yksivuotinen kasvi. Kylvö tulee tehdä 30.6. mennessä. – Viljat, herne ja rehurapsi maistuvat peuroille. Hirvi tykkää pystykaurasta, vaikkei se syö viljaa astiasta, kuten peurat ja kauriit. Hirvet liikkuvat melko vähän ja viihtyvät pienelläkin alueella, jos niillä vaan riittää syötävää, VeliMatti Virtanen kertoo.
35 FARMI 9/2015 Suomen Riistakeskus suosittelee metsästäjiä osallistumaan siemenkustannuksiin. Kalannin alueella tämä onkin yleinen tapa. Kalannissa metsästäjät ovat usein huolehtineet myös kylvöistä. Virtanen kylvi viime keväänä riistapeltoja kymmenisen hehtaaria. – Talkoilla tehdään kaikki, myös riistapeltojen perustaminen. Tehtyä työtä ei ruveta laskemaan, se tekee kellä sattuu olemaan aikaa ja sopivat koneet. Talkoohenki on metsästysporukassa hyvä. Siemen seoksina tai erikseen Kasvivalinnassa tulisi ajatella alueen eläimistöä. Kylvettävät siemenet voidaan hankkia joko erikseen tai valmiina riistaseoksina. – Metsästysseura on hankkinut siemenet, ja olemme osaksi käyttäneet valmiita maatalouskaupasta ostettuja riistaseoksia. Pääsääntöisesti on kuitenkin kylvetty erikseen kauraa, hernettä, rehurapsia ja rehujuurikasta, Virtanen kertoo. – Riistapelto on hyvä keino hyödyntää myös vanhat viljelyskasvien siemenet, joissa itävyys ei ole enää kovin hyvä, hän muistuttaa. Etenkin rehujuurikas on hyvä riistakasvi, sillä eläimet syövät siitä niin lehden, varren kuin juurenkin. Vielä roudan aikaan saavat sorkkaeläimet kuopsuteltua juurikkaita maasta. – Kun kylvetään 10–15 kiloa hehtaarille, saadaan tavallisesti hyvä kasvusto. Rehujuurikkaan siemen on kuitenkin kallista, ja siksi on hyvä olla muitakin vastaavia kasveja. Seoksena tilanne on toinen. Virtanen muistuttaa, ettei riistapellosta hyödy vain riista, vaan kaikki muutkin alueen eläimet. Rehevä riistapelto antaa suojaa etenkin linnuille ja pienriistalle. Riistapelto on hyvä perustaa metsänvieruspeltoon kauemmas asutuksesta. – Näin riista voi käydä päivälläkin ruokailemassa. Jos asutusta on lähellä, tulevat ne vain öisin. Kalannin Erämiehillä on useita riistanruokintapaikkoja, ja monet niistä ovat riistapeltojen yhteydessä. Tarjolle tuodaan niin viljaa kuin juureksiakin. – Riistapelto on monipuolinen paketti, jonka avulla eläimet pysyvät alueella ympäri vuoden. Hyvin onnistunut riistapelto tarjoaa syötävää pitkään ja vähentää samalla erillisen talviruokinnan tarvetta. Kun ruoka pellosta loppuu, talviruokinnalla varmistetaan, että riista pysyy pellon tuntumassa. Riistapeltokin kaipaa ravinteita Vaikka riistapelloksi kelpaa heikompikin pelto, maaperän pitäisi silti olla kunnossa. Riistapeltoja perustettaessa voidaan tukiehtojen mukaan käyttää vähäistä lannoitusta. – Pientä määrää kylvölannoitetta on käytetty joskus, näin saadaan enemmän vihermassaa. Joitain peltoja on myös ennen kylvöjä muokattu lautasmuokkaimella tai lapiorullaäkeellä, jos on ollut rikkakasviongelmaa, Virtanen kertoo. Riistakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla useampi kasvukausi, mutta riistapellot on vuosittain perustettava uudelleen. Kasvien vaihtelu lohkolla on suositeltavaa jo maaperänkin kannalta. – Mitä parempi on pellon kunto, sitä paremmin kasvaa. Esimerkiksi apilaa on hyvä välillä kylvää. Ongelma riistapelloissa on usein, että ravinnetasapaino on heikko ja maan rakenne huonossa kunnossa. Riski epäonnistua on suurempi, Virtanen pohtii. Tiesitkö? Riistapellon voi myös niittää, ja heinän paalata riistan ruokintaan. Niitossa tulee kuitenkin huomioida mahdollisesti pellon suojassa piilottelevat linnut. Niittää saa aikaisintaan 1.8., ja suositeltavaa on alkaa niitto keskeltä, jotta vielä lentokyvyttömät linnunpojat pääsevät piiloon metsään.
100% MERINOVILLA Tutustu valikoimaan ja osta: j ruskovilla.fi Jokainen rakastaa lämpöä. Hyvä olo näkyy. Se kannattaa kokea. Kasvilajit voidaan kylvää sekaisin tai kaistoiksi. Virtanen kertoo, että molempia on tullut kokeiltua. Metsästysseura on tehnyt kylvöjä suorakylvökoneella, ja kasvustot ovat onnistuneet hyvin. – Vuosi sitten kasvustot onnistuivat erittäin hyvin, kaikki kasvoi tosi hienosti. Vielä keväällä oli rehujuurikasta jäljellä. Tänä vuonna Varsinais-Suomea piinanneet sateet hankaloittivat myös riistapeltojen kylvöä. Osa riistapelloista epäonnistui. – Osaan pelloista kylvettiin piensiementä, rehurapsia ja rehujuurikasta, ja voimakkaiden sateiden seurauksena pellot osin liettyivät ja siemenet hukkuivat. Ne pellot, missä oli kauraa ja hernettä onnistuivat paremmin. Seuraamalla oppii Riistan liikkumista riistapelloilla ja ruokintapaikoilla seurataan muun muassa riistakameroiden avulla. Kyttäysmetsästystä tehdään riistapeltojen läheisyydessä, ja koppien avulla voidaan seurata riistakantaa muutenkin. – Kerran istuin kopissa riistapellon reunassa, oli pimeää, ensin tuli peura kahden vasan kanssa syömään hernettä. Hetken päästä tulivat hirvet, jotka söivät pystykauraa kävellessään. Tässä pääsee seuraamaan luonnon menoa, ja samalla oppii eläimistä ja niiden rutiineista. Virtanen arvioi riistapeltojen tulleen yhä suositummiksi, vaikka tukikelpoinen pelto oli jo viime ohjelmakaudella. – Viime keväänä maatalouskaupoista olivat siemenet vähissä, siitä voi jo päätellä. Hän sanoo, että kiinnostus riistanhoitoon on metsästysporukoissa muutenkin noussut. Myös työ sorkkaeläinonnettomuuksien ehkäisemiseksi on korostunut viime vuosina. – Metsästys on muuttunut, nykyään se on enemmän riistanhoitoa ja luonnossa liikkumista. Pääasia ei ole enää vain ampuminen. Riistapelto vihertää lumenkin alta. Hyvissä olosuhteissa jopa miehenmittaiseksi kohoava rehukaali on hyvä kasvi riistapeltoon. Se ei kuitenkaan ole huonojen maiden kasvi, vaan vaatii hyvän pH:n.
37 FARMI 9/2015 METSÄ SUOMEN RIISTAKESKUS on julkaissut uudet riistametsänhoidon työohjeet. Niiden tarkoituksena on modernisoida talousmetsien hoitoa vastaamaan sekä 2000-luvun metsänomistajien että riistan tarpeita. Suomen riistakeskus toivoo, että samalla kun huolehditaan metsän puuntuotantokyvystä, turvataan myös riistan elinolosuhteet, metsän monimuotoisuus ja kaunis Uudet riistametsänhoidon työohjeet julkaistu maisema. Metsänhoitotöissä riista voidaan ottaa huomioon läpi metsikön kiertoajan, ja menetelmät ovat hyvin kustannustehokkaita. Yksityisten metsänomistajien lisäksi tavoitteena on innostaa ammattilaisia viilaamaan metsätalouden toimintatapoja paremmin riistaa huomioon ottaviksi. — Riistametsässä on tärkeää, ettei se ole liian siistitty ja puistomainen, LÄHES 60 PROSENTTIA metsänomistajista pitää nykyistä hirvikantaa sopivana. Suhtautuminen on muuttunut oleellisesti vuosituhannen vaihteesta, jolloin hirviä oli 140 000 eli lähes kaksinkertainen määrä. Silloin hirvikantaa piti sopivana vain noin kolmannes metsänomistajista. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen metsänomistajille osoitetusta kyselytutkimuksesta, jossa Metsänomistajat ovat tyytyväisiä hirvikannan pienentymiseen selvitettiin metsänomistajien näkemyksiä hirvikannan koosta ja hirven aiheuttamista metsävahingoista. Tutkimuksen mukaan mielipiteisiin vaikuttavat niin metsänomistamisen tavoite, hirven metsästykseen osallistuminen kuin metsäpinta-alakin. Esimerkiksi maanomistajat, jotka eivät ota osaa hirvenmetsästykseen, arvioivat hirvikannan useammin liian suureksi kuin sellaiset maanomistajat, jotka metsästävät itse. Joka kolmas metsänomistaja on todennut hirvien aiheuttamia kasvuja laatutappioita metsissään. Metsänomistajat pyrkivät vähentämään hirvivahinkoja ja niiden vaikutusta. Kyselytutkimus lähetettiin syksyllä 2014 joka sadannelle metsänhoitomaksuvelvolliselle metsänomistajalle. www.luke.fi kiteyttää Suomen riistakeskuksen projektipäällikkö Janne Miettinen. Riistametsänhoito edistää metsien virkistyskäyttöä samalla, kun se on varautumista ilmastonmuutokseen, metsätuhoihin ja puunhinnan muutoksiin. Koska riista on osa metsän tuottoa, kasvattaa riistarikkaus yhdistettynä kannattavaan metsätalouteen metsän kokonaisarvoa. Riistametsänhoidon työohjeet on kehitetty yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen, metsäammattilaisten ja metsänomistajien kanssa. Suomen riistakeskus pyrkii saamaan riistametsänhoidon osaksi suomalaisen metsätalouden arkea. Työohjeet löytyvät osoitteesta www.riista.fi. M IM M I VIR TA NE N Esimerkiksi metsäkanalinnut menestyvät parhaiten monimuotoisessa sekametsässä. M AR KO SV EN SB ER G/S UO M EN RIIS TA KE SK US
38 FARMI 9/2015 METSÄ MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖSSÄ käynnistetään lainsäädäntöhanke, jonka tarkoituksena on muuttaa Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmää koskevaa lakia. Jatkossa julkisia metsävaratietoja voitaisiin luovuttaa kopiona tai sähköisesti ilman, että tietopyyntöä tarvitsee perustella. Muutos nojaa hallitusohjelmaan ja kansalliseen metsästrategiaan, joiden mukaan puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta tietojen parempi saatavuus ja laajempi hyödyntäminen ovat avainasemassa. Taustalla on myös komission tulkinta, jonka mukaan julkisten ympäristötietojen kuten puustotietojen ja kasMetsävaratietojen luovuttamista helpotetaan vupaikkatietojen pitäisi olla saatavilla ilman, että tietopyyntöjä tarvitsee perustella. Maanomistajien yhteystietojen luovutusta koskisivat edelleenkin henkilötietojen suojaa UUSI LADATTAVA Led Lenser P7R sopii sinne, missä vain tarvitaankin ladattavaa, käteen sopivaa ja tehokasta käsivalaisinta. P7R:ssä on monikäyttöisyyttä lisääviä teknisiä ominaisuuksia, kuten yhdellä kädellä tapahtuva valokeilan tarkennus ja AFS-tekniikka, jolla valokeilaa säädetään portaattomasti lähivalosta tarkaksi kaukovaloksi. Valaisimessa on kolme eri valotehoa 1 000, 250 ja 20 lumenia. P7R kulkee helposti mukana tulevassa vyökotelossa. Valaisimella on kahden vuoden materiaalija valmistusvirhetakuu ja huoltopalvelu Suomessa. www.nordictrail.fi Uutuus Led Lenseriltä PAPTIC OY:N PUUSTA valmistetut ja kierrätettävät kassit pääsevät testikäyttöön ensi keväänä, kun Seppälä ja Suomen The Body Shop ottavat ne kokeiluun. Kassit korvaavat muovija paperikasseja kyseisissä liikkeissä helmi-maaliskuussa 2016. Yhteistyön avulla pyritään testaamaan ja varmistamaan PAPTIC-materiaalin toimivuus läpi arvoketjun aina materiaalin valmistuksesta, painatuksen ja valmistuksen kautta kaupan kassalle ja kuluttajille asti. Viime huhtikuussa perustettu Paptic Oy on suomalainen startup-yritys, joka on syntynyt Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä tehdyn tutkimuksen ja kehitystyön pohjalta. Paptic Oy hakee ratkaisua globaaliin muovijäteongelmaan. Uuden teknologian materiaaleissa raaka-aineista on 70 prosenttia uusiutuvaa ja biohajoavaa. Lisäksi kassit voidaan kierrättää kartonkikeräyksessä. www.paptic.com Puusta valmistetut “muovikassit” Seppälään ja The Body Shopiin koskevat säännökset. Suomen metsäkeskuksella on metsävaratietoja 10,5 miljoonalta hehtaarilta. Tiedot kuvaavat kasvupaikkaa ja puustoa sekä metsän käsittelytarpeita ja -mahdollisuuksia. Metsävaratietoja tarvitaan esimerkiksi metsien hoidon ja käytön aktivoinnissa, metsätalouden rahoitusta koskevien hakemusasioiden käsittelyssä ja metsälain valvonnassa. Maanomistajille ja metsätalouden toimijoille tiedoista on hyötyä toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Maaja metsätalousministeriö valmistelee metsätietolain muutokset ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätkaudella 2016. www.mmm.fi M IM M I VIR TA NE N
METSÄ PUUN VUOTUISESTA kasvusta hakataan Euroopassa 66 ja Suomessa 70 prosenttia. Uusin Euroopan metsien tila -raportti osoittaa, että osa kasvusta jää hyödyntämättä ja että Euroopan metsävarat eivät ole ehtymässä käytön vuoksi. Metsien terveyttä uhkaa kuitenkin ilmastonmuutos, joka tuo epävarmuutta metsien käyttöön, kertoo Luonnonvarakeskus. Ilmastonmuutos voi lisätä Euroopan metsissä kuivuutta, myrskyjä, hyönteistuhoja, tulvia ja tulipaloja. Tulevaisuudessa on löydettävä keinoja, joilla metsiä voidaan suojata uhkia vastaan. Euroopan metsien tilaa koskeva raportti julkaistiin lokakuussa 2015 Madridissa pidetyssä seitsemännessä Euroopan metsäministerikonferenssissa. Konferenssissa hyväksyttiin päivitetyt yleiseurooppalaiset kestävän metsätalouden mittarit. – Päivitetyillä mittareilla voidaan entistä paremmin arvioida muun muassa ilmastonmuutoksen metsävaikutuksia ja metsien hiilen sidontaa, metsien erilaisten tuotteiden ja palvelujen merkitystä sekä Muuttuva ilmasto tuo uhkia Euroopan metsävaroille monimuotoisuutta, kertoo Luonnonvarakeskuksen aluejohtaja Jari Parviainen, joka toimi kestävyyden mittareiden päivitystyön vetäjänä. Raportin mukaan metsät peittävät 33 prosenttia Euroopan ja 73 prosenttia Suomen maa-alasta. Euroopan metsäpinta-ala on ilman Venäjän Euroopan puoleista osaa 215 miljoonaa hehtaaria. Tästä talouskäytössä on 150 miljoonaa hehtaaria. Metsäala kasvaa jatkuvasti istutusten ansiosta. Metsiä on suojeltu biodiversiteetin turvaamiseksi noin 30 miljoonaa hehtaaria eli noin 12 prosenttia Euroopan pinta-alasta. Suomessa vastaava luku on 13 prosenttia. Tiukasti suojeltuja metsiä on Suomessa 9 prosenttia. Osuus on yli puolet koko Euroopan tiukasti suojeltujen metsien määrästä. Euroopan metsät sitovat noin 9 prosenttia Euroopan kasvihuonekaasujen päästöistä. Suomen metsät sitovat yli 40 prosenttia Suomen kansallisista kasvihuonekaasujen päästöistä. www.luke.fi Suomi on Euroopan metsäisin maa. Suomessa metsäalaa on kansainvälisen metsän määritelmän mukaan 22,2 miljoonaa hehtaaria. Kotimaisen rengasliikkeen kautta! RENKAITA JA VANTEITA Maalle, metsään ja maantielle myynti@raahenrengasjalaite.fi Raahe (08) 211 7120 Raahe raskaat renkaat 050 3694 940 Koneet ja laitteet 0500 382 560 Liminka 050 561 1296 Jalasjärvi 0500 683 505 Honkajoki 044 556 5038 YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN SAMPO ROSENLEW METSÄKONEET Harvennushakkuu kannattaa, kun käytettävissä on kustannustehokkaat, harvennuksille suunnitellut työvälineet. Sampo-Rosenlew harvesteri HR46 ja kuormatraktori FR28 on harvennuksen ehdoilla suunniteltu ja valmistettu. Lue lisää osoitteessa www.sampo-rosenlew.? Mikko Pihala 4-tien länsipuoli puh: 050 500 1092 Ahti Sormunen 4-tien itäpuoli Puh: 0400 346 650 Myynti etunimi.sukunimi@sampo-rosenlew.? MAASEUDUN AIKAKAUSLEHTI
HEVOSET Ajankohtaista poniraviurheilijoiden lisensseistä SU OM EN HI PP OS /E LI NA HI RV ON EN koetta uudelleen tammikuussa. Vuodenvaihde tuo mukanaan iloisen uudistuksen kilpaponien omistajille, sillä omistajalisenssit muuttuvat ilmaisiksi. Kilpailevien raviponien omistajat tulevat saamaan myös jatkossa omistajalisenssit, mutta maksua ei enää peritä. 1.1.2016 alkaen A-poneja saa ohjastaa korkeintaan 17 vuotta kilpailuvuonna täyttävä henkilö. Vuosi 2015 on ollut A-ponien ohjastamisen osalta siirtymäaika ja A-kategorian poneja on saanut ohjastaa kilpailuvuonna 18 vuotta täyttävä henkilö. Vuoden 2015 loppuun mennessä kaikilla alaikäisillä ponilisenssinhaltijoilla tulee olla nimetty kilpailuhuoltaja. www.hippos.fi Jalostuksen tapahtumakalenteri vuodelle 2016 on julkaistu SUOMEN HIPPOS RY järjestää vuosittain useita mielenkiintoisia hevosjalostukseen liittyviä tapahtumia. Tapahtumia järjestetään yhteistyössä jäsenjärjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuoden 2016 suurimpien jalostustapahtumien päivämäärät on nyt julkaistu. 12 isomman jalostustapahtuman sarja starttaa Ypäjän orinäyttelyllä helmikuussa. Orinäyttely on suomenhevosten ja lämminveristen ravihevosoriiden jalostusarvostelutilaisuus. Tutustu lähemmin jalostustapahtumiin Suomen Hippoksen nettisivuilla. Lisätietoa tapahtumista julkaistaan lähempänä tapahtuman ajankohtaa. www.hippos.fi UUSI KILPAILULISENSSIKAUSI alkaa vuodenvaihteessa. Samassa yhteydessä osalla poniraviharrastajista vaihtuu lisenssiluokka ja heidän tulee suorittaa sähköinen lisenssikoe. Koe lähetään lisenssin haltijalle automaattisesti sähköpostiin. Tästä syystä Heppa-järjestelmässä oleva sähköpostiosoite kannattaa päivittää ajantasaiseksi ennen tammikuuta, Hippos muistuttaa. Ponilisenssi on ikäluokittain jaoteltu kolmiportainen lisenssiluokka (p1, p2 ja p3). Ponilisenssien ja -ajolupien ikäluokat lasketaan syntymävuosien perusteella. Koulutus järjestetään tammikuussa ja lisenssinhaltija on vastuussa siitä, että koe on suoritettu. Jos henkilö on suorittanut p-ajolupakurssin vuoden 2015 aikana, hänen ei tarvitse suorittaa Ossi 050 – 344 8695 Järeiden kaarten taivuttaja. Kupolikattorakenteella myös LIETEALTAAN KUPOLIKATTO Toimi tettuja kokoja muun muassa 30 metrin halkaisijalla • 27,7 m • 24 m • 20 m • 18 m MANEESI Ei keskipilareita • Kuumasinkitty teräsrunko PVC-peite • Myös läpikuultavalla peitteellä SUUNNITELTU EUROKOODI NORMIEN MUKAISESTI
HEVOSET TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA: www.facebook.com/ Farmilehti Facebook “f” Logo CMYK / .eps Facebook “f” Logo CMYK / .eps RAVIT joulu-tammikuussa: 7.12. Kuopio 8.12. Forssa 9.12. Helsinki 10.12. Oulu (Pikkujouluravit) 11.12. Lahti (Pikkujouluravit) ja Lappeenranta 12.12. Tampere (Toto76-ravit) 13.12. Joensuu ja Kouvola (Eläinten Joulu & Erätulet) 14.12. Jyväskylä 15.12. Turku 16.12. Helsinki 17.12. Seinäjoki 18.12. Forssa ja Pori 19.12. Oulu (Toto76-ravit) 20.12. Lahti 21.12. Jyväskylä 22.12. Tampere 23.12. Helsinki 26.12. Kuopio (Tapanin Toto76ravit) 27.12. Turku 28.12. Oulu 29.12. Tampere 30.12. Helsinki (Uudenmaan Upein) 31.12. Lahti 1.1. Pori 2.1. Tampere 3.1. Forssa 4.1. Jyväskylä 5.1. Seinäjoki 6.1. Helsinki 7.1. Lahti 8.1. Kaustinen ja Kuopio 9.1. Turku 10.1. Pori VALTAKUNNALLISET HEVOSYRITTÄJÄPÄIVÄT kokosivat Nokialle yli 100 alan ammattilaista 13.–14.11. Perjantaina Kristel Nybondas Maaseudun Työnantajaliitosta kehotti hevosyrittäjiä selvittämään työnantajan velvollisuudet, koskien esimerkiksi työehtosopimuksia, palkanmaksua ja työaikakirjanpitoa. Petra Salminen Mehiläisestä jatkoi kertomalla työterveyshuollon järjestämisestä. Vihdin ratsutallin yrittäjä Marika Lahtinen pureutui ProAgrian Auli Teppisen kanssa yrittäjän käytännön arkeen kuinka toiminta saadaan toteutettua mahdollisimman kustannustehokkaasti. MTK:n maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila kertoi hallitusohjelman kärkihankkeista maaseutuyrittäjän näkökulmasta. MTK:n hevosasiamies Maarit Hollmén jatkoi nitraattiasetuksen yksityiskohdilla. Varatuomari Ismo Kovanen korosti kirjallisten sopimusten merkitystä. – Hevonen on erityisesine, jonka arvo ei nouse, mutta kulut juoksevat. Nopeat ratkaisut ongelmatilanteissa ovat kaikkien kannalta paras Hevosväki kohtasi yrittäjäpäivillä M IM M I VIR TA NE N ratkaisu, Kovanen huomautti. Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Jessica LöfgrenEriksson kertoi napakasti hevostallien valvonnasta. Hän korosti, että valvonta on myös neuvovaa ja voi toimia myös yrittäjän apuna. Hevosten hyvinvointipaneelissa todettiin, että nykyajan ongelmana on eläinten liika inhimillistäminen ja tietämättömyys. – Mietitään asioita omalta, ei hevosen kohdalta. Hevosmiestaito, eli se miten hevosta ymmärretään eläimenä, puuttuu. Tämä asettaa lajille haasteita ja hevosalan on seurattava yhteiskuntaa muutoksissa, ravivalmentaja Jukka-Pekka Kauhanen kiteytti. Lauantaina ohjelmassa oli Tampereen Hevosklinikan asiantuntijoiden luento hevosten selän ja lantion kiputiloista sekä Suomen Ratsastajainliiton ja Suomen Hippoksen ajankohtaisosuudet. Eläinlääkäri Mari Vettenranta Tampereen Hevosklinikalta muistutti säännöllisen liikunnan tärkeydestä selän kiputilojen kuntoutuksessa. Kiropraktikko Linda Telford antoi monipuolisen katsauksen kiropraktiikasta. Ratsastuksen osalta talliyrittäjien haasteita ja mahdollisuuksia avasivat Suomen Ratsastajainliiton hallituksen jäsen Carina Nyholm ja tallipäällikkö Kielo Kestinmäki. www.hippolis.fi OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi
42 FARMI 9/2015 V ain seinää vasten sojottavat vesija viemäriputket ja katossa oleva liesituulettimen ilmastointireikä ilmaisivat, että huoneessa oli joskus sijainnut keittiö. Tila oli riisuttu astiakaappeja myöten. Hyvähän se vain oli. Näin uusi asukas pääsi aloittamaan kunnostusurakan puhtaalta pöydältä. Koko suunnitelma sai alkunsa navetassa olleesta karjakeittiön tiskipöydästä, jossa oli puhdistettu lypsämisessä tarvittavat ämpärit ja maitotonkat. Tiskipöytä valtavine ammeineen ja jämäköine puujalkoineen teki vaikutuksen. Ennen kuin keittiölle tehtiin mitään, tiskipöytä irrotettiin, puhdistettiin ja raakapuiset jalat käsiteltiin kelonharmaalla terassin käsittelystä ylimääräiseksi jääneellä Valtti Kalusteja terassiöljyllä. Tiskipöytä vietiin säiltä suojaan odottamaan pääsyä uuteen tehtäväänsä. Keittiön suunnittelu syntyi pitkälti intuition vallassa. Rustiikkia henkeä haettaessa piti miettiä, miten vanhat esineet sopisivat yhteen nykytekniikan kanssa. Vanhaan maalaistaloon oli rakennettu aikoinaan keittiö myös yläkertaan. Kun uusi asukas tuli taloon, yläkerran keittiössä alkoi tapahtua. 80-luvun henki häipyi, ja tilalle tuli rustiikilla maustettu tyyli. Keittiön uusi rustiikkinen ilme Keittiö on kalustettu kodikkaaksi kierrätetyillä, varastoista löytyneillä huonekaluilla. Retroesineet sopivat tyyliltään ja väreiltään sinivihertävään tapettiin.
43 FARMI 9/2015 TEKSTI JA KUVAT PAULA BAGGE Suunnitelman mukaisesti keittiö haluttiin kunnostaa mahdollisimman edullisesti jo olemassa olevilla materiaaleilla. Suurin osa työstä tehtiin itse. Se mitä ei osattu, opeteltiin. Ainoastaan lain vaatimat LVIja sähkötyöt annettiin ammattilaisten tehtäväksi. Tiilimuuriin ei haluttu monimutkaisia valaisinlaitteita, vaan valaiseminen päätettiin hoitaa näppärämmin nykyaikaisemmin pitkällä tarrakiinnitteisellä Flex LED-nauhalla, joka löytyi Savo Designilta. Vanhaa tiiltä jäljittelevät Retro de Namur -koristetiilet tilattiin Wienerbergeriltä, musta liesituuletin Savo Designilta, kukkokuvioinen tapetti Pihlgren ja Ritolalta, laastit ja vedeneristeet Kiillolta ja maalit Tikkurilalta. Keittiön työpöytä löytyi rakennuksen vintiltä, vihertävä komuutti ja pöydäksi sekä istuimeksi sopiva vanha oluttynnyri makasiinista, puulaatikko mökiltä ja niin edelleen. Hella, ruokapöytä tuoleineen, kaihdin, kuparinen kattovalaisin, valkoinen taso ja muut sisustusesineet siirtyivät asukkaiden edellisestä asunnosta. Työ tekijäänsä neuvoo Ja miten itse remontti sujui? Työ aloitettiin repimällä pois laminaattilattia, jonka alla oli mäntyponttilattia. Suunnitelmissa oli ensin hioa lattia ja maalata se valkoisella. Asia ei toteutunut, sillä asukkaat muistivat mökin varastossa kauan lojuneet mustat laatat, jotka haluttiinkin keittiöön. Ongelmana oli se, ettei laattoja ollut koko lattian mitalle, vaan vain puolelle siitä. Laatat kiinnitettiinkin lattian puoleen väliin saakka ja toinen puoli maalattiin mustalla Betoluxilla (sävy Y497). Ennen lattian kunnostamista seinistä revittiin vanhat tapetit irti. Ikkunanpuoleinen ja oviaukon viereinen seinä tapetoitiin uudelleen. Uunin muurin sivuseinä vapautettiin paneeliverhoilusta. Muuriin oli ennen panelointia liimattu vanhoja sanomalehtiä ja tapetteja. Osa niistä jätettiin paikalleen henkimään vanhaa. Muurin lohkeamat korjattiin. Lopuksi muuri maalattiin Muuri takkaja palomuurimaalilla. Vanhan talon kunnostusta käsittelevää blogia voit seurata osoitteessa www.kunnostajasisusta.fi. Keittiön uusi rustiikkinen ilme "Hella, ruokapöytä tuoleineen, kaihdin, kuparinen kattovalaisin, valkoinen taso ja muut sisustusesineet siirtyivät asukkaiden edellisestä asunnosta." Muuriin antavat ilmettä tapetin ja sanomalehden palaset.
44 FARMI 9/2015 Tiiliseinään kiinnitetty LEDvalonauha on tehokas valontuoja. Pyyhetelineeksi keksittiin vanha tynnyrin kansi. Eniten aikaa vieväksi osoittautui koristetiiliseinän asentaminen ja ennen kaikkea tiilten saumaaminen. Tätä ennen tiskipöydän taustaseinään ja lattiaan nurkkineen piti tehdä asianmukainen vedeneristys. Sekin opeteltiin tekemään itse valmistajan antamien ohjeiden mukaan. Työ ei ollutkaan niin vaikea kuin ennalta luuli. Hauskinta kunnostamisessa onkin se, että oppii luottamaan itseensä eikä kaihda haastaviakaan töitä. Sisustaminen sujui nopeasti vanhoilla tavaroilla Kuukausia kestäneen monivaiheisen remontoinnin jälkeen keittiön sisustaminen tuntui asukkaiden mielestä lastenleikiltä. Keittiöstä tuli rustiikki niin kuin pitikin, mutta ennen kaikkea lämpimän kodikas. Tapiovaaran Fanett-ruokapöytä ja tuolit sopivat hyvin mustaan lattiaan. Kamiinan eteen ulottuva laattalattia on myös turvallinen, jos kipinöitä sinkoilee uunista. Vaikka tiskipöytä, uuni ja työpöytä ovatkin eri tasoissa, se ei haittaa. Kaapistoja ei haluta, mutta tiskipöydän alle saatetaan sijoittaa vaikka vanha perunalaatikko kattiloita ja paistinpannuja varten. Astiat kuivuvat metallitelineessä ja käyttöastiat saa kätevästi avohyllyltä. Uusi keittiö on satunnaisessa käytössä, joten sitä voidaan täydentää astioiden ja työvälineiden suhteen tarpeen mukaan. Vanha makasiinista löytynyt tynnyri toimii sekä istuimena että pöytänä. Harmaaksi maalatulle seinälle ei haluttu ripustaa tauluja eikä hyllyjä. Tapiovaaran pöytä ja tuolit ovat 90-luvun roskislöytöjä.
45 FARMI 9/2015 KOTI & JOULU Tomaatti manchegopintxot 8 leipää valmistusaika 35 min 5 tomaattia 1 sipuli 1 vaniljatanko 1 dl hillosokeria 2 rkl balsamiviinietikkaa 8 viipaletta patonkia oliiviöljyä 100 g manchego-juustoa 2 rkl kuorimattomia manteleita KALTTAA JA KUUTIOI tomaatit. Kuori ja silppua sipuli. Halkaise vaniljatanko ja kaavi siemenet. Laita tomaatit, sipulit, vaniljan siemenet ja tangot, sokeri sekä etikka pieneen kattilaan. Keitä ilman kantta 20 minuuttia. Jäähdytä hilloke. Lado patonkiviipaleet leivinpaperin päälle uunipellille ja voitele oliiviöljyllä. Paahda leipiä 200-asteisessa uunissa 5–7 minuuttia. Siivuta juusto (8 kpl) ja rouhi mantelit. Asettele leiville juustoviipale, hilloketta ja mantelirouhetta. Pekoni taatelipintxot 8 leipää valmistusaika 20 min 1 punasipuli 10 kokonaista kuivattua taatelia 1 pkt (170 g) pekonia 1 tl kanelia 1/2 tl savupaprikajauhetta ripaus mustapippuria 8 viipaletta patonkia oliiviöljyä 2 rkl pinjansiemeniä KUORI JA VIIPALOI sipuli. Paloittele taatelit ja pekoni. Ruskista pekoni omassa rasvassaan paistinpannulla. Lisää sipuli ja jatka paistamista kunnes sipuli pehmenee. Lisää taatelit: mausta kanelilla, savupaprikalla ja mustapippurilla. Lado patonkiviipaleet leivinpaperin päälle uunipellille ja voitele oliiviöljyllä. Paahda leipiä 200-asteisessa uunissa 5-7 min. Jaa täyte leipien päälle ja koristele paahdetuilla pinjansiemenillä. Punainen sitrusglögi 6:lle valmistusaika 15 min 3 luomuappelsiinia 3 limettiä 1 luomusitruunan kuori 3 dl vettä 1 1/2 dl muscovadosokeria 2 kanelitankoa 10 kokonaista neilikkaa 1 plo punaviiniä (täyteläinen) HUUHDO SITRUSHEDELMÄT ja raasta kahden appelsiinin ja kahden limen kuoret kattilaan. Jätä loput hedelmät koristeluun. Purista raastetuista hedelmistä mehut kattilaan. Lisää päälle vesi, sokeri ja mausteet. Keutä noin 10 minuuttia. Siivilöi mausteet pois. Lisää viini ja kuumenna höyryäväksi. Jaa glögi mukeihin ja korista hedelmälohkoilla. Kansainvälisiä herkkuja jouluun Nämä suolapalat sopivat kinkunvalvojaisiin tai vaikka uudenvuoden vieraille tarjottaviksi.
46 FARMI 9/2015 KOTI & JOULU Kotimaista pukinkonttiin Meillä Suomessa on valtavasti taitavia tekijöitä, jotka valmistavat tuotteensa monesti myös käsityönä. Miksi et valitsisi tänä vuonna joululahjoiksi kotimaisia tuotteita? Nilkkurit Lahtisen hittituote ovat huopaiset nilkkurit, joissa varsi on perinteisiä huopikkaita lyhyempi. Reunus on tekoturkista. Värejä on neljä. www.lahtiset.fi Huopalaukku Jonas Hakaniemen Huopaliike Lahtiselle suunnittelemissa tyylikkään toimivissa laukuissa on käytetty huopaa ja kasviparkittua nahkaa. www.lahtiset.fi Lipokkaat Matalakantainen sisätossu, jossa on pitävä kumipohja. Tarkoitettu sisäkäyttöön, mutta voi käydä ulkonakin. www.lahtiset.fi Kohdelämmittimet Pehmeät 100-prosenttisesti luomulaatuista merinovillaa olevat lämmittimet polville, lantiolle ja vyötärölle sekä hartioille. www.ruskovilla.fi Ulkoilupaita 100-prosenttinen luomulaatuinen merinovillapaita lämmittää, hengittää eikä hiosta. Ulkoilupaidassa värivaihtoehtoina punainen, vihreä, sininen ja musta. Koot: XS-XXL. www.ruskovilla.fi
KOTI & JOULU Kotimaista pukinkonttiin Joulusuklaalajitelma 16 kpl upeita Hyvää Joulua -logosuklaita kauniissa rasiassa. Lajitelmassa maitoja valkosuklaata sekä tummaa suklaata. Pähkinätön, gluteeniton, kananmunaton ja GMO-vapaa. 224 g. www.dammenberg.fi/shop Argan & Hamppumaito -kosteusvoide Alajärven tilan käsintehty vuohenmaitokosteusvoide. Kevyt, silkkinen ja nopeasti imeytyvä voide soveltuu kaikille ihoalueille, myös kasvoille. Miedon mansikkainen tuoksu. www.gocos.fi Wonderfills Käsintehdyt Dammenbergin erikoiskonvehdit juhlallisessa rasiassa. Makuina Laphroaig mallaswhisky, Martinique rommi-kahvi, Grand Mariner appelsiinilikööri ja Glögi-tummasuklaa. 224 g. www.dammenberg.fi/shop Sokeriton Suklaalajitelma Suklaalajitelma sokeritonta maitosuklaata ja tummaa suklaata. 224 g. www.dammenberg. fi/shop Hunajamaitosavinaamio Käsintehty helppokäyttöinen vuohenmaitosavinaamio, joka puhdistaa hellästi samalla kosteuttaen ihoa. Raikas karpaloinen tuoksu. Sisältää myös pellavaja hamppuöljyä, hunajaa, sokeria sekä antiseptistä vihreää savea. www.gocos.fi Mustikkamaito Suolakuorinta Käsintehty vuohenmaitosuolakuorinta kaikille ihoalueille. Erittäin riittoisa, käsille riittää puolikas teelusikallinen. Valmistettu merisuolasta, vuohenmaidosta, pellavaja manteliöljystä, mehiläisvahasta ja kuivatusta mustikasta. www.gocos.fi KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? MAASEUDUN ASIALLA
48 FARMI 9/2015 KOTI & JOULU JOULUINEN AIVOPÄHKINÄ JUHO SIHVONEN Kanerva parranajosaippua Saippua, joka sopii parranajoon sekä miesten ja naisten sheivaukseen. Pehmentää ja liukastaa ihoa. Sisältää ihoa rauhoittavia eteerisiä öljyjä. www.flowkosmetiikka.fi Mustikka ja Puolukka kasvosaippuat Saippuat päivittäiseen ihon puhdistamiseen. Sopii sekaja rasvoittuvalle iholle. Poistaa myös meikin. www.flowkosmetiikka.fi Hamppu hoitovoide Tehovoide mihin tahansa kuivalle ihoalueelle. Erinomainen atoopikoille. Käytä kasvoille, käsille ja paikallisesti kuiviin ihon kohtiin. www.flowkosmetiikka.fi Kookos&Sitruuna himalansuolakuorinta Taivaallisen tuoksuinen vartalonkuorinta, joka samalla kosteuttaa ihoa. Sopii käytettäväksi myös jalkatai käsikuorintana. Käytä suihkussa tai anna vaikutta iholla miedossa saunan löylyssä. www.flowkosmetiikka.fi
49 FARMI 9/2015 KOTI & JOULU Joululukemista Pyhien aikaan rauhoittuminen onnistuu mielenkiintoisen kirjan parissa. Poimi tästä joulun lukuvinkit. Uskomaton selviytymistarina Marja Korhonen oli 42-vuotias, kun hän sai aivorunkotukoksen. Hoitovirheen seurauksena oli neliraajahalvaus ja puhekyvyn menetys. Perheenäidistä, erityisopettajasta ja aktiiviurheilijasta tuli oman kehonsa vanki. Häivähdyksiä on kertomus sisusta mahdottoman edessä, uskosta elämään, toivosta kärsimyksen rinnalla sekä rakkaudesta ja ystävyydestä kaiken tämän perustana. Tämä kirja on kirjoitettu otsahiirellä kirjain kerrallaan. Marja Korhonen: Häivähdyksiä erityinen elämäni (Myllylahti) Marimekon värikäs tarina Kun Jackie Kennedy vuonna 1960 pukee ylleen punaisen mekon, suomalaisesta firmasta tulee kansainvälinen hitti yhdessä yössä. Tieto-Finlandia-ehdokkaana ollut teos kertoo Marimekon ihmeellisen historian kaunistelematta. Tutkivien toimittajien kirjoittama teos perustuu yli sataan haastatteluun ja kymmeniin arkistolähteisiin. Koivuranta, Pehkonen, Sorjanen, Vainio, Karlsson & Ponto: Marimekko – Suuria kuvioita (Into) Seitsemän naista ja tyhjyys Seitsemän naista, kukin kotoisin eri maasta. Kuolemanjälkeisessä välitilassa, josta ei voi paeta – paitsi sanojen, kertomusten avulla. Aika sellaisena kuin me sen ymmärrämme, on lakannut olemasta. Naisten ruumiilliset tarpeet sammuvat vähitellen. Mitä on tapahtunut? Mikä on koitunut naisten kohtaloksi? Tuore Finlandia-voittaja kuljettaa lukijaansa milloin humoristisesti, milloin raivoisasti kohti viimeisiä sivuja. Laura Lindstedt: Oneiron (Teos) Uusia ideoita lasten lautasille Lapset ovat ruokailijoina kuin entisajan kuninkaalliset – heitä on välillä kovin vaikea miellyttää. Pipsa Hurmerinnan 57 kekseliästä ja ravitsevaa reseptiä perheen pienimmille helpottaa vanhempien arkea. Kirjan resepteissä mennään soseista sormiruokien kautta haarukalla syötäviin aterioihin. Pipsa Hurmerinta: Pipsan keittokirja pienille ihmisille (Tammi)
50 FARMI 9/2015 KOTI & JOULU Traaginen onnettomuus iskee perhesuhteisiin Vahvatunnelmainen, mystiikkaa ja realismia yhdistelevä esikoisromaani on tarina isästä ja tyttärestä, pelosta ja menetyksestä, mutta myös uskosta ja rakkaudesta. Vuokko Sajaniemi: Pedot (Tammi) 1800-luvun loppupuolella Euroopan mahtien lohkoessa Afrikkaa, Belgian kuningas Leopold II kaappasi omaksi siirtomaakseen suureksi osaksi tuntemattoman alueen Kongojoen ympäristöstä. Hän ryösti alueen luonnonrikkaudet ja aiheutti arviolta 10 miljoonan ihmisen menehtymisen julmuuksissa samaan aikaan, kun esiintyi suurena humanistina. Adam Hochschild kuvaa teoksessa järkyttävät tosiasiat ja historialliset taustat, jotka synnyttivät Joseph Conradin tunnetun romaanin Pimeyden sydän (1902). Hochschild Adam: Kuningas Leopoldin Haamu (Into) ETSI 5 VIRHETTÄ Hirmuhallitsijan julmuudet Navettarakentamisen historiaa Monipuolinen koulutusteema Biokaasu kiinnostaa
Kiitämme asiakkaitamme hyvästä yhteistyöstä ja toivotamme Rauhallista Joulua & Menestyksellistä Uutta Vuotta 2016! Ahma Ympäristö Oy Akva Filter Oy Ammatti-Instituutti Iisakki / Osara maaseutuopetus yksikkö AP-Mylly Oy Artic Taste Oy Caraway Finland Oy Champpion Door Oy Constin Oy Fin Door Oy Huopaliike Lahtinen Ay HV-Kone Oy Interstellar Oy JK-Decorest Oy Kaaritaivutus Kumpula Oy Kankareen Paalutus Oy Konehuolto T. Laukkanen Oy Konekauppias Setto Oy Laatulastu Oy Leppäkosken Romu Oy Maaseudun Tukihenkilöverkko Matkatoimisto Oy Matkavekka Monix Oy Oripään Hakepalvelu Oy Raahen rengas ja Laite Oy Ruskovilla Oy Sampo Rosenlew Oy Samuli Simula Oy Sastamalan Teurastamo Oy Simo Mäki SMA Mineral Oy Suomen Käyttökone Oy Taipaleen Teräs Oy Tapettitehdas pihlgren&Ritola Oy Trans Farm Oy Valtra Parts/ Agco Vihlman-Lehtonen Oy