Jyväskylän ylioppilaslehti 25. tammikuuta – 14. helmikuuta 2016 56. vuosikerta 1 Lue, jaa, kommentoi: jylkkari.fi facebook.com/jylkkari
V uoden ensimmäinen Jylkkäri poikkeaa hiukan tutuilta reiteiltä ja ottaa askeleen oikealle. Tässä numerossa käsitellään aiheita, jotka ovat tärkeitä suurelle osalle maamme kansalaisia, mutta jotka eivät kuitenkaan yleensä näy lehtien sivuilla. Tai näin vanhoillisiin arvoihin ja poliittiseen oikeistoon samaistuvat ihmiset usein ajattelevat. Idea tämän oikeisto-Jylkkärin tekemiseen lähti syytöksestä, jonka mukaan valtamedia edustaa mielipiteissään niin sanottua liberaalivasemmistoa, mikä asettaa sen objektiivisuuden kyseenalaiseksi. Myös Jylkkäri on saanut osansa näistä syytöksistä. Oman kokemukseni pohjalta voin sanoa, että tämä syytös ei ole täysin tuulesta temmattu. Konservatiiveja ja oikeistoa kuohuttavissa kysmyksissä, kuten uskonnossa, maahanmuutossa, susissa ja homoavioliitossa, toimittajat ovat usein poliittisesti vasemmalla ja arvoiltaan liberaaleja. Mediaa kohti esitetty kritiikki on siis tässä mielessä ymmärrettävää. Tämän lehden tekemiseen oli myös toinen syy. Jokainen meistä katsoo maailmaa omasta perspektiivistään. Oman näkökulman muuttaminen on äärimmäisen vaikeaa. Meitä kannustetaan joka käänteessä ajattelemaan kriittisesti ja kyseenalaistamaan omat näkemyksemme. Todellisuudessa tämä on vaikeampaa kuin voimme edes ymmärtää. Etsimme maailmasta tietoa, joka tukee omaa maailmankatsomustamme. Samalla jätämme V uoden 2015 alusta Sonaatin ravintoloissa tuli voimaan niin kutsuttu yhden lautasen malli. Ymmärrämme taustalla olevat hyvät tarkoitusperät; kannustamisen valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja KELAn ravintosuositusten mukaisen terveellisen ruokavalion noudattamisen sekä ympäristöystävällisyyden. Kuitenkin käytännön toteutus, salaattilautasten poistaminen muiden kuin keittoruokien syöjiltä, taas on herättänyt niin meissä kuin lukuisissa muissa kanssaopiskelijoissammekin ihmetystä ja närkästystä. Kulinaristeina ja korkeakouluruoan pitkäaikaisina suurkuluttajina sekä ystävinä arvostamme toki suuresti Sonaatin ja Ilokiven tarjoamia monipuolisia mahdollisuuksia syödä jatkuvasti maukasta ja terveellistä, hyvistä raaka-aineista ammattitaidolla valmistettua ruokaa. Jokapäiväisenä asiana korkeakouluruokailu on korvaamattoman tärkeä osa lähes jokaisen opiskelijan elämää ja päivärytmiä. Se on myös yksi keskeisistä kulmakivistä terveyden ja hyvinvoinnin ja sitä kautta tehokkaan opiskeluvireyden ylläpidossa. Siksi joskus tällaiset pieniltäkin tuntuvat ärsytyksen aiheet ja puutteet kasvavat jatkuessaan päivästä toiseen suurta mielipahaa aiheuttaviksi harmeiksi. Yhden lautasen malli toimii kyllä kappalemääräisen ruoan kanssa, jolloin pääruoka ja energialisäke saattavat vielä ehkä juuri ja juuri mahtua samalle lautaselle runsaan salaattiannoksen kanssa. Muiden vaihtoehtojen kanssa taas ongelmat tulevat eteen: smetanainen nautapata ja porkkanaraaste ovat maukasta ruokaa erikseen, mutta eivät sekoitettuna, eikä jauhelihakastike sovi oikein salaatinkastikkeeksi, jollaiseksi se helposti yhdellä lautasella joutuu. Pahimmillaan sinänsä erillisinä maistuvat kylmä salaatti ja lämmin pääruoka muodostavat koostumukseltaan ja maultaan vastenmielisen yhdistelmän. Tämä ei mielestämme edusta kovin ylevää tai edes sivistynyttä ruokakulttuuria. Toisinaan makuelämyksen priorisointi ja salaatti-lihakastike-sekamelskan välttäminen on ajanut päinvastaiseen tilanteeseen, kuin mitä lautasmallilla on haettu: pääruoasta ei ole annettu grammaakaan periksi, mutta salaatti on jäänyt valitettavasti kokonaan syömättä. Toinen vaihtoehto on ollut nurinkurisesti syödä ensin lämmin ruoka ja sitten täydentää ateriaa jälkikäteen salaateilla valmiiksi likaiselta lautaselta syöden. Yliopisto-opiskelijat ovat kaikki aikuisia ja valtaosaltaan varmasti erittäin tietoisia ja kiinnostuneita ravintosuosituksista ja terveellisistä elämäntavoista ja täten osaavat itsekin noudattaa niitä ilman erillistä lähes pakottavan tunOikeisto ei ole automaattisesti väärässä Yhden lautasen malli ei toimi huomiotta ne asiat, jotka ovat ristiriidassa oman näkemyksemme kanssa. Emme osaa (tai halua) myöntää, että hyvinä pitämämme asiat voisivat todellisuudessa olla haitallisia tai vääriä. Jokainen meistä pitää itseään rationaalisena ja hyväntahtoisena ihmisenä, joka vetää oikeista faktoista oikeita johtopäätöksiä. Näistä syistä johtuen vuoden 2016 ensimmäinen Jylkkäri pyrkii haastamaan niitä näkökulmia, joita akateemiseen yliopistoväkeen usein yhdistetään. Luoja päättäköön, kuinka hyvin tässä onnistuimme! Jokaisen meisTä tulisi joskus ravistella omia näkemyksiämme. Kannattaa myös muistaa, että eri tavoin maailmaa katsova ihminen ei automaattisesti ole väärässä, vaikka emme tätä haluaisikaan itsellemme myöntää. Monet oikeistoa huolettavista asioista täytyy ottaa vakavasti. Kyllä, maahanmuuttajien kotouttamisessa tulee vääjäämättä esiin ongelmia. Kyllä, tietyt kulttuurit ja uskonnot ovat ongelmallisempia naisten ja seksuaalivähemmistöjen kannalta kuin toiset. Ja kyllä, turvapaikanhakijoiden määrän kasvu tulee varmasti maksamaan yhteiskunnallemme paljon. Meidän tulee myös pitää mielessä se, että maailmaan mahtuu sekä helppoja että vaikeita kysymyksiä. Amerikkalainen toimittaja ja satiirikko H. L. Mencken kiteytti tämän ajatuksen osuvasti. ”Jokaiseen monimutkaiseen ongelmaan on olemassa vastaus, joka on selkeä, yksinkertainen ja väärä.” Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi kansakunnan ääni Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua. Jokaiseen monimutkaiseen ongelmaan on olemassa vastaus, Joka on selkeä, yksinkertainen Ja väärä. tuista ohjausta jokapäiväisessä elämässään. Kuten KELAn 52-sivuisessa ”Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi” -asiakirjassa todetaan: ”Lopullinen vastuu siitä, nauttiiko opiskelija terveyttä tukevan aterian, on kuitenkin viime kädessä hänellä itsellään”. Olemme tästä täysin samaa mieltä, ja toivommekin valinnanvapauden ja salaattilautasten tekevän mitä pikimmiten näyttävän paluun meille rakkaan Sonaatin ruokailulinjastojen kärkeen! Mikko Viitamäki jYYn hallituksen jäsen, venäjän kielen ja kulttuurin oPiskelija Aapo Okkola YrittäjYYden oPiskelija Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2016
kansakunnan ääni Kartalla Huomio! katse Jylkkäriin päin! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 26.1. ti 16.2. ti 8.3. ti 30.3. seuraavat avustaJapalaverit ilmoitukset Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppuvuoden ilmestymispäivät: 15.2. (abinumero) 7.3. 29.3. (kaupunkinumero) 25.4. (tuplanumero) Jylkkärin toimitus Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Res. alik. Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Res. alik. Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Sivari Unto Luoto sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Res. korpr. Markku Mujunen Painos: 6000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2016 ”SUOMi On hyVä MAA. Se On PARAS MeiLLe SUOMALAiSiLLe.” Kenraali Adolf Ehrnrooth (1905-2004) Suomi menetti laajoja maa-alueita sotiemme rauhanneuvotteluissa. Laadimme matkaoppaan rajantakaisille alueille. suomalainen iskelmä soi haikeana päässä, kun kävelet kiinalaisen sillan yli Monreposin kansallispuistossa Viipurissa. Täältä jyväskyläläisenkin on hyvä aloittaa itäinen kotiseutumatkailu, koska Viipurista löytyy muun muassa Alvar Aallon suunnittelema kirjasto. raJa-Jooseppi oli ivalolainen erakko, josta liikkui monenlaisia huhuja aina rehdistä poromiehestä murhaajaan. Joosepin tupa jäi vuoden 1945 rauhansopimuksessa rajavyöhykkeelle. Onneksi kuitenkin asuinkenttää siirrettiin niin, että Raja-Joosepin tupaan on kaikilla vapaa pääsy. Miehen nimeä kantava rajanylityspaikka löytyy Inarista Urho Kekkosen kansallispuiston pohjoispuolelta. sortavala on vajaa 20 tuhannen hengen kapunki Laatokan rannalla. Kaupunkiin pääsee kätevästi junalla vaikkapa Viipurista. Sortavalasta löydät muun muassa kauniita suomalaisia järvimaisemia sekä runonlaulajan patsaan. Matkaa voit jatkaa vaikkapa kantosiipialuksella kohti 40 kilometrin päässä sijaitsevaa alkuperäistä Valamon luostaria. konevitsan kirkonkellot on karjalainen kansansävelmä, jonka Piirpauke teki tunnetuksi ja jota Ismo Alanko lainasi viikon juoppoputkesta kertovan kappaleensa taustalle. Kirkonkellot löytyvät täältä Konevitsan luostarista, Konevitsan saaresta Laatokan länsirannikolla. mielenkiintoisin tapa tutustua Karjalaan ja Suomen sodassa menettämiin alueisiin on varmasti juna. Junamatkalla palaat aikaan entiseen näkemällä laajoja metsäalueita, kauniita järvimaisemia ja neuvostoaikaisia kyliä, joiden rakennukset näyttävät sortuvan minä hetkenä hyvänsä. Junassa on myös mitä mainioimmat saumat tutustua paikallisiin. Venäjän ja karjalan kielellä pärjää varmasti, mutta ei isiemme suomen kielikään ole alueelta tyystin kadonnut. Voit aloittaa matkasi Pietarista tai Viipurista ja jatkaa matkaasi Sortavalan ja Belomorskin kautta aina pohjoisen Murmanskiin, jonka joidenkin villeimmissä suunnitelmissa piti kuulua SuurSuomen tasavaltaan. Junamatka Karjalaan olkoon meidän kaikkien lomasuunnitelmissa ensi kesänä! TeKSTIT: UNTO LUOTO
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2016 Miksi mamu on työtön? Työllisyys. Liki 30 prosenttia maahanmuuttajista on työttömiä, vaikka peräti neljä viidestä maahanmuuttajasta on työikäisiä. Heikoimmin työllistyvät arabimaista tulevat. teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuva Jaakko Kinnunen s uomalaisessa yhteiskunnassa työnteolla on äärettömän suuri merkitys. Peruskoulun yläasteelta lähtien tehdään kesätöitä, lukiossa ja korkea-asteella monella on jo osa-aikainen työ. Ja jos valmistumisen, oli koulu sitten ammattikoulu tai yliopisto, jälkeen ei löydy töitä, itseluottamus on todella koetuksella. Marraskuussa 2015 työllisyysaste Suomessa oli noin 67 prosenttia. Työllisyysaste lasketaan 15–64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Maahanmuuttajien työllisyysaste on sen sijaan vaihdellut 50 prosentin molemmin puolin. Mihin puolet työikäisistä maahanmuuttajista siis jäävät työmarkkinoilta? Varsinkin, kun Tilastokeskuksen mukaan peräti neljä viidestä Suomeen tulevasta maahanmuuttajasta on työikäinen? ”inhiMillinen pääoMa voi maahanmuuttajalla olla erilainen. Se riippuu yksilöstä itsestään ja myös lähtömaasta. Suomessa vaaditaan erilaista koulutusta ja suomen kielen osaamista. Työmarkkinat voivat olla hyvin erilaiset. Joka tapauksessa loikka on iso. Myös valtaväestön asenteet vaikuttavat. On ennakkoluuloja, että voiko tietystä maasta tuleva olla hyvä työntekijä”. Näin kommentoi työja elinkeinoministeriön kotouttamisen erityisasiantuntija Anne Alitolppa-Niitamo jutun otsikon kysymystä. Näiden asioiden takia lähes joka kolmas maahanmuuttaja on tutkimusten mukaan työtön. Suomessa heikoimmin työllistyvät Pohjois-Afrikasta ja Länsi-Aasiasta, niin sanotuista arabimaista tulevat maahanmuuttajat. Korkein työttömyysaste on Irakissa, Somaliassa ja Afganistanissa syntyneillä maahanmuuttajilla. He tulevat Suomeen yleensä pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Alitolppa-Niitamo muistuttaa, ettei turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten ensisijainen tavoite olekaan tulla Suomeen töihin. Jotkut eivät edes halua opiskella suomen kieltä, sillä he haluavat palata mahdollisimman pian takaisin kotimaahansa. Tietyissä kulttuureissa kotiäitiys taas pysyy tiukasti, kun roolimallia muuhun ei ole. Siksi esimerkiksi kaikki somalinaiset eivät välttämättä näy työttömyystilastoissa, jos he eivät hae aktiivisesti töitä. Eniten maahanmuuttajia tulee Suomeen Venäjältä. Viime kesästä lähtien turvapaikanhakijoiden myötä Suomeen on tullut paljon juuri irakilaisia ja afganistanilaisia. KaiKKi MaahanMuuTTajaT eivät kurjista tilastoja. Esimerkiksi nepalilaiset ja virolaiset työllistyvät hyvin etnisiin ravintoloihin ja raksalle. Miksi jotkut maahanmuuttajaryhmät sitten työllistyvät paremmin kuin toiset? Maahanmuuttajat kun keskimäärin ovat myös hyvin koulutettuja: yli keskiasteen koulutus on liki puolella maahantulijoista. ”Monet tulevat Suomeen nimenomaan työskentelemään. Heille on työpaikka jo valmiina”, Alitolppa-Niitamo selittää. Hän kertoo, että esimerkiksi joulukuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL järjesti infotilaisuuden niille turvapaikanhakijoille, jotka työskentelivät kotimaassaan sosiaalija terveysasioiden parissa. Heidän joukossaan on muun muassa paljon lääkäreitä ja hammaslääkäreitä. ”Monella on huoli siitä, että ammattitaito rapistuu. Työ on keskeinen asia elämässä kaikille aikuisille, tulivat he mistä tahansa.” harva MaahanMuuTTaja on työtön koko elämänsä. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien työllisyysaste paranee sitä mukaa, kun vuosia Suomessa tulee lisää. Kun maassa on oltu noin kymmenen vuotta, on työttömyydestä eniten kärsivistä pohjoisafrikkalaisista ja länsiaasialaisistakin noin 40 prosenttia saanut työpaikan. Se ei ole yhtä paljon kuin kantasuomalaisilla, mutta silloin on opittu uusi kieli, ehkä käyty täydennyskoulutusta tai kokonaan uusi koulutus. Mutta entä jos niitä töitä ei vain ole? Se on asiantuntijan mukaan aivan yhtä suuri onnettomuus maahanmuuttajalle kun kantasuomalaisellekin. ”Monessa kulttuurissa työnteko on ihmisarvon mittari. Jos töitä ei ole, se turhauttaa ja saa ihmisen kiukkuuntumaan esimerkiksi yhteiskuntaa ja läheisiään kohtaan”, Alitolppa-Niitamo toteaa. Työllistyminen on Suomessa vaikeaa erityisesti Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä saapuneille. Työllistymistä voivat vaikeuttaa ongelmat kielitaidon kanssa. SuomeSSA vAAdiTAAn eriLAiSTA kouLuTuSTA jA Suomen kieLen oSAAmiSTA. MisTä TyöTön pakolainen saa sitten rahaa? Työttömyys ja pahimmassa tapauksessa sosiaalitukien nostaminen ovat monelle suomalaisellekin pahin mahdollinen asia. Sossun luukulla ei haluta juosta, ei missään nimessä. Kelan selvityksen mukaan pakolaistaustainen ihminen saa keskimäärin sosiaalitukia noin 6000 euroa vuodessa, ja päälle harkinnanvaraisen toimeentulotuen. Tuesta suurin osa on työmarkkinatukea.
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2016 Keskimäärin maahanmuuttajat nostavat suunnilleen saman verran tukia kuin kantaväestöönkin kuuluvat, noin 4000 euroa. Suomalaisten sosiaalituista suurin osa on ansioja päivärahaa sekä työeläkkeitä työkyvyttömyyden tai vanhuuden takia. Töitä tekemällä pakolainen tienaisi paljon enemmän. Siksi Alitolppa-Niitamo ei usko julkisuudessa paljon puhuttuihin ”elintasosurffareihin”, jotka tulisivat Suomeen vain tukien takia. OpiskelijOiden liikuntapalveluihin tuli vuodenvaihteessa muutoksia, kun monitoimitalon kuntosalille ei enää pääse pelkällä liikuntatarralla. Jatkossa salin käyttö maksaa opiskelijoille kaksi euroa per käyttökerta. Kymmenen kerran sarjalipun saa 18 eurolla. Muutoksen taustalla on kaupungin ja yliopiston noin parikymmentä vuotta vanha tilojen käyttöön liittyvä sopimus, jota yritettiin neuvotella uusiksi viime vuoden aikana. Lopulta Jyväskylän kaupunki päätti olla jatkamatta sopimusta. ”Kun kaupunki ja yliopisto eivät päässeet sopimukseen, niin me liikuntapalveluissa keskustelimme vielä kaupungin kanssa ehdoista. Onnistuimme saamaan sellaisen sopimuksen, että opiskelijat eivät joudu maksamaan tuota yleisen hinnaston mukaista neljän euron kertamaksua, vaan ainoastaan kaksi euroa per kuntosalikäynti”, liikuntapäällikkö Anneli Mörä-Leino toteaa. YliOpistO maksaa kaupungille opiskelijoiden kuntosaliharjoittelusta 15 000 euron kertakorvauksen ajalta 1.1.-31.8.2016. ”Tilannetta seurataan elokuun loppuun asti. Silloin nähdään, kuinka paljon opiskelijat käyttävät monitoimitalon kuntosalia tuolla kahden euron hinnalla. Toivon toki, että meillä olisi jatkossakin käytössä monipuolinen ja jatkuvasti käytössä oleva kuntosali opiskelijoille. Sen eteen tehdään jatkuvasti töitä, Mörä-Leino sanoo. Kaupungin arvion mukaan opiskelijat käyttivät Monnarin kuntosalia vuoden 2015 aikana noin 40 000–50 000 kertaa. ”Tietojeni mukaan olemme Suomen ainoa yliopisto, joka kuitenkin tarjoaa myös ilmaisen kuntosalin käyttömahdollisuuden”, Mörä-Leino sanoo. YliOpistOn OpiskelijOilla on käytössään kaksi erityisesti opiskelijoille tarkoitettua kuntosalia. L-rakennuksen kuntosali on vapaasti käytettävissä opiskelijakortin haltijoille aikoina, jolloin tiloissa ei ole erillistä opetusta. Kortepohjan O-rakennuksessa sijaitseva kuntosali on myös opiskelijoiden käytössä. Kuntosalin käyttöön vaaditaan liikuntatarran lisäksi myös erillinen kulkukortti, jonka voi hankkia Soppi-yliopistokaupasta. Koko lukuvuoden voimassa oleva liikuntatarra maksaa opiskelijoille ja henkilökunnalle 55 euroa. Kevään tarramaksu on voimassa 31.8. asti ja sen hinta on 40 euroa. Liikuntatarralla opiskelija voi myös osallistua muihin liikuntapalveluiden tarjoamiin aktiviteetteihin, kuten palloiluja ryhmäliikuntavuoroille. Jaakko Kinnunen monnarin kuntosali muuttui maksulliseksi opiskelijoille Monitoimitalon kuntosali on suosittu treenipaikka opiskelijoiden keskuudessa. Salilla treenaa niin harrastelijoita kuin maajoukkueurheilijoitakin. Jaakko kinnunen Työllistyminen on Suomessa vaikeaa erityisesti Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä saapuneille. Työllistymistä voivat vaikeuttaa ongelmat kielitaidon kanssa. kOrkeakOuluista on hävinnyt tai häviämässä yli 5200 työpaikkaa muutamassa vuodessa. Tiedot perustavat Keskisuomalaisen ja sen kumppanilehtien korkeakouluille tekemään kyselyyn, jossa selvitettiin Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitusten säästöjen vaikutuksia. Suuri osa vähennyksistä on hoidettu niin sanotun luonnollisen poistuman kautta. Toisin sanoen eläkkeelle jääneiden tilalle ei ole välttämättä palkattu uusia työntekijöitä eikä kaikkia määräaikaisia työsuhteita ole jatkettu. sipilän hallituksen säästöt alkavat näkyä yliopistoilla selkeästi vasta tänä vuonna. Alkuvuodesta useampi yliopisto on ilmoittanut uusista työpaikkojen vähennyksistä. Aalto-yliopiston koko henkilökuntaa koskevissa yt-neuvotteluissa irtisanotaan enintään 190 työntekijää. Lisäksi yliopisto pyrkii karsimaan yli sata työpaikkaa lähivuosina muilla tavoin. Myös Tampereen teknillinen yliopisto on aloittanut koko henkilökunnan yt-neuvottelut, joissa irtisanotaan, osa-aikaistetaan tai lomautetaan korkeintaan sata työntekijää. Pahiten leikkauksista kärsivä Helsingin yliopisto tulee puolestaan karsimaan satoja hallinnon työpaikkoja. Arimo Kerkelä koulutusleikkaukset vievät tuhansia työpaikkoja ”Kaikki tänne tulevat haluavat työllistyä. Se on meillekin lähes kaikille itsestään selvää, miksi ei siis maahanmuuttajille.” Lähteet: https://www.tem.fi/fiLes/40368/ maahanmuuttaJien_tyoLListyminen.pdf http://sosiaaLivakuutus.fi/ maahanmuuttaJien-sosiaaLiturvastaperusteeLLinen-tutkimus-2/ http://www.findikaattori.fi/fi/41 tYöllisYYs ja tYöttömYYs z z Työllisyysastezonz15-64-vuotiaidenztyöllistenzprosenttiosuuszsamanikäisestäzväestöstä.zTyölliseksizlasketaanzhenkilö,zjokazonztutkimusviikollaztehnytzansiotyötäzvähintäänztunninztaizollutztilapäisestizpoissaztyöstä. z z Työttömyysastezonzpuolestaanz15-64-vuotiaidenztyöttömienzprosenttiosuuszsamanikäisestäztyövoimasta.zTyöttömäksizlasketaanzhenkilöt,zjotkaz ovatztutkimusviikollaztyötäzvailla,zetsineetztöitäzaktiivisestizviimeisenzneljänz viikonzaikanazjazvoisivatzvastaanottaaztyönzkahdenzviikonzkuluessa. z z Työttömyysasteessaztyöttömiksizeizlasketazesimerkiksizopiskelijoitazjazkotiäitejä,zjotkazeivätzaktiivisestizhaeztöitä.zTämänzvuoksiztyöttömyysprosenttizonz pienempizkuinztyöllistymättömienzmääräztyöllisyysasteessa. Lähde: www. findikaattori.fi
Uutiset 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2016 S usi. Vaikka kyseessä on pelkkä sana, se kantaa mukanaan paljon tunnelatauksia. Toisille susi on luontokappale, joka on arvokas lisä luonnon monimuotoisuuteen. Toisille susi on peto, joka tappaa perheen rakkaan lemmikin ja syy siihen, miksi lapsia ei uskalla päästää kävellen kouluun. Suden ympärille on rakentunut kiihkeä keskustelu, jossa vastakkainasetteluilta ei voi välttyä. Toisella puolella ovat luonnonsuojelijat ja kaupungeissa asuvat ihmiset, joille susi on pelkkä koiraa muistuttava eläin, josta ei tarvitse kantaa huolta. Toisella puolella ovat metsästäjät ja syrjäseutujen asukkaat, joiden kotipihoille susi saattaa käydä nuuhkimassa ja herättämässä pelkoa. Näiden ryhmien välillä on usein kitkaa, sillä molemmat osapuolet kokevat, ettei toinen puoli ymmärrä tosiasioita. TäSSä kohdin mukaan astuvat susitutkijat, joiden ammattina on kerätä objektiivista tietoa susista. Työ ei kuitenkaan ole niin helppoa, koska tulokset eivät läheskään aina tyydytä kuulijoita. Yksi näistä tutkijoista on Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola, joka on tutkinut susia jo 20 vuoden ajan. ”Susi provosoi. Se tappaa saaliikseen arvokkainta riistaa, hirvieläimiä. Susien surmaamiksi päätyy metsästyskoiria ja lampaita. Susi on villi ja hallitsematon elementti ihmisen ympäristössä. Joitakin se kiehtoo, toisia pelottaa, monia harmittaa. Susikonflikti eskaloituu ihmisryhmien väliseksi konfliktiksi. Julkinen keskustelu käydään usein kahden ääripään välillä. Enemmistö suomalaisista seuraa kuitenkin sivusta susia ja susipolitiikkaa koskevaa mielipiteenvaihtoa”, Kojola kertoo. Kun tutkija tulee tuloksineen esiin, hänestä tulee vääjäämättä osa susien ympärillä pyörivää keskustelua. Joskus palaute on erittäin kovaa, kuten Kojolakin on saanut huomata. ” H i l j a t t a i n eräässä facebook -ke s ku ste lu s sa suositeltiin Kojolan ja tutkimusmestari Seppo Ronkaisen sulkemista telkien taakse ja avaimen heittämistä kaivoon.Voimakkaat tunteet ja asiallinen keskustelu on vaikea yhtälö.” TuTkijan mukaan susi on Suomessa eläin, jonka määrä, liikkeet ja toiminta on vahvasti politisoitunutta. ”Susi on voimaton estämään ajautumistaan poliittiseksi eläimeksi, mutta uskon edelleen, että tutkijan on se kohtalo mahdollista välttää. Luonnonvarakeskuksen viimevuotisen arvion mukaan susia on Suomessa arviolta 220–245. Kanta on ollut kasvussa parin muutaman viime vuoden aikana. Viime vuosikymmenen puolella susien määrä putosi useita vuosia, mikä tutkijan mukaan johtui salakaadoista. ”Kun yksilömäärä puoliintui vuosina 20062 010 , luvato n pyynti oli tärkein kuolinsyy. Nyt susien lukumäärä on kääntynyt kasvuun. Kuluvalle talvelle myönnetty, aiempaa korkeampi lupamäärä tähtää osaltaan salapyynnin vähentämiseen”, Kojola kertoo. oSa SalakaadoiSTa on päätynyt myös oikeuteen asti. Vuosi sitten Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi 12 metsästäjää vuoden ja kahden kuukauden ehdollisiin vankeusPeToTuTkimuS. Harva tutkimusaihe herättää yhtä paljon tunteita kuin sudet. Tutkijat joutuvat joskus vaikeaan välikäteen, kun voimakkaat mielipiteet sinkoilevat. Susi ihastuttaa ja pelottaa teksti Jaakko Kinnunen Susi metsästää laumassa ja pystyy seuraamaan saaliseläintä pitkiäkin matkoja. SuSi on villi ja hallitSematon elementti ihmiSen ympäriStöSSä. Hannu Huttu
Kolumni 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2016 rangaistuksiin törkeästä metsästysrikoksesta. Metsästäjät olivat ampuneet kolme sutta Perhossa tammikuussa 2013. Tuomitut määrättiin myös neljän vuoden metsästyskieltoon. Oikeudessa miesten puolustus vetosi siihen, että eläimet olisivat olleet koirasusia, joita susien rauhoitus ei koske. Susi on Suomessa rauhoitettu eläin, jota ei saa tappaa ilman kaatolupaa. Julkisessa keskustelussa metsästäjäjärjestöt ovat ajaneet korkeampia kaatolupakiintiöitä. Luonnonsuojelujärjestöt ovat puolestaan vaatineet kiintiöiden pienentämistä. Mitä ihMisen tutkijan mukaan sitten kannattaa tehdä, jos hän sattuu kohtaamaan suden luonnossa? ”Sattumanvaraiset kohtaamiset ovat yleensä sangen lyhyitä tuokioita, jotka päättyvät suden katoamiseen näkökentästä. Kiinnostus ihmisen seurassa olevaa koiraa kohtaan voi joskus saada suden tulemaan lähemmäksi ihmistä. Jos sudet käyttäytyvät poikkeuksellisesti eivätkä normaaliin tapaansa pakene, ne tulee pelotella tiehensä. Itse olen havainnut olevani susien mielestä todella pelottava – suden näkeminen on ollut harvinaista silloinkin, kun sen sijainti on ollut ennakkoon tiedossa”, Kojola opastaa. täMä lehti on teemanumero perinteisille suomalaisille arvoille. Siispä onkin sopivaa, että kolumnin lehteen kirjoittaa maanpetturi, eli Jylkkärin sivari. Siviilipalvelus on selkeästi yksi niistä asioista, joita on vaikea mahduttaa perinteisen suomalaisen pääkoppaan. Vielä vuonna 2015 olen joutunut kertomaan suu auki hämmästyksestä oleville ihmisille, että valintani ei ole pohjautunut fyysiseen tai psyykkiseen sairauteen, enkä myöskään ole pasifisti tai homo. Toisaalta olen saanut kuulla kehuja rohkeudestani ja edistyksellisyydestäni. Suomalaiseen kulttuuriin on talvisodan historian varjossa edelleen vaikeaa mahduttaa ajatusta, että kyse on kuitenkin vain vaihtoehdoista. Toivon, että tulevaisuudessa yhä useammat asevelvolliset osaavat katsoa näitä vaihtoehtoja ilman valmiiden arvomaailmojen tuomaa painetta. OvatkO ne suomalaiset arvot ja tavat sitten uhattuina tai tarvitseeko niitä edes muuttaa? Ainakin ihminen on sellainen otus, jolle opittujen ja ympärillä olevien arvojen ja tapojen muuttaminen on yllättävän hankalaa. Halutessamme osaamme kyllä kyseenalaistaa itsemme, mutta ympäristö saattaa vaikeuttaa käytännön muutosta. Kannat pakolaiskriisiin, ilmastonmuutokseen, susipolitiikkaan ja kasvissyöntiin ovat esimerkkejä tällaisista arvovärittyneistä kysymyksistä. Perinteisten arvojen suomalainen maaseudulta tietenkin syö karjalanpaistia, lahtaa sudet, karkottaa pakolaiset ja epäilee ilmastonmuutosta, kun taas kaupunkilaistunut nuoremman sukupolven edustaja ajattelee päinvastoin. Eroja voi huomata yliopistojenkin eri kampuksilla. Tietenkin saman arvomaailman omaavat ihmiset myös hakeutuvat yhteen, mutta varsinkin yliopistolla uusien opiskelijoiden voi olla helppo omaksua uuden yhteisön arvot ilman suurempaa kyseenalaistusta. Tavat ovat vieläkin hankalampia. Korostan että suomalaisuudessa on paljon arvostettavia piirteitä, kuten esimerkiksi lupausten pitäminen. Kuitenkin olen huomannut, että vaikka pyrinkin olemaan ”kansainvälinen” ja avoin ihminen, puskee se pohjanmaalainen juntti pohjalta läpi. Spontaanimmin nauran edelleen hölmöille vitseille, jotka eivät edes toimi kuin suomeksi. Vaikeista asioista tulee edelleen puhuttua lähinnä humalassa. Tietenkin puhun vain omasta puolestani, mutta uskon, etten ole ainoa. suOMea ja suomalaisuutta ei voi kiistää. Vaikka valtion rajat ovatkin pelkkiä ihmisten kaatamia hakkuualueita, vaikuttavat ne vieläkin suomalaiseen mentaliteettiin ja tunnemaailmaan. Kansainvälisesti menestyvien ihmisten kohdalla haluamme vieläkin korostaa kuinka ihmeellistä se on, että meidänkin pienessä maassa syntyy lahjakkuuksia. Meidän on edelleen helppo arvostaa paljon työtä tekevää, mutta itsestään vähän meteliä pitävää ihmistä. En usko hyvien suomalaisten arvojen katoavan. Sen sijaan toivon, että miettisimme arvojamme ja tapojamme avoimin mielin ja itsenäisesti ilman ympäristön painostavaa vaikutusta. Unto Luoto Hyvät arvot eivät katoa meidän on edelleen helppo arvostaa paljon työtä tekevää, mutta itsestään vähän meteliä pitävää ihmistä. suomessa susi rauhoitettiin 1973. laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. z z Susizonzkoiraeläimiinzkuuluvaznisäkäs.z Sezonzbiologisestizmääriteltynäzsamaazlajiazkuinzkesyzkoira.z z z Pohjoisistazpetoeläimistäzsusizonzkaikkeinzsosiaalisinzeläin,zjokazelääzmieluitenzperheyksiköstäzmuodostuneessazlaumassa.zSudetzkommunikoivatzasennoilla,z eleillä,zilmeillä,zhajumerkeinzjazulvomalla. z z Toisinzkuinztarinoissazkerrotaan,zsudetz eivätzulvoztavallistazenemmänztäysikuunz aikaan.zUlvontazvoizollazmerkkizsaalistamaanzlähdöstä,zreviirinzvartioimisestaztaiz laumanzkoollezkutsusta. z z Sudenzturkkizonzkarvainenzkullankeltainenztaizhopeanharmaa.zSusizonzvilleistäzkoiraeläimistäzsuurin.zRuumiinzpituusz onz100–140zcm,zhäntäz35–50zcm.zPainozyleensäz20–50zkg,zmuttazsuurimmatz uroksetzvoivatzpainaazyliz70zkiloa.zUroszonz naarastazkookkaampi. z z Susizonzlihansyöjä.zSaalisvalikoimaanz kuuluvatzmyyrät,zsopulit,zjänikset,zlinnun,z peurat,zporozjazhirvi.zSusizsaalistaazpääosinzsorkkaeläimiä,zhavumetsävyöhykkeelläztavallisestizhirviä.zPoronhoitoaluellaztärkeinzsaaliseläinzonzporo. z z Runsaimmatzsusikannatzsijaitsevatzitärajanzlähellä,zmuttazsusiazliikkuuzmyösz läntisessäzSuomessa.zSusizpystyyzliikkumaanzmaastossazuseitazkymmeniäzkilometrejäzpäivässäzjazlaumanzreviirizvoizollazuseidenzsatojenzneliökilometrienzkokoinen. Lähde: Suurpedot.fi hannu huttu iLpo kojoLa susi (Canis lupus)
8 Isänmaa Useat meistä suomalaisista kantavat sitä paidassaan, koruissaan tai jopa tatuoinneissaan. Kaikista rakkain urheilujoukkueemme on sen mukaan nimetty. Vaakunamme lisäksi se esiintyy muun muassa Suomen Puolustusvoimien ja poliisin tunnuksissa. Nykypäivänä se mielletään usein kansallismielisen ja konservatiivisen ajattelutavan symboliksi. Kyse on siis Suomileijonasta. Suomileijonan alkuperää ei tiedetä varmuudella. Leijonavaakunan heraldinen selitys Suomen laissa kuuluu näin: ”Punaisessa kentässä kruunupäinen leijona, joka pitää oikean etujalan sijalla olevassa haarniskoidussa kädessä iskuun kohotettua miekkaa ja polkee takajaloillaan sapelia, leijona kruunuineen ja varuksineen, aseiden kahvat ja käsivarsihaarniskan nivelet kultaa sekä aseiden terät ja käsivarsihaarniska hopeaa; kenttään siroteltu yhdeksän hopearuusua.” Vaakunassa miekkaa pään yläpuolella pitelevä leijona on kääntynyt länteen päin. Voitaisiin ajatella, että se symbolisoisi Ruotsiin päin suuntautuvaa hyökkäystä, mutta tutkijoiden mukaan kyse on askeleen otosta länteen, eli pois Venäjän vallan alta. Leijona ”polkee” maassa olevaa sapelia, joka kuvastaa myös eroa itänaapuristamme. Joidenkin tutkijoiden mukaan käyrä sapeli on vanha viittaus mongoleihin tai 1500-luvulla yleisesti uhkana pidettyihin turkkilaisiin. Vaakunan yhdeksän hopearuusun voidaan nykyään nähdä viittaavan Suomen yhdeksään alkuperäiseen maakuntaan. Joidenkin tutkijoiden mukaan ruusut ovat olleet vaakunassa alun perin vain täytteenä. mUtta miksi vaakunassa on juuri leijona, vaikka Suomessa niitä ollaan Korkeasaaren ulkopuolella nähty korkeintaan sirkuksessa ja Ruokolahdella? Leijonaa ollaan yleisesti pidetty uljauden ja rohkeuden symbolina. Tosin yksi vanhimmista ja kuuluisimmista heraldisista leijonista löytyy Egyptistä. Gizan sfinksi on kuuluisin sfinkseistä. Ne kuvattiin usein taruolentoina, joilla oli leijonan ruumis ja naisen pää. Sfinksejä pidettiin häijyinä olentoina ja ne muun muassa esittivät arvoituksia, joihin väärin vastaamalla joutui sfinksin kivettämäksi. Heraldinen leijona on ollut erittäin yleinen Länsi-Euroopan vaakunoissa ja Pohjoismaissakin se löytyy Norjan vaakunasta sekä Ruotsin entisestä vaakunasta ennen nykyistä kolmikruunua. Ruotsissa Länsi-Götanmaan ja Smoolannin vaakunoista löytyy samanlainen sivuttainen leijona kuin Suomenkin vaakunasta. Heraldinen leijona löytyy lisäksi muun muassa Marokon, Bulgarian, Armenian ja Filippiinien vaakunasta. ValtioneUVosto asetti vuonna 1934 komitean suunnittelemaan Suomen tasavallalle täydellisen vaakunan. Mietinnössään vuonna 1936 komitea ehdotti Suomelle niin sanottua täysvaakunaa eli suurta valtakunnanvaakunaa. Sen varsinainen vaakunakilpi olisi ollut Suomen vanhan leijonavaakunan kaltainen, mutta lisäksi vaakunassa olisi ollut kilvenkannattajina kaksi heraldista karhua, arvokruununa suurruhtinaan kruunu sekä jalustana havuja. Täysvaakunaa ei koskaan otettu käyttöön. Suomessa oltiin innostuneita saamaan vaakunaeläimeksi karhu Ruotsista lainatun leijonan tilalle. Suomelle jopa suunniteltiin vaakuna, jossa oli iestä katkova musta karhu Suomen vapautumista symboloimassa. Karhu on kuitenkin kaksipäisen kotkan kanssa pitkään symbolisoinut myös suurta Äiti Venäjää, joten leijonan on ajateltu uljauden ja rohkeuden symbolina toimivan hyvin myös Suomen vaakunassa. Vaikka symbolina leijona ei ole erikoisimmasta päästä, olemme me suomalaiset kuitenkin ottaneet sen omaksemme. Suomileijona kuvastaa sitä suomalaista sisua ja periksiantamattomuutta, jota me niin usein mielellämme mainostamme itsestämme ulkomailla. Koska heraldinen leijona symbolina on niin yleinen, on eri variaatioiden suojeleminen tärkeää. Voit saada sakot, jos myyt Suomen vaakunana jotain muuta kuin tarkkaa kopiota Suomileijonasta. teksti Unto Luoto kuvat Wikimedia commons Kiihdytinlaboratorio sai merkittävän rahoituksen sUomen akatemia on myöntänyt yli miljoonan (1 011 500 euroa) Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorion tutkimuslaitehankintoihin ja ohjausjärjestelmäpäivitykseen. Kaiken kaikkiaan Akatemia myönsi rahoitusta eri kohteisiin 13,6 euron miljoonan edestä. Tutkimusinfrastruktuurikomitean päätöksellä rahoitusta myönnettiin 47 tutkimusinfrastruktuurihankkeelle. Jyväskylän yliopistossa uusitaan kiihdytinlaboratorion vanhentunut ohjausjärjestelmä professori Ari Jokisen johtamassa hankkeessa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorio (JYFL-ACCLAB) kuuluu Euroopan johtavien kiihdytinlaboratorioiden joukkoon. Akatemia rahoittaa Jyväskylän yliopistossa myös professori Kimmo Kainulaisen Euclid-hanketta 70 000 eurolla. Euclid on Euroopan avaruusjärjestön seuraava kosmologiasatelliitti, jonka päätarkoitus on ratkaista ns. pimeän energian ongelma: miksi maailmankaikkeuden laajeneminen kiihtyy. Suomi osallistuu Euclidin havaintojen analyysiin omalla Euclidtiededatakeskuksellaan. Jaakko Kinnunen Kävijäennätyksiä Jyväskylän museoissa JyVäskylän mUseot keräsivät viime vuonna yli 190 000 kävijää. Määrä on yli kolme tuhatta enemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisen hienosti kävijämääriä kasvattivat Suomen käsityömuseo ja sen yhteydessä toimiva Suomen kansallispukukeskus sekä Jyväskylän taidemuseo, jotka tekivät viime vuonna uudet kävijäennätyksensä. Arimo Kerkelä Rauhanturvaajista syksyllä veteraaneja kansainVälisissä kriisinhallintaoperaatioissa palvelleet suomalaiset rauhanturvaajat saavat ensi syksynä veteraanistatuksen. Veteraanistatuksen osoittamiseen entiset rauhanturvaajat saavat omat kriisinhallintaveteraanikortit. Tänä vuonna on suomalaisen rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan 60-vuotisjuhlavuosi, sillä ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähetettiin Sueziin vuonna 1956. Yhteensä rauhanturvaamisja kriisinhallintaoperaatioissa on palvellun noin 45 000 suomalaista. Arimo Kerkelä Alvar Aallon suunnittelema KeskiSuomen museon museorakennus Ruusupuistossa. AriMo KErKELä Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2016 leijonan tarina Ylhäällä vasemalta oikealle: Armenian vaakuna ja Marokon vaakuna. Alhaalla vasemmalta oikealle: Norjan vaakuna ja Bulgarian vaakuna. VaakUna. Suomileijona on säilyttänyt paikkansa, vaikka myös sen korvaamista karhulla on aikaisemmin mietitty.
Pakina 9 teksti Jaakko Kinnunen kuvat Unto Luoto Riitu Pirkkalainen, 21, yhteiskuntapolitiikka ”AinAkin sAnoisin, että meidän piirissä, eli yhteiskuntatieteellisessä, on enemmän vasemmistolaisuutta. Mutta aika paljon se varmasti riippuu tiedekunnasta. Esimerkiksi kauppakorkeakoulun puolella ollaan ehkä sitten enemmän oikeistolaista.” J os Suomen Sankari Mannerheim katsoisi tätä nykyajan menoa, niin kyllä varmaan hävettäisi. Maata puolustaneiden veteraanien perintö on hylätty ulkomaisten vaikutteiden alta. Suomelle tyypillisistä kansallisista arvoista on luovuttu. Tilalle ovat tulleet vasemmistolainen huuhaa-humanismi ja amerikkalais-ruotsalainen feministinen hapatus. Sitten vielä joku pakkoruotsi, jota ainakaan Mannerheim ei olisi ikipäivänä hyväksynyt! Minun isoisäni oli sotaveteraani. Hän ei kyllä varmasti taistellut siksi, että suvakit toisivat tänne jotain maahanmuuttajia. Mitä ne mamut kaiken lisäksi kuvittelevat olevansa? Pitäisi muka kohdella kuten muitakin suomalaisia, vaikka ovat vasta saapuneet maahan! Eihän täällä jo useita sukupolvia asuneita romaneitakaan kohdella suomalaisina. Tai sitten Karjalan evakoita. Kyllä minun mielestäni pitää uusien tulijoiden ainakin pari sukupolvea kuunnella ensin mannettelua, ryssittelyä, mamuttelua, että opitaan kunnolla tavoille. Ja sitten on tämä uuskommunismi, jota joissain piireissä feminismiksikin kutsutaan. Kuvittelevatko nämä omassa elämässään epäonnistuneet luuserit, että suomalaisuuteen kuuluu miesten ja naisten yhdenvertaisuus? Ei tasan kuulu! Suomea ovat aina johtaneet MIEHET kuten Kekkonen ja Mannerheim! Miehet olivat myös SODASSA, eivätkä naiset! Vastapuolella oli sen sijaan kommunistiämmiä. Ehdoton vikatikki oli Halonen, joka teki presidenttinä kaiken väärin, eli eri tavalla kuin Kekkonen ennen televisiossa. Armeijastakin on nyky-Suomessa tehty pelkkä lälly leikkikoulu. Jokainen suomalainen tietää, ettei mieheksi yksinkertaisesti voi kasvaa käymättä armeijaa. Jos ei käy armeijaa, kasvaa naiseksi. Armeijan käyvät naiset taas kasvavat miehiksi. Siksi nuoret ovat nykyään niin hakoteillä, kun eivät saa enää kunnollisia sukupuolimalleja. Aamun rusko on illan pasko, tiesi vanha kansa. Nyt joku Stubb yrittää jauhaa innovaatioista ja positiivisuudesta. Eikö se tiedä, että menestys tulee vain hiellä, verellä ja kyynelillä! Ei siinä mitään innovaatioita tai hymyä kaivata. Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. Ei niitä Nokian puhelimia kuulkaas hymyilemällä myyty maailmalle! Ja suomalainenhan ei keskustele. Suomalainen tekee puhumatta. Vaikka tekisi kaiken väärin, mutta ainakin tekee niin kunnialla! Toisin kuin nämä nykypoliitikot… Mitähän Mannerheimkin tästä nykymenosta ajattelisi? Suomalainen Mies Hävettää tämä nyky-Suomi ehdoton vikatikki oli halonen, joka teki presidenttinä kaiken väärin, eli eri tavalla kuin kekkonen ennen televisiossa. Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2016 Jenna Reunanen, 20, yhteiskuntapolitiikka ”Meillä on paljon enemmän vasemmistolaisesti ajattelevia opiskelijoita. Muista tiedekunnista minulla ei ole kovinkaan hyvää käsitystä. Meillä vasemmistolaisuus näkyi ainakin edustajistovaaleissa viime syksyllä.” Darja Urvas, 19, sosiaalityö ”AikA pAhA kysymys. Vaikea sanoa. Jos pitäisi jotain sanoa, niin arvelisin, että vasemmistolainen. Ehkä se näkyy vähän tuolla hallintopuolella.” Aarne Urvas, 21, liiketalous (Helsingin yliopisto) ”Tosi vAikeA sanoa Jyväskylän yliopistosta. Mutta näkisin, että tämä riippuu paljon opiskeltavasta alasta. Pääpainotteisesti sanoisin, että yliopistomaailma on enemmän vasemmistolainen. Teknillisissä korkeakouluissa ollaan sitten enemmän oikealla.” Mari Kivijärvi, 25, kirjallisuus ”oMA piirini on enemmän vasemmistolainen. Minulla on paljon humanistisia aineita opiskelevia kavereita ja aika paljon vasemmistolaiset mielipiteet pääsevät esille. Ehkä mielipiteet muuttuvat, kun liikutaan tuota mäkeä alaspäin. Ehkä mulla on tässä sellainen vihervasemmistokupla.” Henrik Hietamäki, 22, tietojärjestelmätiede ”riippuu TiedekunnAsTA. Meidän tiedekunta on mielestäni pääasiassa keskustan ja oikeiston välimaastossa. Humanistinen tiedekunta on nähdäkseni vahvasti vasemmistolainen.” Riku Rytkönen, 24, erityispedagogiikka ”onpA hAnkAlA kysymys. Melkein tekisi mieleni sanoa mielipiteeni vasemmistosta. Arvioisin, että ehkä hiukan enemmän vasemmistolaista tämä yliopistomaailma. Omassa oppiaineessani on paljon vasemmiston kannattajia. Helsingin hippikupla puskee läpi aika vahvasti.” Aku Nordling, 24, aikuiskasvatustiede ”on kyllä tosi vaikea kysymys. Enpä ole aikaisemmin tätä edes huomannut pohtia. Meidän tiedekunta on aika pieni ja tällaista eroa on ehkä vaikea huomata. Ehkä kuitenkin hiukan enemmän vasemmistolainen. En näe mitään suuria eroja.” Juuso Sääksvuori, 26, kemia ”nyT on kyllä vaikea kysymys. Ehkä mä sanoisin, että hiukan enemmän vasemmistolainen. Meidän ainejärjestön puolella ollaan ehkä pikkuisen oikeammalla. Se näkyy ehkä tuossa opettajien ja opiskelijoiden yhteistyössä. Tämä on kyllä ihan mututuntuma.” olemmeko vasemmalla vai oikealla? GAllup. Kysyimme opiskelijoilta, kummalle laidalle yliopistomaailma on poliittisesti kallellaan.
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2016
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2016 Vahtikoiran ValVojat Homma. Hommaforum on yhdistänyt maahanmuuttokriitikoita ja nostanut Suomen poliittiselle kartalle uuden puolueen. Keskustelufoorumin käyttäjien mielestä se tarjoaa älykästä keskustelua ja erinomaisen alustan uutisten kyseenalaistamiseen. h ommaforum syntyi joulukuussa 2008, kun Jussi Halla-ahon Scripta-blogin vieraskirjan aktiiviset keskustelijat perustivat uuden poliittisen keskustelufoorumin. Sivuston ensimmäinen versio kaatui kävijävyöryn alla, mutta uusi ja toimiva versio saatiin pystyyn vielä saman kuun aikana. ”Homma on muodostunut sitä varten, että maahanmuuttokeskustelulle olisi tiedotusvälineistä riippumaton paikka. Siinä vaiheessa näytti siltä, että esimerkiksi Helsingin Sanomien keskustelupalstan sensuuri oli aika kova, ja tällaiselle riippumattomalle paikalle oli tilausta”, kertoo Seppo Saarela, yksi Homman moderaattoreista. Jyväskylän yliopistossa opiskellut Saarela liittyi uudelle keskustelualueelle ensimmäisten joukossa. Moderaattoriksi hän päätyi vähän tämän jälkeen, kun foorumilla haettiin vapaaehtoisia ylläpitoon. Kuten ylläpitäjän rooliin sopii, on Saarelan nimimerkki Miniluv viittaus George Orwellin Vuonna 1984 -kirjan omia kansalaisia tiukasti valvovaan sisäministeriöön. Profiilikuva on puolestaan kuvakaappaus Monty Pythonin espanjalaista inkvisitiota esittävästä sketsistä. Yli 25 000 viestillään Saarela on myös viestimäärällä laskettuna Homman historian aktiivisin kirjoittaja, joka tuntee keskustelualueen perusteellisesti. Hommalaisia Saarela kuvaa fiksuiksi suomalaisiksi. ”Kyllähän sen näkee ihan kielestä, millä ne viestit kirjoitetaan siellä. Kestää minun mielestä vertailun Suomi24:iin ja lehtien palstoille.” Kysymys siitä, liittyykö Hommaforumiin joitakin aiheettomia ennakkoluuloja, saa Saarelan purskahtamaan nauruun. ”Niin, liittyisiköhän siihen? Jos katsot sieltä esittäytymisketjusta, niin siellä ei ole yksi tai kaksi ihmistä, jotka kirjoittavat tälleen, että ’mä tulin kahtoon mikä tää kauhea rasistien pesä on’. Sitten he yllättyvät, että täällä onkin laadukasta keskustelua”, Saarela sanoo. Entä kuinka asiallisena Homman käyttäjät itse pitävät foorumin keskusteluja? Kuullaksemme hommalaisten ajatuksia liityimme itse foorumille ja aloitimme uuden keskustelun otsikolla ”Kysymyksiä Hommasta ja mediasta hommalaisille”. Viikon aikana ketju keräsi noin 150 vastausta ja 6000 näyttökertaa. Useat kommentoijat pitivät foorumin keskustelua enimmäkseen laadukkaana, vaikka poikkeuksiakin löytyi. ”Pääosin varsin asiallista, vaikka osan ajasta keskustelu ohjautuukin sivuraiteille. Itse en ainakaan tiedä muuta keskustelupaikkaa Suomessa, jossa voisi ainakaan maahanmuuttoasioista keskustella yhtä asiallisesti ja avoimesti niin puolesta kuin vastaankin”, kirjoittaa nimimerkki Skeptikko. Osa vastaajista koki, ettei vapaan keskustelun ole tarkoituskaan olla kokonaan asiallista. ”Homman keskustelu on kohtuullisen vapaata, eli siis asiallista ja asiatonta sekaisin. Sosiaalisen median koko idea perustuu vapaaseen keskusteluun ja kommentointiin, joten sitä ei voi toimittaa kuin äärimmäisen varovasti ilman, että menettäisi kommunikoivan luonteensa ja muuttuisi julistukseksi”, kommentoi toinen kirjoittaja, joka ei halunnut nimimerkkiään lehteen. Homman keskustelukulttuuriin kuuluvat usein kärjekkäät ilmaisut ja pisteliäskin huumori. Esimerkiksi suvaitsevaisuuden kannattajia kutsutaan vajakki-sanasta väännetyllä suvakki-nimityksellä. Itseään monikulttuurisuuden ja maahanmuuton kriitikot kutsuvat nuiviksi ja hompansseiksi. ”Asiallisuuden ei minusta tarvitse tarkoittaa sitä, että kirjoitetaan kirjakieltä ja ollaan vakavia. Huumori on yksi Homma-forumin parhaista puolista”, kirjoittaa nimimerkki Joutilas. Eriäviäkin mielipiteitä löytyi. Nimimerkki Kaptah ajatteli, että voimakas kielenkäyttö voi haitata Homma-aktiivien sanoman ymmärtämistä foorumin ulkopuolella. ”Toivoisin, että useampi Homma-aktiivi keskustelisi enemmän muiden kuin Homma-aktiivien kanssa ja esittäisi asiansa niin, että se saattaisi mennä muillekin kuin samanmielisille perille. Siinä mielessä ensisijaisen tärkeää olisi vähentää jako ’meihin’ ja ’niihin’, luopua provosoivista ilmaisuista joita vihaan yli kaiken (mädättäjä, kulttuurimarksisti, suvakki…) ja perustella näkemyksensä rauhallisesti ja asiallisesti.” Entä Esiintyykö Hommaforumilla rasismia? ”Hommalla on varmasti rasistejakin, mutta moderointi pitää huolen siitä että keskustelu on paljon, paljon fiksumpaa ja debatoivampaa kuin foorumia tuntematon uskoisi”, kirjoittaa Pölhökustaa. Merkittävä osa vastaajista korosti, että rasismin esiintyminen riippuu määritelmästä. Monen vastaajan mielestä rasismin käsite tulisikin ensin määritellä ennen siitä kysymistä. ”Taatusti esiintyy ja ei esiinny rasismia, sillä rasisti/ ei-rasisti riippuu täysin siitä, mitä määritelmää käytetään. Enimmäkseen ihmettelen, miksi joku edes vaivautuu vaahtoamaan noin hajonneen ja epämääräisen käsitteen pohjalta”, akez kirjoittaa. Samoilla linjoilla on myös Homman käyttäjien perustama HommaWiki. Sen rasismia käsittelevä artikkeli muistuttaa jo toisessa lauseessaan, ettei rasismille ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Useampi kirjoittaja koki, että esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan arvostelija voidaan leimata aiheettomasti rasistiksi. ”Foorumilla koetaan, että valtavirtamediassa rasismileimaa käytetään päättömästi, ja siitä sitten yritetään tehdä pilaa eri tavoilla. Pilailun ja oikean rasismin välillä on jokin harmaa alue, jolle helposti lipsutaan”, jostwix arvioi. Homman ylläpitäjät saavat vastaajilta runsaasti kiitosta aktiivisesta moderoinnistaan, joka kirjoittajien mielestä auttaa pitämään keskustelun tasokkaana. Sivustoa moderoiva Seppo Saarela arvioi, että viesteistä poistetaan noin 2-3 prosenttia. Lisäksi toisinaan ylläpitäjät pyrkivät rauhoittamaan keskustelua tai muuttavat viesteistä yksittäisiä sanoja. ”Se määrähän ei ole kovin korkea. Käyttäjät ovat asiallisia ja tottuneet siihen, mikä se linja on. Ihmiset, jotka viihtyvät ja haluavat keskustella tuon linjan puitteissa, ovat jääneet”, Saarela sanoo. Hommaforumilla pyritään kuitenkin rajaamaan aiheita, joista foorumilla keskustellaan. Reilun kymmenen kohdan ei-toivottujen aiheiden listaan kuuluvat muun muassa kielipolitiikka, evoluutio, homoseksuaalisuus ja natsit. Minkä takia ylläpitäjät eivät halua, että näistä aiheista keskusteltaisiin? ”Se synnyttää riitaa, nostaa ylläpidon työtaakkaa. Tavallaan se on foorumin hyväksikäyttämistä, jos ei ole oikeasti halua keskustella siitä asiasta, mitä varten Hommaa ylläpidetään. Heillä on sananvapaus ja meillä on julkaisuvapaus”, Saarela sanoo. Kaikkia Hommaforumin puheenaiheiden rajaaminen ei miellytä. Viime keväänä MV-lehti julkaisi tekstin, jossa se esitti foorumin olevan nykyisin ”salonkikelpoinen puudeli”. Kriittisen keskustelun areenaksi sivusto tarjosi omaa keskustelualuettaan. Hommaforumilla on hieman yli kymmenen tuhatta rekisteröitynyttä jäsentä, joista vajaa viidennes on kirjoittanut yli 50 viestiä. Keskimäärin sivustolla on paikalla noin neljäsataa ihmistä joka hetki. Suurin osa Hommaforumin käyttäjistä on miehiä, mutta tarkkoja tilastoja sukupuolijakaumasta ei ole. Sivustolla sukupuolensa ilmoittaneissa jäsenissä on teksti ja grafiikka Arimo Kerkelä Homman keskustelu on koHtuullisen vapaata, eli asiallista ja asiatonta sekaisin. Foorumilla koetaan, että valtavirtamediassa rasismileimaa käytetään päättömästi.
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2016 30 20 10 Er ittä in ep älu ot et ta va na M el ko ep älu ot et ta va na En lu ot et ta va na en kä ep äl uo te tta va na M el ko lu ot et ta va na Er itt äi n lu ot et ta va na 30 20 10 Er ittä in ep älu ot et ta va na M el ko ep älu ot et ta va na En lu ot et ta va na en kä ep äl uo te tta va na Er ittä in lu ot et ta va na Er itt äi n lu ot et ta va na Kysymys: Kuinka luotettavana pidät valtamedian uutisointia? (77 vastaajaa) Kysymys: Kuinka luotettavana pidät MV-lehden uutisointia? (78 vastaajaa) Kysely toteutettiin KyselylomaKKeena, jonKa linKKi jaettiin Hommaforumin KesKustelussa. Kyselyn tuloKsia ei voi yleistää KaiKKiin Hommaforumin Käyttäjiin. miehiä noin kuusinkertainen määrä naisiin verrattuna. Keskustelussa jakamamme kyselylomakkkeen 78 vastaajasta 59 prosenttia ilmoitti olevansa miehiä. Yksi foorumin näkyvimmistä aikaansaannoksista oli uuden Muutos 2011 -puolueen syntyminen vuonna 2009. Puolueen alkuperäiset aktiivit löytyivät Hommalta, ja puolueen ohjelmaa myös suunniteltiin foorumilla. Puolue nousi eduskuntaan kesken vaalikauden vuonna 2013, kun perussuomalaisista erotettu James Hirvisaari liittyi puolueen riveihin. Vastausta siihen, onko Hommaforum vaikuttanut jotenkin laajemmin yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun, Saarela miettii pitkään. ”Suurin osa tästä vaikutuksesta on varmasti sitä, että käydään katsomassa ja sitten puhutaan kahvipöydässä eteenpäin. On hyvin vaikea arvioida, että millainen se vaikutus oikeasti on.” Lisäksi Saarela uskoo, että foorumi on auttanut synnyttämään hommalaisten ja maahanmuuttokriitikoiden ryhmäidentiteettiä. Monia foorumilaisia yhdistää esimerkiksi kriittinen suhtautuminen valtamedian maahanmuuttouutisointiin. ”Se on tällainen hyssyttelytai suorastaan pimityskulttuuri, mikä näissä maahanmuuttoasioissa on”, Saarela tiivistää kritiikin syitä. Hommaforumin käyttäjät antavat samansuuntaisia vastauksia, kun heiltä kysyy valtamedian luotettavuudesta. Yksi foorumin aktiivisimmista kirjoittajista kommentoi, ettei mihinkään mediaan voi luottaa sataprosenttisesti. ”Niin kutsuttuun valtamediaan täytyy suhtautua merkittävästi keskivertoa suuremmalla varauksella, koska valtamedia itse on ainakin joidenkin toimijoiden suulla tunnustanut, että sillä on agenda: valtamedia on ottanut asiakseen tuottaa erääseen poliittiseen ääriliikkeeseen, nimeltä mainiten monikultturismiin liittyvää positiivista propagandaa.” Esimerkiksi median puolueellisuudesta kirjoittajat nostavat muun muassa median hitaan ja vähäisen reagoinnin Kölnin uudenvuoden tapahtumiin. Erityisesti keskustelijat kritisoivat Yle-lakiin kirjattua pykälää, jonka mukaan Ylen on tuettava suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta. ”Eduskunnan säätämä YLE-laki sanelee, että YLEn on edistettävä monikulttuurisuusideologiaa. Ylen on siis mahdoton noudattaa journalistisia periaatteita vaikka se haluaisikin, koska kansan valitsema eduskunta on pakottanut sen ideologiseksi äänitorveksi. Valtamedia taas edistää omistajansa ideologiaa”, kommentoi toinen keskustelija, joka ei halunnut nimimerkkiään lehteen. kerron itse keskustelussa, etten yleensä usko mediakritiikissä esitettyyn ajatukseen yksittäisten toimittajien linjaa sanelevasta organisaatiosta. Sanon, etten esimerkiksi Ylellä työskennellessäni nähnyt, että esimiehet olisivat ohjanneet toimittajien aiheita ja näkökulmia. Osa kommentoijista oli sitä mieltä, etten systeemin sisällä voinut havaita kontrollia. ”Hah...kas kun et kerro olevasi Pravdassa ja ihmetelleesi väitteitä toimituksen puolueellisuudesta kun itse et voinut moista havaita itseäsi ja työkavereita vilkuillessasi. Yle on valtiollinen propagandakone jossa valikointi työhaastattelussa, ohjelmakartassa ja tuotantojärjestyksessä varmistaa ettei mitään rehellistä ja vaihtoehtoista mediatuotetta edes pääse syntymään.” Toiset pitivät vaihtoehtona myös sitä, ettei työhön tarvinnut puuttua. ”Mahdollisuuksia on nähdäkseni monia. Todennäköisin on että et kirjoitellut mitään agendan vastaista, joten et joutunut systeemin kynsiin.”, kommentoi nimimerkki vihapuhegeneraattori. Nekin keskustelijat, jotka eivät sanoneet uskovansa mediaorganisaatioiden tiukkaan kontrolliin, nostivat esiin toimittajan oman arvomaailman näkymisen tämän työskentelyssä. ”Ylessä tai muuallakaan tuskin on mitään ylhäältä ohjattua ohjeistusta tai itsesensuuria, mutta se tuleekin toimittajan omista asenteista. Tuliko Ylellä ollessasi useinkin toimittajien juttuideoita maahanmuuton ongelmista?” ajatus, jonka mukaan tietyt arvomaailmat olisivat toimittajien keskuudessa yliedustettuina, saa tukea myös tilastoista. Kovin tuoreita selvityksiä ei ole tehty, mutta vuonna 2012 Sunnuntaisuomalaisen kyselyyn vastanneista toimittajista reilu neljännes oli äänestänyt vihreitä edellisissä vaaleissa. Perussuomalaisille oli antanut äänensä vain pari prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastasi tuolloin hieman alle kolmesataa toimittajaa suomalaisista medioista. Helsingin Sanomat, Iltasanomat ja Yleisradio kieltäytyivät osallistumasta kyselyyn. Voisivatko mediaorganisaatiot ja toimittajat tehdä sitten jotakin toisin, jotta Homman käyttäjät luottaisivat mediaan enemmän? Entä voivatko ns. punavihreää arvomaailmaa edustavat toimittajat kirjoittaa riittävän puolueetonta journalismia esimerkiksi maahanmuuttokysymyksistä? Nämä kysymykset jakavat keskustelijoiden mielipiteitä. Nimimerkin Faidros. vastaus molempiin kysymyksiin on kielteinen. ”Ei voi. Henkilöt pitäisi vaihtaa. Ennen toimittajat vetivät kossuvissyä lähibaarissa ja kirjoittivat häväistysjuttuja neuvostovastaisista poliitikoista, Nykyään he istuvat ’samassa’ kapakassa siemaillen lattea ja kirjoittavat juttuja maahanmuuttokriitikoista samaan tahtiin.” Vielä jyrkemmän kannan esittää toinen keskustelufoorumin jäsen, joka kertoo kannattavansa toimittajakoulutuksen lopettamista. Viestinsä lopuksi sama kommentoija ehdottaa uusia linjauksia yhteiskunnan ja journalismin tasapainottamiseen. ”Jokainen toimittaja joka käyttää rasisti sanaa pitäisi yhdenmukaisesti ja tasapuolisuuden nimissä irtisanoa työstään tai ainakin pidättää kuukauden palkka. Samoin jokaista kristittyjä kohtaan osuva pakina ja irvailu pitäisi kuitata vastaavalla islamilaiseen kulttuuriuskontoon liittyvällä herjalla ja pakinalla”, kirjoittaja jatkaa samassa ketjussa jaettuun, Jylkkärin kristittyjä ja kristillisdemokraatteja käsitelleeseen pakinaan viitaten. Toisaalta useampi kirjoittaja oli sitä mieltä, että median olisi mahdollista saada luottamuksensa takaisin avoimemmalla uutisoinnilla esimerkiksi maahanmuuton ongelmista. Kaikki eivät myöskään pitäneet toimittajan omaa arvomaailmaa luotettavan journalismin esteenä. ”Omasta halustahan lähtee liikkeelle se, että kuinka pystyy uutisoimaan uutisia mahdollisimman puolueettomasti, jotka esim. voivat silloin vaikeuttaa oman arvomaailman ajamista ja tavoitteita. En tiedä sitten sitä, että miten omaa arvomaailmaansa mielellään ajavat ja tukevat toimittajat saadaan haluamaan sitä”, nimimerkki Haplotaxida pohtii. Viikon aikana kertyneet vastaukset osoittavat hyvin, etteivät Hommaforumin käyttäjät ole kaikesta keskenään samaa mieltä. Foorumilla käydään keskustelua ja argumentoidaan eri kantojen puolesta. Myös Seppo Saarela korostaa Homman mielipidevapautta, kun kysyn häneltä haastattelun päätteeksi, mitä esimerkiksi niin sanottuun vihervasemmistokuplaan kuuluvan yliopisto-opiskelijan olisi hyvä tietää Hommaforumista. ”Meillä ei ole virallista mielipidettä, mitä ihmisten pitäisi esittää. Ylläpidon linja on, että siellä saa olla maahanmuutosta mitä mieltä haluaa. Sitä ei painosteta tai valvota.” Heillä on sananVapaus ja Meillä on julKaisuVapaus. Kansan ValitseMa edusKunta on paKottanut Ylen sen ideologiseKsi äänitorVeKsi.
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2016 ”On hyvin pOsitiivista nähdä Järven tarinan kaltaisia elOkuvia, JOtka puhuvat katOavan luOnnOn puOlesta. JOkaisen meistä Olisi hyvä pysähtyä edes kerran tai pari vuOdessa ihastelemaan luOnnOn kauneutta.” Ote Eepisodi.fi -sivuston Järven tarina -elokuvan arviosta. tekstit Menot-setä Tämänkertainen Menot on omistettu suomalaiselle kulttuurille. Jokainen voi itse miettiä, mitä se merkitsee juuri hänelle. Menot Kiekkokaukalo, tuo suomalaisuuden näyttämö SM-liigan kärkiottelu JYP-Kärpät on suomalaista kulttuuria ja suosittua kansanhuvia jos jokin. Tätä kirjoitettaessa (17.1.) Kärpät johtaa SM-liigaa 79 pisteellä ja JYP on kolmantena 70 pisteellä. Urheilunikkarit rakastavat tilastoja, mutta loppujen lopuksi, mitä niistä? Tunteista ja niihin samaistumisestahan tässä on kyse. Lopulta kaikki palautuu taisteluun elämästä ja kuolemasta. MM -95, jumalauta! Kukapa ei muistaisi Peltosen ikimuistoisia tuuletuksia 4-1 päättyneen Suomi-Ruotsi -finaalin jälkeen ja sen jälkeistä juhlintaa, jossa ylilyönneiltäkään ei vältytty. Kyllä siihen suomalainen mies makkara ja olutpullo kourassa samaistuu. Kerrankin saa kuulua voittajiin, perkele! Uusi sukupolvi taas puolestaan on tuonut junttilajina pidetylle lätkälle sitä kaivattua imagonkohotusta. Nuoret leijonat eivät ördää edes voitonjuhlissa, vaan hehkuttavat peli-iloa ja joukkuehenkeä vielä yöllisen hampurilaisaterian jälkeenkin. Oikeita unelmavävyjä koko sakki. Tämä uusi talvisodan henki ammentaa enemmän ilosta, haleista ja pelon puutteesta kuin tympeästä jurottamisesta. Pian se suomalainen mieskin sekä puhuu että pussaa kotona ja lätkähallin baarissa (mikä muuten varmaan onkin paras paikka katsoa peliä). 1.2. JyväSkylän pääkirJaSto tule JakaMaan albumikuvasi nyt avoimeen Albumit auki -kokoelmaan. Kuvat voi toimittaa digitaalisena tai tuoda skannattavaksi Jyväskylän pääkirjastolle joka kuun ensimmäinen maanantai 1.2. alkaen. Jakamalla kuvasi ja kuvien tarinat, kokoat kanssamme arvokasta kaupunkija kulttuurihistoriaa julkiseen tietokantaan. Käy ihastelemassa jo kerättyjä kuvia sivuilla www.albumitauki.fi/jyvaskyla. 26.1. Synergia-areena Jopa 2,5 miljoonaa suomalaista seurasi televisioidensa äärellä, kun kasperi kapanen tuikkasi kiekon venäjän maaliin jatkoajalla ja varmisti suomen kiekkoleijonille mm-kultaa hiljattain helsingissä pelatuissa nuorten mm-kisoissa. 13.2. JyväSkylän veturitallit WalkerS-kahvila on nuorille suunnattu tapaamispaikka, jossa voi hengailla ja tavata kavereita ilman ostopakkoa. Walkers-vapaaehtoiset kohtaavat nuoria tavallisina ja turvallisina aikuisina antaen heille aikaansa jutustellen, pelaillen ja Walkers-kahvilan käytännön tehtäviä hoitaen. Walkers-ohjaajiksi haluavien vapaaehtoisten A-tason koulutus järjestetään veturitalleilla lauantaina 13.2. kello 9-16. 30.1. JyväSkylän kaupunginteatteri (enSi-ilta) pirkko SaiSion samannimiseen esikoisromaaniin perustuva Elämänmeno on karheankaunis selviytymistarina yhden aivan tavallisen perheen selviytymisestä sodanjälkeisessä pula-ajan Suomessa. Miehet eivät puhu ja naiset uupuvat. Vain lapsista ei sodanjälkeisen “baby boomin” ansiosta ole pulaa. Näytelmä on myös arvottomana itseään pitävän nuoren tytön kasvutarina. Elämä kantaa sittenkin. 2.2. JaMk:n valJakka-auditorio Dokumenttielokuva Järven tarina vie katsojan Suomen luonnon ainutlaatuisimman aarteen, järviemme, saloihin ja myytteihin. Järven tarinassa kaikki kerrotaan veden kautta; selityksensä saavat niin maailman synty kuin veden äärellä ja alla elävät eläimet, kasvit ja hyönteiset. Vuodenajat vaihtuvat tarinoiden myötä. Yli kuusi tuhatta vuotta järvien historiaa kerrotaan vanhojen suomalaisten tarujen, uskomusten ja uskontojen kautta. 14.2. tanSSiSali lutakko Kari Peitsamo (s. 1957) on tehnyt noin 40 vuoden urallaan muusikkona 65 albumia ja yli 850 levytettyä laulua. Viime vuosina papin opinnot aloittaneen Peitsamon tunnetuin laulu on edelleen esikoislevyn Kauppaopiston naiset (1977), mutta ei vierivä kivi sammaloitumassa ole. 6.2. tanSSiSali lutakko hattuteMppu iv Järvi-Suomen avoimet freestyleräpin mestaruuskilpailut kokoavat jälleen nämä modernin ajan Väinämöiset ottamaan mittaa toisistaan. Livenä tilaisuudessa esiintyvät Lyömättömät (eli Solonen, Kosola & Xmies) sekä DJ Nadone. Tilaisuuden juontaa suomalaisen ug-räpin asiantuntija Marko Kainulainen. KARi JUNNiKKALA PEKKA TUURi JAN NE HiE TA N EN JARM O LiLJA (20 05 ) kaMpuS kino TERO UUTTANA ARVOSTELEE RAJAKAdUN KAMPUS KiNON TULEViA NäYTöKSiä Star Wars: The Force Awakens J.J. abraMS · uSa 2015 · 135 Min ti 26.1. klo 19.00 George Lucas teki parhaansa tuhotakseen Star Warsin perinnön episodeissa 1-3. disneyn ostaessa Star Warsin oikeudet Lucasilta jatko-osia on odotettu peläten pahinta ja toivoen parasta. Uusin J.J. Abramsin ohjaama The Force Awakens sijoittuu aikaan 30 vuotta Jedin paluun jälkeen. Elokuva onnistuu vangitsemaan vanhojen Tähtien sota -leffojen hengen ja estetiikan onnistuneesti ja on heittämällä hauskin Star Wars koskaan. Valitettavasti loppua kohden käsikirjoituksen taso heikkenee ja typeryyksiltä ei vältytä. Puutteistaan huolimatta elokuvan parissa viihtyi ja se on parasta Tähtien sotaa yli 30 vuoteen. arvosana: 3/5 Järven tarina Marko röhr, kiM Saarniluoto · SuoMi 2016 · 76 Min ti 2.2. klo 19.00 Suomalainen luontodokumentti Järven tarina on kolmen vuoden kuvauksen lopputuotos. Se kaappaa suomalaisen järven elämän kuviksi lähes BBC:n luontodokkarien tasoisesti yhdistäen kerrontaan suomalaista mytologiaa ja mahtipontista musiikkia. Tarinallisuus tuntuu usein hieman päälleliimatulta luontodokumenteissa ja niin myös Järven tarinassa. itse pidän enemmän kuivemmasta brittiläisestä luontodokkarityylistä, mutta Järven tarina on kuitenkin oikein nättiä katseltavaa ja ovathan majavat sekä norpat ihan hiton veikeitä otuksia. arvosana: 3/5 liSäkSi ohJelMiStoSSa: Arktisen upeeta -festivaali. Katso ohjelmisto osoitteesta arktisenupeeta.net.
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2016 Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat kEhuvat kotikuntaansa omalla murtEEllaan. paras kotiseutu HaapavesiHaapavesiHaapavesi Mää tulen ihan maalta. semmosesta pitäjästä jonka sloukani oli yheskytluvula vaatimattomasti ”pohjanmaan helmi” – haapaveeltä. Ei, se ei oo tossa keuruun kuppeessa, vaa pohojois-pohojammaalla. jottai sata kilsaa oulusta etellään. Eihä sielä palijoo toki oo asukkaita, neki reilut seittemän tuhatta sinne jäänyttä on lähinnä kepulaisia. maataha sielä toki viljellää ja turvetta nostetaan kans. kaheksakytäluvun lopulla haapaveelle rakennettii maailman issoin turvevoimala. on se joskus nykyäänki toiminnasa, mutta on nii halapaa tuo sähkö ettei turpeela kannata tuottaa. vaa sitä enne on kyllä seuvun suot isolta osin raivattu turvesuoksi ja osa muistaki ojitettu nii, että meijänki enne nii kirkasvetine ja hiekkapohojane järvi o rehevöitynny ja hirviästi samentunu. nykyää joku jo saattaa tietääkki haapaveen, ainaki ne jokka kahtoo youtubesta niitä justimuksen poikia. mukavia jätkiä muuten, oon joskus ollu sijjaisopettamasa niitäkki. sitä et muute tienny, että kaikki oltermannijuustot tehhään haapaveellä. on meinaan nii iso meijeri meillä sielä, ettei oikkee kehtaa sanuakkaa. sen verran maaseutua se on, nii maituaki tuotetaan palijo. kummää olin pieni nii meilläki oli lehemiä ja mun eka sanaki oli ’ammu’. Vaan ohan se tietenki semmone pieni pitäjä. kaikki tiettää toistesa asijat ja paremmi ko nää ite. sama kait se on tiete muuallaki. haapaveen piennuus oikiasttaan lyötii lukkoo ko kunnaisät linjasivat ettei tänne kyllä rautatietä tarvihe; tullee pia irtolaisia! nii se vejettii sitte haapaveestä sivu, naapurikuntain puolelta. saahaan rauhasa syrjäytyä sielä. vaa kerra vuojesa ku on nuo volokit, nii riittää menua ja meininkiä. volokkimussiikkia soitettaa ja opetellaa soittammaa viiko verra. kovin on kansanmussiikki seuvulla eläny vahvana. sillo näkkee aina tuttuja ja ne entiset koulukaverikki. paikkakunnalle jääneet tykkää nauttia siitä mussiikkista olutteltasa, vaikka vähä huonosti se sinne kuuluu. toine maininnan arvone menneisyyvven asia haapaveesä on nuo 1900-luvu alu huippuhiihtäjät. tekivät ite omat suksesa, hiihtivät kisoihin sajan kilometrin päähä ja voittivat mitaleja ulkomaillaki. sitte hiihtivät takasi. patsas on heille pistetty pystyyn, sen näät tuosa kuvassaki. ko mää valamistuin ylioppillaaksi, nii yks isäntä sano että muista aina mistä oot tullu. kyllä mää muistan. ja oon sallaa vähä ylypiä kotiseuvvusta. on se kuitenkin nii tärkiä tiettää mistä on. nykyvvään haapaveen sloukani on muute ”ihmeen hyvä” – sitä se kyllä onki. Eetu Heiska Pula-aikojen Pelastaja pettu. Vaikeimpina vuosina suurin osa suomalaista turvautui pettuleipään. p ettuleipää valmistetaan keräämällä levyjä männyn kaarnan alta löytyvistä jälsija nilakerroksesta. Kerätyt levyt kuivataan, kuumennetaan ja jauhetaan, minkä jälkeen ”jauhoista” valmistetaan ruistai ohrajauhoihin sekoittamalla pettuleipää. Helsingin yliopiston dosentti Antti Häkkinen on tutkinut suomalaisten hätäravinnon käyttöä. Häkkinen kertoo, että pettuleipä on ollut Suomessa yleinen korvikeravinto aina vuoteen 1918 asti. ”Monilla köyhillä alueilla pettu oli yleisesti käytössä myös normaaleina satovuosina. 1690-luvun, 1830-luvun ja 1860-luvun nälkävuosina siihen turvautui arvioiden mukaan väestön enemmistö”, Häkkinen kertoo. Monet nykysuomalaiset yhdistävät pettuleivän talvisotaan, mutta Häkkisen mukaan petun käytöstä toisen maailmansodan aikaan on vain epävarmoja tietoja. Pettu ei myöskään ole puhtaasti suomalainen keksintö, vaan männyn nilakerrosta on käytetty ravintona laajasti eri pohjoisen pallonpuoliskon alueilla. pettuleipä on hätäravinnoksi varsin ravitsevaa. Se myös säilyy hyvin ja mäntyalueilla raaka-ainetta on ollut helposti saatavilla. ”Pettu oli muilta osin kelpo tuote, mutta sen keräämisaika rajoittui kevääseen ja sen keräämisen uskottiin tuhoavan metsiä”, Häkkinen mainitsee petun heikkouksia. Muita Suomessa käytettyjä hätäravintoa ovat olleet muun muassa jäkälät, voikukat, koivunlehdet ja erilaisten vesikasvien juuret. Hätäruokien listalla pettu on terveellisemmästä päästä. ”Muun muassa jäkäläleipä oli ravintoarvoltaan mitätön ja väärin valmistettuna vaarallinen.” teksti ja kuva Arimo Kerkelä z 4,5 dl vettä z 1/4 (12,5 g) hiivaa z 7 dl myllärin ruisleipäainesta z 2 dl pettujauhoa toisin kuin Saarijärven Paavosta kertovassa runossa, ei todellisuudessa leipään kannata laittaa ”puolet petäjäistä”. Vähemmillä vatsapuruilla selviää, kun pettua on jauhoista korkeintaan neljännes. Perinteisesti ruisleipä tehdään erilliseen taikinajuureen. Helpommalla kuitenkin pääsee, kun turvautuu kaupan valmiiseen ruisleipäainekseen, jossa juuri ja muut ainekset ovat valmiina jauhojen seassa. Tällöin taikinaa ei tarvitse edes kohotella yön yli, vaan leivät valmistuvat parissa tunnissa. Aloita leipominen liottamalla hiiva lämpimään veteen. Lisää ruisleipäaines ja vaivaa taikina pehmeäksi. Anna kohota liinalla peitettynä reilu tunti. Sekoita kohonneeseen taikinaan pettujauhot, tee taikinasta pullan kokoisia palleroisia ja pyörittele niitä ruisleipäaineksessa, jotta jauhot tarttuvat pintaan. Asettele pellille ja painele sormilla melko lättänöiksi. Anna kohota uuninpellillä reilu puoli tuntia. Paista leipiä 250 asteessa 25 minuuttia. Taikina riittää noin kuuteen leipäseen. Helpot pettuleipäset Enää petusta ei ole hätäravinnoksi, sillä pettujauho on superfoodin hinnoissa. Jauhoja myydään netissä noin 150 euron kilohinnalla. Illuminati on todellinen.
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2016 Lohtua ja johdatusta raamattu. Uskonto nousee harvoin esiin lounaskeskusteluissa. Monelle uskonto on kuitenkin tärkeä osa jokapäiväistä elämää. Jylkkäri kysyi kolmelta opiskelijalta heidän suosikkikohtiaan Raamatusta. teksti Jaakko Kinnunen kuva Unto Luoto Tommi Parikka, 21, biologia 1. Tess. 5:21 Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää. ”Usko Jeesukseen ei merkitse aivojen heittämistä sokeasti narikkaan, vaan uskovan on nimenomaan hyvä ajatella kriittisesti ja koetella sekin, mihin uskoo. Esimerkiksi Raamattua on aikojen saatossa kyseenalaistettu lähes kaikilla mahdollisilla tavoilla, mutta se on kestänyt ja historiantutkimus ja arkeologia ovat jatkuvasti vahvistaneet sen luotettavuutta. Vaikka ihmisjärjellä on omat rajansa, myös Raamatun yliluonnollisen puolen voi koetella käytännön elämässä.” Ps. 86:5 Sinä, Herra, olet hyvä, sinä annat anteeksi, runsain mitoin sinä jaat armoasi kaikille, jotka sinua avuksi huutavat. ”Kenellä tahansa on tasapuolinen oikeus kääntyä Jumalan puoleen milloin tahansa, koska Jeesus kuittasi kärsimyksellään velkamme Jumalaa kohtaan. Enää ihmisen luontainen pahuus ei siis ole esteenä sille, että voimme sekä huutaa Jumalaa avuksi että saada apua. Kaikki tuskin kokevat tarvitsevansa väärien tekojensa anteeksiantoa ja siitä seuraavaa rauhaa, mutta itse olen oppinut arvostamaan tätä huikeaa mahdollisuutta.” Room. 8:28 Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen. ”Jos Jumala todella on se rakastava Isä, jollaisena Raamattu hänet esittää, vastoinkäymisetkin saavat hyvän tarkoituksen uskovan elämässä. On lohdullista ajatella, että Jumala kääntää jopa pahimmat epäonnistumisemme parhaaksemme, on kanssamme niiden kohdatessa ja kasvattaa meitä niiden kautta. Sen, joka kulkee Jumalan suunnitelmassa, ei siis lopulta tarvitse murehtia mistään vaikka en itse pysty joka hetki näkemään Jumalan tarkoituksia, voin hänen lupaustensa pohjalta silti luottaa niiden hyvyyteen.” Linda Nyblom, 21, liikuntapedagogiikka Matt. 6:33–34 Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. ”Jos stressaa ja elämässä on paljon asioita mielen päälle, niin mun ei tarvitse sitä miettiä vaan voin antaa sen Jumalalle. Minä etsin häntä ja jätän muut huolet Jumalalle. Usein opiskeluissa on paljon deadlineja ja muuta stressiä, mutta tämä kohta auttaa minua keskittymään tähän päivään.” Jes. 41:10 Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! Älä arkana pälyile ympärillesi -minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni. ”Jotenkin etenkin viime vuonna minulla oli tosi paljon pelkoja. Kotoa poismuutto ja kaikki muutkin muutokset siinä ympärillä. En ollut ehkä ihan löytänyt sitä omaa paikkaani. Musta tuli tosi passiivinen ja pelokas. Raamatussa taitaa lukea yli 300 kertaa, että älä pelkää. Jumala auttoi minua selviämään noista peloista.” Ps. 119:37 Käännä katseeni kauas kaikesta turhasta, anna minun elää ja kulkea sinun tietäsi. ”Niin usein sitä stressaa ja miettii kaikkea ihan turhanpäiväisiä asioita. Parempi olisi pitää silmät Jumalassa. Tärkeää olisi oppia priorisoida asioita ja arvostaa niitä oikeasti tärkeitä asioita, kuten perhettä ja ystäviä.” Atte Vallinen, 23, historia Room. 9:19–21 Sinä kaiketi sanot minulle: ’Miksi hän sitten vielä soimaa? Sillä kuka voi vastustaa hänen tahtoansa?’ Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: ’Miksi minusta tällaisen teit?’ Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten? ”Jumalan kaikkivoipaisuus ja täydellinen valta ihmisen yli on sellainen asia, että se auttaa jaksamaan ja luottamaan Jumalaan sekä olemaan tyytyväinen elämäänsä, vaikka se olisikin vähemmän hohdokas. Tämä jae ja ajatus on myös itselläni auttanut silloin kun elämässä on ollut mustempia jaksoja ja ymmärrystä omille kokemuksille ei ole riittänyt. Roomalaiskirje on evankeliumien ohella Raamatun parasta antia!” Ps. 119:9–11 Miten nuorukainen pysyy oikealla tiellä? Siten, että noudattaa sinun sanaasi. 10 Koko sydämestäni minä kysyn sinun tahtoasi, älä anna minun eksyä käskyjesi tieltä. Minä talletan kaikki ohjeesi sydämeeni, etten rikkoisi sinua vastaan. ”Psalmi joka toimii rukouksenani, kun asiat omassa elämässä ja maailmassa ahdistavat. Lohtuna on myös se, että jos syntiä kuitenkin teen niin se on Herrassa pois pyyhitty kun sen tunnustan ja sydämessäni anteeksi pyydän.” Saar. 1:2-3 Turhuuksien turhuus, sanoi Saarnaaja, turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta! Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstä, jolla hän itseään rasittaa auringon alla? ”Saarnaajan, jonka ajatellaan olevan kuningas Salomo, sanat iskivät minuun yläasteella voimakkaasti ja olen makustellut Saarnaajan kirjaa siitä asti. Salomo, Raamatun mukaan viisain koskaan elänyt ihminen, jolla on ollut elämä täynnä vaurautta, kunniaa ja naisia, lopulta toteaa kaiken olevan turhuutta. Valta, raha, tai kuviteltu onnellisuus eivät paina todellisuudessa mitään, vaan kaikki on Jumalassa. Tämä on asia jota pyrin ajattelemaan ja sisäistämään, jottei mikään katoava nousisi itselleni Jeesusta ja lähimmäisiäni tärkeämmäksi (ja olen huomannut, että se ei todellakaan ole helppoa).” Otteet raamatusta Ovat peräisin vuOden 1992 käännöksestä. Raamattu on kristinuskon pyhä kirja.
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2016 M onet ensimmäisistä Suomea kuvaavista lauluista keskittyvät maamme kauniiseen luontoon. Kansamme luonteenpiirteet jäävät vähemmälle huomiolle, vaikka suomalaista sisua ja periksiantamattomuutta korostettiin toki jo J. L. Runebergin runoissa 1800-luvulla. Vaikka itse suomalaisia ei kuvata sen tarkemmin, välittyy lauluista kuva, jossa kotimaamme on suomalaisille paras paikka elää. Sakari Topeliuksen runoon pohjautuva kappale Laps’ Suomen, jonka myös suomalaisuuden ikoni Tapio Rautavaara on levyttänyt 1960-luvun alussa, on tästä hyvä esimerkki: Laps’ Suomen, ällös vaihda pois sun maatas ihanaa Sill’ leipä vieraan karvast’ ois ja sana karkeaa Nykypolville merkittävimmät Suomi-laulut on tehty vasta Rautavaaran kuoleman jälkeen. Radioaaltojen kaksi kenties tunnetuinta suomalaisuutta kuvaavaa kappaletta julkaistiin perättäisinä vuosina, 1982 ja 1983. Ensin päivänvalon näki Eppu Normaalin Murheellisten laulujen maa. Syyttömänä syntyi hän tähän maahan pohjoiseen ja kylmään jossa jo esi-isät juovuksissa tottakai hakkasivat vaimot, lapset jos ne kiinni sai Punkkareina aloittaneiden Eppujen laulun piti irvailla suomalaiselle synkistelylle, mutta kansa ottikin laulun omakseen. ”Tekstin mä ajattelin olevan liikaa tälle kansalle, koska mä siinä niin karkeasti vittuilen kaikesta mistä suomalaiset on aina tykänneet, siis lähinnä murheen alhossa vaeltamisesta. Mutta ei, kävikin ihan päinvastoin”, yhtyeen laulaja Martti Syrjä muisteli Rumbalehdessä vuonna 1998. Seuraavana vuonna Kari Tapio julkaisi suurimman hittinsä Olen suomalainen. Toisin kuin Eppujen suomirock, Kari Tapion iskelmä kuvasi suomalaisia ilman ironiaa ja suorastaan kansallisromanttisessa hengessä. Mä rakkaudesta laulan on siinä mies ja nainen pohjantähden alla elää suomalainen Laulun säkeistössä kerrotaan Suomesta, jossa ihmiset ovat yksinäisiä ja eläminen raskasta työtä. Laulun mukaan tätä eloa voi ymmärtää yksin suomalainen. Suomalaisten ainutlaatuisuutta korostaviin sanoituksiin nähden on hieman ironista, ettei laulu ole alkujaan kotimaista tekoa. Kappale on käännös samana vuonna ilmestyneestä italialaisen Toto Cutugnon laulusta L’Italiano. Alkuperäisversiossa Cutugno laulaa muun muassa nunnista, Fiatista ja spagetista. periNteisesti suomalaista yhtenäiskulttuuria on rakennettu sotahistorian varaan. 1990-luvun lama tarjosi suomalaisille uuden, koko kansaa yhdistävän sukupolvikokemuksen. Tuon aikakauden omaksi tunnussävelmäksi nousi Ismo Alangon Kun Suomi putos puusta vuodelta 1990. SanoituSten SuoMi musiikki. Millaisen kuvan kotimainen populäärimusiikki maalaa meistä suomalaisista? Suositut laulut kertovat pohjoisesta kansasta, jonka korutonta elämää helpottavat alkoholi sekä miehen ja naisen välinen rakkaus. teksti Arimo Kerkelä kuva Markku Mujunen
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2016 Uudet rallattelut J. KarJalainen: Sinulle, Sofia (Warner) J. Karjalaisen uusin levy soi lämpimästi ja kaihoisasti. Karjalaisen omakohtaiset kappaleet tuntuvat soljuvat omalla painollaan. Helppo soitettava on myös helppoa kuunneltavaa. Kokonaisuus toimii hyvin, vaikkei pyrikään uudistamaan Karjalaisen yhtyeen tuttua saundia. Vasta loppupuolella levyn rauhallisuus uhkaa lipsua tylsyyden puolelle. Arimo Kerkelä Historian oppitunti PeKKa TuomiKoSKi (Toim.): Suomi 1946 (GummeruS) Alaotsikolla ”Työ. Tahto. Tulevaisuus.” varustettu Suomi 1946 on kevyt kooste jatkosodan jälkeisestä vuodesta. Kirjassa on lueteltu kronologisessa järjestyksessä ajanjakson tapahtumia Suomesta ja maailmalta. Lehtileikkeet ja muut kuvat välittävät hyvin ajan henkeä. Nopeasti parissa tunnissa luettu teos ei analysoi tapahtumia, vaan tyytyy olemaan pelkkä luettelo historian tapahtumista. Onneksi kirjaan on painettu myös pieniä yksityiskohtia, kuten tieto suomalaisten sotasyyllisten päivärytmistä vankilassa ja lehtiote Suomeen saapuneesta Herakleslaivan kahvilastista. Nämä palaset nostavat kirjan Wikipedian vuoden 1946 tapahtumaluettelon yläpuolelle. Arimo Kerkelä Kaupungin elävöittäjä alvar aalTo -muSeo Yliopiston edustuspytinki Ruusupuiston tupsahtaminen aivan Alvar Aalto -museon kupeeseen antaa yliopistolaisille hyvän tilaisuuden perehtyä kunnioitetun arkkitehdin elämään ja tekoihin. Pienen museopiipahduksen voi sovittaa vaikka loppuviikon opintojen huilitauoksi, kun museoon on perjantaisin ilmainen sisäänpääsy. Yhteen avaraan tilaan sijoitettu pienimuotoinen näyttely tarjoaa laajan otoksen Aallon urasta. Alvar Aallon arkkitehtuuria, astioita ja huonekaluja esittelevä näyttely sivuaa myös kevyesti muita aikakauden merkkihetkiä. Kiinnostavimpia ovat kuitenkin arkkitehdin yksityiselämää valottavat dokumentit, kuten kymmenvuotiaan Aallon piirtämä omakuva. Kritiikkiä museo – ja samalla rakennuksen suunnitellut Aalto itse – ansaitsee luotaantyöntävästä julkisivustaan. Etenkin talvihämärällä valaisematon ja ikkunaton edusta saa vieraan epäilemään, onko hän kävellyt vahingossa väärälle puolelle taloa. Arimo Kerkelä Kunnianosoitus kotiseudulle KeSKi-Suomen muSeo Jos Jyväskylästä pitäisi valita vain yksi museo, valitsisin Keski-Suomen museon. Ruusupuiston luota löytyvästä museosta näkee selvästi, että siihen on panostettu runsaasti aikaa ja resursseja. Perjantain ilmaista sisäänpääsyä kannattaa ehdottomasti hyödyntää, eikä kolmen euron opiskelijalippukaan tunnu liian kalliilta. Museorakennus näyttää ulkoa melko vaatimattomalta, mutta kuori pettää. Mäkeen rakennetussa museossa on näyttelytilaa peräti neljässä kerroksessa. Keskikerroksista löytyvät vakionäyttelyt Keski-Suomen ja Jyväskylän historiasta. Maakuntaesittely tarjoaa useita kiinnostavia arkeologisia löydöksiä. Kaupunkinäyttelyn kruununjalokiveksi kohoaa puolestaan valtava ja yksityiskohtainen pienoismalli vuoden 1952 Jyväskylästä. Ylimmässä kerroksessa on vielä tammikuun loppuun esillä Dimensio-taiteilijaryhmän oivaltavia teoksia. Juuri nyt jyväskyläläisillä on erityisen hyvä syy mennä museoon, sillä alakertaan on saatu esille itse kansallissankari Matti Nykäsen mitalit. Vielä ei ole varmaa, ovatko mitalit näytillä pidemmälle kevääseen vai vain tammikuun loppuun. On siis viisainta mennä museoon heti eikä myöhemmin. Arimo Kerkelä Ongelmia nikkelistä JäTTiläinen Talvivaaran kaivos on lähihistorian masentavin esimerkki epäonnistuneesta virkamiestyöstä ja raskaan teollisuuden pohjattomasta ahneudesta. Tutkivien journalistien työhön vahvasti nojaava Jättiläinen on mainio kuvaus niistä korruptoituneista toimintamalleista, jotka mahdollistivat Talvivaaran kaivoksen pystyttämisen sekä siihen vaaditun poliittisen siunauksen hankkimisen. Aleksi Salmenperän ohjaama elokuva onnistuu myös näyttelijävalinnoissaan. Erityisesti Joonas Saartamon ja Peter Franzénin yhteistyötä omissa rooleissaan kelpaa ihailla. Myös Jani Volanen on vakuuttava jääräpäisenä ja kunnianhimoisena kaivoksen johtajana. Elokuva keskittyy Talvivaaran kaivoksen ympärillä pyöriviin tapahtumiin, mikä tekee katsomiskokemuksesta lähes dokumentaarisen. Kerrontatyylin haittapuolena on se, että Talvivaara-episodia seuraamattomat ihmiset eivät ehkä kykene ymmärtämään kaikkia elokuvan viitteitä. Tästä huolimatta Jättiläinen on katsomisen arvoinen suomalainen elokuva, joka nostaa esiin korruption ongelmia. Jaakko Kinnunen Elämysten näytös Järven Tarina Luontodokumentti Järven tarina kuvaa suomalaisen järven eläinkuntaa reilun vuoden ajan. Elokuva saavuttaa taianomaisen tunnelman hitaasti soljuvilla, upeilla kuvilla ja virheettömästi haluttuihin tunnelmiin virittävällä musiikillaan. Järven tarina on upean näköinen ja kuuloinen elokuva, joka kuuluu kokea suurelta valkokankaalta. Hetkittäin elokuva uhkaa jopa pakahduttaa katsojan tunnelmointiinsa. Samuli Edelmannin ylväs kertojaääni liittää pienetkin yksityiskohdat Kalevalaan, muinaissuomalaiseen mytologiaan ja luonnon kiertokulkuun. Kerronnan suurin ongelma on kenties siinä, että Edelmannin ääni kuulostaa liiankin tutulta. Matka menettää mystisyyttään, kun tuttuakin tutumpi kertojaääni yhdistyy vanhoihin mielikuviin ja vieraannuttaa elokuvan maailmasta Vaan kyllä Suomen luonto on kaunis. Ja Järven tarinassa se on tavallistakin kauniimpi. Arimo Kerkelä Kun Suomi putos puusta oli kaunis kesäsunnuntai hölmistynyt ihmislapsi vaihtoi oljet parkettiin hikisiltä poskipäiltä räkä valuu minne lie Koskenkorva körttikansan nirvanaan vie Aivan kuten Murheellisten laulujen maa, myös Kun Suomi putos puusta on alkanut elää omaa elämäänsä lähtökohdistaan irrallaan. Laulu liitetään vahvasti lama-Suomeen, vaikka Alanko oli kirjoittanut sen jo ennen taantuman pahinta iskua. ”Mä mielestäni kirjoitin tarinan mun vanhempien sukupolven matkasta nykypäivään, sieltä keskeltä suomalaista korpea”, Ismo Alanko kertoi Ylen Rock-Suomi-ohjelmassa vuonna 2010. 2000-luKu ei ole tuonut uusia ikivihreitä kuvaamaan suomalaista sielua. Anssi Kelan single Suomalainen vuodelta 2007 haki Suomikuvaan uutta kulmaa pohtimalla rasismia ja sitä, ketkä voivat määritellä itsensä suomalaisiksi. Kappaleesta ei tullut suurta hittiä. Ehkä lähimmäksi uutta klassikkoa päästiin tämän vuosikymmenen alussa, kun Paleface julkaisi singlen Helsinki Shangri-La samannimiseltä albumiltaan. Kappaleen melodia on lainattu viime vuosisadan kansansävelmästä Mannakorven mailla, jonka tunnetuin levyttäjä on tietysti Tapio Rautavaara. Paleface kuvaa sävelmän omassa versiossaan Suomea, jossa ”julkisivuduunarit” tuodaan Tallinnasta ja kouluampujat sekoittavat ”ADHD-instituutin aivosähköpostin”. Tunnettuja nimiä ja monia tapahtumaviittauksia vilisevä laulu pyrkii tallentamaan aikansa hengen pienintä yksityiskohtaa myöten. Pissiksillä luottokortit, valtavasti lainaa unholaan on vaipunut jo Veikko Hursti -vainaa hurahuhhahhei, heitä pois ja osta uusi! Visa, pikavippi, karhukirje, maksuhäiriö Uuden vuosituhannen ajankuvaa on tallentanut myös toinen suomalainen räppäri, jonka sanataide ei jostain syystä ole saavuttanut samanlaista kriitikoiden arvostusta. Petri Nygårdin kappaleet ovat 2000-luvun alusta lähtien ikuistaneet suomalaista nykykulttuuria. Kohta kahdeksannen albuminsa julkaiseva Nygård on luetellut kappaleissaan satoja suomalaisia julkkiksia, mutta itse suomalaisuutta hän kuvaa vähemmän. Vuoden 2009 paluulevynsä Kaikkee pitää olla samannimisessä päätöskappaleessa Nygård kuitenkin kuvaa yhteiskuntamme vaiheittaista muutosta. Ennen oli kylmä, nyt pakkaset leudot Ennen oli markat, nyt on eurot Ennen oli kiljua, nyt on kurkoa oiKeaSTaan vaiKuTTaa siltä, että suomalaisesta kansallisromantiikasta on tullut jonkinlainen irvailun kohde uudessa populäärimusiikissa. Vuosikausia kierrätetyt hokemat ovat muuttuneet kliseiksi, joita ei haluta toistaa sellaisinaan. Vuonna 2012 ilmestynyt Herra Ylpön & Ihmisten Rautavaara rules kuvaa tilannetta hyvin. Keihäs lentää laulu soi ja kauniin tytön kaadan sekaan heinien aa-aa-aa hän seisoo rinnalla kunnes kuolema meidät erottaa aa-aa-aa Keihäänheiton lisäksi reippaassa rockveisussa lauletaan niin Sibeliuksesta, rantasaunasta kuin Kotiteollisuudestakin. Haastatteluissa laulaja on kertonut kappaleen sanoitusten syntyneen vitsillä. ”Biisi sai alkunsa [ CMX:n laulaja A. W.] Yrjänän kanssa käymästäni keskustelusta. Hän vihaa yli kaiken loppusointuja ja niiden ylivaltaa suomirokissa. Päätin sitten tehdä kappaleen jossa käytetään kaikki kliseet”, Herra Ylppö kertoi Dome.fi’n haastattelussa levyn julkaisun aikoihin. Lähtökohdista huolimatta – tai ehkä juuri niiden vuoksi – kappale onnistuu kiteyttämään jotakin olennaista sanoitusten Suomesta. Samalla laulu tuntuu sulkevan ympyrän, joka lähti liikkeelle kansallisaatteen alkuajoista ja Tapio Rautavaaran iskelmistä. Joku lapioi lehmänlantaa aah, se kotoisan tuoksun antaa Suomi tulee ja tuulettaa Rautavaara rulettaa! 2000-luku ei ole tuonut uusia ikivihreitä kuvaamaan suomalaista sielua.
Kiitos 1939-1945 18 Ma 8.2. Feta-kasvispata* Yrttiporkkanasei* Jauhelihapihvi, kermapippurikastike Ti 9.2. Kasvishernekeitto ja laskiaispulla* Hernekeitto, laskiaispulla* Broilerpyörykät Ke 10.2. Papurisotto* Rapea kalaleike Kananpojan sisäfile (paprikainen)* To 11.2. Porkkanaohukaiset* Lohipastavuoka* Uunimakkara Pe 12.2. Kasvikekastike, pasta* Tonnikalakastike, pasta* Pizza (kinkku-ananasaurajuusto) *Täyttää Kelan suositukset Ma 1.2. Kasvistortillat* Mantelisei* Pestobroileri Ti 2.2. Kasviskiusaus* Silakkapihvit, kermaviilikastike Burgundin lihapata* Ke 3.2. Feta-pinaattipiirakka Savukalakastike, pasta* Kebabwokki* Jauhelihakeitto To 4.2. Kasvispyörykät Juustoinen kasviskeitto* Makaronilaatikko* Keitetyt nakit, perunasose Pe 5.2. Juustoinen quornkastike* Broilerkookoskeitto* Jauhelihapyörykät Ma 25.1. Maa-artisokkakeitto* Sitruunainen uunikala* Broilerijuustokebakot Lihakeitto Ti 26.1. Quornfile omenakastikkeessa* Kirjolohimurekepihvit Curry-porsaspata* Ke 27.1. Meksikolainen kasvisrisotto* Currykala* Kaalikääryleet Nakkikeitto To 28.1. Karibialaiset kasvispihvit Mangobroilerikastike* Porsaan uunifile* Pe 29.1. Pinaattiohukaiset* Puna-ahvenpyörykät Kinkkukastike, pasta* iloKiven ruoKalisTa 25.1.–12.2. vKo 6 vKo 5 vKo 4 www.sonaatti.fi kahvikuppia vuodessa Tervetuloa! Seuraa Jylkkäriä netiSSä! Lue uusimmat jutut sekä osallistu keskusteluun Jylkkärin nettisivuilla, Facebookissa ja Twitterissä: Jylkkari.fi Facebook.com/jylkkari Twitter.com/jylkkari
Kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2016 Isänmaan puolustaja Sotaveteraani. Opetusneuvos Kaarlo Mirkkola on pitänyt Suomen puolta koko elämänsä ajan. teksti Laura Piiroinen kuva Unto Luoto Kaarlo ”Kaarle” MirKKola z z Taistelizilmatorjuntajoukoissazjatkosodanzaikana. z z OpiskelizKasvatusopillisessazkorkeakoulussaz(nykyisessäzJyväskylänzyliopistossa)zvuosinaz1946-1948. z z ToimizKeljonzkoulunzjohtajanazvuosinaz1953-1985. z z Palkittuzmuunzmuassazsotaveteraanienzkultaisellazansioristilläzjazopetusneuvoksenzarvonimellä. z z ToiminutzlukuisissazerizluottamustehtävissäzJyväskylänzalueella. S ynnyin Karjalan Käkisalmessa 1925. Olin juuri päässyt oppikouluun Käkisalmen yhteislyseoon oppimaan hyville tavoille, kun talvisota syttyi. Evakkoon oli kuitenkin lähdettävä. Koska isä oli jo tuossa vaiheessa rintamalla, minä, äiti ja sisko varustauduimme matkaan. Koti jäi sinne Karjalaan, mikä oli tietysti kova isku. Emme kuitenkaan jääneet kiinni siihen, mitä menetimme: karjalainen luonne lienee auttanut eteenpäin. Evakkopaikaksemme sattui Ylistaro. Istuttuamme kolme vuorokautta junassa ja härkävaunuissa saavuimme vihdoin perille ja pääsimme asumaan miellyttävän maanviljelijäperheen luokse. Sodan päätyttyä isäni pääsi meidän muiden luo Ylistaroon selvittyään taisteluista onneksi vain pienin vammoin. Päätimme yhdessä muuttaa Jyväskylään järven äärelle. Jatkoin opintojani lyseossa siitä, mihin Käkisalmessa jäin. Menneisyydestä muistuttivat Karjalasta tulleet evakkojunat, jotka toivat mukanaan sinne nopean lähdön tähden jääneitä huonekaluja. Oli suuri onni, jos joku onnistui löytämään omalla nimellään merkityn tavaran! Jouduin sitten myöhemmin itsekin rintamalle, kun kutsu kävi jatkosodan myötä. Koulut ja muut opintohommat loppuivat siihen. Minut määrättiin alokkaaksi Viipurin ilmatorjuntajoukkoihin. Sodan ajalta mielestäni muistamisen arvoista on se, että meillä suomalaisilla oli yhteinen, kirkas tavoite säilyttää Suomi maailmankartalla ja tämän tavoitteen eteen ponnisteltiin kaikin voimin. Tulevaisuuden usko oli luja niin minulla, kuin monilla muillakin: periksi ei annettu. Rauha tuli sitten aikanaan, ja Käkisalmi jäi luovutetulle alueelle. Minua alkoi hirvittää: mitä nyt teen? Olin aina unelmoinut metsänhoitajan ammatista. Minulla ei kuitenkaan ollut sydäntä lähteä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, pois vanhempieni luota. Jyväskylässä, omassa kotikaupungissa, oli mahdollisuus opiskella opettajaksi. Valmistuin Kasvatusopillisesta korkeakoulusta kahdessa vuodessa. Olin ylioppilaskunnan hallituksessa ja mukana riennoissa. Vapaaajan toiminta oli hyvin vilkasta, tansseja ja sellaisia järjestettiin, oltiin iloisia! Sieltä löytyi sitten myös vaimo minulle. Ehdimme olla naimisissa 62 vuotta. Olimme onnellisia yhdessä: elämä oli kuin elokuvissa. Olin koko urani Jyväskylän kunnan palveluksessa opettajana ja koulun johtajana. Työtoverit olivat ihania: sen porukan kanssa työskenteleminen oli yhtä juhlaa vain. Pääsin työni kautta ja muutenkin seuraamaan Jyväskylän kehitystä vuosikymmenien ajan. Kunta on muuttunut hyvin paljon positiiviseen suuntaan. Vauhti tuntuu olevan hyvä, järki on säilynyt. Tänä päivänä tarvitsemme samaa yhteenkuuluvaisuutta, jota oli sodan aikana. Maailmassa on nyt sellainen jännitys päällä, että meidän täytyy jättää pikkuseikat pois ja ajatella suuria linjoja, jotka hyödyttävät koko kansaa ja antavat nuorille mahdollisuuden elää onnellisena tässä hienossa maassa. Kun olen itse joutunut aikanaan jättämään kotini, taistellut sekä ollut osaltani jälleenrakentamassa Suomea, niin kyllä minulla on kanttia sanoa, että tämä on hyvä maa!
Suoramarkkinointi Mega Oy on vuonna 1986 perustettu Suomen johtava telemarkkinointiyritys. Toimimme 16 paikkakunnalla työllistäen noin 400 henkilöä. Kuulumme Talentum-konserniin (www.talentum.com). OPISKELIJALLE ILTATYÖTÄ! Suoramarkkinointi Mega • Vapaudenkatu 38 C, 2. kerros, Jyväskylä • www.sm-mega.fi Miksi valita juuri Mega kaikista vaihtoehdoista? • Olemme luotettava ja vakavarainen organisaatio • Jatkuva takuupalkka (palkka joka tunnilta, myös koulutusajalta) • Palkka kaksi kertaa kuussa (7. ja 22. päivä) • Maksamme selkeän provision • Ei peruutusvaraa (tiedät päivittäin paljon olet tienannut) • Myyntiprojektit ovat monipuolisia ja vaihtelevia – yhteistä niille ovat tunnetut, luotettavat toimeksiantajat ja laadukkaat tuotteet • Hyvä, nuorekas ja kannustava työilmapiiri Megassa osataan ja halutaan tehdä hyvää tulosta – meillä hyvän tyypin täytyy tienata hyvin! Mahdollisuus myös koko-tai osa-aikatyöhön päivävuorossa. Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää! Anne tai Jesse, puh. 045 7731 3752 Haemme nyt uusiin kampanjoihin myyjiä. Tarjoamme opiskelijoille iltatyötä sekä mahdollisuuden mm. palkalliseen työharjoitteluun. Hanki itsellesi työkokemusta, jota tulevaisuuden työnantajat arvostavat. Kysy opiskelija-alen nusta! Mini-Laukku myös Facebookissa Lämpimät NEULESORMIKKAAT Naisten NEULEPIPO -rus, valk, must, viininpun ALE -25% 5 95 (8,-) ALE -25% -thinsulatevuorilla -musta, harmaa, valk., viininpun. 3 95 (6,-) 12 95 Pehmeät, lämpöiset NAHKARUKKASET -lämpövuorilla -musta ja punainen ALE -50% (26,-) (18,-) Lämpimät NAHKARUKKASET -teddyvuorilla ALE -25% 12 95 Miesten PIPO -eri värejä SÄÄSTÄ -25% 4 95 (7,-) ALE LAUKKUJA NEULELAPASIA -useita eri värejä 7,95,/ 8,95,/ 9.95,NAHKALOMPAKOITA -50% -70% (20,-) ALE -50% Paksut TOPPARUKKASET -lämpövuorilla -valk, musta 9 95 TABLETTILAUKKUJA 11 65 (18,-) Puheluiden hinnat lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/puhelu + 5,9 senttiä/minuutti. Matkapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/puhelu + 16,9 senttiä/minuutti. www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan 9,90€ kpl oPisKELiJAKAhVi / -TEE 1€ kuppi VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA oPisKELiJATARJoUKsiA! TsEKKAA UUDET NETTisiVUT: Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ Ti-LA KLo 22-23