Jyväskylän ylioppilaslehti 21. marraskuuta – 11. Joulukuuta 2016 56. vuosikerta 10 kiihdytimme hiukkasia yöllä Donald Trump will be the 45th president of the United States. Where will the country go from here? lillukan lautapelikerho saariJärven hauskin mies valkeala paskiksessa suomen asevienti kartalla yliopiston tiloJa myytiin mustavalkoinen thaimaa the era of trump
Y hdysvaltojen seuraava presidentti on Donald Trump. Kiinteistömoguli ja tosi-tv-tähti marssi Valkoiseentaloon, vaikka miehen kampanja oli täynnä loukkauksia, totuuden vääristelyä, uhkauksia ja täysin mahdottomia vaalilupauksia. Skandaalit eivät kuitenkaan riittäneet suistamaan Trumpia tieltä, jonka päässä häntä odotti maailman merkittävin poliittinen virka. USA:n kansa halusi muutoksen, ja sen se myös sai. Vaikka monelle Trumpin valinta tuli järkyttävänä yllätyksenä, se on kuitenkin osa laajempaa, koko länsimaita koskettavaa kehitystä, joka on ollut nähtävissä jo vuosien ajan. Euroopassa on viime vuosina nähty oikeistopuolueiden esiinmarssi, mikä on haastanut poliittisen status quon. Viimeisin osoitus uudesta poliittisesta suunnasta oli brexit. Britit äänestivät EU-eron puolesta, mikä asettaa koko unionin heikkoon asemaan. Bryssel seuraakin nyt huolestuneena, kuinka Eurooppa kääntyy oikealle. Eurooppalaiset äänestävät ensi vuonna useissa merkittävissä vaaleissa, jotka näyttävät suuntaa maanosan tulevaisuudelle. Ranska valitsee uuden presidentin, ja äärioikeistopuolue Front Nationalin puheenjohtaja Marine Le Pen, joka oli ensimmäisten joukossa iloitsemassa Donald Trumpin valinnasta, on tällä hetkellä vahva ehdokas virkaan. Saksassa, Euroopan talousveturissa, käydään ensi vuonna parlamenttivaalit. Liittokansleri Angela Merkelin suosio, joka vielä muutaPoliittinen kartta menee uusiksi ma vuosi sitten näytti haavoittumattomalta, on laskenut kuin lehmän häntä. Maahanmuutto on ennätyslukemissa, ja äärioikeistolainen Alternative für Deutschland -puolue kasvattaa suosiotaan etenkin maan itäosissa. Tilanne on samanlainen myös Alankomaissa, jossa EUja maahanmuuttokriittinen Geert Wilders puolueineen kasvattaa suosiotaan ja haastaa vanhat valtarakenteet. Trumpin valinTa ja Euroopan poliittisen kentän murros ovat osa samaa ilmiötä. Markkinatalous on ollut vaikeuksissa jo lähes vuosikymmenen, ja moni työntekijä on huomannut tippuneensa työmarkkinoilta. Samaan aikaan maahanmuutto ja globalisaatio muuttavat yhteiskuntien perinteisiä rakenteita, mikä aiheuttaa pelkoa ja ristiriitoja. Muun muassa näiden syiden takia ihmiset ovat turhautuneita poliitikkoihin ja perinteiseen järjestelmään, joka ei heidän mielestään enää palvele tavallisia ihmisiä. Tämä ärtymys ja turhautuminen etsii ulospääsyä, jonka nationalistiset ja äärioikeistolaiset uudet puolueet tarjoavat. Vanhat puolueet ja poliittinen vasemmisto näyttävät tällä hetkellä kykenemättömiltä vastaamaan muuttuneen maailman tilanteeseen. Äärioikeistolaiset puolueet ja vanhoja poliittisia sääntöjä huoletta rikkovat uudet nimet, kuten Donald Trump, tarjoavat yksinkertaisia ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin. Tämä viesti vetoaa yhä suurempaan osaan länsimaiden ihmisistä. Lähivuosien aikana tulemme näkemään hyvin toisenlaisen Euroopan. Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi trumpin valinta ja euroopan poliittisen kentän murros ovat osa samaa ilmiötä. Seinäteksti Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa (1882) Jyväskylän yliopisto etsii REHTORIA johtamaan tuloksellisesti yliopiston koulutusta, tutkimusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Tehtävään vaaditaan tohtorin tutkinto, vankka kokemus asiantuntijaorganisaation johtamisesta sekä kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Rehtori johtaa monitieteistä yliopistoa, jossa 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsii vastauksia huomispäivän polttaviin kysymyksiin. Painoalamme ovat oppiminen ja opetus, luonnontieteet, kielet ja kulttuuri, liikunta ja informaatioteknologia. Vuosibudjettimme on 200 M€. Hakuaika päättyy 15.1.2017. Hae: www.personnel.fi JYV€SKYL€N YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYV€SKYL€ Suoramarkkinointi Mega Oy on 30-vuotias, Suomen johtava telemarkkinointialan yritys. Kuulumme vahvasti kehittyvän Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent -liiketoimintayksikköön. Toimimme Suomessa 16 paikkakunnalla. Markkinoimme puhelimitse erilaisia tuotteita ja palveluita niitä tarvitseville kuluttajille sekä yrityksille; mm. järjestöjäsenyyksiä, ammattilehtiä, sähköä ja ravintolisiä. Lisäksi teemme kartoituksia ja buukkaamme asiakasatapaamisia jne. OPISKELIJOILLE ILTATYÖTÄ! Vapaudenkatu 38 C, 2. kerros, Jyväskylä • www.sm-mega.fi Miksi valita juuri Mega kaikista vaihtoehdoista? • Olemme luotettava ja vakavarainen organisaatio • Maksamme selkeän provision eikä meillä ole peruutusvaraa • Tiedät päivittäin, kuinka paljon olet tienannut • Jatkuva vähimmäistakuupalkka ja palkka maksetaan myös koulutusajalta • Palkkapäivä on kaksi kertaa kuussa • Myyntiprojektit ovat monipuolisia ja vaihtelevia – yhteistä niille ovat tunnetut, luotettavat toimeksiantajat ja laadukkaat tuotteet ja palvelut • Megassa on hyvä, nuorekas ja kannustava työilmapiiri Megassa osataan ja halutaan tehdä hyvää tulosta – meillä hyvän tyypin täytyy tienata hyvin! Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää! Puh. 045 7731 3752 Haemme nyt hyviä tyyppejä myynnin pariin. Tarjoamme opiskelijoille iltatyötä sekä myös mahdollisuuden palkalliseen työharjoitteluun. Hanki itsellesi työkokemusta, josta on hyötyä koko loppuelämäsi ajan. Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2016
Jylkkärin toimitus Ylioppilastalo Ilokivi Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Ilona Pesu toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja: Matti Parkkinen sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Markku Mujunen Painos: 6000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362 Kartalla Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppuvuoden ilmestymispäivät: 12.12. ilmoitukset tule tekemään kanssamme Jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00–16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 22.11. ti 13.12. seuraavat avustaJapalaverit 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2016 ”OnKO nIIn Kauhean VäärIn, JOs IhMIseT haluaVaT Olla sellaIsessa ValTIOssa KuIn haluaVaT. JaeTTaIsIIn Vaan ValTIO KahTIa Ja sIllä selVä.” Suomen puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali Gustav Hägglund kommentoi Ukrainan tilannetta Etelä-Saimaassa 14. marraskuuta. Suomen asevienti nousi otsikoihin lokakuussa, kun SaferGloben asevalvontaraportti ja puolustusministeriön asevientitilastot paljastivat Suomen aseviennin Lähi-Itään kasvaneen. Jylkkäri poimi kartalle muutamia maita, joihin Suomi vei asevientitilaston mukaan aseita vuonna 2015. etelä-afrikka Etelä-Afrikka oli Suomen suurin yksittäinen asevientikohde. Etelä-Afrikkaan vietiin aseita lähes 31 miljoonalla eurolla, eli lähes kolmannes Suomen aseviennistä suuntautui sinne. Maa luopui vapaaehtoisesti olemassa olevista ydinaseistaan vuonna 1990, kun apartheid-hallinto kaatui. Sillä oli tuolloin kuusi ydinkärkeä. yhdistyneet arabiemiirikunnat Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin vietiin aseita reilun kahden miljoonan euron arvosta. Vientituotteiden joukossa oli muun muassa tarkkuuskivääreitä ja kranaatinheittimiä. Yhdistyneet arabiemiirikunnat on osallistunut Saudi-Arabian johtamiin pommituksiin Jemenissä. Muun muassa YK ja EU ovat kritisoineet operaatiota. turkmenistan Keski-Aasiassa sijaitsevaan Turkmenistaniin meni runsaalla 300 000 eurolla tarkkuuskivääreitä oheistarvikkeineen. Turkmenistan on diktatuuri, jonka sananvapaustilanne on surkea. Helsingin Sanomien mukaan asevienti diktatuureihin on erityisen ongelmallista ja riski aseiden väärinkäyttöön olemassa. yhdysvallat ”If it feels like the United States is always at war somewhere, that’s because it is”, totesi Caroline Modarressy-Tehrani Huffington Postin blogikirjoituksessaan pari vuotta sitten. Viime vuonna Suomi vei Yhdysvaltoihin muun muassa tarkkuuskivääreitä, ammuksia ja kranaatinheittimiä. Aseviennin arvo oli runsaat kaksi miljoonaa euroa. saudi-arabia Suomi vei Saudi-Arabiaan aseita yhteensä 28 miljoonan euron edestä. Saudi-Arabian johtama liittouma aloitti pommitukset Jemenin kapinalliskohteisiin maaliskuussa 2015. Yhdysvallat ja Iso-Britannia tukivat liittouman toimia. The Guardian kertoi syyskuussa 2016, että useampi kuin joka kolmas isku on osunut siviilikohteisiin. turkki Suomi vei Turkkiin muun muassa ammuksia ja suojavarusteita runsaalla 3,5 miljoonalla eurolla. Turkki on osallistunut rajanaapurinsa Syyrian sotaan muun muassa hyökkäämällä Isisiä ja kurdeja vastaan elokuussa 2016. Iskun kohteena oli rajakaupunki Jarablus. Yhdysvaltain johtama kansainvälinen liittouma tuki hyökkäystä ilmasta käsin. KOONNUT: IlONA pESU
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2016 Yhtiö omistaa Jyväskylässä muun muassa entisen oluttehtaan ja hautakiviveistämön sekä Lutakossa Schaumannin entisen vaneritehtaan pääkonttorin. Seminaarinmäen rakennuksiin on suunnitteilla kattavat peruskorjaukset. Häll näkee rakennuksissa tulevaisuudessa muun muassa toimistoja ja tiloja yrityksille. ”Sellaista toimintaa, joka hyödyttää ja palvelee yliopistoväkeä”, Häll visioi. Suomen Yliopistokiinteistöjen asiakkuuksista ja kampuskehityksestä vastaava johtaja Juha Uotila on tyytyväinen kauppaan. ”Ostaja ymmärtää kiinteistöjen arvon ja toivottavasti tuottaa toiminnallaan lisäarvoa kampusalueelle”, Uotila sanoo. Jyväskylän yliopiston kampuksilla on tyhjillään vailla uutta omistajaa lisäksi Seminaarinmäellä sijaitseva P-rakennus ja Mattilanniemen Bja C-rakennukset. Ilman huolestuneIta soraääniä omistajuusmuutoksista ei kampuksella ole selvitty. Moni rakennusten kulttuurihistorian säilyttämisestä huolestunut taho on nostanut esiin Seminaarinmäen ainutlaatuisuuden Suomessa. Museologian professori Janne Vilkuna Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitokselta seV illa Rana, Rehtoraatti ja Parviaisen talo saivat uuden omistajan lokakuun viimeisenä päivänä. Kiinteistöt aiemmin omistanut Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) myi rakennukset Keski-Suomen Suojeltavat Museokiinteistöt Oy:lle. Seminaarinkadun molemmin puolin sijaitsevat rakennukset olivat olleet jo pitkään tyhjillään yliopiston lopetettua niissä toimintansa. Jyväskylän yliopisto oli tiloissa vuokralaisena ja maksoi niiden käytöstä SYK:lle. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat kiinteä osa yliopistokampuksen historiaa. Yliopiston mukaan sillä ei ollut enää mahdollisuutta jatkaa toimintaa tiloissa, sillä ne olisivat vaatineet kattavat peruskorjaukset. ”Villa Ranan osalta tilanne oli todella surullinen, sillä yliopistolla oli pitkälle ulottuva suunnitelma sen käytöstä”, hallintojohtaja Kirsi Moisander kertoo. ”Valitettavasti korjauskustannukset olisivat olleet niin suuret, että yksiköt eivät olisi voineet rakennuksessa enää jatkaa.” Peruskorjaus olisi tullut maksamaan 4,16 miljoonaa euroa. Kustannukset olisivat siirtyneet yliopiston maksettavaksi sen SYK:lle maksaman tilavuokran muodossa. Kustannukset olisivat nousseet jopa 2,5-kertaisiksi. nyt rakennuksIlla on uusi omistaja ja niiden tulevaisuus on avoin. Keski-Suomen Suojeltavien Museokiinteistöjen toimitusjohtaja Timo Häll kertoo kiinnostuneensa rakennuksista heti niiden jäätyä tyhjilleen viitisen vuotta sitten. Kauppaneuvottelut SYK:n kanssa kestivät yli vuoden ajan. ”Kohteet ovat upeat, ja kauppahinta oli sopiva”, Häll perustelee ostopäätöstä. ”Lisäksi rakennukset sopivat edustamani yhtiön ydinliiketoimintaan.” kaikki tietävät, että kulttuuriperintö pitää säilyttää, mutta kukaan ei tiedä, kenen se pitäisi tehdä. yliopiston rakennukset vaihtavat omistajaa rakennuskanta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten myyminen herättää tunteita yliopistoväessä. teksti Minna Markkanen kuvat Matti Parkkinen yliopiston mukaan sillä ei ollut enää mahdollisuutta jatkaa toimintaa tiloissa, sillä ne olisivat vaatineet kattavat peruskorjaukset. pääkirjaston vastapäätä sijaitseva rehtoraatti on yksi myydyistä rakennuksista.
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2016 JYYn Marjukka Mattila OLL:n puheenjohtajaksi Marjukka Mattila opiskelee Jyväskylässä valtio-oppia ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriopintoja. JYYn haLLituksen jäsen Arttu Karila on valittu Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajaksi. Hänen puheenjohtajakautensa alkaa tammikuussa. Kauden tärkein tapahtuma ovat kuntavaalit huhtikuun alussa. ”Vaaleissa opiskelijaliitto tulee varmasti puhumaan tulevaisuuden kunnan sivistyksellisestä roolista ja nostamaan esiin koulutusta”, Karila kertoo. Karilan valintaa puheenjohtajaksi edelsi kuuden viikon mittainen kampanja eri puolilla Suomea. ”Kampanja oli rankka mutta opettavainen. Kun omia ajatuksia haastetaan, se terävöittää sitä, mistä asioista haluaa pitää viimeiseen asti kiinni”, Karila summaa. ”Itselle niitä ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ja kun kepulainen olen, niin koulutuksen alueellinen tasa-arvo.” Karila opiskelee Jyväskylän yliopistossa taloustieteitä ja on JYYn hallituksen jäsen keskustaopiskelijoiden edustajistoryhmästä. Hallituskausi päättyy tammikuussa. Edustajistopaikkansa Karila aikoo pitää myös Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajakauden ajan. Keskustan opiskelijaliitto piti liittokokouksen Karilan kotikentällä eli Jyväskylässä ylioppilastalo Ilokivellä 11.–13. marraskuuta. Puheenjohtajaksi oli Karilan lisäksi ehdolla Linda Brandt Lappeenrannasta. Ilona Pesu arttu karila keskustan opiskelijaliiton johtoon Arttu Karila valittiin Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajaksi Ilokivellä pidetyssä liittokokouksessa. Sivari Kuvaaja YLiOppiLastaLO iLOkiven ruokasalin meluongelma helpottaa marraskuun lopussa. Ääntä vaimentavat verhot saadaan paikoilleen 21. marraskuuta alkavalla viikolla, ja akustiikkalevyt asennetaan viikkoa myöhemmin. Verhoja tulee kaikille ulkoseinän ikkunoille ja lisäksi salin keskiosaan. Akustiikkalevyjä asennetaan salin ilokiven äänieristykset paikalleen marraskuussa JYväskYLän YLiOpistOn Seminaarinmäellä sijaitseva päärakennus eli C-rakennus saadaan käyttöön ensi kevään aikana. Syksystä 2013 saakka peruskorjauksessa ollut päärakennus myöhästyy vuodenvaihteen aikataulustaan muutaman kuukauden. ”Tarkkaa muuttopäivämäärää meillä ei vielä ole”, kertoo Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja Kirsi Moisander. Päärakennukseen muuttavat takaisin rehtori ja hallintojohtaja alaisineen, yliopiston strategisen kehittämisen yksikkö, viestintäosasto, kirjaamo ja posti. Rakennuksen salit palaavat luentokäyttöön, ja Alvar Aallon kirjasto avataan opiskelijatilaksi. Myös rakennuksen aulassa toiminut kahvila Aalto palaa toimintaan. Minna Markkanen kä yliopiston tiedemuseon intendentti Pirjo Vuorinen kuuluvat huolensa ääneen esittäneiden joukkoon. Vilkunaa ja Vuorista huolestuttaa kampuksen rakennuskannan kohtalo, sillä vanhoista rakennuksista moni vaatii peruskorjauksen tulevien vuosien aikana. Peruskorjaukset maksavat, mikä heijastuu suoraan yliopiston tiloista maksamiin vuokriin. ”Ansaintalogiikka on tässä se osa, joka on pielessä”, Janne Vilkuna sanoo. ”Rakennukset ovat osa kansallista kulttuuriperintöä, ja laki velvoittaa suojelemaan niitä. Kiinteistöt omistavalla yhtiöllä on kuitenkin tuottotavoite, joten bisnes menee aina kulttuurin edelle.” Tilanne on nurinkurinen, sillä rakennukset omistava Suomen Yliopistokiinteistöt on suomalaisten yliopistojen ja valtion omistuksessa. Suomen valtio omistaa yhtiöstä kolmanneksen ja loppu on jaettu eri kokoisiin osiin kymmenen pääkaupunkiseudun ulkopuolisen yliopiston kesken. Jyväskylän yliopiston omistusosuus on 8,63 prosenttia. Kulttuuriperinnön suojeleminen, eli rakennusten kulttuuriperinnön kannalta olennaisten piirteiden säilyttäminen, ei sinällään kuulu SYK:lle eikä Jyväskylän yliopistolle. ”Tilanne on se, että kaikki tietävät, että kulttuuriperintö pitää säilyttää, mutta kukaan ei tiedä, kenen se pitäisi tehdä”, Vilkuna summaa. intendentti Pirjo Vuorinen nostaa esiin myös kaksi muuta tärkeää seikkaa: ekologisuuden ja yliopiston brändin. ”Rakennusten peruskorjaaminen on usein ekologisesti kestävämpää kuin kokonaan uusien rakentaminen. Samalla kulttuuriperintö säilyy”, Vuorinen sanoo. ”Oxfordin rakennukset Englannissa ovat satoja vuosia vanhempia kuin meidän, ja siellä menee ihan hyvin”, Vilkuna puolestaan linjaa. Yliopiston imagon kannalta Jyväskylä on Vuorisen ja Vilkunan mielestä ainutlaatuisessa asemassa. Kampus on harvinaisen kaunis moniin muihin yliopistokampuksiin verrattuna. Villa Ranan, Rehtoraatin ja Parviaisen talon omistaja Timo Häll tunnistaa yliopistoväen huolen. ”Enhän minä ole näitä rakennuksia viemässä pois kampusalueelta!” Häll sanoo. ”Kampuksen kaikki rakennukset muodostavat edelleen yhtenäisen rakennusmassan, jonka omistus vain hajautuu tulevaisuudessa.” Vilkuna ja Vuorinen ovat varovaisen innostuneita uudesta omistajasta. ”Ehkä tästä alkaa uusi aika”, Vuorinen sanoo ja Vilkuna nyökkää. Yliopiston tiedemuseon intendentti Pirjo Vuorinen (vas.) ja museologian professori Janne Vilkuna korostavat kulttuuriomaisuuden suojelun tärkeyttä. Enhän MInä olE näItä rAKEnnuKsIA VIEMässä PoIs KAMPusAluEEltA! matti parKKinen eikä kaikissa korkeakoulukaupungeissa ei ole esimerkiksi Jyväskylän korkeakoululiikuntaa vastaavia palveluita. Toisaalta kehitettävää löytyy myös meiltä. ”Korkeakoululiikuntapalvelut ovat Jyväskylässä erittäin hyvällä tasolla, mutta kuitenkin vain alle puolet Jyväskylän opiskelijoista ovat palveluiden käyttäjiä.” Kauden aikana on tarkoitus esimerkiksi selvittää, mikä motivoisi opiskelijoita liikkumaan. OLL on vuonna 1924 perustettu valtakunnallinen opiskelijaja korkeakoululiikunnan edunvalvontajärjestö, joka edustaa kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Joku kirjoittaja JYväskYLän YLiOpistOn ylioppilaskunnan ehdokas Marjukka Mattila on valittu Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) puheenjohtajaksi vuodelle 2017. Mattilan mukaan OLL:n puheenjohtajan pestissä on kyse pitkälti valtakunnan tasolla tapahtuvasta edunvalvonnasta. Kauden aikana ajankohtaisiksi tulevat esimerkiksi liikkuvampaan opiskelupäivään tähtäävän Liikkuva koulu -hankkeen laajeneminen peruskouluista toiselle asteelle ja korkeakouluihin. Lisäksi OLL muun muassa kampanjoi kuntavaalien aikaan yhdessä muiden liikunta-alan järjestöjen kanssa. Puheenjohtajana Mattila haluaa kehittää korkeakoululiikunnan yhdenvertaisuutta niin eri kaupunkien kuin yksittäisten opiskelijoidenkin välillä. Kaikissa korkeakoulukaupungeissa ei ole esimerkiksi Jyväskylän korkeakoululiikuntaa vastaavia palveluita, ja toisaalta kehitettävää löytyy myös meiltä. ”Korkeakoululiikuntapalvelut ovat Jyväskylässä erittäin hyvällä tasolla, mutta kuitenkin vain alle puolet Jyväskylän opiskelijoista ovat palveluiden käyttäjiä”, Mattila kertoo. Kauden aikana onkin tarkoitus esimerkiksi tehdä tutkimusta siitä, mikä motivoisi opiskelijoita liikkumaan. OLL on vuonna 1924 perustettu valtakunnallinen opiskelijaja korkeakoululiikunnan edunvalvontajärjestö, joka edustaa kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Ilona Pesu päärakennus käyttöön ensi keväänä
In English 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2016 W hen the people of the United States cast their vote on Tuesday the 8th of November, Hillary Clinton was ahead in the polls. However, there was a sense that in these elections the polls shouldn´t be trusted. On election night, when Florida, a state that had previously voted for Barack Obama twice, went to the republican nominee Donald Trump, the mood started to shift. States that had voted for Democrats in previous elections shifted to the Republicans. Clinton lost Ohio, Wisconsin and Michigan, all states that Obama won in 2008 and 2012. In the end, Donald Trump won the election, even though Clinton won the popular vote. The scurrilous billionaire will be the president of the United States for the next four years. During the campaign, the image of a Trump supporter was that of an angry white male. Nevertheless, it was the white women who voted Trump, who many women have accused of sexual harassment, to the Oval Office. According to Fivethirtyeight, a website that focuses on opinion polls analysis, economics, politics and sports, 63 percent of white men voted for Trump and 31 percent for Clinton. 53 percent of white women voted for Trump and 43 for Hillary Clinton. Despite her poor performance among women, there was one cohort that supported Clinton vehemently: young women. 63 percent of women aged between 18 to 29 years old voted for Clinton, while only 31 percent supported Trump. The election result underlines a clear racial divide among Americans: white people voted for Trump, and Africanamericans and Hispanics voted for Clinton. According to the Guardian, black men (80 percent) and women (94 percent) voted for Clinton. Latino men and women voted also for Clinton, although with lower numbers. The votes also split with age. 52 percent of adults between 18 and 44 years old voted for the democratic nominee, and a majority (53 percent) of people aged over 44 voted for Donald Trump. According to the New York Times, Clinton won the big cities, like New York, Chicago, and Los Angeles, as well as the coastal areas of the United States. Trump took many of the suburbs and over 80 percent of the nation’s counties. Overall, the voter turnout was lowest in twenty years. in aDDition to securing the White House for the next four years, the Republican party also maintained its majority in both chambers of the U.S. congress. The congress is divided into the Senate and the House of Representatives. The election result means that the Republican party has at least two years of ”unified” government. In other words, Trump and his party now have a chance to reshape Washington. The Republican elite is cautiously Politics. Few saw it coming, but Donald Trump won the presidential election to become the 45th president of the United States. How did it happen and where does the United States go from here? trump in the oval office text Jaakko Kinnunen graphics Markku Mujunen in the end, donald trump won the election, even though clinton won the popular vote.
Kolumni 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2016 jylkkärin kysely vastaa osoitteessa jylkkari.fi Mitä Mieltä olet YhdYsvaltain presidentinvaalien tuloksesta? Olen järkyttynyt. Se on maailmanloppu nyt. Voisin muuttaa Kuuhun tai ainakin Kanadaan. 36 % 29 ääntä Vedän foliohattua syvemmälle päähän. Uusi maailmanjärjestys, Putin ja Trump! 36% 29 ääntä HYVÄ! Demokratian voitto, hiljainen enemmistö palasi valtaan. Ihan sama. Vaalit ei kiinnostanu eikä kiinnosta vieläkään. Koska niistä vouhkaaminen loppuu? Ääniä yhteensä 80. 4% , 3 ääntä 24% 19 ääntä tiedäthän tunteen, kun liukastut talvipakkasella ja kaadut selällesi yliopiston kirjaston edessä. Ympärillä olevat ihmiset huudahtavat: ”Olethan kunnossa? Sattuiko?” ”Ei tunnu missään, ei sattunut”, on lähes poikkeuksetta jokaisen suusta kuuluva fraasi. Tämä siitäkin huolimatta, että kyyneleet nousevat silmäkulmiin ja jyskyttävä kipu tuntuu vielä tunninkin päästä. ”Senkin idiootti, kuinka tyhmä sä voit olla?” entinen kumppani huutaa suhteen viimeisillä hetkillä. Kasvosi muuttuvat ilmeettömiksi, pääsi ei painu alas. Ylimielinen nauru ja olan kohautus. Ei tunnu missään. kirjoitin ensiMMäisinä yliopistovuosinani blogia. Luovuus ja lukijoiden hauskat ja liikuttavat kommentit toivat iloa, mutta ilkeät ja solvaavat kommentit satuttivat. Satuttivat, vaikka kuinka yritin jättää ne omaan arvoonsa. Nauraa niille ja olla välittämättä. Usein blogin kommenttiosiossa asiasta huomauttaessa tai kahvipöydässä sen esiin tuodessani törmäsin vastaukseen: ”se joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäkööt.” Näinkö tosiaan on? Jos kuka tahansa haluaa ilmaista itseään, harrastaa ja tuoda mahdollisesti samalla muille iloa ja ajanvietettä, on myös automaattisesti otettava kaikki paska mukisematta vastaan? käYtäMMe loputtoMan paljon energiaa siihen, ettei mikään koskettaisi, tuntuisi pahalta, painaisi alas – tai ainakaan että se ei näkyisi ulospäin. Välinpitämättömyys ja kovuus ovat osa ulkoista minäämme – herkkyys ei. Meille on jo lapsesta saakka opetettu kummallinen pärjäämisen kulttuuri. Itsekseen pärjääminen on vahvuutta, avun pyytäminen ja kivun näyttäminen heikkoutta. Voimme mieluummin pahoin yksin kuin pyydämme apua. Lohdutamme sanomalla: ”älä välitä”. Samalla kuitenkin vähättelemme kokemusta emmekä anna arvoa toisen surulle – sille että sattuu. Voisimmeko sen sijaan vain kuunnella ja olla läsnä? Sillä entä jos välinpitämättömyys lisää välinpitämättömyyttä ja kovuus kovuutta? Jos emme näe omaa kipuamme, kuinka voimme nähdä toisten? en koskaan myöntänyt, kuinka paljon ilkeät kommentit blogissani satuttivat. Lopetin blogini, sillä en osannut olla välittämättä. En kestänyt leikkiä, johon olin ryhtynyt. Mutta onko leikkiä aina kestettävä? Isot tytöt eivät itke, vai itkevätkö sittenkin? On rohkeaa uskaltaa välittää ja ottaa riski haavoittumisesta. Vielä rohkeampaa on sanoa ääneen silloin, kun sattuu. Niin parisuhteessa, ystävien kesken kuin verkossa. Yksin ei tarvitse eikä kannata pärjätä. Jos olemme vain tarpeeksi rohkeita, saatamme huomata kuinka monta auttavaa kättä on nostamassa meitä takaisin ylös. Saara Kemiläinen Kuka leikkiin ryhtyi optimistic about its prospects. ”I think it’s always a mistake to misread your mandate. I don’t think we should act as if we’re going to be in power forever. We’re going to be an enthusiastic supporter [of Trump] almost all the time. When we have differences of opinion, I prefer that we work them out in private”, the Republican majority leader senator Mitch McConnell said in the Washington Post. during his campaign, presidentelect Trump vowed to overturn many of president Barack Obama`s reforms. For example, he promised to repeal the Affordable Care Act, also known as the Obamacare, and to tear the Iran nuclear deal, which he called ”the worst deal ever negotiated”. However, in his first speech after the results were in, Trump seemed suprisingly amicable. He congratulated Clinton for a hardfought campaign, even though he has on numerous occasions called her a liar and stated that she should be arrested and jailed. The change in rhetoric has led many of his opponents hoping that Trump would appease his policies. In his first interviews after the election, Trump has already seemed to withdraw some of his campaign promises. the president-elect has promoted himself as a leader, who takes matters into his own hands and wants to cut red tape. This has led many commentators to conclude that Trump wants to start his career as the president of the United States demonstratively. Various media outlets have already speculated what actions Trump will take in his first days in office. His campaign promises included a temporarily ban on Muslims from entering the US, deportation of millions of undocumented immigrants and building a wall on the US-Mexico border. Trump echoed his promise of building a wall on CBS’ 60 Minutes. Although, he also stated that parts of the wall could be replaced with fences. The newly elected president is currently assembling his cabinet. In one of his first acts as the presidentelect, Trump appointed Stephen Bannon, the executive chairman of the conservative and rightwing Breitbart News, as his White House Chief Strategist. Bannon has been linked to the AltRight, an internet-based rightwing movement that has often used racist and provocative memes and slogans (Jylkkäri 9/2016). In addition, the former New York mayor Rudy Giuliani has reportedly emerged as the top candidate to serve as the secretary of state in Trump’s government. Some critics have already pointed to his lack of experience in foreign policy. donald truMp’s presidency could also shift the power balance in the US courtrooms. The US supreme court is hugely influential and it has been down to eight members after justice Antonin Scalia’s death last February. A seat in the US supreme court is a lifetime appointment. The Republican party refused to even consider president Obama’s nomination of judge Merrick Garland to fill Scalia’s seat. The move was considered a gamble that now seems to worked in favor of the Republicans. Because there are many elderly members in the supreme court, Trump might be able to appoint multiple justices, even if he only serves for one term. For example, liberal Ruth Bader Ginsburg, 83, is a cancer-survivor, and Democratic-appointed justice Stephen Breyer is 78 years old. During his campaign, Trump demanded Ginsburg to resign. She had called the presidential nominee a faker and speculated about moving to New Zealand, if Trump were to win the election. A conservative bloc could control the supreme court for decades. Abortion rights and the national right for samesex marriage could be in danger. Currently the shorthanded court is split with four conservatives and four liberals. The defeat of Hillary Clinton meant that the Democrats lost their chance to form a liberal-leaning majority in the country’s highest court for the first time since the 1970s. President-elect Trump has already published a list of 21 judges, who he considers for the seat left empty by the death of Antonin Scalia. All 21 names have conservative credentials with the usual hot-button issues like gun rights, death penalty and abortion. donald truMp’s presidency could shape the landscape both political and cultural of the United States for decades to come. But neither the Democrats nor Republicans know, what president Trump will do. It’s safe to say that everybody is hoping for the best and preparing for the worst. vielä rohkeampaa on sanoa ääneen silloin, kun sattuu.
8 Kampus Helpotus Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2016 teksti Ilona Pesu kuva Jaakko Kinnunen arki. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS julkisti taannoin eräänlaisen kämppis-Tinderin. Kämppishaku-sovelluksen kautta voi etsiä itselleen sopivaa kämppistä. Loistoidea! Jylkkäri ideoi sovelluksia, jotka jonkun pitäisi ehdottomasti keksiä. Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan. paska kotiseutu Paila alta paljo rikki Het sanon: meil tehläh työtä, jollon tarkotus! valkeala on kuuluisa armeijjast, meil on vekarajjärven varuskunta ja utin jääkälirykmentti. harva kuitenkaa loppuje lopuks tietää tai muistaa ja loput ei sano, varsinkaa vuolen 2009, ku kuntaliitos tuli. mielessäin aattelin, et jaha: ensin ei muuta ulvota ku et meilt maalt pitäs kaupunkih päästä, mut sitku kuntaliitos tekee meist kaupunkilaisii, ei muuta virttä veisata ku itsenäist pitäjää. vaan ihmekö tuo: miun tuskin tarvitsee täs tekstis juur avata, miks kuntaliitos kouvolaan saa allerkiaarvot reilust ylös. sanonpa silti, et kyl myö tietenkii loppupeleis lählemä kouvostoliiton kelkkaan: sillonkii ku meinasivat, ettei se kukkenhaimin museo mahu hesaan, myö ensmäsenä oltais se meiämail haluttu. kylhä se tietyst ois investoint, mut viep mennessää ja tuop tullessaa, sanos aito valkialain. kunnon kunta, Valkeala oli meiä oma sloukan. ”kunnon” saatto liittyy urheiluu, koska sitä meillon palio. valki, kajo ja likolammen tiikerit on meiä omat seurat ja valkealan maankuulu jäähalli sit se seuratalo. tositoimest on kyse, laionsklupikii antanu rahotust. itte olin kyl enemmä kiinnostunu muist jutuist eikä meit ollu montaa. jos harrasti musiikkii, joku sano hintiks tai homoks, jos harrasti kuvista, molemmiks. Ei tieläh, eiks traktorii sit voi ajaa kuka vaa? Monest on puhe, yhä enemmäst puute, mut rakkaut meillon aina ollu. maajussi etti morsiant useammalkii kauel eikä ne telkkarisarjaa ees lopu, vuonna 1996 valkealas oli suomen isoin ilotalo maankuulus motellis ja nyt sit valkealaa avattiin suomen ensimmäine rakkauspuisto vuohijärven ihka uulen luontoja kulttuurikeskuksen pihaan. sielkää ei varmaa kukaa kävis, jos se olis ”kulttuurikeskus”, mitä varte piti laittaa toi luonto-sana siihen, vaik sil varmaa on haettu sitä, et siin vieres on repoves, kansallispuisto. sielkää ei kyl paikalliset juur käy, mut nyt ku suomen pohjavesmyyntii on mietitty, tuskin haittaakaa, et yli puolet siel vierailevist ihmisist on muilt mailt. myö ollaan melkosii sissei, vaik myö ollaan paila alta paljo rikki, niinku paikalliin kasku kertoo. meiä entisen sairaalan tilois oli jonku ajan vastaanottokeskus ja kylhä myö valitettii, mut niivvaa selvittih. kuitenkii valkealan vanhin ravintolaki on ulkomaalasten omistama, ja siel myö yhä käyläh hyvälmielel. iHMinen Voi lähtä valkealast ja valkealaki voi lähtä ihmisest. mut jos mie jostai oon ylpee, nii siit et en oo luumäelt: ne on muka itsenäisii, mut tilastollisest käyvät usein meiä uimahallis. Venla-Vanamo Asikainen sovelluksia, jotka jonkun pitäisi keksiä Kelakuumotin Opintotuen tulorajat saattavat päästä yllättämään, vaikka kuinka yrittäisi arvioida omat tulonsa oikein. Kelakuumotin laskee pitkin vuotta yhteen jokaisen tienatun euron. Sovellus alkaa jo hyvissä ajoin kuumotella lähestyvästä takaisinperinnästä, jos tulorajojen ylittyminen näyttää millään tavalla mahdolliselta. Häppäriäppi Mikä olisikaan parempaa kuin sovellus, joka yhdistää liikunnan, rahansäästön ja kaljan? Häppäriäppi kokoaa yhteen Jyväskylän happy hourit ja muistuttaa niiden alkamisesta. Karttaominaisuus auttaa navigoimaan perille myös tuiskeessa, ja lisäksi sovellus tsemppaa pistämään jalkaa toisen eteen, jotta ehtii ajoissa tiskille. Istuminen tappaa, vaihda välillä baaria. Graduparimätsäin Kiinnostaako gradun tekeminen parityönä, kenties monitieteisesti? Iske graduparihakuun pari näppärää hakusanaa, ja sovellus tarjoaa sinulle mätsiä, joka on kiinnostunut samoista asioista. Fysioterapian maisteriohjelman ja akvaattisten tieteiden opiskelijoilla saattaa yllättäen olla jotain yhteistä! Lounasseula Onko ruokalistojen selaaminen sinustakin turhan vaivalloista ja aikaa vievää? Haluatko syödä joka päivä lempiruokiasi? Tuleeko kuivan pizzapalan näkemisestä paha mieli koko päiväksi? Kerro Lounasseulalle mieliruokasi ja -lounaspaikkasi sekä ruoat, joita et halua lounaallasi kohdata. Lounasseula valitsee ruokapaikan puolestasi. Maksullisena lisäominaisuutena saat käyttöösi Lounasjonomittarin, joka kertoo reaaliajassa, kuinka kauan muut sovelluksen käyttäjät ovat tänään lounastaan jonottaneet. Laatuaika Laatuaika-sovellus on perheellisen opiskelijan arjen pelastus. Se kokoaa yhteen ärsyttävien teletappibändien keikat ja muut tapahtumat, joihin lapsen voi lykätä muiden vahdittavaksi. Lisäksi sovelluksessa voi kytkeä päälle automaattinen vastaus -toiminnon, joka vastaa ”No?” aina, kun lapsi sanoo ”Äiti!” tai ”Isi!”. Iisinoppa Iisinoppa on sovellus niille, joilta uupuu tutkinnosta pari kriittistä noppaa tai vuoden opintopistesaldo on jäämässä alle 45:een. Kirjaudu sovellukseen Korppi-tunnuksillasi, ja se ilmoittaa, kun vertaisarvioinnin perusteella helpoksi rankattuun monivalintatenttiin voi ilmoittautua. Taloustieteen perusteet 8 op, täältä tullaan! Aletarratutka Sovellus piippaa aina, kun johonkin himoitsemaasi tuotteeseen läntätään lähikaupassa kolmenkymmenen prosentin alennustarra. Kipaise poimimaan eväät talteen. Ruokahävikki vähenee, ja rahapussi kiittää.
Pakina 9 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2016 K ansainvälinen peilinvalmistajien liitto kertoi viime viikolla maailmanlaajuisista peilientoimitusvaikeuksista. Vaikutukset ovat nähtävissä suomalaisissakin sisustusja peililiikkeissä. Hyllyt ammottavat tyhjyyttään. ”Muutamia yksittäiskappaleita, lähinnä kakkoslaatua, on tällä hetkellä saatavilla. Muuten joudumme myymään ei-oota”, valittelee Heikki Heijastin peililiike Palapeili Oy:stä. ”Meidän on syytä katsoa peiliin, kun emme osanneet ennustaa tällaista ryntäystä peilikaupoille emmekä lisänneet tuotantoamme ajoissa”, Suomen Peilitehdas Oy:n tuotantopäällikkö Kaija Kuvastin harmittelee. Peiliala on kärsinyt viime aikoina toistuvista toimitusvaikeuksista, mutta aikaisemmin vaikeudet ovat rajoittuneet yhdelle mantereelle kerrallaan. Esimerkiksi viime kesänä kiinalaisten peilien tuonti EU:n alueelle kasvoi 36 prosenttia, kun koko Eurooppa katsoi peiliin brexit-äänestyksen tulosten selvittyä. Tällä kertaa kiinalaisillakaan tukkureilla ei ole mitään, mitä myydä. Helsingin Eliittipeili Oy sen sijaan hyötyy kilpailijoidensa ahdingosta, ja kassa kilisee taukoamatta. Toimitusjohtaja Sirpa Säihke kertoo, että yrityksen liikevoitto on kasvanut eksponentiaalisesti perussuomalaisten vuoden 2011 jytkyn jälkeen. ”Siitä lähtien olemme analysoineet peilikauppaa tarkoin ja pitäneet varastosaldomme korkealla, ja esimerkiksi juhannusviikolla päätimme pitää liikkeen ovet auki brexitin varalta pyhänäkin”, hän selittää. Säihke ei hienotunteisuussyistä halua paljastaa kanta-asiakkaidensa henkilöllisyyksiä, vaan tyytyy toteamaan, että moni juhannuksena ostoksilla käyneistä kuuluu ylempiin yhteiskuntaluokkiin, kuten toki Eliittipeilin asiakaskunta muutenkin. Viime päivinä peilikaupoilla on käynyt lähinnä pääja politiikantoimittajia, kolumnisteja ja vaaliennusteiden tekijöitä. Tiettävästi asiakkaina ovat olleet tällä kertaa ainakin MTV Uutisten Jussi Kärki (Trump yllätti mielipide-eliitin – myös median katsottava peiliin, 9.11.2016), Helsingin Sanomien Jussi Pullinen (Valtamedia haukkui yhtenä rintamana Trumpia ja katsoo nyt peiliin, 10.11.2016), Kauppalehden Arno Ahosniemi (Median ja ennustuslaitosten syytä katsoa peiliin, 9.11.2016) ja Ylen A-Studion Johanna Vesikallio (Myös media voi katsoa peiliin pitkään ja hartaasti, 9.11.2016). ”Toki palvelimme samoja henkilöitä juhannuksenakin”, Säihke huomauttaa. ”Mutta kesällä ostetut peilit eivät enää kelpaa, sillä trendit ovat muuttuneet”, hän lisää. Mutta mikä aiheuttaa seuraavan ryntäyksen? ”Analyysimme mukaan seuraavaksi peiliin joutuvat katsomaan sijoitusneuvojat. He kun kannustivat panemaan paukkuja betonija muurinrakennusteollisuuden osakkeisiin, vaikka USA:n presidentinvaalien todellinen voittaja Trumpin rinnalla on peilibisnes.” Taustapeiliin katsoja Peiliyrittäjän kiiltävän kirkas päiväuni viime päivinä peilikaupoilla on käynyt lähinnä pääja politiikantoimittajia, kolumnisteja ja vaaliennusteiden tekijöitä. UFF Second Hand Asemakatu 4 ma-pe 9-19, la 9-17 Opiskelijakortilla ilmaiseksi UFF:n kanta-asiakaskortti 21.-26.11.2016! www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan 9,90€ kpl VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA RUoKA & JUoMA -oPisKELiJATARJoUKsiA! Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ huom!!! PE-LA AVoiNNA 03 sAAKKA!
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2016 hiukkaset eivät nuku hiukkaskiihdytin. Fysiikan laitoksella tehdään tutkimusta ympäri vuorokauden. Jylkkäri vietti yön Ylistönrinteen kampuksella kiihdytinlaboratoriossa. teksti ja kuvat Ilona Pesu torstai-ilta, kello 21.45. Aku Jokinen soittaa fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorion ovikelloa. Hän opiskelee fysiikkaa ja tekee yövuoroja hiukkaskiihdyttimen operaattorina. Vuoro alkaa iltakymmeneltä ja jatkuu aamukahdeksaan. Astumme sisään ja suuntaamme operaattorin työtilaan, ohjaushuoneeseen. Huoneessa on nopeasti laskettuna toistakymmentä näyttöä ja vakiväelle nimikoidut tuolit. ”Do not adjust this chair”, muistuttaa selkänojaan kiinnitetty tarra. Henkilökuntaan kuuluva operaattori Jani Hyvönen briiffaa Jokisen yön työtehtäviin. IGISOLeli ioniohjainryhmä tekee mittauksia normaalissa paikassaan. Tarvittaessa he soittavat ohjaushuoneen puhelimeen, vanhanmalliseen Nokiaan. ”Mites, kun eilen oli puhetta tuosta ionilähteen hehkulangasta, se on ilmeisesti edelleen kestänyt?” Aku Jokinen varmistaa. Yövuoro on hänelle toinen perättäinen. ”Se on kestänyt. En usko, että palaa tänäkään iltana. Jos niin käy, riippuu kellonajasta, mitä tehdään. Se on tunnin tai kahden homma, jos sitä ruvetaan vaihtamaan”, Hyvönen toteaa. Fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa tehdään kokeita käytännössä yötä päivää. Aina kun kiihdytin on käytössä, ohjaushuoneessa on operaattori valvomassa laitteen toimintaa. Päivisin työtä tekee henkilökunta. Öisin ja viikonloppuisin töissä ovat operaattoreiksi koulutetut fysiikan opiskelijat. Tällä hetkellä opiskelijaoperaattoreita on neljä, mutta heitä koulutetaan lisää syksyn ja ensi kevään aikana. yleensä operaattoriksi lähdetään toisena tai kolmantena opiskeluvuonna, ja ura jatkuu kolmisen vuotta. Jokinen on nykyisistä opiskelijaoperaattoreista pitkäaikaisin. Hän on ollut operaattorina vuodesta 2008. Alunperin hommiin veti raha, mutta myös toive siitä, että käytännön työstä saisi motivaatiota opiskeluun muutenkin. ”Ihan täysin odotukset eivät siltä osin täyttyneet. Tämä on ehkä valitettavan paljon lokeroitua”, hän sanoo viitaten siihen, ettei operaattori oikeastaan edes tiedä, mitä parhaillaan mittauksia tekevä IGISOL-ryhmä tutkii. Operaattorin tehtävänä on yksinkertaisesti huolehtia siitä, että ryhmälle ajetaan heidän tilaamaansa hiukkassuihkua. en usko, että palaa tänäkään iltana. niin sanotussa gammapallossa on lukuisia säteilymittareita. sitä käyttää Ritututkimusryhmä.
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2016 Soitan yövuoron jälkeen IGISOL-ryhmän professorille Ari Jokiselle. Hän kertoo, että ryhmä tutkii eksoottisten ydinten rakennetta. Ne ovat lyhytikäisiä ytimiä, joiden protonija neutronimäärät ovat erilaisia kuin luonnossa. ”Niiden kautta saadaan tietoa muun muassa siitä, miten raskaat alkuaineet syntyvät maailmankaikkeudessa”, Ari Jokinen havainnollistaa. Mutta takaisin ohjaushuoneeseen. Kello on pian yksitoista, ja edessä on yön ensimmäinen työtehtävä. Kling kling kling. Merkkiääni kertoo, että kuolleen miehen kytkin on aktivoitunut. ”Kerran tunnissa pitää ilmoittaa järjestelmälle, että täällä ollaan”, Aku Jokinen kertoo. Käytännössä se tarkoittaa nelinumeroisen koodin näpyttelyä yhdelle ohjaushuoneen lukuisista tietokoneista. Jos kuittausta ei tee, automatiikka alkaa ajaa laitteistoa alas. Sitä Jokiselle ei ole koskaan käynyt. Varoitusääntä ei voi kuulemma olla huomaamatta. Lisäksi Jokinen tarkastaa muutaman tunnin välein tietokoneelta hiukkassuihkun intensiteetin eli sen, että suihkussa on hiukkasia sen verran kuin pitääkin. Hiukkassuihkun intensiteetin lisäksi näytöt kertovat esimerkiksi sen, kuinka paljon laboratoriossa kuluu sähköä. Parhaillaan kulutus on 280 kilowatin paikkeilla. Keskimäärin teho on viitisensataa kilowattia, mikä vastaa jotakuinkin sataa sähkökiuasta. Jokinen kertoo laskeneensa joskus, että työvuoron aikana laitokselta kuluu enemmän rahaa sähköön kuin operaattorin liksaan. Hetkeä MyöHeMMin, kello 23.20, tietokone piippaa säteilyhälytyksen merkiksi. Yksi gammasäteilyä mittaavista GMF-mittareista on havainnut tavallista suuremman määrän säteilyä ja katkaissut hiukkassuihkun. Tilanne menee ohi kolmessa sekunnissa. Häiriö on niin pieni, ettei sitä tarvitse edes kirjata ylös. Jokinen klikkaa suihkun takaisin käyntiin. Hänen mukaansa säteilyhälytyksiä tulee tavallisesti korkeintaan pari kertaa vuoron aikana, joskus ei lainkaan. Sama sääntö pätee operaattorin yövuoroihin yleensäkin – yön aikana saattaa tapahtua paljon, mutta voi olla, ettei tapahdu mitään. Jokinen on viettänyt ohjaushuoneessa niin jouluja kuin juhannuksiakin. Yksi erikoisimmista tapauksista sattui kerran juhannuksen tienoilla, kun poikaporukka meni pihan tupakkakatokseen grillaamaan makkaraa. ”Se ei mennyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, ja aloin haistella täällä sisällä savua”, Jokinen kertoo ohjaushuoneessa. Automaattista palohälytystä ei onneksi ehtinyt tulla, ja pojat säästyivät suurelta laskulta. Käsistä lähtenyttä grillausta todennäköisempää on, että esimerkiksi ukonilma tai sähkökatkos häiritsee kiihdyttimen toimintaa. Silloin laitteet täytyy käynnistää uudelleen. ”Esimerkiksi tuon syklotronin päämagneetin käynnistämisessä menee puolisen tuntia, jos se suostuu käynnistymään ongelmitta”, Jokinen kertoo. syklotroni on hiukkaskiihdytin, jossa hiukkaset kiertävät spiraalimaista rataa. Sen avulla voidaan tutkia esimerkiksi sitä, kestävätkö satelliittien osat avaruuden säteilyä. Syklotroneja on Jyväskylässä kaksi. Nyt pyörivä K-130 aloitti toimintansa 1990-luvun alussa. Uudempi syklotroni K-30 tuli Jyväskylään vuonna 2010. Se saatiin ilmaiseksi: Venäjä kuittasi hiukkaskiihdyttimellä osan Neuvostoliiton ajalta jääneistä veloista. Syklotronin lisäksi laitokselta löytyy Pelletron, jossa hiukkaset kulkevat suoraan. Sillä voi esimerkiksi testata, ovatko kultahelyt oikeasti kultaa. Viimeisimpänä hankintana on elektronikiihtietokone piippaa säteilyhälytyksen merkiksi. kiihdytinlaitteistoa jäähdytetään jäähdytysvesipumpun avulla. osa laitteistossa syntyneestä lämmöstä käytetään parkkihallin lämmittämiseen.
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2016 Aku Jokinen kiihdytinlaboratorion ohjaushuoneessa tuntia ennen yövuoron päättymistä. ionilähteestä kohtioluolaan z z Kiihdytinlaboratorioz koostuuzkolmestazosasta. z z Hiukkassuihkuzlähteez liikkeellezionilähteestä.z Sieltäzsezohjataanz tyhjiöputkeazpitkinzitsez hiukkaskiihdyttimeen. z z Kiihdytinzkiihdyttääz hiukkasiazniin,zettäznez saavuttavatzhalutunzz nopeuden. z z Senzjälkeenzhiukkasetz ohjataanztutkimustaz tekevänzryhmänz kohtioluolaan,zjossaz hiukkasetztörmäytetäänz kohtioatomienzytimiin.z Törmäyttämisenz tarkoituksenazonzsaadaz aikaanztutkittaviazz reaktioita. dytin, joka palveli aiemmin sädehoitolaitteena. Täällä sillä testataan avaruuselektroniikan komponenttien säteilynkestoa. kello tulee yksi yöllä. Jokinen taistelee televisioruudun kanssa. Yövuorossa olisi aikaa katsoa rästiin jääneet sarjat, jos läppäriin yhdistetty tv-ruutu suostuisi toimimaan. Nyt se pysyy itsepintaisesti mykkänä, kunnes puolen tunnin taistelun jälkeen kaiuttimista alkaa kuulua ääntä. Jokinen hakee keittiön jääkaapista evässalaatin, kaataa tuoppiin rasvatonta maitoa ja pistää Pitääkö olla huolissaan -jakson pyörimään. Aamukolmen tienoilla väsymys alkaa painaa. Jani Hyvönen sanoi ennen iltavuorosta lähtöään, että tunnit neljästä kuuteen ovat hereillä pysymisen kannalta ne kaikkein raskaimmat. Jokinen on samaa mieltä. Hän ei pidä kahvista, mutta mukana on kokispullo. Repun pohjalta löytyisi myös kofeiinitabletteja pahemman väsähdyksen varalta. Lähdemme kiertämään kiihdytinlaboratorion tiloja. Käytössä olevaa K130-kiihdytintä tai sen kevytionilähdettä Liisaa ei voi mennä säteilyn takia katsomaan, mutta esimerkiksi Pelletronia ja muiden kuin IGISOL-ryhmän mittauspisteitä eli kohtioluolia voi. tunnelma on aavemainen. Huone toisensa perään on täynnä huminaa ja hurinaa. Suuria laitteita, sähköjohtokimppuja, toinen toistaan kummallisempia ilmaisimia, merkkivaloja, varoituskylttejä. Kaapin päällä nököttää rivi tyhjiä kuohuviinipulloja. Ihmisiä ei näy missään, vaikka operaattorin lisäksi talossa on yksi tai kaksi IGISOLryhmän jäsentä. Tilojen kiertäminen on lähinnä taukojumppaa. Kaiken voi tehdä tietokoneella, joten operaattorin ei välttämättä tarvitsisi poistua ohjaushuoneesta lainkaan. Normaalisti yövuorolainen ei kiertäisi ihmettelemässä kiihdytinlaboratorion laitteita, vaan kävisi pihalla happihyppelyllä tai hakisi laitoksen kahviautomaatista juotavaa. Kello käy aamuviittä. Jokinen kallistaa työtuolinsa takakenoon, nostaa jalkansa toiselle tuolille, ummistaa silmänsä ja pyörittelee peukaloitaan. Läppärin näytöllä pyörii näytönsäästäjä. Nyt ajettavat protonisuihkut tapaavat olla aika vakaita, mutta yö on silti ollut epätavallisen hiljainen. Aika matelee. Jyväskylän kiihdytinlaboratoriossa vierailee vuosittain kolmisensataa tutkijaa ulkomailta aina Australiasta, Etelä-Afrikasta ja Japanista asti. Eniten käy brittejä, ja myös venäläisiä vieraita on usein. Jokinen kertoo, että toisinaan yövuorossa pääsee myös tulkiksi ja Jyväskylä-oppaaksi. Joskus hän on auttanut kansainvälistä tutkijaa soittamaan taksin Tikkakosken lentoasemalle, joskus neuvonut, mistä saa tilattua pitsaa. ”Jos ovesta tulee joku, jota en tunne, aloitan keskustelun englanniksi”, Jokinen kertoo. Puoli seitsemältä Ylen uutisvahti herättää aamuvirkut. Jokinen on uppoutunut ThinkPadiinsa. Yövuoroissa aika kuluu usein tietokoneen parissa, joskus myös esimerkiksi demotehtävien tekoon. Toisinaan luennolle täytyy mennä suoraan yövuorosta. Näin kävi vierailua edeltävänä yönä. Työvuoro päättyi aamukahdeksalta. Kymmeneltä alkoi ydinfysiikan luento. ”Vähän myönnän pilkkineeni”, Jokinen naurahtaa. työvuoron lähestyessä loppuaan laboratoriossa alkaa näkyä liikettä. Edellisenä aamuna alkanut ilmastointihuolto jatkuu, joku vaeltaa käytävää pitkin keittiöön. Siivoojankin saattaisi talossa nähdä, jos olisi tarkkana. Puolen kahdeksan jälkeen uskaltaa jo sanoa, että yö on sujunut hyvin. ”Tämä on ihan ideaali. Se on kaikkien etu, että täällä ei mikään mene rikki”, Jokinen summaa ja jättää viestikapulan henkilökuntaan kuuluvalle operaattorille Markus Liimataiselle. toisinAAn luennolle täytyy mennä suorAAn yövuorostA.
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2016 Hei sinä siellä! Olet hyvä juuri sellaisena kuin olet. Juuri sen kokoisena, värisenä ja hajuisena kuin olet. Juuri niiden ajatusten ja tunteiden kanssa, joita sinussa ilmenee. Ja jotka eivät ole sama kuin sinä. Menot tekstit Lotta Tiihonen (lottatiihonen@gmail.com) Mitä on olla ihminen? Mitä tarkoittaa ihmisyys? Tällaisten kysymysten äärellä Mikko Hyvönen on askarrellut luodessaan koreografiaa Off/ Balance -tanssiryhmän Crystal pieces: human beings -tanssiteokseen. Toinen Hyvöstä ja työryhmää kiinnostanut näkökulma on ollut rituaalinomaisuus: shamanistiset harjoitteet, jotka liittyvät tanssiin, äänenkäyttöön, rummutukseen ja meditaatioon. “Olemme koettaneet luoda nykyaikaisen rituaalin. Jotain, mitä maailma voisi kaivata juuri tällä hetkellä.” Jotkut tarvitsevat turvaa, lämpöä ja lempeyttä, toiset taas ravistelua ja herättelyä. Tarjolla ei siis ole mitään passiivista viihdettä. Yleisöä ei istuteta katsomoon, vaan tilaan voi asettua siten kuin juuri sillä hetkellä hyvältä tuntuu. Voi pysytellä etäällä tai mennä lähelle, olla paikoillaan tai liikkua mukana. “En halua väkisin vetää yleisöä mukaan mihinkään, vaan kyse on hienovaraisesta energioilla ja liikkeellä pelaamisesta”, kuvailee Hyvönen teokseen sisältyvää vuorovaikutusta. Freelancerina Eurooppaa kiertelevä koreografi tietää kertoa, että tanssin tuominen taidemuseoihin on juuri nyt kuuminta hottia Keski-Euroopassa. Holvissa nähdään Hyvösen lisäksi kaksi jyväskyläläistä tanssijaa, Terhi Kuokkanen sekä Jaakko Nieminen, joka opiskelee yhteiskuntatieteitä Jyväskylän yliopistossa. 3.12. HipposHalli FigHt NigHt (K-18) tihkuu testosteronia, mutta myös räjähtävää naisenergiaa, kun lavalle astelee Barbe-Q-Barbies ja kehään thainyrkkeilijä Petra Pirttimäki (kuvassa). Nyrkkeilyhanskat käteen vetää myös “uransa lopettanut” Euroopan mestari Amin Asikainen. 25.11. JyväskyläN taideMuseo Holvi Tanssiteos Crystal pieces: human beings herättää ihmettelemään kokemusta omasta kehosta ja minuudesta. Kuvassa tanssijat Mikko Hyvönen ja Terhi Kuokkanen. Zebra and Snake eli Matti Ahopelto, Alpo Nummelin ja Tapio Viitasaari. 27.11. keski-suoMeN Museo Mitä tulee, kun laittaa yhteen kolme valokuvausta harrastavaa Jyväskylän Sinfonian viulistia sekä käsitteet “sisustusmusiikki” ja “veljeys”? Siitä syntyy uusi tapa kokea valokuvataidetta ja kamarimusiikkia kiinteässä kokonaisuudessa. Musiikin valokuva-albumin ovat luoneet luontokuvausta harrastavat puolalaissyntyinen Jerzy Hoffman ja Iso-Britanniasta kotoisin oleva Gary Littler sekä ihmisten tunnetiloja ikuistava moskovalainen Grigory Tsyganov. 25.11. ilokivi voiMaeläiMet Zebra and Snake parantavat musiikillaan niin kehoa kuin sieluakin. Lempeän psykedeelisiä sävyjä kitaroin maalailee The Wet Colours. Improvisoitua teatteria tarjoilee mikä muukaan kuin Mikäklubi. Kaikkien näiden välissä tunnelman pitää katossa DJ Jukka. Kyseessä tietysti legendaariset JYYn pikkujoulut. 8.12. taNssisali lutakko Kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun Tomi Joutsen antoi äänensä Amorphikselle. Tuolloin syntyi albumi Eclipse, jonka lyriikat kertovat yhdestä Kalevalan traagisimmista hahmoista: voittamattomasta, lopulta itsensä surmaavasta Kullervosta. Juhlakiertueen keikoilla kuullaan albumi kokonaisuudessaan sekä valikoituja paloja Lemminkäisen (Silent Waters) ja Ilmarisen (Skyforger) tarinoista. 7.12. JyväskyläN teatteritalo JokaJouluiNeN klassikko, Lumiukko-animaatio, nähdään ja kuullaan nyt Jyväskylän Sinfonian säestyksellä. Tunnussävelmän Walking in the Air esittää Alex Vrielink Jyväskylän Poikakuorosta. Kapellimestarina puikoissa on Kimmo Tullila. 24.11. vakiopaiNeeN alakerta MaNteliMaaN ainesosista löytyy joulua vihaava naisklovni, strippaavia tonttuja talvipäivänseisokkina, ostosparatiisihelvetti, hullu Nukentekijä sekä legenda Antipukista. Pakonomaisen ilottelun alle kätkeytyvät psyykeä tuhoavat rihmastot. Antipikkujoulukomedian on Minna Supisen romaanin pohjalta AdAstra-teatterille ohjannut ja dramatisoinut Mirka Seppänen. SAKArI PIIPPO HANNA-KAISA HäMäLäINEN MATTI HäYrYNEN SONY MuSIC FINLAND rA YM ON D B rI g g S M I NH L E ilokiveN elokuvat TErO uuTTANA ArVOSTELEE YLIOPPILASTALON TuLEVIA NäYTöKSIä Land of Mine MartiN ZaNdvliet | taNska, saksa 2015 | 100 MiN kaMpus kiNo ti 22.11. klo 20.30 Natsit kylvivät miinoja Tanskan rannikot täyteen toisen maailmansodan aikaan. Sodan jälkeen siivousja purkutalkoisiin laitetaan saksalaisia sotilaita, osa vielä teini-ikäisiä. Elokuva tarjoaa tasaisen varmoja räjähdyksiä aina silloin, kun niitä eniten odottaa. Se ei ole järin yllätyksellinen, mutta käsittelee toimivasti sodan jälkeisen koston oikeutusta. Kersanttia näyttelevä Roland Møller vetää väkevän roolin ristiriitojen repimänä kersanttina. Kauttaaltaan vahvoista roolisuorituksista huolimatta Land of Mine ei onnistu luomaan riittävän vahvaa tunnesidettä kaikkiin hahmoihin, joten tragediat eivät puraise riittävän syvältä. arvosana: 3/5 Everybody Wants Some!! ricHard liNklater | usa 2016 | 117 MiN valotus Ma 28.11. klo 18 Boyhoodista ja Rakkautta ennen -trilogiasta tunnettu Richard Linklater palaa vaihteeksi hieman huumoripitoisemman elokuvan pariin. Baseballia pelaavien collegefuksien viimeiset vapaapäivät ennen lukukauden alkua menevät varsin railakkaasti, kuten kuvitella saattaa. Teinikomedian vaatteisiin verhottu leffa ei ole pelkkää sporttipoikien loputonta sekoilua, vaan loppua kohden siitä kuoriutuu uusia kerroksia, ja se onnistuu kertomaan nuorista myös jotain todellista. Moniin collegekomedioihin verrattuna se on oikeasti hauska, paikoitellen fiksu ja siihen on upotettu Linklaterin tapaan aimo annos aikansa populaarikulttuuria. arvosana: 3/5 lisäksi oHJelMistossa: MA 21.11. KLO 18.00 THE BEATLES: EIgHT DAYS A WEEK THE TOurINg YEArS (ArVOSANA 4/5) MA 5.12. KLO 18.00 ABOuT LOVE (r&A-KIErTuE) ”KeiTä oiKeiN oleMMe? iHMiSeT, joTKA VAiKuTAMMe iKiVANHoilTA ArVoiTuKSilTA SeKä AlATi MuuTTuVilTA olioilTA.” Tätä pohtii koreografi Mikko Hyvönen tanssiteoksessaan Crystal pieces: human beings
AINA ILMAINEN VIANETSINTÄ Tarjoamme täyden huollon tietokoneihin, puhelimiin ja tabletteihin. 599€ Lenovo B50-50 399€ 15,6" Full HD | Intel i3-5005U | 8GB | 128GB SSD | Windows 10 Asus X540YA-DM075T 15.6" Full HD | A8-7410 | 8GB muisti 512GB SSD | AMD Radeon R5 Windows 10 Logitech Z213 2.1 kaiutinjärjestelmä 34,90€ Logitech MK520 Langaton näppäimistö ja hiiri 44,90€ Gummeruksenkatu 6, Jyväskylä | 010 320 90 70 Ma-Pe: 10 -17 | www.multitronic.? Täyttä Applea. Asiantuntijatkin Meiltä saat aina opiskelija alennusta Maceista Gummeruksenkatu 6, Jyväskylä | 010 320 9070 Ma-Pe: 10 -17 | www.itronic..
Kulttuuri 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2016 ei mitään kimbleä lautapelit. Joka tiistai, kun viimeisetkin kaupungin yökerhot sulkevat ovensa, Kortepohjassa pakataan putkikassit täyteen pahvilaatikoita. teksti ja kuvat Arttu Seppänen k ello lähenee kahta aamuyöllä. Tekisi mieli lähteä, mutta jutun kannalta hyvin tärkeä haastattelu pääsi alkamaan vasta nyt – lähes kaksitoista tuntia sen jälkeen, kun tulin tänne. Todennäköisesti mietit, mitä olen tehnyt täällä koko päivän. Sitä mietin itsekin. Kello 15.27 kävelen Kortepohjassa Lillukan ovista sisään. Katselen pieneen opiskelijatilaan levittäytyneitä kolmea pöytäseuruetta. Pitkän pöydän ääressä kaksi miestä tuijottaa pöydälle aseteltuja miniatyyrikokoisia avaruusaluksia. Toinen pitää kädessään jonkinlaista muovista keppiä, joka muistuttaa hieman viivoitinta. ”No mitäs sä haluaisit tietää”, Heikki Laakkonen, toinen miehistä, avaa keskustelun. No, esimerkiksi, mitä te oikein teette tuolla kepillä? ”Me pelataan Star Wars Armadaa, tämä on tällainen figuurilautapeli. Keppiä käytetään etäisyyksien mittaamiseen”, Laakkonen opastaa. Jalassaan hänellä on sandaalit, pelikaverilla puolestaan oravaa muistuttavat sisäkengät. pelikengät ovat ilmeisesti osa Kortepohjan lautapelikerhoa, joka kokoontuu Lillukassa aina tiistaisin. Kerho alkaa virallisesti kello 17, mutta vakiokasvot saattavat aloittaa pelit jo puolenpäivän aikaan. Ennen virallista aloitusaikaa pelattavat pelit, kuten tämä Star Wars Armada, sovitaan yleensä etukäteen kerhon Facebook-ryhmässä. Yksi peli Armadaa kestää pari kolme tuntia. Laakkonen on maalannut pelin figuurit itse ja hankkinut siihen myös lisäosia. Hän arvelee käyttäneensä peliin yhteensä hieman yli 200 euroa. Seuraan peliä hetken aikaa, mutten oikein pääse jyvälle, vaikka Laakkonen selittää ystävällisesti pelin kulkua. Mutta kuten elokuvissakin, vastakkain pelissä ovat Imperiumi ja Kapinalliset. Tarkoituksena on tuhota vastustajan alukset. ”Tällä ei ole mitään tekemistä roolipelaamisen kanssa”, lautapelikerhon perustajajäseniin kuuluva Antti Yli-Tainio huikkaa viereisestä pöydästä. ”Sitä ei voi korostaa koskaan liikaa”, hän jatkaa. ”Älä nyt kirjoita tätä!” Yli-Tainio vaikuttaa olevan huolissaan siitä, että saan väärän käsityksen heidän peliporukkansa hengestä tai uusinnan jutussani peliharrastajiin liittyviä stereotypioita. Huoli on turha. Mielestäni heidän lautapelikerhonsa on aivan mahtava. Ja olen ollut täällä vasta muutaman minuutin. ”Siistiä, että joku tuli tekemään juttua, on muuten ensimmäinen kerta. Eihän tässä ole kuin lähes neljätoista vuotta pelattu”, naurahtaa Yli-Tainio. kuten hyvät ideat yleensä, myös Kortepohjan lautapelikerho syntyi aikanaan täyttääkseen tyhjiön. ”Ainejärjestöllä oli hirveästi bileitä ja muita sellaisia tapahtumia, mutta ei mitään tämmöistä matalan kynnyksen pelaamisjuttua”, Yli-Tainio kertoo. Lautapelikerho on päihteetön tapahtuma. Kerho saa käyttää Lillukkaa ilmaiseksi, joten se ei maksa pelaajillekaan mitään. Pelaamaan voi tulla kuka tahansa tasosta riippumatta. Esimerkiksi toimittajan kaltainen amatööri, jolle tuttuja ovat lähinnä vain Kimble ja Afrikan tähti tai sellaiset pienen piirin kulttiklassikot, kuten lamakiimassa suunniteltu Ministerit kiipelissä ja yhdentekevää julkkistietoutta vaativa 7 päivää -lautapeli. ”Ai et ole pelannut edes Carcassonnea tai mitään sellaista”, Yli-Tainio ihmettelee. Täällä ei pelata Kimbleä – eikä juuri muitakaan seurapelejä tai ”markettipelejä”, kuten pelaajat asian ilmaisevat. Monopolille lähinnä naureskellaan. Edellä mainittujen käsitteiden lisäksi lautapelit tavataan jakaa ainakin länsimaissa kahteen isompaan kategoriaan: ameritrash ja europelit. Karkeasti sanoen ero niiden välillä on se, että ameritrash-peleissä tuurilla on paljon vaikutusta pelin kulkuun. Niissä on yleensä myös vahva tematiikka. Europelit eli niin sanotut saksalaistyyppiset lautapelit ovat puolestaan vähemmän tuuripitoisia mutta vähintään yhtä strategisia. Ameritrash-pelin tunnistaa usein hienoista muovisista figuureista, kun taas europelin tunnusmerkki on saman asian ajava puukuutio. Kortepohjan lautapelikerhossa pelataan enimmäkseen pelejä, joissa ei pärjää pelkästään tuurilla. Niitä tuodaan tiistaisin Lillukkaan monta putkikassillista. Suurin osa kerhon pelaajista tilaa pelinsä ulkomailta. ”Marketissa myydään aika paljon huonoja lautapelejä. Olen itse pelannut suunnilleen 1 300 eri lautapeliä. Moneen markettipeliin en enää koskisi tikullakaan. Johan Nysten, Oskari Männikkö, V. S. Luoma-aho, Suvi Mäkelä ja Osku Pekonen Thunder Alley -kilpa-autopelin kimpussa.
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2016 Marketeista löytää kuitenkin hyviäkin pelejä, kunhan tietää mitä etsii”, arvioi Yli-Tainio, joka lupaa toimittaa jälkikäteen listan markettipeleistä, jotka ovat ”ihan ok”. Yli-Tainion pöYdässä on tällä hetkellä käynnissä neljän pelaajan kesken Attika, joka on antiikin Kreikkaan sijoittuva resurssienhallintapeli. Yksi pelaajista pelaa samaan aikaan tuttua mobiilipeliä. ”Tämä on niin aivoton peli, että menee tässä samalla”, sanoo Tuomas Koski ja nappaa taas yhden pokémonin. Kolmannessa pöydässä on taas tyystin erilainen peli käynnissä. Vuonna 2012 markkinoille tullut Android Netrunner on korttipeli, jossa pelaajan on tarkoitus hakkeroitua ison korporaation tietojärjestelmiin. Peli on kahden kesken pelattava epäsymmetrinen ”living card game” eli peli, johon julkaistaan jatkuvasti lisäosia. ”Mitä vaikeampi, sen parempi. Strategiset pelit kiinnostavat eniten”, sanoo kortteja käsissään pyörittelevä Miska Saari. Vuosi sitten sosiologian opinnot aloittanut Saari on harrastanut lautapelejä jo yli kymmenen vuotta. Hänestä on myös tullut kerhon vakiokasvo. ”Melkein viikoittain täällä tulee käytyä.” Keskimmäisessä pöydässä Attika on saatu päätökseen. Toimittaja kutsutaan mukaan seuraavaan peliin. Vuonna 2014 julkaistu One Night Ultimate Werewolf on nopeatempoinen korttipeli, jossa tarvitaan bluffaustaitoa ja päättelykykyä. Jokaiselle pelaajalle jaetaan kolme korttia, ja pelissä on aina mukana yksi ihmissusikortti. Pelaajat neuvottelevat keskenään, ketä epäillään ihmissudeksi. Sitten hänet lynkataan. Peliin kuuluu myös älypuhelinsovellus, joka ohjaa pelin kulkua. Sovellukset ovat yleistyneet lautapeleissä viime vuosina. ”Uusia lautapelejä ilmestyy vuosittain useita tuhansia”, arvioi Yli-Tainio. Lautapeliskenen ulkopuoliselle määrä kuulostaa yllättävän suurelta. Yhtä yllättävää on myös koko pinnan alla kupliva lautapelikulttuuri. Aihetta ei juurikaan käsitellä julkisuudessa, vaikka harrastajia on paljon. Tietokonepelit ja niihin liittyvät rahakkaat kilpailut ovat lyöneet julkisuudessa paremmin läpi. Lautapelien saralla myös kilpaillaan. Vuosittain järjestetään esimerkiksi Europe Masters -turnaus. Kickstarter-joukkorahoituskampanjoista on tullut tärkeä väylä uusien lautapelien tuottamiseksi. Vuonna 2015 Exploding Kittens -nimistä korttipeliä rahoitettiin lähes yhdeksällä miljoonalla dollarilla, vaikka alkuperäinen tavoite oli vaivaiset 10 000 dollaria. Peliä kuvataan vapaasti suomennettuna seuraavasti: ”Korttipeli ihmisille, jotka pitävät kissoista, räjähdyksistä, lasersäteistä ja joskus myös vuohista.” Tästä kuvauksesta löysi itsensä noin 230 000 ihmistä, ja pelistä tuli Kickstarterin toistaiseksi kaikkien aikojen rahoitetuin lautapeli. Lautapelimaailman syvään päähän voi sukeltaa esimerkiksi boardgamegeek-sivustolla, joka on kuin lautapelien IMDb arviointeineen ja keskustelufoorumeineen. ”Kun aloin harrastaa lautapelejä enemmän silloin yli kymmenen vuotta sitten, tietokannassa oli noin 30 000 peliä. Nyt luku on jossain 80 000 ja 90 000 tienoilla”, Yli-Tainio kertoo. Sivustolla ilmoitetaan ”geek rating” eli nörttiarvosana sekä erikseen keskivertoarvosana. Esimerkiksi äsken mainittu Android Netrunner on kirjoitushetkellä 19. sijalla kaikista maailman lautapeleistä. Valtavasta suosiostaan huolimatta – tai ehkä juuri siksi – Exploding Kittens on vasta sijalla 4 283 ja saa nörteiltä arvosanaksi 5,6/10. ”Jos sieltä valikoi pelejä, joiden arvosana on jotain 6,5:stä ylöspäin, niin siinä on jo aika hyviä pelejä”, opastaa Yli-Tainio. Kello on jo hieman yli viisi iltapäivällä, ja Star Wars Armada on saatu päätökseen pitkässä pöydässä. Lisää lautapeliharrastajia käy Lillukan ovista sisään. Seuraavaksi on vuorossa toiseen maailmansotaan sijoittuva Quartermaster General, jota on kerhossa pelattu paljon viime aikoina. Vaikka en pidä sotapeleistä, liityn mielenkiinnosta mukaan. Arvonnan tuloksena saan natsi-Saksan ja häviän pelin ennätysajassa. Ehkä pelikengät ovat väärät. Seuraavat tunnit seuraan sivusta illan etenemistä. Illan kulku on kutakuinkin seuraava: Kun yksi peli on saatu päätökseen, alkavat neuvottelut seuraavasta pelistä. Osa lähtee mukaan ja osa ei – jäljelle jääneet neuvottelevat jostain toisesta pelistä. Pelejä päättyy porrastetusti ja uusia pelaajia tulee paikalle pitkin iltaa, joten uusia pelejä käynnistyy jatkuvasti. Välillä joku pitää ruokatauon. Kaikki pelikortit on muovitettu – toisin kuin lapsuuden lautapelien kortit, joiden reunat joko repsottavat tai ovat pahasti revenneet. Pelaajia on niin miehiä kuin naisia, suurin osa luonnontieteilijöitä. On mukana yksi kirjailijakin: runoilija V. S. Luoma-aho, joka pelaa ralliautopeli Thunder Alleyta. ”Pidän eniten varmaan pitkistä peleistä”, hän kommentoi. ”Tai riippuu tietysti, miten aikaisin aamulla täytyy nousta”, hän jatkaa. ”Ennätys varmaan on, että ollaan pelattu 20 tuntia putkeen ja lopetettu joskus seuraavana aamuna”, Yli-Tainio kertoo. ”Tilan varaus loppuu ilmeisesti vasta keskiviikkona kello yksitoista aamulla”, Laakkonen jatkaa. Kerhossa peleillä on tietty elinkaari. Ne jäävät pikkuhiljaa pois viikoittaisesta rutiinista ja palaavat mahdollisesti joskus myöhemmin taas kiertoon. Jos pelejä pelaa viikoittain, vaihtelua on luonnollisesti saatava. ”Viikoittainen peliaika on aika suuri”, Laakkonen mainitsee virne kasvoillaan. Suurin osa kerhon peleistä onkin melko uusia, vain muutaman vuoden sisällä julkaistuja. Esimerkiksi Go Cuckoo!, joka on kuin lintuaiheinen versio Huojuvasta tornista, on ilmestynyt tänä vuonna. Pelissä rakennetaan linnunpesä pieneen kippoon. Pelaajien pitää vuorollaan asettaa kipon päälle kaksi ohutta puutikkua, joiden päällä pitää saada pysymään pieni linnunmuna. Tarkoituksena on tietysti myös asettaa tikut ja munat siten, että seuraavan pelaajan on mahdollisimman vaikeaa jatkaa. Munat eivät saa pudota kipon pohjalle. ”Näinhän se menee, että linnut kilpailevat keskenään, kumpi tekee ärsyttävämmän ansan puolisolleen”, Yli-Tainio veistelee. Uskaltaudun kokeilemaan lisää pelejä. Ensin Ubongo 3D, sitten hyvin paljon Aliasta muistuttava Codenames. Pisin tovi vierähtää Meksikoon sijoittuvan strategiapelin Pax Portifianan parissa. Pelissä olen komeilla viiksillä varustettu senaattori Venustiano Carranza. Kuten oikea Carranza aikanaan, minun pitäisi aiheuttaa vallankumous ja nousta Meksikon presidentiksi. Sen sijaan unohdun hoitamaan strutsifarmiani ja ostamaan täysin turhia, pizzerian alennuskupongeilta näyttäviä pelikortteja, joita en ikinä ehdi käyttää. Pelin kerhoon tuonut Oskari Männikkö voittaa. Samalla selviää, että myös lautapelien suunnittelijoihin liittyy fanikulttuuria. ”Pax Portifianan suunnittelija Phil Eklund on suosikkini. Mulla on useitakin hänen suunnittelemiaan pelejä”, Männikkö kertoo. Pelin jälkeen huomaan, että muistiinpanoja on hyvin vähän viime tunneilta. Mitä pidemmälle ilta etenee ja mitä vähemmän on porukkaa, sitä vaikeampi on löytää peli, joka käy kaikille. Neuvottelut pitenevät. Pelaajat tuijottavat tarjolla olevia pelejä ja heittävät ilmoille eriVasta julkaistu Go Cuckoo! on kuin lintuaihe inen versio klassikk opeli Huojuva sta tornista. Antti Yli-Tainio ja Heikki Laakkonen pelaavat toiseen maailmansotaan liittyvää Quartermaster Generalia. Peli on tällä hetkellä yksi kerhon suosituimmista.
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2016 Pimeässä vaanivat lyriikat CallidiCe : SCarlet Melodista metallia tilutteleva jyväskyläläisyhtye tarjoilee viiden kappaleen verran ääniaaltoja analysoitavaksi. Lyriikat jäivät soimaan päähän sen verran, että viime viikon tiistain ja keskiviikon välisenä yönä en saanut vessareissultani unta, kun ”pimeässä syntynyt, elottomana säilyy, päälle sylkee armoa antavaa” -fraasi ei poistunut mielestäni. Yhtye välittää sanomaansa ensisijaisesti englanniksi, mutta yllämainittu suomenkielinen säe toimii kokonaisuudessa kauniisti laulettuna yllättävän hyvin. Korvamadon lisäksi tiukka miksaus yhdistettynä monipuoliseen sovitukseen antaa hyvin tilaa eri instrumenteille. Tosin jokin saa rummut kuulostamaan hieman kumisilta kappaleessa Beast in me. Örinän kulkua on helppo seurata kiekon mukana tulevista lyriikoista, jotka tarjoavat option nopeutetusta katarsiksesta kiireisessä maailmassa, kun kuulija voi vaikkapa ruuhkabussissa yhtyä ajatukseen sementtiin hautaamisesta tai maahan virtsaamisesta. Matti Parkkinen Menetyksen tuska ja pysähtymisen vaikeus tate taylor: NaiNeN juNaSSa (dreamworkS PiCtureS) Lapsettomuushoitojen kariutuessa päähenkilö ajautuu juomaan viinaa. Filmin ollessa poikki (taas) katoaa naapurin puoliso. Pakollisen suihkuaktin lisäksi pätkästä löytyy metsäakti, poliisin luulema akti ja joku muu. Kun kysymys on elämästä ja kuolemasta, voi siitos johtaa kuolemaan. Kuka onkaan murhaaja, ja ketä on uskominen, kun pomon vaimon kananmunat lentävät seinään illalliskutsuilla? Mikä on kallonkutistajan rooli, ja sortuuko hän haureuteen asiakkaan esitellessä tälle haaroväliään? Lähijunan penkeillä päähenkilö yrittää piirtää elämäänsä uusiksi. Omiaan tunnelman luomisessa on Grand Central -aseman baari, joka kieltämättä muistuttaa kluuvifladan päälle paalutetun steissin Pullman-pubia. Matti Parkkinen Pala ensimmäistä maailmansotaa Battlefield 1 (eleCtroNiC artS) Battlefield 1 on ensimmäinen sarjan peleistä, jossa taistellaan fiktiivisissä ensimmäisen maailmansodan tunnelmissa. Peli ei kuitenkaan ole kyseisen sodan simulaatio, koska se sisältää paljon prototyyppiaseita ja –ajoneuvoja, joita ei todellisuudessa taistelukentällä nähty niin suuressa mittakaavassa. Tästä huolimatta BF1 tarjoaa viihdyttävän elämyksen uudessa ympäristössä. Se tuntuu edelleen BF –sarjan peliltä tarjoten samalla jotain uutta. Yksinpelikampanjaan ei aikaa kannata tuhlata aikaa, vaan kuten aiemmissakin sarjan peleissä, parasta on moninpeli. Pelin grafiikat ovat tämän hetken parhaimpia, mutta niistä nauttiakseen joutuu tietokoneeseen investoimaan huomattavasti. Miila Salmi laisia ehdotuksia. Laakkonen haluaisi pelata vielä Quartermaster Generalia. Huoneen täyttävät ”käy” ja ”ei käy” -kommentit. Sopua ei synny. Nyt lieNeekiN sopiva hetki haastatella pelaajia kunnolla. Kello on puoli kaksi yöllä, ja lähes kaikki ovat jo lähteneet kotiin. Jäljellä ovat vielä Yli-Tainio, Laakkonen, Männikkö ja Ilkka Rytkönen. Minä: Miten olette alun perin innostuneet lautapeleistä? Männikkö: Aina mä olen niitä pelannut, lapsesta asti saanut joululahjaksi. Yli-Tainio: Sama. Laakkonen: Muistan pelanneeni nuorempana paljon Cluedoa. Kun tulin tänne, niin sitten innostuin Carcassonnesta. Huomasin vain sattumalta, että täällä on lautapelikerho, ja tällä tiellä ollaan. Männikkö: Carcassonne on moderni klassikko. Minä: Mitä pelejä pelaatte täällä yleensä, enemmän europelejä vai ameritrashia? Yli-Tainio: Nuo kategoriat ovat lopulta vähän epämääräisiä ja menevät nykyisin ristiin. Me jauhetaan tätä samaa joka viikko, eivät kaikki jäsenetkään oikein osaa sanoa, mikä niiden ero on. Laakkonen: Tänään taidettiin pelata vähän enemmän näitä temaattisia pelejä kuin europelejä. Yli-Tainio: Ei täällä hirveän tuuripitoisia pelejä pelata. Kaikissa todennäköisyys on edes vähän hallittavissa. Minä: Entä mikä erottaa seurapelit täällä pelattavista lautapeleistä? Laakkonen: Seurapelissä voittaminen ei ole niin tärkeää. Yli-Tainio: Ehkä seurapeli on sellainen, mikä tulee siihen sosiaalisuuden päälle. Vietät iltaa jonkun porukan kanssa, ja pelaatte vaikka Aliasta. Täällä pelattavissa peleissä peli itsessään on keskeisessä osassa. Alias on kyllä ihan hyvä peli, on sitäkin täällä joskus pelattu. Minä: Millaisista peleistä pidätte eniten? Männikkö: Pidän sellaisista, joissa on joku teema. Yli-Tainio: Mä tykkään sellaisista, jotka ovat ohjeistuksellisesti selkeitä. Minä: Täällä pelataan aika paljon ulkomailla suunniteltuja pelejä. Tehdäänkö Suomessa ollenkaan hyviä lautapelejä? Yli-Tainio: Tästä varmaan nyt joku suuttuu, mutta suomalaiset pelivalmistajat tekevät aika huonoja pelejä. Männikkö: Suomalaisia suunnittelijoitakin on aika vähän. Yli-Tainio: Kyllä ne saisivat aikaan ehkä vähän parempia pelejä, jos käyttäisivät esimerkiksi harrastajia myös apuna. Männikkö: Iso osa on sellaisia Trivial Pursuit -kopioita. Minä: Entä miksi puhutaan markettipeleistä, miksei sieltä saa mielestänne hyviä lautapelejä? Yli-Tainio: Mun paras veikkaus on, että marketit ostavat niitä sieltä, mistä saa helpoiten ostettua, eli näiltä suomalaisilta firmoilta, ja ne on kaikki niitä samoja, suht huonoja pelejä. Sun täytyy eksyä tämmöiseen tilanteeseen, jossa on oikeesti suunnittelultaan vähän parempia pelejä. Rytkönen: Las Vegas. Yli-Tainio: Käy. Rytkönen: Ei siis nyt, vaan tarkoitin, että se on sellainen ihan hyvä markettipeli, jonka saa maallikollekin menemään. loPulta, 50 minuuttia kestäneiden neuvottelujen jälkeen, sopu syntyy. Tai oikeastaan Laakkonen vain päättää lyödä korttipakan pöytään, eikä kukaan kyseenalaista. Yli-Tainio on jo kauan sitten ilmoittanut olevansa valmis kaikkeen. Kaikkien vallankumous-strutsifarmisekoilujen ja avaruusseikkailujen jälkeen pelivalinta on aika yllättävä. Nyt pelataan tikkiä. Ei kuitenkaan mitään tavallista tikkiä, vaan pelin saksalaista versiota. Jokaisen kierroksen alussa peliin lisätään uusia sääntöjä. Säännöt saattavat myös mennä päällekkäin ja kumota toisiaan: valttikorteista tuleekin antivalttikortteja. ”Entä jos pelataan vain tavallista tikkiä”, Yli-Tainio ehdottaa. ”No sehän ei ole ollenkaan hauskaa”, Laakkonen kuittaa. Kummallista, mutta kaikkien illan epäonnistuneiden pelien jälkeen löytyy lopulta peli, jonka voitan. Kello on 3.30. On aika nostaa viimeiset pelikassit olalle. ”No mitäs pidit”, Laakkonen kysyy illan päätteeksi. En enää muista, mitä vastasin, mutta voisin kuvitella itselleni pelikengiksi samanlaiset sandaalit, joilla Laakkonen läpsyttelee yliopStar Wars Armada on figuurilautapeli, jossa ei ole perinteistä pelilautaa. Makkaraseksiä ja alapäävitsejä marketissa GreG tierNaN, CoNrad VerNoN: SauSaGe Party (ColumBia PiCtureS) Kun leffan käsikirjoittajana ja näyttelijänä on Seth Rogen, katsoja tietää, mitä on odotettavissa. Sausage Party on täynnä alapäävitsejä, stereotypioita, uskontokritiikkiä ja laittomia päihteitä. Aikuisille katsojille suunnattu täyspitkä animaatio on virkistävä aluevaltaus, ja elokuva onnistuu hyvin täyttämään sille asetetut odotukset. Animaatio ei päästä ketään helpolla. Oman osansa vitseistä saavat juutalaiset, naiset, natsit, arabit, latinot ja ihmisten genitaalialueet. Sopivan härskin huumorintajun omaavalla katsojalle Sausage Party on hervoton kokemus. Leffa tarjoaa useamman ”voiko noin tehdä” -hetken ja pitää saman tahdin yllä loppuun asti. Herkästi loukkaantuvien ei kannata vaivautua, tämä leffa ei heille sovi. Muista kuitenkin yksi asia: älä missään nimessä, missään tilanteessa, näytä tätä elokuvaa perheen pienimmille. Tuukka Tervonen Showmiehen hittikimara roBBie williamS: the heaVy eNtertaiNmeNt Show The Heavy Entertainment Show on brittipoppari Robbie Williamsin 11. sooloalbumi. Heti levyn nimeä kantavalla avausraidalla Williams iskee kaikki paukut esiin. On torvisektiota, mahtailevat sanoitukset ja 1970-supersankaritunnariin sopivaa taustalaulua. Laulun lopussa kuullaan jopa hu ha -huudahduksia kuin Frederikin Tsingis Khanissa. Robbie Williams on suuren luokan showmies, ja uudella levyllään hän ottaa kaiken irti roolistaan. Tuloksena on räiskyvä ja sopivan pöhkö albumi, jota ei voi syyttää liiasta jarruttelusta. Välillä Williams ripottelee sekaan sopivan tunteikkaita pophelmiä. Williamsin hullumpi ja hellempi puoli pelaavat saumattomasti yhteen kappaleessa, joka on osoitettu laulajan taaperoikäiselle pojalle. Kuten herkkään aiheeseen sopii, on kappaleen nimi Motherfucker. Arimo Kerkelä Tulin, näin ja voitin aiNo-kaiSa SaariNeN, Pekka holoPaiNeN: tahto aiNo-kaiSa SaariSeN kahdet kaSVot (teoS), 2016 Aino-Kaisa Saarisen muistelmat voisi tiivistää seuraavasti: maailman kärkeen ei pääse ilman kovaa tahtoa, ja aina kun paljon äärimmilleen viritettyjä huippu-urheilijoita laitetaan pieneen tilaan pyörimään pidemmäksi aikaa, jotkut tulevat paremmin toimeen kuin toiset. Suorapuheinen Saarinen latoo kirjassa omat ja toistenkin mielipiteet napakasti pöytään. Kohuaan kesymmät muistelmat tarjoavat kurkistuksen huippuhiihdon kulissien taakse. Kiintoisinta antia on kuvaus valta-asetelmista urheilijoiden ja heidän tukijoukkojensa välillä: kuka päättää, kuka saa hiihtää ja kuka ei. Eva Kottonen
Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2016 Maailmalla 18 Ma 5.12. Kasviskiusaus* Mantelikala* Broilerpihvit Ti 6.12. Itsenäisyyspäivä Ilokivi suljettu Ke 7.12. Kasvisjuustokastike, spaghetti* Tonnikalakastike, spaghetti* Riistapyörykät To 8.12. Kasvislinssikastike* Broilerpastavuoka* Jauhelihapihvi, tomaattikastike Pe 9.12. Karibialaiset kasvispihvit Lohikiusaus* Intialainen lihapata* *Täyttää KELAn suositukset Ma 28.11. Kasvisjuustokeitto* Kukkakaalilasagnette Kirjolohimurekepihvit Chili con carne* Ti 29.11. Pinaattiohukaiset* Gratinoidut tonnikalatortillat* Keitetyt nakit, perunasose Ke 30.11. Hernerouhecurry* Jauhelihapastavuoka* Hedelmäinen aura-broilerikastike To 1.12. Quornfile omenakastikkeessa* Silakkapihvit, kermaviilikastike Riistakäristys* Pe 2.12. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Kalagratiini* Appelsiiniporsaspata* Ma 21.11. Kasvissosekeitto* Currykala* Lindströminpihvi Ti 22.11. Kasvislasagne* Kalaa sitruunakastikkeessa* Broilerjuustokebakot Ke 23.11. Juuresratatouille* Savukalakastike, pasta* Porsaanleike, sinappikastike To 24.11. Tomaatti-sipulipiirakka* Kalapihvit Tomaattinen broilerkastike, pasta* Pe 25.11. Kasvistortillat* Kahden kalan keitto* Kalkkunaleike Gordon Bleu iloKiven ruoKalisTa 21.11.–9.12. vKo 49 vKo 48 vKo 47 JyLKKäRIn EnTInEn ToIMITTAJA RAPoRToI MATKASTAAn MAAILMAn yMPäRI. ariMo reissaa Kuningas vei värit mennessään englannin kuningatar Elisabet II on nyt 90-vuotias. Kun kuningatar kuolee joskus tulevaisuudessa, odottaa saarivaltiota suuri kansallinen suruaika. Olivat muistelot kuinka suuria tahansa, olen varma, ettei surutyön suuruusluokka yllä lähellekään Thaimaan mittakaavaa. Thaimaan kuningas Bhumibol kuoli lokakuussa 88-vuotiaana. Maataan 70 vuotta hallinneen Bhumibolin kuolema oli Thaimaassa niin suuri uutinen, ettei vastaavaa ole varmaan koskaan nähty. Saavuin maahan reilua viikkoa myöhemmin, eikä monarkin kuolemaa voinut olla huomaamatta. selKeiMMin suruajan näki kaduilla, kun katseli ihmisiä. Kaikki maan kansalaiset pukeutuivat joko mustaan tai valkoiseen. Jos jollakulla paikallisella oli päällään jotakin värikkäämpää, oli kyseessä todennäköisesti turvasyistä puettu huomioliivi. Vaatekaupatkin esittelivät näyteikkunoissaan vain mustia ja valkoisia vaatteita. Niille kun oli nyt kysyntää. Turistirannoilla ulkomaalaiset pukeutuivat yhä vapaasti, mutta Bangkokissa pyykkäsin molempia valkoisia paitojani varsin ahkeraan. Thaimaassa vieläpä arvostetaan siisteyttä, joten saman hikisen t-paidan pitäminen päiväkausia olisi ollut tyylirike sekin. Myös julkiset tilat olivat täynnä rakastettua hallitsijaa muistavia julisteita ja muita kunnianosoituksia. osanoTTonsa olisi päässyt kirjoittamaan ylös useissa paikoissa kauppakeskuksista metroasemiin. Netissäkin kaikki suuret toimijat Googlesta paikallisiin uutissivustoihin muuttivat logonsa mustavalkoisiksi. Ja jos kaikki muut merkit olisivat jääneet huomaamatta, olisi viimeistään television aukaisu ilmoittanut kuninkaan kuolemasta. Kanavilta kun ei tullut kuukauden suruaikana oikeastaan mitään muuta ohjelmaa kuin kuningasta käsitteleviä dokumentteja ja uutisia. Heti kuninkaan kuoltua TV-lähetykset muutettiin mustavalkoisiksi, mutta sen jälkeen linjaa löysättiin. Kaikki grafiikat olivat edelleen mustavalkoisia, mutta ruudulla sai näkyä jo värejäkin, kunhan ne olivat riittävän haaleita. Vaikka kuninkaan kuolema olisi muuten pysäyttänyt Thaimaan, riitti ainakin graafikoilla töitä. Arimo Kerkelä FACEBooK.CoM/ARIMoTRAvELS Kuningasta surevia kansalaisia marssii Suureen palatsiin Bangkokissa. ThaiMaa. Kuninkaan kuolema poisti värit vaatteista ja televisiosta.
Kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2016 koomikko. Seisomapaikkaklubin perustaja Teemu Vesterinen ei koskaan valmistunut suomen kielen oppiaineesta, mutta loi yliopiston kautta itselleen uran huumorin parissa. ”minusta tuli nelivuotiaana saarijärveläinen. Myöhemmin edessä oli muutto Jyväskylään, ainoaan lähellä olleeseen kaupunkiin. Ennen Jyväskylään tuloani kävin kuitenkin kokeilemassa Kuopiossa asumista, koska intissä olin tavannut niin mukavia kuopiolaisia. Opiskelin ammattikorkeakoulussa kauppaa ja hallintoa, mutta kun ensimmäiset kirjanpidon kurssit alkoivat, päätin vaihtaa alaa. Tilasin Jyväskylän ja Vaasan yliopistojen suomen kielen pääsykoekirjat, luin paljon ja pääsin sisään vuonna 1999. Stand upin olemassaolon tajusin, kun muutin Jyväskylään. Tekeminen puhutteli. Aloin haalia kokoon kiinnostunutta jengiä. Suurin osa lähti mukaan ihan pystymetsästä. Myös minä olen itseoppinut koomikko, sillä erityisesti alussa ei ollut ketään, joka olisi opettanut. Silloin mentiin täysin intuition voimalla. Seisomapaikan perustaminen vuonna 2001 synnytti Jyväskylään oman skenen. Klubi vakinaistui kerran kuussa järjestettäväksi saman tien. Kysyimme joka setin jälkeen, tulisiko yleisö seuraavallakin kerralla. Tulivathan ne. Suomen kieltä opiskelin lopulta kolme vuotta. En kuitenkaan viihtynyt enkä osannut. Olin muutenkin hukassa, mutta onneksi stand up sytytti henkiin. Aikani yritettyäni jätin opinnot ja vapautin energiaa komiikkaan. Se oli fiksu päätös, josta alkoivat hurjat, komiikantäyteiset vuodet. En nauti esilläolosta, mutta stand upissa kiehtoo vapaus tehdä, mitä haluaa. Kun tajuaa jonkun jutun toimivan, siitä saa helvetin vahvan olon, joka koukuttaa. Olen tehnyt keikkaa myös ruotsiksi ja englanniksi. Saarijärven pojalle on omituinen trippi, kun pystyy naurattamaan punaposkisia suomenruotsalaisia Svenska Teaternin täydeltä. Komiikan tekemisessä pahinta on tietynlainen yksinäisyys. Jos kohtaa häpeää, torjuntaa tai pettymyksiä, niitä täytyy pureskella itsekseen. En minä ainakaan osaa käsitellä niitä kovin hyvin vieläkään. Lisäksi huonosti nukkuminen, matkustaminen ja jännittäminen tekevät fyysisesti pahoinvoivaksi. Haluaisin jotain harmonisempaa välillä. Viimeiset 14 vuotta olen tehnyt stand upia päätoimisesti. Nyt haluaisin alkaa vähentää. Harkitsen muuttavani pois Helsingistä. Siellä asuakseen pitää tehdä paljon töitä, jotta voi maksaa asunnon, jossa asuu, jotta voi tehdä töitä. Why the fuck? Saarijärven aika ei ole vielä, mutta Kuopiota olen miettinyt. Vaikka minulla ei ollutkaan intohimoa opiskella suomen kieltä, yliopisto puolustaa paikkaansa myös minun kohdallani. Kun ajautuu yliopistoon ja pääsee sen palveluiden piiriin, voi käydä kuten minulle. Tajusin, että täällä on Ilokivi, joka on mahtava paikka, ja samanhenkisiä tyyppejä. Se mahdollisti monia asioita. Yliopistoa ei pidä ajatella vain putkena, jonka toisesta päästä tulee ulos ihmisiä paperi kädessä ja sormi suussa. Sen kautta voi löytää sivupolkuja, jotka antavat itselle ja muille paljon.” teksti ja kuva Laura Piiroinen teemu vesterinen z z Syntynytz19.9.1977zKannonkoskella. z z OpiskelizJyväskylänzyliopistossaz suomenzkieltäzvuosinaz1999–2002. z z PerustizSeisomapaikkaklubinz vuonnaz2001. z z Kiertänytzesittämässäzstandzupiaz ympärizSuomenzvuodestaz2002. Saarijärven Self-made man
SÄ ÄS TÄ 25 % Lämpimät NEULESORMIKKAAT l thinsulatevuorilla l musta, harmaa, valk., viininpun. l lämpövuorilla l paljon eri värejä 9 95 (14 e ) (6 e ) 3 95 SÄ ÄS TÄ 25 % Naisten ja miesten NAHKASORMIKKAAT 7 95 SÄ ÄS TÄ 25 % (11 e ) l lämpövuorilla Lämpimät NEULELAPASET SÄ ÄS TÄ 25 % 7 95 l lämpövuorilla l eri värejä (11 e ) Naisten kauniita SORMIKKAITA 13 95 SÄ ÄS TÄ 25 % (19 e ) l lämpövuorilla Lämpimät NAHKARUKKASET l teddyvuorilla (18 e ) SÄ ÄS TÄ 25 % Paljon 4 95 / 5 95 / 6 95 Alk. PIPOJA Naisten TOPPASORMIKKAAT 12 95 Kysy opiskelija-alen nusta! Jyväskylän taidemuseo Jyväskylä Art Museum Kauppakatu 23 Jyväskylä ti – su klo 11 – 18 Tues – Sun 11am – 6pm puh. 014 266 4391 tel. + 358 14 266 4391 taidemuseo@jkl.fi www.jyvaskyla.fi/taidemuseo Ca th er ine Ke un : Sa rja sta Kä nn yk kä lii ku tu ks ia, 20 15 . Fo to Al be rto Ma rti ne z. 14. kansainvälinen grafiikkatriennaali 14th International Print Triennial Graphica Creativa 2016 Torbjörn Damm Dany Danino Tom Huck Catherine Keun Jean Le Gac Patrick Merrill Ernest Pignon-Ernest Tomas Regan Teemu Saukkonen Kiki Smith Hanna Vihriälä Camilla Vuorenmaa Dominik Wlodarek Marjatta Hanhijoki Alain Jacquet Pentti Lumikangas Tapani Mikkonen Matti Waskilampi PAST PAST Jacques Callot Albrecht Dürer Anton van Dyck James Ensor Francisco Goya Suzuki Harunobu Oscar Kokoschka Dürerin kopioija Giovanni Battista Piranesi Rembrandt Harmensz. van Rijn Kitagawa Utamaro Jacques Callot Albrecht Dürer Anton van Dyck James Ensor Francisco Goya Suzuki Harunobu Oscar Kokoschka Dürerin kopioija Giovanni Battista Piranesi Rembrandt Harmensz. van Rijn Kitagawa Utamaro a PRESENT to the a PRESENT to the 7.10.2016 -1.1.2017 Lounas arkisin klo 11-13 Tietovisa tiistaisin klo 21 Bingo torstaisin klo 21 Elävää musiikkia viikonloppuisin ma 10 22 (02) ti-to 10 01 (02) pe 10 02 (03) la 12 02 (03) su 12 22 (02) Aukioloajat Opiskelijakortilla Etuja opiskelijakortilla Opiskelijan kahvi/teepassi 5 € = 11 kahvia/teetä MENU Toastit: Kana-parmesan 4,90€ Tomaatti-mozzarella 4,90€ Hyvää ruokahalua! Maalaisranskalaiset + dippi 5,50€ Nachot+salsa 3,90€ Suolapähkinät 2,60€ Muista myös kabinetti varattavissa ilmaiseksi opiskelijoille!