Vi blir alla kommunister, när… Nuoren vallankumouksellisen julistus. Keskiaukeama Franco pilasi tyylin kirjavaksi turisteille. Kulttuuri 16 Flamencon moderni ilme Joskus jopa kirjoja. Arviot 21 Toimittaja osaa kirjoittaa J A N IC L E IN O Totuus Akatemiasta sivu 6 NUMERO 8/2006 3. TOUKOKUUTA – 5. SYYSKUUTA 47. VUOSIKERTA
2 Useita ihmisiä sairastuttaneen kampuksen päärakennuksen sisäilman laadun tutkimukset on saatu päätökseen. Mittauksissa useista toimistosiiven huoneista löytyi hometta. ”Oireilulle on löytynyt selvät syyt. Lisäksi evakossa olevat ihmiset ovat voineet erittäin hyvin, eli vika on rakennuksessa”, toteaa kiinteistöpäällikkö Esko Korhonen yliopiston tilapalveluista. Todennäköisesti home on levinnyt ympäri rakennusta ilmastointijärjestelmän kautta, jonka suojaamattomista eristeistä on lisäksi levinnyt kuituja. Ongelmia ovat aiheuttaneet myös vanhat linoleum-matot, joista on haihtunut ärsyttäviä orgaanisia yhdisteitä. Nyt mietitään, laitetaanko tilalle parempaa linoleumia vai muovimatot. Senaatti-kiinteistöjen tarkoituksena on saada C-rakennus kuntoon syksyyn mennessä, mutta Korhonen pitää aikataulua varsin optimistisena. Remontissa tilojen turvallisuus on asetettu alkuperäisen suunnittelun säilyttämistä tärkeämmäksi. ”Tästä varmaan taitetaan peistä Alvar Aalto -säätiön kanssa”, Korhonen arvioi. Rakennus suljetaan toukokuussa heti opetuksen päätyttyä. Päärakennuksen sisäilmatutkimukset päätökseen 8/2006 UUTISET 03.05.06 Opiskelijalla on vastuu Moni ottaa itsestäänselvyytenä työn, jota opiskelija-aktiivit tekevät hänen puolestaan. Mutta kuka puolustaa opiskelijan etua, jos harvat vastuunkantajat väsyvät? Myös lääkärijonoista ja opintotukipäätösten hitaudesta rutkuttavat voisivat miettiä, onko vikaa itsessäkin. Jyväskylän YTHS:ssä odotettiin viime vuonna ajan varannutta asiakasta turhaan noin 1 250 kertaa, ja opintotukilautakunnassa menee aikaa salapoliisityöhön, koska useat hakijat eivät kerro edes nimeään. Teksti: Pihla Tiihonen Kuva: Janic Leino ”MASSA, JOKA KÄYTTÄÄ pienen porukan järjestämiä palveluita, ei ymmärrä, että ne ovat jonkun selkänahasta. Aina löytyy ihmisiä, jotka olettavat, että tottahan te ainejärjestöporukalla tämän hoidatte”, muistuttaa nimettömänä pysyttelevä ison ainejärjestön aktiivi. Kyse ei ole siitä, etteikö kyseisen ainejärjestön tarjonta kiinnostaisi, vain tekijöistä on puute. VASTAAVAN ESIMERKIN nimellä varustettuna tarjoaa aineenopettajien ainejärjestö Jano, jossa viisihenkinen hallitus järjestää kaikki tapahtumat, vaikka järjestöön kuuluu 400 tällä hetkellä opiskelevaa jäsentä. Janon puheenjohtajana toista vuottaan urakoiva Päivi Alaniska laskee, että hän on käyttänyt kuukauden sisällä lähes neljän työpäivän verran aikaa pelkästään ainejärjestöön liittyviin kokouksiin. ”Sitten on vielä kaikkea sälää, kirjoitan infokirjeitä sisään valituille opettajaopiskelijoille ja tilaan paitoja.” Toiminta yhteiseksi hyväksi hidastaa omia opintoja, sen ovat Alaniska sekä JYY:ssä ja kokoomusopiskelijoissa vaikuttava Jarkko Seppälä joutuneet huomaamaan. ”Raskainta on silloin, kun pitää olla monessa paikassa yhtä aikaa ja miettiä arvojärjestystä yhdistystoiminnan, opiskelun ja perheen välillä”, Seppälä miettii. KIRISTYNYT OPINTOTAHTI, elinkustannusten kasvaminen ja siitä seuraava osa-aikatyön yleistyminen aiheuttavat aikapulan, joka näkyy tulevaisuudessa opiskelijoiden järjestötoiminnan vähenemisenä. Niin Alaniska ainakin pelkää. ”Yliopisto itse tuhoaa ainejärjestötyön arvostuksen ja aktiivit, koska ainejärjestötoiminnasta ei yleensä saa opintopisteitä, joita on kerryttävä, jotta opintotuki juoksee. Kuka silloin ajaa opiskelijoiden etua ja kuinka kansalaisvaikuttamisen käy?” Kokoomuksen Seppälä uskoo, että opiskelija-aktiivisuuden vähentyminen näkyisi nopeasti opiskelijoiden kukkarossa. ”Valtio säästää mielellään sieltä, mistä pystyy.” MYÖS TOIVOA löytyy. Muun muassa Jyväskylän sosialidemokraattisissa opiskelijoissa vaikuttavan Jenny Lindborgin kokemusten perusteella poliittisissa järjestöissä toimiminen on hitaasti lisääntymässä. ”Meidän sukupolvemme on turhautunutta, mikä näkyy passiivisuutena. Ei nähdä, että millään olisi mitään vaikutusta mihinkään.” ”Uskon, että kiinnostus oman aseman parantamiseen on kuitenkin heräämässä”, Lindborg sanoo. Myös JYY:n pääsihteeri Tuomas Viskari näkee innon ”opiskelijoiden edunvalvonnan kovaan ytimeen” kasvaneen. Ennen niin autioissa koulutuspoliittisen valiokunnan kokouksissa riittää nyt kävijöitä. UUSIAKIN yhteenliittymiä syntyy. Jyväskylän yliopistossa perustettiin viime syksynä viittomakielisten ja viittomakielen opiskelijoiden järjestö Viito!, jossa on runsaat 20 jäsentä. Helmikuussa seurasi tietotekniikan opiskelijoiden uusi ainejärjestö Linkki, johon on liittynyt vajaa 70 jäsentä. Maaliskuussa kutsuttiin kokoon kaikkien viestintätieteilijöiden ystävyyskerho Tourujoen Sorsat eli TorSo. ”Tavoitteena ei ole luoda ihmisille lisää kiireitä, vaan pitää huolta siitä, että kaikki pienellä laitoksellamme tuntisivat toisensa. TorSo on tällainen halausjuttu”, puuhamies Erkka Piirainen selvittää. Ja jotta muillakin kuin viestintätieteilijöillä olisi kavereita, journalistiikan opiskelija Tytti Pääkkönen puuhaa ensi syksyksi ryhmää kaikille yksinäisille opiskelijoille. ”Jos ei tule mieleen ketään, jonka kanssa lähtisi vaikka elokuviin, kannattaa tulla mukaan toimintaamme. Siitä tulee vähän samanlaista kuin vaihtareille järjestetty toiminta, paitsi että tämä on tarkoitettu suomalaisille.” Ohjelma on sitten osallistujista kiinni. Vain kristilliseen arvomaailmaansa sopimatonta kaljankittausta Pääkkönen ei tahdo edistää. Yliopisto itse tuhoaa ainejärjestötyön arvostuksen ja aktiivit, koska ainejärjestötoiminnasta ei yleensä saa opintopisteitä, joita on kerryttävä, jotta opintotuki juoksee.” Päivi Alaniska ainejärjestö Janon puheenjohtaja ” J A N IC L E IN O
3 8/2006 Uusi uljas opiskelijakortti on otettu koekäyttöön Helsingissä. Alkuvaiheessa kortti toimii maksuvälineenä HYY:n omistamissa Unicafe-ravintoloissa. Kortti käyttää RFID-tekniikkaa eli radioaaltoja, jolloin sen lukeminen onnistuu ilman, että korttia tarvitsee tunkea lukijaan. Käyttäjän tietoja ei säilytetä kortilla, kuten nykyisissä sirukorteissa, vaan erillisessä tietojärjestelmässä. Uudesta kortista kaavaillaan maanlaajuista. Ylioppilaskunnat ja SYL päättävät vielä ennen kesää, ottavatko ne uuden kortin käyttöön. Tulevaisuudessa kortin kaavaillaan kelpaavan niin kopiokuin kirjastokortiksikin. Mahdollista olisi myös, että kortin avulla voisi kirjautua sisään yliopiston tietoverkkoon. Opiskelijakorttia pistetään uusiksi JYYn asunnonvälityspalsta on uudistunut. Osoitteessa www.jyy.?/asunnot/ voi etsiä vuokralaista, asuntoa tai kämppistä. Palvelu on ilmainen ja sen käyttö kaikille avointa. Uutta järjestelmässä on, että rekisteröityneet käyttäjät voivat nyt muokata ilmoitustaan tai poistaa sen itse. Ilmoitukset pysyvät sivulla kuukauden kerrallaan. Asuntopalsta Opintukilautakunta siirtyy uuteen sähköiseen dokumenttienhallintajärjestelmään. Toukokuun 10. päivän jälkeen kaikki saapuneet opintotukihakemukset ja niiden liitteet skannataan sähköiseen muotoon. ”Hakemukset pitää täyttää selkeästi, liitteinä olevien kopioiden pitää olla hyvälaatuisia, korostustussilla ei saa tehdä merkintöjä ja värillistä paperia ei saa käyttää”, listaa suunnittelija, opintotukilautakunnan sihteeri Saija Kyllönen Jyväskylän yliopiston opiskelijapalveluista. Opiskelijalle muutoksen pitäisi näkyä parantuvana palveluna, kun henkilökunnan voimavarat eivät kulu enää papereiden arkistoimiseen. ”Missä tahansa Kelan toimistossa pystytään tarkistamaan, ovatko hakemukset saapuneet”, Kyllönen kertoo. Opintotukihakemukset skanneriin Näin mokaat opintotukesi JYYn ainejärjestöjen nettisivukilvassa jaettiin lisäksi viisi kunniamainintaa. MUSEOLOGIAN ainejärjestö Diaario voitti JYYn ainejärjestöjen nettisivukilpailun. Voittaja palkittiin sadalla eurolla ja kunnialla saada lakittaa Minna Canthin patsas vappuna. Raati myönsi kunniamaininnan ja 40 euron palkinnon viidelle muulle: Dumpille, Parkulle, Pörssille, Syrinxille ja Triolille. Kisaan osallistui yhteensä 19 ainejärjestöä, joiden sivuja arvioitiin kuudella kriteerillä: sisältö, käyttäjäystävällisyys, visuaalisuus, persoonallisuus, esteettömyys ja tekninen toteutus. ”Aika vähän tulee jäseniltä kommentteja sivuista”, sanoo Heli Anneberg, joka on ollut vastuussa Diaarion sivuista helmikuusta lähtien. Raati kiitteli Diaarion sivuja tyylikkäästä ulkoasusta ja sisällön monipuolisuudesta. Sivuilta löytyy tenttiarkisto ja korkeakoulupoliittista asiaa. Teknisessä toteutuksessa oli kuitenkin puutteita. ”Museologia ei ole kenelläkään pääaineena, joten ihmiset todennäköisesti kulkevat enemmän omien pääaineidensa ainejärjestöjen bileissä. Me on yritetty enemmän pysyä asiapuolella”, Anneberg selittää sisällön valintaa. Olli Sulopuisto toimittaja@jyy.? Diaarion sivut osoitteessa www.jyu.?/diaario/ Edustajistossa ehdotettiin periodijärjestelmän yhtenäistämistä, opiskelija-alennuksia Kampus Dataan ja vaadittiin sijoitustoiminnan periaatteita paremmin näkyville. JYYN EDUSTAJISTO ryhtyi aloitteelliseksi tiistaina 11. huhtikuuta järjestetyssä kokouksessaan. Yhteensä kolme eri edustajistoryhmien aloitetta lähetettiin hallitukselle jatkokäsittelyä varten. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON kokoomusopiskelijat esittivät, että ylioppilaskunnan tulisi vaatia periodijärjestelmän tarkentamista kaikissa tiedekunnissa. Nykyisellään jaksot vaihtelevat tiedekunnasta toiseen niin, etteivät ne ole onnistuneet luomaan selkeää lukuvuosirytmiä, aloitteessa todetaan. Jyväskylän keskustaopiskelijat tekivät aloitteen opiskelija-alennuksen saamisesta Kampus Dataan. JYYn omistamasta kaupasta ei saa tällä hetkellä alennuksia kuin Finnkinon elokuvalipuista sekä Apple-tietokoneista. Aloitteessa perustellaan asiaa sillä, että alennuksella saataisiin suoraa taloudellista hyötyä ylioppilaskunnan jäsenille. Kristillisten opiskelijoiden edustajistoryhmä puolestaan ehdotti, että JYYn sijoitustoiminnan periaatteet tulisi laittaa näkyville ylioppilaskunnan nettisivuille. Samalla siellä tulisi kertoa, mihin rahoja on sijoitettu. LISÄKSI MALTILLINEN äärivasemmisto jätti aloitteen, jonka mukaan JYYn hallitus voisi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin nykyistä laajemmin. Äänestyksen jälkeen edustajisto merkitsi aloitteen tiedoksi, mutta ei lähettänyt sitä hallituksen käsiteltäväksi. Olli Sulopuisto toimittaja@jyy.? HALUATKO OPINTOTUKESI nopeasti ja täysimääräisenä? Etkö? Siinä tapauksessa Saija Kyllönen Jyväskylän yliopiston opintotuesta antaa vinkkejä, joita noudattamalla hakuprosessista tulee jännittävä ja monivaiheinen. Suosituin tapa, jolla opiskelijat hidastavat opintotuen myöntämistä, on halutun tuen lajin salaaminen. ”Kahdessa kolmesta hakemuksesta opiskelija ei kerro, mitä hän hakee. Me emme voi tietää, haluaako hän asumislisää, opintolainantakausta vai mitä, jos oikeaa ruutua ei ole rastitettu”, Kyllönen opastaa. Vaihtoehtoisesti hakemuksesta voi pimittää nimensä, henkilötunnuksensa, osoitteensa ja puhelinnumeronsa. Kyllönen on nähnyt tällaisiakin salapoliisitehtäviä. TOISESSA klassikkomokassa opintotukilautakunnalle ei anneta minkäänlaista vihiä siitä, että siltä haluttaisiin rahaa. Hakemusta ei toimiteta ensinkään. ”Opintotukea voidaan myöntää vain sen kuukauden alusta, jolloin sitä on haettu. Parhaimmillaan opiskelija ihmettelee ensin syksyn, miksi asumislisää ei tule, kirkuu asiasta meille puhelimessa joulukuussa, mutta menettää asumislisän siltäkin kuukaudelta, koska toimittaa hakemuksen vasta tammikuussa.” KOLMAS KOHTALOKAS virhe on opintotuen tulorajojen ylittäminen. Jos opintotukea nostaa tuloihinsa nähden liian monelta kuukaudelta, eikä ylimääräisiä tukia maksa ajoissa takaisin, ne peritään kunnon korotuksen kanssa. Eikä takaisinperittyjä opintototukikuukausia saa enää uudelleen käyttöönsä. Jos rangaistus tuntuu niin suurelta, ettei tuloja uskalla jättää ynnäämättä, Kelan nettisivuilta löytyy puuhaan kätevä laskuri. Lisäksi Kyllönen muistuttaa, että tulovalvonnassa opintotukikuukausiksi lasketaan joka ikinen kuukausi, jolloin on nostanut jotain opintotuen lajia, vaikkapa vain asumislisää. Yhä useampi opiskelija jää valtakunnallisesti tulovalvonnassa kiinni. Noin joka kymmenenneltä peritään opintotukia takaisin. MIKSI OPISKELIJOILLA on sitten niin paljon ongelmia tukiensa kanssa? Ovatko he tyhmempiä tai huolim a t t o m a m p i a kuin suomalaiset keskimäärin? ”Eivät ole. Opiskelijat vain elävät vaihetta, jossa kämpät vaihtuvat, välillä asutaan kämppiksen ja välillä a v o p u o l i s o n kanssa, ja sitten muutetaan vielä kesätyön perään. Siksi tukien tarkistamisen tarvetta tulee poikkeuksellisen usein.” Kyllönen lupaa, että opintotukikeskuksessa autetaan kaikkia, jotka eivät tiedä, miten hakemuksensa täyttäisivät. Liian niuhoja ei olla: legendan mukaan jopa leivinpaperille kirjoitettu valitus on käsitelty. Diaario voitti nettisivukisan Edari vaati selkoa periodeihin DIAARIO (museologia) + informatiiviset sivut, joilla on paljon kopoasiaa – tekninen toteutus (taulukkotaitto) DUMPPI (tjt & tkt) + ammattimaisen oloinen – ei asiakirja-arkistoa SYRINX (bioja ympäristötieteet) + kattavasti materiaalia: kopo, kalenteri, palautetta... – navigointi muuttuu alisivuilla PARKU (puheviestintä) + ehkä paras järjestön esittely – kopoasiaa vähänlaisesti PÖRSSI (taloustiede) + tapahtumakalenteri, tärkeitä linkkejä heti etusivulla – sivut epävalidit, etusivulla neljä <html>-tagia TRIOLI (musiikkitiede) + hauskat ja kekseliäät sivut – missä kopo-asia? Raadin kommentteja voittajista Parhaimmillaan opiskelija ihmettelee ensin syksyn, miksi asumislisää ei tule, kirkuu asiasta meille puhelimessa joulukuussa, mutta menettää asumislisän siltäkin kuukaudelta, koska toimittaa hakemuksen vasta tammikuussa.” ” YTHS:n Jyväskylän terveysasemalla odotettiin ajan varannutta potilasta viime vuonna turhaan 1250 kertaa. Joko potilas ei antanut kuulua itsestään lainkaan tai sitten hän peruutti aikansa niin viime hetkellä, ettei tilalle ehditty saada toista. Hoitohenkilökunta pyörittelee siis peukaloitaan samaan aikaan, kun y l i o p i s t o opiskelijat joutuvat jonottamaan pääsyä yleislääkärin kiireettömään hoitoon jopa viisi viikkoa. Mielenterveyspuolella odotus venyy pahimmillaan kuuk a u siksi. ”Terveydenja sairaanhoidon osastonhoitaja soitti yhtenä päivänä niille viidelle, jotka olivat jättäneet tulematta varatulle ajalle. Pääasiallisin syy oli ’en muistanut’”, ylilääkäri Pirjo Paajanen kertoo. KÄYTTÄMÄTTÖMÄT hoitoajat merkitsevät turhia kustannuksia, sillä henkilökunnan palkat maksetaan, välineet pidetään kunnossa ja tilat siisteinä joka tapauksessa. Paajanen laskee YTHS:n Jyv ä s k y l ä n terveysasemalla viime vuonna hukkaan menneiden aikojen hinnaksi noin 74 050 euroa. ”Rahalla saisi esimerkiksi uuden kokopäiväisen yleislääkärin, ja vielä riittäisi gynekologipalveluiden lisäämiseen sekä ravitsemusterapiaan, jota meillä ei ole nyt lainkaan. Ravitsemusterapialle olisi kuitenkin tarvetta, sillä meillä käy syömishäiriöisiä potilaita.” Vaihtoehtoisesti voisi lisätä vähän kaikkea, mistä terveysasema joutui höyläämään viime vuonna, kun budjetista oli leikattava 65 000 euroa. VÄLINPITÄMÄTTÖMYYS varatuista ajoista on lisääntymään päin. Vuonna 2005 potilas jätti tulematta paikalle yli kaksisataa kertaa useammin kuin vuonna 2004, ja suunta näyttää jatkuvan kuluvana vuonna. Ajanvarauksen voi peruuttaa ympäri vuorokauden verkko-osoitteessa www.yths.?/peruutus. Puhelimitse peruutus hoituu ajanvarausnumeroihin soittamalla. Iltaisin ja viikonloppuisin asiansa voi kertoa puhelinvastaajaan. Terveydenja sairaanhoidon osastonhoitaja soitti yhtenä päivänä niille viidelle, jotka olivat jättäneet tulematta varatulle ajalle. Pääasiallisin syy oli ’en muistanut’.” ” L ä ä k ä r ij o not l y he nev ä t jo s o p is ke l i j a t h alu av at
Y llättävän monella ylioppilaalla tuntuu olevan illuusio siitä, ettei tässä maailmassa tarvita onnellisuuteen muuta kuin keskittymistä omaan valmistumiseen ja työelämässä etenemiseen. Illuusioilla on usein taipumus särkyä, ja monilla se särkyy jo yliopiston ovien sisäpuolella, kun he huomaavat, että joskus kannattaa ajatella sitä kaveriakin siinä vieressä ja yrittää parantaa myös sen elämän eväitä. Joillekin saattaa onnellisuuden siemen löytyä tästä, toisille muualta. Ja jotkut eivät löydä sitä koskaan. M iten mahtaa tehoyliopistossa käydä opiskelijoiden vapaaehtoistoiminnalle, kun ylioppilaslehdetkin ovat jo nyt täynnä erilaisten projektisihteerien hakuilmoituksia, joissa etsitään muutaman sadan euron korvauksella opiskelijoita järjestämään ylioppilaskunnassa tempauksia ja tapahtumia? Siis niitä samoja, joiden järjestämiseen on ennen riittänyt kolme vapaaehtoista hullua ja baarin pöytä. Mitä tämä tarkoittaa ylioppilasliikkeelle ja mahdollisesti maan kansalaisaktiivisuudelle jatkossa? Jos yliopistomaailmassa on jo nähtävissä merkkejä vastuun pakoilusta ja omien tehtävien kroonisesta jakamisesta muille, se ei lupaa hyvää maan yhteiselle hyvinvoinnille tulevina vuosina. Eikä sama syndrooma myöskään tee hyvää opiskelijoille itselleen. Ei niille vastuuttomille, eikä myöskään vastuullisille. Yksinään tekeminen johtaa useimmiten kompromissittomiin ja huonompiin ratkaisuihin. Siksi elämässä ei vaan kannata tehdä kaikkea yksin. Selvää on, että jossakin vaiheessa jokainen meistä tarvitsee toisen tukea, ja helpompaa on se tukija löytää, kun on joskus ollut sille toiselle itse tukena. Ystävät ovatkin yksi parhaista syistä lähteä järjestötoimintaan mukaan tai ylipäätään ryhtyä osaksi yliopistoyhteisöä. Useimmiten kun siitä samasta porukasta löytyy elinikäisiä kavereita kantoavuksi, kun maailma heittelee puolelta toiselle. Jopa professorista voi tulla opiskelijan ystävä. Toivottavasti syksyllä toimintansa aloittava yksinäisten yhdistys saa tällä kertaa tarpeeksi opiskelija-aktiiveja mukaan toimintaansa. Keväällä kun se tyssähti heti alkuunsa kun perustamiskokoukseen ei tullut tarpeeksi vastuunkantajia. L opuksi haluan itse kiittää kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat kannatelleet minua kuluneena kahtena vuotena Jyväskylän Ylioppilaslehden päätoimittajana. Nyt on aika jättää rakas lapsi seuraavalle. Helpottavinta vastuun siirrossa on, että Jylkkärin uusi emo on jopa vanhaakin parempi. Siksi lehden lukijoilla ei ole mitään hätää, kun Ylioppilaslehti ilmestyy kesätauon jälkeen taas syyskuun alussa telineisiin. Minä lähden nyt Helsinkiin. Porin pojalle tekee vain hyvää palata seitsemän vuoden tauon jälkeen meren rannalle. Hauskaa kesää niin vastuunkant a j i l l e kuin vastuuttomille. Kun gradu on valmis 4 NÄKÖKULMIA 8/2006 reuna huomautus Pihla Tiihonen pääkirjoitus 3. toukokuuta 2006 Vastuunkantajia tarvitaan yhä Tasapalkkamalli kerää lisää kannatusta Suomessa saatetaan jo ensi hallituskauden aikana siirtyä palkkauksessa ns. tasamalliin, jossa jokaiselle kansalaiselle maksetaan täsmälleen sama summa kuukausittain. Talouden asiantuntijoiden mukaan tämä parantaisi maamme kansainvälistä kilpailukykyä. ”Mielestäni _______ on toimiva ratkaisu työmarkkinoiden jäykkyyksien poistamiseen ja se luo lisää dynaamisuutta talouteen”, toisti robotisoitu Risto E.J. Penttilä. Suomessa on aiemminkin saatu tasamalleista hyviä kokemuksia, tasapäistämisestä ala-asteilla ja tasakatoista aina lumisina talvina. Naisten tasapalkaksi suunnitellaan noin 80 prosenttia miesten summasta ns. tasalasikatto-periaatteen mukaisesti. Esitys saa tukea myös Minna Canthilta. ”Ihan sama, kunhan ne ääliöopiskelijat lakkaavat joka vitun kevät kiipeilemästä päälläni Kirkkopuistossa. Olisinpa jäänyt kotiäidiksi”, Canth huokaa. Totuuden Tietotoimisto http://lehti.samizdat.info/ LAST.FM (musiikkinörtteily). Miten niin ette muka tahdo tietää, mitä kuuntelen juuri nyt? GRILLI 21 (sapuska). Puolikas broileri uppopaistettuna perunamuusin kanssa. Soul foodia Jyväskylästä aina pikkutunneille asti. HOROSKOOPPI (elämäntapa). Jos ei muuten usko olevansa valittu johtamaan yhteistä planeettaamme, katso taivaalle ja usko. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Puhelin: 014 260 3360 Faksi: 014 260 3928 Toimituksen sähköposti: jylkkari@jyy.? Nettisivut: www.jyy.?/jylkkari Päätoimittaja Toni Peltonen 014 260 3359, 045 1371957, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Olli Sulopuisto 014260 3360, toimittaja@jyy.? Visualisti Janic Leino 014 260 3973, sivari@jyy.? Painos 53000 kpl. Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki, puh. 015 348 1200. ISSN 0356–7362 GRADUA ALOITTAESSANI ajattelin, että palkitsen itseni kunnolla, kun työ on tehty. Karkaan valmistuttuani vaikka Meksikoon syömään chiliä ja chillaamaan, kuten eräs tuttuni teki. Ja sainhan minä palkintomatkan. Kun olin vienyt tutkielman tarkastajille, kävelin yliopistosta suoraan juna-asemalle. Ostin lipun Itä-Suomeen ja vieläpä tuoreen pullan evääksi. Vaikkei oikeastaan olisi ollut varaa, koska Kela lopetti opintotuen maksun ennen kuin minä gradun. JOINAKIN VIIKONLOPPUILTOINA gradun tekeminen tuntui raskaalta, palkattomalta työltä. Sellaisina hetkinä muistutin itselleni, että valmistuminen tarkoittaa siirtymistä työelämään. Silloin ruokakaupasta voi ostaa mitä huvittaa ja heinäkuun helteillä saa hikoilla palkallisella lomalla eikä kesätöissä. Niin varmaan joskus tulevaisuudessa. Ensin täytyy kuitenkin sovittautua työttömän rooliin, ellei työpaikkaa ole odottamassa. Valitettavasti vastavalmistunut maisteri ei kelpaa statukseksi virallisiin papereihin. Haaveilin opiskeluaikana myös yhteisestä kodista toisaalla opiskelevan poikaystävän kanssa. Mietimme yhdessä unelmiemme asunnon lattiamateriaalia, huoneiden väritystä ja tunnelmaa. Lopulta koitti hetki, jolloin sain kantaa kamani kultani soluhuoneeseen. Selailen nykyään kotilehtien kuvia avarista, valoa tulvivista huoneistoista yhdistetyn työ-, ruokaja sohvapöytämme ääressä. Omaa sisustustyyliämme kuvaa parhaiten sana tehoneliöt. Kun pöydällä oli pino tutkimuskirjallisuutta, en jaksanut lukea mitään muuta. Tutustuin uutuuskirjoihin vain sanomalehtien kulttuurisivujen kautta. Kirjoitin kiinnostavimpien uutuuksien nimet kalenterin taakse ja päätin lukea teokset, kunhan gradu on valmis. Nyt olen ymmärtänyt entisten ajatusteni rajoittuneisuuden. Onhan maailmassa paljon muutakin kuin kirjat. Sitä paitsi television kaukosäädin on ratkaisevasti kirjastoa lähempänä. JÄNNITIN ETUKÄTEEN irrottautumista yliopiston akateemisesta äidinsylistä, jossa ehdin kasvaa monta vuotta. Napanuora on täysin poikki, kun entisen maailmani kuulumisia välittävä yliopiston sähköposti kohta lopetetaan. Uskon selviäväni. Tunne on kasvanut siitä lähtien, kun luin maisterikemuissani kakun päältä tekstin: Valmis. pihla.tiihonen@gmail.com Onhan maailmassa paljon muutakin kuin kirjat. Sitä paitsi television kaukosäädin on ratkaisevasti kirjastoa lähempänä.” ” ku va tu ks ia Toni Peltonen paatoimittaja@jyy.?
5 8/2006 Jylkkäri haluaa tietää, mitä tavalliset opiskelijat ajattelevat. Lähtökohtaisesti emme halua julkaista vain kannanottoja. Lähetä mielipide osoitteeseen jylkkari@jyy.?. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA Jirka Karikoski, 28, varhaiskasvatus: ”Tuota sietää tuumata. Varmaan ylimaallisen laupeuden sijaan ongelma on pikemminkin runsaudenpula valinnnanvarassa. Vissiin se, joka istuu kirstun päällä, on hyvä kohde. Tai sanotaan, että ensimmäisten joukossa.” Eppu Niemelä, 26, sosiologia: ”Jos joku, niin luultavasti se olisi Kati Forss, se tangokuninkaallinen. Siitä voisi hankkiutua eroon, se on niin rasittava lööppityyppi.” Akbar Dashdamirov, 23, Development and International Cooperation: ”Ensimmäisenä ehdokkaana mieleen tulevat autoritääriset hirmuhallitsijat, jotka sortavat kansalaisiaan.” Mari Huhtamäki, 23, kirjallisuus: ”Mä sanon, että George W. Bush. Se on aika ikävä kaveri.” Viikko 16: Käytätkö pyöräilykypärää? KYLLÄ 28% (98 kpl) EI 72% (251 kpl) Gallup joka viikko osoitteessa: www.jyy.? Minna Hautamäki koposihteeri@jyy.? PUOLUSTUSVOIMAT markkinoi itseään työnantajana mainoslauseella: ”Tee työtä jolla on tarkoitus”. Kulttuurisihteeri tekee myös työtä, jolla on tarkoitus. Kulttuuri on tärkeä osa kokonaishyvinvointiamme. Kulttuurin paikka on samankorkuisella pallilla, jolla liikuntakin tänä päivänä vakaasti seisoo. Siitä eivät kaikki ole yhtä mieltä. Eivät ainakaan verottaja ja korkein hallinto-oikeus. Oikeuden mukaan vain liikunnan tukeminen on verotonta. Liikuntaseteli on ollut käytössä vuodesta 1996 ja se on työntekijälle verovapaa työsuhdeetu. KHO:n päätöksellä kulttuuriseteli taas on saajalleen verotettava etu. Verottaja ei siis rinnasta kulttuuria ja liikuntaa samanarvoisiksi työhyvinvointia edistäväksi tekijäksi. Kuinka koville ottaakaan kulttuurisetelin nosto liikuntasetelin rinnalle? Siitäkin huolimatta, että kulttuuriharrastusten vaikutuksista hyvinvoinnille löytyy tutkimustietoa. MONIKO MEISTÄ on tokaissut hyvän keikan aikana vieruskaverille: ”Tällä jaksaa taas seuraavan viikon!” Kulttuuriharrastuksista saa uusien elämysten lisäksi parhaassa tapauksessa ammennettua voimaa. Toinen purkautuu juosten, kun taas toinen istahtaen kuuntelemaan tai katselemaan jotain kaunista. MITÄ ELÄMÄ olisi ilman kulttuuriharrastuksia? Ainakin aika yksitoikkoista. Luultavasti istuisimme entistäkin enemmän television ääressä tuijottamassa syvyyteen, sillä se värkki on kultt u u r i t a p a h t u mien suurin kilpailija. Jyväskyläläisten onneksi kulttuuria voi harrastaa täällä pienelläkin budjetilla. Voit nauraa ilmaiseksi Vakiopaineen Alipaineklubilla, kaupunginteatteriin pääset opiskelijana sisään puoli tuntia ennen näytöstä viidellä eurolla ja ylioppilaskunnan Kampus Kinossa voit katsella hieman erilaisempaa elokuvaa neljällä eurolla. MUISTETAAN KOKEILLA välillä jotain uutta ja virkistävää. Ei olla niitä tylsiä aikuisia, jotka kangistuvat kaavoihinsa. Minä en ainakaan halua olla. Kaavoihin kuuluu kuitenkin sihteerikauden lopuksi kiittää menneestä. Lupasin, ettei tämä kirjoitus mene ihan nyyhkyttämiseksi, mutta on myönnettävä, että hyvässä ja pahassa tulen varmasti kaipaamaan ylioppilaskuntaa. Kiittäen JYYtä ja sen hienoa kulttuurisektoria, jonka luovasta, luotettavasti ja ahkerasta aktiivijoukosta olen ollut ja olen sekä ylpeä että kiitollinen. Ainakin yhdestä asiasta JYY on pitänyt huolta jo monen vuoden ajan: kulttuurisihteerillä ei ole koskaan vapaaajan ongelmia. Kirjoittaja on JYYn väistyvä kulttuurisihteeri. JYYPÄÄ Kuka arvostaisi kulttuuria? Moniko meistä on tokaissut hyvän keikan aikana vieruskaverille: ”Tällä jaksaa taas seuraavan viikon!” ” Opintorahan korotus olisi myös Keski-Suomen etu Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) vaatii opintorahaan 15 prosentin korotusta. Opiskelijoiden toimeentulon ongelmat ovat kärjistyneet 14 kuivan vuoden ajan. Opintorahaan tehtävä tarkistus korjaisi opiskelijoiden elintasossa olevia puutteita. Keski-Suomikin hyötyisi opintorahan korottamisesta, sillä paremmin toimeentulevat opiskelijat kuluttaisivat paikallisia palveluja entistä enemmän. Keski-Suomen korkeakouluissa on suuri määrä opiskelijoita. Tästä syystä opintorahan korotus toisi maakuntaan neljä miljoonaa vuodessa jo pelkästään korkeakouluopiskelijoiden osalta. Opiskelijat käyttävät suuren osan rahastaan paikallisesti. Siksi opintorahan korotus hyödyttäisi maakuntien liikeelämää ja loisi työpaikkoja. Toimeentulon rajoilla kamppailevat opiskelijat säästävät herkästi muun muassa paikallisten palvelujen käyttämisessä. Opintorahan korotus monipuolistaisi opiskelijoiden kulutusta. JYY on mukana valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen kampanjassa opiskelijoiden toimeentulon kärkkäimmän ongelman korjaamiseksi. Tavoitteena on opintorahan korjaaminen ylöspäin nykyisestä 259 eurosta. JYY uskoo valtion talousarvion 40 000 miljoonasta löytyvän 67 miljoonaa opiskelijoiden pahimman ahdingon korjaamiseen. Jyväskylässä 26.4.2006 Jarkko Seppälä JYYn hallituksen puheenjohtaja Tuomas Viskari JYYn pääsihteeri Työttömyysturvan on mahdollistettava opiskelu Suomessa on kasvava pula koulutetusta työvoimasta, mutta myös varsin paljon korkeakoulutettuja työttömiä. Keski-Suomen alueen korkeakoulutettujen työttömyystilanne on erittäin huono. Alemman korkeakouluasteen työttömyys on kasvanut 2,7 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen työttömyys 3,0 prosenttia viime vuoden maaliskuun luvuista. Keski-Suomen TE-keskuksen alueella oli viime maaliskuun lopussa työttömänä 694 alemman ja 584 ylemmän korkeakouluasteen suorittanutta henkilöä. Koulutus ja työpaikkojen tarjonta eivät kohtaa Keski-Suomessa. Monet opiskelijat ja vastavalmistuneet ovat joutuneet myös tahtomattaan rakennemuutoksen uhriksi. Aloittaessaan opintonsa vaikkapa it-alalla moni opiskelija uskoi alansa vakaaseen työllis y y s k e h i t y k seen. Valmistumisvaiheessa ei kuitenkaan töitä ole tarjolla elektroniikkatuotannon siirryttyä esimerkiksi Kiinaan. Korkeakoulutuksen saanut työtön ei saa opiskella työttömyysturvaa menettämättä täydentäviä opintoja työttömyysaikana, vaikka ne edesauttaisivatkin työpaikan löytymistä. Työttömyysturvan poistavaksi opiskeluksi katsotaan noin 20 opintoviikkoa vuodessa. Opintotukikuukausien loppumisen jälkeen edessä on joko pitkä työttömyysaika kortistossa tai uudelleenkouluttautuminen lainarahalla. Harva ammattiin opiskellut haluaa jäädä varsin alhaiselle työttömyysturvalle, mutta monille se on opintotuen loppumisen jälkeen ainoa vaihtoehto. Syntyy tukiloukku, jossa koulutetulta työttömältä suljetaan mahdollisuus sekä lisäkoulutukseen että kokopäiväiseen kouluttautumiseen. Työttömyysturvaa tulisi kehittää siten, että opiskelu työttömyysaikana sen turvin olisi mahdollista. Esimerkiksi kokopäiväiseen opiskeluun tulisi taata vähintään opintotuen tasoa vastaava työttömyysturva. Ei ole viisasta, että yhteiskunta pitää korkeasti ja kalliisti koulutettuja työttömiä kortistossa, mutta ei edistä heidän jatko-opintojaan. Olen jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle, johon sen on vastattava kuukauden kuluessa. Toimi Kankaanniemi kansanedustaja kristillisdemokraatit Ylioppilaskunnan edustajisto ei ole eduskunta Kuulin opiskelijaystävältäni, että Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa oli käyty tiukkaa vääntöä siitä, pitäisikö edustajiston ottaa kantaa valmisteilla olevan hedelmöityshoitolain puolesta. Jo on aikoihin eletty! Onneksi järki oli kuitenkin voittanut – tosin vain niukasti ja vasta äänestyksen jälkeen – ja edustajisto oli pysynyt omalla reviirillään, eikä ottanut asiaan kantaa. Käsittääkseni viimeistenkin edustajistovaalien luonne oli, että valitaan ihmisiä hoitamaan opiskelijoiden etuja ja yliopiston piiriin kuuluvia asioita. Uskoakseni sillä perusteella ihmisiä edustajistoon pääosin äänestettiinkin. Jos joillakin on tarvetta politisoida yliopisto takavuosien tapaan, heillä löytyy samalla varmaan ratkaisu siihen, miten rahoittaa ylioppilaskunnan toiminta jatkossa. En minä, ja tuskin moni muukaan, nimittäin ole valmis pakkomaksamaan sellaisen järjestön jäsenmaksuja, joka rupeaa häärimään entistä enemmän sille kuulumattomalla alueella. Itse toimin kaupunginvaltuustossa ja lautakunnissa, joissa hoidetaan noin 10 500 henkilön yhteisiä asioita. Jos niissä ruvettaisiin maailmanpolitikoimaan, niin kyllä kaupunkilaisten asiat jäisivät hoitamatta ja veronmaksajat nykyistäkin huonommin toimivien palvelujen varaan. Kannattaa pyrkiä eduskuntaan ensi keväänä, jos haluaa ottaa kantaa eduskunnan vaikutusvallan piirissä oleviin asioihin. Voit myös kokeilla kirjoittaa lehteen. Ei koko ylioppilaskuntaa pidä valjastaa oman idealistisen ähkyn palvelukseen. Tämä on vain minun mielipiteeni. Vesa-Matti Saarakkala yht. tiet. yo Perussuomalaisten 1. vpj. Ei ole viisasta, että yhteiskunta pitää korkeasti ja kalliisti koulutettuja työttömiä kortistossa, mutta ei edistä heidän jatko-opintojaan.” Toimi Kankaanniemi ” Ei koko ylioppilaskuntaa pidä valjastaa oman idealistisen ähkyn palvelukseen. Tämä on vain minun mielipiteeni.” Vesa-Matti Saarakkala ” Opiskelijat käyttävät suuren osan rahastaan paikallisesti. Siksi opintorahan korotus hyödyttäisi maakuntien liike-elämää ja loisi työpaikkoja.” Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ” Kun vallankumous tulee, kenet ammutaan?
6 8/2006 YLIOPISTON HALLINNON piirissä toimivat joutuvat väistämättä kohtaamaan ja ottamaan kantaa kahteen toisilleen vastakkaiseen rationaliteettiin. Byrokraattinen rationaalisuus korostaa toiminnan ennustettavuutta ja tiedeyhteisön alistamista ulkoa ja ylhäältä annettujen päämäärien toteuttamiseen. Muodollisen tehokkuuden nimissä vastarinta pyritään tukahduttamaan. Tiedeyhteisön autonomiseen itseohjautuvuuteen luottavat lähtevät taas siitä, että uudet innovatiiviset ratkaisut edellyttävät avointa keskustelua, totuttujen ajatteluja toimintatapojen kyseenalaistamista ja perinteisten rajojen murtamista. Eivät byrokraattiset toimintatavat ole vieraita muuallakaan. Paavin kirkko takertui keskiajan lopussa valta-asemansa säilyttämiseksi dogmeihinsa ja kadotti etsikkoaikansa. Samaan aikaan eurooppalaiset barbaarit hyödynsivät paljolti muualla luotua osaamista ja loivat uusia teknologisia innovaatioita ja kapitalismin maailman valloittamiseksi. Neuvostoliitto valjasti kansalaisensa suurien suunnitelmien toteuttamiseen ja tukahdutti kansalaisyhteiskunnan. Jälkiä korjataan vuosikymmeniä, sen Gorbatshovin neuvonantajat kertoivat meille jo vuonna 1985. Jyväskylän ylipistolla, kuten millä tahansa yliopistolla, on hyvät menestymisen mahdollisuudet, jos se uskaltaa luottaa tutkijoidensa, opettajiensa ja opiskelijoidensa innovatiivisuuteen, asettua alttiiksi kritiikille ja karsia luovuutta tukahduttavia toimintatapoja. Vapautumisen kautta monitieteisessä yliopistossa syntyvät uudet innovaatiot voivat olla hyvinkin yllättäviä. Niihinkin on varauduttava. Pysähtyneisyydellä ei yliopistomaailmassa ole tulevaisuutta. Matti Pylvänäinen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON kehitys heijastelee koko eurooppalaisen yliopistolaitoksen muutosta. Yliopisto on entistä tehokkaampi, entistä laajemmassa yhteistyössä talouselämän kanssa ja on myös näyttävästi kansainvälistynyt. Mitä vielä voisi toivoa Jyväskylän yliopiston tulevalta kehitykseltä? Yliopisto tarvitsee entistä suurempaa itsemääräämisoikeutta. Yliopiston kehittämisessä sen omat voimavarat ja ammattipätevyys on oltava määräävässä asemassa. Sen on myös toimittava nykyistä enemmän talouselämän ja yhteiskunnan omanatuntona ja oltava joskus kriittinenkin niiden arvojen suhteen, jotka nyt globalisaation myötä ovat vaarassa muuttua käskeväksi yksinvaltiaaksi. Poliittisen vallan, talouselämän ja kulttuurin keskinäinen tasapaino tulisi palauttaa. Yliopiston kehittämisessä uskotaan tällä hetkellä liiaksi eksakteihin, mitattavissa oleviin suureisiin ja numeroihin. Tarkkuus ei ole totuus yliopiston hallinnossa, palkkausjärjestelmässä tai määriteltäessä tuloksellisuutta tai yhteiskunnan, kulttuuriin ja korkeakoululaitoksen suhteita. Pelkällä laskemisella voidaan kulkea laskevaan suuntaan. Yliopisto on äärimmäisen monimuotoinen kokonaisuus, joissa valmiit standardit tekevät aina jollekin osalle väkivaltaa. Jyväskylän yliopisto voi edelleen luoda tulevaisuuden strategioita. Niidenkin suhteen voi välttää äärimmäisyyttä: luova tutkimus vaatii aina myös yksilöllistä vapautta. Erilaisuudella ja ainutkertaisella on myös tulevaisuudessa tilaus Jyväskylän yliopistossa. Tarmo Kunnas JY 2010 Jylkkäri pyysi akateemiselta yhteisöltä kirjoituksia siitä, millainen Jyväskylän yliopisto voisi olla vuonna 2010. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO on nopean ja ennakoivan reagoijan maineessa. Silti neljän vuoden aikana kovin moni asia ei muutu. Pitkälti samat opettajat ja johtajat toimivat ja tekevät päätöksiä samoissa yksiköissä. Kokonaisuutena pysyttelemme henkisesti Suomen kakkosyliopistona ja odottelemme kärsivällisesti agendakauden 2000–2006 lopullista tilinpäätöstä. UPJ on jälleen traumaattisessa vaiheessa, kun 7,24 prosentin leikkurin patoamat paineet pyrkivät purkautumaan. Toki jotain on muuttunutkin. Osa kopiokoneista on saatu vaihdettua, mikrot lähes kokonaan. Merkittävintä on ehkä se, että opiskelijat ovat kaikki kaksiportaisessa tutkintorakenteessa. Bologna-prosessin lupaamaa liikkuvuutta oppiaineiden välillä aletaan oikeasti kaivata ja vaatia. Tämä toivottavasti auttaa yliopistoa todella realisoimaan aidoksi yhteistyöksi ja koulutusväyliksi ne monitieteiset vahvuutensa, jotka se juuri on verbalisoinut omassa pro?ilissaan. Tutkimusstrategiatyö yhdessä rahoitusmallin ja rakennerahastojen myötävaikutuksella on auttanut yhteisöä kattavasti mieltämään eron hanketoiminnan ja pitkäjänteisen tutkimuksen välillä, mikä tervehdyttää rahoitusrakennetta ja keventää hankehallintoa. Määräaikaisia on edelleen paljon, mutta hieman nykyistä tutkimuspainotteisemmissa tehtävissä. Timo Tiihonen KÄVELEN AAMULLA tapaamaan väitöskirjani ohjaajaa keväällä 2010. Mukavaa, että jatko-opintojen ohjaukseen on yritetty panostaa. Odottelen käytävällä jonkin aikaa, mutta ohjaajaa ei näy. Äkkiä hän porhaltaa paikalle ja pahoittelee, että joudumme siirtämään tapaamisen. Yliopiston kansainvälinen yhteistyöprojekti Kirgistanin yliopiston kanssa vaatii vielä kiireellistä strategista suunnittelua, ja kun mukaan olisi tulossa vielä South Paci?c -yliopiston Naurun toimipiste, niin suunnitelmat ovat menneet uusiksi. Ymmärrän hyvin, sillä tutkimukseni jatkorahoitus riippuu siitä, kuinka paljon kansainvälistä rahoitusta Jyväskylän yliopisto saa. Rahaahan jaetaan kansainvälisten tutkimusprojektien ja erityisesti kv. ref. -artikkelien määrän mukaan. Olin jo varautunut tapaamisen siirtoon, sillä näin on käynyt usein. Professori joutuu työnsä lomassa selvittämään matkalaskuja ja varailemaan luentosaleja, koska tiedekunnan palveluyksikön toimistosihteerejä on vain kaksi, ja vahtimestarit on myyty ulos yliopistosta. Onneksi suurimmalle osalle jatkoopiskelijoita on nykyisin tohtoriohjelmapaikka neljäksi vuodeksi. Jatko-opiskelu on kuitenkin osittain ulkoistettu, kun on huomattu, että ulkomaalaiset tekevät tohtorintutkinnonkin halvemmalla kuin suomalaiset. Eikä opiskelijoiden tarvitse olla yliopiston kanssa samassa maassakaan, kun yliopistojen tilat on hyvin ulkoistettu nettiyhteyksien päähän. Näin kiinalainen tekeekin väitöskirjansa Jyväskylän yliopistoon Kiinassa. Minna Penttilä Innovatiivisella ja vapaalla yliopistolla on tulevaisuus Tutkimus yhä painottuu YLIOPISTO ON entistä monikulttuurisempi ja sitä osataan hyödyntää entistä tehokkaammin. Monikulttuurisuutta ei mielletä vain kansainvälisyytenä; eri tiedekuntien ja laitosten vuorovaikutus ja ”kulttuurienvälisyys” lisääntyy ja monipuolistuu. Uusi yhteistyö toteutuu sekä yliopiston sisällä että yliopiston ulkopuolisissa suhteissa aidosti. Kulttuurienvälinen kompetenssi kasvaa: on opittu paremmin kuuntelemaan erilaisia näkökulmia ja ilmaisemaan asioita eri tavoilla. Dialoginen johtaminen ja tiimityöskentely toteutuvat tehokkaammin organisaation eri tasoilla. Erilaisuus ja kulttuuri nähdään resurssina, jota osataan kunnioittaa ja hyödyntää. Akateeminen kulttuuri palaa osittain ”akateemisemmaksi”: kokoukset vähenevät, kiinnostavat ja haastavat kasvokkainkeskustelut ja käytäväkeskustelutkin lisääntyvät. Inhimillisyys, välittäminen, tukeminen nähdään entistä tarpeellisemmaksi yhteisön jäsenten hyvinvoinnin yllä pitämiseksi. Yhteistä oppimista ja tiedonvaihtoa edistävän, kannustavan ilmapiirin luominen nähdään lisääntyvästi monikulttuurisen johtamisen ydintehtävänä. Yliopisto on aktiivisessa vuorovaikutuksessa yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Ulkopuolinen vaikuttaminen nähdään aitona mahdollisuutena vuorovaikutukseen. Jyväskylän yliopistolla on kaikki edellytykset kehittyä edelleen! Liisa Salo-Lee Keskusteleva yliopistoyhteisö Opiskelija vaa’ankielellä Yliopistossa tilaa erilaiselle Tiedekunnat ja oppiaineet käyvät vähiin YLIOPISTOMME tempautui 2000-luvulla esteettömyyden soihdunkantajaksi. Avoin yliopisto oli näyttänyt suunnan huolehtiessaan, että liikuntatai näkövammaisuus ei muodostu opiskelun esteeksi. Myös aikuisten oppimisen ongelmiin tartuttiin. Esteettömyys avautui vuoteen 2010 mennessä koko yliopistokulttuurin laatukriteeriksi. Opettajat saavat opiskelijoiden luvalla HOPS-dokumentteihin koottua tietoa kurssien ja ryhmien erityistarpeista. Yliopistolla on asiantuntijapankki, josta opettajat saavat opastusta erityistilanteiden ratkaisemiseen. Elinikäisen oppimisen pelisäännöt on sovittu. Opiskelijavirtoja tulee monesta suunnasta. Valintakoestressi on vähentynyt, sillä nyt rohjetaan luottaa aikaisemmin opittuun eli lukiossa suoriutumiseen. Kampuksilla liikkuu yhä enemmän jo työelämässä mukana olevia. Koulutusyhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa on saamassa vakiintuneita muotoja. Avoimen yliopisto-opetuksen ja tiedelaitosten välille on syntynyt sellainen luottamus, että aikuisille suunnattu tutkintotavoitteinen koulutus on yhdessä toteutettuna mahdollista. Vuonna 2010 laadunvarmistusjärjestelmä on auditoitu ja A-palkkaluokat unohdettu. Tiedeyhteisöt kokoavat tutkimustoiminnan satoa seuraavaa arviointia varten, nyt entistä paremmin valmistautuneina ja yhdessä keskustellen. Monitieteisen tutkimuksen keskeinen este on vihdoin onnistuttu poistamaan. Tutkimuskeskusten kiinnittyminen yhteen laitokseen on korvattu uudella toimintamallilla, joka tasaa pisteitä ja vähentää kateutta ja kilpailua. Joko olisi hetki aikaa luovaan joutilaisuuteen? Paula Määttä VUONNA 2010 Jyväskylän yliopisto on ulkoasultaan melko samanlainen yliopisto kuin vuonna 2006. Yliopistoa ei vuosien 2006–2007 uudistuksissa ole yhdistetty muihin yliopistoihin. Tuolloin Suomen toiseksi suurin yliopisto on pudonnut kuitenkin yhdistymisten myötä suuruuslistalla viidenneksi. Maakuntakorkeakouluhanke Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa ei myöskään ole johtanut täyteen yhdistymiseen, vaikka koulutusyhteistyötä onkin merkittävässä määrin, etenkin täydennyskoulutuksen alueella. Yliopistossa on viisi tiedekuntaa. Korkeakoulureformien myötä oppiaineet ovat vähentyneet ja yliopisto on pro?loitunut aiempaa selvemmin vahvuusalueisiinsa, karsien samalla tarpeettomat rönsyt pois. Perustutkinto-opiskelijoiden määrä on laskenut nykyisestä noin 12000:sta reiluun kymmeneen tuhanteen. Uutena, vahvana osa-alueena yliopiston tehtäviin on tullut akateeminen aikuiskoulutus, jonka avulla on kyetty vähentämään päällekkäiskoulutusta ja kohdentamaan perusopetuksen resursseja paremmin. Yliopisto tarjoaa maisterin tutkinnon suorittaneille mielekkään väylän täydentää osaamistaan omaehtoisesti, ilman kohtuuttomia kustannuksia. Jyväskylän yliopisto on tässä pilottiyliopisto. Jyväskylän yliopisto tuottaa vuonna 2010 laadukkaita tutkintoja, joiden työelämärelevanssi on nykyistä parempi. Valitettavasti Keski-Suomi ei kykene hyödyntämään tätä osaamispotentiaalista kokonaan, vaan yhä useampi Jyväskylän yliopistosta valmistunut maisteri suuntaa töihin ruuhka-Suomeen tai ulkomaille. Simo Pöyhönen Esteetön yliopisto moniin makuihin ONNITTELEN SINUA päätöksestäsi valita tulevaksi opinahjoksesi juuri meidän laadultaan järjestelmällisesti varmistettu yliopistomme. Ennen kuin aloitat lomakkeen täyttämisen, pyydän sinua varmistamaan muutaman asian. Olethan tämän vuoden ylioppilas, avoimen väylän hakija tai ulkomaalainen? Opetusministeriö epäonnistui edellisellä suunnittelukaudellaan kyseisten ryhmien valintaosuuden kasvattamisessa ja on nyt ottanut järeämmät keinot käyttöön. Yliopistoon saa tästä vuodesta lähtien valita vain mainittuihin ryhmiin kuuluvia hakijoita. Onhan sinulla jo etukäteen selvä käsitys opintojesi tavoitteista, sisällöstä ja järkevästä suoritustavasta? Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Yliopistoissa voimaan astuneen valvotun ylityökiellon seurauksena valitettavasti yhdelläkään henkilökunnan jäsenellä ei ole mahdollisuutta läpikäydä tätä suunnitelmaa tai avustaa sen laatimisessa. Olethan valmistautunut opiskelemaan itsenäisesti etkä hämmästele huonosti valmisteltua tai didaktisesti ja pedagogisesti puutteellista opetusta? Suomen Akatemian rahoittaman suurtutkimusprojektin alustavien tulosten mukaan edellä mainittu ylityökielto sekä opetushenkilökunnalta vaaditun tutkimuspanoksen kasvu korreloivat positiivisesti opetuksen koetun laadun heikentymisen ja vapaaehtoisen pedagogisen kouluttautumisen vähentymisen kanssa. Onhan sinulla varmasti kärsivällisyyttä odottaa tenttituloksia ja vastauksia mahdollisiin ongelmiin liittyviin kysymyksiin? Opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman näkyvimpänä tuloksena opintohallinnon tehtävissä työskennelleen eläkkeelle siirtyneen kansliahenkilökunnan tilalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä ja määräaikaisen työvoiman käyttö kyseisiin tehtäviin on kielletty. EU:n rahoittaman hallintohenkilökuntatutkimuksen tulosten perusteella on syytä uskoa, että ylityökielto saattaa aiheuttaa näissä olosuhteissa jonkinasteista hallintoja ohjaussuoritteiden viivästymistä. Toivotan sinulle, Jyväskylän yliopiston tuleva opiskelija, onnea valintaprosessiisi! Tapio Ruokolainen Hyvä hakija Parodin en Toiveikas Kokenut Ihana Inhimillinen Tutkimuksell inen Ironinen Realistinen
dna 200x300 painoon SIVU 15 pizzabest 2x60 PAINOON K aukomatkatoimisto kotonasi L aatua ja osaamista jo vuodesta 1984 014-337 3100 www.helinmatkat.fi
Jylkkärin uusi päätoimittaja kiertää CMX:n keikat ja tuntee ruotsinlaivojen moottorit. TURUSSA PAISTAA aurinko ja Jonna Rusanen harmittelee asuvalintaansa. Musta villapoolo sekä viimein saapunut kevät sopivat huonosti yhteen. Jylkkärin uudella päätoimittajalla on pitänyt viime ajat niin kovaa hoppua, että lämmin sää on päässyt livahtamaan paikalle huomaamatta. Nykyinen työ Turun Sanomien Tref?viikkoliitteen tuottajana on pian ohi, sillä syksyllä käynnistyy pesti Jylkkärin ruorissa. Valinnasta on kulunut runsas kuukausi, mutta Rusanen on edelleen yhtä innoissaan kuin heti edustajiston virallisen nuijankopautuksen jälkeen. ”Hienolta tämä tuntuu yhä. Olin joka tapauksessa palaamassa opiskelemaan, ja nyt pääsen luontevasti takaisin yliopistomaailmaan sekä tekemään sitä, minkä parhaiten osaan”, hän pohtii. Rusanen aloitti Jyväskylässä journalistiikan opinnot vuonna 1998, mutta työelämä veti naisen mukaansa jo kahden lukuvuoden jälkeen. Nyt on edessä paluu vanhaan opiskelukaupunkiin. ”Olen järkeillyt niin, että kyllähän Turku ja ystävät täällä pysyvät, ja tänne voi aina myöhemmin palata.” RUSANEN ON TIENNYT haluavansa toimittajaksi jo kuusivuotiaana, heti sen jälkeen kun hän päätti, että lentoemännän homma taitaa olla kovin ylimainostettua. Päätös tuli kirjattua myös koulukaverien ystäväkirjoihin. Syytä saattaa löytyä sukujuurista, sillä sekä isoisä että isä ovat olleet alan töissä. Ruusuisia unelmia glamoröösistä jetset-elämästä ei ollut, joten työn todellisuus osoittautui odotusten mukaiseksi ja palkitsevaksi. ”Mukavaa tässä ovat juuri ne klassiset piirteet, jotka usein mainitaan: pääsee liikkumaan ympäriinsä, saa tavata ihmisiä ja tutustua uusiin asioihin. Päivän päätteeksi voi tuntea, ehkä vähän valheellisestikin, että on taas jonkin alan asiantuntija.” Kuten nyt vaikka ruotsinlaivan moottorien. Eräänä aamuna Rusanen sai komennuksen lähteä pikavauhtia taksilla satamaan, ja pian hän oli laivan sisuksissa ihmettelemässä koneiden olemusta. Toinen mieleen jäänyt juttukeikka oli viikon mittainen matka Norjaan seuraamaan merikalastusta. Rusanen jäi kirjaimellisesti koukkuun aiheeseensa, ja kalastus on siitä lähtien ollut hänen suosikkiharrastuksiaan. ”Tykkään myös tehdä ihan perusuutisia. Siitä saa tietyt kiksit kun tekee kovaa juttua ja saa keskustella jonkun kanssa, no, kovastikin. Tulee ?ilis, että tämän takia olen toimittajana.” ON RUSASEN elämä muutakin kuin pelkkää toimittajuutta. Kalastuksen lisäksi uusi päätoimittaja rentoutuu elävän musiikin parissa. Turun keikkapaikoissa hän on tuttu näky, joten ensi talvena Lutakon ovi käynee tiuhaan. ”Näin työssäkäyvänä vain toivon, että keikat alkaisivat aiemmin kuin puoliltaöin. Mutta rakastan silti käydä katsomassa bändejä, etenkin CMX:ää.” Iänikuinen totuus onkin kuulemma se, että missä CMX esiintyy, sieltä löytyy myös Jonna. Ensi kesänä tuo paikka on Turun Ruisrock. Kimmo Mäkilä jylkkari@jyy.? 8 8/2006 Jylkkärin tuleva vanki on koukussa toimittajuuteen 28-vuotias toimittaja, lähtöisin Porista. Aloitti journalistiikan opinnot Jyväskylässä vuonna 1998. Oppiarvoltaan ?loso?an ylioppilas. Työskennellyt toimittajana Turun Sanomissa vuodesta 2000. Toiminut vuodesta 2002 lehden Tref?-viikkoliitteen tuottajana. Valittiin maaliskuussa 2006 Jyväskylän Ylioppilaslehden päätoimittajaksi. Haluaa tehdä ihmisläheisempää Jylkkäriä, joka toimii keskustelunavaajana ja opiskelijoiden äänitorvena. FA K TA A Päivän päätteeksi voi tuntea, ehkä vähän valheellisestikin, että on taas jonkin alan asiantuntija.” ” Rusanen on tiennyt haluavansa toimittajaksi jo kuusivuotiaana, heti sen jälkeen kun hän päätti, että lentoemännän homma taitaa olla kovin ylimainostettua. L AURI R OTKO
Kesän 2006 opinnot Erityispedagogiikan perusopinnot: Erityispedagogiikan peruskurssi (5 op), lähiopetus ajalla 6. 9.6.2006 XEN0005 Englannin kielen valmentava kurssi (3 op), aikataulu ilmoitetaan myöhemmin XEN0801 Interdisciplinary Text Workshop Academic Reading (3 op), alk. 18.5.2006 XEN0803 Interdisciplinary Communication Skills (3 op), alk. 1.8.2006 XRU102/103, XRU0302/303, XRU0602/0603 Akademisk svenska, skriftlig/muntlig (3 op, humanistinen, matemaattis-luonnontieteellinen ja taloustieteiden tiedekunta), alk. 22.5.2006 XRU0402 /0403 Akademisk svenska, skriftlig/muntlig (3 op, liikuntaja terveystieteiden tiedekunta), alk. 2.6.2006 XSA0019 Saksan kielen valmentava kurssi (5 op), aikataulu ilmoitetaan myöhemmin Luonnontuntemuksen perusopinnot: Suokasvillisuuskurssi (2 op), alk. 11.8.2006 Psykologian approbatur (25 op) Kansantaloustieteen peruskurssi (9 op), 5. 8.6.2006 Tietojenkäsittelyn perusopinnot: Tietokone ja tietoverkot työvälineenä (3 op), alk. 29.5.2006 Tietojenkäsittelyn perusopinnot: Ohjelmointi 1 (6 op), alk. 9.5.2006 Tietotyön opinnot: Mikrotietokonelaitteistot (2 op), aikataulu ilmoitetaan myöhemmin Matematiikan perusopinnot (25 op): Approbatur 3 (5 op), alk. 30.5.2006 Matematiikan perusopinnot (25 op): Symbolinen laskenta (2 op), alk. 6.6.2006 Tilastollinen tietojenkäsittely/SPPS-kurssi (2 op), alk. 13.5.2006 Opintoihin haku parhaillaan käynnissä Kirjoittamisen perusopinnot (30 op), haku 15.5. mennessä Tanssipedagogiikan opinnot (27 op), haku 31.5. mennessä Lisätietoja opinnoistamme verkkosivuilta www.avoin.jyu.? Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto puh. 014 260 3697, avoneuvo@avoin.jyu.? , käyntiosoite: Matarank. 6 Kaikille avoimia yliopisto-opintoja iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta, joustavasti ja monimuotoisesti myös etäopiskellen S o u l f l y Coheed & Cambria Gnarls Barkley Alice in Chains S t ra p p i n g Yo u n g L a d H I M KO R N Kolmen päivän lippu 79 E Kaksi päivää (la-su) 65 E Perjantai 40 E Lauantai 55 E Sunnuntai 40 E www.tiketti.fi T h e A rk www.provinssi.fi S EPONTIE 4 3 H+K+S, 74,5 M 2 • Asumisoikeusmaksu 16.154,70 € • Käyttövastike 588,00 €/kk • Vakuus 1.176 € • Huonekohtaiset vesimittarit • Rakennettu vuonna 2000 • Vapautuu viimeistään 18.7.2006 Luhtitalo, Jyväskylän mlk, Palokka Vapautuu 15.6.2006
10 8/2006 Many students take for granted the work done by active students and student associations. ”The mass of people who use our services do not seem to appreciate the fact that everything is done by volunteers”, reminds an anonymous student association member. The rising costs of living are leading to more and more students taking on part-time jobs. That is going to chip away at the number of potential people willing to spend their time and energy in student association jobs. Another example of students not taking their responsibilities seriously can be found in the health care sector. Last year the Jyväskylä Health Center of the The Finnish Student Health Service had to wait in vain for 1250 patients to show up. That cost 74 000 euros. ”That money could have been used to emplyoy a general practitioner and still leave enough to improve the gynecological serives and nutritional therapy”, says Pirjo Paajanen of the Jyväskylä Health Center Even getting free money can sometimes be too dif?cult. People forget to ?ll in crucial information on their student grant forms and are therefore denied bene?ts. A ghost wanders about Jyväskylä – the ghost of communism. Members of the Finnish Communist Party make the most initiatives in the city council and struggle with the way municipal services are organized. Their ?nal goal, however, is revolution. In all of Finland, the FCP has 17 councilmen. Three of them are in Jyväskylä. Whereas most communist councilors are old men, but here two of them are female and the third one, Petri Toikkanen, is at 24 years the youngest member of the council. ”None of our young party members feel like they are carrying on the legacy of the Soviet Union”, Toikkanen says. In his opinion 21st century communism is ?rst and foremost about creating a counterforce to the neoliberals. Even though the Finnish revolution needn't be a bloody one, Toikkanen is con?dent it is going to happen sooner or later. ”The most likely way is through a global ecological catastrophy. The con?ict between the capitalist production system and the environmental capacity is irreconcilable.” In the 2004 municipal elections FCP got half a percent of the vote. Which means the agitators still have a lot to do. Student, take responsibility Communism still ?ourishing in Jyväskylä The top Finnish bands are playing nearly every rock festival this summer. For example PMMP, Mokoma, CMX and Lapko can be seen and heard on most major festivals. Therefore foreign names are used to create some difference between festivals. Most of them are more or less of the heavy variety. Tool will visit Turku's Ruisrock in July and Korn is booked to play Seinäjoki's Provinssirock in June. Kanye West will grace Pori Jazz with his presence in July. The rock festivals’ foreign ?avour NEWS IN BRIEF Translated by Olli Sulopuisto KANSAINVÄLINEN YLIOPISTO Sarjassa esitellään Jyväskylän yliopiston kansainvälistä todellisuutta. Jokainen päivä on seikkailu Kulttuurienvälinen viestintä on eteläpohjalaisen poikaystävän kanssa asuvalle puolalaistytölle arkipäivää. LODZ ON elokuvafestivaaleistaan tunnettu kaupunki keskellä Puolaa. Se on Krzysztof Kieslowskin ja myös Malgorzata Zielinskan kotikaupunki, jossa Zielinska suoritti ensimmäisen maisterintutkintonsa pääaineenaan englanti. Puolalaiset aloittavat yliopisto-opiskelunsa saman ikäisinä kuin suomalaiset ja opiskelevat niin ikään ilmaiseksi. Maassa ei kuitenkaan ole suomalaisen kaltaista opintotukijärjestelmää, ja useimmat asuvat vanhempiensa luona. Vaihto-opiskelu tarjoaakin monelle ensimmäisen tilaisuuden kokeilla itsenäistä elämää. Zielinskalle se tarjosi muutakin. Samaan aikaan Erasmus-vaihdossa Englannissa oli myös muuan suomalaispoika, joka vei hänen sydämensä. Kesällä 2004 Zielinska muutti Jyväskylään ja alkoi opiskella suomen kieltä. Jyväskylässä kohtalotovereita on tullut vastaan runsaasti. Zielinska kertoo tuntevansa muita puoliksi suomalaisia pariskuntia esimerkiksi Intercultural Communication -maisteriohjelmasta. ”Minun mielestäni tällaisten kaksikulttuuristen suhteiden yleisyys kertoo jotakin suomalaisista. Täällä ollaan avoimia uudelle.” PUOLALAISNUORET tuntevat Suomen huomattavasti paremmin kuin vanhempiensa sukupolvi. On kuitenkin outouksia, jotka vaativat Suomeen muuttavilta ulkomaalaisilta edelleen totuttelua. Äärimmäisten juhlimistapojen ohella myös suomalainen opiskelukulttuuri näyttää puolalaisen silmin erikoiselta. ”Täällä opiskelijoita arvostetaan ja kannustetaan kertomaan omia mielipiteitään, eikä professorien edessä tarvitse pokkuroida. Puolalainen yliopisto on hierarkkisempi”, Zielinska sanoo. Hän kertoo haalineensa itse aluksi lukujärjestyksensä vanhasta muistista täyteen ja ällistyneensä työmäärästä. ”Opiskelijapalvelut toimivat onneksi Jyväskylässä todella hyvin. Apua saa ongelmatilanteissa helposti. Se on saanut minut tuntemaan, että minusta pidetään täällä hyvää huolta.” Arkipäivän pulmilta ei voi välttyä kokonaan, kun asuu vieraassa maassa. ”Jokainen päivä Suomessa on minulle vieläkin kuin uusi seikkailu”, hän tiivistää hymyillen. SUOMEN KIELEN ohella Zielinska on omaksunut pohjoismaisen tapakulttuurin. Hän kertoo, että Puolan matkoilla häneltä saatetaan kysyä, oletko sairas vai muuten vain niin hiljainen. Aikoinaan suomalaispoikaystävä sai vastailla Puolassa samaan kysymykseen. ”Hassua, miten makuni on muuttunut suomalaistumisen myötä. Marimekko-topit lähinnä naurattivat aluksi, mutta nykyisin pidän suomalaisesta designista paljon”, Zielinska pohtii. Suomalaistuminen on merkinnyt muutakin kuin vieraan kielen ja tapojen oppimista. Uuden kulttuurin omaksuminen on antanut uudenlaisen p e r s p e k t i i v i n paitsi puolalaisuuteen, myös omaan persoonaan. ”Kun alkaa hallita eri kulttuurien tapoja, alkaa miettiä uudella tavalla myös omaa itseään. Huomaan pohtivani nykyisin usein, kuka oikeasti olen opittujen tapojen alla.” SUUNNITELMISSA ei ole ainakaan ulkomaille muutto, niin hyvin Malgorzata Zielinska on Suomessa viihtynyt. Mieluiten hän asuisi poikaystävänsä kanssa suuremmassa suomalaisessa kaupungissa tekemässä kansainvälisyyskouluttajan töitä. ”Puolalaisilla on paljon enemmän lemmikkejä kuin suomalaisilla, ja kaipaan sitä toisinaan. Haluaisin kovasti koiran.” Anna-Elina Hintikka jylkkari@jyy.? O LLI S ULOPUISTO Kotimaassa Puolassa Malgorzata Zielinska saa nykään selitellä, onko hän sairas vai muuten vain hiljainen. Hassua, miten makuni on muuttunut suomalaistumisen myötä. Marimekko-topit lähinnä naurattivat aluksi.” ”
11 8/2006 DURING MY STAY in Finland I’ve learned few things and acquired few new habits, which de?nitely help me survive in this tough country. I realized quite quickly the importance of double letters in Finnish, and how easily one can make mistakes with words. I’m sure many foreigners have confused the words siili and silli. They do look similar, don’t they? I learned ?rst how to say a hedgehog in Finnish. So imagine my shock when I went shopping and found there jars saying ”silli”. I did believe for a moment that there was a poor hedgehog, ready to be consumed. FROM THE VERY beginning I’ve been a faithful admirer of sauna. Now I cannot believe I survived 21 years without it. I love it, and I go there whenever I can. My Finnish friends even managed to convince me to roll in the snow after sauna. It was a little painful, because the snow was hard, as it was about –15 outside, but I’m ready to do it again. One of the best saunas I had was in a cottage in Pyhäjärvi. It was a little sauna by the lake, heated with wood. It was an amazing experience. With great help from my boyfriend I’ve almost learned to like ice hockey. I didn’t know anything about it. For me it was too fast, too chaotic, and very brutal. But a few compulsory hockey evenings had some in?uence on me. Last week, when my boyfriend came back from work, he found me yelling “HPK scored!” IN THE BEGINNING I had some problems with Finnish names. I came from a culture where only girls’ names end with the letter ‘a’. Then I met Ilkka, Pekka, Juha, and Mika. I also met Kerttu. His real name is actually Heikki, and Kerttu is just a nickname based on his surname, but nobody told me that. So one day I said to my friends I was going to visit Kerttu and his girlfriend. They stared at me. They said it was impossible, and they explained me why. I’ve also learned to sleep during the bright summer nights. At ?rst it felt weird, but after some time I found it quite nice. It seems almost unbelievable, when you go outside at 11 p.m. when it’s still bright and birds are singing. You just have to get used to it. I thought dark winter would be bad, but these summer nights were more dif?cult for me. ADJUSTING TO the Finnish way of life is not very easy. I’m still working on the appreciation of kalakukko and Christmas casseroles. I just cannot get used to their taste. But people are telling me “Just wait few years, and you cannot imagine life without it.” The difference between herrings and hedgehogs INTERNATIONAL COLUMN In this column international student Katarzyna Krol shares her thoughts on life in Finland. With great help from my boyfriend I’ve almost learned to like ice hockey. ” kajokrol@cc.jyu.? Katarzyna Krol Tuukan bokserit hukassa Kun matkaaja viimein palaa Suomeen, hän epäilee raitiovaunukuskin rehellisyyttä, laittaa tulpat korviinsa ja saa terveisiä Intian postilaitokselta. KOTIMAA VETÄÄ minua puoleensa niin vauhdilla, että Varsovassa pesemäni pyykki ei ole ehtinyt kuivua, kun saavun Tallinnaan. Aamuauringon lämmössä ripustan vaatteeni sataman verkkoaidalle. Alan vähitellen tajuta matkustavani kohta seuraavaan maahan ja sen olevan tällä kertaa Suomi – koti! Suurella innolla odotan kuulevani tuttua kieltä. Puolen tunnin päästä olen jo saanut yliannostuksen tätä eksoottista puhetta. Terminaaliin kurvaa kuusi linja-autoa ja Tallinnan valloituksella olleet suomalaiset sankarit hoippuvat ulos vähemmän hyvinvoivina, yhden kaatuessa ja toisen kömpiessä auton taakse oksentamaan. Pääni ei osaa käsitellä kaikkea sitä suomea, mitä ympärilläni kuulen. En edes haluaisi ymmärtää kaikkea kuulemaani. On suorastaan hullua, kun ymmärtää kaiken, mitä ympärillä tapahtuu. Päätän armahtaa itseäni ja vietän laivamatkan tulpat korvissa. HELSINGISSÄ TULLIMIES huomaa passissani Aasian viisumit. ”Tervetuloa kotiin”, hän toteaa ja jatkaa, ”laitetaanhan pojalle todiste paluusta!” Saan passini jo melkein täysille sivuille punaisen Helsinki-laivaleiman. Ratikkaan noustessani olen aivan varma, että kuski yrittää huijata minua. Niin uskomattoman kalliilta kertalipun hinta kuulostaa. Meinaan jäädä ilman kyytiä kuskin todetessa: ”Maksa nyt, tai ei oo kyytiin tulemista.” Ratikassa kukaan ei hymyile, tuntuu oudolta. Reissun viimeisen liftikyydin tarjonnut nainen saa olla todistajana lämpimälle kohtaamiselle kukkakioskin pihalla, kun reissumies pääsee rakkaansa syliin. Yhdeksän kuukauden liikkeelläolon jälkeen tuntuu sangen oudolta, kun maisema ei enää koko ajan muutukaan. Ensimmäisen illan aikana en osaa vielä luopua rahavyöstä, vaikka Hilja vakuutteleekin, etten tarvitse sitä Hämeenlinnassa. Vielä paljon kauemmin menee, että raaskin tyhjentää rinkkani. On haikeaa luopua jokapäiväisestä reissaamisen vapaudesta, enkä taida siinä täysin onnistuakaan. Eikä tarvitsekaan. Ensimmäisinä päivinä pottumuussi ja kaalikääryleet räjäyttävät tajuntani. Miten kotiruoka voikin olla näin hyvää? Puusauna ja pulahdus järveen saavat minut aivan sfääreihin. Ruokaostoksilla alkaa kuitenkin päänpyöritys, yhden banaanin hinnalla sai Intiassa lähes 30 tuoretta banaania. KUUKAUSI KOTIINPALUUN jälkeen tupsahtaa vanhempien postiluukusta hiukan rähjäisen näköinen lähetys. Se on heidän puoli vuotta sitten Delhiin lähettämänsä paketti, joka ei koskaan tavoittanut minua. Nyt se on tullut takaisin. Sisällä olevat kirjeet on avattu, mutta paperit ovat tallella. Maraboun suklaalevy on muuttunut valkoisen jauhon peittämäksi möykyksi, joka kuitenkin maistuu etäisesti suklaalle. Äitini oli ajatellut, että tarvitsisin Intiassa alushousuja ja laittanut kirjeeseen hienot punaiset bokserit. Niitä ei löydy enää mistään. Jossain Delhin kujilla onnellinen postimies kulkee uusissa punaisissa housuissaan. Tuukka Rönkkö jylkkari@jyy.? Suomessa matkamies sai kuulla tuoksuvansa Intialle vielä kuukausi paluunsa jälkeen. Ensimmäisen illan aikana en osaa vielä luopua rahavyöstä, vaikka Hilja vakuutteleekin, etten tarvitse sitä Hämeenlinnassa. Tuukan matkassa, kahdeksas osa Jylkkärin entinen siviilipalvelusmies Tuukka Rönkkö matkusti halki Aasian. Sarja päättyy. T UUKKA R ÖNKKÖ
8/2006 12 JKL Aave kummittelee Jyväskylässä – kommunismin aave. Suomen kommunistisen puolueen edustajat ovat kaupunginvaltuuston aktiivisimpia aloitteiden tekijöitä. Päivänpolitiikassa päähuomion saa kamppailu kunnallisista palveluista. Lopullisena tavoitteena vaikuttajilla on kuitenkin vallankumous. Teksti: Juha Mäkinen Kuvat: Janic Leino
8/2006 13 S uomen kommunistisen puolueen Jyväskylän toimistossa kirjahyllyn päältä kurkkivat tutut partasuut – Marx, Engels ja Lenin. Che Guevarasta on esillä kolme vesivärimaalausta. Otto Wille Kuusisen kotikaupungista on kuin varkain tullut yksi SKP:n toiminnan vireimmistä paikkakunnista. Puolueella on koko maassa 17 kunnanvaltuutettua. Näistä kolme istuu Jyväskylän kaupunginvaltuustossa. SKP:n Jyväskylän-joukkoihin voidaan laskea myös Tampereen kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen, joka toimii sosiaalityön professorina Jyväskylän yliopistossa. Ensimmäisen paikkansa Jyväskylässä SKP sai vuoden 2000 kunnallisvaaleissa, jolloin valtuustoon nousi Riitta Tynjä. Vuonna 2004 läpi meni Tynjän lisäksi Petri Toikkanen. Vaalien jälkeen SKP:n riveihin siirtyi vielä Jaana Haapasalo, joka pettyi Vasemmistoliiton ryhmän toimintaan kaupunginhallitusta muodostettaessa. Vaalimenestystä selittää osaltaan varmasti se, että Tynjä on ollut hyvin aktiivinen aloitteiden tekijä valtuustossa. Hän oli myös näkyvästi vastustamassa entiselle kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle luvattua 260 000 euron erorahaa. Jyväskylässä merkillepantavaa on myös SKP:n poikkeuksellinen sukupuolija ikäjakauma. Muualla maassa SKP:n valtuutetut ovat enimmäkseen vanhoja ukkoja. Täällä kaksi kolmesta on naisia, ja se ainut miespuolinen on valtuuston nuorin jäsen, 24-vuotias tradenomiopiskelija Petri Toikkanen. T oikkanen ei syntynyt kommunistina. Vanhemmat olivat kyllä yhteiskunnallisesti tiedostavia, ja isä on ollut kunnallispolitiikassa mukana – demarien riveissä. ”Olen ollut pienestä pitäen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Luin jo ala-asteella ulkomaan sivuja ja seurasin innolla vaaleja. Lukioaikoina koin eräänlaisen poliittisen heräämisen. Hyvä ystäväni liittyi Kommunistiseen nuorisoliittoon ja agitoi minuakin mukaan.” SKP:n jäseneksi Toikkanen liittyi vuonna 2002, ja jo seuraavana vuonna hän oli ehdolla eduskuntavaaleissa. 2004 seurasivat eurovaalit sekä kunnallisvaalit, joissa nuori mies singahti kertaheitolla päättäjän asemaan. Ennen valtuustoon nousuaan hän toimi myös Kommunistisen nuorisoliiton pääsihteerinä. Valtuustopaikan Toikkanen kokee ennen muuta ”puhujakorokkeena”, mahdollisuutena tuoda esiin kommunistien tavoitteita. Valtuustoa hän pitää yhtenä työkaluna, mutta enemmän häntä kiinnostaa toiminta kansalaisliikkeissä. ”Eniten minua ottaa päähän se, että valtuustossa politiikka erotetaan politiikasta. Surkutellaan valtionosuuksien leikkauksia, mutta ei olla valmiita reagoimaan niihin.” S uomen kommunistinen puolue sikisi Venäjän vallankumouksesta, syntyi kansalaissodan jälkeen, kärsi hajaannuksesta Urho Kekkosen aikana, kuoli ja haudattiin Neuvostoliiton mukana, mutta nousi 1990-luvulla kuolleista. SKP nojautuu vahvasti omaan menneisyyteensä – alkuperäistä tehtaanpiippu-logoa myöten – vaikka historian pusseissa ei aivan puhtaita jauhoja olekaan. ”Ei kukaan meidän nuorista koe olevansa Neuvostoliiton tai taistolaisten perinteiden jatkajia. Olemme kommunisteja 2000-luvulla.” Mutta mitä on kommunismi 2000-luvun Suomessa? Toikkasen mielestä selvää vastarinnan politiikkaa suhteessa uusliberalismiin. SKP:n asialistan kärjessä on kamppailu julkisista palveluista. Puolue suhtautuu yksiselitteisen torjuvasti palvelujen yksityistämiseen. Muita keskeisiä ”taistelukysymyksiä” ovat Suomen pitäminen irti Natosta ja EU-jäsenyyden vastustaminen. Perimmäinen päämäärä ei Toikkasella ja hänen tovereillaan kuitenkaan ole vähempää kuin vallankumous ja sosialismi. ”Vallankumous tähtää tuotantovälineiden yhteisomistukseen, porvarillisen parlamentarismin hävittämiseen ja uudenlaisen demokraattisen järjestelmän pystyttämiseen.” O dottaako SKP siis murskavoittoa seuraavissa eduskuntavaaleissa, vai aikovatko toverit tarttua kivääreihin? Vallankumouksella on Petri Toikkasen mukaan jokaisessa maassa omat erityispiirteensä, eikä vallankumous Suomessa tarkoita samaa asiaa kuin Venäjän, Kiinan tai Kuuban tapauksessa. Nykyinen kehitys johtaa hänen mukaansa joka tapauksessa väistämättä vallankumoukselliseen tilanteeseen. ”Suurimpana tekijänä näen maapalloa uhkaavan ekokatastro?n. Kapitalistisen tuotannon ja luonnon kestokyvyn välillä on sovittamaton ristiriita. Jossain vaiheessa kerskakulutusta on pakko rajoittaa, ja siihen ei kapitalistinen järjestelmä kykene, vaan se on korvattava suunnitelmataloudella.” Ekokatastro?a ei Suomen vallankumouksella pysäytetä. Kommunistit ovatkin perinteisesti hellineet ajatusta maailmanvallankumouksesta. ”Uskon, että ensimmäiset askeleet on jo otettu Latinalaisessa Amerikassa: Venezuela, Bolivia ja Kuuba luovat vastavoimaa Yhdysvaltain imperialismille. Seuraavaksi se tapahtuu luultavasti Afrikassa ja Aasiassa. Me täällä kylmässä pohjolassa tulemme jossain vaiheessa perässä.” M utta mihinkäs tässä ollaan askeltamassa? Kommunismi on aate, jonka aikaansaannoksia harvempi nykyään ihailee: sensuuria, mielipidevankeja, pakkosiirtoja, teloituksia, kansanmurhia – Kommunismin mustan kirjan mukaan noin sata miljoonaa kuollutta. Miten tähän perintöön suhtautuu Petri Toikkanen? ”On totta, että on tapahtunut paljon virheitä ja ylilyöntejä. Mutta paljon siitä on puhdasta propagandaa. Usein niin sanotut sananvapauden puolustajat ovat olleet vastavallankumouksellisia.” Entä Petri Toikkasen tavoittelema sosialistinen Suomi – saisiko siellä kirjoittaa lehteen, että kommunismi on väärin ja puolustaa kapitalismia? ”Ehdottomasti saisi. Pitää vallita todella laaja sananvapaus.” Saisiko maahan perustaa antikommunistisen puolueen? ”Sosialismissa tällainen puolue olisi luultavimmin vastavallankumouksellinen ja täten laiton.” Miten muutos näkyisi ihmisten arjessa? Toikkasen mukaan olennaista olisi kulutuskulttuurin radikaali muutos. Kerskakulutus loppuisi, kun tuotantopäätökset siirrettäisiin poliittiselle johdolle. Poliittinen vaikuttaminen etenisi suoran demokratian suuntaan. Petri Toikkanen uskoo muutoksen tapahtuvan vielä omana elinaikanaan – kenties parin vuosikymmenen kuluttua. Uskoa aatteeseen tarvitaankin, sikäli kun tavoitteena on kansan tuki vallankumoukselle. Suomen kommunistisen puolueen valtakunnallinen kannatus vuoden 2004 kunnallisvaaleissa oli puoli prosenttia. Paljon on siis vielä agitaattoreilla työtä edessään. SUOMEN PUOLUEKENTÄN vasemmalla laidalla eivät vaihtoehdot lopu kesken. Joskin mitä kauemmas vasemmalle edetään, sitä varmemmin puolue katsoo olevansa ainoa todellinen vasemmistopuolue. Suomen kommunistisen puolueen ohella laitavasemmistossa toimii vuonna 1988 perustettu Rauhan ja sosialismin puolesta – Kommunistinen työväenpuolue. Se syntyi vuonna 1988 opposition oppositiosta, kun SKP:stä erotetun SKP(y):n eräät jäsenet päättivät perustaa uuden puolueen. Jos SKP saattoikin pitää viime kunnallisvaaleja menestyksenä, ei Kommunistisella työväenpuolueella sujunut yhtä hyvin. Sillä on nykyään koko maassa yksi ainoa kunnanvaltuutettu, kemiläinen lääkäri Pirkko Ezewuzie. EIKÄ NIIN PIENTÄ kommunistiryhmää olekaan, etteikö se onnistuisi riitaantumaan ja hajaantumaan kahdeksi. Keväällä 2002 KTP:n puoluesihteeri Heikki Männikkö sekä Työkansan Sanomat -lehden päätoimittaja Reijo Katajaranta irtisanottiin tehtävistään. Hieman myöhemmin koko Helsingin piirijärjestö erotettiin puolueesta. Taustalla oli kiista siitä, pitäisikö KTP:n mennä mukaan EU-kriittiseen Muutosvoimat Suomi -ryhmittymään, jossa oli mukana myös oikeistolaisia. Erotetut perustivat Kommunistien liitto -nimisen yhdistyksen. Se ei ole rekisteröitynyt puolueeksi, mutta vuoden 2003 eduskuntavaaleihin ryhmä osallistui Muutosvoimat Suomen listoilla. PUOLUEIDEN ulkopuolisia ryhmittymiä ovat myös Sosialistiliitto ja Marxilainen työväenliitto, jotka toimivat rekisteröitymättöminä järjestöinä. Ensin mainitulla tosin on rekisteröintiprosessi meneillään. Sosialistiliitto toimi alun perin nimellä Kommunistinuoret. Sen perusti joukko ihmisiä, jotka erosivat Suomen Demokraattisesta Nuorisoliitosta (SDNL), kun se vuonna 1995 kytkeytyi Vasemmistoliiton nuorisojärjestöksi. Sosialistiliiton rivitkään eivät pysyneet täysin kasassa. Siitä eronneet ihmiset perustivat vuonna 2000 Marxilaisen työväenliiton, joka tekee pesäeroa muihin ryhmiin vannomalla trotskilaisuuden nimiin. JYVÄSKYLÄLÄINEN NUORI kaupunginvaltuutettu Petri Toikkanen näkee kommunistien hajaannuksen olevan ennen kaikkea seurausta menneiden vuosikymmenien henkilökiistoista. Hänestä on ensiarvoisen tärkeää, että hajanaiset rivit saataisiin koottua yhdeksi vahvaksi puolueeksi. ”Ideologisesti SKP, KTP ja Kommunistien liitto ovat hyvin lähellä toisiaan. Sosialistiliiton ja Marxilaisen työväenliiton kanssa ideologiset ristiriidat sen sijaan ovat ylitsepääsemättömät.” “Jos asuisin paikkakunnalla, jossa työväen puolue on vahva toimija, voisin aivan hyvin kuulua siihen. Jyväskylässä kuitenkin juuri SKP on aktiivisin kommunistipuolue. Eivät vanhat järjestötaistelut enää vaikuta meidän nuoreen sukupolveen.” Eivät vanhat järjestötaistelut enää vaikuta meidän nuoreen sukupolveen.” ” Suomen kommunistinen puolue sikisi Venäjän vallankumouksesta, syntyi kansalaissodan jälkeen, kärsi hajaannuksesta Urho Kekkosen aikana, kuoli ja haudattiin Neuvostoliiton mukana, mutta nousi 1990-luvulla kuolleista. Odottaako SKP siis murskavoittoa seuraavissa eduskuntavaaleissa, vai aikovatko toverit tarttua kivääreihin? Kommunisteja joka Suomen sormelle Petri Toikkanen uskoo vallankumoukseen.
Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 26 A, 40100 Jyväskylä Puh. (014) 3393 400, fax (014) 3393 411 asiakaspalvelu@koas.fi, www.koas.fi KOAS TARJOAA Asuntomme on suunniteltu opiskelijoille! • Vuokrataso on edullinen. • Kaikissa asunnoissa on huippunopeat tietoliikenneyhteydet. • Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. KOAS ASUNNOT Yksiöt 562 yksiötä eri puolilla Jyväskylää. Soluasunnot Soluasuntoja sekä yksin muuttavalle että kimppakämppään haluaville. Soluissa asuu 2-4 opiskelijaa. Perheasunnot Perheasuntoja avoja aviopareille, sekä lapsiperheille. Vain toisen hakijoista tulee olla opiskelija. YKSIN? KIMPPAK AMPPA? PERHEASUNTO? TIETOVERKKO VAKIONA KOAS – OPISKELIJAN KOTI JYVÄSKYLÄSSÄ Katso lisätietoja asunnoista ja täytä hakemus: www.koas.fi Kilroy 2x150 painoon yleinen työttömyyskassa 3x200 painoon SIVU 14 latokartano 2x25 painoon ok. Aion aloittaa duunin opiskelun jälkeen, mutta jos jossain vaiheessa jäis työttömäksi, olen varautunut siihen. Liityin YTK kassaan, kun olin kesätöissä. Liittyminen on helppoa suoraan netissä. Jäsenyys on edullinen, 65 euroa vuodessa. LIITY SÄKIN HETI KUN MENET TÖIHIN! www.ytk.fi Työttömyys ei kuulu mun suunnitelmiin! Jo yli neljännesm iljoona vakuutettua ! Voit myös soittaa (02) 760 7630 Liity Yleiseen työttömyyskassaan kesätöissä ollessasi tai heti, kun valmistuttuasi aloitat työt. Jo yhteensä 10 kuukauden työssäolo, joka voi kertyä jo kesätöistä opiskeluaikana, oikeuttaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Yleinen työttömyyskassa YTK Teollisuuskatu 4 32200 Loimaa Varaa lomasi!
Kauppakatu 3 40100 JKL Puh. 675 133 Avoinna: ma-pe 8 17 valos@kopijyva.fi Valmistuvat opiskelijat! Gradujen kansitus ja kultaus tapahtuvat muutamassa päivässä! Kansitus kullatulla tekstillä kirjan selkään 14,90 € /kpl Kultaus kanteen +3,00 € /rivi Kansitustyön yhteydessä sisällön mustavalkokopiointi hintaan 5,4 snt/sivu Meiltä myös hyvät kopiointipalvelut! LUOVUTA. PISARAKIN VOI PELASTAA. Suurkiitos kaikille luovuttaneille opiskelijoille. Tarvitsemme jatkuvasti uusia verenluovuttajia, ja siksi nuoret ja terveet ovat meille erityisen tärkeitä. OLE HENGENPELASTAJA! www.veripalvelu.? Sydämellisesti tervetuloa Jyväskylän veripalvelutoimistoon ma, ti ja to klo 12–18 sekä ke ja pe klo 10–15 Väinönkatu 40, p. (014) 213 065 jyväskylän kristillinen opisto 2x100 (84x100) painoon pk angelica 2x40 painoon Jy lk k ä ri m yö s ve rk o s s a w w w .j yy .? /j yl k k a ri / Jylkkäri sisältää 50 prosenttia vähemmän rasvaa kuin kilpailevat ylioppilaslehdet. Hyvää kesää. www.jko.org Sulkulantie 28, 40520 Jyväskylä puh. (014) 3348 000 fax (014) 3348 001 toimisto@jko.org TULE KANSANOPISTOON! Kevään haku päättyy 7.6., opetus alkaa elokuussa 2006. Askarruttaako ala, uuvuttaako ura? MEDIAN JA ILMAISUN LINJAT • kädentaidot ja kuvataide • sisustussuunnittelu • teatterija elokuvailmaisu • viestintä ja media KASVATUSJA OPETUSTYÖN LINJA Kysy myös muusta koulutustarjonnastamme (014) 3348 000!
16 8/2006 KULTTUURI Flamenco auttaa kun/jos vituttaa Jyväskylän ylioppilasteatteri ja Jyväskylän Ylioppilaslehti järjestävät pienoisnäytelmäkirjoituskilpailun. Kilpailu on avoin kaikille, joilta ei ole aikaisemmin julkaistu kaunokirjallista teosta tai ammattiteatterissa esitettyä näytelmää. Kilpailussa ei ole ikärajaa, mutta se on suunnattu ensisijaisesti nuorille keskisuomalaisille harrastajakirjoittajille, koska järjestäjät haluavat tukea lähialueen kulttuuritoimintaa. Kirjoituskilpailun kolme parasta palkitaan rahapalkinnoin. Lisäksi ylioppilasteatteri valitsee käsikirjoituksista halutessaan mieleisimmät toteutettavakseen. Jokainen kirjoittaja voi lähettää kilpailuun yhden käsikirjoituksen, jonka pituus on korkeintaan 20 liuskaa. Liuskalle noin 20 riviä. Itse käsikirjoitukset tulee varustaa nimimerkillä. Liitä mukaan yhteystietosi erillisessä kirjekuoressa ja kirjoita kuoreen nimimerkkisi. Tekstit palautetaan 30.9.2006 mennessä osoitteeseen Jyväskylän ylioppilasteatteri, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Tulokset julkaistaan 15.11.2006. Lisätietoja kilpailusta antaa Kaisa Nissi, pj@jyvaskylanylioppilasteatteri, 045 6722 170. JYT:n ja Jylkkärin näytelmäkirjoituskilpailu Kymmenen vuotta sitten Leenan päivänä kaksi naista päätti lopettaa ahdistuksensa maahan polkemiseen. He perustivat silloin Jyväskylän Flamencoyhdistyksen, ja ahdistuskin on jo helpottanut. TANSSISALISSA ON kolme naista farkut jalassa. Lattialla on yksi ?amencon kliseistä: pallokuosinen iso hame. Salin nurkan hyllystä löytyy lisää: nukkeja riemunkirjavissa mekoissa. Nuket edustavat Francon ajan Espanjaa, joilloin fasisti valjasti köyhän Andalucian kapinan maan turismin edistämiseksi. Se tehtiin poistamalla ?amencosta Hondo-musiikkityyliin erottamattomasti kuuluvat koot: kovan työn, kurjuuden, kohtalon, kuoleman ja kaihon. Francon ?amenco-turistirysiin hyväksyttiin vain Sevillanas-elämäntapaan liittyvät toivonkipinä, ilo sekä Festerotyylin Feria-juhlinta ja bailaus. 10-VUOTISJUHLAANSA viettävä Jyväskylän Flamencoyhdistys muistaa molemmat perinteet, mutta kapinoi modernisoimalla kliseet Suomeen sopiviksi. Maahan, jossa on aina muistettu kulttuurin uudistaminen ja tanssissa nykyajan elementit. Ja se ei tarkoita perinteiden väheksymistä vaan nimenomaan niiden oikeanlaista kunnioitusta. ”Flamenco alkaa laulusta. Laulaja laulaa tietyn tunteen, johon kitaristi ja vanerilaatikkoon paikuttava rytmittäjä soittavat tahtia. Sitten tanssija tuo siihen oman tulkintansa, joka ei suinkaan tarkoita musiikin yksinkertaista kuvittamista”, selittävät yhdistyksen perustajat, opettajat, koreogra?t ja Leenat Mikkola ja Järvinen. Yhdistys perustettiin 1996 kun Suomen Ateenassa ahdisti. Ahdistukseen auttavat monet asiat. Leenoilla se joku oli ?amenco. Maahan polkemista ja suuria tunteita. Miten tanssimalla löydetään ahdistusta korostamalla lopun toivon kipinä ja ilo. Samalla matkalla voi myös vapautua alkuperäisestä vitutuksen tunteista. Toni Peltonen paatoimittaja@jyy.? Jyväskylän Flamencoyhdistyksen 10-vuotisjuhlanäytös: Esperando Ángel Jyväskylän Huoneteatterissa (Sammonkatu 4) perjantaina 19.5.2006. Muut esitykset su 21.5., to 25.5., pe 26.5. ja la 27.5. Liput ennakkkoon Kampus Kirjasta: yli 12-vuotiaat 10 euroa, alaikäiset 5 euroa. Lisätietoja yhdistyksestä: ?amenco.ohoi.net. J ANIC L EINO Minna Lampela ja Leenat Järvinen ja Mikkola sekä ?amenco. Yhdistys perustettiin 1996 kun Suomen Ateenassa ahdisti. Ahdistukseen auttavat monet asiat. Leenoilla se joku oli ?amenco.
17 8/2006 Kun valkokankaalla räjähtää tai takaa-ajo päättyy ilmalentoon, monelta elokuvissa kävijältä jää huomaamatta, miten kohtaus on toteutettu. Stuntmies teki taas temput. STUNTMIES ELÄTTÄÄ itsensä tekemällä hengenvaarallisia temppuja. Extreme Duudsoneista ei stunteiksi olisi, sillä stuntin työssä turvallisuus on kaiken A ja O. ”Yksikään kuva ei ole ihmishengen tai loukkaantumisen arvoinen”, tähdentää stuntkoordinaattori Juha Pursiainen, jolla on kaikki luut vielä ehjinä. Pursiainen puhui työstään huhtikuun loppupuolella neljännen kerran järjestetyllä Iiris-elokuvafestivaalilla, joka keräsi yli 1100 kävijän ennätysyleisön. STUNTMIES Pursiainen pitää kuvauspaikalla tietyistä periaatteista tiukasti kiinni. Siksi hän saattaa joutua napit vastakkain taiteellisesta näkemyksestä tarkan ohjaajan kanssa. ”Kon?iktit kuuluvat asiaan. Toisinaan joutuu jopa korottamaan ääntään turvallisuusnäkökulmaa puolustaessaan.” Yleensä kuitenkin temppuammattilaisen mielipiteitä kuunnellaan. Joskus on kyse sukupolvien välisestä kuilusta. ”Törmäyksiä voi toisinaan tulla esimerkiksi vanhemman polven ohjaajien kanssa, jotka eivät yksinkertaisesti ole tottuneet olemaan tekemisissä ammattikuntamme kanssa.” Nuoret ensikertalaiset sitä vastoin saattavat Pursisen mukaan jopa pitää stuntteja itseään kokeneempina ammattilaisina, joten he kuuntelevat stunt-ammattilaisen mielipiteitä. ”Tärkeintä on kuitenkin, että työmme palvelee nimenomaan ohjaajan näkemystä ja kerronnallisia tavoitteita.” STUNTIN AMMATTIIN pääsee määrätietoisuudella ja aktiivisuudella. Ammatti sopii kuitenkin Juha Pursiaisen mukaan vain harvoille, koska se vaatii niin vahvaa motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä. Itse omatoimisesti tiensä uralle raivannut ammattilainen tähdentää, että myös elokuvailmaisun ja elokuvatekniikan ymmärtäminen on tärkeää. Pursiainen on perehtynyt visuaalisiin ilmaisukeinoihin seuraamalla huippuammattilaisen työskentelyä. Kokenutta stunt-äijää kiehtoo ohjaajan ammatti, sillä työt muistuttavat toisiaan. ”Myös näytteleminen on osa sijaisnäyttelijän työtä: stuntattavaa hahmoa on osattava näytellä. Välillä tulee myös rooleja joissa stuntti näyttelee omilla kasvoillaan.” STUNTTIEN OSUUS elokuvassa riippuu paljolti genrestä. Juha Pursianen mainitsee esimerkkinä Pahat pojat, jossa isot stuntkohtaukset olivat erittäin ratkaisevia tarinan kerronnan kannalta. Toiminnan täytyy siis palvella tarinankerrontaa. ”Dramaturgia on aina lähtökohta, se määrittää toiminnan volyymin. Rankkaa toimintaa ei tehdä sinne, minne se ei sovi, vaikka keksittäisiin kuinka hieno action-kohtaus.” Marjo Kovanen jylkkari@jyy.? Äänellä luodaan tunnelma IIRIS-ELOKUVAFESTAREILLA päästiin tutustumaan elokuvantekoon myös äänityön näkökulmasta palkitun äänisuunnittelija Paul Jyrälän johdolla. Hollywood-elokuviinkin äänimaailmoja luoneen Jyrälän mukaan ääniammattilaisen on hyvä tuntea elokuvan keinoja niin paljon kuin mahdollista. Äänityö on keskeinen osa elokuvan kerrontaa, ja sen tulee palvella elokuvan kokonaisuutta ja olla sen saumaton osa. ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen.” Äänisuunnittelijan tehtävänä on omaksua ohjaajan ajattelutapa ja pyrkiä toteuttamaan hänen näkemystään. Ennen Jyrälän alalle tuloa ääniammattilaisia pidettiin tekniikkaihmisinä, ei niinkään taiteilijoina. Nykyään tilanne on toinen. Taiteilijaapurahaa saava Jyrälä toteaa äänisuunnittelijankin antavan elokuvaan oman taiteellisen panoksensa. ”Myös äänellä on mahdollista vaikuttaa sisältöön.” Elokuvanteon tyylissä Amerikan ja Euroopan välillä on äänienkin osalta eroja. Amerikkalaisessa elokuvassa tyypillisten tunnetiloja kuvaavien, epärealististen äänien tekemistä hän pitää haasteellisempana kuin eurooppalaisen realistisen äänimaailman luomista. Paul Jyrälä katsoo elokuvia äänisuunnittelijan vinkkelistä. ”Katson lähes yksinomaan amerikkalaisia elokuvia, koska niissä on melkein poikkeuksetta paremmat soundit.” Jyväskylälästä kotoisin oleva stuntkoordinaattori Juha Pursiainen kertoi työstään Iiris-elokuvafestivaalilla. Jyväskylän kesä -kaupunkifestivaali järjestetään 51. kerran 11.–16. heinäkuuta. Tämän vuoden kansainvälinen huippuvieras on tähtisopraano Barbara Hendricks, joka on Pariisin oopperan, Metropolitanin, La Scalan ja Covent Gardenin vakiovieras. Kotimaasta esiintymään saapuvat muun muassa viulisti Pekka Kuusisto, pianisti Iiro Rantala ja haitarivelho Kimmo Pohjonen. Suomalaiseen lastenkirjallisuuteen perustuvan koko perheen ohjelman päävieraat ovat kirjailijat Mari Mörö, Kari Levola ja Leena Laulajainen, lastenmusiikkiorkesteri Pentti Rasinkangas ja Ohilyönti, Pommi & Gommi eli M.A. Numminen ja Pedro Hietanen sekä uutuutena Eppu Nuotion ideoima Vauvojen tanssiaiset. Tähtisopraano Kesän vetonaula Draamakasvatuksen opettaja Mika Terävä voitti Jyväskylän vuoden 2006 Poetry Slam -kilpailun. Toiselle sijalle ylsi Matti Tulla ja kolmanneksi tuli Ismo Puhakka. Kolmikko jatkaa lavarunouden SM-?naaliin, joka järjestetään 1.9 Kuopiossa. Poetry Slam järjestettiin Jyväskylässä nyt neljättä kertaa. Kilpailuun osallistui yhteensä kymmenen runoilijaa. Poetry Slam Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksen järjestämän romaninuorten ainekirjoituskilpailun kerma julkaistaan kirjana. 10–18-vuotiaille suunnatussa kilpailussa kerättiin kirjoituksia romanien asemasta nykymaailmasta. Kirja on osa kolmivuotista EU-rahoitteista Centime-ohjelmaa, jossa parannetaan opettajankoulutusta ja kerätään materiaaleja Euroopan vähemmistöjen koulutukseen. Ohjelmassa ovat Suomen lisäksi ovat mukana Itävalta, Puola, Kypros, Espanja, Portugali ja Romania. From the Margin to the Centre – Capturing the Perspectives of Young People from European Minority Groups -kirjan pääkielet ovat englanti ja saksa, jonka lisäksi siihen on kirjoitettu luku kunkin maan äidinkielellä. Romaninuorten tarinoita kirjaksi O LLI S ULOPUISTO Musta homo ei pääse vieläkään museoon Suomessa museoita ei sensuroida. Näkymättömäksi voi silti jäädä, jos syntyperä tai seksuaalisuus eivät sovi yhteen suomalaisuuden idean kanssa. UMAYYA ABU-HANNA ei pidä tittelistään. Hän työskentelee kulttuurivähemmistökoordinaattorina valtion taidemuseon kehittämisyksikön Kulttuuria kaikille -projektissa. Abu-Hanna puhuisi mieluummin kulttuurien diversiteetistä, moninaisuudesta, sillä sitä museoihinkin kaivattaisiin. ”Museoiden funktiona on ollut rakentaa identiteettiä, jota pyrittiin selkeyttämään jättämällä asioita pois.” Museologian valtakunnallisessa Sensuroitu – ei sovi museoon -seminaarissa 6. ja 7. huhtikuuta Jyväskylässä puhuneen Abu-Hannan mielestä suomalaista identiteettiä määritellään nyt uudelleen. Silloin joudutaan pohtimaan, keitä olemme ja mitkä tarinat muodostavat yhteistä identiteettiämme. KULTTUURIVÄHEMMISTÖJEN erityinen huomioonottaminen on AbuHannasta tarpeen juuri nyt. Hän vertaa tilannetta naisten asiaan 1900-luvulla. Suomalainen identiteetti on aina rakentunut monipuolisista ja välillä jopa ristiriitaisista elementeistä. Abu-Hanna näkee tehtäväkseen juuri moninaisuuden esille tuomisen. ”Asioita tulisi katsoa eri perspektiiveistä. Tällöin suomalaisetkin voisivat tuntea itsensä vähemmän uhatuiksi.” Tärkeää olisi, että myös kulttuurivähemmistöt voisivat löytää museoista samaistumisen kohteita. Silti myös tavalliset asiat kuten oppaiden kielitaito olisi otettava huomioon järjestelyissä. TOINEN MUSEOISSA näkymätön ryhmä ovat sukupuolija seksuaalivähemmistöt. Asiaa ei helpota se, että kulttuuriperinnön tulkitsemiseen tarvitaan usein niin sanottua pervokompetenssia. ”Esimerkiksi 1990-luvun diskokulttuurin mieshomojen vaatetuksen tunnistaminen yhteisöön liittyväksi vaatii silmää”, huomauttaa Työväen keskusmuseon johtaja Kalle Kallio. Työväen keskusmuseo Werstas aloitti vuonna 2002 ensimmäisenä Suomessa sukupuolija seksuaalivähemmistöjen kulttuuriperinnön tallentamisen. Kokoelmaan kuuluu symboliesineitä, kuten hääkakun koriste parisuhteen virallistamisjuhlasta, järjestömateriaalia ja seksuaalisuuteen liittyvää materiaalia, kuten fetissiesineistöä. Vaatteita on paljon. Nimeämisen vaikeus tulee esille esimerkiksi kokoelmaan fetissiesineenä lahjoitettujen painitrikoiden kohdalla. ”Vaikeus on siinä, miten kerrotaan oikea asiayhteys niin, että siihen liittyvä kokemus ei tule väärin tulkituksi”, Kallio sanoo. KOKOELMASSA ON yhä aukkoja. Vaikeinta on aineisto ajalta ennen vuotta 1971, jolloin homoseksuaalisuus oli laitonta. Aiheen arkuuden takia esille nousevat myös esillepanoon ja henkilösuojaan liittyvät kysymykset, joita joudutaan miettimään, esimerkiksi jos lahjoittaja kertoo muistakin kuin omista kokemuksistaan. Viime kesänä museo järjesti näyttelyn, jonka yhtenä tavoitteena oli juuri rohkaista ihmisiä täydentämään kokoelman puutteita. Näyttelyn suosio oli yllätys Kalliolle. ”Kun joku asia on museossa, se nostetaan jalustalle, sillä museossa mielletään olevan tärkeitä asioita”, hän pohtii. Kallion mukaan nuorelta polvelta voi puuttua tietoisuus historiasta. He eivät välttämättä näe itseään osana jatkumoa, vaan nykyistä asemaa pidetään itsestäänselvyytenä. ”Tärkeää on yhteisön itsensä herättäminen huomaamaan historiansa ja sen arvo.” Annamari Hänninen jylkkari@jyy.? Stuntmies luo vauhtia ja vaaralliselta näyttäviä tilanteita Yksikään kuva ei ole ihmishengen tai loukkaantumisen arvoinen.” ”
18 8/2006 hemingways 3x90 painoon Harkittujen festarivalintojen tekeminen alkaa olla mahdollista. Suurin osa festivaalijärjestäjistä on julkaissut, jos ei koko ohjelmaansa, ainakin valtaosan esiintyjistään. JÄRJEN JA ESIINTYJIEN merkitystä kesäjuhlien valinnassa ei ole ollut tapana liikaa korostaa, mutta lisäsävyjä ratkaisun etsimiseen ne voivat toki tuoda. Jyväskylässä kesäkuussa ensimmäistä kertaa järjestettävä Killerirock luottaa ohjelmassaan kotimaisten suuren yleisön suosikkien lisäksi lähialueen pikkubändeihin. Julkistetusta ohjelmasta löytyvät muun muassa Uniklubi, Egotrippi sekä PMMP. ”KilleriRock on ikärajaton tapahtuma, joka pyritään järjestämään niin, että myös ensi kertaa festivaaleille lähtevät voi päästää sinne turvallisin mielin”, sanoo promoottori Janne Göös. Samoin Göös uskoo laidasta laitaan valittujen esiintyjien vetoavan yleisöön. Festivaalialueen läheisyyteen tulee leirintäalue, mutta sisämajoitusmahdollisuutta ei ole vieläkään saatu sovittua. KilleriRock järjestetään Killerin raviradalla 10.–11.6. Keski-Suomen pitkäikäisempi, jo vuodesta 1998 eri muodoissaan järjestetty Sararock on myös julkaissut ensimmäiset esiintyjänsä. Laukaan satamapuistossa 26.8. lavalle nousevat ainakin Aivolävistys, Enter my silence, Roihu ja Kerho. KOTIMAAN HUIPUT tekevät kesällä totuttuun tapaan paljon festivaalikeikkoja. Tämän takia suurten festivaalien esiintyjälistat ovat kotimaisten nimien osalta hyvin samankaltaisia. Muun muassa PMMP, Mokoma, CMX ja Lapko esiintyvät useilla suurilla rockjuhlilla. Festarit pyrkivätkin erottumaan toisistaan ulkomaisten esiintyjiensä avulla. Nämä houkuttimet ovat tulevana kesänä pitkälti raskaampaa kaartia. Ankaran ilmaisun ystäville on tarjolla muun muassa Tool ja Opeth Ruisrockissa, Strapping Young Lad, Korn ja Deftones Provinssissa sekä Ilos a a r i rockin Entombed ja Katatonia. Lisäksi metallia laidasta laitaan tarjoavan Tuskan esiintyjälistalta nousevat mielenkiintoisina niminä esiin esiin Venom ja Celtic Frost. MYÖS SOINTUVAMPAA ja kevyempää musiikkia on kesän aikana toki tarjolla. Perinteikäs Pori Jazz tarjoilee nimikkomusiikinlajinsa ohella myös muuta rytmimusiikkia laidasta laitaan. Porissa esiintyvät 15.–23.7. muun muassa Sting, Kanye West ja Eva Dahlgren. Rock-festivaalienkaan tarjonta ei rajoitu rähinään, vaan pehmeämpää ilmaisua ulkomailta tuottavat muun muassa Mew ja The Cardigans Ruisrockissa, The Ark Provinssissa sekä Ilosaarirockiin Joensuun Laulurinteelle saapuva jamaikalainen Capleton. Paavo Kuukasjärvi jylkkari@jyy.? Festivaalit hakevat eroa toisiinsa ulkomaisten esiintyjien avulla nro ilmestyy 9 6. syyskuuta 10 20. syyskuuta 11 4. lokakuuta (kaupunkinumero) 12 18. lokakuuta nro ilmestyy 13 1. marraskuuta (abinumero) 14 15. marraskuuta 15 29. marraskuuta Jyväskylän Ylioppilaslehti syksyllä J A N IC L EIN O
g ra fe x ENNAKKOLIPUT MYYNNISSÄ HINTA 55 e JYVÄSKYLÄ: Airon Musiikki, Levykauppa Äx Julius + Janne Göös ja bändi plays Elvis + Werkstatt (Hki/Jkl) + Valtionmetalli (Hki) + Pop-Up + Stand-up koomikko/imitaattori Mikko Mäkelä Ke 3.5. RUKIV33R hyväntekeväisyysbileet / 19-03 / 4€ Poliisi + Miazu + Serotonot & Aztecnik Live + Texas Faggott DJ setti + Strass (Efekti Ry) + KosHiz (Fr) + Or3ille (Fr) + Jyväskylän Jonglöörit Pe 5.5. Efekti Ry tarjoaa Psylokivi / 21-03 / 6€-5€(jäsenet) On Stage -ohjelmat alkavat aina kello 21.00 ja päättyvät 03.00, jollei toisin mainita 06 Suomen ensimmäisen stand up -dvd:n kuvaukset! Molempina iltoina koomikot esittävät saman best of -materiaalin. Teemu Vesterinen +Marko Kämäräinen + Mika Eirtovaara Ma 22.5. Seisomapaikkaklubi DVD / 20.00 / 8€ Pe 12.5. Club Kaappi / 21-03 / 3-6€ T O U K O Ultranoir + Angelene + DJs La 13.5. Dark Visions & Chaotic Mind presents / 21-03 / 3€ Silentium + Beautiful Betrayal + Soulfallen Pe 19.5. Finnish Metel-klubi / 21-03 / 4€ MC Marko Kämäräinen + Teemu Kontoniemi + Tommi Mujunen + Heli Sutela + Mika Eirtovaara La 6.5. Seisomapaikkaklubi / 18.00 ja 21.30 / 6€ Suomen ensimmäisen stand up -dvd:n kuvaukset! Molempina iltoina koomikot esittävät saman best of -materiaalin. Teemu Vesterinen +Marko Kämäräinen + Mika Eirtovaara Ti 23.5. Seisomapaikkaklubi DVD / 20.00 / 8€ jkl kesä 3x180 painoon
20 8/2006 TAIDETTA YLIOPISTOLLA Sarjassa esitellään Jyväskylän yliopiston taidekokoelmaa. J ANIC L EINO KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Kolumnisarjassa tarkastellaan musiikin ilmiöitä. RUUSUN VARJOSSA Sarjassa seurataan Jyväskylän Ylioppilasteatterin ja Jyväskylän Yliopiston Sinfoniaorkesterin yhteisproduktion edistymistä. Viimeisessä osassa äänessä on ohjaaja-kirjoittaja Antti Viitamäki. Sarja päättyy. HUOMAAT ILMOITUKSEN kiinnostavasta keikasta arki-iltana. Päätät mennä. Pitkän päivän jälkeen etsiydyt klubille ja odotat konsertin alkua. Odotat hieman lisää. Väsymys alkaa painaa. Vihdoin bändi saapuu lavalle yhdentoista maissa ja meininki paranee. Samalla et kuitenkaan voi olla miettimättä aikaista herätystä seuraavana aamuna ja unenpöpperöistä raahautumista opiskelujen tai, kauhistus sentään, töiden pariin. Kuulostaako tutulta? TOINEN MAHDOLLINEN skenaario on se, että kiinnostavan bändin näkeminen jää kokonaan väliin edellä kuvatun tapahtumasarjan välttämiseksi. Ilmiö vaikuttaa ikiaikaiselta. Ihmiset eivät tunnu edes ajatelleen, että muita mahdollisia vaihtoehtoja olisi olemassa. Soitto alkaa myöhään, koska niin se on aina ennenkin alkanut. Viikonloput ovat asia erikseen. Silloin ihmisiä tuskin edes saisi liikkeelle kovin paljon nykyistä aiemmin. NÄIN SIIS MEILLÄ, entäpä muualla? Kaikki esimerkiksi Lontoon rock-skenessä vierailleet voivat kaivaa arkistoistaan tunteikkaina matkamuistoina säästämänsä keikkaliput. Kiinnittäkääpä huomionne ilmoitettuun kellonaikaan, 7 pm – 11 pm. Kuten asiaan perehtyneet tietävät, kyseinen aikakehys ei ole vain ohjeellinen. Sali on tyhjä kello yhteentoista mennessä, kävi miten kävi. Siksi myös bändit lopettavat ja ennen kaikkea aloittavat ajallaan. Sama käytäntö tuntuu olevan yleinen muuallakin Euroopassa. Tosin esimerkiksi Saksassa ajoista lipsutaan brittikäytäntöä enemmän. Pointti on, että sekä bändit että yleisö hyötyvät aikaisemmista esiintymisajoista. Kokonaan uuden ulottuvuuden asiaan saa pohtimalla kiertuehenkilökunnan työaikoja. Suomessa roudareille ja teknikoille tuntuu olevan arkea lopettaa työrupeama vasta pikkutunneilla. AIKATAULUASIAAN on nyt herätty myös Suomessa. Muutamat artistit ovat kommentoineet asiaa julkisuudessa. Rintama arkipäivien myöhäiskeikkoja vastaan vahvistuu kaiken aikaa. Eräs selitys asialle on, että baarinomistajat myyvät yleisölle mielellään myöhäisten aloitusaikojen mahdollistamia odotuskaljoja. Sama efekti tosin saavutettaisiin luultavasti aikaistamalla keikkaa ja samalla yleisön saapumista. Kenties väkeä saattaisi silloin ilmaantua paikalle jopa nykyistä enemmän. Tai ainakin seuraavana aamuna luennoille sekä työpaikoille. Johtajattaren muotokuva Huomenta Suomi ”TÄMÄN KOHDALLA on sellainen 'voi hitsi, se loppuu' -tunne. Harmittaahan se aina, jos hyvä proggis päättyy. Ensi-illassa esitys nousi ihan eri tasolle. Se on aina yhtä ihmeellistä todeta. Huomasi, että esitys toimii, kun yleisö otti sen omakseen. Toinen esitys kaksi viikkoa myöhemmin oli poikkeuksellinen. Sanoin työryhmälle, että en muista koskaan nähneeni niin hyvää toista esitystä. Energian taso oli korkea, kun yleensä toinen esitys on jonkinlainen kuoppa. Esityskausi on vähän lyhykäinen. Totta kai kaikki olisivat halunneet enemmän esityksiä, mutta aina kun on sinfoniaorkesterin verran ihmisiä mukana, tämäkin määrä on saavutus. Puhetta jatkosta on toki ollut, mutta Sin?kselläkin on uudet kuviot syksyllä. Ehkä tästä saisi konserttiversion aikaan jossain vaiheessa. Tarkoitus on ottaa esitys videolle työryhmää varten. Tehdään dvd-paketti, johon kootaan kaikki mahdollinen, valokuvia ja muuta. Toivottavasti sitä on sitten hauska katsella vuosien päästä. Pahin ongelma oli kiire. Ei ollut kyse aikataulun aliarvioimisesta. Alusta asti oli selvää, että tulee hitonmoinen hoppu. Yhtenä päivänä piti laatia minuuttiaikataulu. Sanoin työryhmälle, että nyt olette tässä ettekä mene mihinkään. Minulla oli 60-kohtainen lista ja kaksi tuntia aikaa ennen kuin hälytykset menivät päälle – ja samalla tarkistettiin valoja. Sellaista en enää haluaisi. Kun lopulta löysin puvustuksesta vastaavan Heidi Mannisen, joka otti kokonaisvastuun puvustuksesta, se oli tosi hienoa. Samalla tuli tunne, että miksei häntä yhytetty jo syksyllä. Koululaisesitykset ennen ensi-iltaa olivat jonkin sortin pelastus. Moni asia ratkesi niiden aikana. Siltasalissa olisi pitänyt olla tuplasti aikaa treenata, mutta sille ei vain mahtanut mitään. En olisi kolme vuotta sitten osannut ajatella ohjaavani Leijonamieltä tai kirjoittavani omaa musikaalia. Vaikka olivathan ne jo silloin mielessä. On käynyt hyvä tuuri, että on koko ajan tullut vastaan uusia juttuja. Tällä hetkellä tekeillä on melkoisen kimuranttia näytelmämusiikkia. Syksyllä teen farssia Huoneteatteriin, johon pitääkin ruveta näyttelijöitä kasaamaan. Kesällä odotan lähinnä lomaa. Se on ensimmäinen kunnollinen loma kymmeneen vuoteen.” Olli Sulopuisto toimittaja@jyy.? Ruusun varjon käsikirjoittaja-ohjaaja Antti Viitamäki on 33-vuotias teatterinja musiikintekijä. Maria Wiik: Charlotta Lydeckenin muotokuva Valmistumisvuosi: 1891 Tekniikka: öljy kankaalle Sijainti: Seminariumin vanha juhlasali YLIOPISTON taidekokoelmien vanhimmat teokset ovat peräisin Jyväskylän seminaarin ajoilta 1800-luvulta. Yhtenä kokoelman helmenä pidetään Maria Wiikin tekemää muotokuvaa Charlotta Lydeckenistä. Lydecken tuli vuonna 1863 Jyväskylän naisseminaarin historian, maantiedon ja käsitöiden ensimmäiseksi opettajaksi. Hän toimi naisseminaarin johtajana vuosina 1867–1893. Maria Wiik (1853–1928) oli 1800-luvun tunnetuimpia suomalaisia naistaiteilijoita. Hän opiskeli Pariisissa 1870-luvun lopulla, ensimmäisenä oman sukupolvensa suomalaistaiteilijoista. Wiik työskenteli paljon nimenomaan muotokuvamaalarina. Hänen tunnetuimpiin malleihinsa kuului muun muassa Zacharias Topelius. Maria Wiikistä elämäkerran kirjoittaneen Riitta Konttisen mukaan Wiikiä on perinteisesti pidetty pariisilaisrealismin edustajana, mutta tällöin on unohdettu hänen myöhemmät avauksensa esimerkiksi symbolismin suuntaan. Wiik joutui monien aikansa naistaiteilijoiden tavoin kokemaan väheksyntää sukupuolensa takia. Uransa alkuvaiheissa hän vielä pyrki tekemään yleisölle mieliksi ja tyytyi naisille sopiviksi katsottuihin aiheisiin, kuten kukka-asetelmiin. Mutta kun Wiik 1890-luvulta lähtien alkoi korostetummin tehdä taidetta omista lähtökohdistaan, sai hän osakseen hyvin negatiivista kritiikkiä. 1900-luvulla Wiikiä ei juuri huomattu, kunnes hänelle keväällä 1923 myönnettiin valtion taiteilijaneläke. Juha Mäkinen jylkkari@jyy.? Hyvän näytelmän päättyminen harmittaa Matti Nives manives@cc.jyu.? Pointti on, että sekä bändit että yleisö hyötyvät aikaisemmista esiintymisajoista. ” J ANIC L EINO
Jyväskylän kaupunginteatteri: Mio, poikani Mio. Ohjaus Atro Kahiluoto. Rooleissa Marko Tiusanen, Aaro Vuotila, Hanna Liinoja. Mio, poikani Mio tuo kaupunginteatterin lavalle kauniin mutta vakavan Astrid Lindgrenin tekstin, jossa Jussi-poika (Marko Tiusanen) katoaa kotoaan ja päätyy prinssi Miona monivaiheiselle seikkailulle taistelussa pahaa ritari Kaamoa (Antti Niskanen) vastaan. Lastennäytelmässä yleisö on tarinan tiukin mittari ja se näkyi myös Mion katsomossa. Esityksen alkupuolen rytmiongelmat haittaavat paikoin henkilöiden suhteiden ja juonen hahmottamista. Tapahtumat, jotka kirjassa toimivat mielikuvituksen varassa, luovat lavalla toteutettuna hätäisen ja epäloogisen vaikutelman. Joskus saattaisi olla tehokkaampaa keskittyä pieneen kuin tuoda lavalle kaikki örkkimörkit tunnelman kustannuksella. Nyt Mion päätyminen suuriin tapahtumiin oli epäselvää eikä tuntunut tuovan tarinalle mitään lisää. Lisäksi näyttelijöiden energia oli paikoin pahasti kadoksissa. Onneksi esityksen loppupuoli pelastaa paljon. Esittämisen rauha ja kerronnan selkeys palaavat ja tarinakin tiivistyy. Loistavaa oli kuitenkin lapsiyleisön ottaminen osaksi näytelmää. Yksi esityksen parhaista hetkistä oli ensimmäisen puoliajan lopussa, kun yleisö esitti metsää suojaten pahaa pakenevia sankareita. Kokemus teatterista on täysin erilainen, kun hahmot tulevat lavalta osaksi todellisuutta. Mielikuvituksen ja toden raja katoaa, niin kuin Miossa muutoinkin teemallisesti käy. Jos laahaava rytmi ja tasapaksu toteutus jäivätkin vähän kaivelemaan, roppakaupalla pisteitä tuli hyvän mielen tuottamisesta ja viisaan tekstin käsittelystä suurella sydämellä. Kaisa Nissi 21 8/2006 ARVIOT Timo Rautiainen: Sarvivuori. King Foo 2006. Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus paalutti suomenkielisen metallin myyntilistojen kärkipaikoille. Lopulta saman tahkoaminen menetti makunsa, ja Rautiainen pisti homman jäihin. Koska yhtye lähestulkoon loi oman genrensä, uutta levyä tulee väistämättä verrattua Niskalaukauksen tuotoksiin. Sarvivuorella eivät soi junttarif?t, vaan duurisoinnut ja kitarasoolot. Äänimaailmassa on siis eroa aiempaan verrattuna, mutta tunnelma on poimittu samalta pohjoiselta pallonpuoliskolta. Toki monessa kohtaa korva on tunnistavinaan tuttuja sanankäänteitä tai rif?npätkiä. Ainakin biisien nimissä ja lyriikoissa viittaukset menneeseen ovat kuitenkin selvästi tarkoituksellisia. Musiikkiin on tullut lisää skaalaa ja nyansseja siinä määrin, ettei kyse ole mistään Niskalaukauksen kakkosversiosta. Heviähän tämäkin on, mutta erilaista heviä. Uusi bändi on yhden sortin superkokoonpano. Yhtyeessä soittaa muun muassa Nightwishin Tuomas Holopainen, ja ensisingle Punainen viiva alkaakin kovasti Nemoa muistuttavalla kosketinkuviolla. Sooloista vastaa Children of Bodomin ex-kitaristi Alexander Kuoppala, ja jälki on sen mukaista. Niskalaukaus-perinteen mukaisesti tekstejä ovat kirjoittaneet itse päämiehen lisäksi niin tuottaja Jarkko Martikainen kuin jyväskyläläinen toimittaja Tomi Tuomaala. Levyn päättävä Hiljaisen talven lapsi on kokonaan NightwishHolopaisen käsialaa, niin sävel kuin sanatkin. Siinä määrin hyvin ovat yhteistyökumppanit hommansa hoitaneet, että kaikki kuulostaa silti Rautiaiselta. Olli Sulopuisto Timo Rautiaisen erilainen hevi Jyväskylän Huoneteatteri ja Lauluyhtye KaruSointi: Kielletty Puheenaihe. Ohjaus Raili Kivelä. Rooleissa Kimmo Tuuri, Osmo Polas, Esa Koskela. Viihteellinen laulunäytelmä Kielletty Puheenaihe on lauluyhtye KaruSoinnin ja Huoneteatterin yhteistyöprojekti, joka kertoo kahdeksan keski-ikäisen miehen matkasta kesämökille ja samalla miehisten kipupisteiden äärelle. Näytelmää kuljettavat eteenpäin miesten lauluesitykset, jotka yrittävät sitoa ontuvan tarinan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.Tuloksena on hauska laulurevittely, joka ei oikein kykene tavoittamaan näytelmän vakavia teemoja, vaikka yrittää. Juha Holman sävellykset Erkki Teittisen ja Raili Kivelän sanoituksiin jäävät melko keskinkertaisiksi, eikä esitys ihan täytä lupauksiaan tunteisiin vetoavana laulunäytelmänä miehen kivuista. Pisteitä tulee kuitenkin siitä, että lavastukseen on käytetty kierrätysmateriaalia, vaikka niidenkin käyttö olisi voinut olla hivenen mielikuvituksellisempaa. KaruSointi-lauluyhtye kuitenkin yllättää esiintymisinnollaan. Äijäporukka lavalla laulamassa ja esiintymässä estottomasti on kyllä näkemisen arvoista, ja se hoidetaankin ihan tyylillä. Katsomossa kyllä tunnuttiin pääosin nautittavan esityksestä, mutta silti jotain jää puuttumaan. Se ei oikein tarjoa haastetta katsojalle. Mietityttämään jää, onko tämä nyt sitä kevyempää teatteria, jolla houkutellaan uutta teatteriyleisöä katsomoon? Jos on, onnistuu se osittain. Jos taustalla ovat vakavammat motiivit, jäädään auttamattomasti puolitiehen. Matias Huttunen Miehistä musiikkiteatteria ontuvalla tarinalla Yleisö hävittää Miossa toden ja mielikuvituksen rajat Tietokirja à la toimittaja Rautiainen teki uuden levyn. Kun toimittaja kirjoittaa tietokirjan, lehtityön opit näkyvät lopputuloksessa. KOLMEA KIRJAA, Malcolm Gladwellin Välähdystä, Stephen J. Dubnerin Outoustaloutta ja Ilkka Malmbergin Seitsemän miestä, yhdistää moni asia. Niistä ensimmäinen on, että kirjoittajat työskentelevät arvostetuissa aikakauslehdissä. Malmberg on Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja, Gladwell puolestaan New Yorkerin. Dubner kirjoittaa useisiin amerikkalaisiin lehtiin, muiden muassa New York Timesin viikonloppuliitteeseen. He ovat toimittajia, joiden aihevalinnat ovat yllättäviä. Jokaisella on oma, tunnistettava tyylinsä. Heiltä on lupa odottaa jotain erikoista. VÄLÄHDYS ON yhden teesin kirja. Siinä väitetään, että ihmiset kykenevät tekemään intuitiivisia päätöksiä salamannopeasti. Kirja on ripoteltu täyteen kiehtovia esimerkkejä näistä silmäräpäyspäätöksistä: väärennöksen hetkessä tunnistava taideasiantuntija, avioparin eron ravintolakeskustelun perusteella ennustava psykologi ja sotilaskomentaja, joka peittosi armeijan parhaat strategit sotapelissä. Juuri näissä anekdooteissa Gladwellin toimittajatausta tulee näkyville. Hän raportoi ja selittää, mutta ennen kaikkea pyrkii kertomaan asiat kiinnostavasti. Jos argumentaatio saattaakin välillä vaikuttaa huteralta, innostus on koko ajan aitoa – ja tarttuvaa. OUTOUSTALOUDEN peruskivi on amerikkalainen taloustieteilijä Steven D. Levitt. Hän on soveltanut taloustieteen menetelmiä mitä mielikuvituksellisempiin aineistoihin: crack-kauppiaiden toimeentuloon, sumopainijoiden huijaamiseen tai hyväja huonotuloisten perheiden lasten nimeämiseen. Kirja herätti ilmestyessään kohua etenkin väittämällä, että rikollisuus ei vähentynyt 1990-luvulla poliisin pinnistelyjen tai kovempien rangaistusten vuoksi, vaan siksi, että 1970luvulla laillistettu abortti poisti potentiaalisimmat rikoksentekijät elävien kirjoista. Outoustalouden rakenne muistuttaa melkeinpä dekkaria. Kirjoittajat esittävät kysymyksen, listaavat yleisimpiä siihen liittyviä harhaluuloja ja kertovat lopuksi, mikä todellinen syy on. SEITSEMÄN MIESTÄ on ”käsikirja Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen lukijalle”. Siinä käydään romaania läpi luku luvulta, ja pohdiskellaan välillä, millaisia ihmistyyppejä veljekset edustavat. Malmberg sovittelee romaanin tapahtumapaikkoja todellisiin maisemiin ja kyselee Kennelliiton tiedotuspäälliköltä, millaisia koiria veljeksillä mahtoi olla. Hän vertaa kirjaa näyttämösovituksiin ja näyttää, millaiseen muotoon Kiven kieli on käännetty ulkomailla. Useimmiten hän kuitenkin vain luetuttaa Seitsemää veljestä dramaturgeilla, kirjailijoilla ja ohjaajilla. Siinä missä Välähdys ja Outoustalous yrittävät vakuuttaa lukijansa kiistanalaisesta ydinväitteestä, Seitsemän miestä tuntuu lähinnä kirjaesitelmältä – kieltämättä esitelmä, jota varten on luettu paljon ja haastateltu monia ihmisiä. KIRJOJEN KENTIES silmiinpistävin piirre on sitaattien käyttö. Niitä on nimittäin paljon. Malmberg selitti asiaa Helsingin Sanomien kirjaliitteessä: ”Tämä on tätä journalistista muotoa; että kysytään, kun ei tiedetä.” Toinen piirre, jossa toimittajatausta näkyy, on kieli. Ei liene yllätys, että Malmbergin teos on nautittavaa, leppoisaa suomea. Välähdyksen käännös on sujuva, vaikka kieli onkin ajoittain amerikkalaisen makeilevaa. Sen sijaan Outoustalouden käännöstä ei ole toimitettu lainkaan, se on täynnä anglismeja ja sisältää lukemista hankaloittavia käännösvirheitä. Se harmittaa, sillä iso osa lukemisen nautinnosta tulee kielestä, aivan kuten aikakausjournalismissa yleensäkin. PERUSTAVANLAATUINEN erokin kolmikosta löytyy. Sekä Välähdys että Outoustalous saivat julkaisumaassaan ylistäviä arvioita ja kipusivat myyntilistojen kärkeen. Seitsemän miestä ei niin tehnyt. Se on sääli. Näiden lukemisen jälkeen tavanomaiset tietokirjat saavat ikävän paperisen sivumaun ja aikakauslehtien jutut alkavat tuntua pinnallisilta. Se lienee merkki siitä, että genrejen sekoittaminen on vain hyvästä. Olli Sulopuisto toimittaja@jyy.? Malcolm Gladwell: Välähdys. Ajatus Kirjat 2006. Suomentanut Heidi Hammarsten. 300 s. Stephen D. Levitt ja Stephen J. Dubner: Feakonomics – Outoustalous. Readme.? 2006. Suomentanut Riikka Renko. 238 s. Ilkka Malmberg: Seitsemän miestä. Helsingin Sanomat 2005. 237 s. Juuri näissä anekdooteissa Gladwellin toimittajatausta tulee näkyville. Hän raportoi ja selittää, mutta ennen kaikkea pyrkii kertomaan asiat kiinnostavasti. J A N IC L E IN O
22 8/2006 POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: To 4.5. klo 19 Big Boom -bändikilpailun ?naalitapahtuma: Rogue Angel, Misleads, Poor Jim, Beautiful Betrayal ja DIA. Pe 5.5. Don Johnson Big Band. La 6.5. Shitter Limited + Au Pair. La 6.5. klo 12–16 Rockirppis Vol. 2. Pe 12.5. No Shame, Caitline + Brigade. La 13.5. Stam1na + Steep. Bar 68: Pe 5.5. Rust. La 6.5. Five Fifteen. Pe 10.5. Hevikaraoke. La 13.5. Manitou. Ilokivi: Ke 3.5. RUKIV33R – hyväntekeväisyysbileet. Pe 5.5. Efekti Ry tarjoaa – Psylokivi@Ilokivi: Poliisi, Miazu, Serotonot & Aztecnik live, Texas Faggott Dj-setti, Stress , KosHiz + Or3ille. La 6.5. Seisomapaikkaklubi: MC Marko Kämäräinen, Teemu Kontoniemi, Tommi Mujunen, Heli Sutela ja Mika Eirtovaara. Pe 12.5. Club Kaappi. La 13.5. Dark Visions & Chaotic Mind presents Ultranoir + Angelene. Jazz Bar: Ke 3.5. Vinka-kansanlauluyhtye. To 4.5. klo 21.30 Elias Kahila Sello Rock Show. Pe 5.5. Lintu. La 6.5. Art Of Electric Trio. Ma 8.5. klo 20 Jammaus ry Meidän ilta. To 11.5. Quinteto Fuegolle. Pe 12.5.Somethin' Else klubi: Oddarrang + DJ Matti, visuals by Vallu. Vakiopaine: La 6.5. ja Su 14.5. klo 15 Rakkaus – Saavuthan. KLASSINEN Jyväskylän sinfonia: Ke 10.5. klo 19 Jyväskylän teatteritalolla Suurorkesterin serenadi. Yhteiskonsertti Kuopion kaupunginorkesterin kanssa. Edward Elgar: Viulukonsertto ja Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia 8. NÄYTTELYT Keski-Suomen museo: Jyväskylän taiteilijaseuran vuosinäyttely 6.5. alkaen Alahalli ja taidehalli. Perusnäyttelyt Jyväskylä – kaupunkiko sekin on? ja KeskiSuomi – maakuntako sekin on? Alvar Aalto -museo: Perusnäyttely Alvar Aalto – arkkitehti. Studiossa Taide & Tekniikka, poimintoja Artekin historiasta. Artekin juhlavuoden näyttely. Keski-Suomen luontomuseo: Pariutumisen luonnonvoimaa, Satakunnan museon kiertonäyttely. Perusnäyttely Perintönä ympäristö. Suomen käsityön museo: Skärgårdssmak – Käsityötä Suomen ja Ruotsin saaristosta 7.5. asti. Arja Roiha – Kasvivärjättyjä tekstiilejä näytönpaikassa. Perusnäyttelyt Käsityössä elämän tuntu, Aikamatka ja Komeasti juhlaan. Jyväskylän taidemuseo: Holvi: Pamela Pam Pam. Galleria Becker: Kirsi Autio: gra?ikkaa, maalauksia, piirustuksia 10.5. asti. 13.5. alkaen Antti Immonen, veistoksia. Galleria Harmonia: Musta tuntuu – Jyväskylän Kuvataidekoulun oppilaiden gra?ikkaa 20 vuoden ajalta 7.5. asti. 11.5. alkaen Pentti Sammallahti. Galleria Mystic: Eija Kylliäinen, Niina Putkonen ja Soile Turkia: Gra?ikkaa, maalauksia ja piirustuksia 10.5. asti. 11.5. alkaen Johanna Ruuska-Kvist: Maalauksia ja nukketaidetta. Yliopiston museo: Puupäähattu – töitä sarjakuvavoittajilta, yo:n kirjasto 2. krs. TEATTERI Jyväskylän kaupunginteatteri: To 4.5. klo 13 Mio, poikani Mio, klo 19 Tuntematon sotilas ja 10.30 Sydämen käärin silkkiliinaan. Pe 5.5. klo 13 Mio, poikani Mio, 19 Tuntematon sotilas, klo 10.30 Sydämen käärin silkkiliinaan ja klo 19 The Danny Crowe Show. La 6.5. klo 13 Mio, poikani Mio, klo 19 Tuntematon sotilas ja klo 14 The Danny Crowe Show. Ma 8.5. klo 10.30 Sydämen käärin silkkiliinaan. Ti 9.5. klo 18 Mio, poikani Mio. Ke 10.5. klo 13 Pikkusinisiipi. To 11.5. klo 13 Pikkusinisiipi. Pe 12.5. klo 13 Mio, poikani Mio, klo 19 Tuntematon sotilas, klo 10.30 Sydämen käärin silkkiliinaan ja klo 19 The Danny Crowe Show. La 13.5. klo 13 Mio, poikani Mio, klo 10.30 Sydämen käärin silkkiliinaan, klo 11.30 Sydämen käärin silkkiliinaan ja klo 18 Pikkusinisiipi. Ma 15.5. ja Ti 16.5. klo 10.30 Sydämen käärin silkkiliinaan. To 16.5. klo 18 Pikkusinisiipi. Ke 17.5. klo 19 Tuntematon sotilas ja klo 19 The Danny Crowe Show. Jyväskylän Huoneteatteri: Pe 5.5., La 6.5., Su 7.5. ja Ke 10.5. klo 19 Kielletty puheenaihe. To 11.5. klo 13 & 19 Shakespearen kootut teokset, Teatteri Trilobiitti, vierailu. Pe 12.5. klo 13 & 19 Shakespearen kootut teokset. La 13.5. 19 Shakespearen kootut teokset. Ma 15.5. klo 19 Beatlehem. Ti 16.5. klo 19 Beatlehem. Ke 17.5. klo 19 B Beatlehem. Kampusteatteri: Pe 5.5., Ti 9.5., Ke 10.5., Pe 12.5. ja La 13.5. klo 19, Su 7.5. ja Su 14.5. klo 15, Taidatte saada kukkia. Juomatehtaan studio. Vakiopaine: Ke 3.5., Pe 5.5., Ke 10.5, La 13.5 ja Ke 17.5. klo 19 AD*ASTRA: Me ei kuolla koskaan! – mitä tapahtui kun pandemia iski. Näyttämö Lutakko: Ke 3.5. ja Pe 5.5. klo 20 Teatteri Pahnanpohjimmaiset: Kana! La 6.5. Lutakon kulttuuripäivä. Ke 10.5. ja To 11.5. klo 20 Teatteri Pahnanpohjimmaiset: Kana! Pe 12.5. klo 20 ja Su 14.5. klo 19 Näyttämölle!? -ryhmä: Beatlehem. MUUTA Yläkaupungin yö 20.5. Mun mielestä jokaisen pitäs aina mennä itteensä. Matti Perälä Yläkaupungin pormestari ” MENOT 3.5.–5.9. Päästäkseen iltapäivälehtien kanteen on rock-yhtyeiden yleensä tehtävä musiikin ohella jotain yhteiskunnallisesti mainittavaa. Jyväskyläläinen Shitter Limited onnistui tässä julkaisemalla vuonna 1989 ep-levyn Anna pillua Helena Pesola. Kokoomuslainen sosiaalija terveysministeri ei ollut levystä mielissään, vaan haastoi yhtyeen oikeuteen kunnianloukkauksesta. Pesola kuitenkin perui haasteen pari päivää ennen oikeuskäsittelyn alkua. Myöhemmin Shitter Limited saattoi levylle muun muassa sellaisia sävelteoksia kuin Saanko nuolla persettäsi Harri Holkeri, Kemiran johtaja pitäis tappaa sekä Jumala on läski homo. Lakituvalla uhkailtiin seuraavan kerran orkesterin antaessa levylleen nimeksi Syö Paskaa ja laittamalla kanteen McDonald’sin mainoksen. Nyt Shitter Limited tekee pienimuotoisen comeback-kiertueen. Uusia biisejä ei ole tarjolla, vaikka yhtyeen nokkamies Jukka Miettinen myöntääkin, että nyky-Suomi tarjoaisi yhtä lailla aihetta lauluun. Syy uudelleenlämmittelyyn on Saksassa julkaistava kokoelmalevy, nimeltään Poliittinen itsemurha. Sen kanteen on sentään tulossa Matti Vanhasen kuva. Juha Mäkinen Shitter Limited ja Au Pair Lutakossa lauantaina 6.5. Liput 6/5 euroa. Yläkaupungin yö lankeaa jälleen Menovinkit osoitteeseen jylkkari-menot@jyy.? Jukka Miettisen takana poseeraa YUP:sta värvätty Valtteri Tynkkynen. Shitter Limited muistelee Holkerin Suomea Tiistaina 2.5. kello 19 Lucile Hadzihalilovic: Innocence – Viattomuus (Belgia & Ranska & Iso-Britannia 2004) K–11 Heti vapun jälkeen nähdään Lucile Hadzihalilovicin joissain piireissä hysteriaakin herättänyt Innocence – Viattomuus. Se perustuu Frank Wedekindin novelliin vuodelta 1903. Tekstin luomisajan kauhuromantiikan kumu on aistittavissa myös elokuvasta. Viattomuus on uni tyttöydestä, ja sitä näkee kuusivuotias Iris. Elokuvan alussa – tai siis lopussa – hänet tuodaan ruumisarkussa muurin ympäröimään kartanoon, jossa 6–12-vuotiaat tytöt aavistelevat naiseutta, mutta ovat vielä lapsia. Murrosikäisiä ei elokuvassa näy, aikuisiakin vain muutama palvelija tai opettaja, kaikki naisia. Virallisen opetuksen lisäksi kartanossa harrastetaan rituaaleja, joiden merkitys on kyllä koko ajan läsnä mutta kerrosten takana. Elokuva väreilee sekä perusturvaa että perusuhkaa. Viaton on turvassa niin kauan kun ei osu niiden tielle, jotka ovat sen jo menettäneet. Tiistaina 9. 5. kello 19 Takashi Miike: 1 puhelu tullut (Japani 2003) K–15 Opiskelija löytää kännykkänsä vastaajasta viestin itseltään kolmen päivän päästä tulevaisuudesta. Viesti katkeaa kauhunhuutoon. Myös muut saavat vastaavia puheluita. Sen sijaan, että kuolema vain tyytyisi korjaamaan satonsa, se huvittelee ennen lopullisen iskunsa antoa kertomalla uhrilleen, että viimeiset päiväsi ovat alkaneet. Kehot hajoavat, mieli hajoaa, elokuvakin hajoaa, lopulta. Ei kauhean kiva, ei kauhean hyvä eikä kauhean kauhistuttavakaan elokuva, ainakaan minun mielestäni. Naisen seksuaalisuuden väitetään olevan tämän(kin) elokuvan kauhun motiivi, minusta se on kalsea sadistinen viha. Niin monta on tulkintoja kuin katsojia. Ja hyvä niin. Näiden rivien myötä päättyy yli kymmenvuotinen urani Kinon elokuvaesittelijänä. Kiitos lukijoille riemukkaista, kiivaista, nautinnollisista seitsemänteen taiteeseen liittyvistä keskusteluista ja palautteista. On aika antaa palstatila uusille kyvyille. Kamera käy, ja kynä. Riitta Koikkalainen Kino jatkaa syksyllä, ohjelmistoa suunnitellaan jo. Toiveita raadin ruodittavaksi voi vanhaan tapaan lähettää ylioppilaskunnan kulttuurisihteerille Ylioppilastalolle (Keskussairaalantie 2) tai sähköpostitse kulttuurisihteeri@jyy.?. Yläkaupungin Yö -festivaali järjestetään 14. kerran lauantaina 20. toukokuuta. Tarjolla on ohjelmaa laidasta laitaan: animaatioelokuvia, J. V. Snellmanin juhlavuoden näyttely, konservatorion tanssiesityksiä – käytännössä kaikkea, mitä Jyväskylällä on kulttuurin saralla tarjota. Ohjelma alkaa jo aamupäivällä Jyväskylän taidemuseon Pamela Pam Pam -näyttelyllä ja jatkuu iltaan asti. Tapahtumiin on vapaa pääsy. Yläkaupungin yö 20.5. Lisätietoja www.ylakaupunginyo.? Buhallinmusiikkia Baltiasta Draamakasvattajien tarinoita lehtikuvista Kampusteatteri tuo näytelmänsä Taidatte saada kukkia ensi-iltaan perjantaina 5. toukokuuta. Pikkukylän asukkaista ja heidän yhteenkietoutuvista poluistaan kertovan esityksen ovat käsikirjoittaneet ja tuottaneet Jyväskylän yliopiston draamakasvatuksen aineopiskelijat. Se on työryhmän jäsenten ensimmäinen koko illan näytelmäkäsikirjoitus. Käsikirjoittajat loivat henkilögallerian ja henkilöiden väliset suhteet satunnaisten lehtikuvien inspiroimana. Kiinnostavimpien henkilöiden tarinoita lähettiin kehittämään ja liittämään toisiinsa. Kampusteatteri: Taidatte saada kukkia Juomatehtaan studiossa. Ensi-ilta pe 5.5. klo 19. Liput 7/5 euroa. Jyväskylän yliopiston puhallinorkesteri Puhkupillit tekee kevään päätökseksi visiitin Viroon. Ennen sitä se järjestää lähtökonsertin 7. toukokuuta, jossa on mahdollisuus kuulla matkalla esitettävää musiikkia. ”Konsertissa esitetään virolaista ja suomalaista puhallinmusiikkia sekä vähän viihteellisempääkin tavaraa”, kertoo Puhkupillien tiedottaja Saara Varmola. ”Väliajalla esitellään Puhku-muotia vuosien varrelta. Se on sellainen loppukevennys, tai siis välikevennys oikeastaan”, Varmola sanoo. Jyväskylän yliopiston opiskelijoista koostuva 25henkinen orkesteri vierailee Tartossa ja Tallinnassa, jossa soitetaan yhteiskonsertteja paikallisten opiskelijaorkestereiden kanssa. Puhkupillien Lustakad vandersellid – suomalaista ja pihaus virolaista puhallinmusiikkia kampuksen päärakennuksen C1-salissa sunnuntaina 7.5. kello 15. Liput 8/4 euroa. Innocencen metsäpolku vie mystiseen kartanoon.
23 8/2006 Järjestöilmoitukset sähköpostitse osoitteeseen jylkkari-jarjestot@lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ilmoituksia tarvittaessa. Palsta ilmestyy jokaisessa numerossa. järjestöt ELÄMÄNI LOPPUU suhteellisen luotettavien arvioiden mukaan noin kahden viikon kuluttua. Ympäristöni on tuominnut minut menettämään vapauteni. Sellaiseksi ihmiseksi tunnen itseni kumman onnekkaaksi. Aina on nimittäin sellainen mahdollisuus, että pölkylle joutuukin syytön pää. Juuri näin on kohdallani käynyt, uskokaa pois. E s i k o i s l a s t a a n odottavaksi olen mielestäni saanut kohtuuttoman tuomion. Kun nyt kuitenkin olen vielä muutaman hetken vapaa mies, käytän oikeuttani ilmaisunvapauteen. JO KAHDEKSAN kuukauden ajan minua on kannustettu tekemään viimeisiä tekojani. Taannoinen reppumatkani Keski-Eurooppaan ystäviä tapaamaan sai muodon ”nauti viimeisestä matkastasi”. Hiljalleen valmistuvasta gradusta sanotaan ”nythä sitä kannattaa vääntää ko viimestä päivää, ko vielä o mahiksia”. Jopa myrskyäviä punkrock-keikkoja seuratessani minulle todettiin ”nauti nyt kun vielä voit”. On se kumma. JOS ERÄÄT kannustavat minua nauttimaan päättyvästä vapaudestani, kauhukseni olen saanut myös huomata, ettei toisten mielestä minulla ole oikeutta menettää tätä ”vapauttani”. Eksyin nimittäin kaikkien nimimerkkien luvattuun maailmaan, internetiin. Kasvottomat valamiehet antoivat keskustelupalstalla kaltaiselleni tylyn tuomion. Ensinnäkin tunnun olevan liian nuori, kun ikää on vasta neljännesvuosisata. Toiseksi minulla ei ole uraputkea, suuria tuloja tai kameravalvottua takapihaa, joilla voisin tarjota jälkikasvulleni laatuaikaa. Voin kertoa, että alkoi hirvittää. EPÄSELVÄÄ EI LIENE , etteivät valtiomme ja kuntiemme toimet ja tukijärjestelmät ole omiaan kannustamaan kaltaisiani opiskelijanuoria lapsentekoon. Erityisesti kummastelen rakkaan kotikaupunkini tarvetta säästää niinkin tärkeässä asiassa kuin perhevalmennuksessa. Kuinka vakavasti voimme tuomita hallitusta, jos olemme luoneet elinympäristön, jossa vanhemmuus on verrattavissa kirosanaan? Mikä on vialla, jos uuden elämän synty lopettaa omani? Oikeus vanhemmuuteen tuntuu olevan erityisen räjähdysaltis puheenaihe, onhan vapaus yksi tulkinnanvaraisimmista käsitteistä. Me täällä kotosalla kuitenkin tunnemme itsemme vapaammiksi kuin koskaan. Onhan elämämme vasta alkamassa. JÄLKIKIRJOITUS Pää pölkyllä MA 1.5. Vappu – Ilokivi suljettu TI 2.5. Hekkusieni-kasvisrisotto Grillilohi, feta-jugurttikastike Kuorrutettu broilerimureke KE 3.5. Kasvisgratiini Lohipyörykät Chili con carne TO 4.5. Kesäkurpitsaherkku Yrttikalkkunakasstike Porsaanleike, sinappikastike PE 5.5. Juurespihvit Värikäs uunikala Jauhemaksapihvit MA 8.5. Aurajuustokiusaus Keitetyt nakit, perunasose Jauhelihakastike TI 9.5. Sienikeitto Merellinen lasagne Broilerileike KE 10.5. Kasvispyttipannu Kalamurekepihvi Curry-porsaspata TO 11.5. Pinaattiohukaiset Tonnikalakääröt Jauhelihapyörykät PE 12.5. Kasvispizza Kaalikääryleet Kinkkukastike, spaghetti MA 15.5. Kasvislasagne Jauhelihakeitto Broileripatukka LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalista.php Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,10 e – muut 4,90 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 22,50 e, jatko-opiskelijoille 41,00 e, muille 49,00 e. Tero Toivanen tetatoiv@cc.jyu.? Kuinka vakavasti voimme tuomita hallitusta tai kuntia, jos olemme luoneet elinympäristön, jossa vanhemmuus on verrattavissa kirosanaan?” ” EVANKELISET OPISKELIJAT : Toivoon heräävässä keväässä Mestarin kädenjälki! Luvassa teen ja sympatian lisäksi kohtaamisia, kipuja, hassuttelua, keskusteluja, Isän rakkautta... Tulossa: 6.5. kevätretki Petäjäveden vanhalle kirkolle – kysy aikatauluista ja muusta Päiviltä. Olet tervetullut myös kevään viimeiseen messuun 7.5. klo 12 Lutherin kirkolle. Lisätietoa Päiviltä, 050 5976 248, paivi.luukkainen@cc.jyu.? tai http://www.sley.?/eo/jkl/. JYVÄSKYLÄN MAAN YSTÄVÄT : Tule mukaan Jyväskylän Maan ystävien kevään toimintaan! Onko puutarhassasi pala laittomasti hakattua sademetsää? – luvassa reilu piknik 20.5. teemalla trooppiset puutarhahuonekalut. Tervetuloa myös Maan ystävien 10-vuotissynttäreille Helsinkiin 3.–4.6! Lisätietoja: Sari Leinonen, jyvaskyla@maanystavat.?, 045 673 7565. Alasinkatu 1-3 40320 Jyväskylä www.rihto.fi 014-676 350 040-558 6943 014-676 357 Puh. Fax Gsm tulostus ja kansitus suoraan verkosta www.rihto.fi tulostus ja kansitus suoraan verkosta www.rihto.fi ? ? ?
Jyväskylä nordea.fi Oikea kortti oikeaan tilanteeseen Päivittäiset ostokset, kodinkoneet, matkat… Suunnitellut tai suunnittelemattomat menot. Kun lompakossasi on kaksi korttia, olet varautunut yllättäviinkin menoihin. A Kysy lisää. Soita ma– pe 8– 20 (pvm/mpm) 0200 3000 Jyväskylä nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi N o rd e a P a n kk i S u o m i O yj