2 Viikko 24 tehtaanmyymälä Avoinna: ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 www.wotkins.fi GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! K-Market Hämeentie 16 Hämeentie 16 00530 HELSINKI Maistuuko sinullekin juuri puristettu appelsiinimehu ilman lisäaineita? Mehukoneemme puristaa sinulle joka päivä tuoretta mehua, tervetuloa!
49. vuosikerta – nro 12 Viikko 24 Kallion korttelissa kokoustetaan ja syödään hyvin Uudistunut Kallion korttelin kokousja kongressikeskus avasi 22.5.2018 ovensa asiakkaille. Näyttävät avajaiset olivat Palmian historian suurin asiakastapahtuma 550 kutsuvieraan voimin. ? Tapahtumassa esiintyivät niin Ernst Lawson, Palmian toimitusjohtaja Nina Rokkila ja itse Ansa Kynttilä. Vuonna 2017 modernin ja tämän päivän tekniset vaatimukset täyttävän remontin läpikäyneen Kuntatalon tilat ovat kokonaisuudessaan Palmian hallinnassa, kattaen lounasravintola Kuntakallion, edustusravintola Kalliokiven ja aulan kahvion. Tavoitteena on luoda Kallion korttelista merkittävä kokousja kongressikeskus, jonka hyvästä pöhinästä nautittaisiin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Teksti Ansa Jokiranta Kuvat Antti-Juhani Johansson Uudistus selkeyttää lippuvalikoimaa. Nykyisen Helsingin, Espoon tai Vantaan sisäisen lipun sijaan ostetaan ABtai BC-lippu. Seutulippualuetta vastaa jatkossa ABC-lippu. Koko HSL-alueen lippu on ABCD-lippu. Liput ja vyöhykkeet uusiksi ensi vuoden alussa HSL uudistaa joukkoliikenteen maksuvyöhykkeet ja liput heti, kun valtaosa matkakorteista on vaihdettu uusiin. Tavoiteaikataulu uudistukselle on vuoden 2019 alku. Myös lippujen hinnat muuttuvat. sia matkoja: idässä voi matkustaa Helsingin sisäisellä lipulle aina Sipoon rajalle saakka, mutta lännessä seutulippuraja tulee vastaan jo Hanasaaressa. Uudistus myös selkeyttää lippuvalikoimaa. Nykyiset liput ja niiden matkustusalueet ovat vaikeita hahmottaa: mitä tarkoittaa seutu, lähiseutu 2 ja lähiseutu 3. Helsingin keskustasta vyöhykkeittäin piirtyvät, kirjaimilla ABCD nimetyt vyöhykkeet ja liput ovat helpommin ymmärrettävissä. Ennustemallien mukaan uudet vyöhykkeet lisäävät joukkoliikenteen käyttöä koko seudulla pitkällä aikavälillä noin prosentilla. Luku voi kuulostaa pieneltä, mutta on todellisuudessa hyvin suuri, sillä kaikkiaan seudun joukkoliikenteessä tehdään vuosittain yli 370 miljoonaa nousua. Joukkoliikenteen matkustajakilometrit kasvavat vielä enemmän, noin 5 prosenttia, sillä kuljetut matkat pitenevät. Eniten joukkoliikenteen käyttö lisääntynee uudella, laajalla B-vyöhykkeellä, jolla on hyvä joukkoliikenteen tarjonta ja jossa asuu yli 600 000 ihmistä eli noin puolet HSL-alueen asukkaista. Sivu 9 ? Ehdotuksen mukaan uusi 30 vuorokauden AB-lippu maksaa 5 euroa enemmän kuin nykyinen sisäinen kausilippu. Uudella lipulla voi kuitenkin matkustaa huomattavasti laajemmalla alueella. Niinpä monilla sisäisen kausilipun käyttäjillä kokonaismatkakustannukset jopa laskevat, kun ei tarvitse enää ostaa kertalippuja matkoille nykyisen kausilippualueen ulkopuolelle. Niillä seutulipun käyttäjillä, joille jatkossa riittää ABtai BC-lippu, kuukausilipun hinta laskee lähes 47 euroa eli 44 prosenttia. Lisäksi HSL tuo tarjolle uuden, kerran kuussa laskutettavan vuosilipun, joka on edullisin tapa matkustaa joukkoliikenteessä. – Uudet vyöhykkeet vastaavat kasvavan Helsingin seudun tarpeisiin, kun kaupunkirakenne tiivistyy ja väkiluku kasvaa. Helsingin seutu muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen, jossa liikutaan kuntarajoista riippumatta. Monissa paikoissa lähin kauppakeskus, kirjasto tai uimahalli voi olla naapurikunnan puolella. Myös seudun kunnat kehittävät palveluitaan niin, että niitä voi käyttää yli kuntarajojen. Vyöhykeuudistus muuttaa monia kuntarajan ylittäviä matkoja huomattavasti nykyistä edullisemmiksi, Suvi Rihtniemi toteaa. Nykyiset lippualueet noudattavat kuntarajoja, ja lyhyet kuntarajan ylittävät matkat ovat matkan pituuteen nähden kalliita. Toinen ongelma on, että samalla lipulla voi tehdä hyvin eri pituiSelaamo on kirjojen kierrätyssovellus Kallion kirjastoon tulee noutopiste. ? Moni helsinkiläinen tuskailee ylitsepursuavien kirjahyllyjensä kanssa. Kirjoja on vuosien varrella kertynyt valtavasti kirjahyllyihin ja jossain vaiheessa monelle voi tulla tarve hieman tyhjentää asuntoa ylimääräisistä kirjoista. Kirjojen kierrätys on kuitenkin aina ollut todella vaikeaa. Divarit eivät ota vastaan kirjoja ja ne lukuisat kanavat, joihin ihmiset tyrkyttävät kirjojaan ovat niin hajautuneita, että vaikka kirjalle voisi löytyä kiinnostuneita ottajia, heitä on hyvin vaikea löytää. Kirjojen kohtalona onkin hyvin usein roskis, vaikka kiinnostunut ostaja voisi olla olemassa. Sivu 9 Ajankohtaista R a v i n t o l a U I h e l s i n k i Elämyksiä kaikille aisteille ® facebook.com/ravintolalumi.fi
4 Viikko 24 P ääkirjoitus Nro 12 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Yleisönosasto Rotaryklubi Hulevesien hallinta entistä tärkeämpää H ulevesien hyvällä hallinnalla vähennetään huleveden määrää, estetään hulevesitulvia ja parannetaan huleveden laatua. Ilmaston muuttuessa ja sateisuuden lisääntyessä hulevesiä hallitaan entistä enemmän maan pinnalla kulkevien avouomien, ojien, viherrakenteiden ja kosteikkojen tai viherkattojen avulla. Hulevedet ovat rakennetulla alueella maan pinnalta, rakennusten katoilta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sadetai sulamisvettä. Kaupunginhallitus on nyt hyväksynyt Helsingin päivitetyn hulevesiohjelman, jolla edistetään hulevesien suunnitelmallista ja kestävää kokonaishallintaa pitkällä aikajänteellä Helsingissä. Hulevesien hallinta ei ole pelkkää kuivatusta, vaan hulevedet halutaan uudessa ohjelmassa entistä paremmin käyttää hyödyksi. Hulevettä voidaan hyödyntää monin eri tavoin parantamaan elinympäristön laatua, viihtyisyyttä ja virkistymistä. Luonnonmukaisella hulevesien hallinnalla edistetään luonnon monimuotoisuutta ja viilennetään tiivistä kaupunkirakennetta. Hulevesiin päätyy etenkin liikenteestä ja rakennusmateriaaleista haitta-aineita, joita luonnonmukainen hulevesien käsittely tehokkaasti poistaa ennen kuin vedet päätyvät puroihin ja vesistöihin. Hulevesien käsittely viherrakenteissa pidättää vettä ja leikkaa rankkasateista johtuvia tulvahuippuja ehkäisten näin tulvia. Hulevesien hallinnan tulee kaupungissa olla tavoitteellista ja kestävää pitkällä aikavälillä. Tärkeää on varautua tulevaisuuteen ja ottaa huomioon esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä kaupungin tiivistäminen. Lainsäädäntökin on muuttunut ja hulevesiohjelmalla edistetään myös lakiin kirjattuja hulevesien hallinnan tavoitteita, sanoo projektipäällikkö Paula Nurmi Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Ohjelmassa on useita toimenpiteitä huleveden hyötykäytön ja hallinnan suunnittelun ja toteuttamisen parantamiseen kaupunkiorganisaatiossa. Hulevesien hallinta kuuluu kaupungissa monille toimijoille, joten työtä ei voi tehdä yksin vaan yhteistyötä tarvitaan. Työssä tarvitaan myös asukkaiden panosta, jatkaa Nurmi. Hulevesiohjelma sisältää yhteensä 38 toimenpidettä hulevesien hallinnan kehittämiseksi. Toimenpiteiden toteuttamisesta vastaa Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Tyylitaju olisi syytä säilyttää kesälläkin ? Kesä on pitkän talven jälkeen tervetullutta aikaa, mutta harmikseni olen pannut merkille että ihmisten pukeutuminen tuppaa silloin huononemaan aivan luvattoman paljon. Kadut kun näyttäisi silloin täyttyvän lähinnä ihmisistä joiden mielestä lenkkitossut ja T-paita yhdistettynä lippahattuun on sopiva asu kaupungissa, mitä se ei tietenkään ole. Minusta näiden ihmisen olisi syytä katsoa välillä peiliin, koska huoliteltu pukeutuminen ei ole iästä eikä varallisuudesta kiinni. Itse olen esimerkiksi hiljattain löytänyt miesten caprihousut. Ne jalassa voin olla tyylikäs tilanteessa kuin tilanteessa, mutta samaan aikaan pitää nilkat viileinä. Ja kun vielä aamulla muistaa laittaa ehjät sukat sandaaleihin, niin katseenkestävä kokonaisuus on taattu. Olenkin oikein hyvä esimerkki siitä miten on mahdollista ylläpitää huoliteltua olemusta vuodesta toiseen. Bo Hager Mitä sain Helsingin kaupungilta ? Eräs kaverini innokkaana kyselee, että mitä muuta minä saan Helsingin kaupungilta, niin päätin, että nyt on aika vastata, kun saamastani rollaattorista puuttui kori johon voi laittaa ostokset, niin se tuotiin minulle myöhemmin, mutta myös tarkastettiin asuntoni ja minua ihmetytti sellainen joka väitti itseään palotarkastajaksi, mutta ei esitellyt itseään millään tavoin ja toinen vielä suurempi ihmetykseni aihe oli se, että hän heti kärkeen sanoi: ”Tuo parvisänky pitää purkaa !”, kun kysyin syytä, niin hän väitti sitä palovaaralliseksi ! Olin ällistynyt ! Siis mikä on sellainen palotarkastaja joka EI HUOMAA, Että parvisängyn yläpuolella on palovaroitin ja alla vuode jossa NUKUN, Niin miten voin vaihtaa pariston palovaroittimeen jos ei KYSEISTÄ PARVISÄNKYÄ OLE ? ! Kysyisin tultiinko samalla minulta viemään tuiki tärkeitä tavaroita pois, kun vielä myöhemmin tuli kaksi sosiaalityöntekijää ja toinen alkoi vaatimaan minulta VAATTEITA, Vaikka juuri edellisen Joulun alla annoin Pelastusarmeijalle MATKALAUKULLISEN VAATTEITA Ja matkalaukun myös ! minua on syytetty juopoksi, mutta minkälainen juoppo on sellainen joka ostaa tavaraa ”joka lähtöön” ja vielä ruokaakin kaapit täyteen ! Ei, siis käy muuta, kuin tummaa leipää ajoittain hakemassa PelastusarmeijastaLassi Tiittanen Sturenkatu Huono esimerkki ? Kulkiessani 24.05 Sturenkatua Kalliolanrinnettä kohti, niin siinä paloi punainen valo, mutta nuorehko naispyöräilijä kyseisestä valosta välittämättä jatkoi ajoaan, vaikka toisella puolen Sturenkatua kulki pieniä lapsia, jotka juuri olivat ylittäneet kyseisen kadun ja jos yksikin heistä näki tapauksen, niin tämä naishenkilö voisi miettiä keneltä nämä lapset perivät huonot ominaisuudet. Lassi Tiittanen Sturenkatu Laiminlyöty Kaisaniemenranta ? Kaisaniemenranta on keskeisellä paikalla Kaisaniemenlahden kupeessa. Helteisen toukokuun iltoina se kylpee ihanassa ilta-auringossa. Mutta penkit puuttuvat! Rantaa koristavat muutamat veneet aina kesäkuun puolelle. Mutta penkit puuttuvat! Kaupungin hallinnossa on virasto poikinensa, on ulkoiluja urheiluvirasto, on kiinteistövirasto, on puisto-osasto, on Stara, on Stadi ja rakennusvalvontavirasto ja suunnitteluvirasto ja rakennusvirasto ja ympäristövirasto ja puisto-osasto ja satamalaitos. Ja on jokunen virkamieskin! Mutta puuttuu penkkiosasto! Helsinkiläisten viihtyvyyden kannalta Kaisaniemenrantaan pitää saada kunnon istuimet. Eikö penkkejä ole varastossa vai mistä kenkä puristaa? Leif Söderlund Siltasaari Miksi näin? ? Useimmat virastot ovat samaan aikaan auki ja mikäli yhdessä virastossa menee pitkän aikaa, niin ei samana päivänä ehdi useampiin virastoihin, joten sopinee kysyä kiksi näin ? Kauppojen aukioloaikaa lisättiin, että asiakkaita saataisiin mahdollisimman monenlaista työtä tekevistä, mutta virastoja ei voida porrastaa siten, että asiakkaat voisivat saman päivän aikana suorittaa mahdollisimman monta tehtävää ja seuraavana päivänä keskittyä omiin tehtäviinsä kotona tai muualla. Lassi Tiittanen Sturenkatu Suomalaista opettajaosaamista Namibiaan ? Kaksi suomalaista opettajaa lähtee Namibiaan, Martti Ahtisaari-kouluun, kesäkuun 15. päivänä ja käynnistää kolmevuotisen projektin, jonka tavoitteena on kehittää opettajien työkäytäntöjä, opetusmenetelmiä ja oppimateriaalien käyttöä Namibiassa ja näin parantaa opetuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Namibiassa suomalaiset opettajat työskentelevät namibialaisten opettajien rinnalla tukien opettajien opetustyötä ja sen jatkuvaa kehittämistä. Opettajien kanssa yhdessä kehitetään innostavia oppimisympäristöjä ja muokataan opetusmenetelmiä, jotka sopivat namibialaiseen kouluun ja Namibian olosuhteisiin. Opettajat vahvistavat myös perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta perheet jaksaisivat paremmin kannustaa lapsiaan oppimiseen ja koulun käyntiin. Hankkeessa tuetaan erityisesti tyttöjen koulunkäyntimotivaatioita ja tyttöjen asemaa. Käytännön toimintona on opettajavaihto Namibian pääkaupungissa Windhoekissa sijaitsevan Martti Ahtisaari-koulun ja suomalaisten koulujen välillä. Kaksi opettajaa Suomesta matkustaa Namibiaan seitsemän viikon jaksolle ja vastaavasti kaksi opettajaa Namibiasta saapuu Suomeen myös seitsemän viikon jaksolle. Kolmen vuoden aikana yhteensä 12 opettajaa on mukana tässä vaihdossa, kuusi Suomesta ja kuusi Namibiasta. Suomesta lähtevät ensimmäiset opettajat ovat Kirkkonummen Kantvikin koulun erityisluokanopettaja Nina Neuman ja Heikkilän koulun luokanopettaja Pirjo Seppälä. Hankkeessa suomalaiset opettajat antavat oman työpanoksensa ilman palkkiota, vapaaehtoistyönä. Ainutlaatuinen hanke on Pasilan Rotaryklubin suunnittelema ja toteuttama ns. Global Grant-hanke. Sitä ovat rahoittamassa ja tukemassa 20 suomalaista Rotaryklubia, Windhoekin Rotaryklubi sekä Rotarysäätiö. Myös Kallion Rotaryklubi on ollut hankkeessa rahoittajana. Hankkeen kokonaisbudjetti on 83 000 Eur ja se toteutetaan täysin Rotaryliikkeen rahoituksella. Näin projekti osaltaan paikkaa sitä aukkoa, mitä kehitysyhteistyöhön kohdistuneet leikkaukset ovat aiheuttaneet järjestöjen työlle. Hanke myös vahvistaa YK:n kestävän kehityksen ohjelmaa, agenda 2030. Sen tavoitteissa korostetaan koulutuksen merkitystä. Agenda 2030 lähtökohtana on, ettei ketään jätetä jälkeen. Hanke vahvistaa näkemystä suomalaisesta koulutusosaamisesta ja erinomaisesta opettajakoulutuksesta. Pasilan Rotaryklubi Timo Havola Ritva Semi Myös Kallion Rotaryklubi on ollut projektissa mukana Hannu Luntiala Metsä kiittää Ympäristötaidenäyttely Kivinokka, Helsinki 16.6.26.8. ? Vuonna 2003 ryhmä taiteilijoita organisoi ympäristötaidenäyttelyn Kivinokan virkistysalueelle, koska he olivat huolissaan tämän lajissaan ainutlaatuisen alueen säilymisestä rakentamattomana. Taiteilijat halusivat lisätä tietoisuutta Kivinokan merkityksestä ja arvosta helsinkiläisille ja ottivat samalla yleisemminkin kantaa luonnon merkitykseen ihmisen henkisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lähteenä. Vuosien varrella näyttelyitä järjestettiin kymmenkunta, ja Kivinokka-taiteilijat ovatkin omalta osaltaan olleet vaikuttamassa siihen, että alue on säilynyt ennallaan. Tämän vuoden alussa Kivinokan vanhaan metsään perustettiin 13 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue. On ainutlaatuista, että metromatkan päässä pääkaupungista voi nauttia vanhan metsän sadunomaisesta tunnelmasta. Kivinokassa limittyvät ajan monet kerrokset: surviaissääskien lyhyet lentohetket, vanhan metsän hidas aika, kallioiden ja hiidenkirnujen ikiaika. Kivinokan ajan ja maiseman lomaan näyttelyn taiteilijat ovat rakentaneet teoksensa, joita satunnainen kulkija voi myöhemmin alueella liikkuessaan muistella. Taiteilijat ovat työskennelleet 1960-luvun maataiteen hengessä aistien paikan henkeä siellä oleilun, harhailun ja kuljeskelun myötä – paikka merkitsee taiteilijan ja taiteilija merkitsee paikan. Maisemaan voi myös katsoa kuin peiliin, kun liikkuu metsän hämärässä holvistossa, nojaa poskeaan lämmintä kilpikaarnaista puuta vasten tai seisoo tuulisena iltana meren rannalla valojen loistaessa vastarannalla. Näyttelyohjelmaan kuuluu lapsille ja nuorille suunnattuja taidekasvatuksellisia retkiä sekä kaikille näyttelyssä kävijöille tarkoitettuja opastettuja kierroksia, joilla taiteilijat kertovat teoksistaan ja luontoasiantuntijat alueen rikkaasta luonnosta. Suomen luonnon päivänä 26.8. alueella järjestetään monenlaista luontoa ja taidetta yhdistävää ohjelmaa. Näyttelyyn ja tapahtumiin on vapaa pääsy. Taiteilijat: Pira Cousin, Olavi Fellman, Marja Hakala, Maria Hopia, Olli Hopia, Maija Hyvönen, Juha Sven Korhonen, Erja Laakkonen, Tuija Lindfors, Antti Nordin, Minna Pyykkö, Maija Saksman, Jenni Tieaho, Leena Turvanen, Tiina Valkeapää, Vinha-Jonna ja Katja Öhrnberg.
5 Viikko 24 Heinäsen kolumni Kuva: Pauliina Heinänen / WWF Itämeri puhtaaksi! ? Itämerellä on mielissämme toisaalta lähes runollinen sävy, toisaalta taasen kannamme huolta sen tilasta. Maila Talviohan romaanillaan ” Helsinki, Itämeren tytär” iskosti meihin uskomuksen omasta erikoisuudestamme. Sotahistorialliset tapahtumat Oolannin sodasta ja Suomenlinnan rakentamisesta lähtien taasen muistuttavat strategisesta asemastamme. Viime vuosisadan loppupuolella kuulimme toivorikkaita uutisia Leningradin ja sittemmin Pietarin kaupungin saastesuojauksista oman pohjukkansa edustalla. Lievästi väristen kuuntelin Käpyrinteen palvelutalon ns. vantteraillassa prof. Matti Perttilää hänen kertoessaan Itämeren ympäristötutkimuksen tosiseikkoja. Ongelmia aiheuttavat nimenomaan ilmaston muutos, rehevöityminen, ympäristömyrkyt, öljykuljetukset, lisääntyvä laivaliikenne ja roskaantuminen. Ongelmien poistamiseen tarvitaan valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Välittömällä ns. valuma-alueella on 14 valtiota, joista yhdeksällä on rantakosketus mereen. Alueella asuu 85 miljoonaa ihmistä. 40 vuotta sitten valtiot tekivät Itämeren suojeluun tähtäävän Helsingin sopimuksen, jota valvoo edelleen HELCOM eli Helsingin komissio. Kansainvälisen yhteistyön merkitystä korostavat lukuisat auttajat, mm. WWF eli Maailman Luonnonsäätiö, jonka Suomen toimistolta saimme pakinani kuvitukseksi Pauliina Heinäsen hyvää purjetuulta Itämerellä –kuvan. Tuolla em. valuma-alueella ovat Ruotsi, Tanska, Norja, Suomi, Liettua, Latvia, Viro, Venäjä, Saksa, Puola, Valko-Venäjä, Tsekinmaa ja Ukraina. Ja kun niillä sataa enemmän kuin haihtuu, maaperä siihen lisättyine lannoitteineen huuhtoutuu aina lopulta Itämereen. Ja vedenvaihto Tanskan salmien kautta Pohjanmereen ja Atlantiin on vähäinen. Suuresta valumasta ja vähäisestä vedenvaihdosta sitten seuraa, että Itämeren vesi on ns. murtovettä. Sen suolaisuus vaihtelee Perämeren 2-3 promillesta eteläisen Itämeren 14-16 promilleen, kun valtameriveden suolapitoisuus on 35 promillea! Rakennekuormitus Itämereen aiheutuu Perttilän mukaan ennen kaikkea maanja metsänviljelyksestä sekä puhdistamattomista jätevesistä. Happikato vaikuttaa erityisesti mm. turskan levinneisyyteen. Laivaliikenteen onnettomuuksien välttämiseksi on muodostettu automaattisia valvontaverkostoja. Erityisesti suuret öljyn pintakuljetukset muodostavat katastrofiuhan, jota suunnitellut pohjalla kulkevat öljyputket vähentävät. Nimenomaan viime maailmansodan aikana Itämereen kylvettiin 180 000 miinaa, joista läheskään kaikkia ei ole paikannettu, joten laivojen reittejä kulkee miina-alueiden yli... Ei pitäisi pahemmin pelätä. Roskaantuminen on tiedostettu. Erityisesti muovijätteet ovat suuri uhka eliöstölle. Tavallinen muovi jauhautuu mikromuoviksi, joka kulkeutuu merieliöstön aineenvaihduntaan. Suurin osa on peräisin talousjätteistä! Tässä kohden Perttilä vetosi nimenomaan tavallisiin kansalaisiin. Hän kertoi myös, miten vielä 1990-luvun lopulla Itämeri oli yksi maapallon saastuneimmista merialueista, nimenomaan Kielin ja Mecklenburgin alueilla. Päästörajoitukset ja jätevesien puhdistus ovat kuitenkin tehonneet ja voidaan todeta ympäristömyrkkyjen laskeneen. Kuitenkin esimerkiksi DDT-yhdisteitä esiintyy yhä eliöstössä, vaikka niiden käyttö kiellettiin jo 70-luvulla Itämeren alueella. Öljyvahinkojen varalta Itämeren valtiot ylläpitävät lentokonevartiointia, eikä viime vuosina varsinaisia öljynkuljetusvahinkoja ole sattunutkaan. Öljypäästöjen koko ja lukumäärä ovat pienentyneet ilmavalvonnan lisäännyttyä. Suurin osa öljypäästöistä on havaittu laivaväylillä. Tutkimus ja tulosten varteenotto ovat meille kaikille, mutta nimenomaan tuleville polville elintärkeitä. Ilmastonmuutos on tosiasia, ilmasto lämpenee koko ajan. Vaikutukset ovat aikamoiset. Tässä vaiheessa me tavikset voisimme osallistua luonnonsuojeluun edes luopumalla muovipussista! Aira Heinänen Runopalsta Kirja-arvostelu Kissanpäivät 10-vuotias Vimma-tyttö Kuningatar on linnassaan. Vimma punoo aina juoniaan Päälle kynnet teroittaa. Pissallekaan ei voi mennä ennenkuin kakat siivotaan. Vimma jaksaa aina odottaa kunnes turkki kammataan. Kissatyttö on erikoinen, käskyt ilmeet oivaltaa. Uskokoon ken tehtoo, Vimma paljon aavistaa. Äiti oli ihmeissään, Vimma enteili kuolevaa. Kissa pienesti naukui yllättävää surusanomaa. Milloin tulee päivä musta kissa ei äitiä huomaakaan. Vimma puhelimen piilottaa, puree jos sitä häiritään. Sydän täynnä luottamusta yhdessä aina selvitään. Hauskat ovat iltatoimet, yhdessä mennään nukkumaan. Vimma persona on linnassaan viettämässä merkkipäiviään. Äidin vieraat nelijalkaiset saavat lähteä tullessaan. Kauniit ovat iltahetket, Vimman helmet punaiset. Toivo Levanko, lyyrikko Merkkiteos Hilja Pärssisestä ? Hilja Pärssinen (18761935) oli aikanaan Suomen historian merkittävimpiä naisia, jonka erittäin ansiokas yhteiskunnallinen elämä,ura on jäänyt syyttä suotta hyvin vähälle huomiolle suomalaisesta yhteiskunnasta kirjoitetussa historiassa. Tätä puutetta korvaa erinomaisella tavalla kirja ”Uuden ajan nainen – Hilja Pärssien elämä” ( Siltala 2018 ). Tällä 350-sivuisella teoksella on kolme kirjoittajaa : Marja-Liisa Hentilä, Matti Kalliokoski, Armi Viita. Jokaisella heistä on sukutaustansa tai tutkimustaustansa vuoksi kosketusta Hilja Pärssiseen, joka tunnettiin varsinkin kirjailijaja lehtimiespiireissä nimellä Hilja Liinamaa. Opettaja ja sosialisti Hilja Liinamaa oli papin tytär Halsualta, joka opiskeli ylioppilaaksi ja opettajaksi. Hän omaksui kuitenkin jo 1900-luvun alussa sosialismin aatteet ” ollen häpeäksi koko opettaja-ammatille”. Kirja kuvaa erinomaisen tarkasti, miten sosialismin aate säilyi Hilja Pärssisessä läpi koko hänen elämänsä. Vuoden 1918 jälkeinen pakolaisolo sekavissa oloissa Neuvosto-Venäjällä ei aatetta ”laimentanut” eikä myöskään vankilavuodet Hämeenlinnan naisvankilan karseissa oloissa 1920-luvun alussa. Kirjan kuvaus Pärssisen pariskunnan, Jaakko-mies mukana, seikkailuista eri puolilla Venäjää sekavissa oloissa 1918-20 on aivan ainutlaatuista, uutta tuntematonta historiaa. Naisten asialla Hilja Liinamaa-Pärssinen omaksui nuorena paitsi sosialismin, raittiusaatteen, jyrkän kirkonvastaisuuden ja naisten ,lasten,äitien aseman parantamisen . Sosialistinen feministi oli tiukka kirjoituksissaan, erinomainen puhuja, kansainvälisesti kielitaitoinen kirjoittaen yli 20 artikkelia saksalaisiin lehtiin. Ei ihme, että tämä aktiivi valittiin Suomen uuteen Eduskuntaan heti kun naiset saivat äänioikeuden 1906. Sosialidemokraatteja valittiin 80, Eduskunnan suurin ryhmä. Naisia valittiin historialliset 19, joista sosialidemokraatteja yhdeksän. Pärssinen oli näistä naista ainoa opettaja, ompelijoita ja palvelijoita oli useita. Pärssisestä tuli ensimmäisessä Eduskunnassa vahva vaikuttaja erityisesti naisten ja lasten yhteiskunnallisten olojen parantajana. ”Pärssinenhän puhuu kuin mies ”, oli kansanedustajamiesten arvio tulisieluisesta eduskuntakolleegastaan. Jo Venäjän vallan aikana Pärssinen sai Eduskunnassa lävitse lakialoittensa ” Lievennyksiä lapsenmurhan tehneiden naisten rangaistuksiin”, ajankohtainen kysymys tänään Pohjois-Irlannissa,”Liikeaikalaki ja työolojen kohentaminen kaupan alalla”, ”Parannuksia rautateillä työskentelevien naisten asemaan”. Peruskoulu ja ensikodit Kirja selvittää ansiokkaasti Pärssisen avaria, ennakkoluulottomia, rohkeita avauksia koululaitoksen uudistamisesta nykyisen peruskoulun suuntaan jo yli sata vuotta sitten ! Pärssisen ”lempihuolenaihe” olivat yksinäisiä lapsia synnyttävät äidit, joiden löyhä moraali oli kirkon edustajien mukaan syynä ”häpeään”. Aviottomia lapsia jätettiin Suomessakin salaa kirkon portaille. Hilja Pärssinen kirjoitti ja puhui voimakkaasti näiden lasten ja äitien puolesta ollen esitaistelija myöhemmän Ensi Kotiajatuksen puolesta. Vuosi 1918 Eduskunnan jäseneksi Hilja Pärssinen valittiin vuoden 1906 jälkeen joka vaaleissa vuoteen 1918 saakka. Vuonna 1918 Hilja Pärssinen ja miehensä Jaakko asennoituivat vallankumouksen puolelle ja pakenivat sisällisodan loppuvaiheissa Neuvosto-Venäjälle. Paluu Suomeen vei Hilja Pärssisen heti vankilaan. Päästyään lopulta vapaaksi Hilja Pärssinen jatkoi yhteiskunnallista toimintaansa, opettajahommia oli vaikea saada sillä taustalla, mutta Eduskuntaan kansanedustajaksi hänet valittiin vankilavuosienkin jälkeen 1929. Värikäs elämä, loikkaus Neuvostoliittoon, vankilavuodet, paluu politiikkaan ei sujunut 1920ja 1930 -luvun ilmapiirissä Suomessa mitenkään helposti. Hilja Liinamaa-Pärssinen on kuitenkin ollut Suomen historian vahva vaikuttaja, ” Uuden ajan nainen ”, unohdettu sankari. Hänen elämänsä ja saavutuksensa ovat todella ansainneet tämän kirjan. Pekka Hurme Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi
6 Viikko 24 Helsingin urkukesä 17. kerran Päivyri Nimipäivät: Viikko 24 Ma 11.6. Immi, Impi Ti 12.6. Esko Ke 13.6. Raili, Raila To 14.6. Pihla, Kielo Pe 15.6. Moona, Viena, Vieno La 16.6. Päivi, Päivikki, Päivä Su 17.6. Urho Päivän mietelause: Joka päivä uusi aurinko. Herakleitos (500-luku eKr.) ? Tänä kesänä 17. kerran järjestettävä Helsingin urkukesä tuo Helsingin keskustan ja Kallion kirkkoihin mittavan kattauksen kotimaisia ja ulkomaisia urkutaiteilijoita, solisteja, kuoroja ja kamarimuusikoita. Helsingin urkukesä -festivaali on konserttimäärällä mitattuna maamme laajin musiikkifestivaali. Konserttisarja alkaa maanantaina 4.6. ja jatkuu elokuun 26. päivään saakka. Urkukesän ohjelmassa on kesän aikana yli 100 konserttia, joita järjestetään Helsingin keskustan, Kallion ja Suomenlinnan kirkossa. Festivaali on tärkeä lisä kesäisen pääkaupunkimme konserttitarjontaan erityisesti klassisenja kirkkomusiikin osalta. Konserteissa käymisen ohella voi samalla tutustua Helsingin kauniisiin kirkkoihin. Kesän 2018 uutuutena tarjontaan on vielä lisätty ”Five O’Clock Organ” -konsertit tiistaisin kello 17 Johanneksenkirkossa. – Näin konserteistamme on mahdollista nauttia myös iltapäivän päätteeksi, vaikkapa työpäivän jälkeen. Uskomattominta on, että yhtä Agricolan kirkon konserttia lukuun ottamatta Helsingin Urkukesän konsertteihin on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!, toivottaa Kallion kirkon urkuri Olli Pyylampi. Helsingin Urkukesän 2018 kansainvälisesti tunnetuimmat esiintyjät tulevat Keski-Euroopasta. Ranskalainen Vincent Dubois (s. 1980) on yksi kolmesta Notre Damen katedraalin pääurkurista, ja konsertoi Urkukesässä juhannussunnuntaina 24.6. Helsingin tuomiokirkossa kello 20. Toinen erittäin tunnettu Urkukesän taiteilija on Berliinin tuomiokirkon urkuri Andreas Sieling (s. 1963), joka konsertoi Tuomiokirkossa 8.7. kello 20. Muita kansainvälisesti tunnettuja urkutaiteilijoita tämän vuoden festivaalilla ovat mm. italialaiset Maurizio Maffezzoli ja Fabio Ciofini, saksalainen Stefan Kagl, yhdysvaltalainen Adam Brakel sekä Iso-Britanniasta Urkukesään saapuva Keith John. Myös kotimaisten taiteilijoiden kirjo on Urkukesässä laaja. Heti avajaiskonsertissa 4.6. Kallion kirkossa kello 19 päästään kuulemaan ooppera-aarioita Tommi Niskalan urkusäestyksellä tenori Jyrki Anttilan ja sopraano Hannakaisa Nyrösen esittäminä. Urkuduo Jaana Jokimies ja Irina Lampén konsertoivat samassa paikassa 18.6. kello 19. Erilaisia soitinyhtyeitä kuullaan erityisesti Vanhankirkon konserteissa keskiviikkoiltaisin heinäkuussa. Rajoja rikkovaa urkumusiikkia puolestaan tarjoillaan yhteistyössä Helsingin Juhlaviikkojen kanssa järjestettävässä Ultra Organ -konsertissa 22.8. kello 21 Mikael Agricolan kirkossa. Sunnuntaina 26.8. kello 20 Helsingin urkukesä huipentuu päätöskonserttiin, jossa kuullaan Tuomiokirkon urkuri, säveltäjä Harri Viitasen teoksia uruille, huilulle, harpulle ja soitinyhtyeelle. Postin uusi OmaPosti-mobiiliappi yhdistää verkko-ostokset, laskut ja kirjeet Helsingin terveydenhuollon kustannuskehitys maltillista Kallion kirkko Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16–19 Iltamessu ke 13.6. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Perinteinen viikkomessu to 14.6. klo 18. Riitta Männistö. Iltamessu pe 15.6. klo 18. Marja Kotakorpi. Messu su 17.6. klo 10. Teol. kand. Pietu Korpelainen. Iltamessu ma 18.6. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 19.6. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Iltamessu ke 20.6.klo 18. Riitta Männistö. Perinteinen viikkomessu to 21.6. klo 18. Marja Kotakorpi. Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 10. Riitta Männistö. Luomakunnan sunnuntain messu su 24.6. klo 10. Petri Patronen. ALPPILAN KIRKKO Vironkielinen messu su 17.6. klo 11. Mihkel Kukk. Kansanlaulukirkko su 17.6. klo 16. Virsien tilalla lauletaan tuttuja suomalaisia kansanlauluja Anna-Mari Kaskisen hengellisiin runoihin. Petri Patronen. Luomakunnan sunnuntain messu su 24.6. klo 16. Petri Patronen. TAPAHTUMAT Helsingin Urkukesä. 4.6.– 26.8. Helsingin Urkukesä täyttää jälleen keskustan kirkot musiikilla yli sadan upean ilmaiskonsertin myötä. Urkukonserttien lisäksi kuoro-, lauluja kamarimusiikkia. Kallion kirkossa konsertit maanantaisin klo 19 ja torstaisin klo 12. Puolen tunnin päiväkonsertista ehtii vielä lounaalle aurinkoiselle terassille kirkon kivijalan Café Sonckiin. Urkukesän iltakonsertti ma 18.6. klo 19 Kallion kirkossa. Urkuduo Jaana Jokimies & Irina Lampén. Vapaa pääsy. Ohj. 8 e. Urkukesän päivämusiikki to 7.6. klo 12 Kallion kirkossa. 14.6. Olli Saari ja 21.6. Dag-Ulrik Almqvist Vapaa pääsy. Yhteislaulutilaisuus Ilon ääni ihanainen juhannuspäivänä la 23.6. klo 15. Liisa Enwald ja Vivika Oksanen laulattavat kesäisiä hengellisiä ja maallisia lauluja Alppilan kirkolla. Vapaa pääsy. Kesäkahvila eläkeläisille keskiviikkoisin klo 13–14.30 Seurakuntakodilla. Juttuseuraa ja kesäinen hartaus. Avoin Varikkoryhmä ja aamiainen työtä hakeville torstaisin klo 9–12 Seurakuntakodilla. Tule puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Lasten perjantait Alppilan kirkon ala-aulassa 15.6. ja 29.6. klo 10–12. Mukavaa puuhaa kaikenikäisille lapsille lastenohjaaja Tuulikki Karun johdolla. Kallion Hääyö 1.8.2018. Haluaisitteko kirkollisen vihkimisen ja tunnelmalliset, intiimit häät ilman isoja järjestelyitä? Hääyö järjestetään keskiviikkona 1.8 klo 18.00– 23.30 Kallion kirkossa. Vihkimiset ovat puolen tunnin välein, jonka jälkeen vihkipareille ja vieraille tarjolla kakkukahvit Kirkkopuistossa. Rohkeimmat voivat kiivetä Kallion kirkon torniin valokuvaajan kuvattavaksi. Kysy lisää: pastori Mari Mattsson, mari.mattsson@evl.fi, p. 050-3803285 Diakonian kesäleiri Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa 13.–16.8. Leiri on tarkoitettu vähävaraisille. Leirin hinta 100 e. Ilm. 20.7. mennessä virastoon p. 2340 3600. Kahvila Autre Chose Café. Alppilan kirkon aulassa sijaitseva viihtyisä kahvila avoinna ti–pe klo 8–15. Lounasta tarjolla klo 11–13, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Kahvila on kesälomalla 22.6.–13.8., mutta avoinna yksityistilaisuuksia varten. Tied.: autrechose.helsinki@ gmail.com. ACKTÈN KESÄSARJA KAHVILA CAFÉ SONCK Kallion kirkon kivijalka, Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma-to klo 10-16. Aino Acktén kamarimusiikkifestivaali tarjoilee tänäkin kesänä kulttuurikahvila Café Sonckissa musiikkia, runoutta, tanssia ja kuvataidetta lähietäisyydeltä. Acktén kesäsarjan (8.5. –27.9.2018) konsertit alkavat klo 19. Liput 20 e. Koko ohjelmisto: acktefestival.fi. Ennakkovaraukset: liput@acktefestival.fi. Sure on this shining night to 14.6. klo 19. Suomalaista, amerikkalaista ja itävaltalaista vokaalimusiikkia 1700-luvulta 2000-luvulle. Kuula Bernstein Mozart Schubert Previn Barber. Meri Siirala, sopraano, Cecilia Oinas, piano ja Ville Komppa, klarinetti Kontrasteja – Beethoven & Schnittke ti 19.6. klo 19. Abel Puustinen, viulu ja Ossi Tanner, piano. Café Sonck. Konserttien yhteydessä sekä ma–to klo 10–16 olet lämpimästi tervetullut herkuttelemaan Kallion aurinkoisimmalle kahvilaterassille ja tutustumaan Marianne Blomqvistin kesänäyttelyyn ”Kukkameri” 9.5. –30.8.2018. Kahvila on kesälomalla 20.6. –30.7., mutta avoinna yksityistilaisuuksia varten. Tied: sten. maury@acktefestival.fi,p. 050-4095405. ? Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset olivat suurten kaupunkien vertailussa neljänneksi pienimmät, 2 275 euroa/asukas. Ne laskivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia. Tämä kävi ilmi Kuntaliiton juuri julkaisemasta suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusten vertailusta. – Toisin kuin välillä julkisuudessakin on väitetty sote-uudistukseen liittyen, Helsingin terveydenhuollon kustannusten kehitys on ollut viime vuosina erittäin maltillista, ja tuottavuus on parantunut joka vuosi, toteaa Helsingin sosiaalija terveystoimen vs. toimialajohtaja Leena Turpeinen. Palvelurakenteen keventäminen etenee Helsingissä suunnitellusti. Viime vuonna kotihoitoa vahvistettiin palkkaamalla 15 uutta työntekijää ja käynnit lisääntyivät 11 prosenttia. Vastaavasti laitoshoidon paikat vähenivät. Psykiatriaja päihdepalveluissa asioinnit alueellisilla poliklinikoilla lisääntyivät ja hoitopäivät sairaalassa laskivat. Myös somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät laskivat. – Edellä oleva osoittaa, että olemme onnistuneet auttamaan asiakkaita aikaisempaa useammin lähellä heidän arkeaan eli avopalveluissa. Kun lisäämme tähän vielä sen, että hoitoon pääsy parani vuonna 2017, esimerkiksi terveysaseman lääkärin vastaanotolle pääsi kiireettömissä asioissa keskimäärin nopeammin, voimme olla tyytyväisiä. Tosin työtä on vielä tehtävänä hoitoon pääsyn parantamisessa, Turpeinen tiivistää viime vuosien kehitystä Helsingissä. Huolimatta kansallisesta sote-ratkaisuista Helsinki jatkaa määrätietoisesti helsinkiläisten sosiaalija terveyspalvelujen uudistamista. Vuosaaren Albatrossin tilamuutokset ovat loppusuoralla. Juhannusviikosta lähtien vuosaarelaiset saavat saman katon alta sekä perhekeskuksen että terveysja hyvinvointikeskuksen palvelut. Vuoden päästä avataan Kallioon perhekeskus ja keskustan terveysja hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmaa valmistellaan. Kuntaliiton vertailussa selvitettiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannusten lisäksi ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon kustannuksia. Helsingin lisäksi suurten kaupunkien kustannusten vertailussa olivat mukana Espoo, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. ? Posti on rakentanut mobiilin asiakaskokemuksensa alusta alkaen uudestaan asiakkaidensa toiveita kuunnellen. Uudella OmaPosti-apilla voi hallinnoida laskuja, seurata ja ohjata saapuvia lähetyksiä sekä lähettää edullisesti paketteja. OmaPosti korvaa nykyisen Posti-sovelluksen, jolla on kuukausittain yli 100.000 käyttäjää. OmaPostin rakentamisessa on keskitytty asiakkaalle eniten arvoa tuottaviin palveluihin ja niiden käyttökokemukseen. Apin keskiössä on sähköinen postilaatikko, joka yhdistää verkko-ostokset, laskut ja kirjeet yhteen selkeään näkymään. – OmaPostin ensimmäinen versio palvelee erityisen hyvin kaikkia, jotka ostavat tuotteita verkosta. Verkkokaupan lähetysten seuranta ja ohjaus on nyt huomattavasti aiempaa helpompaa. Lisäksi paketin lähettäminen on edullisinta OmaPostista, kertoo Postin digitaalisista kuluttajapalveluista vastaava Timo Korander. OmaPosti helpottaa myös laskuviidakon hallintaa. Appi muistuttaa laskujen eräpäivästä ja arkistoi automaattisesti niin laskut kuin muutkin palveluun tulleet viestit. Laskut voi helposti myös maksaa, ensimmäisessä versiossa yhteistyössä OP Ryhmän Pivo-mobiililompakolla. Jatkossa appiin lisätään maksuvaihtoehtoja. Palvelun ensimmäisessä versiossa appiin saapuvat automaattisesti sähköiset kirjeet eli nykyiset Netpostin laskut. Myös paperilaskut on helppo maksaa apilla nappaamalla kuva laskun viivakoodista. Seuraavassa vaiheessa käyttäjät voivat ohjata OmaPostiin myös kaikki sähköpostiinsa saapuneet laskut ja e-laskut. – OmaPosti ei suinkaan ole valmis, vaan aktiivinen kehitys käyttäjien kanssa jatkuu. Tulemme lähiaikoina lisäämään palveluun useita arkea helpottavia toiminnallisuuksia, jatkaa Korander. Postin tavoitteena on, että OmaPostista tulee yksi suosituimmista appeista suomalaisten arjessa. OmaPostiin kirjaudutaan Posti-tunnuksella, joka on yli 830 000 suomalaisella käytössä.
7 Viikko 24 Jäätelökesä Maarnela ? Mies käveli kadulla, kun hän yllättäen sieppasi vastaantulevan pikkulapsen kädestä jäätelötötterön. Näin tapauksen ja kysyin häneltä, että miksi hän teki niin. Mies vastasi, että koska hän pystyi. ”Et kai hetkeäkään kuvittele, että olisin ottanut sen sinun käsistäsi”, jatkoi mies. Selitys kuulosti minusta ihan järkevältä. Meiltä poliitikoilta voi aina kysyä neuvoja yhteiskunnan ongelmiin. Me poliitikkoihmisethän voisimme perustaa esim. vaikkapa vanhusasiamiehen pestin kuuntelemaan niitä vanhusten valituksia ihan niinkuin pakolaisasiamiehen tai lapsiasiamiehen pestitkin. Vaan emmepä perusta. Emmekä itsekään oikein ymmärrä, että miksi. Vaikka kaikki sitä meiltä aina kuitenkin kysyvät – ja kaikille me sen aina kuitenkin lupaamme. 70 vuotta sitten nuori Suomi Neito amputoimattomine käsivarsineen oli hengenvaarassa. Silloin oli pakko nöyrtyä ja oli pakko olla kiltti muuten koko yhteiskunta olisi tuhottu. Se oli silloin oikein se oli sen ajan defenssi. Defenssit ovat ihmisen puolustuskeinoja, joiden avulla hän jää henkiin silloin aikoinaan lapsuudessa ne olivat tarpeellisia, mutta aikuisuudessa ne yleensä vain rajoittavat ihmisen elämää ja tuottavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Meille suomalaisille on jäänyt kiltteyden defenssi päälle. Me uskomme yhä sisimmässämme, että meidän tarvitsee olla yhä vielä yhtä kilttejä kuin silloin, kun 100 000 suomalaista tapettiin, kun Suomi Neidon käsivarsi revittiin olkapäätä myöten irti ja kun Neidon hameen helman mukana meni yli puolet Suomen makeanveden varastoista. Kiltteytemme näkyy kuulemma edelleen rahanjaossa. Tallinnassa on kuulemma ilmaiset matkat ratikoilla paikallisille. Helsingissä ei kuulemma edes vanhuksille. Tallinnassa on kuulemma nolla elintasopakolaista. Helsingissä ei kuulemma asunnot riitä edes paikallisille. Ja kuulemma, että mitä enemmän palomiehiä, niin sitä suurempi tulipalo. Kumpi aiheuttaa kumman. Ilmaiset matkat ja vanhusasiamiehet kun maksavat nekin. Tapasin ”jäätelömiehen” vielä päivällä myöhemmin. Hän istui puiston penkillä ja taas jäätelötötterö kädessä. Oli kuulemma paljon pikkulapsia liikkeellä. Kysyin kummissani, että mitäpä vanhemmat sanovat, kun viet jäätelötötterön heidän lastensa kädestä. Mies vain tuumasi, että kyllähän nuo kovasti valittelevat. ”Mulle tehkää mitä vaan / mut´ muita pitää avustaa / Valta kansaa verottaa / ja rahat jakaa maailmaan.” Tilanne on toivoton – mutta hallinnassa. Ari Maarnela Siperiatyöryhmä Kallionseudun Perussuomalaiset ry emaarnela@gmail.com Etuoikeutetut Sarpo ? Etuoikeutettu. Sana, joka useimmissa suissa maistuu hieman kitkerälle, kateudella kuorrutetulle. Taitaa närästää jo sanan ajatteleminenkin. Niin tai näin, me, kirjakauppakissa Nappi ja eräs kirjailija, me olemme etuoikeutettuja. Romaanissaan Oblomov virkaveli Gontsarov määrittelee kirjailijan henkilöksi, jolla on ylettömästi aikaa, eikä mitään tähdellistä tekemistä. Juuri niin kuin me, Nappi ja se eräs kirjailija. Nappi nukkuu vaatekasassa ja kirjailija kirjoittaa niitä näitä. Nappi on jo ammattilainen, kirjailija vasta totuttelee tilanteeseen. Kymmenen päivää kustantaja Reunan kirjakaupan yläkerrassa, kirjailijaresidenssissä. Myllykoskella. Oblomovilaista elämää vailla sen tähdellisempää tekemistä. Sotet ja hallitukset saavat kaatua tai olla kaatumatta. Selvitkööt kymmenen päivää keskenään. Sellaista se on oleminen etuoikeutettujen maailmassa. Siis ylettömästi aikaa kirjoittaa, istuskella kirjakaupan kahvilassa rupattelemassa viehättävien ihmisten kanssa, käydä 2. divisioonan jalkapallomatsissa MyPaa kannustamassa, vastailla lukupiiriläisten kiperiin kysymyksiin, kuunnella tarinoita teollisuuspaikkakunnan vaiheista, pilkkoa puita, rapsutella kissaa, lämmittää saunaa. Olla sopusoinnussa maailman kanssa. Ehkei omista etuoikeuksistaan ääneen puhuminen olekaan soveliasta? Ainakaan silloin, jos aikomuksena ei ole kylvää kuulijoiden mieliin kateuden siementä. Ei, moisesta viljelmästä ei nyt ole kyse. Elämisen ilon kylvötöissä sitä ollaan. Mikä nyt sitten kunkin ajatuksissa on etuoikeus? Toiselle se tarkoittaa helppoa elämää tai perittyä miljoonaomaisuutta, jollekulle toiselle ties mitä. Suurempaa tai pienempää. Ehkä jonkun mielikuvissa etuoikeutettu on sellainen, joka istahtaa valmiiksi katettuun pöytään. Eniten närää saa aikaan se kehno, joka kuvittelee asemansa itsestäänselvyydeksi. Kirjakauppakissa Nappi sen tietää. Etuoikeutetuin on tyyppi, jolla on varaa olla kadehtimatta ja varaa elää vailla katkeruutta. Ja jos tyyppi vielä ymmärtää olla kiitollinen siitä, että on ylipäätään olemassa. Sellaisille elämä on etuoikeus. Kaupunkitutkimusinstituutti käynnistää toimintansa ? Helsingin yliopistossa on aloittanut toimintansa Suomen ensimmäinen kaupunkitutkimuksen monitieteinen tutkimusyksikkö. Tutkimusinstituutin johtajaksi on nimitetty kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara. Helsingin yliopistoon perustettu Kaupunkitutkimusinstituutti tutkii kaupunkeihin liittyviä ilmiöitä ja prosesseja eri tieteenalojen näkökulmasta sekä vahvistaa monitieteistä yhteistyötä tutkimushankkeissa ja opetuksessa. K a u p u n k i t u t k i m u s instituutti on Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisen, matemaattis-luonnontieteellisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan kaupunkitutkijoista koostuva toimintayksikkö. Instituutin tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoisen kaupunkitutkimuksen tekeminen, kaupunkitutkimuksen opetus sekä alan asiantuntijuuden ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen. Kaupunkitutkimusinstituutin johtaja Mari Vaattovaaran mukaan kaupunkitutkimusta on aiemmin tehty hajanaisesti eri yksiköissä ja yksittäisissä monitieteisissä hankkeissa, minkä vuoksi tutkimus ei ole pystynyt riittävästi vastaamaan jo vuosikymmeniä käynnissä olleeseen kaupungistumisen haasteeseen. – Uusi Kaupunkitutkimusinstituutti tuo yhteen ihmisiä, osaamista ja ideoita, jolloin syntyy uusia tärkeitä näkökulmia, tutkimusprojekteja ja tutkimusperustaista keskustelua kaupunkikysymysten ratkaisemisen tueksi. Kaupunkitutkimusinstituutin toiminnan kautta voimme olla paremmin vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa, Vaattovaara sanoo. Kaupunkitutkimusta aitojen haasteiden ratkaisemiseksi Kaupunkitutkimusinstituutti vahvistaa tutkimuspohjaista kaupunkien kehittämistä sekä lisää tutkijoiden, suunnittelijoiden ja päättäjien välistä keskustelua. Pääkaupunkiseudulle on ensimmäistä kertaa muodostumassa monipuolinen kaupunkitutkimuksen yhteistyökokonaisuus, kun yhteistyötä rakennetaan Kaupunkitutkimusinstituutin ja Aalto-yliopiston sekä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Yliopistot ovat nostaneet kaupunkitutkimuksen edistämisen strategiseen keskiöön sekä keskinäisessä yhteistyössään että kaupunkien kanssa sovituissa yhteistyön kärjissä. Helsinki, Espoo ja Vantaa rahoittavat vuosina 2018–2023 kaupunkitutkimuksen tutkijatohtorin tehtäviä, ja vuonna 2018 palkattavien tutkijoiden tutkimusteemat liittyvät kaupunkien kehittämisen ajankohtaisiin haasteisiin: eriarvoisuus kaupungeissa, tavoite hiilineutraalista kaupungista ja digitalisaation tuoma muutos kaupunkielämään. Tutkijat työskentelevät osin myös kaupunkien tiloissa jatkuvan vuorovaikutuksen varmistamiseksi. Kaupunkitutkimusinstituutti tuo verkostojensa kautta myös kansainvälistä kaupunkitutkimuksen huippuosaamista ja näkökulmia pääkaupunkiseudulle. Instituutin koordinoimassa ja Aalto-yliopiston kanssa yhdessä toteutettavassa kansainvälisessä kaupunkitutkimuksen ja -suunnittelun maisteriohjelmassa koulutetaan monialaisia osaajia vastaamaan tulevaisuuden kaupunkien kehittämisen haasteisiin. Vuokraturva yhdisti lasten liikenneturvan ja talon seinän kokoisen mainoksen ? Helsingin Hämeentie on yksi maan vilkkaimmista kaupunkiliikenneväylistä. Hämeentien liikennemäärä on 7000-10500 henkilöautoa ja noin 3000 bussia vuorokaudessa. 65-75 % autoliikenteestä on läpiajoliikennettä. Viiden vuoden aikana poliisin tietoon tulleista onnettomuuksista näkee, että jalankulkijoiden kannalta vaarallisimpia ovat valo-ohjatut ylitykset pysäkkien yhteydessä. (Lähde: https://urly.fi/YhD Helsingin kaupunki) Usein onnettomuuksia sattuu ajokaistojen keskellä sijaitsevien pysäkkien ratikoihin viime tipassa kiirehtiville matkustajille. Erityisen alttiita tällaisille onnettomuuksille ovat lapset. Vuokraturvan, taitelija Jukka Hakasen ja As Oy Hämeentie 21:n yhteistyönä Hämeentien vilkkaimmalle osalle Hakaniemen ja Sörnäisten väliin syntyi erikoinen muistutus tästä vaarasta. Liitteenä kuvia lopputuloksesta. Valtava, kerrostalon seinän kokoinen hahmo näkyy kauas ja sijaitsee juuri vilkkaan raitiovaunupysäkin kupeessa. Hankkeesta kerrotaan maanantaina 28.5. klo 10.30 paikan päällä osoitteessa Hämeentie 21. Paikalla ovat muraalitaiteilija Jukka Hakanen, Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola sekä As Oy Hämeentie 21:n edustajat. Erottaja muuntautuu viihtyisäksi aukioksi Erottaja havainnekuvassa. ? Keskustan kehittäminen jatkuu Erottajan katutilan muuttamisella katuaukioksi. Peruskorjauksessa Erottajan kunnallistekniikkaa uusitaan, uusia pyöräkaistoja rakennetaan ja aukiolle sijoitetaan kahvila tai kioski sekä taideteos. Rakentaminen alkaa kesäkuussa 2018. Peruskorjaus alkaa kunnallisteknisillä töillä. Aukio päällystetään monivärisillä luonnonkivilaatoilla. Erottajasta tulee peruskorjauksessa viihtyisä ja kestävä oleskeluja tapahtumapaikka, jossa voidaan järjestää pieniä kaupunkitapahtumia. Erottajan risteysalueella selkeytetään kaistajärjestelyjä sekä jalankulun ja pyöräteiden ylityskohtia. Bussilinjan 21 päätepysäkki siirtyy Eiraan. Eteläesplanadin varteen tulee tilausbussipaikkoja saattoja turistiliikenteelle. Pyöräkaistat aukiolle ja Erottajankadulle Alueen pyöräily-yhteyksiä parannetaan. Mannerheimintielle aukion viereen tulee ajoradalle yksisuuntainen pyöräkaista. Eteläesplanadin suuntaista pyörätietä parannetaan. Erottajankadun länsipuolen ajoradalle rakennetaan myös uusi yksisuuntainen pyöräkaista. Pyöräilyn pääreitti päällystetään aukion eteläreunalla punamustalla luonnonkivilaatalla ja Mannerheimintien varrella ajoradalla punaruskealla asfaltilla. Puurivistöt säilytetään Mannerheimintien keskiosan ja Pohjoisesplanadin puurivistöt säilytetään. Aukion alla olevan kunnallistekniikan (tunnelit, putket, johdot ym.) takia puita ei saada mahtumaan Mannerheimintien varteen. Siksi rakentamisessa panostetaan aukion pohjoisosan puuryhmän säilyttämiseen. Aukiolle sijoitetaan penkkejä, roska-astioita ja pyörätelineitä. Aukion osalta peruskorjaus on valmis kesäkuun 2019 loppuun mennessä. Erottajan risteysalue valmistuu lokakuun 2019 loppuun mennessä.
8 Viikko 24 Senaatintorin valaistus uusiksi valaisinpylväästä suunnittelukilpailu Senaatintorin valaisin Tuomiokirkon edustalla. Kuva: Comma Image Oy Helsingin kaupunkiympäristön toimiala hakee avoimella suunnittelukilpailulla Senaatintorin arvokkaaseen kaupunkiympäristöön sopivaa valaisinpylvästä. ? Senaatintorille on laadittu valaistussuunnitelma, jossa alueen pimeän ajan kaupunkinäkymä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Suunnitelma kattaa katuja torivalaistuksen lisäksi ympäröivien rakennusten julkisivuvalaistukset. Senaatintori on yksi Suomen arvokkaimmista kaupunkitiloista ja kuvatuin turistikohde. Sillä on merkittävä valtakunnallinen historia ja torin ympäristössä kohtaavat suuret instituutiot: valtio, kirkko ja yliopisto. Senaatintorin ympäristön rakennukset muodostavat lisäksi yhtenäisen empiretyylisen kokonaisuuden. Tästä syystä myös valaisinpylväiden päivänäkymällä on erityinen merkitys. Uuden valaistussuunnitelman mukaan uusittaviin pylväisiin asennetaan katuja torivalaisimet sekä ympäröivien rakennusten julkisivuvalaisimet. Tämän lisäksi ne toimivat raitiotien virtajohtimien kannattimina. Pylväisiin sijoitetaan lisäksi jonkin verran muita teknisiä laitteita kuten tapahtumasähköpisteitä, valaistuksen ohjauslaitteita sekä tietoliikenteen tukiasemia. Suunnittelutehtävässä yhdistyvät arkkitehtuurin, muotoilun ja valaistussuunnittelun osaaminen. Tuotteelta edellytetään viimeisteltyä muotoilua, jossa on huomioitu käytön ja tekniikan tarpeet sekä paikan arkkitehtuurin vaatimukset. Kilpailulla haetaan ratkaisua, joka täyttää sekä historiallisen ympäristön että nykyaikaisen kaupunkitekniikan asettamat vaatimukset ja tavoitteet. Kilpailuaika alkaa kesä-heinäkuussa ja päättyy lokakuussa. Helsingin kaupunki toteuttaa kilpailun yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamon kanssa. Voittaja valitaan vuoden 2018 lopussa. Kilpailusta tullaan tiedottamaan Helsingin kaupungin, SAFAn ja Ornamon nettisivuilla sekä julkisten hankintojen HILMA-sivuilla. Senaatintorin valaistusta uudistetaan. Kuva: Helena Roschier / Helsingin kaupunk HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
9 Viikko 24 Liput ja vyöhykkeet uusiksi ensi vuoden alussa ? Tämän ongelman ratkaisemiseksi helsinkiläis-espoolainen kaveriporukka on rakentanut Selaamo-nimisen älypuhelinsovelluksen. – Suomalaisten kodeissa istuu aivan valtavat määrät kirjoja ja uusia kirjoja ostetaan jatkuvasti lisää. Pelkästään Helsingin kantakaupungin hyllyillä on varmaan enemmän kirjoja kuin kaikissa Suomen kirjastoissa yhteensä. Eikö olisi mahtavaa, jos tämä valtava kirjamassa olisi helposti selailtavissa?, kysyy Aleksi Immonen, yksi Selaamon kehittäjistä. Selaamo-sovelluksen näppäryys perustuu kehittäjien kekseliäisiin ratkaisuihin kirjan kierrättämisen eri vaiheissa havaittuihin ongelmiin. – Olemme rakentaneet sovellukseen ISBN-skannerin, jonka avulla kirjan voi lisätä kaikkine tietoineen myyntiin muutamassa sekunnissa, toteaa Simo Alaranta, joka on vastannut sovelluksen frontend-kehittämisestä. Selaamon kartan ja hakukoneen avulla itseä kiinnostavat kirjat löytyvät helposti niin läheltä kuin kaukaakin. Jotta kirjojen kierrätys olisi mahdollista myös kiireisille ihmisille, Selaamo on yhteistyössä helsinkiläisten kirjastojen kanssa kehittänyt uniikin noutopiste-systeemin. – Noutopisteiden avulla kirjan ostaja ja myyjä voivat noutaa/maksaa kirjat ilman, että tarvitsee sopia erikseen ajasta ja paikasta, toteaa Selaamon designista vastaava Tuomas Elo. Kallion kirjastoon on tulossa kesäkuun aikana Selaamon kolmas noutopiste kalliolaisten lukijoiden iloksi. Muut noutopisteet sijaitsevat tällä hetkellä Kirjasto10:ssä ja Lauttasaaren kirjastossa. ? HSL:n hallitus tekee päätökset vuoden 2019 lippujen hinnoista syksyllä 2018. Nyt kesäkuun 12. päivä se lähettää vuosien 2019– 2021 toimintaja taloussuunnitelman (TTS) lausuntokierrokselle jäsenkuntiin. Hinnat ovat ehdotuksia, joiden perusteella talousarvio on laskettu. HSL:n hallitus päättää hinnat kuntien TTS-ehdotuksesta annettujen lausuntojen perusteella syksyllä. TTS:n lipputulotavoite on 371,3 miljoonaa euroa. – Hinnoista on valmistelun aikana tehty useita laskelmia. Nyt esitetty hinnoittelu perustuu siihen, että seudun asukasmäärä ja joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvavat ja että kuntien rahoitusosuus joukkoliikenteen kustannuksista säilyy 50 prosentissa”, Suvi Rihtniemi sanoo. Esityksen mukaan ABja BC-lippu on hieman kalliimpi kuin nykyinen yhden vyöhykkeen sisäinen lippu. Hintaero 30 päivän kausilipussa on 5 euroa. Uudella lipulla voi kuitenkin matkustaa niin paljon laajemmalla alueella, että jo yksi matka kuukaudessa nykyisen sisäisen alueen ulkopuolelle tekee uudesta järjestelmästä edullisemman nykyiseen verrattuna. Esimerkiksi helsinkiläinen, jolla on Helsingin sisäinen kausilippu, maksaa nykyisin yhdestä edestakaisesta matkasta vaikkapa Tapiolaan, Leppävaaraan tai Myyrmäkeen enemmän kuin 5 euroa, sillä edullisin kertalippu Helsingistä Espooseen maksaa nyt 4,20 euroa. TTS-laskelmissa on mukana myös uusi vuosilippu, joka on kerran kuussa laskutettava, vähintään 12 kuukautta voimassa oleva kausilippu. Uusi ABtai BC-vuosilippu on noin 10 prosenttia edullisempi kuin nykyinen sisäinen kausilippu 30 vuorokaudeksi. Ota yhteyttä: ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332 | kristiina@karprint.fi ilmestyy keskiviikkona 20.6. Aineistot viimeistään torstaina 14.6. klo 10 mennessä Kesä EXTRA KALLIO LEHDEN Viel ä ehd it muk aan! Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t Helsingissä pyöräiltiin ennätystahtiin toukokuussa. Kuva: Lauri Eriksson/HSL Toukokuussa rikottiin pyöräilyennätyksiä ? Kesäinen toukokuu näkyi ruuhkina pyöräväylillä. Pyöräliikenteen vuorokausiennätykset ovat rikkoutuneet esimerkiksi Lauttasaaren sillalla ja Baanalla. Lauttasaaren sillan uusi ennätys, 9 168 pyörämatkaa vuorokauden aikana, poljettiin 29.5. Samana päivänä myös Baanalla tehtiin uusi ennätys, kun laskentapisteen ohitti 7 362 pyöräilijää. Pyöräilyn kasvua on vauhdittanut myös kaupunkipyörien suuri suosio. Kaupunkipyöräilijäksi on koko kaudelle rekisteröitynyt jo yli 40 000 polkijaa. Helsingissä kaupunkipyörien käyttöaste on kansainvälisestikin hyvin korkealla tasolla: yhdellä pyörällä on viime viikkojen hyvien säiden aikana poljettu keskimäärin 14 matkaa päivässä, kun muissa maailman kaupunkipyöräkaupungeissa määrä on noin 4–5 matkaa päivässä. Helsingissä onkin yksi maailman suosituimmista kaupunkipyöräjärjestelmistä. Espoossa kaupunkipyörien käyttöaste on kansainvälisellä tasolla: yhdellä pyörällä tehdään keskimäärin neljä matkaa päivässä. Lauttasaaren sillalla, jonka on arvioitu olevan Suomen suosituin pyöräväylä, on poljettu alkuvuonna yhteensä jo yli 320 000 matkaa. Lauttasaaren sillan pyöräilijöistä noin kolmasosan arvioidaan saapuvan Espoosta Helsinkiin. Myös kaupunkipyörillä kuljetaan kuntarajojen yli. Seudulliset kaupunkipyörämatkat suuntautuvat pääsääntöisesti aamuisin Espoosta Helsinkiin ja iltapäivällä Helsingistä Espooseen. Esimerkiksi Oopperan ohi Töölönlahdella pyöräiltiin koko toukokuun aikana peräti 33 % enemmän kuin vuoden 2017 toukokuussa. Myös Lauttasaaren sillalla ero edellisvuoden vertailuajankohtaan oli suuri: toukokuun aikana pyörämatkoja tehtiin lähes 17 % aiempaa enemmän. Baanalla puolestaan poljettiin koko toukokuun aikana 155 790 matkaa. Vuoden 2017 toukokuussa pyöräilijöitä Baanalla oli yhteensä 104 139. – Ero edellisvuoteen on huikea, kasvua on 50 %. Osa baanasta oli tosin viime vuonna remontissa, joten luvut eivät ole suoraan verrattavissa tähän vuoteen, Helsingin pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen summaa. Pyöräilyn ja kaupunkipyörien toukokuista suosiota selittää osittain loistava sää, mutta myös se, että pyörä on helppo ja nopea tapa kulkea kaupungissa. Kaupungit myös panostavat entistä enemmän pyöräilyinfran parantamiseen. – Pyörä on ketterä ja terveellinen kulkutapa. Työnantaja voi kannustaa työntekijöitään ympäristöystävälliseen ja terveelliseen liikkumiseen tarjoamalla heille paitsi työsuhdematkalipun myös kaupunkipyörien käyttöoikeuden. Olemme toteuttaneet palvelun, jossa työnantaja voi tilata etukoodeja. Rekisteröityessään kaupunkipyöräpalveluun työntekijä kuittaa koko kauden käyttöoikeusmaksun, 30 euroa, etukoodilla. Muista mahdollisista lisämaksuista hän huolehtii itse, HSL:n erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen vinkkaa. Kesätauon jälkeen ensimmäinen lehti ilmestyy 8.8. Selaamo on kirjojen kierrätyssovellus
10 Viikko 24 Kulttuurinurkka Risto Kolanen: Kesäkuun kulttuurikierros Talvikki Eerola (vas.), Eeva-Liisa Haimelin ja Marja Pitkämäki ovat sisäistäneet L. Onervan runot eri ikäkausien naisille. Kuva: Raimo Granberg. Pikku-Huopalahden yhteisöteatterin näyttelijät ja ohjaaja Kimmo Tähtivirta (2. vas.) Pikkiksen nuorisotalon esityssalin harvojen mäntylehtien alla. Kuva: Mikko Rokka. Matkalla tuonpuoleiseen on monta rituaalia Kellariteatterissa. Sofia Kotoulias (oik.) pitää Niko Hallikaisen päätä, Ilana Palmgren taka-alalla. Kuva: Kellariteatteri. Työväentutkimus-palkituista Raimo Parikka puhuu hauskasti, pääpalkittu Oona Ilmolahti ja hallituksen puheenjohtaja Vesa Mauriala kuuntelevat Sörkan kirjastossa. Kuva: Jimi Reitty. Kapinarunokirja 3:n toimittaja Jussi Särkelä haastattelee runontekijä Gia Virkkusta Sörkan kirjastossa. Kuva: Jorma Hyvönen. MUU ry vietti 30-vuotisjuhlaansa Kansallisteatterin Lavaklubilla. Se perustettiin, kun iso osa esitysym. taiteilijoista ei mahtunut perinteisten taidelajien rajoihin työnsä arvottamisessa ja apurahahaussa. Niinpä he päättivät rekisteröidä ”Muun” … Onnea tarpeelliselle 30-vuotiaalle! Onervaa kolmen ikäluokan naisille – Minä olin luotu lehtojen rauhaan / ja laupeuden tekoon; / minut on heitetty himon ja hekuman / kiehuvaan kekoon. ”ENNEN – NYT” – L. Onervan runoja saimme kokea herkän tunnelmallisessa iltapäivämatineassa Teatteri Avoimissa Ovissa. Kolme naista seuloo ajatuksiaan, tunteitaan ja näkemyksiään eri ikäkausien perspektiivistä. Ohjauksesta vastasi pitkän linjan näyttelijä, lausuja ja sen opettaja Hannu Huuska. Lausujina olivat nuori, paatoksellinen ja heleän lauluäänen omaava Talvikki Eerola, pitkän linjan vahva Eeva-Liisa Haimelin ja keski-ikäinen, ironisen leikittelevä tai piikittelevä Marja Pitkämäki. He lausuivat erikseen ja yhdessä, välillä lavalla aika etäällä toisistaan, välillä rinnakkain. Kuulimme joko Heino Kasken tai Leevi Madetojan säveltämiä Onervan tekstejä, Geisha -kokonaisuuteen kuuluvat ”Muut ihanaista” (Madetoja) ja ”Sinä olet minun valkea taivaani” (Kaski). Hannu Huuska kirjoittaa esitteessä, että L. Onerva on ”runoutumme Schjerfbeck. Hänen runokielensä on modernimpaa kuin yhdenkään aikalaisensa”. Dramaturgia syntyi nelikon yhteistyönä. Kukin lausujista haki tuotannosta omaa ikäkauttaan koskettavia runoja, joista seuloutuivat esitykseen sopivimmat. Matinean järjesti Suomen Lausujain liitto ja L. Onerva -seura, jonka puheenjohtajana Pitkämäki ja sihteerinä Eerola myös toimivat. PikkuHuopalahdessa vireä yhteisöteatteri Psykiatrisen hoitolaitoksen asukki Aale Häme katoaa. Etsintäryhmän liittyy myös ”kiky-päivää” viettävä työporukka, joka eksyy metsään. Samaan aikaan muutama hoitolaitoksen asukki päättää jalkautua metsään etsimään toveriaan. Kahdesta etsintäoperaatiosta muodostuu matka ihmismielen heikkouksien äärelle. Pikku Huopalahden Yhteisöteatterin (PHYT) kevään 2018 näytelmä ”Vaaraksi itselleen” on ihmisen elämää lähietäisyydeltä tarkkaileva musta tragikomedia, jossa kukaan ei ole turvassa koko elämän sekoittavalta mielen järkkymiseltä. Vakavasta sanomasta huolimatta ote on hyvin farssimainen, mutta jonkin verran itseään ja kohtauksia toistava. Näytelmän käsikirjoittivat Mira Martikainen ja Markus Mäkelä ryhmän improvisaatioiden pohjalta. Ohjauksesta vastaa Kimmo Tähtivirta. Sitä esitettiin Pikkiksessä, nuorisotalolla. Näytelmissä käsitellään ajankohtaisia ja tärkeitä teemoja, kuten työ/työttömyys, ihmissuhteet, rehellisyys/ valheet. – Aiheet ovat vakavia, mutta emme ole ryppyotsaisia. Näytelmissämme kukkii huumori, tyylinä usein musta komedia”. Musiikki on olennainen osa. Vuodesta 2003 esiintyneen PHYT:n lähihistoria on taltioitu tarkasti kuvina ja tekijätietoina kansioon nuorisotalon lämpiössä. Viimeisen viikonlopun tunnelmassa oli vahvasti se tunnelma, että koko alue on ottanut teatterin omakseen. Matkalla tuonpuoleiseen Liisankadun Kellariteatteri kutsui katsojan matkalle tuonpuoleiseen. Kuusi henkilöä herää tilasta todellisuuden takana, kun he kuolivat samalla kellonlyömällä. Heitä sitoo jättämäänsä maailmaan riippuvaisuudet, pakkomielteet, unelmat. Alkaa matka kohti myyttistä kaupunkia universumin laidalla, Agoniaa, jossa tarinoiden mukaan voi puhdistua kaikista haluistaan. Nuorten ”Vielä” on esitys, jossa ajan ja avaruuden lait eivät päde. Se on matka tunnetun avaruuden rajamaille. Näyttämöllä esiintyivät Tuulia Eloranta, Niko Hallikainen, Kristiina Karhu, Sofia Kotoulias, Samuli Hokkanen, Ilana Palmgren ja Paavo Rinkkala. Muusikot Aapo Nieminen ja Elsi Sloan säestävät livenä esitystä, jonka Joonas Kallonen ohjaa Roope Ronkasen ja työryhmän tekstiin. Tunnelma oli hyvin mystinen. Koulutuksen tutkijoille palkintoja Vuoden työväentutkimus 2017 –palkintoraati antoi tunnustuksensa tällä kertaa korostuneesti erilaisen koulutuksen tutkijoille. Oona Ilmolahti teki väitöskirjan työväenyhteisön ja kansakouluopettajiston jännitteisestä suhteesta Helsingissä sisällissodasta 1930-luvulle. Työ nähtiin rosoisena, mutta rohkeana ja monipuolisena. Hän kuvasi jännitettä, joka oli läsnä työläisaikuisten ja ja opettajien kohdatessa lasten kasvatuksessa. Toni Kosonen sai kunniamaininnan ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuvien työläismiesten tutkimuksesta. Kohde on koulutuksessa aliedustettu ja akateemisesti vähän tutkittu ryhmä. Tutkija tuo esille työläistaustaisten miesten suhtautumisen koulutusyhteiskuntaan ja elinikäiseen oppimiseen. Helsinkiläinen Raimo Parikka sai erikoispalkinnon perheisiin, sukuihin ja ammatteihin pohjautuvat paikallisen työläisyhteisön tutkijana, mm. Malmin ja Tapanilan alueella. Hän lanseerasi suomalaiseen työttömyysja lamatutkimukseen käsitteen ”laman pitkä varjo”. Parikan kiitospuhe oli epäakateemisen hauska. Hän esitteli yhden tekemänsä kirjan eri vuosikymmeniltä, aloittaen poliittisesta oppikirjasestaan nuoruuden radikalismivuosiltaan. Dokumenttielokuvien tuottelias tekijä Seppo Rustanius sai toisen erikoispalkinnon. Sielu jää reunastaan kiinni Kapinaruno III -teos julkistettiin Työväenliikkeen kirjastossa Sörkassa. Tapahtumassa esiintyivät kapinarunoilijat Erkki Haapalainen, Gia Virkkunen ja Ruka Toivonen. Haapalainen on runokeruun kestomenestyjä hauskoilla esityksillään. Toivonen on nuori, lahjakas runoilija. Virkkunen on ronskin suorasanainen tekijä, jonka ”Pyhä vesi” -runo alkaa näin: – Sielu jää reunastaan kiinni, / terapeutin tyhjään puheeseen. / Puhekone kaivaa kaivamistaan, / Sanat pyörivät ympyrää, / lapsuus, nuoruus, vanhemmuus. / Kaikkia syyllistetään vuorotellen / tasa-arvo toteutuu. ”Aatosta jaloa – marraskuun valoa,” Stadin viidennet työväenkirjallisuuspäivät järjestetään tänä vuonna 9. – 11.11.2018 Helsingissä Työväenliikkeen kirjastossa ja JHL-opistossa. Erityisteemana on Helsinki 1918. Kapinarunojen keruu avattiin iltaan 9.11. laajennetulla teemalla ”Kapina – Rauha – Demokratia”. Työväenkirjaston Ystävät ry. järjestää neljännen kapinarunojen keräämisen ja siihen liittyvän tapahtuman 9.11. Tarttuu tukkasi sitten tähtiin tai kulkevat jalkasi tukevasti maassa, voit runoilla itsesi Kapinarunojen maailmaan. Kohteena voi olla mies tai nainen, omistaja, poliitikko, yhteiskunnalliset rakenteet tai mikä tahansa epäkohta tai epäkohdan poistamista estävä toimija. Lähetä runosi 30.9. mennessä Kapinarunoraadille osoitteeseen matias. sarke@gmail.com. Printatut ja käsinkirjoitetut runot lähetetään osoitteeseen Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. Lauluja ja runoja Kalliossa Kahvila Taikalampussa Torkkelinkadulla kuultiin Emäntien kevätmatinea. Vuonna 2016 perustettu lauluyhtye esittää arjesta ja juhlasta kertovia kansanlauluja Ukrainasta, Georgiasta, Pontoksesta Armeniasta. Riemukkaan iloisen tunnelman etniseen kahvilaa loivat Fereshteh Shir, Liisa Heiskanen, Katja Luhtala ja Meri-Sofia Lakopoulos,
11 Viikko 24 joka johtaa ryhmää ja selosti hyvin tarkasti laulujen taustoja. Juulia Salonen Trio esittää Juulian säveltämiä ja sanoittamia lauluja ja joskus myös muita helmiä. Lauluissa satu hiipii arjen lomaan ja mahdoton kisailee mahdollisen kanssa. – Etkö kuule kuinka meri kutsuu ja kuiskailee? Jos painat korvasi pinnan alle, kuulet sen. Triossa soittaa kansanmusiikin kentältä tunnetut loistomuusikot: harmoniikassa Helmi Camus ja viulussa Lassi Logren. Uuden EP-levyn julkaisi Kansanmusiikki-instituutti. Raija Koso on pitkän linjan iskelmälaulaja, joka esiintyy paljon stadilaisissa kaupunginosajuhlissa ja tanssipaikoilla. ”Hae mut tanssimaan” on Shuffle-rytmin tanssi-iskelmä, joka nousi viime kesänä listoille. Kaipuun kukka on hänen vakioyhtyeensä, jonka kanssa Koso esittää lauluja ja ”jalan alle menevää tanssimusiikkia”. Ex Teatteri Kalliossa oli ”Saukki 90-vuotta tanssit”, jonka solistina Raija Koso oli. ”Yön väistyessä”, Antonio Jobimin tunnussävel Musta Orfeus -elokuvasta ja Michael Legrandin ”Cherbourgin sateenvarjot” ovat vahvoja tulkintoja, joita saimme ihailla Sävel-orkesterin tuella. Rakastetun sanoittajamestari Sauvo Puhtilan syntymästä on 90 vuotta. – Kysyn kadonneen lauseen perään / tuskin kysyisin jos yö olisi pehmeä lämmin / ja täynnä sanoja / hämmennän kirjainten pataa / kypsyvät lauseet, kypsyy puhe / yö on kirkas ajatus, kirjailija sanoo ”La nuit” -runossaan. Hanna Lindy luki uusia runojaan Kulttuuristudio Montessa V Linjalla, Kallion kirjaston lähellä. Hän julkaisi v. 2013 “ Valokorttelin fuuga” -runokokoelmansa. Nyt kuulimme runoja, jotka ovat tulossa syksyllä ilmestyvään kokoelmaan. Juha ja Seppo Lindy säestivät kitaralla Vivaldin ja espanjalaisen keskiaikaisen sävelmän, joka tunnetaan myös nimellä ”Kielletyt leikit”, elokuvan mukaan. Alpo Ruuth sai nimikkopolun Katri Valan puistossa sijaitseva polku esitettiin nimettäväksi Kallion ja Sörkan alueen omalle pojalle, kirjailija Alpo Ruuthille (1943–2002). Puiston läheisyydessä sijaitsevat kirjailijan syntymäkoti sekä lapsuuden ja nuoruuden kotikulmat. Läpimurtoteos ”Kämppä” sijoittuu näille tienoille. Polku yhdistää Vilhonvuorenkadun ja Käenkujan puistossa. Kirjailijan muistamista Helsingin nimistössä ehdotettiin viime syksynä tehdyssä valtuustoaloitteessa. Puistoraitin nimeksi tuli “Alpo Ruuthin polku – Alpo Ruuths stig”. Hänen syntymästä tuli maaliskuussa kuluneeksi 75 vuotta. Polku avattiin 16.5. osana Kallio Kukkii -festivaalin ohjelmaa. Kirjailija Hannu Mäkelä muisteli avajaispuheessaan kollegaansa ja paljasti katukyltin. Sano jos sattuu – Sano, jos sattuu. Aivan kauheasti sattuu…, sanat vihlovat Hessu Elorannan laulussa. Olemme KOKO-teatterin salissa Hämeentie 3:ssa. Se toimii vierailutilana Porttiteatterille, kuten usein ennenkin. Porttiteatteri on ammattitaiteilijoiden ohjaama rikostaustaisten ihmisten teatteri. ”Harha-askel” on dokumentaarinen kollaasi, pikemmin vain luonnos esityksestä, joka koostuu kirjeistä ja runoista, hetkistä, jotka leikkaavat menneen ja tulevan. Kuulemme Kulttuurinurkka Dallapénpuiston piknik ja katuparaati saivat suosiota ? Kallio Kukkii ei ratsasta kaupunkikulttuuritapahtumien trendin aallonharjalla, vaan nojaa pitkäjänteisiin perusrakenteisiin. Sellaisia ovat muun muassa Dallapénpuiston piknik, Kallio Kukkii -katuparaati, Kallion kävelyfestivaali ja lastenkulttuurin osalta Ebeneser-talon tarjonta. Festivaali uudistuu luontevasti vuosittain joukkoon liittyvien uusien tekijöiden myötä; heidän ansiostaan tapahtuma saa tuoretta energiaa ja sisältöä. Katuparaati Vaasanaukiolta Dallapénpuistoon kokosi kävelijöitä, joista sambaryhmät aina vetävät eniten katseita, harjoitteluna kesän karnevaaleihin. Sambakoulu Imperio do Papagaio johtaa kevättä juhlivaa paraatia. Kaksipäiväinen piknik päättää juhlaviikon kiitettävän lapsiystävällisellä puitteilla. Kirpputorit, pop up -ruokalatarjoilut, puistojumppa, nukketyöpaja, kuvataidetyöpaja, kankaanpainanta, vatsatanssi oli mm. ohjelmassa. Puistolavalla esiintyivät Drag Poet Maimu Brushwood, Sekret Teknik, BigFeet & LaLa, jossa ovat Marjo Leinonen ja Jukka Orma. Laulaja Leinosella on ainutlaatuinen kyky muokata yksinkertainen kappale dramaattiseksi tarinaksi äänensä avulla. Kitaristi Ormalla on pitkä ja menestyksekäs ura. Mikko Murtomaa, basso ja Sande Vettenranta, rummut täydentävät. Hypnoottista blues’n’poppia tarjoilevalla ”Pet Me!” -albumilla kuullaan Orman Leinosen persoonalliselle tulkinnalle räätälöityjä sävellyksiä ja englanninkielisiä sanoituksia. Suvilahdessa kolmepäiväinen Loukko Fest -tapahtuma esitteli uuden tekijän, Alakulttuurikeskus Loukon. Suomen Lausujain Liitto kantaa kortensa kekoon ilahduttamalla yleisöä kaksipäiväisellä runorundilla Kallion kahviloissa. Kallio Kukkii -festivaalin yhteisöllisyyden syvintä ydintä ovat asukasaktiivien, erilaisten työryhmien, koulujen ja päiväkotien tuottamat ohjelmat, jotka toteuttavat samalla omalta osaltaan Kalliolan Setlementin lanseeraamaa ”Naapuruus on mielentila” -kampanjaa. Piknik-sunnuntain nimi oli Marjo Leinosen ja Jukka Orman (oik.) uusi yhtye Big Feet & LaLa. Kuva: Juhani Styrman. Imperio do Papagaio sambakoulun tanssijat muodostavat aina Kallio kukkii -katuparaatin iloisimman ryhmän kauniissa säässä. Kuva: Raimo Granberg. Emännät Fereshteh Shir (vas.), Liisa Heiskanen, Katja Luhtala, Meri-Sofia Lakopoulos laulavat Taikalampussa. Kuva: Nella Heiskanen. Laulajatar Raija Koso ja ranskalaiset korot Saukki-tanseissa Ex Teatteri Kalliossa. Kuva: Juhani Styrman. Hanna Lindy on herkkä, aforistinen runontekijä, joka esiintyi Kallion Studio Montessa. Kuva: Studio Monte. Alpo Ruuth sai nimikkopolun. Kirjailija Hannu Mäkelä paljastaa katukyltin. Kuva: Juhani Styrman. Porttiteatterin tarinat kerrotaan tavalla, josta ei puutu katutai paremminkin vankilauskottavuutta. Kuva: Matti Snellman. nauhalta sekä livenä edessämme ihmisten kokemuksia lapsuudesta, nuoruudesta ja elämästä ylipäänsä taustana rikolliselle käytökselle. Yhdellä ei ollut isäsuhdetta, toinen pelkäsi kiusaavaa talonmiestä, kolmannen vanhempi joi ja neljäs kehittyi poikapainissa tapaturma-alttiiksi. Tarinat kerrotaan tavalla, josta ei puutu katutai paremminkin vankilauskottavuutta. Moni kertoja on valtava tosissaan, hymytön kasvoiltaan ja iholtaan nk. elämää kokeneen näköinen. Muutama jaksaa hymyillä tai löytää tarinastaan opetuksen. Usein katsojalle syntyy tunne, että jokin pieni sattuma on ohjannut kertojan elämää väärälle polulle. – Esitys asettuu alttiiksi virheille ja kutsuu yleisön keskeneräisen äärelle. Porttiteatterin esityksillä on sanoma dokumenttiteatterina, ne ovat yhteiskunnallisia puheenvuoroja, joissa kuuluu rikoksen ja vankilakokemuksen ääni. Ohjauksesta vastaa ammattitekijä Tuija Minkkinen, samoin musiikkidramaturgiasta Sanna Salmenkallio. Harrastajaesiintyjät laulavat itse ja soittavat kitaraa, rumpuja tai huonetilan erilaisia esineitä. Petri Richard Valkama on tehnyt kaksi muuta laulua, ”Harha-askel” ja ”Asfaltti”. Lauluissa kuuluu ja näkyy tekijöiden voimakas solidaarisuuden tunne. Kiitokset menevät mm. Suomenlinnan avovankilalle. Teatterissa oli paljon läheisiä, sukulaisia tai kavereita. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikko 24 ? Avoin taidekoulu juhli 10-vuotista taivaltaan esittelemällä koulusta valmistuneiden taiteilijoiden ja opettajien taiteen ytimen. ”Taiteen ydin” oli lämpimän loppukevään koulun tiloissa Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön Kalasataman talossa. Epäsäännöllisiä helmiä ” Baroque, valokuvia” on alkukesän hienoimpia näyttelyjä Helsingissä. Termi tarkoitta latinalaisissa kielissä vääristynyttä ajatusta tai epäsäännöllistä helmeä. Barokki rakastaa ilmiöiden moninaisuutta, intohimoa ja kärsimystä. Ullamaija Hänninen esittelee Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16, tarkkoja, värikkäitä valokuvia kukkimisesta, kuihtumisesta ja kuolemisesta. Ne kuvaavat vaiheittaista maatumista, homehtumista, hajoamista rosoisilla pinnoilla; öljyä, hikeä, muovia ja multaa. Hänen töitään on paraikaa myös OHO Galleryssä Punavuoressa. Hänninen on helsinkiläinen valokuvaaja, jonka taiteellinen toiminta alkoi yksityisnäyttelystä Ajat 1988; samana vuonna hän valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta. Hänninen on kuvannut paljon kiviä, kasveja, puutarhaa ja vastakkaisia materiaaleja. Hän on julkaissut kirjat Kivikausi (1996), Kauhalla ja vasaralla (2004) ja Palava jäädyke – fantasiaruokia (2007). Hännisen ja Ulla Paakkunaisen taiteilijatapaaminen on galleriassa 17.6. klo 14–16. Kivikaupunki syntyy kollaasina Papu Galleria, Mariankatu 24, esittelee Martti Matilaisen paljon suosiota saaneita ”Muuttuva Helsinki” -pigmenttivedoksia. Hän katselee syntymäkaupunkiaan etäisyyden päästä, ihailee ja vangitsee teoksiinsa vanhaa ja kaunista arkkitehtuuria. Hän kuvaa Helsingin muuttumista kivikaupunkina 1800-luvun lopulta tähän päivään. Krunikka, Punavuori, Ullanlinna, mutta myös Kallio ovat vakiokohteita. Pigmenttivedoksissa korkeat talot ovat epätodellisen kietoutuneita toisiinsa, kuten lapsi näki ne pienenä. Kuvataiteilija oli vuonna Fotofinlandia 2016 finalisti kuvasarjallaan ”Mun Stadi”. Matilainen haluaa herättää katsojan ajattelemaan kasvuympäristön vaikutuksesta ihmiseen. Kuva syntyy kollaasitekniikalla useista valokuvista, jotka hän käsittelee Photoshopin avulla. – Pyrin tuomaan omalla tyylillä ja tekniikalla Helsingin erilaisia kaupunginosia puutaloista koristeellisiin kivitaloihin ja nykyaikaisiin teräs/lasi-rakennelmiin. Akvarellien runsauden maailma Tuija Suutari on kulkenut pitkän tien Lepakon Galleriasta 1984 hienostuneen arvokkaasta linjastaan tunnettuun Galleria Kajasteeseen, Albertinkatu 36, Kuvataiteilijan intohimona on koko ajan ollut akvarellimaalaus. Hänen akvarellinsa ovat runsaita, rönsyäviä väriräjähdyksiä. Niissä seikkailee ihmishahmoja ja eläimiä, jotka uivat, lentävät ja leijuvat värimeressä. Ne ovat täynnä yksityiskohtia, jotka yllättävät katsojan. Taidekriitikko Pessi Rautio kutsuu hänen akvarellejaan ”maakuntaan kätketyiksi pikku aarteiksi”. Niiden maisema on runsauden, lähestyttävyyden ja keksimisen ilon maailmaa. Näyttelytyöt syntyivät tänä vuonna. – Akvarellien maalaus, se on hitaasti nopeaa. Olen maalannut akvarelleja melkein koko ikäni. Työskentely vilkkaan veden ja värin kanssa tuo yllätyksiä. Maalausprosessi kantaa, kaataa ja nappaa jotain tuntematonta mukaansa. Sekoitan puhtaita värejä ja katson niiden kautta maailmaa etsien uutta ennen kokematonta, kaunista ja karheaa. Maa-alkuaineesta liikkeelle Espoo Art on aktiivinen taideyhdistys, joka kokoaa yhteen monipuolisesti kuvataiteen harrastajia ja alan ammattilaisia. Joukkomme koostuu öljy-, akryylija akvarelli maalareista, graafikoista, valokuvaajista sekä kuvanveistäjistä. Läntisessä Helsingissä asuva Milla Piirainen on koonnut Galleria Dixiin, Uudenmaankatu 19, teemanäyttelyn ensimmäisestä antiikin klassisista alkuaineista: Maa. Sitten tulee ilma, vesi ja tuli, jokainen vuorollaan. Piirainen on kuvataiteilija, jolle maalaaminen on intohimo, jota kuvaa tarve luoda jotain kaunista omaksi ja muiden iloksi sekä pyrkiä herättämään myönteisiä fiiliksiä. Hän sanoo maalaavansa tunteella ja puhaltavansa jokaiseen työhönsä sielun. Dixiin on syntynyt akryylija lehtikulta -töitä. AVA Galleriassa oli keväällä 2016 ”Vedenalainen keidas” -näyttely. Kesällä 2016 hän oli mukana Helsingin taideyhdistyksen ryhmänäyttelyssä Galleria 4-kuudessa töillään, jotka jäljittelivät New Yorkin rosoista teollisuustyyliä. Uutta virtaa maalaukseen AVA Galleriaan, Pohjoinen Rautatienkatu 17 B, on Hannele Salminen kuratoinut ”Carpe Diem – Tartu tilaisuuteen”, 18 taiteilijan tai kuvaajan näyttelyn kahteen kerrokseen. Mukana on tuttuja tekijöitä Papun ja Artikan piiristä. Tekniikka vaihtelee akryylistä, öljystä, akvarellista monotypiaan, pigmenttivedokseen ja sekatekniikkaan. Artikan vetäjä Mari Blomroos-Heininen on vapautunut uuteen luovuuteen Uudenmaankadun osuuskuntagalleriasta luopumisen jälkeen. Hän opiskeli 2010-luvun alussa klassista maalaustekniikkaa ja kuvataidetta Taidekoulu Alfassa pitkä kulttuurija yritystoiminnan ohessa. Taiteilijan kolmen työn sarja jatkaa viime syksynä alkanutta maalausprosessia, jossa hän haluaa löytää uusia muotoja kuvata elämän erilaisia ilmiöitä: – Flow-sarjassani pyrin löytämään uutta lähestymistapaa ja tulkintaa, niin värien, tekniikan kuin ilmaisunkin alueilla. Flow on positiivinen ja vapautunut prosessi, jota olen työstänyt suurella ilolla. Flow jatkuu..., hän sanoo. Tatuoitu iho löysi Pääpostisaliin Postitalon Galleriassa, jota Rajala Pro Shop hallinnoi vanhassa Pääpostin Postisalissa, Mannerheiminaukio 1, oli kesäkuun ensimmäisenä lauantaina tattooja rockmusiikki-henkinen ilmapiiri. Paljon tatuointeja, hotdogeja, olutta oli vallannut yhden Helsingin kauneimmista julkisista tiloista. Nadi Hammouda ja Pete Voutilainen pitävät koko kesäkuun yhteistä näyttelyä, johon edellinen on kuvannut Helsingin ja muuta ympäristöä, jälkimmäinen rocklaulajia ja tatuoituja malleja. Hammouda muuttui seitsemässä vuodessa valokuvan harrastajasta ammattilaiseksi, joka tunnetaan naisja rockkuvistaan. Voutilainen on toiminut Von Hertzen Brothersin, Children of Bodomin, Profane Omenin ja Shiningin videoiden parissa sekä kuvaajana, ohjaajana että leikkaajana. Näyttelyssä on komeita lavaotoksia Ville Valosta, Palefacesta ja Meeri Koutaniemestä. Valokuvauksen saralla hän on sekatyömies, mutta hiljalleen studiotyöskentely on alkanut viedä suurimman osan valokuvaamiseen liittyvästä ajasta: – Haaveena on matkustaa maapallon ympäri ja kuvata mitä silmien eteen tulee. Tekstiilin yhteys luontoon 7. Dream Galleriassa, Museokatu 7, on Ritu Kokkola SIRINÄ-design-töitä ”Luonnollisesti”. Tekstiiliteokset ovat käsin painettu ja maalattu biokankaille. Kaikkialla luonnossa on elämän kuvioita, jotka paljastavat elämänvoiman virtauksen: – Katson kuvioita sudenkorennon siivissä, joutsenen heijastumaa vedessä tai kimalaisen pehmeää olemusta. Tunnen luonnonihmeen ympärilläni ja elämänvirran sisälläni Taiteilijavetoinen galleria ja työhuone nostaa esiin nykytaiteen eri muotoja vaihtuvilla näyttelyillä ja taiteilijatreffeillä. Se esittää mm. korutaidetta, maalausta, taidegrafiikkaa ja valokuvaa sekä tekstiilitaidetta. Galleria haluaa olla matalan kynnyksen paikka taiteen kohtaamiseen ja kokemiseen. Samalla ovenavauksella voi kurkata galleriaa pyörittävän koruja kuvataiteilija Jaana Tuomiston työhuoneeseen, jossa syntyy taidegrafiikkaa eri tekniikoin sekä korutaidetta kierrätysmateriaaleista. PS. Edellisessä lehdessä esitelty Rantakasarmin taiteilijan nimi on Aino Keränen, ei Aira, kuten kuvatekstissä virheellisesti luki. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen Kesäkuun kuvataide Valokuvaaja Ullamaija Hännisen yhdessä Flower #3 –teoksensa kanssa Galleria Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvataiteilija Martti Matilainen Muuttuva Helsinki -sarjan (1-8) kahden teoksen äärellä Papu Galleriassa. Kuva: Janne Lappalainen. Taiteilija Tuija Suutari teoksensa Toinen kaupunki edustalla. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Milla Piirainen takanaan akryylistä tehdyt teoksensa Maan aarre Turkoosi (vas.) ja Maan aarre kulta Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. K u v a t a i t e i l i j a M a r i Blomroos-Heininen takanaan teokset Flow II (vas.), Flow I ja Goodbye (2018, siis tuoreita akryyli-öljy kankalle) AVA galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Visuaalisen ilmaisun yrittäjä Pete Voutilainen vierellään valokuva mallistaan Jenni Hämäläisestä Postitalon galleriassa. Kuva: Raimo Granberg.
13 Viikko 24 Energian papit Vapaan Taiteen Tilassa Kallion Helmi Hakaniementori on lähellä asukkaiden sydäntä ? HAKANIEMENHALLI on remontissa ja väistötilat kuhisevat asiakkaita ja uteliaita. Erityistä huomiota kiinnittää penkkien runsaus. Kun lykkii rollaattoria linjoilta halliin, on penkki perillä tarpeen. Väistötila on onnistunut ja toimii hienosti. Kiitokset kaupungin päättäjille ja kauppias yhdistyksen toimijoille. Paini tukkutorin kanssa on ollut raskas molemmille osapuolille, mutta lopputulos on todella toimiva. MAALAISMARKKINAT jatkaa vireästi, vaikka väistötilan takia joutuvat levittäytymään torilta rantakaduille. Kauppiaat tulevat ympäri Suomea. Lauantaina toriajan jälkeen alkaa myyntikojujen pystytys. Tukirautojen helinä on kuin musiikkia ja telttojen pystytys jatkuu läpi yön. Aamulla markkinatori on valmis. Paikallisille kuukauden ensimmäinen sunnuntai on seikkailu. Mehut, yrtit, Viipurinrinkelit, leikkeet ja muut herkut katoavat ostajien kasseihin. Varsinkin varttuneille ja vanhuksille markkinat tuovat lapsuuden muistoja, kun äiteen kanssa pääsi markkinoille ja sai jopa tikkarin imekseltäväksi. Markkinapyhä on oikein rollaattorien rallipäivä. SUNNUNTAIKIRPPIS hakee itseään, kerran oli pöydät levitetty, mutta toiminta ei käynnistynyt. Beve sport oli torin vuokrannut, mutta ei huomannut kertoa asiasta myyjille eikä asiakkaille. Torilla myyntipöydät seisoivat tyhjinä. Sunnuntaina 17.6. saattaa kirppis avautua ja se jatkaa syksyyn saakka uuden kokeneen toimijan vetämänä. Arkitori On auki joka päivä aamu kahdeksasta kolmeen. Alkuviikosta on rauhallisempaa, mutta vilkkaimmillaan tori on perjantaisin ja lauantaisin. Nyt kesän alussa kiihkeintä on taimien hankinta parvekkeille ja kesämökeille. Siisti ranta Vajaa 200 metriä torilta, eläintarhan rannassa on aidattu lasten leikkikenttä. Sen etelä puolella on hopeapajujen katveessa kolmion muotoinen nurmikenttä. Kauniina lämpimänä viikonloppuna sinne kokoontuu nuorisoa seurustelemaan ja aurinkoa ottamaan. Kattaukset ovat kauniita. Vaatteella lepää salaattiastia sämpylää ja muuta herkullista purtavaa. Olut töltit sihahtaa ja kuoharikorkit poksahtaa. Tunnelma on rento ja juttu luistaa. Koulujen päättärit, siellä juhlittiin ainakin parinsadan nuoren voimin. Juhlat jatkuivat yli puolen yön. Taas tapahtui sama uskomaton ihme, aamulla kenttä oli putipuhdas, ei roskan roskaa. Koko herkullisen lämpimän toukokuun sama juttu, kenttä on aamulla siisti. Samaa ei satu Tokoinrannan puolella; sielläkin juhlitaan ja rajusti. Ilmassa leijuu koko kynekoloogian kandin ammattisanasto. Taivaanmaalarit noudattavat perinnettä,: minä en roskia kokoa, sen saa muut hoitaa. Lisäksi olokin tuntunee silloin paljon kodikkaammalta Keskustelin parin Staran tyttön, jotka olivat auton kanssa paikkoja siistimässä. He vakuuttivat, ettei nuoriso roskaa, vaan he vievät jätteet ”Molokkiin” ja jos se on täynnä, kotiin. Samaa ei saattanut sanoa pari vuotta sitten. Lahdet Eläintarhanja Töölönlahden yllätti kuuma kevät. Sorsaja joutsen poikueet uivat jo hentoina, mutta virkeinä laineilla. Kaislat ovat kohta pari metrisiä. Aikaisimmat puistoistutukset ovat jo uloskukkineita, mutta uusia väriläikkiä puhkeaa jatkuvasti. Kyllä meitä kaupunkilaisia hellitään. Hanhivieraat ovat ilmestyneet poikueineen. Alkaa voimallinen nurmikon lannoitus. Etupää napsii nurtsin hentoja versoja ja toinen pää ruikkii mitä ruikkii. Kaneja ei näy, minne lie hävinneet. Pahat kielet kertovat, että kanit tuhottiin, koska ne järsivät pensaita samaan tahtiin kuin kaupunki ne istutti. Hanhen jätöksistä taas kärsivät asukkaat, mutta sehän on heidän murheensa. Kuitenkin HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE Olavi Lindholm ? Energpriests on Helsingissä toimiva taiteellinen laboratorio, joka tutkii naiskuvastojen vaikutusta tanssijan keholliseen kokemukseen luomalla klubimaisia tapahtumia. Heidän seuraava julkinen esiintymisensä tapahtuu 15.6. ja 16.6. Vapaan Taiteen Tilassa Helsingin Sörnäisissä klo 19. – Nainen voi tanssia esineellistymättä esitanssijana. Tutkimme tätä klubikontekstissa niin, että seitsemän naisen ryhmästä muodostuu tanssirituaalin ja esityksen välillä operoivia pappeja ja ohjaajia. Energpriests seuraa kehossa liikkuvan energian aaltoja ja surffaa niillä, sekä kutsuu välillä tanssivan seurakuntansa mukaan ruumiilliseen hallelujaan. Näin kuvaillaan ryhmän nettisivuilla Energpriestsin toimintaa. – Me ollaan nyt vuoden verran työskennelty hiljaksiin tämän kollektiivin kanssa. Työ on ollut mielettömän hedelmällistä ja siitä on lähtenyt avautumaan vapauden, häpeän, keho-mielen kysymyksiä konkreettisella ja mielekkäällä tavalla, kertoo ryhmän innostunut toiminnanjohtaja, koreografi Soili Huhtakallio. Kiinnostavaa tässä ryhmässä on se, että se pyrkii utopioimaan tilannetta, jossa naisten historiaa tai yhteiskunnallista tilannetta ei olisi tarvetta kritisoida. Sen lisäksi tanssitaiteilijoista muodostuva ryhmä toimii taiteen keinoin, mutta haluaa hakeutua erilaisille populaarikulttuurin areenoille. Heidän ensimmäinen klubikeikkansa oli Merikerholla Festival of Intant Choreographyn yhteydessä 28.4. – Keskeistä tässä työssä on ollut oman tilan ja ruumiillisen paikan valloittamisen tuntu. Pyrkimys ja toive luoda tila, jossa on mahdollisuus nähdä toinen toisena ja tasa-arvoisena, kuvailee ryhmän taiteilija-tutkija, tanssija Katriina Tavi. – Meidän keikat alkaa usein niin, että tehdään asioita yleisön kanssa yhdessä. Näin lähdetään heti alusta purkamaan tilannetta, jossa häirintä tapahtuu. Ihminen jonka kanssa olet vuorovaikutuksessa ja jonka kanssa teet yhdessä, on vaikeampi esineellistää kuin ihminen joka jää etäälle, kertoo Huhtakallio. Esityksen aikana myös leikitään tietoisesti tällä esityksen etäisyydellä katsojasta. Välillä esiintyjät juttelevat ja ohjeistavat yleisön mukaan herätellen kehotietoisuutta ja välillä esiin nousevat naiskuvastot kun esiintyjät vetäytymällä “beat-armeijaksi” ja perinteisempään yleisösuhteeseen. Ryhmä suunnittelee työpajamuotoisia tapahtumia yhteistyössä firmojen kanssa. Heitä voi tilata esiintymään työyhteisön yhteispelin, virkistäytymisen tai juhlien merkeissä. Ryhmä esiintyy sekä kokonaisuutena että pienemmissä kokoonpanoissa, mikä tekee heidän toiminnastaan joustavaa ja moniulotteista. Tietoa kerätään jatkuvasti asiakaskontakteista ja tekemistä viedään eteenpäin näiden ja viikoittaisten liikelaboratorioiden osoittamaan suuntaan. Ryhmän muodostavat tanssijat Anni Koskinen, Salla Rytövuori, Pauliina Sjöberg, Meeri Lempiäinen, Katriina Tavi, Krista-Julia Arppo sekä Soili Huhtakallio, äänistä vastaa DJ Ukko eli Ukko-Pekka Itäpelto, valoista valosuunnittelija Teo Lanervan ja tuottajana toimii Tia Aura. Muovipakkausten lajittelu sujuu ? HSY selvitti, kuinka hyvin asukkaat lajittelevat muovipakkauksia kiinteistöjen keräysastioihin. Tulos oli hyvä, sillä muovipakkausten seassa oli vain alle viidennes sinne kuulumatonta jätettä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY selvitti keväällä, kuinka hyvin asukkaat lajittelevat muovipakkauksia kiinteistöjen keräysastioihin. Lajittelututkimuksessa selvisi, että muovipakkausten seassa on vain alle viidennes sinne kuulumatonta jätettä, kuten kartonkia, paperia, muoviesineitä tai biojätettä. – Tulokset olivat erittäin myönteiset. Kiitos asukkaille hyvästä lajittelusta! Olemme kertoneet aktiivisesti asukkaille, mitä jätettä saa laittaa muovipakkausten keräysastiaan. Tieto on mennyt hyvin perille ja lajittelutaito on parantunut huomattavasti viimeisen vuoden aikana, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Johanna Rusanen ilahtuneena. HSY:n sähköisestä jäteoppaasta saa apua muovipakkausten lajitteluun Muovipakkausten keräysastiaan saa laittaa tyhjiä elintarvikepakkauksia, kuten jogurttipurkit, voirasiat, leikkeleja valmisruokapakkaukset sekä muovipussit ja -kääreet. Pesuaine-, sampooja saippuapakkaukset sekä muovipullot, -kanisterit ja -purkit ovat myös keräykseen kelpaavia muovipakkauksia. HSY:n verkkosivuilta www.hsy.fi/ jateopas voi tarkistaa, kuuluuko jäte muovipakkausten keräysastiaan. – On edelleen tärkeää, että muovipakkausten keräysastiaan laitetaan vain sinne kuuluvaa jätettä. Siten saamme materiaalin mahdollisimman hyvin kiertoon. Meiltä voi tilata kuvallisia lajitteluohjeita, jotta lajittelu kiinteistöillä sujuisi mahdollisimman hienosti. Asukkaat voivat myös itse tilata HSY:n maksutonta neuvontaa esimerkiksi asukaskokouksiin, kertoo Rusanen. Kerätyt muovipakkaukset kuljetetaan Riihimäelle Fortumin muovinjalostuslaitokseen käsiteltäväksi ja sieltä teollisuudelle kierrätettäväksi. Kerätystä muovista valmistetaan esimerkiksi muovikasseja, kukkaruukkuja ja ämpäreitä. HSY on kerännyt muovipakkauksia asuinkiinteistöiltä viime syksystä alkaen. Sitä ennen HSY testasi muovipakkausten keräystä noin 3000 kiinteistöllä reilun vuoden ajan. Muovipakkauksia kerätään yli 4 600 asiakaskiinteistöstä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Muovipakkausten keräykseen saa laittaa • elintarvikkeiden tyhjät muoviset pakkaukset, kuten jogurttipurkit, voirasiat sekä leikkele-, juustoja valmisruokapakkaukset • pesuaine-, sampooja saippuapakkaukset • muovipullot, -kanisterit ja -purkit – mieluiten litistettyinä • muovikassit, -pussit ja -kääreet. Muovipakkausten keräykseen ei saa laittaa • muita muoviesineitä, kuten leluja tai muita materiaaleja kuten lahjapaperia • PVC-pakkauksia, ne tunnistaa merkinnästä 03 • vaarallisten aineiden jäämiä, kuten maalia, kemikaaleja, öljyä tai lääkkeitä, sisältäviä purkkeja ja tölkkejä Teurastamo laajenee ja avaa ovensa kesään Luvassa on uusia ravintoloita ja Salainen Puutarha ? Helsingin ruokakulttuurin keskuksena tunnettu Teurastamo on taas uuden kesän kynnyksellä ja valmiina toimimaan kaupunkilaisten olohuoneena. Teurastamon monipuoliseen tarjontaan on saatu jälleen vahvistusta. Moko Market, napolilainen pizzeria kiviuuneineen ja Helsingin Kahvipaahtimon kahvila avaavat ovensa kesän aluksi. Tapahtumauutuus Salainen Puutarha jatkuu koko kesän ja siihen liittyy monenlaista vihertoimintaa. Teurastamon pihan kymmenissä viljelylaatikoissa kasvaa kaikenlaisia herkkuja ja juuri palkkaamamme luomupuutarhuri Kaisa Viitamäen missiona onkin ”syötävä Teurastamo.” Totuttuun tapaan Teurastamolla järjestetään kesän aikana lukuisia happeningeja viikottaisista joogasessioista suuriin ruokaja markkinatapahtumiin, joissa herkutellaan ja tehdään muun muassa grillausennätyksiä. Kuukausittainen Streetfood Thursday vaihtuvine teemoineen puolestaan kokoaa yhteen kaupungin kiinnostavimmat katuruokayrittäjät. Teurastamo Jazzissa ja perjantain pihakeikoilla nähdään artisteja kuten Verneri Pohjola, M.A. Numminen, Tuomari Nurmio, kovassa nosteessa oleva Tilhet Pajut ja Muut sekä Steve’n Seagulls. Perheen pienimmät huomioidaan viime vuonna hitiksi nousseessa Lasten Lomapäivässä. Kesän kruunaa Taiteiden yö ja Teurastamo Night Market!
14 Viikko 24 Etelä-Suomen nuoret kiinnostuneimpia muuttamaan ulkomaille töiden perässä ? Ammattiin valmistuvilla nuorilla on luja usko tulevaisuuden työmarkkinoihin. Työn merkitys on myös muuttunut: työn tekeminen koetaan tärkeäksi osaksi hyvää elämää. Eteläsuomalaisilla nuorilla on maan korkein valmius muuttaa ulkomaille työn perässä. Jopa 54 prosenttia 17–29-vuotiaista, ammattioppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa opiskelevista nuorista kertoo olevansa valmis vaihtamaan kotimaata, jos töitä ei löydy Suomesta. Muualla Suomessa luku vaihtelee 40–48 prosentin välillä. Tämä selviää Ilmarisen Taloustutkimuksella teettämästä nuorten työelämätutkimuksesta. – Linkit kansainväliseen kauppaan ovat Etelä-Suomessa tiiviit ja vahvat. Iso osa muun maalaisista työntekijöistä työllistyy Etelä-Suomessa, jolloin kansainvälisyys on luontevampaa ja helpompaa. Kynnys ulkomaille muuttamiselle on siksi pienempi kuin muualla, sanoo Ilmarisen tutkimusjohtaja Tomi Hussi. Vahva usko työllistymiseen Ammattiin opiskelevilla on vakaa usko tulevaisuuteen. Valtaosa vastaajista (78 %) uskoo löytävänsä oman alan töitä, kun vastaava luku oli viime vuonna 66. – Opinnoissa onnistumisen edellytys on, että uskoo työllistymiseen. Substanssiosaaminen on edelleen tärkeää, vaikka koulutusalan voi myös nähdä välineenä tiedonkäsittelyvalmiuksien kerryttämiseen. Näin oman alan töitä ei nähdä enää niin kapeasta näkökulmasta, sanoo Hussi. Jos oman alan töitä ei kuitenkaan löydy, 75 prosenttia eteläsuomalaisista ammattiin valmistujista kokee olevansa valmiita uudelleenkouluttautumaan. Muita kuin oman alan töitä on valmiita tekemään jopa 93 prosenttia. – Ammattiin opiskelevat ovat työelämän suhteen realisteja. Työelämä muuttuu nopeammin kuin aiemmin. Nuoret haluavat säilyttää työmarkkinakelpoisuutensa ja olla kiinnostavia toimijoita työmarkkinoilla. He ymmärtävät uudet mahdollisuudet paljon paremmin kuin keski-ikäiset. Työn merkitys on muuttunut Työn tekoon kannustavat eniten työilmapiiri ja työn sisältö, vähiten asema. Palkka on kahdeksasta motivaatiotekijästä sijalla viisi. Työnhaussa uskotaan puolestaan oman persoonaan. Työssä jaksamisessa auttavat eniten avoin ja kannustava ilmapiiri sekä hyvä esimies, vähiten säännölliset työajat. Yrittäjyydessä nuoria kiinnostaa erityisesti työn itsenäisyyteen liittyvät asiat. Rahan merkitys yrittäjäksi ryhtymisessä on selvästi laskenut. Eteläsuomalaisista ammattiin valmistuvista 73 prosenttia kävisi mieluummin töissä kuin nostaisi yhteiskunnan tukia, vaikka palkka olisi pienempi kuin maksettavat tuet yhteensä. Valtakunnallinen luku on hieman korkeampi, 76 prosenttia. Tutkimustulosten valossa nuorten suhtautuminen tulevaan työelämään on erittäin positiivinen, arvioi Tomi Hussi. – Vastauksista kuultaa läpi työn merkityksen muuttuminen. Nuoret näkevät työn tärkeänä osana hyvää elämää. Koulutuksella, uralla ja työllä on iso painoarvo koko elämän merkityksellisyyden rakentamisessa. Työn tekeminen on arvo sinänsä. Tätä mieltä ammattiin valmistuvat ovat Etelä-Suomessa – 78 % uskoo löytävänsä oman alan töitä. Koko Suomen vastaava luku on 82 %. – Jos oman alan töitä ei löydy, 93 % eteläsuomalaisista on valmiita tekemään muita kuin oman alan töitä, 75 % on valmiita kouluttautumaan uudelleen uuteen ammattiin. – Vastaajista 77 % on valmiita muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn perässä ja ulkomaille 54 %. – Yrittäjäksi ryhtymisessä eteläsuomalaisia houkuttaa eniten työn itsenäisyyteen liittyvät asiat. Aiempina vuosina työn mielekkyys ja mahdollisuus toteuttaa omia ideoita ovat pitäneet ykköspaikkaa. Rahan merkitys yrittäjäksi ryhtymisessä on selvästi laskenut. – Etelä-Suomessa yhteisyrittäjyys kiinnostaa noin kahta kolmasosaa vastaajista ja yksinyrittäjyys noin kolmannesta. Työnantajana toimiminen kiinnostaa vain 49 % vastaajista, kun muualla Suomessa luku on yli 50 %. – Työntekoon kannustavat eniten työilmapiiri ja työn sisältö, vähiten asema. – Työssä jaksamisen kannalta merkittävimpiä asioita ovat avoin ja kannustava työilmapiiri, hyvä esimies ja työn sisältö. Monipuolinen tietokirja Kalliosta Kirja-arvostelu ? Reuna-kustantamo on julkaissut mielenkiintoisen kirjan Hesarin kulmilla 50-luvun Kalliossa. Teoksessa on kekseliäällä tavalla yhdistetty runous, kuva-taide ja Kallion historia. Teoksen lähtökohtana on lapsuutensa Kalliossa asuneen raitiovaununkuljetajan Esko Hytösen (1944-2013) Kalliosta kertovat runot. Runoja seuraa viime vuosina kaupunkioppaana ansioituneen Juhani Styrman kirjoittamat tieto-osuudet, jotka syventävät runojen tapahtumapaikkojen historiaa. Kirjan tieto osuuksissa selviää monta arvoitusta Kalliosta, muun muassa mikä onkaan oieasti Torkkelinmäellä oleva kivijalustan tarina. Kallion katujen nimien historia avautuu ihan uudella tavalla. Torkkelinmäen nimen myötä tehdään melkoinen retki Ruotsin valtakunnan suuruuden päiviin ja minne päättyi sitten lopulta julmalla tavalla Torkkeli Knuutinpoika maallinen vaellus, jonka etunimeä nyt Kallion sydämessä oleva mäki kantaa. Esko Hytösen koskettavat dokumenttirunot kertovat Kallion elämästä; arjesta, pienistä juhlahetkistä ja lasten, joita Kalliossa oli 50-luvulla paljon, leikeistä ja kokemuksista. Hytösen runoissa on vahvasti koettua elämänmakua. Eskon teksteissä huokuu myös syvä rakkaus ja ymmärrys lapsuuden kotikaupunginosaan. Sympaattisen kirjan täydentää graafikko Laura Salaman rosoisen lennokas kuvitus, joka istuu teokseen erinomaisesti. Kirjassa on myös kartta, jonka avulla voi lähteä kokemaan Esko Hytösen runojen tapahtumapaikat ihan konkreettisesti. Kirjaa saa muun muassa Taidekauppa Kamiter Arsista, Helsinginkatu 6. Tai Kallion Kulttuuriverkoston verkkokaupasta sekä kustantajan (Reuna) verkkokaupasta. Herkko Kaipainen Asuntojen hinnannousu houkuttelee velanottoon – Myös heikon maksukyvyn asiakkaita ? Alhaiset korot ja odotukset asuntojen hintanoususta kannustavat kotitalouksia lainanottoon. Odotus nousevista asuntohinnoista tekee asunnon ostamisesta velalla houkuttelevaa myös sellaisille kotitalouksille, jotka tietävät, että heidän lainanmaksukykynsä saattaa olla heikko. Näin todetaan Helsingin yliopistolla tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Väitöskirjassa on tutkittu, millaiset markkinahäiriöt voivat selittää Yhdysvalloissa vuonna 2007 puhjenneen asuntomarkkinaja finanssikriisin syntyä. Jos lainanantajat eivät täydellisesti havaitse kotitalouksien luottoriskiä, velallisiksi valikoituu silloin myös suuririskisiä kotitalouksia. Tällöin koko kotitaloussektorin velkataakka voi kasvaa liian suureksi, väitöstutkimuksessa todetaan. – Se taas tekee taloudesta haavoittuvaisen laskusuhdanteessa, kun maksuhäiriöt lisääntyvät. Tällaiset olosuhteet vallitsivat Yhdysvalloissa 2000-luvun alkupuoliskolla ja johtivat syvään taantumaan asuntohintojen käännyttyä laskuun, VTM Aino Silvo kertoo. Myös Suomessa on viime aikoina huolestuttu kotitalouksien velkaantumisesta korkotason oltua pitkään alhainen. Lisäksi kasvukeskuksissa kovasta kysynnästä johtuva asuntojen hintojen nousu on ruokkinut kotitalouksien velkaantumista. – Tulosteni perusteella velkaantumisen hillitseminen esimerkiksi lainakaton tai positiivisen luottorekisterin avulla onkin perusteltua, Silvo sanoo. Näin väitöstutkimuksen tulokset yleistyvät laajemminkin rahoitusmarkkinoiden toimintaan tilanteissa, joissa markkinaosapuolet eivät havaitse kaikkea päätösten kannalta tärkeää tietoa. Hintakuplaa hankala havaita Makrotalousteorian alan väitöskirjassa tutkittiin myös sijoittajien näkemyksiä tuottojen kehityksestä Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla ennen finanssikriisiä tilastollisen mallin avulla. Keskeinen löydös on, että Yhdysvalloissa 2000-luvun alkupuoliskolla sijoittajat pitivät asuntohintojen rajua nousua perusteltuna talouden hyvän vireen vuoksi. Sijoittajat pitivät asuntomarkkinoita turvallisena sijoituskohteena, koska tappioita ei aiheutuisi niin kauan, kuin asuntojen hinnat jatkaisivat nousuaan. Sijoittajat joutuivat päivittämään rajusti näkemyksiään sijoitusten turvallisuudesta, kun hinnat kääntyivät vuonna 2006. – Tämä löydös tarkoittaa, että hintakuplaa voi olla hyvin vaikea havaita ajoissa, mikä myös voi ruokkia liiallista velkaantumista. Suotuisan talouskasvun varjolla ei voida tuudittautua siihen, että asuntojen hinnat jatkaisivat tulevaisuudessakin nousuaan. – Vaikka Suomessa ei todennäköisesti ole juuri nyt hintakuplaa, tilanne on ollut kuvatun kaltainen myös Ruotsissa viime vuosina, Silvo muistuttaa. Salamatkustavasta luteesta taloyhtiön luvaton asukas Viisi vinkkiä luteiden välttämiseksi 1. Tarkasta paikat matkakohteessa 2. Tarkasta matkatavarat ennen kotimatkaa 3. Yritä hävittää mahdolliset salamatkustavat luteet heti matkan jälkeen 4. Ilmoita luteista viipymättä taloyhtiölle 5. Taloyhtiö hoitaa tuholaismyrkytyksen viivytyksettä ? Kesäaikaan reissatessa saattaa matkalaukun mukana tulla kotiin myös epämiellyttäviä salamatkustajia eli luteita. Luteiden torjunnassa huolellisuus matkatavaroiden kanssa on avainasemassa. Jos tuholaiset pääsevät matkatavaroiden mukana reissukohteesta kotiin, asukkaan on heti ilmoitettava asiasta taloyhtiölle. Taloyhtiön puolestaan on tärkeää ryhtyä välittömästi torjuntatoimiin. Matkailijan kannattaa heti matkakohteeseen saapuessa tarkastaa hotellihuone luteiden varalta. Jos huoneessa on merkkejä luteista, kuten mustia ulostepilkkuja sängyn alapuolella tai sängynjaloissa, havainnoista kannattaa ilmoittaa hotellin vastaanottoon ja pyytää vaihtoa toiseen huoneeseen. – Vaikka huoneessa ei olisikaan merkkejä luteista, ennen kotimatkaa on hyvä tarkastaa matkalaukun saumat ja sisukset. Kotona voi varmuuden vuoksi laittaa matkalaukut pariksi tunniksi 70-80-asteiseen saunaan, neuvoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Jos varotoimista huolimatta lude pääsee kotiin, on asiasta ilmoitettava välittömästi isännöitsijälle tai taloyhtiön hallitukselle. – Luteiden torjunta muuttuu vaikeammaksi ja kalliimmaksi, mitä pitempään niille antaa aikaa levitä huoneistosta toiseen, Pynnönen varoittaa. Taloyhtiön kannattaa huolehtia tuholaistorjunnasta Asunto-osakeyhtiölain mukaan o s a k k e e n omistaja on lähtökoht a i s e s t i vastuussa huoneistonsa sis ä o s i e n kunnossapidosta, kun taas taloyhtiön vastuulle kuuluvat rakenteiden, eristeiden ja perusjärjestelmien, kuten viemärija ilmanvaihtojärjestelmien, kunnossapito. Näin ollen osakas on lähtökohtaisesti vastuussa luteiden hävittämisestä, jos luteet ovat kulkeutuneet huoneistoon esimerkiksi matkalaukussa ulkomaanreissun tuliaisina. Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan taloyhtiön kannattaa kuitenkin huolehtia asianmukaisen tuholaismyrkytyksen tilaamisesta viivytyksettä, kun tieto yksittäisen huoneiston ludeongelmasta on saatu. Ripeän puuttumisen johdosta on mahdollista välttää luteiden leviämisen aiheuttamat laajat torjuntatoimet kuluineen. Kristel Pynnösen mielestä lopullinen vastuu y k s i t t ä i s e e n huoneistoon rajautuvan ludeongelman t o r j u m i s k u s t a n nuksista on punnittava tapauskohtaisesti. – Esimerkiksi tilanteissa, joissa asukas on laiminlyönyt luteiden torjuntaan liittyviä torjuntaohjeita tai estänyt torjuntatoimet, voidaan asukkaan vastuuta torjuntakustannuksista pitää selvänä, Pynnönen sanoo.
15 Viikko 24 Veli-Matti Hynninen Vasta Hiidenmaa avasi aidon Viron ? Virolainen ystäväni kysäisi minulta hieman vaativan sävyyn jo parikymmentä vuotta sitten että olenko käynyt Hiidenmaalla ja Saarenmaalla. Virossa olen vuosikymmenet käynyt, sanoin, mutta nuo saaret ovat vielä kokematta. Tuohon nainen napakasti pamautti: vasta sitten kun nämä ihmesaaret olet kolunnut, voit sanoa tuntevasi Viron. No, otin opikseni. Muutaman kerran olen jo aiemmin laskenut kesän keikkuviin iloihin Saarenmaat ja Kuresaaret Muhun saarta myöten, mutta vasta tänä kesänä pääsin Hiidenmaan paratiisiin. Virolainen ystäväni oli oikeassa. Nyt vasta tunnustan tuntevani suloisimman Viron. Hiidenmaa on melkein Suomea, 65 kilometrin päässä Hangosta etelään. Vertailu ei aina tee oikeutta. Löytämättömiä aarteita on pitkin Viroa, ei vähiten Koillis-Virossa. Itä-Virumaa ja Narvan seutu linnoituksineen, rajajokineen ja ystävyydensiltoineen tarjoaa jännittävää nähtävää parhaasta päästä. Sadanviidenkymmenen kilometrin päässä Tallinnasta voi jopa käydä helvetissä eli palavankiven kaivosmuseossa maan alla tai sitten kokea taivaallista iloa Kuresaaren ortodoksisessa nunnaluostarissa. Ja sitten. Kaakkois-Virossa villisti purkautuva eksotiikka saa suomalaisen tuntemaan ylpeyttä suomalaisugrilaisista juuristaan. Setomaan tsasounat, kirkot, hautausmaajuhlat, ortodoksisine perinteineen valloittavat ja alkavat nopeasti tuntua kodikkaalta. Tarton yliopistossa,uutuuttaan hohtavassa kansallismuseossa tai Toomenmäen historiallisilla kujílla voi nähdä taiteilijoita, kirjailijoita, professoreja tai rentoja boheemeja istuskelemassa kahviloissaan ja pubeissaan. Tarton yliopiston neljätoistatuhatta opiskelijaa ja kolmetuhattaviisisataa työntekijää pakottavat huomaamaan Viron oppineisuuden, historian ja kulttuurin kauskantoisen voiman ja kauneuden. Monelle suomalaiselle tärkeä ja rakas kohde Haapsalu puurakennuksineen, puistoineen, rantoineen, kujineen ja promenadeineen on aivan omaa luokkaansa. Haapsalun linna, tuomiokirkko, Valge Daam, rantakasino, luontopolut, raikkaat rannat, kapeat kadut ja iloiset ihmiset sytyttävät. Kylpylät, hotellit ja terveyttä tuova merimuta tarjoavat tulijalle lämpöisen hivelyn, jonka kruunaa piispa Tiit Salumäen johtama kirkollinen juhlallisuus. Jumalanpalvelukset runsaine kuoroineen ja konsertteineen tempaavat tulijan sydämelliseen syleilyynsä. Virossa tuntee joskus olevansa runsaudenpulassa. Luulin jo näihin herkkuihin tottuneeni, mutta ei, Hiidenmaa yllätti, ylitti toiveet. Hiidenmaa on Viron pienin maakunta. Pääsaareen kuulu 230 pikkusaarta ja luotoa. Se on Viron virolaisin ja metsäisin maakunta, jossa miltei kaikki puhuvat viroa. Se on Ahvenanmaata ja Saarenmaata pienempi, mutta suurempoi sisältä kuin ulkoa, näkevät paikalliset itse. Mutta pieni se ei ole, lähes tuhat neliökilometriä. Se on suurempi kuin Tanskan Bornholm, Saksan Rügen. Suurempi kuin Euroopan viisi valtakuntaa: Andorra, Liechtenstein, Monaco, San Marino, Vatikaani. Vaikka hiidenmaalaisen on vaikea myöntää, Saartenmaa on sitä paljon suurempi. Hiidenmaan suurin nähtävyys on hiidenmaalainen, jolla on oma luonne, oma murre, oma huumorintajuja, ikioma ylpeys omasta saarestaan. Kirjoitin matkapäiväkirjaani: ”Nyt saaret on saarrettu, kämmekät nähty, satamat sauhuttu, rannat ravattu, linnut bongattu, viserrykset vihelletty, kirkot ja pappilat koluttu ja suvivirret veisattu. Hiidenmaalla on kalaa joka päivä maisteltu, historiat kuunneltu, kukkameret kahlattu, metsät haisteltu, kuohut kohoteltu, puutarhat katseltu, villatehtaassa vilkuteltu, tykinputkia paukuteltu, menneitä aikoja mietiskelty, strategioita raamiteltu, museoita tarkasteltu muistoja muisteltu, ja iltailoja ihmetelty.” Totta puhui virolainen ystäväni: vasta kun Viron saaret on koettu,voi sanoa tuntevansa Viron. Veli-Matti Hynninen Helsingin metsiin istutetaan myrskyn jälkeen uusia puita Myrskytuhoja Helsingissä Maunulan majan luona. Kuva: Helsingin kaupunki ? Helsingin kaupunki istuttaa lähivirkistysmetsiinsä tänä vuonna 10 000 uutta puuntainta. Pääosa taimista istutetaan viime syksyisen Kiira-myrskyn tuhoaman puuston tilalle. Myrskytuhoja korjanneen Staran metsäväen arvion mukaan Kiira kaatoi tai vaurioitti ainakin nyt istutettavan taimimäärän verran kookasta puustoa kaupungin metsissä. Tuhot osuivat rajuimmin lounaasta koilliseen (Lauttasaari-Lehtisaari-Pasila-Maunula-Oulunkylä-Pukinmäki-Malmi) edenneelle kaistaleelle, jonka ulkopuolella tuhot olivat vähäisempiä. Yksittäisiä tuhokohteita oli kuitenkin myös Konalassa, Haagassa, Talissa, Ruskeasuolla, Puistolassa, Heikinlaaksossa ja Jakomäessä. Keskuspuiston laajimmilla tuhokohteilla on maastossa syksystä lähtien voinut nähdä myrskytuhoista ja niiden korjaamisesta kertovia tiedotustauluja otsikolla ”Kiira kävi täälläkin”. Istutettava taimimäärä on viisinkertainen normaalivuosiin nähden Taimia istutetaan myrskyn myötä syntyneille aukeille, mutta paikoin myös niiden reunoille, väljentyneen järeän puuston lomaan. Istutettavat puulajit ovat kotimaisia ja taimet Suomessa kasvatettuja, lähinnä mäntyä, kuusta, koivua ja tervaleppää sekä paikoin myös jaloja lehtipuita sekä jonkin verran lehtikuusia. Taimet ja puulajit valitaan ja sijoitellaan kullekin istutuskohteelle ennalta suunnitellusti, jolloin otetaan huomioon kohteen sijainti, maasto, kasvupaikan vaihtelu ja taimien muut kasvuedellytykset. Staran metsurit hoitavat pääasiassa istutustyön itse, jotta taimet saadaan maahan parhaalla tavalla ja sovitusti oikeisiin kohtiin. Urakka aloitettiin toukokuun puolivälissä ja se jatkuu pitkälle kesäkuun puolelle asti. Vuosittainen istutusmäärä tarpeeseen nähden liian pieni Ilman erillisiä tuhoja vuosittain istutettava taimimäärä luonnonhoitosuunnitelmien mukaisille metsänuudistuskohteille on yleensä ollut pari tuhatta tainta ja istutuspinta-ala yleensä kaikkiaan vain noin yhdestä kahteen hehtaaria. Määrä on mitätön verrattuna luonnonmukaisten alueiden pinta-alaan 4 800 hehtaaria. Vaikka siitä lasketaan pois sellaiset alueet, joilla metsää ei aktiivisesti hoideta (esim. kalliot, avarat luontoalueet, suojelukohteet tai erilaisia luontoarvoja sisältävät luonnonmukaisemmat metsänosat), jää yhä yli 3 000 hehtaaria sellaisia metsäalueita, joilla puuston tulisi edelleen kehittyä elinvoimaisena ja ajan mittaan myös uudistua. Jatkossa uutta puustoa ja kestävää lähimetsää muodostavaa taimiainesta pitäisi monin paikoin saada syntymään nopeammin, jottei kaupungin virkistysmetsien alati vanheneva puusto pääsisi liikaa rapistumaan. Toki kaupunkimetsää pyritään jatkuvasti ylläpitämään eri-ikäistä puustoa kerroksellisena kehittäen. Uusien taimien istutustarve on tällaisilla alueilla vähäisempi, kun laajempia uudistusaloja ei synny ja uudistuminen tapahtuu luonnontaimia hyödyntäen. Kaikenlaisilla kohteilla, metsätyypeillä ja erilaisilla käyttöalueilla tämän tyyppinen jatkuva kasvatus ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille ? Helsinki tarjoaa maksuttoman ehkäisyn alle 25vuotiaille helsinkiläisille ja helsinkiläisten oppilaitosten opiskelijoille. Kaupungin tarjoamia ehkäisymuotoja ovat pillerit, rengas, kierukka, implantaatti, ja kondomit. Nuoret voivat kysyä lisää ehkäisystä oman oppilaitoksen terveydenhoitajalta, omalta terveysasemalta tai Helsingin keskitetystä ehkäisyneuvonnasta. Ehkäisyn aloittaminen ammattilaisen tuella on turvallista ja se käy helposti. Erityisesti nuorten kohdalla matala kynnys kysyä ehkäisystä ja käyttää ehkäisypalveluja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Vähentyneet ei-toivotut raskaudet ja seksitautitartunnat näkyvät myös säästettyinä euroina. Gynekologi Satu Suhonen haluaa rohkaista nuoria ottamaan ehkäisyn puheeksi niin läheisten kuin ammattilaisten kanssa. Suhonen on Helsingin keskitetyn ehkäisyneuvonnan vastuulääkäri. – Iso osa raskauden keskeytyksistä tehdään alle 25-vuotiaille, siksi Helsinki haluaa panostaa tähän ikäryhmään, Satu Suhonen kertoo. Suhonen nostaa keskustelussa esiin myös kondomin käytön muiden ehkäisyvälineiden rinnalla. – Kondomi on korvaamaton seksitautien ehkäisyssä ja sen käyttöön kannustetaan. – Helsingissä ehkäisyneuvonta palvelee laajasti. Keskustelemme asiakkaiden kanssa myös heidän oikeuksistaan omaan seksuaalisuuteen ja kehoon liittyen. Kysymme lisäksi seksuaalisesta häirinnästä, Suhonen jatkaa. Helsinki aloittaa kesäkuun alussa maksuttoman ehkäisyn kampanjan, joka näkyy sekä katukuvassa että digitaalisessa mediassa. Kampanja on esillä 1.6. alkaen kaksi viikkoa esimerkiksi metroissa ja raitiovaunuissa, muutamalla keskeisellä metroasemalla sekä Forumin ja Itiksen kauppakeskuksissa. Maksuton ehkäisy on näkyy laajasti myös Helsingin soten internetsivuilla ja somekanavissa Youtubessa, Facebookissa ja Instagramissa. Olemme tehneet kampanjan tueksi kortteja ja julisteita, joita jaamme Helsingin soten yksiköihin ja yhteistyökumppaneille. Helsinkiläisten oppilaitosten opiskelijat voivat hoitaa ehkäisyasioita tänä kesänä keskitetyillä vastaanotoilla. Lisätietoa kesän vastaanotoista saa oman oppilaitoksen terveydenhoitajalta tai ajanvarauksen numerosta 050 310 5560. Kesko ostaa Reinin lihan ja Kalatukku E. Erikssonin ? Perinteikkäät perheyritykset Reinin liha ja Kalatukku E. Eriksson siirtyvät kesäkuussa osaksi Keskoon kuuluvaa Kesproa. Molemmat yritykset jatkavat toimintaansa omistajavaihdoksen jälkeen itsenäisinä yrityksinä, minkä lisäksi koko niiden henkilöstö sekä toimiva johto jatkavat toimissaan. Yhteistyön myötä maineikkaiden yritysten laatutuotteet tuodaan vähitellen kaikkien suomalaisten ravintola-asiakkaiden ulottuville. – Reinin lihan ja Kalatukku E. Erikssonin oston myötä Kesprosta tulee Suomen ensimmäinen tukkukauppa, joka pystyy tarjoamaan perinteisen tukkuvalikoiman ohella tuoretuotteiden erikoisliikkeiden tuotteita ja osaamista aikaisempaa huomattavasti laajemmassa mittakaavassa. Helpotamme ravintola-asiakkaidemme arkea tarjoamalla heille entistä laadukkaamman ja räätälöidymmän palvelun yhden kanavan kautta. Kespron ja koko K-ryhmän kannalta tämä tarjoaa mahdollisuuden yhä tiiviimpään läsnäoloon kasvavassa ulkona syömisen markkinassa, Kespron johtaja Mika Halmesmäki toteaa. Omistajanvaihdos tarjoaa alansa ehdottomille kärkiyrityksille vahvan pohjan toiminnan laajentamiselle. – Liittyminen K-ryhmään ja Kesproon avaa meille aivan uudenlaisia kasvumahdollisuuksia: toivomme voivamme tarjota Kespron kautta tuotteitamme yhä useammalle suomalaiselle – toki niin, että meille tärkeä oman käden tuntuma sekä tuotteiden ja palvelun ensiluokkainen laatu säilyvät ensisijaisina tavoitteina, Pirjo Passinen Reinin lihasta summaa. – Odotamme innolla uuden lehden kääntymistä yrityksemme tarinassa. Kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen lisäksi toivon, että voimme puolestamme viedä 135-vuotista kala-alan osaamistamme Kesprolle ja sitä kautta koko K-ryhmälle, Kalatukku E. Erikssonin hallituksen puheenjohtaja Kai Röntynen toteaa. Molemmat yritykset pystyvät tulevaisuudessa hyödyntämään Kespron tehokasta logistiikkaa ja järjestelmiä, joiden kautta laatutuotteet saadaan koko suomalaisen HoReCa-kentän ulottuville. Tuotantovolyymiä kasvatetaan hiljalleen, jotta tuotteiden ensiluokkainen laatu säilyy. Laajemman asiakaskunnan saataville tuotteet saapuvat syksyn aikana. Kalatukku E. Erikssonin osalta yhdistyminen Kesproon edellyttää vielä Kilpailuja kuluttajaviraston hyväksyntää. Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Hakaniemi Hämeentie 7, Helsinki
16 Viikko 24 Vieraslajit iso uhka luonnolle ja terveydelle Kunnat haastetaan nyt mukaan torjuntaan ? Allergia-, ihoja astmaliitto ja WWF haastavat kaikki Suomen kunnat mukaan vieraslajien torjuntatalkoisiin. Haitallisilla vieraslajeilla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ihmisten terveyteen. Nopeasti leviävät vieraslajit voivat tukahduttaa tieltään miltei kaiken muun kasvillisuuden. Seuraukset saattavat näkyä koko ekosysteemissä: Kun luontainen kasvilajisto taantuu tai häviää, katoavat myös niistä riippuvaiset hyönteiset, kuten perhoset ja kovakuoriaiset. Hyönteisten häviämisellä on puolestaan haitallisia seurauksia esimerkiksi linnuille. – Vieraslajit ovat kasvava ympäristöongelma, joten niiden torjumiseen ja leviämisen ehkäisyyn pitää tarttua nyt, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Panu Kunttu. Jättipalsami ja jättiputket on säädetty EU:ssa haitallisiksi vieraskasvilajeiksi. Nyt kesällä Suomen kansalliseen kiellettyjen vieraslajien listaan ollaan lisäämässä kurtturuusu, komealupiini, japanintartar ja jättitatar. Vieraslajien haitallisuuden johdosta kaikkien yllä mainittujen kasvien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on lailla kielletty. Kiinteistön omistajan on myös poistettava luonnon monimuotoisuutta tai ihmisen terveyttä uhkaavat esiintymät. Allergia-, ihoja astmaliitto ja WWF haastavat kunnat kartoittamaan haitallisten vieraskasvilajien esiintymiä ja laatimaan suunnitelmat niiden hävittämiseksi, tiedottamaan vieraslajien haitoista sekä tukemaan asukkaita vieraslajien torjumisessa. Kuntien olisi myös tärkeää huomioida vieraslajien torjumisen edellyttämä resurssi vuosittaisissa työajoissa ja kustannuksissa. – Kunnat ovat avainasemassa monien haitallisten vieraslajiesiintymien hävittämisessä, sillä vain koordinoidulla ja pitkäjänteisellä torjuntatyöllä on pysyviä vaikutuksia. Monessa kunnassa asia onkin otettu osaksi normaalia kunnan ympäristönsuojelutyötä, mutta lisää kattavuutta ja resursseja tarvitaan, jotta leviäminen voidaan pysäyttää ja kasvit poistaa kokonaan, sanoo Terve askel luontoon -hankkeen hanketyöntekijä Tiina Parkkima Allergiaihoja astmaliitosta. Kallion kirjaston laajennettu kesäaukiolo 2018 ? Kallion kirjasto on kesästä ja lomista huolimatta avoinna myös kesälauantaisin klo 10-16! Tämän mahdollistaa viikonlopun minimimiehitys, joten laajat tietopalvelukysymykset kannattaa säästää arkipäiville, tai kysyä verkossa osoitteessa Kysy. fi. Kesäaikaan siirrytään 1. kesäkuuta. Kirjastoon on päässyt koko alkuvuoden jo kello kahdeksalta aamulla. Ensimmäiset kaksi tuntia ovat olleet omatoimiaikaa. Asiakaspalvelu, sekä kassaja tietopalvelut, ovat auenneet kymmeneltä. Toukokuussa tehdyn kyselyn mukaan n. 20 % vastaajista (108 vastaajaa) oli käyttänyt kirjaston palveluita omatoimiaikana ja heistä valtaosa koki asioinnin sujuneen erinomaisesti. – Olemme selvästi onnistuneet tavoitteessamme eli kirjaston tilat ja aineisto ovat entistä helpommin asiakkaidemme saavutettavissa, iloitsee palvelupäällikkö Taina Pirhonen. Toivotun paluun tekee myös viime kesän suosittu kesäpiha (säävarauksella ja ei lauantaisin), viihtyisä luku& oleskelualue pääovien edessä. Omatoimiaikaa ma-pe klo 8-10 jatketaan kesäkaudella. Lähipalvelukeskus Hertsin peruskivi muurattiin Lähipalvelukeskus Hertsin havainnekuva. Lähipalvelukeskus Hertsin ilmakuva ? Lähipalvelukeskus Hertsi sai peruskiven Herttoniemessä. Peruskiveen muurattiin mm. päivän sanomalehtien ja Suomessa käytössä olevien kolikkojen lisäksi ote F.E. Sillanpään teoksesta. Hertsi pyysi kaupunkilaisilta ehdotuksia peruskiveen talletettavasta kirjallisesta teoksesta. Kymmenistä ehdotuksista Herttoniemen kirjaston henkilökunta valitsi kirjailija F.E. Sillanpään tekstin. Sillanpää on paitsi Suomen ainoa kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja, myös asunut Herttoniemessä osoitteessa Ilvestie 4. Sillanpää kirjoittaa teoksessaan ”Ihmiselon ihanuus ja kurjuus” olohuoneesta sekä kuvaa viipyilevästi yhdessäoloa ja talon rakentamista. Peruskiven muuraustilaisuuteen osallistunut Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki luki katkelman vieraille. Herttoniemessä on käynnissä monia asuinrakennuskohteita sekä useita täydennysrakentamiseen tähtääviä asemakaavan muutoshankkeita. Hyvät joukkoliikenneyhteydet, erityisesti vilkas metroasema, toimivat Herttoniemen alueen kasvun vetureina. Voimakkaasti kasvava asukasmäärä edellyttää myös palvelujen kasvua. – Herttoniemeen syntyy uutta kaupunkia, kun alue tiivistyy hyvälle paikalle metroaseman läheisyyteen. Hertsin lähiympäristöön valmistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana asuntoja noin 5 000 uudelle asukkaalle paikkaan, jossa joukkoliikenne sekä yksityiset ja julkiset palvelut ovat helposti saavutettavissa, mikä tekee asukkaiden arjesta sujuvaa, kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. – Prisma Hertsi on sijainniltaan helposti saavutettavissa kaikille, liikennevälineestä riippumatta. Uudenaikainen hypermarket sopeutuu kaupunkirakenteeseen ja tukee kestävää kehitystä tuomalla palvelut asukkaiden luo. Prismaan tulee laaja ja hyvä päivittäistavaratarjooma, napakka käyttötavaravalikoima ja verkkokaupan noutopiste, HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen luettelee. Hertsiin sijoittuvat Prisman lisäksi mm. Helsingin kaupungin kirjastoja nuorisopalvelut, Touhula-päiväkoti, Mehiläisen hoivakoti, ravintoloita, kahviloita, liikuntaja hyvinvointipalveluita sekä erikoisliikkeitä. Johtaja Timo Rantala Fennia Varainhoito Oy:stä pitää tärkeänä Hertsin palvelujen oikeaa mitoittamista alueen asukkaille ja työntekijöille. ”Sijainti keskeisellä paikalla liikenteen solmukohdassa raideliikenteen varrella on erinomainen. Vaikka pitkään jatkuneen positiivisen sijoitusmarkkinan heilahtelut olisivatkin edessä, kysyntää lähipalveluille tulee aina olemaan julkisen liikenteen solmukohdissa. Teemme alueen pitkän aikavälin kehittämiseksi yhteistyötä useiden sijoittajien kanssa.” YIT:n Hankekehitys-divisioonan johtaja Timo Lehmus korostaa kaupungin toiminnallisuutta kehityksen keskellä: ”Kaupungin tiivistyessä ja kehittyessä myös palvelutarjonnan on pysyttävä asukkaiden tarpeiden mukana, heitä lähellä. Hertsi on hyvä esimerkki lähipalvelujen saavutettavuuden ja kaupungin toiminnallisuuden paranemisesta.” Hartelalle Hertsi on erinomainen esimerkki pitkäjänteisestä kiinteistökehittämisestä. ”Alkuperäinen suunnitelma perinteisestä kauppakeskuksesta on jalostunut lähipalvelukeskukseksi, joka vastaa kattavasti asiakkaiden erilaisiin arjen tarpeisiin”, kommentoi hanketta Hartela-konsernin toimitusjohtaja Juha Korkiamäki. YIT ja Hartela rakentavat Lähipalvelukeskus Hertsin kanssa samalle tontille noin 250 asuntoa, jotka valmistuvat vuonna 2021.
17 Viikko 24 ? Posti julkaisee 6. kesäkuuta postimerkkejä, jotka kuvaavat suomalaisten äänestämiä makusuosikkeja. Kesäkuun luontoaiheisissa postimerkeissä ui suosittuja ruokakaloja. Kansallispukumerkeissä esitellään kahden puvun taidokkaita yksityiskohtia. Kuusi makua, jotka saavat veden kielelle Suomalaisia makuja -postimerkkivihkossa esitellään kuusi makuelämystä, jotka suurin osa suomalaisista tuntee omikseen. Postimerkkien aiheet ovat ruisleipä, pullapitko, uudet perunat, kahvi, leipäjuusto ja salmiakki. – Postin asiakkaat ehdottivat merkkeihin valittuja makuja viime keväänä tehdyssä nettikyselyssä ja Finlandia 2017 -filatelianäyttelyssä, Postin Design Manager Tommi Kantola kertoo. Postimerkkivihkon suunnitellut Klaus Welp valitsi merkkeihin valokuvat, jotka saavat veden kielelle. – Olen itse selkeiden perusmakujen kannattaja. Eri ruokakulttuurien kirjo ja supermarkettien jättisuuret valikoimat tuntuvat menevän välillä äärimmäisyyksiin. On hienoa, että perinteiset, yksinkertaiset maut saavat nyt omat merkkinsä, Welp sanoo. Klaus Welp on itse asunut Meksikossa ja Saksassa yhteensä kuusi vuotta ja kokenut vahvan kaipuun tuttujen kotimaisten makujen perään. – Meksikolainen ruoka on mielestäni maailman parasta, mutta toisella puolella maailmaa olisin ollut valmis maksamaan pienen omaisuuden tuoreesta ruisleivästä ja uusista perunoista tillin kera. Mikään eksoottinen maku ei voittanut elämystä, jonka kotoa lähetetty salmiakkipussi teki. Suomalaisia makuja -postimerkkivihkossa on kuusi kotimaan ikimerkkiä. Kaksi herkullista ruokakalaa Pohjoismaisten postien yhteisen Pohjola-postimerkkisarjan teemana on tänä vuonna kalat. Graafikkolegenda Erik Bruun, 92, valitsi postimerkkien aiheiksi kaksi suosittua suomalaista ruokakalaa, kuhan ja muikun. – Kuvasin muikut merkkiin parvena ja jos useamman merkin laittaa vaakatasoon peräkkäin, niistä muodostuu päättymätön muikkuparvi, Bruun paljastaa. Kalapostimerkkien suunnittelu oli Erik Bruunille mieluisa tehtävä. Paistetut muikut ovat Bruunin suurinta herkkua ja kalastaminen on ollut hänelle rakas harrastus jo lapsuudesta saakka. – Pikkuveljen kanssa soutelimme lapsina Sipoon edustalle kalastamaan ja olin aikanaan monta kertaa urheilukalastamassa Inarinjärvellä. Kansallispuvut ovat täynnä taidokkaita yksityiskohtia Graafikko Minna Luoma on suunnittelut pienoisarkin, jossa esitellään kaksi kansallispukua. Uskelan puku edustaa länsisuomalaista perinnettä ja Jääsken puku karjalaista käsityötaitoa ja pukuperinnettä. Pienoisarkkiin on kuvattu kokonaiset kansallispuvut ja itse merkkeihin on suurennettu pukuihin suunniteltuja hienoja yksityiskohtia, mm. tykkimyssy ja paljinsolki. Valokuviin perustuvat merkit on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Kansallispukukeskuksen kanssa. Suomessa on reilut 400 kansallispukumallia, jotka edustavat juhlapukumuotia parin vuosisadan takaa. Vaatteiden maailma ei ole Minna Luomalle vieras, sillä, hän on opiskellut graafisen suunnittelun lisäksi tekstiilitaidetta. – Taidokkaasti suunnitellut kansallispuvut edustavat kestävää kehitystä ja asukokonaisuuksien yhdistelmistä voisi ottaa hyvin vinkkiä myös tämän päivän pukeutumiseen, Luoma vinkkaa. Kansallispuvut-pienoisarkissa on kuusi kotimaan ikimerkkiä. Ensipäivätapahtuma Helsingin pääpostissa 6. kesäkuuta kello 13–16 Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2) järjestetään ensipäivätapahtuma keskiviikkona 6. kesäkuuta kello 13–16. Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja. Taiteilijat Erik Bruun ja Minna Luoma ovat paikalla signeeraamassa töitään kello 14–16. Myös Suomen postcrossingyhdistys on mukana tilaisuudessa esittelemässä postikorttiharrastusta. Kaupunkitansseissa opetellaan paritansseja ? Kesällä 2018 opetellaan paritansseja osana pääkaupunkiseudun kulttuuritarjontaa. Ilmaiset tanssituokiot ovat jo vuosien ajan ilahduttaneet ja virkistäneet katukuvaa. Kuluva kesä on 19. kaupunkitanssikesä. Kaupunkitanssit maksutonta paritanssiopetusta pääkaupunkiseudulla -tanssituokiot alkavat toukokuun viimeisellä viikolla. Kesän 2018 uutuutena tanssitaan myös Kampissa, Annantalon takapihan katetulla ulkoilmalavalla. Tänä kesänä kaupunkitansseja järjestetään kaikkiaan kahdeksassa kaupunginosassa eri puolilla pääkaupunkiseutua yhteensä 66 kertaa. Opetuksesta vastaa Tanssiteatteri Tsuumi. Kaupunkitanssien opetustuokioita toteutetaan tällä kaudella kuudessa Helsingin kaupunginosassa ja kahdessa Espoon kaupunginosassa. Opetuspaikkoina toimivat puistot, torit, aukiot ja kauppakeskukset. Yhteistyökumppaneina toimivat kulttuurikeskukset ja paikallisyhdistykset. Kaupunkitanssiopetus on innostavaa eikä vaadi ennakkotaitoja. Tanssitunti aloitetaan alkeista, mutta tunnin aikana edetään kuvioihin ja variaatioihin t a n s s i j o i den taitotaso huomioiden. Mukaan voi tulla niin ensikertalainen kuin jo pidempään tanssia harrastanut. Kaupunkitansseissa opetellaan tyypillisimpiä seura/ lavatansseja: humppaa, tangoa, sambaa, fuskua, foksia, valssia, jenkkaa, cha chaa, buggia jne. Opetus toteutetaan niin sanottuna matalan kynnyksen opetuksena. Kaupunkitansseissa tanssitaan pääasiallisesti ulkona. Tanssituokioihin ei tarvitse ilmoittautua. Paikalle voi saapua, kun se itselle parhaiten sopii. Tanssimaan saa tulla mukaan kuka vaan, milloin vaan, joko parin kanssa tai ilman. Opetus on osallistujille maksutonta. Kesän 2018 opetuspaikat ovat Kamppi (Annantalon katettu ulkolava, A•Lava), Tapiola (Espoon kulttuurikeskuksen ulkoilmanäyttämö Amfi), Kannelmäki (Sitra-tori), Malmi (Ala-Malmin puisto, Malmitalon takana), Leppävaara (Soittoniekanaukio, Sellosalin edustalla), Jakomäki (Kirjaston lähellä, Jakomäenpolku 3), Itäkeskus (Tallinnan aukio) ja Seurasaari (Antin aukio), Tarkemmat opetuspaikkatiedot, paikkakohtainen opetusohjelma ja koko kesän ohjelma löytyvät Tanssiteatteri Tsuumin verkkosivuilta. K a u punkitanssit Facebookissa. Suomalaisten suosikkimaut saavat omat postimerkit Kesäkuun merkeissä myös kaloja ja kansallispukuja Vanhankaupunginlahdelle valmistui esteetön pitkospolku Lammassaareen ruovikon halki johtava pitkospolku on lähes kilometrin mittainen, leveyttä sillä on 150 cm. Polun lankut ovat kulkusuuntaan nähden poikittain (ns. laiturirakenne), mikä helpottaa pyörätuolilla ja lastenrattailla kulkemista. Kuva: Sanna Elijoki. ? Helsingin kaupunki on rakentanut Vanhankaupunginlahdelle lähes kilometrin mittaisen esteettömän pitkospolun. Alueelle on valmistunut myös elämyksellinen Luonnon syli -luontopolku. Uusitut polut muodostavat yhdessä noin 3,5 kilometrin mittaisen esteettömän retkireitin. Uusi pitkospolku kulkee Pornaistenniemestä Lammassaareen. Samassa paikassa kulki ennenkin pitkokset, jotka päätettiin uusimisen yhteydessä tehdä esteettömiksi. – Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue on aivan Helsingin sydämessä, kasvavan asutuksen keskellä. Mikä olisikaan parempi paikka esteettömälle retkireitille, josta hyötyvät pyörätuolilla kulkevien lisäksi myös ikäihmiset, lastenvaunujen kanssa liikkuvat ja oikeastaan kaikki alueen käyttäjät, iloitsee esteettömän pitkospolun ideoinut tiimipäällikkö Kaisa Pajanen. Uusitut reitit ohjaavat kulkua suositulla luontokohteella ja suojelevat samalla alueen herkkää luontoa kulumiselta. – Toivomme, että ihmiset lähtevät luontoon, mutta samalla olemme huolissamme siitä, miten herkät luontoalueet kestävät kasvavan kaupungin paineessa. Ratkaisuna tähän ovat hyvät ja toimivat reitit, kuten tämä nyt rakennettu Vanhankaupunginlahden kokonaisuus, pohtii Pajanen. Pitkospolku päättyy uuteen esteettömään lintujenkatselulavaan. Lisäksi ruovikko-osuudella on kaksi korotettua esteetöntä näköalatasannetta. Hyvinvointia korostavan luontopolun rastit kehottavat aistimaan Pornaistenniemeen valmistui pitkospolun kanssa samanaikaisesti esteetön Luonnon syli -polku. Se uudistaa käsitystämme luontopolusta: Luonnon syli sisältää kymmenen rastia, jotka on kirjoitettu runomuotoon. Rasteilla on myös harjoitteita, jotka herkistävät aistimaan luontoa kokonaisvaltaisesti. – Kaikilla aisteilla luonnon syliin heittäytymisen hyvää tekevät vaikutukset on viimein tunnistettu meilläkin. Luontoretken jälkeen ihminen voi paremmin, on rauhallisempi ja voimaantuneempi. Kosketa, haista, maista, kuuntele, kehottaa Luonnon syli -polun visioinut projektipäällikkö Elina Nummi. Luonnon syli -polulla voi myös istahtaa mahtavaan puun rungosta tehtyyn luontosohvaan tai ihmetellä ihmistä isompaa harakanpesää. Uudet opasteet ja opastaulut ohjaavat Luonnon syliin ja Lammassaareen vievälle pitkospolulle. Esteettömän luontoreitin rakentaminen eroaa jonkin verran tavallisen luontoreitin rakentamisesta. – Tavallisesti kulkureittejä ei tehdä aivan tasaisiksi, jotta luonnonmukainen tunnelma säilyisi. Samoin reitit voivat kulkea jyrkemmistäkin kohdista, muutaman portaan avustamana. Esteettömyys vaatii kuitenkin loivempia ja lyhyempiä nousuja sekä paikoitellen leveämpiä väyliä, kertaa vastaava luontomestari Antti Helakallio rakentamisen eroja. Ruovikon pehmeä maapohja ja alueen suuret vedenpinnan korkeusvaihtelut toivat myös oman lisänsä rakentamiseen. – Märkiin paikkoihin tarvittiin jäykempiä ja raskaampia rakenteita, jotka tukevoittavat reittiä korkean veden aikaan. Myös kaikki raskaat materiaalikuljetukset piti tehdä talviaikaan, sillä märkä ja huonosti kantava maapohja estää puutavaran kuljetuksen muina aikoina, kuvailee Helakallio. Esteettömän pitkospolun sekä piknikalueen pöytäpenkkien rakentamisessa kaupungilla oli kumppanina Rikosseuraamuslaitos, jonka kanssa toteutettiin sosiaalista tasa-arvoa edistävä avovankien työkokeilupilotti. Osa avovangeista oli mukana rakentamassa pitkoksia alun laiturimoduulien rakentamisesta alkaen aina siihen asti, kun pitkospolku asennettiin paikoilleen Vanhankaupunginlahdelle. Retkeily Vanhankaupunginlahden uusilla reiteillä onnistuu ensikertalaiseltakin uuden citynature. eu-verkkosivuston avulla. Sivusto on mobiilisti toimiva luonto-opas Helsingin ja Tallinnan kymmeneen luontokohteeseen. Oppaan valmiit mobiilireitit auttavat kulkemaan maastossa sekä sisältävät runsaasti tietoa alueen luonnosta, historiasta ja palveluista.
18 Viikko 24 K18 K arKKilan T ienoo
19 Viikko 24 MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 2489-8562 (painettu) • ISSN 2489-8570 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 Ilmoita edullisesti soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .......S-market Castreninkatu 9-11 .........Alepa Sturenkatu 11 .................Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .............Alepa Helsinginkatu 25 .............Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .............Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................LKV Moilanen Hämeentie 29 .................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A ...........Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .....................Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ..............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ..............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................Alepa Porvoonkatu 19 ..............K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ..............Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ..............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......S-market Siltasaarenkatu 11 ..........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ...............Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .................Alepa Sturenkatu 40 .................Alepa Toinen linja 4 ..................Kallion Virastotalo Toinen linja .....................Kuntatalo Toinen linja 31 ................ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ...............Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ..............Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................Kallion Kirjasto Viides linja 4 ...................Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .................Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....S-Market Autolasipalvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hammaslääkärit Terveys Leipomot ? Kesällä 2018 toista kertaa järjestettävä Helsinki Chamber Music Festival (4.7.–7.7.2018) elävöittää Helsingin kesän tapahtumatarjontaa sekä esittelee suomalaista musiikkiosaamista turisteille ja Helsingissä kesäänsä viettäville kaupunkilaisille. Vuosittainen festivaali tarjoaa kuulijoilleen elämyksiä konserttipaikkojen lisäksi keskustaalueen kahviloissa ja ulkolavoilla. Festivaalin taiteellisina johtajina toimivat viulisti Kreeta-Julia Heikkilä ja sellisti Jaani Helander. Festivaalin päämääränä on uudistaa ja raikastaa konserttikulttuuria, madaltaa kynnystä tulla konserttiin sekä houkutella yleisöön myös kokemattomampia klassisen musiikin kuuntelijoita. Festivaaliohjelman suunnittelussa genrerajojen vetäminen ei ole oleellista, vaikkakin ohjelmiston rungon muodostaa klassinen kamarimusiikki. Tarjoamme yleisölle ohjelmistoa, joka taiteellisesta kunnianhimostaan huolimatta on helposti lähestyttävää. Festivaali kutsuu joka vuosi ulkomaalaisia taiteilijoita esiintymään, kokoaa yhteen suomalaisia huippumuusikoita sekä nostaa esiin nuoria taiteilijoita. Festivaali tarjoaa klassisen musiikin elämyksiä urbaaneille musiikin ystäville ajankohtana, jolloin Suomen kesäiset kamarimusiikkijuhlat keskittyvät maakuntiin. Heinäkuussa suuret musiikkiinstituutiot viettävät kesälomiaan, ja samaan aikaan pääkaupunki kuhisee matkailijoita Suomesta ja ulkomailta. Festivaali toivottaakin tervetulleiksi niin kamarimusiikin rakastajat ja kulttuurin suurkuluttajat kuin satunnaiset ohikulkijatkin. Vuoden 2017 festivaali oli yleisömenestys tarjoten korkeatasoista kamarimusiikkia ja mieleenpainuvia konserttielämyksiä tunnelmallisessa ilmapiirissä. Tulevan kesän festivaali laajentuu nelipäiväiseksi ja tänä vuonna konsertteja järjestetään viime vuoden tapaan monipuolisesti eri tapahtumapaikoissa kuten Kansalliskirjaston Kupolisalissa, Espan lavalla, Balderin salissa sekä Café Engelissä. Taiteilijakaartiin kuuluvat viulistit Marie RadauerPlank, Siljamari Heikinheimo ja Linda Bärlund, alttoviulistit Ivan Zecevic ja Adam Newman, sellistit Alexandre CastroBalbi sekä taiteellinen johtaja Jaani Helander, pianisti Danor Quinteros, kitaristi Ismo Eskelinen, harmonikkataiteilija Janne Rättyä, kontrabasisti Teemu Kauppinen sekä uuteen Young Artists-ohjelmaan kuuluvat nuoret tähdet, viulistit Abel Puustinen ja Essi Höglund. Tämän vuoden konserttiohjelmaa on rikastutettu puhallinsoitinmusiikilla toimimalla yhteistyössä Helsinki Winds Festivalin kanssa. Ohjelma koostuu mm. ikiihanista kam a r i m u s i i k k i h e l m i s t ä Suomenlinnan kirkossa, venäläisen musiikin illasta Tuomiokirkon kryptassa, Beethoventeemakonsertista Kaupungintalolla sekä tangonystäville on tarjolla klassista tangomusiikkia Saksalaisessa kirkossa. Festivaali huipentuu argentiinalaisia ja suomalaisia sävellyksiä yhdistelevässä päätöskonsertissamme Helsingin yliopiston juhlasalissa, jossa kohtaavat tanssi ja musiikki. Kansainvälinen kamarimusiikkifestivaali Helsingin vanhassa kaupungissa
20 Viikko 24 www.etola.net Hakaniemen torikatu 4, MA-PE 9-18, LA 9-17. Palvelemme myös juhannusaattona klo 9-13. Hinnat voimassa 22.6.2018 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. NÄPPÄRÄT SALKKUPÖYDÄT TAITTUVAT KÄDEN KÄÄNTEESSÄ PIENEEN TILAAN! Taittopöytä 120 x 60 x 52,5-74 cm 45,00 Vesiastia 10L hanalla Säädettävä korkeus! Kylmälaukku 10 L Metallikalustesetti, vihreä, harmaa tai valkoinen, Pöytä 60 x 71 cm, 2 tuolia 42 x 48 x 80 cm Jäätelökärry 22 osaa, +18 kk 2,(3,90) 75,(84,90) 15 90 (19,90) Aurinkovarjo 155 cm Suojakupu 30 cm Kesään! 12,(15,90) Hai saapas 54,00 10,(13,00) Uimapatja, mehujää, 180 x 72 cm 10,90 Sisustus ruusu ruukussa 5,90 10,(14,30) Mäkelänkatu 2 puh. 755 4229 www.stadintahti.fi Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! – Syö niin paljon kuin jaksat! arkisin klo 11-14.30 TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA! Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. LOUNAS 10 30€ 7 eri vaihtoehtoa – myös intialaisia ruokia! AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 05 asti Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! Happy Hours joka päivä klo 20.00-00.00 mm. KAIKKI HANAJUOMAT 3,50€ JA PALJON MUITA TARJOUKSIA! KARAOKE PE & LA