2 Viikot 38-39/2019 SY KS YN M AUK AIN JUHLA O N LÄH EL Ä Oktoberfest VK 38 2k Kaupoissa, joissa on paistopiste I de butiker som har bake off Voimassa 1.1.2020 asti Gäller till 1.1.2020 Tämän sivun HINNAT VOIMASSA 22.9.2019 ASTI ellei toisin mainita. Priserna på den här sidan gäller till 22.9.2019 om inget annat nämns. Vihreä ja tumma rypäle Gröna och mörka druvor 500 g, Kreikka/Espanja Grekland/Spanien 3 00 2 RS/ ASKAR (3,00/kg) Voimassa 26.8.2019 alkaen Gäller fr.o.m 26.8.2019 TAMMINEN Wienerleike Wienerschnitzel 2 kpl/st. 300g gluteeniton/glutenfri 3 39 RS/ASK (11,30/kg) Bratwursti Bratwurst 250 g 1 99 PKT (7,96/kg) PLUSSA-KORTILLA -20% Ilman Plussa-korttia/Utan Plussa-kort 2,49 pkt (9,96/kg) PRYKMESTAR Oktoberfest olut 5,5 % Öl 0,33 l, sis. pantin 0,10 2 49 PL/FL. (7,24/l) UUTUUS/ NYHET Pretzel kolmio Pretzeltriangel 100 g 99 KPL/ST. (9,90/kg) Karamellisoitu sipuli-bratwurstipasta Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus Se receptet på k-ruoka.fi eller på appen K-Ruoka Det här mjukmaltiga helmaltsölet får du endast i K-mataffärerna! Tämän pehmeämaltaisen täysmallasoluen saat vain K-ruokakaupoista! Kaikki hyvä on lähellä. Allt gott är nära. Yksittäin/Styckevis 2,49-2,69 rs/ask (4,98-5,38/kg) 2 RS/ASKAR HÖSTENS SMAKLIGASTE FEST ÄR NÄRA KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 9 95 (13,32) Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680, www.ympyratalonapteekki.fi Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16, juhlapyhinä suljettu, Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Voimassa 30.9. asti Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! Kaikki Orionin tuotteet koko päivän (ei koske lääkkeitä) -15% Orion esittelypäivä perjantaina 27.9 Esittelijä paikalla klo 10-16 ESITTELYTARJOUKSENA: Posivil Fluzink tabletit 3 eri makua Nasolin uutuudet 4 22 (4,96) kokilta on poissa paineet! tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ma-pe 10-16, la 10-14, muina aikoina sop.mukaan Viipurin Kukka Runsas valikoima helppohoitoisia viherkasveja 10€ Osoitteemme vaihtuu 1.10. alkaen Vaasankatu 20 B Laadukkaat yrityskannettavat opiskelijaystävälliseen hintaan. GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09.00 – 17.00 Helsinginkatu 14 ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi UUSI VASTAANOTTO AVATTU MALMILLE! Meillä sinua palvelevat tutut erikoishammasteknikot; EHT Ossi Vallemaa, EHT Tero Roine & EHT Antti Koskelo 010 2715 100 / ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI Hakaniemi: Hämeentie 7 Malmi: Malmin raitti 12 Etelä-Haaga: Kauppalantie 4 Ensemble Nylandian vuotisjuhlakonsertti 30.9.2019 klo 18 Kallion kirkossa Etkot klo 15 Café Sonckissa. Jatkot klo 20 alkaen Tenho Restobarissa. AINO ACKTÉN KAMARI FESTIVAALI RY Buxtehude – Pärt – Purcell – Kokkonen – Muffat
50. vuosikerta – nro 17 Viikot 38-39 – 2019 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI ? ? Ajankohtaista Vilhonvuorenkadun jatkon rakentaminen alkoi Uusi katu tulee kulkemaan Sörnäisten rantatien yli Kartta työmaa-alueesta ja korvaavista reiteistä. Uusi lisäreitti tulee käyttöön syyskuun lopulla. Kartta: ? Vilhonvuorenkatua jatketaan Sörnäisten rantatien yli kohti Sörnäistenniemeä. Kyseessä on kokonaan uusi katu. Kadun rakentaminen aiheuttaa alueella poikkeuksia liikkumiseen. Kartta työmaa-alueesta ja korvaavista reiteistä. Uusi lisäreitti tulee käyttöön syyskuun lopulla. Samassa rakennusurakassa rakennetaan myös Koksikatu lopulliseen muotoonsa. Koksikatu valmistuu aikataulun mukaisesti loppuvuoden 2019 aikana. Vilhonvuorenkadun jatkeen kohdalla tehdään kaivuita, puhdistetaan pilaantunutta maata, siirretään kaapeleita ja asennetaan pohjavesiputkia. Vilhonvuorenkadun jatkeen rakentaminen liittyy Kalasataman rakentamiseen ja siitä tulee asuinalueen paikallinen kokoojakatu. Jatkeelle rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet. Vilhonvuorenkatu liittyy länsipäästään valo-ohjatulla liittymällä nykyiseen Sörnäisten rantatiehen. Risteyksen rakentaminen alkaa Hämeentien uudistuksen valmistuttua. Pyöräilyn ja jalankulun poikkeusreittejä Kadun rakentamisen takia Helenin voimalaitoksen viereinen pyöräilyn ja jalankulun väylä on suljettu ja pyöräily ja jalankulku on siirretty kiertoreitille. Kiertoreitti kulkee Suvilahden alueen läpi Sörnäisten rantatielle. Suvilahden alueelle tehdään myös uusi lyhyempi pyöräilyn ja jalankulun kiertoreitti, joka tulee käyttöön syyskuun lopulla. Voimalaitoksen viereinen reitti palautuu käyttöön alustavan aikataulun mukaisesti kesäkuun lopulla 2020. Koksikadulla jalankulku ja pyöräily on siirretty kadun länsipuolella korvaavalle reitille. Korvaavat reitit kuvattu kartassa. Kallio Kipinöi marraskuussa – ohjelmia kerätään ? Kallio Kipinöi -kulttuuriviikko on 15.11. 24.11. Tapahtumatietojen deadline on 15.10. Kallio Kipinöi –kulttuuriviikko on itsenäisesti tuotettujen tapahtumien kokonaisuus. Tekijöinä erilaiset toimijat Kalliossa ja sen lähialueilla. Kallio Kipinöi – viikko on yksi Suomen vanhimmista kaupunkikulttuuri tapahtumista. Ohjelmasisällön muotoa ei ole rajattu. Se voi olla esimerkiksi näyttely, esitys, konsertti, keskustelu, työpaja tai esitelmä. Rajoituksena ovat ohjelmat joiden päämotiiviksi katsotaan poliittisen tai uskonnollisen aatteen levittäminen. Ilmoita tapahtumasi mukaan Kallio Kipinöi –ohjelmaan sähköpostilla: kipinoiohjelmat@gmail.com. Ilmoittautua voi 15.10. saakka. Tiedoissa tulee ilmetä aika, paikka, tapahtuman nimi, napakasti kirjoitettu tapahtumakuvaus sekä mahdollinen pääsymaksu. Tapahtumatiedot julkaistaan Tapahtumakalenterissa (verkkosivut, sosiaalinen media), printtijulkaisussa. Kulttuuriverkosto huolehtii tapahtuman yleistiedotuksesta medialle. Ohjelmalehdestä voi ostaa myös ilmoitustilaa. Kallio kipinöi 2019 -viikon avajaistapahtuma on Kalliolaland 15.11. klo 17-01 Kalliolan setlementtitalossa. Avajaiset ovat myös osa Kalliolan satavuotisen juhlavuoden ohjelmaa. Tapahtumassa on musiikkia, työpajoja ja muuta taideohjelmaa, ja se on avoin koko perheelle. Lisätietoa tapahtumasta tulee myöhemmin ohjelman julkistamisen yhteydessä. Lisäohjeita tapahtuman järjestäjille löytyy Kallion Kulttuuriverkoston www.sivuilta. Positiivista ihmistä on helppo lähestyä Vuoden Positiivisin Suomalainen 2019 Jorma Uotinen Uotisen kuuluisa ”ei huono!” -lausahdus on peräisin hänen Ranskan vuosiltaan. ”Suora käännös pas mal! -huudahduksesta sai toisenlaisen painotuksen minun sanomanani. Kuulen sitä kadulla päivittäin. Kuva: Pasi Haaranen ? Positiivareiden ja Suomen Nuorkauppakamareiden raati on valinnut Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi 2019 taiteilijaprofessori Jorma Uotisen, 69. – Minulle positiivisuus merkitsee tapaa katsoa elämää ja kykyä muuttaa näkökulmaa tarvittaessa, jos jokin menee pieleen, hän sanoo. Positiivisuutta Jorma Uotinen tarvitsi roppakaupalla jo 19-vuotiaana, jolloin hän sairastui puheja liikuntakyvyn viikkokausiksi vieneeseen Guillain-Barrén oireyhtymään. Sairaus ja lääkärin antama toivo opettivat häntä katsomaan elämässä eteenpäin. – Toipumisessa oli omalla asenteella ja ahkeruudella fundamentaalinen merkitys. Positiivisuuteni on myös luonnekysymys: en jää märehtimään asioita. Kun joku asia on sanottu tai tehty, en jää siihen kiinni, vaan yritän pysyä tässä hetkessä ja katsoa eteenpäin. Vaikka olisi paha olo, sitä ei pidä levittää ympärille. Positiivinen ihminen on onnellinen muiden onnistumisesta Uotisen mukaan positiivisuus vaatii ymmärrystä, älyä, taitoa, empaattisuutta ja eläytymiskykyä. Se näkyy parhaiten kohtaamissa toisten ihmisten kanssa. Positiivista ihmistä on helppo lähestyä. – Positiiviseen asenteeseen tarvitaan myös herkkyyttä, uskallusta ymmärtää ja intuitiota. Sitä voi opiskella keskittymällä hetkeen ja luottamalla tunteeseen. En usko ulkoa päin ohjattuun positiivisuuteen, se ei ole aitoa. Olosuhteet pitää luoda sellaisiksi, että ne sallivat positiivisuuden. Ympäristökin vaikuttaa, sillä opimme positiivista asennetta myös matkimalla. – Tanssissa on hienoa se, kun joku onnistuu harjoituksissa ja ylittää edellisen suorituksensa, kollegat antavat aplodit. Positiivinen ihminen ei kadehdi, vaan on onnellinen onnistumisesta. Se vie koko ryhmää eteenpäin. Positiivinen asenne on auttanut Uotista työssä ja julkisuudessa koko hänen monikymmenvuotisen uransa ajan. Hän on johtanut muun muassa Suomen Kansallisbalettia, Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmää, Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalia sekä toiminut koreografina, tanssijana ja laulajana kotimaassa ja ulkomailla sekä Tanssii tähtien kanssa -ohjelman tuomarina ohjelman alusta alkaen. Sivu 9
4 Viikot 38-39/2019 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 17/2019 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Yleisönosasto Turvattomuutta ostarien sekä juna-asemien ympäristössä L ähiörakentamisen ajan ostoskeskukset ja raideliikenteen asemat nousivat esille häiriöiden kokemusten paikkoina Helsingin kaupungin asukkaille toteuttamissa karttakyselyissä. Ostoskeskus tai asema ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti ongelmia, sillä eri asuinalueilla on omanlaisensa profiili koetun turvattomuuden paikoissa. Tiedot selviävät kaupunkitutkimustiedon tuoreesta julkaisusta Koettu turvallisuus helsinkiläisillä asuinalueilla. Karttakyselyt kaupunkiuudistuksen lähtökohtina. Asuinalueen turvallisuus on yksi asumisen keskeisiä viihtyvyystekijöitä. Helsin gissä on siksi jo pitkään panostettu niin turvallisuuden tutkimiseen kuin koetun turvallisuuden sekä asuinalueiden viihtyvyyden parantamiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin turvattomuuden kokemuksia ja sosiaalisia häiriöitä perustuen asukkaiden omiin, vuosina 2010–2017 karttakyselyillä kerättyihin havaintoihin yhdeksällä eri asuinalueella Helsingissä. Tarkastellut alueet olivat Pihlajamäki, Pitäjänmäki, Kulosaari, Jakomäki, Kamppi/Taka-Töölö, Vanhakaupunki, Paki la ja Kontula. Asukkailta karttakyselyissä kerätyt vastaukset osoittivat tarkasti kaupunkirakenteessa turvattomina pidetyt paikat. Lisäksi alueille pystyttiin paikantamaan sosiaali sena epäjärjestyksenä pidettyjä tekijöitä, kuten rauhattomuus ja elämöinti sekä ympäristön epäsiisteys ja roskaisuus. Tässä, kuten aiemmissa turvattomuustutkimuksissa erityisesti lähiörakentamisen ajan ostoskeskukset ja raideliikenteen asemat nousivat esille häiriöiden kokemusten paikkoina. Ostoskeskuksen tai aseman olemassaolo ei kuitenkaan tarkoita niille keskittyvän automaattisesti ongelmia. Alueen palvelurakenteella, väestön sosioekonomisella rakenteella tai vain sat tumalla voi olla yllättävän suuri merkitys yksittäisten paikkojen kehittymisessä turvattoman tuntuisiksi, toteaa tutkija Jenni Väliniemi-Laurson. Uudistusten myötä Myllypuron ostoskeskuksesta tuli positiivinen tapaamispaikka. Toisaalta häiriöt ovat siirtyneet muualle Myllypuron alueella, läheiselle metsäalueelle ja metroaseman seudulle. Tutkimuksessa nostetaan tärkeäksi asuinalueiden koettuja ongelmakohtia ja positiivisia viihtyvyystekijöitä koskeva asukastieto osana kaupunkisuunnittelua. Näin kaupunginosien erityispiirteitä olisi helpompi tunnistaa ja vahvistaa alueiden kehitystä omaleimaisiksi asuinalueiksi. Kulttuuri velvoittaa ? Käväisin aikoinaan – ei kovin kauan aikaa sitten Seitsemän Veljestä nimisessä tavernassa. Osa teistä saattaneekin tietää kyseisen annisteluravintolan. Siellä se on kaukana Aleksis Kivan kadun Bölen päädyssä, siellä jossain. Itse ravintola on oikein menneitä kunioittava taverna: puiset pöydät aseteltuna debatteja varten, jokaiselta istumapaikalta on mahdollista osallistua ajoittain hyvinkin kuohuvaan keskusteluun. Minä ja ystävättäreni istuuduimmekin lepuuttamaan jalkojamme, olimme matkalla Peacockista Bölen juna-asemalle. Tultuamme sisään jäi ulko-ovi hieman auki, jonka seurauksena tavernassa kaikuikin kollektiivisesti: ”Ovi kiinni!” ja sitten ainoastaan tasainen ja tyly hiljaisuus. Haimme teatteridrinkit, istuuduimme ja ryhdyimme keskustelemaan muiden asiakkaiden seuratessa herkeämättä keskusteluamme, naamat nykien etsien oikeata kohtaa liittyä keskusteluun. Keskustelumme sivusi näkemäämme revyytä Peacockissa mikä ei millään tasolla ollut kaksinen, joten en ihmettele, etteivät he tahtoneet liittyä keskusteluun. Pohdiskellessamme alkoiko Peacockin rahvaanomaisuus ennen vai jälkeen Paul Ankan vierailun, kun yht’äkkiä paikalliset lestinheittäjät ja -nauttijat riensivät mukaan keskusteluumme. Kuinka raikasta ja antoisaa keskustelumme olikaan, mutta voiko vähempää odottaa? Olimmehan sentään kansalliskirjailijan mukaan nimetyllä kadulla ja vieläpä yhden hänen tunnetuimman teoksensa mukaan nimetyssä tavernassa. Illan kaari muistutti hyvin likeisesti itse Alexin elämänkaarta. Pimenevässä ja yhtä promillepitoisemmassa yössä liu’uimme synkähköön alhoon katkerien ivahuutojen ja henkilökohtaisten loukkausten säestämänä, joten oli aika vaihtaa tavernaa. Avatessani tavernan ulko-oven viimeisen kerran tässä elämässäni, yksi lestinheittäjä kehtasi tokaista minulle: ”Varo ettei käy Mellerit”: – Hengenlähtökö? tiedustelin hämilläni, johon lestinheittäjä vastasi kylmäävästi edelleen minua tuijottaen: ”Kyllä”. Poistuimme ristiriitaisin tuntein. Allekirjoittanut ei ole ikinä saanut yhtä kaunista tappouhkausta. Olin otettu. Aleksis Kiven kadulla brutaaleimmatkin uhkaukset ojennetaan lyyrisin silkkihansikkain. Kira Kristiina Henriksson Ero Euroopan Unionista (EU:sta) ? Mitenkäs se nyt näin kävi, kun Suomen valtion johtotason ”herrat” ja rouvat väittivät kivenkovaan, että kyllä Euroopan Unionista (EU:sta) voi erota, Mutta nyt, kun Britannia pyrkii eroon, niin Euroopan Unionissa (EU:ssa) on älyttömän suuret Vaatimukset, että miten paljon Britannia on velkaa Euroopan Unionille (EU:lle) eikä Euroopan Unionin (EU:n) puolella haluta huomata miten paljon Britanniasta on hyötyä Euroopan Unionille (EU:lle) tai sitten huomataan liiankin hyvin Ja siksi juuri halutaan, että Britannia joutuu sopimuksettomaan tilaan jolloin Euroopan Unioni (EU) hyötyy! Tällä samalla tavalla Euroopan Unioni (EU) painostaa kaikkia jäsenvaltioiden johtajia suostumaan tahtoonsa ja siksi Suomen vuoden 01.01.1996 liityttyä Euroopan Unioniin (EU:in), niin vähin erin tämän liittymisen jälkeen huomasivat minkälaiseen suohon He ovat maamme ajaneet ja halusivat Itä-Euroopan valtiot samaan suohon Ettei Suomella olisi, niin vaikeaa olla tässä ”suonsilmäkkeessä”, mutta eräät Itä-Euroopan valtioiden johtajat eivät olekaan, niin TYHMIÄ, Kuin Suomen johtajat ja siitä lienee erimielisyys Suomen ja Unkarin välillä alkanut! Lassi Tiittanen Nostalginen elämys historialliseen saliin kokoontuneille filmihulluille Kuva: Marit Henriksson. ? Helsingin työväentalossa vuosina 1925-26 toiminut elokuvateatteri Punalyhty heräsi henkiin yhden näytöksen ajaksi Euroopan kulttuuriympäristöpäivien 2019 tapahtumassa sunnutaina 9. päivä syyskuuta. Näytöksessä esitettiin Jouko Aaltosen dokumenttielokuva Tunteiden temppelit, joka kertoi kadonneista leffateattereista, joita Helsingissäkin oli 1920-luvulla kymmenittäin. Esityksen järjestivät Kallion Kulttuuriverkosto ja Helsingin työväenyhdistys. Näytös oli samalla Kallion Kulttuuriverkoston korttelikinoja esittelevän sarjan päätös. Sarja alkoi 2000-luvun alussa elokuvanäytöksellä entisessä Kino Alppilassa (tunnettiin myös Pikku Capitolina). Pari vuotta myöhemmin yhdistys herätti hetkeksi henkiin Pengerkadun entisen korttelikinon. – Esityssarja on hyvä päättää tähän, kun aloitimme 2000-luvun alussa, korttelikinot olivat täysin kuolleet ja niiden historia ja merkitys helsinkiläisten arkipäivään oli katoamassa. Ennen korttelikinot olivat yhtä olennainen osa Helsinkiä, kuin esimerkiksi yleiset saunat, ne elpyivät ja niin on nyt käynyt korttelikinoille, niitä on nykyään ympäri kantakaupunkia. Olemme siis työmme tehneet, sanoo Kallion Kulttuuriverkoston tuottaja Juhani Styrman. Hän on myös toimittanut kirjan elokuvateattereiden historiasta. Herkko Kaipainen Helsinki kutsuu kaikki kiinnostuneet osallistumaan katutöiden parantamiseen Hämeentiellä on käynnissä perusteellinen kadun uudistustyö. Se on tällä hetkellä suurin katutyömaa Helsingin kantakaupungissa. Hämeentiellä on kiinnitetty aivan erityistä huomiota aktiiviseen viestintään. (Kuva: Lauri Hänninen/Helsingin kaupunki) ? Helsingin kaupunki on avannut kyselyn, jolla halutaan saada kaikki katutöiden kehittämisestä kiinnostuneet kertomaan omista kokemuksistaan ja ideoistaan. Lisäksi on avattu uusi sivusto www.hel.fi/ katutyöt. Helsinki käynnisti alkuvuodesta projektin kaduilla tehtävien töiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Tavoitteena on toteuttaa työt entistä sujuvammin ja nopeammin sekä viestiä niistä kaupunkilaisille aiempaa paremmin. Kaupunki hakee uusia ratkaisuja, joilla työmaat haittaisivat kaupunkilaisten arkea nykyistä vähemmän ja tekisivät työmaiden läheisyydessä kulkemisesta selkeämpää ja turvallisempaa. Helsinki kutsuu kaikki kiinnostuneet mukaan. Tänään on auennut verkkokysely, jolla kartoitetaan helsinkiläisten ja Helsingissä liikkuvien kokemuksia siitä, miten työmaat toimivat. – Haluamme tietää, miten liikkuminen työmaan läheisyydessä toimii, ovatko väliaikaiset järjestelyt ja opasteet hyviä, vaikuttavatko työmaat turvallisilta ja siisteiltä tai onko kaupunkilaisilla ideoita siitä, miten työmaista voisi jatkossa viestiä aiempaa paremmin, toteaa viestintäpäällikkö Heikki Mäntymäki kaupunkiympäristön toimialalta. Työmaakokemuksen parantamisessa hyödynnetään palvelumuotoilun keinoja. Helsingin kaupunki tekee työmaakokemuksen kehittämistä yhteistyössä Pentagon Designin kanssa. Verkkokysely on julkaistu uusilla verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/katutyot. Sivuston kautta voi myös seurata miten katutöiden kehittämiseen tähtäävä hanke etenee. Sinne on koottu kattavasti tietoa ja linkkejä esimerkiksi käynnissä olevista työmaista.
5 Viikot 38-39/2019 ? ? Heinänen Maaginen merenneito ? Hankin jo keväällä suurin odotuksin liput kaupunginosamme Kallion kulttuuripalatsiin Kaupunginteatteriin syksyn avaavaan suurmusikaaliin ”Pieneen merenneitoon”. Kumppanikseni pyysin nuorimman lapsenlapseni, parikymppisen tyttärentyttären. Nyt se on nähty ja vaikutuimme suuresti täpötäyden katsomon kera. Kummastelin ainoasti sitä, että perheet ja varsinkin isovanhemmat olivat ottaneet liian nuoria lapsia säikkymään yllätyksellistäkin menoa. Tosin teatteri kertoi lippuhinnastossaan ikään kuin ikärajaksi ”kouluikäiset”, mutta soisin asetettavan selvän ikärajan! Kenties 10 vuotta? Alkuperäistuotannoksi mainitaan Disney on Broadway ja sieltä musikaalin perusohjeet vuodelta 2008 juontuvatkin. Itse perussatu on Tanskan ja maailman satusetä Hans Christian Andersenin vuodelta 1837 julkaisema ikivihreä traaginen tarina, joka päättyy Arielin itsemurhaan. Disneyn versio päätyy happy endiin eli suudelmaan ja merenneidon pyrstön muuttumseksi jaloiksi ja Arielin prinssi Erikin puolisoksi. Lankean ylistämään teatterin urotyötä. Esiintyjiä lavalla on peräti 35. Osaavia kaikki. Puvustus, lavastus, teknilliset temput. musiikki, koreografia, ohjaus kaikki kohdallaan. Erityismaininnan annan Ulrika-mustekalanoita Sanna Saarijärvelle karmean roolin taidokkaasta vetämisestä! Oheinen kuva on teatterin kuvastosta, siinä noita ja merenneito Sonja Pajunoja Robert Segerin kuvaamana. Näytöksen jälkeen on ollut pakko paneutua Odensessa 1805 syntyneen vanhapoika Hansin tarinaan syvemmältikin. Hänen satunsa elävät edelleen. Tämä merenneito on noussut kansakunnan ja ja nimenomaan Kööpenhaminan nimikkotunnukseksi varsinkin sen jälkeen kun kuvanveistäjä Edvard Eriksen 1913 teki oluttehtailijan kustantaman pronssiveistoksen (kork. 1,25 m) pääkaupungin merenrannalle. Mallina oli hänen oma vaimonsa. Alastomana tämä istuu pyrstölKlassikkoketju Memphis uudistuu Uusi ravintola Ympyrätaloon Runopalsta Amorin nuolet Rakastan haluan, uuden laulun kirjoitan, viestini sulle lähetän. Saatossa pienten hetkien yhteisen onnen saavutan. Uskon uuteen huomiseen, Amorin nuoliin rakkauden. Rakastan kannustan, Sinua lemmen kokemaan, suuret ovet avaamaan. Tule paikkaan muistojen, siellä sillat korjataan. Uskon uuteen huomiseen, Amorin nuoliin rakkauden. Rakastan haluan. Kuulla sinun sanovan, tulit paikkaan oikeaan. Täällä sinua hellitään, näät auringon nousevan. Uskot uuteen huomiseen, Amorin nuoliin rakkauden. Rakastan kannustan, Sinua lemmen kokemaan, suuret ovet avaamaan. Olin poissa hetken vain, tulen luokses kiiruhtain. Uskon uuteen huomiseen, Amorin nuoliin rakkauden. Toivo Levanko, lyyrikko ? Helsinkiläisille tuttu ravintolaketju Memphis uudistuu. Ensimmäinen uuden konseptin Memphis aukesi Hakaniemen Ympyrätaloon torstaina 12.9. Memphis Hakaniemi on tunnelmallinen afterworkja illallispaikka, jonka ruokalista perustuu jaettavuuteen ja yhdessä kokemiseen. Uudistunut Memphis on vastaus modernin, kansainvälisen ja laatutietoisen kaupunkilaisen toiveisiin. Memphisiin on helppo poiketa töiden jälkeen pienelle iltapalalle tai tulla nautiskelemaan pitkän kaavan mukaan rentoa illallista ystävien kesken. Raikkaaseen ja yllätykselliseen ruokalistaan on koottu paljon hauskaa ja elämyksellistä syötävää eri kokoisina annoksina. Makuja ja tekstuureita on haettu erityisesti Aasian ja Amerikan keittiöistä. Pääosassa ovat muun muassa pehmeät täytetyt baot sekä japanilaiset dumplinit. – Myös hiiligrillissä paistettu Char-Char Chicken on yksi tulevia klassikoita. Hakaniemen Memphis on värikäs ravintola, jossa palvelua tehdään pilke silmäkulmassa, kertoo keittiömestari Niko Kanerva. Jaettavat annokset ovat kasvattaneet suosiotaan Helsingin ravintoloissa viime vuosina. Uudessa Memphisissä annosten jakaminen ja erilaisten makujen testailu onkin tehty entistä helpommaksi, ja listalta löytyy useita nimenomaan jaettavaksi tarkoitettuja kokonaisuuksia. Yksi näistä on esimerkiksi neljälle syöjälle tarkoitettu kolmen ruokalajin Feed us! -menu, joka on saatavilla sekä lihaettä kasvisversiona. Drinkkibaari Kallion parhaalla paikalla Keskeisellä paikalla sijaitseva Memphis Hakaniemi on paitsi ravintola, myös kupliva drinkkibaari etkoille ja afterworkeille. Tokoinrannan suuntaan avautuva terassi tarjoaa otollisen miljöön illanviettoon yhdessä Helsingin kauneimmista maisemista. Juomalistalta löytyy herkullisia cocktaileja ja mocktaileja, suosittuja erikoisoluita ja hyvä valikoima viinejä jokaiseen makuun. – On ollut mahtavaa nähdä, kuinka jo legendaksi muodostunut Memphis on kokenut rohkean uudistuksen. Tämä Tokoinrantaan rantautunut Memphis on takuulla yksi syksyn iloisimmista väriläiskistä, iloitsee HOK-Elannon toimialajohtaja Henriikka Puolanne. lään kivellä prinssistään haaveillen. Patsas on Tanskan kuvatuin ja katsotuin monumentti. Patsaskorttikokoelmassani on lukematon määrä erilaisia, viimeisin suomalaistoteutus: hämeenlinnalaisen taiteilija Jaana Aallon utuinen piirros hänen tukiryhmänsä tuottamana. Kuuluisuutta patsas on saanut myös kahdesti, kun vandalistit vuosina 1964 ja 1998 sahasivat siltä pään ja 1984 leikkasivat käden. Toissa vuonna valaanpyynnin vastustajat värjäsivät merenneidon yölliseen aikaan verenpunaiseksi vaatiessaan Tanskaa puolustamaan Färsaarten valaita. Huomiota saatiin myös siitä, kun Helsingörin rannalle pystytettiin vastaava HAN-patsas eli samanlaisesti kivellä istuva pyrstöllinen alaston mies, veistäjät Elmgreen ja Dragsset 2012. Lehdet otsikoivat tuolloin, että ”saatiinpa nyt merenneidolle prinssi”. Mielestäni tämä ei ollut niinkään ylistettävä teko, mutta kuvaa rakastetun merenneidon mainetta julkisuuden tuottajana. Satu on ollut niin ikään lukuisten näytelmien, operettien ja oopperoiden aiheena, Jo itsensä Andersenin eläessä sitä esitettiin balettina. Kovin tunnettu tuo Ariel – merenneito on tanskalaisten matkamuistoesineiden tuotteistajana. Merenneitomusikaalissa kohtaamme laumoittain vedeneläimiä; näkymiä oman maamme kaloista meille ikäihmisille valaisi Käpyrinteen elokuisessa Vantteraillassa maakuntakaloista luennoinut Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Pekka Kotilainen. Saimme tietää ahvenen olevan kansalliskalamme ja meidän uusmaalaisten maakuntakalaksi on nimetty kuha. Seuraavan Vantteraillan teemana to 26.9. klo 16,30 Käpyrinteessä Ilmattarentie 2 ovat Maakuntakivet kultaseppä Esko Hassisen opastuksella. Vapaa pääsy ja tervetuloa! Eniten tekisi mieli purputtaa Postin mielettömistä puuhista, mutta olemme kaiketi kaikki niistä samaa surullista mieltä. Mutta mitä tehdään ja kuka tekee? Aira Heinänen Mäkelänrinteen asuntotontin vuokrausperiaatteet vahvistettiin ? Kaupunginvaltuusto päätti vahvistaa Vallilassa sijaitsevan asuntotontin vuokrausperiaatteet. Vallilaan Mäkelänrinteen alueelle on laadittu urheilukampuksen kehittämistä ja rakentamista varten tarvittava asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaavamuutosalueeseen sisältyy erityisasumisen korttelialueen. Tontille rakennetaan valtion korkotukemia urheilijoille suunnattuja opiskelija-asuntoja. Tontin rakentamisen on tarkoitus alkaa arvion mukaan loppusyksystä 2019, joten sille on tarpeen vahvistaa vuokrausperiaatteet. Mäkelänrinteen urheilukampuksen asemakaava ja asemakaavan muutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Tontti kuuluu erityisasumisen korttelialueeseen ja sen rakennusoikeus on 5 400 k-m². Tontin pinta-ala on 2 750 m² ja sen ensisijainen osoite on Mäkelänrinne 4. Vuokra-alueen läheisyydessä sijaitsevassa Mäkelänrinteen lukion rakennuksessa on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimus. Tutkimuksissa alueella ei todettu pilaantunutta maata, mutta huokoskaasussa havaittiin mm. kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Tämä huomioidaan tulevassa maanvuokrasopimuksessa. Mikäli vuokra-alueella ilmenee tarvetta maaperän puhdistamiseen korvaa vuokranantaja vuokralaiselle pilaantuneen maaperän puhdistamisesta aiheutuneet tavanomaisiin maarakennuskustannuksiin nähden ylimääräiset kustannukset, mikäli korvattavista toimenpiteistä ja kustannuksista on sovittu vuokranantajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Vuokra-ajaksi esitetään noin 60 vuotta, jolloin vuokra-aika päätyy 31.12.2080.
6 Viikot 38-39/2019 Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Aurinko nousee kello 6.54 ja laskee kello 19.33. Nimipäivät: Viikko 38 Ke 18.9. Tytti, Tyyne, Tyyni To 19.9. Reija Pe 20.9. Varpu, Vaula La 21.9. Mervi Su 22.9. Mauri Viikko 39 Ma 23.9. Syyspäivän tasaus. Minja, Miisa Ti 24.9. Alvar, Auno Ke 25.9. Kullervo To 26.9. Kuisma Pe 27.9. Vesa La 28.9. Arja, Lenni Su 29.9. Mika, Mikko, Miika, Mikael, Miikka Viikko 40 Ma 30.9. Siru, Sirja, Sorja Ti 1.10. Rauno, Raine, Rainer, Raino SYYSKUU 18 Päivyri Häikäisevän kirkas –konsertti pe 27.9. klo 19. Kallion kirkossa Pekka Simojoen kirkkokiertue. Ylistyskonsertti, jossa lauletaan yhdessä ja johon uskallat kutsua naapurisikin mukaan! Pekka Simojoki, Mirkka Paajanen, Maija Lehtinen ja Heidi Simelius yhdessä Make Perttilä Bandin kanssa. Liput Tiketti 22 e, liput ovelta 25 e (mikäli lippuja jäljellä). Osana Kristuspäivän ohjelmaa. W.A. Mozart: Requiem la 28.9. klo 18. Kallion kirkossa Kallion Kantaattikuoro, Viva Vox ja Helsinginkadun Filharmonikot, johtaa, Veli-Antti Koivuranta. Inka Kinnunen sopraano, Katariina Heikkilä altto, Tommi Niskala tenori ja Elja Puukko basso. Yhteistyössä Helsingin Työväenopiston ja Krunikan Festarien kanssa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kastepäivä Kallion seurakunnassa 29.9. klo 1017. Kastepäivää vietetään seurakunnassamme sekä Kallion että Alppilan kirkoilla. Kastettavaksi voi tuoda vauvan, taaperon tai alle 15 vuotiaan lapsen. Tarjoamme teille kauniit puitteet kasteelle ja kastejuhlalle. Kaste voidaan toimittaa Kallion kirkon messussa klo 10 seurakunnan yhteisenä juhlana, Kallion kirkossa klo 13-16 välisenä aikana tai Alppilan kirkon messussa klo 16. Kastejuhlaa voi viettää oman suvun kesken tai kaikille yhteisten kakkukahvien merkeissä. Kysy rohkeasti lisätietoja ja varaa kasteaika sähköpostitse kallio.srk@evl.fi tai kirkkoherranvirastosta p. 09 2340 3600. Ensemble Nylandian 10-vuotisjuhlakonsertti ma 30.9. klo 18 Kallion kirkossa Johtaa Matias Häkkinen. Ohjelmassa mm. Buxtehude, Muffat, Kokkonen. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma– to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, klo 9-10 ja to klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Tasausmessu su 22.9. klo 16. Mari Mattsson. Tasausmessu on perinteinen, mutta samalla raikas messu. Korostamme seurakuntalaisten roolia, lähetystehtävää sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kaikki messun tekijät ovat vapaaehtoisia. Tervetuloa tutustumaan, olemaan ja tekemään! Sateenkaarimessu la 28.9. klo 17. Elina Hellqvist, Jaana Partti, Veronica Saarela. Mikkelinpäivän Tasausmessu ja kastepäivä su 29.9. klo 16. Marja Kotakorpi. Kaikenikäisten messu ke 2.10. Enkelikirkko klo 17.45. Pauliina Lindfors. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Lasten perjantait pe klo 10–12. 20.9. Riehutaan jumppasalissa!, pe 27.9. Leffapäivä. Koululaisten perjantait klo 13–16. Koululaiset valtaavat Alppilan kirkon tilat. Ohjelmassa keppihevosjuttuja, kirjapiiri, Tuulikin maalauspaja, lautapeliturnauksia ja hauskaa yhdessäoloa. Lisätietoja Riikka Sipilä p. 050 492 9623, Tuulikki Karu p. 050 462 0989. Päiväkansa 60+ maanantaisin klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Tiistaiolohuoneen jumppa tiistaisin klo 10–11.30. Perhekerho ja avoin muskari tiistaisin I muskari klo 10–10.30 ja II muskari 10.30–11. Muskarit ovat avoimia kaikenikäisille lapsille vauvoista lähtien. Perhekerho klo 10.30–13. Tarjolla mukavaa seuraa, ja vertaistukea. Tiistairuokailu ti 24.9. ja 1.10. klo 12-13. Hinta 2 e. Liikuntaryhmät ja kuntosali Alppilan kirkon liikuntasalissa toimii useita ryhmiä, joihin voi liittyä. Lentopallo ma klo 19–20.30, ke klo 19–20.30. Koripallo ti klo 18–19.30. Sählyvuorot: seniorisähly ma klo 9–10.30, globaalisähly ke klo 16.30–17.30, sekasähly to 19–20.30, naisten sähly pe klo 17–18. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.30, ke klo 12–14.30. Kuntosalin hinta 30e/vuosi. Kangaspuukerho tiistaisin 10.9., 8.10., 12.11. ja 10.12. klo 18–20.30. Uudet kutojat tervetuloa mukaan! Alppila Basket koripalloseura tarjoaa mahdollisuuden harrastaa kilpatason koripalloa taustasta riippumatta. Joukkueemme hakee vuonna 2008 syntyneitä poikia mukaan. Harjoitukset tiistaisin 16.30–18, torstaisin 16.30–18 ja perjantaisin 15–17. Ilmoittaudu Pablo Pérez, p. 044 757 4222 tai pablogilperez@ hotmail.com. Sururyhmä I torstaisin klo 18 joka toinen viikko 19.9., 3.10., 17.10. ja 31.10. Ryhmän ohjaajina ovat diakoni Nina Klemmt ja pastori Pauliina Lindfors. Lisätiedot pauliina. lindfors@evl.fi tai 050 4620 987. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon Kallion kirkolla, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3600 ma, ti, to klo 9–14 sekä keskiviikkoisin klo 12–17. KURSSIT JA KOULUTUKSET Keskiaikaisen rukouslaulun jatkokurssi Enkelten gregoriaaniset 24.9., 1.10., 8.10. ja 25.10. klo 17.30-20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kautta. Pienituloiset työttömät ja yli 63-vuotiaat eläkeläiset voivat kysyä ns. opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssin hinnasta. Opintoseteleitä on rajattu määrä. Asiasta on sovittava ilmoittautumisen yhteydessä. Voimasanoja raamatusta – Bible journal kurssi tiistaisin 1.10, 8.10, 15.10, 22.10 ja 29.10. klo 18–20 Alppilan kirkolla. Kaikille avoimissa illoissa etsitään elämäniloa ja itselle tärkeitä voimasanoja Raamatusta ja hengellisestä runoudesta. Voimasanoja kerätään omaan vihkoon, päiväkirjaan tai irtopaperille tai tuunataan omaa Raamattua. Tällä kurssilla ollaan rauhassa Retriitinomaisessa hiljaisuudessa ja levossa. Puhumme kyllä, mutta harkiten. Kurssi sopii vasta-alkajalle yhtä hyvin, kun menetelmää jo kokeilleille. Kanssasi Voimasanoja etsimässä on diakoni/retriitin ja Bible Scrab ohjaaja Nina Klemmt p, 09 2340 3634. Kurssille ilmoittaudutaan sitovasti: kallio. srk@evl.fi tai kurssisihteerille 09 2340 3611. Kurssimaksu 25 e. Koulutus vapaaehtoistoimijalle 3.10.–31.10 klo 17–19 torstaisin Alppilan kirkolla. Oletko ajatellut, että vapaaehtoiseksi ryhtyminen olisi sinun juttusi? Kallion seurakunta järjestää koulutuksen. Tule mukaan! Koulutuksen aiheina: 3.10. Yhdessä vapaaehtoisuuteenmielekästä tekemistä Sinulle!, 10.10 Voimavarat käyttöön, 17.10 Kallion seurakunta kutsuu Sinua mukaan – seurakunnan toiminnan esittelyä, 24.10 Turvallisesti vapaaehtoisena, 31.10 Lähde liikkeellelöydä paikkasi. Kouluttajina pastori Eeva-Liisa Hurmerinta ja diakoni Maarit van Santen, Helsingin seurakuntayhtymän vapaaehtoistyön koordinaattori Katri Kulmala sekä joukko vapaaehtoisia. Lisäksi mukana kirkkoherra Riikka Reina ja muita seurakuntamme vastuunkantajia. Koulutus on maksuton. Ilmoittautuminen 27.9. mennessä. Tiedustelut vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Maarit van Santen, maarit. vansanten@evl.fi tai 050564 6607. Hiljaisuuden ääni – hiljaisen rukouslaulun päivä la 12.10. klo 10–16. Diakonissalaitoksen kirkko, Alppikatu 2. Tule lempeään äänen lepoon Helsingin Diakonissalaitoksen kirkkoon. Laulamme pieniä gregoriaanisia rukouksia ja psalmeja. Hiljaisuuteen johdattelevat myös vokaalihuokaukset. Sinun ei tarvitse osata ns. laulaa osallistuaksesi mietiskelevään päivään. Hinta 40 euroa. Omat eväät mukaan. Ohj. pedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori. Järjestäjänä Kallon seurakunta ja Helsingin Diakonissalaitos yhteistyössä Agricola opintokeskuksen kanssa. Vakavasti sairaan tuen ja saattohoidon vapaaehtoiskoulutus Tule mukaan kouluttautumaan vaativaan ja antoisaan tehtävään! Keskiviikkoisin Seurakuntien talolla, Kolmas linja 22 B 16.10., 23.10., 30.10., 13.11., 20.11., 27.11. ja 11.12. klo 17–20. Vapaaehtoiset toimivat kotona sairastavan ihmisen rinnalla. Koulutuksen järjestää Helsingin seurakuntayhtymä, toimimme yhteistyössä Helsingin kaupungin kotisairaalan ja kotihoidon kanssa. Ilmoittaudu projektipastori Kristiina Hannulalle p. 050 402 2723. Ilmoittautuneet haastatellaan ennen koulutuksen alkua. Lisätietoja antaa diakoni Sinikka Metiäinen p. 050 434 8862. Kallion kirkko Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 15-17. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 18.9. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 19.9. klo 18. Marja Kotakorpi, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 20.9. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 22.9. klo 10. Mari Mattsson, Kamarikuoro SonorEnsemble. Kuolleiden lasten muistopäivän messu ma 23.9. klo 18. Jaana Partti, Tommi Niskala. Iltakirkko ti 24.9. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 25.9. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä. Kivimessu to 26.9. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 27.9. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Mikkelinpäivän messu ja kastepäivä su 29.9. klo 10. Marja Kotakorpi, Helsingin laulu. Iltakirkko ma 30.9. klo 18. Mari Mattsson. Iltakirkko ti 1.10. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Hiljainen rukouslaulumessu ke 2.10. klo 18. Pauliina Lindfors. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, vihreä sali os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, REDIn Silta, Hermannin rantatie 5. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Tule verkostoitumaan ja edistä työllistymistä omaehtoisen toiminnan kautta. Tarjolla aamupalaa ja vertaistukea. Kukkoeteisen kutojat tiistaisin klo 16 Teatteri Kalliossa. Sukkapiiri Punainen lanka joka toinen keskiviikko klo 17 Teatteri Kalliossa. Seija Karjalainen. Tied. diakoni Nina Klemmt 09 2340 3634. Eläkeläisten piirit keskiviikkoisin klo 13. Kallion kirkon kappelissa ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Raamattupiireissä käydään läpi Raamattua katkelma kerrallaan ja keskustellaan tekstin herättämistä ajatuksista. Raamattuja lähetyspiiri tiistaisin klo 16.15–17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18 HKTY:n tiloissa, Torkkelinkatu 11. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 19.9. Kuvat puhuvat, Henry Wuorila-Stenberg. Raisa Rauhamaa haastattelee. 26.9. Työelämän arvot tänään? Keskustelua isännöi piispa Teemu Laajasalo, mukana keskustelemassa mm. Ann Selin, PAM. Sydämen pohjasta vokaaliyhtye Incanton 15-vuotisjuhlakonsertti la 21.9. klo 18. Kallion kirkossa Vokaaliyhtye Incanto, kamariorkesteri Refugium musicum, johtaa Jukka Jokitalo. Fougstedt Järnefelt Madetoja – Purcell. Liput 20/10 e ennakkoon kuorolaisilta, Ticketmasterista ja tuntia ennen ovelta. Lähde elämään –ilta su 22.9. klo 17. Uskoen, Tuula Tynjä. Kerran kuukaudessa viivähdetään Kallion kirkossa saamassa voimaa ja virkistystä. Vaihtuvia teemoja ja vierailijoita. Sacred music festival – kuorokonsertti su 22.9. klo 15 Kallion kirkossa Nuorisokuoro Eva Pietarista. Liput 10/15 e. Digiopastusta pankkimuseossa ? Nordean pankkimuseossa, Aleksanterinkatu 36 B, pidetään kaikille avoin digiopastustapahtuma, kohderyhmänä ensisijaisesti seniorikansalaiset. Kaikille avoin digineuvontapistete viikoilla 40 ja 41. Opastajat ovat paikalla tiistaista torstaihin 1.10.-3.10. klo 10-13 sekä 8.10.-10.10. klo 10-13. Ennakkoilmoittautumisia ei tarvita. Henkilökohtaista opastusta verkkoja mobiilipalveluiden käyttöön. Yhdessä voi opetella vaikka sähköisen tunnistautumisen, joka on avain moniin digitaalisiin palveluihin.Suosittelemme ottamaan mukaan oman älylaitteen ja pankkitunnukset. Digineuvonnan lomassa voi tutustua myös pankkimuseoon. Tapahtuman järjestää Nordea Bank Oyj.
7 Viikot 38-39/2019 Kirja-arvostelu Vahvan järkyttävä rakkauskertomus ? ”Rakkaus on sokea”, sanotaan. Rakkaus on valtava voima. Se murtaa kaikki kahleet, kaataa maailmoja,ihana tunne, uskoo ja toivoo. Pettää ja pettyy. Ikivanha kirjojen, näytelmien, elokuvien ,laulujen,runojen aihe. Mitä siitä vielä saa irti? Kyllä siitä, rakkaudesta, vielä saa irti, paljonkin! Ainakin viulisti, tv-toimittaja,tvjuontaja,kolumnisti, viiden lapsen äiti Raakel Lignell kirjassaan ”Älä sano että rakastat” (Siltala 2019). Kirjan nimessä sana ÄLÄ on punaisella yliviivattu. Kirjan luettuaan ymmärtää miksi. Ihana Berliini Kirjan päähenkilö, nuori lahjakas ,kaunis suomalainen nainen, viulusti lähtee opiskelemaan lisää viulunsoittoa Berliiniin. Tuhansien mahdollisuuksien kaupunkiin! Kirja kuvaa erinomaisen hyvin tämän suurkaupungin sykkeen,lumon aamuun saakka jatkuvaa yöelämää unohtamatta. Nuori suomalainen opiskelijatyttö oppii elämältä paljon muutakin kuin viulunsoittoa. Poikaystävä Suomessa jää pikku hiljaa ”siirtolistalle”. Rakkaus ! Lignell kuvaa erinomaisen järisyttävästi sitä tunnetta, mikä suomalaista nuorta naista Berliinissä kohtaa. Hän rakastuu silmittömästi komeaan afrikkalaistaustaiseen mieheen, hurmuriin joka paljastuu huijariksi. Paljastuminen tapahtuu hyvin hitaasti, raskaus sen sijaan seuraa aika nopeasti. Mies valloittaa valkoisilla ruusuilla, naisen hälytyskellot eivät soi. Miehen kaikki selitykset menevät läpi. Lukija aavistaa paljon kirjan naista ennen ja paremmin miehen huijariluonteen. Nainen uskoo miehen epämääräisiä autokauppoja Afrikassa ja muita merkillisyyksiä. Tässä toteutuu rakkaus on sokea sanonta. Raskaus Kirja on hyvin järkyttävä, raskaskin luettava. Suomalainen viulusti lähtee miehen perään tämän kotimaahan, piskuiseen Beninin afrikkalaisvaltioon. Siellä miehen todellinen luonne paljastuu. Tuore isä pieksee pahasti äidin. Kirjan kuvaus sairaaloista on hyvin todentuntuinen. Samoin tulee vahvasti esille perheen ja suvun merkitys uuden perheenjäsenen, vauvan, elämässä . Siinä äitikin saa tukea suvulta väkivaltaista isää vastaan. Äidin seikkailut pienen vauvan kanssa Beninin pikkukylän suvun turvaverkoissa ovat lähes uskomattomia kun samalla selviää, ettei suomalaisnainen ole suinkaan ainoa eurooppalaisnainen tämän afrikkalaishurmurimiehen väkivallan uhri Beninissä . Kirjan loppua paljastamatta voi kertoa, että lukukokemuksena Rakel Lignellin ”Älä sano että rakastat” on mitä ajankohtaisiin teos niin ”Me too-”keskusteluun kuin ikuiseen kysymykseen: mitä on rakkaus? Pekka Hurme Kuolleiden lasten muistopäivä 23.9. Info • Suomessa kuolee n. 500 alaikäistä lasta vuosittain. • Kohtukuolemia tapahtuu vuosittain n. 160. • Yleisimmät pienten lasten (1-9v) kuolinsyyt ovat synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet, kasvaimet ja muut taudit. • Tapaturmaja väkivaltakuolemat ovat yleisin kuolinsyy 15-19-vuotiaiden kohdalla. • KÄPY-Lapsikuolemaperheet ry on valtakunnallinen vertaistukijärjestö, joka tarjoaa tukea ensisijaisesti vanhemmille ja perheille, joiden lapsi on kuollut raskauden myöhäisessä vaiheessa, vauvana, lapsuudessa tai nuorena aikuisena. • Yhdistyksen avoimet vertaistukiryhmät kokoontuvat eri puolilla Suomea ja yhdistys välittää myös tukihenkilöitä sekä järjestää tapaamisia lapsensa menettäneille vanhemmille, isovanhemmille ja sisaruksille. • Tietoa niin sureville kuin ammattilaisille löytyy KÄPY ry:n kotisivuilta www.kapy.fi ? Maanantaina 23.9. on kuolleiden lasten muistopäivä. Päivää on vietetty vuodesta 2010 lähtien eli tänä vuonna sitä vietetään kymmenettä kertaa. Muistopäivä on virallisesti Suomen Teemapäiväkalenterissa. Muistopäivänä mm. monet seurakunnat järjestävät tapahtumia, joissa voi hiljentyä ja muistella menetettyjä lapsia. Kuolleiden lasten muistopäivä on tarkoitettu lapsensa menettäneille vanhemmille mutta myös veljille ja siskoille, jotka surevat sisarustaan. Päivä on myös isovanhemmille, kummilapsen menettäneille, tarhatai koulukaveria ikävöimään jääneille ja muille tuttaville. Päivä on myös heille, jotka tuntevat surua tragedioiden uhreista, kuten Jokelan ja Kauhajoen koulusurmista tai Myyrmannin räjähdyksestä. Kuolleiden lasten muistopäivä on päivä, jolloin voi tukeutua toisiin, muistella ja sytyttää kynttilän tuomaan lohdutusta ja valoa tulevaan. Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi Perheen pinkki lammas Häpeä ja nöyryytys, hyväksyntä ja ihailu ? Niitä koetaan eri kulmista ja niihin päädytään eri syistä. Kun Leevi on joutunut perheensä hylkäämäksi, hänestä on tullut mustan lampaan sijasta pinkki. Ja mikä ettei juuri pinkki, joka on rajattoman rakkauden väri sateenkaariyhteisössä. Ja sateenkaaren alle mahtuu värikkäitä persoonia, niin dragissä kuin ilmankin. Maalle jäänyt perhe haikailee lampaansa perään ja kaipuu menneisiin elää. Tulevaisuutta odotellessa maalaismonitaituri Yrmy toteuttaisi mielellään kaikki puuttuvat palvelut postista täyteainehoitoihin ja tekeekin niin. Sillä aikaa Kaapo etsii pinkin veljensä kaupungin yöstä ja törmää tyyppeihin, joita maalla näkee vain elokuvissa. Pieni poliittinenkin kannanotto on paikallaan, josko se virkistäisi perheen ja arvojen tärkeyttä. Tämän ajan drag queenit laulavat livenä rakkaudesta ja ovat enemmän kuin kuningattaria epätäydellisinäkin. Kaikki ansaitsevat perheen sellaisena kuin se on. Ari Murron käsikirjoittama näytelmä kuvaa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ja heitä ympäröivien ihmisten elämän käänteitä. Henkilöhahmoja ajaa into elää omaa elämäänsä ja saada aikaan jotain pysyvää. Joskus siihen tarvitaan sisua, toisinaan näyttävä meikki ja iso peruukki. Näytelmän tyyli on sekoitus Niskavuori-elokuvien melodramaattista tunteiden paloa ja kaurismäkeläistä absurdia tilannekomediaa. Ohjaus: Mika Tepsa Musiikki ja äänet: Salla Markkanen Lavastus: Artturi Nokelainen Tuottaja: Veli Toppinen Näyttelijät: Nando de Brujin, Petja Kopperoinen, Petteri Liedes, Carl Lindgren, Artturi Nokelainen, Silvia Perez, Veli Toppinen ja Jani Verho. Esitys on Helsingin Gayteatteri HGT ry, Helsingfors Gayteater HGT rf tuotantoa. Esityspaikka ja -ajat: Night Club Hercules, Pohjoinen Rautatiekatu 21, 00100 Helsinki. Ensi-ilta to. 3.10. klo 20:00, 2. esitys pe. 4.10. klo 20:00, 3. esitys la. 5.10. klo 20:00, 4. esitys to. 10.10. klo 20:00, 5. esitys pe. 11.10. klo 20:00, 6. esitys la. 12.10. klo 20:00, 7. esitys su. 13.10 klo 16:00, 8. esitys ke. 16.10. klo 20:00, 9. esitys to. 17.10. klo 20:00, 10. esitys pe. 18.10. klo 20:00, 11. esitys su. 20.10. klo 16:00. 12. esitys ke. 23.10. klo 20:00, 13. esitys to. 24.10. klo 20:00, 14. esitys pe. 25.10. klo 20:00. Liput 20€ / 15€ (opiskelijat, eläkeläiset, varusja siviilipalvelushenkilöt). Tiketti: www.tiketti.fi sekä Bear Park Cafe ”13”, Agricolankatu 13, Helsinki. Esityspäivinä klo 19 alkaen (paitsi su.13.10 ja 20.10. klo 15:00) Night Club Hercules, Pohjoinen Rautatiekatu 21, Helsinki. Kallion kävelyfestivaali Joutomaakävely Aki Kaurismäen niemelle ? Joutomaakävely Aki Kaurismäen niemelle on Kallion kävelyfestivaalin (Kallion Kulttuuriverkosto) kesäkauden päätös. Samalla kierros on 10 vuotta kestävän kävelysarjan toinen kävely, joka tarkkailee Kalasataman, Kyläsaaren ja Verkkosaaren joutomaiden muutosta moderniksi Kalasataman kaupunginosaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sarja päättyy vuonna 2027. Kierros esittelee myös Aki Kaurismäen elokuvan Mies vailla menneisyyttä kuvauspaikkoja alueella, muun muassa asunnottomien konttikylän. Aika: sunnuntai 6.10 klo 14. Lähtöpaikka: Työpajakatu 14 (Englantilaisaukiolta Kalastaman tervysaseman takaa). Varustus: säänmukainen pukeutuminen, vedenkestävät jalkineet. Vapaa pääsy. Arvioitu kesto 90 min.
8 Viikot 38-39/2019 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Kiinteistöpäällikkö Harri Hongiston taival Linnanmäellä on ollut täynnä tähtihetkiä ? Linnanmäen Huvipuisto on viihdyttänyt suomalaisia jo 69 vuotta. Historiansa aikana huvipuistossa on työskennellyt paljon sitoutuneita ja pitkään työskennelleitä ihmisiä, jotka ovat olleet mukana kehittämässä Linnanmäkeä. Nyt yksi pitkä työura saa kunniakkaan päätöksen, kun Linnanmäen kiinteistöpäällikkö Harri Hongisto jää eläkkeelle lähes 38 vuoden jälkeen. Linnanmäellä työskentelee vuosittain noin 700 hupimestaria, joista noin 70 työskentelee huvipuistossa ympärivuotisesti. Tämän suuren vakituisenkin joukon työuran pituudet vaihtelevat – pisimpiin vuosilukemiin yltää kiinteistöpäällikkö Harri Hongisto, 65, joka jää syyskuussa eläkkeelle Linnanmäeltä lähes 38 hupimestarivuoden jälkeen. – Tulin alun perin Linnanmäelle töihin laiteasentajaksi marraskuun lopulla vuonna 1981. Toimin vuoteen -94 laiteasentajana, jonka jälkeen siirryin vuonna 1995 apulaiskenttäpäälliköksi ja sittemmin kenttäpäälliköksi. Vuodesta 2008 olen työskennellyt kunnossapitopäällikkönä vastaten teknisestä isännöinnistä Linnanmäen kiinteistöissä, Hongisto kertoo vuosistaan Linnanmäellä ja jatkaa: – Linnanmäellä pääsee tekemään pääasiallisen työnsä lisäksi muitakin elämyksellisiä juttuja – itse sain ajoluvan Vuoristoradalle jo 1980-luvulla, jossa olenkin jarrumiesten lailla kyydinnyt asiakkaita klassikkolaitteella, mikä onkin ollut yksi herkullinen lisämauste työurallani. Hongisto kertoo viihtyneensä Linnanmäellä ainutlaatuisen työympäristön, Linnanmäen tekemän lastensuojelutyön ja yhteishengen ansiosta. Vuosikymmeniin mahtuu paljon muistoja ja hyviä kertomuksia. – Aina keväisin Linnanmäellä nähdään varsinainen yhteispelin taidonnäyte, kun huvipuisto avataan asiakkaille. Se on koko Linnanmäen yhteinen ponnistus ja on upea fiilis, kun portit avataan uudelle kaudelle, Hongisto kertoo. – Harrissa parasta on hänen vahva sitoutumisensa Linnanmäen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Hän on aina ollut valmis jakamaan osaamistaan ja ammattitaitoaan muiden avuksi. Haluamme varmistaa, että Harrin ”kädenjälki” jää myös fyysisesti Linnanmäelle muistoksi, Vuoristoradalle piilotetun betonilaatan muodossa, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo.
9 Viikot 38-39/2019 Kirja-arvostelu Sote on ratkaistu! ? Mitä tiedät Sotesta? Yli 10 000 sivua erilaisia papereita, suunnitelmia, tilastoja. Arvioita ja arveluja miten ihmisten asioita Suomessa 2020-luvulla ja siitä eteenpäin tulisi hoitaa. Mahdoton kokonaisuus, sanotaan. Siinä hallituskin kaatui! Ei ollenkaan vaikeata! Ilkka Taipale on Soten ratkaissut. Lukekaa Taipaleen uusin kirja Pois puute, pois kurjuus. Pari kerppua kirjoituksia (Kunnia 2019). Kirja on erinomainen esitys 2020-luvun sosiaalipolitiikasta Suomessa. Mitä meidän pitää tehdä? Kuusen jäljillä Vuonna 1961 ilmestyi Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka – teos. Se oli käänteentekevä opas Suomelle kohti Pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Kirjan tavoitteet ,päämäärät toteutettiin. Kuusen kirja avasi tien kaikille suomalaisille, myös köyhille, tien parempaan elämään. Tätä pyrkimystä köyhimmän, heikomman väestönosan auttamiseksi lääkäri Ilkka Taipale on koko elämänsä ajanut, ei pelkästään puhumalla ja kirjoittamalla vaan myös käytännön työssä. Yhdessä vaimonsa Vappu Taipaleen kanssa. Terävää tekstiä Kirja Pois puute, pois kurjuus on kokoelma Ilkka Taipaleen puheita ja kirjoituksia eri tilanteissa eri ajankohtina. Mukaan on päässyt muutama vierailija. Merkittävin heistä kansankomissaario Josef Stalin, joka puhui SDP:n puoluekokouksessa Helsingin Työväentalon parvekkeelta marraskuussa 1917. Puheessa henkii todellinen Suomen ystävyys! Ilkka Taipale taas puhuu Vladimir Putinille ja Donald Trumpille Vanhan Ylioppilastalon parvekkeelta heinäkuussa 2018. Asunnottomien asialla Ilkka Taipaleen ja eräiden muidenkin aktiivisuus yhteiskunnallisissa asioissa alkoi 1960-luvulla asunnottomien olojen parantamispyrkimyksillä. Tätä työtä Ilkka Taipale on tehnyt koko elämänsä ja tekee edelleen. Kirjassa on erittäin hyviä, tehokkaita ehdotuksia asunnottomuuden poistamiseksi 2020-luvulla. Toteuttamiskelpoisia, jos vain halutaan! Taipaleen teksti on oivaltavan terävää: ”köyhät ryyppäävät, tupakoivat, pelaavat eniten. Valtio on tyytyväinen verotuloihin. Pultsari on Suomessa perinteisesti maksanut korkeimmat verot, ehkä 80 prosenttia varoistaan alkoholiveron kautta, enemmän kuin vuorineuvokset”. Ilkka Taipale on maailmalla alallaan kova sana. Taipaleen toimittama 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta – teos kertoo Suomesta lähes 50:llä kielellä. Kalevalan jälkeen toiseksi käännetyin kirjamme. Siihenkin Taipaleen kirjaan Sote-puuhastelijoiden olisi syytä tutustua. Pekka Hurme Kirsi Marttinen työnohjaaja ja coach (STOry) kirjallisuusterapiaohjaaja p. 050 575 2878 kirsi@sopivastitoisin.net Tmi Sopivasti toisin www.sop ivastitois in.net HUS tekee Uuden lastensairaalan resursoinnista selvityksen Uusi Lastensairaala. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki. ? HUSin johtajaylilääkärin johdolla tehdään Uudesta lastensairaalasta kattava arvio, jossa kuullaan myös henkilöstöä. Selvityksellä varmistetaan, että kaikki huolet ja mahdolliset epäkohdat tulevat käsiteltyä. Ylen MOT-ohjelmassa 9.9.2019 käsiteltiin Uuden lastensairaalan kiinteistöön ja henkilöstöön liittyviä asioita. HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on julkaissut ohjelmaan liittyen oman vastineensa. – Henkilöstömitoitukseen ja potilasturvallisuuteen liittyviä asioita käytiin jo keväällä huolellisesti läpi, mutta teemme uuden tarkastelun siitä, onko tilanteeseen tullut muutosta, kertoo HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Uuden lastensairaalan toimintaa kehitetään jatkuvasti. Kiinteistöön liittyviin ongelmiin on puututtu heti niiden ilmettyä ja tarvittavat korjaukset on tehty. Henkilöstötilannetta ja potilasturvallisuutta seurataan jatkuvasti. Toukokuun alussa HUS antoi selvityksen Aluehallintovirastolle (AVI) hoitajien lähettämään nimettömään kirjeeseen liittyen. AVI pyytää tarvittaessa lisäselvitystä HUSilta. Selvityksessä tarkasteltavia asioita ovat HaiPro-haittatapahtumailmoitukset, muistutukset, kantelut, potilasasiamiesten yhteydenotot, hoitoisuusluokitukset ja potilaspalautteet. Lisäksi tarkastellaan yksiköiden käyttöasteet ja henkilöstöresursointi. Henkilöstöä kuullaan ja palautetta seurataan Johtajaylilääkärin selvitykseen sisältyy lisäksi henkilöstön ja esimiesten haastatteluja. – Meillä on HUSissa keskusteleva ilmapiiri ja julkisena organisaationa meillä on erityinen velvoitekin avoimuuteen. On erittäin ikävää, jos tietty osa Uuden lastensairaalan hoitohenkilöstöä kokee, että ainoa tapa tulla oikeasti kuulluksi on nimettömän kirjeen kirjoittaminen. Toivomme, että näissä haastatteluissa pystytään avoimesti käsittelemään mahdollisia epäkohtia, toteaa Mäkijärvi. Uudessa lastensairaalassa kerätään vanhemmilta palautetta säännöllisesti ja kielteinen palaute käsitellään erityisen huolellisesti. Jokaiselle Uudessa lastensairaalassa asioineelle perheelle, joilla on e-asiointilupa, lähetetään palautekysely tekstiviestitse. Kyselyyn vastataan nimettömänä. Elokuussa saatiin noin tuhat sanallista palautetta. Sairaalan saamat palautteet ovat suurimmalta osalta positiivisia. Eniten negatiivista palautetta tulee odotusajoista ja ilmoittautumisesta. Tekstiviestipalautteista lasketaan myös NPS eli Net Promoter Score, joka tarkoittaa suositteluindeksiä eli sitä, kuinka todennäköisesti asiakkaat suosittelisivat yritystä, tuotetta tai palvelua ystävilleen tai kollegoilleen. Elokuussa lasten yksiköiden NPS-arvo oli 70 prosenttia. Yli 50:n NPS-lukemaa pidetään korkeana. Selvityksen väliraportti laaditaan lokakuun alkuun mennessä. Kallion perhekeskuksessa avoimet ovet ? Kesällä avatussa perhekeskuksessamme vietetään avoimien ovien päivää torstaina 19.9. kello 14–18, Toinen linja 4 C. Tapahtumassa on mahdollisuus kiertää talossa ja tutustua palveluihin. Kello 15 apulaispormestari ja perhepalvelujen johtaja lausuvat tervetuliaissanat (perhekahvila, 2. krs). Suomen Positiivisin Suomalainen -valinnan kriteerit – hän on osoittanut todellista tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta – hänen saavutuksensa ovat merkittäviä – hän auttaa myös muita onnistumaan, on innostunut ja palveluhenkinen – hän on pitkäjänteinen tekijä, joka on aina uskonut asiaansa – hän on oman tiensä kulkija, joka on ryhtynyt sanoista tekoihin. Valinnan taustaa: Palkinto on jaettu vuodesta 1993, joten tänä vuonna kunniamaininta jaetaan jo 27. kerran. Positiivarit Oy ja Suomen Nuorkauppakamarit ry yhteistyössä valitsevat vuosittain Vuoden Positiivisimman Suomalaisen. Valinnan tarkoituksena on korostaa positiivisuuden merkitystä voimavarana alati muuttuvassa maailmassa ja tuoda esiin sitä, että positiivisella asenteella voi saavuttaa tavoitteensa ja selvitä vastoinkäymisistä. Idean isä on yrittäjä ja Positiivareiden perustaja Juhani Töytäri. Positiivisuuden elämäntyöpalkinto jaetaan satunnaisesti. Vuosien varrella palkitut: 2018 Mikko ”Peltsi” Peltola, 2017 Saara Aalto, 2016 Kaj Kunnas, vuoden positiivisin ilmiö Disco K-50, 2015 Robin Packalén, 2014 Pekka Hyysalo, 2013 Elastinen, 2012 Minna Kauppi, 2011 Antero Mertaranta, 2010 Toni Nieminen, 2009 Alexander Stubb, 2008 Wilson Kirwa, 2007 Teemu Selänne, 2006 Kiira Korpi, 2005 Piispa Eero Huovinen, 2004 Pikku G, 2003 Mikko Kuustonen, 2002 Pirjo Kauppinen, 2001 Veikka Gustafsson, 2000 Vesa Keskinen, 1999 Marco Bjurström, 1998 Satu Silvo, 1997 Jari Sillanpää, 1996 Olli Valtonen, 1995 Mika Halvari, 1994 Valentin Kononen, 1993 Katri Helena. Elämäntyöpalkinnon ovat saaneet: Aira Samulin, Elisabeth Rehn, Ilkka ”Danny” Lipsanen, Mauri Kunnas, Esa Saarinen, Hannes Hynönen ja Minna Tervamäki. Nuorkauppakamari on kansainvälinen alle 40-vuotiaiden jäsentensä kehittymisja johtamiskouluttautumisjärjestö sekä kontaktiverkosto. Suomen Nuorkauppakamarit ry kehittää yhteiskuntaa ja johtajuutta paremman tulevaisuuden turvaamiseksi. Suomen Nuorkauppakamarit ry on perustettu vuonna 1957. Varsinaisia jäseniä noin 2 500 ja yhdessä alumnien kanssa noin 5000. Globaalisti Nuorkauppakamari toimii 115 maassa, yli 200 000 jäsenen voimin. www.jci.fi Kaupunki kutsuu äänestämään miljoonien eurojen käyttämisestä Osallistuva budjetointi lähestyy ratkaisevaa äänestystä ? Helsingin osallistuva budjetointi OmaStadi lähestyy ratkaisevaa äänestystä. Lokakuussa selviää, mihin käytetään tähän varatut 4,4 miljoonaa euroa. Mukana on 297 kaupunkilaisten tekemää suunnitelmaa ympäri Helsinkiä. Kaikki 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset saavat äänestää oman suurpiirinsä suunnitelmista ja lisäksi koko kaupunkia koskevista suunnitelmista. Keskisessä Helsingissä suunnitelmia on 31 ja käytettävissä 519 590 euroa, kertoo stadiluotsi Antti Sarpo, joka on ollut mukana ohjaamassa suunnitelmien ideointia ja kehittämistä alusta saakka. Koko kaupunkia koskevia suunnitelmia on 66 ja niihin käytettävissä 880 000 euroa. – OmaStadi tuo yhteen kaupunkilaisten ja virkamiesten viisauden. Niinpä suunnitelmissa on jokaiselle jotain ja paljon kiinnostavia ajatuksia. Esimerkiksi Keskisellä alueella korostuvat puistoihin, yhteisöllisyyteen ja liikuntaan liittyvät teemat. Äänestys tapahtuu 1.– 31.10.2019 netissä osoitteessa omastadi.hel.fi ja siinä käytetään pankkitunnistusta, mobiilivarmennetta tai Wilma-tunnuksia. Myös ilman näitä äänestys onnistuu äänestyspisteissä kuvallisen henkilökortin avulla. Kaupunki on sitoutunut toteuttamaan OmaStadin äänestyksessä voittavat suunnitelmat. Toteutus suunnitellaan yhteistyössä suunnitelmien tekijöiden kanssa. OmaStadin nettiäänestys on laajin Suomessa koskaan järjestetty julkisen hallinnon sähköinen äänestys vahvalla tunnistautumisella.
10 Viikot 38-39/2019 ? Interkult on valtakunnallisesti toimiva Kulttuuriyhdistämö, jonka tarkoituksena on eri taiteen muotoja käyttäen mahdollistaa eritaustaisten ihmisten tasavertaisen kohtaamisen. Syyskuulla musiikkipainotteinen Nomads-festivaali täyttää mm. Stoan, Korjaamon, Tenho Restobarin ja Kuudes linjan salit ilmaisella ohjelmalla. Rakkautta naisen elämässä Acktén kesäsarja sukelsi syyskuun aluksi naisen elämään ”Nähtyäni hänet” – Frauenlieben und -leben. Upea sopraano Silja Aalto tulkitsi Minttu Siitosen taitavalla pianosäestyksellä lauluja ja aarioita, joissa koettiin roihuavaa rakkautta, kaipuuta, iloa ja äidiksi tuloa, toisaalta raastavia menetyksiä. Katsomo pysyi vielä tuolissaan Robert Schumannin romanttisessa laulusarjassa, mutta jo Toivo Kuulan Syystunnelma, Tuijotin tulehen kauan ja Suutelo nostivat tunteet pintaan. Puoliajan jälkeen esiintyjäpari valloitti Mimin laululla Puccinin La Bohemèmessa sekä Jean Sibeliuksen hienostuneilla ruotsinkielisillä sävelillä esm. Runebergin ja Wecksellin runoihin. Trio Laura Mikkola, Linda Lampenius ja Perttu Kivilaakso esittää Beethovenin ja Tsaikovskin pianotriot 19.9. kesäsarjan päätöskonsertissa. Mutta ei hätää. Suvi Olavinen lupaa uutta ohjelmaa jo marraskuun kaamosiltoihin. Tanssi purkaa häpeää ”PI**U” on Nina Mamian henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuva vaikuttava nykytanssisoolo vallan väärinkäytöstä ja sen heijastumista. Sali on täysin vaalea, kuten Mamian vartalomyötäinen asukin. Hän liikkuu edessämme, käpertyy välillä seinänurkkiin kuin häpeäpaaluun. Tussilla vaalealle lakanaseinälle kirjoitetut halventavat sanat paljastavat syyn häpeälle. Imatran seudulta kotoisin olevaa tanssijaa haukuttiin väärästä murteesta ja monesta muusta. Mamia kirjoittaa seinälle ”mitätön”, ”lahjaton”, ”huora” ym. Esitys on varmasti terapeuttinen; tanssija-koreografi purkaa elämänhistoriaansa yleisön eteen herkän hienolla tavalla. Äänisuunnittelusta vastaa Kasperi Nordman. Esityspaikkana oli Mamia Companyn uusi studionäyttämö Kulttuuritalo Myyräncolossa, jonne ensikertalaisen oli vaikea löytää.. Nuoren tanssijan Elli Malisen teos ”Rumista Ankanpoikasista” on lyhyt tanssiteos, jossa yhdistyy tanssi ja puheilmaisu. Se kertoo kauneuden ja estetiikan tavoittelusta ja siitä, miltä tuntuu, kun ei mahdukaan tuntemaamme joutsenen muottiin. Teos on syntynyt nuorten kokemuksista ulkonäkökeskeisessä maailmassa, jossa se miltä näytät, on merkitsevämpää, kuin se mitä teet. Omakohtaisten kokemusten lisäksi on käytetty instagramissa jaetun kyselyn vastauksia siitä, millainen vaikutus tanssin harrastamisella on nuoren kehonkuvaan. Tanssia jälkifossiiliseen yhteiskuntaan – On todennäköistä, että elämme kapeilla kaistaleilla / rajavyöhykkeillä / kuka mitenkin… ”Katkelma 468” on tanssitaiteilija Veli Lehtovaaran energiaa käsittelevä tanssiteos ja esitysinstallaatio, joka sijoittui Kruunuvuorenrannan vanhaan öljysäiliöön. Sooloteos syntyi myös Antti Salmisen ja Tere Vadénin energiaa ja kokemusta käsittelevän filosofian maastossa. Teos hahmottaa fossiilisten energialähteiden ylläpitämän kokemusmaailman katkoksia koreografian ja ruumiillisuuden kautta. Toisaalta Katkelma 468 voi näyttäytyä myös siirtymänä tai kulkuna kohti jälkifossiilista eloa. Öljysäiliö 468 on muisto Kruunuvuorenrannan alueen lähes 90-vuotisesta historiasta öljysatamana. Teräksinen säiliö on tilana vaikuttava, sillä halkaisija on 35 metriä ja seinät 16 metriä korkeita. Alaosaan on leikattu tosiaan vastakkain sijaitsevat oviaukot ja keskikohdaltaan lattia on korkeampi. Väri on sisältä ruosteenpunainen. Seinille heijastettiin alueen ja rakennuksen historiaa koskevia tietoja ja kirjallisten lähteiden kysymyksiä. Lehtovaara kysyy, mitä säiliö on nyt: Museoitu rakennus? Fossiilisen modernin muistomerkki, josta käyttövoima on konkreettisesti tyhjennetty ja jonne aineettomat merkitykset voivat siksi virrata sisään? Tanssiteoksen huomio kohdentuu erityisesti öljyn hyödyntämisestä syntyvän liikkeen dynamiikkaan. Tanssija hyödyntää koko tilaa hyvin, ja teoksessa poltetaan sekä puuta että öljyä. Katkelma viittaa siirtymään paikasta tai tilanteesta toiseen. Teos haastoi katsojan aistimaan kulttuurimme energiaperustaa. Teos oli osa Runokuu 2019 ohjelmistoa. Sarjakuvan huiput vierailivat Suvilahdessa Helsingin sarjakuvafestivaalit levittäytyvät syyskuulla entistä laajemmin Suvilahden alueelle vuonna 2019. Avoin tapahtuma järjestettiin kolmatta kertaa Kattilahallissa, ja osana sarjakuvan superviikonloppua nähtiin jälleen Tiivistämöllä suosittu omakustannetapahtuma Zine Fest. Se on Pohjoismaiden suurin sarjakuvatapahtuma. Festivaalia järjestää Suomen sarjakuvaseuran jäsenistöstä koostuva komitea. Helsingin sarjakuvafestivaalien visuaalisesta ilmeestä vastasi sarjakuvataiteilija ja animaationtekijä Maria Björklund. Hänet tunnetaan Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä julkaistusta Planeetta Z -sarjakuvasta, josta on tekeillä myös animaatiosarja. Festivaaleilla oli ilo toivottaa kunniavieraaksi hollantilainen Willem, joka tunnetaan erityisesti työstään satiirin parissa ja Charlie Hebdo -lehden piirtäjänä. Hän vieraili meillä maaliskuussa 2015 keskustelemassa sananvapaudesta, silloin tuoreen terrori-iskun jälkeen. Toimittaja Johanna Vehkoo juonsi, Ville Ranta haastatteli kollegaansa. Willem jakoi myös nimikirjoituksiaan uuteen kirjaansa ”Täältä jostakin”. Marvel Comicsin suomalaisena piirtäjänä tunnetuksi tullut Rosi Kämpe oli toinen kunniavieras. Yhä linjalla Yhden määritelmän mukaan “maailman paras biisi” on Jimmy Webbin ”The Wichita Lineman”: – I am a lineman for the county / And I drive the main roads / Searchin’ in the sun / For another overload / I hear you singin’ in the wires / I can hear you through the whine / And the Wichita lineman / Is still on the line Näin sanoo countrymuusikko, salista vastataan: – Helppohan sieltä lavalta on huudella. Hilland Mondays Klubi on esiintynyt jo viisi vuotta ravintola Juttutuvan maanantai-illan viihdyttäjänä. Kolme tuntia alkuperäistä amerikkalaista countrya urakalla esittävä Hilland Playboys on multi-instrumentalisti Antti Vuorenmaan ja telecastervirtuoosi Pauli Halmeen johtama helsinkiläinen nuoremman polven country-yhtye. Paikalla on joka viikko samaaa perusjoukkoa: rumpali Sami Laakso ja uudempina, laulajana jo tovin mainio Niina Sallinen sekä Arto Nurmi bassossa. Usein on vierailijoita. Pitkä rupeama näkyy jo lavasteissa. Lauteiden etumusta on täynnä Hilland-kamaa, levyjä lippiksiä ym. Seinät on tapetoitu vanhan lännen kuvilla. Joskus näin mainoksen: ”Stetson – Hats since 1865” ja kuvassa mies tarjoaa vettä stetsonistaan janoiselle hevoselleen. Viiden ? ? Kulttuuri Risto Kolanen Alkusyksyn kulttuurikierros Sopraano Silja Aalto (oik.) ja pianisti Minttu Siitonen valloittivat yleisön Schumannin, Kuula, Puccinin ja Sibeliuksen rakkauslauluilla syyskuun Ackté-sarjassa. Kuva: Raimo Granberg. Runoilija Jael Rantanen kesäisessä syysmaisemassa ilman hurrikaaneja. Kuva: Kari Rantanen. Tanssitaiteilija Veli Lehtovaara esiintyi Katkelma 468:ssa yleisön keskellä hylätyssä öljysäiliössä Kruunuvuorenarannassa. Edessä makaa veljentytär Vilma. Kuva: Katri Lehtovaara. Antti Vuorenmaa (vas.), Sami Laakso, Niina Sallinen, Arto Nurmi ja Pauli Halme ovat Hilland Playboysien perusjoukko joka maanantai ravintola Juttutuvassa. Kuva: Jari Flinck. Helsingin Sarjakuvafestivaalilla pilapiirtäjä Ville Ranta haastatteli ranskalaisen Charlie Hebdon kuuluisaa hollantilaista pilapiirtäjä Willemiä Suvilahden Kattilahallissa. Kuva: Raimo Granberg. Nina Mamian Piu on hieno tanssisoolo naisen kohtaamasta alistamisesta ja vähättelystä. Taustalla on naista halveksivia sanoja seinällä: Kuva: Kasperi Nordman.
11 Viikot 38-39/2019 vuoden taivalta ei juhlittu sen kummemmin. – Olemme täällä taas viikon päästä soittamassa, Halme kuittasi. Pyörii villisti kuin Dervissitanssija Jael Rantanen luki puolitoista vuotta sitten Stockmannin tavaratalon kahdeksannen kerroksen perinteisessä kahvilassa runojaan naistenpäivänä. ”Nainen” ilmestyi Suomi 100 runokirjaa – sarjassa. Sen lisäksi hän on tehnyt runoja taidenäyttelyihin ja ollut mm. Kosti Sirosen, Johanna Venhon ja Heino Ylikosken opissa työväenopistossa Tapiolassa. Esikoisrunoilija teki satiiriin helposti taipuvia havaintoja naisen ja hänen perheensä arjesta, luontokuvia ja kokemuksia kaupungilta. Rantanen ottaa kantaa myös yhteiskuntaamme. Hän luki runojaan hitaan rauhallisessa tahdissa, kuulijan ajatuksille tilaa antaen. Kirjoittaja halusi äidiksi varhain, runoilijaksi vasta myöhemmin. ”Nainen” syntyi iltatähdeksi, seitsemänneksi lapseksi. Runoteos oli hyvin aforisminomainen, joten jatkoa jää mielenkiinnolla odottamaan. Sarjaamme Rantanen lähetti todella ajankohtaisia runoja, dialogirunon Amazonin metsäpaloista ja runon Dorian-hurrikaanista. Se menee näin: – Dorian, leveälanteinen mielipuoli / pyörii villisti kuin Dervissitanssija. / Kellohame myllertää rannat sotkuisiksi, / rakennukset riekaleiksi. / Tappaa ja jättää jälkeensä kaaoksen. Absurdiin länkkäriestetiikkaa Antti Lahden ja Gruppen Fyran kantateos ”LIIAN PITKÄT KATSEET” sai ensi-iltansa keväällä Kaapelitehtaan Turbiinisalissa ja on kiertänyt maakuntia. Teos jatkaa työryhmän antoisaa yhteistyötä tanssiteatterin, fyysisen teatterin, huumorin ja nykytanssin keinoin. Musiikista vastasi jälleen Tomi Kosonen, joka myös esiintyy. Edellinen teos ”PITKÄT PIUHAT” kiersi suosittuna tanssiperformanssina rockyhtyeen roudareiden karheasta elämästä. ”Kaikki tiesivät ettei kulta-aarretta löydy. Silti sitä kuului etsiä. Se piti meidät yhdessä. Vaalimme jännittävää ilmapiiriä ja lupausta paremmasta huomisesta. Entä jos se tänään löytyykin…”, tekijät pohtivat. Esitys on tanssiryhmän hatunnosto sanattomalle kommunikaatiolle, joka perustuu hiljaisiin tuijotuksiin, arvoituksellisiin kulmakarvojen asentoihin ja absurdin murahtelun eri sävyihin. Sergio Leonen 60-luvun länkkäriestetiikka ja musiikki on tutkittu tarkasti. Tommi Haapaniemi, Virpi Juntti, Pia Liski, Jenni Nikolajeff ja Jukka Tarvainen ovat jälleen taitavia, mutta esitys jää jotenkin etäisemmäksi kuin suvereeni Pitkät piuhat. Ihmistä katsotaan lämpimällä itseironialla. Mutta ”oman seikkailunsa sankarit” eivät kosketa samalla tavalla. Perustajajäsen Pia Liski valittiin kesällä Teatteri Jurkan johtajaksi. ITÄ 2019 tarjosi monipuolista ohjelmaa ”ITÄ 2019” oli itähelsinkiläisten taiteilijoiden tuottama kolmipäiväinen esittävien taiteiden festivaali Stoassa. Se on vahvasti ankkuroitunut taiteilijoiden oman asuinalueen identiteetin, yhteisöllisyyden ja dialogin kehittämiseen. Ohjelmisto koostuu tanssija esitystaiteesta sekä musiikista, sunnuntaina on perhepäivä. Itä 2019:n puuhaaja on tanssija Satu Tuomisto. Mirva Keski-Vähälä esitti visuaalisesti ja äänellisesti tavattoman kaunis ”TRASH ON – Trashion” on hyönteisten muotinäytös, identiteetin hukkaamisen keskus ja löytämisen leirintäalue. Mikä osa identiteetistäni on omaa luomustani ja mikä lähiympäristöni muovaamaa, yhteisesti sovittua? Roska sidottiin paikkaan, Helsingin Itään. – Bakteerit ovat pienimpiä itähelsinkiläisiä. Tekijät menivät Itäkeskuksen Luomupäiväkoti Kirsikkaan ja näkivät lasten tavaraa ja kuulivat heidän ehdotuksia. Valitettavasti paljon jäi postinlakon alle. Teatterisaliin oli rakennettu iso, värikäs roskalavaste, jonka sisältä Keski-Vähälä kuoriutui ulos musiikin säestyksellä. Bandoneonin mestari, Oulunkylän seurakunnan kanttori Mikko Helenius on Keski-Vähälälle vanha tuttu, joka haluaa tehdä musiikkia tanssiin. Itä 2019 on tavattoman epämuodollinen tapahtuma, jossa sai liikkua sisään ja ulos. Tanja Illukka ja Heidi Masalin esittivät ”Botanicumin” työprosessin pahvit päässä ja ilman. Näimme katkelmia nykytanssiteoksesta, joka tulee ensi-iltaan syyskuussa 2020. Tuomas Norvio, Saara Norvio ja Juuso Hannukainen esittivät tanssi-musiikkivuoropuhelun ” !PIIT”. Se on äänitaiteilija Tuomas Norvion ja työryhmän audiovisuaalinen ambient-paukekonsertti, jossa on esityksellisiä ja klubimaisia elementtejä. Saara Norvio tanssi kauniisti ympäri salia makuupussia heiluttaen. Ilta loppui Ya Tosiba – konserttin, jossa esiintyivät Tatu Metsätähti ja azerbaidžanilainen laulaja Zuzu Zakaria, jotka saivat yleisön jo tanssimaan eksoottisen musiikin tahtiin. Galleriassa on Aistikkaiden kuvaja videoesityksiä nähtävänä myös pidempään. Teksti: Risto Kolanen Sampo 2019 kokoaa kansainvälisen ja suomalaisen nukketeatterin ? Sampo 2019 on toi pitkälle toistakymmentä esitystä omalle, Avoimien Ovien, Teatteri Ilmi Ön, Päivälehden museon, Keskustakirjasto Oodin lavalle ja Dianapuiston musiikkiriehaan. Pickled Image on erikoistunut livenä ja teatterissa esitettävään mustan humoristiseen nukketeatteriin. Dik Downey kiertää ”Coulrophobian” kanssa ja tekee outoa taidetta. Adam Blake on tehnyt perheille suunnattuja, kauniita esityksiä, joissa on nukkeja ja outoja juttuja. Heidän yhteisesityksensä sai ensi-illan keväällä 2014. Brittiläiset Dik ja Adam ovat klovneja, jotka osallistavat kovasti yleisöä. Lähtökohta ja lavatilanne on ihan absurdi. Dik ja Adam eivät voisi taistella tietään ulos paperipussista, puhumattakaan surrealistisesta pahvimaailmasta. Miksi he ovat sinne joutuneet ja mitä heidän olisi oikein tarkoitus tehdä? Adam on välillä panssaritykin takana ja ampuu kaikkea liikkuvaa. Anarkistinen, vauhdiltaan hysteerisen nopea, klovniesitys veti meidät mukaan etsimään vapautta. Kaunis, hienostunut ja moniaistinen on sveitsiläisen Puppenspiel-ryhmän ”Flow Flou HumanMusic” Annantalolla osana kansainvälistä Sampo 2019 -nukketeatterifestaria. Opettavainen tarina alkaa jauhoista, joita näyttelijä levittää pitkin mattoa, ilmaa ja lopulta leipoo meille maukkaan leivän. Lapset ovat ihmeissään luonnon kiertokulusta kertovana tarinan edessä. Kaunis musiikki säestää. Rennon mukava tunnelma syntyi pyhäaamuun. Festivaalin herkkävireisin kokemus, ”Illuminium” on sanaton ja kaikenkielinen esitys eri todellisuudesta. Esittely lupaa kaukaisen katastrofin kauneutta, etsimisen ja löytämisen riemua. Illuminium on pieni matka jonnekin muualle, etäiseen paikkaan ja aikaan. Linnut putoavat taivaalta, ihmiset ja tyttönukke sekoittuvat keskenään – aina suudelmaan asti. Illuminiumissa on kourallinen kadotuksen karua kauneutta, jonka päälle on ripoteltu hyppysellinen karnevalistista lavasäteilyä. Kantaesitys oli Turussa keväällä. KREPSKO on 2001 Prahassa perustettu kansainvälinen ryhmä., jonka omintakeinen teatterillinen kieli yhdistää mustaa huumoria, voimakasta visuaalisuutta ja absurdeja tragikoomisia tilanteita. Tämä oli yhteistyö Nordic Puppet Ambassadors ryhmän kanssa. Se valmistaa nukkeja visuaalisen teatterin esityksiä sekä Suomessa että ulkomailla. Fauna Humana on kaiken kansan keskelle ilmestyvä ihmeellinen musisoiva ja tanssiva seurue. Toiminta on sekoitus karnevaalia, performanssia, nukkeja naamioteatteria, tanssia ja mimiikkaa sekä yleistä hulluttelua. Se koostuu pääkaupunkiseudulla asuvista nukketeatteritaiteilijoista. Perustaja Iida Vanttaja on hahmojen pääsuunnittelija. Ryhmä piti tanssiriehan Dianapuistossa Sampon edessä. Krepskon Illuminium on taas uusi osoitus ryhmän kyvystä löytää uutta henkistä maisemaa, matkalla jonnekin muualle. Kuvassa Linnea Happonen lavalla Sampo-festivaalilla. Kuva: Krepsko. Pickled Image on erikoistunut livenä ja teatterissa esitettävään nukketeatteriin mustan humoristisista visuaalista tuotannoistaan. Adam Blake on tähtäämässä panssaritykin takana Sampo-festivaaliesityksessä. Kuva: Pickled Image. Rahel Wohlgensinger on taitava jauholla esiintyjä, taustalla muusikko Andrea Zuzak. Puppenspiel hakee nukketeatterin, draaman ja musiikin yhteyksiä. Kuva: Ilja Mess. Tommi Haapaniemi (vas.), Virpi Juntti, Pia Liski Jukka Tarvainen ja Jenni Nikolajeff tyylittelevät länkkäriwesternin maailmaa Gruppen Fyran Liian pitkissä katseissa. Kuva: Riikka Sundqvist. Saara Norvio tanssi makuupussin kanssa ja sitä heiluttaen Stoan Teatterisalissa hienoon valoja äänimaisemaan. Kuva: Raimo Granberg. Mirva Keski-Vähälä tanssiin hienon ympäristöajankohtaisen Trash On -esityksen Stoassa Mikko Heleniuksen musiikkiin. Kuva: Raimo Granberg.
12 Viikot 38-39/2019 materiaalilähtöisiä ja rönsyileviä. Käsillä työskentely on minulle fyysistä ajattelua. Takaisin pohjoiseen periferiaan Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee Anssi Mikael Okkosen teoksia, jotka ovat osa laajempaa kokonaisuutta, joka julkaistaan sarjakuva-albumina joulukuussa 2019. Onko toisen dystopia toisen utopia? Lähitulevaisuuteen sijoittuvassa selviytymistarinassa päähenkilöinä esiintyy määrittelemätön joukko miehiä, jotka ovat palaamassa autioituneelle alueelle Pohjoisja Itä-Suomessa. Miesten haaveet ja unikuvat tuovat kokonaisuuteen mielenkiintoisen tason, joka saa tulkitsijan seuraamaan tarinaa omista lähtökohdistaan. Hevonen, erityisesti suomenhevonen, on jälleen ihmiselle tärkeä työkaveri ja eräänlainen pelastaja. – Arki ilman sähköä ja öljyä on askeettinen ja tekee elämästä hyvin erilaisen meidän aikaamme nähden. Toivon näyttelyni herättävän ajatuksia, sekä miettimään mikä elämässä lopultakin on oleellista.... Nukke vai ihminen? Noora Schroderuksen teosten äärellä voi liikkua mutkattomasti eri tunnetilojen välillä. Teokset hersyvät kekseliäisyyttä, yllättävät moninaisuudellaan ja tarjoavat hiljaisia pysähtymisen hetkiä. Galerie Anhavan, Fredrikinkatu 43, näyttelyn teoksia yhdisvasenpuoli_kalliolehti_nro17_250919_128x128mm_caisa_syksy2019_FINAL.indd 1 9.9.2019 11.01 ? Taiteella on väliä! Vuonna 1999 ovensa avannut galleria Forum Box täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Syyskuulla se juhlisti taivaltaan perustajajäsenten näyttelyja juhlaviikon ohjelmalla. 13 taiteilijan joukossa olivat jo edesmenneet Tapio Junno, Seppo Saves ja Kain Tapper. Kaikki lähtee liikkeelle valosta Jukka Korkeilan odotettu yksityisnäyttely ”Oneness of Purpose” täyttää Helsinki Contemporaryn, Bulevardi 10, uusilla maalauksilla ja kullanhohtoisella foliolla toteutetulla installaatiolla. Näyttely jakaa galleriatilan kahteen osaan, jotka rinnastuvat tämänja tuonpuoleisiin maailmoihin ja niiden yhteyteen. Eri tiloissa nähtävät maalaukset muodostavat omat kokonaisuutensa. Katsomisen kokemus muotoutuu omanlaisekseen kussakin ympäristössä. Taiteilija kehottaa katsojaa valon ja yhteyden kokemiseen erojen ja eroavaisuuksien hakemisen sijaan. Hänet tunnetaan niin kuvasisältöjen kuin maalausperinteiden rohkeasta rajojen rikkomisesta. – Kaikki lähtee liikkeelle valosta. Ykseyden tarkoitus liittyy ajatukseen koko ihmiskunnan kattavasta ihmisyyden verkosta, jossa me olemme kaikki osasina ja yhteydessä toisiimme. Työ käsillä fyysistä ajattelua Melina Paakkonen valmistui viime keväänä Turun Taideakatemiasta. Laaja kirjo uuden sukupolven rohkeaa nykytaidetta oli esillä Vanhan Suurtorin alueella. Hän maalaa ja tekee kollaaseja sekä yhdistelee näitä tekniikoita. Maalaukset ovat runsaan kerroksellisia, joissa dekoraatio ja ekspressio yhdistyvät aistikkaalla tavalla. Kollaaseissa rujo materiaaliestetiikka ja siitä sujuvasti kasvava piirrosviiva rakentavat surrealistisen maailman. ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, esittelee Paakkosen akryyli ja kollaasi kankaalle -teoksia, joissa tutkitaan usein valtaa ja siihen liittyviä aihealueita. – Käsittelen teosteni aiheita pääosin toteavasti ja ironisesti. Minua kiehtoo ihmisyys kaikessa karuudessaan ja sympaattisuudessaan. Työprosessini ovat ? ? Kuvataide Risto Kolanen Syyskuun kuvataide Kuvataiteilija Tuuli-Anna Viitanen ja kollaasiteos Vuori Galleria G:ssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Melina Paakkonen ja Couple -teoksensa ARTag Galleryssä. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Jukka Korkeila ja Fennougrian Mindmelt -teoksensa Helsinki Contemporaryssa. Kuva: Raimo Granberg. Runousko ei kiinnosta? Runokuu-festivaalilla Runousko ei kiinnosta? ? Kirjallisuusfestivaali Runokuu on tehnyt kävijäennätyksensä. Festivaalin tapahtumissa ja näyttelyissä kävi yhdentoista päivän aikana yli 15 000 kävijää. Tapahtumia oli yhteensä 45, ja niissä nähtiin yli 170 esiintyjää. Festivaalia järjestävän Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtaja Laura Serkosalo on tyytyväinen kävijälukuun: – Usein puhutaan, että runous on kriisissä. Runokuun tapahtumissa huomaa, että näin ei todellakaan ole. Runous elää monitaiteisissa runousesityksissä, keskittyneissä keskusteluissa, upeissa uusissa runoteoksissa, itse tekemisen riemua korostavissa työpajoissa sekä lavarunoudessa, spoken wordissa ja räpissä. Runous voi olla esillä niin baarissa kuin ratikassakin ja se voi olla hyvällä tavalla aivan arkinen juttu, toteaa Serkosalo. Runokuussa nähtiin myös suomalaiselle yleisölle uusia nimiä, kuten festivaalin päävieras, yhdysvaltalainen Renee Gladman sekä hollantilainen Anneke Brassinga. Festivaalilla olikin peräti 13 kansainvälistä vierasta. – Festivaalin monipuoliset tapahtumat selvästi kiinnostivat yleisöä, ja kävijätutkimuksemme mukaan saimme paljon myös ensikertalaisia runoustapahtumien pariin. Tavoitteenamme onkin ollut järjestää matalan kynnyksen tapahtumia, jonne kaikki ovat tervetulleita, mutta kuitenkin pitää tapahtumien laatu korkeatasoisena. Kehitämme jatkuvasti myös uusia tapahtumakonsepteja. Esimerkiksi Viittomakielinen runoklubi loi uuden tavan tuoda kuuro ja kuuleva yleisö yhteen, mitä pidämme yhtenä merkittävimmistä onnistumisistamme. Kiitämme lämpimästi kaikkia kävijöitä, kymmeniä yhteistyökumppaneitamme sekä festivaalin upeita esiintyjiä”, toteaa festivaalin tuottaja Anna Borgman. Runokuu-festivaalia järjestää kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto ja se järjestettiin viidettätoista kertaa 15.-25.8. teemalla aistit. Runokuu on myös Helsingin juhlaviikkojen yhteistyöfestivaali.
13 Viikot 38-39/2019 tää sarjallinen ajattelu, hidas tekeminen ja huumori. Omakuva-sarjan valokuvien hahmo on kevyesti vääntäytynyt helpolta näyttäviin asentoihin. Mallin voisi kuvitella olevan nukke ihmisen sijasta. Lattioilla ja kaiteiden päällä makaava hahmo on taiteilija itse. Taiteilija valitsee käyttämänsä materiaalit huolella ja kiinnostuu niiden antamista mahdollisuuksista. Seteleihin ja kankaalle kirjominen vaatii aikaa ja keskittymistä. Seteleiden muotokuvat saavat kirjonnan myötä uuden ilmeen. Materiaalilla täytyy olla jokin lähtökohta, johon kiinnittyä ja jota arvostaa. Kuvauksen ja ehdotuksen välissä Helsinkiläisen kuvataitelija Tuuli-Anna Viitasen teokset ovat jossain kuvauksen ja ehdotuksen välissä, paikassa, missä havainnoinnin ja mielikuvituksen jäljet jäävät ratkaisematta joko maalaamisen, piirtämisen ja kollaasin kautta. Galleria G, Pieni Roobertinkatu 10, näyttämät teokset ovat reittejä, jotka eivät välttämättä johda minnekään, tai maisemia jotka sijaitsevat muistin kuvitelmissa. Repäistyt paperinpalat ovat kasattu uudestaan tavalla, jossa hidas ja harkittu yhdistyy nopeaan sattumaan ja hallitsemattomuuteen, sisäinen ja ulkoinen yhdistyvät. – Kokonaisuus syntyy katkelmista, jossa kaikki tuntuu punoutuvan lopulta yhteen yllätysten ja mutkien kautta. Monotoninen ja kontrolloitu viivasto rytmittää ja rakentaa hallitusti ja vääjäämättä kuin päivien kulku. Laatikon ulkopuolelta Galleria Contempo, Lönnrotinkatu 23, näyttää lapsiaiheisiin ja tilaustöihin erikoistuneen, itseoppineen Netta Tiitisen uusia akryyli kankaalle -teoksia. Alun perin idea oli laittaa aikuisia humoristisesti leikkimään lasten maailmaan, heijastaen niitä meidän kaikkien muka aikuisten ”lapsellisia ” puolia, huumorin kuvakieltä käyttäen. Tämä ei mennyt nk. putkeen. – Oli kysyttävä itseltä, mitkä asiat ovat niitä syvimpiä intohimoja? Näyttely suuntautui eräänlaisena omana toimintaterapiana, ihmismielen tutkimiseen. Jokaisella maalauksella on laajoja ajatuksia, joita taiteilija avaa blogikirjoituksilla – Toivoisin niistä olevan iloa ja hyötyä myös muille, mitä erilaisimmissa elämäntilanteissa seilaaville ja ihmisyyden syvintä olemusta pohtiville, oman elämänsä nuuskamuikkusille ja pikkumyille. Hiljaisuutta ja värien leikkiä Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, pitää neljännen kerran esillä Nina Nahkalan ”The Journey” –teoksia. Hänet tunnetaan ekspressiivisistä maalauksistaan, joissa värit johtavat abstrakteihin muotoihin. Näyttelyn laajassa kokonaisuudessa toistuvat sekä isokokoisten esittävien, abstraktimaalausten että miniatyyristen töiden muodossa. Taiteilija jatkaa havainnon ja tunnistamisen tutkimista. Musiikkia ja draamaa pitkälle myös opiskellut Nahkala luo maalauksia, jotka on tarkoitettu kokemaan sekä aistillisesti että tiedollisesti. Rakastatko herkkää hiljaisuutta vai värien leikkiä, hän kysyy. Taiteilija valmistui entisen kotimaansa, Gruusian taidekoulusta ja on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän on ollut esillä Pariisissa, Portossa ja Montrealissa. Taidetta ehkätietämisen alueella Essi Kuokkanen herätti huomiota vuosi sitten Kuvan kevään valmistuneiden oikeapuoli_kalliolehti_nro17_250919_128x128mm_caisa_syksy2019_FINAL.indd 1 9.9.2019 11.03 Itseoppineen mutta taitavan lapsiaiheisiin teoksiin erikoistuneen taiteilija Netta Tiitinen teoksensa Uudelleen syntynyt äärellä Galleria Contempossa. Kuva Raimo Granberg. Antti Mikael Okkosen upeissa piirroksissa haaveet ja unikuvat vievät pohjoiseen alkuperäiseen olotilaan, jossa suomenhevonen on tärkeä kumppani. Taiteilija ja omakuva Dark Night Galleria Dixissä. Kuva: Hannele Salminen. Kuvanveistäjäksi valmistunut Noora Schroderus ja osa teoksista, jotka kuuluvat Asetelma -kokonaisuuteen Galerie Anhavassa. Kuva: Raimo Granberg. opiskelijoiden näyttelyssä. Työt ovat näynomaisia. – Niissä isot ja monimutkaiset asiat, mielen ja tunteiden kommellukset ja törmäily ympäröivään maailmaan, kiteytyvät kirkkaiksi kuviksi. Se on riemukasta kuin oikein hyvin kutiavaan kohtaan osunut raapaisu, kuraattori Pauliina Turakka Purhonen arvioi. Galleria Live, Tenholantie 10, esittelee nuorta tekijää, joka on ilmeinen näkijä. – Kiinnostuksen kohteenani on erityisesti se, kuinka maalaus voi välittää jonkin erityislaatuisen ja yksilöllisen kokemuksen olemassaolosta ja kaiken meitä ympäröivän ihmeellisestä ja valtavasta elollisuudesta. Minua kiinnostavat halut, aistimukset ja kuvitelmat, ei niinkään tieto. Liikun ehkä-tietämisen alueella, josta voi olla välillä hankala sanoa mitään konkreettista, koska jo sitä sanoessaan saattaa huomata kaiken liikahtaneen. Teksti: Risto Kolanen 10-vuotias Ensemble Nylandia juhlii Kalliossa ? Cembalisti Matias Häkkisen luotsaama Ensemble Nylandia viettää tänä vuonna juhlavuottaan. Ensemblen 10-vuotispäivänä, 30.9., juhlitaan Kallion kirkossa kuultavan konsertin, Café Sonckin etkojen sekä Tenho Restobarissa järjestettävien jatkojen merkeissä. Konsertissa kuullaan monipuolinen kattaus 1600-luvun musiikista: kirkollinen kantaatti saksalaiselta Dietrich Buxtehudelta, oopperamusiikkia englantilaiselta Henry Purcellilta sekä ranskalaista orkesterimusiikkia Georg Muffatilta. Uudempaa musiikkia edustavat Arvo Pärtin Summa jousiorkesterille ja Joonas Kokkosen klassikkoteos …durch einen Spiegel… jousille ja cembalolle. Yhdessä orkesterin kanssa esiintyvät tenori Tommi Niskala ja lauluyhtye. Jatkoilla kuullaan klassikoita genrerajoista piittaamatta, kun lavan valtaavat barokkifagottirock-yhtye Tavallinen Peili ja DJ Terry Lenin. Ensemble Nylandia on kasvanut nuorten muusikoiden barokkiorkesterista yhdeksi maamme vanhan musiikin kentän kiinnostavimmista yleismusiikillisista kollektiiveista, jolle tärkeintä eivät ole välineet, vaan ajatus niiden takana. Juhlakonsertissa kuullaan sekä perinteistä barokkimusiikkia yhdessä lauluyhtyeen kanssa että uudempaa 1900-luvun musiikkia. Entistäkin erityisemmän konsertista tekevät myös siellä käytettävät soittimet, joihin lukeutuvat 1600-luvun mallien mukaiset suolikielelliset jousija näppäilysoittimet kuin myös tuoreemmat kapinallissoittimet: viime vuosisadan Wittmayer-cembalohirviö ja tämän vuosituhannen sähköcembalo. Näin ollen kypsä kymmenvuotias palaa konsertissa juurilleen, mutta elää väkevästi myös nykyhetkessä. Ensemble Nylandian 10-vuotisjuhlakonsertti, Kallion kirkko, klo 18 Konserttietkot Café Sonck, klo 15 15.45 ja jatkot Tenho Restobarissa alkaen klo 20.
14 Viikot 38-39/2019 Planet Suvilahti ? PLANET SUVILAHTI 21.9.2019, Tiivistämö (rakennus 5 ), Konttori (rakennus 7), Kojehuone (rakennus 8), Valvomo (rakennus 11), Suvilahti Planet Suvilahti tarjoaa löytöretken Suvilahteen: avoimia ovia, karkeloita, taidetta, musiikkia, sirkusta, saunaa sekä ruokaa ja juomaa! Vanhan sähkövoimalan ja kaasulaitoksen rakennukset ja piha-alueet heräävät eloon, kun alueen vuokralaiset esittelevät toimintaansa tapahtuman aikana. Pääset kurkkimaan tiloja opastuskierroksilla ja näkemään kaiken sen taiteen ja kulttuurin kirjon, joka Suvilahden kulttuurikeskukseen on pakkautunut. Voit myös osallistua opastetulle kierrokselle Suvilahden historiasta. Saunat ovat kuumina Huilaamossa (rakennus 9) sekä Oranssin edessä edessä päivystävässä pakettuautossa. Ruokaja juomatarjonnasta vastaavat Suvilahti TBA, Stadin Panimo, Jackie-pizzavaunu, Sampo Pyörä ja Bali Brunch. Tiivistämön avajaisohjelma Tiivistämö (rakennus 5) Suvilahden uusin tulokas, Tiivistämö, juhlii avajaisiaan Planet Suvilahdessa! Samalla avautuu deco-kollektiivi Flowers of Lifen ja Matlock Visualsin suunnittelema huikea tilavisualisaatioteos, joka kietoo yleisön sisälleen Tiivistämössä 27.10. asti. Mikä olisikaan mukavampaa, kuin tanssia omien toivebiisien tahtiin ihmeellisessä taikamaailmassa. Mukana menossa Myyrä ja Valosirkus Spektri. Tanssikoulu Baila Baila opettaa tanssin alkeita lapsille. Luvassa on reipasta ja hauskaa menoa lattarirytmien tahtiin. Tanssitunti sopii parhaiten 8-11-vuotiaille. Vannetanssiyhdistyksen 5. kertaa järjestämät Valokarkelot tarjoaa monipuolista musiikkia sekä toinen toistaan näyttävämpiä valoa ja liikettä luovasti yhdistäviä esityksiä! Valosirkus Spektri loistaa kirkkaana kaikissa sateenkaaren väreissä! Esityksissä yhdistyvät näyttävästi tanssi, musiikki sekä LED-välineillä tehdyt temput. Valmistaudu taianomaisiin valoilmiöihin ja iloiseen fiilikseen, joka tarttuu niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Tapahtumassa on myös Open Stage – avoin lava, jolle kuka tahansa tanssin, sirkuksen tai flow-lajin harrastaja voi ilmoittautua esiintymään. Legendaarinen ambient-yhtye Rinneradio päättää Tiivistämön illan väkevällä tunnelmoinnillaan. Yöllä Tiivistämössä tanssitaan “Metamorphos by Willazukka Family & Flowers of Life” bileissä (maksullinen). Tiivistämön Lämpiö / piha: Maailman siivouspäivä huomioidaan muun muassa Miniroskistyöpajalla. Keppihevosten askartelupajalla voi valmistaa oman kepparin ja tehdä kierroksen keppihevosradalla. Ohjaaja opastaa askartelussa ja ylläpitää rataa. Sekä keppihevoset että materiaalit ovat kierrätysaineksista! Hiukset hoitaa Afro glooming -kuntoon Good Hair Day. Sirkus Magentan sirkustyöpajalla tutustutaan sirkuksen toimintaan. Tiivistämön pihalla voi uppoutua Alpakoiden ihanuuteen. Päälava Rakennusten 4-7 välissä sisäpihalla Ulkolavalla viihdyttävät muun muassa Stadin juhlaorkesteri, Circus Helsinki, Street Soul DJ:t, Family Band feat. Marzi Nyman sekä Marjo Leinonen & BubliCans. Salsa Borealiksen kaupunkitanssit tuovat Kuuban ja Karibian kuumat ja iloiset rytmit tehtaan pihalle. Juhlakansaa tanssittavat kuubalainen Banda Caribe ja Dj La Canela. Tuliryhmä Poltteen ”Liekeissä!” tulitanssiteos yhdistelee eri vuosikymmenten musiikkityylejä, sekä esittelee monipuolisen kattauksen palavia välineitä. Suvilahti TBA:n lava Kojehuone (rakennus 8) Street Soul DJ:t, Anni Laine, Saaret ja Shubie Sound System Magito Konttori (rakennus 7) Piirrustustyöpaja ”Sukupuu(tto)” ja Maisa Tikka. Magiton takapihalla voi pelata avaruuspingistä dj:n tahdittamana. Oranssi ry Klo 15-23, Valvomo (rakennus 11) Oranssilla on maksullinen Skepu Fest, mutta DIY-skeittipuistossa voi seurata temppukisaa ilmaiseksi. Rakennuksen edustalla on Sauna Stage, jossa esiintyy Blanko. Cirko – uuden sirkuksen keskus Kojehuone (rakennus 8) Eikka Alatalon ja Erika Malkin uuden teoksen NONSENSE-demossa merkityksettömyys, aistittomuus ja järjettömyys kiteytyvät sirkuksen, tanssin, teatterin ja nukketeatterin avuin. Se tutkii moderniin, kiireiseen ja digitalisoituneeseen elämäntyyliin kytkeytyvää trendiä, jossa ihminen sivuuttaa ja jättää huomiotta kehonsa välittämiä aistimuksia ja impulsseja. Idean isä on sirkustaiteilija Eikka Alatalo, ja esityksen ohjaa nukketeatterija teatteritaiteilija Erika Malkki. Esityksen kesto on n. 20 minuuttia. Eskus – Sali 3 Viidakkomainen taidetyöpaja lapsille, jossa luvassa myös kasvomaalausta ja äänimaailmaa. Toteutuksesta vastaa Rigulio Graak & co Valtuusto vahvisti luovutusperiaatteet Garden Helsinki -hankkeen alueelle ? Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 11.9. myös Etu-Töölön lukion perusparannuksen ja uuden rakennuksen Roihuvuoren ala-asteelle ja päiväkoti Vaapukalle. Kyselytunnilla oli esillä HSL-lippujen hinnat, maksuttomat oppimateriaalit ja puhdistamattomat lumet talvisen lumiaurauksen yhteydessä. Kaupunginvaltuuston kokouksessa pidettiin kyselytunti, jossa käsiteltiin kolmea eri kysymystä. Varavaltuutettu Nuutti Hyttinen esitti kysymyksen Helsingin seudun liikenteen HSL:n lippujen hintojen nousupaineesta ja valtuutettu Daniel Sazonov kysyi puhdistamattomista lumista talvisen lumiaurauksen yhteydessä. Molempiin kysymyksiin vastasi kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Valtuutettu Björn Månsson kysyi toisen asteen maksuttoman oppimateriaalin pilottiprojektista. Kysymykseen vastasi kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen. Kaupunginvaltuusto vahvisti luovutusperiaatteet Taka-Töölöstä Garden Helsinki -hankkeelle varatulle alueelle, joka käsittää KTYA-korttelialueen sekä siihen liittyvät maanalaiset alueet. Periaatteissa määritellään luovutusmuoto ja luovutuksen kohteet, vuokran määräytyminen, osto-oikeus ja myyntiperiaatteet, vapaarahoitteisen ja sääntelemättömän vuokra-asuntotuotannon käyttörajoite sekä muut ehdot. Kaupunginhallitus on päättänyt kesäkuussa 2019 alueen varaamisesta Projekti GH:lle Garden Helsinki -hanketta varten. Etu-Töölön lukioon tulossa peruskorjaus Kaupunginvaltuusto hyväksyi Etu-Töölön lukion perusparannuksen hankesuunnitelman. Etu-Töölön lukion rakennukseen osoitteessa Arkadiankatu 26 on suunniteltu laaja toiminnallinen ja tekninen perusparannus, jossa ajanmukaistetaan tiloja oppimisen vaatimusten mukaisiksi, uusitaan talotekniset asennukset ja parannetaan energiataloutta. Hankkeen kustannusarvio on 17 500 000 euroa. Perusparannuksen on tarkoitus alkaa kesäkuussa 2020 ja valmistua joulukuussa 2021. Roihuvuoren ala-asteelle ja päiväkoti Vaapukalle uusi rakennus Kaupunginvaltuusto hyväksyi päiväkoti Vaapukan ja Roihuvuoren ala-asteen Marjaniemen toimipaikan uudisrakennuksen hankesuunnitelman. Uudisrakennuksen tarkoituksena on korvata nykyiset päiväkoti Vaapukan, päiväkoti Lakan ja päiväkoti Mustikan tilat sekä Roihuvuoren ala-asteen Sinivuokonpolun tilapäiset tilat. Päiväkotien sekä Roihuvuoren ala-asteen koulun tilatarpeiden yhdistäminen uudisrakennukseksi on todettu useita erillishankkeita toimivammaksi ja kustannustehokkaammaksi ratkaisuksi. Hankkeen kustannusarvio on 14 000 000 euroa. Rakentamisen on tarkoitus alkaa huhtikuussa 2020 ja valmistua kesäkuussa 2021. Uusi, urbaani tapahtumapaikka Tiivistämö avautuu Suvilahdessa Visio-festivaali, kuva: Iina Kaikko tämän Tiivistämön sijoittuminen alueelle tukee omalta osaltaan hyvin tätä tavoitetta, iloitsee toiminnanjohtaja Pekka Mönttinen. Tiivistämö jatkaa maaliskuussa lopettaneen Kulttuuriareena Glorian toimintaa, ja Suvilahti saa Tiivistämön avautumisen myötä lisää ympärivuotista toimintaa ja lisää kävijöitä. Ohjelmatuotanto toteutetaan pääasiassa yhteistyössä erilaisten yhteisöjen, tapahtumajärjestäjien ja taiteilijoiden kanssa. Tapahtumien kohderyhminä ovat erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. Tapahtumien lisäksi Tiivistämö tarjoaa työharjoittelupaikan lukuisille alasta kiinnostuneille nuorille tapahtumatuotannon parissa. Tiivistämön avajaiset / Planet Suvilahti 21.9. klo 12–22 Tapahtuman aikana koko Suvilahti laskeutuu syksyiseen elämysten tunnelmaan, ja tarjolla on paljon nähtävää ja tekemistä lapsille, nuorille ja aikuisille. Avajaispäivästä käynnistyy myös Tiivistämön ensimmäinen teemakuukausi: Deco-kollektiivi Flowers of Life ja videotaiteilija Matlock Visuals suunnittelevat avajaiskuukaudelle ennennäkemättömän valoa ja videota yhdistävän installaation. Kuukauden aikana kaikki Tiivistämön tilaisuudet tapahtuvat tämän teoksen kolmiulotteisen maailman sisällä. ? Suvilahden Tiivistämö tarjoaa jatkossa inspiroivia kulttuurin ja taiteen elämyksiä ympäri vuoden. Tiivistämössä on mahdollisuus järjestää tapahtumia korkeatasoisissa ja muunneltavissa puitteissa. Syksyn ohjelmistossa nähdäänkin mm. keikkoja, klubeja, tanssitapahtumia ja pienimuotoisia festareita. Tiivistämön avajaisia vietetään 21.9. Planet Suvilahti tapahtuman yhteydessä. – On upea asia, että uusi tapahtumatila löytyi juuri Suvilahdesta. Helsingin kaupungin strategisena linjauksena on kehittää alueesta kansainvälisesti erottuva, pysyvä tapahtuma-alue ja kaupungin nuorisopalveluiden ylläpiKaupunkifestivaali Tavastialla ? Ensimmäinen Kalevala elävänä tai kuolleena-kaupunkifestivaali järjestetään Tavastialla 20.-21.9. Jokamiehenja jokanaisenoikeudet Kalevalaan palautetaan Tavastia-klubilla 20. ja 21. syyskuuta 2019. Muinaiseläjillä oli näillä kulmilla sana hallussa, läppä kohdillaan ja muistiyhteys koko maailman tarinaperinteeseen. Tuloksena syntyi mustissa metsissä ja sumuisilla soilla väkevää viihdettä, jota eivät 1800-luvun hymyttömät partaäijät eivätkä myöhempien aikojen nationalistiset historian väärentäjät onnistuneet kokonaan vesittämään. KalevalaFestin bändit, artistit ja klovnit kokoontuvat Tuomari Nurmion ja Juha Hurmeen johdolla Tavastialle kadonneen sana-aarteen etsintään. Kalevala elävänä tai kuolleena-festivaali on Tuomari Nurmion ja Juha Hurmeen masinoiman KalevalaFest -hankkeen ensimmäinen kaupunkifestivaali. Kalevala elävänä tai kuolleena järjestetään Tavastia-klubilla Helsingissä. Festivaalilla esiintyvät perjantaina 20.9. Paleface, Mara Balls, Jaakko Laitinen & Väärä raha sekä Tuomari Nurmio & Tohtori Hillilä. Lauantain 21.9. esiintyjät ovat Ismo Alanko, Suistamon sähkö, Pekko Käppi & K:H:H:L sekä Faarao Pirttikangas & Nubialaiset. Kumpanakin iltana lisäksi esiintyy Juha Hurme & Kalevalan ydinfysiikkaa-ryhmä, joka koostuu näyttelijöistä, sirkustelijoista ja silmänkääntäjistä. Kaikki festivaalin artistit ovat mukana Vallila Music House:n 30.8. julkaisemalla Kalevala elävänä tai kuolleena-albumilla, joka on kuunneltavissa nyt kaikissa suoratoistopalveluissa sekä saatavilla CD:nä ja vinyylinä muun muassa Levykauppa Äx:stä ja festivaalin yhteydessä tietenkin Tavastialta. Musiikin lisäksi KalevalaFest tekee yhteistyötä Iron Danger-videopelin kanssa, joka on saanut innoituksensa Kalevalan hahmoista ja suomalaisesta mytologiasta. Festari tarjoaa mahdollisuuden pelata ja tutustua 2020 julkaistavaan peliin, jota on juuri esitelty kansainvälisissä pelitapahtumissa. Festarilla myynnissä olevat hupparit, t-paidat ja laukut ovat kaikki luomumateriaaleista valmistettuja ja toteutettu yhteistyössä suomalaisen R-Collectionin kanssa. Lisäksi myynnissä on Hailuodon panimon Kalevala elävänä tai kuolleena-olutta. Kalevala elävänä tai kuolleena -hankkeen yhteistyökumppani on Klaus K hotelli, joka tarjoaa majoituspaketteja festarivieraille. Klaus K:ssa Kalevalan tarusto yhdistyy moderneihin majoituspalveluihin ja suomalaiseen muotoiluun. Festivaali tulee rikastuttamaan Helsingin kulttuuritarjontaa nostamalla esille Kalevalasta inspiroituneita rock-artisteja ja uutta musiikkia, jotka kytkeytyvät Kalevalaan. Festarin ja levyn lisäksi vuonna 2019 KalevalaFest-kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa klubit G-Livelabilla 10.10., 21.11. ja 19.12.201 sekä 3.-6. -luokkalaisille suunnattu Valekalevala-kirjoituskilpailu. Asuntojen rakentaminen alkaa Koskelan sairaala-alueella ? Koskelan entisen sairaala-alueen muutos asuinalueeksi alkaa lähipäivinä, kun ensimmäisten uudisrakennusten työmaa osoitteessa Käpyläntie 11 käynnistyy. Samalla jatkuu keväällä alkanut kunnallistekniikan ja väylien rakentaminen alueella ja sen läheisyydessä. Koskelan sairaala-alueen perinteikkään sairaalapuiston ympärille, hyvien yhteyksien äärelle rakennetaan lähivuosina yli 1 500 uutta asuntoa noin 3 000 uudelle asukkaalle. SSA Group Oy rakennuttaa ensimmäiset kaksi kerrostaloa, joissa on yhteensä 66 Hitas-asuntoa. Työmaa käynnistyy ensi viikolla muun muassa aitaamisella, puiden kaadolla ja maanrakennustöillä. Alueen suosiosta kertoo se, että nyt rakennettavan kohteen asunnot on jo myyty. Alueelle rakennetaan erityyppisiä kohteita, kuten Hitas-asuntoja, asumisoikeusasuntoja, vuokra-asuntoja, asumisosuuskunta-asuntoja sekä senioreille suunnattuja asuntoja. Katutasoon tulee paikoin jonkin verran liiketiloja.
15 Viikot 38-39/2019 Säestettyä proosaa ja runoutta Caisassa Venla Moisala (c) Anuschka Kopetski Lauri Liero Juho Kuusi (c) Jakob Johannsen vuotta niin pienten kahviloiden nurkissa kuin isommilla lavoilla. Hän on voittanut matkan varrella pari poetry slamin suomenmestaruutta. Caissassa häneltä kuullaan eläinaiheisten runojen lisäksi uudempia tekeleitä ja ehkäpä joku vanha klassikkokin. Lauri Liero tuo teksteissään ja esityksissään esiin maailman ongelmakohtia välillä rankoinkin sanakääntein. Hän kertoo teksteissään meidän jokapäiväisestä taistelustamme, mutta hänen tarkoituksenaan on aina kuitenkin löytää se toivonkipinä sieltä jostain kaaoksen keskeltä. CAI SANA SOI? runoklubit ja esiintyjät: 27.9. klo19 Juho Kuusi (Helsinki) Lauri Liero (Tampere) 25.10. klo 19 Mari Laaksonen (Jyväskylä) Jonne Piltonen (Rovaniemi) 22.11. klo 19 Saku Lillukka (Tampere) Iiris Laisi (Helsinki) 13.12. klo 19 Julie Easley (Saltburn, UK) Nathalie Sallegren (Karjaa) ? Kulttuurikeskus Caisassa järjestetään syksyllä kerran kuussa CAI SANA SOI? säestetty runoklubi, jossa voi nähdä ja kuulla vierailevia runoilijoita ja sanataiteilijoita musiikin siivittämänä. Lopuksi yleisöllä on mahdollisuus esittää omia runojaan. Runojen säestyksestä ja illan äänimaailmasta vastaavat Masi Hukari ja Sami Lehtinen. He ovat luoneet improvisaatioon ja vuorovaikutukseen perustuvan tietokonejärjestelmän, jossa sanataiteilija pääsee esiintyessään osallistumaan musiikin tempon, sävyn ja ambienssin luonteeseen reaaliajassa kosketusohjaimilla. Iltaa emännöi sanataiteilija, runoilija-runonlausuja Venla Moisala. Illan päättää open mic, jossa jokaisella on mahdollisuus päästä esittämään omia runojaan tai lyhytproosatekstiään musiikin säestyksellä. Esityksen kesto on noin 5 min. Open Mic -osuuteen on ennakkoilmoittautuminen. Syksyn ensimmäisessä runoklubissa 27.9. on vierailijoina Juho Kuusi sekä Lauri Liero. Juho Kuusi on esittänyt runoutta aktiivisesti yli 10 ? ? Veli-Matti?Hynninen Sapiens on kauden tapaus ? Suomen Kansallisteatterin Sapiens lumoaa katsojan. Onnittelen Minna Leinoa. Kirjoittaessaan Yuval Noah Hararin 500-sivuisesta Sapienstietokirjasta teatteriteoksen Sapiens hän osuu elämän ytimeen. Kaikkina aikoina ja kehityksen kaikissa vaiheissa elämä on ollut sattumanvaraista ja sekopäistä. Ihmispolo ei ikänään ole osannut hallita elämänmenoaan, koska hänelle ei ole kirkastunut elämän tarkempi tarkoitus ja mieli. Elämä on perusolemukseltaan sattumanvaraista paradoksia, odottamatonta yllätystä, kaaosta, katastrofia, loputonta sekavuutta. Ihmisen parasta puolta on aina edustanut keskeneräisyys, pelko ja selittämättömyys. Sapiens-näytelmä välittää katsojalle lohdullisia viestejä. Koska emme tiedä mitä tahdomme, saamme sulkeutua omaan onnettomaan onneemme. Päänautintomme näyttää aina vain olevan tunne, että peli on menetetty, pallo on hukassa. Minna Leinon Sapiens-teksti leikkii ja ilakoi, elämöi elämällä. Tässäkö elämän päätarkoitus? Näytelmä kertoo yhdestä totuudesta; ihminen on salaisuus ja näyttää pysyvän itselleenkin salaisuutena. Koko luotu todellisuus kätkee itseensä saman salaisuuden. Voisiko elämää koskaan oppia ymmärtämään riittävästi? Yuval Noah Hararin näytelmä Suomen Kansallisteatterissa on suurteos, jonka aikajänne on olemassaolon ikäinen. Siinä käydään läpi ihmislajin historia aina siitä lähtien kun varhaisimmat ihmisapinat alkoivat selvitellä välejään 2,5 miljoonaa vuotta sitten. Näytelmä ponnistaa 70 000 vuotta sitten tapahtuneesta kognitiivisesta käänteestä, hetkestä jolloin ihmislajin syvin hämärä alkoi nähdä valonpilkahduksia. Filosofi Karoliina Lummaa on kirjoittanut Sapiensin esipuheen, jossa hän tunnustaa, että ihminen on aina ollut liian suuri kysymys itselleen. Hän viittaa tieteellisen ja teknolgisen kehityksen tuomaan nöyryytykseen. Tätä tieteenfilosofi Donna Haraway kutsuu Sigmund Freudiin liittyen ihmissuvun neljäksi haavaksi. Kopernikaaninen haava suistaa meidät maailmankaikkeuden keskustasta kohti mitättömyyttä. Darwinilainen haava pudottaa meidät alas luomakunnan johtajan paikalta. Kyborginen haava limittää toisiinsa orgaanisen ja teknisen kehollisuuden, joka loukkaa ihmisen harhakuvaa erityislaatuisuudestaan. Karoliina Lummaa viittaa nykyiseen tieteelliseen käsitykseen jonka mukaan maapallolla on elänyt yhtä aikaa useiden ihmislajien edustajia. Olisi siis luovuttava suoralinjaisesta ajattelumallista, jossa ihminen saavuttaisi tarkoituksensa ja tuntisi lopulta olevansa kehittynyt ja valmis tuntemaan itsensä. Karoliina Lummaa valitsee esimerkiksi etologi Konrad Lorenzin näkemyksen. Siinä ihmisyhteiskunta on ”mutkikkain kaikista maapallon elollisista systeemeistä.” Ja että ”juuri nyt ihmiskunnalla on edessään mahdollisuus aavistamattoman pitkälle johtavaan kehitykseen.” Yuval Noah Hararin Sapiens-teos oivaltaa, että Homo sapiensin voima on aina perustunut uskontoon, ideologiaan ja tarinoihin. Elämä syyvimmältään nojaa aineettoman Ajoterveys ikäihmisten huolenaiheena kulttuurin muotoihin, joille poliittinen, taloudellinen ja muut käytännölliset valtarakenteet ovat alisteisia. Näytelmän perusidea antaa ymmärtää, että kaikki kestää vain aikansa, mikään ei yllä loputtomiin. Poliittisen ja ideologisen vallan suuromistajat voisivat uhrata hetken kallista aikaansa ja käydä Kansallisteatterissa punnitsemassa Yuval Noah Hararin ja Minna Leinon näkemystä valtarakenteista. Näytelmässä näyttelijöillä ei ole vuorosanoja, mutta kohotessaan savannilta teatteriestradille universumin kaiku kajahtaa korkealle ja osoittaa ihmiselle paikkansa. Ihminen itse voi vaikuttaa siihen, mitä hän haluaa haluta. Ihmisen omasta halusta selvitä elämästä rakentuu tulevaisuus. Minna Leino asettuu Hararin innoittamana rinnallemme kysymään, mitä me oikein haluamme tästä eteenpäin. Veli-Matti Hynninen ? Ajoterveys nousee iän myötä monen kuljettajan huolenaiheeksi. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista ikäkuljettajista suurin osa ajaa säännöllisesti, joten ajokortin luopumisella terveydellisistä syistä on merkittävä vaikutus myös monen arkeen. Suurimmaksi osaksi kuljettajat kertovat tietävänsä, miten sairaus vaikuttaa ajamiseen, mutta tietoa omasta ajoterveydestä kaivataan myös lisää. Noin joka seitsemäs ikäkuljettaja on ollut huolissaan omasta ajoterveydestään. Liikenneturva selvitti autoilevien ikäihmisten ajatuksia ajoterveydestä kyselytutkimuksella*. Ikäkuljettajista 15 prosenttia kertoo olleensa huolissaan omasta ajoterveydestään edes hetkellisesti viime aikoina. Mitä vanhemmasta kuljettajasta on kyse, sitä useammin huolestuneisuutta koettiin. Ajoterveydestään huolta kantavista yli puolet kertoi miettivänsä ajokuntoaan ennen ajamista ja kaksi kolmesta taas kiinnittävänsä entistä tarkemmin huomiota ajamisen olosuhteisiin. – Ajoterveys ei tarkoita sitä, ettei ole mitään sairauksia. Monella ihmisellä on jokin pitkäaikaissairaus, jota hoitamalla pidetään myös yllä ajoterveyttä. Lääkärille kannattaa hakeutua, jos oireilee tai kantaa huolta asiasta, painottaa Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski. Lähes joka viides ikäkuljettaja kertoi, ettei ole puhunut ajoterveydestään kokemastaan huolesta kenenkään kanssa. Perheenjäsenen kanssa asiasta puhuttiin useimmin. Vain yksi kuudesta vei huolensa lääkärin vastaanotolle. – Ajoterveys ja normaali terveydentilasta huolehtiminen kulkevat käsi kädessä. Kannattaa olla aloitteellinen ja kysyä lääkäriltä myös sairauden vaikutuksesta ajokykyyn. Tällöin oma ja muiden tiellä liikkujien ajoturvallisuus tulee turvattua”, kertoo Suomen Liikennelääketieteen Yhdistyksen puheenjohtaja, dosentti Alpo Vuorio. Ajokyvyssä tapahtuville muutoksille kannattaa herkistyä Liikenneturvan kyselyyn vastanneista ikäkuljettajista suurin osa kertoo ajavansa säännöllisesti: yli yhdeksän kymmenestä vähintään kerran viikossa. Muutos arkiliikkumiseen on siis merkittävä, jos autoilusta joutuu terveydellisistä syistä luopumaan. – On hyvä muistaa, että iän karttuminen ei automaattisesti tarkoita ajoterveydellisiä pulmia. Jokaisen kannattaa kuitenkin tarkkailla omaa vointiaan, ja ajokyvyssä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia, vaikka ajokykyä viime kädessä arvioivatkin ammatti-ihmiset, Koski muistuttaa. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista reilu neljännes (27 %) vastasi, että heillä on todettu jokin pitkäaikaissairaus, joka voi vaikuttaa ajamiseen. Pitkäaikaissairaudet vaikuttavat ajamiseen eri tavoin. Suurin osa jollain tavoin ajamiseen vaikuttavaa pitkäaikaissairautta sairastavista kyselyyn vastanneista kuljettajista kertoi tietävänsä, miten oma sairaus vaikuttaa autolla ajamiseen. Kaikki eivät kuitenkaan olleet tästä täysin varmoja.
16 Viikot 38-39/2019 Kirja-arvostelu ”Hermo” – elämäntyönä murhat ? Ihmisen tekemä murha on rikoksista pahin. Se ei vanhene koskaan. Minkälainen ihminen tekee murhan? Ja miksi? Tätä vaikeasti selitettävää ja selvitettävää asiaa valaisee erinomaisen mielenkiintoisesti rikosylikomisario Juha ”Hermo” Rautaheimo muistelmakirjassaan ”Hermo – murharyhmän mies” (Siltala 2019, 353 s). ”Hermo” Rautaheimo toimi poliisina Helsingissä 40 vuoden ajan, josta huomattavan osan Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä. Kirja kertoo näistä vuosista ja erityisesti mieleen jääneistä erikoisista murhaja väkivaltatapauksista. Poliisin työtä Rautaheimo aloitti Helsingin poliisissa 1975 ja jäi eläkkeelle 2015. Kirjassa kuvataan erinomaisen hyvin erilaisten rikostapausten kautta rikosten tutkintamenetelmien muutoksia, kehittymistä. Rautaheimon aloittaessa ei ollut telekuuntelujärjestelmiä, DNA-tutkimusta, joiden merkitys 2000-luvun rikostutkinnassa, varsinkin murhissa, on aivan keskeinen. Rautaheimo korostaa kirjassaan rikostutkinnan laajan yhteistyön merkitystä. Murhan selviämistä ja murhaajan löytymistä on aina edeltänyt laaja-alainen tutkimustyö useiden eri viranomaistahojen ja muiden henkilöiden kanssa. TV-sarjojen yksittäiset sankaripoliisit eivät ole todellisuudessa murhatutkinnan arkipäivää. Sitkeä, turhauttava, välillä epätoivoiselta vaikuttava murhatutkinta saattaa aueta aivan yllättävästi, onnellakin on joskus osuutensa murhaajan paljastumisessa. Kallion kulmilla Vaikka Helsingissä murhia tapahtuu eri puolilla kaupunkia, on Kallio, Sörnäinen. Vallila aika edustavasti esillä. Rautaheimon ensimmäinen murhajuttu Allan Grönqvistin ryöstömurha kuljettaa lukijan Fleminginkadun lippakioskilta Aleksis Kiven kadun asuintalon rappuun. Murhan tehneet kolme miestä jäivät kiinni melkein heti. Ryöstösaaliina mm. akustinen kitara. Vaasankatu ja Paavalin kirkon puisto ovat myös murhatapahtumien näyttämöitä. Murhamysteereitä Rautaheimo kertoo paitsi onnistuneista murhatutkinnoista, myös murhista jotka ovat edelleen selvittämättömiä. Elokuussa 1976 löytyi Käpylän Sofianlehdon talon pyöräkellarista 25-vuotiaan Susanne Lindholmin ruumis. Kuristettu,raiskattu asuintalossaan! Mitkään tutkimukset, vihjeet eivät ole johtaneet tämän murhan selvittämiseen. Vihjeitä tulee edelleen jokunen vuodessa, murhan tekijä lienee nyt seitsemänkymppinen, jos arvellaan hänen olleen n. kolmikymppinen murhan aikaan. Tuoreempi toistaiseksi selvittämätön surma on vuonna 2010 Katajanokan Kanavarannassa tehty venekauppias Mikko Alasen tapaus. Hänet löydettiin omasta veneliikkeestään, jossa oli ilmeisesti käyty jonkinlainen verinen kamppailu . Tässä surmassa oli jo käytössä DNA-menetelmä,näytteitä otettiin noin 150 mieheltä, mutta tulosta ei tullut. Juttua tutkitaan toki edelleen vaikka ”Hermo” onkin eläkkeellä. Iljettävän surullista Jatkuva murhien tutkiminen ei ole mitään mieltäylentävää puuhaa, ei ”Hermollekaan”. Koko Rautaheimon virkauran iljettävin ja surullisin tapaus oli Helsingin Puotilassa 8-vuotiaan tytön, Vilja Eerikan murha. Isä ja äitipuoli olivat yhdessä ”paketoineet” tytön kuoliaaksi. Tapaushan herätti laajalti huomiota, koska kaupungin sosiaaliviranomaiset olivat uskoneet isän ja äitipuolen tarinoita eivätkä ryhtyneet ajoissa toimenpiteisiin estääkseen jo pitkään jatkuneen pikkutytön rääkkäyksen. Mitä tekee poliisi ? Poliisin työstä Rautaheimon kirja antaa hyvin valaisevan kuvan erityisesti palosyytytkinnan, väkivaltaja henkirikostutkinnan osalta. Kirja ei puutu poliisiin omiin rikoksiin, Aarnio mainitaan, mutta erilaiset mahdolliset poliisiorganisaatioiden haittamuutokset ja henkilöstösotkut Rautaheimo jättää mainitsematta. 40 vuoden aikana niistäkin olisi varmasti ollut kerrottavaa, mutta eläkeläinen Juha ”Hermo” Rautaheimo on kirjoituksissaan aika kiltti, myös kertoessaan murhamiehistä! Pekka Hurme Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck ja Taiteilijoiden Ruovesi avautuvat jo 15.11 Helene Schjerfbeck: Lukevat tytöt (1907). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen. Helene Schjerfbeck: Mustataustainen omakuva (1915). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Hallonblad. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis. Helene Schjerfbeck: Narsissit (1908–1909). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Hoving. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen. ? Ateneumin taidemuseon marraskuussa avautuvat näyttelyt saavat lisäviikon. Näyttelyt Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck ja Taiteilijoiden Ruovesi avautuvat aikaisemmin ilmoitetusta poiketen jo 15.11.2019 ja ovat esillä 26.1.2020 asti. Näyttelyitä, jotka jakavat Ateneumin kolmannen kerroksen tilat puoliksi, yhdistää paikan merkitys taiteilijan tuotannolle. Helene Schjerfbeckin lisäksi Ateneumin vuodenvaihteen nimiä ovat muun muassa Werner Holmberg, Akseli Gallen-Kallela, Elga Sesemann, Hugo Simberg ja Ellen Thesleff, joiden teoksia nähdään Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyssä. Helene Schjerfbeck: Lukevat tytöt (1907). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen. Maailmalta löysin itseni -näyttelyssä nähdään suomalaisille uusia Schjerfbeckin teoksia Näyttelyssä Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck nähdään teoksia, joita ei ole esitelty aikaisemmin Suomessa. Näitä ovat muun muassa Iso-Britanniasta löytynyt Kanat heinäsuovien edessä, St Ives (n. 1887) ja Helsingborgin museoiden Tyttö madonnankuvan edessä (1881). Lisäksi esille saadaan Ateneumin kokoelmiin kuuluva maalaus Narsissit (1908–1909), joka löytyi alkuvuodesta 2019 konservoinnin yhteydessä teoksen Pukukuva I (1908– 1909) taustalta. Lontoon Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Royal Academy of Arts) 27. lokakuuta 2019 asti oleva Helene Schjerfbeckin (1862– 1946) näyttely on saanut Iso-Britanniassa innostuneen vastaanoton. Näyttely on ollut erittäin kattavasti esillä kansainvälisessä mediassa ja siitä ovat uutisoineet muun muassa BBC, Harper’s Bazaar, The Art Newspaper The Economist, The Guardian ja The Observer. Suomalaiset saavat nähdä näyttelyn Ateneumissa yli puolet laajempana kokonaisuutena, jonka kuratoi intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck kertoo, kuinka Helenestä tuli Helene – kuinka lahjakkaasta oppilaasta kasvoi yksi historiamme vaikuttavimmista taiteilijoista. Näyttely keskittyy erityisesti Schjerfbeckin matkavuosiin Pariisissa, Pohjois-Ranskan Pont-Avenissa, Italian Fiesolessa sekä Iso-Britannian St Ivesissa 1800-luvun lopussa. Millainen merkitys matkoilla oli taiteilijan tuotantoon ja työskentelytapoihin – ja miten ne vaikuttivat hänen tuotantoonsa kotimaassa? Näyttelyn teokset kuvaavat maisemia, asetelmia ja taiteilijalle tärkeitä ihmisiä. Lisäksi näytteille saadaan 16 Schjerfbeckin omakuvaa ajanjaksolta 1884–1945, jotka esitetään kiinnostavasti aikajärjestyksessä. Kaikkiaan näyttelyssä nähdään yli 130 maalausta, piirustusta ja luonnoskirjaa. Näyttely Ateneumin sivuilla Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyssä harvoin nähtyjä teoksia Gallen-Kallelalta, Simbergiltä ja Thesleffiltä Pirkanmaalla sijaitseva Ruovesi ja sen ympäristö on houkutellut taiteilijoita 1820-luvulta alkaen. Kaikkia seudulla toimineita taiteilijoita yhdistää kiinnostus paikan henkeä, sen luontoa, ihmisiä ja kulttuuria kohtaan. Miten tämä on vaikuttanut Ruovedellä työskennelleiden taiteeseen? Omat huvilansa Ruovedelle rakennuttivat Akseli Gallen-Kallela (1865–1931), Ellen Thesleff (1869–1954) ja Elga Sesemann (1922– 2007). Seudulla viihtyivät myös Werner Holmberg (1830–1860) ja Hugo Simberg (1873–1917). Näyttelyn taiteilijoita ovat lisäksi Lauri Anttila, Gabriel Engberg, Kalle Löytänä ja Louis Sparre. Esillä on teoksia 1850-luvulta 1980-luvulle. Akseli Gallen-Kallelalla oli Ruovedellä erämaa-ateljee Kalela, jonka taiteilija itse suunnitteli perheensä kodiksi 1890-luvun puolivälissä ihastuttuaan seudun jylhään luontoon. Gallen-Kallelalta nähdään seudun kansaa kuvaavia maalauksia, Kalevala-aiheista grafiikkaa sekä Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin tehdyt freskoluonnokset, jotka ovat harvoin yleisön nähtävänä. Lisäksi esillä on Gallen-Kallelan ystävilleen ja perheenjäsenilleen Kalelassa tekemiä exlibriksiä ja grafiikanvedoksia, joiden aiheissa hän muun muassa työsti tyttärensä Marjatan menetyksen aiheuttamaa suurta surua. Gallen-Kallela kiinnostui ensimmäisten suomalaisten joukossa taidegrafiikasta, ja hänen luokseen sitä opiskelemaan hakeutui Hugo Simberg. Grafiikan tekemisen ohella Simberg innoittui Kalelaa ympäröivän seudun talonpoikaisesta kulttuurista, josta hänen teostensa pikkupirut, kuolema-aiheet ja luonnonmystiikka saivat inspiraationsa. Näyttelyssä nähdäänkin kokonaisuutena kaikki Ateneumin kokoelmiin kuuluvat 25 vesivärija guassityötä, joihin kuuluvat muun muassa Halla (1895) ja Kuoleman puutarha (1896). Ellen Thesleffiltä saadaan poikkeuksellisesti esille muun muassa rakastettu Omakuva (1894–1895), jota voidaan esittää näyttelyissä sen haurauden vuoksi vain harvoin. Lisäksi taiteilijalta nähdään Ruoveden Muroleen maisemia. Näyttely Ateneumin sivuilla Näyttelyihin järjestetään kiertäviä opastuksia vain museon aukioloaikojen ulkopuolella (liput 30/20 €, sisältää pääsyn museoon). Lisäksi järjestetään tavallista enemmän näyttelyintroja Ateneum-salissa (liput 10 €, ei sisällä pääsyä museoon). Molemmille on myynnissä yksittäisiä paikkoja Ateneumin verkkokaupassa. Torstaisin 10.10., 24.10. ja 7.11.2019 klo 17 Heleneä odotellessa -luentosarja La 16.11.2019 klo 12 Helene Schjerfbeck -luento: Jeremy Lewison – The Mirror and the Mask To 12.12.2019, to 9.1.2020 ja ke 15.1.2020 klo 17 Taiteilijoiden Ruovesi -luentosarja Lisäesitykset 9.– 17.1.2020 Teatteriesitys: Minä maalaan teidät kaikki
17 Viikot 38-39/2019 ? Helsingin keskustassa sijaitsevassa Original Sokos Hotel Presidentissä avautuu syyskuussa uusi usean sadan hengen tapahtumatila Pressa Forum. Forum rakentui talossa vuodesta 1980 toimineen legendaarisen yökerhon tilalle. Yhdessä viereisen auditorion kanssa Pressa Forum tarjoaa nyt modernin ja monipuolisen näyttämön niin kokouksiin, seminaareihin, näyttelyihin, pikkujouluihin kuin juhlaillallisiin. Pressa Forum, tapahtumatila Helsingin sydämessä Uusi tapahtumatila tarjoaa puitteet jopa 800 hengen tapahtumille – Yökerhomme muuntaminen moderniksi tapahtumatilaksi on todella tervetullut uudistus varsinkin auditoriotamme käyttäville asiakkaille. Tyylikkäästi uudistunut tila mahdollistaa monenlaiset tilaisuudet minimessuista illallisiin. Jatkossa auditoriossa pidettävään seminaariin tai kokoukseen on entistä helpompi yhdistää cocktail-tilaisuus tai vaikka oma näyttely, kertoo hotellinjohtaja Hannele Laurila. Pressa Forum toimii hyvin myös sellaisenaan. Esteettömässä tilassa on moderni äänija valotekniikka isoine valkokankaineen. Muuntuvassa tilassa ei ole kiintokalusteita vaan se muokataan kunkin asiakkaan tarpeita vastaavaksi eri pöytämuodoin ja kalustein. Vauhdikkaat juhlaillat syntyvät esiintymislavan, tanssilattian ja baaripöytien yhdistelmällä. Uusi tapahtumatila täydentää vuosina 2016–2018 upeasti uudistetun hotelli Presidentin jo ennestään mittavaa tilavalikoimaa, johon kuuluu nyt 14 kokoustilaa, 2 ravintolakabinettia, 400 hengen tilausravintola Presidenttija Sylvi-saleineen, Pressa Forum sekä 370-paikkainen auditorio. Sijainti Helsingin ydinkeskustassa takaa vieraille sujuvan tulon tapahtumiin kaikilla julkisilla kulkuvälineillä. Tomi Metsäketo ja Club for Five tähdittävät Pressan pikkujoulukautta Pikkujoulukaudella 2019 Presidentin auditorio toimii teatterisalina, jonka lavalla nähdään hieno kattaus musiikkia, drag show’ta ja stand up -komiikkaa. Lavalle nousevat vuoroilloin Tomi Metsäketo, Club for Five, Jarkko Valtee & Osku Heiskanen sekä mentalisti Pete Poskiparta. Ennen illan esityksiä illallistetaan uudessa Pressa Forumissa. Show&Dinner -illalliselle voivat varata lippuja niin yritysryhmät kuin yksityishenkilöt Sokos Hotellien myyntipalvelusta. Keskustassa juhlivan pikkujoulukansan jatkot vietetään niinikään Pressa Forumissa. Perjantaija lauantai-iltaisin bilebändi Vallu Lukka & Groove President ylläpitää tunnelmaa aamun tunneille asti. Original Sokos Hotel Presidentin uusituissa kokousja juhlatiloissa aistii presidentillistä tunnelmaa ja modernia tyylikkyyttä. Designer Paola Suhosen suunnittelemissa, suomalaisia ilmiöitä esittelevissä hotellihuoneissa tapahtumavieras nukkuu elämykselliset yöunet. Yökerho Pressa toimi Presidentin alakerrassa talon avaamisesta eli vuodesta 1980 lähtien. Sen lavalla on vuosikymmenten varrella nähty ja kuultu niin kansainvälisiä yhtyeitä kuin suomalaisen viihdemusiikin kirkkaimpia tähtiä. Original Sokos Hotel Presidentti Helsingin keskustassa sijaitseva ikoninen hotelli uudistui täysin vuosien 2016–2018 aikana. Uusi konsepti on Ivana Helsingin suunnittelijan Paola Suhosen käsialaa. Hotellihuoneissa suomalainen juhannus, talvimyrsky, hiljaisuus, sisu ja satumetsä heräävät henkiin innovatiivisella tavalla. Original Sokos Hotel Presidentissä on 483 huonetta, 14 kokoustilaa, tilausravintola, auditorio sekä tapahtumatila Pressa Forum. Kortteliravintola Bistro Manusta löytyy lisäksi kaksi pienempää kabinettia. ? ? Sarpo ? ? Maarnela Seniorihuollon totuuskomissio ? Etelä-Afrikan vääryyksien historiaa ratkottiin aikoinaan totuuskomissiolla. ”Poliittisista syistä rikoksia tehneet saattoivat anoa komissiolta armahdusta täydellistä rehellistä tunnustusta vastaan”. Suomessa heikoimpien hellekuolemat ovat johtuneet poliittisista päätöksistä. Ihmishenkiä vaatineet päätökset on tehty päättäjien arvopohjan mukaan suuntaamalla määrärahat muualle kuin juuri kaikkein heikoimpien turvallisuuden varmistamiseen. Kyseessä on siis selvä ihmishenkiä vaatinut poliittinen rikos. Jos kyseessä on poliittisista syistä tehty rikos, niin siihen voi Etelä-Afrikan mallin mukaan anoa armahdusta – mutta siis vain ”täydellistä ja rehellistä tunnustusta vastaan”. Armahdusta voivat hakea niin vallassa olleiden hallituspuolueiden puheenjohtajat ministereineen kuin vanhusten hoitolaitosten toiminnallinen johto osakkeenomistajineen. Mutta siis vain ”täydellistä ja rehellistä tunnustusta vastaan”. Saksalaiset hyväksyivät aikoinaan omien juutalaistensa tappamisen keskitysleireillä. Dachaun polttouunien savut levisivät Münchenin kaupungin ylle, joten kyllä kaikki sen tiesivät mitä oli tapahtumassa. Me suomalaiset hyväksymme nykyään omien heikoimpiemme tappamisen helteen avulla. Siitä on jatkuvasti uutisissa, joten kyllä me kaikki tiedämme, mitä on tapahtumassa. Meitä suomalaisia on kasvatettu yli 70 vuoden ajan välinpitämättömyyteen itseämme ja omiamme kohtaan: ”Mulle tehkää mitä vaan, mut´ muita pitää avustaa. Valta kansaa verottaa ja rahat jakaa maailmaan.” Miten meidät tavalliset suomalaiset siis saataisiin uudellen opetettua välittäämään omistamme. Afrikkalainen sananlasku sanoo, että ”naisten kouluttaminen on kuin naapurin peltoa kastelisi”. Vastaus siihen on, että kaikki kehitys alkaa naapurin pellon kastelulla. Suomalainen sananlasku sanoo, että ”Karjalan palautus on kuin rahaa heittäisi kaivoon”. Vastaus siihen on, että kaiken välittämisen uusi alku alkaa Karjalan palautuksella. Veteraanikello: 9311 jäljellä. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com Runousoppia ? Jo joitakin aikoja sitten, kolmisensataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua, Aristoteles kirjoitti: ”Ihminen saa luontaisesti nautintoa jäljittelemisestä ja oppimisen iloa tunnistaessaan samankaltaisuutta asioiden välillä”. Filosofi puhui ihmisluonteesta teatterin, musiikin, kirjallisuuden ja kuvataiteen yhteyksissä, mutta luonnehdintaa sopii soveltaa yhtälailla muillekin elämänaloille. Ei se Runousoppikaan ojaan kaada. Eipä ole asiat vuosituhansien takaisesta miksikään muuttuneet. Ihminen on ihmisenä pysynyt. Ilman noita ominaisuuksiamme kyyhöttäisimme yhä luolissa. Sikäli mikäli olisimme sukupuuttoon kuolemiselta säästyneet. Nykypäivän sivistyneet yhteiskunnat ymmärtävät olla suitsimatta kansalaistensa uteliaisuutta. Kyseenalaistamista ei lasketa synniksi valveutuneissa yhteisöissä. Kovin pienissä ympyröissä ajatukset näet tahtovat kiertää samaa kehää, niistä tulee sisäsiittoisia ja ne sairastuvat. Alkavat hylkiä muita mielipiteitä, pitää itseään ainoina oikeina. Sellaisessa piilee vaaransa niin kuin historia osoittaa. Aika ajoin, alkeellisemmissa sivilisaatioissa, yhä vielä ilmaantuu mestareita onneaan koettelemaan. Näiden lähimenneisyyden hirviöiden jäljittelijöitä, vaikka muuta väittävätkin. Resepti on kaikilla sama: Ensin mestari osoittaa tukijoukoilleen syypään heidän huonoon oloonsa. Syyllinen on poikkeuksetta tuo tai tuo kansanryhmä. Uskollisimmat luonnollisesti tunnistavat asioiden välisen yhteyden. Sirkus on valmis. Mestarin nimissä vastuistaan vapautetut opetuslapset käyvät oikeutettuun taistoon. Nettikeskusteluissa ja taitavimmat lehtien yleisönosastopalstoilla. Onhan tuo tai tuo kansanryhmä syyllinen oikeiden ihmisten sairauksiin, köyhyyteen, juoppouteen. Vikapää valtion rahapulaan, ympäristön tuhoutumiseen ja huonoihin keleihin. Ainakin niihin. Onneksi asia meille selvisi. Kiitos mestarin viisauden! Luojan kiitos kotomaamme kuuluu sivistyneisiin kansakuntiin? Meillä keskustelupalstat pysyttelevät asiallisina ja mielipiteenvaihto hillittynä? Runousopin teesejä noudatellen? Legendaarinen yökerho muuntui monipuoliseksi tapahtumatilaksi Pressa Forum, auditorio ja tapahtumatila Helsingin sydämessä Pressa Forum, tapahtumatila Helsingin sydämessä Nenäpäivää vietetään 8.11. ? Suomen suurin ja hauskin hyväntekeväisyyskampanja piristää jälleen syksyä. Nenäpäivä tarjoilee hulvatonta meininkiä, suunnilleen kaikki Suomen eturivin julkkikset ja toivottavasti ennätyspotin lahjoituksia maailman lapsille. Kampanja alkaa Nenäpäivä sirkuksessa -ohjelmalla 24.10. ja huipentuu erilaisten tempausten merkeissä suoraan Nenäpäivän lähetykseen 8.11. – Puhun aina siitä, miten paljon haluaisin tehdä hyvää ja nyt siihen annettiin Nenäpäivässä mahdollisuus. Ihanaa olla mukana! Kokander riemuitsee. Nenäpäivä viihdyttää 8.11. katsojia koko illan kahdella kanavalla, alkuillasta Yle TV1:llä ja loppuillasta Yle TV2:lla. Illan aikana nähdään upeita esityksiä muun muassa Anna Puulta, Tuure Kilpeläiseltä ja Kaihon Karavaanilta sekä Robin Packalenilta. Mukana menossa on myös suuri joukko julkkiksia, muun muassa Tuure Boelius, Seksikäs-Suklaa, Armi Toivanen ja Mikko Alatalo. – Apu, jonka Punainen Risti on köyhiin kyliin tuonut on aika yksinkertaista, mutta tärkeää – ja pelastaa ihmishenkiä. Jo pienellä lahjoituksella saadaan Myanmarissa paljon hyvää aikaan, Rönkä toteaa. – Nenäpäivän kumppaniksi ehtii vielä hyvin mukaan tänäkin syksynä ja mukana voi olla monella hauskalla tavalla, Lipponen innostaa. Nenäpäivä televisiossa Nenäpäivä sirkuksessa 24.10.2019 kello 19-20:30 Yle TV1 Suorana Yle Areenassa ja 30 vuorokautta ensilähetyksestä Nenäpäivä 8.11.2019 kello 19-20:30 Yle TV1 kello 20:30-23 Yle TV2 Suorana Areenassa ja 30 vuorokautta ensilähetyksestä
18 Viikot 38-39/2019 Ei ajokorttia, Automaattijarrut, Helppo ajaa! Saa ajaa katukäytävillä. Pakki. Nop.15 km/h. Max. ajomatka 50 km. Isot renkaat: 35 cm takana, 25 cm edessä. ETUSI NYT 500? 1990 ? (2490?) Takuu 2 v. Ei ajokorttia, ei rekisteröintiä, saa ajaa jalkakäytävillä. Tehokas 60 V 1000 W moottori. 3 nopeusaluetta 10-17-25 km/h. Akut 5x20 Ah. Ajomatka 50-60 km. Pakki. Takuu 2 v. HETI TOIMITUS! PYRKIJÄ E500 Lisäakuilla jopa 120 km! Rahoituksella alk. 75?/kk. MODULARBOX OY ON VAKAVARAINEN SUOMALAINEN PERHEYRITYS JOLTA VARMASTI USKALTAA OSTAA! MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA -VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 M Ö N K I JÄ C E N T E R SAA AJAA TIELLÄ! 4x4 EFI+EPS Vetokyky yli 920 kg Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. 7990 ? +tk 550 EFI 5990 ? +tk Rahoituksella alk. 139?/kk. B-kortti tai AM121. HETI TOIMITUS! SH. 10490? +tk Ohjaustehostimella 6790 ? 2-PAIKKAINEN 4x4 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE kaupanpäälle! PARHAAT LAATU-TRAKTORIT Euroopan 1 merkiltä tieja työkäyttöön. SH. 8490? +tk EDUN ARVO YHT. 2990? EDUN ARVO YHT. 2990? OHJAUSTEHOSTIMELLA KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi PYRKIJÄ E470 Rahoituksella alk. 75?/kk. +tk 2190 ? Takuu 2 v. TILAA ESITE! Toimii kaasukahvasta vääntämällä tai polkimista polkemalla sähköavustuksella tai ilman. 3 vaihdetta Shimano Nexus vaihteet. 36 V 10 Ah Lithium akku. Moottori 250 W. Ajomatka n. 60 km, max nopeus 25 km/h. Alumiinirunko. 24" renkaat. Mitat: pituus 157 cm x leveys 76 cm. Paino 33 kg. SÄHKÖPYÖRÄ/ SÄHKÖMOPO Nopeille Sähköikkunat, Peruutuskamera, Keskuslukko ja Suojapeite KAUPANPÄÄLLE! (arvo yht. 1000?) EI TARVISE AJOKORTTIA! Markkinoiden hienoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! 5490 ? +tk Lavan mitat: P1000 x L750 x K 300 mm. Otamme autoja vaihdossa! TILAA HETI OMASI! Takuu 2 v. (Norm. 6990?) Max.nop. 45 km/h. Halpa vakuutus! Rekisteröity 2:lle. Lämmityslaite. Pakki. Markkinoiden paras 72 V vääntävä 2000 W moottori. 6 voimakasta erikoisgeeliakkua. Yht 3,6 Kwh Yhdellä latauksella 70 km! Lisäakuilla Yhteensä 5,2 Kwh 95 km! Tupla-akuilla Yhteensä 8,7 Kwh 150 km! Rahoituksella alk.149?/kk. HETI TOIMITUS! (ennen 1985 syntyneet!) EDUN ARVO YHT. 2500? Lisävarusteita: Nastarenkaat, Vetokoukku, Peräkärry, Lisäakkusarja, Akkulämmitin. 3-pyörä SÄHKÖSKOOTTERI Suomen suosituin sähköskootteri! PYRKIJÄ E400 HETI TOIMITUS! +tk UUTUUS! Rahoituksella alk. 179?/kk. LED malli 600 Lisävarusteita: Akkulämmitin 190? Lisäakkusarja 590? Nastarenkaat + alut 490? NOPEILLE Takaboxi, takateline ja suojapeite kaupanpäälle (arvo 340?) Rahoituksella alk. 75?/kk. 1890 ? UUTUUS! Akku: 45 Ah Geeliakku, P 225 mm x L 120 mm x K 180 mm SUOMEN KUULUISIN JA PARAS KOTIMAINEN FINMAN V-AURA SAATAVANA HYDRAULIPAKETILLA! Siiven asennon siirto keräävästä sivulle heittäväksi kestää vain 2 sekuntia! NYT SE ON TOTTA! Hydrauliyksikkö: P 450 mm x L 200 mm x K 250 mm Moottori: 1,6 kw / 12V DC Pumppu: 4-9 L min. Paine: MAX 200 bar Öljysäiliö: 6 L Ohjaus: 2-toiminen sähköventtiili Finman V-aura ilman Hydrauliikkaa 800 ? www.tgb.fi KAIKKI NYT PAKETTIHINTAAN! RALLY USA 2000 VIELÄ ERÄ NOPEILLE! 5490? (6990?) 5) Finman V-aura sopii pienellä sovitteella melkein kaikkiin 4x4 mönkijämalleihin! 2) Finman V-aura 2 sylinterillä 3) Finman V-auran hydraulipaketti vanhaan auraan 1 sylinterillä SISÄLTÄÄ KAIKKI OSAT 4) Finman V-auran hydraulipaketti vanhaan auraan 2 sylinterillä SISÄLTÄÄ KAIKKI OSAT 2490 ? 1190 ? 1690 ? KOKO PAKET TI 1) Paketti sisältää kaikkí tarvittavat osat ja on valmiina käyttökunnossa toimittaessa. Sisältää sylinterin, Hydraulikoneikon, letkut ja liittimet, akun ja Finman V-auran (800?) 1990 ?
19 Viikot 38-39/2019 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market ? ? Leipomot ? ? Terveys ? ? Kauneus?ja?terveys ? ? Sekalaista MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2019 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18, LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% DIGIKUVAT PAPERILLE 0,29 e/kpl (10x15 cm kiiltävä tai satiini ilman reunuksia, 1–49 kpl 50–99 kpl á 0,24 e 100– kpl á 0,19 e) SYYSKUUSSA: Säänkestävät ständijulisteet –20% HISTORIALLISET KALENTERIT 2020 SAAPUNEET: • Terveiset Kalliosta • Stadin Bastut Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi PARTURI-KAMPAAMO LARISA JO YLI 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) Suoritan lemmikkieläinkuljetuksia. HKI, Espoo, Vantaa alueella. Ogelin kylätaksi p. 040 484 7711. Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa, www.karprint.fi Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita
20 Viikot 38-39/2019 Kahdeksas päivä Oy Metsänneidonkuja 12, 02130 Espoo Y-tunnus 2044327-1 www.kahdeksas.fi Syksy on asunnonvaihdon aikaa! Hoidamme asuntokaupat puolestasi alusta loppuun. Soita heti ja sovi ilmainen arviokäynti. KIIRA HARJANNE Asuntomyyjä 040 530 5663 LEA VIRTANEN Kiint.välittäjä, LKV, LVV 040 680 7713 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 KIIA-MARIA MIELITYINEN Kiint.välittäjä, LKV, LVV 045 6310 482 JIMI PUKKILA Kiint.välittäjä, LKV, LVV 040 680 7709 SEIJA MÄMMELÄ Asuntomyyjä 040 680 7750