Olli Virtaperko Barokkia kanteleella Kirjastojen kanteleet tässä numerossa
K NTELEen tämän kielillä Kannessa: Vilma Timonen Kuva: Jimmy Träskelin
kielillä PÄÄTOIMITTAJA Jimmy Träskelin, 050 3286870 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA (tilaukset, jäsenasiat) Kanteleliitto r.y. Hämeentie 34 D 00530 Helsinki 050 564 5966, leeni.wegelius@kantele.net www.kantele.net TOIMITUSNEUVOSTO Jane Ilmola, Eija Kankaanranta, Aino Ruotanen, Outi Sané, Harri Suilamo, Leeni Wegelius TOIMITUS JA TAITTO Jimmy Träskelin, lehti@kantele.net PAINOPAIKKA Oriveden kirjapaino, Orivesi ILMESTYMISTIEDOT 37. vuosikerta, 1 / 2015 3-4 numeroa vuodessa Tilaushinta 30 €/vsk Irtonumero 8 € / 12 € (lehti+cd) SEURAAVA NUMERO Ilmestyy 25.5., aineisto viim. 24.4. ISSN 0357-6892 KULTTUURI, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY:N JÄSEN 5 Vuoden yhtye Duo Cecilia Barokkikanteleita ja renessanssihuiluja 19 Vanhan musiikin aarreaitassa Heidi Äijälän opas aarreaittaan 22 Barokin uudet mestarit Mestarikurssin tunnelmia 16 Barokkia kanteleella Johdatus barokin maailmaan 34 Kanteleita kirjastoista Jenni Venäläinen teki kirjastokanteleen 25 III kansainvälinen kantelekilpailu Kilpailuliite ja alustava ohjelma 38 Kirjaston uudet tuulet Pääkaupungissakin lainataan kanteleita 30 Liiton sivut Kuulumisia ja tulevaisuudenkuvia 40 Kesäleirit 2015 Kesän kanteleleirit 6 Virtaperko Nykysäveltäjä puhuu kanteleesta
Marginaalin marginaalien ilosanoma Vuoden ensimmäinen Kantele-lehti tarjoillaan muhkean barokkipainotuksen kera. Eija Kankaanrannan luotsaaman innokkaan kirjoittajaporukan avulla näiden kansien sisään saatiin informatiivinen johdatus kanteleen mahdollisuuksiin vanhan musiikin maailmassa. Kantele itsessään on marginaalinen soitin, ja sen soittajien keskuudessa barokkimusiikin harrastajat sijoittuvat vielä kapeampaan marginaaliin; siitä huolimatta ilmiö näyttäytyy artikkeleissa erinomaisen elinvoimaisena ja luontevana. Kuten nykysäveltäjä ja barokkisellisti Olli Virtaperko seuraavalla aukeamalla alkavassa artikkelissa toteaa, maamme nykytilanne mahdollistaa ammattitaiteilijoiden toimimisen ja – kenties pienistä murusista koostuvan – leivän. Samalla tavalla nykypäivänä erilaisten marginaalisten kulttuuri-ilmiöiden on mahdollista kukoistaa ja löytää yleisönsä, vaikka se olisi kuinka rajautunut. Tämä on äärimmäisen hieno asia, ja voin ylpeydellä todeta, että lukemanne lehti on itsessään äänitorvi, joka kajauttaa ilmoille tuota ilosanomaa. Toinen ilosanoman kantaja on III kansainvälinen kantelekilpailu, jonka osanottajiksi on ilmoittautunut toistasataa osallistujaa meiltä ja muualta maailmasta. Huhtikuussa tullaan Sibelius-Akatemian tiloissa Helsingissä todistamaan juhlavaa kokoontumista, jossa on epäilemättä edustettuna kunnioitettava valikoima kanteleen ystävien musiikillisia suuntautumisia. Barokki vivahteitakin tullaan kuulemaan, ainakin kilpailulauantain iltakonsertissa Temppeliaukion kirkossa, jossa esiintyy uunituore vuoden yhtye Duo Cecilia. Tervetuloa jälleen yhden Kantele-lehden vuosikerran värikkääseen matkaan marginaalin marginaaleihin! 4 k ntele
Kanteleliiton Vuoden yhtye 2015 on Duo Cecilia. Yhtyeessä soittavat Heidi Äijälä, kanteleet ja Pauliina Almonkari, huilut. Heitä yhdistää intohimo vanhojen huilujen ja kanteleiden ainutlaatuiseen sointimaailmaan. Soitinyhdistelmä on uniikki: yhtyeen käsissä soivat renessanssihuilu, barokkihuilu ja nokkahuilu sekä 39-kielinen konserttikantele ja 10-kielinen kantele. Soittimet taipuvat niin herkkiin kuin voimakkaisiinkin sävyihin. Syntyvä sointimaailma on korvia hivelevän täyteläinen, lämmin, vivahteikas ja heleä. Duo Cecilia on erikoistunut vanhaan musiikkiin. Heidän ohjelmistonsa kattaa useita vuosisatoja keskiajalta renessanssin, varhaisbarokin ja barokin kautta varhaisklassismiin. Yhtyeelle on tärkeää uuden ohjelmiston etsiminen ja siten kanteleella soitettavan vanhan musiikin ohjelmiston laajentaminen ja uusien mahdollisuuksien tutkiminen. Ainutlaatuista on myös se, että kantele toimii basso continuo -soittimena. Tämä haastaa kanteleen soittajan etsimään uusia ilmaisutapoja vanhan musiikin tyylipiirteiden toteuttamiseksi epätyypillisellä soittimella. Duo Cecilia kokee tärkeäksi hyödyntää vanhan musiikin esityskäytäntöjä ja pyrkii ilmaisussaan tyylinmukaisuuteen. Duo Cecilia konsertoi aktiivisesti ja on toteuttanut paljon erilaisia konserttikokonaisuuksia ja teemakonsertteja eri puolilla Suomea. Heidän musiikkiaan kuullaan Jaakko Juteinin elämästä kertovassa Laulu Suomessa -dokumenttielokuvassa. Konsertoimisen lisäksi yhtyeen toimintaan kuuluu barokkikoulutus. Vuoden yhtyeenä Duo Cecilia haluaa tuoda esille vanhaa musiikkia; uudenlaista ohjelmistoa kanteleelle, uusia soittotapoja sekä harvinaisia soittimia, kuten renessanssiajan poikkihuilua, jota kuulee Suomessa äärimmäisen harvoin. Vuoden yhtyeen valinnut Kanteleliiton taiteellinen työryhmä kiinnitti tänä vuonna erityishuomiota yhtyeen ajankohtaisuuteen ja edustuskykyyn, uniikkiuteen sekä ammattimaiseen, aktiiviseen toimintaan. Kanteleliiton taiteelliseen työryhmään kuuluvat Senni Eskelinen, Laura Ikonen, Eija Kankaanranta, Sirpa Lahti, Aino Ruotanen ja Olga Shishkina. duo cecilila Vuoden yhtye on Kuva: Suvi V uorinen Teksti: Anna Wegelius Duo Cecilia keikalla 18.4., katso s. 29! 5 k ntele
Nykysäveltäjä Olli Virtaperkon työhuoneessa säveltäjän työ näyttäytyy jollain tapaa romanttisena ja ylevänä. Helsingin Kalliossa pienessä kerrostalon katutasossa olevassa tilassa yhdistyvät viihtyisä atmosfääri ja tehokkuutta ruokkiva käytännöllisyys. Työkalut ovat sopivasti käden ulottuvilla: päätyseinää vasten sijoitetun tietokoneen vasemmalla puolella seisoo cembaloa ja kamariurkuja mallintava koskettimisto, ja hieman kauempaa vitriinikaapista löytyvät Virtaperkon omimmat soittimet, sellot ja viola da gambat. Seinillä on abstraktia kuvataidetta, huoneen toisessa päädyssä mukava nahkasohva ja nurkkakaapissa hienostunutta makua osoittava kokoelma skotlantilaisia laatuviskejä. Siis kaikki, mitä säveltäjä tarvitsee pitääkseen mielensä virkeänä luomistyön ohella. Virtaperko TEKSTI JA KUVAT JIMMY TRÄSKELIN Vasemmalla: Säveltäjä Olli Virtaperko Helsingin Kalliossa sijaitsevan työhuoneensa leppoisammassa päädyssä. 7 k ntele
”Tässä tilassa voidaan toteuttaa Englannin 1500-1600-lukujen gambamusiikin syvintä olemusta”, Virtaperko sanoo. ”Ystävät kokoontuvat yhteen, nuotit otetaan esille, gambat kaivetaan kaapista ja ruvetaan soittamaan tasa-arvoisia, musiikillisia ääniä.” Huoneen keskellä onkin sopivasti tilaa soittamiseen, ja seinille ripustetut maisematauluiksi naamioidut turvelevyt saavat aikaan miellyttävän, kamarimusiikille varsin otollisen akustiikan. Työhuoneella yhteismusisoinnin tekee otolliseksi myös se, että Virtaperko on vuosien varrella saanut haalittua vitriiniinsä neljä erikokoista, ulkoisesti selloa muistuttavaa renessanssin aikana suosionsa huippua nähnyttä gambaperheen jäsentä. Idyllistä! Voiko säveltäjän elämä tämän päivän Suomessa todella näyttää näin ruusuiselta? ”Säveltäjän työ on samalla tavalla haastavaa kuin minkä tahansa luovan alan harjoittaminen”, Olli Virtaperko vastaa. ”Jos vertaa kansainvälisesti nykysäveltäjänä toimimista eri maissa, voidaan kuitenkin todeta, että Suomessa siihen on osapuilleen parhaimmat mahdollisuudet. Monissa muissa maissa, kuten Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa tai vaikkapa Etelä-Euroopan maissa, on hyvin vaikeaa harjoittaa ammattia, jossa pääpaino on taiteellisessa substanssissa välittömän rahan ansaitsemisen sijaan.” Ei tule yllätyksenä, että Virtaperkolla on sanasensa sanottavana tästä aiheesta. Paitsi että hän suhtautuu itse säveltäjyyteensä ilmeisen intohimoisesti, hän istuu myös paraikaa maamme luovaa säveltaidetta edistävän Suomen Säveltäjät ry:n johtokunnassa varapuheenjohtajana. ”Suomessa säveltäjiä on arvostettu ja arvostetaan edelleen”, Virtaperko sanoo. ”Ja veikkaan, että se arvostus pohjautuu Sibeliuksen merkittävään asemaan kansallisena merkkihenkilönä ja ikonina. Suomessa voi käydä niin, että jos kertoo jollekulle olevansa säveltäjä, ja vaikka tämä ei tietäisi säveltämisestä paljoakaan, niin hän saattaa ajatella, että kyllä se varmasti on lähtökohtaisesti jotakin hienoa.” ”Tässä suhteessa taiteen itseisarvon huomioiva Suomi käyttäytyy kuin sivistysvaltio”, Virtaperko tiivistää. Muuttuva maailma on kuitenkin tuonut uudenlaisia huolia säveltäjien siinä missä muidenkin luovien alojen työntekijöiden elämään. ”Digitaalinen informaation siirtäminen, jakeleminen ja sen ilmaiseksi tekeminen on muuttanut kaikilla aloilla ansaintalogiikkaa”, Virtaperko sanoo. ”Kaikkein suurimmissa vaikeuksissa ovat ehkä populaarimusiikin tekijät sekä toisaalta mediaalan ammattilaiset, joilla on äärimmäisen suuria vaikeuksia löytää sitä mekanismia, jolla omalla työllä voisi ansaita elantonsa.” Taidemusiikin puolella horjuu jo ennestään hutera kolmijalka, jolla lepää säveltäjän toimeentulo. ”Perinteisesti ollaan ajateltu, että se koostuu sävellystilauspalkkioista, tekijänoikeuskorvauksista ja apurahoista”, säveltäjä jäsentää. ”Apurahoja tulee hyvin epäsäännöllisesti. Joillekin ei tule juuri mitään koskaan, ja toisille ne sitten taas kasaantuvat. Tekijänoikeuskorvaukset ovat pääsäntöisesti olleet laskussa sekä äänitemyynnin että radiosoiton vähenemisen myötä, ja sävellyspalkkiot ovat äärimmäisen pieniä tehdyn työn määrään nähden. Keskimääräinen suomalainen säveltäjä saa vuodessa noin 2000-3000 euroa sävellyspalkkioita tekemästään työstä.” Nämä ovat siis ihmisiä, joiden pääasiallinen ammatillinen identiteetti on olla säveltäjä. Kuulostaa laihalta leivältä. ”Tämä kertoo siitä, että huolimatta perinteisesti hyvästä asemasta ja arvostuksesta, säveltäjänä elannon hankkiminen on Suomessa vaikeaa”, Virtaperko vahvistaa. ”Veikkaisin, että puhtaasti taidemusiikin puolella toimivia säveltäjiä, jotka pystyisivät hankkimaan koko elantonsa pelkästään säveltämisellä kovan kapitalismin lakien maailmassa toimien, on vain muutama ja hekin varttuneemmasta päästä.” 8 k ntele
Suomen Säveltäjät ry:n varapuheenjohtajan latelemat raadolliset faktat langettavat hetkeksi varjon säveltäjän työhuoneen ylle. Idylliä ne eivät kuitenkaan pysty särkemään, ja Virtaperko tuntuu itse olevan osoitus siitä, että vaikeus ei tarkoita välttämättä mahdottomuutta. ”Suomessa valtion taidemyönteinen suhtautuminen ja taiteilija-apurahajärjestelmä tekevät kuitenkin mahdolliseksi sen, että meillä ylipäänsä voi olla ammattitaiteilijoita”, säveltäjä muistuttaa. ”Ammattitaiteilijoilla voi olla taloudellisesti tiukkaa, ja pitää ehkä tehdä monia asioita, mutta kuitenkin on paljon ihmisiä, jotka päätyökseen tekevät omaa taidettaan, myös musiikin puolella. Se on hieno ja arvostettava asia, ja toivon kovasti, että asiantila ei tulevaisuudessa muutu.” Palataan hetkeksi säveltäjään itseensä. Olli Virtaperkon rakkaus rouheaäänistä gambasoitinperhettä ja vanhan musiikin estetiikkaa kohtaan on tavalla tai toisella luonnehtinut tämän koko uraa. ”Lapsuuteni äänimaisema piti sisällään paljon Bachia ja muuta barokkimusiikkia, jota kuunneltiin äänitteiltä”, Virtaperko kertoo. ”Isäni on etevä amatööriurkuri ja äiti oli pianisti, mutta barokkimusiikista tuli ensimmäinen tärkeä kosketuspintani musiikkiin.” Sellistille Bachin soolosellosarjat olivat lisäksi niin merkittävä yksittäinen kokonaisuus, että niiden kautta barokkiestetiikka muodostui läheiseksi. ”Oli helppoa lähteä tutkimaan vanhaa musiikkia ja sen esityskäytäntöä se tuntui olevan täysin sopusoinnussa oman persoonallisuuteni kanssa”, säveltäjä toteaa. Vanhaan musiikkiin Virtaperko pääsi perehtymään toden teolla Edinburghissa korkeakouluvaihdossa vuosina 1993-94. Nuori musiikkitieteen opiskelija keskittyi opinnoissaan vanhan musiikin esityskäytännön tutkimukseen ja pääsi soittamaan musiikin ammattiopiskelijoista ja vanhemmista harrastajista koostuvaan kuusihenkiseen gambayhtyeeseen. ”Aloitin silloin gambansoiton käytännössä täysin nollasta”, Virtaperko sanoo. Toinen opintovuoden keskittymisen kohde oli nykymusiikki, ja Edinburghissa vaihto-opiskelija sai ensimmäiset sävellystuntinsa. Näin Virtaperko pääsi aloittamaan kasvunsa säveltäjäksi kaikkein vanhimman ja kaikkein uusimman musiikin ristivaikutuksessa. Väliin jäi suuri aukko, joka sisälsi lähes kaiken klassis-romanttisen kauden musiikin. ”Aikoinaan se näyttäytyi minulle mielenkiinnottomana”, Virtaperko toteaa. ”Nykyään se ei enää ole täysin mielenkiinnotonta, mutta ei se sydäntäni lähimpänä olevaa musiikkia ole.” Edinburghin jakson jälkeen Virtaperko toimi muun muassa rakastetun popja rock-yhtye Ultra ” Tässä suhteessa taiteen itseisarvon huomioiva Suomi käyttäytyy kuin sivistysvaltio. 9 k ntele
Bran laulajana ja perusti yhä toiminnassa olevan Ensemble Ambrosiuksen. Vaikka rautoja on ollut kaiken aikaa tulessa monella eri suunnalla, säveltäminen hahmottui taiteilijan päätyöksi 2000-luvun alkupuolelta lähtien. ”Identiteettini määrittyy nykyään 100-prosenttisesti säveltäjyydestä, ja kaikki muut tekemäni asiat ovat johdannaisia siitä”, hän toteaa. Virtaperko onkin opittu tuntemaan nykysäveltäjänä, jonka katalogista löytyy teoksia niin sinfoniaorkesterille kuin bigbandillekin sekä esimerkiksi harmonikalle, sellolle ja tietenkin barokki-instrumenteille. Virtaperko on kunnostautunut myös yhtenä harvoista nykysäveltäjistä, jotka ovat tehneet teoksia kanteleelle. Ensikosketus soittimeen tapahtui vuonna 2005. ”Olin säveltänyt Veli Kujalalle harmonikkateoksen Pirun keuhkot, ja esittelimme teosta Sibelius-Akatemian seminaarissa, jossa Eija Kankaanranta oli läsnä”, Virtaperko muistelee. ”Tilaisuuden jälkeen Eija tuli keskustelemaan kanssani ja tiedusteli halukkuuttani säveltää sooloteos kanteleelle.” Kankaanrannan tilauksesta syntyi teos, jonka nimeksi tuli Vaeltaja 32. ”Olin silloin 32-vuotias, ja teos liittyi vaelluskokemuksiini Lapissa”, säveltäjä valottaa teoksen viitekehystä. Sooloteoksen sävellys alkoi helmikuussa 2006. ”Huhtikuussa Eija soitti ja kysyi lyhyellä varoitusajalla harmonikka-kanteleduon säveltämistä, johon oli yllättäen ilmennyt rahoitusmahdollisuus”, Virtaperko kertoo. ”Keskeytin sooloteoksen säveltämisen ja sävelsin duon Kalkkeen meri ahtona, joka kantaesitettiin Berliinissä tuoreeltaan toukokuun lopulla.” Kalkkeen meri ahtona -teoksen Virtaperko mainitsee oman teosluettelonsa parhaimmistoon kuuluvaksi, ja sitä on myös paljon soitettu niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Vaeltaja 32 valmistui loppuvuodesta 2006, ja säveltäjän kolmanteen kanteleteokseen tuli tilaus Elisa Kerolalta. ”Elisa oli kuullut konsertin, jossa Eija Kankaanranta soitti musiikkiani, ja tilasi sävellyksen dekakordinsoittaja Mari Mäntylälle ja itselleen”, Virtaperko sanoo. Tilauksesta syntyi kappale nimeltä Sato, konserttikanteleelle ja dekakordille eli kymmenkieliselle kitaralle. Jokaista Olli Virtaperkon kanteleelle tekemää teosta yhdistää yksi asia: kanteleen mahdollisuuksien jatkuva tutkimisprosessi. ”Sooloteoksessa Vaeltaja 32 rytmi on keskeisessä roolissa”, säveltäjä kertoo. ”Siinä on paljon tikutusta ja nopeita sävelryöppyjä sekä toisaalta rytmistä kompleksisuutta.” Kalkkeen meri ahtona uppoutui soittimen toisenlaisiin ominaisuuksiin. Siinä kanteletta soitetaan monenlaisilla erikoistekniikoilla, kuten dulcimer-kapulalla kieliä lyöden, erilaisilla riivintävälineillä raapien sekä ebow-laitteella, joka saa magneettikentän avulla kielistä lähtemään jousisoitinmaista pitkäkestoista ääntä. ”Kalkkeen meri ahtona -kappaleessa lähdin tutkimaan nimenomaan sitä, minkälaisia äänenvärejä kanteleesta saa irti”, Virtaperko puhuu. ”Sato-teoksessa vein sitten saman tutkimuksen vielä yhtä pykälää pidemmälle. Siinä on hyvin paljon erilaisia huiluääniä ja huiluääniyhdistelmiä.” Virtaperko syventyi fantastiseksi kokemaansa mahdollisuuteen saada kanteleesta usean yksittäisen yläsävelsarjan säveliä soimaan samanaikaisesti. ”Niistä muodostuu nopeasti äärimmäisen kiehtovia, kompleksisia yhteissoinnillisia harmonioita ja harmonisia tilanteita,” Virtaperko sanoo. Oikealla: Gambansoitto on Olli Virtaperkolle rakas harrastus. Hiljattain säveltäjälle on tarjoutunut innostava mahdollisuus soittaa gambaa Radion sinfoniaorkesterin treenituuraajana. 10 k ntele
Virtaperko hakee kirjahyllystään Sato-kappaleen nuotin ja avaa sen satunnaiselta sivulta. Nopea vilkaisu nuottikirjoitukseen kertoo, että säveltäjä on saanut todella syventyä myös notaation mahdollisuuksiin. Minuuteissa ja sekunneissa etenevä partituuri sisältää moninaisia merkintöjä, jotka kuvaavat esimerkiksi sitä, mitä kanteleen kieltä soitetaan ja mikä yläsävel siitä huiluäänitekniikalla tuotetaan. Tällainen soittimen äärimmäisiä ominaisuuksia hyödyntävä säveltäminen olisi varmasti tuhoon tuomittua, jos säveltäjällä itsellään ei olisi syvällistä tietämystä soittimesta tai, kuten Virtaperkon tapauksessa, lannistumatonta motivaatiota soittimen tutkimiseen omin käsin. ”Pidin hyvin tärkeänä sitä, että pystyisin luomaan itselleni sellaiset työskentelyolosuhteet, joissa minulla olisi käytössäni ne soittimet, joille olin kirjoittamassa materiaalia”, Virtaperko kertoo. Elisa Kerolan ja Mari Mäntylän soittimet olivat kuitenkin ymmärrettävästi aktiivikäytössä. Kanteleen Virtaperkolle tarjoutui työn ajaksi lainaamaan Ritva Koistinen. ”Soitin oli käytössäni useamman kuukauden ajan, ja tein sillä esimerkiksi kaikki huiluäänikokeiluni”, säveltäjä sanoo. ”Samalla tein paljon kotiäänitteitä, joista koostin koko kappaleen rungon itse soittamalla.” Virtaperkon sävellysprosessi eteni ensin kanteleella ja dekakordilla musiikillisia ideoita kokeilemalla ja tekemällä äänitteitä, jotka sitten transkriboitiin nuottikirjoitukseksi. Sillä tavalla säveltäjä pystyi kaiken aikaa olemaan kartalla siitä, miltä esimerkiksi hienovaraiset huiluäänistä syntyvät yhteissoinnilliset tilanteet todella kuulostivat. ”En olisi ikinä pystynyt siihen, jos minulla ei olisi ollut oikeita soittimia käytössäni”, Virtaperko toteaa. Olli Virtaperko avaa tietokoneensa ruudulle Garage Band -projektin, joka koostuu lukemattomista lyhyistä otoista. Säveltäjä on todellakin Nykysäveltäjän työpisteen sydän on tietokone, jonka muistiin mahtuvat niin nuotit kuin demotallenteetkin. 12 k ntele
soittanut nauhalle kaiken, mitä sävellys pitää sisällään fraasi fraasilta, lurautus lurautukselta tai ääni ääneltä, sen mukaan mikä on ollut instrumentin hallinnan puitteissa mahdollista. ”Kantelehan tuntuu aika vaikealta soittimelta”, Virtaperko sanoo. ”Sen soittotekniikan perusteidenkin hallitseminen on vaikea tehtävä, enkä väitä niitä koskaan oppineeni.” Säveltäjä koki soittimen näppäilyn huomattavan raskaaksi sormille, ja esimerkiksi viritysvipujen kanssa toimiminen ja niiden suhteen kartalla pysyminen tuntuivat haasteellisilta. Sellistin käsissä oli kuitenkin riittävästi voimaa soittotoimenpiteisiin, ja Virtaperkon sävellysprosessissa sillä, miten hän kanteletta soitti, ei varsinaisesti ollut mitään merkitystä. Merkitystä oli vain sillä, että hän saisi soittimesta irti tismalleen sen, mitä halusi vaikka vain kerran. ”Olen räpeltänyt kanteletta elämäni aikana lukemattomia tunteja, mutta en osaa soittaa sitä lainkaan!” Virtaperko nauraa. Oman räpeltämisen lisäksi ymmärrys kanteleesta on syntynyt myös muusikon vuorovaikutuksessa yhtyetoveri Eija Kankaanrannan kanssa. Kankaanranta liittyi vuonna 2010 Virtaperkon pyörittämään Ensemble Ambrosiukseen. ”Ambrosiuksessa tapahtui kaikenlaisia henkilöja soitinvaihdoksia, ja kaipasin yhtyeeseen muusikkoa, joka pystyisi suoriutumaan sentyyppisistä tehtävistä, joita cembalisti ja kitarasoittimien soittaja tekevät”, Virtaperko kertoo. ”Halusin jonkinlaisen rytmisesti iskevän soittimen, joka olisi harmonisesti rikas ja toimisi vapaamuotoisena säestysinstrumenttina. Silloin kantele palasi taas mieleeni.” Ensemble Ambrosius on Suomen yhtyekentällä erikoislaatuinen tapaus. Orkesteri perustettiin aikanaan erityisesti soittamaan rock-ikoni Frank Zappan materiaalia barokki-instrumenteilla. ”Vuonna 1995 Karjaan vanhan musiikin Sato-teoksen nuottikuva on yhtä lailla kaavoihin kangistumaton kuin itse sävellyskin. 13 k ntele
kesäkurssin loppukonsertissa kolme Zappasta innostunutta nuorta musiikinopiskelijaa minä, cembalisti Ere Lievonen sekä nyttemmin high-end audio -laitteistaan tunnettu Jonte Knif esitti Zappan kappaleen Uncle Meat kahdella cembalolla ja sellolla”, Virtaperko muistelee. ”Siitä se lähti, ja pian mukaan tuli oboensoittaja Jasu Moisio. Tällä neljän hengen kokoonpanolla kierrettiin ensimmäiset vuodet.” Samalla Virtaperko ryhtyi säveltämään omia kappaleitaan yhtyeelle. Vähitellen kokoonpano kasvoi, ja päätettiin luopua myös pelkästään barokkisoittimien käytöstä. ”Kanteleen lisäksi soittimistoon on liitetty myös harmonikka, joten kyseessä on nykyään eräänlainen hybridiyhtye, jossa yhdistellään luovasti kansanmusiikin ja barokin ajan soittimia”, säveltäjä sanoo. ”Niissä on esityskäytännöllisesti tiettyjä yhteneväisyyksiä, jotka saavat ne toimimaan yhdessä, mutta samoihin aikoihin ryhdyin myös säveltämään musiikkia jossa oli pieniä kansanmusiikkivaikutteita siis nimenomaan Ensemble Ambrosiukselle, jolle säveltämääni musiikkia en niinkään pidä nykymusiikkina, vaan omaehtoisena crossover-toimintana.” Nykyisin Ambrosiuksen musiikki koostuu osapuilleen puoliksi Zappan ja puoliksi Virtaperkon sävellyksistä. Olli Virtaperkon pöytälaatikosta löytyisi nytkin puolisen tuntia uutta materiaalia, joka odottaa vielä sopivaa ajankohtaa yhtyeen kanssa työstämiselle. ”Yhtye toimii tällä hetkellä on demand -pohjalta”, Virtaperko sanoo. ”On käytännössä mahdotonta pyörittää seitsenhenkistä, näin omituista musiikkia soittavaa orkesteria täyspäiväisesti, ja siksi toiminta on hyvin periodiluontoista.” Levytyksiä yhtyeen historiasta löytyy kolme, joista viimeisimmällä kuullaan myös kanteletta. Kanteleen rooli kokoonpanossa kirkastui myös sitä mukaa, kuin ymmärrys soitinta kohtaan lisääntyi. ”Ensin oli tarve yhdelle rajatulle asialle, joka otettiin haltuun”, Virtaperko sanoo. ”Sen jälkeen soittimesta löytyi kuitenkin jatkuvasti uusia fantastisia lisäpiirteitä.” Näinä päivinä Virtaperkoa ovat pitäneet kiireisinä uudet sävellyprojektit, ja säveltäjän tilauskalenteri näyttää useamman vuoden päähän kiitettävän täydeltä. Tällä hetkellä siihen ei sisälly kanteleprojekteja, mutta ainakin Ambrosiuksen sisällä yhteys instrumenttiin säilynee. ” Yksi asia, josta säveltäjänä pidän kanteleessa aivan erityisen paljon on se, että sen toimintaympäristö on selkeästi rajattu. 14 k ntele
”Yksi asia, josta säveltäjänä pidän kanteleessa aivan erityisen paljon on se, että sen toimintaympäristö on selkeästi rajattu”, Olli Virtaperko sanoo. ”Yleensä säveltäjät pitävät sellaisista toimintaympäristöistä, joissa on selkeät säännöt ja rajoitukset. Monet historian merkittävimmistä säveltäjistä ovat pystyneet tuomaan oman persoonansa parhaiten esille juuri silloin, kun työn reunaehdot ovat olleet mahdollisimman selkeät ja rajatut esimerkkinä tulee mieleen Johann Sebastian Bach ja saksalaisen protestanttisen urkukoraalialkusoiton lajityyppi, jossa selkeät kestolliset, temaattiset ja affektiiviset puitteet olivat käytännössä olemassa jo ennen kuin yhtään nuottia oli kirjoitettu.” Olli Virtaperkolle tutuksi tulleessa konserttikanteleessakin toki riittää toimintaympäristöä suotuisalla tavalla rajoittavia tekijöitä, mutta kiinnostaisiko säveltäjää paneutua jossain vaiheessa vielä rajatumpiin ympäristöihin esimerkiksi arkaaisten pienkanteleiden muodossa? ”Niissä on sellaisia soinnillisia ominaisuuksia, joita ei oikein koskaan voida saavuttaa isolla ja raskaalla konserttikanteleella”, Virtaperko myöntää. ”Ne ovat hienoja soittimia, etenkin juuri soinnillisesti, mutta niiden käyttäminen edellyttäisi ehkä hieman liikaa musiikillista rajoittumista. On vaikea kuvitella vaikkapa Ensemble Ambrosiuksen kohdalla sitä, että oltaisiin esimerkiksi sidottuja yhteen sävellajiin. Siinä kanteleelliset vaatimukset rekisterillisesti, teknisesti ja ilmaisullisesti ovat kuitenkin loppujen lopuksi aika isoja.” Aika näyttäköön, minkälaisiin kanteleellisiin syvyyksiin säveltäjä Olli Virtaperko vielä tulevaisuudessa uppoutuu. Aivan täyttä tyrmäystä pienkanteleetkaan eivät lopulta saa. ”Voisin hyvin kuvitella, että jossain täsmäkohdennetussa yksittäisessä sävellyksellisessä ympäristössä tällainen diatoninen soitin voisi olla todella hieno”, Virtaperko pohtii. ”Mutta sellaisen kanssa en ole itse työskennellyt. Se olisi ihan oma maailmansa.” • • • • • Kuka? • Olli Virtaperko (s. 29. joulukuuta 1973 Espoo) on suomalainen nykysäveltäjä. • Toiminut muusikkona mm. vuodesta 1995 Ensemble Ambrosiuksessa sekä laulajana Ultra Bra -yhtyeessä 1995-2001. • Tampere Biennalen taiteellinen johtaja 2011-2014 ja Suomen Säveltäjät ry:n varapuheenjohtaja. • Tehnyt toista sataa radio-ohjelmaa YLE Radio 1 -kanavalle (muun muassa Välilevyjä) ja toiminut kulttuuripoliittisena journalistina erilaisissa julkaisuissa. 15 k ntele
Barokkia kanteleella
Seuraavilla sivuilla tarjoillaan kattaus kanteleensoittajien kohtaamisista barokkimusiikin kanssa. Barokkimusiikin yhteydessä käytetään usein sanaparia vanha musiikki. Sillä viitataan barokin ajan ja sitä varhaisempaan, renessanssin ja keskiajan musiikkiin. 1980-luvulla Suomessa nousi esiin vahva innostus barokkimusiikkiin ja periodieli aikalaissoittimilla soittamiseen. SibeliusAkatemian suojissa perustettiin Kuudennen kerroksen orkesteri, nykyisen Suomalaisen barokkiorkesterin edeltäjä, ja vanhaa musiikkia lähdettiin opiskelemaan muun muassa Hollantiin ja Sveitsiin. ”Barokkimusiikissa on jokin erityinen, hyvää tekevä vaikutus. Barokissa rakennetaan jännitteitä jotka sitten puretaan, selvitetään. Se on kuin hyvä keskustelu tai onnistunut väittely”, toteaa cembalisti ja kapellimestari Anssi Mattila (Särkiö 2014). Nykyisin myös sinfoniaorkestereissa on innokasta vanhan musiikin toimintaa. Esimerkiksi Radion sinfoniaorkesteri konsertoi välillä barokkimusiikkiin erikoistuneiden kapellimestareiden johdolla ja orkesterin muusikot järjestävät konsertteja myös pienemmillä barokkikokoonpanoilla. Osa RSO:n ja Helsingin kaupunginorkesterin muusikoista on perehtynyt asiaan myös viulisti Kreeta-Maria Kentalan perustamassa barokkikoulutuksessa Pietarsaaressa. (Puusaari 2015.) Kreeta-Maria Kentala kertoo, että kuudetta vuotta pyörivän barokkikoulutuksen opiskelijat ovat orkesterimuusikoita ja instrumenttipedagogeja eri puolilta Suomea ja tekevät kolmivuotiset opinnot pääosin töiden ohessa. Koulutusta annetaan tällä hetkellä jousisoittimissa ja cembalossa. Kanteleen kohdalla Kentala nostaa esiin continuosoiton, mikä edellyttää esimerkiksi tietoa viritysjärjestelmistä ja numeroiduista bassoista soittamisen taitoa. Kentala mainitsee Jussi Laasasen rakentaman suolikielikanteleen, joka sopisi hänen mielestään hyvin barokkiyhtyeen sointiin ja continuosoittoon. (Kentala 2015.) Muusikon on hyvä tutustua kulloinkin työn alla olevan kappaleen aikakauteen ja tyylin ominaispiirteisiin, joitten sisällä sitten voi seikkailla ja rakentaa oman, juuri tämän hetken tulkintansa. Näistä teemoista löytyy lisää tietoa Heidi Äijälän artikkelissa. Artikkeli havainnollistaa vanhaan musiikkiin liittyviä kysymyksiä hyvin nuottikuva kertoo vain kappaleen perusrakenteen ja muusikolla on paljon muotoilumahdollisuuksia. Artikkelin yhteydessä on itse kunkin kokeiltavaksi nuottiesimerkkejä Tiina Takkisen hienosta oppimateriaalipaketista Kanteleen kanssa renessanssija barokkimusiikin maailmassa. Siihen kuuluu kattava kokoelma kanteleelle soveltuvaa soitto-ohjelmistoa sekä opettajan opas, jossa selvitetään muun muassa rytminkäsittelyä ja artikulointia. Elävyys ja ilmeikkyys ovat vanhan musiikin tunnuspiirteitä, minkä voi todeta myös aikalaislähteistä: TEKSTI EIJA KANKAANRANTA VALOKUVA KIMMO TÄHTINEN Kirjoittaja on musiikin tohtori ja kanteletaiteilija, joka vaikuttaa mm. Frank Zappan musiikkia barokkisoittimilla esittävässä Ensemble Ambrosiuksessa. 17 k ntele
”Courantet ovat nopeampia kolmijakoisia kappaleita täynnä eloisuutta, tarmoa, vilkkaita, reippaita ja hyväntuulisia […] Toyt ja giguet ovat kepeän sähäkkäitä kappaleita missä hyvänsä tahtilajissa (Mace 1650 sit. Aminoff, Pulakka & Pölhö 2008)”. Tämän päivän muusikko saattaa joutua tekemään vähän salapoliisityötä teosten alkuperää jäljittäessään. Tämä saattoi ennen sohvalla surffailun aikaa tarkoittaa vaikkapa matkaa Utrechtin kirjastoon tutkimaan vanhoja käsikirjoituksia. Tein pienen nettihaun Karl Gottlieb Heringin (1766-1853) menuetista ja kävi ilmi, että se tunnetaan myös Caffee-kaanonina, jonka melodia rakentuu sävelnimileikistä: ”C-A-FF-E-E, trink nicht so viel Caffee!”. Mihin sävellajiin nuottiesimerkin menuetti pitäisi transponoida, jotta voit soittaa juuri caffee-sanaa mukaillen? Vanhaa musiikkia oppii ymmärtämään erityisesti kuuntelemalla. Mitä harmonia kertoo kappaleen tapahtumista? Missä ovat jännitteisimmät kohdat ja missä musiikki kevenee ja rentoutuu? Miten sävelten painotukset värittävät ja muuttavat tunnelmaa? Itselleni suuria va(m)u-elämyksiä ovat olleet muun muassa Christina Pluharin Arpeggiata-yhtyeen ja kontratenori Philippe Jarousskyn riehakkaat ja toisaalta ääretöntä kauneutta täynnä olevat tulkinnat renessanssin musiikista. Yhtyeen All’Improvviso -levyä kuunnellessa voi vain ihmetellä soiton hengittävyyttä ja mukaansatempaavuutta. Saman olen todennut lähes aina kuunnellessani vanhan musiikin ammattilaisten esityksiä iloa, ilmavuutta, svengiä ja hurja määrä tunnelmia ja tunteita laidasta laitaan. Viime syksynä riehaannuin Suomalaisesta barokkiorkesterista. Musiikkitalossa järjestetyssä Concerto Grosso -tapahtumassa viitisensataa esiintyjää pienistä musiikkikoululaisista ammattimuusikoihin ja -tanssijoihin tulkitsi barokkimusiikkia samalla innolla ja energisyydellä kuin Mauno Järvelän näppärit pistelevät kansanmusiikkia. Loppuvuodesta pääsin itse mukaan orkesteriin soittamaan vasaradulcimeria Pietro Gaetano Bonin joulukantaatissa. Tavatessani ensimmäistä kertaa konsertin johtaneen Lauri Pulakan, hän ottikin esiin barokkisellonsa ja soitimme pari tuntia yhdessä hauska ja korvia avaava yllätyssoittotunti! Eräs kiehtova moderni linkki barokin sointimaailmaan löytyy Jimmy Träskelinin tekemästä haastattelusta. Säveltäjä, muusikko ja toimittaja Olli Virtaperko on vuodesta 1995 johtanut Frank Zappan musiikkia barokkisoittimilla esittävää Ensemble Ambrosiusta korvia kutkuttava yhdistelmä ja loistava esimerkki periodisoittimien ilmaisuvoimasta. Suosittelen kuuntelemaan esimerkiksi Frank Zappa Albumia ja Metrixiä. Nykyisin yhtyeen soittimistoon kuuluvat myös harmonikka, kantele ja lyömäsoittimet. Vanhaa musiikkia voi hahmottaa myös tanssin kautta. Viime syksynä Sibelius-Akatemian kanteleopiskelijat pääsivät syventymään barokin ajan tanssisarjoihin Maria Hostikka-Ala-Kihniän ja Elina Mustosen johdolla. Kuten Emma Kuntsin raportista käy ilmi, myös opettajat saivat opastusta menuetissa tarvittavasta tasapainon hallinnasta ja pohjelihasten käytöstä. • • • • • Lähteet Kentala, Kreeta-Maria 2015. Sähköpostihaastattelu Pietarsaaren Novi-ammattikorkeskoulun barokkikoulutuksesta 21.2.2015. Mace Thomas 1650 sit. Aminoff Petra, Pulakka Lauri & Pölhö Annamari 2008. Barokin matkaopas. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu. Oppimateriaalista löytyvät aikalaiskommentit on lainattu Macen vuonna 1650 kirjoittamasta Musick’s Monument -teoksesta. Puusaari, Maria 2015. Sähköpostihaastattelu 17.2. Radion sinfoniaorkesterin barokkitoiminnasta. Särkiö, Auli 2014. Barokkivallankumous. fibo. fi/info/blogi/barokkivallankumous-fibo25v. Luettu 17.2.2015. 18 k ntele
Löytöretkeilyni vanhan musiikin maailmassa jatkui Sibelius-Akatemiassa monen mahtavan opettajan johdolla. Tästä erityisen suuret kiitokset kuuluvat Anssi Mattilalle ja Rabbe Forsmanille! Pikkuhiljaa seikkailuun tuli mukaan basso continuo -soitto. Olin jälleen kiehtovien, mutta vaativien ja isojen kysymysten edessä. Continuosoitto on edelleenkin minulle yksi rakkaimmista ja samalla myös haastavimmista vanhan musiikin osaalueista, jossa kehitettävää ja tutkittavaa riittää. Soitan kantelecontinuoa muun muassa vanhaa musiikkia soittavassa Duo Ceciliassa. Duossa soivat kanteleen rinnalla renessanssihuilu, traverso ja nokkahuilut Pauliina Almonkarin taitavissa käsissä. Koko tämän antoisan matkan myötä on tullut selväksi, että kantele sopii erityisen hyvin vanhaan musiikkiin ja rakkaalla soittimellamme on mahdollista toteuttaa koko vanhan musiikin kirjo keskiajan musiikista renessanssiin, varhaisbarokkiin ja barokkiin. Kantele ylittää myös maantieteelliset rajat, sillä kanteleella soi niin saksalainen, italialainen, ranskalainen kuin englantilainenkin musiikki. On tietenkin itsestään selvää, että kaikki vanha musiikki ei onnistu kanteleella. Rajoitteet ovat tuttuja kantelistille mistä tahansa muustakin tyylilajista: kromatiikka ja varsinkin sen nopea vaihtelu, nopeat kuviot tai massiivinen karaktääri eivät välttämättä ole soittimen ominta aluetta. Monet vanhan musiikin erityispiirteistä ja esityskäytännöistä toimivat kanteleella kuitenkin hämmästyttävän luontevasti ja välillä jopa tuntuu, Sain ensimmäisen kerran astua vanhan musiikin aarreaittaan kanteleen kanssa noin kymmenen vuotta sitten. Olin täysin lumoutunut. Opiskelin silloin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja otin ensimmäiset haparoivat askeleeni vanhan musiikin opettaja Christine Bürklinin innostavassa opastuksessa. Vähitellen eteeni alkoi avautua uudenlainen, upea musiikillinen maailma. TEKSTI HEIDI ÄIJÄLÄ Vanhan musiikin aarreaitassa 19 k ntele
Lähteitä: Tiina Takkinen: Kanteleen kanssa renessanssija barokkimusiikin maailmassa (nuottivihko ja opettajan opas) Elina Mustonen: Tanssi yli koskettimien Hannele Hynninen ja Pekka Vapaavuori: Barokkipianisti Petra Aminoff, Lauri Pulakka ja Annamari Pölhö: Barokkimusiikin matkaopas (Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, Sarja B oppimateriaalit 1) Carl Philipp Emanuel Bach: Tutkielma oikeasta tavasta soittaa klaveeria Nicolaus Harnoncourt: Puhuva musiikki svamuli.fi (Suomen vanhan musiikin liitto) fibo.fi (Suomalainen barokkiorkesteri) earlymusic.net että kantele olisi hyvin voinut olla vanhan musiikin alkuperäinen tulkki. Aivan ensimmäisenä tutkimusretkelle mukaan kannattaakin ottaa ennakkoluuloton asenne! Monet uudenlaiset ja epätyypilliset ratkaisut voivat viedä monta askelta lähemmäksi vanhan musiikin sävelkieltä. Esimerkiksi sormitusvalintoja voi tehdä perinteisen mallin sijaan tahdin painotuksien mukaan (valitaan ns. vahva ja heikko sormi.) Myös arpeggioihin kannattaa etsiä uusia, vanhaan musiikkiin sopivia käsittelytapoja. Helposti, mutta erittäin tehokkaasti kantele muuntautuu vanhan musiikin instrumentiksi käyttämällä matalaa viritystasoa (415 Hz.) Periodisoittimien hiljainen ja pehmeä ääni sopii kanteleen kaveriksi poikkeuksellisen hyvin. Itse olen todennut näistä erinomaisen toimivaksi yhdistelmäksi jo aikaisemmin mainitut huilut sekä jouset (barokkiviulu, barokkialttoviulu, barokkisello ja gambat) ja laulun. Kanteleen vanhan musiikin esikuvina toimivat cembalo, luuttu ja barokkiharppu. Näiden soittimien ohjelmistosta löytyy myös sopivaa nuottimateriaalia kanteleelle. Kannattaa kuitenkin aina muistaa, että nuottikuva on vain hyvin pieni osa koko totuudesta: sen avulla on tarkoitus löytää rikasta ja puhuvaa musiikkia. Nuotti on ikään kuin mustavalkoinen kuva, joka jättää soittajan tehtäväksi luoda värit ja tehdä kuvasta elävä. Musiikkiin sisältyy siis suuri vapaus ja ajan tavan mukaan on ollut itsestään selvää, että esittäjä osaa improvisoida. Tavallaan vanha musiikki onkin sukua kansanmusiikille: musiikki sisältää valtavasti asioita, joita ei nuotissa ole valmiina, ja joita ei voisi sinne edes yksityiskohtaisesti merkitä. Ohessa on koottuna vanhan musiikin tietolähteitä ja kanteleelle soveltuvaa musiikkia matkaoppaaksi. Myös esimerkiksi Ilomantsin kanteleleirillä pääsee tutustumaan vanhaan musiikkiin barokkiryhmässä. Loppujen lopuksi avain aarreaitan oveen löytyy vain tekemällä. Kannattaa siis rohkeasti ja avoimin mielin lähteä kokeilemaan – tässä aitassa riittää nimittäin ammennettavaa! • • • • • Barokkikantelistin aakkoset pähkinänkuoressa: A: Artikulaatiotavat: kannattaa etsiä erilaisia staccatoja ja portatoja. B: Barokin tahtihierarkia: jokaisella tahdinosalla on oma merkitys ja erilainen painoarvo. Laajemmassa mittakaavassa eri tahtien, jopa eri osien välillä on painotuksellisia eroja. C: Cadence, cadenza: kadenssilla on yleensä trilli ja aikaa improvisointiin ym. koristeluun. D: Da capo ym. siirtymät: ylimenoihin voi vapaasti soittaa ns. siltoja. E: Erilaiset kertaukset: kertauskerroille esim. lisää koristelua, intervallien täyttöjä ym. kuviointia. F: Fantastista musiikkia: barokkimusiikista pääsee nauttimaan vain kokeilemalla, etsimällä ja tutkimalla! Voit kokeilla esimerkiksi sivujen 21 ja 24 kappaleiden soittamista barokkiaakkosten avulla. Löytämisen iloa! 20 k ntele
& ? 43 43 œä œ œ .? œ > œ œ .? œ ä œ œ .? œ > œ œ œ œ .? & ? 5 œ œ œ .? œ œ œ œ œ .? œ œ œ .? œ œ œ œ œ .? & ? 9 œ œ œ .? œ œ œ .? œ œ œ .? .? .? Menuetti Hering Saksa (?) * pieni oppilas voi soittaa ilman koristeluja * isompi voi opetella koristelua esim. täyttämällä terssikulkuja erilaisilla rytmeillä Nuotti on julkaistu alunperin Tiina Takkisen teoksessa Kanteleen kanssa renessanssija barokkimusiikin maailmassa nuottivihko ja opettajan opas (Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2005). Painettu julkaisijan luvalla. www.tahtijulkaisut.net 21 k ntele
Barokin uudet mestarit TEKSTI EMMA KUNTSI VALOKUVA JIMMY TRÄSKELIN Anna Heimonen, Juulia Pölönen, Irina Cederberg, Laura Linkola, Emma Kuntsi, Matilda Bergman ja cembalotaitelija Elina Mustonen mestarikurssin päätöskonsertin jälkeen Aino Ackté -salissa. 22 k ntele
Näin alkoi Sibelius-Akatemian kanteleensoiton opiskelijoiden barokkimusiikin mestarikurssi – ei suinkaan soittaen, vaan Maria Hostikka-Ala-Kihniän johdolla tanssien! Koko porukka opettajia myöten kokoontui lauantaiaamuna Kallio-Kuninkalan leirikeskuksen saliin tanssikengät jalassa. Muun muassa menuettien ja giguen tahtiin yritimme tavoittaa barokkitanssin hienovaraisen aistikkuuden, siinä paikoin jopa onnistuen. Askellukset, käännöt ja liu’ut menivät aika ajoin ihan sekaisin, mutta hauskaa oli! Kurssin pääasiallisena aiheena olivat barokin tanssisarjat ja opettajana toimi cembalisti Elina Mustonen. Vaikka kaikkea ohjelmistoamme ei ollutkaan tarkoitettu tanssittavaksi, oli aamun jalansiirroilla suuri vaikutus ajatuksiimme omista ohjelmistoistamme. ”Menuetti ei kerta kaikkiaan voi olla näin hidas, ja apua, tämä hidastus pitää unohtaa!”, muistan todenneeni. Mustonen kuitenkin huomautti, että jos soiton tahtiin ei kukaan ole tanssimassa, on hidastuksien ja muiden agogisten muunteluiden teko vapaampaa. Tosin juuri menuettien kohdalla kannattaa olla koristelun ja tempon elävyyden suhteen harkitseva, jotta tanssin positiivisessa mielessä simppeli kepeys säilyisi. Keskiajalla tanssi oli osa sivistystä, ja hyvällä tanssijalla saattoi olla helpompaa edetä urallaan, vaikka se ei varsinaisesti tanssiin liittyisikään. Tanssilla oli yleisesti suuri merkitys kaikkeen keskiaikaiseen musiikkiin, vaikka jokin tietty sävellys ei olisikaan tarkoitettu tanssittavaksi. Eri tanssien nimet antavat soittajalle vihjeitä, mutta saattavat johdattaa myös harhaan sävellyksen luonnetta ja tyyliä etsittäessä. Esimerkiksi courante (ransk.) ja corrente (ital.) tarkoittavat molemmat juoksemista, mutta ovat aivan eri tanssit. Sarabandet hidastuivat ja tulivat raskaammiksi ajan myötä, mutta erityisesti varhaisemmat, 1500-luvulla sävelletyt saattoivat olla myös kevyempiä ja nopeampia. Leiriviikonlopun jälkeen kurssi jatkui vielä päivän verran ja lopuksi pidimme barokkikonsertin Sibelius-Akatemian Aino Ackté -salissa. Konserttiohjelmistoa hioessamme pidimme mielessä Mustosen ohjeen heittäytyä rohkeasti musiikin vietäväksi. Hänen pääasiallinen viestinsä tuntuikin olevan, että vanhaan musiikkiin tutustuessa ei kannata ensimmäisenä jumiutua sääntöihin ja ohjeisiin, jotka niin usein tuntuvat ohjaavan koko harjoittelua. Esityskäytännöt eivät lähtökohtaisesti rajoita musiikillista ilmaisua, vaan antavat mahdollisuuden vaikka minkälaisiin villeihin toteutuksiin. Kuka pelkää ylilegatoa? • • • • • ” Pää pystyyn, selkä suorana, kädet kauniisti alaviistoon! Ja läh-tee nyt! 23 k ntele
& ? 43 43 œ œ œ ? œ Andante ? œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ ? œ œ# œ œ œ .œ Jœ œ œ & ? .. .. 5 œ œ œ ? œ ? œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Fine .? .?Œ œ œ & ? 9 œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ .? œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ .? & ? 13 œ œ œ œ œ ? œ œ > œ œ > ? œ œ œ œ œ œ œ œ œ > œ D.C. al Fine .? œ œ œ œ œ œ Sarabande J. Clarke (1674 1707) G # 2. G n G # * epätyypillinen sarabande, painotus 2. iskulta puuttuu vertaa esim. La folia, jossa on vahva painotus 2. iskulla * kun 1/8-nuotteja asteittain, käytä inegalisaatiota * huomioi viimeisen rivin hemiola, toteuta se soitossa * juuri ennen Fineä voit soittaa 1/8-nuotit lombardi-rytmillä Nuotti on julkaistu alunperin Tiina Takkisen teoksessa Kanteleen kanssa renessanssija barokkimusiikin maailmassa nuottivihko ja opettajan opas (Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2005). Painettu julkaisijan luvalla. www.tahtijulkaisut.net 24 k ntele
Jenni Haukion tervehdys Suomen kansalliseepos Kalevala täyttää tänä vuonna 180 vuotta ja sisarteos Kanteletar 175 vuotta. Nämä juhlavuodet kohdistavat suuren yleisön ja kulttuurin ystävien erityishuomion kalevalaiseen kulttuuriperintöömme ja sen rikkaaseen taideilmaisuun. Helsingissä 17.-19.4.2015 järjestettävät III Kansainväliset kantelekilpailut tarjoavat mahdollisuuden tutustua kantelemusiikin perinteeseen ja nykyisyyteen, kun eri-ikäiset soittajat useista eri maista esittelevät taitojaan. Kalevalassa kuvaus Väinämöisen soitosta ja luomakunnan lumoutumisesta on koko eepoksen keskeisintä symboliikkaa. Kautta historiamme on kantelemusiikki säilyttänyt suosionsa. Harrastuksen pariin on tullut yhä uusia soittajia, soitintekniikka on kehittynyt ja kanteleella esitettävän musiikin tyylilajien kirjo on laventunut. Kanteleliitto ry on jo 38 vuoden ajan menestyksekkäästi edistänyt kanteleharrastusta. Kantelemusiikissa traditio yhdistyy moderniin ja populääri korkeakulttuuriseen. Tästä moniulotteisuudesta tarjoavat III Kansainväliset kantelekilpailut elävän esimerkin. Sibelius-Akatemiassa järjestettävien kilpailujen lisäksi yleisö voi nauttia kantelemusiikista myös pop-up –tapahtumissa Kansallismuseolla ja muualla kaupungilla. Toivotan kaikille kilpailuun osallistuville soittajille onnea ja menestystä sekä soittamisen riemua – kantele helisköön, Kalevalan hengessä! Jenni Haukio Tapahtuman suojelija 26 k ntele
Tervehdys, kilpailijat, tuomarit ja yleisö! III Kansainvälinen kantelekilpailu Helsingissä koittaa. Kilpailijat ottavat mittaa toisistaan ja saavat palautetta taidoistaan viikonloppuna, jonka päätteeksi Suomeen valitaan uusi eduskunta. Kansainvälisyys tuo kilpailuun väriä ja jopa maaotteluhenkeä mukaan. Ilokseni huomasin kilpailujen säännöistä, että kilpailija voi esittää osan ohjelmastaan myös varsinaisen tyylisarjansa ulkopuolelta. Tämä vastaa hyvin kanteleensoiton nykypäivää: on soittajia, joilta sujuu sekä taideettä kansanmusiikin soitto, puhumattakaan muista musiikinlajeista. Nuorimmille kisaajille tarkoitetussa Kantele Kimarassa soittajat ovat musiikillisesti täysin vapaita ja esittävät parhaaksi katsomansa ohjelman omissa ikäluokissaan. Tämä luo pohjaa sille, että musiikillinen monipuolisuus pysyy luonnollisena osana kanteleensoittajan arkea. Monimusiikillisuuden mahdollisuudessa piilee kuitenkin yksi pieni ”mutta”. Kilpailusuoritus on musiikillinen kokonaisuus, jonka kokonaisvaikutus on yhtä tärkeä kuin yksittäinen kappale. Soittotyylien moninaisuus älköön olko itsetarkoitus, mutta jos se on luonteva osa kilpailijan muusikkoutta, niin se voi hyvin olla osa kilpailuohjelmaa. Tuomaristonkin on tunnettava eri soittotyylien periaatteet, jotta se pystyy palautteessaan kiinnittämään huomiota oikeisiin asioihin. Äänestysikäiset kilpailijat ja tuomarit: muistakaapa käyttää kansalaisoikeutenne jo ennakkoon, niin saatte nauttia kisoista rauhassa koko viikonlopun ajan! Toivotan kaikille osallistujille onnistuneita soitantoja ja mukavia kisoja sekä tuomaristolle voimia ja valppautta tärkeässä työssä! Sinikka Kontio Kantelekilpailun päätuomari III Kansainvälinen kantelekilpailu 27 k ntele
Tervetuloa III Kansainväliseen kantelekilpailuun Helsingissä 17.-19.4.2015! Kilpailuihin on ilmoittautunut upea määrä soittajia, 136 kaiken kaikkiaan. Suomen lisäksi soittajia tulee Virosta, Latviasta, Venäjältä, Ranskasta ja Japanista. Kaikenkokoisten ja -tyylisten kanteleiden lisäksi mukana on myös sukulaissoittimia, jotka tuovat lisäväriä kilpailuihimme. Mahtavaa! Kilpailut järjestetään pääasiassa yhteistyökumppanimme Sibelius-Akatemian T-talolla osoitteessa Töölönkatu 28, Helsinki. Muita yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa Kansallismuseo ja Töölön seurakunta. Tulemme järjestämään oheisohjelmaa esimerkiksi pop up –konserttien muodossa molempina kilpailupäivinä. III Kansainväliset kantelekilpailut polkaisee käyntiin perjantai-iltana 17.4. Kalevala & Stringpurée Band live -esityskokonaisuus Oranssi ry:n isossa salissa Suvilahdessa. Esitys yhdistää taiteilija Reino Niinirannan vuonna 1975 valmistuneet Kalevala-animaatiot sekä kansanmusiikki-progeyhtye Stringpurée Bandin elinvoimaisen instrumentaalimusiikin ainutlaatuiseksi elokuvaelämykseksi. Upeaan esitykseen on vapaa pääsy! Lauantaina 18.4. järjestetään Kantelekimara alakouluikäisille ja sitä nuoremmille. Kimaran päätöskonsertti ja kunniakirjojen sekä palkintojen jako pidetään lauantaina kilpailupäivän päätteeksi. Lisäksi illalla järjestetään Temppeliaukion kirkossa kantelekonsertti, jossa esiintyy Kanteleliiton Vuoden yhtye Duo Cecilia. Konsertissa julkistetaan myös Kanteleliiton muut vuosittaisten tunnustusten saajat. Sunnuntaina 19.4. järjestetään kilpailusarjat vanhemmille soittajille (nuoret, avoin sarja, ammattilaiset). Tuttuun tapaan kilpailusarjoja on kolmessa eri tyylilajissa: kansanmusiikki, taidemusiikki ja muu musiikki. Osallistujamäärän mukaan sarjoihin on tehty muutoksia. Sunnuntain päätteeksi järjestetään kilpailujen päätöskonsertti, ja sen yhteydessä tulosten julkistaminen ja palkintojenjako. Kilpailussa jaetaan useita rahapalkintoja, stipendejä sekä lahjakortteja. Huomioithan, että kilpailuohjelma on alustava, ja saattaa vielä muuttua. Lisäykset ohjelmaan ovat myös hyvin mahdollisia. Kilpailijoille ilmoitetaan henkilökohtainen kilpailuaika sähköpostitse. Kokonaisuudessaan kilpailuaikataulu julkaistaan nettisivuillamme kantele.net/kilpailut. Ilmoitamme ohjelman tarkennuksista kantele.net-sivuston lisäksi myös Kanteleliiton Facebook-sivulla. Mitä parhain kisaterveisin, Leeni Wegelius Kansainvälisten kantelekilpailujen tuottaja +358 50 564 5966 kilpailut@kantele.net 28 k ntele
Alustava Kilpailuaikataulu III Kansainvälinen kantelekilpailu Kalevala live! Oranssi ry:n iso sali Suvilahdessa Kaasutehtaankatu 1, Helsinki Kalevala live! Stringpureé Band Soundtracking Kalevala. Address: Kaasutehtaankatu 1, Helsinki Stringpureé Band featuring electric kantele player Senni Eskelinen makes music to the animation film from the 1970’s about Finnish national epic Kalevala. Strinpureé Band combines rock, jazz, folk music and classical elements in their music. Kansanmusiikki ja muu musiikki / Ammattilaiset Folk music and Other music / Professionals Taidemusiikki / Ammattilaiset Art music / Professionals Kansanmusiikki / Avoin sarja Folk Music / Open Category Muu musiikki / Avoin sarja Other music / Open Category Taidemusiikki / Avoin sarja Art music / Open Category Taidemusiikki / Nuorten sarja Art music / Youth Category Kansanmusiikki ja muu musiikki / Nuorten sarja Folk music and Other music / Youth Category Kansainvälisen kantelekilpailun päätöskonsertti ja palkintojenjako The Award Ceremony of III International Kantele Competition 9.00 14.10 9.00 14.10 9.00 12.20 9.00 14.25 9.00 14.00 10.00 14.40 9.00 14.10 17.00 SUNNUNTAI 19.4. / SUNDAY 19TH OF APRIL PERJANTAI 17.4. / FRIDAY 17TH OF APRIL LAUANTAI 18.4. / SATURDAY 18TH OF APRIL 19.00 10.00 16.00 10.00 15.30 17.00 19.00 KanteleKimara / Alle kouluikäiset ja 1.-4. -luokkalaiset KanteleKimara / pupils of 1st-4th grade and under school age KanteleKimara/ 5.-6. -luokkalaiset KanteleKimara / pupils of 5th-6th grade KanteleKimaran päätöskonsertti ja palkintojenjako The Award Ceremony of childrens’ event KanteleKimara Kantelekonsertti Temppeliaukion kirkossa (Lutherinkatu 3, Helsinki). Kanteleliiton tunnustusten jako ja Vuoden yhtye Duo Cecilia. Kantele concert in Temppeliaukio church (Lutherinkatu 3) Kilpailupaikat varmistuvat myöhemmin. Osoitteesta kantele.net/kilpailut löydät tuoreimmat tiedot. Competition locations will be announced later at kantele.net/competition. Lisäksi järjestetään pop up -konsertteja kisapäivien (la-su) aikana! There will also be pop up -concerts during the competition days (sat-sun)! MUUTOKSET JA TARKENNUKSET TODENNÄKÖISIÄ! PRELIMINARY PROGRAMME (SUBJECT TO CHANGES!) 29 k ntele
Voiko taidetta mitata? Kantelekilpailut kokoavat jälleen kerran kanteleensoittajat yhteen huhtikuussa. Kilpailutapahtuma on vuosien myötä vakiinnuttanut asemansa kanteleväen kokoontumispaikkana. Kilpailujen yhteydessä tulee aina pohdittua, miten taidetta voi mitata. Voidaanko kilpailusuorituksia mitenkään arvioida yhteismitallisesti? Onko soittamisessa tarpeen kilpailla? Soittajat saavat kilpailuista esiintymisvalmiutta ja mahdollisuuden verrata omaa osaamistaan muihin soittajiin. Kilpailuissa menestyneet ovat saaneet julkisuutta ja esiintymistilaisuuksia. Lisäksi moni nuori on saanut kilpailuista lisäkipinää opintoihinsa. Nuorimpien soittajien osalta on kilpailuhenkisyyttä vähennetty muuttamalla kouluikäisten soittajien tapahtuman luonnetta. KanteleKimarassa ei pienimpiä soittajia laiteta paremmuusjärjestykseen, vaan soittajien taso ilmaistaan taitoluokilla. Kilpailuilla on myös muita vaikutuksia. Kilpailut kokoavat opiskelijat ja opettajat eri puolilta Suomea verkostoitumaan. Yhteistyö Sibelius-Akatemian kanssa on myös antanut monelle musiikinopiskelijalle mahdollisuuden opiskella musiikkitapahtuman tuottamista kilpailujen yhteydessä. Toivotan kaikille kilpailijoille onnea ja menestystä kilpailuihin! Puheenjohtajan tervehdys Susanna Heinonen 30 k ntele
Liitto tiedottaa Kanton ja Kanteleliiton yhteinen koulutusja kevätpäivä vietetään maaliskuussa Tampereen seurakuntien talolla. Kouluttajana toimii Somatic Pilates -ohjaaja, kanteleensoittaja ja soitonopettaja Salla Pesonen aiheenaan ”Oma keho instrumenttina”, eli kanteleensoittajan kehonhuolto ja soittoergonomia, muusikon työn fyysisyys sekä ergonomiaopetus osana kanteleensoiton opetusta. Koulutuspäivän osallistumismaksu on Kanton ja Kanlin jäsenille 20 euroa (opiskelijajäsenille 10 euroa), muille osallistujille 40 euroa (opiskelijat 20 euroa). Kanto ja Kanli tarjoavat osallistujille aamukahvit ja kokoustarjoilut. Omakustanteisesta lounaasta tarjotaan lisätietoja osallistujille lähempänä koulutuspäivää. Ilmoittaudu mukaan 7.3. mennessä (Huom! Ilmoittautumisaikaa jatkettu, entinen määräaika 28.2.) )sähköpostilla Kanto ry:n puheenjohtaja Emma Kuntsille osoitteeseen emmakuntsi@gmail.com tai tekstiviestillä Tervetuloa Kanteleliiton ja Kanteleensoiton opettajat ry:n kevätpäivään 28.3. Tampereelle! numeroon 0400 343 338, ja ilmoita samalla mahdollisesta erityisruokavaliostasi. Kutsu Kanteleensoiton opettajat ry:n vuosikokoukseen Kanteleensoiton opettajat ry:n vuosikokous pidetään 28. maaliskuuta 2015 kello 16.00 Tampereella. Kokous pidetään Tampereen seurakuntien talolla Näsin salissa osoitteessa Näsilinnankatu 26, 33200 Tampere. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Kutsu Kanteleliitto ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen Kanteleliitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 28. maaliskuuta 2015 kello 16.30 Tampereella. Kokous pidetään Tampereen seurakuntien talolla Näsin salissa osoitteessa Näsilinnankatu 26, 33200 Tampere. Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Kevätpäivän ohjelma: 10.00 Kanteleensoittajan aamujumppa 10.30 Oma keho instrumenttina -keskustelua musiikin fyysisyydestä 11.30 Lounas 13.00 Ergonomiaopetus osana kanteleensoiton opetusta 15.30 Loppukeskustelu 16.00 Kanteleensoiton opettajat ry:n vuosikokous 16.30 Kanteleliiton kevätkokous 31 k ntele
Kanteleliiton hallitus vuonna 2015 Marko Aho Anu Alviola Senni Eskelinen Susanna Heinonen (puheenjohtaja) Laura Ikonen Jane Ilmola Pekka Lovikka (varapuheenjohtaja) Sarah Palu Mikko Perkoila Aino Ruotanen Outi Sané Olga Shiskina Satu Sopanen-Helisalo (varapuheenjohtaja) Kanteleliiton toiminnanjohtajana vuonna 2015 jatkaa Anna Wegelius, toimistosihteerinä Leeni Wegelius ja Kantele-lehden pää toimittajana Jimmy Träskelin. Folklandia ja liiton jakamat tunnustukset Kanteleliitto osallistui tammikuun alussa tuttuun tapaan Folklandia-risteilyyn. Risteilyn kantele-edustus oli energistä, mukana olivat muun muassa Äijäkanteleet. Edellisvuosista poiketen Kanteleliiton tunnustukset Vuoden yhtyettä lukuunottamatta julkistetaan Kansainvälisten kantelekilpailujen yhteydessä 18.4. Helsingissä. Tule mukaan juhlahumuun! Seuraa ilmoittelua Kanteleliiton sivustolla kantele. net ja Facebook-sivulla, josta käyvät ilmi kaikki ohjelman lisäykset. Liity nyt Kanteleliittoon, voit voittaa kanteleen! Viereisen sivun lomake löytyy myös pdf-muodossa osoitteesta kantele.net/liity. Levitä kanteletietoutta vaikkapa oppilaillesi ja musiikista nauttiville ystävillesi tulostamalla lomake netistä. Jokainen 30.4. mennessä jäsenhakemuksen jättänyt osallistuu 5-kielisen kanteleen arvontaan! Äijäkanteleet esittäytyivät Folklandian 20-vuotisjuhlagaalassa risteilyn alkumetreillä. Kuva: Jimmy Träskelin 32 k ntele
Mukana on 136 upeaa kaikenikäistä ja –tyylistä soittajaa Suomesta ja ulkomailta! Tule mukaan kisatunnelmaan! Kanteleliiton jäsenenä sinulla on vapaa pääsy kaikkiin kilpailutapahtumiin. Käy kilpailujen sivuilla osoitteessa kantele.net/kilpailut. Liiton jäsen saa myös tulevaisuudessa ottaa maksutta osaa kilpailuihin. Julkaisemme vuonna 2015 neljä Kantele-lehteä. Saat seurata alan tapahtumia, lukea mielenkiintoisia henkilökuvia ja ihastella erilaisia ilmiöitä. Vuoden viimeisen lehden mukana saat upean liitelevyn. Kantele.net on kotisivumme. Tapahtumakalenterissa tiedotamme kaikista tietoomme tulleista kantelekonserteista. Sivustolla toimii aktiivinen kanteleiden ostoja myyntipalsta, johon voit maksutta jättää oman ilmoituksesi. Löydät Kanteleliiton myös Facebookista, Twitteristä ja Instagramista! Kanteleliiton ja Kanto ry:n sääntömääräiset kevätkokoukset ja koulutuspäivä pidetään 28.3. Tampereen seurakuntien talolla. Kouluttajana toimii Somatic Pilates -ohjaaja, kanteleensoittaja ja soitonopettaja Salla Pesonen aiheenaan ”Oma keho instrumenttina”. Koulutuspäivän osallistumismaksu on Kanton ja Kanlin jäsenille 20 euroa (opiskelijajäsenille 10 euroa), muille osallistujille 40 euroa (opiskelijat 20 euroa). Lisätiedot Kantele-lehti 1/2015 ja kantele.net. Ilmoitamme Kanteleliiton yhdistysjäsenten leireistä ja koulutustapahtumista maksutta Kantele-lehdessä ja Kantele.net:ssä. KanteleFest järjestetään vuorovuosin kantelekilpailujen kanssa. Valmistelemme parhaillaan vuoden 2016 KanteleFestiä. Kanteleliitolla on parikymmentä 5-kielistä kannelta liiton jäsenille maksuttomaan lainakäyttöön. Kanteleet ovat olleet niin Berliinin filharmonikkojen käsissä kuin päiväkotikiertueellakin. Lisäksi Kanteleliitolla on edullisesti jäsenille vuokrattavissa 5 kotikanteletta. Jos nurkissasi lojuu hyväkuntoinen käyttämätön kantele, voit lahjoittaa sen Kanteleliitolle, joka lainaa soitintasi edelleen lapsille ja nuorille. Lainakanteleiden kysyntä on kova! Kanteleliitolla on useita julkaisuprojekteja työn alla, muun muassa uusintapainos Hannu Syrjälahden erittäin suositusta Tuulikannel-nuottikirjasta. Tiedotamme niistä Kantele-lehdessä. Tiesitkö, että Kanteleliitolla on sisarjärjestö Japanissa? Nihon Kantele Tomonokaissa on yli sata jäsentä. Kanteleen soittajia on runsaasti myös Amerikassa sekä Keski-Euroopassa. Levitäthän sinäkin kanteleen sanomaa kansainvälisille verkostoillesi. Ilahduta kaukaista ystävääsi kantelemusiikilla! Liity nyt Kanteleliiton jäseneksi! Uusien jäsenten kesken (liittymisajakohta 1.1.2015 – 30.4.2015) arvotaan uunituore Lovikan 5-kielinen kantele (Arvo 158 euroa)! Henkilöjäsenyys 30€/ vuosi, perhejäsenyys 5€/vuosi, kannatusjäsenyys ja yhteisöjäsenyys 50€/vuosi. III KANSAINVÄLINEN KANTELEKILPAILU HELSINGISSÄ 17.-19.4.2015 KANTELE-LEHTI JA LIITELEVY KANTELE NETISSÄ KEVÄTPÄIVÄ TAMPEREELLA 28.3.2015 LEIRIT JA SEMINAARIT KANTELEFEST KANTELEKOKOELMA JULKAISUTOIMINTA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA KANTELELIITON JÄSENENÄ OLET MONESSA MUKANA! • • • • • • • • • Jäsenhakemuslomake ja säännöt: http://www.kantele.net/kanteleliitto/liity Toimistosihteerimme Leeni Wegelius vastaa mielellään, jos sinulla on kysyttävää: leeni.wegelius@kantele.net +358 50 564 5966
Kanteleita kirjastoista 34 k ntele
Kirjastokantele-projekti toteutettiin yhdessä Joensuun kirjaston kanssa kesän ja syksyn 2014 aikana. Se oli samalla myös opinnäytetyöni Karelia-ammattikorkeakoulun musiikkipedagogilinjalle. Ideana oli, että kirjastosta saisi kuka tahansa lainata itselleen 5-kielisen kanteleen sekä itseopiskelumateriaalin sen soittamiseen. Ajatus oli mietityttänyt minua jo pari vuotta, kun joku ehdotti lainattavaa kannelta aivan ohimennen. Opinnäytetyön aihetta pohtiessani asia palasi mieleeni. Nykyisinhän kirjastosta saa lainattua paljon muutakin kuin kirjoja, esimerkiksi kävelysauvoja, porakoneita ja naamiaisasuja. CD:t ja DVD:t ovat jo vakiinnuttaneet asemansa kirjastoissa, vaikka niitäkin voisi ajatella eksoottisina tuotteina kirjojen maassa. Tavoitteeni oli yksinkertainen: saada kaikki soittamaan kannelta tai ainakin tehdä harrastuksen aloittamisesta mahdollisimman helppoa. Itseopiskelu ja soittimen lainaaminen ovat hyvin matalan kynnyksen keinoja aloittaa uusi harrastus. Tällöin uuden soittimen hankintaan ei tarvitse sitoutua heti rahallisesti, vaan voi kokeilla, olisiko tämä sopiva soitin juuri minulle. Varsinkin vanhempien näkökulmasta soittimen lainaaminen ensi alkuun voi tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta. Toisaalta taas aikuisetkin voivat kokeilla rauhassa kotonaan soittamista ennen tunneille uskaltautumista. Halusin myös tuoda uudenlaista näkyvyyttä kanteleelle ja innostaa uusia ihmisiä tämän mukavan soittimen pariin. Oppimismateriaaliin kuuluu soitto-opas ja opetusvideoita. Soitto-opas kulkee kanteleen mukana, ja siinä annetaan ohjeita soittoasennosta, sormijärjestyksistä sekä sointuotteista. Oppaassa on myös nuotteja sekä linkit opetusvideoihin, jotka löytyvät netistä tarkan linkkiosoitteen avulla. Opetusvideoita pääsee katsomaan myös Joensuun kirjaston nettisivuilta. Opas ja videot tukevat toisiaan, sillä opetusvideoilla en selitä kaikkea enää alusta alkaen, vaan saatan jollain videoilla viitata soitto-oppaaseen. Oppaassa taas viitataan opetusvideoihin, joista kappaleen voi kuulla ja saada ohjeita esimerkiksi rytmin käsittelyyn. Haasteena tässä kantele kaikille -suunnitelmassa oli kohderyhmän suuruus. Miten tehdä oppimateriaali, joka sopisi kaikenikäisille ja -tasoisille? Alun perin ideani oli tehdä tiukasti vain alkeissoitto-opas, jossa olisi kaikenikäisille sopivia alkeiskappaleita. Työstäessäni oppaan Ainakin se, että niistä kaikista saa lainattua nykyisin 5-kielistä kanteletta. Joensuussa lainakanteleiden mukana kulkee myös oppimateriaalia. TEKSTI JENNI VENÄLÄINEN PIIRROS TIINA VENÄLÄINEN VALOKUVAT TATU KAIHUA Mikä yhdistää Joensuun, Tornion ja Kallion kirjastoja? 35 k ntele
ohjelmistoa huomasin kuitenkin haluavani mukaan myös vaikeampia kappaleita. Ystävän vinkistä päätin laajentaa oppaan sisältöä ja lisätä kappaleisiin vaikeustasot. Näin ollen oppaasta tuli läpileikkaus monenlaisista soittotekniikoista. Mielestäni tämä pieneltä vaikuttava suunnanmuutos voi tuoda Kirjastokanteleelle lisää lainaajia, sillä nyt myös aikaisemmin kanteletta soittaneet tai todella motivoituneet lainaajat saavat soitto-oppaasta enemmän irti. Soitto-oppaan kussakin luvussa on ensin lyhyt teoriaosuus, jonka jälkeen tulevat kulloistakin aihetta käsittelevät nuotit. Soittoasennon jälkeen kerrotaan näppäilysormijärjestyksistä ja ensimmäisessä kappaleessa pääpaino on oman sormijärjestyksen löytämisessä. Siihen liittyvä kappale koostuu 1. ja 5. kielen pompottelusta sekä asteikkokuluista. Näppäilykappaleista edetään pikkuhiljaa sointukappaleisiin. Kappaleissa käytetään vain I, IV ja V sointuja, mutta esittelen myös muita sointuja teoriaosuudessa. Lopuksi oppaassa on vielä erikoistekniikoita, eli mattaja huiluäänet sekä sekatyyli. Aivan viimeisenä tosin on yllätys: blueskierron soittaminen. Halusin jotain yllättävää ja hauskaa oppaan loppuun ja tajusin, että bluesissahan käytetään 5-kielisen perussointuja: I, IV ja V sointuja! Opetusvideoita on melko paljon, jokaiselle kappaleelle ja aiheelle on omansa. Mielestäni tämä oli järkevintä, sillä silloin itseä kiinnostava kohta löytyy helpoiten ja tarvittaessa vaikeaa kohtaa on helppoa katsoa monta kertaa uudelleen. Videointi oli jännittävää puuhaa: sain huomata, kuinka vaikeaa onkaan opettaa kameraa! Halusin videoilta välittyvän samanlaisen innostavan ilmapiiriin kuin soittotunneilla parhaimmillaan on. Aluksi se oli hyvin hankalaa, sillä yksin kameralle höpöttely ei tuntunut kovin luontevalta. Kokeilin Joensuun kulttuurija kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula, Jenni Venäläinen, ja musiikkiosastan Kati Piepponen uunituoreiden kirjastokanteleiden äärellä. 36 k ntele
myös kuvaamista kaverin kanssa, mutta loppujen lopuksi jännitin sitä liikaa. Pelastukseni olivat mielikuvaharjoitukset: ennen jokaista ottoa mietin, millainen ihminen nyt tätä videota katsoisi ja millaisia tunteita haluaisin hänessä herättää. Kappaleiden valinta ja säveltäminen aiheuttivat aluksi päänvaivaa, sillä mietin paljon, millaisen kuvan kanteleesta ne antaisivat. En halunnut missään nimessä antaa 5-kielisestä kanteleesta tylsää vaikutelmaa, mutten toisaalta halunnut kalastella lainaajia tämän hetken popkappaleilla, sillä parin vuoden kuluttua ne olisivat jo vanhentuneita. Lisäksi projekti oli kansanmusiikin päättötyöni, joten senkään vuoksi en halunnut sukeltaa pelkästään pop-maailmaan. Kappaleiden valinnassa vaikutti myös suuri intoni säveltää omaa musiikkia. Niinpä ajattelin hyödyntää sitä, sillä silloin voisin ainakin tehdä juuri sellaisia kappaleita kuin halusin soitto-oppaaseen ottaa. Kaiken tämän lisäksi myös tekijänoikeusasiat vaikuttivat päätöksiini oppaan teossa. Minulle oli paitsi kiinnostavinta ja opettavaisinta mutta myös helpointa tehdä kaikki itse. Näin voisin tietää koko soitto-oppaan tekijänoikeuksien kuuluvan minulle. Soitto-oppaan tekeminen yksin oli melkoinen kokemus, hyvässä ja pahassa. Jos nyt aloittaisin samaa urakkaa uudestaan, pyytäisin luultavasti jonkun tekemään projektin kanssani. Toisaalta opin aivan valtavasti uusia asioita prosessin aikana. Konkreettisista asioista opin esimerkiksi paljon tekniikasta, sillä kuvasin ja editoin opetusvideot itse. Suurempia linjoja olivat uusien työskentelytapojen oppiminen sekä ison kokonaisuuden hallinta. Seuraavaksi tarkoituksena olisi saada Kirjastokantele-konseptia muihinkin Suomen kirjastoihin sekä oppimismateriaalit kirjastoihin, joissa jo pelkkää kanteletta saa lainattua. • • • • • Kirjastokanteleet ja oppimateriaalit valmiina lainattaviksi Joensuun kirjastossa. 37 k ntele
Joensuun kirjaston lisäksi myös Helsinkiläinen Kallion kirjasto on vastikään lisännyt tarjontaansa viisikielisten kanteleiden lainauspalvelun. Keskiviikkona 28.1.2015 kirjasto järjesti aiheesta tiedotustilaisuuden, jossa kuultiin myös Aino Kurjen soolokonsertti. Tilaisuuden päätteeksi kaksi kirjaston käyttäjää väläytti kirjastokorttiaan lainauspisteellä ja käveli ulos mukanaan tuliterä viisikielinen. ”Äänitteiden lainaus kirjastoissa laskee koko ajan, kun musiikkia saa nykymaailmassa niin paljon muualta”, sanoo Kallion kirjastonjohtaja Kirsti Tuominen. ”Siksi päätettiin lähteä kokeilemaan, että miten toimisi tällainen omaehtoisen musiikintekemisen tukeminen – auttaminen oman tekemisen alkuun.” Kirjaston musiikkiosaston henkilökunnalta alkujaan lähtenyt ajatus otti tuulta siipiinsä jo viime vuoden alussa, kun kirjastoon hankittiin kolme lainattavaa ukulelea. Syksyllä soittimia hankittiin kaksi lisää, koska ne olivat kaiken aikaa lainassa. ”Silloin kun minä olen aloittanut työurani, kirjastoissa lainattiin vain kirjoja”, pian eläkkeelle jättäytyvä Tuominen muistelee. ”Nyt kirjaston tarjonta on monipuolistunut, eikä se rajaudu enää lainaamiseen: on suosittuja lukupiirejä ja esimerkiksi neulontapiirejä, ja meillä ukulelejen hankinnan jälkeen järjestettiin muun muassa konsertteja ja soittotyöpajoja.” Ajatus soitinvalikoiman kartuttamisesta juuri kanteleella tuli oman kokemuksen kautta. ”Olen itse hieman soittanut kanteletta”, sanoo erikoiskirjastonhoitaja Outi Rantanen. ”Se on viehättävä ja lempeä-ääninen soitin, joka houkuttelee improvisoimaan. Se on myös oivallinen sellaiselle ihmiselle, joka ajattelee, ettei pysty oppimaan minkään soittimen soittamista: siitä tulee heti ensi kokeilulla kaunista musiikkia. Ajattelin, että jospa muutkin ihmiset innostuisivat kokeilemaan sitä.” Kirjastolle kanteleet toimitti F-musiikki, koska kaupungin alaisena hankinnat täytyy tehdä sopimus toimittajilta. Musiikkiliikkeen valikoimasta henkilökunta päätyi valitsemaan F-musiikin soitinkorjaajanakin toimivan pääkaupunkilaisen soitinrakentaja Jarno Salon viisikieliset kanteleet. ”Nämä soittimet olivat siinä mielessä erilaisia kuin muut viisikieliset, että niissä pystyy keskimmäistä kieltä hieman siirtämällä vaihtamaan sävellajin duurista molliksi”, Rantanen kertoo. Kallion kirjastolla toivotaan, että viisikielisten kanteleiden lainausmahdollisuus edesauttaisi uuden kantelebuumin ja laajemmankin kantele kirjastoihin -ilmiön syntymistä. Kirjasto on valmis myös laajentamaan omaa kantelevarastoaan, mikäli kysyntää riittää. ”Nyt meillä on kaksi kanteletta, joista toinen on punainen ja toinen katu-uskottavasti musta”, Kirsti Tuominen sanoo. ”Seuraamme tilannetta, ja jos ne kiinnostavat samalla lailla kuin ukulelet, täytyy soittimia hankkia lisää.” Kanteleen lainaus ja varaus tapahtuu kirjastoKirjaston uudet tuulet TEKSTI JA KUVAT JIMMY TRÄSKELIN 38 k ntele
kortilla paikan päällä. Muusta kirjaston aineistosta poiketen soittimia ei pysty varaamaan internetin kautta. ”Haluamme, että soittimet haetaan täältä ja palautetaan tänne, jotta voimme aina välissä tarkastaa niiden kunnon”, Outi Rantanen sanoo. ”Jos ne olisivat normaalissa varausjärjestelmässä, ne lähtisivät kiertämään kotikirjastosta muihin kirjastoihin, ja silloin kunnon ylläpitäminen hankaloituisi.” Kanteleen lainaajan odotetaan kohtelevan soitinta samanlaisella kunnioituksella kuin mitä tahansa muutakin lainattavaa aineistoa. Esimerkiksi kielen katkeamisesta lainan aikana ei kuitenkaan koidu lainaajalle kustannuksia. ”Varmasti kieliä katkeaa”, Rantanen toteaa. ”Kun niin käy, me vaihdamme kielet täällä ennen seuraavaa lainausta. Olemme harjoitelleet sitä kovasti!” • • • • • Kirjastonjohtaja Kirsti Tuominen (vasemmalla) luovutti ensimmäisen lainakanteleen Reija Arnbergille. Oikealla: Aino Kurki juhlisti Kallion kirjaston lainakanteleita soolokonsertilla. 39 k ntele
KAKSI RETRIITINOMAISTA PIENKANTELEVIIKONLOPPUA KESÄLLÄ 2015 Alkeiskurssi 26.-28.6. ja jatkokurssi 31.7.-2.8. Kurssit on tarkoitettu aikuisille, jotka haluavat soittaa 5-kielistä kanteletta omaksi ilokseen, pysähtyä hetkeksi musiikin äärelle ja virkistäytyä tuottamalla itse musiikkia omista lähtökohdista käsin. Alkeiskurssille voi osallistua ilman aiempaa musiikkitaustaa tai soittokokemusta. Myös soittimen voi lainata paikan päällä. Jatkokurssilla käytetään 5-15-kielisiä kanteleita ja syvennytään soittotekniikkoihin ja oman musiikin tekemiseen. Pääpaino on kuitenkin edelleen kunkin soittajan henkilökohtaisessa suhteessa omaan soittimeen. Osallistua voi edellisten vuosien tapaan joko molempiin viikonloppuihin tai vain toiseen. Kursseille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 10 osallistujaa. Hinta 260 € sisältää opetuksen, ruuan, majoituksen ja opettajan pitämän konsertin. Opettajana toimii MuT Arja Kastinen. Kurssit pidetään Kortiston luomutilalla Mäntsälässä, www.kortistontila.fi. Lisätietoa: www. temps.fi. Tiedustelut ja alustavat ilmoittautumiset: arja.kastinen@temps.fi LAHDEN 41. VALTAKUNNALLINEN KANTELELEIRI 7.-12.6.2015 Finn-Kanteleet ry järjestää kanteleleirin Siikaniemen kurssikeskuksessa viehättävän järvimaiseman keskellä. Leirin ohjelmaan kuuluu päivittäin 30 min mittainen yksityistunti ja 60 min kanteleorkesteritunti suurkanteleella sekä halukkaille lisäksi 30 min kestävä 5-kielisryhmä. Orkesterit ja 5-kielisryhmät jaetaan tasoryhmiin. Kaikille tunneille tarvitaan oma soitin ym. soittotarvikkeet. Leiri sopii erinomaisesti niin aloittelijoille, harrastajille kuin ammattilaisillekin. Leirin taiteellinen johtaja on Johanna Aho-Salakka (MuM), muina opettajina Anu Itäpelto (MuM), Noora Laiho (MuM), Laura Linkola (mus. yo), Aino Meisalmi-Minkkinen musiikkipedagogi (AMK) ja Roni Tuomivirta (mus.yo). Leiripäällikkönä toimii Eevi Hölsä (kasvatust.yo). Leirin ilmoittautumismaksu on 30 € ja leirimaksu alle 12-vuotiailta 260 € (yht. 290 €) ja yli 12-vuotiailta 320 € (yht. 350 €). Sisarusalennus on 30 € toisen sisaruksen maksusta. Leirimaksu sisältää yksityistunnit, kanteleorkesteritunnit ja 5-kielisryhmän, majoituksen 2-4 hengen hotellitasoisissa huoneissa sekä täysihoidon (aamiainen, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapala sekä sauna ja uima-altaan käyttö). Leirille on mahdollista osallistua myös päiväleiriläisenä, jolloin leirimaksu on 200 €, ja siihen sisältyy perusleirimaksuun kuuluvat oppitunnit ja ohjattu vapaa-ajan toiminta. Ruokailut maksetaan erikseen ja niiden suuruus riippuu siitä, mihin ruokailuihin leiriläinen osallistuu. Leirillä on mahdollista osallistua myös valinnaisaineisiin lisämaksusta. Tänä vuonna valinnaisaineita ovat mm. kanteleen huolto, 10-11-kielinen kantele ja musiikkiliikunta. Ryhmät kestävät päivittäin 30 min. Ilmoittautumislomakkeesta löytyy lisätietoa valinnaisaineista. Tarkemmat esittelyt leirin sisällöstä löytyvät Finn-Kanteleiden Facebook-sivuilta (osoite alla). Ilmoittautuminen päättyy 17.4.2014 ja ilmoittautumismaksu (30 €) tulee olla silloin maksettuna. Oppilaat valitaan leirille ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumislomakkeen voi tulostaa Finn-Kanteleiden Facebook-sivuilta tai pyytää sähköpostitse se Eevi Hölsältä. Lomakkeesta löytyy myös leirin tilinumero. Kysy lisää: leiripäällikkö Eevi Hölsä, p. 040 843 0642, eevi_holsa@hotmail.com www.facebook.com/finnkanteleet www.kantele.net www.siikaniemi.fi Lahden seurakuntayhtymän Siikaniemen kurssikeskuksen osoite: Siikaniementie 210, 16730 Hollola. KESÄLEIRIT 2015 40 k ntele
KESÄLEIRIT 2015 ILOMANTSIN 44. KANTELELEIRI JA SOITINRAKENNUSKURSSI POGOSTAN KOULULLA (Ylätie 8, 82900 Ilomantsi) ILMOITTAUTUMINEN MAALIS-HUHTIKUUSSA (jälki-ilmoittautumismaksu huhtikuun jälkeen 20 €) KANTELELEIRI 6. – 14.6.2015 (alk. 415 €*) SOITINRAKENNUSKURSSI 7. – 14.6.2015 (170 €, sis. vain opetus) *) sis. perusopetus, ruokailu ja lattiamajoitus luokissa Opettajina kanteleleirillä: Alviola Anu, Cederberg Irina, Eskelinen Senni, Hiltunen Tiina, Honkonen Ulla, Kurki Aino, Takkinen Tiina, Teirikangas Saija, Vartiainen Jenny, Venäläinen Jenni, Äijälä Heidi Opettajana soitinrakennuskurssilla: Okkonen Erkki ja Leinonen Aaro Tiedustelut kanteleleireistä: marja.liisa.keinanen@gmail. com tai puh. +358 40 579 4905 Tiedustelut soitinrakennuskurssista: erkki@okkonen.fi tai puh. +358 40 525 9756 Kanteleleirin ja soitinrakennuskurssin Ilomantsissa järjestää Pohjois-Karjalan Musiikkiyhdistys ry. Ilmoittautumislomakkeet ja lisäinfoa osoitteesta: musiikkiyhdistys.yhdistysavain.fi KAMU’15 LASTEN JA NUORTEN KANSANMUSIIKKILEIRI Päivölän virkistyskoti, Nummela. KAMU on 8-17 -vuotiaille. Pääsoitin voi olla: viulu, alttoviulu, avainviulu, kanteleet, puhaltimet , yksi-, kaksitai viisirivinen haitari, kitara, mandoliini, ukulele tai kosketinsoittimet. Leirillä yhteissoittoa, yhtyesoittoa ja yksityisopetusta. leirin vastaava järjestäjä Suomen Kansanmusiikkiliitto. Lisätiedot: www.kansanmusiikkiliitto.fi/kamu ETHNO FINLAND 3.-9.8.2015 Päivölän virkistyskoti, Nummela. Kansainvälinen kansanmusiikkileiri nyt Suomessa ensimmäistä kertaa. Ethno perustuu workshopeille ja Ethnon perusta on, että leiriläiset opettavat toisilleen omaa kansanmusiikkiaan. Ethno Finlandin taiteellisina johtajina ovat kokeneet Ethno-opettajat Allan Skrobe ja Antti Järvelä. Opetuskieli englanti. Leirin järjestää Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Jeunesse Musicales International ja yhteistyökumppanit. Lisätiedot: www.kansanmusiikkiliitto.fi/ ethnofinland SOMMELO MUSIC FESTIVAL: INTERNATIONAL KANTELE COURSE 29TH OF JUNE 4TH OF JULY 2015 in Kuhmo. Musiikkijuhla Sommelon Kansainvälinen Kanteleleiri 29.6.-4.7.2015 Kuhmossa. Teachers/Opettajat: Eva Alkula, Vilma Timonen, Anu Alviola. Price/Hinta: 275€ (Includes school accommodation, meals and access to all Sommelo concerts in Kuhmo / Hinta sisältää koulumajoituksen, ruokailut ja pääsyn Sommelon konsertteihin Kuhmossa) More information and enrolment: www.sommelo.net/kurssit Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa: www.sommelo.net/kurssit Tervetuloa! 41 k ntele
Käy katsomassa uusilta sivuiltamme... www .lov ik ka .co m Lineaarinen mikrofoni akustisiin soittimiin kuten viulu, kitara, kontrabasso, kantele, jouhikko, sitar jne. Lineaarisuus merkitsee tasaista vastetta koko äänialueella. Mikrofoni kiinnitetään tarralla soittimeen ja on helposti vaihdettavissa soittimesta toiseen. Ehrlund-mikrofoni 340€ Etuvahvistin 125€ Ehrlund-mikrofoni Tmi Rauno Nieminen www.raunonieminen.com / rauno.nieminen@ippnet.fi / 050 3387783
Tilaa Jimmy Träskelinin suunnittelema Kantele kultaa muistot 2015 -seinäkalenteri helposti lomakkeella osoitteessa kantele.net TAI lähetä sähköpostia leeni.wegelius@kantele.net TAI leikkaa ja postita alla oleva tilauskortti TAI soita 050 564 5966 Tahdon sen! Tilaan Kantele kultaa muistot 2015 -kalenterin kappalehintaan 10€ + postikulut (1-4 kpl) tai 10€ ilman postikuluja (5 kpl tai enemmän) Tilaan Kantele kultaa muistot -kalenterin Tilaaja/maksaja Sukunimi Etunimi Osoite Postinumeroja toimipaikka Matkapuhelin Sähköposti Sukunimi Etunimi Osoite Postinumeroja toimipaikka Tilauksen saaja, jos eri kuin maksaja Määrä / kpl: __________________________ muista postimerkki! Kanteleliitto ry Hämeentie 34 D 00530 Helsinki Ehdit vielä kullata valtaosan vuodestasi! seinäkalenteri 2015 Käy katsomassa uusilta sivuiltamme... www .lov ik ka .co m Tmi Rauno Nieminen
K NTELEen ole osa maailmaa KANTELE.NET Facebook.com/kanteleliitto