LAULUJUHLAT 1887 · KILPAILUT · BHUTAN · KARI
2·2005
SISÄLLYS
Jyväskylän laulujuhlat 1887 . . . . . . . . . . . . . . 5
kREETA HAApASALON kONSERTTI
Rauhallisen lohikäärmeen maassa . . . . . . . . 11
kANTELE bHUTANISSA
KANTELEKILPAILUT 2005 . . . . . . . . . . . . . . . . 14
TERVEHDYkSET kILpAILUOHJELMA kONSERTIT kILpAILUINfOA ILMAkANTELE 2005
Kari ja kanteleiden kirjo . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Kantelemestari Sulo Huotari in memoriam . . . 28 Jäsenhankintakilpailu 2005 . . . . . . . . . . . . . 33
kANTELELIITTO TARVITSEE SINUA! pAUL SALMISEN TYöN JATkAJA ON pOISSA MONINAISUUDEN pUOLESTApUHUJA kARI DAHLbLOM
Leeni ja Anna Wegelius sekä Jigme Drukpa , s. 11
kevätpäivä, s. 29
kari, s. 23
KANTELE
2·2005
TÄMÄN LEHDEN VÄRISIVUT TARJOAA:
2
27. vuosikerta 2 · 2005 PÄÄToImITTAJA Timo Väänänen 040-522 7188
Virolainen kannel Pärnun kanteletapahtumassa s. 29
AD Ilari Ikävalko JULKAISIJA JA KUSTANTAJA kanteleliitto r.y. Hämeentie 34 D 00530 Helsinki puh. 050-5645 957 mail@kanteleliitto.org www.kanteleliitto.org ToImITUSNEUvoSTo Sami kangasharju Outi Linnaranta Sanna pitkänen-Eerola Satu Sopanen-Helisalo Timo Väänänen ToImITUS JA TAITTo pro Motius ky porvoonkatu 11 b 54 00510 Helsinki lehti@kanteleliitto.org AIM: kanneltaja@mac.com KUvAT kuvat pro Motius ky:n, ellei toisin mainita PAINoPAIKKA kauhavan kirjapaino www.kauhavansanomalehti.fi ILmESTYmISTIEDoT 4 numeroa vuodessa Tilaushinta 15 euroa/vsk Tilaukset liiton toimistosta AINEISTo- JA JULKAISUPÄIvÄT 1. nro 1.3. 31.3. 2. nro 2.5. 31.5. 3. nro 1.8. 31.8. 4. nro 1.11. 30.11. ISSN 0357-6892 KANSI Gudkovin aikainen kantele
VAKIOT
Pääkirjoitus .................................... 4 Puheenjohtajan palsta ..................... 4 Julkaisut ......................................... 9 Kanteleensoittajien matkassa ......... 10 Liitto............................................. 27 Ajankohtaista ............................... 29 Opettajan päiväkirja ..................... 30 Nuotti .......................................... 32 Ilmoitukset .................................... 34
Kreeta Haapasalo (1813-93) tyttärineen Kreeta-Sofia Räisänen ja Sanna Stermark, s. 5
Kuva: Sibelius-museo
KANTELE
3 2·2005
PÄÄKIRJoITUS
TIMO VÄÄNÄNEN
PUHEENJoHTAJAN PALSTA
SATU SOpANEN-HELISALO
Tuntematon suuruus Aurinkoa ja kanteleita!
Eräs virolainen opiskelija Sibelius-Akatemiassa kertoi teologian opiskelijalle soittavansa kannelta. Teologi ihmetteli, miksi virolainen soittaa suomalaista soitinta, johon virolainen kanneltaja sanoi, että kannel on virolainen soitin. Teologi sanoi, ettei se ole totta. "Kanteleenhan rakensi Väinämöinen!" Meillä on mahtava myyttien ja uskomusten kokoelma kanteleesta, mutta kuinka paljon meillä on tietoa? Kanteleesta puhuttaessa joutuu hyvin usein sanomaan, ettei varmaa tietoa ole. Osittain syynä on soittimen pitkä ikä, mutta osittain myös tutkimuksen puute. Tuntuu uskomattomalta, että meillä on jotain niin ainutlaatuista ja vanhaa kulttuurissamme, mutta sitä ei paljonkaan tutkita. Odotammeko ehkä, että ulkopuoliset kiinnostuvat? Pitäisikö kiinalaisten tai amerikkalaisten tutkijoiden tarttua asiaan, jotta suomalaisetkin kiinnostuisivat? Riittäisikö sekään? Ehkä kantele on meille liian lähellä mutta liian etäinen asia tutkittavaksi. Kanteleensoittajilta kysytään usein, mikä on soittimen alkuperä, kuinka vanha se on, millainen perinne sillä on, ja mitkä ovat samantapaisia soittimia maailmalla. Olisiko meidän syytä etsiä vastauksia näihin kysymyksiin? Olemmeko kiinnostuneita tietämään? Kesäkuussa kajahtavat kanteleet leikkimielellä ja ihan tosissaan! Jyväskylään kokoontuu kolmen päivän aikana mahtava määrä kanteleen soittajia. Lähes 200 soittajaa kilpailee erilaisissa kokoonpanoissa 68.6.2005. Tämä on historian suurin joukko osallistujia kanteleensoittokilpailuissa. Olen erittäin iloinen tästä ennätyksestä, sillä sehän tarkoittaa, että kanteleella menee hyvin! Vaikka kilpaileminen on jännittävää ja totista hommaa, saa se aikaan myös paljon positiivista energiaa. Lisäksi kisat ovat loistava foorumi esittää omaa osaamista ja tuoda soivat terveiset kotipaikkakunnalta. Kilpailujen vastapainoksi on muutakin ohjelmaa. Luvassa on mahtavia konsertteja sekä pitkäaikainen haaveeni, supisuomalainen Ilmakantele-kisailu polkaistaan käyntiin 6.6.2005 illalla. Luulen, että jopa Ilmakitarafestivaalitkin kalpenevat tämän leikkimielisen ja kaikenikäisille tarkoitetun tapahtuman rinnalla. Kantelekisojen lisäksi monilla festivaaleilla on soittajia esiintymässä yksin ja yhdessä muiden muusikoiden kanssa. Varmasti taas paljon uusia korvia kuulee ja kokee kanteleen soittoa ensimmäistä kertaa elämässään. Kesätapahtumien ja kasvavan soittajakunnan ansiosta voisi todeta, että kesä on kanteleen sesonkiaikaa. Nautitaan siitä!
KANTELE
2·2005 4
Monen silmissä kiilsi kyynel
Kreeta Haapasalon konsertti Jyväskylän laulujuhlilla 1887
KANTELE
5 2·2005
reeta Haapasalo (18151893) oli 1800-luvun tunnetuin talonpoikaisnainen ja tunnetuimpia naistaiteilijoita. Neljännesvuosisadan hän kulki kanteleineen ja lauluineen kautta koko Suomen Suuriruhtinaanmaan ja aina Pietariin ja Tukholmaan saakka, ensin herrojen hoveissa, sitten markkinoilla ja kansanhuveissa. Lehdistö seurasi herkeämättä hänen matkojaan ja menestystään. Sitten seurasi hiljainen vuosikymmen Varkaudessa, lähellä Kreeta Sofiaa, omaa tytärtä ja soittokumppania. Kukaan ei voinut aavistaa, että Haapasalon elämän hienoin ja onnellisin aika taiteilijana oli vasta tulossa. Uusi aikakausi alkoi Jyväskylän laulujuhlilla kesäkuussa 1887. Haapasalo oli silloin 71-vuotias. ansanvalistusseuran järjestämät laulujuhlat olivat musiikillisia suurkatselmuksia ja samalla aikansa suurimpia kansankokouksia, kansanjuhlia. Ensimmäiset yleiset laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Jyväskylässä 1884, toiset kesäkuussa 1887. Kansanvalistusseuran, raittiusyhdistysten, vapaapalokuntien, työväenyhdistysten ja nuorisoseurojen kuorot ja torvisoittokunnat edustivat tulossa olevaa uutta aikakautta. Järjestöjen avulla koko yhteiskuntaa organisoitiin uuteen uskoon. Jyväskylän toisilla juhlilla 1887 oli esiintymässä 13 kuoroa ja 9 soittokuntaa, yhteensä nelisensataa soittajaa ja laulajaa. Viipurissa parikymmentä vuotta myöhemmin oli esiintyjiä juhlapaikalla jo kolmisentuhatta. Suomalaisessa kulttuurissa oli syntymässä jotain aivan uutta. Kreeta Haapasalo kanteleineen oli tärkeimpiä vertauskuvallisia yhdyssiteitä vanhan ja uuden välillä. ähestyvien juhlien tärkeän uutisen kertoi helsinkiläinen ruotsinkielinen sanomalehti Finland kesäkuun alussa 1887: "Greta Haapasalon, tunnetun kanteleensoittajan, on Kansanvalistusseuran juhlakomitea päättänyt kutsua Jyväskylän laulu- ja soittojuhlille." Haapasalo oli todellakin edelleen tunnettu. Hänestä oli kirjoitettu myös Varkauden mökin hiljais-
K
elon aikana. Arvid Liljelund oli kesällä 1885 käynyt maalaamassa myöhemmin lukuisina toisintoina Suomen koteihin levinneen maalauksen. Seuraavana kesänä mökille poikkesi kansanlaulujen keruumatkallaan ylioppilas Ilmari Krohn merkiten muistiin Haapasalon tunnetuimman laulun Mun kanteleeni kauniimmin. Laulu ilmestyi pianosäestyksellä varustettuna jo seuraavana talvena nimellä Kreeta Haapasalon kannel. antele oli kansallisena symbolina Jyväskylän juhlilla hyvin esillä. Uusi, valtaisa esiintymislava oli koristeltu lipuin, viirein ja köynnöksin. Taustalla oli mahtava Suomen vaakuna kahden lyyran välissä olevalla vihreällä kilvellä. Puhujakorokkeen eteen oli köynnösten kannattamana punaiselle pohjalle maalattu kantele. Juhlilla lausuttu runo ylisti kanteletta kaiken suomalaisen laulun ja soiton vertauskuvana: Kai'u Suomen kanteloinen, nouse soitto sointumaan, Laulu soi'os suomalainen, Vartu voimaks kautta maan! Soinnuttele kaikki kielet Suomen kielin laulamaan! Yhdistele miesten mielet Suomen mielin toimimaan! Kai'u Suomen kannel oi, Suomen laulu, soitto soi! aanantai 13.6.1887 oli ensimmäinen varsinainen juhlapäivä. Sunnuntaina oli taivas ollut synkässä pilvessä ja vähän väliä oli satanut, mutta "koitti sitten maanantai-aamu kirkkaana ja päiwäpaisteisena. Tyytywäisyys asui mielissä ja ilo kuwasteli kaswoilla." Klo 1 j.p.p. eli siis yhdeltä iltapäivällä oli lyseon juhlasalissa konsertti, josta monessa valtakunnan lehdessä ilmestyi laajempi ja innoittuneempi kuvaus kuin mistään muusta laulujuhlien konsertista. uopiolaisen Sawon toimittaja kiittelee: "Mitä kauneimman kiitoksen ansaitsewat ne soiton ja laulun suosijat, jotka
TEkSTI: HEIkkI LAITINEN, kUVAT: SIbELIUS-MUSEO, SANOMALEHDET: HELSINGIN YLIOpISTON kIRJASTO, HISTORIALLINEN SANOMALEHTIkIRJASTO
K
K
M
L
K
KANTELE
2·2005 6
oliwat kehoittaneet wanhaa kanteleensoittajatarta saapumaan juhlaan. Sillä tawalla sai monikin, joka ei ennen ole kannelta kuullut, tutustua sen omituisiin alkuperäisiin säweliin." Kaikki saivat näin tilaisuuden osoittaa "kunnioitustaan wanhan esi-isiltä perityn taidon alkuperäisimmälle edustajalle". Odotukset olivat korkealla, mutta "niin loistawata menestystä kuin tuli", ei kukaan ollut osannut odottaa.
S
awon toimittaja jatkaa: "Kun minä tulin konserttisaliin, oli se jo niin täynnä, että ainoastaan tunkemalla woi päästä sisään. Näkö heti owesta oli hauska. Se pani hetikohta suomalaisen
rinnassa kansalliset soittimet wäräjämään." "Lawalla on kolme naista, kullakin heistä kannel edessään. Ylinnä seisoo Greeta Haapasalo itse ja hänen edessään wähän alempana nuo toiset kaksi naista. Heidän pukunsa oli kansallispuku. Ei kuitenkaan tuo neitosten käyttämä kirjawa sekoitus kaikenlaisista wäreistä, mutta tawallinen sawolaisen talonemännän waateparsi: harmaa hame ja siniraitainen huiwi kaulassa." "Monen silmissä kiilsi kyynel." Tamperelaisen lehden mukaan "hänen kanteleensa säweleet oliwat tehneet läsnäolioihin niin waltaawan waikutuksen, että moni sitä kyynelsilmin kuulteli". Salin ulkopuolelle jääneiden toivomuksesta Haapasalo esiintyi heille vielä erikseen. aajimman kuvauksen Kreeta Haapasalon konsertista kirjoitti Finlandin erikoistoimittaja. Keskellä ruotsinkielistä selostusta on Haapasalon suomenkielinen laulu sanatarkasti siteerattuna. Iltapäivällä annettiin täällä omassa lajissaan erikoinen konsertti, nimittäin lahjakkaan, aikanaan paljon puhutun kanteleensoittajatar Greta Haapasalon kantelekonsertti. Tästä konsertista en voi olla kertomatta vähän lähemmin. Konsertti pidettiin lyseon juhlasalissa. Salin toiseen päähän oli pystytetty palanen suomalaista maisemaa: koivuja, kuusia ja niiden varjossa sammalpeitteinen kivi. Tässä vihreydessä, tukien kanteleitaan kiveen, seisoi kolme soittajaa: Greta Haapasalo, hänen tyttärensä Sofia Räisänen sekä hänen sisarentyttärensä Sanna Purola; yksinkertaiset eukot puettuina kotitekoisiin leninkeihin ja mustat huivit päässä. Jo ensimmäisillä rakastettavilla, kirkkailla sävelillä, joita he houkuttelivat kanteleistaan esiin, valtasivat he suuren yleisönsä, joka ei täyttänyt pelkästään koko salia ja eteistä, vaan myös suuren osan pihaa; tämän vuoksi salin ikkunat oli avattu. Huolimatta 73 vuoden iästään Kreeta-mummo esitti kanteleen säestyk-
L
KANTELE
7 2·2005
sellä myös lukuisia laulunumeroita kirkkaalla, voimakkaalla äänellä, joka tosin välillä soi väristen, mutta tämä johtui enemmän liikutuksesta kuin iästä. Ensimmäisessä laulussaan, joka, kuten useimmat hänen laulunumeroistaan, oli hänen oma sävellyksensä, hän lauloi ajasta, jolloin hän kanteleensoitolla ansaitsi leipänsä. Laulussaan hän sanoi, että tämä käyminen talosta taloon kantele kädessä oli ollut hänelle raskaampi työ kuin jos hän olisi kulkenut ja vetänyt kivillä lastattua äestä. Seuraava laulu, jonka hän lauloi kyyneleet silmissä, kuului näin: Mitäpäs mä vanha ämmä Laulamaan nyt rupeen? Ikä rupee joutumaan Ja vanhuus mulle tulee. Minä lauloin mielelläni lapsuudestain asti Keski-ijässä paremmin ja vanhana huonommasti; Nuorempana laulelin mitä mieleeni tuli. Nyt jo kaikki laululahjat raukeevat kuin uni, Ääni rupee käriseen, kun yskä rouhii rintaa, Laulakoot nyt nuoremmat, se ompi heidän virka. Kun viimeiset sanat "Laulakoot nyt nuoremmat" jne olivat kaikuneet, kajahutti pienempi naiskuoro nuorin, raikkain ääni "Arvon mekin ansaitsemme" ynnä muita pieniä lauluja kanteleen säestyksellä. Ajatus oli onnistunut ja yleisö ihastunut. Kahden mainitun laulun lisäksi Greta Haapasalo lauloi vielä muutamia hengellisiä lauluja liikuttavan hartaasti ja lämpimästi. Vasta kun useita numeroita oli esitetty da capo sekä oli kohotettu suomalaiselle kanteleensoitolle äänekäs "eläköön", yleisö poistui paikalta.
olmantena ja viimeisenä juhlapäivänä, keskiviikkona 15.6., oli iltakuudelta juhlakentällä suuri kansanjuhla. Ilma oli ihana ja väkeä paljon. Kolmituntisessa ohjelmassa oli kuorojen ja soittokuntien yhteisesityksiä, puheita, voimisteluesityksiä, rinkitanssia ja paljon muuta. Seuraavan päivän lehdet julkaisivat ytimekkään sähkösanoman juhlan tärkeimmästä sisällöstä: "K:lo 6 j.pp. alkoiwat kansanhuwit, joissa oli kansaa tuhansittain koolla. Esitelmän piti pastori J. Päiwärinta, ja kanteleensoittaja Kreeta Haapasalo soittaa helkytteli kantelettaan, ihastuttaen soitollaan lukuisaa yleisöä."
K
KANTELE
2·2005 8
JULKAISUT
PIENI TIE PELTOKANKAALLE
pTkY Elgland kvartetti pTkYCD-001 peltokankaan työväentalon kansansoitinyhtye peltokankaan Työväentalon kansansoitinyhtyeen Elgland kvartetti soittaa venäläisiä kansansoittimia. Tärkeimpinä instrumentteina ovat domrat, mutta mukana on myös venäläinen kantele eli gusli. kari Dahlblom soittaa levyllä alttodomraa sekä siipimäistä guslia. Levy on äänitetty yhtenä kesäisenä viikonloppuna ja siitä välittyy mukava tunnelma elävästä musisoinnista ja slaavilaisesta tunnelmoinnista. Yhtyettä voi kuulla livenä mm. Jaroslavin musiikkifestivaaleilla!
MINÄ SOITAN KANTELETTA 1 JA 2
Sari kaasinen kuvitus Jukka Laukkanen WSOY 2004 ja 2005 www.wsoy.fi Viisikielisen kanteleen oppimateriaaliksi on ilmestynyt kahden kirjan paketti. Ykkösosa on suunnattu kanteleensoittajan ensimmäiseksi oppikirjaksi ja iloisen kuvituksensa ansiosta soveltuu hyvin pienillekin muusikon aluille. Toinen osa esittelee lisää soittotekniikoita mutta on ennen kaikkea monipuolinen ohjelmistokirja ja soveltuu hyvin musiikkiopistossa opiskeleville. kirjasta löytyy sekä soolo-, että yhtyeohjelmistoa. Molemmissa kirjoissa on satakunta sivua, alussa viisikielisen viritys- ja huolto-ohje sekä lopussa lyhyet tekstiosuudet.
KELLA TIKSUMIST...
Eesti keeled AVA MUUSIkA, AVA002 www.ainagan.ee Eesti keeled -yhtye yhdistää hienosti kansanmusiikin ja jazzin tunnelmia. kella tiksumist eli kellon tikitystä on juuri ilmestynyt. Ainutlaatuinen kitaroiden, kannelten ja laulun yhteinen, rauhallinen harmonia kunnioittaa soittimien ominaista sointia. Aikaisempi levy Sabaga täht eli pyrstötähti on saanut kiitosta kriitikoilta ja tämä levy jatkaa samoilla linjoilla. Toivottavasti tätä yhtyettä saadaan pian kuulla myös Suomessa.
KANTELE
9 2·2005
KANTELEENSoITTAJIEN mATKASSA
Kuka tietää
"Opettaja on herättäjä, kasvamaan saattaja, joka kysyy oppilaiden todellisia tarpeita. --- ei ole kahta samanlaista elämänkaarta. Jokainen on minuutensa." (Simo Skinnari: pedagoginen Rakkaus, pS-kustannus 2004) Simo Skinnarin kirja pedagoginen Rakkaus on tullut minulle läheiseksi. Sen lisäksi, että se tukee ajatusta kokonaisvaltaisuudesta opettajan työssä, sen lukeminen on aina hoitava ja eheyttävä kokemus. Uskallan luottaa ammattiossamiseni lisäksi intuitioon ja siihen, että kukin oppii omalla tavallaan. Ajatus, etten voi opettaa suorituksia irrallaan elämästä, vahvistuu.
PITÄISIKÖ oPETTAJAAKIN KEHUA
Ystäväni kymmenvuotias lapsi ihmetteli, kun soitonopettaja ei koskaan kehu häntä. Ystäväni sanoi lapselleen, että harjoitellaan ensi viikon läksy yhdessä oikein hyvin, niin kyllä opettaja sitten kehuu. He harjoittelivat ahkerasti ja loppuviikosta kappale olikin jo hallussa. Ystäväni sanoi pojalleen: "Hyvä, se meni hienosti." Tuli soittotunti. Lopputunnista lapsi sanoi opettajalle: "kotona kun harjoittelin, äiti sanoi minulle 'HYVÄ'". Opettaja oli hetken hiljaa ja vastasi: "Ehkä sinä soitit tämän kappaleen kotona hyvin." Olin lasteni kanssa Etelä-Ranskassa 7 viikkoa ja menin yksityisille ranskankielen tunneille. Niitä piti nuori pariskunta. Rouva oli ala-asteen opettaja, joka oli erikoistunut lasten kielelliseen kehitykseen ja mies oli puhelinyhtiön insinööri, jonka haaveena oli olla opettaja. Eräällä kerralla kysyin miesopettajalta menneestä aikamuodosta. Hän päästi ison röhönaurun ja sanoi: "Imperfekti, voi kuulkaa se on niin helppo, odottakaahan kun pääsette subjunktiiviin. Se vasta on vaikea." En kysellyt enää enempää kieliopista. Toisella kerralla luin naiselle ääneen ranskalaista lastenkirjaa. kun olin päässyt kappaleen loppuun, hän sanoi: "kuinka osaattekin lukea noin. Te luette todella hyvin". Siitä lähtien, vajavaisesta ranskankielen taidostani huolimatta, luen mielelläni mitä vain ääneen ranskaksi. Äännän mielestäni aika kauniisti.
Kannustamalla paras
kun olen osannut opettajana ottaa huomioon oppilaan kehitysasteen, elämäntilanteen, ympäristön, kun olen osannut pitää tunnin, jossa oppilas on saanut ahaa-elämyksen, hänessä on syttynyt halu treenata seuraavaksi kerraksi, kun olen saanut hänet itse keksimään otsikon esitykselleen, kun olen voinut osoittaa hänen edistyksensä, olen kehunut häntä ja tukenut häntä heikkouksien kehittämisessä ja tunti on ollut kokonaisuus, kaari jossa on alku - keskikohta - loppu. Mitä seuraavaksi? Opetus meni hienosti ja oppilas on mahtava. Osasin olla tukeva, enkä korostanut omaa erinomaisuuttani. Mutta nyt haluaisin mennä kahvilaan ja tavata kollegan tai oman opettajani. kertoa hänelle onnistumisestani, ruotia opetuksen käänteet ja huomioida oma taitavuuteni ja ensi kerraksi hiottavat särmät. Oppilaan onnistumisen lisäksi, haluaisin saada palautetta omasta onnistumisestani. Siitä, että tuen versoa uljaaseen kasvuun ja suurena vehreänä puuna kaipaan itsekin lämmintä aurinkoa ja virkistävää sadetta.
PÄIVI JÄRVINEN Kirjoittaja on vapaa ohjaaja-koreografi, pedagogi ja esiintyjä. Hän on työskennellyt monipuolisesti tanssin, teatterin, oopperan ja kansanmusiikin parissa.
Lähtökohta
Mitä paremmin tunnen jokaisen oppilaani yksilönä, sitä helpompi minun on auttaa oppilasta kokonaisvaltaisiin oppimiskokemuksiin. Johdattaa hänet oppimistilanteisiin, jossa oppilaan aistit avautuvat uudella tavalla.
KANTELE
2·2005 10
RAUHALLISEN LoHIKÄÄRmEEN mAASSA
kantele soi ensi kertaa bhutanissa, kun Anna ja Leeni Wegelius saivat kutsun esiintyä maan pääkaupungissa Thimphussa Jigme Drukpan pyynnöstä. kaustisella vajaa kymmenen vuotta sitten esiintynyt ja Norjassa musiikin maisterin tutkinnon suorittanut taiteilija esittää bhutanilaista kansanmusiikkia ja toimii maassaan kansanmusiikin opettajana. Hän työskentelee vararehtorina bhutanilaista kansanperinnettä vaalivassa Rapassa (Royal Academy of performing Arts).
Tiikerin pesä on yksi Bhutanin tunnetuimmista luostareista. Se sijaitsee kolmen kilometrin korkeudessa valtavalla jyrkänteellä. Myös lapset pukeutuvat kiraan.
TEkSTI JA kUVAT: TUIJA WEGELIUS
KANTELE
11 2·2005
perheemme sai tilaisuuden vierailla tässä aika vaikeasti saavutettavassa Himalajan vuoristossa sijaitsevassa maassa helmikuussa. Sisareni Tainan kolmilapsinen perhe on viettänyt maassa kohta kaksi vuotta, sillä Ilari pohto työskentelee Yk:n tehtävissä bhutanin postilaitoksessa. Tainan onnistui hankkia meille kutsuviisumit, mikä oli suuri helpotus matkabudjettiimme. Normaalisti turistit maksavat 200 dollaria päivässä vierailustaan bhutanissa.
Kanteleet mukaan
bhutan on pieni maa. Se on pintaalaltaan noin Uudenmaan kokoinen ja väestön määrä lienee miljoonan luokkaa; maassa tehdään kevään aikana väestölaskenta. Melkein kaikki bhutanissa asuvat tuntuvat tietävän toisensa. Tainakin tutustui sattumalta Jigme Drukpaan. Jigme kertoi, että oli esiintynyt Suomessa kaustisella. kuin ihmeen kaupalla myös me täällä Suomessa olimme kuulleet Jigmestä, koska Annan ja Leenin kanteleensoiton opettaja Sanna Huntus oli toiminut hänen oppaanaan kaustisella. Jigme pyysi, että tytöt ottaisivat kanteleensa mukaan bhutanilaisten ja suomalaisten yhteistä esitystä varten. Esiintymisen järjestyminen ei ollut mikään yksinkertainen asia, sillä lupa esitykseen piti anoa ministeriöltä. Rapan oppilaat esiintyvät yleensä vain valtion ja ministeriön tilaisuuksissa sekä tsechuissa. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan Jigmen opettaja, jo iäkäs herra Ap Dowpai. Hän on saanut kuninkaalta bhutanin parhaan soittajan arvonimen "Druk Thuksey". Yleisön joukossa oli edustettuna bhutanin ja Suomen lisäksi katsojia Tanskasta, Ranskasta, Hollannista, Englannista, Uudesta-Seelannista ja Japanista, sen verran harvinaisesta tapahtumasta oli kysymys. Anna ja Leeni soittivat viisi kappaletta, joista kolmessa he myös lauloivat.
Bhutanin kuningaskunta ja buddhalaisuus
bhutania hallitsee kuningas Jigme Singye Wangchuck. Maan hengellinen johtaja on ylimunkki Je khenpo. buddhalaisuudella on erittäin tärkeä osa ihmisten elämässä. Maassa on kymmeniä luostareita ja tuhansia munkkeja ja nunnia. Maan suurimmat nähtävyydet ovat satoja vuosia vanhat tsongit, valtavat rakennukset, joista johdetaan yhä maan hengellistä ja maallista elämää. Luostarit on rakennettu pyhille paikoille korkealle vuoristoon, vaikeakulkuisten polkujen päähän. Saimme olla mukana myös tsechussa, buddhalaisessa juhlassa, jota vietetään joka kuukausi vuorotellen eri puolilla bhutania. Tällä kertaa juhla oli punakhan tsongissa. Juhla kestää useita päiviä. kansaa kokoontuu eri puolilta maata elämään mukana tässä tanssia, laulua ja musiikkia sisältävässä uskonnollisessa tapahtumassa. Näimme uskomattoman näytelmän elävää kansanperinnettä, jota ei varmasti monessa maassa enää tapaa. Naamiotanssin traditio on elänyt samanlaisena satojen vuosien ajan. Oman leimansa bhutaniin antaa myös se, että ihmiset pukeutuvat arkisinkin kansallisasuihinsa; naiset kiraan ja miehet ghohon. punaasuisia munkkeja tulee vastaan jyrkillä luostaripoluilla. Muita länsimaalaisia ei juuri näy.
KANTELE
2·2005 12
Naisetkin soittamaan
Rapan oppilaat olivat kiinnostuneita esityksestä. Jigme kertoi, että tämä oli ensimmäinen kerta kun kantele soi bhutanissa. Toinen ihmetyksen aihe oli se, että soittajat olivat tyttöjä, sillä bhutanissa soittaminen on miesten tehtävää. Naiset laulavat ja tanssivat, mutta eivät soita muuta instrumenttia kuin eräänlaista munniharppua. Jigme toivoikin, että Annan ja Leenin esimerkki rohkaisisi myös tyttöjä soittoharrastuksen pariin. Suomalaisen osuuden jälkeen Rapan oppilaat soittivat ja tanssivat. Jigme soitti bhutanilaisella luutulla ja parilla erilaisella huilulla sekä munniharpulla, ja esitteli samalla soittimet. Esitys päättyi yleisön ja esittäjien yhteiseen piiritanssiin. Tilaisuus oli meille suomalaisille mieleenpainuva. Oli hauska näky katsoa suomalaisia kanteleita buddhalaisen alttarin ääressä. Jigme Drukpa muisteli lämmöllä vierailuaan kaustisella. Sieltä hän kertoi saaneensa inspiraatiota kehittää kansanmusiikin koulutusta bhutanissa. Vuonna 2007 buddhalainen kuningaskunta bhutan viettää 100-vuotisjuhlaa. Silloin varmaan seuraavan kerran soi myös länsimainen kansanmusiikki bhutanissa. Luettavaa: Zeppa Jamie: Ylitse taivaan ja maan (Tammi, 2000, alkuteos beyond the Sky and the Earth: a Journey into bhutan, pan books, 1999)
(yllä) Himalajan lumihuiput kohoavat bhutanissa yli 5000 metriin. (keskellä) Naamiotanssi punakhan tsechussa. (alla) Rapan oppilaita bhutanilaisissa kansallispuvuissa. Oikealla Jigme Drukpa.
KANTELE
13 2·2005
KANTELEKILPAILUT 2005
Hyvä kanteleväki!
Taiteen tekemisestä voi nauttia yksinkin. Yhteisten elämysten myötä on kuitenkin mahdollista tuntea meille jokaiselle tärkeää yhteenkuuluvuutta. Luovat ajatukset ja luovat teot syntyvät kaikkein parhaiten innostavassa ympäristössä. Hedelmällisintä on, kun ajatuksia ja tekoja voi vaihtaa toisten luovien ihmisten kanssa: musisoida yhdessä, oppia toisilta ja antaa jotakin omista taidoistaan. Saksassa toteutettiin 1990-luvulla laaja, monivuotinen tutkimus musiikin harrastamisen vaikutuksesta ala-asteikäisten lasten henkiseen kehitykseen. Tulokset olivat päätähuimaavia: soittoharrastus vaikutti erittäin myönteisesti sosiaaliseen kyvykkyyteen, älykkyyden kehittymiseen, keskittymiskyvyn paranemiseen, luovuuteen ja yleiseen koulumenestykseen. Säveltäjä Kalevi Aho on pohtinut syitä mykistäville tutkimustuloksille. Aho toteaa, että luovien harrastusten avulla ihminen voi käsitellä tunteitaan ja kasvattaa tietoisuuttaan itsestään ja ympäristöstään. Toiseksi, kulttuuriharrastuksista puuttuu epäterve kilpailu: vaikka taidekilpailuja toki järjestetään, niissä ei niinkään kilpailla muita vastaan, vaan ennen kaikkea oman itsensä kehittämiseksi ja voittamiseksi. Kolmanneksi, soittaminen teettää työtä aivojen kaikilla kerroksilla ja kehittää näin monipuolisesti erilaisia kykyjä. Yhteissoitossa ja esityksissä puolestaan kehittyvät sosiaaliset taidot, kyky tukea ja innostaa toista sekä vastuunkanto omasta suorituksesta. Vaikka mainittu tutkimus on tehty nimenomaan lapsista, lienee perusteltua ajatella, että soittotaito - sekä harrastuksena että ammattimaisena - vaikuttaa myönteisesti myös nuorten ja aikuisten ihmisten elämään. Tärkeintä kuitenkin on, että soittaminen tuottaa niin soittajalle kuin mahdolliselle kuuntelijallekin iloa. Tätä on vaikea todeta hienovireisimmilläkään tutkimuksilla, mutta tunne on tuttu jokaiselle musiikista nauttivalle. Soittaminen on yksi tapa ilmaista itseään ja luoda uutta. Musiikin tradition tuntemuksen avulla löydämme myös tapoja kuunnella ja ymmärtää menneisyyden ihmisiä ja kulttuureita. Kanteleen kaltaisessa perinnesoittimessa, jota kuitenkin on mahdollista käyttää kekseliäästi lähes missä tahansa musiikin lajissa, menneisyys ja tulevaisuus yhdistyvät kiehtovasti. Kolmannettoista kantelekilpailut osoittavat suosiollaan, että soittotaito on voimissaan ja että kilpailua pidetään soittajienkin keskuudessa mielekkäänä tapana saada taidoilleen näkyvyyttä. Jokainen osallistuja voittaa saadessaan ja antaessaan soittamisen iloa. Toivotan kaikille antoisia kantelekilpailuja! Helsingissä, toukokuussa 2005 Tanja Karpela Kulttuuriministeri
KUVA: VALTIONEUVOSTO
KANTELE
2·2005 14
KANTELEKILPAILUT 2005
Kantele symboloi suomalaista kulttuuria
ollut myös kuorokaupunki. Tunnettuja jyväskyläläisiä kuoroja ovat esimerkiksi Musica-kuoro, Naiskuoro Vaput, Jyväskylän Studiokuoro, Jyväskylän oopperakuoro ja Kamarikuoro Cantinovum, mieskuorot Sirkat ja Seminaarinmäen Mieslaulajat sekä lapsikuoro Vox Aurea.
Jyväskylä Sinfonia on toiminut kaupungissa jo 40 vuotta kunnallisena orkesterina, ja konsertteja on lähes viikottain. Kantele ei ole orkesteKUVA: JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI rillemmekaan vieras soitin. Jyväskylä Sinfonian Puolan Näin lukee oman, 32-kielisen kanteleeni kiertueella vuonna 2004 oli solistisoittikaikukopan sisällä. Noin kaksikymmentä mena kantele, jota soitti paikallinen kanvuotta sitten olin mukana kanteleenrakenteletaiteilija Aino Meisalmi-Minkkinen. tajien ryhmässä Mikkelissä. Mukana oli lisäkseni noin kymmenkunta eläkeiässä Jyväskylässä toimivat kolme musiikin opeolevaa miespuolista henkilöä. Sain oman tusta antavaa laitosta, Jyväskylän yliopis32-kielisen kanteleeni valmiiksi siitä huoton musiikin laitos, Ammattikorkeakoulun limatta, että ryhmä ei kovinkaan paljon musiikin koulutusohjelma ja konservatorio luottanut nuoren aikuisen naisen soittiovat koonneet voimansa yhteiseksi Suomamen rakennustaitoihin. laiseksi musiikkikampukseksi. Yhdistämällä tutkimusta ja käytännön osaamista, Muistan tuolloin pohtineeni kanteleen ja toimimalla yhteistyössä yritysten kanssa kantelemusiikin merkitystä suomalaisen sekä hyödyntämällä eri toimijoiden kanmusiikin kirjossa. Nuoret musiikinharsainvälisiä yhteyksiä Musiikkikampus rastajat tulivat tuona aikana voimakkaasti pyrkii koulutustarjonnassaan vastaamaan esille oman musiikkikulttuurinsa kautta. sekä opiskelijoiden tarpeisiin että työeläPerustettiin elävän musiikin yhdistyksiä. män muuttuviin vaatimuksiin. Samalla Kontrasti kantelemusiikin ja nuorten eläkampus ylläpitää, voimistaa ja rikastuttaa vän musiikin ja punkin välillä oli suuri. musiikillista perinnettämme kalevalaisen Tilaa kanteleelle tarvittiin ja edelleen musiikin ajoista nykyaikaan, kanteleesta tarvitaan, jotta "emme unhoittaisi Väinön tämän päivän pop-, rock- ja jazzmusiiksoittoja". kiin. "Kansa nuori nousevainen tiedon tiellä rientäväinen älä unhoita runoja jo ruostuneita Väinön soittoja" On erinomainen asia, että kantelemusiikkikilpailut pidetään Jyväskylässä. Jyväskylä kaupunkina edustaa monia musiikillisia arvoja. Jyväskylä tunnetaan kulttuuritapahtumien kaupunkina, joissa musiikilla on olennainen osa. 1950-luvulla kaupungissa pantiin alulle Jyväskylän Kesä, joka viettää kuluvana vuonna 50 -vuotisjuhlaansa. Jyväskylä on pitkään Jyväskylän kaupungin puolesta toivotan mieleenpainuvia soitantoja kaikille teille, jotka osallistutte esiintyjinä, yleisönä tai tilaisuuden järjestäjinä 13. Valtakunnallisiin kantelekilpailuihin. Jyväskylässä, toukokuussa 2005 Laila Kontkanen Sivistystoimenjohtaja
KANTELE
15 2·2005
KANTELEKILPAILUT 2005
KILPAILUOHJELMA · Maanantai 6.6.2005
kilpailupaikka: JYVÄSkYLÄN AMMATTIkORkEAkOULU / MUSIIkkI pitkäkatu 18-22 kamarimusiikkisali
klo 11.00-12.15
Sarja 13-15-vuotiaat (kvartetit ja kvintetit)
1. 2. 3. 4. 5. kardemimmit, Espoo Heliät, Joensuu Rimmat, Jämsä käenpiiat/pojat, Espoo Luomukanteleet, Helsinki
klo 12.15-13.15 klo 13.15-14.15
Lounastauko Sarja 13-15-vuotiaat (triot)
1.Vanaja-kanteleet, Hämeenlinna 2. "käenpiiat" trio, Espoo 3. Aarnio, Hirvilahti 4. Ainokaiset, Jyväskylä
klo 14.15-14.30 klo 14.30-15.25
Tauko Sarja 13-15-vuotiaat (duot ja suuryhtyeet)
1. 2. 3. 4. Duo prima, Mikkeli Elsa, Jyväskylä Duo "käenpojat", Espoo Quatarina, Jyväskylä
klo 15.25-15.45 klo 15.45-16.55
Tauko Sarja alle 13-vuotiaat (kvartetit ja kvintetit)
1. 2. 3. 4. 5. Iloset, Joensuu IHMU-kanteleet, Helsinki piccolo-kanteleet, Espoo Auringonkukat, Joensuu Millimollit, Espoo
KONSERTTI
klo 19.00-21.00 Vapaa pääsy
ILTAJAMIT JA ILMAKANTELE 2005
NIkOLAINSALI Asemakatu 6, II kerros LISÄTIETOJA SIVUILLA 21 ja 22
KANTELE
2·2005 16
KANTELEKILPAILUT 2005
KILPAILUOHJELMA · Tiistai 7.6.2005
kilpailupaikka: JYVÄSkYLÄN AMMATTIkORkEAkOULU / MUSIIkkI pitkäkatu 18-22 kamarimusiikkisali
klo 10.00-11.20
Sarja alle 13-vuotiaat (duot)
1. Duo Hyppivät Nuotit, Jyväskylä 2. Girlpower, Lahti 3. Mustikat, Espoo 4. Halla, Haapavesi 5. Roro TT, Lahti 6. kova kaksikko, Jyväskylä 7. Mansikat, Espoo
klo 11.20-11.45 klo 11.45-12.35
Tauko Sarja alle 13-vuotiaat (suuryhtyeet)
1. kanterellit, Espoo 2. Espoon musiikkiopiston kantelekamut, Espoo 3. vpk (villit pakilan kantelistit), Helsinki
klo 12.35-14.00 klo 14.00-15.15
Lounastauko Sarja 16-18-vuotiaat sekä 19-vuotiaat ja vanhemmat (suuryhtyeet)
1. Rämpsäkät, Oravisalo 2. brelo, Espoo 3. UniOn, Helsinki
klo 15.15-15.40 klo 15.40-16.50
Tauko Sarja 16-18-vuotiaat (duot ja triot)
1. Sytyke, kokkola
Sarjaan 19-vuotiaat ja vanhemmat kuuluva Sytyke esittää oman kilpailusuorituksensa poikkeuksellisesti tässä.
2. Duo Jyrää, Oravisalo 3. pyhäjokilaakson kanteleduo, Haapavesi 4. Chlicé, Jyväskylä
KONSERTTI
klo 18.30 Vapaa pääsy
MUSIIKKI VIRTAA kantelemusiikkia kaikilla tyyleillä
· Virtaa-kvartetti · kanteletrio Toivo Alaspää - Matti Kontio - Timo Väänänen · Brelo, vuoden kanteleyhtye 2005 LISÄTIETOJA SIVULLA 21
KANTELE
17 2·2005
"NUORI GENELEC - OTAKSUN?"
8020A - tuorein tulokas Genelecin 8000-sarjaan. Tämä 4" bassolla varustettu aktiivikaiutin tarjoaa aitoa Genelec-laatua uudessa koko- ja hintaluokassa. 8020A:ssa sovelletaaan samoja uraa uurtavia teknisiä ratkaisuja kuin suuremmissakin, hiljattain arvovaltaisen MIPA-palkinnon (Music Industry Press Award) voittaneissa 8000-sarjan kaiuttimissa. Alumiinista valettu pyöreäkulmainen MDETM-kotelo, parannettu DCWTM-suuntain, uusi taakse aukeava bassorefleksiputki, uudet kaiutinelementit... 8020A:n 66-20000 hertsin (+/-2,5 dB) taajuusvaste ja jopa 105 dB:n maksimiäänenpaine eivät ole suoritusarvoja, joita on totuttu odottamaan kahdelta tämänkokoiselta kaiuttimelta. 7050B-aktiivisubwoofer on Genelecin toinen uutuus, joka täydentää ja laajentaa 8020A:n tai suuremman 8030A:n bassotoistoa alas 25 hertsiin asti. Tämä 8" elementillä ja 5.1-kanavaisilla liitännöillä varustettu Genelec LSETM-sarjan subwoofer on bassotoiston kulmakivi niin stereo- kuin monikanavasovellutuksissakin. Katso lähin jälleenmyyjä kotisivuiltamme ja käy tutustumassa nuoreen Geneleciin.
8000 series
Kuvassa 8020A ja 7050B LSETM subwoofer
www.genelec.fi
Genelec Oy, Olvitie 5, 74100 IISALMI P 017-838 81, 09-618 575 37, F 017-812 267 Email genelec@genelec.com
KANTELEKILPAILUJA TUKEVAT
Kuvassa 8020A ja 7050B LSETM subwoofer
Hanki Klassikkoteokset
Heikki Laitinen
A. O. Väisänen
Iski sieluihin salama
Toim. Riitta-Liisa Joutsenlahti ja Hannu Tolvanen 28
Kantele- ja jouhikkosävelmiä
27
Anneli Asplund
Kantele
11
Kanteleliitosta tai SKS:n verkkokirjakaupasta www.finlit.fi/kirjat
· ·
Ääniä on akustisen musiikin taltiointiin ja miksaukseen erikoistunut yritys Yrityksen kalusto on siirrettävissä ja soveltuu äänityksiin monenlaisissa konserttitapahtumissa ja -tiloissa Ääniä tarjoaa teille koko tuotantoprosessin äänityksestä valmiiseen julkaisuun asti Pyydä tarjous!
·
www.ray.fi
·
Kanteleen Ääniä · Taito Hoffrén · gsm 040-550 6441 thoffren@aania.fi · www.aania.fi
KANTELEKILPAILUT 2005
KILPAILUOHJELMA · Keskiviikko 8.6.2005
kilpailupaikka: JYVÄSkYLÄN AMMATTIOpISTON kONSERVATORIO pitkäkatu 19-21 Siltasali
klo 10.00-10.40
Sarja 16-18-vuotiaat (kvintetit)
1. Alhidan, Hirvilahti 2. Yka, kokkola
klo 10.40-10.55 klo 10.55-12.25
Tauko Sarja 19-vuotiaat ja vanhemmat (duot )
1. 2. 3. 4. 5. Duo Aava, Joensuu Willimiehet, Lappeenranta Mahla, Lahti Side, Järvenpää Improbatur, Helsinki
klo 12.25-13.45 klo 13.45-14.25
Lounastauko Sarja 19-vuotiaat ja vanhemmat (triot)
1. priemma, kuopio 2. piggu, Järvenpää
klo 14.25-14.45 klo 14.45-15.45
Tauko 19-vuotiaat ja vanhemmat (kvartetit)
1. Särmä, Toijala 2. paussi, Helsinki 3. Outa, Jyväskylä
klo 15.45-17.00 klo 17.00
Tauko Palkintojenjako
KONSERTTI
klo 17.30-18.30 Vapaa pääsy
MESTAREITA LAVALLA
· Tuomariston valitsemia ryhmiä · Duo Heidi Äijälä (kantele) ja Sanna Salo (piano) LISÄTIETOJA SIVULLA 21
KANTELE
2·2005 20
KANTELEKILPAILUT 2005
KONSERTTIOHJELMA
MA klo 19.00-21.00
Vapaa pääsy
Iltajamit ja Ilmakantele 2005
NIkOLAINSALI Asemakatu 6, II kerros
kilpailujen avauspäivän iltana kilpailijat ja perheenjäsenet ovat tervetulleita Nikolainsaliin nauttimaan yhdessäolosta, musiikista, puffetin herkuista ja vauhdikkaasta Ilmakantele 2005 -kilpailusta. Ilmakantele 2005 -kilpailun yleisön lämmittelystä ja juonnoista huolehtivat ilmakanteleen rautaiset ammattilaiset The Eastbeatbrothers. kilpailun lomassa illan musiikista vastaa Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis-Trio, jossa soittavat pekka Nättinen, Ville Ojanen ja Erkki Okkonen. Lisätietoa sivulta 22.
TI klo 18.30
Vapaa pääsy
Musiikki virtaa kantelemusiikkia kaikilla tyyleillä
JYVÄSkYLÄN AMMATTIkORkEAkOULU / MUSIIkkI pitkäkatu 18-22, kamarimusiikkisali
· Virtaa-kvartetti: Ulla Honkonen, Eija Kankaanranta, Elisa Kerola-Tuuri ja Tiina Takkinen
kantelekvartetti Virtaa on perustettu vuonna 2002. kvartetin soittajat ovat taidemusiikkiin erikoistuneita kanteleensoiton ammattilaisia. He kuuluvat siihen sukupolveen, jonka päämääränä on uudistaa kanteleen identiteetti ajan taidemaailmaan luontuvaksi ja joka mielellään tuo esille nykysäveltäjien uutta tuotantoa. kvartetti kantaesittää säveltäjä Seppo Äikkään (s. 1980) teoksen Nice presidentti. Ensilevyään tehtaalta odotteleva trio soittaa mestaripelimanni Toivo Alaspään ohjelmistoa kolmen raavaan miehen voimin. kanteleet enimmäkseen oikein päin ja osittain nurin. Lyhyeltä puolelta virsi kaunis. Vuoden kanteleyhtyeessä soittavat Niko karlsson, Anna-Reetta kohonen, kaisu kulmala, Valtteri Lehto, Janiina Mattila, Essi olkanen, Hanna Olkanen, Sini Olkanen, Tuula Olkanen ja Matias Siivola. Yhtye on toiminut neljä vuotta ja julkaissut ensilevynsä vuonna 2004.
· kanteletrio Toivo Alaspää - Matti Kontio - Timo Väänänen
· Brelo
KE klo 17.30-18.30
Vapaa pääsy
Mestareita lavalla
JYVÄSkYLÄN AMMATTIOpISTON kONSERVATORIO pitkäkatu 19-21, Siltasali
· Tuomariston valitsemia ryhmiä kilpailuista · Duo Heidi Äijälä (kantele) ja Sanna Salo (piano)
Illan ja kilpailujen päätteeksi jyväskyläläinen duo soittaa pekka kostiaisen kantelekonserton osat 1. Allegretto scherzando ja 2. Adagio.
KANTELE
21 2·2005
KANTELEKILPAILUT 2005
KILPAILUINFO
kilpailujen ajan sinua palvelee Info-piste, joka sijaitsee 6.-7.6. Ammattikorkeakoulun aulassa ja 8.6. Jyväskylän ammattiopiston konservatorion aulassa. kilpailuinfo on avoinna klo 8-16 ja palvelee myös puhelimitse numerossa 050 564 5957.
RUOKAILU
Lounas- ja kahvipalvelut ovat tarjolla Ammattikorkeakoulun rakennuksessa (pitkäkatu 18-22) Ravintola Menuetissa. Ravintola Menuetti on avoinna seuraavasti:
MYYNTINÄYTTELY
kilpailupaikalla on soitinrakentajia esittelemässä ja myymässä tuotteitaan päivittäin noin klo 10-16. Mukana ovat koistinen kantele Oy, Soitinrakentajat Amf, Ylitornion Soitintuote ky ja Inkoon Musiikki.
ma 6.6.
Lounas klo 12.15-13.15 kahvilapalvelut klo 14.00-15.00
JÄRJESTÄJÄT
ti 7.6.
kilpailujen järjestäjinä toimivat kanteleliitto ry ja Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelukeskus. kilpailujen suojelijana on kulttuuriministeri Tanja karpela ja ylituomarina Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja Hannu Saha.
Lounas klo 12.35-14.00 kahvilapalvelut klo 14.45-15.45
ke 8.6.
Lounas klo 12.15-13.45 kahvilapalvelut klo 14.15-15.15
ILMAKANTELE 2005
mA 6 .6 . KLo 19-21 NIKoLAINSALI ASEmAKATU 6, II KRS
ILmoITTAUTUmINEN: Kilpailuun ilmoittaudutaan 3.6. mennessä rhuttunen@muusikko.net. Ilmoita yhteystietosi, esityksen nimi ja kesto. Jäljelle jääneitä kilpailupaikkoja voit tiedustella vielä maanantaina 6.6. Kantelekilpailujen Info-pisteestä. SARJAT: Kaikki kilpailijat (soolosta suuryhtyeisiin) soittavat samassa sarjassa. SÄÄNNÖT: Kilpailija(t) voivat käyttää taustanauhaa, jossa on kanteleensoittoa. Järjestäjien puolesta paikalla on minidiscja cd-soitin sekä pieni äänentoisto taustanauhaa varten. Taustanauha ei ole pakollinen. Äänet voi toteuttaa muullakin tavoin. ILMAkanneltapahtumassa käytämme vain mielikuvituskanteleita. ILMAise siis onko ilmasoittimesi pienvai suurkantele tai jotain siltä väliltä! Voit osallistua kilpailuun niin monella kokoonpanolla ja ohjelmanumerolla kuin haluat. Kilpailuissa voit esiintyä omallatai taiteilijanimelläsi. Tuomaristo pidättää oikeuden lyhentää esitysten kestoa tarvittaessa. oSALLISTUmISmAKSU: Kilpailu on
Kanteleliiton jäsenille ILMAinen. Muilta kilpailijoilta peritään 15 osanottomaksu paikanpäällä.
TULE KEIKALLE ILmAN KANNELTA JA PISTÄ SHow PYSTYYN! oTA oSAA TAI TULE ToDISTAmAAN mAAILmAN HISToRIAN ENSImmÄISTÄ ILmAKANTELEKILPAILUA! ILmAISE ITSEÄSI ILmAvASTI TAI TAvALLA, JoSTA ET KANTELEENSoITTAJANA oLE voINUT ENNEN UNEKSIAKAAN . YLLÄTÄ YSTÄvÄSI JA SYÖKSY mUKAAN! KILPAILUN YLEISÖN LÄmmITTELYSTÄ JA JUoNNoISTA HUoLEHTII ILmAKANTELEEN RAUTAISET AmmATTILAISET THE EASTBEATBRoTHERS!
TUomARISTo: Varmista itsellesi huutosakki sillä kilpailussa tuomariston lisäksi voittajan ratkaisee desibelimittari. PALKINNoT: Tuomaristo palkitsee parhaat esitykset harkintansa mukaan.
KANTELE
2·2005 22
Moninaisuuden puolustaja
Kari ja kanteleiden kirjo
kari Dahlblom innostui kanteleesta kuultuaan sitä radiossa. 1960-luvulla ei kuitenkaan ollut helppoa päästä harrastuksen alkuun ja tarvittiin paljon omatoimisuutta ja innokkutta. Innokkuus johdatti keskisuomalaisen perinteen pariin sekä auttoi löytämään kanteleen kansainvälisyyden.
TEkSTI JA kUVAT: TIMO VÄÄNÄNEN
KANTELE
23 2·2005
Kanteleensoitto arvoon
Kari kirjoitti: "Kaikki alkoi siitä, kun kuulin vuosi sitten Neuvosto-Karjalan valtiollisen kansansoitinyhtyeen Kanteleen soittavan klassista musiikkia kanteleella. Silloin minuun iski kantelekärpänen. Oppisinkohan minäkin soittamaan kanteletta? Ryntäsin katsomaan koulun musiikkioppikirjaa vain pari riviä ja pieni valokuva kanteleesta. Petyin. Sainhan tietoa, kun pengoin tietosanakirjoja ja kansantieteellistä julkaisua. Kanteleita on useita eri kokoja alkaen viiskielisestä kromaattiseen suurkanteleeseen asti. Aluksi lainasin naapurini ikivanhan kanteleen. Oli pakko opetella ilman opettajaa koska päteviä opettajia on vain muutamia, jotka kaikki ovat liian kaukana Keski-Suomesta. Tällä hetkelläkään en tiedä muita taidemusiikkiin pohjautuvaa soittotekniikkaa opettavia kanteleensoittajia kuin Tyyne Niikon Lahdesta, Martti Pokelan Helsingistä ja Ilona Porman Oulusta. Nuottiaineistona suurkanteleelle on saatavana ainoastaan Paul Salmisen tuottama kantelekoulu ja kantelekirja sekä Ulla Katajavuoren kanteleohjelmiston osat I ja II. Vaikka ne sisältävätkin kauniita kansanlauluja ja muutamia taidelauluja erittäin hienoina sovituksina, eivät ne kuitenkaan yksinään pysty täyttämään tämän päivän nuoren vaatimuksia. Kolme vuotta sitten ilmoittauduin Kaustisen kansanmusiikkikursseille. Meitä kanteleensoittajia oli vain kaksi. Miksi niin harva nuori soittaa kanteletta? Toissa kesänä pääsin Tyyne Niikon johtamille kantelekursseille Ilomantsiin. Meitä oli siellä 30 tyttöä ja minä ainoana poikana. Tämä tuntui kuitenkin jo paremmalta! Miksei kanteletta arvosteta maassamme vaikka se on kansallissoittimemme? Ottakaa kanteleensoitto oppiaineeksi musiikkiopistoihin! Julkaiskaa enemmän monipuolista nuottiaineistoa! Soittakaa radiossa ja televisiossa enemmän kanteletta! Radio voisi myös perustaa kansansoitinorkesterin. Olisi myös
KUVA: KARI DAHLBLOMIN KOTIARKISTO
"Jossakin hamassa lapsuudessani tulin siihen johtopäätökseen radiota kuunneltuani siis Moskovan radiota että maailmasta löytyy aivan fantastinen soitin nimeltään kantele", Kari Dahlblom kertoo alkutaipaleestaan kanteleen kanssa. Into päästä itsekin soittamaan kanteletta oli kova ja Kari meni lähimpään musiikkikauppaan ostamaan kanteletta. "Minuthan suurin piirtein naurettiin pihalle. Eivät he olleet a) kiinnostuneita selvittämään, mistä sellaisen saa ja b) mikä se yleensäkään on. Puhumattakaan saako soitto-oppaita tai muuta materiaalia." Kanteleen tilanne sai nuoren miehen kirjoittamaan lehteen ja vaatimaan kanteleelle parempaa asemaa.
"Savustettu viisikielinen on aivan mahtava peli. Sitä en vaihtaisi mihinkään!" Taustalla näkyy kaavakuva venäläisestä pöytäguslista. "Tämäntyyppinen gusli on aivan varmasti vaikuttanut paul Salmisen konserttikantelesuunnitelmiiin." "kun nuotteja ei oikein ollut niin nauhurin kanssa tuli opeteltua kappaleita."
KANTELE
2·2005 24
aika herättää eloon muutkin vanhat kansansoittimemme, kuten jouhikot ja paimenhuilut. - Kari Dahlblom, Äänekoski"
Omatoimisesti soiton alkuun
"Meidän naapurissamme oli vanha Saarijärven kantele. Yritin sitä sitten jotenkuten virittää soittokuntoon miten pystyin, omasta päästä. Ryhdyin tietysti soittamaan lyhyeltä sivulta. En edes tiennyt, että muita tapoja on olemassakaan. Punalippu-lehdessähän oli kuva Neuvosto-Karjalan kanteleyhtyeestä ja siinäkin soitettiin lyhyeltä sivulta. En soittanut mitenkään perinteisesti Saarijärven tyyliin vaan ihan vaan näppäillen lyhyeltä sivulta", Kari kertoo ensimmäisestä soittimestaan. Ohjausta soittamiseen ei ollut helposti saatavilla mutta Jyväskylästä sai apua. "Lauri Kahilainen oli ainoa tunnettu kanteleensoittaja Jyväskylässä. Olen hänelle ikuisesti kiitollinen siitä kaikesta opista ja kannustuksesta, mitä sain. Lauri kertoi minulle myös kanteleenrakentajista ja sain hommattua uusia kanteleita." Karin kotona on nykyäänkin kokoelma monenlaisia kanteleita sekä muita soittimia. Sieltä löytyy myös arkistomateriaalia, jota Kari on vuosien varrella arkistoinut mappeihinsa. Tietoa on mm. keskisuomalaisista kanteleista, lähialueiden kantelesoittimista ja Kantele-yhtyeen historiasta. "Meikäläiseltä leuat tippu lattialle, kun näin Martti Pokelan soittotavan. Ei voi olla totta! Tuohan soittaa toisinpäin kuin minä! Olin kuunnellut nauhoituksia ja levyjä, mutten ollut nähnyt soittoa koskaan ennen", kertoo Kari kanteleen kääntämisestä. Oppilaidensa Kari on antanut valita tyylinsä. "Kyllä aina on saanut soittaa lyhyeltä tai pitkältä puolelta, siihen en ole
KUVA: KARI DAHLBLOMIN KOTIARKISTO
Viktor Gudkov (yläkuvassa yllä) s. 1899 Voronez k. 1942 frunze · Tutustui kanteleeseen kantalahdessa, jossa näki mm. Andrej (Antti) Hokkasen lautakanteleen ja koverrettuja kanteleita museossa. · Kehitti kromaattisen kanteleperheen, soittimet: pikkolo, prima, altto ja basso (ylimmäisessä kuvassa alhaalla, Erik Rautio soittaa). kielet ovat kahdessa tasossa, c-duurin sävelet ylemmissä kielissä ja kromaattiset alemmissa kielissä. bassokanteleessa kielet ovat yhdessä tasossa. · Perusti kanteleorkestereita mm. vuonna 1936 karjalan kansantalon kanteleorkesterin, josta tuli valtiollinen laulu- ja tanssiyhtye kantele vuonna 1942. kantele toimii yhä petroskoissa. · Gudkovin aikaisia kromaattisia kanteleita on enää muutama jäljellä. kuvissa Jevdokim kljuhinin valmistamat prima (vaalea) ja altto (punainen) · Itäisen Karjalan kanteleen opetusta annetaan myös Suomen musiikkiopistoissa.
"Tässä soittelen vielä lyhyeltä sivulta ja velipoika kuuntelee tyttärensä kanssa.
KANTELE
25 2·2005
"keskisuomalaisesta kanteleperinteestä nämä Vihtori Honkosen kanteleet ovat erityisen mielenkiintoisia. Joissakin niistä on mielestäni aivan selvä virolaisten soittimien vaikutus", kari kertoo.
nen, mutta toisena oli kanteleen ja Kantele-yhtyeen historiaan perehtyminen." Kari vietti pitkiä aikoja arkistoissa kopioiden käsin lehtiartikkeleita, kopiokoneita kun ei ollut. "Käsin piirtelin valokuvatkin, että miltä ne nyt suurinpiirtein näyttävät. Sitten luimme myös tutkija Irina Semakovan kanssa kasetille arkistomateriaalia. Niitä on tuolla kotiarkistoissa monta kasetillista, suomeksi ja venäjäksi." Myös vanhojen soittajien haastattelu oli tärkeää. "Ensin mentiin Irinan kanssa haastattelemaan venäjäksi ja sitten palasin myöhemmin tekemään saman homman yksin suomeksi. Neuvostoliiton tapaan jutut olivat aika erilaisia eri kielillä!" Stalinin vainoista saivat osansa suomalaiset ja karjalaiset ja se vaikeutti monista asioista puhumista.
Naapurin puutarhan kukka
Suomessa on ollut vaikeaa hyväksyä, että kantele on myös muutakin kuin suomalainen soitin. "Neuvostoliiton aikaan ei hyväksytty venäläisiä ja balttilaisia soittimia vaikka selvästi on kyse samasta perinteestä ja siellä on esimerkiksi aloitettu koulutus jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Päätä tuli lyötyä seinään monta kertaa, kun yritti kertoa soittimemme laajemmista yhteyksistä. Monet olivat etukäteen päättäneet, että tätä ei hyväksytä, olivatpa tosiasiat mitkä tahansa", Kari kertoo. "Kun Neuvostoliitto sitten hajosi niin Balttian maiden soittimet hyväksyttiinkin mutta Venäjä on edelleen monelle kova pala. Minusta se on vaan suuri rikkaus, kun voidaan nähdä, miten ne kukat kukkii napurien puutarhoissa!"
kotiarkistosta löytyy myös mittava kokoelma oppija nuottikirjoja. Etualalla venäläinen guslikirja ja taustalla latvialainen kokleskirja.
puuttunut. Kun vaan mukavasti soittaa, niin mikäs siinä. Sehän on vain rikkaus, että on monenlaisia soittotapoja ja soittimia."
Neuvostoliittoon
Kari opetteli soittamaan myös kromaattista itäisen Karjalan kanteletta. "Nämä ovat kaikki kulkeneet aina rinnakkain, monenlaisia soittimia on tullut soitettua." Kromaattinen kantele vei kuitenkin huimimpiin kokemuksiin, nimittäin töihin Neuvostoliittoon. "Olin petroskoilaisen Kantele-yhtyeen Suomen kiertueella tulkkina vuonna 1985 ja vähän niinkuin vitsinä ehdotin, että voisin tulla sinne teille töihin." Asian etenemistä ei varmaankaan yksinkertaistanut Karin ammatti, sotilas, mutta vierailu saatiin sisällytettyä kulttuurivaihtoon. "Otin kaksi tavoitetta Petroskoin ajalle 1989-1990. Ensinnäkin tietysti soittami-
KANTELE
2·2005 26
LIITTo
vuosi 2004
kanteleliiton toiminnassa tuli 15.1.2004 täyteen 27 vuotta. Vuoden toimintaa leimasivat kotimaiset ja kansainväliset konserttitapahtumat sekä loppuvuodesta tehdyt henkilö- ja toimitilaratkaisut. pitkäaikainen toiminnanjohtaja Ismo Sopanen jäi eläkkeelle helmikuun alusta 2005 ja toimisto siirtyi Helsinkiin.
kertomuskauden talous pysyi vielä velkaisena, joskin tilinpäätös muodostui voitolliseksi 2413,55. Opetusministeriön avustus kasvoi hieman, lehden kulttuurilehtituki säilyi edellisvuoden tasolla ja kuuban konserttimatkaa varten saatiin avustusta. Tukea saatiin myös Tampere biennalen kantelekonserttiin. 2004 kantaesitettiin useita kantelesävellyksiä, mikä osoittaa säveltäjien kiinnostuksen lisääntymistä kanteletta kohtaan. Jo noin 60 säveltäjältä on olemassa kanteletuotantoa. kanteleensoiton opetusta on noin 50 musiikkioppilaitoksessa. Vuoden lopussa jäsenmäärä ilman alaosastoja oli 897 (2003: 1233). Näistä yhteisöjäseniä oli 14 (14), yhdistysjäseniä 7 (7) ja kunniajäseniä 11 (11). Yhteisöjäsenet: Amf Soitinrakentajat, finnkanteleet, O. Heikkilä puusepänliike ky, kalevala-seura, kansanmusiikki-instituutti, karjalan Liitto, koistinen kantele Oy, Meri-Lapin kanteleensoiton Edistämisrahasto, pohjois-karjalan Musiikkiyhdistys, Suomen Harmonikkaliitto, Suomen Harmonikkainstituutti, Suomen kansansoitinmuseo, Rääkkylän kansanmusiikkiyhdistys ja Ylitornion Soitintuote. Yhdistysjäset: Jokilaaksojen kanteleyhdistys (Haapavesi), kajaanin Seudun kanteleyhdistys, kanteleensoiton Opettajat, kiuruveden kanteleyhdistys, kuopion kanteleyhdistys, Naantalin Aino-Tytöt ja Vieremän Kanteleyhdistys. kunniajäset: Sulo Huotari, Otto koistinen, Anneli kuparinen, Heikki Laitinen, Martti pokela, Hannu Saha, Ismo Sopanen, Marjatta Sopanen, Geza Szilvay, Anneli Toiminen ja Ellen Urho. Toimintakertomus kotisivuilla ja toimistosta.
JOHTOKUNTA
Satu Sopanen-Helisalo (p.j.), Helsinki ssopanen@siba.fi, 040-51301443 Susanna Heinonen (vp.j.), Helsinki susanna.heinonen@welho.com 040-5695219 Sami kangasharju (vp.j.), Helsinki sami.kangasharju@kolumbus.fi, 040-555 8149 Jane Ilmola, Mieluskylä jane.ilmola@kotinet.com, 0440-759963 pekka Jalkanen, Helsinki Kristina.Huuhtanen@dlc.fi, 0400-357 642 Eija kankaanranta, Espoo toiminnanjohtajan sijainen 1.2.-31.5. mail@kanteleliitto.org, 050-5645 957 Ritva koistinen, Helsinki 0400-621817 pekka Lovikka, Ylitornio pekka@lovikka.com, 040-580 7464 Aino Meisalmi-Minkkinen, Tikkakoski pentti.minkkinen@luukku.fi, 014-3753904 Sanna pitkänen-Eerola, Hämeenlinna sanna.pitkanen@mail.htk.fi, 050-5455868 Annikki Smolander-Hauvonen, Espoo annikki.smolander-hauvonen@kolumbus.fi 040-565 82 12 Taina Sopanen, Lahti taina.sopanen@pp.inet.fi, p. 040-514 5585 Vilma Timonen, Helsinki vilma.timonen@siba.fi, 044-5167558 Marianne Uotila, kouvola marianne.uotila@planetproduction.fi, 040-7664974 sihteeri: Riitta Huttunen, Helsinki toiminnanjohtaja 1.7.rhuttunen@muusikko.net, 050-3551036
TOIMISTO
kanteleliitto r.y. Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki 050-5645 957 www.kanteleliitto.org, mail@kanteleliitto.org
KANTELE
27 2·2005
SULo HUoTARI in memoriam
24.8.192013.4.2005
Muusikko Paul Salmisen 1920-luvulla kehittämän suomalaisen konserttikanteleen rakentamistyön jatkaja Sulo Huotari syntyi Karjalassa, Nuijamaalla maanviljelijäperheeseen. Sulon musikaalisuus ilmeni jo nuorena ja ensin mandoliini sekä sitten viulu tulivat nuorelle pojalle tutuiksi. Kun musiikki näytti innostavan, isä hankki hänelle vielä harmonikan. Sen soittamista riittävästi opiskeltuaan Sulo liittyi v. 1937 Saimaan Jazz -yhtyeeseen. Hän osallistui talvi- ja jatkosotaan, jossa haavoittui. Sotien jälkeen hän soitti haitaria tanssimuusikkona kahdeksan vuoden ajan, esiintyen yhdessä mm. Toivo Kärjen ja Henry Theelin kanssa. Sulo opiskeli keikkailunsa ohessa puusepäksi ja työskenteli mm. Viipurin Harmonikkatehtaalla, ja lopulta Lahteen muutettuaan 19601970 luvuilla huonekalutehdas Sotkan mallipuuseppänä. Sulo oli ihastunut myös kantelemusiikkiin, jota oli usein kuunnellut radiosta Paul Salmisen ja tämän oppilaitten soittamana jo sota-aikana. Vähitellen kiinnostus lisääntyi niin, että hän eri vaiheiden jälkeen osti Salmisen kantelejäämistön v. 1950 ja ryhtyi rakentamaan sekä kehittämään konserttikanteletta muun työnsä ohessa. Kanteleita hän rakensi hieman yli 10 vuoden ajan, kunnes sotavamman rasitukset alkoivat painaa ja sitten siihen toimintaan tuli runsaasti saman pituinen tauko, jolloin hän myi kantelepiirustuksensa Oiva Heikkilälle. Kantelerakentaminen Sulolla kuitenkin heräsi uudelleen, vaikkakin harventuneella vauhdilla. Konserttikanteleita Sulo ehti rakentaa n. 60 kpl elämänsä aikana, ja siinä ohessa myös joitakin diatonisia kanteleita sekä muita kielisoittimia. Nykyisistä konserttikanteleiden rakentajista Erkki Leskelä teki paljon yhteistyötä Sulo Huotarin kanssa. Sulo Huotari on ollut yksi tärkeä lenkki suomalaisen kanteleen kehityksessä ammattitason konserttisoittimeksi, johon osittain monien usko 1970-luvun lopussa alkoi hiipua. Nykyisten ammattirakentajien valmistamat kanteleet kyllä jo kestävät vertailun minkä muun soittimiston kanssa tahansa. Sulo Huotari ehti tulla kanteleväelle vuosien saatossa tutuksi paitsi laadukkaitten soittimien rakentajana myös mm. kirjoituksillaan Kantele-lehdessä. Hän julkaisi Kanteleliiton kustantamana Kanteleen huoltokirjan v. 1982, jolloin hänet myös nimitettiin Kanteleliiton kunniajäseneksi. Vuoden Kantele -tunnustus Sulolle myönnettiin v. 1988. Allekirjoittaneena tutustuin Sulo Huotariin 50 vuotta sitten, jolloin 14-vuotiaana kävin isäni kanssa hakemassa silloin Hyvinkäälle asettuneelta Sulolta valmistuneen konserttikanteleeni. Yhteydenpitomme kanteleasioiden merkeissä säilyi näiden vuosikymmenten ajan, jatkuen Kanteleliiton kuvioissa sekä perhetasolla. Kaikilla tyttärillänikin on Sulon tekemät kanteleet. Viime vuosikymmenet Sulo Huotari asui Aini vaimonsa kanssa Hollolassa. Sulo menehtyi 13.4. vaikeaan sairauteen Kaunialan sotavammasairaalassa, ja hänet siunattiin Hollolan kirkossa 30.4.2005 omaisten, ystävien ja mm. kantelemusiikin saattelemana.
TEkSTI JA kUVA: ISMO SOpANEN
KANTELEMESTARI
KANTELE
2·2005 28
AJANKoHTAISTA
Kanteleliiton kevätpäivä
kanteleliiton sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Sibelius-Akatemian tiloissa Helsingissä lauantaina 2.4. 2005. päivän aloitti tunnin tiivis pyrähdys viiden kielen maailmaan. Opastajana toimi musiikin monitoimitaitaja, musiikkikasvattaja, orff-pedagogi, musiikin erityispalvelukeskus Resonaarin johtaja sekä svengaava viisikielisen soittaja Markku kaikkonen (kuvassa). Tunnin aikana kaikkonen rakensi yhden kappaleen soittajien kanssa käyttäen viisikielisiä kanteleita, kehosoittimia ja laulua. kanteleliiton vuoden yhtye brelo konsertoi varsinaisen kevätkokouksen avajaisiksi. Tämä 12 hengen ryhmä saapui Laukkosken kylästä pornaisista. Yhtyeen johtaja Vilma Timonen kertoi pitäjästä löytyvän harvinaisen paljon kanteleensoittajia. Syy siihen löytyy pitkälti esikouluopettaja Tuula Olkasen takaa. Hän on työssään jo pitkään tutustuttanut lapsia viisikielisen kanteleensoittoon, ja monet heistä ovat jatkaneet harrastusta kansalaisopiston tunneilla, musiikkiopistossa sekä kesäkursseilla. Työn tulos on nyt kuultavissa brelon soitossa. Yhtye esitteli monipuolisesti taitojaan niin vanhojen viiskielissävelmien kuin uusien yhtyeen jäsenten sävellysten parissa. Liiton varsinaiseen kokoukseen osallistui 28 jäsentä. kokouksen avasi liiton uusi puheenjohtaja Satu Sopanen-Helisalo ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Hannu Helisalo ja sihteeriksi kanteleliiton tuleva toiminnanjohtaja Riitta Huttunen. kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin vuoden 2004 toimintakertomus, vahvistettiin tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille.
TEkSTI: SANNA HUNTUS kUVA: SAMI kANGASHARJU
Kanneltajat Pärnussa
pärnu Õpilasmaja ja Eesti kandleliit järjestivät 8. kerran kantelepäivät Virossa 1.3.4. Osallistujia oli n. 90 Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Suomesta. Viikonlopun aikana kanteleet, koklet, kanklsit soivat yhteensä yhdeksässä konsertissa, joissa kuultiin niin koululaissoittajien ryhmiä, opettajien ja opiskelijoiden musisointia kuin soolokonserttejakin. Suomesta matkalle olivat lähteneet Sibelius-Akatemialta Ritva koistinen kolmen opiskelijan kanssa sekä Timo Väänänen tanssija päivi Järvisen kanssa. Tapahtuma järjestetään kahden vuoden välein. Ensimmäisen kerran kantelepäivät järjestettiin 1990 Tallinnassa ja Raplassa, kuten myös kaksi seuraavaa tapahtumaa vuosina 1991 ja 1993, jonka jälkeen tapahtuma on kotiutunut pärnuun. Seuraava tapahtuma on vuonna 2007.
kUVAT: EESTI kANDLELIIT, VEIkO REA
KANTELE
29 2·2005
oPETTAJAN PÄIvÄKIRJA
"...että, vau!"
Huiskutukka puukengissä
Hei kanneltajat! Tällä kertaa palstamme aiheena ovat kanteleopettajat. Ne, jotka näyttävät asuvan luokissaan, koska et juuri muualla heitä tapaa. paitsi matineoissa - niitä ei lasketa. (Ai niin, törmäsithän häneen kerran vappuna kaupungilla, mutta sitä ei viitsisi nyt muistella...)
Ne, joilla on joskus hyviä ja joskus huonojakin päiviä. Ne, jotka joskus onnistuvat peittämään ne huonot päivänsä, joskus taas eivät. Ne, jotka virittävät satoja kieliä viikossa. (Muuten, se ei voi olla jättämättä jälkeään ihmiseen, vai mitä.) Ne, joita te oppilaat tarkkailette arvioiden: vaatteita, olemusta, puhetta, kampausta, onko sukat ehjät vai ei (eräälle lukijalle oli jäänyt lähtemättömästi mieleen muisto soitonopettajansa rikkonaisesta sukasta ulostunkevasta pottuvarpaasta), millainenhan sen koti on, puhuukohan se minusta toisille opettajille, huomaakohan se etten ole harjoitellut niin paljon kuin pitäisi, sillä on sama paita päällä kuin viime viikolla, ja samat vitsit. Ne, joita te tapaatte kerran viikossa vuosien ajan. Kovasti kiitoksia vastauksistanne, jotka olivat kovin erilaisia lähestymistavoiltaan. Toiset pohtivat opettajasuhteitaan syvällisesti, toiset kertoivat mukavia tarinoita opettajistaan. Niitä oli hyvin mielenkiintoista lukea ja koostaa tähän juttuun. Samaan hengenvetoon voinen onnitella: ainakaan palstanpitäjän korviin ei kantautunut yhtään moitetta opettajistaan. Hip-hei!
"Kanteleopettajani oli tosi räväkkä huiskutukka. Puukengät ja nahkahousut. Ajattelin, että vau", muistelee eräs pitkän linjan kanneltaja uransa alkutaipaleen opettajaa. Eräälle kantelegurulle on jäänyt mieleen ja esikuvaksi vielä monien monituisten vuosienkin takaa arkistonauha, joka hänen piti opiskelijana nuotintaa: "En ollut siihen asti vielä koskaan kuullut, että kanteleella voisi soittaa temperamenttisesti, sillä tavalla vauhdikkaasti ja rytmikkäästi. Samaistuin totaalisesti ko. soittajaan, ja hänen soittonsa on edelleenkin pitkän sivun pelimannisoittoni esikuva." Soiton opetus ja oppiminen on vuosia kestävä pitkäjänteinen tapahtuma, yhteistyön tulos. Persoonat isolla p:llä jäävät mieleen hyvässä ja pahassa, kuten elämässä muutenkin. Opettaja voi olla oppilaan esikuva paitsi musiikillisesti, myös monessa muussa mielessä. Opettajan ulkoinen tyyli voi tehdä vaikutuksen ja pysyvän muiston, jota oppilas kantaa mielessään. Oppilaan ja opettajan suhdetta voi määrittää myös ikäsuhde, varsinkin jos oppilas on vaikutteille tulenarassa teini-iässä. Oppilas saattaa jopa heittäytyä opettajansa faniksi: "Olin noin 12-vuotias tyttö ja opettajani oli ehkä parikymppinen. Hänellä oli minusta aina tosi ihania värikkäitä vaatteita ja koruja. Halusin samanlaiseksi kuin hän, kauniiksi ja taitavaksi. Matkin häntä kaikessa, totta kai soitossakin." Tavatonta ei ole sekään, että nuori (ja miksei vanhempikin) oppilas hakee opettajastaan isä- tai äitihahmoa. Tai vaikkapa ukkia, mummia, kalastuskaveria, kummia, siskoa, pikkuserkkua, kaveria, joulupukkia, uskottua, naapuria, setää, lainantakaajaa, tätiä, lapsenvahtia, ystävää, natoa, makutuomaria, kälyä, partiolaisten kalenterin ostajaa, lankoa, juttukaveria, kaimaa, serkkua... meillä kaikilla on tarpeemme. Monet muutkin asiat kuin opettaja toki vaikuttavat soittomotivaatioon. Jokainen on ainakin kuullut yhden tarinan, jossa
KANTELE
2·2005 30
pieni oppilas käy soittotunneilla enemmän tai vähemmän vanhempiensa painostuksen vuoksi. Tilanne on hankala paitsi oppilaalle, se on aivan varmasti sitä myös sille luokassa asustavalle hyväntahtoiselle olennolle. Kanteleharrastuksen yhtenä - ehkä pienenä - mutta tärkeänä motiivina jossain tietyssä iässä voi olla myös vaikkapa kanteleleireillä "hengailu" ja niiden harvojen poikien "bongailu", kuten eräälle lukijalla nuoruudessaan. Monelle kanteleensoittajalle rakkaana muistona ja soiton motivointina on ollut yhtyesoitto ja ennen kaikkea kivat soittoreissut. (Huomio pojat: Onnittelut soitinvalinnastanne! Aivan varmasti varmin tapa saada neitosten varauksetonta huomiota osaksenne on alkaa soittaa kanteletta, mieluiten mahdollisimman julkisesti, vaikkapa kevätjuhlissa. Voitte unohtaa sen sähkökitaran.) "Olin juuri muuttanut kotoa ja aloittanut kanteleen ammattiopiskelut. Ensimmäiset opiskelukuukaudet olivat takana ja oli viimeisen soittotunnin aika ennen joululomille lähtöä. Edellinen oppilas tuli posket punertaen luokasta, ja sanoi jotain, että olipa kiva tunti. Menin luokkaan. Opettajani oli järjestänyt joulun kunniaksi viinitarjoilun", muistelee eräs kanteleen konkari. "Opettajamme oli käynyt tankkaamassa autonsa ennen tunnille tuloa ja ostanut meille karkkia huoltoasemalta", kertoo kanteleduo. Tällaiset hyväntahdon eleet keskellä arkea ilahduttavat - ja jäävät mieliin. Tulee tunne välittämisestä, että opettaja ajattelee oppilasta muutenkin kuin ammatilliselta kannalta. Erään vastaajaan mieleen erikoisen sympaattisena oli jäänyt kanteleopettaja, jonka kanssa oltiin soitettu vuorottelevaa improvisointiharjoitusta. Molemmat olivat "kämmäilleet vuorotellen" ja tunnin ilmapiiri oli ollut siksi hauska ja välitön. Toisaalta asiasta
ollaan montaa mieltä. Ehkä liika tuttavallisuus ei olekaan hyvästä, varsinkaan ammattiopiskelijoiden ja heidän opettajiensa kohdalla. Eräs vastaaja kirjoittaa: "Hyvä opettaja on kiinnostunut oppilaan koko elämäntilanteesta, ja kyseleekin elämästä, mutta ei varsinaisesti ystävysty oppilaan kanssa ennen kuin kollegana." "Improvisoimme duona opiskelijakollegani kanssa. Opettajamme nyökkäili ja kuunteli tarkkaavaisesti soittoamme luokan sohvalla. Kirkonkelloteema soljui eteenpäin, ja tunnelma oli tiheä, koska keskityimme soittoon. Isot kellot... pienet kellot... isot kellot... pienet kellot...isot... pienet...isot...KUORSAUSTA?! Jo korkeaan ikään ehtinyt rakas opettajamme oli nukahtanut sohvalle. Kyllä nauratti!" Aurinkoista kesää teille kaikille! Seuraavalla kerralla aiheena on tietenkin kuluva kesä leireineen, kisoineen, kesälomanviettoineen, sateineen ja aurinkoineen. Tapahtuiko leireillä tai kisoissa jotain hauskaa josta haluaisit kertoa muillekin? Tapasitko Bratislavassa jonkin kanteletta muistuttavan soittimen katusoittajan, ja mitä tästä lopulta kehkeytyi? Esiinnyitkö omituisilla kesäjuhlilla? Näitkö juhannuksena seitsemän tien risteyksessä haltian soittamassa kanteletta? Epäilitkö kuulleesi eräänä kauniina aamuna kissankelloista pikkolokanteleen helinää? Kirjoita minulle hauskoja tai erikoisia kesäkuulumisiasi sähköpostitse viimeistään heinäkuun lopussa, niin kerrotaan ne muillekin lukijoille! Kiitos!
TIINA KOMULAINEN Kirjoittaja on helsinkiläinen kanteleopettaja, joka opettaa pääkaupunkiseudun musiikkiopistoissa.
KANTELE
31 2·2005
NUoTTI
% ! $ %" ! ( %% "
SÄV: TRAD., SOV: TIMO VÄÄNÄNEN
e=90
Tuoltapa näkyy minun heilani talo
1. 2. · Keksi muunnoksia · Soita kaverin kanssa siten, että toinen soittaa melodiaa terssiä ylempää, alkaen a:lta · Miten polskaa tanssitaan?
Tuoltapa näkyy minun heilani talo
& & &'&'& '&& & & & && ' & & & & & & & & & & & & * & & & & & & )# )
''&&' ' ' && & & & & & ## && && && & & & & & & & & & & & & &# &#
trad. suomalainen polska sov. Timo Väänänen
' ' & & & & & & & & & &
4
% & & ' & ' & ' & ' & ' & & & & & $ % ## & & & & ' ' & &## &### & & & & & & & & & & & & & & ( %% ## &## # & & & & & & &
' & ' ' & & & & ' # & # & & & & & & & & & & & & & & & & & & & & ##
Haluan liittyä Kanteleliiton jäseneksi
Nimi: ............................................................ ..................................................................... Osoite:.......................................................... puhelinnumero: ............................................ Arvo tai ammatti: ................................ Syntymäaika: .......................................
Minulle ei saa lähettää kanteleliiton tiedotteita Harrastan kanteleensoittoa: ......................... En soita kannelta, mutta olen kanteleen ja tekstiviestinä/sähköpostilla: .........................
Sähköpostiosoite: .........................................
Toivomuksia liitolle: ............................ ........................................................... ........................................................... ...........................................................
Matkapuh.: ..........................................
Olen kantelealan ammattilainen: .................. kantelemusiikin ystävä: ................................ päiväys: ........................................................ Allekirjoitus:
JÄSENHANKINTAKILPAILU
Minut houkutteli jäseneksi: Nimi: ............................................... puhelin/Sähköposti:
.....................................................................
.......................................................
KANTELE
2·2005 32 Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki
JÄSENHANKINTAKILPAILU 2005
voita matka Folklandiaristeilylle!
NYT oN JUURI oIKEA AIKA KYSYÄ YSTÄvÄLTÄ: "TAHDoTKo SINÄ LIITTYÄ KANTELELIITTooN JA SAADA NELJÄ KERTAA vUoDESSA KANTELE-LEHDEN KoTIISI KANNETTUNA?" HANKI KANTELELIITTooN UUSIA JÄSENIÄ JA voITA KAHDEN HENgEN RISTEILY vUoDEN HAUSKImmALLE KANSANmUSIIKKI- JA -TANSSIRISTEILYLLE 6 .-7 .1 .2006 TURUSTA TUKHoLmAAN . LISÄTIEToJA RISTEILYSTÄ: www .SoTTIISI .NET .
LIITTo TArvITsEE sINuA
KILPAILUAIKA: kanteleliitto ry. järjestää jäsenhankintakilpailun 1.6.-31.10.2005 välisenä aikana. kilpailusta annetaan väliaikatietoja kantelelehdessä 3/2005. KILPAILUUN oSALLISTUmINEN: kilpailuun voi osallistua hankkimalla kanteleliitolle uusia jäseniä tai aikaisemmin jäsenyytensä lopettaneita entisiä jäseniä. Uusien jäsenien tulee ilmoittautua viereisellä sivulla olevalla lomakkeella, josta ilmenee myös jäsenen hankkineen kilpailijan nimi, puhelinnumero tai sähköpostiosoite. Jäsenkaavaketta voi tulostaa kanteleliiton kotisivuilta www.kanteleliitto.org tai kopioida tästä lehdestä. PISTEET: Henkilöjäsenestä saa yhden pisteen, yhteisö- ja yritysjäsenistä 2 pistettä ja kannatusjäsenistä 3 pistettä. PALKINNoT: kilpailun voittaa eniten pisteitä hankkinut henkilö. Jäsenhankintakilpailun pääpalkintona on kahden hengen matka folklandialle. kilpailun voittajalle tiedotetaan marraskuun alussa henkilökohtaisesti ja voittaja julkaistaan kantele-lehdessä 4/2005. Huom! kanteleliitto ei vastaa voittajan matkakuluista kotipaikkakunnalta Turun satamaan. kilpailussa jaetaan lisäksi nuottipalkintoja.
KANTELE
33 2·2005
ILmoITUKSET
VUODEKSI KANNELTAMAAN?!
Ala-könni-opistossa kaustisella toimii monipuolinen kansanmusiikin koulutusohjelma. Linjalle hakeutuu musiikin jatko-opintoihin tähtääviä, työelämästä välivuotta pitäviä ja kansanmusiikin täydennyskoulutusta kaipaavia ihmisiä. Moni ammattilainen on saanut kipinän alalle oltuaan "akolaisena" ja toisaalta töihin on palannut virkistyneitä musiikkiharrastajia. Yhdessä lukuvuodessa ehtii touhuta musiikin parissa vaikka mitä. Opintoihin kuuluu paljon soittoa, yksin ja yhdessä. Tutuksi tulevat myös esim. laulu, tanssi, perkussiot, musiikin tietoaineet, sävellys ja sovitus, maailman musiikkikulttuurit, soitinrakennus sekä studiotekniikka. AkO on kanteleensoittajalle oivallinen opiskelupaikka! Linjan vastuuopettaja on Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta valmistunut kanneltaja pauliina Syrjälä (o.s. kauhanen). Talven mittaan ehtii hyvin perehtyä vaikkapa Saarijärven tikkutyyliin! Tänä keväänä linjalta sai todistuksen kaksi kanteleensoittajaa, Ulla Jauhiainen kiuruvedeltä ja Marja-Liisa keinänen Helsingistä. AkO on Ilmajoella sijaitsevan Etelä-pohjanmaan opiston sivukansanopisto ja hakuaika on 31.7. saakka. Lisätietoja: ako@kaustinen.fi, www.kaustinen.net.
KAMU'05
Lasten ja nuorten kansanmusiikkileiri järjestetään kanneljärven opistolla Lohjalla 1.5.8.2005. Luvassa on jälleen soittoa, laulua, uintia sekä mukavaa yhdessäoloa! Opisto on järven rannalla ja rantasauna on pihapiirissä. Leiri on tarkoitettu 8-16-vuotiaille kansanmusiikin harrastajille. Leiriläisellä tulee olla perusvalmiudet omassa soittimessaan. Soittimina viulu, alttoviulu, yksi-, kaksi- tai viisirivinen hanuri, kantele, kitara, kontrabasso, harmoni tai laulu. Myös kokonaiset yhtyeet voivat ilmoittautua yhtyekoulutukseen. Opetusmuotoina ovat yhteissoitto, yhtyesoitto sekä pienryhmä- tai yksityisopetus. Opettajina ovat Uudenmaan kyläpelimanni pekka pentikäinen (haitari, kontrabasso) ja Leena Joutsenlahti (puhaltimet), perttu paappanen (viulu), Anu Itäpelto (kantele, harmoni). Yhtyekurssille voivat omaa opetusta saada kaikki yhtyeet, jotka tuntevat tarvetta saada uusia ideoita ja samalla kehittää myös omaa henkilökohtaista soittotaitoaan. Leirimaksu kansanmusiikkiliiton jäsenille 160 ja ei-jäsenille 177 (sisältää opetuksen, opetusmateriaalin, täysihoidon, vakuutuksen). Yhtyekurssin hinta riippuu yhtyeen koosta. Majoitus on kolmen hengen huoneissa. Ilmoittautumiset 1.6.2005 mennessä Suomen kansanmusiikkiliitto, Hämeentie 34 D 00530 Helsinki. puh. (09) 8731320 toimisto@suomenkansanmusiikkiliitto.fi www.suomenkansanmusiikkiliitto.fi. Järjestäjinä: Suomen kansanmusiikkiliitto, kanneljärven opisto, Opintokeskus kansalaisfoorumi, Uudenmaan kyläpelimanniprojekti. Ostetaan hyväkuntoinen koneistokantele (koistinen, Leskelä, Lovikka). 050-3256789. Myydään 36-kIELINEN kOTIkANTELE LESkELÄ/ DIpLOMITYö 1995. kaunisääninen, siisti. Varusteena mukaan: laukku, viritysavain ja varakieliä. Toinen omistaja, 780 . 040-7616187, katri.loipponen@phnet.fi Myydään hyväkuntoinen O.Heikkilän rakentama 38-kielinen koneistokannel edullisesti laukkuineen, tarjoa. Tiedustelut Saara Yousfi puh. 0440 334 664 (Helsinki)
GOSPEL-FESTIVAALIT 27.731.7.2005 JOENSUUSSA
kanteleyhtye Käenpiiat seuraavissa konserteissa: Joensuun kirkko 27.7 klo 21.00 solistina mezzosopraano Minna-Sisko Mutanen Joensuun Kirkko 29.7. klo 19.00 mukana myös: pekka Simojoki, Continental Singers USA, urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi. 12 Kiihtelysvaaran kirkko 30.7. klo 20.00 ohj. 5 www.suomengospel.org
Monipuolinen Monipuolinen kantelekauppa! kantelekauppa! nuotit ja levyt
nuotit ja levyt virityslaitteet virityslaitteet tarvikkeet tarvikkeet äänentoistolaitteet äänentoistolaitteet
Mukana Jyväskylässä Mukana8.6.2005 6. Jyväskylässä 6. 8.6.2005 Tule tutustumaan IMUn
Tule tutustumaan IMUn myyntinäyttelyyn Jyväsmyyntinäyttelyyn Jyväskylän yhtyekilpailujen kylän yhtyekilpailujen jo aikana. M.m. meillä on aikana. M.m. meillä on jo neljätoista nuottia omassa neljätoista nuottia omassa julkaisusarjassamme. julkaisusarjassamme.
KANTELE
09-295 2079 0400-467974 2·2005 imu@imu.fi 0400-467974 09-295 2079 www.imu.fi imu@imu.fi www.imu.fi
34