Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 1 julkaisija Käpylä-Seura ry. 29.1.2020 69. vuosikerta painos 15 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 Kuva Amanda Tuukkanen BUFFETLOUNAS BUFFETLOUNAS 10 10 70 70 MA-PE KLO 11-14.30 Ravintola Karelia • Käpylänkuja 1 www.ravintolakarelia.fi | P. 09 757 0077 Käpylä 100 -juhlavuosi aloitettiin Uuden vuoden lyhtyjuhlalla Otto-Iivari Meurmanin puistossa Käpylä 100-juhlavuosi 2020 vastaanotettiin koko perheen tilaisuudessa OttoIivari Meurmanin puistossa 31.12. klo 18 alkaen Ohjelmassa oli muun muassa yhteislaulua Viipurin Lauluveikkojen johdolla ja tarjoiluista vastasivat Oulunkylän Martat, jotka myivät lämmikettä ja pientä purtavaa. Käpylä 100 -juhlavuosi alkoi uudenvuodenyönä Harmony S isters -lauluja Harmony S isters -lauluja 5.2 & 23.2 KLO 19.00 MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKISSÄ
Laulun voimalla 29.1.2020 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 69. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Kirjeet HELSINGIN PIISPA Teemu Laajasalo vieraili Vatikaanissa paavi Franciscuksen luona tammikuun alussa. Hän otti kantaa kärjistyneeseen yhteiskunnalliseen ilmapiiriin ja jyrkän jakautumisen kulttuuriin. “Vastakkainasettelu voimistuu, kovat sanat ja keskinäinen ymmärtämättömyys lisääntyvät. Riitaisuus ja pahantahtoisuuden ylevöittäminen leimaavat aikaamme. Halu ymmärtää on muuttunut haluksi ymmärtää väärin. Ihmistä ei rakasteta ihmisen itsensä perusteella, vaan samanmielisyyden perusteella.” Laajasalon mielestä paavin joulusaarnassaan antama ohje aloittaa parannus itsestä, on hyvä. Paavi ei ole voinut olla huomaamatta Italiassa alkunsa saaneen Sardiiniliikkeen nopeaa kasvua. Kansalaisliike vaatii vihapuheen kitkemistapahtumat. Tämän vuoksi Sardiiniliike sai niin vahvan alun. Suomen Silakkaliike syntyi jouluna 2019. Se polkaistiin alkuun facebookissa ja ennen vuodenvaihdetta siihen oli liittynyt jo 10 000 henkeä. Nyt jäsenten määrä lähentelee kolmeakymmentätuhatta. Nimensä silakat ottivat sardiinien mallin mukaan lähivesiltä. Silakka ui Itämeressä, kun italialaiset kalastavat sardiineja. Parvissa pienkalatkin voivat vaikuttaa. Moni media on herännyt huomattuaan tällaisen ihmismäärän vastustavan pahantahtoisia kommentointeja. Silakat ovat onnistuneet saamaan monen median siivoamaan keskustelupalstojaan. Moderaattorit ovat poistaneet pahimmat ylilyönnit, ivailut ja vihapuheet, eikä niitä sallita jatkossa ollenkaan. Tähän saakka – eihän liikkeen synnystä ole kuin kuukausi – silakat ovat parveilleet netissä. Silakkaliikkeen ensimmäinen tosi koitos, näkyvä Fishmob on kuitenkin aivan kohta. Silakat kokoontuvat Kansalaistorilla 1.2. kello 14 mielenosoitukseen ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolesta rasismia ja fasismia vastaan. Puoluetunnusten ja lippujen sijaan silakat haastavat eri puolueissa toimivia ja niitä kannattavia ihmisiä tuomaan empatian ja inhimillisyyden takaisin kanssakäymiseemme. Tilaisuus on avoin kaikille, jotka tahtovat keskusteluilmapiirin parannusta. Itse odotan jännityksellä, mikä laulu nousee silakoiden “kansallislauluksi”? Onko se Bella ciao – kuten se on monenlaisissa mielenosoituksissa noussut joka puolella maailmaa aina Tokiosta Bogotaan ja Nairobista Pariisiin. Vai onko se Silakkalaulu vai joku muu ajankohtainen, tai jopa aivan oma laulu? Jos se on Bella ciao, niin siinä on pieni kytkös Käpylään. Tähän kansanlauluun on tehty ainakin viidet suomalaiset sanat. Tunnetuimmat ovat runoilija Pentti Saaritsan, joka asui Käpylässä pitkään. Sitä ovat esittäneet monet artistit Arja Saijonmaasta alkaen. Toiset sanat ovat Juha Vainion, jonka rakentaman tyystin erilaisen, kevyen iskelmän esitti entinen länsi-käpyläläinen Kai Hyttinen. Kolmannet sanat ovat varkautelaisen näyttelijä Eino Puumalaisen, jonka kynästä ovat lähtöisin monet laulutekstit, joita laulettiin 1970-luvun poliittisen laululiikkeen aikoihin. Mutta onpa Bella ciao levytetty räpja rock-versioinakin. EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Muistoja Käpylästä tä mediasta, somesta ja kanssakäymisestämme. Netissä alkunsa saaneen kansalaisliikkeen sardiinit ovat jo kokoontuneet useassa kaupungissa toreille osoittamaan mieltään vihaa vastaan, rakkauden puolesta – Bolognassa koolla oli 40 000 laulavaa sardiinia. Yhtäkkiä 1850-luvun paikkeilta peräisin oleva kansanlaulu nimeltä Bella ciao soi kaikkialla. Bella ciao on hyvin muuntautumiskykyinen laulu ja sitä on käytetty mitä erilaisimpiin protestitarkoituksiin jo kohta parisataa vuotta. Vanhimmat tunnetut sanat ovat vuodelta 1906. Silloin sitä lauloivat Po-joen modina-naiset, köyhät riisipeltojen työläiset, jotka paljain jaloin kahlasivat selkä köykyssä tulvivan jokilaakson mutaisilla riisipenkoilla capojen heristellessä ruokokeppejään. Naiset uneksivat vapaudesta ja lauloivat siitä, protestoivat kurjia työolojaan Bella ciaon sävelin. 1920-luvulla fasisteja vastustavat nappasivat Bella ciaon voimalaulukseen. Benito Mussolini perusti 1921 Kansallisen fasistipuolueen. Valtaan päästyään diktaattori lakkautti kaikki muut puolueet. Tämän kehityksen italialaiset muistavat vielä hyvin, koska se tapahtui heidän omassa maassaan ja luetaan lähihistoriaan, kuten meilläkin vuoden 1917 OLIN 8-VUOTIAS , kun perheeni muutti Käpylään kesällä 1993. Käpylän koti oli ensimmäinen ihan oikea kotini Suomessa. Sitä ennen olimme asuneet Rovaniemellä vastaanottokeskuksessa. Saapuminen Helsinkiin ja Käpylään on muisto, joka säilyy ikuisesti mielessä. Uusi koti tuntui ihmeelliseltä. Rakastuin Helsinkiin ensi hetkistä lähtien. Tutustuimme uuteen kotikaupunkiin kävellen ja varsinkin Puu-Käpylän puut ja talot lumosivat kauneudellaan. Kielitaitoni oli vielä vajavainen, mutta isä patisti minua ja veljeäni pihalle etsimään kavereita. Kesällä perheemme grillasi ulkona ja isäni viittoili naapureita mukaan syömään. Pikkuhiljaa pääsimme osaksi yhteisöä ja kavereitakin alkoi löytyä. Aloitimme veljeni kanssa koulun Käpylän ala-asteella. Tykkäsin kovasti koulunkäynnistä ja uuden oppimisesta. Olin varmaan vähän yli-innokaskin oppilas. Kun kielitaidottomana maahanmuuttajana tulee takamatkalta, on tarve näyttää, että kyllä minä pärjään. Koulun lisäksi Käpylän kirjasto oli minulle tärkeä paikka. Alussa tuntui suorastaan uskomattomalta, kun sai itse valita kirjoja mukaan laajasta valikoimasta. Kotona ei silloin ollut tietokonetta, mutta kirjastossa sain käyttää sitäkin. Cd-levyt olivat kalliita, ja kun molemmat vanhempani olivat työttömiä, ei levyjä juuri tullut ostettua. Kirjastossa oli kuitenkin pääsy samoihin Aikakoneen ja Movetronin levyihin, joita kaverinikin kuuntelivat. Käpylä oli tärkeä osa lapsuuttani ja nuoruuttani. Kasvoin aikuiseksi Käpylässä ja ehdin asua siellä lähes 20 vuotta. Vaikka nyt asunkin muualla, kuuluu Käpylä edelleen arkeeni, sillä vanhempani asuvat yhä samassa naapurustossa. Monelle helsinkiläiselle kotikaupunginosa on vahva osa omaa identiteettiä. Kyläjuhlat, omat lehdet ja alueelliset yhdistykset kertovat rakkaudesta omaan kaupunginosaan. Yhteisöllisyys ja osallisuus eivät synny velvollisuudesta, vaan halusta tehdä työtä oman asuinalueen puolesta. Käpylässä vietetään tänä vuonna 100-vuotisjuhlavuotta. On suuri ilo ja kunnia saada toimia juhlavuoden suojelijana. NASIMA RAZMYAR Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Kauneimmat Joululaulut 2019 Koskelan kirkossa KIITOS TÄSTÄ jo vuosikymmeniä kestäneestä traditiosta Suomen Lähetysseuralle ja seurakunnille. Olemme useana vuotena laulaneet mukana ja nauttineet tapahtumasta eri kirkoissa, tänä vuonna oli vuorossa Koskelan kirkko. Kirkko oli tupaten täynnä laulajia, mukana paljon myös palvelukeskuksen asukkaita saattajineen. Pastori Anne-Maria Oikarinen ohjasi miellyttävästi yleisöä ahtaissa tiloissa. Tilaisuus sai kuitenkin lähes häpeällisen lopun, kun Anna-Mai Ablouhin lopussa esittämä viulusoolo jäi puheen sorinan, moi-huutojen ja yleisen hälinän alle. Tämän, viulistia kohtaan miltei nöyryytyksen aiheuttivat pääasiassa palvelukeskusten asukkaiden saattajat. Toivoisimme, että kuulijakunta käyttäytyisi paremmin tulevina vuosina. Koska näyttää siltä, että nykyajan rauhattomat ihmiset eivät jaksa olla aloillaan tilaisuuden viimeisiä paria kolmea minuuttia, ei ehkä kannata vastaisuudessa lopettaa tilaisuutta sooloesitykseen. PETTYNEET KUN PIHAN PUUT olivat saaneet runsaan lumipeitteen ja isot pojat olivat jäädyttäneet pihalle oman luistinradan, tuli lumilinnojen vuoro. Niitä varten kasattiin vuori lunta ja sisälle kaivautumalla tehtiin useita huoneita. Ne kestivät kauan, sillä pakkasia riitti. Niin myös pihalla leikkijöitä. Pelkästään C portaassa asui 20 lasta, joten koskaan ei tarvinnut kärsiä kaveripulaa. Pimeys tuli koulun jälkeen aikaisin. Kaikkien isät tulivat samaan aikaan töistä kotiin ja piha tyhjeni, sillä silloin perheet kerääntyivät aterialle. Mutta yksinhuoltajan lapsina meillä veljeni kanssa ruokapöytään pääsy kesti vähän kauemmin. Äidin työpaikka oli Bulevardilla asti. Hän pääsi neljältä ja ruokakaupat sulkivat ovensa klo viisi. Ei ollut jääkappia. Kaupassa käytiin parin päivän välein ja silloin oli vielä valmistettava ruoka. Meidän pihalla riehuneiden sisarusten vatsat kiljuivat. Paras hetki päivässä oli se, kun juoksi omaan kotirappuun ja pysähtyi patterin eteen lämmittämään jääkylmiä sormiaan. Oli hetki aikaa haistella tuoksuja, jotka olivat vallanneet portaikon. Jossain oli tehty läskisoosia, toisaalla paistettu silakoita, hernesopan haju takasi myös lettuja. Ja sinä hetkenä sain vielä toivoa, mikä tuoksuista tuli meidän oven takaa. Ne olivat mahtavia kotiinpaluuja, joita maailmalle lähdettyäni kaipasin. Meidän äitimme muutti pois Käpylästä jo 1970. Sen jälkeen minä olen eri vuosikymmeninä palannut tuohon Joukolantie kolmosen rappuun. Olen tuijottanut asukasluetteloa ja nähnyt viimeisenkin tutun sukunimen katoavan sieltä. Se tapahtui vasta aivan viime aikoina. Olen painanut korvani kotioveani vasten ja toivonut kuulevani jonkun äänen. Ja lottoan ihan sen takia, että ostaisin sen asunnon ja tekisin siitä 50-lukua esittelevän kotimuseon. En ole ainoa onnellisen lapsuusajan muistelija. Tiedän, että meitä on useampia. Vain yksi meistä jäi asumaan lapsuudenkotiinsa. Nyt hän on siirtynyt taivaan pihoille purkkista ja vinkkiä pelaamaan. Siellä niitä on jo muitakin Joukkiksen kakaroita. Mitä vanhemmaksi tulin, kotiinpaluu alkoi houkutella sitä enemmän. Vuosi sitten siitä tuli totta. Kampista Käpylään ei ollut pitkä matka. Lapsuuteni kotipihalle en päässyt, sillä talossa ei ole hissiä, mutta suureen ja avaraan, linnunlaulun täyttämään viherparatiisin kyllä. Tämä 50-luvun talo ei niin suuresti eroa 40-luvun kerrostalosta, etteikö täällä olisi kodikasta asua. Naapuritkin ovat yhtä sosiaalisia kuin minun turvallisena lapsuusaikanani. Ja rapussa tosiaan tuoksuu ruoka. Kampissa 2000-luvun talojen koneellinen ilmastointi oli vienyt asumisesta tuon herkullisen elementin. ATA HAUTAMÄKI kirjailija, Käpylä Kotiinpaluu KYLÄLLÄ KIHISTÄÄN ja kohistaan Käpylän satavuotisjuhlavuoden käynnistyttyä. Tarkkailijamme jalkautui tiedustelemaan tunnelmia. Juhlavuoden avajaistilaisuudessa Lippiksen puiston lyhtyjuhlassa tavoitimme Kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Sipposen, joka myönsi, että olo on kiireinen ja jännittynyt. Kesän kyläjuhlien suunnittelu on pitkällä, mutta esiintyjiä hän ei paljastanut edes painostettaessa. Pääpaino on kuitenkin käpyläläisillä muusikoilla ja esityspaikkoja tulee monta, yksi myös Taivaskalliolle. Spekulaatiot Pohjolankadun sulkemisesta käyvät kuumana, mutta varsinaisia ohjeita meille kirppistelijöille, autoilijoille ja yleisölle annetaan lähempänä kesäkuuta. Kylän musiikkiaktiivi Tuukka Kumpulainen on salavihkaisesti pyöräyttämässä käyntiin Kulttuuriyhdistyksen koko vuoden kestävää esityssarjaa. Puhelimitse tavoitettu Kumpulainen, joka luotettavien tietojen mukaan harkitsee nimensä muuttamista Käpyläiseksi, kieltäytyi kommentoimasta, mutta tarkkailijamme selvitti, että ensimmäinen tapahtumailta on 31.1. kahvila Soseessa klo 14 ja illemmalla Käpygrillissä. Kumpulainen yritti piilottaa innostustaan, mutta toreilla tiedetään, että käpyläläisiä artisteja akrobatiasta hevimusiikkiin on ilmoittautunut yllätyksellisen monta, ja koko vuosi on täynnä erinomaisia esityksiä. Ainoastaan petomaani puuttuu. Väinölänkadulla juoksimme kiinni Käpylän klubin Heikki Takkisen, joka tunnusti, että klubin ikkunoihin tulee näyttely yhdistyksen historiasta. Häneltä myös lipsahti tieto näyttelystä, joka kertoo asukkaiden taistelusta Käpylän kirjaston puolesta. Arvelemme tämän sijoittuvan kirjaston tiloihin vuoden aikana. Vasta 99-vuotias Käpylän Urheilijat ry aikoo hävyttömästi hyödyntää satavuotisjuhlaa ja tulla esille näyttelyssä kirjaston tiloissa lyhykäisen historiansa kanssa. Myös Käpylän peruskoulu, jonka historiaa löytyy vain 99 vuoden taakse, aikoo nauttia entisten oppilaidensa musiikkiesityksistä ja muisteloista. Lisäksi olemme kuulleet juoruja alueen sähkökaappien maalaamisista, joista vastuussa olisivat yhdeksäsluokkalaiset, mutta tavoittamamme henkilöt kieltäytyivät vahvistamasta tietoa. Älkää olko huolissanne, tarkkailemme tilannetta puolestanne! VALLATON VAHTIKOIRA Lisätiedot: www.kapylankulttuuriyhdistys.net, www.kapyla100.fi, Käpylä-lehti, kauppojen ilmoitustaulut, Facebook Juhlavuosijuoruja Hyvä Käpylä-Seuran jäsen! Tervetuloa yhdistyksemme vuosikokoukseen torstaina 27.2.2020 kello 18.00 Käpylän kirkon seurakuntasali, Metsolantie 14 Onko sinulla ehdotuksia kokoukselle? Lähetä ehdotuksesi kaksi viikkoa ennen kokousta. Oletko halukas osallistumaan liikennejaoston toimintaan? kille.vuorento@gmail.com
29.1.2020 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy maaliskuun 4. päivä. Aineisto toimitukseen 21. helmikuuta mennessä. Torstai 30.01. 16:30 Käpyrinne Vantteraillat: Meidän Helsinkimme Käpylä Käpyrinne, Ilmattarentie 2 Esittelyssä 100-vuotta täyttävä Käpylä, Vallila ja Kumpula, jonka lähettyville, Koskelan kylän paikkeille Kustaa Vaasa perusti 12.6.1550 Helsingin kaupungin. 19:00 Ilves-Teatteri esittää: Käpyihmisiä Ilves-Teatteri, Sampsantie 50 Karnevalistinen, itsetietoisella huumorilla lihavaksi paisutettu sankarieepos Puu-Käpylän synnystä ja ”Käpylän keisariksi” tituleeratusta Akseli Toivosen epätoivoisista yrityksistä saada ihmiset vakuuttumaan Käpylän potentiaalista. Perjantai 31.01. 19:00 Ilves-Teatteri esittää: Käpyihmisiä Ilves-Teatteri, Sampsantie 50 Karnevalistinen, itsetietoisella huumorilla lihavaksi paisutettu sankarieepos Puu-Käpylän synnystä ja ”Käpylän keisariksi” tituleeratusta Akseli Toivosen epätoivoisista yrityksistä saada ihmiset vakuuttumaan Käpylän potentiaalista. 20:00-01:00 Käpylä 100-klubit: Jouni Aslak, The Wallatones & guests Ravintola Käpygrilli, Osmontie 5 Käpylä 100-klubisarja pyörii keväällä vieden kohti 6.6.2020 järjestettävää kyläjuhlaa. Lavalla Jouni Aslak, Sakari Herttua with The Wallatones ja Wallatones feat. guests HELMIKUU Lauantai 08.02. 20:00-01:00 Käpylä 100-klubit: Vinha Perä + support Ravintola Nyyrikki, Pohjolankatu 2 Käpylä 100-klubisarja pyörii keväällä vieden kohti 6.6.2020 järjestettävää kyläjuhlaa. Lavalla Vinha Perä + support. Tiistai 11.02. 14.30-16.00 Käpyrinteen Käpyvisa Käpyrinne, Ilmattarentie 2 Käpyvisa joka kuukauden toinen tiistai. Vapaaehtoisvoimin toteutettava viihteellinen tietokilpailu. Visailu tapahtuu 4-6 hengen joukkueiden kesken hyvässä kilpailuhengessä. Visailun alussa voi nauttia kahvia ja pullaa, joka piristää mieltä ja kirvoittaa kieltä. Keskiviikko 19.2 . ja Torstai 20.2. 19:00 Ilves-Teatteri esittää: Ruusu on minun lempikukkani Käpylän kirkko, Metsolantie 14 30-luvun tapahtumista ammentava audiovisuaalinen installaatio. Perjantai 20.2 . 21:00 Ilves-Teatteri esittää: Ruusu on minun lempikukkani Käpylän kirkko, Metsolantie 14 30-luvun tapahtumista ammentava audiovisuaalinen installaatio. Sunnuntai 23.02. 12-14 Perinteinen Taivaskallion laskiaisrieha Lionsklubin järjestämänä. NÄYTTELYT: 20.1. –23.2. Kuvataidenäyttely Käpyrinteessä: Oleg Tchoumak su 2.2.la 29.2. Valokuvanäyttely Käpylän kirjastossa: Käpylän ”isät ja lapset” ma 3.2-23.2. Valokuvanäyttely Karjalatalossa: Toivo Koivisto Pohjolankatu, avajaiset 3.2.2020 su 16.2.la 28.3 . Valokuvanäyttely Käpygrillissä: Puu-Käpylän Rakentaminen ma 2.3.-31.3. Käpyrinne Iidan tupa (Leena Hyttisen näyttely, Koskelantie 7-9) Seuraa juhlavuoden tapahtumia sekä ilmoituksia verkossa www.kapyla100.fi ja facebookissa. Pidätämme oikeudet muutoksiin. TOIVOTIMME juhlavuoden tervetulleeksi Lyhtyjuhlassa Otto-Iivari Meurmanin puistossa uudenvuoden aattona 31.12. Viipurin Lauluveikot laulatti lähes satapäistä yleisöä tuttujen yhteislaulujen tahdissa ja Oulunkylän Martat pitivät huolen lämmikkeistä. Illan päätti tunnelmallisesti tuliesityksellään Hilda Snellman. Juhlavuoden vastaanotto oli lämminhenkinen tilaisuus, jonka toteuttivat käpyläläiset yhdessä. Tämä sama yhteisöllinen ja kotoisa tunnelma tuodaan esiin tulevissa tilaisuuksissa koko juhlavuoden ajan ja varmasti vielä seuraavatkin 100 vuotta vuoden 2020 jälkeen! Juhlavuoden tavoitteena on myös käpyläläisten yhteisen tekemisen ja osallistumisen vahvistaminen ja siitä iloitseminen kaikkien juhlille saapujien kanssa. Koko vuosi 2020 juhlitaan käpyläläisten vakiotapahtumien ja muiden tilaisuuksien yhteydessä. Juhlavuosi tarjoaa kaikille runsaasti avointa ohjelmaa, ja esittää laajan skaalan kulttuuriohjelmaa, joka juhlii Käpylän yhteisöllisyyttä sekä monipuolisen asuinalueen henkeä. Pääjuhla 4.6. ja kyläjuhla 6.6.2020 Torstaina 4.6.2020 on tasan 100 vuotta valtuustopäätöksen allekirjoituspäivästä, ja silloin Käpylä-Seura järjestää vuoden virallisen juhlatilaisuuden Karjalatalolla. Käpylän Kulttuuriyhdistys järjestää 6.6.2020 Käpylä 100v -kyläjuhlat. Kyläjuhlien lisäksi Käpylän Kulttuuriyhdistys järjestää Käpylä 100-klubeja. Klubeille etsitään kaikenlaista esittävää taidetta pääpaino on populaarimusiikilla, mutta tanssi, teatteri tai klassinen ovat kaikki tervetulleita. Myös 35-vuotias Ilves-Teatteri on näyttävästi mukana Käpylä 100 -juhlavuodessa. Teatteri tuo juhlavuoteen runsaan ohjelmiston, joka kantaa nimeä: Käpylä100 juhlasarja – 10 esitystä Käpylästä. Teemoina ovat Käpylän eri vuosikymmenet. ja teokset vievät matkalle Käpylän elämään juhlavuoden teemakuukausien vuosikymmeniä seuraten. Kantaesitykset saavat ensi-iltansa mm. Käpylän kirkossa, Käpylän kirjastossa, Akseli Toivosen kentällä, Ilves-Teatterilla, Puu-Käpylän pihalla ja Käpylän peruskoulussa. Teokset ovat saaneet inspiraationsa tosielämän tarinoista sekä historian tapahtumista ja käsittelevät niitä innokkaasti ja kekseliäästi. Valokuvanäyttelyjä, puutarhakierroksia Koko vuoden kiertävät valokuvanäyttelyt alkavat helmikuussa. Valokuvanäyttelyt esittävät monipuolisen läpileikkauksen käpyläläisestä elämästä useiden vuosikymmenten aikana. Käpylä 100 -juhlavuosi on alkanut! Toivo Koivistolla valokuvanäyttelyiden sarja Käpylässä 3.2-23.2. Karjalatalon aula Toivo Koivisto Pohjolankatu Käpylän bulevardi valokuvanäyttely. Käpylänkuja 11. 2.3.-27.3. Koskelan seniorikeskus Toivo Koivisto Pohjolankatu Käpylän bulevardi valokuvanäyttely, avajaiset 4.3.2020 14:30) Käpyläntie 11, N-talo 3.4.-30.4. Heseva Toivo Koivisto Pohjolankatu Käpylän bulevardi valokuvanäyttely, avajaiset 6.4.2020 10:30) Pe Marraskuinen talvi-ilta muuttuu lumien tultua hetkessä valoisammaksi. Monena vuonna on odoteltu jännittyneinä, tuleeko lunta jouluksi. Kevään tullen ohjelma laajenee ja sisältää mitä monipuolisempaa tarjontaa. Muun muassa Puutarharyhmä esittelee ainutlaatuisen ja kauniin Käpylämme puutarhoja ja pihoja. On opastettuja kierroksia vapaaehtoisten Käpylä-oppaiden toimesta ja Draamakävelyitä paikallisteten näyttelijöiden, taiteilijoiden ja muusikoiden elävoittäminä. Kierrokset tuovat esiin sekä alueen historiaa että taiteilijoita. Seurakunta starttaa säännölliset vapaaehtoisvetoiset yhteisöruokailut Käpylän kirkolla. Suunnitelmissa on myös yhteislaulua kakkosella ja kirkko-ooppera. Käpylä-Seura on adoptoinut Mäkelänkadun lippakioskin juhlavuoden viralliseksi infopisteeksi, Käpylä 100-kioskiksi. Alueen eri ravintoloissa tarjoillaan annoksia historian eri vuosikymmeniltä. Tulevasta vuodesta onkin siis tulossa erityisen hieno ja monipuolinen. Hyvää Käpylä 100 -vuotta! SIIRI KROUVILA AMANDA TUUKKANEN Käpylä 100 -juhlavuoden tuottajat www.kapyla100.fi kapyla100.fi -nettisivuilta löytyy tapahtumakalenteri, johon on listattu juhlavuoden tapahtumat. Otamme vastaan ohjelmailmoittautumisia koko juhlavuoden ajan! 35 VUOTTA täyttävä Ilves-Teatteri toteuttaa juhlavuoden kunniaksi kymmenen teatteriproduktiota ympäri Käpylää. Harvassa kaupunginosassa on oma teatteri vain kävelymatkan päässä Käpylästä sellaisen löytää sinisen kerrostalon kellarista. Ilves-Teatteri löysi kotinsa Käpylästä vuonna 1986 muuttaessaan Sampsantielle. Aiemmin hevostallina, pyöräkellarina ja elokuvateatteri Riona tunnettu sali toimii nykyään kotinäyttämönä lähes sadalle teatterin aktiivijäsenelle. 35 vuotta perustamisensa jälkeen Ilves-Teatteri haluaa antaa takaisin kotikaupunginosalleen: Käpylä100juhlasarja kymmenen esitystä Käpylästä vie katsojat matkalle Käpylän historiaan vuosikymmen kerrallaan. Teokset ovat saaneet inspiraationsa tosielämän tarinoista sekä historian tapahtumista, joita ne käsittelevät innokkaasti ja kekseliäästi. Keväällä ensi-iltansa saa puolet juhlasarjan produktioista 20-lukuun pohjautuva Käpyihmisiä on tammikuussa Ilves-Teatterilla nähtävä karnevalistinen sankarieepos Puu-Käpylän synnystä. 30-luvun tapahtumista ammentava Ruusu on minun lempikukkani on Käpylän kauneutta juhliva helmikuussa Käpylän kirkkoon rakentuva audiovisuaalinen installaatio. Vaiherikas 50-luku tulee huhtikuussa esille kahdessa teoksessa: Huhtikuu ja villiintyneet kirjastonhoitajat yhdistelee kirjastokonserttia ja kiihkeitä esitelmiä Käpylän kirjastossa ja Olympiahuumaa Käpylässä käsittelee Helsingin olympialaisten historiallisia ja sosiaalisia vaikutuksia Käpylän kaupunginosaan Akseli Toivosen kentällä. 60-luvun purkutuomiouhkaa pohtiva dokumenttiteatterin keinoin valmistettu Joukolantie 11 rakentaa toukokuussa teatterikatsomon Puu-Käpyläläiselle pihalle. Syyskauden ohjelmisto julkaistaan loppukeväästä 2020. Teksti ELLA SNELLMAN Kuva DANIEL PALATZ. Valokuva: Helsingin kaupunginmuseo /Otto Wuori Lisätiedot ja lippuvaraukset: www.ilvesteatteri.fi Liput: 12/8/6,-. Voit myös ostaa kannatuslipun 20,tai Käpylä 100 -juhlasarjan vuosilipun 100,Ilves-teatteri esittelee Käpylän historiaa kymmenellä näytelmällä Ilves-Teatteri on näyttävästi mukana Käpylä 100 -juhlavuodessa. Käpylä 100 OHJELMA TAMMI-HELMIKUU:
4 K äpylä-lehti 29.1.2020 ITSE TUOPPINI JÄLJET mä tunnen, lauloi Tapio Rautavaara aikoinaan. Tuopin jäljet näkyvät ja kuuluvat myös tuoppi-sanan etymologiassa. Sana tuoppi on lainautunut ruotsista suomeen jo aikoja sitten. Varhaisemmassa uusruotsissa (1526 – 1732) ja myöhäisessä muinaisruotsissa (1375 – 1526) sana oli jo muodossa stop kuten nykyruotsissakin ja tarkoitti tuoppia. Näihin kieliin sana lainautui kantaskandinavian kielistä, jossa se oli muodossa stoop ja tarkoitti juuri tuoppia. Tuoppi-sana esiintyy paljon Suomen murteissa. Eteläpohjanmaan murteissa se on muodossa touppi, Varsinaissuomessa yhdyssanoissa kuten kalja-, olutja piimätuoppi. Inkerin tooppi tarkoittaa tuoppia. Viroon tuoppia tarkoittava sana toop on lainautunut alasaksasta. Suomesta tuoppi-sana on lainautunut Inarin lappiin, jossa se on muodossa toopi. Maljat Hieman tuoppia juhlallisemmalta kuulostaa sana malja, jota kohotellaan ja nostellaan juhlissa. Monta merkitystä on tämänkin sanan suomalaisilla vastineilla. Suomen eri murteissa malja on tarkoittanut monta eri asiaa. mm. juoma-astiaa ja pesuallasta. Hämäläismurteissa saunamalju on joskus tarkoittaut matalaa, pitkulaista huuhteluastiaa. Inkerin malja tarkoittaa vatia, karjalan malja (puista) maljaa, kuppia, kulhoa ja vatia, maljushka pientä kuppia, maljaa ja polvilumpiota, lyydin mallushk polvilumpiota, vepsän mal (genetiivi mallan) maljaa, maitovatia ja puukuppia, pämallushk päälakea. Nämä kaikki sanat ovat luultavasti lähtöisin kantaskandinaviasta, missä ma lia oli tarkoittanut viljan tilavuusmittaa. Nykynorjassa sana oli muodossa maele ja tarkoitti juuri viljan tilavuusmittaa ja vakkaa. Anglosaksisissa kielissä meele tarkoitti nestemäisen tavaran mittaa ja maeele juoma-astiaa ja maljaa. Gootinkielessä meela tarkoitti vakkaa. Pikarit Juhlissa nostellaan joskus myös pikareita. Inkerissä pikkaari tarkoittaa pikaria ja viinilasia, karjalassa pikari pikaria ja maljaa, vatjassa pikari samaa kuin suomessa, virossa piker (genetiivi pikri) maljaa, viron murteissa pigar ryyppyä. Nämä sanat ovat lähtöisin muinaisruotsista, jossa se oli muodossa bikare. Islannin kielessä sana oli muodossa bikarr ja tarkoitti pikaria. Näihin kieliin sana oli tullut myöhäisestä alasaksasta, jossa se oli ollu muodossa bikeri. Näiden kaikken sanojen takana on latinan ilmaisut bekarium ja bakar, jotka olivat tarkoittaneet viinitynnyriä. Kupit Kaikki eivät juhliessaan nostele maljoja vaan tekevät kuppeja. Sana kuppi on lainautunut Suomeen Ruotsista. Nykyruotsin kopp tarkoittaa juuri kuppia. Vanhemmassa ruotsissa kupp tarkoitti ammennuskauhaa, samoin kuin muinaisnorjan koppr, nykynorjan kopp ja nykytanskan kop. Myös viron kauhaa ja kippoa tarkoittava sana kopp (genetiivi kopa) lienee lainautunut Ruotsista. Skandinavisista kielistä Norjan lappiin on lainautunut kuppia tarkoittava sana goppo . Sana kuppi tunnetaan myös suomen lähimmissä sukukielissä. Inkerin, karjalan ja vatjan kielissä on sana kuppi ja tarkoittaa samaa kuin suomessa. Inkeristä lienee tullut venäjän murteisiin sana kuppyshka, joka tarkoittaa karkeaa puuastiaa. Pullot Juomat voidaan nauttia tietenkin suoraan pullosta ilman mitään muita väliastioita. Läntisten naapurimaittemme kielistä tämäkin on meille tullut. Jo varhaisemmissa Ruotsin kielissä se on ollut muodossa bolli ja takoittanut juoma-astiaa ja maljaa. Nykyruotsissa se on muodossa bål, josta on lähtöisin myös suomen sana booli. Pullo-sanalla on suomen kielessä on aina ollut muitakin merkityksiä. Se on tarkoittanut vesija saippuakuplaa, kalan uimarakkoa. Inkerissä pullo ja pullu ovat tarkoittaneet vesikuplaa ja verkon kohoa, karjalan ja lyydin pullo nuotan tai verkon kohoa, vepsän pulo ja pulu ja vatjan pullo kuplaa, viron pull mm. kuplaa. SEPPO SEPPÄLÄ Etymologia Juoma-astiat LUONNONTIETEELLISEN keskusmuseon Luomuksen yleisökohteissa – Luonnontieteellisessä museossa ja kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa – Kumpulassa ja Kaisaniemessä – vieraili viime vuonna kaikkiaan 352 000 eri-ikäistä luonnon ystävää. Tämä on Luomuksen kaikkien aikojen kävijäennätys. Luomuksen suosituin vierailukohde on Luonnontieteellinen museo, jossa vieraili reilut 16 000 luonnon ystävää enemmän kuin edeltävänä vuonna, kaikkiaan runsaat 180 000 henkilöä. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivija fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. Luomukseen kuuluvat kasvitieteelliset puutarhat Kaisaniemessä ja Kumpulassa kasvattivat myös edelleen kävijämääriään. Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla ja ulkopuutarhassa vieraili arviolta yhteensä noin 147 000 kasveista kiinnostunutta. Kasvua kasvihuoneilla vierailleissa viime vuoteen oli 22%. Kumpulassa kymmenvuotisjuhla Kymmenvuotisjuhlavuottaan viettäneessä Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa kävijöitä oli noin 25 000. Vain kesäkauden avoinna olevan puutarhan juhlavuoden opastukset, geologisten kokoelmien edeltäviä kausia laajemmat aukioloajat ja Kahvila Kummun tarjoilut houkuttelivat puutarhalle ennätysmäärän vierailijoita. Vastaava kävijämäärä on saavutettu aiemmin vain puutarhan avajaiskesänä 2009. Museokortti lisää kävijämääriä Hyviä kävijämääriä selittävät useat tekijät. Kiinnostus luontoa, luontotietoutta ja -tutkimusta kohtaan on ylipäätään kasvussa. Mediassa laajasti esillä olleet teemat – ilmastonmuutos, hyönteiskato ja monimuotoisuuden häviäminen – ovat osaltaan vaikuttaneet Luomuksen yleisökohteiden kiinnostavuuteen. Samoin museoalan yleinen noste ja Museokortin vaikutus näkyvät ennätysluvuissa. Ympäri vuoden avoinna olevan Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet ovat Museokortin ainoa puutarhakohde. Kasvit kuitenkin kiinnostavat museokorttilaisia: viime vuonna kasvihuoneissa vierailleista joka viides kuittasi vierailunsa Museokortilla. Ulkopuutarhaan on vapaa pääsy. Yleisökohteissa järjestetyt erilaiset tapahtumat, tilattavat ja kaikille avoimet opastukset, työpajat ja tietoiskut houkuttelivat kävijöitä. Vuoden 2019 uutuuksia olivat muun muassa Kaisaniemen kasvihuoneilla järjestetty valoja äänitapahtuma ”Music for Plants”, Luonnontieteellisen museon tutkijoiden pitämät hämähäkkityöpajat ja kautta aikain ensimmäinen lasten Museokorttiklubi. Kasvipuutarhojen maisema-arkkitehti palkittiin Maisema-arkkitehti Gretel Hemgård, Helsingin kasvitieteellisen puutarhan pitkäaikainen yhteistyökumppani ja ”hovihankkija”, koko Kumpulan puutarhan ja myös Kaisaniemen uudistusten suunnittelija sai syksyllä arkkitehtuurin valtionpalkinnon. Se myönnettiin.ensimmäistä kertaa maisema-arkkitehdille. Palkintolautakunnan mukaan Hemgårdin työssä korostuu suunnittelun pitkäjänteisyys ja monet hänen toteutuksistaan ovat lajinsa parhaimpia Suomessa. Hän on tehnyt pitkäaikaista taiteellista työtä maisemansuunnittelussa ja restauroinnissa sekä toiminut maisema-arkkitehtuurin hyväksi kansainvälisesti ja kotimaassa Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijoina toimivat valtion taidetoimikunnat päättävät vuosittain taiteenalansa valtionpalkinnoista.” Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva EINE KAKKONEN Kasvitieteelliset puutarhat kävijäennätykseen Vain kesäisin avoinna oleva Kumpulan kasvitieteellinen puutarha lisäsi kävijämääriään huimasti viime vuonna. Kesäkahvila on myös suosittu virkistyskeidas. TEIN MATKAA JUNASSA , viereisellä penkillä jutteli pari nätisti meikattua teinityttöä. Isompikokoinen soitti jollekulle, mutta kun vastausta ei tullut, alkoi rääväsuinen kiroilu ja v-sanan huuto. Pitikö asiaan puuttua ja jos piti, kuinka, minä pohdin. Muistin afrikkalaisen viisauden: Lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Taisin kuulua kyläläisiin, sillä huomautin tiukasti, että kovin oli kapea sanavarasto, siihen mahtui vain v:llä alkava sana ja lisäsin, että moista törkeyttä oli kamala kuunnella. Tyttö ei häkeltynyt, vaan tokaisi, että ei voi mitään, nyt ei ollut muuta sanaa, ja jos en kestänyt, piti siirtyä toiseen paikkaan. Röyhkeä asenne hämmensi niin että en kyennyt sanomaan mitään tolkullista; lopulta kiitin oivallisesta neuvosta. Tuskinpa tyttö ymmärsi vastauksen ironiaa. Jäin aprikoimaan, oliko interventiota syytä jatkaa, huomauttaa vaikka, että olimme julkisessa tilassa, jossa tuli ottaa huomioon myös kanssamatkustajat, ei voinut kiljua mitä sattui. Lisäksi tytön reaktio tuntui kohtuuttomalta. No, enhän tiennyt, kiukutteliko esimerkiksi poikaystävä eikä vastannut. Ihme kyllä tilanne rauhoittui, mesoaminen lakkasi. Vain kerran pyrki v-sana esiin, mutta sen tyttö nielaisi. Kun tulimme minun asemalleni, sanoin tytöille ystävällisesti näkemiin. Pienempikokoinen tyttö vastasi hänkin sanomalla näkemiin, vaikka se ei kuulukaan nuorten tapoihin. Myös isokokoinen tyttö käytti samaa sanaa, joskin yrmeästi. Pidin sitä kuitenkin voittona. Mitä jos ensi kerralla – sellainenkin taatusti tulee – koettaisi toisenlaista lähestymistä. Ihan alkuun voisi osoittaa myötätuntoa ja sanoa, että taisi tulla kova paikka eteen, tai kysyä, mitä oli tapahtunut. Kukapa ei loukkaannu torjumisesta, se kuuluu pahimpiin osaksemme tuleviin omanarvontunnon kolauksiin, mutta kun raivoaminen ei auta. Apu tulee pettymyksen kohtaamisesta, siitä että purkaa asiaa kertomalla siitä. Toivottavasti on joku, jolle kertoa. Kotona radioesitelmä antoi uuden näkökulman. Tutkija totesi, että kiukkutilanteessa ärräpäät auttavat poistamalla fyysistä ja psyykkistä kipua: suomalaisilla perkele, ukkosen jumalaksi mainittu – vain tarpeeseen! LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Viisaus Afrikasta KÄPYLÄSSÄ ELETÄÄN satavuotisjuhlinnan aikaa. Käpylän asemakaava vahvistettiin 4.6.1920 ja alueen rakentaminen lähti käyntiin vauhdilla. Syntyi hymykuoppa Helsingin poskeen. Käpylä-Seuran alla toimii kymmenkunta ryhmää, jotka organisoivat erilaisia tapahtumia juhlan kunniaksi. Yksi näistä on nelihenkinen valokuvaryhmä. Se on nyt saanut valmiiksi kaksi näyttelyä Käpylän alkuajoista ja ne ovat nähtävillä seuraavasti: Käpylän isät ja lapset, 1.–29.2. (Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5) Puu-Käpylän rakentaminen , 15.2.– 31.3. (Ravintola Käpygrilli, Osmontie 5) Ryhmä tekee useasta osanäyttelystä koostuvaa, Käpylän historiasta ja elämästä alueella kertovaa valokuvanäyttelyiden sarjaa, jonka osia kaksi yllämainittua näyttelyä ovat. Näyttelykokonaisuuden avajaiset pidetään 15.2. klo 16.00 Ravintola Käpygrillissä ja avaajana toimii Käpylä-100 juhlien suojelija apulaispormestari Nasima Razmyar. Muut näyttelyt on tarkoitus laittaa esille kuluvan vuoden aikana Käpylässä. Hankkeen materiaali kuvineen ja tarinoineen kattaa Käpylän elinkaaren 1920-luvulta alkaen. Laaja aineisto on kerätty alueen asukkailta ja sitä on täydennetty arkistojen avulla. Seuraava sarjaan kuuluva näyttely käsittelee Olympiakylän ja Kisakylän alkuvaiheita sekä olympialaisia. Se on esillä Ravintola Käpygrillissä 1.5.–7.6.2020. Valokuvaryhmän järjestämänä on esillä kevään aikana esillä myös kaksi muuta näyttelyä: ryhmän jäsenen Toivo Koiviston Pohjolankatu – Käpylän bulevardi, 3.2.–23.2. (Karjalatalo, Käpylänkuja 1) sekä Leena Hyttisen Koskelantie 7 ja 9, 2.3.–31.3. (Käpyrinne/Iidan tupa, Ilmattarentie 2). Kalevi Vuorento, puh. 0503460962 kille.vuorento@gmail.com Martti Humppila, puh. 0400603088 martti.humppila@gmail.com Käpylä-Seura ry. https://kaupunginosat.fi/kapyla/2012/09/ kapyla-seura/ 100-vuotiaan Käpylän historia valokuvina
5 K äpylä-Lehti 29.1.2020 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Kirjanpitopalvelua Oulunkylässä pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 733 6869 Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 09 791 343 esperaoy@gmail.com www.kapygrilli.fi Ma Tietovisa • Ti Jamit • Ke Bingo • Pe Livemusaa • La Karaoke Avoinna su-to 10-02 pe-la 10-03 (04) R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi Meiltä juhla-, muistoja muut tilaisuudet sekä lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Gaius ravintolat www.gaius-saatio.fi/ gaius_ravintolat/ Puh. 050 463 7390 tai 050 4662310 • Honkanummen hautausmaa, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Malmin hautausmaa, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Honkanummi, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Malmi, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki Svenska hörnan JAG BESÖKTE ROM under julen och blev påmind om historiens betydelse. Bland annat träffade vi en guide som var mycket upprörd över att hon var tvungen att berätta om byggnader som byggts för mindre än 2000 år sedan. Men också hur viktigt det är att upprepa saker för att få något till stånd. Liksom Catos kända upprepan: “För övrigt anser jag att Karthago borde förintas”. Det här kom jag att tänka på när Facebook påminde mig om att jag för exakt 5 år sedan skrivit till den dåvarande utmärkta biträdande stadsdirektören Pekka Sauri om den råddiga och farliga korsningen av Panuvägen, Pohjolagatan och Kullervogatan där även spårvagn 1 har sin ändhållplats. Då var ju rondellerna ännu relativt nya och sällsynta medan nu är folk vana med olika rondeller överallt i stan. Problemet är att denna korsning fortfarande inte är en rondell, även om den borde vara det. Enligt nuvarande trafikmärken är Panuvägen och Kullervogatan gator med förkörsrätt medan Pohjolavägen är en vanlig gata. Detta betyder ju att särskilt de bilar som kommer från Panuvägen till korsningen kör med relativt hög fart och bilar som kör på Pohjolagatan måste väja, i båda riktningar. Men nu är det så att denna korsning ser ut som en rondell, så att ganska många tror att den faktiskt ÄR en rondell. Till exempel använder de blinken när de kör rakt på samma gata (t.ex. Kullervogatan/Panuvägen). När de är inne i korsningen tror de att de har förkörsrätt över inkommande trafik, som i en rondell. Det här skapar farliga situationer, både så att de kan krocka med bilar som kommer från Panuvägen eller Kullervogatan och så att de kan köra bakifrån på en bil som kör korrekt och ger förkörsrätt åt bilarna på Panuvägen och Kullervogatan. Det behövs snarast en riktig rondell i denna korsning! Det är sant att spårvagnskenorna i korsningen skapar en komplikation, men den kan lätt åtgärdas med trafikljus så att all trafik stoppas när spårvagnen är i korsningen. (typ ljus som finns för buss 530 på Åggelbyvägen). Själva korsningen skulle bara behöva tydliga trafikmärken för sådana som kommer från Kullervogatan och Panuvägen och så skulle vi ha en rondell. Det märkliga är att mig veterligen har staden grubblat över denna problematik nu i över 10 års tid men inte kommit fram till någon lösning. Den nuvarande kvasirondellen är farlig och blir hela tiden farligare når allt fler bilister börjar automatiskt tro att de har att göra med en vanlig rondell. En vanlig bilist kör vanligtvis mycket rutinmässigt och observerar inte omgivningen väldigt noggrant, som vi vet. För övrigt tycker alltså jag att Panuvägens, Kullervogatans och Pohjolagatans korsning med det snaraste borde bli en rondell! En kommentar från staden skulle vara välkommen. Varför är en enkel sak så svår? JEJA-PEKKA ROOS Pohjolagatans korsning borde bli en rondell POLIISI AJOI useiden partioiden voimin takaa Käpylän kapeilla pikkukaduilla ja taloyhtiöiden yhteispihan pihapoluilla aamuyöllä kaahannutta autoilijaa pari viikkoa sitten.. Autoilija ei pysähtynyt, vaikka poliisi käskytti, koska halusi tarkistaa ajoneuvon ja kuljettajan kunnon. Pakenevan auton matka päättyi talon kuistiin Joukolantiellä. Auto oli vaurioittanut istutuksia, pyöriä ja skootteria matkalla. Yksi poliisiautokin sai osumia. Kun matka päättyi kuistiin, lähti kuljettaja juosten karkuun, mutta hänet saatiin nopeasti kiinni. Teksti ja kuva TOIVO KOIVISTO TEATTERIRAVINTOLA Nyyrikissä on alkanut uusi tunnelmallinen lauluklubi Nyyrikin Laulut, jonka isäntänä toimii pianisti-kapellimestari Lasse Hirvi. Helmikuun 7. solistivieraaksi saapuu laulaja-näyttelijä Vuokko Hovatta. Hän esittää omia lempilaulujaan soololevyiltään. Luvassa on myös harvoin kuultuja yllätyksiä. Luvassa on rakkautta ja viiltäviä hetkiä, lupaa Lasse Hirvi. Olen käynnistänyt tämän lauluklubi-idean jo kymmenisen vuotta sitten. Ideana oli alusta alkaen se, että joka kerta solisti vaihtuu ja hänen ohjelmistonsa mukaan mennään: eli musiikilliset tyylitkin saattavat vaihdella todella rajusti. Minä säestän artistia pianolla. Tarkoituksena on ollut luoda intensiivinen, intiimi, yleisöä lähelle tuleva, suuria tunteita herättävä lauluilta, jossa yleisölle ennalta tuttu solisti esittää itselleen tärkeitä kappaleita ja myös kertoo niiden taustoista ja omasta urastaan, selvittää Lassi Hirvi. Konserttimuotoinen lauluilta Lasse Hirvi on työskennellyt teatterikapellimestari-pianistina vuodesta 1988. Tuolloin hän aloitti työt Helsingin kaupunginteatterissa. 2014 siirryin Jyväskylän kaupunginteatterin kapellimestariksi, josta olen nyt työlomalla ensi maaliskuuhun asti. Teen kuitenkin aikataulujen salliessa pianistin töitä myös Helsingissä. Täällä on myös perheeni. Olen isännöinyt lauluja jazzklubeja Helsingissä ja Jyväskylässä. Vuokon kanssa teimme Helsingin Kaupunginteatterin aikaan paljonkin yhteisiä produktioita ja hän on ollut mukana monissa näissä lauluklubikuvioissa. Nyyrikin laulut -lauluklubi toimii "säännöllisen epäsäännöllisesti" nyt kun palaan Jyväskylään töihin eli silloin kun saadaan yhteisesti Nyyrikin kanssa kalentereihin sopimaan. Viimeinen teatteriravintola Nyyrikin Laulut -lauluilta on konserttimuotoinen toki yleisö saa eläytyä ihan niin riehakkaasti kuin henki puhuttelee, mutta mikään yhteislaulutilaisuus se ei kuitenkaan ole. Esitämme enimmäkseen Aulikki Oksasen runoihin tehtyjä lauluja, jotka ovat tuttuja Vuokon upeilta soololevyiltä, mutta myös muutakin materiaalia, esimerkiksi Ultra Brata ja Kerkko Koskisen säveltämiä, Anna Ahmatovan runoihin tehtyjä sävellyksiä. Halusin tuottaa lauluklubin Nyyrikkiin, koska se on tätä nykyä viimeinen ns. teatteriravintola pääkaupunkiseudulla, ja muutenkin olen ihastellut ravintolaa käydessäni esiintymässä sekä kuuntelemassa esityksiä alakerran ravintola Iltatähdessä, sanoo Lasse Hirvi. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva ANNA TUULIA IIVARI Lauluklubi-illat alkavat Nyyrikissä OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Aamuöinen takaa-ajo Käpylän kujilla Laulaja-näyttelijä Vuokko Hovatta esittää omia lempilaulujaan soololevyiltään teatteriravintola Nyyrikissä 7.2. klo 19. Teatteriravintola Nyyrikissä on alkanut uusi tunnelmallinen lauluklubi Nyyrikin Laulut, jonka isäntänä toimii pianisti-kapellimestari Lasse Hirvi Vaasankatu 20 B, 00500 Helsinki P. 09 736 522 | globalg@sci.fi Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt. Poliisi ajoi takaa henkilöautoa, joka kaahaili aamuyöllä pitkin Käpylän kujia. Lopulta luvatta haltuun otettu auto juuttui Joukolantiellä piha-alueelle. Kuljettaja yritti juosten karkuun, mutta hänet saatiin nopeasti kiinni.
6 K äpylä-lehti 29.1.2020 Oulunkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Teinintie 10. Avoinna ma, ti, to, pe klo 9–12, ke klo 13–16. Puh. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla MESSUT SUNNUNTAISIN: Oulunkylän kirkossa klo 10 Maunulan kirkossa klo 12 Käpylän kirkossa klo 18. KÄPYLÄN PÄIVÄPIIRI Keskiviikkoisin klo 13 – 14.30 Kuukauden ensimmäisellä kerralla arkiehtoollinen klo 13. Ohjaajana Eila Järveläinen. KÄPYLÄN ILTARUOKA Keskiviikkoisin klo 16 – 18. Vegaaninen keittolounas, hinta 1e, alle 3v ilmaiseksi. Lasten leikkihuone käytössä. Voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi, lisätietoja Anna Handroolta, p.09 2340 5383. HILJAISUUDEN RUKOUSHETKI Keskiviikkoisin klo 18 – 18.30 Käpylän kirkossa. PERHEIDEN TANSSITUOKIOT Perjantaisin klo 9.30 – 11.30 Käpylän kirkossa ikäryhmittäin 3–5v klo 9.30, 1–2v klo 10.15, 0–1v klo 11. Maksuton, ei ilmoittautumista. KOSKELAN LÄHETYSPIIRI Parittomilla viikoilla tiistaisin (4.2., 11.2. ja 25.2.) Voudintie 4 B:n kerhohuoneella klo 15 – 17. KEHITYSVAMMAISTEN MEIDÄN KERHO Parittomilla viikoilla maanantaisin (10.2. ja 24.2.) Voudintie 4 B:n kerhohuoneella klo 17 – 18.30. YSTÄVÄNPÄIVÄN MUSIIKKIMATINEA to 13.2. Klo 13 Maunulan kirkossa. Yhteislauluja, LuoteisHelsingin musiikkiopiston oppilaat. Elisa Hapuli, juonto. Kahvitarjoilu yhteisvastuun hyväksi. Vapaa pääsy. LAULUJA YSTÄVYYDESTÄ Oulunkylän kirkolla pe 14.2. klo 18 – 20. Mukana Seurahuone Band. Kahvitarjoilu. KONSERTTI: YOU RAISE ME UP su 16.2. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Konserttiin saa etukäteen toivoa suosikkilaulua hengellisen musiikin laajasta kirjosta. Lähetä toiveesi perusteluineen tammikuun 31. päivään mennessä oulunkyla.srk@evl.fi (otsikko: Toivekonsertti) tai tuo se Oulunkylän kirkolle. Mikko Helenius, Jussi Hirvonen, Katja Mäkiö musisoivat. Käsiohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi. KÄPYLÄ 100 – INSTALLAATIO Käpylän kirkossa ma 17.2. – la 22.2. Keväällä tulossa lisää tietoa juhlavuoden tapahtumista Käpylän kirkolla. TALVIRIEHA to 20.2.2020 klo 10-15 yhteisvastuun hyväksi Leikkipuisto Maunulassa. Ohjelmassa: Muskarit koko perheen pikkuväelle perheineen klo 10 ja 11 leikkipuiston sisätiloissa. Hevosajelua klo 10.3015 2 e/krt. Hernekeittoa ja laskiaispullia, kahvia ja mehua 10.3013.00. APUA SEURAKUNNASTA Diakonian ajanvarausja neuvontanumero ti ja to klo 10-12 p. 09 2340 5318. Menot Käpylän kirjasto 11.2. Monika Fagerholm: Kuka tappoi Bambin ja kääntäjä Laura Jänisniemi . Huvilakaupungissa Helsingistä länteen on lukiolaisten bileissä tapahtunut raaka joukkoraiskaus. Hyvinvoivien yhteisö haluaa unohtaa ja selittää väkivallan pois. Kuka tappoi bambin? on romaani halusta unohtaa, kertomus muistoihin takertumisesta, rikkoutuvista tarinoista ja perheistä sekä samalla viattomuudesta, luottamuksesta ja rakkaudesta. Haastattelija Riitta Vaismaa. 25.2. Tiina Piilola: Kalevalan naiset. Piilolan tulkinnan mukaan Kalevalan naiset osasivat panna maailmalle hanttiin ja pystyivät pitämään oman päänsä alistumatta vahvojen mieshahmojen alaisuuteen. Piilola kuvaa teoksessaan Louhen, sekä Ainon, Marjatan ja Lemminkäisen äidin hahmon uudella kiinnostavalla tavalla. Hän virittää Kalevalan tulkinnan uuteen moderniin tasoon. Haastattelija Jarkko Eskola. Koskelan palvelukeskus Käpyläntie 11, N-talo 1 krs. Avoinna ma-pe klo 8-17 Puh. 09 310 50066 Maksuton palvelukeskustoiminta on tarkoitettu helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille Ti 4.2 13-16.15 ”Metsän kosketus” -työpaja. Työväenopiston työpajassa herätellään metsämuistoja valokuvauksen, kirjoittamisen ja tarinoinnin avulla (maksuton, ei ennakkoilmoittautumista) Pe 7.2 11-17 Koskelan Palvelukeskuksen 5-vuotisjuhlapäivä. Tapahtuma on avoin kaikille palvelukeskuksen kävijöille, palvelukeskuksesta kiinnostuneille sekä omaisille. Tervetuloa! Ke 12.2 14.30 Musaa ja diskoilua Mummo-Disko, juontamassa Tuija Piepponen. Anna tanssijalan viedä! Ke 26.2 14.30 Improvisoitu pienoisoopperaesitys. Tule kuuntelemaan esitystä nimeltä: Naisten huone! Käpylän seniorit ry Tilaisuutemme ovat torstaisin ja alkavat klo 13.00 Karjalatalon Wiipuri-salissa. Luvassa on monia mielenkiintoisia vieraita, kuten historioitsija Teemu Keskisarja, ex-pääjohtaja Erkki Liikanen ja toimittaja Kari Lumikero. Seuraavaan jäsentilaisuuteemme to 6.2. vieraaksemme tulee erittäin suosittu historioitsija Teemu Keskisarja. Hänen esityksensä aihe on Suomen Pohjansota ja talvisodan ihmisten historia. Helmikuun jäsentilaisuutemme to 20.2. aiheena on puhelimiin, tabletteihin ja tietokoneisiin liittyvien ongelmien ratkominen. Antti Heiskanen Enter ry:stä on paikalla. Koskela-kerho/ KallionVallilan eläkeläiset Keskustelukerho N-talon kabinetissa Käpyläntie 11, keskiviikkona 5.2. klo 13. Miten suunnitelmat etenevät uuden Koskelan seniorikeskuksen suhteen. Johtaja Anneli Wallden kertoo ja vastaa kysymyksiin. Seuraava kerhopäivä ke 11.3. Käpylä-Seura teettää kaupunginosan satavuotisjuhlan kunniaksi ns. isännänviirejä. Perusviiri on tarkoitettu 9 metrin pituiseen lipputankoon ja on mitoiltaan 40 x 400 cm. Viiri voidaan kiinnittää myös talon seinään 30/45 asteen kulmassa olevaan seinätankoon, joita saa hyvin varustetuista rautakaupoista. Viirit toimitetaan huhtikuun aikana. Viirissä on pääkuviona pystysuunnassa Käpylä-Seuran virallinen vihreä käpy-logo. Viirin käyttö ei edellytä Käpylä-Seuran jäsenyyttä, mutta olisi toivottavaa. Viirin hinta on 80 €. Samalla voisi maksaa halutessaan Käpylä-Seuran jäsenmaksun 15 €. Sitovat ennakkotilaukset Pekka Haltialle, pekka.haltia@welho.com. Käpylä-viiri tankoon juhlavuodeksi 2020! Italiaiset Oikoksen perinteiset koristemaalit, stucco -marmoripinnoite ja hiertopinnoitteet Kirjovärit Oy Suomi Läkkisepäntie 22 00620 Helsinki Puh. 020 780 9696 info@kirjovarit.fi www.kirjovarit.fi Kaikki Oikos-tuotteet ovat hajuttomia, myrkyttömiä, syttymättömiä, ihmiselle vaarattomia ja ympäristöystävällisiä. ? Raffaello Decor Stucco Koristeellinen, hienostunut ja upeaa marmorista pintaa muistuttava kalkkikitti. ? Raffaello Madreperlato Perinteiseen Stucco-pintaan uudenlaista arvokkuutta antava helmiäispinnoite. Tilojen valoisuusvaikutelma lisääntyy, ja kultaiset heijastukset vaihtelevat, riippuen Raffaellon Stuccon pohjaväreistä ja helmiäispinnoitteen laajasta väripaletista. ? Travertino Romano Hiertopinnoite hiekasta, marmorijauheesta ja kalkkikitistä, jolla saat aikaan saman esteettisen vaikutelman kuin roomalaisessa marmorissa. ? Ottocento Helmiäispinnoite, joka saa aikaan antiikkisen ja sateenkaarimaisen sametin vaikutelman. ? Veldecor Vesihöyryä läpäisevä, vettä hylkivä antiikkimaista koristepintaa mukaileva korkealaatuinen lasuuri sisäja ulkotiloihin. Italiaiset Oikoksen perinteiset koristemaalit, stucco -marmoripinnoite ja hiertopinnoitteet
7 K äpylä-Lehti 29.1.2020 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 17 000 kpl. Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2020 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09 5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 69 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Käpylän Hammaslääkärit Marketta ja Jouko Peltomaa Koskelantie 48, Helsinki 61 Puh. 09-752 3003 Takaikkuna KÄPYLÄN TÄYTTÄESSÄ sata vuotta laskeskelin, että olen ollut tiiviissä yhteydessä Käpylään ja sen ihmisiin puolet siitä ajasta. Muutimme 1971 Katin ja Rean kanssa Osmontielle Grönroosin Nissen ja Outin ja poikiensa Matin, Markun ja Mikan seinänaapureiksi. Kätilöopistolla syntyneen Hempan kotipiha oli Osuuskunta Käpy:n pikkukortteli. Asunnon käytyä ahtaaksi muutimme Myrskyläntielle Koskelaan, ja sittemmin Länsi-Pasilaan. Yhteys säilyy silti lujana. Yhteisöllisyys on yksi Käpylän valteista kun elämän laatua punnitaan. Syytä ylpistymiseen ei kuitenkaan ole, sillä kansainvälisesti katsoen olemme samoja suomalaisia, joiden synkkä ja aluksi torjuva suhtautuminen pistää kaikkien ulkomailta saapuvien silmään. Opintiemme sosiaalisuuteen on hidas ja pitkä. Hyvinvointivaltio on tullut lähiyhteisön, sukujen, kylien ja heimojen antaman tuen ja turvan tilalle. Suurimmassa osassa maailmaa valtio on hyvin heikko. Lähiyhteisön ulkopuolelle joutuminen on kuolemaa pahempi asia. Sen vuoksi melkein kaikki maahanmuuttajat säästävät vaikka kuinka pienistä palkoistaan osan ja lähettävät kotiin. Joka näin tekee, voi aina palata kotiyhteisön turvaan. Muuten on arvoton. Näistä pikkuruisista rahavirroista köyhät maat saavat monta kertaa enemmän tuloja kuin kaikesta kehitysavusta yhteensä ja tuki menee suunnilleen eniten tarvitseville. Käpylässä on totuttu moniin kulttuureihin eikä niitä pelätä niin kuin esimerkiksi synnyinseudullani Etelä-Pohjanmaalla. Terve itsetunto antaa varmuutta siitä, että kyllä tässä pärjätään, ainakin yhtä hyvin tai paremminkin kuin muualla. Ilmastonmuutos näyttää toki huolestuttavan monia. Voi kuitenkin olla, että Käpylässä ei osata pelätä sitä pahinta vaihtoehtoa, joka voi olla paljonkin lähempänä kuin säiden lämpenemisen seuraukset. Tarkoitan suurta sotaa, ydinsotaa erityisesti. Lähi-Idässä on roihunnut yhtä mittaa jo yli sata vuotta, ja palopesäkkeet vain laajenevat. Suurvaltojen valtapeli toisiaan vastaan ja pienempien kiusaaminen on aivan jokapäiväistä ja törkeääkin. Suurvaltajohtajaksi näyttää pääsevän, vaikka käyttäytyy kuin pelle ja sekoilee päätöksissään aivan uskomattomasti. Silti voi tulla valituksi uudestaan. Suomen johdolla ja kansalaisilla ei ole tärkeämpää työtä kuin rauhan rakentaminen maailmassa, Suomen ympäristössä ja Käpylässä. PEKKA PELTOLA Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen Fysioterapeutti Anita Korhonen 050 545 9500 Männikkötie 10 • fysioterapia & hieronta • kinesioteippaukset • Bemer-terapia • kalvo(fascia)käsittelyt • Parturi • Kampaamo Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 45v. KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la 9-13 Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151 Käpyläntie 1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleena • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Siltavoudintie 7 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus 20 v. Käpylän täyttäessä sata vuotta Etkö saa Käpylä-lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.fi/kapylalehti Isännöintiä Käpylän alueella A&T Nortamo Oy isännöitsijätoimisto Metsäpurontie 19-21 00630 Helsinki p. 044 040 8800 P. 044 988 3157 info@atnortamo.fi www.atnortamo.fi Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 Luontaistuotekeskus Luontaistuotekeskus Voimassa 31.5. asti Käpyläntie 8 09 792 090 Avoinna ark. 9-18, la 9-15 Rautapitoinen vitamiini-kasvisrauta-mehuvalmiste nostamaan rautaja ferritiiniarvoja. Kasvispohjainen, nestemäinen ravintolisä. 600 ml, kuukauden annos. Tutustumishinta Tarjous voimassa 15.2. asti Rautainen uutuus Multi Fe Vege Drink 23 90 (norm. 29,90) Karelia-puhallinorkesteri Tänään! 2000-luvun sinfonista puhallinmusiikkia Suomesta Su 9.2. klo 14.00 Karjalatalo, Käpylänkuja 1 Hanna-Mari Lehtonen, kapellimestari Liput 15 € (ovelta, käteisellä) JarruTeam Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1. 17.1. 29.1. 2. 21.2. 4.3. 3. 20.3 1.4. 4. 24.4. 6.5. 5. 22.5. 3.6. Käpylä-lehden ilmestymisaikataulu kevät 2020 FY SI O TR EE N A R I Kuntoutusja jalkaterapiakeskus Kauneushoitola ja kampaamo Käpylä Koskelantie 24 , Tattariharju ja Siltamäki P. 040 415 9119 www.fysiotreenari.com
8 K äpylä-lehti 29.1.2020 Tule kierrätysostoksille Oulunkylän Ogeliin – säästät luontoa ja rahaa Ogelin kierrätyskaupassa teet ekologiset ostokset edullisesti. Valikoimassa muun muassa astioita, pientavaraa, vaatteita, kirjoja, elektroniikkaa ja askartelumateriaaleja, unohtamatta kestävän arjen vinkkejä ja ideoita! Voit myös lahjoittaa myymälään tarpeettomaksi jäänyttä tavaraa. Oulunkylän kierrätyskauppa, Kylänvanhimmantie 29, Helsinki Ma–pe 9–20, la 10–18, su 12–17 Verkossa 24/7 kauppa.kierratyskeskus.fi Lue lisää: kierratyskeskus.fi/oulunkyla Jaa löytösi somessa: #kierrätyskeskuslöytö OLET ENEMMÄ N KUIN KULUTTA JA Hurmaava hiusseppele ja 2 426 muuta kurssia Helsingin työväenopisto Ilmoittaudu ilmonet.fi Nyt polaroivat Xperio-linssit omilla voimakkuuksillasi MAAILMAN PARHAAT AURINKOLASIT? -50%! Tervetuloa sovittamaan! 100% häikäis ysuoja Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan. Malminkaari 15, Malmin Nova, katutaso Puh (09) 345 1265 Kylänvanhimmantie 29, Liikekeskus Ogeli, katutaso Puh (09) 875 1868 SUURIA JOPA 300 x 400 cm MATTOJA MAAHANTUOJAN SUURI AITOJEN MATTOJEN MYYNTINÄYTTELY. Flying Rugs P. 044 7062222 Myyntinäyttelyssä teitä palvelevat asiantuntijat yli 30.000 n myydyn aidon maton kokemuksella. Käpylän Karjalatalossa, Käpylänkuja 1 TÄNÄÄN KE 29.01. klo 12 18 ja HUOMENNA TO klo 10 18 Suomen laajin valikoima hienoja silkkimattoja Erikoistarjouksia: Kelim, Belouch, Pakistan Jaldar, Ziegler Lievästi viottuneita jopa -70 % normaalihinnoista. Satoja itämaisia mattoja -20% -20% jopa jopa -60% -60%