Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 2 julkaisija Käpylä-Seura ry. 6.3.2019 68. vuosikerta painos 15 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 Olutravintola JANO Avoinna Ma-To 15-01, Pe-La 15-02, Su 15-24 Mäkitorpantie 11 www.olutravintolajano.fi Kuvat Toivo Koivisto Ruotsissa on jo yli kymmenen vuotta harjoitettu feminististä lumenluontia. Ei, se ei tarkoita agressiivista lumenpaiskomista miesten päälle, vaan pyöräilijä-, rollaattorija jalankulkijaystävällistä tapaa luoda lumet ensin jalkakäytäviltä ja bussipysäkeiltä ja vasta sen jälkeen ajoradoilta. Tämä asioiden tärkeysjärjestyksen kääntäminen on vähentänyt liukastumisja muita onnettomuuksia niin paljon, että alun varovaisesta kokeilusta pikkukunnissa on tehty pysyvä käytäntö nyt jo Tukholmassakin. Miksi se on feminististä? Siksi, että liukastujat useimmiten olivat naisia, jotka käyttävät enemmän julkisia liikennevälineitä myös Ruotsissa. Ehkä meille Käpylässä riittäisi naisellinen lumenluonti? Lue s. 2. Pitäisikö meilläkin vaihtaa feministiseen lumenluontitapaan? SIRKKU INGERVO KM, erityisopettaja, opo, sosiaalityöntekijä 18 vuotta valtuustossa www.sirkkuingervo.fi Taistelen tasa-arvoisen koulutuksen, reilun perhepolitiikan ja puhtaan sisäilman puolesta! KÄPYLÄ STOP ILMASTONMUUTOS!
Vaaliteemoja 6.3.2019 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 68. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla OLEMME SIIRTYNEET vaaliaikaan. Keskustelu on ärhäköitynyt ja useita aiheita tarjotaan vaalikysymyksiksi. Suuriksi teemoiksi on noussut ainakin neljä. Puolueesta ja puhujasta riippuen nyt käytävät eduskuntavaalit ovat ilmastovaalit, sotevaalit, maahanmuuttovaalit tai vanhusvaalit. Kaikista keskustellaan kovaan ääneen, mutta nouseeko joku aihe ylitse muiden? Itselleni akuutein ja läheisin on vanhustenhoito. 88-vuotiaan äitini omaishoitajana (epävirallisena eli omaishoidon tukea saamattomana mutta käytännössä tätä työtä tekevänä) olen joutunut ottamaan kantaa vanhukseni hoitoon jo kolmentoista vuoden ajan. Tätä ennenkin olen ollut omaishoidon kanssa tekemisissä vuosia: ensin omaishoidin ihan virallisestikin miestäni, sitten yli 90-vuotiasta pappaani ja olihan siinä mummikin välissä avuntarvitsijana. Taitaisin ansaita jo vuosimitalin, sillä tella, että se on onneksi. Niin monet vanhukset itsekin ajattelevat, että kunpa jo pääsisi pois. Tätä toivetta kuulee sekä kotonaan että laitoksissa asuvilta. Eniten vaivaavat yksinäisyys ja turvattomuus. Kun äitini talossa tehtiin hissiremonttia, se merkitsi joko pois muuttamista tai liikkumattomuutta, kun rollaattorilla tai pyörätuolilla ei ollut menemistä kierreportaisiin. Me tyttäret keräsimme kolehdin (aika ison) ja ostimme äidille tuon ajan palvelutalosta. Äiti oli jo pitkään puhunut toiveestaan päästä vanhainkotiin hoidettavaksi. Tuo pari kuukautta oli opettavainen meille kaikille. Eniten ehkä äidille. Siihen loppuivat toiveet ”päästä palvelutaloon”. Lause muuttui muotoon ”joutua palvelutaloon”. Siellä hän vasta yksin oli! Kun säästösyistä sinne pääsee vasta muistisairaana, liikuntakykynsä menettäneenä tai saattohoitoon, ei muista hoidettavista ollut seuraa vielä virkulle äidilleni. Eivätkä hoitajatkaan sen useammin huoneeseen kurkanneet kuin kotihoitajatkaan kotona. Kotisairaanhoitaja käy kahdesti päivässä katsomassa, että äidillä on kaikki kunnossa. Ja tässä kohdassa vanhustenhoito muuttuu myös maahanmuuttokysymykseksi. Päättäjien ja sellaisiksi pyrkivien pitäisi käydä edes vilkaisemassa miten ja kuka meidän vanhuksiamme oikeasti hoitaa! Kysyisivät vanhuksilta itseltään! Sillä oikeasti homma toimii jo maahanmuuttajien varassa, joista moni on alunperin Afrikasta. Filippiiniläisiä hoitajia Janne Heikkilä Vietin talviloman jo etukäteen. Toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja vietin tammikuun kaksi ensimmäistä viikkoa Uudessa Seelannissa. on noin 300 tällä hetkellä Suomessa. He ovat varmasti hyvä lisä, enkä epäile heidän motivaatiotaan, mutta ihmettelen, että ummikot menevät ulkoministerin(kin) mielestä jo maassa olevien ja jo suomea osaavien edelle. Tiedän esimerkiksi, että hyvin motivoitunut, omassa maassaan isovanhempiaan hoitanut pakolainen ei päässyt lähihoitajakouluun vielä puutteellisen kielitaidon vuoksi. Täysin kielitaidoton siis kannattaa kouluttaa ennemmin? Suomi on kouluttanut 72.000 hoitajaa, jotka nyt työskentelevät muilla aloilla. Mikä järki siinä on? Eikö kannattaisi ennemmin kouluttaa pikaisesti lähija muita hoitajia jo maassa olevista turvapaikanhakijoista, jotka ovat usein omassa maassaan tottuneet vanhuksiin, sillä heillä useat sukupolvet asuvat yhdessä, jotta suomalaiset koulutetut hoitajat pääsisivät oman alansa töihin? Vai onko hoitajan työ pyhää kuten elämä ja kuuluu vain matalapalkkaisille naisille? Äidilläni on kaksi lempihoitajaa. Toinen on nuori somali, perheenisä, joka lempeydellään ja ystävällisyydellään (ja lapsensa kuvalla) on valloittanut vanhusten sydämet. Toinen on kongolainen jalkapalloilija, joka tukee äitiä vahvoilla käsivarsillaan porraskävelyillä. Hänen varaansa äiti uskaltaa heittäytyä pelkäämättä putoamista! EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Feministisk snöröjning för Kottby tänä kesänä tulee tätä omaishoitoa 30 vuotta täyteen. Se jatkuu näillä näkymin vielä pitkään – äitini on kohtuullisen hyvässä kunnossa, kiitos laittamani terveellisen kotiruuan ja vahvojen kotihoitajien, jotka jaksavat häntä kävelyttää portaissa, kun ulos ei pääse liukkauden tai jaksamisen vuoksi. Päänuppi ja muisti toimivat paremmin kuin minulla, vaikka huimaus kiusaakin. Olen tässä vuosien varrella nähnyt monenlaista hoidettavaa ja hoitajaa ja huonommaksi menee koko ajan. 30 vuotta sitten Käpylä oli omaishoitajan paratiisi verrattuna tämän päivän tilanteeseen asuinkaupungissani. Esimerkiksi äitini naapuri kotiutettiin sairaalasta yhä uudelleen omaan sänkyynsä ja jätettiin oman onnensa nojaan. Hourailut ja spagettijalat eivät pitäneet häntä sängyssä. Kerran osuin paikalle, kun ensiapuhenkilö oli jättänyt oven auki. En tiedä kuinka kauan naapuri oli maannut sängyn alla pudottuaan laidan yli. Ambulanssimies kuvitteli minun olevan omainen, ja antoi tulla sisään. Hän nosti rouvan sängylleen istumaan ja tokaisi, että ”nythän te jo sitten pärjäättekin” ja lähti pois. Yritin huutaa perään, että oikeasti olen matkalla oman äitini luokse yläkertaan, mutta ei hän joutanut kuuntelemaan. Hänhän oli ratkaissut ongelman, käynyt katsomassa ja nostanut potilaan sänkyynsä! En osannut tehdä muuta kuin peitellä rouvan vuoteeseensa. Onneksi hänen matkansa täällä maallisessa ajassa on nyt jo päättynyt, vaikka hirvittääkin ajaMiten vietit talvilomaa? I MEDLET AV februari när vi kom hem från en tre veckors resa var det nätt och jämt att vi kom in i vårt hus i västra Kottby. Vår vänliga granne som vi bett titta efter huset hade skottat upp en smal gång till trappan men annars var allt inoch översnöat. De följande dagarna gick i snöskottningens tecken. Det hade ren börjat regna och snön blev allt tyngre och det tog flera dagar att skotta upp gårdsplan och gångar plus snöfri spalt runt huset, för att undvika smältvatten i källaren – tyvärr ingen dränering runt huset. Körbanan var nog plogad, nödtorftigt, men så att snön bara hade vräkts upp på trottoaren, som alltså var helt täckt av en meterhög snövall. Fotgängare och cyklister fick ta sig fram bäst de kunde. Så här såg det ut på många ställen i Kottby: Efter nån vecka började staden köra bort snön och trottoarerna kunde igen tas i bruk. För tillfället är trottoarerna ändå glashala efter omväxlande plusoch minusgrader – sandningsgruset har för länge sen sjunkit in i snö och is. Staden gör säkert sitt bästa och har faktiskt bättrat sig jämfört med tidigare år, till exempel tycks egentliga cykelvägar numera plogas upp samtidigt som körbanorna. Ändå tycker jag staden kunde gå in för en mera feministisk snöröjning, åtminstone i Kottby. Feministisk snöröjning är naturligtvis ett svenskt påfund. Man börjar då med att göra en genuskonsekvensbedömning som utgår från att män och kvinnor rör sig på olika sätt i trafiken: 1. Kvinnor och barn går, cyklar och åker kollektivtrafik, medan män oftare tar bilen. 2. Bilister har lättare att ta sig fram i upp till 10 cm djup snö än fotgängare och cyklister. 3. De flesta som skadar sig i halkolyckor är fotgängare och cyklister. 4. Så man börjar med att ploga upp gångoch cykelvägar, busshållplatser och vägar till förskolor där föräldrar lämnar sina barn på morgonen. 5. Efter det sköts snöröjningen i resten av staden. Det blir inte dyrare, men gör staden mera jämställd och tillgänglig, framför allt för barn. Dessutom sjunker av halkolyckor orsakade sjukkostnader och produktionsbortfall, en kostnad fyra gånger så stor som för vinterväghållningen. Feministisk snöröjning introducerades 2010 i en mindre svensk kommun och den visade sig snabbt så kostnadseffektiv att man infört den i flera svenska städer, sen 2015 även i Stockholm. I Helsingfors stadsfullmäktige föreslogs feministisk snöröjning ren 2014 men tydligen utan större framgång. Här liksom i Ryssland är ju feminism fortfarande ett fult ord. BERT BJARLAND Käpylä-Seuran hallituksen jäsen Matti Rasila Jos minulla olisi talvilomaa, niin varmaan viettäisin sen mökillä. Siellä on lämmitys, joten se olisi mahdollista. Hiihtäisin, jos olisin siellä. Arto Haatanen Minulla ei ole varsinaista talvilomaa, mutta olen yrittänyt muuten rauhoittaa elämääni. Olen monessa mukana, viidessätoista yhdistyksessä ja lehtiryhmissä muun muassa. Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI NYT ON AIKA kaivaa menneiden vuosikymmenten muistot esiin 100-vuotias Käpylä -valokuvanäyttelyä varten. Käpylän kaupunginosa viettää 100-vuotisjuhliaan vuonna 2020. Osana juhlintaa järjestämme kaupunginosamme historiaa peilaavan kuukausittain vaihtuvan valokuvanäyttelyn, jonka keskeisenä pitopaikkana muiden yksittäisten näyttelyiden lisäksi on Ravintola Käpygrilli, Osmontie 5. Olennainen osa näyttelymateriaalista toivotaan saatavan meiltä käpyläläisiltä itseltämme. Näyttelyn käytännön järjestelyistä vastaa nelihenkinen Valokuvatyöryhmä. • Aika ennen Käpylän rakentamista • Kerrostalojen ja tiivistämisrakentamisen aika • Puu-Käpylän nousu • Nykyaika • Sota-ajan Käpylä • Muutosten tarinat • Olympiarakentaminen ja olympialaiset Kuinka toimia? Otamme vastaan diaja paperikuviasi Käpylän kirjastossa keskiviikkona 13.3.2019 klo 17. -18.30. Skannaamme kuvat ja palautamme ne huhtikuun puolivälissä seuraavassa tapaamisessa. Jos et halua jättää kuviasi meille, yritämme huhtikuun tapaamiseen järjestää skannaamisen paikan päällä. Ajankohdasta ilmoitetaan tarkemmin huhtikuun Käpylä-lehdessä. Tule valitsemiesi kuvien kanssa paikalle ja merkitse niiden yhteyteen seuraavat tiedot: 1. Nimesi ja yhteystietosi kuvien palauttamista ja mahdollisia tiedusteluja varten 2. Kuvausaika (niin tarkasti kuin se on tiedossa) 3. Kuvauspaikka / kuvan kohde 4. Mikäli kuvassa on tunnistettavia henkilöitä, heidän nimensä (mikäli tiedossa) 5. Kuvaan liittyvä tarina on toivottava, vaikka lyhytkin Tervetuloa! Lisätietoja: Kille Vuorento, Valokuvatyöryhmän yhteyshenkilö, kille.vuorento@gmail.com Käpylä100 Onko Sinulla vanhoja valokuvia Käpylästä ja elämästä täällä? MIKÄÄN LEHTI ei tule toimeen ilman hyviä avustajia. Ei myöskään Käpylä-lehti. Ystävänpäivänä kiitimme avustajiamme kahvien merkeissä ja samalla päivitimme kuulumisia. Tapaamisessa oli mukana kustantaja Jauri Varvikko Eepinen Oy:stä. Paikalla olivat myös Esko-Jaakko Lehti, joka kirjoittaa usein turvallisuus-aiheista ja monesta muusta, taiteilija Anna Korhonen, jonka käsialaa on lehtemme sarjakuva Pupun palsta, Etymologiaa kirjoittava Seppo Seppälä sekä Käpylä-lehden päätoimittaja Eija Tuomela-Lehti. Käpylä-lehden avustajat tapasivat ystävänpäivänä Vas. Esko-Jaakko Lehti, Jauri Varvikko, Anna Korhonen, Seppo Seppälä ja Eija Tuomela-Lehti.
6.3.2019 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Kirjeet Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy huhtikuun 3. päivä. Aineisto toimitukseen 22. maaliskuuta mennessä. ERIARVOISTUMINEN NÄKYY päiväkotien ja koulujen arjessa. Lapsiperheköyhyys on totta. En halua lasten luokkayhteiskuntaa. Eriarvoistumisen hinta on taloudellisesti kestämätön ja inhimillisesti sietämätön. Käpylässä yksinhuoltajaperheiden määrä on tilastojen mukaan alle 350 (8,1%) ja näiden talouksien käytettävissä olevat mediaanitulot olivat 21 199 euroa, kun keskimäärin alueen talouksien käytettävissä olevien tulojen mediaani oli 25 600 euroa. Olin 15 vuotta yksinhuoltajana ja paremmillakin tuloilla tiukkaa teki, kun maksutonta lastenhoitoapua oli vain harvoin tarjolla. Tämän päivän poliittisilla päätöksillä joko lisätään tai vähennetään eriarvoistumista. On tärkeää pitää huolta kaikista lapsista ja taata heille maksuton varhaiskasvatus ja koulutus myös peruskoulun jälkeen. Eriarvoisuutta voidaan vähentää myös mahdollistamalla kiinnostava harrastus ja koulujen loma-ajoilla mielekästä tekemistä ja leirejä perheen tuloista riippumatta. Vuorotyössä käyvien yksinhuoltajien pienille koululaisille kannattaa turvata hoitoratkaisut huoltajan työnajaksi. Muuttovaltaisessa Helsingissä harvalla on läheisten turvaverkkoa viikoittain useina iltoina tai öinä toistuvaan lastenhoitoon. Lapsilisien indeksikorotukset ja yksinhuoltajakorotukset ovat myös investointia tulevaisuuteen. Vanhenevassa Suomessa ei ole varaa päästää yhtään nuorta putoamaan. Jos tämän päivän lapset ja nuoret voivat hyvin, niin meillä on huomenna tarpeeksi hoitajia myös vanhuksille. Ketään ei saa jättää oman onnensa nojaan. Siihen ei ole varaa taloudellisesti eikä inhimillisesti. Eriarvoistuminen voidaan pysäyttää. Yhdessä. SIRKKU INGERVO, erityisopettaja, sosiaalityöntekijä, Vasemmisto Eriarvoistuminen pitää pysäyttää! SOTE-UUDISTUS ON menneen talven muistoja. Haluan vähän avata tätä, jo koomisiakin piirteitä saanutta, Sote-uudistusta. Hallitus on ajanut tätä uudistusta kuin ”väkisin” maaliin, vaikka niin paljon on vielä epäselvää. Kehittäminen on järkevää, mutta miksi tällainen, jo kymmeniä miljoonia vaatinut selvitys kohti uudistusta on tarpeen, kun kaikki isot kaupungit ovat vastaan. Tämä on jo mielestäni veronmaksajan aliarvioimista, kun tämä ”uudistus ”on jo kohdannut perustuslaillisiakin ongelmia koko ajan. Yksityiset vanhusten hoitolaitokset ovat olleet otsikoissa lakkaamatta viime päivinä. Milloin omat isovanhempamme on unohdettu ulosteissa yksin, tai milloin on lääkitty väärin, tai myös liian vähän ravintoa saaneet ovat olleet esillä. Tätäkö me haluamme yksityisiltä Sotepalveluilta jatkossa? En minä ainakaan. Hallitus haluaa toteuttaa tämän yksityistämisohjelmansa Soten myötä. Vanhuksemme, jotka rakensivat tämän hyvinvointivaltion, ansaitsevat tulla hoidetuiksi ja kyllä tässä edelleenkin kunnallinen hoito on perusteltua, sillä se mahdollistaa myös paremmin hoidon heille, joilla ei olisi mahdollisuutta taloudellisesti maksaa yksityisille. Helsinki on jo suuruutensa tähden ainutlaatuinen kaupunki, jolla tulee olla oma Sotepalvelu. Emme me voi uudelleen järjestää totuttuihin käytäntöihin ja hyväksi koettuihin hoitosuhteisiin kiinnittyneiden vanhusten ja esimerkiksi päihdeja mielenterveyspotilaiden hoitoa, tämä uudistus olisi takaisku jo saavutettuun luottamukseen. Ei edes sote-uudistuksella saisi rikkoa tärkeimpiä oikeusvaltion turvan takeita. Nyt ei missään nimessä pitäisi tehdä sellaista, minkä korjaaminen on myöhemmin vaikeaa! Tämä uudistus olisi hyvä saada maaliin lähes 100% kannatuksella, kun jo tänään se on mitä niukin mahdollinen, Nykästä lainaten(rauha ystäväni sielulle) , ei edes fifty-siksty..., sillä Helsinki on sanonut, että se haluaa Sote palvelut säilyttää palveluiden laadun ja kustannuksien takia itsellään. Jopa Espoo ja Vantaa äänestivät yhteisessä valtuuston Soteäänestyksessä samoin Ei Sote-uudistukselle! Näin tekevät myös muut suuret kaupungit ja niitä kyllä mielestäni pitää kunnioittaa. Pidetään huoli stadistamme, kun kevät on jo rinnassa, lumi alkaa lähteä ja roskat tulevat esiin, otetaan rohkeasti myös unohdetut ja yksinäiset naapurimme mukaan tähän ”kivaa kaikkien kanssa” -tekemiseen, ja vähennetään yksinäisyyttä, tehdään stadistamme vielä parempi paikka asua, harrastaa ja tehdä työtä. Käpylä on esimerkillinen paikka, jossa on hyvä asua ja kasvattaa lapsia. Myös luonto on lähellä. Kaava mahdollistaa lisää Käpylään asukkaita hyvä niin, sillä täällä on tilaa, kunhan se tehdään luontoa ja ihmisten tarpeita kunnioittaen. JUKKA JÄRVINEN kaupunginvaltuutettu, SDP Käpylä Sote-uudistus on menneen talven muistoja NUORET VALTASIVAT ja pitivät lämpimänä muutaman viikon Vallilanlaaksossa sijaitsevaa Novilla-puutaloa. Talvilomaviikolla poliisi kuitenkin kävi sulkemassa ovet ja ikkunoihin naulattiin vanerilevyt. Nuoret olivat pitäneet paikat suhteellisen hyvässä kunnossa. Mitään ei oltu rikottu ei sinne päinkään, kertoi paikalle osunut varttunut herrasmies. Nyt talo on tyhjennetty ja levyt lyöty ikkunoihin.Ei tullut illaksi suunniteltua ilmaista ruuan jakoa tai muuta toimintaa. Talon läheisyydessä oli mainos aiheesta. Ei noin hienoa taloa saa päästää rapistumaan, purki sydäntään myös paikalle sattunut nuori pariskunta. Sieltä on nyt valtaajat häädetty, vaikka ne ovat olleet siellä ihan kunnollisesti ja nyt naulataan ovet lukkoon. Olemme huolissamme siitä, jättääkö kaupunki sen nyt hoitamatta ja antaa rapistua ja aikoo sitten purkaa. Sen ei saa antaa tapahtua. Keskusteluun sattumalta osallistuneet ja paikkaa kuvanneet toivoivat, että Kumpula-Seura ja Käpylä-Seura ottaisivat kantaa talon säilyttämiseksi. Hyväkuntoinen hirsitalo pitäisi ehdottomasti säilyttää ja kunnostaa kaupunkilaisille esimerkiksi nuorisotilaksi, he lähettivät terveisiä. Kahvila Novilla Kalevankadulla asunut teurastamoyrittäjä Gustav Adolf Wickström päätti hankkia perheelleen kesähuvilan maaseudulta Helsingin ulkopuolelta. Rakennusmestari Carl Johan Grönstrandin suunnittelema huvila valmistui vuonna 1888 Kumpulanpuron varteen Vallilanlaaksoon. Huvilan nimi oli alussa omistajan ammatin mukaisesti Villa Slakt, myöhemmin se sai nimen Villa Gumtäckt. Kumpulanpuron rannassa heillä oli sauna. Wickströmit viettivät huvilaelämää Kumpulassa vuokratontillaan ilmeisesti ensimmäiseen maailmansotaan asti. Sota-aikana huvila oli vuokrattuna sotilaskäytössä. Wickströmin perikunta omisti huvilan 1930-luvulle asti. Helsingin herrasväki kävi kesäretkillään Vallilanlaaksossa. Kumpulanpuron yli oli tehty pieniä siltoja, ja huvilassa toimineen kahvila Novillan nurkalta meni oikotie Sturenkadun Louhi-elokuvateatteriin (1927-1969). Alamaailman leirintäalue Aikojen saatossa Villa Novillasta tuli pahamaineinen vuokrakasarmi. Siellä oli pikkuruisia huoneita ilman keittomahdollisuutta. Talo oli huonossa kunnossa. Lopulta se päätyi kaupungille. 1980-luvulla Helsingin sosiaalivirasto antoi sen Veikko Hurstin Laupeudentyö Ry:lle ja se majoitti sinne autettaviaan. ”Se oli alamaailman leirintäalue, jonne kenelläkään ulkopuolisella ei ollut asiaa”, kuvasi Hursti kirjassaan paikan kuntoa siinä vaiheessa. Kaupunki patisteli Hurstia kunnostamaan taloa. Sosiaalivirasto teetti lopulta peltikaton pari vuotta ennen viimeisintä remonttia. Vuoden 2002 taloon ilmestyi yhtäkkiä uudet ikkunat ja Hursti jatkoi remonttia. Sitä vauhditti kaupungin uhka siirtää talo toisen yhdistyksen hallintaan. Isonniityn hevoshaka Novillan talon lähistöllä sijaitsi sittemmin purettu Kumpula 9, jossa 1930-luvulla asuivat Elias (k.1938) ja Hilda (k.1956) Ansinen. Vuosia Paavalin seurakunnassa pappina toiminut Heikki Laukkanen on Ansisten tyttären poika. Talon vierellä oli 1980-luvulle asti hevosaitaus, jossa olleet hevoset omisti Pakilassa asuva Kyösti Blomerus, jonka hevosten laitumeksi aluetta vuokrattiin lyhyin sopimuksin. Vielä Isonniityn talojen valmistuttua vuonna 1988 oli laitumella seitsemän hevosta. Asukkaat keräsivät adressin, jotta kaupunki sallisi hevosten laiduntamisen Isonniityn rinteessä. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva TOIVO KOIVISTO Lähde: http://kumpula.info/kotikaupunkipolku-mainmenu-1019/8-novillan-talo-ja-isoniityn-hevoshaka-mainmenu-1029 Novillan talon valtaus ja sen lopettaminen K ari Vante tunnustautuu bibliofiiliksi: kodin kirjahyllyt notkuvat nuoruusvuosien seikkailusarjoja, venäläisiä klassikoita, kaunokirjallisuutta ja tietokirjoja, vaikka osa kirjaaarteista on jo siirretty Turkuun eläkepäiviä varten hankittuun kakkoskotiin. Kari kertoo iän myötä alkaneensa lukea proosan sijaan yhä useammin tietokirjoja. Yöpöydällä lojuu päällimmäisinä Fred Vargasin dekkari Painu tiehesi ja pysy poissa ja Eeva Lennonin elämäkerta – molemmat jo valmiina antamaan tietä uusille lukemattomille teoksille. Kari Vante opiskeli Helsingin yliopistossa kirjallisuutta ja sai valmistuttuaan paikan Itäkeskuksen kirjastoamanuenssina vuonna 1986. – Silloinen johtaja Marja-Leena Rantanen kääntyi kerran kokouksessa puoleeni ja kysyi: ”Mitä mieltä sinä olet tästä asiasta, sinähän olet oman työsi paras asiantuntija.” Olin järkyttynyt: kukaan ei ollut ikinä kysynyt mielipidettäni kirjaston asioista. Se oli autoritäärinen ja hierarkkinen työympäristö siihen aikaan. Kaikkeen piti pyytää lupa. Yhtäkkiä minua pidettiin asiantuntijana omassa työssäni. Siinä kokouksessa minuun kylvettiin demokraattisen johtamistavan siemenet. Niitä oppeja olen sittemmin yrittänyt omassa työssäni noudattaa. Käpylään Seitsemän Itäkeskuksessa vietetyn vuoden jälkeen Kari työskenteli Pasilan kirjastossa viestintäyksikön esimiehen äitiyslomasijaisena. Pestin päättyessä Käpylän kirjastojohtajan paikka sattui olemaan sopivasti auki. – Ehkä valintaani usean hakijan joukosta vaikutti osaltaan se, että kirjoitin tuolloin aktiivisesti muun muassa Kirjaston kuulumisia -lehteen. Pian sen jälkeen, kun aloitin Käpylässä, päätimme henkilökunnan kanssa ottaa samalla haltuun Toukolan kirjaston, joka oli vailla vetäjää. Saimme vaihtelua arkeen sillä, että työskentelimme kukin kerran viikossa Toukolassa. Lainauksia oli vain neljännes siitä, mitä Käpylässä. Toukolan pieni kirjasto avasi uuden maailman. Arabianrantaa suunniteltiin jo ja oli selvä, että uusi kaupunginosa tarvitsee kunnon kirjaston. – Niin saimme mahdollisuuden perustaa uuden kirjastokeskuksen yhdessä Taideteollisen korkeakoulun, Pop & Jazz Konservatorion ja Metropolian kulttuurialan kanssa. Tieteellisen kirjaston ja yleisen kirjaston yhdistäminen oli kiehtovaa. Aralis-kirjastokeskus onkin ollut yksi selvistä merkkipaaluista urani varrella, varsinkin, kun olen saanut olla siinä mukana ihan harjannostajaisista lähtien. Käpylän kirjastokapina Muistorikkain tapahtuma Karin uran aikana osui keväälle 2002. Kaikki alkoi yhteisverouudistuksesta, jonka myötä Helsingin verovaroja siirrettiin maakuntiin. Kaupungin kaikille virastoille asetettiin neljän prosentin säästövaatimus. Kirjaston johtoporras esitti ratkaisuna viiden kirjaston lakkauttamista, yhtenä niistä Käpylä. – Mikä mekkala siitä syntyikään, se tuntui uskomattomalta! Kaikki tapahtui hetkessä: koululaiset marssivat kadulla, kirjaston eteen rakennettiin esiintymislava. Kirjasto vallattiin, adressiin kerättiin 7 000 nimeä. Luulen että aktivismi yllätti kaupungin. Ja kyllä se oli meille kaikille, jotka olimme siinä mukana, vahva kokemus. Media seurasi vahvasti tilannetta ja kuulin jälkeenpäin, miten Rovaniemelläkin tuttu kirjastonjohtaja oli seurannut henkeään pidätellen, mitä Käpylässä tapahtuu. – Kirjastoyhdistyksen perustaminen samassa yhteydessä oli minulle merkittävä asia. Silloin todella tajusin, että kirjastojen suuri voimavara on juuri asukkaissa. Kirjastoyhdistys toi mukanaan valtavan kontaktiverkoston, jollaista meillä virkamiehillä ei mitenkään voi olla. Muistan, kun Marja-Leena Mikkola sanoi, että hän hankkii kirjailijoita esiintymään meille. Kysyin, mistä sinä niitä hommaat, niin hän vastasi Linnunlaulun saunasta. Ja tällainen yhteistyö on jatkunut jo 17 vuotta. Kohtaamisia musiikin parissa Viime vuosina Kari Vante on ollut luomassa Arabianranta 135 -musiikkihanketta. Kun musiikin striimaus yleistyi, formaattiin sidottu toiminta ei enää pelittänyt. Asiaa pohdittiin, ja lopulta Kari kumppaneineen päätti luoda toimintamalli, jossa muusikot ja muut alan toimijat ja yleisö kohtaavat. Näitä tilaisuuksia voidaan striimata valtakunnallisesti. Jatkossa pyritään löytämään pysyvämpiä rahoituskanavia, niin että malli olisi kopioitavissa eri kirjastoissa. Kysymykseen mitä aiot tehdä eläkevuosina, Karilla on valmis vastaus: – En tee mitään. Tai ehkä lämmitän saunan ja mietin sitten, mitä tehdä. Lukemista ja tekemistä riittää aina ja kesällä tulee varmasti vietettyä aikaa Turun saaristossa. Käpylä on silti henkinen kotini, josta olen ammatillisesti ponnistanut. Olen työskennellyt kirjastoalalla 37 vuotta ja siitä 25 vuotta Käpylässä. Siihen on vaikuttanut asukkaiden kulttuurimyönteisyys ja aktiivisuus. Käpylä-henki. Teksti ELINA SAKSALA Kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI Kari Vante on Vuoden Käpyläläinen Käpylä-henkeä Kari Vante kiitteli ottaessaan vastaan Vuoden Käpyläläinen kunniakirjan Käpylä-Seuran vuosikokouksessa.
4 K äpylä-lehti 6.3.2019 Meiltä juhla-, muistoja muut tilaisuudet sekä lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Gaius ravintolat www.gaius-saatio.fi/ gaius_ravintolat/ Puh. 050 463 7390 tai 050 4662310 • Honkanummen hautausmaa, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Malmin hautausmaa, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Honkanummi, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Malmi, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki Svenska hörnan NÄR MAN ÅLDERSMÄSSIGT ren en tid har tillhört de grå pantrarna börjar man allt emellanåt fundera på meningen med livet vad har jag hittills gjort av mitt liv, vad återstår ännu att göra? Men också de yngre årgångarna ställer sig väl då och då samma fråga. På Yle fem går som bäst en svensk livsåskådningsserie där just den frågan ställs till personer i olika livssituation. En ung man vid skidliften svarar ”att förtjäna pengar”, en medelålders man med invandrarbakgrund säjer ”att fylla livet med innehåll”. Svaren säjer en del om de tillfrågades ålder och livssituation är man ung känns det väl viktigt att förtjäna pengar som ger tillgång till en meningsfull tillvaro, och är man medelålders och invandrare behöver man kanske ett livsinnehåll som kan kompensera eventuella tidigare bristtillstånd. Och vad som är meningsfullt är ju naturligtvis helt olika för olika människor, liksom också sättet att förverkliga meningsfullheten. Jag kommer att tänka på den eminenta konstnären Rafael Wardi som gav sin Alzheimersjuka hustru en värdig sista tid genom att ta henne med till sin ateljé och avporträttera henne i stället för att placera henne på en vårdanstalt. Meningsfullt för dem bägge två. För oss pensionärer som inte längre är aktivt med i arbetslivet som för sin del kanske inte alltid känts så meningsfullt kan olika former av frivilliginsatser bidra till en meningsfull ålderdom. Just nu skriker samhället efter såna insatser av olika slag, när resurserna inte räcker till ens för de elementära behoven, desto mindre för att tillhandahålla livskvalitet för åldringar, sjuka, arbetlösa, ensamma, utslagna, invandrare, barnfamiljer. Förteckningen kan bli hur lång som helst. Frivilligarbetet måste nog ändå upplevas som givande och meningsfullt, det är lätt att ge upp efter ett tag och tycka att det här är nog inte min grej ändå. Jag besökte nyss min utomlands bosatta dotter och hjälpte henne och hennes man med att ta hand om deras lilla ettåring, och jag upplevde intensivt att den ultimata meningen med mitt liv som mormor just nu är att följa med den lilla varelsens uteckling och finnas till hands för hennes behov. Vårdinstinkten fortplantar sej från generation till generation. Och med tanke på klimatförändringen och hoten mot vår planet och de kommande generationernas möjligheter att komma till rätta med tillvaron borde meningen med allas liv vara att på det personliga planet göra sitt bästa för att vår plats i universum skall vara beboelig också i framtiden. I boken jag just nu läser, ”Being a beast ”, som handlar om författaren och filosofen Charles Fosters försök att leva i naturen på samma sätt som olika slag av djur en grävling, en räv, ett rådjur, en utter, en tornsvala försöker skribenten sätta sej in i djurens mening med livet, och kommer fram till att den är att äta och fortplanta sej. Låter rätt mänskligt, eller djuriskt, hur man tar det. Och när jag frågar maken vad meningen med livet är kommer svaret prompt: öl och korv! I ”Liftarens guide till galaxen” svarar den tillfrågade stora datamaskinen däremot att svaret på frågan om vad som är livets mening är 42. Något att fundera på! För oss Kottbybor tycks meningen med livet vara att betala så mycket som möjligt till staden för nöjet att få bo här och att för stora kostnader reparera våra gamla hus, skotta snö och klippa gräs, slåss mot råttor och möss och kaniner, medan stadens penninghungriga byråkrater och turisterna vandrar förbi och beundrar museitillvaron. Inte att förglömma, för oss de grå pantrarna som har all tid i världen, Nobelpristagaren Salvatore Quasimodos ord: Var och en står ensam på jordens hjärta / genomborrad av en solstråle / och plötsligt är det afton. SUSANNA GULIN Meningen med livet (norm. 11,90) K Käpyläntie 8, 00600 Helsinki • (09) 791 335 www.käpylänapteekki.fi Palvelemme ark. 8.30 – 19.00, la 9.00 – 16.00 TARJOUKSET VOIMASSA 31.3. ASTI FIILUS ARKEEN C+ZN hedelmä 30 tabl. Maitohappobakteerivalmiste kaikenikäisille. Yksi purutabletti sisältää miljardin Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteereita ja miljardin Bifidobacterium lactis –bifidobakteereita. Purutabletissa on myös 20 mg C-vitamiinia ja 5 mg sinkkiä, jotka tukevat vastustuskykyä. Calsorin D 500 mg+20 mikrog on helposti nieltävä kalsiumvalmiste joka sisältää 500mg kalsiumia sekä 20 mg kalsiumin imeytymistä tehostavaa D3 –vitamiinia. Käpylän apteekista (norm. 18,70) Sebamed Erittäin riittoisa pesuneste kasvoille ja vartalolle. Sopii kaikille, normaalille iholle ja myös herkälle sekä ongelmaiholle. Liity nyt avainasiakkaaksi! www.avainapteekit.fi 16 ,15 90 10 80 (norm. 20,50) KÄPYLÄN KULTTUURIYHDISTYS ry valitsi uuden hallituksen vuodelle 2019. Hallitukseen kuuluvat nyt Liisa Sipponen (puheenjohtaja), AriMatti Helkapalo (varapuheenjohtaja) sekä jäsenet Jasmin Nuora, Lea Linneo, Pia Laulainen ja Sari Katainen. Käpylän Kulttuuriyhdistys ry on vuodesta 2008 toiminut, kaikille avoin kaupunginosayhdistys, joka tukee ja toteuttaa kulttuuritoimintaa Käpylässä. Arvostus, suvaitsevaisuus, yhdenvertaisuus ja välittäminen ovat Käpylälle ominaisia arvoja, joita myös Käpylän Kulttuuriyhdistys vaalii toiminnassaan. Yhdistys on järjestänyt tapahtumia Otto Iivari Meurmannin puistossa, Elojuhlia, sekä Käpylän Kyläjuhlia. Tänä vuonna Käpylän Kulttuuriyhdistys ei järjestä Kyläjuhlia, vaan keskittyy yhdessä Käpylä-Seuran ja alueen muiden toimijoiden kanssa järjestämään vuoden 2020 juhlia, jolloin Käpylä täyttää 100 vuotta. Silloin tulossa on tapahtumia koko vuodeksi ympäri Käpylää sekä alkukesästä isompi festivaalimainen tapahtuma. Kulttuuriyhdistys on kuitenkin mukana eri tilaisuuksissa tänäkin vuonna, muun muassa auttamassa Taivaskallion laskiaisten järjestämisessä. Käpylän Kulttuuriyhdistys toivottaa kiinnostuneet mukaan toimintaa ja tapahtumien järjestämiseen! Uusia ideoita ei koskaan ole liikaa. Lisätietoja yhdistyksestä ja tulevista tapahtumista: kapylankulttuuriyhdistys.net www.facebook.com/kapylankulttuuriyhdistys/ Yhteydenotot: kapylankult@gmail.com Teksti LIISA SIPPONEN Kuva ELSA LINDEWALD Käpylän Kulttuuriyhdistykselle uusi hallitus Käpylän Kulttuuriyhdistyksen uusi hallitus, vasemmalta oikealle Jassu, Sari, Pia, Ari-Matti (varapj.), Lea, Liisa (uusi pj) sekä Melissa (hallituksen lisävahvistus ilman virallista luottamustitteliä). BELLOWS AND PIPES -albumin julkistamista juhlittiin 1.2. Käpylän kirkossa, jossa levy äänitettiin huhtikuussa 2018. Levyllä soittavat Oulunkylän seurakunnan monitoiminen kanttori Mikko Helenius ja harmonikkataituri Markku Lepistö. Konsertissa kuultiin taiteilijoiden uusia kansanmusiikkisävellyksiä ja -sovituksia. Käpylän kirkon akustisesti oivassa salissa kuultiin harmonikan ja Kangasalan Urkutehtaan urkujen yhteissointia koko komeudessaan. Markku Lepistö on valmistunut Sibelius-Akatemian kansanmusiikinosastolta musiikin maisteriksi pääsoittimenaan yksi-. kaksija viisiriviset harmonikat. Mikko Helenius on opiskellut Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolla, ja hän on työskennellyt kanttorina pääkaupunkiseudun seurakunnissa ja on nyt siis Oulunkylän seurakunnan kanttori. Hän on säveltänyt ja sovittanut runsaasti kirkkomusiikkia sekä musiikkia useisiin dokumenttielokuviin sekä teatteriin. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Putket, palkeet ja valot Mikko Helenius ja Markku Lepistö Käpylän kirkossa Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 Siltavoudintie 9, 00640 HKI Rikhardinkatu 2, 00130 HKI www.capperi.? HELSINGIN KUVATAIDEKOULUN nuorten tekijöiden teosten näyttely avattiin Oulunkylän kirkon Aula-galleriassa Kalevalan päivänä. Se on avoinna maaliskuun loppuun. Teoksissa peilataan maailmaa, pohditaan minuutta, etsitään sekä kuvallistetaan kysymyksia, havainnointeja ja kuvitelmia läheltä ja kaukaa. Helsingin kuvataidekoulu antaa taiteen perusopetusta 4-20-vuotiaille lapsille ja nuorille kerran viikossa toimivissa opetusryhmissä. Oppilaita koulussa on noin kuusisataa ja opetuspisteitä on Käpylän lisäksi seitsemän. Helsingin kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1978 ja sitä ylläpitää kannatusyhdistys. Helsingin kuvataidekoulun nuorten tekijöiden töitä on parhaillaan esillä Oulunkylän kirkon Aulagalleriassa. Kuvataidekoululaisten töitä Aula-galleriassa
5 K äpylä-Lehti 6.3.2019 VENÄLÄISTEN klassikoiden uusmuotisiin teatteriesityksiin näyttää kuuluvan tiettyjä piirteitä: lavalla valtavasti ihmisiä, säpinää, menoa ja puheentulvaa sekä monta kohtausta tekeillä yhtä aikaa, kojeitakin paljon, myös muuta tekniikkaa ja valot välkkyvät niin että migreenikohtaus uhkaa, lisäksi ainakin yksi akrobaatti voimailee tai kiipeää seinille kuin sirkuksessa konsanaan. Mikään tuosta ei kuulu itse näytelmään, itse tekstikin on muuttunut tuntemattomaksi, eikä korva erota edes monologia muusta pälinästä; sanalla sanoen rasittavaa. Niin valitti tuttu eläkeläismies Käpylästä nähtyään taas yhden teatteriklassikon ja huomautti vielä, ettei kyse ole perinteisen ja modernin tyylin vastakkaisuudesta, vaan laadusta, siitä onko esitys hyvä vai huono. Väliajalla mies oli juonut ensin kahvit ja mennyt sitten katsomaan Markku Pölösen Omaa maata, elokuvassa kun karjuttiin kuulemma vähemmän eikä kiipeilty seinille. Tosin sekä karjuminen että kiipeily oli tuttavani mielestä kivaa, mutta vain perusteltuna. Vaikka selostus huvitti minua, halusin silti tietää, eikö näytelmässä todella ollut mitään ansiota. Silloin mies innostui: ”Kyllä! Alku oli loistava. Tai oikeastaan hetki juuri ennen alkua.” Ihmettelin vastausta, jolloin kuulin, että ihan ensimmäiseksi näyttämölle astui vaatimattoman oloinen mies, esittäytyi ja ilmoittautui näytelmän ohjaajaksi. Sitten mies otti käsikirjoitusnivaskan kainalosta, heilautti ilmassa ja kertoi, että näyttelijä Se ja Se oli äkkiä sairastunut. Pulmaa ei ratkaistu lähettämällä katsojat kotiin, vaan niin että ohjaaja astuisi tilalle. Hän huomautti kuitenkin, että kyseinen näyttelijä oli armoitettu koomikko, ja hän itse varsinainen jäykkis. Niin että voisiko yleisö ottaa sen seikan ystävällisesti huomioon iltaa arvioidessaan. Ihmiset nauroivat ja taputtivat käsiään; pidäteltyä naurua kuultiin uudestaan, kun ohjaaja-poloinen unohti vuorosanansa. Hän ei silti ruvennut plaraamaan käsikirjoitusta, vaan odotti tyynesti apua. Kuiskaaja huusi kuuluvasti repliikin alkusanat, jolloin ohjaaja sai niistä kiinni ja näytelmä jatkui. Ainakaan tuttavani ei ollut kaivannut mitään erityistä komediaotetta, tavallinen puhe vei näytelmää mainiosti eteenpäin. Jos tämä olisi Aisopoksen satu, loppuun tulisi naseva opetus, mutta nyt kiteytys jää lukijalle itselleen. Ehkä yksi ehdotus kuitenkin sallitaan: Kun sovinnaisuus särkyy, astuu tuoreus tilalle. Vai sopiiko näin: Kukaan ei ole korvaamaton. (Mahtaako olla ihan totta?) Ei, sittenkin: Puhukoon tarina puolestaan. LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Parasta näytelmässä Jarru-Team Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 STADIN SLANGI ry:n jäsenlehti Tsilarin toimitus jakoi ravintola Sörkan Ruusussa historian ensimmäiset Dorkan paprunsa. Ne sai Ilkka Taipale Tsilarin toimituksen mielestä Ilkka Taipale on ansainnut paperinsa, koska hän on positiivisesti ja monipuolisesti hyvällä tavalla dorka. Toimitus tuntee hänet kaverina, joka kulkee omia polkujaan, kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä ja tajuaa dorkuuden kaikki ulottuvuudet. Ilkka Taipaleen epätavallisuus avartaa sekä Stadin että ihmiskunnan näköalaa ja potkii peffalle joka nurkan takana väijyvää tiukkapipoisuutta. Hänen innostuksensa herättelee ihmisiä mukaan ja antaa toivoa. Snadisti saman tyyppist lätinää stadin slangilla: “Me on tsiigattu monttu auki, mitä kaikkee se dorka on elämänsä aikana duunannu. Kallonkutistaja, poliitikko, pasifisti ja kansalaisaktivisti. Kundi on ollu Kellokosken dorkiksen ylileguri ja Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian proffa, tsitannu eduskunnas ja Stadin valtuustos. Skolespettareitten mukaan se on poppamies ja tohtori ja psykiatri ja sosiaalilääketieteen dosentti. Se on huseerannu monis kansalaisjärjestöis ja jeesannu sellasii, kel ei oo himaa tai duunii, sellasii, ku on boses tai lataamos tai joil on trabeleit brenkun kans. Ilkka Taipale on yks niist aktivisteist, ku jeesas yksinäisii ja syrjäytyneit jäbii, ja on yks kaikkien tsennaamist 60-luvun radikaaleist stuiduist. Se dumattiin yllytyksest stikkaa luikut huitsiin: vuos ja kolme kuukautta ehdollist fengist. Dorkan paprut on arvokkain spettari, ku tosi stadilaiselle voidaan skrivaa. Paprujen kultaama maine on elinikäinen, ellei saaja jostain syystä menetä huumorintajuu ja tyri koko showta.” Tsilari on Suomen suurimman kotiseutujärjestön Stadin Slangi ry:n jäsenlehti ja skrivatun slangin ilosanoman julistaja. Teksti KARI VARVIKKO Kuva VIRVE KUUTAR Ensimmäiset Dorkan paprut sai Ilkka Taipale Historian ensimmäiset Dorkan paprut sai Ilkka Taipale (oikealla). Taulun ojensi Tsilari-lehden päätoimittaja Kari Varvikko. 5 25 75 95 100 5 25 75 95 100 5 25 75 95 100 5 25 75 95 100 2kertaa100_afterwork 26. helmikuuta 2019 9:44:15 Petteri Auvinen Yo-merkonomi, palveluneuvoja ja luottamusmies. HEIKOMMAN PUOLELLA www.petteriauvinen.fi | Helsinki • Lapsista ja vanhuksista täytyy pitää huolta • Asumisen hintaa pitää saada alaspäin • Toisen asteen koulutus maksuttomaksi Duunarin ja paremman työelämän puolesta! Tarjoukset voimassa 30.3. asti Käpyläntie 8 09 792 090 Avoinna ark. 9-18, la 9-15 Suomen vahvin Vitamar 1000 E-EPA & DHA Omega-3 kapseli • sydämen, aivojen, silmien hyvinvoinnille 18 90 100 kaps. (ovh 29,90) Luontaistuotekeskus Islamax Islanninjäkäläuutehunajavalmiste • hengitysteiden hyvinvointiin 9 90 250 ml (ovh 11,90) Yhteistyöllä vastuullista politiikkaa heikomman hyväksi! Cafe Amore Oulunkyläntie 7 11.3. klo 17.30 18.30 Tule kuulemaan käpyläläisten kansanedustajaehdokkaiden Sirkku Ingervon ja Jukka Järvisen vaalikeskustelua. Musiikista vastaavat Tumppi Varonen ja Remu Aaltonen Sirkku Ingervo KM, erityisopettaja opo, sosiaalityöntekijä 18v. kaupunginvaltuutettuna Jukka Järvinen Sosionomi diakonia AMK päihdetyöntekijä ex-ammattinyrkkeilijä kaupunginvaltuutettu METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441, 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com, metsalanautohuolto.fi Avoinna: ark klo 8-17 Lähetä tietosi sähköpostina osoitteeseen kapyla.seura@gmail.com tai kirjeenä osoitteeseen Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki. Jäsenmaksu on 15 euroa. Liity Käpylä-Seuran jäseneksi HELSINKI Etkö saa Käpylä-lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.fi/ kapylalehti
6 K äpylä-lehti 6.3.2019 Oulunkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Teinintie 10. Avoinna ma, ti, to, pe klo 9–12, ke klo 13–16. Puh. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 (ei toimintaa remontin vuoksi) helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Messu sunnuntaisin: Klo 10 Oulunkylän kirkossa Klo 18 Käpylän kirkossa Klo 12 Maunulan kirkossa 14.4. alkaen Arkimessu 28.2. klo 20:30 Käpylän kirkossa. Arkimessun järjestää aina jokin rippikouluryhmä ohjaajineen. Messu on avoin kaikille. Tuhkakeskiviikon iltaehtoollinen 6.3. Klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa HILJAISUUDEN RUKOUSHETKI Käpylän kirkossa keskiviikkoisin klo 18. Raamatun tekstejä ja Taize-lauluja. Joka kolmas keskiviikko vietämme ehtoollista. NAISTENPÄIVÄ –VOIMAA ETSIMÄSSÄ Käpylän kirkossa 16.3. KLO 11–16. Mukana pastori Tarja Albekoglu, kirjailija Liisa Mäntymies ja musiikkiterapeutti Elina Lassila. Päivän ohjelma ja keittolounas noin 10€ Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Päivän päätteeksi vietämme yhteistä messua. Tanssiteos EHJYT 405 balettitossua elämän vertauskuvana Oulunkylän kirkossa 24.3. klo 16. Uudesta samettisesta tossusta katkaistuksi, raavituksi, kovetetuksi ja kokoon kursituksi. Ihmisen täytyy mennä rikki tullakseen ehjäksi. Mirva Keski-Vähälän 10-vuotis taiteilijajuhla. Vapaa pääsy, ohjelma 10€ (tuotto Yhteisvastuukeräykselle). PIANISTI ROOPE GRÖNDAHLIN KONSERTTI Oulunkylän kirkossa su 31.3. klo 16.00. Gröndahl soittaa soolokonsertissaan teoksia seuraavilta säveltäjiltä: Bach Brahms Messiaen Merikanto Szymanowski. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. LAULAEN ILOA JAAMME Oulunkylän kirkossa la 17.3. klo 16. Musiikkikoulu Virtuksen laulusuzukioppilaat ja soitinyhtye, ohjaajana Mervi Sipola-Maliniemi. Vapaa pääsy. Ohjelma ja kahvitarjoilu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi 5-8 €. YHTEISÖRAVINTOLA SALAAM Buffet-lounasta tarjolla torstaisin (ei 18.4.) klo 12-15 Oulunkylän kirkolla. Ravintolan toiminnasta vastaavat monet eri kansallisuudet. Hinta 1-10 €. MAANANTAIPUURO Maanantaisin 14.1. lähtien klo 9-12. Kohtaamispaikka kaikenikäisille vauvasta vaariin. Tule säännöllisesti tai poikkea satunnaisesti. Sisältää puuron, sämpylän, kahvin tai teen. Hinta 1 € tai omantunnon mukaan. PERHEIDEN TANSSITUOKIOT Käpylän kirkolla perjantaisin, 18.1 24.5. Viimeisellä kerralla 24.5 kevätjuhla. Ei pitkäperjantaina 19.4. 3-5 vuotiaat klo 9.30–10.00, 1-2 vuotiaat klo 10.15–10.45, 0-1 vuotiaat klo 11–11.30. Ei ennakkoilmoittautumista. NAISTEN KIRJALLISUUSPIIRI Kerran kuussa keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkon kerhotilassa. Lisätiedot: Outi Takkinen, p. 040 483 4143 KÄPYLÄN PÄIVÄPIIRI Käpylän kirkolla Käpykappelissa keskiviikkoisin 13.00-14.30. Päiväpiiri päättyy torstaina 2.5. yhteiseen eläkeläisten kevätretkeen Hämeenlinnaan. Ohjaajana Eila Järveläinen. Yhteyshenkilö: diakoni Anne Pettinen, 09 2340 5383 APUA SEURAKUNNASTA Diakonian ajanvarausja neuvontanumero Ma-ti ja to-pe klo 10.30-11.30 p. 09 2340 5318 Oulunkylän seurakunnan verkkosivut: www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkylanseurakunta.html.stx Nuorten toiminnan löydät osoitteesta: www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkylanseurakunta/nuoret.html.stx Seuraa myös Oulunkylän seurakunnan Facebook-sivuja ja liity Facebookissa Oulunkylän seurakunnan yhteisöön. Työntekijöiden sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@evl.fi Käpylän kirjasto Väinölänkatu 5, Käpylä. Kirjailijaillat klo 18: 19.3. Eduard Uspenski -ilta Yhteistyössä Käpylän Druzhban kanssa. Kirjailija Hannu Mäkelä kertoo yhteistyöstään Uspenskin kanssa. Historioitsija Marina Vituhnovskaja-Kauppala kertoo, miten Uspenskiin suhtauduttiin Neuvostoliitossa ja Venäjällä. Järjestäjinä toimivat Helsingin yliopiston Suomi-Venäjän-seura ja Käpylän Druzhba yhteistyössä Käpylän kirjaston ja kirjastoyhdistyksen kanssa 2.4. Anna Rotkirch: Känslornas svall. Kaksikielinen tilaisuus. Käpylän Druzba Käpylän Družban sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 19.3. klo 17.00 – 17.45 Käpylän kirjastossa. Musiikkiluento Käpylän kirkossa su 10.3. klo 16. Teemana ”Alussa oli Sana – ja Sana tuli musiikiksi ja asuu keskellämme”, Erkki Pulliainen pohtii niin messun perinteisten ordinarium-tekstien sisältöä kuin keskeisten säveltäjien, Mozartin ja Bachin, tulkintoja niistä. Lapsiperhetapahtuma Kasvomaalausta, ilmapalloja, poniratsastusta, elävää musiikkia, soppaa, kahvio ym. sunnuntaina 24.3. klo 1013, Leikkipuisto Intia, Intiankatu 44 Käpylän seniorit ry Tilaisuudet alkavat klo 13.00 Karjalatalon Wiipuri-salissa. To 7.3.yhdistyksen kevätkokous. Prof. Martti Häikiön esitysen Suomen valtionpäämiehistä 1917-1918. Menot PÄIVÄTANSSIT MAANANTAISIN KARJALATALOSSA Käpylänkyja 1 Klo 13 15.45 Lippu 10,sisältää narikkasäilytysmaksun Elävää musiikkia orkesterin tahdissa. Tervetuloa! Kalevalainen kansanrunous Karjalatalolla Laatokka-salissa 17.3.2019 klo 14 Folkloristiikan professori Lotte Tarkka kertoo kansanrunoudesta. Väliaikakahvit Käpylän musiikkiopiston oppilasryhmä esiintyy. Kantele Liisa Antila Järjestää: Pääkaupungin Räisäläiset ry TYÖNKUVAANI KUULUU vapaaehtoistoiminnan koordinointia, perusdiakoniaa ja diakoniatiimin lähiesimiehenä toimiminen. Työ on monipuolista ja ihmisläheistä. On ollut ilo tutustua uusiin työtovereihin, vapaaehtoisiin ja seurakuntalaisiin, kertoo Laura Lindroos, joka aloitti hiljattain työnsä diakoniatyön tiimivastaavana ja vapaaehtoiskoordinaattorina Oulunkylän seurakunnassa. Yhdessä seurakuntalaisten kanssa Toivon, että voisin kehittää vapaaehtoistoimintaa yhdessä seurakuntalaisten ja luottamushenkilöiden kanssa. Seurakunta on elävä yhteisö, jossa jokaiselle halukkaalle on paikka vapaaehtoisena itselleen sopivalla tavalla. Toivon voivani rakentaa sellaiset käytännöt Oulunkylän seurakuntaan, että vapaaehtoisilla on hyvä olla, heitä koulutetaan ja kiitetään ja he pääsevät myös mukaan kehittämään vapaaehtoistoimintaa, Lindroos visioi. Diakonian perustehtävä on auttaa niitä, joita kukaan muu ei auta, joten keskeinen tehtävämme on läsnäolon, kuuntelun ja auttamisen lisäksi löytää verkostoja niille, jotka eivät yksin pärjää. Haluan olla tukemassa ja vahvistamassa diakoniatiimiä ja saada seurakuntamme diakoniatyöntekijöiden rautaisen ammattitaidon parhaaseen mahdolliseen käyttöön seurakuntalaisten hyväksi. Tavoitteeni on, että diakoniatyö voisi tulla näkyvämmäksi myös niille seurakuntalaisille, joilla ei ole konkreettista kosketusta siihen. Miellän ydintehtäväni sekä vapaaehtoistoiminnassa että diakoniatyössä yhteisöjen ja osallisuuden vahvistamiseksi niin, että jokainen voi kokea olevansa tärkeä osa Kristuksen kirkkoa. Vapaaehtoiseksi pääsee ilmoittautumalla avoimiin tehtäviin sivustolla www.vapaaehtoistyo.fi. Jos sinulla on idea, mitä haluaisit tehdä, kuulen siitä mielelläni ja olen iloinen kaikista yhteydenotoista. Seurakunnassa vapaaehtoisuutta voi toteuttaa hyvin monella tavalla eri-ikäisten ihmisten ja erilaisten tehtävien parissa. Jokaiselle käsiparille löytyy varmasti käyttöä ja panos voi olla yhdestä tunnista vuosia kestävään vapaaehtoisuuteen, selittää Lindroos. Vaikka diakonia on pitkälti keskustelua, kuuntelua ja neuvontaa, ovat myös tarveharkintaiset avustukset tärkeässä osassa. Yhteisvastuukeräys ja muut tahot ja lahjoitusvarat tuovat tähän helpotusta. Viime vuonna Yhteisvastuukeräys keräsi varoja nälänhätää lievittämään ja ruoka-avustuksia varten Suomeen. Tänä vuonna apu kohdistuu nuorten opiskeluun. Laura koordinoi vapaaehtoisten lipaskeräystä ja hänet voi nähdä myös lipaskerääjänä. Se on hieno tapa kohdata alueen ihmisiä hyvän tekemisen äärellä. Lisäksi osallistun yhteisvastuukonsertteihin, hän sanoo. Yhteisvastuun lahjoituksilla mahdollistetaan turvallinen opiskelu ja siihen tarvittavat materiaalit. Suomessa apua tulevat saamaan vähävaraiset lapsiperheet ja opiskelijat, joilla ei välttämättä ole varaa tarvittaviin materiaaleihin, jolloin opiskelu voi estyä kokonaan. Joka kymmenes suomalaislapsi kasvaa perheessä, jossa toimeentulo jää laskennallisen köyhyysrajan alapuolelle. Tämä tarkoittaa noin 120 000 lasta. Jos nuori ei pääse opiskelemaan toiselle asteelle tai keskeyttää opintonsa, hän on pahimmillaan vaarassa syrjäytyä koko yhteiskunnasta. Maailmalla, katastrofialueilla kuten Turkanassa, Kenian köyhimmässä maakunnassa, lapset ja nuoret ovat menettäneet lähes kaiken tutun ja turvallisen, kun he ovat joutuneet pakenemaan luonnonkatastrofeja ja konflikteja. Koulunkäynnin mahdollistaminen luo uutta toivoa ja mahdollistaa uusien toimeentulomahdollisuuksien löytämisen. Teksti ESKO-JAAKKO LEHTI Kuva ELLA LUOMA Uusi vapaaehtoiskoordinaattori haastaa miettimään ratkaisuja lapsiköyhyyteen La 6.4. klo 11-15 Oulunkylän kutomakerhon KEVÄTMYYJÄISET Osoite: Teinintie 8 B (vanha koulu), 2. krs Myynnissä kauniita käsitöitä: yksilöllisiä kudonnaisia, poppanaja pellavaliinoja, mattoja, huiveja, huopia ja pääsiäiskoristeita. Kahviossa myynnissä ohrapuuroa ja kotileivonnaisia. Mœgafuusio Karjalatalolla! NÄHTÄVÄ! Hyvät arvostelut saanut. Ensi-ilta oli 22.2. 2019 pe 8.3.klo19, la 9.3.klo 15, su 10.3.klo 15, la 16.3, su 17.3, la 23.3, su 24.3, pe 29.3 klo 19, la 30.3, su 31.3. klo 15. Lippuvataukset puh 0505501721, karjalainennayttamo@gmail.com
7 K äpylä-Lehti 6.3.2019 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 15 000 kpl Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2019 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09 5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 68 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 logo_orig_pms.indd 1 15.6.2009 10.18 Process CyanProcess MagentaProcess YellowProcess BlackPANTONE 299 CPANTONE 142 C Kelan vaativa kuntoutus. Meillä käyvät Helsingin kaupungin palvelusetelit. www.fysioeka.fi Sofianlehdonkatu 5 a A 4, 00610 Hki p. 040-5074530 Takaikkuna OLEN SAANUT NAUTTIA ehkä parhaasta Afrikan matkastani. Ilma on ollut kuin lehmänmaitoa, siis +31 astetta tasaisesti päivällä. Mutta kun Namibian pääkaupunki Windhoek on melkein 1700 metriä merenpinnan yläpuolella, tulee yöllä vedettyä vähän lakanan kulmaa päälle. Siltikään sää ei ole tärkein tyytyväisyyden lähde, vaan ihmiset. Tehtäväni on tukea Suomessa maisterintutkinnon suorittaneita opettajia heidän arkisessa koulutyössään. Kuten muuallakin Afrikassa, namibialaiset lapset ovat kouluissa ja heillä on opettajat, mutta oppimistulokset ovat huonoja eivätkä näytä nykymenolla paranevan. Suomessa on maailman paras peruskoulu ja sen saavat aikaan maailman parhaat opettajat. Siksi on luontevaa, että opettajia lähetetään Suomeen oppimaan maamme kouluista ja opetuksesta. Namibiasta heitä onkin ollut kahden vuoden koulutuksessa 49 henkeä. Namibia on itse maksanut koko koulutuksen. Puolet sai jo valmiiksi maisterintutkinnon. He ovat palanneet kouluihinsa. Kierrän näitä kouluja ja raportoin Itä-Suomen yliopistolle miten he pärjäävät ja missä määrin suomalaisten oppien soveltaminen onnistuu. Näyttää siltä, että aika hyvin! Mutta sitten on isoja asioita, joihin opettajat voivat vaikuttaa vain vähän. Pääkaupungissakin on iso ongelma, että osa lapsista tulee nälkäisenä kouluun, eikä kouluruokailua ole. Luokkakoko on välillä 35-50, pöytiä ja tuoleja puuttuu. Aika paha on sekin, että oppikirjoja on vain ehkä joka viidennelle oppilaalle. Koulukirjastojen taso voi olla hyvin huono, olematon. Kun koulun aidan yli vilkaisee naapurustoon, josta siisteihin koulupukuihin sonnustautuneet lapset tulevat, on ristiriita ilmeinen. Laudankappalehökkeleitä, tai vielä pahemman näköisiä ikkunattomia aaltopeltimajoja silmänkantamattomiin. Ne ovat kuumia kuin uunit päivällä ja kylmiä yöllä. Kuoppaisia hiekkatai kurateitä riittää. Lapset ovat silti energisiä ja niin iloisia kun heitä on tultu kaukaa katsomaan ja kyselemään ”haasteista”. Suorastaan riemastuneita ovat Suomesta palanneet opettajat: ”Meitä ei ole jätetty yksin.” Voipa olla että näin saatu rohkaisu on matkan tärkein anti sen lisäksi, että tulevien suomalaisten opiskelujaksojen suunnittelua voidaan edelleen kehittää. Pitkäkestoinen koulutus Suomessa perustuu toisaalta ajatukseen, että vaativin koulutus onnistuu parhaiten hyvässä, turvallisessa ja tasapainoisessa ympäristössä. Pohjalla on myös näkemys, jonka mukaan esimerkiksi Namibiaa pystyvät kehittämään vain namibialaiset itse. Pitää siis tukea namibialaisia, jotka sitten soveltavat tietoja ja taitoja itsenäisesti. Ilkka Kanervan esittämä ja Timo Soinin kannattama ajatus, jonka mukaan Suomen pitäisi valita joku maa ja siirtää meidän koulutusjärjestelmämme sinne, on pöyristyttävä, ja mahdoton toteuttaakin. Silti suomalaisia konsulttiyrityksiä liikkuu jo maailmalla, Namibiassakin, myymässä isoja ja pieniä paketteja, joiden sisältöihin vaikuttamiseksi riittää oikeastaan maksusitoumuksen allekirjoittaminen. Se on Kiinan malli, ei meidän, toivon. PEKKA PELTOLA , Windhoek Miriam Sheehama kertoo ajatuksiaan koulutuksesta Marientalissa, Namibiassa Koulutusta Afrikkaan Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienisti Maria Jaakkola Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleena • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus • Parturi • Kampaamo Kahvittelu 12.-15.3. Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, Sörnainen Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151 Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri OK-Hammas Ajanvaraus p. 7520880 Kisakylän Parturi-Kampaamo Koskelantie 9, Helsinki • Puh. 040 484 1790 Myös hiustenpidennykset Fysioterapeutti Anita Korhonen 050 545 9500 Männikkötie 10 • fysioterapia & hieronta (48,-/h) • kinesioteippaukset • berner-terapia • kalvo(fascia)käsittelyt Happy State www.happystate.fi Puh. 046 921 7245 Parturi-Kampaamo C M Y CM MY CY CMY K happystate-90x50mm.pdf 1 29.1.2019 21.25 Käpylänkuja 5 ATTENDO HAMMASLÄÄKÄRI OGELI Kylänvanhimmantie 29 Ma-to 8-20, pe 8-16/18 09 720 6200 www.attendo.fi/ogeli Lääkärilatinan lisäksi taidamme myös kuuntelemisen. Kerro sinä huolesi – me Ogelissa autamme. oikean puolen musculus masseter ja pterygoid lateralis – lisää myös medialis ja musculus temporalis kolme plussaa Otamme HAMMASLÄÄKÄRIPELON vakavasti – apua löytyy! KIVUTTOMAN NUKUTUSHAMMASHOIDON EDELLÄKÄVIJÄ UUDISTUNUT JA LAAJENTUNUT KAUNEUSPUOTI VILLI VADELMA Intiankatu 25, 00560 Helsinki Ajanvaraukset: villavadelma.fi/ajanvaraus tai p. 044 020 4750 Katso verkkokauppamme AVAJAISTARJOUKSENA ENSIMMÄISESTÄ VALITSEMASTASI HOIDOSTA 10 % ! 45v.
8 K äpylä-lehti 6.3.2019 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Puutarhakeskus Sofianlehto Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 Tarkista aukioloaikamme www.sofianlehto.fi Muista Naistenpäivä 8.3.! Koskelantie 9 • P. 09 757 2954 Katso lisää www.oldsophie.fi Avoinna: ma-to 10-24, pe 10-04, la 11-04, su 11-24 Tarjous 2 x Pippurileike 15 ,Voimassa ma-to klo 15-21, 28.3. asti kupongilla. • Ti TIETOVISA klo 19 • To BINGO klo 18 • Pe ja La Uudistunut KARAOKE klo 22 alkaen! R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Rajatie 4, Halli 14, 01230 Vantaa 09 374 5741 • 040 508 3550 Meillä iloitaan elämästä. Olemme Helsingin seurakuntien perustama kotimainen säätiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan elämänmakuista elämää. Heseva-kodin palveluihin kuuluvat palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ympäri vuorokauden sekä lyhytaikainen hoito. www.gaius-saatio.? HESEVA-KOTI, KÄPYLÄ Larisa Kiljander, 050 461 6559 Meillä iloitaan elämästä. Olemme Helsingin seurakuntien perustama kotimainen säätiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan elämänmakuista elämää. Heseva-kodin palveluihin kuuluvat palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ympäri vuorokauden sekä lyhytaikainen hoito. www.gaius-saatio.? HESEVA-KOTI, KÄPYLÄ Larisa Kiljander, 050 461 6559 Hivenen lisää huulipunaa. Anna on lähdössä kävelylle, mutta ei toki ilman tavaramerkkiään. Meillä iloitaan elämästä. Olemme Helsingin seurakuntien perustama kotimainen säätiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan elämänmakuista elämää. Heseva-kodin palveluihin kuuluvat tehostettu palveluasuminen ryhmäkodeissa ympäri vuorokauden, tavallinen palveluasuminen palvelutalossa omassa kodissa, lyhytaikainen hoito sekä päivätoiminta. www.gaius-saatio.fi HESEVA-KOTI, KÄPYLÄ Larisa Kiljander, 050 461 6559 Ryhmäkodeissamme elämän makuista ja virikkeellistä ympärivuorokautista hoivaa palvelusetelillä Kirjanpitopalvelua Oulunkylässä pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 733 6869 Ehdolla Eduskuntaan? Kysy pakettitarjousta Helsingin parhaisiin paikallislehtiin! Jakelupeitto yli 50 000 taloutta! P. 010 320 6663 Seija Kuoksa seija.kuoksa@eepinen.fi AITO & ALKUPERÄINEN HELSINKI FASHION HOUSE YSTÄVÄMYYNTI 23.-24.3.2019 LA 10-16 SU 12-16 MIKKOLANTIE 1A, 00640 HELSINKI paljon BRÄNDIvaatteita, asusteita, Kenkiä, sisustustuotteita alle ½ hintaan. kotiin, naisille, miehille ja lapsille tule tekemään löytöjä! www.fashionhouse.fi @fashionhouseoulunkyla @fashionhouseoulunkyla ysmy i PopUp Kahvio & Lounas Ravintola