Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 2 julkaisija Käpylä-Seura ry. 3.3.2021 70. vuosikerta painos 15 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 Kuva Liisa Sipponen RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Tervetuloa niin uudet kuin vanhat asiakkaat Soita! 044 239 68 20 | Koskelantie 40 Kuva Eija Tuomela-Lehti Kuntavaalien kynnyksellä Kuntavaalit 2021 ovat ovella. Kohta komeilevat vaalimainokset taas katujemme varsilla ja ennakkoäänestyspaikat avautuvat ellei koronavirus taas yllätä ja pakota siirtämään vaaleja. Käpyläläiset innostuivat rakentamaan komean ja värikkään Jäälinnan Akseli Toivosen kentälle PuuKäpylään. Tiilet jäädytettiin maitopurkeissa ja värjättiin ja koristeltiin kukkasin. FY S IO TR EE N A R I Kosmetologija kampaamopalvelut voimassa 31.3. asti. Kuntoutusja jalkaterapiakeskus Kauneushoitola ja kampaamo Tue paikallista pienyritystä KÄPYLÄ, TATTARIHARJU JA SILTAMÄKI P. 040 415 9119 www.fysiotreenari.com Avoinna ma-su 8-20 sopimuksen mukaan -20% KAIKKIEN KAUPUNKI Sosiaalija terveystoimen apulaispormestari, VTM Rakennetaan Helsinkiä, joka pitää huolta jokaisesta. Lähiluonto, vahvat peruspalvelut, mielen hyvinvointi, koti kaikille. sannavesikansa.fi Ilm o it u ks en m a ks a a eh d o ka s it se . Koskelantie 9 • Puh. 757 2954 • Katso lisää www.oldsophie.fi Supertarjous: 2 2 pääruokaa pääruokaa yhden hinnalla yhden hinnalla (Ei koske pizzoja) Voimassa su ti klo 16 20 maaliskuun loppuun asti. Maistuvan maittava LOUNASBUFFET Ma-Pe 10-15 10 50 SOITA ja NOUDA ruokaa kotiin tai TILAA Woltin ja Foodoran kautta kotiosoitteeseen Take away mahdollisuus!
Jo vuosi Koronan kuritusta 3.3.2021 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 70. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla OLEMME ELÄNEET jo yli vuoden korona-elämää. Se tuli yllätyksenä, eikä sitä voinut käsittää aluksi, että se tulisi muuttamaan koko kansan elämän, ei vain niiden, jotka olivat olleet tekemisissä kiinalaisten kanssa, joko Kiinassa tai Lapissa. Suomessa ensimmäinen koronavirus löydettiin Rovaniemen sairaalassa kiinalaiselta matkailijalta. Mutta se ei tietenkään jäänyt ainoaksi, se oli vain alku. Asioista tietävät olivat jo varoitelleet, että viruksen löytyminen ja leviäminen Suomessa oli vain ajan kysymys. Ensimmäinen isompi tartuntarypäs uutisoitiin Musiikkitalon naistenpäivän konsertista. Siellä istuttiin vieri vieressä ilman suojuksia, ja tartunnat iskivät moneen julkisuudesta tunnettuun henkilöön. Näin virus sai nopeasti kasvot, joka edesauttoi tiedon leviämistä vakavan taudin ominaisuuksista. Omaankin perhekuntaani tauti tuosta konsertista pääsi livahtamaan, mutta onneksi siitä selvittiin, toinen lievillä oireilla, toinen sairaalan kautta. rasta oli hiljaisuus, joka hoiti stressaantunutta mieltä. Mutta korona iski takaisin syksyllä. Valitettavasti emme olleet päässeet eroon tästä salakavalasta taudista. Se hyökkäsi uusin muunnoksin. Tällä hetkellä meillä on kiusanamme paitsi brittiläinen ja etelä-afrikkalainen, myös ihan oma suomalainen muunnos viruksesta. Tätä kirjoittaessani meitä varoitellaan taas uudesta korona-huipusta. Parast´aikaa mietitään uusia rajoituksia, lakeja ja määräyksiä. Suositukset eivät näytä riittävän. Pääkaupunkiseudulla koronatilanne on pahin. Todennäköisesti rajoituksia otetaan käyttöön laajemmalla alueella kuin Helsingissä ja sen kehyskunnissa. Rajoitukset voivat olla voimassa korkeintaan kuukauden kerrallaan. Valtaosa kansasta odottaa edelleen rokotuksia. Rokotteiden toimittamisessa on ongelmia. Nyt niitä pitäisi olla maassa puolisen miljoonaa, joten miljoonia puuttuu vielä. Helsinki avasi uuden koronarokotuspisteen Pasilassa. Riskiryhmiin kuuluvien koronarokotukset alkoivat Messukeskuksen hallitiloissa keskiviikkona 17.2. EIJA TUOMELA-LEHTI kapylalehti@outlook.com Demokratiamme toimii myös poikkeuksellisina aikoina Kun koulut suljettiin, se heilautti meidätkin etäelämään maaseudulle. Poikani oli juuri aloittanut opiskelut Pohjanmaalla ja yhtäkkiä pitikin palata kotiin ja ruveta etäopiskelemaan. Kun hän oli vuokrannut asuntonsa pois, piti tehdä äkkipäätös asumisjärjestelyistä. Muutimme mökille aivan Uudenmaan pohjoisrajalle, juuri kun se suljettiin. Tuntui oudolta elää Uudenmaan itsenäisessä maakunnassa, jonka rajaa poliisit vartioivat. Torille ei päässyt sen paremmin Saloon, Somerolle kuin Tammelaankaan. Muuten ei korona maalla juuri näkynyt. Vaikka ”kuonokopat” tulivat myyntiin kyläkauppaan jo viime keväänä, on vasta tänä talvena niitä alkanut ilmestyä paikallisten kasvoille. Seurasin huvittuneena poikani urheilutunteja netin välityksellä maalaistalon tuvassa. Opettaja ohjasi niitä Kauhajoelta käsin. En aluksi tajunnut, että hän näki minutkin punnertamassa lattialankuilla. Sittemmin ovat etäkokoukset tulleet tutuiksi itsellenikin. Käpylä-Seurankin kokoukset pidetään jo sujuvasti virtuaalisina. Kevät maalla sujui yllättävän hyvin. Eristys toi mukanaan ihmeellisen rauhoittumisen. Oli aikaa keskustella aikuisen lapsensa kanssa ja käydä läpi monia asioita, jotka eri kaupungeissa asuessamme olivat kiireessä jääneet. Oli myös upeaa seurata luonnon heräämistä – viime keväthän oli harvinaisen kaunis. Löysin itsestäni jonkinlaisen puutarhaihmisenkin, vaikken voikaan millään multasormilla kehuskella. PaOLEN MENOSSA jo ties monennettako kertaa vaalitoimitsijaksi. Joka kerta aina uudelleen ihailen suomalaista demokratiaa. Vaalilautakunnissa on edustus jokaisesta valtuustossa olevasta puolueesta ja silti, vaikka poliittiset mielipiteet eroavat välillä paljonkin, yhteistyö ja yhteishenki on aina hyvää. Yksi vaalipäivän huvini onkin ollut arvuutella, kuka on tullut minkäkin puolueen edustajana paikalle, ja usein vasta aivan viime hetkillä sitä myös kysyn. Suomalainen vaalijärjestelmä on kestävä ja läpinäkyvä. Kuntavaalien kohdalla vieras vaikuttaminen on vaikeampaa ja lisäksi varsinaisen vaalivilpin mahdollisuus on mielestäni todella vähäinen. Teemme neutraalia yhteistyötä vaalien mahdollistamiseksi kaikkien puolueiden kesken. On mahdotonta sanoa, millaiset galluptulokset ja äänestäjien mielipiteet syksyllä vallitsisivat, eli olisiko vaalien siirrolla vaikutusta vai ei, tai miten. Mielestäni sen pohtiminen on toissijaista. Vaalit tulee järjestää normaalisti, jos se on turvallista. Tämän lehden ilmestyessä tiedämme jo, pidetäänkö vaalit tänä keväänä vai siirretäänkö ne. Vaalit turvallisesti ja sujuvasti Suosittelen ennakkoäänestystä, jotta vältämme ruuhkat ja ulkona jonottamisen vaalipäivänä. Karanteeniin joutuminen hankaloittaa äänestämistä ja eristyksessä se ei ole mahdollista. Suosittelen myös ajoissa tilaamaan kotiäänestyksen, jos jo valmiiksi tietää, ettei pääse äänestyspaikalle. Karanteenissa voi tilata kotiäänestyksen. Olen varma, että vaalit saadaan järjestettyä sujuvasti ja turvallisesti, järjestettiin ne koronan keskellä tai myöhemmin. Turvaväleistä huolehtimalla, ruuhkia välttämällä, maskeja käyttämällä ja puhtaudesta huolehtimalla saamme vaaleista turvalliset ja sujuvat. Vaalikampanjat, uutisointi ja julkinen keskustelu vaikuttavat mielipiteisiin ja siten vaaleihin. Puolueiden isot linjaukset ja valtakunnallinen suosio sekä näkyvyys vaikuttavat, mutta asioista päättävät kuitenkin paikalliset ihmiset ja myös ehdokkaat ovat paikallisia. Mihin suuntaan menet Helsinki? Näissä vaaleissa päätetään siitä linjasta, mihin suuntaan Helsinkiä kehitetään, paitsi tällä vaalikaudella, myös pitkälle tulevaisuuteen. Näissä vaaleissa ei päätetä hallituksen luottamuksesta. Kyse on Helsingin asioista. Politiikan toteuttaminen on kuitenkin hidasta. Muutokset eivät tapahdu nopeasti ja mikään ei tapahdu sormia napsauttamalla. Helsingissä valitaan 85 valtuutettua kaupunginvaltuustoon, jossa päätetään ensisijaisesti taloudesta ja hallinnosta. Myös kaupunginhallituksen, lautakuntien kokoonpanot ja virat sekä pormestarin ja apulaispormestarit valitsee valtuusto. Asioiden priorisointi tärkeää Käpyläläisenä työssäkäyvänä nuorena aikuisena minua kiinnostavat kaupungin palvelut ja asumisympäristöni, yritysten kyky menestyä kaupungissamme, asuntotuotanto ja järkevä kaavoittaminen, kaupungin viheralueet ja liikenne. Eli voinko asua Helsingissä myös jatkossa, löydänkö täältä töitä, pääsenkö liikkumaan töihin ja löydänkö isompaa asuntoa tarvittaessa. Se miten asioita priorisoidaan käytännössä, on tärkeää. Äänestäjä voi äänestäessään tietää vain pienen osan niistä päätöksistä, joita kaupunginvaltuustossa tullaan vaalikauden aikana tekemään, ja siksi suuntaviivat ja arvot ovat tärkeitä äänestyspäätöstä tehtäessä. Haluan, että kaupunki jatkossakin tarjoaa Suomen parasta terveydenhoitoa ja että suurentuva vanhuspalvelujen hoitajamitoitus täytetään etupainoisesti. Haluan että terveyskeskusten ongelmat ratkaistaan ja ne resursoidaan riittävästi. Haluan, että koulutukseen, ja erityisesti perusopetukseen sekä ammatilliseen koulutukseen, panostetaan, varsinkin nyt, kun oppivelvollisuuskin pidentyy. Erityisesti ammatillisen koulutuksen laatua tulee nostaa. Olen hyvilläni seurannut kuinka Helsinki on huolehtinut nuorista työttömistä mm. Ohjaamon palvelujen kautta.Helsingin tulisi huolehtia myös muista työttömistä kattavammin ja tarjota elämää tukevia palveluja entistä enemmän. Itsekin kuuluin yhdessä elämäni vaiheessa tähän joukkoon. Otsikoissa on ollut, kuinka osatyökykyisille on valtio perustamassa omaa liikelaitosta. Uskon, että Helsingillä olisi tähän annettavanaan tukea ja yhteistyötä. Haluan, että erityisesti mielenterveystyöhön panostettaisiin. Pidän kokonaisvaltaisen terveydenhuollon kehittämistä tärkeänä, niin että henkilön ongelmat selvittäisiin kokonaisuutena, eikä pala siellä ja toinen täällä, kuten nyt on tapana. Olisi ennaltaehkäisevää, jos apua saisi matalalla kynnyksellä myös lyhytaikaisesti. Kaavoitettaessa ei saa nakertaa kaupungin tärkeitä viheralueita kuten Taivaskalliota ja Louhenpuistoa. Kaupungista kyllä löytyy rakennettavia alueita ilmankin. Käpylä myös kaipaa omaa kylätilaansa. Yksilö vai puolue? Päätöksenteon avoimuutta on hyvä pitää esillä, sillä äänestäessä ei saa hämärtyä se, että on puolueen linja ratkaisee. Yksittäisellä ehdokkaalla on puolueen linjaan vaikutusmahdollisuuksia vain rajallisesti. Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa että äänestettäessä yhtä, ääni menee aina ensisijaisesti puolueelle ja vasta sen jälkeen vaikuttaa puolueen sisällä siihen, kenet ensiksi valitaan. Hyvät poliitikot perehtyvät, osaavat neuvotella ja paineen keskellä pystyvät perustelemaan ratkaisujaan. He kykenevät rakentamaan kompromisseja ja kestävät, kun joku keksii nimittää niitä lehmänkaupoiksi. He näyttävät, että politiikka voi olla nyrkkitappelua fiksumpaa, mutta toisaalta pitävät myös kiinni periaatteistaan. Kun itse valitsen ehdokkaani, mietin ensin laajasti arvoni ja Helsingin kehityksen karkean suunnan, ja sitten sen, mikä puolue niitä Helsingissä parhaiten ajaa. Vasta tämän jälkeen tutkin, keitä puolueesta on oikeasti ehdolla. Ehdokkaan mielipiteellä on väliä, mutta suhteellinen vaalitapa sitoo yksilöitä yhteen vaaleissa. Päätöksentekokyvytön yhteiskunta ei hyödytä ketään. On pystyttävä yhdessä kauaskantoisiin päätöksiin. Vakaita oloja ja julkisia palveluita tulee arvostaa ja niiden pitkäjaksoista kehittämistä jatkaa. Haluan päättäjiä, joiden ajattelussa yhdistyvät optimismi ja asiaosaaminen. Äänestäjän kannattaa vaatia päättäjiltä paljon. Rakennetaan oikeasti toimiva kaupunki. Äänelläsi on väliä! ESKO-JAAKKO LEHTI Käpylä-Seuran hallituksen jäsen KUN GOOGLAAN ’kylätalo’, ensimmäinen osuma on ’meidän talomme’, entinen poliisiasema ja entinen Steiner-päiväkoti osoitteessa Pohjolankatu 3-5. Sen omistaa tosin kaupunki, joka haluaa myydä sen, mutta Käpylä-Seura ja Käpylän kylätaloyhdistys ovat viime vuonna taistelleet siitä, että kaupunki vuokraisi sen Käpylän asukkaille kylätaloksi. Adressi, jossa talo vaaditaan kylätaloksi syy Google-osumaan on toukokuusta lähtien kerännyt yli 800 allekirjoitusta netissä, ja paperilistoille satavuotisjuhlakioskissa vähintään yhtä monta, yhteensä liki kaksikymmentä prosenttia Käpylän asukasmäärästä jos myös passiivinen tuki laskettaisiin, luku olisi todennäköisesti lähes sata prosenttia. Kaupungin päätöksentekijöitä on lähestytty useita kertoja, ja he ovat olleet myönteisiä sille, että talo voisi toimia kylätalona – kaupungin politiikan mukaisestihan jokaisessa kaupunginosassa pitäisi olla asukastila – mutta mitään ei tapahdu. Kuulema on jo aikaisemmin päätetty, että talo myydään eniten tarjoavalle, ja ilmeisesti raha ratkaisee. Jotkut adressin allekirjoittajista ovat myös kommentoineet tukeaan: Käpylään tarvitaan tila, jossa 3-7-vuotiaat voisivat touhua ja askarrella. Käpylään tarvitaan tila, jossa nuoret ja eläkeläiset voisivat tutustua. Käpylään tarvitaan oma asukastila, ei riitä, että sellaisia on Kumpulassa, Koskelassa ja Arabiassa. Käpylään tarvitaan tila, joka soveltuu kulttuuriseen ja yhteisölliseen toimintaan, joka tarjoaa mahdollisuuden paikallisille taiteilijoille toimia omassa kaupunginosassaan. Talon ottaminen käyttöön kylätalona olisi paras tapa pitää se hyvässä kunnossa. Käpylään rakennetaan jatkuvasti uusia asuntoja, tänne muuttaa lapsiperheitä ja monipuolista toimintaa haluavia aktiivisiä ihmisiä. Yhteiset toiminnat luovat yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta ja voivat parhaimmillaan estää syrjäytymistä ja henkisiä ja huumeongelmia. Käpylästä löytyy tilausta yhteisöllisille toiminnoille, vaan tilaa ei löydy. Talon myyminen hyödyttäisi vain ostajaa, mutta kylätalona siitä tulisi Käpylän uusi sydän, osa Käpylän identiteettiä. Kun kerran yhteiseen toimintaan tuntuu löytyvän tahtoa, kaupunki ei saisi asettua poikkiteloin; byrokratiaa meillä on ihan riittävästi, mutta yhteisöllisestä toiminnasta alkaa olla pulaa. Yhteisöllistä toimintaa? Kokoukset, kerhotoiminta, yhteistyö, harrastukset, luennot, kurssit, keskustelut. Luovuutta, kulttuuria, musiikkia, teatteria. Yhteisötaidetta, näyttelyjä. Juhlia, tapahtumia. Pop-up-kahvila, ravintola, kirpputori. Oleskelemista. Kirjojen ja tavaroiden vaihtopiste. Historiaja perinnearkistoja. Aika käy vähiin. Mitään ei tapahdu. Pitäisikö kohta ottaa mallia the Donaldista? Rynnätä kaupungintaloon, kaupunginvaltuuston seuraavaan kokoukseen Käpylä-viirit heiluen vaatimaan takaisin kaupungin ’varastama talomme’? Teksti BERT BJARLAND Kuva PEKKA HALTIA Kylätalo nyt! Kaupunki haluaa myydä entisen poliisitalon. Käpyläläiset tahtoisivat tehdä siitä Käpylän Kylätalon.
3.3.2021 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy maaliskuun 31. päivä. Aineisto toimitukseen 19. maaliskuuta mennessä. Kirjeet KÄPYLÄN PERUSKOULULLA on käynnissä ehkä haasteellisin vuosi koskaan. Henkilökunta ja oppilaat ovat venyneet paitsi koronarajoitteiden myös Väinölän peruskorjauksen viivästymisen takia. Ja nyt sydäntalvella Koskelan joulukuiselle tragedialle etsimme päitä pölkylle. On vaikea kuvitella julmempaa kuin lapseen kohdistuva väkivalta. Kun sen tekevät toiset lapset, maailma näyttää nyrjähtäneen. Kohtelemme ehkä liiankin kepeästi aikuisten välisiä veritekoja, Pera ja Jore siellä nyt vähän puukkohippasilla, mutta sama etäännyttävä huumori ei kerta kaikkiaan mahdu sinne, missä kasvavan ihmisen kuuluisi olla meidän jokaisen suojelussa, jokaisen silmän alla. Koulussa on valtavaa järkytystä tapahtuneesta. Oppilaille on järjestetty tukea kriisiavusta kuraattoreihin ja nuorisotyöntekijöihin, Käpylän klubin Antin ja Martsun kanssa jutellaan kasvitarhan nuotiolla ja koulukoutsi Mimosan hihaan voi tarttua milloin vain. Koulun ja lastensuojelun tukitoimia on aikanaan ollut runsaasti myös tragedian osallisiin liittyen. Niissä mukana olleita aikuisia vuosien varrelta on paljon. On vaikea samastua tunteisiin, joita he tämän tapahtuman äärellä kokevat, mutta itse koen suurta turhautumista. Yhteiskuntamme on vauras ja organisoitu. Mutta mitä me emme osaa? Kasvavat polvet ovat yhteiskuntamme arvokkain omaisuus. Meidän pitää huolehtia heistä kaikista suurimmilla panoksilla niin kaduilla kuin kabineteissa. Tämä tarkoittaa käytännössä rahaa. Jos koululaisten ongelmatilanteisiin suunniteltuja ratkaisuja ei rahoiteta kunnolla, käteen jää kasvava pahoinvointi. Kouluumme kohdistuu nyt suuria paineita, jopa poliisin tutkintaa eri viranhaltijoita kohtaan. Somesta voi lukea mitä oudoimpia juoruja. En tunnista kouluamme näistä lainkaan. Olemme ihan tavallinen, hyvä helsinkiläinen peruskoulu, jossa on aitoja ihmisiä, naurua ja rehellisyyttä, omistautuneita opettajia ja valtavasti osaamista. Kouluterveyskyselyissä oppilaat kertovat viihtyvänsä ja saavansa riittävästi tukea. Täällä Käpylässä me vanhemmat toivomme, että aikuiset olisivat lasten ja nuorten käytössä. Puhumme siitä, että koko kylä kasvattaa, mutta se ei tarkoita vain tien toisella puolella lampsivien nuorten sättimistä. Se tarkoittaa, että tervehdimme, pysähdymme, kuuntelemme ja osoitamme ystävällisyyttä ja arvostusta kanssaihmiselle. Juuri nyt kaipaamme kovasti konkreettista yhdessäoloa, tapahtumia ja juhliakin, rupattelua rauhassa ilman hiertävää maskia. Yhdessäolo vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kohtaamiset luovat pientä kudelmaa, josta turvaverkot muodostuvat. Yritämme nyt suunnata kevään valoon. Väinölän rakennuksen peruskorjaus on siirtynyt ja siirtynyt. Väistötiloiksi tulevat paviljongit suunniteltiin ensin liian pieniksi ja nyt Amerin puiston käyttölupa on viivästynyt. Tätä remonttia on koulussa odotettu kuin kuuta nousevaa. Rakastamme kunnianarvoisaa Väinölää kovasti, mutta hänethän on aikoinaan suunniteltu suurille luokille ja puisille karttakepeille, joten päivitys tulee enemmän kuin tarpeeseen. Näillä näkymin vuoden kestävä remontti alkaa vasta tänä kesänä, mutta sitten luvassa onkin modernia toimintaa liki satavuotiaan sisuksissa. Remontin valmistuttua voisimme järjestää käpyläläisille kiertoretken uuteen Väinölään! Monella paikallisella on sieltä valtavasti muistoja. Lopuksi vielä avunpyyntö. Haluaisitko kertoa ammatistasi koulumme yläkoululaisille? He puntaroivat tulevaisuuttaan ja tarvitsevat tietoa työnteon arjesta ja konkretiasta. Huikkaa minulle hep ohikulkiessa tai sähköpostiin: kapylan.vy@ gmail.com niin kerron lisää. Lämmin kiitos! AINO HALONEN Käpylän peruskoulun vanhempainyhdistyksen pj Koulun kuulumisia TUOMIOSSA näille nuorille tekijöille ei pitäisi huomioida alentavina tekijöinä nuorta ikää eikä ensikertalaitaisuutta jolloin tuomiosta istutaan vain puolet. Teko uhria kohtaan on ollut erittäin raakaa kiusaamista, nöyryyttämistä, pahoinpitelyä, kidutusta ja lopuksi hengenriisto. Ja tätä oli jatkunut pidemmän aikaa. Tekijöille pitää antaa elinkautinen rangaistus. Näin annetaan myös muille nuorille näkemys siitä, että nuori ikä ei pienennä rangaistusta. PENTTI HARMAINEN Elinkautinen kiusaajille VUODEN 2021 käpyläläiseksi on valittu opetusneuvos, biologian opettaja Kirsi Arino. Hän on asunut Käpylässä 80-luvun lopulta lähtien ja toimi biologian lehtorina Käpylän peruskoulussa vuosina 1997-2014. Kirsi oli innostava opettaja ja kehitti pedagogiikkaa, jossa oppilaat olivat keskiössä. Hän on aktiivisesti osallistunut oppimateriaalin luomiseen, ja on yhtenä tekijänä viime vuonna ilmestyneessä selkokielisessä yläkoulun biologian oppikirjasarjassa. Käpylän opettajavuosiin liittyy kaksi kiinnostavaa hanketta, joiden myötä biologian opetus astui ulos luokkahuoneesta. Kirsin aloitteesta koulu sai oman 500 neliön viljelypalstan Kumpulan siirtolapuutarhan alueelta. Kasvitarha tarjoaa mielekkäitä tehtäviä eri-ikäisille sekä yleisettä erityisopetuksen oppilaille. Kirsi myös perusti työtoverinsa kanssa retkeilykerhon Käpylän peruskoulun yläkoululaisille. Kerho tekee huomattavan määrän kahden yön telttaretkiä kiinnostaviin luontokohteisiin, myös talvella. Lapset saivat Kirsin opetuksessa hyvät eväät elämään: suvaitsevuutta, yhdessä tekemistä, tietojen ja taitojen jakamista, itsetuntemusta, keskustelemista ja oppimisen iloa. Jäädessään keväällä 2020 eläkkeelle Kirsi Arino sai koulumaailmaan liittyvistä monista ansioistaan opetusneuvoksen arvonimen. Nyt arvonimien listaan lisätään ”Vuoden 2021 käpyläläinen”! Pakkaskävelyllä kuultua Lähdimme kirpeänä pakkaspäivänä Kirsin kanssa kävelylle, ja näin Kirsi vastaili kysymyksiini. 1) Mikä on ollut antoisinta opettajan työssä? Tuntuu aina suurelta lahjalta, kun näkee oppilaan innostuvan jostain uudesta, kun on yhdessä koettu jotain jännittävää, hienoa tai koskettavaa esimerkiksi retkellä, Ursan tähtitornissa, kasvimaalla perunannostossa tai tunnilla. Lämmin ja koskettava muisto on jäänyt mieleen pojasta, joka menehtyi aivokasvaimeen. Hän halusi tulla sairaalasta pitämään omalle silloiselle 9.-luokalleen aivojen rakenteeseen ja toimintaan liittyvän tunnin, koska hän oli oppinut niistä asioista niin paljon. Antoisaa on ollut aina, kun oppilas huomaa ylittäneensä itsensä. Tämän olen todistanut todella monta kertaa tähtitieteen kurssilla. Sen aikana olemme opiskelleet perusasioita tähtitieteestä, sitten valmistaneet nuoremmille oppilaille työpajoja aiheesta ja opetelleet antamaan tähtinäytöksiä Ursan planetaariossa. Moni oppilas on jälkeenpäin nuorena aikuisena tullut kertomaan, että se on ollut heidän kouluaikansa mieleenpainuvin oppimiskokemus. Tällainen on lahja opettajalle. Todellinen tulospalkkio. Antoisaa on ollut myös nähdä murrosikään sulkeutuneen nuoren avautuvan tulevaisuudelle ja uusille asioille. Tai kun näkee hänen löytäneen itselleen kivoja kavereita ja hyvää pöhinää. Olen usein ajatellut, että alakoululainen on kuin perhosen toukka. Touhukkaana syö kaiken mitä eteen sattuu ja vipottaa menemään. Murrosiässä tulee sitten vaihe, jolloin toukka koteloituu. Tämä tapahtuu useimmiten 7.-8. -luokan aikana, joillakin vasta 9.-luokalla. Sen jälkeen tuosta kotelosta kuoriutuu upea perhonen. Joskus näin tapahtuu monelle nuorelle samalla luokalla yhtä aikaa. Sellaista on hienoa saada olla todistamassa. Hyvät työkaverit ovat opettajan työssä a ja o. Itse olen saanut nauttia valtavasta määrästä hienoja kollegoja. Yhdessä kotitalouden opettaja Riia Tiulan ja erityisluokanopettaja Tuula Rissasen kanssa sekä koulunkäyntiavustaja Leila Pirskasen kanssa kehittelimme alkuun Käpylän peruskoulun kasvitarhan pidon. Sen ideana oli, että 8.-luokan biologiassa kasvatetaan taimet, 7.-luokan kotitaloudessa sato korjataan, säilötään ja syödään, ja erityisluokan oppilaat saavat arvokasta työelämän harjoittelua kasvimaan erilaisissa työvaiheissa. Käpylän kollegani Jukka Talvitien kanssa teimme oikeastaan kaiken yhdessä, koulun omasta opetussuunnitelmasta alkaen. Hienot 16 vuotta Käpylässä eivät unohdu. Retkeilykerho elää edelleen biologian opettaja Janne Riehunkankaan, luokanopettaja Ville Teittisen, teknisten töiden opettajan Timo Hirvosen ja muiden kollegoiden luotsaamana. Retkeily alkeellisissa oloissa on niin hyvä konsepti juuri yläkouluikäisille, että uuteen kouluuni Vesalan peruskouluunkin sellainen syntyi miltei itsestään. Yläasteikäinen nuori janoaa seikkailua ja elämän makua. Jos koulun tehtävänä on kasvattaa, niin ei voi ajatella, että nuoria ihmisiä pidetään turvallisuuteen vedoten tukevasti luokkahuoneessa tai muissa muodollisissa puitteissa. On oltava mahdollisuus kokea oikeasti jännittäviä asioita ja vapautta myös kouluaikana. 2) Mikä merkitys ympäristöllä on lapsen kasvuun ja elämään? On ihmeellistä saada istua kalliolla nuorten kanssa ja seurata auringonlaskua ja tähtien nousua taivaalle. Se on monelle nuorelle suuren oivalluksen hetki. Vasta silloin moni tajuaa, että maapallo todella pyörii, että oikeasti elämme avaruudessa tällä omalla pikku pallollamme. Sen kun kerran kokee, se jättää elämänmittaisen oleellisen jäljen ihmisen mieleen. Kasvimaalla kuvataideopettaja Marianne Nieminen teki oppilaiden kanssa kukkien väreistä tutkimusta. Oppilaiden tehtäväksi tuli etsiä itseä miellyttävä kukka ja ”tehdä” sitten sen värit kuvataidetunnilla. Ympäristö on niin paljon kaikkea, ja välillä tuntuukin, että se on suurin vaikuttaja lapseen. Ympäristön kauneus, monimuotoisuus ja se, että siellä voi itse tehdä asioita ovat ympäristökasvatuksen kannalta tärkeitä. Luonnonrakkaus herää luontokokemuksista. Ja siitä lähtee luonnonsuojelun halu. Oikotietä ei ole. Koko kouluympäristö on lapselle tärkeä. Miten aikuiset siellä kohtelevat toisiaan ja oppilaita? Mitkä arvot johtavat koulun toimintaa, miten asioista päätetään ja miten aikuiset toimivat yhdessä? Tämä on koulun ensisijainen opetusja kasvatusmenetelmä. Vasta sen jälkeen tulevat tunnit, aineet ja muu koulutyö. 3) Onko eläkkeellä olo tuonut jotain uutta elämääsi? Kyllä, vapauden. Saa nukkua, jos nukuttaa. Voi aamulla miettiä mitä tänään haluan tehdä. Olen yrittänyt varoa, etten ahnehtisi uusia asioita niin, että taas on kiire. Sellaiseen kun meikäläisellä on jonkin verran taipumusta. Olen kuitenkin käynyt Vesalan koululla vapaaehtoistyössä kerran viikossa. Koululla on suuri trooppinen kasvihuone, jossa on n. 200 kasvia ja 40 eläintä. Olen lupautunut huolehtimaan kasveista. Se sopii eläkehommaksi, koska sitä ei tarvitse tehdä kellontarkasti kuten eläintenhoitotyötä. Tiedän kuitenkin, että kasvien hoito on pieni helpotus koulun biologian opettajalle, joka vastaa koko homman pyörittämisestä. Aika monen pannukakkuleivän jälkeen olen vihdoin saanut juurileivistä jo miltei syötäviä ja leivän näköisiä. En olisi työelämän tiimellyksessä saanut edes pidetyksi juurta hengissä. Olen myös vuosia unelmoinut mehiläisten hoidosta. Kerran olin jo ostanut savuttimenkin. Mutta kun poikani sanoi, että olisipa kiinnostavaa pitää mehiläisiä, en voinut enää jarrutella. Kävin viime keväänä mehiläisten hoidon peruskurssin työväenopistossa, ja ostimme kaksi pesää mehiläiskummiksi ryhtyneeltä tutulta biologian opettajalta mökillemme Sipooseen. Nyt sitten aivan tärinässä jännitetään, mahtavatko mehiläiset selvitä talvesta. Homma lähti lapasesta vähän silläkin tavalla, että mehiläisten hoitoon ja hunajan käsittelyyn tarvitaan hiukan tilaa, jota vanhalla mökillämme ei oikein ole. Niin ajauduimme hankkimaan itsellemme mökin naapuritontin ja sille pienen uuden talon. Mehiläisten lisäksi eläkeläisen elämään on tupsahtanut myös lapsenlapsia ja lupauksia useammistakin. Kaikki haluavat viettää aikaa Sipoon mökillä, joten mehiläistalo tulee kyllä tarpeeseen. Mutta sitä ennen kohennellaan Käpylän talon nurkkia. Talossamme oli vielä yksi huone, jolle ei ole tehty yhtään mitään korjaustointa 25-vuotisen asumisemme aikana eikä juuri sitäkään ennen. No niinhän siinä kävi, että sormet ovat olleet maalissa noin kuukauden verran ja yläkerran sähköt menivät kokonaan uusiksi. Alan ymmärtää, että kaikilla eläkeläisillä on hirveä kiire. Olen kuitenkin ajatellut, että ensi syksystä ryhdyn jonkinlaisiin talkoohommiin Käpylä-Seurassa. Paikallisen yhteisöllisyyden vaaliminen ja ”tyhjästä hauskan nyhtäminen” ovat antoisan ja luonnonmukaisen, kestävän elämäntavan rakennuspuita. Teksti OUTI TAKKINEN Kuva RISU KARPPINEN Opetusneuvos Kirsi Arino on Vuoden Käpyläläinen Kirsi Arinon Käpylän opettajavuosiin liittyy kaksi hanketta, joiden myötä biologian opetus astui ulos luokkahuoneesta. Koulu sai oman 500 neliön viljelypalstan Kumpulan siirtolapuutarhan alueelta ja Kirsi myös perusti työtoverinsa kanssa retkeilykerhon Käpylän peruskoulun yläkoululaisille. Käpylä-Seuran puheenjohtaja Tintti Karppinen ja hallituksen jäsen Outi Takkinen luovuttivat Vuoden Käpyläläisen kunniakirjan Kirsi Arinolle.
4 K äpylä-lehti 3.3.2021 Osmontie 5, 00610 Hki Puh. 09 791 343 esperaoy@gmail.com Wolt ja Foodora Avoinna ma-su 10-23 Keittiö avoinna ma-to 11-20.45, pe 11-21.45, la 12-21.45, su 12-20.45 OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Käpylä-paitoja, kasseja, kortteja ja kirjoja Käpylä-Seuralta Kaupat sähköpostilla tai puhelimitse. Sovitaan, missä nähdään tai mistä tuotteet haetaan koronaturvallisesti. Yhteystiedot: hs.varis001@gmail.com tai puh. 050 521 7281. Vain käteinen käy maksuvälineeksi. Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 7, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M KORONAVIRUSPANDEMIA vaikuttaa yllättävissäkin yhteyksissä. Parkkipaikkoja käytetään lumien läjityspaikkoina. Kun kiinteistöjen käyttäjät ovat tavallista enemmän etätöissä, parkkipaikan käyttö lumien läjityksessä houkuttelee. Keväällä poiskuljettamattomat lumet ovat kuitenkin riski kiinteistölle, ja jo nyt ne aiheuttavat turvallisuusvaaran. – Meillä eteläisemmässä Suomessa näin luminen talvi on nykyvuosina ollut enemmän poikkeus kuin sääntö. Nyt erityisen poikkeuksellista on se, että lunta tuli valtavasti lyhyessä ajassa, ISS:n Kiinteistön ylläpitopalveluiden Etelä-Suomen palvelujohtaja Kari Rantanen sanoo. ISS Palvelut on yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ja maan johtava kiinteistöja toimitilapalveluyritys. Parkkipaikoille kasataan lumia Koronaviruspandemian myötä lisääntynyt etätyöskentely ja ihmisten vähentynyt liikkuminen ovat tehneet kiinteistöjen parkkipaikoista houkuttelevia kohteita lumien läjittämiselle. Normaalimmassa maailmantilanteessa lumet ajettaisiin pois tonteilta. – Ammattilaisina meidän on nostettava tämä asia esiin: kiinteistöjen tonteille nyt kasattavat lumet aiheuttavat keväällä sulaessaan hulevesiongelmia, jotka realisoituvat rakennusten ongelmiksi. Kun lunta on näin paljon, sulaminen tulee etenemään vaiheittain ja osa lumesta jäätyy. Siinä vaiheessa jäätyneitä lumikasoja ei saa enää irti maasta, Kari Rantanen painottaa. Lumikasat ovat turvallisuusriski Toinen huolenaihe on turvallisuus. Lumikasat heikentävät näkyvyyttä, mikä aiheuttaa vaaratilanteita piha-alueiden liikenteessä. Erityisessä vaarassa ovat lapset, joita kasat houkuttavat leikkeihin ja joita autoilijan on vaikeampi havaita kuin aikuisia. Myös Helsingin pelastuslaitoksella pois ajamattomat lumet ovat huolenaihe. – Niin kivoja leikkipaikkoja kuin tällaiset suuret lumikasat ovatkin, ne ovat myös merkittäviä vaaranpaikkoja. Kertyessään yhä korkeammiksi ja leveämmiksi ne uhkaavat myös pelastusteiden avoimuutta. Vahvasti kannustamme kiinteistöjen omistajia huolehtimaan, että liika lumi ajetaan lumenkaatopaikalle, pelastuspäällikkö Jari Korkiamäki sanoo. Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara testaa yhteistyössä Clewat Oy:n kanssa uudenlaista lumensulattamislaitetta Viikin lumenvastaanottopaikan läheisyydessä. Tavoitteena on löytää ratkaisuja lumen käsittelemiseen kaupunginosakohtaisesti ja siten vähentää lumen kuljetustarvetta kaupunkialueella. Teksti TIIA SOININEN Kuva LAURA JANSSON Lumet ajettava pois kiinteistöjen tonteilta Lumia aurattiin Sampsantiellä, jotta asukkaat mahtuvat pysäköimään autonsa kadun varrelle. Korkeat lumikasat myös estävät näkyvyyttä ja aiehuttavat vaaratilanteita Käpylässäkin. OULUNKYLÄN ASEMAN pohjoista alikulkua aletaan purkaa Maaherrantien puolelta. Tilalle rakennetaan uudet sillat pikaraitiotieliikenteelle ja pyöräilylle. Maaherrantien vanhaa rautatiesiltaa aletaan purkaa ja tilalle rakennetaan uusi raitiotiesilta. Purkutyön lisäksi muun muassa louhinnasta, pontituksesta ja paalutuksesta aiheutuu melua. Meluavimmat työvaiheet kestävät noin neljä kuukautta. Raide-Jokerin rakennustöitä Maaherrantiellä vauhditetaan 1.3.2021 alkaen koko kadun matkalta. Jokeri-ratikkaa koeajetaan Kainuussa Jokeri-ratikat rakennetaan Skodan tehtaalla Kajaanin Otanmäessä. Siellä ratikan voi jo nähdä koeajossa koeradalla vanhalla kaivosalueella ja kaivostornin kupeella. Kuva JAAKKO KARI Jokeri-ratikka koeradalla TALVI ON parhaimmillaan ja se näkyy myös KäPa -kampuksella. Kuten kuvasta näkyy, nappuloita ei näytä häiritsevän kovatkaan talvikelit. Hiihtolomaleiri kokosi viikolla 8 leiriläisiä Kampukselle. Ohjelmassa oli reippaita talvisia liikuntaleikkejä ja pelejä jalkapalloa unohtamatta. Kesän leiritkin ovat jo kovaa vauhtia täyttymässä ja kesäkuulle ilmoittautuneita on jo yli 100 lasta. Myös muualla tapahtuu. Edustusjoukkue valmistautuu kauteen luottavaisena. Sarja käynnistyy 25.4. kotiottelulla Atlantis FC tä vastaan. Koossa on jo 26 pelaajasopimusta, joista viimeisin portugalilaisen Joao Vivaksen kanssa. 20-vuotias Joao Vivas odottaa tulevaa kautta innolla: ”Minulla on todella positiiviset tunteet sopimuksesta. Olen onnellinen ja motivoitunut joukkueeseen liittymisestä. Olen onnellinen mahdollisuudesta edustaa KäPaa ja uskon, että yhdessä voimme saavuttaa hyviä asioita tulevalla kaudella.” KäPa:n 100 + vuotiaalle Käpylälle omistettu kevätturnaus etenee sekin reippain askelin. Nyt on liikunnan ja talven riemujen aika. NappulaKäPa on treenannut ulkona läpi talven ja näin on tarkoitus myös jatkaa – nautitaan talven riemuista! www.kapylanpallo.fi REIJO VUORENTO ja ILKKA RANTANEN KäPan kulma Keskitalven riemua KäPa:ssa PETTERI AUVINEN www.petteriauvinen.fi #stadinkundi #luottamusmiesauvinen Yo-merkonomi, palveluneuvoja, ammattiliitto Pron edustajiston jäsen sekä Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan aluejohtokunnan puheenjohtaja, STTK Ato Uusimaan jäsen • Reilumman työelämän puolesta • Lapsistamme ja vanhuksistamme täytyy pitää parempaa huolta • Edullisempaa asumista kaikille • Yhdenvertaisemman ja tasa-arvoisemman Helsingin puolesta • Kylätalo Käpylään Talvi on parhaimmillaan ja se näkyy myös KäPa -kampuksella. Aaroa ei häiritse kovakaan talvikeli. Koulupsykologi ja kunnanvaltuutettu Anna Vuorjoki Anna Vuorjoki www.annavuorjoki.fi Ehdokkaan tukiryhmän maksama ilmoitus Mielenterveyspalvelut kuntoon R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 | rjkoy@kolumbus.fi Mäkelänkatu 78-82, 00610 Hki
5 K äpylä-Lehti 3.3.2021 Svenska hörnan NU NÄR BIBLIOTEKEN är mer eller mindre stängda får man ty sej till den egna bokhyllan för att hitta något att läsa. Julklappsböckerna är för länge sen avverkade, så jag rekommenderar Proust för maken, sex delar om spaning efter den tid som flytt i eminent översättning av Gunnel Vallquist, men en bit inne på del tre tröttnar han – Prousts flydda tid känns inte så angelägen. Börjar själv fundera på hurdan tiden egentligen var förut. Var allting bättre förr? För oss som är pensionärer – grå pantrar – har ju tillvaron rätt andra dimensioner än för dem som befinner sej i arbetslivet. Visserligen är det väl i längden inte så trevligt att jobba på distans som många måste göra, men själva grundstrukturen i tillvaron finns väl ändå kvar – uppgifter som ska skötas, tidsramar för projekten, nåtslags skillnad mellan arbetstid och fritid. För oss pantrar har det mesta av det, som i den tid som flytt utgjorde innehållet i vardagen plötsligt bara upphört: vem ska vi umgås med när vännerna är rädda för att träffas, inte kan vi besöka någon på åldringshemmen när vi inte tas emot eftersom vi fyllt sjuttio och institutionerna har besöksförbud, inte heller kan vi fungera som frivilliga stödpersoner i skolor eller på dagisar där vi eventuellt kan utsättas för smittan med stort C. Teatrar, biografer och konstmuséer – stängda, konstgallerierna – bara ett fåtal öppna, bibliotekens programkvällar nedlagda – och inte är det roligt att ha tillgång till kulturaktiviteterna bara på nätet som distansupplevelser. Tröttsamt för ögon och öron och för många svårt att komma åt. Att träffas hemma hos varandra går inte heller, smittorisken ter sej för många alltför stor. Barnbarnen glömmer bort oss när de inte längre får träffa oss. Och småbarnen har inte tålamod med Skypesamtal, blir för abstrakt när man inte kan krama datorskärmens bild av mormor och morfar. Caféer och restauranger? Otillåtet, för de flesta. Arbis – bara på nätet. Pensionärsgymnastiken – nej nej. Bästa sättet att träffas är att gå på promenad tillsammans – på rejält avstånd från varandra! Och nu när det för en gångs skull finns snö kan man kanske göra en skidtur tillsammans, bara man inte flåsar varandra i nacken i spåret. Men det som är mest olikt den tid som flytt är nog känslan av att det inte finns något flyt i vardagen. Det finns visserligen de som orkar och kan syssla med språkkurser och handarbeten och organisationsverksamhet på distans, men för många präglas både vardagen och veckosluten av en diffus väntan på att något ska ske, något som bryter den här monotonin, något som ger oss tillbaka den mänskliga kontakten. ”Här vandrar dagarna förbi / ur färglöshetens källor stigna / och burna bort. / I andra trakter kan de blända och förströ / här är de grå som regnen .../ ... ” skrev en rikssvensk poet, minns inte just nu namnet. Så känns det, färglös är vår tid (om man bortser från just den här vinterns fantastiska vita snö!). Men, man kan också se det som Viola Renvall i hennes vackra dikt: ”Se dej inte tillbaka! / Förflutna ting kan binda dig / och repen skava. / Håll nuet i din varma hand, / så länge du kan bevara det.../ Se framåt! / I framtiden bor / överraskningarna. Möjligheternas morgon / har öppna fönster. .../ Så vi borde öppna fönstren mot de möjligheter som ges. Den här texten skrev jag en av de första dagarna i februari – när den publiceras är tiden kanske ren annorlunda. Kanske vi borde författa en historik över våra liv, för att barn och barnbarn ska kunna sätta sej in i våra öden och äventyr i de olika tider vi har genomlevt. Den tid som flytt får vi inte tillbaka. Gudskelov. Miljöförstöring, djurarter och växter som mister sina habitat och dör ut på grund av människans enorma girighet, konsumismen, utarmningen av själva humanismen. Förhoppningsvis för den tid som kommer med sej något bättre. SUSANNA GULIN På spaning efter den tid som flytt KUMPULAN LIMINGANTIEN varteen rakennetaan 150 paikkaista päiväkotia. Sen on määrä valmistua kesään 2022 mennessä. Sen rakentamista ovat Kumpulan asukkaat vastustaneet kiivaasti jo muutaman vuoden ajan. Kallion räjäytys ja louhinta, maaja kiviaineksen keruu sekä poiskuljetus tontilta on paraikaa käynnissä. Liikenne on kaoottista, äänet järkyttäviä ja asukkaat vihaisia. Iso, 150-paikkainen päiväkoti rakennetaan kiireellä Kumpulan Keinukallion tilalle. Sen kallion paikalle, jolla lapset ovat leikkineet ja mäkeä laskeneet, Kyläjuhlien esiintyjät esiintyneet ja nuoret viettäneet keväisiä piknikkejä. Miksei hiekkakenttä kelvannut? Miksei päiväkotia voitu suunnitella ja rakentaa kallion viereiselle hiekkakentälle, jossa Kumpulan koulukin sijaitsi 1995–2013? Tai kokonaan uudelle, paremmalle paikalle, jossa saattoja huoltoliikenne olisi voitu hoitaa huomattavasti paremmin? Koska kolme olemassa olevaa päiväkotia päätettiin lakkauttaa, tuli kiire saada uusi iso päiväkoti tilalle. Kaupunkiympäristötoimiala sai kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta tilauksen. Limingantiellä sattui olemaan YOS kaavoitettu tontti vuodelta 1996. Sille saattoi ison päiväkodin rakentaa, eikä asemakaavaan olisi valituslupaa. Kartalla suunnitelma näytti mainiolta. Päättäjät ja poliitikot toisensa jälkeen kävivät paikan päällä ja totesivat, ettei päiväkodin paikka sittenkään ollut järkevä. Se oli nykyisen kaupunkistrategian vastainen, jossa kaupunkilaisia tuli kuulla ja luontoarvoja kunnioittaa. Ei löytynyt ketään, jonka mielestä vanha suunnitelma olisi hyvä. Mutta kaupungin koneisto oli lähtenyt käyntiin. Olisihan tähän pitänyt reagoida aiemmin. Miksette valittaneet silloin? Ei tajuttu 25 vuotta sitten reagoida. Nyt on jo liian myöhästä. Eihän tämä hyvä ratkaisu ole. Kaikista huonoista ratkaisuista tämä on ehkä vähemmän huono. Nyt on jo kiire! Uudet suunnitelmat saattavat tuottaa uusia valituksia ja ne viivyttävät hanketta. Lopetettavien päiväkotien tilalle pitää saada äkkiä uusi. Lapset jäävät heitteille! Minun valtuuteni ei riitä pelin poikki puhaltamiseen. Saati uuden sijoituspaikan pohdintaan. (sanoivat Helsingin kaupunkiympäristötoimialan ylin ja kaikki sitä alemmat johtajat) Minun valtuuteni ei riitä. Ihan sama mihin päiväkoti rakennetaan, kunhan se saadaan ajoissa. (sanoi Kasvatuksen ja koulutuksen toimialasta vastaava apulaispormestari) Minun toimivaltani ei riitä (sanoi Kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari) Helsingin pormestari ei halunnut ottaa kantaa lainkaan. Kukaan ei suostunut viheltämään peliä poikki. Aikalisää ei otettu, parempaa päiväkodin paikkaa ei pohdittu. Asukkaiden valitukset kuuroille korville Sadoilla kumpulalaisilla oli kanta. Arkkitehtien kanssa laadittiin parempia ehdotuksia. Niitä ei haluttu. Kallion hautajaiset vietettiin, suruadressin allekirjoitti 370 asukasta. Hyötyykö kotikaupunkimme jääräpäisestä vanhan suunnitelman kiinni pitämisestä kukaan? Edes kalliolouheen hinta ei ole merkittävä näin pieneltä kallioalalta, asutuksen keskeltä yli kahden kuukauden työn tuloksena. Entä hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset ja niiden käsittely? Ja yhä vireillä oleva valitus oikeuskanslerille. Entä päiväkotilapset? En tiedä. Kaupungin oman väestöennusteen mukaan kumpulalaisten 1–6 vuotiaitten lasten määrä vähenee merkittävästi vuoteen 2032 mennessä. Jääkö tuleva rakennus tyhjilleen kuten Kätilöopiston sairaalarakennus saman kadun alkupäässä? Ehkä 150 lapsen päiväkoti joudutaan muuttamaan vanhusten taloksi, jolloin liian mataliksi rakennetut päiväkodin kalusteet saavat meidät valittajat jälleen kumartumaan ja muistelemaan entistä ihanaa kalliota, jolla emme enää pystyisi kiipeilemään. Kuinka kaupunkisuunnittelusta saadaan ajanmukaista ja toimivaa? Asukkaiden osallisuutta lisäämällä. Nyt virkamiehiä on kuin hiekkaa lasten hiekkalaatikossa, eikä kellään kokonaisvastuuta. Yksiköt heittelevät tehtäviä toisilleen valituksia vältellen. Saataisiinko päätöksenteosta kokonaisvaltaista ja joustavaa, hiljaista tietoa kuulevaa, vuorovaikutuksesta asukkaiden kanssa jatkuvaa, jotta yhteisiä muuttuvia arvoja voidaan kunnioittaa ja rakentaa parempaa asuinympäristöä? Teksti LIISA ISOTALO Kuvat KARI LINNA, JORMA IKONEN Kumpulan Keinukallio räjäytettiin Limingantien varrella ollut Keinukallio on räjäytetty suurpäiväkodin rakennustyömaan alta. 1950-luvulla otetussa kuvassa näkyy kallion vierellä oleva keinu, josta Keinukallio on saanut nimensä. MUINAISUUDESSA , siis aikana ennen televisiota, valo loisti ikkunoista kodikkaan lämpöisen värisenä. Tänä päivänä valaistuksissa on usein kylmä, mutta kirkas sävy. Se on tullut pantua merkille, kun katse on tottunut hakeutumaan ikkunoihin. 50-luvulla oli nimittäin tavallista, että lähdettiin iltakävelylle äidin, tyttökaverin tai poikaystävän kanssa. Mitäpä sitä muutakaan, kun radiosta tulivat uutiset, päivän peili sanomalehtikatsaus, tai jotain muuta asiallista. Korkeintaan Peipposet-kuoro tai Pokelan pariskunta lauloi välissä jotain suomalaiskansallista vähän aikaa. Ulkona katseltiin ikkunoita. Millaisia kukkia oli ikkunalaudoilla? Näkyikö patsaita tai kattokruunuja? Halvat olivat huvit! Nyt olen tajunnut, että siihen aikaan ihmiset satsasivat oman kotinsa ulos näkyvään osaan. Puffitai tylliverhojen läpi loistava kristallikruunu teki heti arvokkaan vaikutuksen. Kerrostaloissa oli paljon nähtävää, sillä varsinaiset verhokankaat olivat kaksipuoleisia, joten värit vaihtelivat suuresti. Eivätkä säleverhot olleet vielä yleistyneet. Ehkä se johtui sotavuosien muistosta. Kodit oli jouduttu joka ilta pimentämään mustilla rullaverhoilla, etteivät valot paljastaneet vihollisen tiedustelukoneille asutusta. Kaduilla kierteli ilmavalvontaviranomaisia käräyttämässä huolimattomia asukkaita. Myös pelättiin, että morsettamalla valon väläyksillä vakoojat lähettivät viestejä. Minun mielestäni erityisen kaunista oli, kun jollain ikkunalla paloi lamppu. Sehän oli suorastaan tarkoitettu meille ulkona kulkeville. Äiti kertoi, että tapa oli saanut alkunsa saaristolaisilta ja merikaupungeista. Myrskyävällä ja pimeällä merellä oli helpompi suunnistaa kohti kotisatamaa, josta näkyi valoa. Mutta koskettavampaa oli se tieto, että lamppu kutsui kuollutta. Kun joku hukkui, eikä ruumista oltu löydetty, erityisesti silloin kotiväki poltti ikkunalla kynttilää tai öljylyhtyä. Nykyään minua surettaa, kun ikkunoissa ei ole mitään katseltavaa. Joskus niissä roikkuu suorastaan joku rätti vähän näkösuojana. Voiko enää selvemmin ihminen paljastaa kotinsa ja itsensä tilaa? Sitä suuremman ilon tuovat kaikki ne, jotka ovat valaisseet tänäkin talvena kausivaloilla ikkunansa, parvekkeensa ja pihansa. Kiitos teille! Teksti ATA HAUTAMÄKI Kuva ASTA KORPPI Valoa ikkunassa! Surumme on suuri sillä Limingantie 39 kalliotontti aiotaan tuhota ja sille vasten kaupunkilaisten ja jopa päättäjien tahtoa rakentaa iso 150 -paikkainen päiväkoti, vaikka olemme laatineet Helsingin kaupungille useita valmisteltuja ja varteenotettavia ehdotuksia tulevan päiväkodin sijoittamiseksi toiseen paikkaan Kumpulassa. Ehdotetuissa ”uusissa” paikoissa on luontoarvot, sekä päiväkotiin kulkemisen logistiikka huomioitu ratkaisevasti paremmin. Me kumpulalaiset suremme syvästi, että meitä asukkaita ei ole kuultu, että yhteistyö kaupunkiympäristötoimialan kanssa ei ole toiminut, että miljardeja vuosia vanhan peruskallion tuhoamisella on kiire, että kaupungin luontoarvoja ei kunnioiteta. Me kumpulalaiset suremme syvästi, että Helsingin kaupungin virkamiehet ja päättäjät ovat jumiutuneet neljännesvuosisata sitten laadittuun kaavaan ja piiloutuneet sen, lain sekä kiireen taakse. Kumpulalaisten puolesta ULLA AGOPOV, SEPPO SIIRALA, LIISA ISOTALO Kiitos vanha leikkipaikkani, tanssitantereeni, kavereitteni kokoontumiskenttä, yksinäisten hetkieni peruskallio. Ikiaikainen isoni ja emoni. Sinulle toivon pitkää ikää. Päättäjille pään pyörtämistä, tyhmien päätösten tyhjenemistä ja viisauden voittamista. Seison rinnallasi loppuun asti. LIISA Surunvalitteluadressi Kaupunkiympäristötoimialalle
6 K äpylä-lehti 3.3.2021 Syödään yhdessä! Syödään yhdessä! Syödään yhdessä! K ÄP YL ÄN KIRKKO – METS OL AN TI E 14 KÄPYLÄN NOUTOKEITTO Keskiviikkoisin klo 16.30 –17.30 www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla NOUTOKEITTO Käpylän kirkolla tarjoillaan keskiviikkoisin 3.3. alkaen noutokeittoa ja hävikkiruokaa klo 16.30 – 17.30. Annoksen hinta 1€. Muista jonottaessa turvavälit ja maskin käyttö! TANSSIN ILOA Perheiden tanssituokiot YouTubessa perjantaisin klo 10. MUSISOINTIA Maijan muskarit YouTubessa torstaisin klo 10. SANAJUMALANPALVELUKSET YouTubessa sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo 10. Ikäihmiset Suomessa ja maailmalla tarvitsevat apuasi. Lahjoita Oulunkylän seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen osoitteessa yhteisvastuu.fi/oulunkyla tai MobilePay-numeroomme 83817. Kiitos lahjoituksesta! Keräyslupa RA/2020/639/Kirkkopalvelut. KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ OULUNKYLÄN SEURAKUNNAN yhteisöravintola Salaam tarjoaa tänä keväänä noutoaterioita torstaisin. Koska emme voi tällä hetkellä kokoontua syömään yhdessä, haluamme mahdollistaa pienen kohtaamisen ja edullisen lämpimän ruuan tarjoamisen asiakkaillemme. Yhteisöruokailujen merkitys on todettu erityisesti nyt korona-aikana erittäin isoksi monelle yksin asuvalle. Haluamme noutoaterian kautta pitää yllä yhteisöllisyyden tunnetta ja lisätä mielekkyyttä päivän sisältöön. Kirkolta saat vapaaehtoista (110 €) maksua vastaan mukaasi valmiiksi pakatun aterian, joka sisältää lihatai kasvispitoisen lounaan ja salaattiannoksen. Annoksia tarjoillaan Oulunkylän kirkolla torstaisin klo 12-12.45 tulojärjestyksessä niin kauan kuin annoksia riittää. Muistathan jonottaessa säilyttää turvavälin ja käyttää maskia kaikkien turvallisuuden vuoksi. Jakopaikka on esteetön. Tuotto ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kautta koulutuksen tukemiseksi Ugandan pakolaisasutusalueella. Tervetuloa! Yhteistyöterveisin ANNA HANDROO Yhteisödiakoni, Oulunkylän seurakunta Käpylän kirkolla alkaa noutokeiton tarjoilu 3. maaliskuuta alkaen klo 16.30-17.30 osoitteessa Metsolantie 14. Hävikkiruokakasseja myös saatavana. Lisätietoja antaa yhteisödiakoni Anna Handroo p. 09 2340 5383 Syödään yhdessä! KIRJEISSÄNI Elsa-mummille on 11-vuotiaan kuvaus talvelta 1958: ”Rakas Mummi! Kun kävin viime tiistaina hakemassa postin eteisestä, niin huomasin, että siinä oli minulle osoitettu kirje. Näin Kausalan leiman ja arvasin, että se oli mummilta. Repäisin kuoren auki ja sieltä tipahti syliini 500 mk ja kaunis kuva. Olin hyvin, hyvin iloinen niistä. Varsinkin rahasta. Liimasin kuvan kiiltokuvakirjaani ja päätin käydä pankissa lähipäivinä. Yöllä pakkanen nousi –25 ja siinä se on uskollisesti pysynyt. Matti [veli, 14 v.] ei siitä kuitenkaan välitä. Hän käy hyppäämässä hyppyristä [aikuisten mäki, ennätys 62 m.]. Antinkin tekisi mieli mukaan, mutta pikkupojat [5 v.] saavat tyytyä kotinurkkiin… Äiti kävi pyykillä ja hänen sormensa melkein jäätyivät kotimatkalla. Matilta katkesi mäkisukset, koska ne olivat niin vanhat ja huonot. Silloin oli kova pakkanen, kun ne menivät poikki, eikä hän nyt pääse mäkeen. Matti on pyytänyt minun rahani lainaksi, hän tarvitsisi välttämättä sukset, kun Mattia on pyydetty Hyvinkään urheiluseuran puolesta Riihimäen mäkikilpailuihin. On hyvin hauska, kun koulukin alkoi, ja sen ohella partio ja pyhäkoulu. Minun piti lausua partiotyttöjen järjestämässä joulujuhlassa kaksi kirjoittamaani runoa. Minua jännitti, mutta selvisin kuitenkin. Paljon terveisiä sinne, toivoo Liisa.” Elo oli niukkaa, silti minä päädyin pankkiiriksi! Miten lie käynyt Matin suksille – kirje tuntuu stipendianomukselta. Isoäiti piti muuten 40 vuotta pyhäkoulua, teki myös pahvikantisia kuvakirjoja ja niihin värssyjä. Nyt vuosikymmenten jälkeen voisin kirjoittaa: ”Mummi-kulta, Matista tuli monen talvija kesälajin piirinmestari ja Antista mm. nuorten pujottelun kaksinkertainen Suomen-mestari. Itse veljeni arvostaa eniten oppikoulujen hiihtomestaruutta, siihen kilpaan hän näet nousi ensi kertaa sälesuksille, eipä ollut pujottelija hiihtänyt vuosiin. No, voitin minäkin hiihtokilpailuja, tuli jopa kakkulapio, käytän sitä yhä. Antamasi kiiltokuva-albumi on kirjahyllyssä kiikkutuolin luona kodissani, jossa kirjoitan ukin tapaan lähes päivittäin. Muistan ukin koneen tomeran paukkeen! Matista jätti jo aika, mutta Antti vaimoineen ja minä asumme Helsingissä. Lapsia sinä sait 11 – kasvattejakin oli – minä en yhtään, mutta olenpa täti tai isotäti kolmelletoista. Veljien jälkeläisiin on tarvittu lähes tusina ihmistä, mutta sinä ja ukki loitte katraanne kaksin. Mitä talveen tulee, toivon vähiä lumia, pyöräilisi vaivatta. Viime vuonna lunta ei tullut, nyt sitä on niin, ettei tiedä mihin mahtuu. Mummi rakas, olet usein mielessäni!” LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Talvikirjeitä mummille Oulunkylän kirkolla otetussa kuvassa on keskellä Tommy -kokki ja vapaaehtoiset Juha oikealla ja Teemu vasemmalla. Miehet ovat pakanneet annokset (Mujadara Bulgur, syyrialainen linssiruoka) valmiiksi annosrasioihin ja kasseihin. Ehdolla kunnallisvaaleissa? Kysy pakettitarjousta Helsingin parhaisiin paikallislehtiin! Jakelupeitto yli 50 000 taloutta! P. 010 320 6663, 045 1323 828 Seija Kuoksa seija.kuoksa@eepinen.fi
7 K äpylä-Lehti 3.3.2021 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Käpylä-lehti / Kesuura Oy Tursontie 1 M, 00610 Helsinki kapylalehti@outlook.com Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 15 000 kpl. Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2020 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09 5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 70 Väinölänkatu 8 B, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Tintti Karppinen, puh. 0400 794 762 Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen Fysioterapeutti Anita Korhonen 050 545 9500 Männikkötie 10 • fysioterapia & hieronta • kinesioteippaukset • Bemer-terapia • kalvo(fascia)käsittelyt • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Käpyläntie 1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleena • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus Takaikkuna KUN KOTIOVI SULKEUTUU , vanhemmat eivät välttämättä tiedä, mitä tapahtuu sen ulkopuolella. Etenkin jos eivät ole itse kasvaneet lähiössä, vuokrataloalueella, uudella asuinalueella tai edes samassa kaupungissa. Pitäisi tietää vaaran paikat ja houkutukset. Lapsi varttuu toisten lasten vaikutuksen kohteena. Siinä joukossa arvot, tavat, kielenkäyttö, suhtautuminen heikompiin ja käsitys omasta itsestä voivat olla täysin erilaiset kuin perheessä. Siksi tyhmyydet ja pahat teot tulevat yleensä yllätyksinä perheille, joiden arvomaailmaan sellaiset eivät kuulu. Laitostyöntekijänä olen nähnyt, miten yksilö vaikuttaa kaveripiirissä. Tässä yksi esimerkki: Joskus yksi kaveri on kaiken pahan alku. Tajusimme, että tiIanne muuttui vain, jos häneltä onnistuttaisiin riistämään toisten ihailu. Se myös lopettaisi joidenkin tunteman pelon. Keskustelu, uhkailu, kiristys ja rangaistukset olivat tehottomia kasvatuskeinoja. Niitä kuitenkin odottivat sekä koti että koulu. Paras keino oli aikuisten asenne, jolla näytettiin tekojen tyhmyys, vääryys, idioottimaisuus, jopa naurettavuus. Eräänkin kerran innostus autovarkauksiin päättyi, kun niistä puhuttiin pilkaten ja naureskellen: ”Ai, että oikeinko Matti, Pekka ja Paavo-kullat olivat taas autojen kimpussa? Onpa tosi miesten hommaa! Kylläpä sitä on taas kaahailtu ja oikein ollut hauskaa. Ajotaitokin on varmaan niin kehittynyt, ettei kenenkään henki ole ollut vaarassa.” Äänensävyllä pystyi alentamaan teon arvoa muiden nuorten kuunnellessa. Tekojen pilkkaaminen oli välttämätöntä, sillä alaikäisille ei tullut rangaistuksia, joten kierre oli saatava muuten katkaistua. Ehdollinen vankeusrangaistus ei pelota nuoria, kun ei se tee sitä vanhemmillekaan. Sosiaalietuuksiin ne eivät vaikuta. Poikajoukko meni vakavaksi vasta, kun raastuvasta tullessa huomautin, että yksi autoista kuului tunnetulle nyrkkeilijälle, joka julkisuudessa esiintyi tappelupukarina. Muistutin, että nyt mies tietää heidän nimensä ja osoitteensa. Silti rikollinen touhu loppui vasta, kun päätekijä joutui vankilaan. Muut ryhdistäytyivät. Osa ihmisistä alkaa seurata huonoja liidereitä. Viittaan eräisiin valtionjohtajiin ja rokotusten vastustajiin. Heidän seuraajansa eivät ole oppineet itsenäiseen ajatteluun. Se on vaarallista nuorten kehityksessä. Siksikin vanhempien pitäisi tietää, missä ja kenen kanssa omat lapset liikkuvat. Millaisia ovat heidän kaverinsa? Varhainen pyrkimys päihteisiin on vaaran merkki. Alkoholi ja huumeet ovat ansa. Pahuuksia ei tehdä selvin päin. ATA HAUTAMÄKI Kirjoittaja on toiminut yli 20 vuotta sosiaalialan ammattilaisena Kun kotiovi sulkeutuu Tilaa Käpylä-lehti kotiisi! Vuositilaus, 10 numeroa vain 25 euroa info@eepinen.fi Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151, 050 470 7746 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 TOMI SEVANDER www.facebook.com/tsevande vanhempi rikoskonstaapeli / pääluottamusmies, kaupunginhallituksen jäsen ja 2. varapuheenjohtaja • tietoon nojaten, ei mielikuvia rakentelemalla • rakentavalla yhteistyöllä • rehellisesti vastuullisesti Haagan työväenyhdistys VALMIS VALTUUSTOON TURVALLISUUTTA JA VIIHTYISYYTTÄ EDISTÄEN www.paratiisikukka.fi | www.juhlaparatiisi.fi www.sisustusparatiisi.fi Avoinna Ma-To 10.30-17.30, Pe 9-18, La 9-15, Su 11-15 Siltavoudintie 4 | info@juhlaparatiisi.fi | p. 010 327 3330 Kukat, lahjat ja sisustustavara Tilaa naistenpäiväkukat ennakkoon netissä! Pieni ateljee Käpylässä. Tarjoan ompelupalveluja, korjausompelusta mittatilaustöihin sekä kaavoituspalveluja. OMPELUJA KAAVOITUSPALVELU Ompelukonekorjaus ja konsultointi Koskelantie 37, 00610 Helsinki P. 040 3754549 | info.rodino@gmail.com Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Rajatie 4, Halli 14, 01230 Vantaa 09 374 5741 • 040 508 3550
OLET ENEMMÄ N KUIN KULUTTA JA Kiinteistömaailma Asuntomyymälä | Yhtiönnimi Oy LKV 040 123 4567, osoite@kiinteistömaailma.fi Välittäjänkatu 123, 00100 Kaupunki Valitse se, joka myy eniten! Ota käyttöösi asuntokaupan Supervoimat! Kiinteistömaailma Helsinki Oulunkylä 010 622 3930, oulunkyla@kiinteistomaailma.fi Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki kiinteistomaailma.fi/helsinki-oulunkyla Susanna Stejskal myyntineuvottelija 040 556 4465 Miia Roivainen KiAT 050 331 4192 Petri Heikkilä LKV., rak.ins. 0400 612 320 Ville Rantanen LKV, OTK 045 118 6225 Maire Alenius LKV 050 366 9136 Reino Jääskeläinen LKV 050 368 0034 Hanna Nikander stailaaja, LKV 045 2710 270 Jonna Kaikkonen myyntiassistentti, vuokraus, KiAT 0400 775 570 Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 Mäkelänkadun varteen rakentuvassa nelikerroksisessa Asunto Oy Helsingin Käpylän Onnissa on huomioitu ympäristöystävälliset ratkaisut jo rakennusvaiheessa. Taloyhtiöön tulee 37 modernin kodikasta Lapti Ekokotikonseptin mukaista kotia yksiöistä kaksikerroksisiin townhouse-asuntoihin. Lapti Ekokodin hiilijalanjälki on pienempi kuin perinteisesti rakennetulla talolla, ja ympäristöystävällisyys otetaan huomioon kaikissa asumisen ratkaisuissa. Käpylän Onnissa tämä näkyy esimerkiksi siinä, että talon lämmitysmuotona on maalämpö ja katolla on aurinkopaneeleita. Lisäksi jokaisessa asunnossa on kulutusseuranta, jonka avulla on helppo nähdä, miten omat valinnat vaikuttavat arjen kulutukseen. Käpylän Onnin ekokodit valmistuvat arviolta keväällä 2022. Rakennamme Lapti Ekokoti-konseptin mukaisia rivija paritalokoteja myös Espoon Lintuvaaraan. Asunto Oy Espoon Lintusen ekokotien on arvioitu valmistuvan samaan aikaan Käpylän Onnin kanssa. Ensimmäiset Lapti Ekokodit Käpylään Viitteellinen kuva kohteesta lapti.? /kapylanonni Päihdepaikat kuntoon Kodittomille asuntoja Yksinäisistä huolehdittava Liikuntaa kaikille JUKKA JÄRVINEN VOIMAA VALTUUSTOON HEIKOMMAN HYVÄKSI • Isä • kaupunginvaltuutettu • HOK-Elannon edustajiston jäsen • ex-ammattinyrkkeilijä • ASIAA • KOVAA • REILUSTI Helsinki jukkajarvinen.net Helsinki Kuntataloudenja hallinnon ammattilainen KäPan kasvatti • Ikäihmisten palvelut vihdoin kuntoon • Terveyskeskuksiin täysremontti • Kohtuuhintaista asumista • Seurojen elinvoima turvattava Reijo Vuorento www.reijovuorento.fi facebook.com/ReijoVuorentoSDP