Naapurissa kylässä LIPPAKIOSKIN LÄHETTYVILLÄ on aina silloin tällöin ilmaisesityksia ohikulkijoille tai nurmikolla istuskelijoille sekä kioskin antimista nauttijoille. Tuulimylly-yhtyeestä oli 25.5. paikalla kaksi soittajaa. Viulisti Milka Meriluoto kertoi, että suunnistavat Kaustisille heinäkuussa. Teksti ja kuva: TOIVO KOIVISTO Hyvää kesää! Helsingin vanhin kaupunginosalehti Nro 3 julkaisija Käpylä-Seura ry. 5.6.2024 73. vuosikerta painos 10 000 Niittyläntie 1, 00620 Helsinki P. 09 701 3716 • www.akkupalvelu.fi Kaikki auton akut asennettuina ilman ajanvarausta Kaikki automerkit ja mallit, hyvällä palvelulla jo vuodesta 1979. Meiltä löydät myös akut veneeseesi. RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Puh. 09 791 343 | esperaoy@gmail.com Seuraa meitä Facebookissa ja osoitteessa www.kapygrilli.fi Avoinna Su-To 10 02 Pe-La 10 03 Osmontie 5, 00610 Hki Tervetuloa KÄPYLÄN KROUVIIN Avoinna joka päivä klo 12 04 Osoite: Mäkelänkatu 87, 00610 Helsinki Kumpulan kyläjuhlia vietettiin 25.5. helteisissä tunnelmissa. Kuvat: Inka Hell Tarjoilemme lounasta arkipäivisin kello 11-13.45 Perjantaisin suljemme klo 13. Lounasbuffa 13,50 € josta eläkeläisalennus -10%. Tervetuloa! Osmontie 34, FCG-talo | Lisätietoa www.gvcravintolat.fi Olemme avanneet huonekalumyymälän Käpylään! Tervetuloa! Koskelantie 5, 00610 Helsinki www.kalusteduo.fi Puh. 050 354 6684 Käpylän krouvi on rento karaokebaari. Meillä pääset nauttimaan kattavasta juomavalikoimasta ja laulamaan lempikappaleesi. Tulitpa sitten viettämään iltaasi yksin tai porukalla, meille olet aina tervetullut! RISTORANTE RAVELLO Italialainen ravintola Käpylässä Pohjolankatu 1, 00610 Helsinki | P: 044 9753847 | info@ravello.fi | www.ravello.fi Päivittäin vaihtuva lounas A'la carte-listalta, josta löytyy niin lihakuin kasvisvaihtoehtoja. Laaja salaattivalikoima noutopöydästä. Kiviuunipizzat! Tervetuloa nauttimaan aitoa italialaista ruokaelämystä! Aitoja makuja Herkullista ruokaa Koskelantie 5, 00610 Hki P. 044 248 8427 www.belliini.fi Avoinna: Ma-Pe 10.30–21.00 La-Su 11.00–21.00 Lounasbuffet 12,90 Eläkeläiset ja opiskelijat 11,50 Lounaaseen sisältyy runsas salaattipöytä, riisi, peruna, jälkiruoka, kahvi ja tee Tarjoamme asiakkaillemme lounaan jälkeen a’la carte -valikon ja lisäksi tarjoamme kätevän noutopalvelun verkossa tai puhelimitse tehtyjä tilauksia varten.
Pihanurmikolla laiduntamassa 5.6.2024 Pääkirjoitus 2 Helsingin vanhin kaupunginosalehti 73. vuosikerta Julkaisija Käpylä-Seura ry. Päätoimittaja Katariina Krabbe Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Käpylä on muutakin kuin kalevalainen TUNNETUSTI SUURI OSA Käpylän kadunja muiden paikkojen nimistä perustuu Kalevalan nimistöön. Sähkökaapitkin Kalevala-aiheisine maalauksineen korostavat kaupunginosamme kalevalaisuutta. Kalevalaisuus liittyi alkuaan kansallisromantiikkaan, ja nuoren tasavallan itsenäisyyttä ja isänmaallisuutta haluttiin korostaa valitsemalla nimistöä kansanperinteestä. Teoksen Helsingin kadunnimet (osa 1) mukaan 49 katujen, teiden, puistojen, aukioiden tai muiden julkisten paikkojen nimistä perustuu Kalevalaan. Lukuun sisältyy myös nimiä, jotka eivät esiinny Kalevalassa henkilöhahmoina, kuten Panuntie, Panunkallio ja Panunsilta sekä Rauninkuja ja Rauninkallio. Myös Lemmikinkuja, Sinikantie sekä Peltolantie ovat saaneet selityksen ”liittyvät kalevalaisiin nimiin”. Saman perustelun ovat saaneet Vuorelankuja ja -katu. Sanan panu merkitys on ´tuli, liekki´ ja se on vanhojen loitsujen sanastoa. Rauni mainitaan Mikael Agricolan karjalaisten jumalien luettelossa, mutta ei kuulu Kalevalaan. Lemmikinkujan määriteosa ei tuossa muodossa esiinny Kalevalassa. Sen sijaan Kalevalan päähenkilöihin kuuluu Lemmin poika Lemminkäinen. Peltolantie-nimen alku pelto on tietenkin Kalevalan maailmassa samassa merkityksessä kuin kielessä nykyisinkin, mutta Peltola-paikannimeä ei esiinny Kalevalassa. Vuorelankatu ja -kuja poistettiin asemakaavasta 1954. Kalevalassa vuori on maaginen paikka, jonne pahat manataan ja jossa pahaa synnytetään. Näin negatiivista merkitystä tuskin on ajateltu katua nimettäessä. Ei-kalevalaisia nimiä Käpylässä on ainakin 27 virallista paikannimeä, jotka eivät liity Kalevalaan. Niistä näkee monipuolisemmin, miten kaupunkinimistöä on luotu. Usein jo vanhastaan käytössä ollut nimi otetaan viralliseksi nimeksi. Kylännimi Forsby tunnetaan jo vuodelta 1351, ja sen maille Helsingin kaupunki perustettiin vuonna 1550. Forsbyn suomennetusta muodosta Koskela on luotu valtatien nimi Koskelantie vuonna 1920. Myös nimi Käpylä palautuu ruotsinkieliseen nimeen. Käpylän tunnuksena on kävyn kuva, kun oletettiin, että nimi johtuisi sanasta kotte ´käpy´. Nimi perustuu kuitenkin jo 1500-luvulla mainitun yksinäistalon Kottby nimeen. Määriteosa kotte on alun perin merkinnyt jotain ´lyhyttä, paksua ja kömpelöä´, ja siksi se on sopinut hyvin henkilön köllinimeksi. Suomeksi se on käännetty ´poika, pojankoltiainen´. Nimen Kottby suomenkieliseksi vastineeksi vahvistettiin Käpylä vuonna 1927, kaupunginosan nimeksi vasta 1959. Käpylässä on myös nimet Käpylänaukio, Käpylänkuja ja Käpyläntie. Kottby-niminen rautatiepysäkki toimi jo vuosina 1911–1925, minkä jälkeen pysäkin rinnakkaisnimeksi tuli Käpylä. Käpylän läpi kulkee Mäkelänkatu, jonka nimi vielä 1913 oli Bakkaskatu, suoraan nimestä Backasgatan. Nimi perustuu vanhaan maatilan nimeen Backas. Vasta vuonna 1928 nimi muutettiin Mäkelänkaduksi. Taivaskallion nimi perustuu sekin vanhaan ruotsinkieliseen nimeen. Jo 1700-luvulta tiedetään Högberget, rinnakkaisnimenä ehkä myöhemmin Himlaberget, joka on otettu suomenkielisen nimen pohjaksi. Nykyiset nimet Taivaskallio ja Himmelsberget on vahvistettu virallisesti vasta 1956, mutta jaotuskaavassa Taivaskallion omakotialue mainitaan jo 1924. Nimen Taivaskallio pohjalta on keksitty aiheeseen sopivia nimiä, kuten Tähtitie, Kuutamotie ja Onnentie. Lähellä ovat Onnenaukio ja Onnenpuisto. Nimestä Metsätie on Helsingin kadunnimet -kirjassa maininta, että se on annettu ”ilman tiettyä aihetta”, mikä on hyvin harvinaista. Metsätien puisto on saanut nimensä viereisen tien mukaan. Paikkaansa hyvin vähän luonnehtivia ovat Kotikallio ja Kotipolku (1927), koska ne ovat myös appellatiiveja eli yleisnimiä. Käpylässä on kunnioitettu myös merkkihenkilöitä nimikkopaikoilla: Akseli Toivosen kenttä (1956) ja Pekka Jokipaltion tie (1983). Akseli Toivonen oli Käpylän puutarhakaupunginosan arkkitehti. Pekka Jokipaltio johti Helsingin ilmapuolustusta Taivaskalliolla jatkosodan aikana. Nimeämisen periaatteita Kiinteistölautakunnan kadunnimikomitea suunnitteli suuren osan Käpylän julkisten paikkojen nimistä 1920ja 1930-luvulla. Nimistö suunnitellaan ja vahvistetaan osana asemakaavaa, ja paikkoja nimettiin kaavoituksen edetessä. Silloin luotiin nimistön suunnittelulle periaatteet, joita noudatetaan nykyisinkin. Kahdelle eri paikalle ei saa antaa samaa tai samankaltaista nimeä, jotta ei syntyisi sekaannusta. Jos niin sattuu, toinen nimi pitää poistaa. Vanhoja, tuttuja nimiä suositaan, ja niiden aihepiiristä keksitään uusia nimiä. Kansan keskuudessa paikkoja on nimetty vaihtelevan maaston mukaan. Huomattava rakennuskin, kuten kirkko, koulu, paloasema tai muu vastaava on voinut antaa paikannimelle aiheen. Muistonimet kertovat seudun tunnetuista henkilöistä, esimerkiksi eri alojen taiteilijoista. Nimenanto on mahdollinen, kun muistettavan kuolemasta on kulunut vähintään viisi vuotta. Paikannimellä voi osoittaa muutakin arvostusta – ruotsalaisten kummikuntien mukaan on nimetty Helsingissä esimerkiksi Solnantie (1950) ja Tukholmankatu (1948). Kaikki elämänalueet voivat tarjota aiheita ryhmänimiin: ammatit, elinkeinot ja konkreettiset esineetkin. Pitäjännimiä on käytetty paljon, esimerkiksi Koskelassa Nastolantie ryhmästä ”Itä-Uudenmaan pitäjiä” ja Jaalantie ryhmästä ”pitäjien nimiä”. Käpylässä Jyrängöntie Jyrängön virran mukaan kuuluu ryhmään ”maantieteellisiä nimiä Suomessa”. Ryhmät voivat vaihdella paljonkin, eikä nimi aina kuvaa paikkakuntaa. Esimerkiksi Koskelassa on Juolukkapolku ryhmästä ”villimarjojen nimiä” ja Kumpulassa Mustikkatie ryhmästä ”hyötymarjoja”. Nimien tulee olla selkeitä ja helppoja ääntää. Helsingissä on samalla annettava myös ruotsinkielinen nimi. Eivätkä nimet saa olla liian pitkiä. Ketkä nimiä suunnittelevat Nyt kun Käpylään suunnitellaan kaupunkibulevardia, jonka reunoille halutaan asuintaloja, myös uusia kadunnimiä tarvittaneen. Vuodesta 1960 alkaen Helsingin katujen ja muiden paikkojen nimistä on huolehtinut pysyvä nimistötoimikunta, jonka päätehtävä on valmistaa esitykset uusiksi nimiksi ja antaa lausuntoja nimiasioista. Kaupunginhallituksen vuosiksi 2023–2025 asettamaan nimistötoimikuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä, jotka edustavat kaupunkiympäristön, -suunnittelun ja -kulttuurin, vapaa-ajan, Helsingin historian sekä suomenja ruotsinkielisen nimistöntutkimuksen asiantuntemusta. Kaupunginvaltuusto hyväksyy nimistötoimikunnan ehdotukset yleensä ilman lisäselvityksiä. Nimistötoimikunnan apuna on tutkija, joka toimii esittelijänä, pöytäkirjanpitäjänä ja nimistön suunnittelijana. Hän hankkii taustatiedot ja käy myös tutustumassa nimettäviin paikkoihin. Karttojen, kuvien, asiatietojen ja asemakaavankin perusteella nimistötoimikunnalla on vankka pohja työskentelylleen. PIRJO MIKKONEN Käpylä-Seuran hallituksen jäsen (entinen nimistötoimikunnan jäsen) KEVÄT TULI tänä vuonna monen takatalven kautta, mutta kesä sitten suorastaan yllätti! Saimme jo toukokuussa nauttia (tai kärsiä, miten sen nyt ottaa) kesäisistä helteistä. Samalla vihreys räjähti kerralla ja lähes tulkoon kaikki kukat näyttävät kukkivan kilpaa. Esimerkiksi tätä kirjoittaessa voikukat kukkivat keltaisena merenä lähes kaikkialla. Toiset niitä vihaavat, mutta toisille ne ovat kuin pieniä aurinkoja. Oma suhtautumiseni voikukkiin muuttui samassa tahdissa kuin muihinkin ”rikkaruohoiksi” leimattuihin, mutta ravinteikkaisiin ja hyvänmakuisiin villivihanneksiin. Rikkaruohojen kitkeminen on huomattavasti hauskempaa, kun ymmärtää sen sadonkorjuuksi. Voikukasta voi käyttää lähes kaiken – se on terveellinen, ravinteikas ja hyvänmakuinen. Juuria kannattaa kerätä varhain keväällä tai sitten myöhään syksyllä, silloin niissä on vaikuttavia, muun muassa maksan toimintaa tukevia aineita eniten. Ennen vanhaan paahdetuista voikukanjuurista tehtiin kahvinkorviketta, mutta niitä voi lisätä melkein mihin vain. Voikukanlehtiä voi poimia pitkin kesää salaatteihin, leivän päälle ja smoothieihin – uusia nuoria lehtiä kun kasvaa pitkin kesää. Kannattaa suosia lehtiä, jotka eivät ole kovin sahalaitaisia, ne ovat vähiten kitkeriä. Nuput taas voi paistaa voissa tai säilöä ja käyttää kapriksen tavoin. Paras osa voikukkaa on kuitenkin itse kukka. Vihreät osat voivat olla hieman kitkeriä, mutta sitruunamehu taittaa kyllä senkin. Muuten kukka on hunajaisen makea, ja esimerkiksi voikukankukkamunakas on todella hyvää. Terälehtiä voi hyvin lisätä myös salaatteihin tai mausteeksi vaikka lempeään curry-kastikkeeseen. Voikukan kukista voi tehdä myös simaa, mehujuomaa tai jääteetä. Pihanurmikolta ja kukkapenkeistä löytyy paljon muitakin aarteita, joilla on käyttöä niin ruokana kuin rohdoksinakin: poimulehteä, siankärsämöä, piharatamoa, nokkosta, vuohenputkea… Jos siis ruohonleikkuria ei ole vielä tänä kesänä käytetty, kannattaa katsoa nurmikkoa ihan uusin silmin, jos se ei ole ihan tien vieressä. Tai jos käytät sähkökäyttöistä ruohonleikkuria, voit laiduntaa vaikka koko kesän. Niitettyjen kasvien tilalle kun kasvaa aina uutta ja tuoretta. Näillä terveisillä toivotan hyvää kesää! Käpylä-lehti ilmestyy seuraavan kerran vasta 18.9. KATARIINA KRABBE katariina.krabbe@gmail.com Helsingin kaupunki laatii Käpylään ja Oulunkylään Pohjoisbaanan katuja puistosuunnitelmia. Niistä voi nyt antaa palautetta. POHJOISBAANAN suunnittelu perustuu voimassa oleviin asemakaavoihin ja vuonna 2023 laadittuun Pohjoisbaanan yleissuunnitelmaan. Suunnittelu koskee Käpylän aseman, Taivaskallion ja Käpypuiston alueita. Suunnitelmaluonnoksiin voi tutustua 5.–18.6.2024 välisenä aikana Helsingin kaupungin verkkosivulla osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-jailmoitukset/katu-ja-puistosuunnitelmat . Neuvontaa suunnitelma-aineistoon tutustumiseen saa kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta numerosta 09 310 22111, ma– to klo 8.30–16 ja pe 12–15 tai paikan päältä (Työpajankatu 8) ma 12–15, ti–ke 8.30-12.00 ja to–pe 12–15. Ennen katuja puistosuunnitelmien hyväksymistä ne asetetaan vielä virallisesti nähtäville kahden viikon ajaksi kaupunkiympäristön sivulle osoitteeseen https://paatokset.hel.fi/fi/ kuulutukset-ja-ilmoitukset/katu-japuistosuunnitelmat. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse baanan varren kiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Nähtävilläolovaihe ajoittuu vuoden 2024 syksyyn, jolloin osallisilla on mahdollisuus antaa niistä muistutus. Tavoitteena on, että katuja puistosuunnitelmat hyväksyttäisiin loppuvuonna 2024 ja rakentaminen alkaisi keväällä 2025. Palautetta nyt esillä olevista suunnitelmaluonnoksista toivotaan 18.6.2024 mennessä. Pohjoisbaanan luonnoksia on nyt esillä Kalevala-aiheiset sähkökaapit korostavat Käpylän kalevalaisuutta. Joel Lindgrenin Antero Vipunen Vipusentie 18:ssa. Valokuva: Kaisa-Maria Laiho
5.6.2024 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy syyskuun 18. päivä. Ilmoitusaineisto toimitukseen 6. syyskuuta mennessä, toimituksellinen aineisto päätoimittajalle 30. elokuuta mennessä. Asemakaavaehdotus on nähtävillä 11.6.2024 asti. KAUPUNGIN TAVOITTEENA on lisätä asuntoja raideliikenteen solmukohdissa, ja lisäksi Veräjämäkeen suunnitellaan uutta peruskoulua 500 lapselle. Nähtävillä olevan asemakaavaehdotuksen tarkoituksena onkin mahdollistaa uusien asuinkerrostalojen ja koulun rakentaminen Oulunkyläntien varrelle lähelle Oulunkylän keskustan palveluita, juna-asemaa sekä pikaraitiolinja 15 pysäkkejä. Lisäksi tavoitteena on uudistaa Oulunkyläntie puuriveineen, ajantasaistaa Oulunkylän Seurahuonetta koskevat suojelumääräykset sekä turvata liito-oravan elinympäristö alueella. Lohkopellontieltä on tarkoitus purkaa useita asuinrakennuksia, numeroista 1, 7 ja 27. Myös osoitteessa Kirkkoherrantie 6 sijaitseva liikerakennus on tarkoitus purkaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa alueelle asuntoja noin 580 uudelle asukkaalle sekä uuden peruskoulun – tavoitteena on rakentaa alueelle 12 uutta asuinkerrostaloa. Oulunkyläntie ilme muuttuu kaupunkimaiseksi – tavoitteena on vehreä kaupunkimainen ympäristö, josta muodostuu uusi, ympäristöönsä luontevasti istuva kokonaisuus Oulunkylän keskustan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Käpylä-Koskelan alueen välille. Tavoitteena on, että uudet rakennukset muodostavat arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan laadukkaan ja tasapainoisen kokonaisuuden. Kaavaratkaisussa puistoalueet pienenevät, kun Maexmontaninpuiston ja Käpypuiston puistoalueita muutetaan tonteiksi. Kirkkoherrantien risteyksen eteläpuolella katualuetta muutetaan lähivirkistysalueeksi. Oulunkyläntien länsireunasta ja radan varresta poistuu puustoa. Kadun ja rakennettavien kerrostalojen väli on merkitty istutettavaksi alueeksi. Tämä voi toteutuksena olla esimerkiksi pensasaita. Rakennusten väliin edellytetään puiden istuttamista. Tällä tavoitellaan Oulunkylälle tyypillistä pihojen vehreyden näkymistä myös katuympäristöön. Oulunkyläntien katualueella on merkitty istutettavat ja tarvittaessa uudistettavat puurivit molemmin puolin ajoratoja. Koko asemakaava-aineisto on karttapalvelussa, jonne pääsee klikkaamalla asemakaavaehdotuksen otsikkoa verkkosivulla www.hel.fi/suunnitelmat . Asemakaavaehdotuksesta on mahdollista esittää mielipide (muistutus). Mahdolliset muistutukset osoitetaan kirjallisina kaupunkiympäristölautakunnalle, ja ne on toimitettava Helsingin kaupungin kirjaamoon (Pohjoisesplanadi 11–13) ennen nähtävilläoloajan päättymistä klo 16:00 mennessä. Oulunkyläntien varteen tulee asuntoja ja koulu Oulunkyläntielle ja sen lähistölle rakennetaan asuintaloja ja koulu (kuvassa oikealla). Artikkelisarjan tarkoituksena on elvyttää vanhojen symbolien lukutaitoa ja auttaa kuuntelemaan Puu-Käpylän talojen tarinoita. Viimeksi kerroin festonista, nyt ovat vuorossa tähti ja lyyra. Nelisakarainen tähti Kun olin tähtien etsimisretkellä Puu-Käpylässä, löysin talojen seinistä vain nelisakaraisia tähtiä eli ristitähtiä. Aivan samanlaisia löytyy kyllä muistakin paikoista. Sellainen on Lapin maakuntavaakunassa revontulien yllä ja HIFK:n peliasussa. HIFK:lla valkoinen nelisakarainen tähti tarkoittaa ”aitoa ystävyyttä, periksiantamattomuutta, energistä valmiutta ja urheilullista voimaa.” Nelisakaraisen tähden voi löytää myös Naton lipusta. Google kertoo: ”Nelisakarainen tähti edustaa siinä kompassineuloja, jotka pitävät meidät oikealla, rauhan tiellä. Se kuvaa jäsenmaiden yhteistä pyrkimystä rauhaan.” Tähtitalojen asukkaat voivat vapaasti valita, mihin ideologiaan tähtensä liittävät: lappilaiseen, hifkiläiseen vai natolaiseen. Vanhoista symboliuskomuksista löytyisi kenties vielä enemmän voimaa. Ennen tähtien ajateltiin merkitsevän kuolemattomuutta, poikkeuksellista ylivoimaa, sielua, kohtaloa, toivoa ja puhtautta. Vastakohtaisuuksien yhteensovittamista ja särmien hiomista. ”Tähtiä on käytetty rakennuksissa ennen kaikkea suojelevina merkkeinä”, kirjoittaa symbolitutkija Liisa Väisänen. Jos tähtitalojen asukkaat uskoisivat tähtisymbolien voimaan, he olisivat siis suojassa, ja heidän parisuhteensa toimisivat aina loistavasti. He ajattelisivat vain puhtaita, toiveikkaita ja sielukkaita ajatuksia, eikä kukaan voisi heitä voittaa. Lyyra Lyyra on antiikinaikainen, harpun sukuinen soitin, jossa on enkelin siiven mallia. Sitä soitettiin näppäilemällä, ja sen avulla säestettiin runonlausuntaa. Myytin mukaan ensimmäisen lyyran teki jumala Hermes kilpikonnan kilvestä heti synnyttyään. Taitava pienokainen! Kuuluisin lyyransoittaja oli Orfeus, joka puijasi sen avulla Manalan jumalaa. Kun Orfeus kuoli, lyyra nostettiin tähtikuvioksi. Lyyra on Parnassos-vuorella muusiensa kanssa asuvan Apollo-jumalan, tieteiden ja taiteiden suojelijan symboli. Sen uskottiin edistävän kulttuuria, siksi Kansallisteatterin ja Aleksanterin teatterin päädyistäkin löytyy iso lyyra. Se on myös akateeminen symboli, löytyyhän se ylioppilaslakistakin. 1800-luvun lopulla lyyran koolla viestitettiin kantajansa kielipoliittista ajattelua. Suomalaisuuden jyrkimmät kannattajat pitivät ”raivosuomalaista” pikkulyyraa, radikaaleilla oli hieman isompi ”kiihkosuomalainen” lyyra. Merkin koko kasvoi sitä mukaa, mitä vähemmän kannatti suomen kielen aseman nostamista. Isoin lyyra oli suomenruotsalaisilla. Vielä tänäkin päivänä heidän lakeissaan on isompi lyyra kuin suomenkielisillä. Lyyran nähtiin symboloivan lisäksi sielua, herkkyyttä, ihmisen hyviä ja henkisiä pyrkimyksiä. Mutta ennen kaikkea lyyra oli runouden symboli. Sanat lyyrinen ja lyriikkakin on johdettu sanasta lyyra. Jos kotitalosi seinällä on lyyra, älä siis ihmettele, jos runosuonesi sykkii valtoimenaan ja väitöskirja syntyy vaivatta. Tallenna nämä kuvat puhelimeesi ja lähde Käpylän kesään tähtien ja lyyrien metsästysretkelle. Ota lapset mukaasi, jos sinulla on sellaisia, heistä tämä on hauska leikki. Pieni varoitus: tähdet ja lyyrat ovat paljon harvinaisempia kuin viime artikkelin festoni. SINIKKA SINI VAINIO Bongaa koristeita Toteutuksen on tarkoitus alkaa alkuvuodesta 2025 vanhan varikkorakennuksen purkamisella. KOSKELAN UUTTA varikkoa rakennuttava Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy on yhdessä allianssikumppaniensa kanssa suunnitellut varikon tilaja toiminnallisia ratkaisuja elokuusta 2023 lähtien, jolloin hankkeen kehitysvaihe käynnistyi. Koskelan uudesta varikosta tulee Helsingin raitioliikennettä palveleva varikko, jonne rakennetaan tilat raitiovaunujen säilytykselle ja kunnossapidolle sekä ratainfran kunnossapidolle. Uuden varikon suunniteltu laajuus on arviolta 42 000 m2. Nykyisen Koskelan varikon yhteydessä oleva ratakorjaamo siirtyy Kivikkoon, jonne rakennetaan uudet korjaamotilat. Koskelan varikkohankkeen tavoitteena on olla ympäristövastuullisuuden edelläkävijä. Näin ollen hankkeelle on asetettu korkeat tavoitteet, jotka ovat ohjanneet varikon suunnittelua hiilipäästöjen, kiertotalouden ja ympäristösertifioinnin osalta. Nykyinen Koskelan varikko on vanhimmilta osiltaan noin 80-vuotias. Uuden varikon on tarkoitus palvella seuraavan 100 vuoden ajan ja mahdollistaa osaltaan Kaupunkiliikenteen kehittyvä toiminta. Uutta varikkoa on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä varikon tulevien käyttäjien – muun muassa Kaupunkiliikenteen liikennöintija kunnossapitohenkilöstön – kesken, jotta lopputulos on kaikkien kannalta paras mahdollinen. Seuraavaksi suunnittelu jatkuu ja tarkentuu nyt päätettyjen toiminnallisten ratkaisujen perusteella. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa purkutöillä alkuvuodesta 2025, kun nykyisen varikon toiminnot ovat siirtyneet pian valmistuvalle Ruskeasuon varikolle. Alustavan aikataulun perusteella Koskelan uusi varikko otetaan käyttöön vuonna 2029. Valmistuttuaan Koskelan varikko tulee olemaan Helsingin raitioliikenteen toinen päävarikko Ruskeasuon varikon ohella. Koskelan varikkohanke toteutetaan allianssina, johon tilaaja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n lisäksi kuuluvat päätoteuttaja Skanska sekä suunnitteluosapuolina Sweco, Sipti Infra, Rejlers ja Arkkitehtityöhuone APRT. Koskelan varikko hahmottuu Tuore havainnekuva antaa vihiä siitä, miltä Koskelan uusi varikko voisi valmistuessaan näyttää. Kuva: Arkkitehtityöhuone APRT. R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME
4 Käpylä-lehti 5.6.2024 Tohdinko nauttia Hillitse itsesi, levitä ympärille hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä, neuvoo onnellisuusprofessori. Nuo kaksi riittävät, muu on niiden sovellusta. * * * Onni on liian suuri ja pyöreä asia, ei pysy hyppysissä, nauttiminen taas vaarallista, lähes kiellettyä. Kannattaisiko harjoitella: Jos aikoo nauttia hernerokasta, se maustetaan laakerinlehdellä, opetti tätini, Bysantin ystävä, kertoi laakerin tulleen Venäjän kautta Suomeen, pysähtyneen keskelle maata, pehmeän ja kovan leivän rajalle, idän ja lännen vedenjakajalle. * * * Vuosia sitten sairastaessani jouduin unessa hurmiomielentilaan, vallitsi seesteisyys, virkeys, kepeys, ennenkokematon autuus. Täyteläisyys on siis olemassa, joskus sen tavoittaa, saa lahjaksi. Uusi yllätys äsken, unessa sekin. Soitin pianolla omaa sävellystäni orkesterin kanssa – lumoavaa! Herätessä hämmästelin, hämmästelen yhä: Olenko sekä säveltäjä että pianisti, minä, nuotteja tuntematon seiskan laulaja, joka ei tunnista musiikin rakenteita? Mozartin musiikista minä pidän, railakkaista pianosonaateista, antavat vauhtia ajatuksiin, rytmiä tekstiin. * * * Pianon ilot: Jokainen sävel syntyy erillisestä kosketuksesta kuten sanat koneella kirjoitettaessa. Viulisti käyttää kynää, liukuu sävelestä toiseen. LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Paluu Hykkylään 60 vuoden jälkeen HYKKYLÄN , entisen Helsingin Kaksoisyhteislyseon, ylioppilasluokka VIIID vuodelta 1964 juhlisti ratkiriemukkaita 60-vuotisjuhliaan 23.5. – missäpä muualla kuin Hykkylässä. Alun perin meitä oli 28, seitsemän poikaa ja 21 tyttöä, joista monet asuivat silloin Käpylässä, osa Maunulassa ja muissa kaupunginosissa. Tällä kertaa meitä kielilinjalaisia oli paikalla kymmenen – osa ei ollut käynyt Käpylässä vuosikymmeniin. Vanha luokkahuoneemme ylimmän kerroksen käytävän päästä löytyi helposti. Matkalla sinne meitä keltalakkisia tarkkailivat nykyiset peruskoululaiset kommentoiden: "Noi on mun mummin ikäisiä." Pulpetteihin oli edelleen luontevaa istua, ja lähes jokainen muisti oman paikkansa. Koulumme oli valtion koulu ja Helsingin suurin oppikoulu, jonka historia juontaa juurensa 150 vuoden päähän Viipuriin. Vuonna 1964 ylioppilaaksi kirjoittaneita luokkia oli peräti viisi. Stadin parhaat bileet, kouluhipat, olivat siihen aikaan Hykkylässä. Koulukatsastuksen jälkeen suuntasimme vehreän Käpylän läpi Pohjolankadulle legendaariseen Park Hotelliin Ravintola Puistoon lounaalle. Meidän nuoruudessamme paikan nimi oli Maakunta. Luokkamme on ollut kaikki nämä vuosikymmenet tiivis yhteisö, joka on kokoontunut säännöllisesti, viime vuosikymmenen aikana vuosittain, ja tämä perinne jatkuu. Seuraava tapaaminen on jo sovittu. Teksti RITVA NYBERG Ylioppilas VIIID Loppukevään jo perinteeksi muodostunut 5–7-vuotiaille viikareille suunnattu maksuton Päiväkoti Cup pelattiin 22.5. KäPa Campuksella ihan huippukelissä. HUIPPUA OLI myös yli 120 osallistujan iloinen tekeminen. Turnauksessa nähtiin upeita suorituksia ja koettiin myös harvinainen tasatulos. Jokainen kymmenestä joukkueesta julistettiin voittajaksi – tästä se kesä toden teolla alkaa! Myös perinteeksi muodostunut KäPa:n Kevätturnaus järjestettiin 25.–26. toukokuuta jo 14. kerran, ja se keräsi huikeat 692 joukkuetta ympäri Suomea. Ensi vuonna on sitten juhlavuosi. Vaikka luonnon nurmet olivat jälleen kerran poissa käytöstä, ottelut saatiin pelattua tiukassa aikataulussa sekä kaupungin että seurojen kentillä. Kiitokset tästä POHU:lle, HJK:lle ja Gnistanille. Edustusjoukkue pääsi vihdoin takatalvien jälkeen pelaamaan kotiottelunsa takaisin Brakulle. Vaikka pistetilanne ei nyt olekaan paras mahdollinen, KäPa ei ole tätä kirjoitettaessa hävinnyt yhtään kotiotteluaan. Viimeksi pisteet tasattiin SJKAkatemian kanssa lukemin 1-1. KäPa on maamme toiseksi korkeimmalla sarjatasolla keskiviivan alemmalla puolella, ja kannustusta ja tukea tarvitaan, joten tervetuloa Brakulle! Suomen Cupissa edustusjoukkue eteni kierrokselle viisi ja kohtaa vierasottelussa 15. kesäkuuta Veikkausliigajoukkue AC Oulun. Mainittakoon, että KäPa:n edustuksen kaikki liigapelit näkyvät myös Ruutu-palvelussa. B-junioreiden SM-karsinta on mennyt loistavasti. Viimeksi kaatuivat sarjakärki HJK ja sarjakolmonen PKKU. Tällä hetkellä joukkue on sijalle kaksi ja varmistanut varsinaisen SMsarjapaikan syyskierroksella. Niin ikään seuran B2-joukkue on 2. divisioonassa piikkipaikalla. Toiveena ottaa takaisin viime kaudella menetetty ykkösdivisoonapaikka. Mainitaan vielä, että Campus 2:n kenttäremontti alkaa 17. kesäkuuta, ja kenttä on pois käytössä 31.heinäkuuta asti. Kentän pinnan uusimisen lisäksi toinen puoli kenttää tulee myös talvikäyttöön. Myös paikoituksen ja ottelujen seuraamisen ohjeistusta on tarkistettu. Logistisesti Campus on hankala, kun paikoitustilaa ei käytännössä kenttien vieressä ole. Toivon mukaan juuri valmistunut, Vallilanlaakson kautta kulkeva uusi ratikkalinja Pasilasta Kalasatamaan tuo tähän helpotusta. Kesällä KäPa:ssa sattuu ja tapahtuu monella tasolla: nappulaja junioripelit ja sarjat jatkuvat, leirit ja futiskoulut täyttävät Campuksen. Miehissä KäPa:lla on joukkueita monella tasolla, niin nelosessa kuin erityisesti ikämiehissä. Naistoimintaa kehitetään. Näistä lisää KäPa:n sivuilla. Kannattaa tsekata! www.kapylanpallo.fi KäPan kulma: Kesän, futiksen ja KäPa:n juhlaa! Kevätturnauksen vilinää KäPa Campuksella. Zapato Nuevo -suutarija avainpalvelun takana on suutariyrittäjä Oscar Flores. GUATEMALASSA SYNTYNEEN Oscar Floresin isä oli suutari. Isän kuoltua äiti ja poika jatkoivat perheyritystä, ja nuori Oscar oli kotimaassaan mukana myös uskontoon liittyvässä vapaaehtoistoiminnassa. Sitä kautta hän tutustui nuoreen suomalaiseen, vapaaehtoisena toimivaan naiseen. Vaikka he asuivat eri puolilla Guatemalaa, he kirjoittelivat toisilleen, ja pikkuhiljaa ystävyys syveni. Pariskunta muutti Suomeen vuonna 2002. Oscar alkoi heti opiskella suomen kieltä ja suoritti Vallilan ammattikoulussa metallialan opinnot. Suutariharjoitteluun hän meni Myyrmäkeen vuonna 2010, ja viihtyi työpaikassa kolme vuotta. Sitten Oscar perusti oman suutariliikkeen EteläHaagaan. Parin vuoden kuluttua hän vaihtoi toimipaikakseen Itäkeskuksen. Siellä hän työskenteli kahdeksan vuotta. Ennen Käpylää liike ehti olla myös Pakilassa ja Pukinmäessä. Entisessä Kelan talossa (Koskelantie 5) Oscar aloitti heinäkuussa 2023. Liike on hieman hankalassa paikassa, mutta etsivä löytää – suutarinliikkeeseen mennään huonekalumyymälän läpi. Jonkin verran vanhoja asiakkaita on pysynyt muutoista huolimatta, ja onneksi myös käpyläläiset ovat löytäneet palvelun. Käpyläläisiä asiakkaitaan suutari kehuukin ystävällisiksi ihmisiksi. Ystävälliseksi on kehuttu myöskin Oscaria! Suutarille tuttuja juttuja ovat kenkien korkolaput ja puolipohjat. Oscarilta onnistuvat myös erilaiset ompelukorjaukset: veneen kuomut ja pressut ja niihin ikkunoiden vaihdot, vetoketjut laukkuihin ja vaatteisiin ja vaikka golf-bägien korjaukset. Muitakin palveluja voi kysellä. Kesken haastattelun saapuneella asiakkaalla oli mukanaan uudet kävelykengät. Ongelma oli, että toisen jalan turvotuksen takia hänen täytyy ostaa liian isoja kenkiä. Niinpä toiseen kenkään ommellaan sisäpuolelle kantapäähän pehmeä ”toppaus”, jotta kenkä tuntuisi sopivalta. Asiakas ei myöskään tykännyt kenkien valkoisista koristetikkauksista, joten ne käsiteltiin mustiksi. Asiakas sai mitä halusi ja poistui tyytyväisenä. Teksti ja kuvat: ASTA KORPPI Zapato Nuevo (puh. 044 722 2211) palvelee osoitteessa Koskelantie 5. Liike on avoinna arkisin kahdestatoista kuuteen. Suutari palvelee Kelan talossa Riemuylioppilaat omassa luokassaan 23.5. – 60 vuotta ylioppilaskeväänsä jälkeen. Oscar Floresia on kehuttu ystävällisestä palvelulusta. Vanha Singer on edelleen käytössä.
5 5.6.2024 Käpylä-lehti Svenska hörnan KLIPPA GRÄS , skotta snö, underhålla och reparera hundra år gamla trävillor och till stan betala arrenden som hela tiden stiger: Förpliktelser förknippade med att bo i Kottby. Trött efter att ha klippt gräsmattan för första gången i år funderar jag på vilka glädjeämnen boendet här också för med sig. Först och främst förstås: Att kunna bo som på landet men mitt i stan. Tomtgrannens gamla hund som kommer och tigger mat när vi äter i trädgården. Mittemotgrannens katt som kommer och hälsar på men inte vill ha mat. Gratis parkering och fina cykelrutter till dels Centralparken och dels Arabiastranden och havsutsikten där – det enda som ju egentligen fattas i Kottby. Harar, rådjur, ekorrar, fåglar och förhoppningsvis ännu nån igelkott. För att inte tala om alla insekter; humlor, getingar, myror och andra kryp. För dem lämnar jag några plättar oklippta, med prästkragar och andra ängsväxter. Äppelträden, krikonträden, krusbärsoch vinbärsbuskarna och bergeniorna blommar som bäst och behöver pollinerare. Liksom rosenbuskarna och syrenerna. Rhododendrorna har inte riktigt vaknat ännu. Granen, tallen och lönnen klarar sig utmärkt på egen hand men lönnen får jag beskära varje höst. Mössen i källaren går då och då i en fälla, stackrarna. Liken slänger jag i vårt nya bioavfallskärl. Mera urbana glädjeämnen så här års är ju sen restaurangerna med sina terrasser av vilka Hotell Parks terrass ju är alldeles fantastisk. Kaféer finns det för lite av men Belle Baguette och Saurahuone håller nog god kottbystandard. Sen har vi ju vårt ack så lilla men trevliga bibliotek med sin biblioteksförening som ordnar välbesökta och intressanta författarkvällar. Och inte att förglömma: Vår aktiva stadsdelsförening som ju fungerar som kottbybornas intresseförening gentemot stadens tyvärr ofta illvilliga byråkrati. Illvilligheten har på sistone kommit till uttryck i synnerhet i fråga om Kottbys invånarhus, som under de två år det existerat hela tiden har utvecklat och breddat sin verksamhet och sitt program – och nu vill staden stänga ner det! Men stadens byråkrati till trots är ju Kottby nog fortfarande smilgropen i Helsingfors kind. BERT BJARLAND Glädjeämnen Monen Finlandia-ehdokkaanakin olleen kirjan taustalta löytyy käpyläläinen kustannustoimittaja Antti Arnkil. KUSTANNUSTOIMITTAJA Antti Arnkil perheineen asuu Vipusentiellä viehättävässä puutalossa. Hän on viisissäkymmenissä ja asunut Käpylässä jo pitempään. Osoite on kuitenkin vaihtunut useampaan kertaan perheen kasvaessa, kun lisää tilaa on tarvittu. Nykyään perheessä on kolme lasta. – Käpylässä viehättää etenkin sen kylämäisyys, hän sanoo. Arnkil lukee paljon myös vapaa-aikanaan ja kuuntelee kirjoja myös äänikirjoina tehden samalla kotiaskareita. – Äänikirjatkin ovat tärkeitä myynnin kannalta, mutta paperikirja pitää kyllä pintansa jatkossakin, hän uskoo. Arnkill on toiminut kustannustoimittajana vuodesta 2001, ja hänet on palkittu vuonna 2020 vuoden kustannustoimittajalle myönnettävällä Alvar Renqvist-palkinnolla. Työssään Siltalalla hän lukee kirjasta aina viidestä kymmeneen versiota. – Minua on aina kiehtonut taiteellinen luominen; se, mitä kulissien takana tapahtuu, kun tyhjyydestä syntyy uutta. – Työni on tosi mielenkiintoista ja monipuolista. Se sisältää myös teknistä puolta, sitäkin, että kirjat saavat hyvän lähdön kauppoihin. Välillä työni tuntuu liian hyvältä ollakseen totta. Siltala on kunnostautunut Finlandia-ehdokkaillaan – esimerkiksi viimekertainen Finlandia-voittaja, kirjailija Sirpa Kähkösen 36 uurnaa – Väärässä olemisen historia on Siltalan kustantama. Antti Arnkil on puolestaan toisen Finlandia-ehdokkaan, käpyläläisen Antti Hurskaisen teoksen Suntio kustannustoimittaja. – Hurskainen on kirjoittanut romaaneja ja esseitä, ja Suntio on romaanimaisin hänen kirjoistaan. Editoimme sitä hänen kanssaan Park Hotellissa. Uskonto on kirjassa keskeisessä asemassa. Kirjailija esittää siinä kritiikkiä luterilaista kirkkoa kohtaan; sen suosion kalastelua, ihmisten kalastelua. Arnkil oli myös Sonja Saarikosken esikoisteoksen, Tieto-Finlandia-ehdokkaana olleen Naisvangit-kirjan kustannustoimittaja. – Naisvangit on tärkeä kirja, joka sai ilahduttavan paljon huomiota, hän kommentoi. Arnkil on itsekin kirjailija, ja hän on julkaissut kolme esseeteosta. Niistä hän mainitsee Siltalalta vuonna 2014 ilmestyneet Lauantaiesseet, joiden myötä hän siirtyi kustannustoimittajaksi Siltalalle Otavalta. Ensi syksynä häneltä ilmestyy uusi esseeteos. Teksti RIITTA WELROOS Käpyläläinen kulttuuripersoona PIRKKO SAISIO on merkittävä suomalainen kulttuurihahmo. Hän on uskomattoman monipuolinen lahjakkuus kulttuurin eri alueilla. Jo 1970-luvulta lähtien hän on ollut ilonamme tai kauhistelumme kohteena – vastaanottajan mukaan. Kallion kasvatti Saisio, s. 1949, ei ole jättänyt vastaanottajaa kylmäksi tai välinpitämättömäksi – hän on pistänyt aina itsensä koko persoonallaan likoon. Kuten myös myös sukupuolisen suuntautumisensa jo aikana, jolloin se oli rikos Suomessa! Pirkko Saision uskomattoman laajaa, ansiokasta elämäntaivalta, työn sankaruutta kuvaa erinomaisen monipuolisesti ja värikkäästi Heini Junkkaala elämäkertakirjassaan Pirkko Saisio Sopimaton (WSOY, 959 sivua!). Kirjan valtavan sivumäärän ei pidä lannistaa lukijaa, sillä teos koostuu pienistä, mukavasti luettavista kappaleista, poiminnoista Saision elämästä, mutta ei mitenkään tylsässä aikajärjestyksessä. Kertomuksia Saision elämän varrelta on sekä hänen itsensä kertomana että hänen uskomattoman laajan kaveri-, tuttavaja ystäväpiirien kuvailemana. Hauskoja ja vähemmän hauskoja tarinoita, aina erittäin mielenkiintoisia osia Suomen kulttuurihistoriaa: kirjallisuutta, teatteria, laululiikettä, elokuvaa, tvfilmejä, käsikirjoituksia, kuunnelmia, käännöstöitä, poliittista osallistumista ja vähemmistöjen puolustamista puhein ja kirjoituksin. Kodin taustat eivät rohkaisseet. Tytär oli sopimaton ja tämä ominaisuus on säilynyt Pirkko Saisiolla läpi elämän. Hän on ollut oman tiensä kulkija, aina. Oma tie ei kuitenkaan ollut yksinäisyyttä. Valtava ystäväpiiri huolehti Saision elämästä, asumisista, ruuista, ja lapsesta käsittämättömän avuliaasti vuodesta toiseen. Saisio reissaili maailmalla! Neuvostoliitossa oli aikoinaan arvonimi Työn Sankari. Pirkko Saisio ansaitsisi sen meillä Suomessa. Vai kuinka: 23 proosakirjaa, 30 näytelmää ja librettoa, 14 elokuvaja tvkäsikirjoitusta, 21 teatteriroolia, 8 elokuvaroolia, 4 kuunnelmaa, 7 romaanikäännöstä, 5 näytelmäkäännöstä. Siinä ohessa opettaja Teatterikorkeakoulussa, pikkutytön äiti ja paljon muuta. Heini Junkkaala on tehnyt merkittävän kulttuuriteon kirjatessaan Pirkko Saision elämänkaaren. Se on vaatinut lähes tuhat kirjan sivua, mutta Pirkko Saisio on sen ansainnut. Ja myös lukija. Pirkko Saisio kävi Kallion Yhteiskoulua 1960-luvulla. Kielet ja matikka eivät olleet nuoren tytön mieliaineita, mutta kirjoittaminen sujui. Äidinkielen opettaja Hanna-Liisa Virta sanoi nuorelle tytölle: keskity kirjoittamiseen, siihen sinulla on edellytyksiä ! Fiksu opettaja sanoi samaa muutamille muillekin Kallion Yhteiskoulun tuon ajan oppilailleen. Eikä suotta! Siitä se lähti, elämänura! Teksti: PEKKA HURME Tuhat sivua Saisiota! Antti Arnkil ei kykene olemaan lukematta. Autiolle saarelle hän ottaisi mukaansa Volter Kilven 'Alastalon salissa'. Asukkaat voivat tienata rahaa tililleen hävittämällä Helsingistä löytämiään lupiineja ja jättipalsameja. Tempaus toteutetaan Crowdsorsa-mobiilipelillä, jolla torjuttavia vieraslajiesiintymiä videoidaan ja merkitään kartalle. JOUKKOISTETTU vieraslajitorjunta käynnistyi 3. kesäkuuta. Tehtävä on kaikille avoin ja vaatii ainoastaan Crowdsorsamobiilipelin lataamisen omaan älypuhelimeen. Palkkioksi pelaajat voivat ansaita jopa 25 senttiä torjuttua neliömetriä kohden. – Jättipalsami ja lupiini kuuluvat Helsingin haitallisimpiin vieraskasveihin, ja ne uhkaavat kaupunkiluontomme monimuotoisuutta. Niiden koneellinen poisto on monissa sijainneissa hankalaa, ja siksi jokainen käsipari on tarpeen torjuntataistelussa. Mobiilipeli ja rahapalkkio toivottavasti lisäävät tehtävän hauskuutta ja palkitsevuutta, toteaa vapaaehtoistyön koordinaattori Armi Koskela kaupunkiympäristön toimialalta. Peliin osallistutaan poistamalla joko itse löydettyjä tai kartalle jo merkittyjä jättipalsamitai lupiiniesiintymiä. Kohteet kuvataan ennen ja jälkeen torjunnan, ja lopuksi videot ladataan Crowdsorsan tarkistettavaksi. Kun videot on hyväksytty, voi palkkion pyytää virtuaalilompakosta omalle pankkitililleen. Pelin automaattisesti laskema torjuntapalkkio perustuu esiintymän pinta-alaan, tiheyteen ja lajiin. Tehtävä pysyy käynnissä niin kauan kuin palkkiobudjettia riittää, ja sen edistymistä voi seurata sovelluksesta. Jotta esiintymien viimeisetkin haittakasvit saadaan tehokkaasti hävitettyä, voi tehtävän jälkipuoliskolla torjua ainoastaan vanhoja esiintymiä uudelleen. Crowdsorsa on tamperelainen startup-yritys, jonka konsepti on otettu käyttöön Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Briteissä. Mobiilipeli on kehitetty datankeruun ja mikrotöiden joukkoistamiseksi kuntalaisille. Pelillä on Helsingissä kartoitettu aiemmin pyöräteiden kuntoa. Mobiilipeli vieraslajien torjuntaan Asukkaita tarvitaan vieraslajien torjuntaan. Kuva: Mari Sahlstén
6 Käpylä-lehti 5.6.2024 TOIMITTAJA ESITTI kerran edesmenneelle vasemmistoliiton puheenjohtaja Claes Anderssonille kysymyksen: ”Mikä on elämän tarkoitus?” Claes vastasi: ”Häviäminen, katoaminen”. Muistan olleeni hämmentynyt: Emmehän me tule maailmaan vain kadotaksemme, vaan toteuttamaan itseämme! Elämän perimmäinen tarkoitus voi joillekin olla rakkaus ja sen osoittaminen toisille, joillekin elämän jatkuminen tulevissa sukupolvissa, jollekin elämästä nauttiminen parhaalla mahdollisella tavalla. Kuningas Salomo tiesi jo kolmetuhatta vuotta sitten yhdenlaisen elämän tarkoituksen: ”Minä oivalsin, ettei ihmisellä ole muuta onnea kuin iloita ja nauttia elämän hyvyydestä. Mutta Jumalan lahja on sekin, että ihminen saa vaivannäkönsä keskellä syödä ja juoda ja nauttia elämän antimista”. Käytä siis tämä hetki – carpe diem – syö ja juo, iloitse, tee hyvää ja nauti! Siinä elämälle tarkoitusta. Mutta entä jos elämän tarkoitus on ”katoaminen”? Onko silloin millään mitään merkitystä? Kun pitelee kädessään läheisen ihmisen tuhkauurnaa – ihmisen, joka vielä hetki sitten ajatteli, nauroi ja suunnitteli – sitä miettii, mitä hänestä jäi jäljelle. Pelkkää tuhkaako? Missä kohtaa hänen elämänsä tarkoitus toteutui? Mitä meistä jää, sitten kun meitä ei enää ole? Joskus katoaminen voi tapahtua jo aiemmin. Tapasin äskettäin ihmisen, jonka ainoat sanat olivat ’niin, kyllä’. Ajatukset ja lauseet olivat jo hävinneet sumuverhon taakse. Hymy oli hänellä vielä herkässä, ja hän tarttui innolla käteeni. Jotain oli jo kadonnut, mutta tallella olivat hymy, into, kosketus ja ainaiset sanat ’niin, kyllä’. Muistinsa menettäneen ihmisen viimeiset eleet ja sanat osoittavat parhaiten sen, mitä ihmisestä jää maailmaan hänen itsensä siirtyessä ajasta ikuisuuteen. Hymy säilyy muistikuvissamme ja into tarttuu, vaikka toinen ihminen olisi maailman jättänyt. Kosketus lämmittää edelleen, vaikka ihon lämpö sammuu. Myönteinen asenne – ”niin, kyllä” – vaikuttaa edelleen läheisten parissa, vaikka kertoja itse olisi lähtenyt. Joskus näistä asioista käytetään yhteistä nimittäjää – rakkaus. RAIVO SAVIK seurakuntapastori Kuva: JANI LAUKKANEN Mitä meistä jää jäljelle Kaikuja kirkonmäeltä Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 Aitoa talonmiespalvelua pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) senioritalkkarit@gmail.com www.senioritalkkarit.fi Apua arjen pieniin ja suuriin ongelmiin! P. 040 160 4230 Vanhat muistot edullisesti digitaaliseen muotoon • videot (VHS, Mini DV, kaitafilmi) • diat ja kuvat • äänitallenteet… Myllypellontie 1 www.vh-assa.fi 041 571 7536 Helsingin uuteen ilmansuojeluja meluntorjuntasuunnitelmaan on koottu toimenpiteitä kaupungin ilmanlaadun ja ääniympäristön parantamiseksi. ILMANSUOJELUJA meluntorjuntasuunnitelman (ILME) vision mukaan Helsingin ilmanlaatu ja äänniympäristö ovat vuonna 2040 erinoimaisia. Vuosia 2024–2029 koskeva suunnitelma sisältää kymmenen tavoitetta, joihin pyritään lähes 40 toimenpiteellä. Toimenpiteet keskittyvät erityisesti katupölyn ja puun pienpolton päästöjen torjuntaan sekä liikennemelun vähentämiseen. Helsingissä on pitkään tehty työtä paremman ilmanlaadun ja ääniympäristön puolesta. Vanhimmat kaupungin meluntorjuntasuunnitelmat on laadittu jo 1980-luvulla. – Pitkäjänteisellä työllä on vuosien saatossa pystytty parantamaan kaupunkiympäristön laatua ja viihtyisyyttä. Kasvavassa ja vilkkaiden väylien läheisyyteen tiivistyvässä kaupungissa ilmansuojelun ja meluntorjunnan tärkeys korostuu tulevaisuudessa entisestään, ympäristönsuojelu ja ohjaus -yksikön päällikkö Laura Walin kertoo. Meluisilla alueilla asuvien osuus Helsingissä on viime vuosikymmenten aikana hieman noussut. Suurin meluhaitta aiheutuu tieliikenteestä, ja vuoden 2022 meluselvityksen mukaan helsinkiläisistä 39 prosenttia asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama melutaso ylittää päiväaikaan 55 desibelin ohjearvotason. – Ääniympäristöltään rauhalliset ja elvyttävät alueet ja paikat ovat asukkaille hyvin merkityksellisiä. Liikennemelun torjunnan lisäksi ILME-suunnitelman toimenpiteisiin kuuluu myös ääniympäristöltään rauhallisten kohteiden kehittäminen”, ympäristöasiantuntija Anne Leppänen toteaa. Ilmanlaatudirektiivi kirittää ilmansuojelua Helsingin ilmanlaatu on parantunut viimeisten vuosikymmenien aikana, ja se on kansainvälisesti vertaillen melko hyvä. Katupöly, liikenteen pakokaasut ja puun pienpolton päästöt aiheuttavat kuitenkin edelleen haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristön viihtyisyydelle. EU:n uusi ilmanlaatudirektiivi, joka todennäköisesti astuu voimaan tänä vuonna, kiristää merkittävästi ilmanlaadun sitovia raja-arvoja vuonna 2030. Direktiivi pohjaa Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisemiin aiempia tiukempiin ilmanlaadun ohjearvoihin. Ilmansaasteet aiheuttavat terveyshaittoja jo pieninä pitoisuuksina, ja kaikkia ilmansaasteiden terveysvaikutuksia ei vielä edes tunneta. Uudella ILME-suunnitelmalla on tarkoitus parantaa ilmanlaatua edelleen sekä varautua jo tuleviin ilmansaasteiden raja-arvojen kiristymisiin. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa, mikäli tarvitaan tehokkaampia toimenpiteitä uusien sitovien raja-arvojen saavuttamiseksi. Ympäristöja lupajaosto hyväksyi Helsingin uuden ilmansuojeluja meluntorjuntasuunnitelman 23. toukokuuta 2024. ILME-suunnitelma taustaraportteineen löytyy kaupungin verkkosivulta osoitteesta www.hel.fi/ilme . Helsinki pyrkii vähentämään katupölyä ja liikennemelua ILME-suunnitelman toimenpiteet keskittyvät erityisesti katupölyn ja liikennemelun vähentämiseen sekä puun pienpolton päästöjen torjuntaan. Kuva: Roni Rekomaa Menot TAAS KERRAN luonto on puhjennut kauneimpaan kirjoonsa – vihdoinkin riittää lämpöä! On aika nauttia jokaisesta kasvun ihmeestä, ympäröivästä värikylläisyydestä ja lomien myötä lisääntyvästä yhteisöllisyydestä. Mutta tarvitaan myös niitä ikiomia hetkiä sohvalla tai riippumatossa, kun voi uppoutua faktaan, fiktioon tai filosofiaan. Kirjat vievät lukemattomiin maailmoihin! Käpylän kirjastoyhdistyksen syyskauden ohjelmisto antaa loistavia vinkkejä kesälukemisiin. Kaikki teokset eivät ole vielä ilmestyneet, useimmat kuitenkin. Leikkaa lista irti ja poimi siitä omat elämyksesi. ------------------------------Leikkaa irti ---------------------------------Tiistaisin kello 18–19.30 Käpylän kirjastossa, Väinölänkatu 5. 27.8. Meri Valkama: Perinnönjako – Keskusteluja Tarja Halosen politiikasta 10.9. Antti Hurskainen: Suntio 24.9. Hannu Lahtonen: Maailma on musiikissa; Kalevi Ahon elämää ja tekoja 8.10. Anna-Riikka Carlson: Rakas Eeva Kilpi – Nämä juhlat jatkuvat vielä 22.10. Susanna Hast & Noora Kotilainen: Sodan pauloissa, Militarismi suomalaisessa yhteiskunnassa 5.11. Ville-Juhani Sutinen: Paratiisista 19.11. Käpylän Druzhba: Marja-Leena Mikkola: Osip Mandelstamin runojen suomennoksia. 3.12. Kaj Korkea-aho: Äitiä etsimässä 17.12. Helena Ruuska: Aulikki Oksanen – Hyppy syreenien tuleen (Muutokset mahdollisia) -------------------------------------------------------------------------------Perinteiseen tapaan kirjailijavierasillat järjestetään joka toinen tiistai. Vapaa pääsy, tietenkin. Lukuisaa kesää! ELINA SAKSALA PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Kesä, kärpäset ja kirjat Käpyläntie 8 | 09 792 090 Avoinna ark. 10-18, la 10-15 60 tabl. Betamax aurinkokapseli Betakaroteeni -ravintolisä. Kaunis rusketus, ihon suojaksi Vitatabs® B12-vitamiini Luontaistuotekeskus Luontaistuotekeskus 9 40 (norm. 12,40) 48 kaps. 12 00 (norm. 14,40) Hermoston ja immuunijärjestelmän toiminnalle. Vahva ja nopeavaikutteinen suussa sulava tabletti Tarjoukset voimassa 30.6. asti
7 5.6.2024 Käpylä-lehti Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Katariina Krabbe Käpylä-lehti / Tekstitaika katariina.krabbe@gmail.com Puh. 050 490 3004 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6, 00420 Hki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663, 045 1323 828 Painosmäärä: 7 000 kpl. Painopaikka: Botnia Print Oy, Kokkola 2024 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan ja Kumpulan alueella. Nippujakelu julkisiin tiloihin, liikkeisiin ja kaupungin kirjastoihin em. lisäksi Veräjämäen, Veräjälaakson ja Oulunkylän alueilla. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Käpylä-Seura r.y. 71 Pellervontie 25 as. 1, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kai Ovaskainen, kai.ovaskainen@gmail.com • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ti-pe 9-17 la ja ma sulj. Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko MERJA VESAMÄKI Helsinginkatu 9 P. 09 716 151, 050 470 7746 PARTURIKAMPAAMO Tervetuloa Soita! 044 239 68 20 Koskelantie 40 Takaikkuna VIIME VUOSIKYMMENTEN aikana suurin osa Suomen ympäristölainsäädännöstä ja sen muutoksista on tullut suoraan EU:n kautta. EU:n ympäristöpolitiikan ansiosta Suomen luonnon, suurpetojen ja vesistöjen tilanne on parempi. EU:n Natura-suojelualueiden verkoston myötä suojeluun on saatu arvokkaita luontoalueita ja lajeja. EU:n biodiversiteettistrategia ja luontotavoitteet haastavat Suomen maaja metsätaloutta toimimaan kestävämmin. Ilmastopolitiikan puolella kehitys on ollut vielä merkittävämpää. EU:n päästökauppa on ohjannut suomalaisen energiasektorin siirtymää kohti uusiutuvia ja vähäpäästöisiä energiamuotoja. EU:n ilmastolaki velvoittaa vähentämään päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Viime vuosina EU:n osalta on edetty myös yritysvastuussa. Ensin EU:n kautta tuli voimaan kestävyysraportointidirektiivi, joka velvoittaa isompia yrityksiä raportoimaan kestävyysja vastuullisuusasioista samaan tapaan taloudellisen raportoinnin kanssa. Seuraavaksi voimaan on tulossa yritysvastuudirektiivi, joka velvoittaa suuryrityksiä tunnistamaan, estämään, vähentämään sekä lopettamaan yrityksen sellaiset toimet, jotka aiheuttavat kielteisiä ihmisoikeusja ympäristövaikutuksia. EU:lla on ollut maailman laajuinen edelläkävijärooli luontoja ilmastopolitiikassa. Ilman EU:ta Suomessa olisi jäänyt paljon tekemättä. EU:n parlamenttivaaleissa on näin ollen paljon pelissä. Seuraavan komission, parlamentin ja neuvoston tulisi päättää tulevasta rahoituksesta luonnonsuojeluun, vahvistaa ilmastotavoitteita ja jatkaa yritysvastuusääntelyn tiukentamista. Toivottavasti olet antanut äänesi kaikkein tärkeimmissä vaaleissa. Niissä ratkaistaan tämän sukupolven kaikkein tärkeimmät kysymykset. LEO STRANIUS Kirjoittaja on käpyläläinen toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja EU luontoja ilmastopolitiikan sekä yritysvastuun edelläkävijänä Kauneusja terveyspalveluja HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela Suuhygienisti Leila Leppänen Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleen a • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 • Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Koskelantie 5 B • 045 132 4561 https://marianhoitavahieronta.fi Jo vuodesta 2008 LIIKU KESÄHINTAAN! 2.5.–31.8. Ryhmäliikunta 1 krt 8 € / 5 krt 35 € / 1 kk 50 € (30 pv) Kuntosali 1 krt 7 € / 5 krt 30 € / 1 kk 35 € (30 pv) Superuinti 5 krt 25 € (käy kaikilla halleilla) Kesäsuper 1 kk 65 € (30 pv ryhmäliikunta, kuntosali ja uinti) Kuntosalikortin (5 krt, 1 kk) tai Kesäsuper 1 kk ostajalle kuntosalin laiteopastus etuhintaan 30 €. urheiluhallit.fi/kesa Lisätietoa ja hallien aukioloajat: Joogaa kohti kesää! Tutustu tarjontaamme, ja varaa omasi www.kivayoga.fi Jokiniementie 46 | kivayogahki@gmail.com Maksu myös liikuntaedulla! Joogaamme 30.6. asti! Tule joogaamaan oman kylän studiolle kertamaksulla, anytime-, kurssi-, tai 10/5x kortilla kesäkuun loppuun asti. Uutuutena pilates!
YHTEYSTIEDOT Lisätietoja nettisivuiltamme, Facebookista ja Instagramista. K uv at : Sa ri P el h o, K irk on ku va pa nk ki /U sv a To rk ki helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla @oulunkylanseurakunta @oulunkylanseurakunta @ogelinsrknuoret Kesä 2024 JUMALANPALVELUKSET Messu Oulunkylän kirkossa sunnuntaisin klo 10 Messu Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 18 Kouluun lähtevien siunaaminen ke 7.8. klo 18 Oulunkylän kirkossa. KESÄKESKIVIIKKO PUUKIRKOLLA keskiviikkoisin 5.6.-31.7. klo 13–15 Oulunkylän puukirkolla. Kesäisiä yhteislauluja klo 13–13.30. Kahvi-, mehuja jäätelötarjoilu klo 13.30 alkaen puukirkon pihassa. Yhdessäoloa ja pelailua. Vapaa pääsy. JUHANNUSJUHLA Pe 21.6.2024 klo 18–21 Oulunkylän kirkolla. 4 Klo 18 Yhteislaulua ja kesäistä ohjelmaa. 4 Klo 19–21 Tarjolla kakkukahvit ja grillimakkaraa. Vapaa pääsy. PETRI LAAKSONEN Taiteiden yö pohjantähden alla To 15.8. klo 20 Oulunkylän kirkossa. Petri Laaksosen 30-vuotisjuhlakiertue rantautuu taiteiden yönä Oulunkylän kirkkoon. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Tuotto lasten ja nuorten tukemiseen Mieli ry:n kautta. 16.5. Maunulapäivä 23.5. Kesä alkaa Koskelasta 8.6. Oulunkylä -päivä 12.6. Helsinki-päivä Kustaankartanossa 17.8. Käpylän Elojuhlat 24.8. Koskelan kyläjuhlat KAUPUNKIPYHIINVAELLUS Oulunkylän seurakunnan alueelle on perustettu kaupunkipyhiinvaellusreitti. Reitin avulla voi tutustua Oulunkylän seurakunnan kirkkoihin ja alueen näköalapaikkoihin. Pyhiinvaelluksessa yhdistyvät kulttuurihistoria, luontokohteet, liikkuminen, hengellisyys ja lähialueeseen tutustuminen. Lisätietoa: bit.ly/pienipyhiinvaellus Diakonian ajanvaraus ja neuvonta Tiistaisin ja torstaisin klo 10–11. Soita puh. 09 2340 5318 tai tule käymään Oulunkylän kirkolla. TAITE IDEN YÖ SEURAKUNTA ON MUKANA myös näissä upeissa tapahtumissa: KÄPYRISTIKKO