Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 5 julkaisija Käpylä-Seura ry. 2.6.2021 70. vuosikerta painos 15 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Tervetuloa niin uudet kuin vanhat asiakkaat Soita! 044 239 68 20 | Koskelantie 40 Kuva Lauri Hytti Anna jaTanguy vihittiin taivasalla Anna jaTanguy vihittiin taivasalla RISTORANTE RAVELLO Italialainen ravintola Käpylässä Pohjolankatu 1, 00610 Helsinki | P: 044 9753847 | info@ravello.fi | www.ravello.fi Laaja valikoima eri ruokalajeja. Herkulliset pihvit, kalat, kanat, hampurilaiset, pizzat sekä pastat & risotot. Upea viinivalikoima. Päivittäin vaihtuva lounas Á la carte-listalta, josta löytyy niin lihakuin kasvisvaihtoehtoja. Laaja salaattivalikoima noutopöydästä. Tervetuloa nauttimaan aitoa italialaista ruokaelämystä! Kun Anna Pinomaa ja Tanguy Danzé halusivat mennä naimisiin, he miettivät, missä sen voisi tehdä koronaturvallisesti. Silloin he keksivät Taivaskallion. Niinpä keväiset häät vietettiin hiirenkorvien puhjetessa taivasalla Taivaskalliolla. Annalla on sekä isänsä että äitinsä puolelta vahvat juuret Käpylässä, ja hän oli onnellinen, että kaikki sujui hienosti, vaikka vettä satoi taivaan täydeltä. Sateenhan luvataan tuovan onnea. Pariisissa toisensa tavanneet Anna ja Tanguy asuvat nykyään Käpylässä. Käpylä-Seurasta Vuoden Kotiseutuyhdistys Suomen Kotiseutuliitto on valinnut Käpylä-Seuran Vuoden Kotiseutuyhdistykseksi. Käpylä-Seura on tehnyt loistavaa työtä, sanotaan perusteluissa. Kerromme tästä aiheesta enemmän seuraavassa Käpylä-lehdessä. Tieto nimityksestä tuli juuri, kun tämä lehti oli menossa painokoneeseen. Koskelantie 9 • Puh. 757 2954 • Katso lisää www.oldsophie.fi Ma-Pe 10-15 maistuvan maittava LOUNASBUFFET 10 50 SOITA ja NOUDA ruokaa kotiin tai TILAA Woltin ja Foodoran kautta kotiosoitteeseen Take away mahdollisuus! AURINKOINEN TERASSI AURINKOINEN TERASSI Aukiolot rajoitusten mukaan Infoa kotisivulta www.oldsophie.fi L O U N A S A N N O K S E T A R K I S I N K L O 1 1 1 4 1 , 9 € T A K A P I H A N I S O T E R A S S I A V A T A A N K E S Ä K U U S S A . B I S T R O & B A R M Ä K E L Ä N K A T U 8 7 , 6 1 H E L S I N K I T E R V E T U L O A !
Vanhat ja nuoret 2.6.2021 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 70. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla KUN PAPPANI TÄYTTI 90 vuotta, kysyin häneltä, miten hän haluaisi syntymäpäiväänsä muistettavan. En minä enää tässä vaiheessa mitään tarvitse. Nuoret, jotka ovat elämänsä alussa, tarvitsevat enemmän, hän vastasi. Vuonna 1907 syntynyt pappani oli suoraselkäinen ja jäyhä pohjalaismies, joka ei ollut puhunut tällaisia ajatuksiaan julki aiemmin, joten olin vähän yllättynyt. Toki hän oli aina valmis auttamaan kaikkia, joskus ihan rasittavuuteen saakka, ajattelin nuorena. Hän oli sen tyypin mies, joka ilmaisi niin rakkautensa kuin vihansakin työllä. Mykkänä hän paukutti vasaraa ja sen kolkkeesta sai päätellä kulloisenveteraanitovereitten kanssa puuhastellessa ja autellessa veljiä, joita ei vieläkään jätetty. Mietin, miten papan toive voitaisiin huomioida ja suunnata lahjoitukset nuorille tavalla, jonka pappa hyväksyisi. Oli kuitenkin selvää, ettei hän mitään “Piiklessejä ja muita pitkätukkia” halunnut tukea. Sitten keksin. Soitin Hyrylän varuskuntaan ja kysyin, oliko heillä stipendirahastoa. Ei ollut. Mutta sellainen voitiin perustaa. Niinpä sitten papan syntymäpäivän jälkeisessä kotiutumisjuhlassa parikin Hyrylän varuskunnan nuorta varusmiestä sai stipendin. Pappa istui siellä eturivissä kunniavieraana. Suurin osa lahjoituksista oli tullut Järvenpään Rintamamiesveteraaneilta. Näiltä muilta lähes ja yli yhdeksänkymppisiltä ukoilta! Valitettavasti Hyrylän varuskunta lakkautettiin ja stipendirahastokin siinä samalla. Sain sieltä puhelun, jossa pyydettiin vanhuksia lopettamaan rahalähetykset. He kun olivat sitipendirahastoa kartuttaneet vielä vuosia papan poismenon jälkeenkin! Se oli raskas tehtävä: viedä vanhuksille pyyntö lopettaa nuorten auttaminen! Pappojen kanssa jutellessa korostui se, että he yhä ajattelivat tulevaisuutta. Seuraavalle sukupolvelle he olivat Suomea jälleenraMuista olla tarkkana kuntavaaleissa kin mielentilan. Elämä ja kasvatus olivat muovanneet hänet sellaiseksi kuin hän oli. Vakava, vaativa ja työteliäs, ja sitä samaa meiltä nuoremmiltakin edellyttävä. Pappa oli kuitenkin nuorena ollut yhtä levoton sielu ja seikkailuille altis kuin kuka tahansa teini-ikäinen. 17-vuotiaana hän oli karannut kotoa, väärentänyt isänsä nimen lupalappuun, jotta pääsi alaikäisenä armeijaan. Komea luurankotakki houkutteli hänet ratsuväkeen. Niin hän salaa matkusti Helsinkiin Pohjanmaalta. Kasarmi hevostalleineen oli nykyisen Kampin keskuksen paikalla. Alokasajan jälkeen pappa siirtyi Hyrylän varuskuntaan. Varusmiespalvelus kesti pitkälti toista vuotta, eikä sieltä käyty lomilla välillä. Ei hän toki Pohjanmaalle olisi uskaltanut mennäkään, siitä piti hänen isänsä kiukku huolen. Nuorena aviomiehenä ja isänä hän joutui lähtemään sotaan isänmaata puolustamaan, kuten muutkin miehet. Kaikista niistä raskaista vuosista hän selvisi hengissä, haavoittuen vain lievästi. Jälleenrakennuskaan ei ollut helppoa sen enempää Suomelle kuin sen kansalaisillekaan. Työhulluus auttoi tätä sukupolvea kestämään. Pappa oli aktiivinen rintamamiesveteraaneissa. Varsinkin mummin kuoleman jälkeen päivät täyttyivät OLEN KIINNOSTUNEENA seurannut eri puolueiden ja liikkeiden kuntavaaliteemoja. Tulevalla valtuustolla on päätettävänään suuria asioita, jotka koskettavat jokaista kaupunkilaista jollain tavoin. Päiväkotija kouluasiat ovat lapsiperheille tärkeitä ja kaikkia käpyläläisiä koskettavat ajankohtaiset kaupunkiympäristöön liittyvät teemat, kuten esimerkiksi kaavoitus. Millaisessa Käpylässä haluamme tulevaisuudessa asua? Pysyykö Käpylä edelleen puutarhakaupunginosana vai väistyvätkö jäljellä olevat luontoalueet, kuten Taivaskallio ja Louhenpuisto vähitellen tiivistämisrakentamisen ja kaupunkibulevardien tieltä? Miten käy kaavoituksen kohteena oleville Otto-Iivari Meurmanin eli paloaseman puistolle ja Onnenpuistolle? Yleiskaava 2050 on määritellyt Helsingin kaupungin kaavoitusstrategian pitkälle tulevaisuuteen ja avainsana on kaupungin tiivistäminen. Strategia perustuu kasvuennusteeseen, jossa väkiluvun arvioidaan kasvavan 860 000 vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi Helsingissä asuminen on nykyään kallista. Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat tietyillä alueilla karanneet käsistä ja tähän on sanottu tiivistämisrakentamisen olevan ainoa oikea ratkaisu. (Tätä näkemystä on myös kyseenalaistanut esimerkiksi uusi Ympäristöliike Helsinki). Sitä mukaa, kun vanhojen kaupunginosien luontoja virkistysalueita on kaavoitettu kerrostalorakentamiselle, on myös herännyt kaupunkilaisten vastustus. Eikä syyttä. Ei ole samantekevää, minkälaisessa ympäristössä asumme. Lähimetsien ja virkistysalueiden merkitys on asukkaille suurempi kuin on osattu kuvitella. Väljä kaupunkirakentaminen, jossa on otettu huomioon asuinympäristön viihtyisyys, inhimillinen mittakaava ja luonto, ovat vetovoimatekijöitä. Tämä selittää myös Käpylän suurta suosiota asuinalueena. Aiommeko suostua nyt siihen, että meiltä viedään jotain arvokasta, josta olemme kaikki nauttineet? Pohjolanaukio ja Otto-Iivari Meurmanin eli paloaseman puisto lippakioskeineen on käpyläläisten suosima kohtauspaikka. Puistossa on järjestetty puistojumppaa, piknikkejä, kirpputoreja, ulkoilmakonsertteja. Juuri sellaista virkistystoimintaa, joka kokoaa ihmiset yhteen. Nyt tuo puisto on kuitenkin uhattuna, koska pienen 150 oppilaan ruotsinkielisen koulun tilalle on suunnitteilla uusi, massiivinen, 500 oppilaan koulurakennus. Toteutuessaan tämä rakennus tulee ulottumaan nykyisen lasten leikkipaikan päälle, lähes puiston nurmikolle asti. Puisto ei ole tämän jälkeen enää sama, ei myöskään Pohjolanaukio. Kukaan ei varmaankaan sinänsä vastusta koulua, mutta monia ihmetyttää, miksi samaan aikaan on tarkoitus purkaa 500 metrin päästä vanha Onnentien koulurakennus ja muuttaa se kerrostaloksi. Onnenpuisto on myös mukana kaavaehdotuksessa, sitäkin uhkaa ehkä pienentäminen. Miten käy Taivaskallion, joka alkaa Onnentien koulun takaa kulkevan Kuutamotien toiselta puolelta. Tuleeko siitä epävirallinen parkkialue uusille kerrostaloasukkaille? Tässä lehdessä on kysytty kuntavaaliehdokkailta heidän mielipiteitään mm. näistä asioista. Muista sinäkin kysyä itsellesi tärkeistä asioista omalta ehdokkaaltasi ja ota selvää myös puolueen/liikkeen ajamasta strategiasta, koska äänesi menee puolueelle. Tiivistäminen vai kaupunkiluonnon säilyttäminen? Vanhojen kaupunginosien vetovoima ja viihtyisyys? Päiväkotija koulutilojen tulevaisuus? Käpylään oma kylätila? Osallistu myös Käpylä-Seuran ja Kanta-Helsingin Omakotiyhdistyksen järjestämään vaalipaneeliin 3.6. ja kuule ehdokkaiden mielipiteitä suoraan. SIRKKU LEPISTÖ Käpylä-Seuran hallituksen jäsen KUVIEN KATSOMINEN on niin kiehtovaa, että sellaisia luotiin alkeellisilla tavoilla ennen piirtoheittimiä ja diaheijastimia. Minun piti oikein miettiä, mitä me teimme? Ainakin silloin kun Aku Ankka alkoi ilmestyä, levisi lasten joukossa vähän vaarallinenkin leikki. Kynttilät valettiin 50-luvun alussa aineesta, joka suli varsin näyttävästi. Akkarista leikattiin kuvia ja kynttilää kallistettiin niin, että liekki sai aikaan kuumia pisaroita. Niitä sitten tiputettiin kuvien päälle. Jotkut polttivat siinä näppinsä, toisilta paloi otsatukka ja joiltain jotain pahempaa. Kun kuuma tahna oli jäähtynyt, paperi irrotettiin siitä ja kuva oli siirtynyt paksuun möttiin. Ne eivät olleet erityisen hauraita, joten niillä voi leikkiä. Vaihtelimme kuvien järjestystä ja keksimme uusia juonia. Joukolantie 3:n isot pojat Haaparinteen Kari, Vuorion Simo ja Valkosen Timo osasivat tehdä kenkälaatikosta projektorin peilien avulla. C portaassa oli lyhyt kellarinkäytävä ja sen takaseinään he heijastivat erilaisia kuvia, joita olivat leikelleet lehdistä tai piirtäneet. Pikkukakarat istuivat likaisella lattialla ja näkivät ihmeellisiä asioita ympäri maailmaa. Pian ilmestyivät Wiew Masterit, joiden sisään laitettiin pahvikiekko, jossa oli kuvia, joita tirkisteltiin pienen reiän kautta. Meillä on vieläkin yksi kiekko, mutta ei laitetta, millä katsoa sitä. Mutta monet meistä saivat nähdä elämänsä ensimmäisen oikea leffan 3-4 vuotiaana, kun taksinkuljettaja Martti Vuorio näytti heidän eteisessään Meidän sakki -elokuvia ja Ohukaista ja Paksukaista. Sen jälkeen isommat lapset ottivat pikkukersat mukaan Rioon, jos siellä näytettiin pätkis, johon kuului myös Disneyn piirrettyjä. Huuskosen täti laski ilmaiseksi sisään niin pienet, joille ei tarvinnut antaa omaa istuinta. Kun väkeä tuli liikaa näytökseen, meidät pikkuiset komennettiin eteen lattialle, josta sitten niskat kipeinä tuijotettiin ylös valkokankaalle. Siihen kokemukseen verrattuna Kino Käpylän pitkä valkokangas oli hurjan moderni ja istuimet ihanan pehmeitä. Mutta silloin taidettiin elää jo 60-luvun alkua. Ensimmäinen televisio ilmestyi keksijä Valio Hytösen perheeseen jo 50-luvun lopulla. Siitä lähtien äiti, veljeni ja minä jännitimme joka lauantai, kutsutaanko meidät Välläreiden kanssa sitä katsomaan. Tarvajärven laatikkoleikki jäi mieleen ja se, että elävä alligaattorin poikanen pyrki puremaan varpaita. Kun muut käpyläläiset ahtautuivat Koskelantiellä olevan sähköliikkeen näyteikkunan eteen katsomaan ohjelmaa, jonka he näkivät mutta eivät kuulleet, me tunsimme olevamme etuoikeutettuja. Meidän rapussamme ensimmäinen televisioantenni viritettiin sitten meidän parvekkeellemme. Olimme olleet veljeni kanssa kesätöissä ja säästäneet rahaa. Ostimme töllöttimen ilman äidin lupaa. Hän ei ollut asiasta iloinen, sillä televisioluvan maksaminen jäi hänelle. ATA HAUTAMÄKI kirjailija Muistoja Käpylästä Halvat huvit kentaneet. Nuoria, omaa jälkikasvuaan, ajatelleet. Se oli heillä niin selkärangassa, että he vieläkin pienistä eläkkeistään olivat halunneet tukea nuoria varusmiesten stipendien kautta. Kuntavaalien alla puhuttiin suurista teemoista, joista nämä vaalit koostuisivat, joista pitäisi puhua. Niitä olivat varsinkin vanhustenhoito sekä nuorten pahoinvointi, joka niin hirvittävällä tavalla nousi esiin itsenäisyyspäivän aikaan täällä Käpylässä. Rakentamisbuumin puolustamisen ja vastustamisen ohella meidän pitäisi myös muistaa, mitä edelliset sukupolvet ovat meidän hyväksemme tehneet ja huolehtia, että he saavat kunniallisen vanhuuden. Emme saa unohtaa vanhojamme, vaikka veteraaneja ei enää paljon ole jäljellä. Meidän pitää myös muistaa tulevaisuuden tekijät ja äänestää päättäjiksi sellaisia, jotka huolehtivat tarpeellisista resursseista nuorillemme. Päättäjät, ja mekään, heidän äänestäjänsä, emme saa jättää veljiä. Meidän veljemme ovat vanhuksia, lapsia, nuoria, yksinäisiä ihmisiä. Mitä me teemme hienoilla seinillä, jos niiden sisällä voidaan huonosti? EIJA TUOMELA-LEHTI kapylalehti@outlook.com Kiinteistömaailma Oulunkylä Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Petri Heikkilä LKV., rak.ins. 0400 612 320 Rakennusinsinööri, tarkka ja fiksu. Luotettavaa toimintaa, kokemusta ja varma ote. “Se tehdään, mikä luvataan.” ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! KÄPYLÄN KIRJASTOYHDISTYS on viettänyt hiljaiseloa puoli vuotta. Hallitus on ollut valmiudessa järjestää kirjailijavierasiltoja lyhyelläkin varoitusajalla. Mutta maltetaan vielä kesän yli, eiköhän sitten kokoonnuta taas joukolla elämysten äärelle. Sen verran uskallan luvata, että tiistaina, viimeinen elokuuta, vieraaksemme tulee Anni Kytömäki, joka pokkasi Finlandia-palkinnon romaanillaan Margarita. Kaksi viikkoa myöhemmin Puu-Käpylä 100 v -juhlakirjan tekijät astuvat lavalle. Siitä eteenpäinkin on ohjelmaa valmisteltu, mutta palataan siihen elokuun lehdessä. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 26. toukokuuta varsin koruttomasti: pieni joukko yhdistyksen jäsenkuntaa kokoontui peruskoulun pihalle hyväksymään menneen vuoden toimintakertomuksen ja keskustelemaan tulevista hankkeista. Vuotta 2022 on syytä alkaa pohjustamaan jo nyt, sillä silloin tulee 20 vuotta alueen asukkaiden taistelusta, jolla saimme pitää lähikirjastomme – ja samaan syssyyn perustettiin Käpylän kirjastoyhdistys. ELINA SAKSALA Käpylän kirjastoyhdistyksen pj. Ovien avautumista odotellessa Asuntokauppaa ja yrittäjyyttä 20 vuoden ajalta. Markku hallitsee vaativammatkin kiinteistönvälitystehtävät. Taistelijasielu sydäntä lähellä ovat asiakkaat ja oma tiimi. Puu-Käpylä 100 vuotta -kirjan tekijät esiintyvät Käpylän kirjastossa syksyllä.
2.6.2021 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy elokuun 18. päivä. Aineisto toimitukseen 6. elokuuta mennessä. Käpyläläiset yhdistykset vetosivat kaupunkiympäristölautakuntaan olla myymättä kylätilaksi toivottua entistä poliisitaloa HELSINGIN Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla oli 18.5.2021 päätösesitys yhdentoista kaupungin omistaman kiinteistön myynnistä. Mukana oli muun muassa käpyläläisten kylätilakseen toivoma kiinteistö Pohjolankatu 3-5:ssä, Kumpulassa sijaitseva Villa Novilla sekä Metropolian koulurakennus Vanhankaupunginkosken vieressä. Valtuutettu Atte Kalevan (kok) esityksestä koko esitys päätettiin jättää pöydälle. 25.5. kokouksessa kaupunkiympätistölautakunta päätti myydä listalla olleista rakennuksista kymmenen. Pohjolankatu 3-5 lähetettiin uuteen kästittelyyn. Käpyläläisten kamppailu kylätilastaan jatkuu. Pellava, Novilla ja Metropolia Kaupunkiympäristölautakunta esitteli 18.5. kokoukselle suunnitelman alla mainittujen rakennusten tai kiinteistöjen myymiseksi. Suunnitelman mukaan myyntipäätös koskee seuraavia rakennuksia: Pohjolankatu 3, Käpylä Metropolia (Tavi), Hämeentie 161, Arabia, Itäreimarinkuja 2, Vuosaari, Itäreimarinkuja 4, Vuosaari Franzenin torppa, Tiilentekijänmäki Kaivoshuvila, Koirasaarentie 25 Tornihuvila ja Alppimaja, Koirasaarentie 27 Nuottaniemen huvilat, 4 kpl, Lahdensivunpolku 1016 Taidetalo, Unikkotie 4, Pukinmäki Klaukkalanpuiston puutarhan kerhorakennus. Myynnin valmistelua jatketaan Villa Novillan, Kumpulantaival 11 sekä Nummela Sanatoriumin, Röykkä, osalta. Esittelijän, kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Ahon, mukaan Kaupunginhallituksen 22.6.2020 (§ 400) hyväksymän Helsingin kaupungin toimitilastrategian linjaukseen nro 6 mukaan kaupungilla ei ole tiloja, joita se ei tarvitse itse omassa käytössään tai joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä tai pitkän tähtäimen palvelutilatarpeita. Suunnitelmassa esitetyt, myytäväksi tulevat kohteet on käsitelty keväällä 2020 rakennusten arvottamistyöryhmässä ja päätös kohteiden asettamisesta myyntiin on ollut yksimielinen. Pohjolankatu 3-5, Käpylä Rakennus: Myydään Maa-alue: Vuokrataan Rakennuksen käyttötarkoitus: Lasten päiväkodit Rakennettu: 1925 Kokonaisala 268 m2 Tontti jaettava kahdeksi ennen rakennuksen myyntiä tai myydään yhdessä kaavoitettavan lisärakennusoikeuden kanssa. Kaavan mukaan tontti YS käytössä. Kaavoituksen yhteydessä harkittava käyttötarkoituksen muutosta. Hämeentie 161. Arabia Rakennus: Myydään Maa-alue: Vuokrataan Rakennuksen käyttötarkoitus: Koulukiinteistö Rakennettu: 1958 Kokonaisala 5 729 m2 Rakennuksen jatkokäyttö vaatii mittavia kunnostustöitä. Kaavoituksen yhteydessä harkittava käyttötarkoituksen muutosta. Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa.Rakennuksessa suoritettavien korjaustöiden on oltava sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistorialliseti arvokas luonne säilyy. Villa Novilla, Kumpulantaival 11, Kumpula Rakennus: Myydään Maa-alue: Vuokrataan Rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinrakennus Rakennettu: 1901 Kokonaisala: 194 m2, sr-3 Rakennuksen jatkokäyttö vaatii mittavia kunnostustöitä. Ostaja hakee yhdessä kaupungin kanssa käyttötarkoituksen muutoksen sovittuun tarkoitukseen. Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain mikäli siihen on pakottava syy. Kaupunkiympäristölautakunta päätti myydä 10 kaupungin omistamaa kiinteistöä Kumpulassa sijaitseva Villa Novilla on ollut asumattomana jo usean vuoden. Kuva Toivo Koivisto KIRJELMÄ , joka kaupunkiympäristölautakunnalle ja kulttuurinja vapaa-ajanlautakunnalle lähetettiin Käpylästä: Kaupunkiympäristölautakunnalle Kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunnalle Asia: Pohjolankatu 3-5 talon vuokraaminen / myyminen Aiempiin yhteydenottoihimme viitaten vetoamme, että Kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa 18.5.2021 esityslistan kohdassa 11 poistettaisiin toistaiseksi kohteen Pohjolankatu 3 myyminen ja sen sijaan: 1. Selvitettäisiin, onko kohde mahdollista kunnostaa kaupungin toimesta OmaStadi -hankkeena tai muulla tavoin Käpylän asukastilaksi. 2. Selvitettäisiin, onko kohde mahdollista vuokrata useille yleishyödyllisille yhteisöille, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa asukastilan hankkimisesta ja sen ylläpitämisestä Käpylässä. 3. Selvitettäisiin, voidaanko kohde myydä edellä mainituille yhteisöille neuvottelumenettelyllä. Tällaisesta on ennakkotapaus vanhan lakkautetun Tapanilan alakoulun osalta, joka myytiin vuonna 2018 asukastilaksi Tapanilan kylätila ry:lle neuvottelumenettelyllä. Talo ympäristöineen on suojeltu ja kaavoituksessa tarkoitettu yksinomaan yhteisölliseen käyttöön. Vireä 100-vuotias kaupunginosa Käpylän kaupunginosan perustamisesta tuli 2020 täyteen tasan sata vuotta. Kaupunginosassa on nyt noin 8000 asukasta, mutta määrä kasvaa lähivuosina huomattavasti täydennysrakentamisen myötä. Kaupunginosassa on erittäin vireää ja monipuolista harrastustoimintaa, mutta siellä ei ole tällä hetkellä sopivia ja kaikille avoimia kokoontumistiloja Asukastiloilla on todettu olevan huomattava merkitys mm. syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kylätilayhdistys ja monet muut käpyläläiset yhdistykset asettivat tämän Pohjolankatu 3-5:teen kohdistuvan tavoitteen vuoden 2019 OmaStadi -hankkeeksi ja uudelleen 2020/2021 OmaStadi-hankkeekseen. Kylätilayhdistyksen edustajat ovat toistuvasti esittäneet kiinteistön poistamista myyntilistalta, ja ovat myös hakeneet vaihtoehtoja siltä varalta, että ensisijainen tavoite Helsingin kaupungin omistamasta ja ylläpitämästä asukastalosta ei toiveiden vastaisesti voisikaan toteutua. Yhdistykset jättivät 22.5.2020 Kaupunkiympäristölautakunnalle esityksen, että talo vuokrattaisiin Käpylän Yhdyskuntaklubi ry:lle tai se myytäisiin mainituille yhdistyksille neuvottelumenettelyllä. Esitykseen ei saatu minkäänlaista vastausta. Tavoitetta tukevaan kansalaisadressiin on saatu 1595 allekirjoitusta, joka on noin 20 % Käpylän asukasluvusta. Käpylä-Seura, Käpylän Kylätilayhdistys ja Käpylän Yhdyskuntaklubi ovat esittäneet, että Kaupunkiympäristölautakunta/Tilakeskus keskeyttää siksi kaikki toimenpiteet Pohjolankatu 3-5 toimitilan myymiseksi, kunnes OmaStadi 2020 -äänestys on käyty ja sen lopputulokset ovat selvinneet. Käpylässä nuorisoja kerhotoimintaa harjoittava Käpylän Yhdyskuntaklubi ry on menettänyt vuokranantajan toimenpiteistä johtuen toimitilojaan ja olisi halukas vuokraamaan korvaavaksi tilaksi Pohjolankatu 3-5 talon. Kylätilayhdistys ja Yhdyskuntaklubi ovat myös alustavasti sopineet talon yhteiskäytöstä siinä määrin kuin se sopisi Yhdyskuntaklubin toimintaan ja Helsingin kaupunki tämän yhteiskäytön hyväksyisi. Kylätilana talo palvelee juuri sitä yhteisöllistä ja monipuolista toimintaa, jota kaupunki on sitoutunut edistämään ja jota hankkeessa mukana olevat käpyläläiset järjestöt ja Käpylän asukkaat tarvitsevat ja toivovat. Helsingissä 16.5.2021 Heikki Takkinen toim.joht. Tintti Karppinen, puh.joht. Pekka Haltia, puh.joht. Käpylän Yhdyskuntaklubi ry Käpylä-Seura ry Käpylän Kylätilayhdistys – Byhusföreningen Kottby ry Aino Halonen puh.joht. Käpylän peruskoulun vanhempainyhdistys Mukana kylätilahankkeessa ovat seuraavat käpyläläiset järjestöt sekä 1600 kylätilavetoomuksen allekirjoittajaa (adressit luovutettu apulaispormestari Anni Sinnemäelle 27.10.2020): Käpylä-Seura ry Lions Club Käpylä Käpylän Kylätilayhdistys Byhusföreningen i Kottby ry Käpylän Sosialidemokraatit ry Käpylän seudun ympäristöryhmä Käpylän Yhdyskuntaklubi ry SVS Käpylän osasto Druzhba ry Kanta-Helsingin Omakotiyhdistys ry Käpylän kirjastoyhdistys ry Käpylän Kulttuuriyhdistys ry Käpylän Musiikkiopisto Käpylän seniorit ry Käpynet-yhteistyöverkosto Käpylän Pallo ry Vipuset-Helsinki ry -eläkeläisyhdistys Käpylän vanha poliisitalon ja entisen päiväkoti Pellavan kiinteistö sijaitsee Pohjolankatu 3-5 suurella tontilla, jonka kaupunki haluaa jakaa kahteen osaan ja myydä vanhan rakennuksen. Uudelle tontille uusi omistaja saisi rakentaa vastaavanlaisen uudisrakennuksen. Kuva Eija Tuomela-Lehti Arvoisat Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet! Toteamme tyydytyksellä, että lautakunta jätti kokouksessaan 18.5.2021 muiden rakennusten lisäksi myös Pohjolankatu 3:ssa sijaitsevan rakennuksen myymisen myöhemmin käsiteltäväksi. Esitämme, että kyseisen kohteen myynti palautettaisiin lautakunnan kokouksessa 25.5.2021 uudelleenvalmisteluun ja saatteeksi lisättäisiin, että kohde voitaisiin myydä neuvottelumenettelyllä niille yleishyödyllisille yhteisöille, jotka jo aiemmin ovat usein eri tavoin esittäneet kohdetta Käpylän asukastilaksi. Kohde on kaavoitettu yksinomaan yhteisölliseen käyttöön ja kaupunginosassa on huutava tarve kaikille avoimesta asukastilasta.. Esitämme edelleen, että uudelleenvalmistelulle annetaan riittävän pitkä aika, jotta mainitut yhdistykset saavat järjestymään kaupan rahoituksen. Käpylän Kylätilayhdistys Byhusföreningen i Kottby ry Kaupunkiympäristölautakunta päätti palauttaa kokouksessaan 25.5. Pohjolankatu 3-5 uudelleenkäsittelyyn. Pohjolankatu 3-5 uuteen käsittelyyn. Metropolia-koulurakennus, Hämeenkatu 161, Arabia. Kuva Eija Tuomela-Lehti
4 K äpylä-lehti 2.6.2021 Kuntavaalit 2021 KUNTAVAALIT 2021 järjestetään tänä keväänä touko-kesäkuussa. Ennakkovaalit alkoivat 26.5.2021. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13.6.2021. Tulokset vahvistetaan 16.6.2021. Uudet valtuustot aloittavat työnsä 1.8.2021. Käpylä-lehti lähetti alla olevat Käpylän kannalta tällä hetkellä tärkeimmät kysymykset kaikille Helsingin valtuustoryhmille, sekä lisäksi pienryhmille, jotka ovat asettaneet ehdokkaita tämän kesän kuntavaaleihin. Saimme vastaukset kahdeksalta puolueelta / ehdokkaalta. Jätimme vastaajan valitsemisen ryhmän päätettäväksi. Ohessa ovat sekä kysymykset että saamamme vastaukset. Käpylä-Seura ry ja Kanta-Helsingin Omakotiyhdistys järjestävät Käpylän Vaalipaneelin torstaina 3.6. kello 18 Onnenpuistossa, Onnentie 18. Tilaisuudessa keskustellaan ehdokkaiden mielipiteistä alla olevien kysymysten ohella myös muista tärkeistä aiheista. Tilaisuuteen ovat tulossa kuntavaaliehdokkaat: Otto Meri, Kokoomus Otso Kivekäs, Vihreät Eveliina Heinäluoma, SDP Mia Haglund, Vasemmistoliitto Nuutti Hyttinen, Perussuomalaiset Mattus Kostamo, Keskusta Björn Månsson, RKP Tiina Parkkinen, KD Mika Välipirtti, Ympäristöliike Helsinki Yrjö Hakanen, SKP, Asukkaiden Helsinki Kysymykset: 1) Käpyläläiset ovat pyytäneet kaupungilta mahdollisuutta saada ostaa tai vuokrata Pohjolankatu 3-5 asukastilaksi. Kaupunki ei ole suostunut selvittämään mahdollisuutta. Tulisiko asukkaiden pyrkimystä saada oma kylätila tukea? Jos ei, mistä ehdotat, että käpyläläiset saavat oman kylätilan? 2) Käpylä-Koskelassa on pulaa koulutiloista: Koskelan ala-aste on niin täynnä, että 3. 4. luokkaa käyville on kunnostettu koulutila K-Market Masurkan yläkerrassa. Tilassa ei ole ruokailumahdollisuutta, ulkona pihaa välituntia varten ja sisäänkäynti on kaupan kuormapurkuja lastausalueen vieressä. Uusi koulurakennus valmistuisi aikaisintaan 2024. Useat koulutilat ovat menossa korjaukseen, mutta Onnentie 18 koulu on myyty Kojamolle. Se halutaan muuttaa kerrostaloksi, vaikka sitä voitaisiin käyttää koulutilana edelleen. Koulun lahjoitustestamentissa toivottiin sen säilymistä kouluna. Tulisiko Onnentie 18 koulu säilyttää mielestäsi kouluna vai rakentaa paikalle uusi kerrostalo? 3) Otto Meurmanin puisto on käpyläläisten tärkeä kohtaamispaikka. Se täyttyy kesäisin piknik-seurueista, siellä järjestetään kirpputoreja. Sen voi sanoa toimivan Käpylän "keskuspaikkana". Kaupunki on viemässä eteenpäin kaavasuunnitelmaa, jossa puiston reunalla oleva matala koulurakennus, Kottby Lågstadieskola puretaan ja tilalle rakennetaan 4-5 kerroksinen koulurakennus. Tämä lohkaisee myös puolet puistosta ja muuttaa aukion luonteen täysin. Mitä mieltä olet suunnitelmasta? 4) Nuorison pahoinvointi on näkynyt Käpylä / Koskelassa karmealla tavalla. Mitä mielestäsi pitäisi tehdä nuorison tilanteen parantamiseksi? Kysymykset SIRKKU LEPISTÖ EIJA TUOMELA-LEHTI Kuvat Ehdokkaat / Puolue MIA HAGLUND Vasemmistoliitto 1. Mielestäni Pohjolankatu 3-5 voisi sopia hyvinkin kylätilaksi. Ongelma on rakennuksen kunto ja sen tarvitsemat korjaukset, jotka maksaisivat luottamushenkilöille esitetyn arvion mukaan noin 350 000 euroa. Kaupungin on mielestäni ensisijaisesti neuvoteltava asukkaiden kanssa ja myydä rakennus kylätilaksi jos toteuttamiskelpoinen korjaussuunnitelma saadaan aikaan. On myös odotettava Oma Stadi -äänestyksen tulosta, jos sen kautta olisi mahdollista saada rahoitusta hankkeelle. 2. Rakennuksen myyntivaiheessa on tehty sitoumus käyttötarkoituksen muuttamisesta asunnoiksi. Kuitenkin kuvailtu koulutilanne on täysin kestämätön. Tulisi vähintään selvittää, jos Onnentie 18 kiinteistön muutosta asunnoiksi voisi viivästyttää ja tilat ottaa koulukäyttöön kunnes uusi koulurakennus on valmistunut ja väistötilojen tarve helpottunut. 3. Uusi koulurakennus on tarpeellinen. Uusi rakennus tulisi kuitenkin sovittaa alueelle niin, että puistoon jää avara tunnelma eikä rakennus saa lohkaista puistosta merkittävää osaa. 4. Liian moni nuori joutuu syrjinnän, kiusaamisen ja kouluväkivallan uhriksi. On varmistettava, että niin oppilaat kuin koulun henkilökunta tuntevat koulun kiusaamisen vastaisen toimintasuunnitelman ja tietävät miten kiusaamistilanteissa toimitaan. Tärkeä osa työtä koulun paremman toimintakulttuurin puolesta on henkilöstön riittävyys sekä heidän yhdenvertaisuusosaamisen vahvistaminen täydennyskoulutuksen kautta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden puutteet on myös korjattava. YRJÖ HAKANEN Asukkaiden Helsinki -yhteislista 1. Ilman muuta kaupungin pitää olla valmis sopimaan Pohjolankatu 3-5:n vuokraamisesta tai myymisestä edulliseen hintaan asukastilaksi. Kaupunkiympäristötoimialan poliittisten päättäjien tulee selkeästi edellyttää tätä virkamiehiltä. Nythän virkamiehet eivät ole halunneet neuvotella, koska heillä on oma kaupungin strategioissa korostetusta asukaslähtöisestä toiminnasta poikkeava agenda myydä tontti ja sillä oleva rakennusoikeus johonkin muuhun käyttöön. 2. Tärkeysjärjestys on pahasti vialla, jos myydään kouluna toimiva rakennus sijoitusyhtiölle, vaikka alueella on pulaa koulutiloista. Eihän Helsingillä ole mitään pulaa rahasta, koronavuonnakin kaupunki teki 500 miljoonaa euroa ylijäämää ja pankkitileillä makaa ylimääräisiä rahoja 1,6 miljardia. Valmistelut asemakaavamuutoksesta, jolla Onnentie 18 tontti muutettaisiin asuntorakentamiseen, pitää lopettaa. Näin myös kiinteistön myynti Kojamolle peruuntuu. Onnentie 18 pitää säilyttää kouluna ja kunnostaa alueen muiden koulujen kunnostukseen sopivalla aikataululla. 3. Kottby Lågstadieskolan nykyisen rakennuksen tilalle ei ole syytä rakentaa niin isoa uutta rakennusta, että se leikkaa osan puistosta. Rakentamalla uusi koulu suunnilleen nykyisen matalan rakennuksen viemälle maa-alalle 3 – 4 -kerroksisena saadaan jo lisää koulutiloja ja puisto säilyy koskemattomana. 4. Nuorten pahoinvointiin on monia syitä ja vastaavasti tarvitaan monia toimia. Tärkeimpänä pidän sitä, että lasten ja nuorten elämään saadaan lisää aikuisia, jotka kuuntelevat, tukevat ja ovat mukana heidän kanssaan. Kaupungin tulee palkata lisää työntekijöitä niin kouluihin, päiväkoteihin, nuorisotyöhön, mielenterveyspalveluihin, lastensuojeluun kuin lapsiperheiden tukemiseen. Samalla on nuorille annettava lisää todellisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. EVELIINA HEINÄLUOMA SDP 1. Sdp näkee asukastoiminnan tukemisen erittäin tärkeänä ja olemme esittäneet asukasavustusten määrärahojen korottamista kaupungin budjetissa. Jokaisessa kaupunginosassa pitäisi olla maksuton tai edullinen asukastila, jota asukasyhdistykset ja erilaiset harrastusseurat voivat hyödyntää. Kyläja asukastoiminta tukevat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kaupungissa. 2. Kaupungin kannattaisi vielä huolella selvittää Onnentie 18 tilanne ja mahdollisuus käyttää nykyistä rakennusta koulutilana. Alueella asuu paljon lapsiperheitä ja tarve koulurakennukselle on suuri. 3. Uuden koulurakennuksen suunnittelussa on tärkeää, että kaavoitus tehdään niin että asukkaiden arvostamia puistoa ja aukiota pystytään säilyttämään mahdollisimman paljon nykyisessä muodossa. Kaavoitus on usein herkkää tasapainoilua olemassa olevien puistojen ja luontoalueiden säilyttämisen kanssa tässä on kaupungilla parannettavaa, jotta pystymme rakentamaan kestävää kaupunkiympäristöä. 4. Nuorten tekemien vakavien väkivallantekojen lisääntyminen on huolestuttavaa ja kertoo nuorten huonosta olosta. Osalle nuorista ongelmat kasaantuvat. Näiden nuorten tekemät rikokset ja väkivallan teot ovat luonteeltaan entistä vakavampia ja voivat johtaa rikolliseen elämäntapaan. Olennaista nuorisorikollisuuden ja nuorten tekemien väkivallantekojen ehkäisemisessä on rakentaa jokaiselle luottamus yhteiskuntaan ja omaan tulevaisuuteen. Viranomaisten tulee olla läsnä siellä missä nuoret ovat. Tämä tarkoittaa oppilaitoksia, sosiaalista mediaa ja kaupunkien keskustoja. Hieno esimerkki kohtaavasta työstä on Ankkuritoiminta, jota poliisi tekee yhteistyössä sosiaalitoimen, terveystoimen, nuorisotoimen ja myös oppilaitosten kanssa. Meidän tulee varmistaa, että viranomasilla ja oppilaitoksissa työskentelevillä opetusja tukihenkilökunnalla on riittävät resurssit, keinot ja aika puuttua lasten ja nuorten pahoinvointiin. RIINA LÄNSIKALLIO Keskusta 1. Kyllä. Kaupungin kannattaa tukea kaikin tavoin asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyden kehittämistä, ja kylätila / asukastalo antaisi siihen hyvän mahdollisuuden. 2. Koulurakennus ja piha tulee olla terveysvalvonnan hyväksymät. Onko tämä tarkastus tehty K-Masurkan tiloihin? Vieressä oleva lastauslaituri ja piha-alueen puuttuminen kuulostavat siltä, että tila ei ole soveltuva koulukäyttöön. Jos Onnentie soveltuu paremmin koulukäyttöön, niin sen olisi järkevää olla koulukäytössä vähintään siihen asti, kunnes uudisrakennus on tehty. Käpylän koulurakennusten peruskorjaamisessa ja uudisrakentamisessa on ollut tarpeettomia viiveitä. Kaupungin tulee edetä niissä pikaisesti. 3. On tärkeää, että huonokuntoisia koulurakennuksia puretaan, rakennetaan tilalle uusi tai peruskorjataan. Uudisrakennukset eivät saa nakertaa metsiä ja puistoja tavalla, jossa asukkaiden lähiluonto menetetään. Uskon, että hyvällä suunnittelulla voidaan korvata purettava rakennus, ja säästää lähiluonto. 4) Lasten väliseen kiusaamiseen on puututtava jo päiväkodeissa. Kouluissa ja päiväkodeissa tulee olla pienet ryhmät, jolloin puuttuminen myös kiusaamisen vaikeasti havaittaviin muotoihin käytännössä onnistuu. Päiväkotien ja koulujen yhteistyötä kotien kanssa tulee vielä tiivistää. Koulujen sekä päiväkotien oppilashuoltotyötä ja viranomaisyhteistyötä sosiaalitoimen, terveydenhuollon, nuoristotoimen ja poliisin kanssa on myös kehitettävä. BJÖRN MÅNSSON RKP 1. Ilman mutta tuen hanketta, josta olen hyvin perillä. Lapsuudessani talo oli paikallinen poliisiasema, sittemmin Steiner-päiväkoti, ja se soveltuisi todella hyvin asukastaloksi. Asun nykyään Tapanilassa, ja täällä asukkaiden perustama yhdistys sai ostaa kaupungilta vanhan puukoulun asukastaloksi. Ehdottaisin samaa mallia, viitaten tähän Mosan ennakkotapaukseen! 2. On todella valitettavaa, jos ei Onnentien koulurakennus voisi olla käytössä, ainakin uuden koulun valmistumista odottaessa. Budjettineuvotteluissa saimme sentään estetyksi Koskelan uuden koulurakennuksen lykkäämisen, jota valmistelussa oli ehdotettu (sama koski muuten ruotsinkielistä koulua, josta enemmän seuraavassa). Lahjoittajan tahtoa tulisi kunnioittaa! 3. Uuden koulun rakentaminen vanhan
5 K äpylä-Lehti 2.6.2021 paikalle on pakon sanelema, koska vanha rakennus (jossa muuten serkkuni kävivät koulua 1960-luvulla) on aivan liian pieni, kun oppilasmäärät ovat kasvaneet ja edelleen kasvamassa. Tiedän puiston hyvin, ja nyt kun Alko siirtyi vähän kauemmaksi se ei vissiin ole enää puistojuopottelijoiden suosiossa. Toivon mukaan uusi koulurakennus pystytään tontilla sijoittamaan niin, että se mahdollisimman vähän supistaa puistoaluetta. Ja ehkä koulupihaa voisi jatkossa viikonloppuisin käyttää esim. kirppareiden tarpeisiin. 4. Tunnetun äärimmäisen traagisen tapauksen vuoksi ei pidä leimata Käpylää/Koskelaa turvattomaksi alueeksi, vaan ongelma on yleisempi. Kaikkia keinoja tarvitaan: nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämistä, vanhempien opastamista, koulujen kuraattorija muiden tukipalveluiden vahvistamista, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ja lastensuojelun resurssien lisäämistä sekä tiivistä yhteistyötä poliisin ja kaupungin eri toimijoiden välillä. Nuorten hyvinvointi on ihan kaikkien yhteisvastuulla. REETTA VANHANEN Vihreät 1. Vihreiden mielestä kaupunkilaisten asukastiloja ja osallisuutta pitää tukea. Olemme kaupunginhallituksessa esittäneet näiden avustusten korotuksia ja neuvotelleet talousarvioon lisämäärärahoja asukasosallisuuteen. Pohjolankadun tila on nyt tulossa myyntiin, joten olisi todella hienoa jos Käpylän alueen yhdistykset kokoaisivat voimansa ja ostaisivat tilan. Kaupunki on aiemminkin myynyt useita vanhoja taloja eri yhdistysten käyttöön, mm. Annalan kartanon. 2. Selvitimme tätä kokonaisuutta, mutta ilmeisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla nähdään, ettei tilalle ole niin toimivaa käyttöä kouluna. Tyhjänä oleville rakennuksille on tärkeää löytyä käyttötarkoitus. Helsinkiin tarvitaan myös lisää asuntoja ja Onnentien kohdalla ne täytyy sovittaa huolella ympäristöön. 3. Puisto tulee koulun suunnittelussa säilyttää mahdollisimman laajana. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on arvioinut, että koulu tarvitsee isommat tilat ja että koulun nykyinen tontti on uudelle koululle paras vaihtoehto. On koettu tärkeänä, että uusi tilavampi lähikoulu pysyy samassa paikassa. 4. Koronan aiheuttama poikkeustila on ollut lapsille ja nuorille pitkä ja raskas. Jälkihoitoon tarvitaan paljon tukea. Vihreissä olemme tällä kaudella ajaneet lisäresursseja kouluihin, lastensuojeluun ja mielenterveyspalveluihin. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa on aukkoja ja niiden korjaaminen on oleellista. Oireilevan lapsen tai nuoren on saatava apua omalla koulullaan. Vahvistetaan oppilashuollon resursseja ja ennaltaehkäisevää työtä mielenterveyden hoidossa. Kouluissa on saatu myös hyviä tuloksia tunneja vuorovaikutustaitojen opettamisesta lapsille ja nuorille. Koulun, sote-palveluiden ja nuorisotyön sekä poliisin yhteistyön on toimittava. Helsingissä on jo muutettu toimintamalleja ja tätä saumatonta yhteistyötä pitää jatkaa. Helsingissä aloittaa pian uusi lastenpsykiatrinen yksikkö koulujen ja perhekeskusten tueksi. Vihreiden aloitteesta perustetut matalan kynnyksen mielenterveyspisteet on saatava ympäri kaupunkia ja terapiaan pääsyä on helpotettava. DANIEL SAZONOV Kokoomus 1. Kaupunki pyrkii asukasosallisuusavustuksilla tukemaan asukastiloja eri puolilla kaupunkeja. Tämän avustuksen piiriin myös Käpylässä toimivalla yhdistyksellä on mahdollisuus pyrkiä hakeutumaan. Käpylän kyläyhteisö on vahva ja sillä on varmasti hyvät edellytykset yhteisen kylätilan pyörittämiseen. Kun Pohjolankatu 3-5 tila mahdollisesti tulee myyntiin, voivat eri tahot tehdä tarjouksen talosta. On kuitenkin todettava, että kaupunki ei ole enää varautunut kunnostamaan taloa, vaan se on tulevien omistajien asia. Mutta jos käpyläläisillä on tähän hyvä idea ja resursseja kunnostukseen, niin tämäkin mahdollisuus kannattaa kokoomuksen mielestä selvittää. 2. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan mukaan ko. rakennukselle ei ollut enää tarvetta kouluna. Onnentie 18 myynti oli osa suurempaa ratkaisua, millä mahdollistettiin Metropolian uudet tilat Myllypuroon. Onnentie 18 tehdyt suunnitelmat eivät kuitenkaan tyydytä kokoomusta sellaisenaan. Kyseisessä kohdassa on syytä välttää liian massiivista rakentamista. 3. Kottby Lågstadieskolan on hyvin huonokuntoinen rakennus ja tarve sen korvaamiselle on ollut ilmeinen jo pidempään. Se on myös kooltaan liian pieni. Kokoomus oli vahvasti sitoutunut budjettineuvotteluissa siihen, että rahoitus Kottbyskolanin hankkeen etenemiseen varmistetaan. Kun oppilaiden määrä lisääntyy, niin kouluille tarvitaan lisää tilaa. Hyvällä suunnittelulla on tärkeää turvata asukkaille tärkeät lähiviheralueet. Tämä on varmistettava jatkosuunnittelun yhteydessä. 4. Koskelan tapahtumat ovat järkyttäneet kaikkia meitä helsinkiläisiä syvästi. Kokoomus haluaa turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle oikeuden turvalliseen ja hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Vastuu sen toteutumisesta on aikuisilla. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee tuekseen vähintään yhden turvallisen aikuisen. Koulukiusaaminen ja -väkivalta ovat otettava vakavasti, eikä sitä saa sallia missään olosuhteissa. Kaupungin kiusaamisen vastainen ohjelma on otettava käyttöön kaikissa kouluissa täysimääräisesti. Yksikään tapaus ei saa jäädä selvittämättä. Lastensuojelun resurssit on pidettävä riittävinä ja perheiden on saatava tarvitsemansa tuki ja apu. Lapsia on pystyttävä suojelemaan kaikissa tilanteissa. Lasten ja perheiden avuntarve tulee huomata varhain. Myös mielenterveyden ongelmiin on saatava apua ajoissa. Siksi Kokoomus on ajanut eduskunnassa Terapiatakuu -kansalaisaloitteen hyväksymistä. Jokaiselle lapselle ja nuorelle tulee turvata mahdollisuus harrastaa. Tehdään koulujen pihat liikkumaan ja leikkimään innostaviksi ja kannustetaan ahkerampaan käyttöön koulupäivän jälkeenkin. MIKA VÄLIPIRTTI Ympäristöliike 1. Kannatan ehdottomasti Pohjolankatu 3-5 osoittamista asukkaiden kylätilaksi. Helsinki on myymässä juuri niitä kiinteistöjä jotka mahdollistavata asukkaiden toiminnan. Tämä on kokoomuksen, vihreiden ja sdp:n päätös, jolla kaupungin omaisuutta myydään. Se tehdään vastoin asukkaiden tahtoa. Vastustan kaupungin omaisuuden myymistä sijoittajille, kiinteistöt ovat asukkaiden, eivät puolueiden. 2. Onnentien koulu tulisi säilyttää kouluna. Syy myyntiin on sama kuin Pohjolankadun kiinteistössä ja kaikkialla Helsingissä. 3. Helsinki on alkanut käyttää puistoja rakennusmaana, se näkyy useissa kaupunginosissa Kalliosta Katajanokalle. Tätä ei voida sallia. Puistot ovat elintärkeä osa kaupunkia. Maankäyttö ja rakennuslaissa puistojen kaavoittaminen oli aikaisemmin kielletty, nyt se sallitaan. Helsingin tulee luopua puistojen kaavoittamisesta rakennuskäyttöön. 4. Helsingin suuret puolueet ovat toteuttaneet kaupungin toimintoja kurjistavaa tuottavuustavoitetta jo useamman vaalikauden. Tänä aikana kaikki toimialat ovat kurjistuneet. Kaikkein eniten siitä ovat kärsineet lastensuojelu sekä vanhustenhoito. Juuri ne ryhmät jotka tarvitsevat eniten tukea. Nuorten pahoinvointi ei poistu kuitenkaan vain rahalla. Meidän tulisi selvittää mihin yhteiskunnastamme ovat kadonneet myötätunto ja toisesta välittäminen. Torstaina 3.6.2021 klo 18:00. Verkossa ja korona-rajoitusten salliessa myös paikan päällä ? Onnenpuistossa, Onnentie 18, Helsinki. Aiheena mm. · Käpylän koulujen tilanne ja ajankohtaiset kaavoitusasiat Käpylässä · kaupunkilaisten aktiivisuus ja kaupunkitilan Þksu haltuunotto ? esimerkkinä ’Napakelkkagate’ ja Käpylän kylätila · kaupunkiluonnon ja kulttuuriympäristöjen tulevaisuus Helsingissä? ? Mia Haglund, Vas. Yrjö Hakanen, Asukkaiden Helsinki ? Eveliina Heinäluoma, SDP Nuutti Hyttinen, PS? Otso Kivekäs, Vihr. Mattus Kostamo, Kesk.? Otto Meri, Kok. Björn Månsson, RKP Tiina Parkkinen, KD Mika Välipirtti, Ympäristöliike Helsinki VERKKOTAPAHTUMANA ? lähetys löytyy: www.youtube.com/user/jibjorkl
6 K äpylä-lehti 2.6.2021 Meillä iloitaan elämästä. Olemme Helsingin seurakuntien perustama kotimainen säätiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan elämänmakuista elämää. Heseva-kodin palveluihin kuuluvat palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ympäri vuorokauden sekä lyhytaikainen hoito. www.gaius-saatio.? HESEVA-KOTI, KÄPYLÄ Larisa Kiljander, 050 461 6559 Hivenen lisää huulipunaa. Anna on lähdössä kävelylle, mutta ei toki ilman tavaramerkkiään. Meillä iloitaan elämästä. Olemme Helsingin seurakuntien perustama kotimainen säätiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan elämänmakuista elämää. Heseva-kodin palveluihin kuuluvat tavallinen palveluasuminen palvelutalossa omassa kodissa, tehostettu palveluasuminen ryhmäkodeissa ympäri vuorokauden, sekä päivätoiminta. Meille käyvät myös palvelusetelit (kotihoito ja ryhmäkotiasuminen). www.gaius-saatio.fi HESEVA-KOTI, KÄPYLÄ Paula Kivinen, 050 4655 089 Elämän makuista arkea yhteisöllisessä palveluasumisessa Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 Kiinteistömaailma Oulunkylä Susanna Stejskal myyntineuvottelija 040 556 4465 Iloinen ja empaattinen Susanna laittaa aina kaiken peliin. ”Esteet on tehty ylitettäviksi ja lopussa kiitos seisoo.” Myynnin tehopakkaus! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Reino Jääskeläinen LKV 050 368 0034 Eurooppalainen herrasmies ja suomalainen kiinteistönvälittäjäkonkari samassa paketissa! Charmikas Reiska, joka saa aikaan! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Miia Roivainen KiAT 050 331 4192 Terävä ja sähäkkä. Miialla on loistava aluetuntemus ja kokemusta vaikeammistakin kohteista. Kun asuntosi kaipaa nopeaa ja aikaansaavaa myyjää, valitse Miia! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! LÖYSIN MUISTIINPANOT isän 80-vuotispäivästä, hän asui vielä omassa kodissaan, vasta myöhemmin Hyvinkään Veteraanitalossa. Yhtä ja toista palautui mieleen, isän vastahakoisuus ja ison, pitkäikäisen evakkosisarussarjan dynamiikka. Kun syntymäpäivä lähestyi, ehdotin isälle juhlaa. ”Ei tarvihe, en mie niin tärkee ole”, hän vastasi. Minä pehmittämään sankaria, että höpsistä, jokainen joka täyttää 80 vuotta, on juhlan arvoinen, etenkin jos on sotinut viisi nuoruusvuottaan ja jos sattuu vielä olemaan minun isäni. ”Ka, jos ei tuu liikaa vieraita”, isä myöntyi lopulta, mutta kaksioon ei monta mahtuisi, eikä hän lähtisi muualle. Selvä, kutsuttiin vain lähimmät. Isällä, leskellä, oli naisystävä, kolme lasta, neljä lastenlasta ja muutama lapsenlapsi, omia sisaruksia kymmenen ja heillä puolisot, siis kolmisenkymmentä. Taas sankari vastusteli, tuolitkaan eivät riittäisi. Kutsuun vastattiin kiittäen, muutamilla oli este, yhteinen lahja päätettiin hankkia, televisio ja kaukosäädin. Kaikki eivät pääsisi, raportoin isälle, hyvä niin, tulijat mahtuisivat. Silloin isä jupisemaan, että mikä niitä vaivasi, kun eivät tule, ja minä vakuuttamaan, että juhla kyllä onnistuisi. Seurakunnan pitopalvelusta sai karjalanpiiraat ja pikkuleivät, tosin täytekakku oli rahatarkasta isästä liioittelua, varsinkin, kun hän ei itse piitannut makeasta. Yksi asia minua vaivasi: miten varmistaa juhlan sujuminen temperamenttisen väen kanssa ilman että tulisi sanomista tai joku uhkaisi poistua kesken kaiken. Aurinkoinen toukokuun päivä oli kylmä. Vieraat saapuivat, sisarukset miettivät päivänsankarille iloista virttä. Kirjailijasisko ehdotti ”Sen suven suloisuutta”, mikä herätti hilpeyttä, virsihän kuului kuolemaja iäisyysosastoon, silti kolmesta säkeistöstä tuli hyvä juhlalaulu 1500-luvun sanoin ja melodioin. Mainiota sekin, että kuoro löytyi omasta takaa. Suvivirteen päästessä pyrytti, lunta satoi koko veisuun ajan. Isä nousi pitämään puhetta, mainitsi korkean iän, suri voimien hupenemista, kiitteli vieraita. Kaikki liikuttuivat, myös hän itse. Sanoin että itke rauhassa, mekin itkemme, mutta silloin isä tulistui ja tiuskaisi: ”Kissanhäntä!” Vaikka isä oli voimakaspuheinen mies, hän ei kiroillut. Järein voimasana oli ”halvattu” – kiukku auttoi, puhe luisti. Mummi oli kertonut, että Martti-pojan syntyessä oli helle, niin että naapurinrouva huikkasi onnittelut ikkunasta ja nakkasi rotinat perään, paperipussin, jossa oli harvinaista herkkua, tuoreita tuontiomenoita. Pyysin vieraita kertomaan ”suahkunoita” isästä. Nuoremmalla veljellä oli monta liuskaa muisteloita, hän kertoi pitävänsä arvossa Martilta saamaansa tukea, kertoi siitäkin, että isä oli ukin hevosten ja auton lisäksi harrastanut monenlaista, oli kanootti, kilpapyörä, pikaluistimet ja miekkoja sekä viulu: uutta tietoa meille nuoremmille. Isän soittohaave ei toteutunut, mutta instrumentin ansiosta Sortavalan muusikkopojilla oli mainio syy tulla tapaamaan kauppiaan kahdeksaa kaunista tytärtä, no, osa vielä tyttösiä. Pianistisisar kertoi Martista, joka suutuspäissään tervasi hänen paksut palmikkonsa; upea tukka piti katkaista. Isä väitti vastaan, mutta muut vakuuttivat tapauksen todeksi. Kuten senkin että perheen maatilalla isä, polkupyörän mahdollisuuksia kokeillessaan, ajoi jyrkkää alamäkeä laiturilta järveen. Piti paikkansa, vahvisti isä, mutta totesi kokeen vaaralliseksi: oli henki mennä, samoin mieskunto, ja lapset jäädä syntymättä. Juhla onnistui, oli puhuttu ja naurettu, itketty ja laulettu. Ja melkein riidelty, kun sankari paheksui sisarusten kovaäänisyyttä. Aivan kuin suvussa kukaan kuiskaisi, varsinkaan hän itse. Silloinkin kun lehtinainen kävi haastattelemassa, kajautti isä komeasti: ”Minä laulan sun iltasi tähtihin”. Vasta sitten alkoi keskustelu. LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Juhlaa viettämässä R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 | rjkoy@kolumbus.fi Mäkelänkatu 78-82, 00610 Hki Anna ja Tanguy vihittiin koronaturvallisesti taivasalla Taivaskalliolla Osmontie 5, 00610 Hki Puh. 09 791 343 esperaoy@gmail.com Wolt ja Foodora Avoinna ma-su 10-23 Keittiö avoinna ma-to 11-20.45, pe 11-21.45, la 12-21.45, su 12-20.45 ANNA JA TANGUY Pinomaa-Danzé odottivat aikansa, että koronavirus häipyisi. Kun se ei kuitenkaan näyttänyt mitään merkkejä siitä, ei pariskunta enää halunnut viivytellä, vaan alkoi järjestellä häitään. Hääpaikaksi he keksivät Taivaskallion, jossa he saattoivat pitää pienimuotoisen vihkitilaisuuden koronaturvallisesti. Sulhasen perhe osallistui juhlaan videoyhteyden avulla. Anna Pinomaa ja Tanguy Danzé kohtasivat Pariisissa vappujuhlissa. Anna oli Ranskassa korkeakouluharjottelussa, kun Ranskan sisäministeriössä turvallisuusasioiden parissa työskennellyt Tanguy sattui samoihin juhliin yhteisten ystävien luona. Suomalaisiin Tanguy oli tutustunut 2011, kun hän oli ollut vaihdossa Turussa. Kun Anna palasi Suomeen, oltiin aluksi pari vuotta etäsuhteessa, jonka jälkeen Tanguy muutti Suomeen Annan luokse. Salahäät Ranskassa Annan ja Tanguyn hääpäivälle luvattiin sadetta ja tuulta, suoranaista myrskyä ja jopa lumisadetta. Onnea tuovaa sadetta riittikin, joten onnea riittänee vastavihityn parin elämässä. Hääjuhla oli todella upea, vakuuttaa Annan mummi Marjatta Häggblom. Oli telttakatos ja siellä suklaata sekä kuohuviiniä. Taivaskalliolla mahtui hyvin juhlimaan turvavälejä pitäen. Odotuksemme päivälle olivat yksinkertaiset. Halusimme nauttia seurasta ja syödä illalla hyvin, kertoo Anna. Taivaskallio oli hänelle tuttu jo lapsuudesta. Hääpaikkana se oli aivan ihana, hän sanoo Olimme alunperin suunnitelleet isompia häitä, joihin Ranskan sukulaisetkin olisivat tulleet. Mutta korona saneli rajoitukset. Ranskassa oli jopa ulkonaliikkumiskielto häiden aikaan, joten Tanguyn perhe ei mitenkään voinut matkustaa Suomeen. Järjestimme videoyhteyden, joten he seurasivat toimitusta Ranskasta käsin. He kokoontuivat viettämään yhdessä salahäitä Tanguyn kummitädin perheen kanssa. Onneksi kukaan ei kysynyt mitään, vaikka kummitäti perheineen palasi kotiin vasta yöllä. Kun tämä koronatilanne hellittää, järjestämme sitten juhlan, johon Tanguyn perhekin pääsee paikan päälle. Yhteen hitsautuneet Emme halunneet enää odottaa. Halusimme naimisiin koronasta huolimatta, tai juuri sen takia. Tuntui, että olemme niin yhteen hitsautuneet kaiken tämän tapahtuneen aikana, että me selviämme mistä vain yhdessä, Anna vakuuttaa. On heillä toki erojakin. Minä olen enemmän koiraihminen, mutta nyt meillä on kaksi kissaa, Anna naurahtaa. Tanguy rakastaa merta, sillä hän on kotoisin Bretagnesta. Vietämme Helsingissä usein aikaa meren äärellä, vaikka Tanguy pitääkin Itämerta lähinnä suolaisen veden järvenä. Hän rakastaa myös karttoja ja meillä on seinällä 1800-luvun laivastokartta hänen kotikaupungistaan Brestistä. Annalle Käpylä on ollut aina kiintopiste Helsingissä. Sekä Annan isällä että äidillä on sukupolvien pituiset juuret Käpylässä, joten oli luonnollista, että juuri tänne hekin asettuivat asumaan, Annan isoäidin naapuriin Mäkelänkadun varrelle. Yhteiseksi sukunimekseen he valitsivat molempien nimet, he ovat siis nyt Pinomaa-Danzéja kumpikin. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuvat LAURI HYTTI
7 K äpylä-Lehti 2.6.2021 522 522 M a ks a ja : eh d ok a s it se Oikeus hyvään elämään kuuluu kaikille. Edina Bilajac sairaanhoitaja Helsingin sote lautakunnan jaoston jäsen 522 522 M a ks a ja : eh d ok a s it se Oikeus hyvään elämään kuuluu kaikille. Edina Bilajac sairaanhoitaja Helsingin sote lautakunnan jaoston jäsen 522 522 M a ks a ja : eh d ok a s it se Oikeus hyvään elämään kuuluu kaikille. Edina Bilajac sairaanhoitaja Helsingin sote lautakunnan jaoston jäsen OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Kiinteistömaailma Oulunkylä Maire Alenius LKV 050 366 9136 Jämäkkä ja sydämellinen Maire loistaa niin kiinteistöjen kuin pikkuruisten siirtolapuutarhamökkien myynnissä. Pitkä kokemus ja paljon kanta-asiakkaita. ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Hanna Nikander stailaaja, LKV 045 2710 270 Sisustussuunnittelija ja kiinteistönvälittäjä samassa paketissa! Markkinoinnin ammattilainen, joka löytää asuntosi parhaat puolet sekä sopivat ostajat! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! KÄPYLÄLÄINEN Jaana Miettinen (25) on tämän vuoden Miss Pluskoot Jyväskylä-finalisti. Kilpailun finaali pidetään Jyväskylässä 3. heinäkuuta. Tulevaisuudessa hän toivoo muun muassa pääsevänsä pluskokoisia vaatteita myyvien yrityksien mainoksiin. Pääsin semifinaaliin 20 tytön joukkoon sadasta hakijasta, Jaana Miettinen kertoo. Semifinaali pidettiin 17.4. koronan vuoksi verkossa livelähetyksenä ja siinä pääsin finaaliin, jossa kilpailee kymmenen nuorta tai nuorehkoa naista. Miss Pluskoot Jyväskylä -kilpailu poikkeaa Miss Suomi -kilpailusta useammallakin tavalla, muun muassa iän perusteella. Kilpailijat ovat 20-40 -vuotiaita ja korostavat ulkomuotoa enemmän sisäistä olemusta. Hakemuksessa, joka lähetettiin netissä, piti kuvien ohella kertoa motiiveista, siitä, miksi halusi osallistua juuri tähän kilpailuun ja mitä halusi osallistumisellaan välittää, Jaana kertoo. Kysyttiin, mitä osallistuja haluaa antaa maailmalle. Oikeus hyvään oloon omassa itsessä Minä korostin sitä, että haluan jakaa kehopositiivisuutta, hyvää oloa omassa itsessä. Sitä, että on hyvä olla sekä omassa kehossaan että päänsä sisällä, ihan sellaisena kuin on. Että jokaisella on oikeus olla sellainen kuin on, isona tai pienenä. Jaana on itse saanut kokea hyväksyntää sekä oman perheensä taholta että mieheltään. Harrastin joukkuevoimistelua nuorena. Silloin olin todella hoikka. Mutta parikymppisenä jouduin tapaturman vuoksi lopettamaan kilpaurheilun, jonka jälkeen kiloja alkoi tulla. Aluksi olin todella maassa ja menetin itsetuntoni. Mutta kun poikaystävä ei jättänyt, ystävät eivät hyljänneet eikä perheenkään suhtautuminen muuttunut, sain itseluottamukseni takaisin, hän iloitsee. Jaana Miettinen on Pohjois-Karjalan Tohmajärveltä syntyisin, mutta muuttanut Helsinkiin jo lapsena, käynyt koulunsa Pakilassa. Poikaystävänsä hän löysi Käpylästä. Sama Tommi on nyt hänen avopuolisonsa. Suhde on kestänyt painonvaihtelut ja miestään Jaana kehuukin tuesta ja sparrauksesta. Tommi auttoi kilpailuun lähettämäni kolmeminuuttisen esittelyvideon tekemisessä. Aluksi hän oli yllättynyt rohkeudestani, että hain tällaiseen kilpailuun. Tavoittele unelmiasi! Misseys on aina ollut Jaanan haave. Ei se perinteinen, vaikka hän onkin aina seurannut monenlaisia kauneuskilpailuja, vaan tällainen, joka mahdollistaa monipuolisesta persoonansa käyttämisen välineenä. Olen saanut valtavasti voimaa misseistä ja siitä maailmasta, hän sanoo. Toivon pystyväni olemaan inspiraationa muillekin, antamaan sitä samaa vahvuutta uskoa omiin unelmiin ja toteuttaa haaveensa kuin olen itse saanut kokea, hän sanoo. Haluan sanoa kaikille: älä häpeä itseäsi! Tavoittele unelmiasi! Jokaisella on oikeus olla oma itsensä, olkoon iso tai pieni. Olemme kauniita kukin omalla tavallamme. Se ei ole mikään itsestäänselvyys., vaikka sen pitäisi olla. Jaanallakin on kokemuksensa myös toisesta puolesta. Hän sai kokea rajua kiusaamista ala-asteella. Kiusaaminen on aina väärin, hän sanoo. Onneksi olen nyt säästynyt pahemmilta herjoilta ja kiusaamiselta somessa. Koulutuksessamme on puhuttu myös kiusaamisesta. Missiorganisaatio on tukena, jos kiusaamista esiintyy. Omat läheiseni ovat myös tukena ja kannustavat. Nyt ohjelmistoalan asiakasneuvojana työskentelevä Jaana on kahden kuukauden pituisella missikiertueella, joka huipentuu Miss Pluskoot -finaaliin Jyväskylässä heinäkuun 3. päivänä. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuvat MICHAELA SÖDERHOLM Jaana Miettinen haluaa jakaa kehopositiivisuutta Miss Pluskoot Jyväskylä -finalisti Jaana Miettinen on löytänyt Käpylästä kauneutta. Kilpailukuva otettiin Käpylän kirkon kaunissävyisen seinän edessä. KÄPYLÄLÄISEN Tuija Rannikon toimittama Elämää Puu-Käpylässä -kirja ilmestyi toukokuun lopussa. Kirjassa on 152 sivua ja runsaasti tarinoita. Siitä tuli oikein kiva, iloitsee itsekin Puu-Käpylässä asuva Tuija Rannikko. Entiset ja nykyiset asukkaat sekä ystävät kertovat tarinoita ja tuntemuksiaan rakkaasta Puu-Käpylästämme. Akseli Toivonen ja lapsenlapset Kirjassa arkkitehti Akseli Toivonen kertoo vuonna 1938 puutarha-esikaupungin perustamisen ja rakentamisen alkuvaiheista. Myös Akselin lapsenlapset muistelevat kirjassa lapsuuttaan. Puu-Käpylässä viihdytäänkin ja asutaan pitkään – useiden sukupolvien ajan, toteaa Tuija Rannikko. Tuija Rannikon kuvat ja grafiikat esittelevät kirjassa puutalokortteleiden tunnelmia. Kuvissa näkyvät luonnon monimuotoisuus sekä vuoden kiertokulku keväästä taas uuteen kevääseen alueen vehreissä maisemissa. Grafiikkana kirjassa on autenttisia uusklassisia koristeita, joita löytyy Puu-Käpylän talojen seiniltä, ikkunoiden pielistä, kaiteista ja aidoista. Kirjan myötä on valmistunut julistesarjat: Puu-Käpylän ikkunat sekä Käpylä-kasseja. Olen tekemässä pienimuotoista verkkokauppaa, josta kirjaa voi hankkia: www.käpyläputiikki.fi Siellä tulee olemaan myynnissä muitakin Käpylä-aiheisia tuotteita, sanoo Tuija Rannikko. Puu-Käpylän elämää tarinoissa Puu-Käpylä on noin viisi kilometriä Helsingin keskustasta pohjoiseen sijaitseva, idyllinen ja ihmisläheinen 100-vuotias kaupunginosa, jonka asukkaat kertovat tarinoita Tuija Rannikon toimittamassa Elämää Puu-Käpylässä -kirjassa. Miss Pluskoot Jyväskylä-finalisteja voi äänestää netissä. Äänestyslomake löytyy kilpailun Facebook-sivulta, osoitteesta https://www.facebook.com/ misspluskootjkl. Maksaja: Hilkka Ahteen tukiryhmä Hilkka Ahde HELSINKI ?20 nainen aikuinen
8 K äpylä-lehti 2.6.2021 Terhi Ainiala 767 Lähikaupungista voimaa Länsi-Pakila Suomen kielen yliopistonlehtori, dosentti Lue lisää: www.ainiala.fi Maksaja Terhi Ainiala. HELSINGIN syntymäpäivää 12. kesäkuuta juhlistetaan luovilla Helsinki-päivän teoilla, jotka näkyvät, kuuluvat ja ilahduttavat ympäri kaupunkia kokoamatta väkijoukkoja yhteen. Helsinki-päivänä kaupunkiin voi tutustua uusin silmin esimerkiksi lintubongauksen, elokuvahistorian ja kukkayllätysten parissa. Helsinki-päivänä toteutetaan kymmenen erilaisten toimijoiden ehdottamaa Helsinki-päivän tekoa, joiden joukosta kaupunkilaiset ovat päässeet äänestämään suosikkejaan. Teot liittyvät muun muassa taiteeseen, lähiluontoon ja kaupungin historiaan, ja osallistumaan pääsevät niin viherpeukalot, elokuvan ja muotoilun ystävät kuin lapsetkin. Kaikki Helsinki-päivän teot ovat koronaturvallisia, saavutettavia sekä kaupunkilaisille maksuttomasti koettavissa. Kaupunki puetaan kukkiin ”Helsinki-päivää on vietetty vuodesta 1959 lähtien, joten aikojen saatossa on syntynyt jo monia perinteikkäitä tapoja juhlistaa rakkaan pääkaupunkimme syntymäpäivää. Koska elämme vielä osittaista poikkeusaikaa, toteutuu osa näistä perinteistä kuten ennenkin ja osa hieman eri tavoin. Tänä vuonna syntyy myös aivan uusia perinteitä. Yhteistä kaikkiin menneisiin Helsinki-päiviin on kuitenkin se, että hienoa kaupunkiamme juhlistetaan hauskasti, kekseliäästi ja ilolla”, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Helsinki-päivänä kaupunki puetaan kukkiin, kun värikkäät kukkakujat kutsuvat lomaansa kuljeskelemaan. Lisäksi kaupunkilaisia kannustetaan viljelemään 100 000 auringonkukkaa pörriäisten ja lintujen iloksi. Lähiluontoon houkuttelevat myös musiikkia ja lintubongausta yhdistelevä Soiva linturetki sekä kuljetukset Vasikkasaareen. Päivän aikana pääsee myös pomppimaan kaupunginosasta toiseen Helsinki Hopping -ulkolautapelin avulla, kulkemaan Helsingin historiallisten korttelikinojen jäljillä sekä katsomaan kaupunkia uusin silmin Helsingin muodot -kaupunkisuunnistuksen kautta. Lapset pääsevät näyttämään taitonsa osallistavassa taidetempauksessa, joka herättää henkiin somessa jaetut Helsinki-aiheiset piirrokset. Eri taustoista tulevien katuvalokuvaajien kaupunkitilaan ripustettavasta näyttelystä puolestaan muodostuu visuaalinen rakkauskirje Helsingille. Mitaleja ja muita muistamisia Päivään kuuluvat myös Helsinkipäivän perinteet, kun pormestari Jan Vapaavuorija apulaispormestarit Anni Sinnemäki, Pia Pakarinen, Nasima Razmyar ja Sanna Vesikansa jakavat kultaiset Helsinki-mitalit kymmenelle ansioituneelle helsinkiläiselle. Tilaisuudessa jaetaan myös vuoden tiede-, urheiluja kulttuuripalkinnot sekä tunnustukset vuoden helsinkiläisille taiteilijoille ja tutkimusapurahan saajille. Helsinki-päivänä muistetaan myös Helsinki-päivän vauvaa ja nimetään Stadin Kundi ja Friidu. Lisäksi leivotaan Helsinki-päivän raparperipiirakkaa, jota tarjoillaan asiakkaille kaupungin palveluja hoivakodeissa ja koronatilanteen salliessa yleisölle Espan puistossa. Teksti LAURA GOTTLEBEN Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Helsinki-päivänä kaupunki kukkii Päästäkseen ihailemaan Käpylän komeaa magnoliaa, ei tarvitse odottaa Helsinki-päivää. Harvinainen puu puhkesi taas kukkaan Kalervonkadun varrella jo toukokuussa. Viikin lehmät kirmasivat laitumelle SUOMEN URBAANEIMMAT lehmät ovat jälleen päässeet laitumelle! Helsingin yliopiston Viikin tutkimustilan asukit lähtivät heti innostuneena testaamaan toukokuisen ruohon vihreyttä ja maistuvuutta. Helsingin yliopiston Viikin tutkimustilan 65:lle lehmälle koitti jälleen kesä, kun ne pääsivät kirmaamaan laitumelle. Jos sää suosii laidunten kasvua, Viikin lehmät ulkoilevat tästä eteenpäin päivittäin. Koronavirustilanteen aiheuttamien rajoitusten vuoksi tapahtumasta ei voitu järjestää yleisötilaisuutta, mutta toivottavasti ensi vuonna päästään taas tuttuun rutiiniin! Viikin kampus Helsingin keskipisteessä Helsingin yliopiston Viikin tutkimustila sijaitsee Viikin kampusalueella Helsingin kaupungin maapinta-alan keskipisteen tuntumassa. Tilan päärakennuksista on linnuntietä noin seitsemän kilometriä Helsingin ydinkeskustaan. Viikin tutkimustila on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan alainen yksikkö. Tilaa käytetään pääasiassa Helsingin yliopiston maatalousja metsätieteiden tutkimukseen ja opetukseen. Viikin tutkimustilaan kuuluu 155 hehtaaria viljelymaata, navetta ja 65 lypsylehmää. Vajaa puolet peltoalasta on säilörehuja laidunnurmena. Loppuosalla pelloista viljellään viljaa ja valkuaiskasveja, kuten härkäpapua. Pelloilla on vuosittain myös lukuisia koealoja, joilla tehdään esimerkiksi kasvintuotantoja maaperätieteisiin sekä teknologiaan liittyvää tutkimusta. Tutkimustila muodostaa yhdessä Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen kanssa vihreän vyöhykkeen keskelle Helsinkiä. Se kutsuu alueelle paitsi tieteen tekijöitä, myös kaikkia luonnosta, maalaismaisemasta ja ulkoilusta nauttivia vierailijoita. Viikin kampus, jolla tutkimustila sijaitsee, on vahvasti kansainvälinen. Kampuksella työskentelee lähes 2 000 ihmistä, ja kampuksen neljässä tiedekunnassa on kaikkiaan yli 6 000 opiskelijaa. Vuosittain Viikissä työskentelevät tutkijat julkaisevat lähes 2 000 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Kampusvideo Tohtorikoulutettava Mikael Änäkkälä esittelee mahdollisuuksia hyödyntää droneja ja niiden ottamia kuvia maatalouskäytössä. Helsinki One Health -apulaisprofessori Peter Krawczel kertoo englanniksi lehmien hyvinvoinnista ja kuinka sitä voidaan mitata. Nämä ja muut Helsingin yliopiston videot löytyvät myös Helsingin yliopiston YouTube-kanavalta. Teksti MARJAANA LINDY Kuva HELSINGIN YLIOPISTO Helsingin yliopiston Viikin tutkimustilan 65:lle lehmälle koitti jälleen kesä, kun ne pääsivät kirmaamaan laitumelle. ILKKA TAIPALE HELSINKI Oulunkyläläinen vuodesta 1974, 8 lapsen vaari Valtuutettu jo 60-luvun lopulta ja jälleen ehdokkaana HUS:n hallituksen jäsen, joukkolääketieteen dosentti Sosialidemokraattisten miesten puheenjohtaja • Joukkoliikenne ja lasten päivähoito maksuttomiksi • Mielen sairaiden asemaa kohennettava • Halpoja vuokra-asuntoja lisättävä merkittävästi • Asunnottomuus pois https://tinyurl.com/taipale 222 Lastensuojelun ja sosiaalityön ammattilainen Oulunkylästä. jannekoivunen.fi 291 885 Sosiaalija terveystoimen apulaispormestari Pirkkolasta, VTM
9 K äpylä-Lehti 2.6.2021 KUNNALLISKODINTIE suljetaan ajoneuvoliikenteeltä 7.–20.6.2021 välillä Antti Korpin tie–Käpyläntie. Kiertotie kulkee Käpyläntien kautta. Poikkeusjärjestely johtuu kadun tasauksen muutoksesta, jonka yhteydessä katu puretaan ja rakennetaan uudelleen. Työ ei vaikuta jalankulkutai pyöräreitteihin alueella. Suljetulla välillä tontille ajo on sallittu. Töitä tehdään arkisin klo 07.00–20.00 välillä. Kunnalliskodintie katkaistaan liikenteeltä 7.–20.6. Koskelassa ERI PUOLILLA Käpylää sijaitsevat sähkölaatikot ovat saanet Kalevala-aiheisia taideteoksia pitkin vuotta. Ne ovat herättäneet ihastusta kävelijöissä ja riemua lapsissa. Nyt on valmistumassa Väinämöinen Sampsantien ja Väinölänkadun kulmaan. Käykääpä vilkaisemassa, kun se on valmis, Käpylä-lehden ilmestymisaikoihin. Taiteilijoina tässä teoksessa ovat Omar Trucokallonen (kuvassa oikealla) ja Ville Joensuu (kuvassa vasemmalla). Miehillä oli mukana termaripullossa teetä ja he kehuivat, että huolto pelaa. Ehkä siippa toi picnic-lounaan nurmikolle? Teksti ja kuva LAURA JANSSON Väinämöinen Väinölänkadulle PETTERI AUVINEN www.petteriauvinen.fi #stadinkundi #luottamusmiesauvinen Yo-merkonomi, palveluneuvoja, ammattiliitto Pron edustajiston jäsen sekä Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan aluejohtokunnan puheenjohtaja, STTK Ato Uusimaan jäsen • Reilumman työelämän puolesta • Lapsistamme ja vanhuksistamme täytyy pitää parempaa huolta • Edullisempaa asumista kaikille • Yhdenvertaisemman ja tasa-arvoisemman Helsingin puolesta • Kylätalo Käpylään 127 127 Käpylän Pallon juniorit testaavat Urheiluvalmennus – mutua vai dataa? PERUSTUUKO urheiluvalmennus mutuun vai dataan? Käpylän Pallon juniorit testaavat huippu-urheilun digitaalista palvelualustaa Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö tähtää entistä parempiin tuloksiin paremman tiedon avulla. Tiedolla johtamisen strategiaa toteutetaan yhteistyössä muun muassa lajien ja järjestelmätoimittaja TietoEVRYn kanssa. Työ etenee askel askeleelta testaamalla sitä, miten erilaiset digitaaliset ratkaisut soveltuvat lajien tarpeisiin. Tänä keväänä testivuorossa on myös jalkapallo, jonka testiryhmäksi valikoitui Käpylän Pallon juniorijoukkue. Mitä tietoa valmentaja tarvitsee? TietoEVRY on rakentanut huippuurheilun käyttöön soveltuvan palvelualustan, jonka tarkoituksena on tuottaa harjoittelusta, testeistä, tuloksista sekä unesta ja kuormitustasoista koottua, jalostettua tietoa valmennuksen käyttöön. 360° Training and Wellbeing -ratkaisu on ollut kokeiltavana nuorten yhdistetyn valmennusryhmissä. Kokeiluprojektissa on lähdetty liikkeelle siitä, mitä tietoa valmentaja tarvitsee, selvitetty mistä lähdejärjestelmistä tieto on saatavissa ja miten sitä tulisi palvelualustalla käsitellä, jotta kyettäisiin tukemaan valmentautumisen arkea. Suomen Palloliiton tutkimusja kehityspäällikkö Ville-Pekka Inkilä innostui hankkeesta kuultuaan siitä Eerikkilän urheiluopistolla. Häntä kiinnostaa selvittää, miten tietyntyyppinen harjoittelu vaikuttaa pelaajien fysiologiseen tilaan ja palautumiseen jalkapallossa. Suunnanmuutosnopeus, hyppyvoima, juoksunopeus Suomen Palloliitto valitsi hankkeen testijoukkueeksi Käpylän Pallon v. 2006 syntyneiden poikien juniorijoukkueen. Joukkueen 20 jäsenellä on jo käytössään Polarin sykeja liikesensorit. Niiden avulla on tarkoitus alkaa kerätä dataa heti, kun koronarajoitukset hellittävät ja pojat pääsevät takaisin kentälle pelaamaan ja harjoittelemaan. Olemme määritelleet yhteistyössä Eerikkilän urheiluopiston Hannele Forsmanin kanssa, millaista tietoa pelaajilta kerätään. Jalkapallossa nopein juoksija ei aina ole paras, vaan pelissä tarvitaan erityisesti ketteryyttä ja hyppyvoimaa. Muun muassa näitä asioita on tarkoitus mitata sensoreiden avulla. Lisäksi rannetietokoneen avulla kerätään dataa unesta ja kuormitustasoista, Inkilä kertoo. Koska kyseessä ovat alaikäiset nuoret, tietojen keruu tapahtuu vanhempien suostumuksella. Tietosuojan näkökulmasta on myös erittäin tärkeää, että tietoja ei pääse katsomaan kukaan muu kuin pelaaja itse ja hänen valmentajansa, Inkilä korostaa. Mutun ja datan tasapainoilua Joukkueurheilussa osa kerättävästä tiedosta on samankaltaista kuin yksilölajeissa. Esimerkiksi kestävyyskunto on tärkeä myös jalkapallossa, mutta ei yhtä ratkaisevassa roolissa kuin jossain toisessa lajissa. Datan avulla saadaan tärkeää tietoa esimerkiksi siitä, onko liikkumismatka harjoituksen aikana ollut riittävä kestävyyskunnon kehittymisen kannalta. Samalla tavalla voidaan testata muutosvoimanopeutta. Jos tiedetään jo, että se on hyvällä tasolla, on tärkeää mitata, voiko pelaaja hyödyntää kykyään maksimaalisesti pelin aikana. Ja jos ei, täytyy tutkia, mistä se johtuu, Inkilä selvittää. Kasvuiässä olevat 15-vuotiaat kehittyvät hurjaa vauhtia. Kehitysnopeus vaihtelee pelaajien välillä todella paljon eikä yhtään voi tietää etukäteen, miten kukin pelaaja lähtee kehittymään sopivan ja säännöllisen harjoittelun myötä. Joukkue harjoittelee normaalioloissa useita kertoja viikossa plus pelit päälle. Siksi on tärkeää seurata harjoitteluja testidatan lisäksi myös unta ja palautumista. Data ei kuitenkaan erottele, mistä esimerkiksi stressi tulee, tuleeko se esimerkiksi koulusta, urheilusta vai jostain ihan muusta. Valmentajalle on tärkeää kommunikoida pelaajien kanssa. Data ei voi mitenkään korvata sitä kaikkea, mitä valmentaja näkee ja kuulee joukkueen parissa. Mutta datan avulla voi saada vahvistusta mutulle tai faktaa, että mutu ei pidäkään paikkaansa. Palloliitolle on tärkeää, että pääsemme tukemaan pelaajien kehittymistä tietoperusteisesti. Joukkuelajissa valmentajan pitäisi pystyä näkemään, miten jokainen yksilö voi oman roolinsa kautta parhaiten auttaa joukkuetta. Haluamme, että pelaajat kehittyvät nopeammin, paremmin ja kiinnittyvät lajiin. Tässä kehityksessä data auttaa meitä enemmän kuin valistuneet arvaukset, Inkilä tiivistää. TietoEVRYllä hanketta vie eteenpäin Intelligent Wellbeing Area Product Owner Niina Siipola. Hienoa, että Suomen Palloliitto koki ratkaisun hyödylliseksi ja pääsemme yhdessä kehittämään sovellusta juuri jalkapallon tarpeisiin sopivaksi. Pidemmällä aikavälillä harjoitusdatan systemaattinen kerääminen mahdollistaa esimerkiksi pelaajien kehityksen tarkemman analysoinnin sekä ennustemallien hyödyntämisen valmentamisessa. Näin pystymme myös tukemaan pelaajien kehitystä entistä paremmin niin jalkapallossa kuin muissakin lajeissa, Siipola toteaa. Teksti KIRSI KAVANNE Kuva KäPa Testaamalla pystytään tukemaan nuorten pelaajien kehitystä entistä paremmin niin jalkapallossa kuin muissakin lajeissa, testaajia edustava Niina Siipola sanoo. TÄMÄN VUODEN heinäkuussa (12.17.7.) järjestettävä Helsinki Cup -juniorijalkapalloturnaus tekee paluun Helsingin Olympiastadionin nurmelle. Olympiastadionilla pelataan 10-vuotiaiden sarjapelejä maanantaista 12.7. torstaihin 15.7., minkä jälkeen vuorossa ovat tyttöjen yleisja harrastesarjojen A-finaalit perjantaina. Myös Helsinki Cupin huipennus, eli lauantainen finaalipäivä, siirtyy Töölön Bollikselta Olympiastadionille, jossa lisäksi sijaitsee turnauksen kisatoimisto tänä vuonna. Edellisen kerran turnauksen otteluita pelattiin Olympiastadionin nurmella ennen stadionin uudistustöiden käynnistymistä kesällä 2015. Helsinki Cup järjestetään tänä kesänä jo 46. kerran peräkkäin. Maailman suurimpiin kuuluvan juniorijalkapalloturnauksen perinnettä eivät ole rikkoneet edes poikkeusolosuhteet, mikä kertoo Helsinki Cupin syvään juurtuneesta asemasta kesän tähtihetkenä monelle lapselle ja nuorelle. Hienoa, että meillä on jälleen mahdollisuus tuoda turnaus huippuolosuhteisiin Helsingin Olympiastadionille, toteaa Helsinki Cupin toimitusjohtaja Kirsi Kavanne. Turnauksen osallistujat voivat vierailla Olympiastadionin tornissa erityiseen alennettuun hintaan. Pelien lomassa joukkueilla on mahdollisuus varata myös opastettuja stadionkierroksia ja tutustua Huuhkajien kotiareenaan tarkemmin oman joukkueensa kanssa. Ei koronatartuntoja viime kesän turnauksessa Olympiastadion valikoitui Helsinki Cupin yhdeksi turnauskentäksi ja finaalien päänäyttämöksi paitsi jalkapallokulttuurisen merkityksensä myös väljien ja tilavien puitteidensa ansiosta. Kaikki Helsinki Cupin pelit niin Olympiastadionilla kuin muillakin kenttäalueilla tullaan pelaamaan erityisiä turvallisuuskäytäntöjä noudattaen, sillä turnauksessa ensiarvoisen tärkeää on osallistujien turvallisuudesta huolehtiminen. Viime vuonna Helsinki Cupissa ei todettu yhtä ainutta koronatartuntaa, eikä edes tartuntaepäilyjä ilmennyt. Näin siitäkin huolimatta, että Helsinki Cup oli viime vuoden suurin tapahtuma Suomessa ja isoin jalkapalloturnaus koko maailmassa. Viime vuonna onnistuneesti käyttöön otettuja turvallisuustoimenpiteitä noudatetaan luonnollisesti myös tänä vuonna, Kavanne kertoo. Solidsport-yhteistyö tuo Helsinki Cupin katsojille Koronaturvallisuutta parantava ja katsojia palveleva uudistus tämän vuoden turnaukseen on se, että valtaosa Helsinki Cupin peleistä striimataan ja ne ovat katsottavissa maksua vastaan Pohjoismaiden suurimmalla urheilustriimausalustalla Solidsportissa. Helsinki Cup palkkaa 70 henkilöä kuvaamaan pelejä turnausviikon ajaksi, joten striimaussisältöä saadaan lähes jokaiselta kentältä – näin kaikki sellaisetkin perheenjäsenet ja tuttavat, jotka eivät pääse kannustamaan paikan päälle, pääsevät osallisiksi kisahuumaan. Solidsport on aiemmin toiminut striimauskumppanina muun muassa Gothia Cupille ja Stadi Cupille. Solidsportin 14,90 euron arvoisella All Access -paketilla pelit voi katsoa sekä suorana että jälkikäteen tallennettuina. Helsinki Cup palaa Olympiastadionille – lähes kaikki turnauspelit striimataan FAKTA: HELSINKI CUP • Juniorijalkapalloilun suurturnaus Helsinki Cup järjestetään 12.–17.7.2021 jo 46:nnen kerran. • Se on perinteisesti Euroopan kolmanneksi suurin juniorijalkapalloturnaus, joskin viime vuoden poikkeuskesänä se oli noin 16 000 pelaajallaan maailman suurin jalkapalloturnaus. • Viime vuonna joukkueita ilmoittautui mukaan lähes 1200 kappaletta. • Tämän vuoden turnaukseen ilmoittautuminen päättyy toukokuun puolessavälissä. • Turnausta pelataan 15 eri kenttäalueella. • Turnauksessa on noin 35 sarjaa – lopullinen määrä varmistuu ilmoittautumisen päätyttyä. Lisätiedot: Kirsi Kavanne Helsinki Cupin toimitusjohtaja kirsi.kavanne@helsinkicup.fi 040 540 14 80
10 K äpylä-lehti 2.6.2021 Svenska hörnan KOTTBY HAR NU som Helsingfors första stadsdel mobilstödda stadsdelspromenader. Stadsdelspromenader har vi ju haft ren länge, de har funnits tillgängliga på Kottby-Sällskapets webbplats på finska sen 2010 och på svenska sen 2015, men i praktiken har det varit knepigt att använda dem. Antingen måste man printa ut dem och promenera med en pappersbunt i handen eller så måste man ha en tablettdator med sig, till och med en laptop är för otymplig. Men nu räcker det alltså med en smarttelefon och en sån har ju de flesta vid det här laget. Ingenting behöver installeras, enda kravet är att telefonen har en kamera som kan läsa sk. QR-koder. För de flesta kameror kan denna funktion aktiveras (Inställningar > Appar > Kamera > Inställningar > Skanna QR-koder) och om inte, kan man gratis ladda ner en QR-läsarapp. Hörlurar är också bra om du promenerar ensam. Innan du startar lönar det sig att ställa in maxtid för skärmtimeout, för att mobilen skärm inte ska slockna hela tiden medan du promenerar; Inställningar > Display > Skärmtimeout > 10 minuter. Kottby-Sällskapet hade egentligen tänkt lansera de mobilstödda promenaderna lämpligen till Helsingforsdagen 12.6. men eftersom utveckligsarbetet har gått snabbare än beräknat kommer en beta-version sannolikt att finnas tillgänglig när juninumret av denna tidning utkommer. Så fatta din smarttelefon, hitta en QR-kod, skanna in den och du är på väg. Regnar det eller känner du dig lite lat eller är du nånstans helt annorstädes, kan du naturligtvis göra promenaden virtuellt. Men ifall du ska promenera fysiskt, skannar du alltså in QR-koden – pling – och får på skärmen en ruta Open URL https://emuseo. fi/KottbyPromenader (du kan också skriva in adressen, om du inte hittar nån QR-kod) och alternativen Avbryt och OK. Tryck OK och du hamnar på välkomstsidan. Tryck Till promenaderna och välj Södra eller Norra promenaden. På skärmen visas nu en karta (visas bara en lista med objekt, tryck på den gröna kotten till vänster om det första objektet) med promenaden som en tunn blå linje, objekten som gröna kottar och din egen position som en grön pil. Trycker du på Start visas rutten till startpunkten, promenadens första objekt, i ljusblått. Tryck på det första objektet och en textruta med basinfo visas. Tryck på Mera för att lyssna till en längre text om objektet. Tryck sen på den orangegula bakåtpilen för att komma tillbaka till kartan och rutten. Promenera sen till nästa objekt. Och så vidare. De mobilstödda promenaderna är coronasäkra; du promenerar ute, ensam eller med en kompis, i egen takt, utan trängsel. Objekten är tillgängliga till fots, på cykel och varför inte med rullstol, undantaget jättegrytan, dit man måste klättra lite. Ha en trevlig, inspirerande och lärorik promenad. Den här QR-koden som tar dig till de svenska promenaderna, hittar du på Kottby-Sällskapets webbplats (Promenaderna > ..per mobil) och på de glasunderlägg som säljs i hundraårskiosken och som ren tycks ha blivit samlarobjekt BERT BJARLAND Lär känna Kottby per mobil KUTEN LEHDEN viime numerossa jo vihjattiin, oltiin tuolloin kehittämässä Käpylän kotikaupunkipolkuja kännykkäavusteisiksi, Helsinki-päivää (12.6.) varten. Kehitystyö on kuitenkin edennyt niin hyvin että polut lienevät lehden ilmestyessä jo käytettävissä betaeli kokeiluversiona. Polkusovellus ei vaadi mitään lataamista tai asentamista, se pyörii puhelimen selaimessa, ainoa vaatimus on että puhelimessa on kamera, jolla voi lukea QR-koodeja. Yleensä kameran asetuksissa voi valita QRkoodin lukua (Asetukset > Sovellukset > Kamera > Asetukset > QRkoodit) tai sitten ilmaisen QR-lukijasovelluksen voi ladata puhelimeen. Ennen poluille menemistä kannattaa asettaa puhelimen näytön sammumisaika maksimiin, joka on tyypillisesti 10 minuuttia (Asetukset > Näyttö > Sammuminen). Tämä sen takia ettei näyttö jatkuvasti sammuisi kävelyn aikana. Polulle pääsemiseksi, käynnistä puhelimesi kamera ja suuntaa se alla olevaa QR-koodia kohti – ja näyttöön ilmestyy ruutu jossa lukee esim Avaa URL https://emuseo.fi/KapylaKotipolut ja Kyllä tai Keskeytä. Paina Kyllä ja olet polkujen tervetulosivulla. Paina nappia Poluille ja valitse sen jälkeen Eteläinen tai Pohjoinen polku. Jos näyttöön ei ilmesty kartta vaan lista kohteista, paina ensimmäisen kohteen vasemmalla olevaa käpyä – nyt näyttöön ilmestyy kartta jossa polku on piirretty sinisellä viivalla, kohteet vihreinä käpyinä ja oma sijaintisi vihreällä nuolella. Jos olet ihan fyysisesti lähdössä polulle, paina Alkuun, jolloin reitti nykyisestä olinpaikastasi polun alkuun piirtyy kartalle vaaleansinisenä viivana. Kun olet päässyt polun alkuun eli ensimmäiselle kohteelle, paina sitä. Tällöin näyttöön tulee kuva kohteesta sekä lyhyt kohdetta esittelevä teksti jonka alapuolelle napit Lisää tai Jatka. Jos haluat lisää infoa, paina Lisää ja kuuntele puhelimen kovaäänisestä tai kuulokkeista kohdetta esittelevä pidempi teksti. Paina sen jälkeen oranssinväristä Takaisin-nuolta ja kävele seuraavalle kohteelle, ja niin edelleen. Hauskaa, virkistävää ja opettavaista kävelyä toivottaa Käpylä-Seura Nyt kännykkäpoluille Tämä poluille johtava QR-koodi löytyy myös Käpylä-Seuran nettisivuilta (Polut > ..kännykällä) sekä niistä mm. satakiskalla (Käärmetalon vieressä) myytävistä lasinalusista joista kuulema on jo tullut keräilykohde. Kiinteistömaailma Oulunkylä Ville Rantanen LKV, OTK 045 118 6225 Yksi Suomen kovimmista tuloksentekijöistä ja myyjistä! Juristitaustainen kiinteistönvälittäjä, jonka valtteina laaja asiakasverkosto ja tiukan dynaaminen asenne! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Jonna Kaikkonen myyntiassistentti, vuokraus, KiAT 0400 775 570 Vuokrakohteiden kuningatar! Nopea, tehokas ja luotettava Jonna ei hätkähdä erikoistakaan kohdetta, vuokranantajien ja isännöitsijöiden arvostama kumppani. ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Puhelimen kunnostaminen vähentää ympäristöjalanjälkeä ÄLYPUHELINTEN hiilidioksidipäästöt ovat seitsenkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuluttajien arkisilla valinnoilla on huomattava vaikutus omaan ympäristöjalanjälkeen. Älypuhelinten aiheuttamat CO2epäästöt ovat kasvaneet 730 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kaikkiaan niitä tuprahti vuonna 2020 ilmakehään 125 megatonnia. Määrä vastaa 505 574 miljoonan tavallisella henkilöautolla ajetun kilometrin päästöjä. Osasyy hurjaan kasvuun on kuluttajien halu saada käyttöönsä puhelinten uusimmat mallit. Kun kuluttaja ostaa uuden puhelimen, jää aiempi puhelin usein piironginlaatikkoon pölyttymään. Eurooppalaisissa kodeissa lojuu käyttämättömänä arviolta lähes 700 miljoonaa älypuhelinta. Hankalasti louhittavat metallit uusiokäyttöön Euroopan johtava kunnostettujen älypuhelinten kauppapaikka verkossa on Swappie, jolla on tehdas Kalasatamassa. Yritys halusi kiinnittää huomiota kuluttajaelektroniikan ympäristövaikutuksiin, kun huhtikuussa vietettiin kansainvälistä Maan päivää. Älypuhelimen valmistus aiheuttaa 85–95 prosenttia laitteen hiilijalanjäljestä. Tämä johtuu siitä, että valmistukseen ja siinä tarvittavien metallien louhintaan kuluu huomattava määrä energiaa. Iso osa hiilijalanjäljestä aiheutuu älypuhelimien valmistuksesta. Moni suomalainenkin tietää, että älypuhelimia voi kierrättää, mutta aniharva laittaa puhelimet kiertoon. Esimerkiksi iPhone-puhelimesta voi saada kunnostamalla kuin uuden, jolloin laitetta voi käyttää vielä vuosia eteenpäin. Samalla kuluttaja saa laitteesta rahaa, sanoo Swappien Suomen markkinointipäällikkö Minttu Rautiainen. Swappie tarjoaa turvallisen tavan ostaa kunnostettu puhelin, sillä jokainen puhelin myydään vuoden takuulla. Mallista riippuen puhelimen kunnostaminen vähentää elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä 25–80 prosenttia. Kaikkiaan Swappien kunnostamat puhelimet ovat pienentäneet puhelinten hiilijalanjälkeä jo kymmeniä tonneja. Yksi puhelimen kunnostamisista vastaava on koskelalainen Mohammed Al-Jorani. Hän tuli Suomeen vuonna 2015, suoritti tietokoneasiantuntijan tutkinnon ja on siitä lähtien työskennellyt Swappiella, nyt tiiminvetäjänä. Tällä hetkellä hän on Tallinnassa tiiminsä kanssa auttamassa uuden tehtaan avauksessa. Suomalainen Swappie on kunnostettuja älypuhelimia myyvä verkkokauppa. Se on yksi maailman nopeimmin kasvavista yrityksistä. Missiomme on tehdä huolletusta elektroniikasta valtavirtaa. Swappie toimii tällä hetkellä yli kymmenessä Euroopan maassa, ja uusia markkinoita avataan jatkuvasti, sanoo Al-Jorani. Puhelimen kunnostaminen ja käyttäminen uudelleen on ylivoimaisesti tehokkain tapa pienentää puhelimen ympäristöjalanjälkeä. Vaikka puhelinta ei enää saisikaan kunnostettua uuteen käyttöön, kannattaa puhelin silti kierrättää: näin puhelimen arvokkaat ja hankalasti louhittavat metallit saadaan uusiokäyttöön, vinkkaa Rautiainen. Swappie myös ostaa kuluttajilta käytettyjä iPhone-puhelimia. Swappien verkkosivuilta myyjä saa hintaarvion puhelimestaan. Swappie maksaa postimaksun, ja kuluttaja saa rahat nopeasti tililleen. Kuluttajat voivat viedä sähköja elektroniikkaromua maksutta keräyspisteisiin. Näin metalleja tarvitsee louhia vähemmän maaperästä. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Swappiella tiiminvetäjänä työskentelevä koskelalainen Mohammed Al-Jorani on nyt Tallinnassa tiiminsä kanssa auttamassa uuden tehtaan avauksessa. Kuva Eija Tuomela-Lehti Swappien Kalasataman tehtaalla korjataan älypuhelimia. Kuva Peter Forsgård Asukkaiden ääni valtuustoon! -yhteislista Lähiluonnon, lähipalvelujen, lähidemokratian ja tasa-arvon puolesta. YRJÖ HAKANEN Valtuutettu 2005–2017, toimittaja, Pirkkola www.yrjohakanen.fi 1110 Koulupsykologi ja kunnanvaltuutettu Anna Vuorjoki Anna Vuorjoki www.annavuorjoki.fi Ehdokkaan tukiryhmän maksama ilmoitus Mielenterveyspalvelut kuntoon 630 630 Tilaa Käpylä-lehti kotiisi! Vuositilaus, 10 numeroa vain 25 euroa info@eepinen.fi
11 K äpylä-Lehti 2.6.2021 Naapurisi ehdolla kaupunginvaltuustoon. Tinkimättömästi koulutuksen, ilmaston ja työn puolesta. Täältä Koskelasta. Maksaja: Omasta Mielestään Hauskat Feministit ry. 294 sinikorpinen.fi 310 532 562 539 608 AINO HALONEN tuottaja KäpyläOulunkylä Käpylä PERTTI KURKELA graafikko/ työtön PAULI JOKINEN kaupunkiaktiivi JANNE SELIN yhteisötyöntekijä AINA ON PARANTAMISEN VARAA! Paikallisväriä valtuustoon HELSINKI PakilaKäpylä Paloheinä perttikurkela.fi ainohalonen.fi www.facebook.com/janneselinvas/ www.facebook.com/paulijokinenkaupunkiaktiivi KÄPY CAFE on kahden käpyläläisen tytön, Evelin Bachmannin (11 v.) ja Siiri Jäkön (10 v.) perustama ulkokahvila Metsolantiellä, Käpylän kirkkoa vastapäätä. Kahvila aloitti toimintansa viime kesänä ja kahvilapäiviä on nyt ollut yhteensä neljä. Käpy Cafen tarjontaan kuuluu suolaisia ja makeita herkkuja, jotka valmistetaan itse kahvilanpitäjien perheiden voimin. Tyttöjen tavoitteena on tuottaa hyvää mieltä ympärilleen, joten hinnat pidetään maltillisina ja asiakkaat saavat jäädä pöytäryhmiin ja vilteille hengailemaan vaikka pidemmäksikin aikaa. Lapsia viihdyttävät saippuakuplat ja katuliidut ja myös koirakavereille löytyy herkkuja. Tytöt suhtautuvat kahvilan pitämiseen kunnianhimoisesti: molemmat ovat perehtyneet hygienia-asioihin ja Evelin suoritti viime keväänä virallisen hygieniapassin. Käpy Cafe järjestetään kesäkaudella noin kerran kuukaudessa. Kahvilapäivistä ilmoitetaan julisteilla Käpylän katujen varsilla ja Käpy Cafen Instagram-tilillä @kapy_cafe. Teksti ja kuva TOMMI JÄKKÖ Metsolantiellä, Käpylän kirkkoa vastapäätä, on kahden käpyläläistytön Evelin Bachmannin (11 v.) ja Siiri Jäkön (10 v.) perustama ulkoilma-kesäkahvila. Käpy Cafe tuo iloa ja herkkuja Käpylään Helsinki Kuntataloudenja hallinnon ammattilainen Käpan kasvatti • Ikäihmisten palvelut vihdoin kuntoon • Perusterveydenhoitoon täysremontti • Kohtuuhintaista asumista • Luottamuksen arvoinen: HUS, Senioriliike, KTK Reijo Vuorento www.reijovuorento.fi facebook.com/ReijoVuorentoSDP 241 Maksuton joukkoliikenne eläkeläisille ja työttömille Päihdepaikat kuntoon Kodittomille asuntoja Yksinäisistä huolehdittava Liikuntaa kaikille JUKKA JÄRVINEN VOIMAA VALTUUSTOON HEIKOMMAN HYVÄKSI • Isä • kaupunginvaltuutettu • HOK-Elannon edustajiston jäsen • ex-ammattinyrkkeilijä • ASIAA • KOVAA • REILUSTI Helsinki jukkajarvinen.net 158 158
12 K äpylä-lehti 2.6.2021 UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! 118 NASIMA RAZMYAR KOKO KAUPUNGIN PORMESTARI Maksaja: Tasa-arvoinen Helsinki ry OLET ENEMMÄ N KUIN KULUTTA JA KÄPYRISTIKKO Tulokseton päihdetyö maksaa kymmeniä miljoonia HELSINGISSÄ ovat päihdehaitat kasvaneet heillä, jotka tarvitsevat vaikuttavaa ja tuloksellista päihdetyötä. Kaupunki tarjoaa huumeiden käyttäjille ensisijaisesti korvaushoitoa. Se on bensaa liekkeihin, kun korvaushoito on "laillista" huumetta ja vie hautaan. Niin ei saisi olla. Peräänkuulutankin tuloksellista päihdetyötä asumisyksiköihin. Päihdetyötä täytyy pystyä mittaamaan, sillä tulokseton päihdetyö maksaa kymmeniä miljoonia joka vuosi, ja näin ei voi olla. Saati että ihminen lopuksi menehtyy korvaushoitoon ja oheiskäyttöön. Nyt lääkkeetöntä ja tuloksellista päihdetyötä pian mukaan terapian ja psykososiaalisen kuntoutuksen keinoin mukaan, sillä ihminen on arvokas ja Helsingin täytyy olla esimerkkinä vaikuttavasta päihdetyöstä. JUKKA JÄRVINEN kaupunginvaltuutettu Käpylästä Kirjeet
13 K äpylä-Lehti 2.6.2021 Hissin jälkiasennus kerrostaloon on taatusti keskustelua herättävä aihe yhtiökokouksessa. Asiaa kannattaa kuitenkin harkita – edut saattavat hyvinkin voittaa kustannukset. SUOMESSA ON noin 35 000 hissitöntä yli kolmekerroksista taloa. -Niitä rakennettiin vielä 1990-luvulla, muttei enää, Jussi Haapkylä Koneelta sanoo. Suurten ikäluokkien vanheneminen on tuonut hissien jälkiasennukset ajankohtaisiksi monissa taloyhtiöissä. Hissi myös nostaa asunnon arvoa – Esa Immosen Aalto yliopistoon tekemän pro gradu -tutkielman mukaan sitä enemmän, mitä ylempänä asunto on. Neljännessä kerroksessa arvonnousu on keskimäärin yli 4%. Asuntojen arvonnousu kattaa noin 50% hissiremontin kustannuksista. Asunto-osakeyhtiö Säästösilta Oy:ssä Oulunkylässä hissin jälkiasennus asettui osaksi laajempaa linjasaneerausta. Vuonna 1963 rakennetussa kolmikerroksisessa ja kahdesta talosta koostuvassa yhtiössä hissin hankkimisesta keskusteltiin silti useampaan otteeseen ennen päätöksen syntymistä. Linjasaneerausta miettiessämme päätimme tehdä kaiken tarpeellisen saadaksemme taloyhtiömme tälle vuosituhannelle, Säästösillan hallituksen puheenjohtaja Rauno Parkkila kertoo. Hissiasiamies auttaa Hissin hankkimisesta päätettiin ottaa selvää. Ensin juttelimme Koneen edustajan ja Helsingin kaupungin hissiasiamiehen kanssa. Hissiasiamies Simo Meriläisestä oli erittäin suuri apu. Hän tuli vaikka illalla keskustelemaan kanssamme, jos oli tarpeen ja neuvoi myös hissiavustushakemusten tekemisessä, Rauno Parkkinen kertoo. Koneen toimesta asukkaat pääsivät katsomaan muita taloja, joissa on jälkiasennettu hissi. Se selvitti ajatuksia siitä, millaisen hissin Säästösillan asukkaat halusivat. -Saimme selville, että meille oli mahdollista rakentaa jopa isoin mahdollinen jälkiasennettava hissi, kahdeksalle hengelle. Päätimme, että hissi on kaikille – sinne pitää mahtua rollaattorit, saattajat ja lastenvaunut, Rauno Parkkinen kertoo. Koneella oli paljon ehdotuksia ratkaisuksi. -Hissi pystytään teknisesti asentamaan minne tahansa, mutta aina se ei ole käytännön syistä perusteltua. Sanoisin kuitenkin, että 95%:ssa taloyhtiöistä joku ratkaisu löytyy, Jussi Haapkylä kertoo. Esteettömyys tuo avustuksen Hissi ja esteettömyys liittyvät kiinteästi yhteen. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus (ARA) tukee jälkiasennettuja hissejä 45%:lla kokonaiskustannuksista. Lisäksi tulee samansuuruinen esteettömyysavustus. Helsingin kaupungilta saa vielä 10% avustuksen jälkiasennettuihin hisseihin. -Päätimme tehdä myös leikkipaikan pihalla esteettömäksi, saunaan tartuntakahvat lauteille asti, automaattisesti syttyvän valaistuksen, esteettömän pesuhuoneen ja molempien rappujen käytäviin pesupaikat, joissa voi pestä rollaattorin tai vaikka koiran ulkoa tullessa, Rauno Parkkinen kertoo muutoksista. Avustusten ansiosta tämä ei ole mikään hirveän kallis projekti hyötyyn nähden. Käytössä on selvinnyt, miten paljon esteettömyys helpottaa kaikkien elämää, Rauno Parkkinen sanoo. Koneella esteettömyyteen panostetaan paljon. -Teemme yhteistyötä urheilija Leo-Pekka Tähden kanssa ja hänellä on esteettömyyteen liittyen paljon annettavaa ja opetettavaa meille. Hänellä on kokemusta ympäri maailmaa, joten häneltä tulee aivan eri tasoisia näkemyksiä kuin oikeastaan mistään muualta, Jussi Haapkylä kertoo. Iso, mutta sujuva projekti Hissin jälkiasentaminen oli iso projekti. -Kun leikataan kolmen kerroksen pituudelta portaista puoli metriä pois, seinä isketään alas porraskäytävissä ja tehdään uusi seinä metrin kauemmaksi, niin eihän se hetkessä suju. Raput olivat kuitenkin käytettävissä koko ajan ja niissä oli turvakaiteet ja ulkoseinään laitettiin tilapäisseinä, Rauno Parkkinen kuvailee. Säästösillassa oltiin hyvin tyytyväisiä Koneen toimintaan. -He käyttävät aliurakoitsijaa, joka on erikoistunut jälkiasennushisseihin ja hoitaa rakennuspuolen. Koneelta tulevat sitten varsinaiset hissikuilut ja -koneistot, Rauno Parkkinen kertoo. Asunto-osakeyhtiö löysi suunnitteluarkkitehdin, jonka työ miellytti paljon. -Meillä oli erittäin pätevä suunnittelija, Elina Saarisalo , hänen ansiostaan rappukäytävät tulivat niin hienoiksi. Rappukäytävän seinä oli alun perin pimeä betoniseinä, jossa oli puolimetriä korkea ikkunakaistale tasanteiden kohdalla. Nyt koko rappukäytävän seinä on lasiseinämää, ja lopputulos on valoisa ja avara, Rauno Parkkinen kertoo. Jälkiasennetun hissin voi sijoittaa monella eri tavalla. Oulunkyläläisissä rakennuksissa on aika paljon tilavia rappukäytäviä ja hissikuilu on usein saatu rappusten keskelle asennettua. On olemassa yhdeksän erilaista perustapaa sijoittaa hissikuilu, ja niistäkin on kohdekohtaisia sovelluksia, Jussi Haapkylä sanoo. Kiistattomat hyödyt Vaikka aluksi hissihanke herätti osassa Säästösillan asukkaita vastustusta, jälkeenpäin kaikki ovat olleet tyytyväisiä. -Kun asiasta päätettiin, oli noin tusinan verran asukkaita, jotka tarvitsivat hissiä. Osa heistä olisi ilman hissiä jo muuttanut hissilliseen taloon. Hissi pidentää vanhusten asumisaikaa useilla vuosilla, Rauno Parkkinen kuvailee. Hissi ei kuitenkaan ole pelkästään vanhuksia varten. -Vanhemman ei tarvitse miettiä viekö ensin lapset ylös ja hakee sitten vaunut ja ostokset. Sama pätee tavaroiden kuljetukseen, muuttoihin, ambulanssimiehetkin voivat työntää potilaan helposti kuljetuspaareilla kahdeksan henkilön hissiin. Hissistä on hyötyä nuorille ja vanhoille, Rauno Parkkinen korostaa. Teksti: SUSAN WILANDER Kuvat: Kone Hissit Oy Hissi lisää asumisvuosia ja mukavuutta Hissin myötä talon julkisivu uudistui ja sisäänkäynti muuttui esteettömäksi. Hissin rakentaminen toi paitsi asumismukavuutta myös valoisuutta ja avaruutta rappukäytävään. Remontoinnin ja käsillä tekemisen suosio on kasvanut jo ennen koronaaikaa. Vaativammissa projekteissa tarvitaan jo hieman tavallista sisustusmaalia erikoisempia tuotteita. Niitä löytyy Kirjoväristä Metsälästä. KIRJOVÄRIT OY perustettiin vuonna 2006, jolloin yrittäjät ostivat Kirjopiiska Oy:n ja jatkoivat sen valikoimissa olleiden tuotteiden myyntiä uuden nimen alla. Nykyään Kirjovärissä työskentelee neljä työntekijää. Kirjovärit eroaa tavallisen rautakaupan valikoimasta sekä tuotemäärässä että laadussa. Tuotteiden luonnonmukaisuus on tärkeää: luonnon raaka-aineisiin perustuva, hengittävä, ei sisällä muovisideaineita, Esa Häkkinen Kirjoväristä kertoo. Suosituimmat tuotteet Kirjovärissä ovat perinnemaalit: kalkkija pellavaöljymaalit. Tässä näkyy varmasti myös remontointibuumin vaikutus asiakkaiden alkaessa kiinnittää entistä enemmän huomiota käyttämiensä tuotteiden ominaisuuksiin ja laatuun. Kyselyt vaihtoehdoista ”moderneille”, muovisideaineita sisältäville, tuotteille ovat lisääntyneet. Asiakkaat myös kiinnittävät entistä enemmän huomiota tuotteiden laatuun, päästöttömyyteen ja luonnonmukaisuuteen, Esa Häkkinen kertoo. Yhä enemmän halutaan säilyttää vanhaa ja tehdä asioita perinteitä vaalien. Tämä tarkoittaa remontoinnissa ja korjauksessa usein perinteisten työmenetelmien vaatimia erikoismateriaaleja. Kirjoväristä näitä erikoistuotteita löytää vaativampikin asiakas. Erikoisin kysytty tuote on häränsappi. Sitä voi käyttää esimerkiksi akvarellimaalauksessa tai saippuanvalmistuksessa. Teksti: SUSAN WILANDER Kuva: Maria Judén Lisätietoja: http://www.kirjovarit.fi Sellakka, sikkatiivi, luuliima – tiedätkö mihin niitä käytetään? Kirjovärin tuotteita maalattavan pinnan puhdistukseen, pohjustukseen, pintakäsittelyyn, pigmenttejä sävyttämiseen sekä välineitä työn tekemiseen. Menot Käpa toimintakalenteri kesä 2021 Kesäleiri: 7.-11.6 ja 14.-18.6 Futiskoulu 1: 1.-3.6 Futiskoulu 2: 8.-10.6 Eloleiri: 2.-6.8 Futiskoulu 3: 3.-5.8 Pingviini Cup: 14.-15.8 Syyslomaleiri: 11.-15.10 Päiväkoti Cup: Lokakuu + Winter liiga 30.10.2021 15.4.2022 Petankkia Käpylässä Tule pelaamaan petankkia AkseliToivosen kentälle keskiviikkoisin klo 18. Kaikki ovat tervetulleita! Yhdessä pelaaminen on hauskaa! Lisää osanottajia kaivataan! Kirjeet
14 K äpylä-lehti 2.6.2021 K E S ÄP ÄIVÄ K IR KOL LA ILTAEHTOOLLINEN sunnuntaisin Käpylän kirkossa klo 18 alkaen 13.6. Musiikkia, rukousta ja ehtoollinen, kesto noin 40 minuuttia. Käpylän kirkko Metsolantie 14 13.6. alkaen sunnuntaisin klo 18–19 TI 29.6.–10.8. klo 12–19 Koskelan kirkolla Mehua ja keksejä, mielenrauhaa etsiville kirkon sisätiloissa teksteihin pohjautuva meditatiivinen kävelykierros. Tervetuloa olemaan, juttelemaan, tutustumaan kirkkoon ja seurakuntalaisiin. KESÄPUUHAA PERHEILLE! Puuharata koostuu rasteista, jotka voi käydä läpi omaan tahtiin oman porukan kesken. Luvassa erilaisia tehtäviä liittyen luomiseen ja oman itsen ihmettelyyn. Puuharata Käpylän kirkolla 21.–28.6. Olemme avoinna! PERHEILLE Koskelan kirkko Käpyläntie 11 29.6.–10.8. tiistaisin klo 12–19 Kesä2021 helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Kaikuja kirkonmäeltä Kirkko-ooppera Käpylään KÄPYLÄN KAUPUNGINOSAN isoja 100-vuotistapahtumia jouduttiin sitten siirtämään toisen vuosisadan puolelle. Vaan miten esittävän taiteen tekijät odottavatkaan, että jos jo tulevana syksynä päästäisiin töihin tapahtumiin ja estradeille! Seurakunnassa haluttiin osallistua juhlaan ainakin toteuttamalla Käpylän kirkossa erityinen tilaisuus. Olin kertonut kiinnostuksestani kirkkooopperan säveltämiseen ja kirkkoherra Ulla Kososen sekä seurakuntaneuvoston hyväksynnän jälkeen hanke on ollut käynnissä. Tämä esitys tulee tapahtumaan siis Käpylän kirkossa helmikuussa 2022, todennäköisesti kolmena iltana. Tarkat ajat tulevat lähiaikoina julki. Kirjailija ja teatterintekijä Miira Sippolan kanssa aloimme suunnitella teosta kesällä 2019. Otimme lähtökohdaksi englantilaisen runoilija William Blaken tekstejä. Blake (1757-1827) oli runoilija ja kuvataiteilija, jonka hyvin persoonalliset ja julistavat tekstit ajoittuivat historiallisen murroksen aikaan. Blaken tunnetuin teos on Taivaan ja helvetin avioliitto. Miira Sippolan libretossa toistuu suora sitaatti tästä kirjasta: Ikuisuus on yhteistä kaikille, hyvän ja pahan tuolla puolen, sillä ei ole väriä eikä se tunnu. Oopperan työnimi varmaan lopullinenkin otsikko on ”Loputon Käpylä sodan ja rauhan avioliitto”. Blaken mystisten näkyjen lisäksi mennään ruohonjuuritasolle, katsotaan ihmisten elämää onnellisessa kaupunkikylässä. Mutta idyllin piirissäkään ei päästä elämän raakuutta piiloon. Teoksessa on kolme solistia, kuoro sekä soitinyhtye ja sen kesto on noin tunti. Kuoron käyttö Käpylän hienosti soivan kirkkotilan eri osissa on sävellyksellinen haaste – tässä tullaan yhdistämään sekä laulavaa että resitoivaa kuoroa. Oopperan ohjaa Juulia Tapola jonka kanssa oma yhteistyöhistoriani on pitkä. Juulia on maamme oopperaan erikoistuneiden ohjaajien kärkeä; hän työskentelee koko ajan klassikkoteosten sekä kantaesitysten parissa. Mitä mahtaa olla kirkko-ooppera? Se on toki näyttämömusiikkia kirkossa. Mutta ”näyttämö”-käsite on tässä työssä myös pohdinnan alla. On ilo kertoa tuotoksestamme teille lisää tämän vuoden aikana! MIKKO HELENIUS Kirjoittaja on Oulunkylän seurakunnan kanttori. Hän on viime vuosina työskennellyt paljon teatterija koreografiamusiikin tekijänä. Etkö saa Käpylä -lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.fi/ kapylalehti
15 K äpylä-Lehti 2.6.2021 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Käpylä-lehti / Kesuura Oy Tursontie 1 M, 00610 Helsinki kapylalehti@outlook.com Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 15 000 kpl. Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2021 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Puh. 09 5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 70 Väinölänkatu 8 B, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Tintti Karppinen, puh. 0400 794 762 Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen Fysioterapeutti Anita Korhonen 050 545 9500 Männikkötie 10 • fysioterapia & hieronta • kinesioteippaukset • Bemer-terapia • kalvo(fascia)käsittelyt • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Käpyläntie 1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleena • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus Takaikkuna ON VAIN KUUSI VUOTTA siitä, kun eduskuntavaalit Suomessa voitettiin tunnuksella: valtion velkaa ei saa kasvattaa. Syntyi Juha Sipilän hallitus, joka jakoi verohelpotuksia ja niiden rahoittamiseksi kitki ja karsi menoja. Velalla pelottelu meni niin pitkälle, että elinkeinoelämän yhteisessä hankkeessa mukana ollut silloinen OP:n pääjohtaja Reijo Karvinen jo toppuutteli kampanjaa toteamalla, että kulutuskysyntä kärsii liikaa. Propagandavyöryn runkona oli monetaristinen ajattelu, jota myös kamreeritaloudeksi kutsutaan. Se rinnastaa valtion ottaman velan kotitalouksien velkaantumiseen. Kotitaloudet joutuvat maksamaan velkansa määräajassa pois. Valtiot voivat kuitenkin rahoittaa velkojen kuoletuksia ja joskus korotkin uudella velalla. Kotitalouksien lainoja ei myöskään verrata yhtiöiden lainoihin, joka on normaali tapa rahoittaa investoinnit ja toisten yhtiöiden ostot. Valtioiden velkapuheessa ei myöskään oteta huomioon valtion vastaavia omistuksia, ei edes sen omistamia yhtiöitä, vaikka kotitalouksissakin näin tehdään. Näin velkarahalla tehty sijoitus valtionyhtiöihin on vain velan lisäämistä eikä sen tuottoja huomioida. Hallitus pelotteli EU:n väliintulolla ja kontrollilla, kun Suomen velkaosuus ylitti hetkeksi 60%:n rajan, jonka EU oli asettanut tavoitteeksi. Sen alapuolella oli tosin enää pari valtiota. Näin menetellen voitiin sivuuttaa se tosiasia, että valion velanhoitomenot, siis korkojen ja kuoletusten yhteismäärä, olivat jo pysähtyneet ja kääntyneet laskuun, vaikka velan määrä kasvoikin. Suomen valtio on jo pitkään saanut kymmenen vuoden lainaa markkinoilta 0,17%:n miinuskorolla. Rahalaitokset ovat valmiita antamaan Suomen valtiolle rahaa käytettäväksi miten haluamme, ja maksavat siitä meille. Olisi tosi järjetöntä nyt maksaa velkaa pois muuten kuin ottamalla uutta. Siinähän tienaa jokaista lainattua miljardia kohti 1,7 milj. euroa. Olen seurannut mielenkiinnolla päivystävien pankkiekonomistien kiemurtelua. Viimeksi Helsingin Sanomissa 2.4. Swedbankin Heidi Schauman oli täysin hämmentynyt. He ovat aivan hukassa, sillä heidän opettelemansa talousteoriat eivät pidä paikkaansa. Niitä ei voi enää käyttää, eikä uuteen ajatteluun ole eväitä eikä halua. Miksi inflaatio ei jyllää, vaikka keskuspankkien monistuskoneet syytävät markkinoille velkakirjoja tuhansien miljardien edestä? Miksi pörssikurssit nousevat, vaikka yhtiöiden reaalinen tuotanto ei nouse vastaavasti? Miksi tyhjän päälle pystytetyt huijausrahat, kuten bitcoin, nousevat kuin raketti, vaikka niillä ei ole oikeaa arvoa lainkaan? Ensimmäistäkään ehdotusta veroparatiisien sulkemiseen pankkiekonomisteilta ei tule, sillä heidän omat pankkinsa ovat syvällä niissä mukana. Keskuspankin johtajan nimikirjoituksella luodaan tuhansien miljardien eurojen luottoja, joita liikepankkien johtajat voivat omilla nimikirjoituksillaan siirtää asiakkaille. Näin rahaa tehdään tyhjästä ja jaetaan kevyesti. Se näkyy sitten pörssikursseissa. Kupla kasvaa edelleen. PEKKA PELTOLA Valt.tri Rahakupla KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ti-pe 9-17 ma ja la sulj. Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151, 050 470 7746 Lähetä tietosi sähköpostina osoitteeseen kapyla.seura@gmail.com tai kirjeenä osoitteeseen Väinölänkatu 8 B, 00610 Helsinki Jäsenmaksu on 15 euroa. Nyt on aika liittyä Käpylä-Seuran, vuoden kotiseutuyhdistyksen jäseneksi! Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 6. 6.8. 18.8. 7. 10.9. 22.9. 8. 15.10. 27.10. 9. 12.11. 24.11. 10. 3.12. 15.12. Käpylä-lehden ilmestymisaikataulu Aloite Vuokralaistoimikunnalta: Pyörävarastoja Puu-Käpylään PUUTALOASUKKAAT ja Kansanasuntojen vuokralaistoimikunta ovat tehneet useita aloitteita ja tiedusteluja lukollisista pyörävarastoista. Kerrostaloissa pyöräja vaunukellarit kuuluvat normaaliin asumisstandardiin. Puu-Käpylän taloissa asuntoihin kuuluvat omat kellarit. Useimmissa taloissa kellarit ovat liian matalia ja niihin pyörien kantaminen portaita myöten on hankalaa, jopa vaarallista. Nykyisin asukkaiden polkupyörät ovat pääsääntöisesti ulkona suojaamattomina koko vuoden. Pyörät ovat omilla pihoilla tai kiinnitettyinä portaiden kaiteisiin tai pyörätelineisiin. Alueella on ilmennyt runsaasti pyörävarkauksia ja ilkivallantekoja. Tulevaisuudessa sähköpyörien lisäännyttyä tulee pyörävarastojen tarpeellisuus yhä lisääntymään. Suunnitelma valmiina Tänä vuonna alkavaan 1711-korttelin (Pohjolankatu 14) peruskorjaushankkeeseen oli jo sisällytetty suunnitelma mallipiirustuksineen pyörävarastoista. Niiden mallina ja sijaintipaikkoina olisivat olleet ulkohuussit, jotka poistettiin 70-luvun peruskorjauksissa. Tämä suunnitelma jäi toteutumatta rakennusvalvonnan ja kaupunginmuseon näkemysten sekä suunnitelman aiheuttaman kustannusten nousun vuoksi. Tällä hetkellä Helsingin kaupungin asunnot Oy eli Hekan 10-vuoden pitkän tähtäyksen suunnitelmassa ei ole varausta pyörävarastojen suunnitteluun ja toteutukseen. Helsingin kaupungin tavoitteena on lisätä pyöräliikenteen houkuttelevuutta ja osuutta kaupunkiliikenteessä. Myös Puu-Käpylän asukkaat ovat halukkaita lisäämään pyörien hankintaa ja käyttöä. Tämä edellyttää, että saamme kaikkiin puutalokortteleihin lukolliset varastot pyörille. Nyt kunnallisvaalien alla vetoamme ehdokkaisiin ja toivomme hedän ottavan kopin tästä aloitteestamme. Vuokralaistoimikunta Kansanasunnot
ELÄMÄNI PARAS KAUPUNKI juristi, pääministerin erityisavustaja Gebhard Elisa 137 sairaanhoitaja, valtiot. maisteri, sjukskötare, pol.mag. Haatainen Tuula 138 psykologi Halmetoja Leea 139 liikenneja viestintä ministeri, toimittaja-kirjailija,kommunikationsminister, journalist Harakka Timo 140 sosionomi, medianomi (YAMK) Caceres Del Castillo David 131 ohjaaja, omaishoitaja CaydamLehtonen Arzu 132 tiimiesimies, järjestyksenvalvoja Dahlman Arto 133 tuottaja, producent Finne Tuomas 134 myyntija markkinointijohtaja Forsström Jyri 135 Event Manager Gavrilenko Nikita 136 sairaanhoitaja (AMK), asioimistulkki Bärblom Katja 130 sairaanhoitaja, fysioterapeutt i Asukas Eva-Maria 125 lastensuojelun ammattilainen Austero Nita 126 palveluneuvoja Auvinen Petteri 127 järjestöjohtaja, YTM Bagge Kari 128 E MA Human Rights, verksamhetsledare, toiminnanjohtaja Boldt Hildur 129 diplomi-insinööri Ahonen Eetu 122 lastentarhan opettaja, omaishoitaja Ahde Hilkka 120 diplomatian ja poliittisen konsultoinnin maisteri Ahmed Mahad 121 viestintäjohtaja, VTM Aaltonen Jaana 119 erityisluokanopettaja, pääluottamusmies Alaja Jaana 123 professori, professor Arajärvi Pentti 124 PORMESTARIEHDOKAS RAZMYAR NASIMA apulaispormestari, biträdande borgmästare 118 THM, hoitotyön lehtori Haverinen Soili 141 opiskelija, studerande Heikkinen Panu 142 johtavaasiantuntija, kulttuurituottaja Heinilä Jemi 143 kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Heinäluoma Eveliina 144 valmentaja, lähihoitaja Helal Fardoos 145 lakimies, erityisasiantuntija Helenius Arto 146 hallintoja viestintäassistentti Hellman Anita 147 sosiaalityöntekijä, valtiotieteiden maisteri Herzig Anne 148 järjestöasiantuntija, sairaanhoitaja (AMK) Hjelt Jenni 149 toiminnanjohtaja Hytti Antti 150 lakimies Hyvärinen Pertti 151 työkalunvalmistaja Ijäs Petri 152 dosentti, kaupunginvaltuutettu Jalovaara Ville 153 bioanalyytikko Johansson Pirkko 154 terveyskeskuslääkäri, hälsocentralläkare Juntura Jonne 155 sihteeri, eläkeläinen Järvinen Eila 156 putkiasentaja Järvinen Jari 157 kaupunginvaltuutettu, sosionomi Järvinen Jukka 158 palveluesimies Järvinen Tuomas 159 erityisasiantuntija Jääskeläinen Jesse 160 tekniikan tohtori, professori Kalema Timo 161 filosofianmaisteri KalioujnovSalminen Ilia 162 KTM, toimitusjohtaja Kallama Susanna 163 toiminnanjohtaja Kantola Anna Maria 164 kirjanpitäjä, kansalaisjärjestötoimija, bokförare Kantola Tarja 165 antikvariaattikauppias Kinnunen Jari 166 käsityön lehtori, erityisopettaja Kirjasniemi Eevi 167 yhteisöpedagogiopiskelija,palveluasiantuntija Kiuru Eero 168 pääsihteeri Kivimäki Hanna 169 verkkoviestinnän suunnittelija Kivinen Jonne 170 työsuojeluinsinööri, eläkeläinen Kivistö Pirjo 171 päätoimittaja Kolanen Risto 172 johtava asiantuntija Koljonen Olli-Pekka 173 VTM,asiantuntija Koski Marika 174 VTM Koski Olli 175 yrittäjä, toimittaja Kuusela Sami 176 myyjä, restonomi Käyhkö Maija 177 vaikuttavuusasiantuntija Köngäs Otto 178 myyjä Laasio Mari 179 lapsioikeuslakimies, kaupunginvaltuutettu Laisaari Johanna 180 eläkeläinen, varatuomari Lehto Veijo 181 sairaanhoitaja, työsuojeluvaltuutettu Lehtopuro Esa 182 työsuojeluvaltuutettu, lähihoitaja Leino Jani-Pekka 183 raitiovaununkuljettaja Lillqvist Petri 184 sopimusasiantuntija Lindfors Marko 185 järjestöjohtaja, nuorisotyöntekijä Loman Stefan 186 sairaanhoitaja Majala Riitta 187 historian ja yhteiskuntaopin lehtori Meretniemi Jaakko 188 yrittäjä, Entrepreneur Miheludaki Elisabet 189 projektipäällikkö, insinööri Mikkolainen Kalle 190 projektityöntekijä, sosionomiopiskelija Mountrakis Roby 191 elinkeinoasioiden päällikkö Muranen Lauri 192 turvallisuusasiantuntija Muuri Pyry 193 yrittäjä,graafinen muotoilija,företagare Mäkikylä Jaakko 194 lääkäri Nurminen Nelli 195 lehtori, opinto-ohjaaja Ohmero Timo 196 sopimusalavastaava, yhteisöpedagogi (YAMK) Reinikainen Taru 211 Key Account Manager Rennison Sari 212 viestintäpäällikkö, yhteiskuntatieteiden maisteri Rytky Tiina 213 kuntaministerin erityisavustaja Salminen Minna 214 pääsihteeri Salonen Sara 215 tekstiilihuoltaja, pääluottamusmies Saloranta Pia 216 FT,kuvataiteilija Sarje Kimmo 217 hankintavastaava, kauppatieteiden kandidaatti Silvani Benjamin 218 järjestöpäällikkö, FM Styrman Katariina 219 erityisasiantuntija Sutton Kirsi 220 lastenhoitaja, koti-isä Taberman Mika 221 lääkäri, kaupunginvaltuutettu, läkare, stadsfullmäktigeledamot Taipale Ilkka 222 parturi-kampaaja Tamlander Nina 223 hallintotieteiden lisensiaatti Temmes Anneli 224 hinausautonkuljettaja Ollila Marko 197 lähihoitaja, rikosseuraamustyöntekijä Oranen Sanna-Mari 198 ruokapalveluesimies, pääluottamusmies Paananen Eija 199 näyttelijä Paavolainen Sara 200 apulaisylilääkäri Paavonen Vesa 201 eläkeläinen Pajuniemi Tarja 202 kouluvalmentaja, nuorisotyöntekijä Palani Jafi Kamal 203 työterveyshuollon erikoislääkäri Peura Matti 204 nuorisosihteeri, insinööri PihonenRandla Marjut 205 pääministerin erityis avustaja, VTK Pitkänen Tuulia 206 sairaanhoitaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Puolatie Riitta 207 tapahtumaja koulutusasiantuntija Rantahalvari Markku 209 terveyskeskuslääkäri Rantanen Mimi 210 yhteiskuntasuhdepäällikkö, chef för samhällsrelationer Qvintus Dimitri 208 opettaja, yrittäjä Tervo-Hiltula Peppi 225 koordinaattori, teologian kandidaatti Toivonen Niilo 226 vuoropäällikkö Toppar Janne 227 valtiotieteen tohtori, kaupunginvaltuutettu Torsti Pilvi 228 kansanedustaja, valtiotieteen tohtori, riksdagsledamot, politices doktor Tuomioja Erkki 229 eläkeläinen Turkkila Juhani 230 kuntoutussuunnittelija, terveystieteiden maisteri Tähtinen Marjo 231 muotoilujohtaja, luennoitsija Törmikoski Ilona 232 toiminnanjohtaja, sosionomi Vainikka Mirka 233 sairaanhoitajaopiskelija Vainio Riku 234 hankepäällikkö, YTM Varis Hanna 235 poliittinen koordinaattori, FM Vasama Leila 236 sairaanhoitaja, terveydenhoitaja Vepsä Sinikka 237 varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Vihervaara Anita 238 erityisluokanopettaja Virolainen Mirka 239 diplomi-insinööri, erikoistutkija Vuorela Antti 240 VTM, pol.mag. Vuorento Reijo 241 professor Wallgren Thomas 242 pysäköinnintarkastaja, parkeringskontrollant Wikblad Patrick 243 edunvalvontajohtaja, sosiaaliohjaaja Ylitalo Jaana 244 KUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS 26.5.-8.6.2021 / VAALIPÄIVÄ 13.6.2021 HELSINKI.SDP.FI