Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 6 julkaisija Käpylä-Seura ry. 22.8.2018 67. vuosikerta painos 17 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Niina Raij • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 Parempi lounasbuffet ma-pe 10-15, la-su 11-16 NESTE K METSÄLÄ Avoinna 24H Lounas ark. 11-15 alk. 8 50 € Kirkkoherrantie 8, 00650 Hki • P. 09 7774339 info@everestview.fi • www.everestview.fi Avoinna Ma Pe 11 24 LA 12 24, Su 12 23 Ravintola Everest View Kuva Eija Tuomela-Lehti Poika, joka löysi perheensä ja kadotti sen taas Yli kaksikymmentä perhettä Käpylän seudulla sai shokkiuutisen kesän alussa. Jo vuoden näissä perheissä erilaisia kotija puutarhatöitä tehnyt, pidetty nuori mies, 21-vuotias Mojtaba Hassani päätettiin karkottaa takaisin Afganistaniin, josta hän oli paennut 15-vuotiaana. Pitkän ja monivaiheisen matkan jälkeen hän oli tullut kaukaiseen Suomeen, josta löytyivät äiti ja sisarukset, kaikki jo Suomen kansalaisia. Miksi Mojtaba ei kelvannut Suomelle? Sitä miettii nyt hänen sairas äitinsä, ja sokea isäpuolensa, jonka omaishoitajana äiti toimii, ja jota Mojtaba auttoi. Kokopäiväisen siivoustyön ohella iltaisin poika opiskeli peruskoulua ja suomenkieltä. Ahkeran nuorukaisen kohtalosta emme tiedä tällä hetkellä. Hänet haluttiin karkottaa maahan, jossa hänellä ei ole enää sukua tai ystäviä.
Pitkä, kuuma kesä 22.8.2018 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 67. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla OLIN ANTANUT otsikon tälle kirjoitukselle siinä vaiheessa, kun ryhdyin kokoamaan tämän lehden aineistoja. Nyt aloittaessani kirjoittamisen muinainen Ukko Ylijumala ja Säiden Herra paukkoo menemään vaunuillaan pitkin taivaankantta sellaisella loma on sujunut täydellisessä säässä. Oli niin kuuma, ettei edes 28-asteinen vesi vilvoittanut. Tällaista kesää ei ole ollut miesmuistiin, naismuistiin, lapsimuistista puhumattakaan. Edellinen kuuma kesä omassa muistissani oli vuonna 1988. Olin äärimmäisen kylmän talven ja viileän kevään vaihtuessa kesäksi synnyttänyt pojan juuri sinä yönä, jolloin Amerikan presidentti, tuo hassu näyttelijä, tuli Suomeen neuvottelemaan. Muistan helikopterien pörinän Naistenklinikan yllä. Ja sen, että juuri silloin sää vaihtui. Sinä kesänä ei ollut huolta lapsen pukemisesta, vaunujen varjostamisesta vähän enemmän. Tänäisenä kuumana kesänä saimme puolestaan sarjakuvahahmon, Heidi Stathaki Voulos, Kreikka Meillä Kreikassa on ollut viileä kesä, joten olemme pikemminkin tarvinneet lämmitystä. Ostin villasukkia Suomesta. Muuten meillä on ilmastointi. Rakentaminen on toisenlaista Kreikassa kuin Suomessa. Seinät eivät ole niin paksut, ne eivät kerää lämpöä kuten Suomessa. Enni Kömmistö Kallio Oikein hyvin olen pärjännyt. Ei haittaa yhtään, että on helteitä. Raija Kömmistö Kamppi Minä nautin tästä helteestä. Mitä lämpimämpää, sen parempi! Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI ? Amerikan Ville Vallattoman tänne neuvottelemaan naapurimaan lehtikuvissa paidattomana esiintyneen, ratsupiiskaa heilutelleen miesten miehen kanssa. Varmaan heillä oli vakaviakin keskusteluja, mutta somen perusteella suurin anti olivat anekdoottija vitsimäärien lisääntyminen molemmin puolin Rapakkoa. Vaikka Yhdysvaltain rouva Ensimmäinen Nainen varmasti tunsi Suomen suven epätavallisen lämmön paksussa talvipalttoossaan, käsivarret peittävässä jakussaan ja nahkapöksyissään (niin että hän piilouTaksikuski tietää kaiken ryskeellä ja sähinällä, että parvekelasit rymisevät ja saan työskennellä salamavalojen räiskeessä. Lämpötila on pudonnut toistakymmentä astetta viimeviikkoiseen verrattuna, aina niihin lukemiin, että tuntuu tarpeelliselta vetää Vanhankylän kartanon käsityötaitajien Yläpytingistä hankitut leppäkerttuiset villasukat jalkaan. (Sellaiset lähtivät myös Kreikkaan, kuten toisaalla tässä lehdessä kerrotaan.) Yllätän itseni manailemasta, että ”olispa meillä kerrankin Suomessa kesällä lämmintä...!” Niin lyhyt on ihmisen muisti. Ja kuitenkin, olen juuri maannut kaksi kuukautta säkkituolissa laiturin nokalla Suomen suvessa! Elämäni ensimmäinen kunnon pitkä kesäMiten kestit helteet? ? SAIN JUURI KUULLA , että on vuoroni kirjoittaa kirjoitus lehden alakertaan. Helteet ovat pehmittäneet ajatuksiani, joten suollan nyt tuoreeltaan havaintojani ja kuulemaani Helsingin katukuvasta. Tänä kesänä olen ajanut taksia muutaman vuoden tauon jälkeen Taksi Helsingin perinteisen kyytien välitysjärjestelmän alla. Tässä tulee siis tällä kertaa taksikuskin subjektiivisia havaintoja, sillä ”Taksikuskihan tietää kaiken” Päästän nyt sokan irti nämä helteet vapauttavat ja on aika suoltaa ajatukset ulos… Taksiliikenteen osalta kaikki muuttui 1.7. Liikenteessä on jo erilaisia firmoja. Jotkut ajavat jo puoleen hintaan verrattuna säänneltyihin kyytihintoihin. Tuntiansiot ovat rengillä olleet noin 8 euroa tunnilta, silloin kun on hyvin kyytejä. Työpäivät ovat 12-tuntisia jos aikoo elää tienesteillään. Kesälomia ei ole, eikä kesälomarahoja. Tuosta vielä pitäisi ajaa kyytejä puoleen hintaan. Ollaanko menossa nyt siihen, että työllä ei enää kaikki elä? Sanon, että ollaan menossa, ja myös monilla muillakin aloilla. Niillä aloilla ainakin, joilla ei ole liiton tukea. Kansainvälinen taksiyhtiö Caponline on jo ostanut firmat Kovanen, Mankkaan Taksi ja Invataksi ja havittelee lisää. Caponlinen omistaa miamilainen H.I.G. Capital, jonka omaisuus 25 miljardia. Investointia Suomeen? Hyötyä Suomelle? Saa taas nähdä, kuten sähköyhtiö Carunan kanssa. Taksikuskihan kuulee sellaisia asioita, mistä ei mediassa suureen ääneen keskustella. Hallitus hehkuttaa työllisyyden kasvaneen, mutta asiakkaat kertovat, että niistä kerrotuista työllistetyistä tekee suurin osa työtä 9 euron päiväpalkalla. Sillä palkalla ei työntekijä elä. Jos ei tuota 9 euron työllistymistyötä ole ottanut, on voinut joutua TE-keskuksen piiristä karanteeniin, eli ei ole enää työtön työnhakija. Yrittäjiksi tai osaaikayrittäjiksi houkuteltuja on myös tuhansia. Tilastovelhot osaavat asettaa mittarit kohdalleen ja pakottaa asiat sille mallille, että halutut prosenttitavoitteet täyttyvät. Vertaamme usein, että Suomessa asiat ovat kuitenkin paremmin kuin muissa maissa. Totta, pitääkö siis valittaa. Mielestäni pitää, sillä Suomella olisi aivan eri mahdollisuudet pitää huolta kaikista, ei pitäisi antaa otteen lipsua saavutetusta maailmassa ainutlaatuisesta pohjoismaisesta hyvinvoinnista. Silloin tällöin jotkut taksiasiakkaat puhuvat toki myös maailman onnellisimmasta ja vähiten korruptoituneista maista. Pitää paikkansa, kun vertaa esimerkiksi Välimeren maihin. Taksikuskina kuitenkin kuulin, kun eräs liikenneministerin edustaja soitti kaksi puhelua ja valehteli molemmille osapuolille ja kiristi näitä ministereitä saavuttaakseen päämääränsä. Tämä tapahtui neljä vuotta sitten ja kyseessä oli pisararata ja ministerit olivat luurin päissä eri mieltä asiasta. Rakennustonttiasioissa on kerran taksin takapenkiltä soitettu suoraan kaupunginjohtoon, että anna tämä tontti nyt meille, niin tuemme sitten toisessa asiassa. Jälkeen päin huomasin asiakkaani voittaneen kilpailun tontista rakennuksineen. Nykyään voi lukea lehdistä, että syytettynä istuu poliisijohtoa. Väärin nostettuja ylityöpalkkojako he vain siellä repostelevat? Taksikuskit keräsivät taannoin lastensairaalalle rahaa yli satatuhatta euroa ja hankkeen takana oleva säätiö vetää pian itselleen uudesta sairaalasta aika muhkeat vuokrat. Miksi ei sairaalaa rakennettu verorahoilla? Sama ministeri on asialla tässä taksilain uudistuksessa, joka on jo aiheuttanut sen, että eräs 25 miljardia omistava ulkomainen firma on ostanut taksifirmoja ja on Suomessakin ostamassa suurimmat taksifirmat alalta. Kaikki nämä uudet lakimuutokset Sotea myöten aiheuttavat suomalaisten firmojen myynnin ulkomaille, yrityksille, joiden omistus on loppupeleissä lähes poikkeuksetta paratiisisaarilla. Näitä kansainvälisiä toimijoita ei kiinnosta elävätkö niiden työntekijät palkalla, minkä ne maksavat. Siis pitääkö hyväksyä tällainen julkinen lehmänkauppojen teko, joka tarkemmin tutkittuna täyttäisi korruption määreet? Maailman pankeilla on rahaa ja niillä rahoilla näitä kauppoja on helppo peitellä. Taksikuski kuulee paljon näitä ”totuuksia” ajossaan. Kuuluisia professoreita on muuten mukava kyyditä ja kuunnella. Heitä ei siteerata valtamediassa aivan kuten he haluaisivat tai mitä tarkoittavat. Suomi on muuttunut todellakin kolmessa vuodessa ja ikävä kyllä ei parempaan. Ei tarvitse verrata esimerkiksi Espanjaan tai johonkin muuhun maahan, vaan kysymys kuuluukin, pitikö Suomen tehdä samoin kuin monen muun EU-maan myydä Suomesta lypsävät lehmät? Pian on uudet eduskuntavaalit ja muuttuuko mikään? Taas alkaa valehtelu, mitä luvataan ja mitä on saatu aikaiseksi. Kliseeksi on jo muuttunut se, että ”koulutuksesta ei leikata”. Miten tämä kaikki menee kansalta läpi?! Uudet YLE: n gallupit eivät paljon muuta valta-asetelmia. Samat puolueet johtavat gallupeja, jotka niitä ilmeisesti rahoittavatkin. En ole törmännyt moneenkaan asiaan, mikä olisi muuttunut parempaan suuntaan. No okei paitsi se uutinen, että jalohaikara on pesinyt ensi kertaa Suomessa. Nyt täytyy muuttaa totutut äänestyskäyttäytymiset, muistaa suunnata uurnille ja etsiä uudet kasvot valtaan. Uudet tuulet on pakko löytää purjeisiin sekä uusi miehistö ja saada myös nukkuvat äänestämään. Odotan naiivina täyskäännöstä. Helteet ovat taatusti piristäneet ilmapiiriä, vaikka ei meistä monia ole luotu tällaisiin kuumuuksiin, ja toivon niitä tulevinakin kesinä tosin satunnaisten sateiden höystäminä. Ei kannata valittaa, kohta on viileää yli puoli vuotta. Ihmiset eivät ole Suomessa muuttuneet, suomalaiset ovat kohteliaita ja rasismia katukuvassa ei juurikaan näy. Ihmiset näyttävät pysyvän viikonlopun riennoissa paremmin tolpillaan, se on edistystä. Nämä ovat Helsingin vahvuuksia ja yhä lämpimämmästä Suomesta saattaa tulla monelle se viileämpi ja ’coolimpi’ lomapaikka. Helsingin katukulttuuri on mennyt kyllä parempaan suuntaan, sen haluan kertoa ja ylistää. Tapahtumia on opittu järjestämään ja niitä järjestetään. Helsinki alkaa olla Euroopan parhaimpia kesäkaupunkeja ja siitä pystymme ainakin pitämään kiinni. Ilmaistapahtuma on pian Käpylässäkin, Elojuhlat goes blues 25.8. Lippakioskilla. Käpylä on osaltaan luonut Helsingin ainutlaatuista atmosfääriä, eikä vähiten Lippakioskin ympäristö. Lämmintä loppukesää, JARTSA TUOVINEN Käpylä-Seuran hallituksen jäsen tui presidentinlinnan viileyteen keskustelujen ajaksi, ilman että halusi nähdä vilaustakaan stadista), niin ilmekään ei hällä värähtänyt. (Ehkä vaatetuksen suunnittelija-avustajat saivat kuulla kunniansa myöhemmin.) Kun presidenttipari pääsi lähtemään kuumasta Suomesta viileämpään Eurooppaan ja kotimaahansa vielä samana päivänä, niin ei käynyt rouvalla mielessä nykäistä herraansa käsivarresta ja todeta, että kyllä se ilmastonmuutos nyt taitaa totta olla, kun Suomessakin on näin kuuma, niin että voisitko vielä harkita sitä vetäytymistäsi ilmastosopimuksesta! EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi ? Kesä 2018 tullaan muistamaan ennätyslämpimänä ja pitkänä. Kun lämpötila pysyi +30 asteessa lähes kaksi kuukautta, oli se jo tukalaa kaikille, erityisesti vanhuksille. Nyt tarvittiin sitä arkkitehti Martti Välikankaan suunnitelman ”terveellistä läpivetoa”. Pellervontien ikkunat olivat avoinna lähes koko kesän. Kuva Toivo Koivisto PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Kyläavustaja auttaa KÄPYLÄ-SEURAN tai Kumpulan kyläyhdistyksen jäsenet voivat tilata kyläavustaja Anna Säterin kympin tuntipalkalla auttamaan kotitöissä, niin sisäkuin ulkotöissäkin arkipäivisin 9-15. Maanantaisin kello12-18. Kyläavustajan tavoittaa : kylaavustajaAnna@gmail.com Facebookista: henkilönä: Kyläavustaja Anna ja sivuna: Käpylän ja Kumpulan Kyläavustaja Puh työaikoina: 044 977 7053 Varaa ilmoituspaikkasi tai pyydä tarjous: P. 010 320 6664, Jauri Varvikko kapylalehti@eepinen.fi
22.8.2018 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy syyskuun 19. päivä. Aineisto toimitukseen 7. syyskuuta mennessä. PEHMOHARJAPESU Hyvä peruspesu (norm. 18,90-19,90) 15 € Etu voimassa 31.8.2018 saakka. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. TÄLLÄ KUPONGILLA NESTE K METSÄLÄSSÄ JA MALMILLA SEKÄ QUICK WASH KEHÄ I:LLÄ TÄLLÄ KUPONGILLA NESTE K METSÄLÄSSÄ JA MALMILLA SEKÄ QUICK WASH KEHÄ I:LLÄ (norm. 27,90) 20 € Etu voimassa 31.8.2018 saakka. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Kolme autopesukatua palveluksessasi! KESÄTEHOPESU + KAHVIPAKETTI Paras kausipesumme! Motorcenter Oulunkylässä pesukorkeus 2,7 m ja itsepalvelupesuhalli Kehä I sillan kupeessa Pihlajamäentie 37 00700 Helsinki Tule lounaalle! Asesepänkuja 2 00620 Helsinki Quick Wash Kehä I Neste K Malmi Neste K Metsälä Hyödynnä nyt tuntuvat kuponkiedut! Pesupassilla joka kuudes autopesu ilmaiseksi! Osallistuvaa budjetointia, sillanrakentamista ja verkostoitumista Stadi-luotsit aloittivat HELSINKI ON KEVÄÄLLÄ palkannut kaupunkilaisten osallisuutta edistämään seitsemän stadiluotsia. Jokaiselle stadiluotsille on nimetty kaupunginosat, joissa hän vauhdittaa kaupunkilaisten aloitteita sekä auttaa alueen verkostoja löytämään toisensa. Stadiluotsien alueet on jaettu pääosin kaupungin seitsemän suurpiirin mukaan. Suurpiirien asukasluku vaihtelee noin 40 000 asukkaasta yli 100 000 asukkaaseen, joten piirijakoa on hieman muokattu. Olemme sillanrakentajina kaupunkilaisten ja kaupungin välillä, luomme yhteyksiä kaupunkiorganisaation muiden osallistamistyötä tekevien kanssa, sanoo Outi Rissanen, koillisen Helsingin stadiluotsi. Stadiluotsit vahvistavat yhteen ääneen olevansa innostuneina ja odottavina uuden työn alussa. Itäisen suurpiirin ja Östersundomin Belinda Barbato haluaa ensi töikseen tutustua alueensa asukkaisiin ja toimijoihin, sekä selvittää millaisia ideoita kaupunkilaisilla on jo oman alueensa kehittämiseksi. Olen valmis murtamaan ennakkoluuloja, mikäli sellaisiakin kohtaamme, kertoo Jarkko Laaksonen eteläisen Helsingin luotsi. Ensi töikseen luotsit suunnittelevat miten parhaiten tavoittaa asukkaat, yrittäjät ja yhteisöt sekä tulla tunnetuksi omilla alueillaan. Heihin voi tulevaisuudessa olla yhteydessä sähköisillä kanavilla tai tavata esimerkiksi kirjastoissa, leikkipuistoissa ja tapahtumissa. Alkuvaiheessa luotsit kartoittavat oman alueensa yhteistyöverkostoja, tarpeita ja resursseja. Odotan, että pääsen edistämään yhteisöllisyyttä alueellani, sanoo Silja Lindblad Länsi-Helsingin stadiluotsi. Samoilla linjoilla on keskisten kaupunginosien Antti Sarpo (kuvassa oikealla), joka toivoo voivansa luotsata kaupunkilaisia läpi monimutkaisen kaupunkiorganisaation. Hänen alueensa kattaa keskisen suurpiirin Kalasatamasta Vanhaankaupunkiin, Kallioon, Pasilaan ja Käpylään. Sarpo vierailee Käpylä-Seuran hallituksen kokouksessa tämän kuun lopussa tunnustelemassa yhteistyötä. Ella Tanskanen Pohjoisesta suurpiiristä haluaa päästä rakentamaan uudenlaista toimintaa, nimenomaan kaupunkilaisten tarpeista lähtevää. Tanskasen alue menee osittain päällekkäin Sarpon kanssa juuri Käpylän kohdalla, koska esimerkiksi Oulunkylän seurakunta ja siten myös Käpylän kirkko kuuluvat hänen vastuualueeseensa. Tanskasen alue ulottuu Kaarelasta Tuomarinkylään. Kaupunkitasoinen osallistuva budjetointi on uutta Stadiluotsit huomauttavat, että kaupunki tarjoaa jo paljon vuorovaikutusja osallistumismahdollisuuksia, mutta uutta kaupungin toimintaa on syksyllä alkava osallistuva budjetointi. Siinä kaupunkilaiset pääsevät vuosittain päättämään, mihin 4,4 miljoonan euron suuruinen summa käytetään. Stadiluotsit varmistavat yhdessä kaupungin muiden toimijoiden kanssa, että aluekohtaisten hankkeiden valmistelu toteutuu moniäänisesti ja yhdenvertaisesti. Tavoite on saada mukaan kaikki kaupunkilaiset. Niitäkin, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet, sanoo Pauli Saloranta, Kaakkoisen suurpiirin ja Vuosaaren stadiluotsi, jonka muistamme kaupunkipoluista. Käpylässäkin. Teksti Helka Kuva PATRIK LINDSTRÖM ELOKUVAOHJAAJA Claes Olssonilla on tapana kierrellä kirppareita ja antikvariaatteja kaikkialla, missä hän vierailee. Ulkomaillakin varaan aina päivän, pari tätä tarkoitusta varten, hän sanoo. Kerään paperitavaraa, kirjoja, julisteita ja kuvia. Minulla on harvinaisia alkuperäisiä ensipainoksia sekä ulkomailla painettuja suomenkielisiä kirjoja ja elokuvajulisteita. Valokuvia minulla on laatikkokaupalla, eniten hääkuvia eri puolilta maailmaa. Myös hautajaiskuvat, joissa on avoin arkku, kiinnostavat. Tämä perinnehän eli Suomessakin kauan myös muilla kuin ortodokseilla. Vanhat valokuvat ovat viehättäviä ajankuvia. Silloin, kun jokaisella ei vielä ollut kameraa, valokuviin panostettiin aivan eri tavalla kuin nyt. Studioon mentiin hartaudella, parhaissa vaatteissa. Hääkuvissa oltiin totisia, koska avioliitto on harras ja vakava asia. Pohjanmaalla morsiamet pukeutuivat jopa mustiin. Naisilla oli yleensä valkoiset leningit, se kuvasi viattomuutta. Mies pukeutui aina mustaan tai tummaan, joka korosti arvokkuutta. Sama formaatti on ollut 150 vuotta. Valokuvaaja sommitteli kuvan ja valmisti sen itse hyvällä tekniikalla. Kuvat säilyvätkin ihan toisin kuin nykyiset kuvat, selvittää Claes Olsson. Taustamateriaalia elokuviin Paitsi, että nautin kuvien tunnelmasta, kuvasta itsestään, ne ovat minulle työmateriaalia, taustatietojen hankintaa. Etsin niistä yksityiskohtia elokuviini. Puvustusta, tukkalaitteita, polkupyöriä, sisustusta... Olsson kertoo. Kaikkein viehättävimpiä ovat kuvien tarinat, jos saan niistä tietää. En yleensä käytä mitään tarinaa sellaisenaan filmeissäni, mutta ne voivat olla siellä taustalla, sanoo tuottaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja, joka parhaillaan kirjoittaa filmikäsikirjoitusta Kjell Westön romaanin Rikinkeltainen taivas pohjalta. Aiemmista hänen ohjaamistaan elokuvista muistamme muun muassa Elviskissan jäljillä (1987), Akvaariorakkaus (1993), Ihanat naiset rannalla (1998), Onnen varjot (2005), Colorado Avenue (2007) ja Taistelu Näsilinnasta (2012) sekä kymmenistä lyhytfilmeistä. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Vanhat kuvat kiinnostavat elokuvaohjaaja Claes Olssonia Missä tämä kuva on otettu? Ketkä kuvassa? Käpyläläinen elokuvaohjaaja Claes Olsson kerää vanhoja valokuvia. Niitä on mukava tutkia vaikkapa stereokuvalaitteella. Kahvikupposeen ja tarinaan lukija voi vaihtaa kuvan, jos sattuukin löytämään vaikkapa isovanhempansa kuvasta. Käpylässä 12.4.1925 kuvatun mustavalkoisen valokuvan Claes Olsson löysi helsinkiläisestä divarista. Hän olisi kiinnostunut tietämään kuvan tarinan, sekä löytämään paikan, jossa se on otettu. Ota yhteyttä: olsson@nordicfilmpool.fi
4 K äpylä-lehti 22.8.2018 www.avainapteekit.fi K Käpyläntie 8, 00600 Helsinki • (09) 791 335 www.käpylänapteekki.fi Palvelemme ark. 8.30 – 19.00, la 9.00 – 16.00 TARJOUKSET VOIMASSA 31.8. ASTI MagneCit 100 tabl + 20 tabl MagneCit nyt 10 vuotta – Juhlavuoden kunniaksi nyt 120 tabl 100 tabl hinnalla! MagneCit Kotimainen, tehokkaasti imeytyvää magnesiumsitraattia sisältävä magnesiumvalmiste. (norm. 13,85) Zincit sinkkisitraatti 120 tabl Zincit on hyvin imeytyvä sinkkisitraatti. Zincit sisältää myös C vitamiinia. Sinkki ja C – vitamiini ovat soluja suojaavia antioksidantteja jotka ylläpitävät immuunipuolustusjärjestelmää ja auttavat vähentämään väsymystä ja uupumista. Käpylän apteekista 10 ,(norm. 9,70) 7 90 R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi Huonekaluverhoomo ja myynti O. Pohjois-Koivisto Mäkitorpantie 33 ja 40, Oulunkylä, p. 040 508 7421 Huonekaluverhoilut ammattitaidolla Avoinna arkisin 15.30-18 tai sopimuksen mukaan. Svenska hörnan GETINGAR ÄR sympatiska djur och jag räknar dem som vänner. En geting är för mig den ultimata insekten, en varelse så väsensskild från mig som det nu bara är möjligt, men som jag ändå gärna delar denna vår plattform med, alltså verkligheten. Getingar är feminister som lever i ett matriarkat. Getingar kan få stora starka karlar att helt hysteriskt hoppa upp och ner och fäkta vilt omkring sig. När jag blir vittne till en sån incident kan jag komma på mig med att riktigt önska att karlfjanten verkligen skulle bli stucken. Naturligtvis har jag själv blivit stucken ett antal gånger. Och jag inser förstås att om man är allergisk kan det vara farligt. Men som jag inte är det så är ett stick oftast något jag så att säga har förtjänat, getingar sticker ju bara om de upplever att de blir ofredade eller känner sig hotade och det kan man ju, som den enorma jättegodzilla man är jämfört med getingen, ofrivilligt göra sig skyldig till. En gång fick jag till exempel in en geting i cykelhjälmen medan jag cyklade i trafiken och kunde ju inte göra så mycket annat än fortsätta och vänta på sticket, som ju förstås kom. Jag hoppas getingen sen klarade sig oskadd ut ur hjälmen. Och en gång har jag stigit i ett jordgetingbo och förstås blivit stucken. Och så vidare, det är små nålstick som svider en stund och sen glöms. Värre är det med ettermyror, vars stick svider länge, och myggorna som håller en vaken på natten och de otrevliga fästingarna vars bett kan invalidisera för livet. Men älgflugorna är riktigt gulliga. Den här exceptionellt varma sommaren har vi ofta ätit ute, det vill säga i trädgården. Då kommer det vanligen några getingar surrande kring tallrikar och ölglas men i år har de inte slagit sig ned för att ta med sig en bit av fisken till sina larver i boet, de bara surrar runt. Men man ska förstås titta extra noga på vad man stoppar i munnen så att det inte går som för hustrun som en morgon råkade dricka saft ur ett glas ur vilket en geting också höll på att dricka; hon blev stucken i munnen vilket kunde ha varit ödesdigert för en allergiker. Getingen klarade sig lyckligtvis. Getingen är vad jag har förstått förmoder till biet. Biet är alltså en geting som blivit vegetarian och börjat leva i mycket större samhällen än sina förmödrar och som dessutom låtit sig domesticeras. Lite så där som vargen som blivit hund. Jag gillar getingar och vargar. Nå, varg har jag aldrig träffat på, så det är lite teoretiskt. Getingar är som sagt feminister som uppenbarligen alla sociala insekter; manliga individer produceras endast då de behövs för reproduktionen, dvs en gång per år, och de tolereras bara tills befruktningen är överstökad. Valerie Solanas, hon med SCUMmanifestet, hade säkert trivts som geting. BERT BJARLAND Getingar Jarru-Team Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 Minkä kokoisen kolon sinä jätät? AFGANISTANILAISEN Mojtaba Hassanin äiti ja sisarukset pakenivat kotimaastaan jo vuosia sitten. Mojtaba ei muista isäänsä, joka on kuollut. Perhe päätyi Suomeen 2009 ja sai turvapaikan. Nyt kaikki ovat jo Suomen kansalaisiakin. Jostain syystä 12-vuotias Mojtaba jäi matkasta. Hänen nimensä puuttui rekistereistä, eikä äiti voinut kutsua poikaansa luokseen. Mojtaba asui iäkkään isoäitinsä kanssa Afganistanissa ja kaipasi äitiään ja sisaruksiaan. 15-vuotiaana hän päätti lähteä etsimään perhettään. Matka kesti kolmatta vuotta. Välillä pojan oli työskenneltävä Iranissa ja Turkissa raskaissa töissä saadakseen rahaa, jotta pystyi maksamaan salakuljettajille pätkän matkan kerrallaan. Jossain välissä hän kuuli isoäidin kuolleen. Nyt hän oli yksin maailmassa. Kun Ruotsin laiva saapui Turkuun, katseli Mojtaba näkymää toivo rinnassaan. Samalla häntä pelotti. Entäpä jos äitiä ei löytyisikään? Jos perhe olikin lähtenyt pois, kuollut tai heille oli tapahtunut jotain? Poliisille hän kertoi äitinsä nimen. Ihmetys oli suuri, kun poliisi näytti hänelle äidin kuvaa! Poika tunnisti äitinsä, vaikkei ollut nähnyt häntä vuosiin. Ilo oli ylenpalttinen, kun he tapasivat ja tuolloin 17-vuotias Mojtaba sai nähdä myös pikkusisarensa, joista nuorimmat olivat syntyneet Suomessa. Vihdoinkin Mojtaballa oli oma koti ja oma perhe! Ja äidillä myös keskimmäinen poikansa, jota hän oli ajatellut joka ikinen päivä vuosien ajan! Mutta onni ei kestänyt kauan. Suomen Maahanmuuttovirasto alkoi työskennellä kuumeisesti löytääkseen syyn palauttaa nuorukaisen kotimaahansa. DNA-testi osoitti hänet vääjäämättä äitinsä pojaksi Raskasta fyysistä työtä tehneen alaikäisen ranneluista tehty ikätesti antoi tuloksen, että hento poika voisi olla kaksi vuotta vanhempi tai nuorempi kuin kertoi olevansa. Maahanmuuttovirasto lätkäisi vuoden lisää ikää, jotta sai hänestä täysi-ikäisen. Kun alkuperäinen syntymätodistus löytyi, sen mukaan poika oli sen ikäinen kuin oli sanonut olevansa. Sekään ei Maahanmuuttovirastolle kelvannut. Lopulta Migri joutui tyytymään kymmenen kuukauden lisäikään, koska pikkusiskon syntymä sotki yrityksen enemmästä. Iän lisääminen on tärkeää, koska sillä tavoin alaikäisestä tehdään täysi-ikäinen, jolla ei ole enää tarvetta perheeseen Suomen lakien mukaan. Oleskelulupaa täysi-ikäiselle ei voi myöskään hakea perheenyhdistämisen nojalla, joten Mojtabasta tuli turvapaikanhakija. Tällä perusteella hänelle voitiin antaa negatiivinen päätös ja määräys lähteä maasta. 25 työnantajaperhettä Nyt 21-vuotias Mojtaba ehti asua Suomessa äitinsä ja sisarustensa kanssa yli kolme vuotta. Tänä aikana hän opiskeli suomen kielen niin että puhuu sitä jo sujuvasti. Hän opiskeli iltakoulussa ja oli kokopäivätyössä Siivousringin palveluksessa hoitaen 25 käpyläläisen, toukolalaisen ja arabianrantalaisen perheen kotityöt, siivouksen, nurmikon leikkuut, vanhusten auttamiset ja muut pyydetyt tehtävät. Hänen unelmansa oli opiskella ensihoitajaksi. Hoitotyöstä hänellä oli jo runsaasti kokemusta Alzheimerin tautia sairastavan sokean diabeetikko-isäpuolensa ja pikkusisarustensa ansiosta. Hän ansaitsi tarpeeksi työlupaan, mutta te-toimiston myönteisestä kannasta huolimatta Maahanmuuttovirasto päätti, että Mojtaba palautetaan pikaisesti ennen työluvan tuloa Afganistaniin. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Mojtaba Hassani ehti työskennellä vuoden Käpylässä. Erittäin pidetty ja ahkera nuori mies siivosi ja leikkasi nurmikoita, huolehti kukista ja auttoi vanhuksia 25 perheessä. Maahanmuuttovirasto kuitenkin päätti, että Mojtaba pitää palauttaa Afganistaniin, jossa hänellä ei ole ketään sukulaista enää elossa koko Mojtaban perhe on Suomessa ja saanut jo kansalaisuudenkin. Päätös tyrmistytti niin käpyläläiset kuin pojan omankin perheen ja jätti työnantajat pulaan. Mojtaban jättämä kolo on valtavan suuri kaikkien hänet tuntevien sydämessä. Y K S I LÖ J A R Y H M Ä O P E T U S TA A I K U I S I L L E · Pianonsoiton ja säestämisen kurssi aloittelijoille · Vapaan säestyksen kurssit · Sovittamisen ja säveltämisen kurssit
5 K äpylä-Lehti 22.8.2018 Meiltä juhla-, muistoja muut tilaisuudet sekä lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Gaius ravintolat www.gaius-saatio.fi/ gaius_ravintolat/ Puh. 050 463 7390 tai 050 4662310 • Honkanummen hautausmaa, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Malmin hautausmaa, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Honkanummi, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Malmi, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki MUOVI PUHUTTAA nykyisin suomalaisia kuten muitakin maailman ihmisiä. Se saastuttaa maita ja meriä. Professori Lauri Hakulinen toi vuonna 1947 suomen kieleen uudissanan muovi korvaamaan vieresperäisen sanan plastik. Hänen lähtökohtinaan lienevät olleet sanat muovata ja muokata. Sanalla muovi ei luultavasti ole äännevastineita muissa suomen sukukielissä Plastik-sana oli aikoinaan tullut suomeen ruotsista, jossa se on plast, siis lyhenne sanasta plastic. Englanniksi se on plastics, ranskaksi plastique. Alun perin sana on lähtöisin kreikasta, jossa se on esimerkiksi muodossa plastikos ja tarkoittaa mm. muokattavuutta ja muovattavuutta. Kieliserkkumme virolaiset käyttävät muovista sanaa plastmass. Guttaperkka Jotkut vanhimmat lukijat voivat vielä muistaa guttaperkan, joka oli tavallaan muovin edeltäjä. Siitä tehtiin muun muassa leluja lapsille. Se on kuitenkin melko vanha keksintö. Jo 1840-luvulla Suomessakin tunnettiin aine nimeltään guttaperka. Tämä ruotsin kautta suomeen lainautunut sana on lähtöisin malajilaisista sanoista getah ja pertcha, joissa getah tarkoittaa kumia ja pertha kumia tuottavaa puuta. Paperi Saastuttava muovi halutaan korvata jollakin vähemmän saastuttavalla aineella.Yksi vaihtoehto olisi paperi. Tämäkin sana tuli meille ruotsin kautta. Myöhäisessä muinaisruotsissa se oli muodossa papper ja papir. Nykyruotsissa se on papper. Ruotsiin ja muihin skandinavisiin kieliin se tuli latinan kautta kreikasta. Latinan papyrus ja kreikan papyros tarkoittavat papyrusta ja papyruskasvia. Viron paber eli paperi lienee tullut saksasta samoin liivin papir. Karjalan ja vatjan paperi ovat ilmeisesti lainautuneet suomesta. Norjan lapin paperia tarkoittavat sanat baaber ja baappar ovat lainautuneet skandinavisista kielistä. Venäjän paperia tarkoittava sana bumaga on lainautunut eräisiin lähimpiin sukukieliimme. Niinpä inkerin pummaaka tarkoittaa paperirahaa ja seteliä ja bumaaka paperia, karjalan pumoaka paperia, asiakirjaa ja todistusta, samoin lyydin ja vepsän bumag sekä vatjan bumaga paperia. Samaa etymologista kantaa on myös suomen murteissa oleva sana pumaska. Pahvi ja kartonki Ruotsin vanhemmista kielimuodoista on suomeen lainautunut myös sana pahvi. Useissa suomen länsimurteissa se on muodossa paffi. Saksassa ja nykyruotsissa se on papp. Eräänlaista pahvitavaraa on myös kartonki. Sana lienee tullut suomeen Ruotsin kautta. Ruotsiin se on kulkeutnut Italiasta tai Ranskasta. Latinassa ovat tämänkin sanan juuret. Latinan charta tarkoitti paperia. Nykyvirossa papp ja kartong tarkoittavat pahvia. SEPPO SEPPÄLÄ Etymologia Muovi ja plastiikki Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 varausinfo@kapygrilli.fi • www.kapygrilli.fi K äpy grilli Avoinna: ark. 10-02, pe ja la 10-03 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 • TI JAMIT •PE LIVEMUSAA • LA KARAOKE Tarkista ohjelma netistä Viihtyisä kahvila Käpylän uudessa keskuksessa Kondiittoriltamme meillä valmistettuja tuoreita herkkuja myös tilauksesta Avoinna: Ma-To 7-19, Pe 7-18, La-Su 12-18 Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki www.checkpointcafe.fi • 040 717 2070 puh. 0400 272 444 • INFO@CACTUS.fi Monipuolinen lounas arkisin klo 11-14:30 A’la carte Perjantaisin ja lauantaisin livemusaa klo 22-03 Tarkista ohjelmat WWW.CACTUS.FI MÄKELÄNKATU 94 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 Puutarhat ja pihat avataan vieraille 100-vuotiaassa Käpylässä IHANAN PUUTARHAISEN Käpykylämme isot syntymäpäivät ovat tulossa kesäkuussa 2020. Silloin järjestetään monenlaisia tilaisuuksia ja saamme paljon vieraita. Pihoja avataan kiinnostuneille ja niissä pidetään runsaasti tapahtumia. Runoja luetaan, musiikki soi ja talojen historiaa tehdään eläväksi. Tulevat juhlat ovat hyvä syy aloittaa se puutarharemontti, jota olet suunnitellut niin monta vuotta. Ajattelet ehkä, että kaksi vuotta on pitkä aika, riittää, kun siistit paikat sitten juhlakeväänä. Puutarhan kannalta kaksi vuotta on kuitenkin melko lyhyt aika. Jos nyt aloitat, ehdit tehdä paljon asioita pihasi hyväksi. Tee jotain tänä vuonna ja jotain ensi vuonna ja vielä jotain keväällä 2020, niin ei tule liikaa töitä yhdellä kertaa. Ala siis katsella kotisi ympäristöä tutkivin silmin jo nyt. Näyttääkö sinulle annettu osanen Käpylää, Helsingin hymykuoppaa ja helmeä huolehditulta ja rakastetulta? Jos sinusta tuntuu, että omat silmäsi ovat sokeutuneet joka päivä näkemisillesi asioille, pyydä joku ystäväsi se kaikkein suorasanaisin mukaan pihaasi tutkailemaan. Aloittakaa vaikkapa takapihalta (joka muuten on usein naapurisi etupihaa vasten). Olisiko vihdoin aika viedä ne viisi vuotta sitten tehdystä remontista jääneet laudat Kivikkoon? Voisiko lehtikompostille rakentaa siistimmän kehikon? Kahdessa vuodessa ehtii paljon Onko puutarhastasi tullut liian viidakkomainen tai onko pihan perälle kasvanut hiljalleen ryteikkö? Vai onko se kuiva ja tyhjä kuin autiomaa? Jos työn määrä näyttää liian suurelta, ja voimasi eivät tunnu riittävän siihen, voisitko antaa homman jollekin puutarhattomalle puutarhahullulle? Tuottaisit iloa toiselle ja saisit samalla paikat kuntoon. Entä nurmikko, puutarhasi lattia. Jos sitä ei löydy, vaikka se joskus on ollut siinä, kannattaa ostaa ruohonsiemeniä ja koettaa houkutella se takaisin. Monien piha on ihan sammaloitunut. Jos et suunnittele japanilaista puutarhaa, kokeile, jos sammal pysyisi kurissa kalkituksen tai tuhkan avulla. Monet pensaat kärsivät viime talven lumitaakasta ja varsinkin syreenit vinksottavat sinne tänne. Jos katsot tarkkaan, näet niissä myös paljon kuivia ja poistettavia oksia. Nämä isot pensaat kasvavat hyvin lyhentämisen jälkeen, mutta liikaa kasvanutta ja varjostavaa syreeniriviä ei ole hyvä leikata kerralla alas. Se kannattaa mataloittaa vähitellen, runko tänä syksynä, toinen keväällä jne.. Syreeni lähtee herkästi vaeltamaan ja valtaa helposti koko pihan. Se pysyy kurissa vain ruohonleikkurin avulla. Eli nurmikko syreenien edessä on hyvä ratkaisu. Ruohon säännöllinen leikkaus kannattaa muistakin syistä. Lyhyt nurmi on turvallisempi lapsille ja eläimille – ja myös meille aikuisille. Siinä eivät punkit viihdy. Onhan tuo Suomen vaarallisin eliö saapunut nyt Käpyläänkin. Entä pensasaita, pihasi se osa, joka näkyy kadulle päin? Onko se kasvanut liian korkeaksi? Eloja syyskuu ovat hyvää aikaa leikata sitä kuntoon. Alasleikkaus tehdään yleensä alkukesästä, joten sitä ei ehkä kannata tehdä enää, ei ainakaan juhlia ajatellen. Aita ei taida ehtiä kasvaa kovin paljoa vuodeksi 2020, jos se leikataan juurta myöten ensi kesänä. Mikä on pensasaitasi muu kunto? Onko se puolikalju ja aukkoinen aitavanhus? Onko siihen päässyt kutsumattomia asukkaita, kuten vaahteroita ja pajuja. Ne kannattaa poistaa, koska ne varastavat kasvuvoimaa. Rikkakasvit pensasaidan juurella tekevät samaa. Monin paikoin esimerkiksi nokkoset rehottavat kadunvarsien pensastoissa niin, että pienet kulkijat ovat vaarassa saada polttavia vammoja. Pensasaidan alustan siivoaminen ei ole kiva homma, mutta se kannattaa tehdä, koska se vaikuttaa niin paljon ympäristömme siisteyteen. Puutarhanhoidosta saatu hyöty ei ole kuitenkaan pelkästään esteettistä. Saamme siitä happea ja mielenrauhaa. Vatsan bakteeristo rikastuu ja sitä kautta stressi, levottomuus ja jopa masennus vähenevät. Ja nämä eivät ole ihan pieniä asioita. SINIKKA VAINIO Käpylä 100 piharyhmän jäsen KÄPYLÄ 100 PIHARYHMÄ on yksi monista alaryhmistä, jotka suunnittelevat Käpylän syntymäpäiviä. Eri ryhmien aiheita ovat esimerkiksi lasten toiminta, musiikkitilaisuudet, runotapahtumat ja markkinointi. Niillä on myös yhteistä toimintaa. Esimerkiksi puutarhat, runot ja musiikki voisivat kohdata suunnitelluissa omenankukkajuhlissa ja avoimien puutarhojen päivissä. Kaikki ryhmät kokoontuvat välillä yhteen ja keskustelevat siitä, mitä on saatu aikaan. Tätä kaikkea organisoivat ja pitävät käsissään juhlien tuottajat Amanda Tuukkanen ja Siiri Rouvinen. Jos haluat tulla mukaan iloiseen joukkoomme suunnittelemaan Käpylä 100 -juhlaa tai voisit avata puutarhasi juhlan tapahtumille, ota yhteyttä tuottajiin. ( Kapyla100@gmail.com) Kahdessa vuodessa ehtii saada puutarhansa edustuskuntoon, jos aloittaa nyt. TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY toimisto@maunulantilitoimisto.fi www.maunulantilitoimisto.fi M Tule Partioon! Hei sinä 7-99 -vuotias tyttö! Kaipaatko uutta mukavaa harrastusta? Käpytytöt on Käpylän ensimmäinen lippukunta ja pieni, mutta pippurinen porukka. Partiossa opitaan tärkeitä partiotaitoja ja saadaan vastuuta, hankitaan kokemuksia ja elämyksiä eikä varmasti kukaan jää vaihtopenkille ihmettelemään. Ryhmät kokoontuvat osoitteessa Väinölänkatu 11 G, Käpylässä. Soita ja tule tutustumaan toimintaan tai kysy lisää! Lippukunnan yhteyshenkilönä toimii lippukunnan puheenjohtaja Helka Walldén, p. 050-4343 802 tai helka.wallden@partio.fi
6 K äpylä-lehti 22.8.2018 KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ Hengen pitimiksi MILLAISEEN KIRKKOON haluan kuulua? Sellaiseen, joka on valmis olemaan läsnä ihmisten vaivalloisessakin arjessa. Arvostaen. Kuullen. Tapahtumien, toimitusten, kuorojen, leirien ja kerhojen lisäksi tarjoaa apua arkeen. Se antaa myös asukkaiden osallistua ja luoda uutta. Sellaiseen kirkkoon, joka sitoutuu eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten yksinäisyyden ehkäisyyn. Se voi alkaa tervehtimisellä, silmiin katsomisella ja kysymyksellä: Mitä kuuluu? Minun kirkkoni uskaltaa ottaa kantaa yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden tunnistaessaan. On ennemmin heikomman puolella kuin vallanpitäjän. Rikkimennyt elämä voi eheytyä, kun joku puolustaa. Ohikatsomisen ja vaikenemisen aika on ohi. Valittamisesta välittämiseen. Diakoniasana tarkoittaa ”palvella vaivaa nähden”. Tukiessaan ja yrittäessään auttaa oppiikin heiltä, joilla ei muka ole mitään. Entäpä jos juuri siellä, mitä kuvittelemme marginaaliksi, tyhjäksi tilaksi jossain syrjässä, onkin jotain annettavaa meille? Näin puhuttiin Tampereen körtti-juhlilla, jonne osallistuin äitini kanssa. Siellä puhuttiin paljon ikävästä, ikävöimisestä. Seurapuheista jäi elämään vahvoja ajatuksia: Armo on Ansioton Rakkaus Meidän Osaksemme. Armo on riittää, sillä se jättää henkiin. Se muuttuu eläväksi nähdäksemme oleellisen. Välittäminen vaatii vaivannäköä. Vastaan tulemista. Nopeammin ei pääse lähelle. Askel kerrallaan. Ihmisen kaipuuseen vastaa vain toinen ihminen. Jumalan kaipuuseen vastaa vain Jumala. Kaipuu näyttää suunnan. Mitä Sinä ikävöit? SIRKKU INGERVO Erityisopettaja, oppilaanohjaaja, sosiaalityöntekijä Oulunkylän seurakuntaneuvoston jäsen LIDLIN OVELLA istuu maassa rinnakkain kolme alle kymmenvuotiasta poikaa jokainen oman pahvilaatikkonsa takana. Siinä heidän puotinsa, kullakin pikkuesineitä ja leikkikaluja ostajaa odottamassa. Lasten iloisen toiveikkaat kasvot pysäyttävät, jään ostoksille. Yhdellä kaverilla on vanhoja Aku Ankkoja, eurolla viisi. Niitä voisi lähettää sukulaispojalle Saksaan suomenopintojen tueksi. Mutta mitä ihmettä muuta voisin ostaa, en tunne pikkupoikien maailman tavaroita. Toisella lapsella näyttää olevan pieniä palloja, hän näyttää, miten korkealle ihmepallot kimmahtavat maasta. Minulle se on uusi esine, kysyn olisiko vaaleanpunaista. Kyllä vain, on jopa kolmea eri vivahdetta. Poika esittelee palloja kuin ammattimies konsanaan ja auttaa valitsemaan hehkuvan pallon, euron hintaan. Se tulee minulle itselleni, sanon. Poikia hymyilyttää mutta he ymmärtävät, että ei asiakkaalle sovi nauraa. Tuossa pallo nyt on, kirjahyllyssä odottamassa rouvan leikkihetkeä. Kolmas poika alkaa melkein ulista, pelkää kai tulevansa sivuutetuksi. Lohdutan sanomalla, että tulen kohta myös hänen luokseen – olen oppinut, että kaikilta torikauppiailta olisi hyvä ostaa jotain, vaikka miten vähän. Mutta viimeisen pojan tavarat ovat kovin vaatimattomia, onneksi löytyy sentään kulkunen. Jouluun on vielä paljon matkaa, mutta kulkunen voisi odottaa adventtia kirjahyllyssä pallon vierellä. Kysyn hintaa, poika tajuaa että euro on liikaa, pyytää viittäkymmentä senttiä. Kaverit näyttävät hyväksyvän hinnan, niinpä sen hän saa. Lidliin astuessani kuuluu poikien onnelliset huudot: ”Se tuli ostamaan! Vihdoinkin joku!” Kaupassa mietin reippaita, mukavia poikia. Teki mieli kannustaa heitä, aloitinhan itsekin pitkän työurani pihakukkien myyjänä kuuden vanhana, äiti avusti tekemällä kimppuja ja pani ne vesisankoihin, keksi hinnat, nosti sangot pyörän sarviin ja niin ajelin kauppalan halki Hyvinkään torille. Kauppa kävi yleensä hyvin, paitsi kerran kukaan ei ostanut mitään, silloin itketti. Ulos astuessani poikkesin vielä poikien luo kysymään, osasivatko he laulaa. Suvivirsi oli surukseni heille tuntematon, mutta jokin lastenlaulu tuli mieleen. Pyysin kolmosmyyjää laulamaan sen, mutta hän ilmoitti: ”En halua laulaa.” Silloin ensimmäinen myyjä sanoi osaavansa sen, joten pyysin yhteisesitystä: niin kajahti iloinen hanhilaulu. Kiitin heitä kauniisti. Paikalle tuli neljäskin poika, hän sotki laulua, mutta jututtaessani poika kertoi, että opettaja oli poistanut hänet musiikkiluokasta, syynä häiritseminen. ”Mä olen innokki soittamaan, en laulamaan. ”Mä olen innokki soittamaan nokkahuilua, vaikka en osaa, enkä laulaakaan”, poika huokaisi. Kotiin pyöräillessäni tajusin, miten yksin moni lapsi on ja miten he tarvitsevat aikuisia. Meillä voisi sitä paitsi olla hauskaa yhdessä. Poikien puoti LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä Koskelan palvelukeskus Käpyläntie 11, N-talo 1krs Helsingin kaupungin palvelukeskukset tarjoavat maksutonta toimintaa helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. To 30.8 klo 13.30 Vilttikirppis. Tuo viltti puistoon ja myy tarpeettomiksi käyneet tavarasi. Myötätuulen puistossa. Ti 4.9 klo 13-16.30 Digiopastuksen avoin iltapäivä.Kahvitarjoilu. Järjestäjänä Enter ry. Ke 5.9 klo 13.30 Sadonkorjuu-soppa. Myötätuulen puistossa. Pe 7.9 klo 14-15 Perjantaipulinat Estradi vapaa!Tule esittämään esim. runo, vitsi, tarina tai tule muuten vain juttelemaan. Ke 12.9 klo 10-12 Kuulolähipalvelu auttaa kuuloon liittyvissä asioissa! Ke 12.9 klo 13-14.30 Kallio-Vallilan eläkeläiset ry:n luento Ke 12.9 klo 13.30 Ulkopelejä. Myötätuulen puistossa. To 13.9 klo 13-14.30 Digioppiluento. Fiksari-nimisen yrityksen pitämä ilmainen luento aiheella ”yhteydenpidon uuden muodot”. Käpylän seniorit ry Karjalatalolla klo 13. To 13.9. klo 13 kirjailija, poliitikko Lasse Lehtinen. Hänen esitelmänsä aihe ”Ryti ja Tanner”, tuomioidensa vapauttamat”. Muusta syksyn ohjelmasta tiedotamme nettisivun kautta (www.senioriliitto.fi) sekä jäsentilaisuuksissa. Meidät löytää myös facebookista! Taiteiden yö Karjalatalolla 23.8. klo 17-20. Karjalatalon taiteiden yö koostuu karjalaisista elementeistä. Ohjelmaa on niin lapsille kuin aikuisille, Piirakkapajassa kaikenikäiset pääsevät kokeilemaan karjalanpiirakan tekoa ja saavat maistiaiset myös mukaan. Lapsille on askartelua ja open stage laulusta tai muusta esiintymisestä innostuneille. Tietokirjailija Esa Seppänen esittelee klo 17.30 alkaen tuoretta teostaan Kannaksen rautainen ihme. Kirja kertoo Pietarin radasta ja sen vaikutuksesta sekä kirjailija Unto Seppäsestä. Sukututkija Mikko Kuitula on paikalla vastaamassa sukututkimusta koskeviin kysymyksiin ja kertomassa, kuinka päästään suvun lähteille. Voit myös poiketa Äänellä Itkijät ry:n Särkyneitten sydänten majatalossa järjestettävässä itkutyöpajassa tutustumassa äänellä itkuun. Siellä voi purkaa tuntojaan ja kokeilla oman itkun tekoa. Karjalan kielen kielipajassa esitellään karjalankielisiä lauluja ja tarinoita ja karjalan kielen opiskeluun tarkoitettuja internetsivuja ja muuta sähköistä aineistoa, muun muassa Youtube, Facebook-sivut sekä uutissivustot. Käpylän Elojuhlat goes Blues la 25.8.2018 Puistojuhla klo 9–20 Otto Iivari Meurmanin puistossa tänä vuonna blues-teemalla. Luvassa juurevaa blues-musiikkia, kirpputori, työpajoja, ruokamyyjiä ja hyvää fiilistä. Klo 13–20 Lauri ”Arno” Ankerman, Suho Superstar & Friends Beyond, Root Junction, Eeva Äärelä, Cone´s Mojo Blues Band, The Mars Hotel, Rattlesnake Shakers Klo 20.15 Elojuhlien blues-messu Aija Puurtinen ja Make Perttilä Käpylän kirkossa Klo 21 alkaen Elojuhlien Open stage -jamijatkot ravintola Käpygrillissä Käpylän kirjasto Where´s the Goldmine valokuvia villistä lännestä esillä 31.8. saakka. Menot Messu sunnuntaisin Oulunkylän kirkossa klo 10 Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 18 Maunulan kirkossa ei messua syksyllä 2018 remontin vuoksi. Messupoimintoja Blues-messu Käpylän kirkossa la 25.8. klo 21. Musiikista vastaa Aija Puurtinen ja kumppanit. Messu on osa Käpylän Elojuhlia. Sadonkorjuumessu Käpylän kirkossa 23.9. klo 18. Keittotarjoilu ennen messua. Lapsille ja perheille Käpylän kirkolla Perheiden tanssituokiot perjantaisin 14.9. alkaen Ikäryhmittäin: klo 9.30–10 3–5-v., klo 10–10.30 1–2-v. ja 10.30–11 0–1-v. Tuokiot ovat maksuttomia ja avoimia kaikille, eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Ensi kertaa vanhemmaksi -ryhmä keskiviikkoisin (10 krt) 19.9.–28.11. klo 11–12.30 (ei syysloma-viikolla 17.10.). Suuren suosion saanut ryhmä on tarkoitettu vanhemmille ja heidän alle 8 kk-ikäisille esikoisvauvoilleen. Ohj. perhetyöntekijä Mirva Keski-Vähälä ja vertaisohjaaja Sonja Sneitz. Lisätiedot ja ilm. mirva.keski-vahala@evl. fi 12.9. mennessä. Äitien voimapiiri 18.9–9.10. (4 krt) ja 23.10.–13.11 (4 krt) vuoroviikoin kello 19–20 ja 19.30–20.30. Äitien voimapiirissä saat tukea äitiyteen ja voit tutustua uuteen synnytyksen jälkeiseen identiteettiin vanhempana erityisesti kehollisten harjoitteiden avulla. Ilm. 12.9 mennessä perhetyöntekijä Mirva Keski-Vähälä. Isät hoi! -iltamuskari tiistaisin (2 x 4 krt) 18.9., 25.9., 2.10. ja 9.10. kello 18.00–18.30 ja 30.10., 6.11., 13.11. ja 20.11. klo 18–18.30 Muskari on tarkoitettu erityisesti isille tai työssä käyville vanhemmille ja lapselle/lapsille. Lauluja, leikkejä ja rytmisoittimia. Ilm. 12.9. mennessä perhetyöntekijä Mirva Keski-Vähälä. Oulunkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Teinintie 10. Avoinna ma, ti, to, pe klo 9–11, ke klo 13–16. Puh. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla seurakuntavaalit.fi #minunkirkkoni Minkälainen on sinun kirkkosi? Vaikuta seurakuntasi tulevaisuuteen! Seurakuntavaaleissa äänestetään luottamushenkilöt, jotka johtavat seurakunnan toimintaa. Ehdokasasettelu päättyy 17.9.2018 Ennakkoäänestysaika on 6.–10.11.2018 Vaalipäivä on 18.11.2018 YHTEISÖTANSSIA esitellään laajassa mittakaavassa ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudulla 23.-26.8.2018. Tapahtumat sijoittuvat kahdeksalle kehäradan paikkakunnalle. Yksi näistä on Käpylä. Lauantaina 25.8.2018 klo 12:3014:00 järjestetään Käpyrinteen palvelutalossa yksi festivaalin tapahtumista yhteistyössä Käpyrinne ry:n ja Iloa Arkeen –pysäkin kanssa. Tanssitaiteilija Elli Isokosken ohjaamaan tanssitapahtumaan Tanssiva juhlakattaus ovat tervetulleita mukaan kaikki käpyläläiset ja muut kiinnostuneet. Käpyrinteessä esiintyvät Myrskyryhmän Elli Isokosken lisäksi Zodiak ry:n seniorit, Tanssiteatteri Raatikon yhteisötanssiryhmä Ryhdikkäät Rypyt sekä Käpyrinteen asukkaita. Esitys järjestetään ulkona Käpyrinteen palvelutalon terassilla tai sateen sattuessa sisällä aulatilassa. Tiloihin on esteetön pääsy. Käpyrinteessä on myös pienimuotoista tarjoilua tapahtuman aikana. Tilaisuus on maksuton. Yhteisötanssin tavoitteena on tuoda tanssi kenen tahansa ulottuville esimerkiksi esittämällä sitä niiden reittien varrella, joita ihmiset päivittäin arjessa käyttävät tai järjestämällä tanssitapahtumia tietylle ryhmälle esim. työpaikalla, asuinalueella, koulussa, hoitolaitoksessa tai muussa yhteisössä. Festivaali on paitsi tanssin kokemisen foorumi, myös näyteikkuna jo toimiville tanssiyhteisöille ja verkostoitumistapahtuma yhteisötanssin parissa toimiville. Tapahtuman tuottaa Yhteisö tanssii ry. Teksti ja kuva HANNELE NIIRANEN Yhteisö tanssii Käpyrinteessä
7 K äpylä-Lehti 22.8.2018 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Jauri Varvikko, Eepinen Oy jauri.varvikko@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Painosmäärä: 17 000 kpl Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2018 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09 5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 67 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Käpylän Hammaslääkärit Marketta ja Jouko Peltomaa Koskelantie 48, Helsinki 61 Puh. 09-752 3003 Takaikkuna KOTIKYLÄNI ON Lappajärven Karvala, Etelä-Pohjanmaalla. Isän suku on asunut siellä vuodesta 1623. Äiti muutti Holkon kylästä Töysästä Lapualle, jossa elää monia sukulaisia, kuten vaimollanikin, jonka kanssa kävin Lapualla lukion. Elin lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni maaseudulla. Pidämme sisarusten kanssa lomapaikkana 1842 rakennettua sukutaloa ja sen maita. Karvalan ainoaksi jäänyt kauppa, isoisäni perustama ja viimeksi serkkuni pitämä, suljettiin viisi vuotta sitten, yli sadan vuoden toiminnan jälkeen. Iso, hyvässä kunnossa oleva rakennus seisoo tyhjillään. Kylänraitin varrella on melko uusiakin omakotitaloja asumattomina, niitä on kaikkialla. Aivan rannassa sijaitsevat talot ovat kesäisin käytössä. Köyhyys ei kuitenkaan pistä silmään. Harvat viljelyja karjatilat, niiden pääja talousrakennukset, ovat komeassa kunnossa, isot autot ja traktorit pihassa kukkaistutusten lomassa. Perunaa, mansikkaa ja joitakin viljakasveja viljellään niin paljon, että järven rehevöitymistä ei ole saatu kuriin. Käynnissä oleva viemäröinti hoitaa onneksi pian asumisen jätteet. Aikaisemmin puuttomat peltoaukeat ympäröivät koko upean Lappajärven. Metsittyminen ja pusikoituminen on kuitenkin edennyt vahvasti ja rantamökit jäävät niiden sisälle, kuten myös oma saunamme. Kuntakeskukseen on meiltä matkaa 12 km eikä julkista yhteysliikennettä ole. Oma auto on välttämätön. Kauhavan junille pääsee linja-autolla perjantaija sunnuntai-iltaisin. Olen seurannut koko ikäni läheltä maaseudun kuihtumista. Kylänraitilla ei tule kylminä vuodenaikoina vastaan muita kuin jäniksiä ja naapurin kissa. Kirjaimellisesti. Koulunsa päättäneet muuttavat opiskelupaikkakunnille ja jäävät sille tielleen. Kouluja suljetaan, koska lapsia ei riitä. Etätyöntekijöitä maalla ei ole kuin nimeksi. Omaakaan jälkikasvuamme mökkeily ei varsinaisesti kiinnosta, mutta valmiiseen pöytään suostutaan vielä tulemaan. Henkistä ilmapiiriä kuvaa ehkä parhaiten se, että kun paikkakunnalle tuli turvapaikanhakijoita, lapsiperheitä kaikki, noin puolet asukkaista vastusti heidän tuloaan ja oloaan varsin raivokkaasti. Pelko vieraan kohtaamisesta ja pysähtyneisyyden päättymisestä oli käsin kosketeltavaa. Vain toinen puoli kuntalaisista, ja onneksi myös kunnan toimiva johto, näkivät mahdollisuudet yhteistyöhön, uusiin resursseihin. He eivät pelänneet kohdata kaukaa tulleita tiellä tai kaupassa. Varsinkaan lapsiin ei pelko tarttunut, sillä pakolaislapset jaettiin heti kolmeen kouluun ja heihin tutustui. He oppivat vuodessa puhumaan suomea eikä vaikeuksia ilmennyt. Kotiseutuni talousaate on yksityinen yrittäminen. Kun karjanhoito ei kannattanut, laitettiin navettaan kutomakoneita, tehtiin ja myytiin mattoja. Ylämaankarjaa on nykyisin joillakin. Viljelmillä kokeillaan monenlaista. Koneita ja autoja korjataan. Keskustapuolueen ylivoimainen asema on taannut valtion aluepoliittisen tuen yrittämiseen. Maatalousyrittäjän nettoansiot tulevat tukiaisista. Tuet eivät kuitenkaan suuntaudu yhteistoiminnan kehittämiseen vaan avainsana on yksityinen. Lappajärven yhteismetsään saatiin sentään riittävästi osakkaita, mutta perustavassa kokouksessa sitä nimiteltiin kolhoosiksi ja useimmat metsänomistajat jäivät pois. Iskulause koko maan pitämisestä asuttuna on asiallisesti tyhjä, oikeastaan pelkkää propagandaa. Pitääkö Lappi asuttaa? Iskulause suuntaa elinkeinotukien jakamiseen eikä uusien toimeentulon ja elämisen muotojen rakentamiseen. Uusi kukoistus edellyttää parempaa yhteistyötä sekä taloudellisella että kulttuurisella alueella, siis kyläyhteisön vahvistamista, kansainvälisyyteen totuttautumista, naapuriapua ja yhteishankkeita. PEKKA PELTOLA Kotona maalla Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienisti Maria Jaakkola Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 M arleena • Parturi-Kampaamo • kauneushoitola • jalkahoitoja • naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus • Parturi • Kampaamo Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Oulunkylän Kampaamo Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI Puh. 09 728 7012 Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, Sörnainen Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151 Käpyläntie 12, Helsinki | puh. 044 977 7688 Ma-Pe 10.00-17.00 www.byrkland.fi Eläkeläiset ja opiskelijat 5% 50 €:n ostoksesta 10 € etuseteli 31.10. asti. FY SI O TR EE N A R I Koskelantie 24, Käpylä • 040-4159119 Valuraudankuja 6, Tattariharju • 040-9612 310 • Fysioterapia • Kosmetologi • Hieronta • Parturikampaamo • Jalkaterapia • Jäsenkorjaukset Vapaita paikkoja veisijumpissa! www.fysiotreenari.com | Av. ma-pe 8-20, la 8-16 JOOGA & MEDITAATIO lue lisää: www.joogameditaatio.fi info@joogameditaatio.fi • 045 1366 689 Oulunkylässä, Siltavoudintie 5 Klassinen jooga: kehon harjoituksia, hengitysharjoituksia, syvärentoutus ja meditaatio joogaa kokonaisvaltaisesti. Ilmainen tutustumistunti ke 5/9 klo 17 ja to 6/9 klo 19.30, varmista paikka ilmoittautumalla etukäteen! Jooga & meditaatio alkeiskurssit ke klo 17-18.45, 12/9 alk. ja to klo 19.30-21.15, 13/9 alk. Jooga & rentoutus: aamujooga ti klo 8-9.30, 25/9 alk. ja kevyempi jooga ma klo 16.30-18, 17/9 alk. Äitiysjooga, ti klo 17.15-19.00, 4/9 alk. KÄKIKELLO Ikääntyneiden ihmisten yksityinen pienryhmäkoti Helsingissä Käkikello tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua ikääntyneille henkilöille, jotka eivät tule toimeen yksin kotona ja tarvitsevat luotettavaa sekä turvallista huolenpitoa ja lisääntyvää hoivaa. Tervetuloa Käkikelloon. Käkikello / Heidi Sulander | www.kakikello.fi Jokiniementie 13 D, 00650 Helsinki Puh. 09 7520 249, 040 455 3000 S-posti heidi.sulander@virpos.fi Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri OK-Hammas Ajanvaraus p. 7520880
Tilaa Käpylä-lehti kotiisi! Vuositilaus vain 25 euroa. info@eepinen.fi Etkö saa Käpylä-lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.fi/ kapylalehti käpyrinne Käpylän Pysäkki, Ilmattarentie 2 Kehärata tanssii – esitykset 25.8. klo 12.30-14.00 Tarinoita elämästämme/ Zodiakin senioritanssiryhmä. Fado ja Early Birds / Ryhdikkäät rypyt, Tanssiteatteri Raatikko. Tanssipedagogi Elli Isokosken asukkaiden kanssa työstetyt tanssisoolot. Yhteiset tanssit! Yhteistyössä Kehärata tanssiitapahtuma/Yhteisö tanssii ry. www.facebook.com/yhteisotanssifestivaali Käpylän tarinat – tarinaa ja kuvaa 21.9.-30.11. Perjantaisin, klo 10.30-12.00, 21.9., 5.10., 19.10., 2.11. ja 30.11. Tervetuloa muistelemaan Käpylän historiaa ja jakamaan tarinoita! Tietotekniikkaopastusta keskiviikkoisin klo 10.00-12.00, 5.9. alkaen Enter ry:n vapaaehtoiset opastavat digitaalisten laitteiden käytössä. Aikaisempia taitoja tai laitetta et välttämättä tarvitse. Vanttera-illat, vuoden 2018 teemana Luonnonsuojelu. Illan teemana 30.8. klo 16.30-18.00: Kulutuksemme vaikutukset ympäristöön, pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi. Käpyvisa 11.9. klo 14.30-16.00. Vapaaehtoisvoimin toteutettava viihteellinen tietokilpailu. Visailu tapahtuu 4-6 hengen joukkueiden kesken hyvässä kilpailuhengessä. Käpylän Galleria Käytävä, avoinna ma-pe klo 9.00-15.00. Akvarelli-näyttely (Oleg Tchoumak) 16.8.-2.9. Näyttely Iidantuvassa! Käpylän tarinat (Käpylän historiaa kuvin ja sanoin) 10.9.-21.10. ILOA ARKEEN -PYSÄKIT ovat avoimia tapaamispaikkoja ikäihmisille. Pysäkeillä tarjoamme iloa ja tukea arkeesi, monimuotoista toimintaa ja halutessasi ohjausta palveluihin. Jos kiinnostuit, niin soittele! Ota yhteyttä: Käpyrinne ry Ihmisarvoista vanhustyötä 80 vuotta Mervi Leivo, Iloa arkeen-pysäkkitoiminta puh. 040 1299 953, mervi.leivo@kapyrinne.fi Maria Murto, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, puh. 040 4560 584, maria.murto@kapyrinne.fi www.kapyrinne.fi FB Käpyrinne ry Kirjanpito • Palkanlaskenta • Tilinpäätökset • Kausiveroilmoitukset • Veroilmoitukset ja muut veroasiat • Tilintarkastuksen valmistelu • Yrityksen perustaminen • Pöytäkirjat, rekisteröinnit, yms. TOIMIPISTE KÄPYLÄN KARJALATALOSSA! Käpylänkuja 1 • 00610 HKI • puh. 050 4394 835 • www.accumi.fi METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 P. 757 0441, 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com, metsalanautohuolto.fi Avoinna: ark klo 8-17 Bak?ets Cargobike Lapsille ja tavaroille Käytännöllinen, kestävä, helppokäyttöinen tavarapyörä joka on saatavilla Shimano STEPS sähkömoottorilla tai ilman. Kustomoitavissa mieltymyksesi mukaan monella eri tapaa. Kysy lisää ammattitaitoisilta myyjiltämme. Hinnat alkaen: Mekaanisena 2080€, Sähkömoottorilla 3999€ Tunturi Forté sähköpyörät Käytännöllinen sähköpyörä jossa matala jalannostokorkeus joka helpottaa kyytiin nousemista. Laadukas Shimano STEPSkeskimoottori sekä 7 vaihdetta. Mukava ja rento ajoasento. Soveltuu erinomaisesti naisille sekä miehille. Väri: Mattaharmaa/lime Hinta: 1999€