Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 10 julkaisija Käpylä-Seura ry. 10.12.2014 63. vuosikerta painos 18 000 Kuva T oivo Koivisto Käpylä-lehti toivottaa Joulurauhaa HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Niina Raij • Elina Saaristo • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Anneli Lehto, iensairaudet • Saila Pakarinen, suuhygienisti • Annina Niklander, suuhygienisti Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Neste oil metsälä AVOINNA 24h Neste Oil Metsälä Asesepänkuja 2, 00620 Helsinki puh. (09) 7288 2428, kai.malmgren@k-market.com Nopea ja hellävarainen quick wash pesukatu ilman jonottamista • Herkullinen KOTIRUOKALOUNAS ark. 9.30-14.30 AINA TUOREET LEIVONNAISET, SÄMPYLÄT, PATONGIT JA PANNUKAHVI Olutravintola JANO Auki jouluna: 24.12. 20-02, 25.12. 20-02, 26.12. 15-02 Janoista Joulua! Mäkitorpantie 11 • ww.olutravintolajano.?
Tasa-arvoista? ONPA HYVÄ, ettei kansalaisten ääniä kyselty tähän viimeisimpään äänestykseen. Moni varmaan ihmetteli, etten rynnännyt mielenosoituksiin ja adresseihin mukaan, en huutanut turuilla ja toreilla tahtovani tai tahtovani pois. Hesarin testin mukaan olin silti 90%:sesti lakimuutoksen kannalla. Olin kuitenkin epäröivä pitkään lähinnä sen vuoksi, ettei tämä asia koskettanut minua henkilökohtaisesti. Niin kummalliselta kuin se tuntuukin, en oikeastaan tunne ketään samaa sukupuolta rakastavaa. En nyt sentään niin sinisilmäinen ole, etten olisi huomannut joidenkin tuttujen suuntautumista, mutta koska sillä ei ole ollut mitään merkitystä, en ole pohtinut mitä he sängyssänsä tekevät ja kenen kanssa. Avioliittoon pyrkiviin sukupuolineutraaleihin pariskuntiin (miten halvatussa ollaan avioliitossa sukupuolineutraaleja? Miksi mennä naimisiin, jos ollaan neutraaleja?) en siis ole omassa elämässäni (ehkä valitettavasti) koskaan tutustunut. Lähimmäksi tätä olen päässyt viime presidentinvaaleissa, joissa toisen pariskunnan homoudelle antamat kasvot ihan normaaleilta ja onnellisessa parisuhteessa eläviltä näyttävät oli tärkeä signaali juuri tämän normaaliutensa vuoksi. Jos siis minä, joka kuitenkin olen ”kiertänyt moalimaa”, osallistunut kaikenlaisiin kulttuurisiin kissanristiäisiin, liikkunut ”hullujen” taiteilijoiden ja toisinajattelijoiden seurassa muuallakin kuin täällä Käpylän kujilla, olen jäänyt vajaaksi näin merkittävästä kokemuksesta, niin kuinka outoa se mahtaakaan olla sellaiselle, joka on aina elänyt vain normielämää Suomen saloilla? Vaikea on ottaa kantaa asiaan, jota ei ollenkaan tunne. Ymmärrän hyvin, että lakimuutoksen äänestystulos järkytti ”vanhaa kansaa”. Evankelisluterilaisesta kirkosta on eronnut näinä päivinä ennätysmäärä jäseniä. Yhden päivän eroamisennätys on yli 3000 jäsentä. Kun näitä päiviä on ollut useita, on kirkon jäsenluku vähentynyt yli kymmenellä tuhannella. Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajan Petri Karisman mukaan eroamisen syy on ollut arkkipiispa Kari Mäkisen myönteinen suhtautuminen sukupuolineutraaliin avioliittoon. Eroakirkosta-nettisivu on osoittautunut tarpeelliseksi, kun sitä käyttävät nyt sekä järkkymättömän ylikirkollista Päivi Räsästä että liian liberaalia arkkipiispaa vastustavat! Presidentti, juristi, Sauli Niinistön mukaan homojen ja heterojen liitoissa pitää olla yhteneväiset oikeudet. Hänestä kuitenkin uuden käsitteen, vaikka pariliiton, kehittäminen olisi voinut olla hyvä ratkaisu. Vaihtoehto ei saanut tukea, mutta tilanne voisi olla eri, jos se olisi ollut enemmän esillä, totesi presidentti. Se ei selvinnyt, olisiko pariliitto koskenut myös heteroliittoja. Mutta 169000 nimeä adressissa, 6000 ihmistä mielenosoituksessa, vaativat avioliittolain muuttamista. Se oli vahva kannanotto “tasa-arvoisen avioliiton” puolesta. Sitä minä vain ihmettelen, että sukupuolineutraali avioliittolakiko se nyt tuo tasa-arvon parisuhteeseen? Kun olen ympärilleni silmitellyt, on kyllä näyttänyt siltä, että yhä useampi pariskunta pyrkii pois tuosta olomuodosta. Puolet avioliitoista purkautuu. Osa tosin päätyy uusintakierroksille. Vai koskeeko tämä vain heteroliittoja? Niin että jos pannaan alulle adressi, jossa vaaditaan tasa-arvoa avioliittoon, en epäröi raapustaa nimeäni. Siitä lajista on kokemusta. Mahdettaisiinko saada kokoon 169000 nimeä? Epäilen. Tai vaaditaan tasa-arvoa vanhustenhoitoon? Siihen nimienkeruuseen lähden heti liput hulmuten mukaan. Se koskettaa minua ja koko omaa ikäluokkaani henkilökohtaisesti. Toimituksessa naurettiin Nuorena poikana olin tsupparina rakennustyömaalla. Vanhemmat miehet juoksuttivat milloin minnekin olemattomillekin asioille. Kerran minut lähetettiin hakemaan apteekista pussillinen kuivia farmaseutteja. Kyllä ukkojen naama venähti, kun palasin takaisin tärkeän viestin kera: ”Ei niitä nyt saa, kun ovat loppuneet keskusvarastostakin!” Toinenkin juttu sattui apteekissa. Lukija kertoi, että farmaseuttia oli naurattanut, kun hän oli hakenut lääkärin määräämiä ”antilooppeja”. Antibiootit olivat uusia siihen aikaan. Tasa-arvoista Joulua ja Uutta Vuotta kaikille lukijoille. EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.? 10.12.2014 Pääkirjoitus Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy tammikuun 28. päivä. Aineisto toimitukseen 16. tammikuuta mennessä. 2 HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI 63. VUOSIKERTA JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY . PÄÄTOIMITTAJA EIJA TUOMELA-LEHTI Vuosien varrelta Käpylä-Seuran joulukirje Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla NÄIN VUODEN LOPUSSA on aika muistella kuluneen vuoden ajalta niin yhdistyksen hallituksen toimintaa kuin yhteisiä tapahtumia. Tammikuussa Käpylä-Seuran isännöimä keskustelutilaisuus Helsingin uudesta yleiskaavavisiosta 2050 keräsi suuren joukon väkeä Käpylän peruskoulun Hykkylän rakennukseen. Yleiskaavassa Käpylän aseman seudusta muodostetaan tiiviin rakentamisen alue ja Tuusulantie muutetaan bulevardiksi, jota reunustaa asutus. Kokousväki oli yksimielinen siitä, että Taivaskallio kokonaisuudessaan pitää säästää rakentamiselta. Seuran hallitus oli rinnakkaisyhdistysten kanssa tutustunut yleiskaavavisioon jo edellisen vuoden joulukuussa jalkautuen asemanseudun alueelle pohtien kaavaesityksen vaikutusta Käpylään. Vuosikokouksessa helmikuussa julkistettiin vuoden kä pylä lä inen, Aaron Kuva Oy:n Aaro Monola. Seuran hallituksen kokoonpanoon tuli kolme uutta jäsentä erovuoroisten tilalle. Vuosikokouksen sisältönä on aina ollut myös vuosikertomuksen ja toimintasuunnitelman esittely. Nämä kaikki löytyvät yhdistyksen internetsivulta http:// kaupunginosat.net/kapyla/ -> Käpylä-Seura-> kokouksia. Maaliskuussa seuran hallitus yhdessä Kanta-Helsingin Omakotiyhdistyksen kanssa tutustui aluearkkitehdin opastuksella Käpylän kaavoitussuunnitelmiin. Vilkas keskustelu yleiskaavavisiosta ja suojelupäätöksistä oli yhteistyötä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa kannustavaa, onhan seuran yksi perustehtävistä aktiivinen alueellinen vaikuttaminen. Huhtikuussa saatoimme todeta toukokuussa tulevat perinteiset Käpylän ympäristöryhmän kanssa yhteistyössä toteutettavat Taivaskallion siivoustalkoot ja Tavaranvaihtopäivät Käpylän peruskoulun pihalla. Yhteistyötä tehtiin tässä myös Käpylän Klubin kanssa, kuten usein muissakin tilanteissa. Toukokuussa saatoimme todeta huolemme alueen koulujen tulevaisuudesta. Elävät koulut ovat alueen kasvun toivo. Seuran näkemyksen mukaan alueen koulut on säilytettävä. Samoihin aikoihin saatoimme tutustua Käpylän Postitalon tilalle rakennettavan uuden asuinrakennuksen suunnitelmiin ja näin tulevaan muutokseen Pohjolanaukion maisemaan. Keskustelua kävimme myös Puu-Käpylän saneerauksesta. Kesällä Käpylä-Seura oli lomatunnelmissa. Ihan toimettomia ei oltu, sillä Käpylä-Seura sai oman Tpaidan, jonka toivoisi jokaisen käpyläläisen ostavan itselleen. Myyntipiste löytyy Ykkösen päättärin viereisestä kangaskaupasta. Elokuussa puolustettiin Lippakioskin toimintaa. Se nähtiin osana elävää käpyläläistä kaupunkikulttuuria. Lippakioskin toiminnan jatko varmistuikin sitten syyskuussa. Samoihin aikoihin paneuduimme myös asukaspysäköinnin laajenemiseen. Asia etenee muutaman vuoden päästä ja päättäjät ovat luvanneet kuulla asukkaita asiasta tällöin. Myös tonttivuokrat puhuttivat jälleen kerran. Marraskuussa päästiin taas ratikka-ajelulle. Kiitokset siitä myös Oy Stadin Ratikat Ab:lle. Nyt joulukuussa meneillään oleva elävä joulukalenteri on jo traditio Käpylässä. Meille kaikille tärkeän kirjaston portailla klo 18:00 päivittäin syttyvä kynttilä ja kalenteriluukun avaus tuo iloa eri sukupolville. Muita mietteitäkin vuoden ajalta on jäänyt. Yhdistyksen kotisivut ovat olleet tärkeä tiedotuskanava yhdistyksen toiminnasta ja ne ovat myös luettavissa toisella kotimaisella kielellä, de menar ju på svenska. Nykyisen facebook -maailman aikana monet ovat tottuneet selailemaan enemmän tätä nopean viestinnän kanavaa. Seuran facebook -ryhmässä on tätä kirjoitettaessa 92 jäsentä. Mukaan voivat liittyä kaikki Käpylän alueen asioista kiinnostuneet. Käpylä-Seuran puheenjohtaja on aktiivinen fb-postaaja aluettamme koskevista asioista. Nyt kädessäsi oleva Käpylä-lehti on Helsingin vanhin kaupunginosalehti, jonka jo 63. vuosikerta on menossa tänä vuonna 2014. Käpylä-lehden merkitystä ei voi kiistää. Loppuuhan lehti useimmiten kaikista jakelupaikoista ennen kuin kaikki halukkaat ovat sen saaneet. Enkä voi olla toteamatta, että Käpylän kirjastossa on aina mukava käydä, jäädä kuuntelemaan kirjastoyhdistyksen tuomia vieraita, lueskella lehtiä ja nauttia mukavan henkilökunnan opastuksesta. JOUNI AAVALUOMA Käpylä-Seura hallituksen jäsen PS. Joulun alla on perheessämme on ollut tapana kirjoittaa joulukirje joulukorttien sijaan. Vuoden tapahtumien pohtiminen ja kirjoittaminen tavalliseen kirjeeseen on ollut koko perheen yhteinen asia. Näin virtuaaliviestinnän aikana perinteinen kirje on saajalleen mieluinen, ainakin ystäviemme ja sukulaistemme mielestä. Kirjeet Käpylän raitiotien 89-vuotispäivä KÄPYLÄ-SEURAN PERINTEISELLÄ RATIKKA-AJELULLA lauantaina, marraskuun 22. päivänä liikkeellä oli taas toistasataa ihmistä. Matti Eronen, Pauli Aaltonen ja Tintti Karppinen viihdyttivät väkeä soittimien ja laulujen kera Käpylän raitiotien 89-vuotispäivän ratikka-ajelulla, jonka teemana oli Toreille ratikalla. Myöhemmin viihdyttäjiin liittyi vielä Jartsa Tuovinen. Kuvat Roope Toiviainen KIRJAN KIRJOITTAMINEN oli aikoinaan lähes ylivoimainen urakka amatöörille. Jos Käpylä-lehti ei olisi niin vanha kaupunginosalehti ja jos lehtiä ei olisi niputettu kirjastoon (kiitos Timo Karlsson), materiaalin kerääminen olisi ollut lähes mahdotonta. Käpylässä on aina tapahtunut paljon ja asukkaat ovat olleet ja ovat edelleen erittäin aktiivisia. Siksi esimerkiksi aiheiden rajaaminen ja sivumäärästä päättäminen tuottivat vaikeuksia. Olen iloinen siitä, että kaunis ja paljon asiaa sisältävä kirja valmistui ja Käpylän historia on yksissä kansissa. Mukavaa ajankuvaa kirjaan tuovat ikäihmisten haastattelut – heistä monet ovat jo poistuneet keskuudestamme. Halusin nimenomaan jututtaa iäkkäitä käpyläläisiä, nuorempien kuulumisia ennättää kysellä myöhemminkin. Vain muutama kirja jäljellä Luulin, että kirjoitan ”vain” kirjan. Niin siinä kuitenkin kävi, että kirjan rahoittaminen, markkinointi ja kirjanpitokin jäivät kontolleni. Onneksi serkkutyttö lainasi rahaa. Onneksi löysin hyvän kirjanpitäjän – itse en ymmärrä kirjanpidosta mitään. Suuret kiitokset kuuluvat käpyläläisille yrityksille, jotka ottivat kirjaa myyntiin. Nyt ollaan vihdoin tilanteessa, että 2000 kirjan painoksesta on enää rapiat jäljellä. Viimeiset kirjat on toimitettu myytäviksi. Tarvittaessa sitten myöhemmin muutaman kirjan voi ostaa vielä minulta. Kirjan voit ostaa seuraavista paikoista 14 euron hintaan: Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 La Storia –kampaamo, Koskelantie 29 Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38 Päätön kana, Pohjolankatu 2 Nuorteva & Vuorento, ompelimo & kangaskauppa, Pohjolankatu 41 Eniten kirjoja on Käpylän Merkissä ja Kangaskaupassa. Lisäksi kirjoja voi kysyä minulta asta.korppiatgmail.com, 0503002581 tai Tapio Ojaselta, 0400100996 (Oulunkylä). Kiitokset ja mukavan joulun toivotukset kaikille! ASTA KORPPI Meidän Käpylä –kirjasta Kuva Henr y Streng
10.12.2014 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Hyvä uutinen! Vuosien takaa Kisakylän portti 62 vuotta sitten Tässä kuvassa on Olympialaisten aikainen Kisakylän portti vuonna 1952. Se sijaitsi Mäkelänkadun ja Koskelantien risteyksessä, vastapäätä Amerin taloa, johon on nyt alettu rakentaa kauppakeskusta. Kuvan omistaa Anneli Oranne, ja se on skannattu Käpylän kirjastossa vanhojen kuvien skannausillassa vuonna 2009. Helsingin luonnonsuojelualueiden määrä saattaa kasvaa merkittävästi. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa tekeillä oleva uusi luonnonsuojeluohjelma vuosiksi 2014-24 esittää jopa 50 uutta luonnonsuojelualuetta muun muassa Vanhankaupunginlahden läheisyyteen. Suojeltujen alueiden määrä saattaa jopa tuplaantua nykyisestä. ”Kaupunkimetsät ovat Helsingissä luontoarvoiltaan parempia kuin Etelä-Suomen talousmetsät. Suojeluohjelman luonnoksessa on metsien lisäksi mukana myös muita arvokkaita luontotyyppejä, kuten niittyjä”, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen sanoo. Helsingistä on tullut yhä suojelumyönteisempi. Uusien suojelualueiden suunnittelu onnistuu parhaiten, kun se tehdään yhtaikaa yleiskaavan kanssa. Myös kaupunkiviheralueiden tuottamat terveyshyödyt tiedostetaan yhä paremmin. ”Viheralueiden virkistyskäyttö on lisääntynyt viime vuosina. Luonnonsuojelualueet ovat merkittävä viherverkoston osa, eikä niiden virkistyskäyttö hyvin suunniteltuna uhkaa luontoarvoja”, Raimo Pakarinen sanoo. Helsingille lisää luonnonsuojelualueita Käpylä-Seura muistutti Taivaskallion suojelemisen tärkeydestä. Pakarinen lupasi viedä toiveen eteenpäin. Lisätietoja netissä osoitteessa: http://www.hel.? /static/ymk/lso.html Suosittu Vanhankaupunginlahti Tehokas luonnonsuojelu on tuottanut tulosta esimerkiksi Vanhankaupunginlahdella. Alueen linnusto on lisääntynyt ja suojeluarvot parantuneet. Haastetta tuottaa alueen lähistön lisärakentaminen ja lisääntyvä virkistyskäyttö. Näitä sovitetaan yhteen pian valmistuvassa Vanhankaupunginlahden käyttöja hoitosuunnitelmassa 2014-2025. Uuden käyttösuunnitelman tekoon osallistui yli 400 kuntalaista ja alueen käyttäjää. ”Pyrimme lisäämään alueen linnustoa ja suojeluarvoja entisestään sekä samalla tekemään Vanhankaupunginlahdesta yhä vetovoimaisemman ulkoilualueen”, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kaupunkiekologi Hanna Seitapuro kertoo. Vanhankaupunginlahden ohjelman luonnos on nähtävissä netissä osoitteessa: http://www.vanhankaupunginlahti.? / Teksti JUSSI KARMALA Amerin talo muuttaa lähikuukausina ilmettään. Ensimmäiseksi taloon muuttaa Siwa. ”Kaupan päälle reilu meininki.” Se on Siwoissa näkyvä slogan, jota se pyrkii toteuttamaan myös Käpylään ensi helmikuussa avattavassa myymälässään. ”Kauppiaaksi” ryhtyy Suomen Lähikaupan 670 kauppapaikasta vastaava Esko Sutelainen. Oikeasti Lähikaupalla ei ole kauppiaita vaan myymälää hoitaa myymäläpäällikkö. Amerin talon Siwasta tulee iso, tuotteita on 4000–5000 ja tilaa on noin 400 neliömetriä. Pysäköintimahdollisuus on sekä kadulla, pihalla että talon alla olevassa parkkihallissa. Halli on hieno lisäbonus kaupalle, vaikka Sutelaisen mukaan Lähikauppa pyrkii siihen, että kauppa on saavutettavissa jalan tai pyörällä. Eihän kaupan nimi muuten voisi ollakaan Lähikauppa. Pyrimme tuomaan kaupat mahdollisimman lähelle asukkaita, eikä päinvastoin kuten monet muut toimijat hypermarketteineen. Palveleva kauppa Käpylään tulevalla Siwalla on kilpailijoita. Alepa on sekä Koskelantiellä että Pohjolankadulla ja Käpylän asemalla on Musta-Pekka. Onko Siwalla jokin ässä hihassa? Meillä on Suomen paras palvelu, Sutelainen heittää. Se on tutkittu juttu. Lähikaupan kilpailuetu on siinä, että tulemme mahdollisimman lähelle kuluttajaa. Kauppareissua ei tarvitse suunnitella. Tuoreita vihanneksia ja muita tuotteita voi ostaa silloin kun niitä tarvitsee, eikä varastoon. Isojen markettien ideahan on se, että maanantaina pitää jo tietää mitä torstaina syödään. Meillä on myös aina henkilökuntaa paikalla ja lisäksi meillä on pakettipalvelu. Kun tilaa tuotteen netistä, voi toimituspaikaksi valita lähimmän Siwan, Sutelainen selittää. Se on hieno mahdollisuus, sillä kauppa on auki viikon jokaisena päivänä aamusta iltaan. Lisäksi lähikaupasta saa pinssejä. PINS-ohjelmassa on mukana yli 300 eri kumppania ja 400 verkkokauppa, joten pinssejä voi kerätä yli 30 000 ostopaikasta Suomessa, ulLähikauppa tulee Käpylään komailla ja netissä. Pinssejä voi siksi kertyä paljonkin lyhyessä ajassa. PINS-ohjelman mainostama Pinsseillä Pariisiin voi kuulemma olla hyvinkin mahdollinen. Siwa suosii suomalaista Siwa korostaa suomalaisuuttaan muun muassa sillä, että se tilaa kaikki kylmäkalusteensa porvoolaiselta Norpelta. Olemme ainoa päivittäistavaraketju Suomessa, missä kaikkien kauppojemme kylmäkalusteet tulevat kotimaiselta yrittäjältä, ja näin on ollut jo yli 20 vuotta, Sutelainen kertoo. Myös lihavalikoimamme on sataprosenttisesti suomalaista ja samaan pyritään toimimaan sesonkien mukaan myös hedelmäja vihannespuolella. Suomen Lähikauppa on valtakunnallisesti iso työllistäjä. Amerin Siwaan tulee 7–10 vakituista työntekijää ja lisäksi osa-aikaisia. Kaikkiaan lähikaupalla on noin 4000 työntekijää. Myös rakentaminen ja remontointi työllistävät. Koko kansan kauppa Siwa on rakennettu 1980-luvulla, mutta Lähikaupan historia ulottuu sadan vuoden päähän E-liikkeeseen. Omistajuus on vuosien varrella vaihtunut, mutta yritys haluaa edelleen olla koko kansan kauppa. Haluamme pitää pystyssä lähiöitä ja muita asuinalueita, Sutelainen sanoo. Lähikaupalla on vauhti päällä. Tänä vuonna on remontoitu sata kauppaa ja vuoden loppuun mennessä avataan 19 uutta kauppaa. Esimerkiksi Helsingissä on uusi Siwa muun muassa Suutarilassa, Espalla ja Ruskeasuolla. Espan myymälän yhteydessä on Alko, kuten on jo myös Mellunkylässä, Tampereella ja Savonlinnassa. Alko tuo tunnetusti uusia asiakkaita myös päivittäistavarakauppaan, mutta on niitä muitakin houkuttimia. Suutarilassa Siwan kanssa samassa kiinteistössä toimivat esimerkiksi kuntosali ja Subway. Myös Amerin taloon on tulossa kuntosali. Sen lisäksi uudistuvaan taloon on varattu tilaa useille muillekin toimijoille. Vapaata tilaa on tuhansia neliömetriä ja talon sijainti liikenteen risteyskohdassa on vallan ihanteellinen. Ihan selkeä kaupan paikka, Sutelainen tiivistää. Teksti ALICE KARLSSON Kuvat SUOMEN LÄHIKAUPPA Suutarilan Siwa näyttää esimerkkiä. Tällaista tulee Amerin taloonkin. ”Kauppiaaksi” ryhtyy Suomen Lähikaupan 670 kauppapaikasta vastaava Esko Sutelainen. Oikeasti Lähikaupalla ei ole kauppiaita vaan myymälää hoitaa myymäläpäällikkö. Joko sinulla on Käpylä-paita? Pukinkonttiin! Urheiluun! Itselle tai lahjaksi! Kangaskaupasta Ykkösen päättäriltä. 18,kpl.
4 Käpylä-lehti 10.12.2014 ENSIMMÄINEN ROOLINI oli koominen, juoppo poliisi. Kuljin näyttämön poikki ja kallistelin muka salaa pulloa. Yleisö ulvoi naurusta. Sitä ei ollut kirjoitettu käsikirjoitukseen, mutta jostakin se tuli. Loin sen hahmon itse, muistelee näyttelijä ja kirjailija Matti Laine, joka kertoi dekkareistaan Käpylän kirjastossa syksyllä. Luulen, että sain silloin ajatuksen näyttelijän ammatista. Matti Laineen lapsuus täyttyi yleläisyydestä molemmat vanhemmat olivat YLE:llä töissä ja kulttuurimyönteisyydestä sekä naapuruston lukuisista taiteilijoista. Hän asui Taivaskallion omakotialueella, tunnetun näyttelijän Tarja-Tuulikki Tarsalan yläkerrassa. Käpylä oli lintukoto Muistan Käpylän lintukotona, toteaa nykyisin Pihlajamäessä asuva kirjailija ja näyttelijä. Kumpulan maauimalassa vietimme kesät, heti kun se keväällä avattiin. Taivaskallion metsä oli loputon aarreaitta. Siellä seikkailtiin ja sen perusteella kutsunkin itseäni maalaispojaksi. Käpylässä ei tiennyt olevansa kaupungissa. Lapsia oli paljon, aina oli leikkikavereita, vaikkei ollutkaan enää suuria ikäluokkia, sanoo vuonna 1976 syntynyt Laine. Nykyään lasten reviirit ovat paljon pienempiä kuin omassa lapsuudessani, toteaa yhden lapsen isä. Opiskelemaan Matti lähti vuonna 1995 Tampereen yliopiston draamalinjalle. Paikallisen Ylioppilasteatterin ja Rauman teatterin näyttelijäharjoittelijavakanssin jälkeen hän pääsi sisään Teatterikorkeakouluun, josta valmistui näyttelijäksi vuonna 2005. Laine on näytellyt useissa eri teattereissa, televisiosarjoissa sekä elokuvissa kuten Musta jää ja Tali-Ihantala. Kouvolan teatterissa hänellä oli miespääosa Anton Tšehovin näytelmässä Lokki. Eniten hänelle on kertynyt rooleja Helsingin kaupunginteatterissa. Studio Pasilan Verkossanäytelmä oli mielenkiintoinen projekti, koska sen ihmiset olivat oikeita, eläviä ihmisiä, sanoo näyttelijä Matti Laine. Myös musiikki on hänen sydäntään lähellä. Paitsi bändin kanssa esiintymistä, tulee se esiin myös kirjoittamisessa. Parhaillaan hän työstää näytelmää Sielun Siskot, josta tulee soul-pohjainen musiikkinäytelmä. Sen ensi-ilta on keväällä Kouvolan teatterissa. Entinen huippujääkiekkoilija Matti Laine on kirjoittanut kuusi rikosromaania. Lukijakunta on kasvanut kirja kirjalta. Sekä näytteleminen että kirjoittaminen ovat minulle yhtä tärkeitä ja ruokkivat toisiaan. Kun on luppoaikaa teatterista tai kuvauksista, kirjoitan, ja kun kirja on valmis, näyttelen. Toki joskus myös päällekkäin, hän selvittää. Ensimmäisen kirjan kohdalla aioin kirjoittaa aikalaisja ihmissuhderomaania ikäisistäni ihmisistä, mutTaivaskallion poika, näyttelijä-kirjailija Matti Laine aikoi kirjoittaa aluksi aikalaisromaanian ikäisistään ihmisistä, mutta kun jo ensimmäisillä sivuilla joku kuoli, muuttui romaani rikosromaaniksi. Nyt dekkareita on ilmestynyt jo kuusi. Suomalaisten suursuosikin, laulajan, elokuvanäyttelijän ja urheilusankarin Tapio Rautavaaran syntymästä tulee vuonna 2015 kuluneeksi 100 vuotta. Tapsan lauluja lauletaan jo kolmannessa sukupolvessa! Kukapa ei tuntisi sellaisia lauluja kuin Isoisän olkihattu, Ontuva Eriksson tai Päivänsäde ja menninkäinen, sanoo Leo Silolahti. Rautavaaran seurakaveri Olin 1960-luvulla Tapio Rautavaaran seurakaveri Oulunkylän Tähdessä ja sain vierailla muutaman kerran myös hänen kotonaan Oulunkylässä, muistelee Silolahti, joka esittää Rautavaaran tunnettuja kappaleita Tuopin jäljillä -musiikki-iloittelussa, jolla juhlavuosi aloitetaan. Leo Silolahden esittämien laulujen säestyksestä vastaa kapellimestari Jani Uhleniuksen kokoama bändi. En olisi uskonut vuonna 1955, saadessani kuunnella naapurissani Tapio Rautavaaran lauluja levyiltä, että laulaisin itse niitä vielä kuusikymmentä vuotta myöhemmin, ihmettelee Silolahti. Esityksessä kuullaan myös sellaista Tapio Rautavaaran omaa tuotantoa, jota hän ei koskaan itse levyttänyt. Tällainen on muun muassa laulu koirasta, joka osasi pelata Tapio Rautavaaran 100-vuotisjuhlavuosi aloitetaan Tuopin jäljillä -musiikki-iloittelulla. Torpparinmäen trubaduuri Leo Silolahti esittää tuttuja ja tuntemattomia Tapsan lauluja. Jorma Wartiovaaran näyttely Käpylän kirjastossa KÄPYLÄLÄISEN Jorma Wartiovaaran taidetta on esillä Käpylän kirjastossa joulukuun ajan. Näytteillä on maalauksia malleista otsikolla ”TÄNÄÄN NÄIN”. Vanhan Käpylän VPK mukana paloturvallisuustapahtumassa Teemu Suominen ja Kimmo Jäppinen ovat vapaapalokuntalaisia. Näyttelijä ja kirjailija Matti Laine – maalaispoika Taivarilta ta kun heti ensimmäisillä sivuilla tapahtui murha, niin tajusin, että kyllä taitaa sittenkin tulla rikosromaani, nauraa kirjailija Laine. Ensimmäiset romaanit kertoivat graa? kko Ari Aallosta, mutta sitten päähenkilöksi asettui entinen huippujääkiekkoilija Elias Vitikka. Laineen päähenkilöä on verrattu muun muassa Matti Röngän Viktor Kärppään. Tätä Matti pitää kunnianosoituksena. Elias Vitikkakin liikkuu hämärän bisneksen rajamailla ja joutuu vaikeisiin tilanteisiin osin tahtomattaan. Jääkiekkomaailma on uusi ja jännittävä ympäristö kirjallisuudessa. Siihen eivät ole muut tarttuneet, vaikka todellisuus antaa aiheita loputtomiin. Matti Laine lupaa Vitikan tarinoille jatkoa. Odottelemme. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI MATTI LAINE, tuotanto: • Pudotus (2008) • Sivukuja (2009) • Ammattilainen (2010) • Eksytetty (2011) • Pahojen miesten seura (2012) • Merkitty mies (2014) Leo Silolahti Tuopin jäljillä Tapio Rautavaara 100 v. korttia eli Boxerin korttipeli, kertoo Leo Silolahti. Tuopin jäljillä -musiikki-iloittelu esitetään Malmitalossa 9.1.2015 klo 15.00. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva JARMO MÄKELÄ Jorma Wartiovaara, ”Huomenna hän tulee”, 2014 koko: 60x50 cm. VANHAN KÄPYLÄN Vapaapalokunta osallistui Paloturvallisuusviikon Päivä paloasemalla – tapahtumaan 22.11. asemallaan Krämertintie 8:ssa. Ohjelmassa oli esillä ihan oikea paloauto, johon kaikki, myös lapset pääsivät tutustumaan. Paloauton esittelyn lisäksi tarjolla oli kaikenlaista paloturvallisuutta koskevaa neuvontaa, mutta myös makkaran paistoa pomppulinnaa ja jopa sammutusharjoittelua. Lapset saivat kokeilla, miten sammutusletkulla osutaan kohteeseen. Kaikille lapsille annettiin todistus ja palomieskypärät kiitokseksi osallistumisesta. Kaikenkaikkiaan tapahtumaan oli tullut tutustumaan noin 250 henkilöä. Vapaapalokuntalainen Teemu Suominen kertoo, että Vanhan Käpylän Vapaapalokunnan toimintaan voivat osallistua kaikki 18 vuotta täyttäneet. Tällainen harrastus on antoisa ja ilmainen. Täällä on mukavaa porukkaa, Teemu vakuuttaa. Hän itse on kuulunut vapaapalokuntaan kymmenisen vuotta. Lisätietoja palokunnasta saa osoitteesta: wwww.vanhankapylanvpk.? Teksti ja kuvat SEPPO SEPPÄLÄ Paloauto kiinnosti kaikenikäisiä. JOULUMENU 24,Ma Pe klo 11-14 Varaukset puh. (09) 757 00 77 Ravintola Karelia Käpylänkuja 1 www.ravintolakarelia.fi
5 Käpylä-Lehti 10.12.2014 R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.? Tilitoimisto R.Turtiainen Oy Otamme passikuviakin METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com metsalanautohuolto.? Avoinna: ark klo 8-17 Kirppis Mäkitorppa Mäkitorpantie 30 040-6303144 Avoinna Ti-Pe 10-18, La-Su 10-16 Oulunkylänpuisto tarjoaa sinulle tai läheisellesi kodinomaisuutta ja elämänlaatua, palveluita ja turvallisuutta. Vuokrattavat asunnot ovat kauniita ja valoisia 25-77 neliön kokoisia uusia asuntoja aktiivisenioreille. Arjen laatua lisäävät talon omat saunat, uima-allas, ravintola, kahvila ja viihtyisät harrastetilat. Laadukkaiden asumis-, siivousja ateriapalveluiden lisäksi talon harrastusja kulttuuritoiminta on vilkasta ja monipuolista. Oulunkylänpuisto sijaitsee luonnonkauniilla paikalla osoitteessa Myrskyläntie 18, 00650 Helsinki. Talo on erittäin hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingin keskustasta. Rakennus valmistuu kesällä 2015. Kohteen rakennuttaja: Minerva kiinteistöpääomarahastot • www.minerva.fi • Bulevardi 7 00120 Helsinki VUOKRATAAN UUSIA PALVELUASUNTOJA OULUNKYLÄNPUISTO Lisätietoja Christian Enestam puh. 09 424132 73 christian.enestam@minerva.fi SUOMI ON METSIEN MAA . Se tunnetaan maailmalla kauniista luonnostaan ja metsäteollisuudestaan. Toisille metsä merkitsee elinkeinoa, toisille se on paikka rentoutua tai nauttia luonnon kauneudesta. Käpylässä sijaitsevasta Helsingin luonnontiedelukiosta osallistui opiskelijaryhmä Metsäkurssille, jonka tarkoituksena oli kartuttaa metsätietoisuutta. Käpyläläiset Unescon maailmanperintokohteessa Verla on UPM-Kymmenen omistama ja ylläpitämä Unescon maailmanperintökohde Pohjois-Kymenlaaksossa. Sen miljöötä hallitsevat kartanomainen Patruunan pytinki ja komeat punatiiliset tehdasrakennukset järvimaisemineen. Verlassa oli helppo samaistua sadan vuoden takaiseen aikaan, jolloin siellä toimi puuhiomo ja pahvitehdas. Kierros tehdasmuseossa oli vaikuttava. Opas sai Verlan elämään uudelleen ja ajattelemaan yhteisön merkitystä opiskelussa tai työnteossa. Sadan vuoden takaisista ajoista metsäteollisuus on ottanut huimia askelia: tuotanto on tehostunut ja työolot ovat kohentuneet. Kierros kuitenkin muistutti, kuinka hyvä yhteisö auttaa jaksamaan pitämään elämän onnellisena, vaikka välillä olisi rankempaa. Talousmetsillä on ollut merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen kehityksessä, mutta niin on myös luonnonvaraisilla metsillä ja luonnosta nauttimisella. Helsingin luonnontiedelukiolaiset osallistuivat Metsäkurssille Kymenlaaksossa. Repovesi on Suur-Kouvolan alueella sijaitseva kansallispuisto. Vaelluksen aikana rinkka tuntui välillä raskaalta ja nousut mäkien huipuille pitkiltä, mutta hienot maisemat kallioilla saivat rasituksen unohtumaan. Metsä tarjoaa monia mahdollisuuksia sekä elinkeinon harjoittamiseen että virkistymistarkoituksiin. Kun ymmärrämme eri tarkoitusperien syitä ja seurauksia, hyödynnämme metsää paremmin ja saamme entistä enemmän iloa luonnonrikkauksista, joita se sisältää. Talousmetsillä on ollut merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen kehityksessä, mutta niin on myös luonnonvaraisilla metsillä ja luonnosta nauttimisella. Kiitämme erityisesti Metsäsäätiötä, jonka taloudellinen tuki osaltaan mahdollisti kurssin toteutumisen. Teksti ja kuva Helsingin luonnontiedelukion metsäkurssilaiset Metsän hienous on sen monipuolisuus HANNU NIKLANDER on usein Käpylän kirjastossa nähty kirjailija, joka on myös hyödyntänyt lapsuusmaisemiaan kirjoissaan. Kirjallisuuden valtionpalkinnon 1999 osittain Käpylään sijoittuvasta trilogiastaan saanut Hannu Niklander on kirjoittanut useita romaaneja, runoja novellikokoelmia sekä matkakirjoja. Uusimmassa teoksessaan, esseekokoelmassaan nimeltä Luon katseen luoteeseen, matkakertomuksia Pohjolasta, hän vie lukijansa kiehtovalle matkalle Euroopan pohjoisja luoteisreunalle. Se ei ole tyypillinen matkakirja, vaan se havainnoi lämpimällä ja tarkkanäköisellä tyylillään elämää ja avaa näkökulmia niin historiaan kuin nykypäiväänkin. Luon katseen luoteeseen on tärkeä ja viisas puheenvuoro pohjoismaalaisesta kulttuurista ja elämänmuodosta. Jos luulit tuntevasi naapurimaat, tarkistapa tietosi tästä kirjasta! (et-l) Luon katseen kirjaan Enisluulemani, että edessä on tylsä lukukokemus kirjailijan matkoista, osoittautui niin vääräksi, että hävettää. Johtui ehkä kirjan nimestä ja kannesta. Kirjaa lukiessani avautui itselleni tuntematon Pohjoismaiden historia laajana karttana. Kaikkia maita yhdistävä tekijä on niiden pienuus sekä kulttuurien ja kielten haavoittuvuus. Vuoksi ja Luode nousuja laskuvesi kuvaavat osuvasti Niklanderin kertomia tarinoita ja taustakertomuksien historian syklejä. Onko Luoteessa nyt menossa laskuvesivaihe gloHannu Niklander luo katseensa luoteeseen balisaation, poliittisen kähminnän ja rahan vallan seurauksena? Ovatko kulttuurit ja kielet siinä ilmansuunnassa sukupuuttoon kuolemassa? Globalisaation pimeän puolen tunnemme kaikki: se ei arvosta muuta kuin rahaksi muutettavaa, oli se sitten mitä tahansa. Kirjan tarinoissa käsitellään niin historiaa kuin nykypäivää. En olisi villeimmissä unissanikaan voinut kuvitella, että Länsi-Pohjolaan voitaisiin historiallisin perustein lukea myös ”vanha, ristilipullinen Ruotsin osa, Inkeri, jossain katsannossa Viro. Ja että ”Historiallisesti ryhmään kuuluu myös tanskalainen Amerikka eli Grönlanti, ehkäpä myös Shetlanti ja Orkney väljimmän laskutavan mukaan Latvia, Pommeri, Schleswig-Holstein, Friisinmaa, ehkä myös Skotlanti”, vaikka Pohjoismaista muodostuvan sipulin ytimenä olisivatkin Ruotsi, Islanti, Tanska, Norja ja Ahvenanmaa. Jos kaikki nämä alueet olisivat kuluneet, tai ne olisi luettu Atlantin-Pohjolaan tai Länsi-Pohjolaan, tai Pohjolaan yleensä ja ne olisivat historian tiimellyksessä siinä säilyneet, olisi koko alueella nyt mahtava painoarvo. Entä ruokatarjonta tällä mielenkiintoisella reissulla Turusta Huippuvuorille? Possua, valaanlihaa ja sitä rataa. Tuoreita vihanneksia ei niinkään. Simpukkakaurapuuroa Islannissa? Mahtoi olla erikoisen makuista. Reykjavíkin linja-autoaseman ruokalan halkaistua lampaanpäätä ja lanttulaatikkoa? Aika tanakkaa einestä… Tarinoiden taustalla kuultaa huoli alkuperäiskulttuurien ja -kielten näivettymisestä. Mutta on tarinoissa huumoriakin, kunhan Niklander pääsee vauhtiin. Kuivaa huumoria, joka sai minut välillä hörähtämään. Niklanderilla on huima historia-, ja yleistietous aiheesta ja lisänä en sano lukkarinvaan kotiseuturakkaus kaikkia Pohjoismaita, niiden kieliä ja historiaa kohtaan. Entä käyvätkö Niklanderin pohdinnat toteen? Itsenäistyvätkö Ahvenanmaa ja Québec? Yrittääkö Skotlanti itsenäistyä uudestaan? Tuleeko Grönlannista energiavaroineen taistelutanner? Näitä sopii itse kunkin miettiä uutisia seuratessaan. Suosittelen kirjaa kaikille Pohjoismaita rakastaville ja Pohjoismaihin matkustaville. Teksti CHRISTINE HAMMAR Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Hannu Niklander Luon katseen luoteeseen esseekokoelma, Robustos 2014 Kirjan kannen liput vasemmalta oikealle: Grönlanti, Islanti, Fär-saaret, Norja, Tanska, Ruotsi, Ahvenanmaa, Suomi, Saame/Saamenmaa. Puutarhamyymälä Sofianlehto So? anlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.so? anlehto.com Joulun kauneimmat kukat ja kuuset! ark. 10-18, la 9-17, su 10-17
6 Käpylä-lehti 10.12.2014 Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä Onnea vuodelle 2015 Käpylän musiikkiopisto Taivaskalliontie 3, 00600 Helsinki P. 720 6610 www.kmo.? Salon Beauty Bella Käpyläntie 12, p. 09 793 695 Teatteriravintola NYYRIKKI Ravintola Nyyrikin ILTATÄHTI Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri OK-Hammas Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 P. 7520880 HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 FYSIOEKA • Neurologinen kuntoutus • Lymfaterapia • Fysioterapia • Veteraanikuntoutus So? anlehdonkatu 5 aA 4 • Puh. 040-507 4530 • Parturi-Kampaamo • kauneushoitola • jalkahoitoja • naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187/040-5721238 Lahjakortit pukinkonttiin meiltä Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki Puh. 757 0077 Terveyskauppa Luontaistuotekeskus Ky Käpyläntie 8 Puh. 792 090 Palvelemme arkisin 9-18, la 9-15 Kiitos kuluneesta vuodesta! Mari, Katariina ja Kira Marleena Kukkakauppa Fiori di Anita Pohjolankatu 40, 00600 Helsinki Puh. 09-3284 1680 Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.? Parturi • Kampaamo Intiankatu 25, Kumpula • Puh. 050-555 7381 • Kampaamo Parturi • Kauneushoitola Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 SKY Kosmetologi Johanna Lappi Ompelimo & Kangaskauppa Pohjolankatu 43 • p. 0400 604048 www.veeravuorento.fi Avoinna ark 10-18, la 10-14, 23.12. 10-14, lomalla 24.12.-4.1. Kampaamo Erja Pöysä Etumetsänpolku 4 parturi-kampaaja Kirsi p. 040 504 7644 kampaaja Erja p. 040 548 8717 www.tvjakone.? Kiitokset huomioimisesta koulumme täyttäessä 90 vuotta! Oulunkylän yhteiskoulu Pääkaupunkiseudun Karjalaisyhteisöt Pääsky ry RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 HELSINGIN INVALIDIEN YHDISTYS VOUDINTIE 6 puh. (09) 7206240 Kisakylän Kampaamo-Parturi T. Kikka ja Pirjo Puh. 793 872 • Koskelantie 9 Mäkelänkatu 95 010 32 9200 Pohjolankatu 38, 00610 Helsinki
7 Käpylä-Lehti 10.12.2014 Elävä Joulukalenteri 2014 TERVETULOA kaikki käpyläläiset ystävineen JOKA PÄIVÄ KLO 18 KÄPYLÄN KIRJASTOON, Väinölänkatu 5! Sytytämme kynttilälyhdyt tutun laulun kera ja avaamme kalenteriluukun, joka kertoo Käpylästä aivan uusia juttuja. Monenlaista ohjelmaa ympäri Käpylää. Ajat ja paikat löytyvät myös netistä kaupunginosat.net/kapyla/ , kirjastosta tai Käpylän klubilta, Väinölänkatu 2. KAIKKIIN TILAISUUKSIIN ON VAPAA PÄÄSY! Ke 10.12. klo 18 Kirjasto Kymmenen kynttilää ja 10. luukku aukeaa Käpylän peruskoulu klo 18.10 Koulun rappuset Kilisee kilisee kulkunen Alakoulun kuoro laulaa Väinölänk. 7 To 11.12. klo 10 Käpyrinne / Kabinetti Tutustutaan joulun historiaan tietokoneiden avulla Käpyrinteen palvelutalo Ilmattarentie 2 Sopii kaikille koneet ja opastus löytyvät talosta! klo 18 Kirjasto Yksitoista kynttilää ja 11. luukku aukeaa Pe 12.12. klo 8.15 Kottby lågstadieskolan Lucia-juhla 8.15 8.45 Kaikki tervetulleita! Kottby lågstadieskola Pohjolankatu 45 Välkommen! klo 18 Kirjasto Kaksitoista kynttilää ja 12. luukku aukeaa klo 18.30 Käpylän kirkko ”Pieni jouluvaellus” Seurakunnan varhaiskasvatus Metsolantie 14 La 13.12. klo 18 Kirjasto Kolmetoista kynttilää ja 13. luukku aukeaa Su 14.12. klo 15 Käpylän klubi Piparien tekoa Käpylän Martat klo 16.45 Steiner-päiväkoti Pellava Kuoro ja sen jälkeen Tiernapojat Pohjolankatu 3 klo 18 Kirjasto Neljätoista kynttilää ja 14. luukku aukeaa klo 19 Käpylän kirkko Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus Seurakunta Metsolantie 14 mukana Amici Musici -kvartetti Ma 15.12. klo 15 Käpylän klubi Piparien tekoa Käpylän Martat klo 18 Kirjasto Viisitoista kynttilää ja 15. luukku aukeaa Ti 16.12. klo 18 Kirjasto Kuusitoista kynttilää ja 16. luukku aukeaa klo 18.05 Kirjasto Ehivaija laulaa suomalais-ugrilaisia jouluisia lauluja Ehivaija Ke 17.12. klo 18 Kirjasto Seitsemäntoista kynttilää ja 17. luukku aukeaa klo 18.05 Kirjasto Satuja kaikenikäisille, också på svenska Kirjastoyhdistys To 18.12. klo 17–19 Koskelan nuorisotalolla Käpylän ja Koskelan Kaveriviikon puurojuhla Alueen järjestöt Antti Korpin tie 3A. Tarjolla puuroa ja lasten ja nuorten tekemiä esityksiä. klo 18 Kirjasto Kahdeksantoista kynttilää ja 18. luukku aukeaa klo 18.30 Yhtenäiskoulun pihalla Koko perheen jouluista ohjelmaa ja glögiä Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys Pe 19.12. klo 18 Kirjasto Yhdeksäntoista kynttilää ja 19. luukku aukeaa klo18.30 Sampsantie 40 pihalla Venäläisiä jouluperinteitä Käpylän Druzhba La 20.12. klo 18 Kirjasto Kaksikymmentä kynttilää ja 20. luukku aukeaa Su 21.12. klo 18 Kirjasto Kaksikymmentäyksi kynttilää ja 21. luukku yllättää klo 19 Koskelan kirkko Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus Seurakunta Käpyläntie 11 Ma 22.12. klo 18 Kirjasto Kaksikymmentäkaksi kynttilää ja 22. luukku aukeaa Ti 23.12. klo 18 Kirjasto Kaksikymmentäkolme kynttilää ja 23. luukku aukeaa Ke 24.12. klo 18 Kirjasto Viimeinen luukku aukeaa, joululaulu kajahtaa Joulupukki ja tontut ja kalenterin salaisuus paljastuu! Stadin kundi muistelee TOIMITTAJA-KIRJAILIJA Kari Varvikko oli 9. joulukuuta Käpylän kirjastossa puhumassa muistelmateoksestaan Kääpiöitä ja jättiläisiä. Jos elettäisiin Varvikon kasvuja nuoruusvuosia, niin hänen mukanaan olisivat olleet Kalle Hydén, metri kuusitoista senttiä maallista pituutta ja Väinö Myllyrinne, kaksi metriä ja 51 senttiä. Musiikista olisivat huolehtineet isä Klaus Varvikon manageroimat suomalaisen iskelmätaivaan kiintotähdet Olavi Virrasta ja lapsuudenystävä Laila Kinnusesta Henry Theeliin ja Vieno Kekkoseen. Heistä vain käpyläläinen Vieno Kekkonen on enää paikalla fyysisenä ja henkisenä olentona. Onneksi muistelija itse on, tarinansa ja Myllyrinteen mittoihin kohoava rollupteline, jonka vuodelta 1958 olevassa kuvassa järvenpääläisen omakotitalon portailla poseeraavat Hydén, Myllyrinne ja metrin ja kolmentoista sentin pituinen Ritva Tiilikainen. Myöhemmin Karin kotona Hermannissa perustettiin kääpiöiden asiaa ajava Kääpiökasvuisten Invalidien liitto. Perustajina oli parikymmentä kääpiötä ja jokunen isokokoisempikin. Tiettävästi Myllyrinne ei ollut paikalla. Henkiset kääpiöt ja jättiläiset Kohutuissa, puhutuissa, kiistellyissä ja kiitetyissä muistelmissa esiintyy se Varvikko, jonka opin tuntemaan 1970-luvun alkuvuosina tinkimättömänä, kadehdittavan herkkänenäisenä uutismiehenä ja tiukkana päällikkötoimittajana. Edellisessä roolissaan Suomen Sosialidemokraatti –lehdessä ja lyhytaikaisessa Iltaset-lehdessä Varvikko taikoi skuupin toisensa jälkeen. Hän etsi ja löysi. 40 vuotta myöhemmin hän voi Stadin kundin vaatimattomuudella kertoa, ja usein tukea kirjoittamaansa kuvin; ei tarvitse epäillä, missä Klausin ja Esteri-äidin ainokainen oikein on luudannut. Jälkenä on kadehdittava luettelo ystäviä, tuttavia, työtovereita ja debatöörejä melkein seitsemältä vuosikymmeneltä samoin kuin kuvasarja ja kertomukset ihanasta irlannittaresta, Barcelonan Therésestä tai Varjoisen kujan Afroditesta. Enempää Kari ei kerro. Vain tuoksut ja muut mielikuvat jäävät kaihoisasti elämään kunnes kohta perään kirjan sivuille ilmestyy 50 vuotta täyttänyt, elämän karikoissa brotannut mies. Tämä on hoitamassa haavojaan ja parantamassa maskuliinisuuteensa kohdistuneita iskuja, myös ja erityisesti niitä, jotka ovat seurausta omista virheistä. Varvikon muistelmat virittyvät henkisesti myös kääpiö-jättiläinenasetelmaan. Kirjan asiapuolen jos ja kun työ, pohdinnat tai mahdolliset saavutukset sitä ovat – vahvinta antia ovat analyysiksi yltävät tarinat eri omistuspohjaisten lehtien maailmasta. On niin sanottu työväenlehti, jossa tärkeät ihmiset olivat tärkeitä. Sitä seuraa porvarillinen bulevardilehti, jonka lööpit kirkuivat sen lyhyen hetken, kun lehti eli; päätoimittaja Klaus Bremer kun oli sitä mieltä, että lehti elää ilman ilmoituksiakin. Ja lopuksi osuustoiminnallinen Me-lehti, joka kukoisti, kun makkaramäärät ja kovat jutut olivat tasapainossa. Hyvin olivat, koska valtio antoi Me-lehdelle tiedonjulkistamispalkinnon. Pian perään osuusliikejohtajan pojan kokemuksella uudeksi päätoimittajaksi edennyt nuori landebuuki punainen leijona antoi stadin kundille fudut. Varvikon elämässä alkoi aivan uusi ajanjakso: hänestä tuli vapaa toimittaja, yrittäjä, joka rakensi laatulehdillään uudenlaisen brändin silloisten ilmoitusuutisten puuteroimaan ilmaislehtien sarjaan. Oli liuta paikallislehtiä – Tanotorvi, Hermanni-Vallila, Käpylä-lehti – joita Varvikko alkoi toimittaa ja kehittää. Moni hänen Me-lehteen rekrytoimistaan ykköskaartin kirjoittajista alkoi esiintyä lehtien sivuilla. Niihin tuli journalismia. Journalistista ay-toimintaa Kun muistelmien ammatillinen jakso päättyy, Varvikko on freelancer ja yrittäjä. Edessä ovat luottamustehtävät journalistien etuja ajavan freelanceryhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajain liiton vetäjänä. Myöhemmin 1980-luvun puolivälissä määrätietoinen työ kantoi hedelmää, kun maahan saatiin TaEL, freelancertaiteilijoiden ja –toimittajien eläkesysteemi, ja eri alojen freelancereiden neuvottelukunta. Varvikko oli kasvamassa yhdeksi niistä freelancerer-jättiläisistä, joiden jättämä varjo ulottuu tänne asti. Varvikko piirtää lapsuutensa ja nuoruutensa Helsingin tarkasti, arvostavasti ja lämpimästi omalla kielellään. On ollut toimiva ratkaisu käyttää stadin slangia, silloin kun sen paikka on ollut ja hyvää yleiskieltä silloin, kun on kirjoittanut asiasta ja kiitettävän usein asian vierestä. Odotan innolla kevääksi luvattua muistelmakirjan toista osaa. Teksti PENTTI PELTONIEMI Kari Varvikko Kääpiöitä ja jättiläisiä, 248 sivua Tietokontakti Tmi., Helsinki 2014 KÄÄPIÖITÄ JA JÄTTILÄISIÄ Kari Varvikko Ki V Kari Varvikon KÄÄPIÖITÄ JA JÄTTILÄISIÄ Väinö Myllyrinne, Ritva Tiilikainen ja Kalle Hydén Myllyrinteen kodin portailla Järvenpäässä vuonna 1958. Kuva on Kari Varvikon muistelmakirjan kannessa Kääpiöitä ja Jättiläisiä, joka ilmestyi syksyllä. SANAN HEDELMÄ löydämme jo Agricolan teksteistä 1500-luvulta. Suomen murteissa se on tunnettu ainakin Hämeessä, itäisellä Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa. Sieltä se on levinnyt muihin murteisiin. Verbi heilimöidä eli kukkia on varmaan ollut tämän sanan lähtökohta. Sanalla on äänteelliset vastineensa myös eräissä suomen lähimmissä sukukielissä. Vatjan edjelmo tarkoittaa rukiin siitepölyä, viron õile ja liivin eedrem kukkaa. Omenat ja päärynät Yleisin suomessa kasvava hedelmä on tietenkin omena, joka on murteittain tarkoittanut myös perunaa. On puhuttu maaomenasta ja puuomenasta. Sana tunnetaan myös suomen läheisimmissä sukukielissä. Inkerin ommeena tarkoittaa omenaa ja joskus myös perunaa, maaomena perunaa ja puuomena omenaa. Vatjan euna tarkoittaa omenaa ja eunapuu omenapuuta. Viron õun on omena, õunapuu omenapuu. Päärynän nimi tulee suomeen ruotsista, jossa se on päron. Ruotsin vanhemmassa kielimuodossa se oli pärun ja tarkoitti päärynää.Tämän sanan takana on latinan päärynää tarkoittava sana pirum. Suomeen lainautuessaan sana sai muodon peruna ja tarkoitti päärynää. Kun puhuttiin perunapuusta, tarkoitettiin päärynäpuuta. Vasta Elias Lönnrot sai päärynät ja perunat asialliseen järjestykseen. Banaanit, appelsiinit, sitruunat Sana banaani tuli suomen kieleen ruotsista. Ruotsiin banan lainautui Hedelmät espanjasta, jossa se on banana. Alun perin sana lienee lähtenyt Afrikan länsirannikolla sijaitsevan GuineaBissaun alkuperäisten asukkaiden kielestä. Suomalaisiin sanakirjoihin banaani ilmestyi 1800-luvun lopulla. Kiinasta Eurooppaan 1400-luvulla tuodun appelsiinin nimitys appelsin tuli suomeen ruotsista 1600-luvun lopulla. Ruotsiin sana tuli saksan välityksellä hollannista. Hollantilaisen appelsina-sanan alkuosa tarkoitti omenaa ja loppuosa eli latinan sina kiinaa. Sitruuna-sana tuli meille ruotsin kautta kuten niin monet muutkin sanat. Ruotsissa se on citron kuten useissa muissakin Euroopan kielissä, esimerkiksi ranskassa ja englannissa. Saksaksi se on Zitrone, italiaksi citrone. Näiden sanojen takana on latinan sitruunapuuta tarkoittanut sana citrone. Tämä sana taas on johdettu kreikan setriä tarkoittavasta sanasta kedros. Luumut ja rusinat Tuontitavaraa ovat myös luumut ja rusinat sekä niiden nimet. Varhaisemmissa ruotsin murteissa plommon ja plomu tarkoittivat luumua, muinaisnorjan ploma luumupuuta. Sanat olivat tulleet vanhemmista saksan murteista kantaskandinaavisiin kieliin. Saksaan ne olivat tulleet latinan kautta kreikasta. Latinan prunum ja kreikan proumnom tarkoittivat luumua. Nykyruotsiksi rusina on russin. Vanhemmissa kielimuodoissa se oli rusin ja rosine. Ne tarkoittivat rusinaa. Skandinaavisiin kieliin nämä olivat lainautuneet ranskasta, jossa ne olivat muodossa rosin ja raisin ja tarkoittivat viinirypälettä. Raisin sec eli kuiva rypäle tarkoitti rusinaa. SEPPO SEPPÄLÄ Etymologia
8 Käpylä-lehti 10.12.2014 Svenska hörnan Teologi Vår evangelisk-lutherska kyrka har under de senaste decennierna blivit förunderligt tyst. Vad det beror på är svårt att veta. Det kan bero på att den fortsättningsvis är en statskyrka som helt enkelt måste anpassa sig till de opinionsförändringar som skett i vårt samhälle, som idag är mer eller mindre sekulärt. Eller det kan bero på att den själv avstått från delar av sitt ”religiösa” arv. I vilket fall som helst är situationen den att en inte obetydlig del av de frågor som idag är politiskt aktuella på ett eller annat sätt också berör problem som tidigare ansågs vara sådana som ingick i statskyrkans repertoar. Jag tar här upp några få exempel. Riksdagens biträdande justitieombudsman tog för några dagar sedan ställning till skolornas morgonsamlingar och konstaterade att barnens föräldrar har en äkta rätt att ta ställning till om de bör delta i religiösa morgonsamlingar eller inte och att det bör ? nnas alternativ till de statskyrkliga morgonsamlingarna. Kyrkan har varit tyst. Riksdagens grundlagsutskott konstaterade nyligen att skolundervisningen i t.ex. katolsk och islamisk religion i framtiden borde få nöja sig med tio medlemmar per grupp, medan tidigare tre deltagare varit tillräckligt. I fråga om undervisningen för elever tillhöriga den evangelisk-lutherska religionen skulle fortsättningsvis tre medlemmar var tillräckligt. Grundlagsutskottet slog fast att dessa regler stod i strid med likställighetsprincipen (alla religiösa grupper bör behandlas likvärdigt). Kyrkan har varit tyst. Det förslag till ny äktenskapslag som nu (27.11.) behandlas av riksdagen utgår från att också samkönade äktenskap bör betraktas som lagliga. Frågan om homosexualla relationers religiösa och moraliska godtagbarhet har intill senare delen av 1900-talet varit ett ytterst stort problem för vår of? ciella kyrka. Idag föreligger ett högst of? ciellt lagförslag från vår regering att homosexualitet inte längre utgör ett hinder för ingående av samkönade äktenskap! Också här har kyrkan varit tyst. Det är kanske i dethär skedet på sin plats att fundera på vad vi egentligen menar med begreppet religion. De så kallade religiösa frågorna kan delas in i två kategorier. I den ena kategorien ingår frågor som gäller verkligheten, det som existerar eller har existerat. De är faktafrågor. Frågan om Guds existens är en sådan. Den frågan har vi idag inga som helst förutsättningar att besvara. Det är helt enkelt omöjligt att ge ett för alla acceptabelt svar på den frågan. Enklare blir det inte heller då vi skall ta ställning till skapelsehistorian. Mot bakgrunden av vad vi idag i verkligheten vet ter sig påståendet att världen skapades för c. 6000 år sedan rent ut sagt löjligt. Ännu galnare blir det om vi tänker oss att den första människan skapades för några tusentals år sedan. Den andra kategorin utgörs av de etiska och moraliska värden som Bibeln uppställer som vägvisare för vårt individuella och sociala liv. Vi kan ju bara tänka på de tio budorden. De har ännu idag en aktualitet som vi inte kan förneka. Det som vi däremot kan förneka är att de skulle vara gudagivna. De är givna av levande människor; människor som insett under vilka existentiella och sociala villkor alla av oss lever. Vad lär vi oss av allt detta? Att vi alla har en rätt att leva i enlighet med de värderingar vi uppställt för vad vi anser vara ett gott och meningsfullt liv. Religionsfriheten i sig är värdefull, men värdefullare är samvetsfriheten som inte kan bindas vid någon religionsbundenhet. LARS D. ERIKSSON TERTUN TAIMI JA KUKKA 15.12. alkaen pidennetyt aukioloajat, katso netistä. Joulukukat ja yksilölliset jouluasetelmat. Kotimaiset joulukuuset (ilmainen kotiinkuljetus) Avoinna ma-pe 9-18 la 9-16 , su 10-16 Pirkkolantie 20 Puh. 877 522 10, 050 3411 687 www.tertuntaimijakukka.tk tertuntaimijakukka@elisanet.fi Perinteisiä lähellä kasvaneita JOULUKUUSIA lähellä kasvaneilta perinnemyyjiltä Oulunkylän torilla (Tapsan patsas) Käpylässä (Kunnalliskodintie 2) 17.-23.12.2014 Marlebäckin kartanoon Kouvolan rautatieasemalla serkkuani Hanna Riikka Iskalaa ja minua odotti Juhani Partanen, serkku hänkin. Iitin Lyöttilään, Marlebäckiin, ajaessamme Juhani kertoi etsineensä Anneli-vaimon kanssa vuosikaudet lomapaikkaa kohtuullisen matkan päässä Helsingistä. Lopulta, kevättalvella 2010, kiinteistövälittäjä vihjaisi, että eräs hyvä kohde olisi ehkä tulossa myyntiin – heti helatorstaina pariskunta kutsuttiin Marlebäckiin. Kaupat tehtiin oitis, sillä ostajat ihastuivat Kymijoen luonnonkauneuteen ja kartanon kulttuurihistoriaan, vaikka tajusivat valtaisan, odottavan työn. Marlebäck kutsui puoleensa, olenhan syntynyt siellä 1947, tai oikeastaan Kuusankosken sairaalassa, kuten Hanna Riikka puolta vuotta aiemmin. Juhani osoitti korkealta mäeltä männiköstä entistä keuhkotautiparantolaa, nykyistä sairaalaa; syntymäpaikkamme näkeminen oli erikoinen kokemus. Tarinan taustaa Sortavalan-evakko, isoisämme kauppias Toivo Partanen (18861967) osti kartanon maahankintalain nojalla 11-lapsiselle tyttöjä peräti kahdeksan perheelleen yhdessä Juhanin ja minun isäni kanssa. (Kaarlo-setä ja isä ovat kilpailleet Käpylänkin raviradalla.) Osakkaaksi tuli vielä Elsa-mummin sisar perheineen, o.s. Treuthardt, sveitsiläisen juustomestarin tyttäriä. Navettaan mahtui yli 70 lehmää. Kartanon tilukset käsittivät n. 450 ha, myös Hiidensaaren kalliomaalauksineen, vaikka tuskin maalauksista silloin tiedettiin. Juhanille kuuluu kahdeksan hehtaaria: ison kartanon maat oli pilkottu mökkipalstoiksi! Sodan jälkeen ostoa pohdittaessa maamieskoulun käynyt Martti-isäni vastusti Iittiin muuttamista, kun tiesi peltomaan kehnoksi. Toisin päätettiin, ja niin hänestä tuli Marlebäckin pehtori. Vanhuksena isä tokaisi: ”Miun käskystä läks 50 miestä aamulla töihin.” Vasta silloin käsitin 25-vuotiaan, etulinjasta palanneen nuorenmiehen suuren vastuun, kun ruokapöytään kävi ainakin 20 ihmistä. Pehtorin asunnosta koti Pehtorin asunnosta tuli ensimmäinen kotini. Synnyin laskiaistiistaina 18. helmikuuta, sikäli merkittävä tieto, että ensilumi tuli Etelä-Suomeen syntymäyönäni, ja sairaalaan mentiin USA:n armeijan ylijäämäkuormurilla, jonka omisti kartanon seppä Onni Kurtto. Paluu tehtiin reellä isän ajaessa Markun-Lippaa, toisen luokan kantakirjaoritta, kuului aina sanoa – rekikyyti, ensimmäinen matkani. Viikonloppuna oli Lahden kisat, joita varten haettiin junalasteittain lunta Kuusamosta. Kotona 2,5-vuotias Matti ihmetteli: ”Yhden vaan toitte. Olihan siellä niitä vaikka kuinka monta!” Sitten ristiäiset kartanon salissa, kuten Hannan ja Juhanin Helena-sisaren. – Marlebäck-muistona minulla on Ilmari Roution (19252014), isän serkun, maalaus ukkosen noususta Hiidenvuorella. Kuuluisia asukkaita Ukin perhe asui päärakennuksessa. Kartanon kuuluisin asukas lienee ukin ikätoveri Hella Wuolijoki (1886-1954), liikenainen, kirjailija, Yleisradion pääjohtaja. Kuuluisin vieras taas on teatterimies Bertold Brecht (1898-1956). Yhdessä he kirjoittivat mm. Herra Puntilasta ja hänen rengistään Hella-rouvan vanhemmille tehdyssä talossa, jossa mummin sisar sittemmin asui. Talo on vielä hyvässä kunnossa, mutta ei kuulu nyt Marlebäckiin. Kartanon historia kiinnostaa yhä: taannoin pihalle pyöräili saksalainen Brecht-tutkija kysymyksineen. Hella W:n persoonaan sopi viedä ? yygeli 60 metriä korkealle Hiidenvuorelle. Hella-rouva asui Marlebäckissä 1920-1940, sitten Laaksonen ja Rissanen (1940-1945), minkä jälkeen Partaset (19451949), ilmenee Yrjö Partasen selvityksestä. Marlebäckin kartanon perusti Gabriel Kniper 1762. Partaset olivat 25. omistajat, mutta Juhanin järjestystä ei tiedetä, kuitenkin yli 30. Meiltä kartanon osti Leo Haukkapää; hänen aikanaan yli 20 huoneen päärakennus paloi poroksi. (Kuvia esim. V. Tuomiojan kirjassa Sulo, Hella ja Vappuli. WSOY 1997.) Tehtiin uusi päärakennus, mutta kun Juhani osti paikan, talo oli jo laho, samoin muut rakennukset, pihamaakin muistutti kuoppaista kaatopaikkaa. Kunnostus veisi viisi vuotta, arvioi pariskunta tajuten, että heillä olisi viimeinen tilaisuus tarttua niin suureen hankkeeseen. Uusi talo vanhalla paikalla Pitkä, suora Marlebäckintie johtaa peltojen halki pihaan, josta näkyy uusi, vaaleaksi maalattu punakattoinen puutalo samalla paikalla kuin entiset päärakennukset. Hanna Riikka, joka ei ollut käynyt Marlebäckissä yli 65 vuoteen, liikuttui kyyneliin: jotain syvälle kätkettyä pyrki esiin. Talon edessä on vanha pyöreä suihkukaivo, josta Eeva-äiti, sitten Eeva-Liisa-täti pelasti veljeni hukkumasta. Ei ihme, että Matti sai punaiset pöksyt jalkaan ja lampaantiu´un kaulaan, jotta tiedettiin pojan juoksut. Anneli kattoi kasviskeiton lasikuistille – oli myös isännän tekemää uunilohta – ja ihailimme Kymijoen kilometristä ulappaa. Tutustuimme taloon, kuten yläkerran avokuistiin, joka sekin avautuu joelle. Juhani rakentaa kaiken itse, aloittaa seitsemältä ja lopettaa iltakuudelta. Ostohetkestä on neljä vuotta, ja tontilla neljä uutta rakennusta, mutta työtä riittää yhä. Serkku kuuluu niihin, jotka tekevät kaiken itse, paikkaisi mieluiten jopa omat hampaansa. Katsastimme vanhan viljamakasiinin, joka oli edellispäivänä saanut uuden katon. Onnistunut, vaativa työ: kohotimme sille samppanjalasit. Polku vei pehtorin punamullatulle talolle, johon liittyy ensimmäinen muistoni: isä lojuu kamarissa, köllin hänen rintansa päällä, nypin poskea ja kysyn: ”Mistä parta kasvaa?” Isä hytkähtää naurusta, hetki on lämmin, mutta parivuotias tyttö ihmettelee, kun ei saa vastausta kysymykseen. Kahvilla kuulimme, että ukki vietti 60-vuotispäivää Marlebäckissä kesällä -46. Vieraita oli yli sata, myös kauppias Alex Kuosmanen, joka toi sortavalalaisen Daniel Pesun maisemataulun. Taulu on nyt talon olohuoneessa, se kun Yrjö-sedän mielestä kuuluu Marlebäckiin. 86-vuotias setä, ansiokas muistelmakirjoittaja, luki kuvauksen joulusta -45. Yrjö-pojan tehtäviä oli hakea kuusi ja olla pukkina. Iltapäivällä lämpesi sauna, jonne tytöt – siis tätini – vetivät kelkalla kartanon ramman suutarinkin, mastosta pudonneen merimiehen. Sitten kartanon 60-henkinen väki muonamiehineen asettui aterialle pitkien pöytien ääreen, myös oma kansakoulunopettaja Toivo-ukki näet oli perustanut sinne kartanon lapsille oman kansakoulun. Pula-ajan ruoka oli omaa, kinkkua, kotikaljaa, korviketta. Hanna Riikan isä, pastori Jussi Kuoppala, ohjasi juhlan, oli monistanut lauluvihkot ja luki evankeliumin. Anina, 23, säesti ? yygelillä nyt 92-vuotias täti asuu Koskelan sairaalassa. Yrjö lähti ”tonttuilemaan”, koputti ruutuihin, kurkisti sisään: jännitystä lapsille. Kun lahjat jaettiin ja kun jokainen oli saanut piparija pullapussinsa – ensin laulettuaan pukille – lähdettiin kotiin. Suutari vietiin kelkalla asuntoonsa pehtorin seinän taakse. Myrskylyhdyt välkkyivat yössä. Teksti LIISA MÄNTYMIES Iltapäivällä lämpesi sauna, jonne tytöt – kahdeksan tätiäni – vetivät kelkalla kartanon ramman suutarinkin, mastosta pudonneen merimiehen. Sitten koko kartanon väki muonamiehineen – 60 henkeä – asettui jouluaterialle pitkien pöytien ääreen. Lomapäivä Marlebäckin kartanossa Kirjailija Liisa Mäntymies pääsi vierailemaan synnyinkotinsa mailla. Vanhassa kuvassa on Marlebäck juhannuksena 1945. Vesi on korkealla, Kymijoki tulvii. Vasemmalla uimahuone. Kuva L.Mäntymiehen kuva-arkisto. Alakuvassa Marlebäck heinäkuussa 2014, Juhani ja Anneli Partasen rakentama talo. Kuva: H. R. Iskala.
9 Käpylä-Lehti 10.12.2014 Menot » » » » » Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 varausinfo@kapygrilli.? KÄPYgrilli grilli Avoinna: joka päivä 10-02 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 Ma TIETOVISAKILPAILU TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.30 alk. klo 18.30 Ke RUNOILTA RUNOILTA alk. klo 19.30 alk. klo 19.30 (parittomat viikot) To KARAOKE KARAOKE alk. klo 19.00 alk. klo 19.00 (parittomat viikot) La KARAOKE KARAOKE alk. klo 19.30 alk. klo 19.30 (parilliset viikot) Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 alk. klo 22.00 Ogelitietoutta uudesta kotiseutukirjasta ja -vihkosesta OULUNKYLÄ-SEURA RY :n viime kesänä julkaisema ja FT Anja Kervanto Nevanlinnan kirjoittama Oulunkylä-Åggelby, vanhan huvilakaupungin aikakerrostumat -kotiseutukirja sopii hyvin pukinkonttiin niille, joita kiinnostaa lähialueen historia. Nykyisen Oulunkylän identiteetti on muotoutunut osana Suomen ja Euroopan kaupunkihistoriaa. Vanhan huvilakaupungin aikakerrostumat kertovat esikaupungin asteittaisesta liittymisestä metropolin kaupunkirakenteeseen. Oulunkylä-seuran mukaan kirjaan on tallennettu Oulunkylän omaleimaisen miljöön historiaa ja kulttuuriperintöä. Monet ympäristön rakentumisesta kertovat historialliset kartat, kaupunkivisiot, postikortit ja valokuvat ovat aiemmin julkaisemattomia ja osittain yksityiskokoelmista. Kirja avaa myös näkökulmia Oulunkylän miljöön kehittämiselle tulevaisuudessa. Oulunkylä-Åggelby -kirja on 240-sivuinen, sidottu, kovakantinen painos. Siinä on runsas uusi kuvaja karttamateriaali. Kirja sisältää myös ruotsinkielisen yhteenvedon. Kotikaupunkipolut -vihkonen Oulunkylän kotikaupunkipolut -opas julkistettiin Oulunkylän kirjastossa syyskuussa. Vihkon esitteli toimittaja Pauli Saloranta yhdessä työryhmän kanssa. Lisätiedot www.oulunkyla.info Oulunkylä-seura on julkaissut uuden Oulunkylä-Åggelby kotiseutukirjan sekä Oulunkylä kotikaupunkipolut -vihkosen. » » » » » Käpylän ja Koskelan kaveriviikko huipentuu puurojuhlaan, jota vietetään Koskelan nuorisotalolla 18.12.14 klo 17.00–19.00. Tarjolla on puuroa ja lasten ja nuorten tekemiä tuotoksia kaveriviikosta, sekä lasten esityksiä. Millainen on hyvä kaveri? ”Hyvä ystävä on kiltti, reilu ja ystävällinen. Ystävä on ihana. Hyvä ystävä auttaa läksyissä tai kun kaatuu. Huono ystävä levittelee salaisuuksia sekä komentelee ja on kateellinen”. Nämä ajatukset ovat Koskelan nuorisotalolla käyvien 12-vuotiaiden tyttöjen. Miten sinä kuvailisit ystävyyttä, millainen on reilu kaveri, miten minä voin olla reilu kaveri muille? Näitä asioita pohdittiin Käpylässä ja Koskelassa joulukuun ensimmäisellä viikolla, jolloin alueella vietettiin kaveriviikkoa. Kaveriviikolla alueen kouluilla, seurakunnassa, leikkipuistoissa, nuorisotoiminnoissa, kirjastossa ja musiikkiopistossa nostettiin eri tilanteissa kaveruus ja kaveritaidot esille. Kaveriviikkoa olivat suunnitelleet niin lapset ja nuoret kuin aikuiset ohjelmaa oli laidasta laitaan. Osa toiminnoista oli kaikille avointa toimintaa, osa toteutettiin harrastuksissa tai koulupäivän aikana. Oli mm. toimintaa välituntisin, kädentaitoja kerhoissa, keskusteluja kaveruudesta ja annettiin esimerkiksi hyviä kirjavinkkauksia. Mahdollista oli ottaa kaveri mukaan vaikka soittotunnille ja ilahduttaa toisia erilaisin tavoin. Kaveriviikolla harjoiteltiin kaveritaitoja ja korostettiin toisten huomioon ottamista. Aikuiset ohjasivat ryhmien toimintaa niin, ettei kukaan jäänyt ulkopuolelle. Lapsille ja nuorille järjestettiin tilanteita, joissa he voivat aikuisten tukemana tutustua toisiinsa. Kaveritaitoja tarvitaan päivittäin; taitoa havaita, ilmaista ja säädellä tunteita, kuulla toisia, sekä toimia rakentavasti vuorovaikutustilanteissa. Kaverisuhteet vaikuttavat merkittävästi lapsen ja nuoren kasvuun, sosiaalistumiseen ja itsetunnon kehitykseen. Mukana kaikki tahot! Käpylässä ja Koskelassa kaveriviikkoa toteuttamassa oli paljon eri tahoja. Mukana Kaveriviikkoa toteuttamassa olivat: Käpylän peruskoulu, Yhtenäiskoulu, Koskelan ala-aste, LP Intia, LP Kimmo, Oulunkylän seurakunta, Koskelan nuorisotalo, Käpylän klubi, Käpylän kirjasto, Käpylän musiikkiopisto ja Klaari Helsinki. Käpylä-Koskela aluetyöryhmässä päätettiin syksyllä 2014 lapsille ja nuorille suunnatusta kaveriviikon toteutuksesta. Idean kaveriviikkoon saimme Laajasalosta, jossa vuonna 2012 Helsingin LANA – Laajasalon lasten ja nuorten asialla–verkostossa oli kehitetty kaveriviikko ja se oli onnistunut niin lasten ja nuorten kuin mukana olleiden toimijoiden mielestä. Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri tuli kumppaniksi v. 2014 ja kaveriviikkoa lähdettiin toteuttamaan monitoimijaisena yhteistyönä eri puolilla Suomea. Teksti ELISA PREPULA Koskelan nuorisotalo Antti Korpin tie 3A. Lisätietoja Koskelan nuorisotalon facebook-sivuilta. Käpylän kirjasto ti 9.12. klo 18 Kääpiöitä ja Jättiläisiä, toimittaja Kari Varvikko ti 16.12. klo 18 Kynällä kyntäjät, kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa, professori Lea Laitinen Muista myös Käpylän Elävä Joulukalenteri joka ilta klo 18.00 joulukuussa. Ks. ilmoitus. Järj. Käpylän kirjastoyhdistys ry ja /tai Käpylän kirjasto Joulumyyjäiset Karjalatalolla Joulumyyjäiset ja avoimet ovet Karjalatalolla 13.12. Tarjolla joululeivonnaisia sekä erilaisia karjalaisia piirakoita sekä muita jouluisia tuotteita käärittäväksi pukin konttiin. Karjalatalo täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Lauantaina 13.12. avoimet ovet Karjalatalon 40-vuotisjuhlan kunniaksi. Päivän aikana on monipuolista ohjelmaa. Taloa ja sen vaiheita esittelee Kiinteistö Oy Karjalaisten Heimotalon hallituksen varapuheenjohtaja Pertti Joenpolvi klo 11 alkaen. Klo 11-12 voi tutustua kansanmusiikkiopiston djemberumpu-oppilaiden harjoituksiin ja klo 12 kuunnella heidän yhteissoittoaan. Klo 12.30 maalaustaiteen konservaattorit Kaisa Kannus ja Anna Lehikoinen kertovat Karjalatalon taidekokoelman taulujen konservoinnista. Klo 13.30 lauletaan joululauluja yhdessä professori Reijo Pajamon kanssa. Karjalatalon kirjasto on avoinna klo 11-15. Glögitarjoilu. Karjalan Liitto, Karjalatalo, Käpylänkuja 1. Mestari-Laulajien joulukonsertti Mieskuoro Mestari-Laulajat esiintyy perinteisesti Joulun alla Käpylän kirkossa lauantaina 13.12. klo 18. Solistina on sopraano Johanna Tuomi. Uruilla säestää kanttori Hannu Leskinen. Konserttia johtaa dir. mus. Märt Ratassepp. Kaveriviikon puurojuhla Koskelassa Miten vietät joulun? Tarja Lahtinen farmaseutti, Maunula Todennäköisesti vietän joulun Pihlajamäessä. Entisistä jouluista muistan parhaiten sen joulun, jolloin jouduin jäämään Lappiin. Se oli muuten ihana joulu, mutta sitten tuli Lapin suurmyrsky, joka katkoi puita ja vei sähköt ja pysäytti kaiken. Jouduin jäämään Lappiin moneksi ylimääräiseksi päiväksi. Arja Laasasenaho eläkeläinen, Oulunkylä Kutsun siskoni ja hänen miehensä minun luokseni ruokailemaan. Sitä ennen käymme haudoilla Hietaniemessä, jos sää sallii. Taru Louhos eläkeläinen, Patola Vietän joulun kotona. Aamulla käymme viemässä kynttilät haudoille läheisten kanssa. Sitten kuuntelen joulurauhanjulistuksen. Tauno Ojanen reissumies, Oulunkylä Vietämme vaimoni kanssa joulun pojan luona. Parhaiten muistan sen joulun, jonka vietimme mökillä. Pojan vaimo on pitokokki ja hän oli tehnyt 35 lajin joulupäivällisen! Se oli joulu! Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1. 16.1. 28.1. 2. 20.2. 4.3. 3. 20.3 1.4. 4. 17.4. 29.4. 5. 22.5. 3.6. 6. 7.8. 19.8. 7. 4.9. 16.9. 8. 25.9. 7.10. 9. 23.10. 4.11. 10. 27.11. 9.12. Käpylä-lehden Ilmestymisaikataulu 2015 KOTIREMONTIT & RAKENTAMINEN 30 vuoden ammattitaidolla tällä alueella -kotitalousvähennys040-475 35 17 asennusjaremonttipalvelu@kolumbus.fi
10 Käpylä-lehti 10.12.2014 KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ RAJATON-LAULUYHTYEELLÄ on kappale, jota kuuntelen joulun pyhinä haltioituneena. Melodia kulkee mystisenä. Silmät kiinni tapailen sanoja. Laulan mukana kovaa ja korkealta. Laulu kertoo tietäjistä. Caspar, Melchior ja Balthasar, nuo tietäjistä kolme, seuraavat tähteä ja pääsevät perille. Tietäjät kiittävät, ylistävät ja ihmettelevät uudenhahmoista kuningasta, vastasyntynyttä pientä. Tuovat hänelle lahjoja. Laulussa kulkee noiden kolmen ohella tietäjä, joka eksyy matkalla. Myös hänen kanssaan haluaa matkata hetken. Jouluevankeliumissa mainituista tietäjistä on legendoja, joiden sisältö vaihtelee. Useissa on mukana tietäjiä, jotka eivät pääse seimen äärelle – kenellä osanaan mikäkin elämänkohtalo. Osa jäi palvelemaan ihmisiä lähellään. Osa eksyi matkalla. Mietin olisinko minä päässyt seimen äärelle. Mietin millaisia lahjoja minulla on, sellaisia joita antaa yhteiseen käyttöön, joilla palvella Jumalaa ja lähimmäistä. Mitä eksyttäviä asioita minulla on – pelkoja, vähättelyjä, sellaisia, jotka saavat kadottamaan, kätkemään tai kutistamaan lahjoja, omia tai toisten. Estävät antamasta käyttöön sen, mikä olisi eteenpäin annettavissa. Mystisyyden ohella Rajattoman laulussa itämaan tietäjistä on jotain äärettömän riemullista, ylenpalttista, yllättävää ja rohkeaa. Sellaista, joka auttaa jättämään epäoleellista takavasemmalle. Sellaista joka auttaa näkemään merkityksellisen, tarttumaan siihen ja ojentamaan eteenpäin. Sitä laulua kannattaa tapailla. Kovaa ja korkealta. ULLA KOSONEN kirkkoherra Ps. Käpylän kirkolla perinteisesti avoin yhteinen jouluaaton vietto 24.12.. Klo 16 alkaen katamme pöytää, valmistamme yhteistä ateriaa ja laulamme joululauluja. Tervetuloa mukaan yksin, kaksin, porukalla! Kovaa ja korkealta Kuva Henr y Streng YHTEISLAULUTILAISUUDET JA TAPAHTUMAT Pe 12.12. klo 19 Pop-kauneimmat Kauneimmat joululaulut POP-sovituksin. Sanna-Maarit Hakkarainen ja Tommi Varis sekä houseband. Glögitarjoilu. Su 14.12. klo 15 Perheiden kauneimmat joululaulut Joululauluja sekä lasten esityksiä. Sanna-Maarit Hakkarainen ja Elina Koivisto. Tarjoilu. Su 14.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Perinteinen yhteislaulutilaisuus. Seppo Välimäki, kuoro ja Petri Flinck Su 21.12. klo 14 Snygeimmät joulubiisit Paavalintsyrgassa Joululauluja slangiksi yhteistyössä Stadin slangi ry:n kanssa. Ti 6.1. klo 15 Vielä kerran kauneimmat joululaulut Vielä ehdit laulamaan kauneimpia joululauluja loppiaisen kunniaksi! Petri Flinck ja Seppo Välimäki. JOULUKIRKOT Ke 24.12. klo 13 Lapsiperheiden jouluhartaus Joulukuvaelma ja joululauluja. Elina Koivisto ja SannaMaarit Hakkarainen. Ke 24.12. klo 15 Jouluhartaus ja joulurauhan julistus Lauletaan kauneimpia joululauluja. Jorma Parviainen ja Seppo Välimäki sekä Graduale-kuoro. Ke 24.12. klo 23 Jouluyön messu Tunnelmallinen yökirkko, jonka toimittavat Juha Valkeapää, Jorma Parviainen ja Sanna-Maarit Hakkarainen. To 25.12. klo 10 Jouluaamun kirkko Tuuli Aitolehti ja Seppo Välimäki sekä Paavalinkirkon kuoro. Pe 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu Petri Flinck ja Sanna-Maarit Hakkarainen. Joulunajan tapahtumia Paavalinkirkolla Avoin aattoillanvietto ke 24.12. klo 16--> Käpylän kirkossa Jouluista yhdessäoloa ja ateriointia. Pistäydy tai jää koko illaksi, yksin tai yhdessä! Ilmoittaudu viim. ma 22.12., p. 09 2340 5300. tia Su 14.12. klo 11 Messu. Kosonen, Leskinen. Su 21.12. klo 11 Messu. Uutela, Mäkiö. Ke 24.12. klo 15 Jouluaaton hartaus. Pelkonen, Leskinen. Ke 24.12. klo 23 Jouluyön messu. Kosonen, Uutela, Hämäläinen. To 25.12. klo 8 Jouluaamun sanajumalanpalvelus. Leinonen, Leskinen, Käpylän kirkkokuoro. Su 28.12. klo 11 Messu. Savik, Pesonen-Kareinen. Su 4.1. klo 11 Messu. Leinonen, Hämäläinen. Ti 6.1.2015 klo 11 Loppiaisen messu. Lähetyspyhä. Elo, Leskinen, Käpylän kirkkokuoro. Su 11.1. klo 11 Messu. Pelkonen, Hämäläinen. Su 18.1. klo 11 Messu. Uutela, Handolin. Su 25.1. klo 11 Messu. Pelkonen, Savik, Leskinen. Su 1.2. klo 11 Messu. Uutela, Hämäläinen. Avoin aattoillanvietto Käpylän kirkossa ke 24.12. klo 16Laitamme yhdessä jouluruokaa, aterioimme, laulelemme ja vietämme aattoiltaa. Ilta on maksuton. Ilm. tarjoiluja varten ma 22.12. mennessä, p. 09 2340 5300. Keskiviikkoisin klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki 17.12. asti. To 11.12. klo 19 Naiskuoro Elegian joulukonsertti. Joht. Iida Antola. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Pe 12.12. klo 18.30 Käpylän elävän joulukalenterin jouluvaellus. La 13.12. klo 18 Mestari-laulajien perinteinen joulukonsertti. Joht. Märt Ratassepp. Johanna Tuomi, sopraano, Hannu Leskinen, urut. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 e. Ma 15.12. klo 19 Helsingin luonnontiedelukion joulukonsertti. Vapaa pääsy. Ti 6.1.2015 klo 18 Keskiaikaisia joululauluja. Vox Silentii. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e lähetyksen hyväksi. www.kauneimmatjoululaulut.fi La 13.12. klo 12 Ogelin liikekeskuksessa, Kylänvanhimmantie 29. Klo 13 K-Market Mustapekassa, Mäkitorpantie 1. Glögiä ja pipareita tarjolla! Klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut Oulunkylän kirkossa. Su 14.12. klo 10 Kauneimmat joululaulut -messu (Bongaa messu) Oulunkylän kirkossa. Klo 15 Kauneimmat joululaulut Oulunkylän kirkossa. Klo 18 Kauneimmat joululaulut Maunulan kirkossa. Maunulan kirkon musiikkiryhmä, Pop&Jazz Konservatorion huiluryhmä. Klo 19 Kauneimmat joululaulut Käpylän kirkossa. Amici Musici -kvintetti. Ma 15.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Koskelassassa, Kunnalliskodintie 6 B, kerhotila, eteläpääty. Ke 17.12. klo 14 Kauneimmat joululaulut Koskelan kirkossa. Su 21.12. klo 15 Kauneimmat joululaulut Maunulan kirkossa. Kumpula-kuoro. Klo 18 Kauneimmat joululaulut Oulunkylän kirkossa. Pirkko Törnqvist-Paakkanen, sopraano. Klo 19 Kauneimmat joululaulut Koskelan kirkossa. Mari Karjalainen, sopraano. Ti 6.1.2015 klo 14 Kauneimmat joululaulut vielä kerran Oulunkylän kirkossa. Seurakuntavaalien tulokset: seurakuntavaalit.fi/tulokset Lasten muskarien jouluvaellukset to 4.12. klo 9.30, 10 ja 10.30 Maunulan kirkossa. Joulukahvi. Klo 18.30 Joululaulajaiset Nuorten Kakkosella, Pohjolankatu 2 D. Kaikenikäiset tervetuloa! Osa Käpylän elävää joulukalenteria. Pappi paikallisessa to 11.12. klo 18–20, Handolin. Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Bongaa messu su 14.12. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Kauneimmat joululaulut. Järvinen, Elo, Hämäläinen, Mäkiö, kamarikuoro Chorus Sine Nomine. Klo 10 Pyhäkoulujen joulujuhla. Joulukertomus, tarjoilua, pieni lahja kotiin vietäväksi. Käpylän musiikkiopiston joulukonsertti ke 17.12. klo 19 Oulunkylän kirkossa. Johanna Rusanen-Kartano, sopraano, orkesterinjohto Ahti Valtonen. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 13 Koskelan kirkossa. Pelkonen, Leskinen. 2. joulupäivän messu pe 26.12. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Savik, Elo, Hanna-Maria Hapuli. Messu ja Yhteisvastuun avaus su 1.2.2015 klo 10 Oulunkylän kirkossa. Kevään 2015 toiminnan alkamispäivämäärät nettisivuilla ja Kirkko&kaupunki-lehdessä! YHTEYSTIEDOT Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, ma-ti, to-pe klo Huom. virkatodistukset p. 09 2340 5000. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, p. 09 2340 4222. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340. Oulunkylän kirkko, Teinintie 10, p. 09 2340 5320, avoinna ma-to 8-20, pe klo 8-15, la klo 10-18, su klo 9-15. Oulunkylän vanha kirkko, Siltavoudintie 12. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, taloudelliset asiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383. Diakoniatoimisto avoinna Käpylän kirkolla pe klo 9–11, p. 09 2340 4218. Nuorisodiakoni 12–13-vuotiaita ja heidän lähiverkostoaan varten p. 050 5681 297. Lisätiedot: Kirkko Oulunkylän seurakunta -neuvosto OULUNKYLÄN SEURAKUNTAAN valittiin uudet luottamushenkilöt. Äänestysprosentti oli 12 %. Tässä ovat seurakunnan uudet luottamushenkilöt. Läpipäässeet ovat listassa vertausluvun mukaisessa järjestyksessä. Nimen perässä on henkilökohtainen äänimäärä. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin Oulunkylän seurakunnasta 5 jäsentä: Eskola, Irja, 205, Ingervo, Sirkku, 169, Salo, Kirsi, 105, Untamala, Paavo, 207, Relander, Jukka, 156. Oulunkylän seurakuntaneuvostoon valittiin: Ingervo, Sirkku, 145, Eskola, Irja, 130, Olkkola, Raija, 74, Lallukka, Kristiina, 95, Untamala, Paavo, 148, Sundberg, Pertti, 82, Salo, Kirsi, 73, Lindell, Anne, 81, Viren, Hanna, 74, Anttila, Raimo, 73, Luotola, Anuriikka, 67, Salmela, Arto, 44, Söderlund, Markus, 65, Weuro, Jaakko, 64. Tarkemmat tulostiedot osoitteessa seurakuntavaalit.? /tulokset.
11 Käpylä-Lehti 10.12.2014 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.? Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.? Puh. 09-53081990 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990, 010 320 6663 Painosmäärä: 18 000 kpl Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2013 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Käpylä-Seura r.y. 62 So? anlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 FYSIOT R E E N A R I Koskelantie 24, 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. 040-593 5171 Siltavoudintie 7 www.oulunkylankauneushoitola.? Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Parturi-Kampaamo www.tyylilyylit.net KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Kaikki hammasja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! PARTURI-KAMPAAMO Hilman HIUSMALLI Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Käpyläntie 12 Tervetuloa! Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 710 533 Käenkuja 4 DEMOKRATIA PUHUU TÄNÄÄN monenlaisella äänellä, eikä pauhusta voi oikein tietää, kuuluuko kansan vai jonkin muun voiman ääni kovimmin. Vaalien onnistunut läpivienti ei sinänsä takaa demokratiaa. Kansan tahdon pitäisi näkyä myös käytännön politiikassa eikä vain vallassa olijoiden henkilöinä. Erityisesti kehitysmaissa äänestäjien toiveiden pitäisi heijastua esimerkiksi köyhyyden vähenemisenä eikä vain valtaan nousevien rikastumisena. Mosambikissa vaalit sujuivat varsin hyvin. Pienistä epäkohdista ja sattumuksista huolimatta tulos vastasi äänestäjien antamia ääniä. Hallitseva puolue Frelimo voitti taas ja presidentiksi valittiin Filipe Nyusi hiukan vähentyneellä enemmistöllä. Kuten tavallista, oppositiopuolue Renamo ilmoitti, että se ei hyväksy vaalien tulosta ja vaati neuvotteluja. Konkretiaa vaatimuksen tueksi ei esitetty. Se voitaneenkin tulkita poliittiseksi tahdonilmaukseksi siitä, että vähemmistökin pitää ottaa huomioon maan asioita hoidettaessa. Samalla viikolla pidettiin vaalit muuan muassa Boliviassa, Brasiliassa ja Botswanassa. Kaikissa kolmessa maassa on ymmärretty, että valtion johdolla pitää olla vankka ohjelma köyhyyden vähentämiseksi. Uusliberaalinen kansainvälinen markkinatalous jyrää muuten. Boliviassa Evo Moralesin ”Vivir bien” eli hyvä elämä -ohjelma tekee selväksi sen, että maan menestystä ei mitata pelkillä kansantalouden kasvuluvuilla vaan sillä, miten todelliset kansalaisten tarpeet tulevat huomioon otetuiksi. Brasiliassa Työväenpuolue ja Dilma Rousseff asettivat menestyksellisesti kansan hyvinvoinnin bisnesintressien edelle, kuten viimeiset 10 vuotta on tehty. Bolsa familia -ohjelma, joka tukee varattomia ja samalla kasvattaa kansalaisia terveydenhuoltoon ja koulutukseen, jatkuu. Työttömyys on alle 5%. Botswanassa on kyetty yhdistämään paikallishallintotasolla valtion johtotehtävä ja perinteinen eikä suinkaan äänestämällä valittu kgotla-traditio, joka välittää tehokkaasti kansalaisten mielipiteet keskushallinnolle ja ratkoo omatoimisesti lähiympäristön ongelmia. Oppositiolla ei ollut minkäänlaista ohjelmaa eikä se kykene tehokkaaseen yhteistoimintaan. Vaalitaistelu oli aivan joutavaa perustelemattomien syytösten ja loan heittoa, niin kuin myös Yhdysvalloissa vielä tuoreemmissa vaaleissa. Sellainen ei ole hyvä pohja demokratialle eikä millekään politiikalle. ... Vielä kommentti tämän lehden edellisen numeron lemmenlukko-etusivusta. Jos nykyinen länsihaaran pato puretaan, jää nykyinen koski kalaportaaksi rakennettu kuiville. Lemmenlukkosillan alta ei silloin kuohuja löydy, eikä länsihaarasta putousta. Valtuustoaloitetta ei ole mietitty kovinkaan pitkälle. PEKKA PELTOLA Demokratia on vaikea juttu HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Susanna Paju (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus Takaikkuna KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p.757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la 9-13 Oulunkylän Kampaamo Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI • Puh. 728 7012 Liikekeskus Ogeli, Kylänvanhimmantie 29 Palvelemme ma pe 10-18, la 9-14 Puh.(09) 875 1868 Tiesitkö, että lähelläsi on yksityinen suomalainen, oikea hyvän palvelun optikkoliike? TALVIPIMEÄT SAAPUIVAT: TARKASTUTA NÄKÖSI NYT! Juuri nyt Näe terävämmin ja mukavammin laadukkailla Varilux-linsseillä. Kehysvalikoima nyt parhaimmillaan! • Fysioterapia • Hieronta • Akupunktio • Jalkaterapia • Kosmetologi • Lymfaterapia • Kampaaja/parturi Lahjakortit pukinkonttiin Käpyläntie 8, Helsinki puh. 044 977 76 88
12 Käpylä-lehti 10.12.2014 Luontaistuotekeskus Käpyläntie 8 • 09 792 090 Avoinna ark. 9-18, la 9-15 Joulupukin konttiin Käpylän terveyskaupasta • Suomalaisia kiristämättömiä Tesema merinovillasukkia. • Jouluraakasuklaan valmistuspaketti • Lapin luomujouluglögi pohjoisen raikkaista marjoista • Luomushampanjaa • English Tea Shop -jouluteet Suomen vahvin Vitamar 1000 E-EPA & DHA Omega-3 kapseli Sydämen, aivojen, silmien hyvinvoinnille 19,90 100 kaps. (ovh 29,90) Bee Venom Iho hehkumaan luonnollisesti Luonnon oma ”Botox” vähentää tehokkaasti ryppyjä. Kosteuttava, silottava, ravitseva. Lahjapakkaus. Voide + seerumi 45,(ovh 90,00) Käpylän Apteekki Käpyläntie 8, puh. (09) 791 335 www.kapylanapteekki.? Palvelemme ark. 8.30–19, la 9–15 Sinkkiä, hunajaa ja C-vitamiinia sisältävä kuumajuomajauhe ? unssan hoidon tueksi. Valitse sitruuna tai uutuusmaku mustaherukka! Joululahjatarjouksia! Kosmetologi paikalla, tule kysymään neuvoja meikkiin ja ihonhoitoon. Posivil Zink 20 annospussia Käpylän apteekin remontti on valmistunut! Tarjous on voimassa 23.12. asti. 700 0,35/kpl norm 8,90 0,45/kpl Tule tutustumaan ja avajaiskahville torstaina 11.12.2014 klo 10–17. TERVETULOA! Meiltä saat pähkinät, kuivahedelmät, ja -marjat, mausteet, teet, jauhot ja superfoodit – myös luomuna. a -marjat, jaamarjat Punnitse & Säästä Kauppakeskus Arabia Avoinna ma-pe klo 10–20, la klo 9–18 ja su klo 12–18 | Tervetuloa! JUOMATARJOUS: Old Jamaica Ginger Beer SAT SAT SAT SAT SATT SAT SAT SAT SAT SATT SAT SA SAT SSAT SA SS TTTTOJA OJA OJA OJA OJA OJA OJA OJA OJA OJA OOJA OJA OJA OJA OJAJ OJAAJAA IR IR IR IR IR IRR IR IIR IR IR IR IIR IR IRRRRRRTO TOTOTO TOTOTOTO TO TO TO TO TO TO TTOTTOO TOTOTO TTTTOOO-O-O SAT SAT SAT SAT SA SAT SAT SAT SAT S T SAT SAT SAT SAT SAT SAT SAT SSA SA SAT SSSAT SAT SAT SAA OJA OJA OJA OJA OJA OJA OJA OJA OJA OJA OJA OOJAJA OJAJJAAAA IR IR IRR IR IR IR IR IR IR IR IRR IR IR IRRRRRRRTO TOTO TOTOTTO TO TOTOTTO TO TO TOTTO TTTO TO TO TTO TTO TUO TUO TUO TUO TUO TUO TUO TUO TUO TUO UO TU TU TU TTTU TUUUO TTE TTE TTE TTE TTE TTE TTE TTET TTE TTE TTE TTETE TTE TTETT TTET TTE TTETETETTETTEEIT A ITA ITA ITA ITA ITA T ITA ITA ITA IITA ITA ITA TA ITA ITAAA TUO TUO TUO UO TUO TU TUO UO UO TUO TUO TUUO TU TUO UO TUO TTU TU TTUO TTUUO TTE TTE TTTE TTE TTTE TTE TTE TTEE TTETE TTETTE TTE TTE TTE TTETETE TTE TT TTTTETEETETETETEEIT A ITA ITA ITA ITA ITA ITA TA TA IT IT ITTA ITA ITA ITA ITA ITA ITA ITA ITA IT IT ITAA 1 tlk /asiakas. Tarjous voimassa 12.–14.12. tai niin kauan, kuin tavaraa riittää. 1 €/0,33 l (norm. 1,50 €/0,33 l) Meiltä myös Suklaatilan käsintehdyt suklaat! Käpylän Eläinlääkäriasema VETEK Kunnalliskodintie 6 00600 Helsinki 09 790 344 www.vetek.? AVOINNA MA–KE 8–20, TO–PE 8–19 ? 2.1.–30.1.2015 välisenä aikana ilmainen hammastarkastus koirille ja kissoille. Tarkastuksen yhteydessä pieni lahja. Ajanvaraus numerostamme 09 790 344. ? Tarkastuksen yhteydessä varatusta hoitoajasta tarjoamme 15 % toimenpidealennuksen. Toivotamme kaikille asiakkaillemme rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta! lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot... läl tuo t ää kut, Kinkkuvaraukset ja aukioloajat www.votkin.fi LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY TEHTAANMYYMÄLÄ Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki 09-774 33 477 www.votkin.? CHEF WOTKIN’S PALVELUTISKIT Prisma Itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki 010 766 1047 ? Käpylän musiikkiopiston joulukonsertti Johanna, joulu ja jouset Solistina sopraano Johanna Rusanen-Kartano Musiikkiopiston orkesterit, johtaa Ahti Valtonen. Vapaa pääsy, ohjelma15e. Tervetuloa joulun tunnelmaan! Oulunkylän kirkossa (Teinintie 10) ke 17.12.14 klo 19.00 Huonekaluverhoomo ja myynti O. Pohjois-Koivisto Mäkitorpantie 33 Oulunkylä P. 728 7036 Työhuone p. 757 0598, avoinna 8.00-16.00, GSM 040 508 7421 www.huonekaluverhoomo.fi Tarjoukset voimassa 24.12. asti.