Helsingin vanhin kaupunginosalehti
NRO 2
6.3.2013
julkaisija Käpylä-Seura ry.
62. vuosikerta
painos 18 000
Kuva Eija Tuomela-Lehti
Talviurheilu on
monimuotoista
Pikkukosken jääseinä on kiipeilijöiden suosiossa. (Kuva vieressä)
Taivaskalliolla laskettiin taas laskiaista. Siellä voi bongata safarileijonan, herkkukojuja ja jopa uuden kirkkoherran. (Ulla Kosonen
yläkuvassa keskellä).
Vanhankaupungin lahdella voi potkukelkkailla, hiihtää, luistella ja lenkkeillä - ja nähdä samalla eläinten puuhia.
Lue sivulta 4 - 5.
Kuva Eija Tuomela-Lehti
Lumenpudotus on
vaarallista työtä
Lunta on jo kolmantena talvena peräkkäin tullut yli ulkoilutarpeiden. Lumenpudottajilla on vaarallinen työ. Mitä isännöitsijän, omakotiasujan tai tavallisen kaduntallaajan pitää huomioida?
Lue sivulta 3.
Kuva Toivo Koivisto
Oulunkylän apteekissa!
Välimeren lounasravintola
Apteekkipalvelua
ammattitaidolla
MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00
Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335
King
Life
Niittyläntie 2, 00620 Helsinki, Metsälä
Avoinna ma-pe 09.00-15.00
www.ravintolakinglife.fi
Olive-pesunesteen ostajalle kaupan päälle
Everyday-shampoo 50ml, arvo 4,-
SILMÄLASIT
1-tehot alk.
Olive pesuneste 400ml
Tuote kuuluu Orionin
tähdet-keräilykampanjaan.
49
Liikekeskus Ogeli, Puh.(09) 875 1868
?
12,90,-
(norm. 18,60)
Tarjoukset voimassa 30.3.2013 asti.
Avoinna:
Ma-to 8.30-19
Pe 8.30-18
La 9-15
HELSINGIN VANHIN
JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY.
KAUPUNGINOSALEHTI
62. VUOSIKERTA
Pääkirjoitus
Kuva Henry Streng
Ei
Toki negatiivinenkin palaute on
tervetullutta. On hyvä tietää, missä on parantamisen varaa tai minkä voisi tehdä toisin.
Kaikille ei kuitenkaan voi olla
mieliksi, ainakaan yhtä aikaa.
Vielä suurempi ongelma on moniaalla yhtä aikaa oleminen. En ole
pystynyt ratkaisemaan vielä sitä,
miten osallistua kahteen tilaisuuteen yhtä aikaa. Kolmesta puhumattakaan.
Alkuvuosi on vuosikokousten ja
suunnitelmien laatimisten aikaa.
Monet järjestöt ja yhdistykset toivovat, että paikallislehden toimittaja seuraisi kokouksen kulkua ja
raportoisi siitä.
Samaan aikaan järjestetään muita tilaisuuksia, joiden tärkeä sanoma saattaa jäädä raportoimatta, koska toimittaja on toisaalla.
Käpylä-lehdellä on pienin mahdollinen toimitus: vain yksi henkilö ja hänkin hankkii varsinaisen
toimeentulonsa muualta. Tämän
vuoksi avustajat ovat kultaakin kalliimpia.
Älä siis epäröi lähettää omaa tiedotettasi lehdellemme, vaikka se
olisi mielestäsi huojuvalla käsialalla
raapustettu ja kielioppivirheillä las-
Käpylä-Seura toimii
tattu. Kyllä minä virheet korjaan ja
teen tekstistä painokelpoisen! Tärkeintähän on itse asia ja tiedon saattaminen lukijoille.
Toisaalta lehden palstatila on rajoitettu. Välillä se loppuu kesken.
Silloin jokin juttu voi joutua odottamaan julkaisuvuoroaan. Älä siis
hermostu, vaikkei ajaton juttusi ehkä olekaan palstoilla heti.
Lukijoiden ohella ilmoittajat ovat
meille tärkeitä. Kannata ja kiitä siis
tämän lehden ilmoittajia! Ja muista
mainita, että näit ilmoituksen Käpylä-lehdessä, jotta ilmoittajamme tietävät, etteivät haaskaa rahojaan kaivoon! Ilmoittajat ovat myös tärkeitä
tiedonvälittäjinä: mistä muuten saisit tietää, että kulmillesi on avattu
uusi kauppa, kampaamo tai vaikka
käyntikorttien suunnittelutoimisto?
Jutut tehdään journalistisin periaattein, ilmoitukset markkinoinnillisin. Joskus hyvä juttu voi syntyä
ilmoituksesta nousevasta aiheesta.
Hyvä juttu voi taas puolestaan poikia hyvän ilmoitusaiheen. Yritämme
huolehtia molemmista - lukijoidemme ja ilmoittajiemme parhaaksi.
Joten, ota rohkeasti yhteyttä, olipa asiasi mikä hyvänsä. Katsotaan,
syntyykö siitä juttu. Hyvä sellainen!
&&&
Toimituksessa naurettiin:
Päätoimittajalla on tapana kuunnella
äänikirjoja autolla ajaessaan. Ogelin
kirkkoherravaalien alla oli menossa
Mika Waltarin Sinuhe, egyptiläinen.
Eräänä iltana soi kännykkä. Vastasin. Mutta ennen kuin ehdin tuuppaista autoradion hiljaiseksi, sieltä
kuului: ? ... ja sinä haluat näyttää
minulle rintasi!?
Puhelimessa oli hiljaista kaksi
sekuntia ennen kuin virkaa sijaistanut rouva kirkkoherra esitteli itsensä ja asiansa.
Puhelun päätteeksi armahdin häntä ja kerroin, ettei Lars Svedbergin
syvä ääni valitettavasti kuulunut
vieruspenkiltä, vaan radiosta!
&&&
Nauttikaa lumesta - älkää hukkuko siihen!
EIJA TUOMELA-LEHTI
toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi
kaupunginosat.net/kapyla
Ensin kaadettiin puut
T
yhmyydelle minä olen
vihainen ja rähisen
kuin rakkikoira, mutta
viisaus ei ole kaikille annettu. Niinhän sanailee Nummisuutarien Esko. Vilkkaasti lainattu Kiven sitaatti, ja syystä.
Minä rähisen ympäristön ja luonnon pilaajille. Tällä hetkellä täällä
meillä päin suututtaa Kumpulan
Isonniityn kohtalo. Todistan sen
surkeaa tilaa joka päivä töihin mennessäni ja sieltä palatessani. Suunnitelma hulevesipuistosta (hulevesi
= sade- ja sulamisvedet) hulevesialtaineen tuli aikanaan Käpylä-lehdenkin tietoon.
Kaaviokuvassa kaikki näytti hyvältä, mutta eipä aikaakaan kun todellisuus paljastui.
2
6.3.2013
Mistä on hyvät jutut tehty?
sokerista, ei siirapista, ei edes ihan vielä
koirankakkaroista...
Hyvin kirjoittaminen on oma lukunsa, jonka toki soisin osaavani, mutta hyvien juttujen
aiheiden saamisesta on usein kiittäminen lukijoita.
Jokainen kirjoittaja - tai minkä tahansa työn tekijä - toivoo aina saavansa palautetta. Jos se vielä on positiivista, niin sillähän maailma pelastuu. Päivä ainakin.
PÄÄTOIMITTAJA EIJA TUOMELA-LEHTI
Kaivuutyt alkoivat pikavauhtia ja
saman tien puiston rakentaja kaatoi
rutkasti puita (ks. alla oleva puiston määritelmä) sekä Mäkelänkadun varresta että uimahallilta viheriölle viettävältä rinteeltä. Hölmöläisten hommia. Nyt puiden juuret eivät
enää sido maata ja sadevesi virtaa esteettömästi vieden mukanaan entistä
enemmän sekä maa-ainesta että ravinteita Kumpulanpuroon.
Ja tulvasuojelustahan myös oli kyse. Kaupungin mukaan virtaamia tasoittavia altaita näet tarvitaan koska
Kumpulanpuro tulvii aika ajoin siirtolapuutarhaan.
Toinen syy on Pasilan ratapihalta kertyvä likavesi, joka haluttaisiin
kirkastaa Isonniityn altaissa ennen
mereen laskemista. Aiemmin ratapihan (lue entisen Pasilan kaatopaikan) likavedet johdettiin jäteveden
puhdistuslaitokseen, mutta toukokuusta 2011 lähtien ne on saanut
laskea Kumpulanpuroon. Lupa tuli Etelä-Suomen aluehallintovirastosta ja sitä hakivat Liikennevirasto ja VR. Käsittämätön päätös tällä
vuosituhannella. Kaatopaikka toimi
Pasilassa vuoteen 1963 ja sinne on
kipattu kaiken muun ohella myös
ongelmajätteitä. Kumpulalaiset pysäyttivät kaivinkoneet vetoamalla
muun muassa siihen, että työt oli
aloitettu ennen kaupunginhallituksen päätöstä. Lisäksi puita oli kaadettu vastoin alkuperäisiä suunnitelmia. Iso vahinko ehti tapahtua.
Käpylässä vai
kehyskunnassa?
VANHAT tontinvuokrasopimukset
uusittiin monen käpyläläisenkin taloyhtiön osalta 2010, jolloin vuokrataso nousi merkittävästi nykyisestä. 2015 päättyvät Koskelantien loppupään kerrostalojen ja 2020 Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksen
toimialueen eli Koskelan, Käpylän,
Kumpulan ja Toukolan noin 550
pientalon tontinvuokrasopimukset.
Pientalojen tontinvuokrat ovat olleet kohtuullisia, mutta tuottaneet
indeksin tarkistamina kaupungille
säännöllisiä tuloja. Kaavoitetusta
tonttimaasta on Helsingissä pulaa
ja tämä on näkynyt uusien tonttien
korkeina myynti- ja vuokrahintoina.
Uudet tonttikaupat eivät ole merkityksettömiä vanhoillekaan asukkaille, sillä niistä määritetään vanhankin tontin laskennallinen arvo.
Pientalotontteja ei ole eikä ole ollut
myynnissä Koskelassa, Kumpulassa,
Käpylässä tai Toukolassa. Pientalotontteja yleensäkin on koko kaupungin alueella ollut tarjolla huomattavasti kysyntää vähemmän.
Markkinoita ei siis ole, mutta kaavoitusmonopolin omaava kaupunki
pystyy määrittämään tonteillemme
markkinahintaan perustuvan laskennallisen arvon. Esimerkiksi 170 kerrosneliön omakotitalon tontti Käpylässä on kaupungin näkemyksen
mukaan noin 100 000 euron arvoinen. Kaupunki haluaa omaisuudelleen tuottoa ja tonttien osalta tuottovaatimus on 4 %. Näillä tiedoilla olisi uusi tontinvuokra 3900 euroa vuodessa.
Veronmaksajat pakenevat
naapurikuntiin
Päättäjämme ovat huolissaan kalliista asumiskustannuksista ja veronmaksajien pakenemisesta kehyskuntiin. Näitä juhlapuheita kuunnellessa on vaikea ymmärtää, miksi kaupunki itse on valinnut suuren tontinvuokrien korotustason. Kolmasosa helsinkiläisistä asuu vuokraton-
tilla, joten päätöksillä on vaikutusta
isoon joukkoon kaupunkilaisia. Tontinvuokrataso on ollut osassa sopimuksia todella alhainen eikä kaikkien tontinvuokra ole ollut sidottu indeksiin. On ymmärrettävää, että sopimuksia tarkistettaessa myös vuokrataso tarkistetaan.
2010 kaupunginvaltuustossa päätetty korotustaso ei kuitenkaan johda enää kohtuulliseen tontinvuokraan. Kaupunginvaltuusto päättää
2015 päättyvien tontinvuokrasopimusten uusista tontinvuokrista syksyllä 2014.
Kohtuullinen
tontinvuokra
Kohtuullinen tontinvuokra on mahdollinen joko tuottovaatimusta alentamalla (2 % tuotto vastaisi paremmin muuta rahamarkkinatilannetta) tai luopumalla keinotekoisesta
tontin markkinahinnan määrittelystä. Samalla tulisi tarkistaa jo tehdyt
sopimukset.
Yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja olemassa olevien alueiden täydennysrakentamista on toivottu kaupungin puolesta. Tontinvuokralinja
ei kuitenkaan kannusta täydennysrakentamiseen, sillä vuokra perustuu
kerrosneliöihin. Täydennysrakentaminen vain nostaisi tontinvuokraa,
vaikka asukkaita saataisiin lisää.
Tehdyt tontinvuokrasopimukset eivät myöskään tee eroa suojeltujen
tai suojelun ulkopuolella olevien rakennusten välillä, vaikka asumiskustannukset suojellussa rakennuksessa ovat suojelumääräysten johdosta korkeampia. Kaupunginvaltuutettujen tontinvuokraratkaisut vaikuttavat siihen, kuinka moni meistä maksaa veronsa tulevaisuudessa
Helsingille ja kuinka moni kehyskuntiin. Ymmärtävätkö valtuutetut
päätöksensä merkityksen?
TUULI KUNNAS
Sihteeriksi Kanta-Helsingin
omakotiyhdistys ry:n hallitukselle
YHDISTYKSEN LÄHIVUOSIEN tärkein tehtävä on vaikuttaa kohtuu-
Suomen kielen perussanakirjan
mukaan puisto on puita kasvava
(taajamissa us. istutuksin koristeltu) oleskelu-, virkistys- t. luonnonsuojelualue.
Oleskelu-, leikki- ja peliviheriö on
nyt muisto vain.
Asukkaiden reagointi ei silti mennyt hukkaan, Kaupunginhallitus
päätti tammikuussa, että hanke valmistellaan uudelleen. Tällä kertaa
asukkaat on luvattu ottaa mukaan
suunnitteluun.
Tilanteen kehittymistä voi seurata avoimessa facebook-ryhmässä
?Vallilanlaakso?.
Liity Käpylä-Seuraan
Käpylä-Seuran (perustettu
1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun
vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja
palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme
vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 ? tilille Nordea
FI81 1239 3000 0560 80. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.
Liittyä voi myös netin kautta.
Klikkaa sivuille.kaupunginosat.
net/kapyla
ALICE KARLSSON
Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy huhtikuun 3. päivä. Aineisto toimitukseen 22. maaliskuuta mennessä.
hintaisen tontinvuokratason säilymiseen. Tämän ohella otamme monipuolisesti kantaa alueen kaavoitus-, liikenne- ja palveluhankkeisiin.
Jos pientaloasumiseen Koskelassa, Kumpulassa, Käpylässä ja Toukolassa liittyvät asiat kiinnostavat, on tehtävä juuri Sinulle sopiva. Sihteeriksi valittavan henkilön ei tarvitse asua pientalossa, mutta aluetuntemus on välttämätön. Sihteerille maksetaan pientä kulukorvausta.
Tarkista kotisivumme netissä kaupunginosat.net/kantahelsinki ja kysy lisää puheenjohtaja Tuuli Kunnakselta (040 172 0073).
MAINIO LAHJAIDEA!
Meidän Käpylä -kirja
NYT ALENNETTUUN HINTAAN
Kirja on siivu Helsingin historiaa. Se
kertoo lämpimällä ja hauskalla tavalla Käpylästä ja käpyläläisistä kaupunginosan suunnittelusta lähtien nykyiseen elämänmenoon.
Kirjan hinta on pudotettu 14 euroon! Osta se lahjaksi tai omaksi, hinta ei enää tästä alene.
Meidän Käpylä -kirjaa myyvät:
Käpygrilli, Osmontie 5
Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1
La Storia -kampaamo, Koskelantie 29
Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38
Päätön Kana, Pohjolankatu 2
Wanha Käpy, Hämeentie 157
Asta Korppi, asta.korppiatgmail.com,
050-3002581 (kirjan tekijä, omistuskirjoitukset.
Tapio Ojanen, 0400-100996 (Oulunkylä)
Käpylä-lehden toimitus, Tursontie 1 M
3
Ilmestynyt vuodesta 1951
Lumenpudotuksessa
noudatettava varovaisuutta!
6.3.2013
Hyvä u
utinen
!
Kuva Eija Tuomela-Lehti
Käpylän
kulttuuriyhdistykselle
kiitos luovuudesta
Käpylän kulttuuriyhdistys oli tehnyt lähes
mahdottomasta mahdollisen ja onnistunut
muuttamaan tappion
tulokselliseksi luovalla
ja ennakkoluulottomalla
tavalla sekä suurella
työllä.
KÄPYLÄN kulttuuriyhdistyksen
vuosikokous pidettiin Käpylän Klubilla 11.2. Osallistujia oli parisenkymmentä.
Tavallisen toimintakertomuksen
ja talouden esittelyn sijasta tapahtuikin jotain merkillistä: toiminnantarkastaja Pekka Peltola oli itse
paikalla ja esitteli tapahtuneet. Pelkän esittelyn sijasta hän antoi suuret kiitokset kulttuuriyhdistykselle,
joka oli tehnyt lähes mahdottomasta mahdollisen ja onnistunut muuttamaan tappion tulokselliseksi luovalla ja ennakkoluulottomalla taval-
la sekä suurella työllä.
- Olen seurannut yhdistyksen toimintaa läheltä ja tarkastanut sen tilit
vuodelta 2012. Tilinpito on kehittynyt korkeatkin vaatimukset täyttäväksi. Tapahtumista on tositteet, toiminnan eri alueet on erotettu järkevästi toisistaan ja menot vastaavat
hallituksen päätöksiä. Toiminta on
ollut vilkasta, mikä on tuonut uusia
aktiiveja mukaan. Silti Kyläjuhlaan
jouduttiin käyttämään kaikki mahdolliset resurssit. Yllätyksistä selvittiin luovuudella ja kovalla työllä. Omiin voimiin luottaminen on
kannattanut ja karsinut paljon menoja. Myös itse hankitut tulot ovat lisääntyneet erityisesti myyntipaikkojen vuokrauksessa, Peltola luetteli.
Toimintakertomuksesta selvisi,
että tilaisuuksien järjestelyt alkavat
olla ammattimaisella tasolla ja niistä on tehty opinnäytetöitä.
Plussalle jäänyt talous antaa pohjaa alkaneen vuoden toiminnalle,
joista tärkeimpänä yhdistys ja kokous pitivät Elomarkkinoiden järjestämistä.
Uusi keksintö
N
äin keväällä, kun
välillä sataa lunta,
on pakkasta ja välillä taas lauhtuu, voi
lumi katolla helposti jäätyä ja taas sulaessaan liukkaasti valua katolta. Katolta ohikulkijan
tai omaisuuden päälle ryöpsähtäminen onkin suurin riski kattolumien
kohdalla. Asuintalojen katot kun
eivät kovin helposti lumen painosta romahda.
Kiinteistön omistajalla on korostunut kunnossapitovastuu, joka
tarkoittaa sitä, että omistaja tai taloyhtiön hallitus on aina vastuussa
kunnossapidosta lumienkin osalta.
Taloyhtiöllä ja
omistajalla vastuu
Monissa taloissa lumi valuu omia
aikojaan ja saa valuakin, kunhan se
ei kulkureiteille putoa. Kulkureitit
ovatkin ne alueet, joita tulee valvoa erityisesti.
Lumi tulee pudottaa hallitusti,
kun sen putoamisvaara on lisääntynyt. On parempi mieluummin pudottaa, jos on epävarma.
Erityisesti räystäisiin kertynyt jää
ja jäätynyt lumi ovat vaarallisia ja jo
oman turvallisuutensa vuoksi niis-
tä kannattaa huolehtia. Kiinteistön
omistajan vastuulla ovat kunnossapito ja hänen siitä tulee huolehtia vastuun pysyessä, vaikka huoltosopimuksen tekisikin.
Yleensä taloyhtiö tai omistaja on
korvausvelvollinen katolta pudonneen lumen aiheuttamasta vahingosta, mutta rikosoikeudelliseen
vastuuseen lähtökohtaisesti joutuu vain, jos on laiminlyönyt tehtävänsä taloyhtiön hallituksessa tai
omistajana.
Perimmäinen vastuu on aina siis
taloyhtiön hallituksella tai omakotitalossa omistajalla.
Koska lumitilanteen seuraaminen
ja asiasta huolehtiminen on turvallisuutta ylläpitävää toimintaa, se kannattaa ottaa tosissaan.
Lumia pudottamaan kannattaa
palkata ammattilainen ja varmistaa,
että sekä taloyhtiön että lumenpudottajan vakuutukset ovat kunnossa. Asukkaan tai osakkaan ei itse
kannata lähteä katolle keikkumaan,
ellei osaamista löydy, vakuutukset ole kunnossa, turvavaljaat hyvät sekä muita mukana, ja silloinkin käytännössä vain, jos yhtiöjärjestyksessä nimenomaisesta asiasta
maininta löytyy, muutoin ovat vastuukysymykset vahingon sattuessa
varsin auki.
Vauhdilla katolla! Onneksi turvaköysi varmistaa siellä pysymisen. Jäätyneet lumiesteet on puhdistettava voimalla.
Varoita riittävästi
Lumien pudotukseen ja lumesta varoittamiseen kannattaa suhtautua
vakavasti, sillä kyse voi olla kalliista loukkaantumisista ja jopa ihmishengistä. Riittävä varoittaminen ennen lumenpudotusta ja sen aikana on
tärkeää. Se kannattaa tehdä selvästi
rajaamalla vaaravyöhyke ja rajoittamalla sinne pääsyä - pelkkä varoituskyltti ei riitä.
Lumia ei tarvitse olla vähän väliä
pudottamassa. Siitä kuitenkin tulee
huolehtia heti kun tilanne siltä näyttää. Jos lumia ei voida heti poistaa,
tulee vaara-alue merkitä tarkoin.
Asunto-osakeyhtiössä isännöitsijän tehtäviin kuuluu yleensä mm.
Märkä, painava lumi voi kerääntyä paksuksi kerrokseksi katolle.
Jääpuikot ja kovettuneet lumipaakut voivat roikkua pitkään,
kunnes ne yhtäkkiä saattavat
romahtaa alas, pahimmassa
tapauksessa kadulla kulkevan
niskaan. Työväentalo ei onneksi
sijaitse ihan kadun varressa.
lumitilanteen tarkkailu. Kannattaa
kuitenkin tarkastaa, onko tästä sovittu omassa taloyhtiössä.
Kiinteistön vakuutukset kannattaa tarkistaa ja sisällyttää lumivahingot sinne.
Sopimus huoltoyhtiön kanssa ei
poista koskaan täysin kiinteistönomistajan vastuuta. Hänen tulee
huolehtia, että yhtiö tekee sovitut
huoltotoimet.
Taloyhtiö ei kuitenkaan aina ole
vastuussa: esimerkiksi, jos onnettomuus tapahtuu selvästi rajatulla
vaara-alueella.
Korvausvastuu säilyy aina ensisijaisesti kiinteistön omistajalla.
Taloyhtiö tai omistaja myös vastaa
siitä, että lumenpudottajat työskentelevät asianmukaisesti, että heillä
on turvavaljaat yms.
Kun itse liikkuu jalan tai autolla,
on rajatut alueet kierrettävä jo vastuuvakuutustenkin takia.
Teksti ja kuvat
ESKO-JAAKKO LEHTI
(kirjoittaja opiskelee Laurea Ammattikorkeakoulussa turvallisuusalan koulutusohjelmassa)
Muistitko ystävääsi Ystävänpäivänä?
Joko teillä on tällainen?
Kuvassa on:
A. Kärpäslätkän varteen
kiinnitettävä vaihdettava läimäytysosa
B. Pesäpalloräpylän kevytversio
C. Kaavin jätteiden kaapimiseen tiskialtaan pohjalta
Kuva Eija Tuomela
Jos teillä on jokin esine, jollaista suosittelet myös naapureille,
lähetä siitä kuva Käpylä-lehden toimitukselle ja anna muiden
arvata, mihin tarkoitukseen esinettä käytetään.
Onni Heikkilä
eläkeläinen, Käpylä
Liisa Marjatta Järvinen
kirjailijapappi, Oulunkylä
- Lähetimme vaimon kanssa muutaman kortin, kolmelle ystävälle ja lapsenlapsille.
- 50-luvulla sain ulkomaille matkustaneelta ystävältäni kortin, jossa oli vaaleanpunainen sydän. Ihmettelin Valentinen päivää silloin. Nyt on Ystävänpäivä tuttu täälläkin, lisää rouva Heikkilä.
- Olen juuri saanut painosta uuden runokokoelmani nimeltä Alkumeren laulu. Lähetin
sen muutamalle ystävälleni.
- Lähetin myös sähköposteja ystävilleni Ystävänpäivänä, mutta perinteisiä kortteja en enää
lähetä. Siskoni sai varoituksen, että olen kuvannut hänen kesämökkikaislojaan kirjassani.
Raimo Holmstén
suntio, Maunula
- Tarjosin vaimolle pullaa! Vaimoni ja poikani ovat parhaat ystäväni.
Vastaus on C. Kyseessä on ruotsalaisten kehittämä ja EU:n keksintösäätiön hyväksymä tiskialtaan jätekaavin, jollainen on lähes joka
huushollissa naapurimaassamme. Ja nyt meilläkin!
Käpylä-lehti
4
6.3.2013
Luonnonsuojelualueen
tulevaisuuden ratkaisee
kaavoitus
Viikissä voi nähdä saukon,
metsäkauriita, harmaahaikaran...
LUONTO ON konservatiivinen. Viime vuosi antaa osviittaa tälle vuodelle. Viikin luonnonsuojelualueella
lajisto myös monipuolistuu.
Luonnossa on elämää talvellakin
ja varmimmin sitä löytää avoimen
veden ääreltä. Esimerkiksi helmikuussa Vanhankaupunginkoskella saatiin katsella kaikessa rauhassa, miten saukko sukelsi kuohuista
nahkiaisia ja söi niitä kaiken kansan
edessä häiriintymättä. Kivellä niiaili myös koskikara.
- Nahkiaiset tulevat syksyllä koskeen. Ne talvehtivat kivien koloissa,
kutevat keväällä ja kuolevat ensimmäisen kudun jälkeen, Viikin luontovalvoja Eero Haapanen kertoo.
Hän on ollut Viikin luontovalvojana vuodesta 2005. Työkausi on
huhtikuun alusta syyskuun loppuun,
mutta hän liikkuu työmaallaan talvisinkin lintuharrastajana ja talvikalastajana.
- Meillä on ollut verkot vedessä
Vanhankaupunginlahdella ja saamme muun muassa karppeja, haukia
ja kuhia.
Jään päällä kulkeminen oli viime talvena vaikeaa. Lumen alla oli
paksu loska ja vasta helmikuussa
suksi alkoi kantaa.
Jäältä olikin mukava tarkkailla luontoa kuten alueella viihtyviä
metsäkauriita, joille Stara piti ruo-
Viikin luontovalvoja Eero Haapanen liikkuu talvisin jäällä potkukelkalla. Hänen työkautensa on huhtikuun alusta syyskuun loppuun,
mutta hän liikkuu työmaallaan
talvisinkin lintuharrastajana ja talvikalastajana.
kintaa Herttoniemen rannalla.
- Maaliskuussa metsäkauriit siirtyivät vähän laajemmalle alueelle.
Ne kävivät muun muassa Klobbenissa, jossa samaan aikaa eleli myös
valkoselkätikka. Ilveksestä nähtiin
viime vuonna jäljet.
Kevään riemua
Jäät alkoivat viime vuonna sulaa nopeasti maaliskuussa ja ensimmäinen sammakko nähtiin jo 25. päivä
samaa kuuta. Sitten tuli hienoja sulia, mihin harmaahaikarat lennähtivät kalastamaan. Saapa nähdä miten
käy tänä keväänä.
- Harmaahaikarat alkavat heti tultuaan vallata pesimäpaikkoja. Viime
vuonna pesiä oli 18. Määrä on pysynyt kolme viime vuotta kutakuinkin samana. Aprillipäivänä Kuusiluodon itäranta oli vielä tukevassa
jäässä, mutta isokoskelo oli muninut jo pönttöön. Kettu liikkui Hert-
toniemen siirtolapuutarhan liepeillä pesueensä kanssa.
Harmaahaikaroiden lisäksi viime
vuoden pesijöitä olivat muun muassa kyhmyjoutsen, pikkutikka, kanahaukka, valkoposkihanhi, lapintiira,
uuttukyyhky, sepelsieppo ja sitruunavästäräkki.
Merikotka saapui elokuussa lahdelle ja söi nuoria valkoposkihanhia.
Muuttoaikana Viikin pelloille laskeutui tundrahanhia.
Pakkaset tulivat lokakuun lopussa ja Vantaanjoen vesi muuttui hetkessä kirkkaammaksi. Se on selvä
osoitus valumien vaikutuksesta. Sulan maan aikana vesi on savivelliä ja
ravinteet saavat sen vaahtoamaan.
Luonnonsuojelualue elpyy
Vanhankaupunginlahti on ollut parhaimmillaan 1940?1950-luvuilla.
Siellä on pesinyt kymmeniä pareja sotkia, mustakurkku-uikkuja ja
nokikanoja. Sen jälkeen saasteet vaivasivat ja alue myös pieneni asutuksen leviämisen seurauksena, mutta
kymmenen kaksikymmentä viime
vuotta kehitys on ollut hyvää. Ve-
silintulajisto on monipuolistunut.
Uusia lajeja kuten harmaahaikara,
sitruunavästäräkki, kyhmyjoutsen,
harmaasorsa ja telkkä on tullut.
Nokikanakanta on elpynyt ja niitä
pesii taas kymmeniä pareja. Mustakurkku-uikku ei ole palannut, mutta
muutamina vuosina se on yrittänyt
pesintää Pornaistenniemen lampareissa.
Myös veden laadussa on tapahtunut muutos parempaan. Uposlehtisiä
vesikasveja oli viime kesänä enemmän kuin ehkä 50 viime vuoteen ja
vesilintuja muuttoaikoina enemmän
kuin 30 viime vuoteen.
- Viikki on jonkinlainen lintukoto tässä ympäristössä.
Luonnonsuojelualueen tulevaisuuden ratkaisee kaavoitus, mutta
vaikutusta on myös ihmisten käyttäytymisellä, Haapanen muistuttaa.
- Jos koiria ei päästettäisi vapaasti juoksemaan, tänne Viikkiin voisi
muodostua esimerkiksi pysyvä metsäkauriskanta.
Teksti ja kuva
ALICE KARLSSON
Yhtenäiskoulu sai Vihreän lipun jo toisen kerran
Helmikuun 8. päivän
aamuna Yhtenäiskoulun pihalla
kuhistaan.
OHJELMASSA ON juhlallinen li-
Lippu salossa. Koululle hurrataan.
punnosto ja juhlapuhe. Salkoon nouseva Vihreä lippu on tunnustus pitkäjänteisestä ympäristökasvatustyöstä.
- Yhtenäiskoulu saa Vihreän lipun nyt toista kertaa, opettaja Heli
Kähkönen koulun ympäristötiimistä kertoo.
- Koulussamme toteutettiin ensin
jätteen lajitteluun ja vähentämiseen
tähdännyt projekti, josta ansaitsimme Vihreän lipun syksyllä 2010. Toisen ympäristöprojektimme teemana
oli lähiympäristö.
Lipputangon ympärille on kokoontunut joukko kylttejä piteleviä oppilaita.
Toimintaohjeet ovat tauluissa. En
heitä ruokaa pois. Pidän ruokalan
siistinä. Osaan lajitella. En tuhlaa
paperia enkä roskaa ympäristöä.
- Katsokaa niistä ohjeista osaatteko toimia oikein vai olisiko jossakin petraamisen varaa, Kähkönen
kehottaa. Juhlapuheen pitää Alisa
Saaristo yläasteelta. Vihreä lippu on
merkkinä siitä, että koulussa toimitaan kestävän kehityksen mukaisesti, hän sanoo.
- Olemme tehneet työtä kierrätyksen ja lajittelun parantamiseksi ja
ympäristön hyväksi. Viime vuonna
muun muassa huolsimme pyöriä ja
järjestettiin mielenosoitus Mäkelänkadulla ja kisattiin kierrätyksessä.
Yhtenäiskoulu on nyt edennyt Vihreän lipun tasolle kaksi. Seuraava
ympäristöaihe on vesi, jonka jälkeen koulu saa lipun pysyvän käyttöoikeuden.
- Alkavan vesiteeman myötä pidämme keväällä vetiset pajapäivät.
Osa oppilaista pääsee vedenpuhdistuslaitokselle ja osa osallistuu Korkeasaaren Itämeriseminaariin. Alisa kehottaa kaikkia kertomaan ym-
päristöoppilaille ideoita siitä, mitä
voi tehdä ja miten koulu olisi entistä ympäristöystävällisempi.
- On tärkeää, että muistamme
kierrättää kaikki jätteet ja opastaa
niitä, jotka sitä eivät vielä osaa, hän
sanoo.
- Vakaa tavoitteemme on vähentää roskiin menevän ruuan määrää.
Alakoulu onnistuu siinä jo hyvin. Jatkakaa saman malliin. Lisää tsemppiä yläkouluun ja lukioon.
Lopuksi juhlavieraat kajauttivat
kolminkertaisen hurraa huudon EkoYnkille!
Teksti ja kuvat
ALICE KARLSSON
Vihreä lippu on
kansainvälinen
Vihreä lippu on kasvatusalan
ympäristöohjelma, joka tunnetaan kansainvälisesti nimellä Eco-Schools. Suomessa ohjelmaa koordinoi Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry.
Suomen yli 300 Vihreä lippu oppilaitosta ja -päiväkotia ovat
osa suurta kansainvälistä perhettä: maailmanlaajuisesti ohjelmaan osallistuu yli 35 000
koulua, joissa opiskelee kymmenen miljoonaa oppilasta.
Suomessa ohjelma tavoittaa
85 000 lasta, nuorta ja aikuista.
Lupauksista muistuttavat Olavi, Eini, Paavo ja Ella.
Käpylä-Lehti
6.3.2013
5
Taivaskalliolla laskettiin laskiaista Etymologia
Käpylän Lionsklubi järjesti perinteisen laskiaisjuhlan jo 56. kerran Käpylän Taivaskalliolla
laskiaissunnuntaina. Taivarin laskiaisohjelmassa oli tuttuun tapaan rekiajelua, poniratsastusta, arpajaiset, ongintaa, hernekeittoa,
grillimakkaraa, bufetti sekä paloautoajelua.
ONGINTA OLI pienten tyttöin ja
poikain suosikkilaji Käpylän Lionsklubin perinteisessä Taivaskallion
Laskiainen tapahtumassa laskiaissunnuntaina 10.2.2013. Lionperhe Linkosalmi toimi vedenhaltija
Ahdin apuna varmistaen saaliin tulon. Noin 1500 laskiaisvierasta juhli
makkaraa mutustellen, arpajaisvoittoa jännittäen ja uljaalla hevosval-
jakolla ajaen lumisen ja pikkupakkasisen Taivaskallion hienoissa maisemissa, mäkeäkin laskettiin kovin.
Ylhäällä Taivaskallion laella liehui
siniristilippu ja siellä seuraan liittyi myös kymmenkunta lumiukkoa.
Teksti: RISTO SIPILÄ
Kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI
Rauhoitetun leijonan ammunnassa voiton vei juniori Kuutti, jonka tyylinäyte kuvassa.
Koiria oli tänä vuonna laskiasta juhlistamassa ehkä enemmän kuin
koskaan ennen, välillä tuntui, että niitä oli jopa enemmän kuin lapsia.
Pysytäänpä budjetissa
BUDJETTI eli tulo- ja menoarvio on
lainautunut suomeen ruotsista, jossa se on budget ja tarkoittaa samaa
kuin meillä. Ruotsiin sana lainautui
englannista. Englannin budget on
aikaisemmin tarkoittanut säkkiä ja
nahkapussia. Muinaisranskassa, josta se englantiin tuli, se oli bougette
eli nahkamassi. Sana on alun perin
Gallian latinaa. Sinä se oli muodossa bulga ja tarkoitti nahkasäkkiä.
Budjetissa on vaikea pysyä, jos
inflaatio yllättää. Inflaatio tarkoittaa hintatason nopeaa nousua ja
rahan arvon alenemista. Sana on
tullut suomen kieleen ruotsin kautta englannista. Siinä se on aikaisemmin tarkoittanut mm. puhalluksissa olemista, kulkutaudin leviämistä, pullistumista ja mahtipontisuutta. Latinassa ovat tämänkin sanan juuret. Latinan inflatio tarkoitti puhaltamista, tuulen nousemista,
vatsan turpoamista ja pöyhkeyttä.
Verbi inflaree tarkoitti sisään puhaltamista ja paisuttamista. Sanan
yhdysosat ovat in- ?sisään? ja flare
?puhaltaa?. Tutkijat ovat rekonstruoineet jälkimmäisen sanan indoeurooppalaiseksi alkumuodoksi sanan bhel- ?paisua?.
Deflaatio ja devalvaatio
Inflaation vastakohta on deflaatio.
Se tarkoittaa rahan ostoarvon nousua. Tämän sanan mallina voitaneen pitää latinan verbiä deflare, joka tarkoittaa pois puhaltamista. Se
on muodostunut latinan sanoista de
?pois? ja flare ?puhaltaa,
Devalvaatio tarkoittaa rahan kansainvälisen arvon alentamista. Tämäkin sana lainautui suomeen ruotsista, jossa se 1700-luvulla oli devalvation. Ruotsiin se lienee tuolloin tullut saksasta. Saksan Deval-
Sää oli leudon plussan puolella, eikä sohjoinen lumi ollut parhaimmillaan.
Hauskaa silti riitti, vaikka takalisto märkänä!
vation on devalvieren-verbin johdannainen. Sanan alku on latinan sanoissa de ?pois? ja valere ?olla voimassa, olla arvokas?.
Revalvaatio tarkoittaa valuutan
ulkoisen arvon korottamista suhteessa muihin valuuttoihin. Sanan
takana on latinan re- ?uudelleen? ja
valere kuten edellisessäkin sanassa. Samaa etymologista alkuperää
on sana valuutta.
Jos budjetissa pysyminen jatkuvasti tuottaa ylipääsemättömiä vaikeuksia, saattaa edessä olla vararikko eli konkurssi. Konkurssi, nykyruotsin konkurs, nykysaksan Konkurs tulee latinan sanasta concursus. Se tarkoittaa mm. velkojien kokoontumista.
Revoluutio ja evoluutio
Revoluutio, vallankumous, taas tarkoittaa kaikkien entisten arvojen uudelleen järjestelyä. Tämän sanan takana on latinan kaatamista ja kumoamista tarkoittava verbi revolvere eli pyörittää ja vierittää takaisin. Saman sanan johdannainen on
Villin Lännen sankareiden käyttämä ase, revolveri. Volvere-sanasta
on johdettu myös automerkki Volvo
eli minä pyörin. Todettakoon tässä,
että toisen ruotsalaisten muinaisen
ylpeyden eli Saabin alku on nimessä Svenska Aeroplan Aktiebolaget,
joka alun perin oli lentokonetehdas.
Evoluutio on suunnilleen sama
asia kuin revoluutio mutta hitaammin. Sana juuri on latinan verbissä
evolvere eli vierittää pois, kierittää
auki, kehittää ja selvittää. Sanan yhdysosat ovat latinan e- ?pois? ja edellä mainittu volvere.
SEPPO SEPPÄLÄ
Kirjeet
SUORITAMME KAIKKI
PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT
HELSINGIN LASI JA PUU
Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087
Intiankatu 23, 00560 Helsinki
Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16
fi
Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki
Puh. 791 590
Käpylän
kuntoutuskeskus
muuttui senioritaloiksi
KÄPYLÄ-LEHDEN tammikuun numerossa oli Heidi Merima Halosen
laatima artikkeli Synapsian toiminnasta ja historiasta. Käpyläläisenä ja
Invalidiliiton entisenä työntekijänä
haluan hieman tarkentaa Synapsian
toimintaa Käpylässä.
Kuten artikkelissa todettiin, Invalidiliitto rakennutti vuonna 1953
Koskelantie 24:ään Käpylän Kuntouttamiskeskuksen. Samana vuonna valmistui myös Kuntouttamiskeskuksen majoitustiloiksi talo Kimmontie 5 b:hen, nykyisin pelkkä
Kimmontie 5.
Vuonna 1969 valmistui Kuntouttamiskeskuksen uutena puolena tunnettu Käpylän Kuntouttamislaitos
vanhan puolen viereen Koskelantie
22:een. Toimin vuosina 1972-1978
tämän Käpylän Kuntouttamislaitoksen konepäällikön/koneenhoitajan, laitosmies-vahtimestarin ja au-
tonkuljettajan sijaisina heidän vuosi- ja sairaslomiensa aikana.
Samoina vuosina tuurasin Käpylän Invakodiksi muutetun Kimmontie 5 b:n sivutoimista talonmiestä hänen loma-aikoinaan. Tehtäviini kuului mm. talon pihalla olleen hellyttävän Mari-patsaan ja sen suihkulaitteen hoito. Nähtävästi metallivarkaiden viemän patsaan häviäminen
jonkin aikaa sitten Käpylän maisemista tuntui siksi lähes henkilökohtaiselta loukkaukselta.
Käpylän Kuntoutuskeskus muutti Käpylästä vuona 2002 Laaksoon
osoitteeseen Nordenskiöldinkatu
18. Koskelantien rakennukset olivat useita vuosia tyhjillään, kunnes
ne peruskorjauksen jälkeen muuttuivat Mainio Vire Oy:n senioritaloiksi.
PEKKA HALTIA
Käpylä-lehti
6
6.3.2013
Intia vapautti Mika
Hytin värimaailman
Kun Mika Hytti
palasi Intiasta,
hänen palettinsa oli
muuttunut: siihen
olivat tulleet värit.
Aiemmin harmaalla
ja taitetuilla väreillä
monokromaattisesti
maalannut taiteilija
oli häikäistynyt
värien runsaudesta
ja tajunnut, että
noinkin voi maalata,
näinkin voi värejä
käyttää!
V
iisikymppisen miehen elämässä tapahtui paljon pari vuotta sitten. Sen lisäksi,
että Mika Hytti matkasi syntymäpäiväkseen Intiaan,
hän muutti Käpylään. Aiemmin meren äärellä viihtynyt ja vesielementtiä tarvinnut taiteilija huomasi hurmaantuneensa puutarhasta ja kukista, kesästä Käpylässä.
- On luksusta nauttia aamiaista pihalla. Olen ällistynyt, miten hiljaista Käpylässä on, varsinkin kesällä.
Tosin Kumpulan maauimalan kuulutukset kuuluvat pihallemme hyvin, mutta ei se häiritse, koska itsekin harrastan uimista. Meressä uiminen vaihtui maauimalaan ja talvisin Mäkelänrinteeseen. Talviuinti meressä on nyt jäänyt, toteaa Mika Hytti, jonka aiempi koti sijaitsi
Lauttasaaressa.
Sieltä oli lyhyempi matka Kaapelitehtaalla sijaitsevalle työhuoneelle,
mutta se ei haittaa, koska Käpylästä
on hyvät liikenneyhteydet.
- Rakastan ratikoita! Busseja sen
sijaan yritän välttää, koska ahdistun
niiden heilumisesta. Ratikka kulkee
tasaisesti ja vakaasti. Täältä pääsee
puolessa tunnissa Kaapelille, eikä se
omallakaan autolla paljon sen kauemmin vie.
Mika Hytti on kuulunut Kaapelin
taiteilijoihin alusta saakka; hän on
maalannut siellä jo 23 vuotta.
- Aion pitää työhuoneeni siellä
edelleen. Siinä on yhteisöllisyys,
tapaa muitakin taiteilijoita, mutta myös työrauha, sanoo isojakin
maalauksia työstävä taiteilija. Eikä
tarvitse kotia täyttää väriputkiloilla ja työkaluilla.
Käsillä tekemisen perinne
Kaapelitehtaalla Mika Hytti on
myös opettanut Helsingin Taiteilijaseuran järjestämillä taidekursseilla vuosia. Siellä on oppilaina sekä
aikuisia että lapsia. Annantalossa
hän opettaa koululaisia.
Alun perin Mika Hytistä piti tulla
tuotesuunnittelija. Hänen perheessään oli käsillä tekemisen perinne.
- Isä teki itse huonekalut, äiti
tekstiilit. Isä myös piirsi ja maalasi, kertoo Mika Hytti.
- Menin sitten itsekin maalausryhmään, jossa oli tietenkin kymmenen eläkeläismummoa ja minä, 16-17-vuotias lukiolainen, taiteilija nauraa.
Hän jatkoi maalaamista ja valmistui Taideteollisen korkeakoulun
pedagogisista opinnoista vuonna
1997, käytyään sitä ennen Taidekoulu Maan.
Bonsaipuu - sidotun
ajan metafora
- Intian vaikutus uuteen värimaailmaani on ollut suuri, kuten myös
Käpylän kesän ja kotini pihan eri aikaan kukkivien erilaisten kukkien ja
kasvien, kertoo taiteilija Mika Hytti.
Paitsi opetuksia, Mika Hytti on
pitänyt omia näyttelyjä sekä Suomessa että ulkomailla, ryhmänäyttelyihin osallistumisen lisäksi. Hänen töitään on myös ostettu julkisiin kokoelmiin, niitä on mm. Suomen valtiolla, Kouvolan Taidemuseossa ja Pohjolalla.
Monissa Mika Hytin maalauksissa toistuu bonsaipuu, tuo kutistettu
japanilainen puu. Mikalle se on metafora elämästä.
- Se on sidotun ajan metafora, sanoo taiteilija. - Bonsaipuiden oksia
leikataan niin, että linnut voivat lentää niiden lomitse loukkaamatta siipiään, juuristo on sen sijaan tiheä.
Kuoleman puutarha on värikäs, ja hahmot siellä ovat inhimillisiä ja lämpimiä. Kuollut onkin maisema.
Puut ja metsät ovat usein esiintyneet hänen maalauksissaan.
- Niihin liittyvä hiljaisuus ja voima ovat läsnä maalauksissani. Tästä
meditatiivisesta hiljaisuudesta nousee voimakkaampi tarina, ihmistunteiden tarina, joka tulee lähelle.
- En tiedä mistä työ lähtee. Tulee
vain sellainen fiilis, että pitää tehdä.
Nyt olen kehitellyt uutta tekniikkaa,
sanoo taiteilija.
Kuoleman puutarha
Vuodenvaihteessa Mika Hytillä oli
näyttely Galleria Katariinassa. Siellä päästiin näkemään tuloksia värit
räjäyttäneeltä Intian matkalta ja Käpylän kaudelta. Maalauksiin oli tullut paitsi värejä, myös kukkia ja ihmishahmoja.
- Intian vaikutus oli suuri, kuten
myös Käpylän kesän ja kotini pihan eri aikaan kukkivien erilaisten
kukkien ja kasvien, kertoo taiteilija.
- Intia vapautti värini. Se taisi
myös vapauttaa minut. En ole enää
niin pidättyväinen. Suomi on ankara maa juuri värien kautta. Meillä on
paljon harmaita taloja, toteaa Mika
Hytti ja kertoo pohtineensa paljon
värien vaikutusta ihmiseen.
Mika Hytti, Flavour 2012
- Ulkoiset ärsykkeet eivät anna
kevyen ja iloisen viestiä. Siksiköhän meillä on niin paljon alavireisyyttä ja masennusta?
Galleria Katariinan näyttelyn
Simberg-huone ei tosin ainakaan
nimellään anna viestiä ilosta. Kuoleman puutarha vaikuttaa vähintään
surulliselta.
sinki ja lukuisat muut maailman kaupungit täyttyivät pop up ?ravintoloista, yksityisten ihmisten ja yhteisöjen
päiväksi pystyyn pistämistä, luovista ja huvittavistakin ruokapaikoista.
Oulunkylän seurakunnan nuoret halusivat ottaa tuohon yhteisöllisyyden
riemujuhlaan osaa ja muuttivat Käpylän kirkon kambodzalaiseksi Rauhan ravintolaksi. He halusivat osoittaa, että kirkkotilaa voi käyttää kulttuurien kohtaamiseen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen ja
käytännölliseen, soppakattilan ääressä tapahtuvaan uskontodialogiin.
Kambodza yhteisvastuukeräyksen kohteena
Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen ulkomaankohteena on Kambodza, ja täten löytyi paitsi oikea lahjoituskohde, myös ravintolan tee-
ma. Lähes kuukauden ajan ravintolaa valmisteltiin, reseptejä kyhäiltiin
ja koristeita askarreltiin. Itse ravintolassa hääri lopulta hyvin monenkirjava joukko: nuorten lisäksi mukana olivat pöytäliinoja askarrelleet
partiolaiset, kehitysvammaisten kerho, innostuneet yksittäiset vapaaehtoiset tiskaajat ja porkkanankuorijat
sekä muutama lapsiperhe Käpylän
alueelta. Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa aktiivisesti toimivat kambodzalaiset halusivat tulla kanssamme valmistamaan ruokaa, ja heidän
taitonsa olivatkin korvaamaton apu.
Seurakuntamme alueen yrittäjät lahjoittivat raaka-aineita käyttöömme.
Ravintolaan saapui lopulta arvioidemme mukaan noin 350 ihmistä, ja
kambodzalaisten vanhusten parissa
toteutettavalle kyläkehityshankkeelle kerättiin lähes 2500 euroa. Ilmassa
leijui tofuwokin, paistettujen nuudeleiden, kevätkääryleiden, vermisellisalaatin ja maniokkipiirakan tuok-
Teksti
EIJA TUOMELA-LEHTI
Kuvat
MIKA HYTTI
Seurakuntasalissa saatiin nähdä
khmeriläistä siunaustanssia.
Kambodzalainen ravintola
Käpylän kirkossa
RAVINTOLAPÄIVÄNÄ, 17.2., Hel-
Mutta Kuoleman puutarha onkin värikäs, hahmot siellä, jos eivät
nyt lystikkäitä, niin ainakin myönteisiä, eivät pelottavia. Ne ovat inhimillisiä ja lämpimiä. Kuollut onkin maisema.
Kun katsoja, kokija, näyttelyssä astuu ovesta sisään, on kuin olisi astunut toiseen ulottuvuuteen.
Kuoleman puutarha jatkaa ihmisen
elämää, toisella tasolla. Kuoleman
puutarhassa on runsas värimaailma,
toisin kuin kidutettujen bonsaipuiden hiljaisessa maassa.
- Intiassa kontrastit olivat rajuja.
Talot oli maalattu mikä milläkin värillä, ihmiset pukeutuivat kirkkaasti ja kaikki se kaaos löi tajuntaani.
Siellä oli ihan uskomattomia väriyhdistelmiä. Tajusin, että noinkin
voi maalata, näinkin voi nähdä! sanoo Mika Hytti.
su. Ruokailun lomassa seinällä pyöri Aalto-yliopiston ohjaajaopiskelijoiden lyhytdokumentteja Kambodzasta. Seurakuntasalissa saatiin nähdä ja kuulla khmeriläistä siunaustanssia ? kukkien terälehdet lentelivät ilmassa symboloiden terveyttä ja hyvyyttä. Kambodzalainen karaoke kajahti ilmoille. Ruokailijat opettelivat
khmerinkielisen kiitoksen ja kuulivat
elämästä maailman toisella puolella.
Saimme konkreettisesti kohdata asioita, joiden parantamiseksi ruokarahamme kohdennetaan.
Ravintolapäivässä ei ollut niinkään
kyse hyväntekeväisyydestä kuin hyvän kohtaamisesta ja yhteisön luomisesta. Ruokajonot pitenivät, kehitysvammaisten kerho kantoi vesikannuja, uruissa soi mystiikan värittämää musiikkimaisemaa, kirkonpenkit täyttyivät ruokailijoista, seurue saapui juhlimaan 70-vuotispäivää
kirkkotilaan kynttiläaterian äärelle ja
muisteli liikuttuneina samassa tilas-
sa vietettyä hääjuhlaa, lapset värittivät tohkeissaan askartelunurkassaan,
pienet 3-vuotiaat varpaat tanssahtelivat kirkon käytävällä. Silloin aavistin: seurakuntamme on upea yhteisö
kaikessa inhimillisyydessään. Tai ehkä juuri sen vuoksi.
Yhdessä syömisen siunaus
Paastonajan alkumetreillä järjestetty
kasvisravintola herätteli meitä lempeästi globaaliin vastuuseen maailmasta ja toisistamme. Se antoi konk-
reettisen mahdollisuuden osallistua
yhteisvastuukampanjaan, suurkeräykseen, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen
vakaumukseen katsomatta. Samalla
ravintola osoitti, kuinka syviä kohtaamisen mahdollisuuksia kirkkotila, Rakkaudelle pyhitetty epäkaupallinen kaupunkitila, meille ojentaa. Lukuisat ihmiset heittäytyivät
mukaan yhteiseen tehtävään antaumuksella, koska heille annettiin siihen mahdollisuus. Kyseessä ei ollut
vain mukava puuhailu, vaan hyvin-
kin hengellinen toiminta: kirkolla on
pitkät perinteet yhdessä syömisen
siunauksellisuudesta. Ehkä olemme
hieman väsyneitä maailmaan, joka
pursuaa tekstejä ja puhetta. Kirkkotilassa voisimmekin mielestäni hiljentymisen ja puheen lisäksi myös
enemmän toimia yhdessä. Laittaa
kädet multaan, nauttia tekemisestä, jonka ainoa tarkoitus on kohtaamisen mahdollistaminen, ei tehokkuus tai suorittaminen. Riskinotto,
joka mahdollistaa kaikkien osallistumisen, sisältää aina myös epäonnistumisen vaihtoehdon. Samalla siitä syntyy solidaarisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemus. Me halusimme perustaa ravintolan. Se saattoi olla ihan hullu idea, mutta keskeisintä ei ollutkaan näkemyksemme siitä, kuinka kaiken tuli sujua. Tärkeintä oli suoda spontaani tilaisuus elämän odottamattomalle kauneudelle.
MARJAANA TOIVIAINEN
Käpylä-Lehti
6.3.2013
7
Käpylän maisemat
? Käpylän puutarhat
Lyhyesti
Muista aina liikenteessä
KÄPYLÄN peruskouskou-
KÄPYLÄN KIRJASTOSSA oli helmikuussa esillä eri-ikäisten käpyläläisten maalaamia Käpylän maisemia, jotka oli tehty Käpylän klubin
kaupunkimaalauksen viikonloppukurssilla syksyllä 2012.
Työt olivat syntyneet Heka-Kansanasuntojen massiivisten puutarhan
muutostöiden innoittamina ja kauhistuttamina. Käpylä haluttiin muistaa rehevänä ja vihreänä puutarhakaupunginosana.
Arabiankatufestivaali kuudennen
kerran ? mukana yli 200 taiteilijaa
ARABIANKATUFESTIVAALI 2013
järjestetään jo kuudennen kerran
18.5.2013. Festivaali on koko perheelle suunnattu päivätapahtuma.
Viime vuonna tapahtumaan osallistui noin 5000 kaupunkilaista. Tapahtuma levittäytyy noin neliökilometrin alueelle. Alueella asuu keskimäärin 7000 asukasta. Vapaaehtoistoimijoita tarvitaan mukaan tänäkin vuonna.
Toukolan alueen pihat muuttuvat
18.5.2013 avoimeksi kirpputori- ja
kierrätysalueeksi. Päivän aikana voi
vierailla lasten musiikkipisteessä,
Luomustudion katusoittopisteessä,
tanssipisteessä, Sarjakuvakeskuksen työpajalla ja ryhmä mimmiskeittareita on luvannut opettaa skeittitemppuja. Arabian nuorisotalo tuo
alueelle skeittikoulua varten ramppeja. Esiintymislavoja, työpajoja ja
myyntikojuja on kymmenittäin pitkin aluetta. Kymmenet katukeittiöt
yllättyivät kävijämäärästä ja herkkupisteiden tuotteet myytiin loppuun kahden ensimmäisen tunnin
aikana. Tänä vuonna koti- ja katukeittiöiden toivotaankin varautuvan
runsaampiin annosmääriin.
Viime vuoden tapahtumassa oli
Viime vuonna Arabian katufestivaalitapahtumaan osallistui noin
5000 kaupunkilaista. Tapahtuma
levittäytyy tänäkin keväänä noin
Kainulainen Metropoliasta, Joonas Keronen Luomustudiosta, Saara Vanhala Arabianranta-ToukolaVanhakaupunki kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys ry:stä ja Kulttuuritalo- ja asukastalo Kääntöpaikasta,
tapahtuman tämän vuotinen tuottaja Jimi Eloranta Metropoliasta,
tanssinopettaja Malin Grahn, sekä Christian Sanneman ja Sanna
Michael aktiivijäseninä.
mukana pelkästään yli 200 taiteilijaa ja tanssijaa. Tapahtuma toimii
myös tärkeänä kohtaamispaikkana kaikille esiintyjille ja vieraille.
Tapahtuma on aktivoinut useita
paikallisia yrityksiä lahjoittamaan
tilojaan festivaalivieraiden ja taiteilijoiden käyttöön. Taidetta tehtiin viime vuonna jopa puiden väliin venytettyihin kelmuihin ja paikalle tapahtumaa varten tuotujen
matkailuautojen kylkiin.
Tapahtuma-alue jakautuu seuraaviin osiin: Hämeentien osa, Kivito-
ri, Toukolan avoimet pihat, Kääntöpaikka, Galleriakäytävä, Kirppis.
Aktiivitoimijoiden ja
vapaaehtoisten ylläpitämä
festivaali
Vuoden 2013 Arabiankatufestivaali suunnittelua olivat starttaamassa
Kulttuuritalo- ja asukastalo Kääntöpaikassa 12.2.2013: Tuomo Friman Arabian nuorisotalolta, viime
vuoden tapahtumatuottaja Taneli
lun ekaluokkalaiset
et saivat helmikuussa lahjoiahjoituksena 130-sivuiset
et liikennetyökirjat. Ne auttavat pieniä koululaisia
aisia
hahmottamaan liikenkenteen vaarat entistä selkeämmin.
Työkirjan tehtätävien avulla lapset
et
momaksuvat paremmin liikenneaiheet,
t,
joita käsitellään
n
opettajan kanssa
a
tunnilla sekä liikennesäännöt tekemällä tehtäviä eri
tilanteista. Tehtävät ovat selkeitä
ja tilanteet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Kirja
sopii niin sanotuksi pulpettikirjaksi, jonka voi ottaa esiin aina kun
tunnilla jää ylimääräistä aikaa. Lisäksi kirjasta voi antaa kotitehtäviä,
jolloin liikenneasioita voi opetella
myös omien vanhempien kanssa.
Työkirjassa käsitellään muun muassa liikkumista maalla, vesillä ja
joukkoliikennevälineillä. Tutuksi
tulevat myös liikennemerkit.
Opetusmateriaalin on tuottanut
tamperelainen Kouluinfo Oy, joka
kutsui paikkakunnan yrityksiä, yhdistyksiä ja yhteisöjä mukaan hankkeeseen.
Tänä vuonna Käpylän peruskoulun ekaluokkalaisten liikenneturvallisuuden parantamista tukevat:
- Helsingin Taksiautoilijat
- Mr Washing Man Oy
- Finnish Freshfish Oy, Kalamesta
- Varova Oy
- Käpylän Liikennekoulutus Oy
- Ruokajones Oy / K-supermarket
Mustapekka
- Koremos Oy
- Arkkitehtitoimisto Jari Holopainen Oy
- Kauppatieto Oy
- Katteeton
- Koskelan Hammaslääkäriasema Oy
- Olympiakylän Huolto Oy
- Helsingin Pelastakaa Lapset ry
- Future Technology Oy
- ABC Deli Käpylä
- MV yhtiöt Oy
- Viivamedia Oy
- Oulunkylän seurakunta
Helsingin keskipiste on
siirtynyt Käpylästä itään
Festivaaleille tarvitaan myös tänä
vuonna vapaaehtoistyöntekijöitä.
Tiedustelut tapahtuman koordinaattorilta: Saara Vanhala
artova.koordinaattori@gmail.com
Intiankatu 1 (9-16) 00560 Helsinki
Puh. +358 44 2750 180.
Lisäinfoa tapahtumasta pian sivuilta artova.fi.
Teksti HEIDI KARVONEN
Kuva ARTOVA
Kuva Eija Tuomela-Lehti
R.J.Kinnunen Oy
Käpylän oma
sähköurakoitsija
p. 2787024 050 3835522
rjkoy@kolumbus.fi
HELSINGIN maantieteellinen keskipiste on pitkään sijainnut Käpylässä, ns. Puolimatkan talon paikkeilla, eli nykyisen Kelan konttorin kohdalla. Rakennusliike Armas
Puolimatka rakennutti ko. talon aikoinaan nimeten sen Puolimatkan
taloksi, tietämättä ollenkaan miten
hyvin nimi sille sopi! Alueliitokset
ovat kuitenkin nyt siirtäneet keskipisteen selvästi idemmäksi.
Nykyisin kaupunkimme keskipiste sijaitsee Viikin pelloilla maaalueiden mukaan laskettuna. Jos
taas ottaa myös vesialueet mukaan,
niin keskipisteelle voi soudella Isosaaren paikkeille, kertoo Kirkko ja
Kaupunki -lehti.
Itsepalvelukirppis
Kauppakeskus Arabian takana
ti-pe 11-18, la-su 11-15
Toukolankatu 13 ? p. 044-313 0820
www.kirpuntori.fi
Käpylä-lehti
8
Svenska hörnan
Käpylän kirjastoyhdistys on nyt rekisteröity
? Viveca Hedengrenistä uusi puheenjohtaja
Vad byter vi egentligen?
OCKSÅ I KOTTBY byter vi saker
och ting dagligen utan att egentligen tänka på det.
Det kan därför vara motiverat att också i ett stadsdelsblad
som Käpylä-lehti ta upp frågan
om vad det är vi i utbytet sysslar
med. Jag tror inte att Kottbyborna
i dethär avseendet skiljer sig från
andra helsingforsare eller finländare, men det kan i varje fall vara
bra att veta vad det hela går ut på.
Också i Kottby händer det att
vi ibland ger gåvor till varandra.
I allmänhet funderar vi inte så
mycket på vad vi ger oss in på,
då vi ger en gåva. Får man hoppas. Men i verkligheten ger vi oss
i kast med ett socialt spel med vissa oformulerade regler. En gåva
är inte nödvändigtvis en ensidig
handling. Den som tar emot den
känner sig ofta förpliktad att efter en lämplig tid återgälda den.
Då gäller det ? i vår kommersiella kultur ? att hitta en gengåva
av ungefär motsvarande värde.
Att hitta en sådan gengåva föder
ofta monumentala problem, som
ibland förstör den glädje man fått
av den ursprungliga gåvan.
Direkt plågsamt blir det då man
glömt bort att man fått en gåva eller då man helt enkelt nonchalerar att man faktiskt fått en. Hos
speciellt samvetsömma personer uppstår då starka skuldkänslor, som märkligt nog kan leda
till att man börjar undvika gåvogivaren. Hos nonchalanta individer uppstår förstås inte någon
skuldkänsla, men själva nonchalansen kan leda till att man aldrig
mer får någon gåva. Dethär beteendet är med andra ord inte särskilt produktivt.
Det har funnits indianstammar
i den del av Amerika som Kolumbus gjorde bekantskap med
som med obegriplig generositet överöste Atlantseglarna med
gåvor, som dessa sedan inte alls
reagerade på. Denhär lite ofina
otacksamheten resulterade i att
indianerna efter ett tag helt sonika invaderade de spanska skeppen och plockade åt sig allt som
de tyckte om. Dethär bytesekonomiska beteendemönst-ret återträffades några århundraden senare i Afrika. Jämt ska vara jämt!
ositet men också för att det visar
att gåvogivandet i sig förutsätter ömsesidighet eller, som det
heter i den nationalekonomiska
vetenskapen, reciprositet. Regeln gäller alltså också i ickekommersiella samhällen. I vår
typ av samhälle är regeln nästan
undantagslös.
Om ömsesidigheten inte följs
så är det i allmänhet fråga om gåvogivande inom familjekretsen
eller i nära vänskapsrelationer. Att ge en gåva är med andra ord
i praktiken en utbyteshandling
trots att det vore oänständigt att
hävda något sådant.
Annorlunda förhåller det sig
med generositet och välgörande. I fråga om dem förutsätts inte någon motprestation. Ofta väntar sig givaren bara att hans/hennes sociala status ska få sig en
puff uppåt. Det räcker. I grund
och botten är det förstås fråga om
samma sak: men gengåvar ges nu
av det som vi i brist på ett bättre
ord kan kalla samhället. Det ges
i form av ökad samhällelig aktning för givaren. Vi måste dessutom ta i beaktande att generösa handlingar i många samhällen anses utgöra ett slags prejudikat. De betraktas som förpliktande för givaren, mecenaten eller vilken hygglig prick som helst
som visat sig beredd att dela ut
stora summor eller egendomar.
Gåvogivandet brukar allmänt
betraktas som en mycket vacker
handling och är det säkert många
gånger, kanske de flesta. Ser vi på
frågan sociologiskt och antropologiskt märker vi att det trots allt
följer spelregler som inte alltid
är så oskuldsfulla som de flesta
av oss tror.
Vad lär vi oss av detta? Om vi
till vår natur är fullfjädrade cyniker, kräver vi att den som fått en
gåva av oss återgäldar den rejält
och fullt ut. Men då har ju gåvogivandet beklagligtvis blivit en
ren affärstransaktion. På den vägen vandrar många redan idag.
LARS D. ERIKSSON
Såvitt jag känner till har beteende av dethär slaget inte registrerats ? åtminstone inte i någon
större skala ? i Kottby. Jag nämner det därför bara som en kuri-
Puutarhamyymälä
Sofianlehto
KUKAT NAISTENPÄIVÄKSI 8.3.
Avoinna ark. 10-17,
la 9-17, su 11-17
Sofianlehdonkatu 12
Puh. 09-796 230
www.sofianlehto.com
6.3.2013
Otamme
passikuviakin
Käpylän kirjastoyhdistys ry järjesti
ensimmäisen vuosikokouksensa 4.2. Käpylän
kirjastossa. Kokouksessa valittiin yhdistykselle
uusi puheenjohtaja ja
hallitus.
TUNNELMA OLI odottavaisen jännittynyt, kun Käpylän kirjastoyhdistys ry piti ensimmäisen vuosikokouksensa. Vuodesta 2002 toiminut
Käpylän aluekirjastoyhdistys rekisteröityi lokakuussa 2012 ja vaihtoi
nimensä Käpylän kirjastoyhdistys
ry:ksi. Paikalle kerääntyi lähes kaksikymmentä kirjaston ystävää.
Vuosikokous valitsi uuden puheenjohtajan ja hallituksen toimintavuodeksi 2013. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Viveca Hedengren. Hedengren on toiminut Käpylän kirjastoyhdistyksen
hallituksessa vuonna 2012 ja edistänyt lähikirjastonsa asiaa jo kauan.
Puheenjohtajakautensa tärkeiksi tavoitteiksi Hedengren nimeää kirjastoyhdistyksen jäsenmäärän kaksinkertaistamisen ja yhteistyön lisäämisen paikallisten yhdistysten välillä. Käpylän kirjastoyhdistys tulee
myös seuraamaan mielenkiinnolla
Helsingin kaupungin uuden kirjastotoimenjohtajan Tuula Haaviston
ja vasta valitun kulttuuri- ja kirjastolautakunnan linjauksia sekä e-kirjan tuomia uusia haasteita.
Uuden hallituksen jäsenet puheenjohtajan lisäksi ovat Mirja Arajärvi, Kimmo Eskola, Tintti Karppinen, Satu Koskimies, Marja-Leena Mikkola, Kaisa Nuikkinen, Eija Tuomela-Lehti ja Kari Vante.
Väistyvä puheenjohtaja Eija Tuomela-Lehti tulee toimimaan jatkossakin aktiivisesti Käpylän kirjastoyhdistyksessä hallituksen jäsenenä.
Käpylän kirjastoyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Viveca Hedengren.
Hän toimi puheenjohtajana seitsemän vuotta ja toteaa, että nyt oli hyvä aika luopua puheenjohtajuudesta. Tuomela-Lehti muisteli yhdistyksen merkittävimpinä hetkinä kirjaston säilymistä Käpylässä lakkautusuhan alla vuonna 2002, kirjaston
remonttia 2010?2011 sekä viimeisimpänä yhdistyksen rekisteröimistä.
arvo toiminnallisena tilana nousee.
Kirjastoyhdistys jatkaa Kuukauden kirjailijavieras -tapahtumia edelleen vuonna 2013.
? Käpylän kirjastoyhdistys on tähän mennessä järjestänyt 120?130
tilaisuutta, muistuttaa kirjastonjohtaja Kari Vante. Suunnitelmissa on
myös tiivistää yhteistyötä muiden
paikallisten toimijoiden kanssa ja
järjestää yhteistyössä heidän kanssaan tilaisuuksia ja tapahtumia. Luvassa on siis hyvin aktiivinen vuosi.
Teksti ja kuvat
ANNINA VOUTILAINEN (H-H)
Kirjastovuosi 2013
Kirjastonjohtaja ja kirjastoyhdistyksen hallituksen jäsen Kari Vante kertoi merkittävästä uudistuksesta koskien Käpylän kirjaston tilankäyttöä.
Vuoden 2013 alusta rekisteröityneet
paikalliset yhdistykset ovat saaneet
mahdollisuuden käyttää Käpylän
kirjaston tiloja ja tekniikkaa kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella kokouksiinsa ja muihin pienimuotoisiin tilaisuuksiin. Käyttö on ilmaista. Näin kirjaston tilat ovat hyötykäytössä myös muulloin kuin sen aukioloaikoina, jolloin kirjaston paino-
Käpylän kirjastoyhdistyksen vuosikokouksen puheenjohtajana toimi
Kimmo Eskola ja sihteerinä kirjastonjohtaja Kari Vante. Edellinen puheenjohtaja Eija Tuomela-Lehti esitteli toimintakertomuksen.
Tapahtumaketjut
LÄHDIN MUUTAMAKSI päiväksi Tukholman kulttuuririentoihin ja
tapaamaan Kaj-ystävääni, ruotsalaista lehtimiestä ja Suomen-kävijää. Kaj soitti juuri ennen lähtöäni
ja kertoi vierailleensa anopin luona sairaalassa. Samassa huoneessa hoidettiin iäkästä karjalaisrouvaa, jonka kanssa puhe oli kääntynyt Laatokan maisemiin, ja niinpä
Kaj kysyi nyt, mahtaisiko minun
hyllystäni löytyä jokin teemaan soveltuva kirja rouvan luettavaksi.
Käteeni osui Kyllikki Mäntylän
Punaisen sillan kylä (1948), joka kuvaa muun muassa Sortavalassa koulua käyvän tytön paluumatkaa kotiin Laatokan saarelle.
Heti alussa sanotaan näin: ?Kouluasuntoomme ei päästä kadulta,
sinne on kierrettävä pihan kautta.
Sen pihan nimi on Partasen piha
ja se on aina täynnä hevosia. Yksi hevosista on musta ori, nimeltään Taru, ja sen ohitse on kuljettava varovasti, sillä se on hyvin vihainen? Mutta se on arvokas hevonen ja kun se kuolee, siitä pannaan oikein ilmoitus lehteen. Tosin ilman ristiä tietysti.?
Hyvänen aika, teksti kertoi isoisäni kodista Sortavalan keskustassa ja pihasta, samasta, jolla isäni
ja äitini tutustuivat toisiinsa pikku-
lapsina, sillä äidin perhe oli vuokrannut asunnon tulevan isänisäni talosta. (Hevosten lisäksi pihapiiriin kuului kalkkunapariskunta
sekä hanhet Anu ja Mikko, kertoi tätini Eeva-Liisa Kiander äskettäin Sortavala-seurassa Karjala-talolla.)
Enpä sitten raaskinut luopua kirjalöydöstäni, mutta onneksi huomasin ylimääräisen niteen Unto
Seppäsen karjalaiskertomuksia.
Tukholmassa kerroin Kajlle, että en olisi ilman häntä tutustunut
Mäntylän kertomukseen, vaikka
se oli ollut minulla vuosikaudet.
Majoituin keskelle Tukholmaa,
Ruotsin kirjailijaliiton kolmen
hengen asuntolaan Drottninggatanille. Olin perillä heti aamusta
ja koska tapaisin ystäväni vasta
keskipäivällä, jäi aikaa vaikkapa
lepoon, mutta oleskeluhuoneessa kohtasin toisen asukkaan, ruotsalaisen kirjailijan, jonka kanssa
sukeutui keskustelu oopperasta.
Hän teki oopperalibrettoja: kolme oopperaa oli jo esitetty, neljäs
syntymässä.
Juttelimme parisen tuntia, kunnes minun piti valmistautua lähtöön. Jostain syystä mainitsin ystäväni koko nimen, mihin keskustelutoveri tokaisi: ?Minä tun-
nen hänet! Olemme luokkatoverit.? Miehet olivat nähneet jokin
aika sitten luokkakokouksessa, ensimmäisen kerran viiteenkymmeneen vuoteen.
Kun Kaj saapui, hän ällistyi tavatessaan sekä minut että koulutoverinsa. Miehet ilahtuivat ja vaihtoivat yhteystietoja vastaisen varalle, sillä luokkakokouksessa he
olivat ehtineet jutella vain muutaman lähellä istuvan kanssa ? tarvittiin vierailija Suomesta yhyttämään toverukset. Mutta siitä, että olin ylipäätään saanut ystävän
Tukholmasta, oli kiittäminen Uuden Valamon luostaria ja sen järjestämää matkaa Neuvostoliiton
luostareihin vuonna 1986, samoin
kuin sitä, että myös Kaj ja minut
oli kutsuttu mukaan.
Ajattelen usein kirjailija Jörg
Zinkin oivallusta: ?Kuka voisi itse saada aikaan sen, että tutustuu
juuri siihen ihmiseen, johon tutustuu?? Palasin tuohon viisauteen
Tukholman-vierailun toisena päivänä käytyäni naapurustossa sijaitsevalla Olof Palmen murhapaikalla Sveagatanin varrella. En
ollut varma sijainnista, joten kysyin neuvoa, ja muuan eläkeläiseltä vaikuttava mies alkoi kertoilla tapahtumasta. Mies oli mainio
opas, sillä hän luki parhaillaan teemaan liittyvää kirjaa ja osasi näyttää, mistä suunnasta kukin oli tullut, mihin oli pysähdytty, mitä portaita pitkin ampuja oli paennut ja
mihin Palme oli haudattu.
Kiitin tiedoista erotessamme,
mutta hetken kuluttua pysähtyessäni liikennevaloihin, mies olikin
vieressäni. Hän rupesi uudestaan
puhumaan helmikuisesta päivästä neljännesvuosisata sitten. Vaimon kanssa oli kuulemma puhjennut riita edellisenä päivänä niin
kiivaana, että puheyhteys oli katkennut, mutta tragedia oli antanut
luvan tarttua puhelimeen ja jutella
aivan kuin ei heidän välillään olisi tapahtunutkaan. ?Siitä asti puheyhteytemme on toiminut?, totesi mies hämillään.
Todellakin: ei ole omaa ansiotani, että kohtasin juuri tuon ihmisen
ja kuulin hänen tarinansa.
LIISA MÄNTYMIES
Kirjailija Turjantieltä
Käpylä-Lehti
6.3.2013
9
Kirjat
Menot
Vuoritalo muistoissamme
-näyttely Käpylän kirjastossa
Kolme sisarta
Karjalatalolla, näytösajat:
Ke 06.03.2013 klo 19:00
Ke 13.03.2013 klo 19:00
Ke 20.03.2013 klo 19:00
Su 24.03.2013 klo 15:00
Ke 27.03.2013 klo 19:00
Tiedustelut ja liput p. 0505501721
www.karjalainennayttamo.fi
karjalainennayttamo@gmail.com
http://www.karjalainennayttamo.fi/
Karjalaisen musiikin
teemailta 14.3.
Vuoritalo muistoissamme - Toivo
Koiviston valokuvanäyttely Vuoritalon kohtalon hetkistä Käpylän
kirjastossa avattiin 25.2.
Näyttely on esillä 15.3.2013
saakka Väinölänkatu 5. Avoinna
ma-to klo 9-20 ja pe-la. klo 9-16
Käpyläläinen Toivo Koivisto on
vuosien ajan taltioinut legendaarisen Vuoritalon vaiheita. Viimeinen
suuri tulipalo johti talon purkamiseen ja tällä hetkellä paikalle on
vain talon rauniot.Vuoritalon dramaattisista viimeisistä hetkistä toteutettu valokuvanäyttely on esillä
Käpylän kirjastossa 15.3.2013 asti.
Kirjailijaillat
Käpylän kirjastossa
Naisten kirjallisuuspiiri keväällä 2013
Ma 4.3. klo 18 kirjailija Heidi Köngäs
Ma 15.4. klo 18 kirjailija Hannu Vuorio.
Järj. Käpylän kirjastoyhdistys ja
Käpylän kirjasto
6.3. Aleksandr Puskin, Jevgeni Onegin
3.4. Jan Guillou, Sillanrakentajat
15.5.Ulla-Lena Lundberg, Jää
Piiri kokoontuu Käpylän seurakunnan Kalervonkadun kerhohuoneella (Kalervonkatu 8 A) yllämainittuina keskiviikkoina klo 18 - 20.
Nyyrikissä taidetta
Reijo Viljasen öljyvärimaalauksia ja RV taidevedoksia Ravintola Käpygrillissä maaliskuun ajan.
PÄÄSKY ry:n KEVÄTMYYJÄISET
16.3.2013
Pääsky ry:n järjestämät perinteiset kevätmyyjäiset
Karjalatalolla lauantaina 16.3.2013 kello 11-15.
Tarjolla on karjalanpiirakoita ja muita leivonnaisia,
käsitöitä, koruja, pääsiäiskoristeita sekä ?löytötori?.
Tule ostamaan tai myymään.
Pöytämaksu Pääskyn jäsenyhdistysten jäsenille 20 ?
ja muille 25 ?.
Varaa oma pöytäsi ja kysy lisää Mirja Antilalta
p. 050-599 6936 / mirja.antila@kolumbus.fi.
Oulunkylän srk:n Kutomakerhon
KEVÄTMYYJÄISET
LAUANTAINA 23.3.2013 klo 11.00 ? 15.00
Osoite: Teinintie 8 B (vanha koulu), 2. kerros
Myytävänä: ? kauniita kangaspuissa kudottuja
yksilöllisiä kudonnaisia ? käsin tehtyjä
pääsiäiskoristeita ? kotitekoisia leivonnaisia
Kahviossa: ? ohrapuuroa marjakeiton kera
? kahvia, teetä, mehua ? kotileivonnaisia
Lista- ja pika-arpoja
TERVETULOA!
Torstaina 14.3. klo 18-20 järjestettävässä illassa professori Reijo Pajamo kertoo karjalaisesta musiikkielämästä, kuoroperinteestä, keskeisistä musiikkivaikuttajista ja musiikin
keskuksista Karjalassa.
Laulaja ja etnomusikologi Karoliina Kantelinen esittelee karjalaista lauluperinnettä ja uudistuvaa kansanmusiikkia, mm. itkuvirsiä ja joikuja.
Vapaa pääsy. Tilaisuus Karjalatalolla, Käpylänkuja 1, Helsinki.
Tilaisuus on osa Karjalan Liiton
karjalaisen musiikin teemavuotta
ja Elämää luovutetussa Karjalassa
?teemailtoja.
Tapahtuman järjestää Karjalan
Liitto, Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liitto ja OK-opintokeskus.
Lisätietoja. p. (09) 7288 170.
www.karjalanliitto.fi
Karjalaiset ruokamarkkinat
23.3.
Lauantaina 23.3. klo 11-15 Karjalatalolla järjestettävillä ruokamarkkinoilla on myynnissä karjalaisia
piirakoita, viipurinrinkeleitä, pääsiäisleivonnaisia ja muita pääsiäisajan tuotteita ja ruokailuun liittyviä välineitä.
Markkinoiden yhteydessä klo
12 Pirkko Siili kertoo karjalais-venäläisestä ruokaperinteestä. Esillä on myös tietoa karjalaisesta ruokaperinteestä ja mahdollisuus kysyä luovutetun Karjalan kunnista
ja alueista.
Tilaisuus osoitteessa Käpylänkuja 1, Helsinki. Vapaa pääsy.
Tapahtuman järjestää Karjalan
Liitto, Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liitto ja OK-opintokeskus.
Lisätietoja. p. (09) 7288 170.
www.karjalanliitto.fi
Tervetuloa!
METSÄLÄN
AUTOHUOLTO
Asesepänkuja 2
Puh. 757 0441
0400-728 233
metsalanautohuolto@gmail.com
metsalanautohuolto.fi
Avoinna: ark klo 8-17
AKUT JA TUULILASIT
(myös korjaukset)
P. 09 - 428 90745
Läkkisepäntie 6,
00620 HKI (Metsälä)
www.suomentuulilasikorjaus.fi
www.suomenakkumyynti.fi
Olympialaisten aikaan
KÄPYLÄLÄISEN KIRJAILIJAN Olli Stephanyn (s. 1944) seitsemäs romaani Helsingissä pilvisyys lisääntyy (Kesuura 2012) ilmestyi viime
heinäkuussa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1952.
Viime vuonna tuli 60 vuotta Helsingin Olympialaisista. Tuolloin
Neuvostoliitto osallistui nykykisoihin ensimmäisen kerran. Se aiheutti
monenlaista kuhinaa, muun muassa
majoitusjärjestelyjen suhteen, mutta
myös pinnanalaista liikettä, josta ei
tuolloin kerrottu lehdistössä.
Olli Stephanyn romaanin päähenkilö, Ivan, KGB:n noviisi, peiteammatiltaaan sveitsiläinen toimittaja,
liikkuu olympialaisiin valmistautuvassa kesäisessä Helsingissä, Käpylässä, Pikkukoskella ja kantakaupungissa, sekä Espoossa.
Häntä perehdytetään autoajeluilla
kaupunkiin. Hän pyöräilee, kuljeskelee, käy seuraamassa jalkapalloottelua. Hän hakeutuu keskusteluihin ihmisten kanssa, törmää yhdysvaltalaisiin kollegoihinsa. Hän myös
juopottelee, hurvittelee ja menettää
pikkuhiljaa mallikkaan neuvostokansalaisen habitustaan. Ivan ei oikein tiedä, mitä hänelle on tapahtumassa, mikä häntä vaivaa. Hän hoitaa joten kuten tehtävänsä, raportoi
Westendissä sijaitsevan katolisen
lastenleirin ja sen ohjaajien toiminnasta, erityisesti italialaisen papin
kirjeenvaihdosta.
Westendissä sijainneen Stella Mariksen, katolisten lasten leirin elämän ja sen toimintojen kuvaus on
erinomaisen elävää. Tekijä on voinut hyödyntää kuvauksessa omia
muistojaan.
Ennen eläkkeelle jäämistään Olli
Stephany työskenteli it-alalla useissa
eri maissa. Kun hänet valittiin kirjoituskilpailusta Oriveden opiston kirjoittajakurssille, hän sen käytyään
ryhtyi kirjoittamaan määrätietoisesti, pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.
Helsingissä pilvisyys lisääntyy on
uudistettu laitos romaanista Tuuli
kääntyy, joka ilmestyi vuonna 1996.
Kirja on saatavissa kirjastoista.
Sen saa myös tilaamalla kirjakaupoista, suoraan kustantajalta ja Käpylä-lehden toimituksesta.
Käpyläläinen kirjailija Olli Stephany kertoi osittain Olympialaisten
aikaiseen Käpylään sijoittuvasta
uusimmasta romaanistaan ?Helsingissä pilvisyys lisääntyy? Käpylän kirjastossa syksyllä 2012.
Olli Stephanyn tuotanto:
Tuuli kääntyy
City Café Europe
Kanarian kuu
Viileä ilta
Havannan puuhevonen
Junat pysähtyvät asemalla
Helsingissä pilvisyys lisääntyy
ALICE KARLSSON
?OOT SÄ ONNELLINEN??
? musiikkiteatteriesitys valmiina kiertueelle
Hämeentiellä
sijaitsevan Kapsäkkiteatterin uusi ?Oot
sä onnellinen??musiikkiteatteriesitys
sisältää tragikoomisia
tarinoita C-rapun
naisista. Ensi-ilta on
14.3.
KERROSTALO, jossa on C-rappu, voi sijaita Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Keravalla, Oulussa, tai missä tahansa Suomessa - jopa Käpylässä. Talon C -rapussa asuu viisitoista eri-ikäistä naista: sinkkuja, kotiäitejä, yksinhuoltajia, uranaisia, eläkeläisiä? Mistä he haaveilevat, mitä
pelkäävät, miksi he valehtelevat tai
vaikenevat? Ovatko he onnellisia?
He kaikki ovat tunnistettavia, tavallisia suomalaisia naisia. Jotkut
heistä elävät värikästä, jotkut taas
hyvinkin ankeaa arkea.
Kun nämä naiset kertovat tai laulavat suorasukaiseen tyyliin ja huumorilla elämästään, ei katsoja voi
olla varma pitäisikö hänen itkeä
vai nauraa.
Tunnettuja
käpyläläisiä tekijöitä
Työryhmään kuuluvat: Ritva Holmberg (ohjaaja, dramaturgi), Jussi
Tuurna (säveltäjä, sovittaja, muusikko) sekä näyttelijät Minna Kivelä, Eeva Litmanen ja Reetta Ristimäki (myös laulu).
Esitys sisältää tekstejä kirjailijoilta ja lauluntekijöiltä: Rosa Liksom, Taina West, Mari Mörö, Erno Paasilinna, Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass, Kaarina Hazard, Heikki Salo, Marja-Leena Mikkola ym.
Esityksen ohjaa Ritva Holmberg
ja esityksen musiikista vastaa Jussi
Tuurna. Esityksen kesto n. 1,5 tuntia.
Esityksen ensi-ilta on 14.3.2013
Helsingissä Musiikkiteatteri Kapsäkissä ja 10 esityksen jälkeen se
siirtyy kiertueelle muihin teattereihin ja kulttuuritaloihin. Ensiesitysjaksolle luonteva paikka on Musiikkiteatteri Kapsäkki, joka on profiloitunut pienimuotoisiin musiikkiteatteriesityksiin.
Helsingin alueellisissa kulttuuritaloissa esitys vierailee ainakin
26.4.2013 (Kanneltalo), 28.4.2013
(Stoa), 4.5.2013 (Vuotalo) ja
23.5.2013 (Malmitalo).
Käpyläläinen Eeva Litmanen ei ehdi viettää eläkepäiviä. Hän on mukana
Kapsäkki-teatterin uudessa musiikkiteatteriesityksessa ?Oot sä onnellinen??, jonka ensi-ilta on 14.3.
10
Käpylä-lehti
Helsingin ainoa naiskirkkoherra
Taivaskallion kirkkoherra
Käpylän kirkko, Metsolantie 14,
puh. 09 2340 4222
Ulla Kosonen
Su 10.3. klo 11 Messu. Albekoglu, Järvinen, Leskinen, Käpylän
kirkkokuoro. Lyydia-toimikunnan kirkkokahvit.
Su 17.3. klo 11 Perhemessu. Väyrynen-Si, Kosonen,
Hämäläinen ja lastenohjaajia.
Su 24.3. klo 11 Palmusunnuntain messu. Pelkonen, Kelk.
Etiopiapiirin kirkkokahvit. Terveisiä Angolasta tuo Eeva-Liisa
Rantasuomela.
To 28.3. klo 18 Kiirastorstain ehtoollinen. Albekoglu,
Toiviainen, Hämäläinen.
6.3.2013
OULUNKYLÄN SEURAKUNNAN
kirkkoherranvaaleissa vedettiin kotiinpäin. Oman seurakunnan, kolmannella vaalisijalla ollut kappalainen Ulla Kosonen valittiin selvällä ääntenenemmistöllä Reijo Katajan seuraajaksi. Ulla Kosonen on
toiminut Oulunkylän seurakunnan
kappalaisena lokakuusta 2007 alkaen. Hänet tunnetaan myös täällä
asuvana: Kososen pappila sijaitsee
Veräjämäessä.
Reijo Kataja valittiin kymmenen
vuotta sitten Käpylän kirkkoherraksi. Kun Oulunkylän ja Käpylän seurakunnat yhtyivät, siirtyi hän uuden
suurseurakunnan paimeneksi. Eläkkeellelähtösaarnansa Kataja piti 3.3.
Ulla Kosonen aloittaa oman seurakuntansa ylimpänä paimenena huh-
Pe 29.3. klo 11 Pitkäperjantain jumalanpalvelus.
Yläranta-Suha, Hämäläinen, Käpylän kirkkokuoro.
La 30.3. klo 23 Pääsiäisyön messu. Albekoglu, Toiviainen,
Hämäläinen.
Oman seurakunnan kappalainen
Ulla Kosonen valittiin OulunkyläKäpylän uudeksi kirkkoherraksi.
Käpylä-lehti bongasi hänet Taivaskalliolla laskiaisrokan syönnissä.
Su 31.3. klo 11 Pääsiäispäivän messu. Yläranta-Suha,
Hämäläinen, Käpylän kirkkokuoro. Kirkkokahvit.
Ma 1.4. klo 11 2. pääsiäispäivän jumalanpalvelus.
Väyrynen-Si, Leskinen.
Ke 3.4. klo 12 Keskipäivän ehtoollinen. Toiviainen,
Leskinen. Kahvi.
tikuun lopussa. Piispa Irja Askola
asettaa kirkkoherran virkaan Oulunkylän kirkossa messussa sunnuntaina 21.4.
Helsingin ainut
naiskirkkoherra
Aänestysinto kirkkoherranvaaleissa jäi matalaksi. Vaalissa äänesti
751 seurakuntalaista. Äänestysprosentti oli 4,5.
Äänet jakautuivat ehdokkaiden
kesken seuraavasti: Ulla Kosonen
418 ääntä, Markku Päiviö 282 ääntä ja Ann-Maarit Joenperä 51 ääntä.
Käpylässä äänestäjiä oli alle sata,
Oulunkylässä äänioikeutta käytettiin
vilkkaammin. Ennakkoääniä annettiin neljässä paikassa. Koko äänestysalue oli yhtä samaa vaalipiiriä, joten emme tiedä mikä oli kunkin ehdokkaan saama äänimäärä kussakin
paikassa erikseen.
Helsingissä ei ole vähään aikaan
ollut yhtään naiskirkkoherraa vakinaisessa virassa, sen jälkeen kun Hakavuoren seurakunnan kirkkoherrana toiminut Eija Köntti jäi joitakin
vuosia sitten eläkkeelle.
Su 7.4. klo 11 Messu ja 80-, 85 jne. -vuotiaiden juhla.
Väyrynen-Si, Savik, Hapuli, Remes, Leskinen.
Koskelan kirkko, Käpyläntie 11
Su 31.3. klo 13.30 Pääsiäispäivän messu. Savik, Hämäläinen.
Tilaisuuksia Käpylän kirkossa
Keskiviikkoisin klo 13 Päiväpiiri ja klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.
Pe 15.3. klo 19 Maria-lauluja, Lauluyhtye Ansa. Vapaa pääsy,
ohjelma 5 ?.
Ti 26.3. ja to 28.3. klo 11 Pöytänukkevaellus pääsiäisen tapahtumiin perhekerhoille. Albekoglu, Reinekoski, Takkinen.
Ke 27.3. klo 18 ja 18.30 Yleisölle pöytänukkevaellukset pääsiäisen tapahtumiin.
Pe 29.3. klo 19 Pergolesi: Stabat Mater. Amici Musici ?jousikvintetti, Heli Närhi, sopraano, Minna-Sisko Mutanen, altto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ? Amici Musicin hyväksi.
Su 7.4. klo 18 Iltamusiikki. Urkukoraali - laulettu koraali. Henri Hersta, urut, Hannu Leskinen, laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 5
? Cantor-seuran hyväksi.
Muuta
To 7.3. klo 10.30 ?Ystävyydestä? - nukketeatteriesitys lapsille
ja perheille Maunulan kirkolla. Albekoglu, Takkinen ja PesonenKareinen. Vapaa pääsy.
Ti 12.3. ja 2.4. klo 15 Hartaus Käpylän kutomakerhossa, Kunnalliskodintie 6 C-talo, N-rap.
La 23.3. klo 11-15 Kevätmyyjäiset Oulunkylän kutomakerhossa, Teinintie 8.
Ke 3.4. klo 18 Naisten kirjallisuuspiiri, Kalervonkatu 8 A. Aihe
Jan Guillou, Sillanrakentajat.
Päivä- ja iltapäiväkerhojen hakuaika
Koululaisten iltapäiväkerhot toimivat Oulunkylän kirkolla ja Veräjälaakson koululla, Otto Brandtin tie 13, ark. klo 12-17.
Hakuaika syksyn ryhmiin päättyy 19.4. Hakulomakkeita saa kerhoista ja netistä, www.edu.hel/fi/iltapaivatoiminta. Palautus siihen kerhoon johon hakee.
Lasten päiväkerhojen syksyn ryhmiin on hakuaika 2-30.4.
Hakulomakkeita saa kerhoista ja seurakunnan Toiminta - Lapset
ja perheet -nettisivulta. Lomakkeen voi täyttää ja lähettää netissä tai palauttaa kerhoon. Kerhoaika klo 9-12. Oulunkylän kirkon
kerho ma,ti,to (4-5 v) ja to,pe (3 v). Kalervonkatu 8 A:n kerho
ma,ti,pe (3-5 v) ja pe (4-5 v). Tiedustelut: lapsityönohjaaja Kirsi
Satosalmi p. 050 380 4114.
_______________________________________
OULUNKYLÄN SEURAKUNTA
www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla, www.verkkokirkko.fi.
Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, 09 2340 5300 tai oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14, ke klo 13-16.
Päivystävä pappi 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 2340
5318, talousasiat ti 9-11 p. 2340 5383. Diakoniapäivystys Käpylän kirkolla pe klo 9-11, p. 2340 4218, huom. suljettu 29.3. ja 5.4.
?Elämä on enemmän kuin pelkkää biologiaa!?
Reijo Kataja jäi eläkkeelle
- Eläkkeellä olo on
niin ihanaa, että
tämän on pakko olla
syntiä! Reijo Kataja
huokaisee silmät
naurusta sikkurassa.
KÄPYLÄN-OULUNKYLÄN kirkkoherra jäi eläkkeelle maaliskuun alussa kymmenen vuoden jälkeen.
- Eläkeikä tuli täyteen, enkä tajunnut jäädä viettämään laiskanpäiviä. Lapset rupesivat muistuttamaan
asiasta, ennen kuin ymmärsin luopua
työstä, hän kertoo.
Nyt hän on tyytyväinen isoisä, jolla on aikaa tutustua viiteen lapsenlapseensa, joista nuorimmaista hän
ei ole vielä edes tavannut. Vauva on
syntynyt Berliinissä ja isovanhemmat pääsevät näkemään hänet lähipäivinä. Eläkepäivien harrastuksesta käy pyöräilylenkki Tuusulanjärven ympäri.
- Meillä ei ole edes koiraa enää,
ja asumme kerrostalossa, joten olemme vapaita arkihuolista, toteaa Reijo Kataja.
Käpylän kodikas yhteisö
Reijo Kataja valittiin Käpylän kirkkoherraksi kymmenen vuotta sitten.
Tuomiokapitulin asettamien kolmen
ehdokkaan lisäksi vaalissa olivat mukana Käpylän kaksi pastoria. Ääntenlaskenta oli sen vuoksi monimutkaista ja se kesti ja kesti. Katajat olivat ehtineet jo luopua Käpylä-unelmastaan ja miettiä elämänsä Mikkelissä uudestaan, ennen kuin puhelu
tuli ja kirkkoherra Seppo Saaristo
- Reijo Katajan koulutoveri Helsingin toisesta lyseosta - soitti ja onnitteli valinnasta.
- Oikeastaan on Sepon syytä, että
hain Käpylään. Hakeuduin aina kokouksissa Sepon seuraan, koska hän
oli hauska seuramies ja jo lapsuudesta tuttu, vaikka olikin vanhempi. Hän
kehua retosteli estottomasti Käpylää
ja selitti jokaiselle, miten meillä Käpylässä mistäkin ajatellaan. Sain sen
kuvan, että Käpylä on kodikas, pieni ja lämmin yhteisö, jonne halusin.
Reijo Kataja, syntyjään helsinkiläinen, halusi pääkaupunkiin. Mutta
koska Käpylän pappilasta oli tehty
virasto, hän joutui asumaan Hyrylään. Nyt hän on tyytyväinen, eikä
enää haluaisi suin surminkaan pois
Tuusulasta.
Yhdistyvät seurakunnat
kohtalona
- Olin ollut Mikkelissä kappalaisena
ja kirkkoherrana 23 vuotta ja joutunut vetämään seurakuntayhtymän perustamisen. Seurakuntia ei siellä yhdistetty, vaikka yritys oli kova. Olin
siihen aika väsynyt, ja siksikin hain
Käpylään, hän kertoo.
Käpylän pieni ja intiimi työyhteisö oli juuri sitä, mitä Reijo Kataja oli
odottanutkin.
Mutta parin vuoden kuluttua hän
olikin taas seurakuntien yhdistymisen edessä. Käpylää yritettiin ensin
naittaa muille, kunnes Oulunkylä sen
vähän vastentahtoisesti huoli.
- Käpylän työyhteisö oli viidentoista hengen vahvuinen, Oulunkylässä odotti paljon isompi työmaa.
Seurakuntaneuvoston kokoukset olivat vähän ärhäkämpiä ja äänestyksiä
oli enemmän. Kesti jonkin aikaa, ennen kuin kaikki tottuivat toisiinsa.
Alun perin tarkoitus oli, että kaikki työskentelisivät kaikkialla, mutta
vähitellen huomattiin, että yksi ja toinen jäi entisille sijoilleen. Esimerkiksi urkuja ei lähdetty siirtämään kirkosta toiseen aina tarpeen mukaan,
vaan kanttorit pysyivät nuotteineen
rakkaiden soittimiensa luona.
- Jumalanpalvelusyleisökin esitti
toiveita samoista papeista. He eivät
arvostaneet sananviljelijää hyvyyden perusteella vaan tuttuuden, toteaa Reijo Kataja.
- En hakenut yhdistyneen Oulunkylän seurakunnan kirkkoherraksi,
mutta kun paikallisneuvottelijat siihen pyysivät, en kehdannut kieltäytyä, hän muistelee. - Olen turhamai-
Kirkkoherra Reijo Kataja jäi eläkkeelle.
Läksiäissaarnansa hän piti Käpylän kirkossa 3.3.
nen ihminen ja uskoin, että he minut haluavat!
- Olen kiitollinen monille hyville työtovereille ja luottamusmiehille, jotka auttoivat minua. Voin mainita esimerkiksi Kyllikki Virran, Anne Lindellin, Seikko Eskolan, Pertti Sundbergin?
Hän haluaa myös kiittää Lea-rouvaansa, joka on tehnyt niin paljon
niin monen asian eteen.
- Hän on aina ollut paljon ahkerampi kuin minä.
- Uskon, että Ulla Kososesta Oulunkylä saa parhaan mahdollisen
kirkkoherran ja toivon hänelle kaikkea hyvää työssään. Hän sai onneksi selvän äänienemmistön, joka helpottaa virassa aloittamista, Reijo Kataja sanoo.
Toivon uskonto
Vaikka kirkkoherran työ oli haastavaa ja mielenkiintoista, lopulta Reijo
Kataja tiedosti väsymyksen.
- Olen luonteeltani aika vanhoillinen, en ole uudistaja. Minulle mer-
kitsee paljon se, että kristinusko on
luonteeltaan historiallinen uskonto.
Se on vaikuttanut syvästi länsimaiseen elämään. Se antaa etiikan, moraalin ja historian. Kirkko on historiallinen instituutio, se ei ole menneisyyden museo.
- Vaikka olen kirkkokriittinenkin,
arvostan sitä mitä kirkko on tehnyt
sairaiden ja vammaisten hyväksi.
Kouluasia on aina ollut kirkon tehtävä. On hyvä, että yhteiskunta on
ottanut monia tehtäviä hoitaakseen.
- Kirkosta eroamisen eräs syy on
se, että vihainen pappi saarnaa vihaisella äänellä vihaisesta Jumalasta!
Reijo Kataja siteeraa kiinalais-yhdysvaltalaista kirjailija Lin Jutangia.
- Tällaista olen yrittänyt välttää
omassa paimenentyössäni. Papin
tärkein tehtävä on jakaa toivoa ja
antaa sisältöä tähän elämään. Elämä on sittenkin enemmän kuin pelkkää biologiaa!
Teksti ja kuva
EIJA TUOMELA-LEHTI
Käpylä-Lehti
6.3.2013
Kauneus- ja
terveyspalveluja
PARTURI-KAMPAAMO
Hilman
HIUSMALLI
Takaikkuna
Tervetuloa!
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Hannele Lindholm
11
Puh. 09-757 0088, 040-840 9959
Maalta pois
Käpyläntie 12
Puh. 710 533
Kirstinkatu 13
KUTEN SUURIN OSA helsinkiläisistä minäkin olen maalta ko-
KOKO PERHEEN
Parturi ? Kampaamo
KAMPAAMO
Koskelantie 54
p.757 1353
OLYMPIA
sulj.
9-17
9-13
? Kampaamo - Parturi
? Kauneushoitola
Maarit, Mervi & Paulina
Intiankatu 25, Kumpula ? Puh. 050-555 7381
SKY Kosmetologi
Johanna Lappi
TERVETULOA!
Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920
a
n
e
e
l
r
a
Tiistaisin
M
ma
ti-pe
la
eläkeläisalennus
HAMMASLÄÄKÄRI
ON LÄHELLÄ
? Parturi-Kampaamo ? kauneushoitola
? jalkahoitoja ? naisille ja miehille
Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238
www.kauneushoitolamarleena.fi
Hammaslääkärit:
? Risto Närvänen
? Elina Saaristo
KÄPYLÄN FYSIKAALINEN
HOITOLAITOS
? Mikko Laukkanen
? Niina Raij
? Tapani Waltimo
Erikoishammaslääkärit:
? Pekka Laine, suukirurgia
? Anneli Lehto, iensairaudet
? Antti Waltimo, protetiikka ja purennan kuntoutus
? Fysikaaliset hoidot ? Hieronta
? Veteraanikuntoutus
? Akupunktio ? Kinesioteippaus
JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI
PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00
? Terhi Mäkelä, suuhygienisti
? Annina Niklander, suuhygienisti
Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja
valkaisuhoidot
Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy
Kaikki hammas- ja
hygienistipalvelut.
Särkyaikoja päivittäin!
Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011
Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14
toisin, böndeltä. 1960-luvulla minun oli vaikea lähestyä opiskelutovereita. Edesmennyt ystäväni Esa Adrian piti kolmoskehää
susirajana, joka taakse hän ei astuisi. Pentti Saarikosken mukaan Toijalan takana ei ole mitään. Helsinkiläisten puhetapa ja
käytös oli erilaista, itsevarmempaa. Monet olivat paljon tietäväisempiä, puhuivat useita kieliä, varsinkin ruotsia. Rahaakin tuntui
olevan, ainakin enemmän kuin meillä. Sellaista eroa en ollut havainnut Lapualla, jossa kävin kouluni. Kaikki lapset olivat 50-luvulla ainakin ulkonaisesti samalla tavalla rahattomia ja köyhiä.
Vanhempani ja kuusi sisarustani asuivat silloin vielä Vaalassa, Oulujärven länsipäässä. Kävin siellä viimeksi parikymmentä vuotta sitten. Silloin uutta oli venesatama. Jylhämän ja Nuojuan voimalaitoksia rakennettaessa kasvanut vilkas taajama oli
pysähtynyt, osittain purettu. Siellä vallitsi hautausmaan tunnelma. Puistattaa vieläkin.
Lapuan keskusta on kasvanut ja siirtynyt parisataa metriä länteen, niin että isovanhempien talo on aivan keskustassa. Markku-veljeni osti sen perikunnalta. Hän ei käy siellä paljon talvella,
kun kaupungissa ei ole oikein mitään. Kauppakadun laatikkotaloissa on liikkeitä, pari ravintolaa ja muutaman huoneen hotelli.
Poliisiasema. Urheilurakenteita on paljon lisää.
Isäni kotikylässä Lappajärven Karvalassa on hiljaista. Isoisäni yli 100 vuotta sitten perustama kylän ainoa kauppa suljettiin
pari vuotta sitten, huoltoasema samoin. Pankin konttori on auki
parina päivänä viikossa, samassa rakennuksessa on parturi. Siinäpä puolensadan talon kylän palvelut. Lähin kauppa on kirkolla 12 km päässä. Oma auto pitää olla. Lappajärvi avautuu entisenlaisena, upeana. Jos se alkaisi puhdistua, sillä olisi vetovoimaa. Nytkin kaikki rantatontit on rakennettu. Pidämme sisarusten kanssa yllä kotitaloamme, mutta kenellekään meistä Vaala,
Lapua tai Lappajärvi ei voisi tarjota toimeentuloa. Hyvä koulutuskaan ei auta, minkä tyttäremme on saanut kokea Kuhmoisissa. Kaikki sisarukseni ja heidän lapsensa asuvat kaupungeissa.
Maaseutu tyhjenee vääjäämättä. Varakkaimmat ostavat jo talviasuntoja kaupungeista ollakseen lähellä lapsia, lastenlapsia ja
kulttuuripalveluja. Vain lomavieraat tulevat, jos on edellytyksiä
heidän viihtymiselleen.
Maaseudun väki puolustautuu tyhjenemistä vastaan. Uusia yrittämisen tapoja, tuotteita ja palveluja kehitetään. Etätyömahdollisuuksia etsitään. Sitä olisikin tuettava ja purettava byrokratiaviidakkoa, joka hankaloittaa pienyritysten aloittamista ja seilaamista palkkatyön, työttömyyden ja yrittäjyyden välillä. Kaikki argumentit ovat
sallittuja ja käytössä kun yhteiskunnalta vaaditaan tukea ihmisten ponnistelulle tulevaisuutensa ja kotiseutunsa puolesta. Se meidän pitää ymmärtää ja hyväksyä.
PEKKA PELTOLA
HAMMASLÄÄKÄRIT
Sanni Aho, Katariina Savijoki
Katja Kurhela
ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI
Pirkko Aho (iensairaudet)
Parturi-Kampaamo
Työhuone/
toimisto
vuokrattavana
Koskelantiellä
puh. 050-5636435
SUUHYGIENISTI
Maria Jaakkola
Varaa aikasi.
Olet osaavissa käsissä.
Tervetuloa!
www.tyylilyylit.net
Mäkitorpantie 23
puh. 752 4939
040-593 5171
Siltavoudintie 7
www.oulunkylankauneushoitola.fi
Käpyläntie1, p.720 6800
www.koskelanhammas.fi
Päätoimittaja:
Eija Tuomela-Lehti
Tursontie 1 M
00610 Helsinki
toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi
Puh. 040-747 0809
Sampsantie 50
www.revipo.fi
040-593 7243
Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962
Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla
62
Käpylä-Seura r.y.
Virva Pohjanen
Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus
Käpylä-Seura r.y.
Julkaisija:
RESTAUROINTI
Kustantaja:
Eepinen Oy
Klaneettitie 11
00420 Helsinki
kapylalehti@eepinen.fi
Puh. 09-53081990
Markkinointi:
Seija Kuoksa / Eepinen Oy
Puh. 09-5308 1990,
010 320 6663
Painosmäärä:
18 000 kpl
Jauri Varvikko, Eepinen Oy
Painopaikka:
Allatum Oy, Pori 2013
Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan,
Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan,
Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä
jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot.
Jakeluyhtiö:
Sivunvalmistus ja taitto:
SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy
Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444
TANGOILTA I ke 13.3.2013
TANGOILTA II to 21.3.2013
klo 19.00
Seniorihoivaa sinun ehdoillasi.
Kaipaatko seuraa tai apua kotiaskareissa? Haluaisitko
saattajan mukaan vaikkapa kaupunkikävelylle tai lääkärissä käyntiin? Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi
palvelusuunnitelman tarpeittesi mukaan.
Koskelan kirkossa (Käpyläntie 11)
Kevään esiintyjiä
Diana Care tarjoaa ammattimaista
seniorihoivaa pääkaupunkiseudulla.
Lisätietoja saat soittamalla
numeroon 040 581 2124 tai
kotisivuiltamme osoitteesta
www.dianacare.?
Tangoja Suomesta ja maailmalta;
pianisteja, harmonikan soittajia,
laulusolisteja!
Vapaa pääsy, tervetuloa!
9.3.
16.3.
23.3.
30.3.
Alexi Tuomarila Quartet
Hapuoja & Sarmanto Duo
Riitta Paakki Quartet
Suljettu-Pääsiäislauantai
Keikan jälkeen
lavan valtaa illan DJ
Ravintola Nyyrikki | Vapaa Pääsy | www.nyyrikki.fi
TOIMIPISTE KÄPYLÄN
KARJALATALOSSA!
Kirjanpito ? Palkanlaskenta
? Tilinpäätökset ? Kausiveroilmoitukset ? Veroilmoitukset ja
muut veroasiat ? Tilintarkastuksen
valmistelu ? Yrityksen perustaminen
? Pöytäkirjat, rekisteröinnit, yms.
Käpylänkuja 1 ? 00610 HKI
? puh. 050 4394 835
? www.accumi.fi
i
s
s
n
u
r
b
i
a 4.00
auant
11.00-1
L
kello
Nyt myös
Park Hotel Käpylässä
brunssi koko perheelle.
Lämpimästi tervetuloa!
Tilaa lounaslista sähköpostiisi osoitteesta
P\\QWLSDOYHOX#SDUN À
Palvelemme
lem
ma?to klo
klo
lo 11?23,
11?
1?23
23 pe?la
pe?la
l klo
kl
lo 11?24.
11?24
11
Lounas arkisin klo 11?14.30. Tervetuloa!
Pohjolankatu 38 s Puh. (09) 799 755
ZZZ SDUN À
Oulunkylä, kt
59,5 m²
2h,k,lasitettu parveke. Ihanan
valoisa, läpitalon viehättävä
kaksio 3/3 krs. Velaton lähtöhinta
149.000 ?.
Välimetsäntie 9
136101
Oulunkylä, kt
70 m²
3h,k,p. Viihtyisä kolmio Käpylän aseman tuntumassa. Koulut ja tarhat lähellä. Myyntihinta 195.500 ?.
134920
Vanhankaupunginkoski, kt 49,5 m²
2h,k,s,las p. Uudenkarhea hyväkuntoinen kaksio v. 2005 rakennetussa hissitalossa. Oma tontti. Velaton lähtöhinta 219.000 ?.
Jokisuuntie 11
133758
Veräjämäki, rt
230 m2
5h,k,s aput. Tässä kodissa on mainiot tilaratkaisut. Olohuoneesta avautuu
upea luontomaisema. Mh. 546.397,99
?. Vh. 548.000 ?.
Lohenpyrstö 1.
298252
Käpylä, pt
50 m²/85 m²
2h,k,s,aput. Ihastuttava 40-vuotta rakkaudella hoidettu puutalo
Käpylän sydämessä. Velaton lähtöhinta 349.000 ?.
Marjatantie 9
280945
Oulunkylä, pt
155/177 m²
6h, k, s, aput. Tyylikäs, erittäin hyväkuntoinen, tilava koti. Rauh. sijainti, rv-01. Esittely sop.mukaan. Mh.
649.000?.
Mikkolantie 17.
299965
Värikuja 6
LEVON LÄHTEILLÄ
Virkistävän musiikin ilta
perjantaina 5.4. klo 18
Hanna Ekola ja Virpi Lahti
Vapaa pääsy
NEVER HIDE
Kiinteistömaailma Oulunkylän Asunnot Oy LKV
Esittelys
Esittely
ssä Ray
Ray-Ban -mallist
-malliston
uutuusaurinkolasit
uutuusaurink
olasit ja silmälasikeh
silmälasikehykset
ykset
15.3. perjantaina klo 1212-17
17
Esittelypäivän
Esittelypäiv
än erikois
erikoistarjouksena
tarjouksena silmälasien os
ostajalle
tajalle
toinen lins
linssi
si 10 eurolla
eurolla ostaes
ostaessasi
sasi keh
kehykset
ykset ja linssit
linssit
Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki | P. 010 622 3930
Markku
Kilpeläinen:
yrittäjä, LKV
040 715 7150
?Välittäjiemme antamat hinta-arviot ovat toteutuneet tilastojemme mukaan
98 % varmuudella. Maksuttomalla Kotikäynnillä kerromme mitä asunnostasi
saa ja kuinka kodinvaihto sujuu jouhevasti. Kutsu meidät kylään.?
Ray-Ban -aurinkolasien
Ray
-aurinkolasien ostajalle
ostajalle 25 ? alennus,
ei muita alennuksia
Kah
ahvitarjoilu
vitarjoilu
Kk Arabia,
Arabia, Hämeentie 109,
109, 1. krs
puh. (09) 27
2780 0160
0160
ma-pe 10-18
10-18 la 1010-15
15
ARABIANRANNAN SILMÄSET
Eija
Laakso
myyntineuvott.
040 414 4936
Petri
Heikkilä
LKV, rak.ins.
0400 612 320
Leena
Kantele
KIAT
050 386 0669
Marja-Kaarina
Koivistoinen
myyntineuvott.
050 366 9131
Osku
Simberg
myyntineuvott.
050 366 9130
Ari-Pekka
Virtanen
LKV, KED
0400 306 494
Pekka
Malinen
myyntineuvott.
050 386 6656
Välityspalkkio esim. VERKKO 900 ? + 3,8 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 ? (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme!