Helsingin vanhin kaupunginosalehti
NRO 7
23.9.2009
58. vuosikerta
julkaisija Käpylä-Seura ry.
painos 18 000
Vatsatanssija käpyläläisessä puutarhassa
Mistä syntyy terve talo? · Adoptoi itsellesi kirja · Kotikaupunkipolku valmis
Kaikki kihla- ja vihkisormukset kaksi yhden hinnalla.
Tervetuloa herkulliselle kotiruokalounaalle
Puutarhamyymälä
Ravintola Karjalantupaan Mape klo 1114
Buffetlounas 9,50 Keittolounas 7,90
Karjalatalo Käpylänkuja 1 p. (09) 757 0077
Tarjoamme edullisemman ilmaiseksi.
Tarjous voimassa 30.9.2009 asti
Sofianlehto
Nyk syksyn Erikat, Callunat ja kukkasipulit
ark. 9-18, la 9-18, su 10-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com
Liikekeskus Ogeli · Kylänvanhimmantie 29 · 00640 Hki Puh. 09 728 4266, Fax 09 351 2901 E-mail korupaja@korupaja.fi, www.korupaja.fi
HELSINGIN VANHIN
KAUPUNGINOSALEHTI
JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON
58. VUOSIKERTA
2
Pääkirjoitus
23.9.2009
Huomioita
Bussilla 56 maailmalle
kehuihin. Nopea on. Lisäksi tarjolla on pienimuotoinen turistikierros. Ensin Kannelmäkeen päin. Bussilla pääsee nyt ihan Keskuspuiston laitaan, jos mielii sinne syksyn tuoksuja haistelemaan. Sitten Helsingistä Tampereelle kulkevan moottoritien ylitys ja Haagan ammattikoulu. Sen jälkeen vihreä ja siisti Haaga, Kannelmäen Prisma ja Kannelmäen asema kulttuurikeskus Kanneltaloineen. Ja asemaltahan päässe junalla uusiin kaupunginosiin ja Vantaalle. Toiseen suuntaan mentäessä matkan varrelle osuu Kumpulan kampus, Arabian kauppakeskus ja Kierrätyskeskus. Kalasataman metroaseman takana avautuu meri laivoineen. Hieno näköala. Matkailu avartaa. Kannelmäen betonivoittoinen asemanseutu on nähtävyys sinänsä. Ihmisiä on paljon ja tarjonta on kirjavaa. Kanneltalon lisäksi on pari kauppaa, iso kirpputori, kioski, muutama baari, torikoju ja aika paljon roskia! Betonista ollaan monta mieltä. Hmm... jotkut pitävät sitä kauniinakin. Paitsi kotiseutumatkalaisia bussi 56 palvelee ilmiselvästi opiskelijoita. Etappeina ovat lähinnä oma am-
Varjeltu "kukka"laatikko
Miksihän Kullervonkatu 32 pihalla on vuodesta toiseen väliaikaiset (tai ainakin väliaikaisen näköiset) puuaidat suojaamassa nurmikkoa ja pensaita? Jokohan olisi aika uusia aidat, jos niitä ylipäätään edelleen tarvitaan? Ei kai tuota horsmaa kasvavaa kukkalaatikkoa tarvitse aidoilla varjella.
K
äpylä on nyt yhdistetty kahteen Koohon bussilla numero 56. Toisessa päässä on Kalasatama ja toisessa Kannelmäki. Bussi kulkee Kalasatamasta Sörnäisten rantatietä Intiankadulle ja Panuntietä Metsäläntielle ja edelleen Haagan kautta Kannelmäkeen. Ja samaa tietä takaisinpäin. Teini-ikäinen tyttäreni matkusti heti 56:lla Kalasataman metroasemalle, josta jatkoi Itäkeskukseen. Kehui nopeaksi. Minäkin päätin kokeilla ja yhdyn
mattikoulumme, Haagan ammattikoulu ja Kumpulan kampus. Kalasatamaan ajellessani bussi oli täpötäynnä, mutta Sörnäisten rantatielle käännyttäessä matkustajia oli lisäk-
seni vain yksi. Päätepysäkillä vuoroa oli taas odottamassa iso joukko matkustajia. Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi
Käpylä-Seura toimii
kaupunginosat.net/kapyla
Niittämätön kuusenalunen
Miksihän tänä kesänä ei Panuntien varrella olevaa pikkuista niittyä ole lainkaan niitetty? Aiemmin iso kuusi on kohonnut majesteetillisesti tien varrella ja lyhyenä pidetty aluskasvillisuus on korostanut puun komeutta. Pieniäkin niitty- ja ketolaikkuja pitäisi varjella, sillä ne ovat kaikkialta katoamassa.
"Että minäkö internetiin?"
V
eljeni keskimmäinen oli ollut tapansa mukaan käymässä äitini luona. Pojalla oli ollut mukanaan kannettava tietokoneensa. Oli näytellyt mummolleen mitä kaikkea lootan avulla voi tehdä. Opastetun kiertokäynnin jälkeen oli äitini tokaissut: "En olis kuuna päivänä osannu aatella, että minä internetissä kävisin." Tuo internetissä käynti ei ole ikäriippuvainen asia. Ikä ei tule muualla esteeksi kuin ehkä omassa mielessä. Maailmanlaajuisen tietoverkon käyttö on mahdollista ilman yhden yhtäkään investointia näyttöön, näppäimistöön, keskusyksikköön, modeemiin tai (iik iik) hiireen mitä näitä nyt onkaan. Kirjastokortti varmaan lähes kaikilla käpyläläisillä on, koska kirjastomme on kovassa käytössä eivätkä lainausluvut onneksi ole laskusuuntaisia. Kirjastossa on verkkoon kytkettyjä koneita käytössämme aina kun "lainasto"on auki (käytän vanhaa sanaa, jonka opin jo kansakoulussa: lainakirjasto, lainasto). Kirjastossa on kaksi työasemaa tunnin käyttöä varten (ajanvaraus internetissä tai 3108506), neljä asemaa 15 minuutin käyttöä varten, kaksi tiedonhakua varten. Tiskil-
tä käyttöohjeitakin on saatavissa. Kun koneen ääreen pääsee, näytöltä pitäisi valita selainohjelman kuvake, yleensä Internet Explorer tai Mozilla Firefox. Kun jompikumpi on avattu, hakukenttään voisi kirjoittaa vaikkapa http://kaupunginosat.net/kapyla/, niin pääsee Helkan (Helsingin kaupunginosayhdistykset ry) ylläpitämälle Käpylän sivulle ja puolestaan sen kautta muidenkin kaupunginosayhdistysten sekä tuon pääyhdistyksen kotisivuille.
Tutustu kotisivuihimme
Käpylän kotisivulta voi lukea ykkösratikan aikataulua, tutustua seutuun Tintti Karppisen Käpylä-pelin avulla ja loikata lukemaa Helkan, kaupungin tai Helsingin Sanomien viimeisimpiä uutisia. Lisäksi sivuilla on Seuran säännöt ja yhteystiedot, hyväksyttyjä suunnitelmia, toimintakertomuksia, pöytäkirjalyhennelmiä, historiaa ja linkkien alla uutisia ja tapahtumia naapuriseurojemme alueella. Muutama osio on ruotsinnettu ja pieni esittely on englanniksikin. 12.6.2009 avattuun Eteläiseen kotikaupunkipolkuun voi tutustua kartan, kuvien ja erilaisten tekstien
avulla jo ennen kävelylle lähtöä. Sivulla on Ostetaan/Myydään/ Vuokrataan/Vaihdetaan/Annetaanpalsta, jossa tällä hetkellä näyttäisi olevan eniten asuntojen myynti- ja vuorata halutaan -ilmoituksia. Yleiseen keskusteluunkin on mahdollisuus; tähän asti aiheemme ovat olleet aika Käpyläkeskeisiä. Uuden mielipiteenvaihdon aloittaminen tai keskusteluun vastaaminen on helppoa ja nopeaa: voi kirjoittaa oman tai keksityn nimimerkin alla tekstiä, korjailla kaikessa rauhassa. Ennen kuin tieto tallentuu kaikkien nähtäville, pitää vielä tehdä pari liikettä: roskapostien estämiseksi järjestelmä pyytää toistamaan antamansa hiukan epäselvät ja erilaiset merkit ja sitten painetaan hiirellä LÄHETÄ-kuvaketta. Sama roskapostien estomenetelmä on käytössä useassa muussa sivustomme osiossa: seuran jäseneksi hakemisessa, artikkelin luomisessa, palautteen lähettämisessä. Ajoittain sivulla on äänestyksiä, joihin mielipide tallentuu näpäyttämällä hiirellä sopivaa vaihtoehtoa. Lopuksi järjestelmä näyttää äänestyksen senhetkisen kokonaistilanteen. Mitähän hyötyä tuosta kaikesta on, kun meillä kerran on hyvä leh-
ti ja tietoa muutenkin tulee kaikista tuuteista? No, keskustelut? Äänestykset? Nopeus: kaikkien tapahtumien etukäteismainokset eivät ehdi lehteen, tai tulee viime käden muutoksia. Säästyy mustetta ja paperia, kun lehti on luettavissa tosin pienellä viiveellä sähköisessä muodossa. Ilmainen Osto/myyntipalsta, jonka tuotteissa on sisäänrakennettuna paikallisuus, "kaik yhes koos"? Käpylässä. Sirkka Liisa Virtanen Käpylä-Seuran sihteeri
Räikeät mainostaulut
Liity KäpyläSeuran jäseneksi
Seuran keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu 10 maksetaan tilille Nordea 12393056080.
Ykkösen reitillä Pohjolankadulta Mäkelänkadulle käännyttäessä näkymän peittävät mainostaulut jakavat mielipiteitä. Monien mielestä ne rumentavat reittiä, joku ei kiinnitä niihin lainkaan huomiota. Käpylä-Seuran nettisivuilla voi ilmaista mielipiteensä aiheesta. Käpyläläisiltä ei ole kysytty lupaa mainostauluihin, joten otetaan nyt kantaa: kaupunginosat.net/kapyla/
Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy lokakuun 21. päivä. Aineisto toimitukseen 9. lokakuuta mennessä.
3
Ilmestynyt vuodesta 1951
Koirat saivat oman 23.9.2009 tavaratalon
Kunnostettuja puistoja
Fast Dogista saa koirille kaikkea, mitä ikinä keksitkin kysyä.
K
Väinölänpuisto
Väinölänpuisto lähellä Käpylän kirkkoa on kunnostettu 1940-luvun hengessä. Aikakauden pensaslajeja puistossa ovat muun muassa neitoangervo, norjanangervo, taikinamarja, isotuomipihlaja, mongolianvaahtera, punalehtiruusu ja villaheisi. Kukkivaa lajistoa puistossa on vähän, sen sijaan puustoa kuten kookkaita mäntyjä ja kuusia on runsaasti. Viereinen Pellervonpuisto Karjalataloa vastapäätä on seuraavana kunnostusvuorossa.
ullervonkatu 20: ssä, Alkolta vapautuneissa tiloissa, on avattu koiratarvikeliike. Sijainti on mitä sopivin Taivaskalliolla päivittäin ulkoileville isoille ja pienille koirille. Fast Dogin omistaa Melina Forssell, jolla on itsellään vinttikoiria. Nehän ovat nopeajalkaisia, ja siitä liikkeen nimi Fast Dog tuleekin. Kuljemme myymälän myötäpäivään ja Forssell esittelee: pakasteruokia, tölkkiruokia ja kuivamuonaa, koirien terveydenhoitovälineitä kuten punkkipantoja, kampoja ja sukia, kantolaukkuja, juoksunaruja, pantoja, petejä, shampoita... Yhdeltä hyllyltä löytyy koirien tossuja. Niitä tarvitaan ainakin silloin kun tassussa on haava, mutta monet haluavat suojata lemmikkinsä tassut myös tiesuolalta. Lisää koitien suojavaatteita on piakkoin tulossa. Ruokakuppeja ja leluja on montaa sorttia. Esillä on myös retkijakkaroita, sateensuojia ja isoja telttoja. Äkkiseltään ei ymmärrä, mitä tekemistä niillä on koirien kanssa, mutta Forssell selittää: Kun koiraa ulkoiluttaa sateella, on näppärää, että sateensuojassa on ikkuna, josta seurata koiran puuhia. Teltta ja retkijakkara ovat näyttelyitä varten.
Jos vettä tulla lotoottaa, voi näyttelyä seurata teltasta retkijakkaralla istuen. Siinä kierrellessä paljastuu, että Marianna Alanen, taiteilijanimeltään Kana, on myös koiraihmisiä. Hän on muun muassa suunnitellut koiratarvikkeen logon sekä hauskoja kaulapantoja (Valmistetaan rakkaudella Kanan ompelimossa). Kanan tuotteita saa ostaa netistä, mutta Fast Dogissa on myös pie-
ni myyntipiste. Lokakuun 10. Kana onkin myymälässä tuotteitansa esittelemässä. Forssell sai ensimmäisen koiransa 1991 ja on harrastanut vinttikoiria siitä lähtien. Usein hänellä on koira myös myymälässä, jota koi-
rien isot valokuvat koristavat. Äskettäin yksi hänen koiristaan jäi auton alle ja kuoli. Mutta kotona on vielä kaksi koiraa Looby ja Vares, Forssell sanoo. Lisäksi olemme tilanneet jo uuden koiran, joka saadaan kotiin lähiviikkoina. Koirissa Forssellia viehättää se, että koiralla on aina aikaa, koira ei arvostele ei soimaa van ottaa sinut aina iloisesti vastaan. - Koira on ehdottomasti ihmisen paras kaveri, hän sanoo. Melina Forssellin päätyö on seinän takana Sähkösuunnittelu Forssellilla ja Fast Dog on toistaiseksi lähinnä harrastus. Siksi aukioloajat ovat melko lyhyet. - Jos kauppa tästä vilkastuu, niin varmasti aukioloaikojakin pidennetään, Forsell lupaa. Alice Karlsson
Koiratarvike Fast Dog 0500 736652 Kullervonkatu 20, Helsinki melina.forssell@kolumbus.fi , www.vipstore.fi
Melina Forssell perusti liikkeen koirille ja koiranmielisille.
Pieni ompelimo Koskelantiellä
Reijo Niiranen ja Rekku koirapuistossa.
Koirapuisto
Koirapuisto sai uuden aidan ja portit. Pienten ja isojen koirien aitaukset ovat edelleen erillisiä ja niillä on yksi yhteinen aita. Sen raoista koirat pääsevät tutustumaan toisiinsa turvallisesti. Kummassakin aitauksessa on nyt myös kaksi uuttaa penkkiä.
Repsahtiko sohvanpäällinen, kaipaatko uusia verhoja? Ei hätää, käänny ammattilaisen puoleen.
KOSKELANTIELLÄ on uusi liike,
hän. - Enemmän saisi olla, hän sanoo ja toivoo että käpyläläiset ja muutkin löytäisivät hänen pikkuruiseen pajaansa. Nurmiainen tuli Käpylään puoli vuotta sitten Fredrikinkadulta, jossa hän työskenteli yhdessä sisustajien ja muiden ompelijoiden kanssa. Kokonaisuuteen kuului myös kangaskauppa. Sitten vuokrasopimus irtisanottiin ja kaikki hajaantuivat eri suuntiin. Ljudmila Nurmiainen tuli Suomeen 21 vuotta sitten Moskovasta, jossa hän oli töissä postissa. Ensin moskovatar teki sekalaisia töitä, kunnes pääsi ammattikouluun Järvenpäähän. Sieltä hän valmistui 2001 sisustusompelijaksi. Suomeen Nurmiaisen toi suomalainen mies, joka työskenteli 1980luvun alussa Moskovassa. Perheeseen kuuluu poika ja tyttö, jotka ovat jo aikuisia. Nurmiainen ei kaipaa Moskovaan. -Lähdin tänne Neuvostoliitosta, enkä tunne Venäjää juuri lainkaan, hän sanoo. - Onneksi melkein kaikki sukulaiseni asuvat Viipurissa, jonne on lyhyt matka. Nurmiainen viihtyy Suomessa ja uudessa ammatissaan. - Tykkään tehdä töitä ja uppoudun niihin niin, etten huomaakaan kun on jo ilta. Ja niin kävi nytkin. Yhtäkkiä ompelijatar muistaa, että hänen pitää olla puolen tunnin päästä Tikkurilassa kangaskaupassa. Hän livahtaa matkoihinsa, ennen kuin ehdin ottaa kuvan. - Jään kadulle katsomaan näyteikkunoita on ja kun nostan katseeni, Nurmiaisesta ei näy enää jälkeäkään. Alice Karlsson
Sir Olavi
KILPAILU ravintola-asiakkaista kiristyy Käpylässä. Koskelantielle, taloon numero 56, on tulossa uusi ravintola Sir Olavi. Tätä kirjoittaessa huoneistoa vasta kunnostettiin, mutta seuraavassa numerossa saamme varmasti jo tietoja omistajasta, tarjonnasta ja paikkamäärästä. Ikkunasta tiiraillen laskin, että pöytiä on ainakin viisi. Kodikkaalta näytti.
Ompelimo, jossa surisee ompelukone jopa 10 tuntia päivässä. Ljudmila Nurmiainen siellä työstää verhoja, tyynynpäällisiä, peittoja ja huonekalujen irtopäällisiä. Lisäksi hän lyhentää housuja ja hameita sekä kaventaa että väljentää jakkuja, paitoja ja palttoita. Parhaillaan Nurmiainen urakoi sisustustekstiilejä lappilaiselle hotellille. Vastikään hän sai työharjoittelijan, artesaanin, joka pystyy myös verhoilemaan. Nurmiainen tekee yhteistyötä sisustajien kanssa, ulkopuolisia asiakkaita on toistaiseksi hyvin vä-
Ompelimo Ljudmila Nurmiainen Koskelantie 46, Helsinki 040 5288624
4
Käpylä-lehti
23.9.2009
Hakamäentiestä Suomen joukkoliikenteen helmi
Käyttäjät ja Helsingin Seudun Liikenteen johto yhteistyöhön.
HENKILÖAUTOT ja muutkin ajoneuvot liikkuvat Hakamäentiellä nyt vuosien raskaiden rakennustöiden jälkeen melko sujuvasti. Tuskalliset Pasilan ja Mannerheimintien liittymätyöt loppuvat ja ihmiset oppivat vähitellen uudet reitit. Se houkuttelee alueelle lisää henkilöauton käyttäjiä. Pitemmät autojonot tuottavat uusia kapeikkoja muun muassa Koskelantielle. Kumpulan laakson alittava tunneli saa lisää kannattajia, jotka eivät taaskaan muista, että tunnelin rakentaminen vain siirtäisi ruuhkia seuraaviin risteyksiin. Nopea väylä kun kerää uusia auton käyttäjiä joka suunnasta. Kova hinta siitä, että ihminen ei opi historiasta. Nyt onkin täsmälleen oikea aika ruveta tekemään Hakamäentiestä joukkoliikenteen helmeä. Kaupungin ja Helsingin Seudun Liikenne-kuntayhtymän (ensi vuoden alusta seudun joukkoliikenteestä vastaava HSL) pitää tarjota kaikille seudulla liikkuville perusteellista tietoa Hakamäentien ja sen lähistöllä olevista joukkoliikenteen kokonaisreiteistä ja niiden välisistä vaihtomahdollisuuksista. Eikä vain nyt joukkoliikennettä käyttäville, vaan myös henkilöautoilla liikkuville. Bussien etuajo-oikeudet risteyksissä ja pysäkkien joustavat jalankulkuyhteydet sekä joukkoliikennekaistat nopeuttavat matkaa. Mitä lyhempiä matka-ajat ovat ja mitä helpompaa siirtyminen kulkuneuvosta toiseen, sitä useampi valitsee joukkoliikenteen. Ahkera joukkoliikenteen käyttäminen palkitsee kaikkia muita kuin henkilöautojen valmistajia ja myyjiä. Tavaraliikenteellekin jää paremmin tilaa, samoin heille, joille henkilöauton käyttö on erityisen tarpeellista. Verorahaa säästyy uusista moottoriliikenneväylistä kehäratoihin, juniin, ratikoihin ja busseihin sekä kunnollisiin pysäkkiyhteyksiin. Joukkoliikenteen lippujen hintaakin voidaan alentaa. Kaupunginhallitus päätti 3. syyskuuta äänin 77 esittää HSL:n suunnitelmaan tavoitteeksi joukkoliikenteen matkalippujen hinnan puolittamisen lähivuosina. Hakamäentien vilkas ja nopea joukkoliikenne helpottaisi tämän tavoitteen toteuttamista. Erilaiset kansankokoukset auttavat poliittisia päättäjiä ja päätösten valmistelijoita. Yhdistysten kannattaa pyytää tietoa siitä, mikä Hakamäentien ja sen ympäristön joukkoliikenteen tilanne on nyt ja miten sitä suunnitellaan parannettavaksi. Itse teen Helsingin valtuustossa aloitteen tämän perustiedon valmistelusta. Sen pohjalta voimme vaikka perustaa käyttäjäryhmiä kertomaan, miten joukkoliikenteen yhteydet nyt meitä palvelevat ja tehdä omia ehdotuksiamme HSL:n jo valitulle johtokunnalle.
Adoptoimalla mielikirja talteen
Kirja-adoptiolla voi vaikuttaa kirjaston kokoelmaan.
K
äpylän kirjastossa voi adoptoida kirjan. Valittuasi mieleisesi, voit kirjoittaa sisäkanteen miksi juuri kyseinen kirja on sinulle tärkeä. Sen jälkeen kirjan selkämykseen liimataan pieni A-kirjain. Kirja jää kirjaston kokoelmiin, mutta leimautuu sinuun, kertoo sinusta jotakin lukijoille, lähettää viestin. Kirjojen adoptoiminen keksittiin Käpylän kirjastossa 2005. Idean vanhemmat ovat jo eläkkeelle siirtynyt kirjastovirkailija Kirsi Tenho ja erikoiskirjastovirkailija Olavi Wallenius. - Kaiken takana on tietotekniikka ja sen mahdollistama tilastointi, Wallenius valottaa. - Kirjaston johto on innostunut seuraaman aineiston kulkua ja todennut, että varasto ei saa seistä. Aineiston kiertämisestä on tehty tuottavuusluku. - Jos kirja ei ole mennyt vuoteen lainaksi, sitä ruvetaan jo pitämään poistotuotteena. Koska kysytyimpiä ovat uudet kirjat, vanha kirjallisuus on vaarassa. Walleniuksen mukaan Käpylän
kirjastossa ei olla poistamista vastaan. Se kuuluu kirjaston rutiineihin. Hyllyihin on saatava jatkuvasti uutta tilaa. Tähän saakka poistaminen on kuitenkin perustunut kokoelman rakentamiseen. Kirjaston kokoelma on jatkumo vuosien takaa. Kukin kirjastovirkailija jättää jälkensä valikoimaan, säästää kokoelmiin hyvänä pitämäänsä kirjallisuutta. - Nyt kokoelmaan on syntymässä lovi, Wallenius sanoo. - Kauheinta on, että katsotaan vain vuosilukua. Tämä kirja on yli viisi vuotta vanha, tämä joutaa siis pois. Kirjojen adoptointi syntyi juuri tätä suoraviivaista ajattelua vastaan. Toivomme, että mahdollisimman moni tulisi kirjastoon, adoptoisi kirjan ja viestittäisi siten, että tätä kirjaa ette ainakaan hävitä! Tästä syntyy vuorovaikutus. Kirjoja adoptoimalla ihmiset pääsevät vaikuttamaan kirjaston kokoelmaan. Kirjoja on adoptoitu satukirjoista dekkareihin ja adoptioita on jo satoja. - Koska adoptio on viesti, korkeakirjallisuus kukoistaa, Wallenius sanoo. Kirjastossa adoptoitu kirja on yleensä omalla paikallaan hyllyssä, mutta osasta on koottu pieni näyttely, jotta asia pysyisi esillä.
Käpylän kirjastossa on kautta vuosien säästetty hyvää vanhaa kirjallisuutta, jota adoptiolla täydennetään.
Hyvässä kirjastossa on kattava valikoima
Käpylän kirjasto kuuluu Helsingin kaupunginkirjastoon, jonka uumenista löytyy lähes mikä tahansa kirja. - Periaatteessa kyllä, Wallenius toteaa. - Mutta jos varastossa on vain muutama nide, ei niillä pitkälle pötkitä. Lisäksi poistamisinnossa on saattanut jo syntyä isoja vahinkoja. Kun rumba alkoi, sanoin kollegoilleni että nyt lähtevät kaikki Schilleritkin. Kukaan ei uskonut, mutta toisasia on että hänen teoksensa ovat nyt hyvin vähissä. Walleniuksen mukaan kiertolukuihin tuijottaminen sokaisee. - Se on kuin urheilukilpailussa, jossa
Kati Peltola kaupunginvaltuutettu, Koskela, Vasemmistoliitto. p. 050 563 2314 Tällä palstalla annetaan suunvuoro edustajillemme kaupungin hallinnossa.
koko ajan pyritään parantamaan tulosta. Doping tulee mukaan ja meillä se tarkoitta sitä, että sellainen kirjallisuus häviää jota ei juuri nyt kysytä. - Se mitä kysytään, on tietenkin yksi kriteeri ja hyvässä kirjastossa vastataan tarjontaan, Wallenius myöntää. - Toisaalta uusien kirjojen saaminen on viime vuosina ollut kiven takana, joten tilan puutteen takia ei vanhoista kirjoista tarvitsisi luopua. - Kun tulin Käpylään 1970-luvun lopussa, kaikkea suomenkielistä kirjallisuutta otettiin vähintään yksi kappale. Suosittuja teoksia kuten Päätalon kirjoja saatettiin ottaa jopa viidestä seitsemään. Nyt mietitään kuumeisesti voidaanko ottaa sitä yhtäkään. Tämä tilanne on ollut kirjastoissa vallalla jo 19801990lukujen vaihteesta. Käpylän kirjaston kirjojen adoptio ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota. Esimerkiksi kaupunginkirjaston vuosikatsauksissa siitä ei ole ollut sanan sanaa. - Vuorovaikutteisuutta kyllä peräänkuulutetaan, mutta niistä jotka sitä toteuttavat, vaietaan, Wallenius toteaa. - Käpylän kirjaston ja paikallisen väen suhde on kiinteä, ja kirjojen adoptio on siitä vain yksi esimerkki
Olavi Wallenius
Alice Karlsson
Kirsikankukassa kävi varkaita
Kun Markku sitten palveli seuraavaa asiakasta ja avasi kassakoneen, kassa oli tyhjä! Kaikki rahat oli viety. Kulman takana oli täytynyt olla kolmas kaveri, joka tyhjensi kassan sillä välin, kun kauppias oli houkuteltu ulos myymälästä. Joitakin päiviä myöhemmin sama toistui. Tällä kertaa kolme miestä saapui kukkakauppaan. Toivomus oli sama, ulos kukkia esittelemään. Nyt miesten pyyntöä ei toteutettu, ja niin he poistuivat ilman ostoksia. Hetken kuluttua kukkakaupasta nähtiin, että kulman takaa neljäs mies lyöttäytyi poistujien joukkoon. Kirsikankukan omistajat Markku ja Kirsi Santalo haluavat varoittaa muita käpyläläisiä pienyrittäjiä vastaavasta tempusta. Kassakonetta ei pidä jättää vartioimatta, eikä kääntää ulko-ovelle selkäänsä. Teksti ja kuva Asta Korppi
Mitalimies
Liisa Mäntymies
tarina syntyy yhteistyönä vuoteella loikoillen. Eränä iltana Janne ei välittänyt tarinoida, vaan alkoi pohdiskella: - Kuule, mummu, minä en halua, että minun päälleni pannaan kaksi metriä multaa. Isoäiti ihmetteli, mitä poika oikein tarkoitti. - No kun ihminen kuolee, hänet pannaan hautaan ja arkun päälle heitetään multaa, selitti Janne. Isoäiti mietti mitä vastata, mutta poika ehätti sanomaan, ettei hän halunnut kuolla. Eikö voisi käydä sillä tavoin, että joku ei kuolisi ollenkaan? Jos niin tapahtuisi, Janne toivoi olevansa juuri se ihminen. - Etkö sinä, mummu, tekisi sellaista juomaa, joka estää minua kuolemasta? poika kysyi. Isoäiti vaikeni hetkeksi ja vastasi sitten, että asiaa piti harkita. - Mitä sellaiseen osaa sanoa? tuumi ystäväni. Oli tuntunut tylyltä vastata pojalle, että kyllä kuolema korjaisi aikaan myös hänet, vaikka toisaalta isoäiti ei halunnut valehdellakaan eikä luvata perättömiä. Onneksi Janne tyytyi isoäitinsä vastaukseen ja siirtyi seuraavaan aiheeseen, nappulaliigan jalkapalloturnaukseen. Itse asiassa treenijärjestelyissä riitti paljon pohdittavaa, joten kuolema-aihe unohtui tykkänään. Aikanaan koitti lopputurnauspäivä, mutta ystäväni ei päässyt töiden takia otteluun. Tulokset hän kuuli kuitenkin tuoreeltaan: pojanpojan joukkue voitti koko turnauksen ja joukkue sai kultamitalit. Tapahtuma suorastaan mykisti Jannen ja hän oli niin innoissaan, että halusi mitalin heti kaulaansa, myös lähtiessään naapuriin leikkimään. Vasta kun ukki selitti, että mitali voisi vahingoittua tai peräti kadota, suostui poika jättämään sen kotiin. Mutta eskariin mitali piti viedä, täytyihän se näyttää kavereille ja hoitotädeille. Kun ystäväni kertoi pojanpojan kuulumisista, hänen äänestään kuului hellyys. Ja vaikka isoäidiltä jäi ottelu näkemättä, kertoi Jannen isä havaintojaan, kuten sen, että erästä pelaajaa alkoi pissittä kesken turnauk-
K
KUKKAKAUPPA Kirsikankukassa
Koskelantiellä koettiin epämiellyttävä tapaus. Kun Markku Santalo oli yksin myymälässä, sisään astui kaksi miestä. He olivat kiinnostuneita ulkopuolelle sijoitetuista kukista ja pyysivät kauppiasta esittelemään niitä heille. Kukat jäivät kuitenkin ostamatta.
äpylässä työskentelevä isoäiti pitää minut, joka en ole isoäiti, ajan tasalla siitä, mikä lapsia askarruttaa. Janne, kuusivuotias pojanpoika, käy toisinaan isovanhempiensa luona yökylässä. Vierailu on saanut omat tutut muotonsa, joista nukkumaanmenon rituaali lienee tärkein. Siihen kuuluu sekä lukemista että tarinointia, toisin sanoen iltapesun jälkeen isoäiti ja poika kömpivät vierekkäisiin vuoteisiin ja pinoavat tyynyt selän alle, minkä jälkeen Janne asettuu mummun kainaloon ja valitsee heille kirjan tai sarjakuvalehden. Lukemisen tulee olla niin huolellista, että jokainen rivi käydään läpi kirjailijan nimeä myöten. Lukemisen jälkeen aletaan tarinoida. Isoäiti aloittaa, mutta myös Janne esittää toivomuksia, sanoo esimerkiksi, ettei halua kertomusta ikäisestään pojasta, jolloin mummu vastaa, että mikäs siinä, puhutaan tytöistä tai vaikka jänisperheestä. Kun kertomus pääsee vauhtiin, antaa Janne panoksensa sen rakentamiseen;
sen. Ongelmaa ei kuitenkaan syntynyt, poika kun marssi kentän laitaan ja toimitti asiansa. Muiden mielestä idea oli niin hyvä, että kaikki tekivät samoin, eikä erotuomarin auttanut muun kuin viheltää peli poikki muutamaksi minuutiksi. Kun ottelu käynnistyi uudestaan, äkkäsi toisen joukkueen maalivahti harakan läheisestä puusta. Lintu kiinnosti maalivahtia niin, että hän ryhtyi seuraamaan sen touhuja, jolloin vastapuoli teki tietysti maalin. Mikä aikuisia jutussa nauratti, jäi Jannelle epäselväksi, mutta saman tekevää, hän oli saanut kultamitalin - ja sen paikka oli kaulassa. Mutta minua ilahdutti se, että on olemassa isoäitejä, jotka lukevat lapsille, keskustelevat heidän kanssaan ja kehittelevät tarinoita.
23.9.2009
Käpylä-Lehti
Terve hirsiseinä, jonka päällä tervapaperi ilman tuuletusrakoa ja pystylaudoitus. Yksi hirsi on harmaa, siis joskus ollut ulkona. Kaikki kunnossa, Kaila kommentoi oheista kuvaa.
osta. Muovitettu parketti ei hengitä, eikä kosteus pääse ulos. Silloin home pääsee valloilleen. - Ilmajoen kirkossakin alkoi yhtäkkiä kasvaa lattiasientä. 200 vuotta kirkko oli ilman sientä, mutta se saatiin sinne kelmuttamalla. Kun muovi revittiin pois lattian alta, lähti sieni saman tien.
5
fi
Talon pitää hengittää
Perinteisesti on rakennettu hengittäviä ja toipumiskykyisiä taloja. Rakenteet kastuvat, mutta kuivuvat itsekseen. Nykytalossa vesivahingon sattuessa lattiat ja seinät on revittävät auki ja rakenteet on kuivattava Kailan mukaan uudet eristämismääräykset lisäävät riskejä. - Olisi pitänyt miettiä kuinka jatketaan perinteisellä rakennustyylillä ja kuinka eristetään niin, että rakennus hengittää. Muovikelmuja ja mineraalivilloja ei pitäisi käyttää. Läpäisevä rakenne kuten puu pystyy parantamaan sisäilman laatua. Puu kerää yöllä epämiellyttävän korkeaksi nousevan ilmankosteuden sisälleen, ja luovuttaa sen vähitellen päivän mittaan takaisin torjuen siten liian kuivaa ilmaa. - Puu sopii ihmiselle hyvin, se takaa ihanteelliset olot. Mutta pienellä vaivalla kuten lateksilla ja muovitapetilla se voidaan tuhota täysin.
Etsitkö kotia?
SATO-Asuntopalvelu
Vuokra-asunnot, p. 0201 34 4304 Omistus- ja senioriasunnot, p. 0201 34 4301
sato.fi
Läkkisepäntie 22 020 780 9696 www.kirjovarit.fi
· Pellavaöljymaalit · Kalkkimaalit · Boracol-homeenestoaineet
Muovit pois ja liimapaperia ikkunoihin
Miksi meillä on niin paljon sairaita taloja? Talotohtorina tunnettu arkkitehti Panu Kaila vastaa.
Ei märkätilaa vaan kylpyhuone
Märkätiloihin tulee helposti hometta, mutta Kailan mielestä siihen on helppo ratkaisu. - Ongelmia ei tule, jos märkätiloja ei tehdä! Sen sijaan pitää rakentaa kylpyhuoneita ja pesutiloja. Kylpyamme on hyvä ratkaisu. - Sieltä noustaan pyyhkeen päälle, ja paikat pysyvät kuivina. Myös suihkukaappi ja sen päällä oleva pleksi kelpaa. - Näin höyry ei leviä huoneistoa rasittamaan. Miksi meillä pitää olla sertifioidut eristäjät kun eristämisestä voitaisiin kokonaan luopua? Kaila kysyy. - Jos kastellaan vain amme ja lavuaari ei ongelmia synny. Eihän hullukaan kaada vettä lattialle! Kailan mukaan teollinen rakennustuotanto on paisunut niin suureksi, että perinteiseen rakentamiseen on erittäin vaikeaa palata - siitä huolimatta, että iso osa taloistamme on epäterveellisiä. - Terveimmät talot ovat pääsääntöisesti vanhoja, tosin nekin on saatettu remontoida epäterveiksi, talotohtori diagnosoi. Alice Karlsson
Heseva Lounasravintola
· Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355
P
erinteisistä materiaaleista ja rakentamistavasta luovuttiin 1960-luvulla, jolloin muun muassa höyrynsulkumuovi ja muovimaalit tulivat käyttöön. Sodan jälkeisiä arkkitehtien suunnittelemia ja omatoimisesti rakennettuja tyyppitaloja seurasivat tehtaiden liukuhihnalla tuottamat valmistalot1972 öljykriisin seurauksena tuli vyörytys lisäeristämisestä. - Yleiseksi käytännöksi tuli lisäeristäminen ja ikkunoiden uusiminen aina korjauksen yhteydessä; siitä tuli suorastaan vaatimus ja rakennusluvan ehto, arkkitehti Panu Kaila sanoo. - Minkäänlaista armoa ei annettu; jollei talo ollut lailla suojeltu, se piti eristää. Kailan mukaan pientaloissa haittana on kuitenkin yleensä vetoisuus, eikä niinkään huono eristys. - Jos etsitään kohdat, joista lämpö karkaa ja tukitaan ne esimerkiksi liimapaperilla, saavutetaan tyydyttävä tulos. Kun VTT:n laboratoriossa kokeiltiin liimapaperia tiivistämiseen, huomattiin että sillä päästään samaan tulokseen kuin nelinkertaisilla ikkunoilla. Villojen lisäämisen hyöty on myös kyseenalaista. Kun vanhoja tuulensuojia poistetaan, talosta saattaa tulla hatarampi. VTT tutki lisäeristämistä Pohjois-Suomessa ja totesi, että kolmanneksessa kohteista tiiviys huononi lisäeristämisen jälkeen. Ruotsissa on saatu samansuuntaisia tuloksia. Siellä neljänneksessä kohteista energiankulutus lisään-
tyi korjauksen jälkeen, jos asumistapa pysyi ennallaan. - Eristeiden paksuntaminen ei ole tietenkään kiellettyä, Kaila sanoo. Se voidaan hyvin tehdä esimerkiksi julkisivua uusittaessa. Vaarana ovat kuitenkin räystäiden lyheneminen ja ikkunoiden uppoaminen sisään, jolloin talon ulkonäkö kärsii. Halvin keino säästää energiaa on laskea huonelämpötilaa. - Kahden asteen vähennys vastaa sadan millin lisäeristystä, Kaila havainnollistaa.
Mistä home tuli?
Jo 1970-luvulla alkoi kuulua Ruotsista melua homeista, mutta meillä niistä alettiin puhua vasta 1990luvulla. Ongelmat ovat kärjistyneet kouluissa. Ennen 1960-lukua rakennetut koulut ovat vielä terveitä rakennuksia, mutta sitten niitä alettiin hylätä ja tilalle pystyttää tasakattoisia koulukeskuksia. - 10 vuotta sitten olin luennoimassa eräässä koulukeskuksessa ja mietin onko tämä keskusvankila? Kaila päivittelee. - Materiaalina oli betonia ja valkoista tiiltä. Käytävien ikkunat olivat niin korkealla, etteivät pienimmät oppilaat nähneet ulos. Ainoa väriläiskä olivat käytävällä olevat muoviämpäri ja mansikkahillopurkki, jotka eivät olleetkaan siinä suotta, sillä katto vuoti. Homehtumiseen on monta syytä. Yksi on rakennusaikainen huolimat-
tomuus. Jos keskeneräinen rakennus jätetään suojaamatta esimerkiksi viikonlopuksi ja villat kastuvat, ei niitä yleensä ole aikaa kuivatella. - Yksi kauhutapaus on Espoon ruotsinkielisen seurakunnan pappila, joka korjattiin 1975, Kaila kertoo. - Sen jälkeen pappi sairastui. Taloa korjattiin vielä viisi kertaa, mutta pappi joutui joka kerran jälkeen sairaalaan. Pappila suljettiin 1999 ja purettiin 2006 paljaalle rungolle ja restauroitiin. Kun lattiaparkettiin sahattiin aukko, oli alusta ihan homeessa. Mittari ei ollut paljastanut mitään, sillä kosteutta oli niin vähän. Kailan mukaan näin voi käydä helposti: joulukuusen jalka tai kukkavaasi kaatuu ja vesi menee lattian alle jalkalistan ra-
Pulmun luotettavaa kauppapalvelua ikäihmisille K-Market Masurkasta (Käpyläntie 8) keskiviikkoisin ja perjantaisin.
Tilaa ostoksesi Pulmusta, me toimitamme ne kotiisi. Tilaukset vastaanotetaan ti ja to 10-12. Kuljetuksen hinta on 12,Lisätietoja Pulmu ry p. 754 3854
Panu Kaila tuntee terveen puurakenteen.
6
Käpylä-lehti
23.9.2009
Ensimmäinen Käpylän kotikaupunkipolku on valmis
1. Pohjolankatu
Helsingin kauneimmaksi mainittu katu alkaa Käpylänaukioksi nimetystä risteyksestä. Kadun puolivälissä avautuvalle Pohjolanaukiolle johtava 660 metrin bulevardi on keskeinen osa Käpylän maisemaa kauniine taloineen, raitiovaunuineen ja vanhoine lehmuksineen. Joulun alla Pohjolankadulla vaeltaa tiernapoikien kulkue päiväkoti Pellavan pihasta Pohjolanaukiolle. useita pommeja, joiden kohteena oli Taivaskallion ilmatorjuntapatteri. Erään pommituksen jälkeen Väinölänkadulla Kohvien talon (numero 28) naapurissa Väinölänkatu 26: ssa "Vanha Tantta" kömpi ulos kivisestä kellaristaan ja näki, miten pahaa jälkeä Kohvien puutarhaan pudonnut pommi oli saanut aikaan. Mutta sitten hän katsoi omaa kotiaan: Eihän minulla ole taloa ollenkaan! Puu-Käpylästä melkein puolet rakennuksista ratkesi liitoksistaan paineaaltojen voimasta. kokonaan tuhoutui lähes 20 rakennusta. si ympyränmuotoista reliefiä evankeliumien aiheista. Se toimi ensin työväentalossa ja sitten kansakoululla. Käpylän kirjastossa kokoontui filosofian ja kirjallisuuden keskustelupiiri Urania, joka järjesti myös yleisölle musiikki-iltoja. Niistä sai Seppo Nummi kipinän musiikkikirjastotoiminnan aloittamiseen Käpylässä ensimmäisenä Suomessa 1954. Kirjaston yläkerrassa on Käpylän vanhin edelleen toimiva päiväkoti, 1920-luvulla perustettu Alku. Sodan jälkeen sen ryhmissä oli 150 lasta. Nykyään lapsia on noin 40. dea-pankki, joka on nykyään Käpylän ainoa rahalaitos.
Käpylän eteläisellä kotipolulla on 29 kohdetta. Sen pituus on noin 4,5 kilometriä. Kengät jalkaan ja menoksi!
Hevosten jälkeen Käpylän liikuntapuistoksi muutetun alueen valtasivat ennen kaikkea jalkapalloilijat. Käpylän Pallossa oli alusta saakka vaalittu nappulaliiga-aatetta, josta syntyi 1976 Helsinki Cup.
17. Kisakylä
Kun Suomi sai vuoden 1952 olympiakisat järjestettäväkseen, päätettiin uusi olympiakylä rakentaa entisen viereen Käpylään ja nimittää se Kisakyläksi. Näin Käpylästä tuli maailman ainoa kaupunginosa, jossa on kaksi olympiakylää. Kisakylän alueelle majoitettiin kisojen aikana 4800 miesurheilijaa. Pauli Sotamaan suunnittelemat 14 rakennusta valmistuivat hyvis-
21. Helsingin luonnontiedelukio
Paragon-yhtiön pääkonttoriksi 1973 valmistuneen rakennuksen suunnitteli professori Aarno Ruusuvuori, joka tunnettiin tiukkana modernistina ja betonibrutalistina. Toimistotalo korjattiin kouluksi käpyläläisen arkkitehdin Kaisa Nuikkisen suunnitelman mukaan 1998. Uusittuihin tiloihin asettui Käpylän ja Meilahden lukioista muodostettu Helsingin luonnontiedelukio.
2. Nyyrikki & Päätön kana
Käpyläläisten perinteisiin yhteisiin olohuoneisiin kuuluu Pohjolankatu 2:n ravintolarypäs. Teatteriravintola Nyyrikki on suosittujen teatteri-iltojen, musiikkiesitysten sekä perhejuhlien paikka. Jo 1977 avattu lounasravintola Taverna Pohjan Akka jatkaa nimensä puolesta Käpylän katujen Kalevala-teemaa. Entisissä saunatiloissa on nyt yökerho Nyyrikin Iltatähti, jossa saa nauttia elävästä musiikista ja karaokeilloista. Päättömän Kanan asiakkaat ovat perustaneet muun muassa läskisoosiseuran sekä raittius- ja urheiluseuran.
9. Olympiakylä
Suomi valittiin vuoden 1940 olympiakisojen isäntämaaksi tammikuussa 1939 Japanin peruttua järjestämisen Kiinan-sodan vuoksi Käpylään päätettiin majoittaa 3000 miesurheilijaa. Heitä varten ehdittiin rakentaa 400 asuntoa ja mm. Suomen ensimmäinen kaukolämpökeskus. Valmistelut keskeytyivät Talvisodan syttymiseen. Lopulta Olympiakylään valmistui 36 taloa Martti Välikankaan ja Hilding Ekelundin suunnittelemina.
6. Puu-Käpylä
Käpylän puutarhakaupunkiin rakennettiin 165 asuinrakennusta vuosina 19201925 niin osuuskunta-, omistus- kuin vuokra-asunnoiksi. Alueen suunnitteli arkkitehti Martti Välikangas, joka oli työn alkaessa vasta 26-vuotias. Hän sai vaikutteita erityisesti 1921 matkallaan Italiaan, jossa mieltyi erityisesti Gubbion kaupunkiin Umbriassa. Puu-Käpylän rakennustyyli on yksinkertaista uusklassismia. Elementeistä koottuihin taloihin antavat persoonallista ilmettä pylväät, portit, kuistit sekä erilaiset kekseliäät laudasta sahatut koristeet. Rakennusten värityksen suunnitteli taiteilija Bruno Tuukkanen.
22. Leikkipuisto Kimmo
Perustettu jo 1953 avoimeksi tapaamispaikaksi kaikenikäisille, erityisesti alueen lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Puistolle leimaa-antavia ovat vanhat havu- ja lehtipuut. Lajeja mm. mongolianvaahtera, lehtikuusi ja ruhtinaanpoppeli. Leikkipuiston käyttäjinä on jo kolmannen polven kimmisläisiä.
3. Vuoritalo (Seuratalo)
Käpylän vapaapalokunta perustettiin helmikuussa 1921 puukaupunginosan tulipalovaaran vuoksi. VPK:lle talon piirsi 1922 Martti Välikangas. Suunnitelman mukainen suuri juhlasaliosa jäi kuitenkin toteutumatta. Seuratalo oli Käpylän järjestötoiminnan keskus. Talossa ovat toimineet mm. koulu, kirkko, suojeluskunta, lastentarha, teatteri ja sodanaikaisen ilmavalvonnan tähystyspiste.
10. Käpy-grilli
Osmontie 5:en rakennettiin Olympiakylän oma liikekeskus. Siinä olivat Elannon kahvila sekä myymälä, jossa erikseen liha-, maito- ja sekatavaraosastot. Nyt suurimmassa osassa rakennusta toimii ravintola
13. Käpylän klubi
Käpylän yhdyskuntaklubi on tehnyt vuodesta 1995 monipuolista asukasja nuorisotyötä, järjestänyt erilaisia kulttuuritapahtumia ja julkaissut Käpylän Sanomia. Sen puuhamies Heikki Takkinen valittiin vuoden kylähulluksi Suomessa 2002. Yhdyskuntaklubin tukikohtana on oma nuoriso- ja asukaskahvila Käpylän klubi, jossa mm. koululaiset voivat käydä oleilemassa ja tekemässä läksyjään.
sä ajoin kaksi viikkoa ennen avajaisia. Valio perusti kisakylään jäätelöbaarin, josta tuli suunnattoman suosittu. Nykyisin samoissa tiloissa on ravintola Old Sophie. Olympialaisten päätyttyä asunnot myytiin ja Kisakylään perusti uuden kodin 546 perhettä.
23. Länsi-Käpylän omakotialue
Pian Puu-Käpylän rakentamisen päästyä vauhtiin päätettiin sen länsipuolelta luovuttaa 14 korttelia omakotirakentajien käyttöön 50 vuoden vuokra-ajalla. Rakentaminen alkoi 1923. Vallitseva talotyyppi alueella on kahden perheen puolitoistakerroksinen talo, jossa asunnoilla on omat sisäänkäynnit. Kellarin sauna- ja pesutilat olivat yhteiset. Taloja suunnitteli varsinkin Uno Moberg.
18. Kumpulan koulukasvitarha
Perustettiin 1920, alueen suunnitteli Elisabeth Koch klassismin hengessä. Lasten ja nuorten puutarhayhdistys järjestää koulukasvitarhalla puutarha-aiheisia kerhoja ja kesäleirejä. Niille osallistuu vuosittain noin 250 alakouluikäistä. Lisäksi yhdistys on järjestänyt avoimia yleisötapahtumia runon ja suven päivänä sekä taiteiden yönä. Kerhorakennus on kunnostettu vuonna 2007.
14. Hykkylä
Jyhkeä koulutalo valmistui 1955, suunnittelija Uno Moberg. Viipurin kaksoisyhteislyseo evakuoitiin sodan vuoksi Helsinkiin Torkkelinmäelle ja 1945 sen uudeksi nimeksi tuli Helsingin kaksoisyhteislyseo, lyhennettynä HKYL, Hykkylä. Nykyään Hykkylä on osa 800 oppilaan Käpylän peruskoulua.
19. Helsingin perheasunnot
Valmistui 1946, suunnittelija Hilding Ekelund. Karjalan evakkojen asuttaminen oli suurponnistus myös Helsingissä. Erityisesti suurperheitä varten rakennutti Helsingin Perheasunnot ry neljä kerrostaloa. Taloihin muutti 109 perhettä, joissa oli lapsia parhaimmillaan 550. Rakennukset maalattiin olympialaisia varten, mutta lämmin vesi niihin saatiin vasta 1960-luvun taitteessa.
7. Osmonkulma 4. Akseli Toivosen kenttä
Liikuntaviraston ylläpitämää kaupunginosakenttää käyttävät etupäässä Käpylän Pallon juniorit. Aluetta ympäröivät vuonna 1930 istutetut 46 lehmusta. Kulmauksessa on muotoon leikatun tammiaidan ympäröimänä Erkki Toukolehdon pronssiveistos Loukkaantunut urheilija vuodelta 1937. Puu-Käpylän viimeisenä osana rakensi osuuskunta Osmo-Käpylä Osmontien ja Sampsantien välisen korttelin Pellervontieltä Väinölänkadulle. Olojen vakiintumisen myötä väki oli alkanut vaurastua, joten taloistakin tehtiin nyt isompia ja niille määrättiin muita korkeampi tonttivuokra. Vieressä Kansanasuntojen korttelissa Sampsantie 13:n talojen välissä on toinen Helsingin ja tiettävästi koko Suomen kahdesta valeperspektiivistä. Toinen on Suomenlinnassa ja vaurioitui Krimin sodassa, joten Käpylän on ainoa ehjänä säilynyt. Osuuskunta Osmo-Käpylä sen sijaan purettiin 1976. Pellervontien aukiolla oli talouskauppa, jossa toimi myös oppikoulu ennen Käpylän Yhteiskoulun valmistumista Onnentielle.
Käpy-Grilli. Siellä pidetään säännöllisesti karaokeiltoja, runoiltoja ja bluesiltoja. Lisäksi toimii ruotsinkielinen keskustelupiiri.
15. Tiukula
Valmistui 2005, suunnittelijat Hannu Jaakkola ja Vesa-Jukka Vuorela. Tiukulassa toimii Pelastakaa lapset ry, jonka Ester Ståhlberg perusti 1922 kodittomien lasten turvaksi. Talvisodan aikana yhdistys osallistui suomalaislasten siirtämiseen turvaan Ruotsiin. Sittemmin yhdistys on toteuttanut tehtäväänsä mm. adoptio- ja lomakotitoiminnan sekä kansainvälisen katastrofiavun kautta.
11. Kansakoulu
Valmistui 1929, suunnittelija Gunnar Taucher. Käpylän lapset kävivät aiemmin koulua mm. Seuratalolla. Kansakoulussa oli alussa 410 oppilasta ja kun määrä kasvoi, niin 1949 rakennettiin lisärakennus viereiselle tontille. Sen jälkeen käytössä oli 25 luokkahuonetta. Silti osa oppilaista kävi koulua aamuvuorossa ja osa iltapäivävuorossa. Parhaimmillaan 1950-luvun puolivälissä koulussa oli 1974 oppilasta. Karulla pihamaalla on Sakari Toikan pronssiveistos Päivän lapset vuodelta 1938.
24. Työväentalo
Rakennettiin 1925 talkoilla Käpylän Urheilijoiden taloksi. Käpylän vanhin urheiluseura perustettiin heti Puu-Käpylän rakentamisen alussa 1921 ja se liittyi Työväen urheiluliittoon. Urheilutalolla järjestettiin monipuolista toimintaa, pidettiin ravintolaa ja järjestettiin tansseja. Työväentalo on nyttemmin Eläkkeensaajien keskusliiton. Talo on suosittu juhlien ja tilaisuuksien pitopaikka. Sen vastapäätä, pienen aukion toisella laidalla on entinen Elannon kauppa.
20. Käpylän liikuntapuisto
Uudenmaan hevosystävien seuran ravirata muutti Pasilaan suoperäiselle niitylle Oulunkylästä 1926. Se tunnettiin Käpylän ratana ja palveli maan pääraviratana aina vuoteen 1976, jolloin Vermon ravikeskus avattiin. Jatkosodan aikaan raviradalla toimi raskas ilmatorjuntapatteri "Käpy". Radan sisään rakennettiin jalkapallokenttä 1940-luvun lopulla Käpylän Kunnon ehdotuksen mukaisesti.
5. Kirkko
Helsingin puhdaslinjaisin funkiskirkko valmistui 1930, suunnittelija Ilmari Sutinen. Käpylän asemakaavassa kirkko oli sijoitettu nykyisen Karjalatalon paikalle komean puistokäytävän päätteeksi. Kirkossa on erikoinen punainen kuoriseinä, jota koristavat Bruno Tuukkasen maalaamat Hyvä paimen ja Soihtua kantava enkeli. Kirkkosalin yläosassa on Aarre Aaltosen vii-
16. Amerin talo
Valmistui 1987, suunnittelija professori Helmer Stenros. Tupakan maahantuonnilla 1950 aloittanut Ameryhtymä seikkaili 1970- ja 1980-luvuilla niin paperiteollisuudessa, autokaupassa kuin Marimekon omistajanakin, kunnes keskittyi vuosituhannen vaihteeseen mennessä urheiluun. Rakennuksessa toimivat myös Suomen Jääkiekkoliitto sekä Nor-
12. Kirjasto ja päiväkoti Alku
Valmistui 1939, suunnittelija Arne Thulé. Käpylään avattiin sivukirjasto asukkaiden toivomuksesta 1926.
25. Näköala pääradalle ja Ilmalan ratapihalle
Päätöksen rautatien rakentamisesta Helsingistä Hämeenlinnaan siunasi keisari Aleksanteri II vuon-
8. Käpylän pommitus
Jatkosodan aikana Käpylään osui
23.9.2009
Käpylä-Lehti Kotirouva kotikaupunkipoluilla
OSALLISTUIN KÄPYLÄN ENSIMMÄISEN KAUPUNKIPOLUN
avajaisiin Helsinkipäivänä 12.6. Pohjolankadun alkuun oli kokoontunut runsaslukuinen joukko muitakin asiasta kiinnostuneita ja kävelyretki oli mitä antoisin ja uutta näkökulmaa antava. Osallistujien joukossa oli Käpylässä jo tovin asuneita ja tietoa kaupunginosasta ja sen asukkaista tuli näin monelta kantilta sekä kylmää faktaa että henkilökohtaista näkökulmaa elettyyn. Oli kiinnostavaa kuulla miten käpyläläiset vanhat herrat muistelivat kokemuksiaan sota-ajan pommituksista ja miten eräs vanhempi rouva kertoi huimapäisistä mäenlaskuistaan hyppyrimäestä Yhtenäiskoulun takana. Jäin kierroksen jälkeen miettimään omaa kotikaupunkipolkuani, reittejä tai paikkoja joista toistuvasti itseni löydän. Ensimmäinen etappi omalla polullani voisi olla Pohjolankadun alkupäähän sijoittuva steinerpäiväkoti Pellava, joka käpyläläisten ja muidenkin lapsiperheiden iloksi toivon mukaan jatkaa toimintaansa vielä pitkään. Viikonloppuisin ohikulkija voi päiväkodin pihalla bongata pientä jos isompaakin majanrakentajaa. Pellavaan voi olla monta näkökulmaa. Eräs käpyläläinen kertoi viettäneensä talossa monta muistorikasta hetkeä nuorena miehenä talon toimiessa takavuosina Käpylän poliisiputkana. Omat kokemukseni Pellavasta ovat jälkikasvuni päiväkotiajalta. Muistan miten itku silmässä lapseni ensimmäisenä päiväkotipäivänä seisoin portilla hänen vilkuttaessaan minulle iloisesti ja taakseen katsomatta. Päiväkotielämän jäätyä taakse on Pellavan tunnelmallisesta pihapiiristä päässyt osalliseksi kirpputoritapahtumissa, herkuttelemaan puffetista ja päivän päätteeksi nauttimaan vaikkapa reippaasta hevoskyydistä! Toinen etappi voisi olla Kansanasuntojen Osmontien yhteispesutupa ja sen käyttäjät. Siinä puhdasta tulee, maailmat kohtaavat ja diplomatiataidot ovat valttia kun likasukkaa tungetaan sulassa sovussa kirjopesuun toisen pesuvuorolaisen lingotessa vielä villavaatteita vieressä ja kolmannen viikatessa valkopyykkiä kuivaushuoneen puolella. Yhteisöllisyyden nimeen ja maailmanrauhaa kunnioittaen! Olennaisena osana pesutuvan tunnelmaan kuuluvat myös samassa pesutuparakennuksessa sijaitsevan korttelisaunan käyttäjät, joista osa saunavuoronsa jälkeen vihdat ja saunaämpärit kainalossa löylyn jälkeen vilvoittelee ulkona kylpytakkeihin ja pyyhkeisiin kääriytyneinä vaihtaen kuulumisia niin ohikulkijoiden kuin pyykkivuorolaistenkin kanssa. Viimeisenä etappina polullani on Pohjolankadun puolivälin tuntumassa, vastamaalatun keltaisen puutalon edessä sijaitseva jäätelötaukopaikka. Totta puhuen kyse on vanhasta likakaivonkannesta, jolla olemme jälkikasvuni kanssa kauppamatkoilla istuskelleet kohta jo reilusti yli kymmenen vuoden ajan vähintäänkin kerran kesässä sulassa sovussa tikkujäätelöä nauttien. Herkutteluhetken lomassa olemme harrastaneet goetheaanista luonnonilmiöiden tarkkailua toisin sanoen lepuuttaneet katsetta toisella puolella Pohjolankatua aukeavassa kauniissa puuportin kehystämässä pihanäkymässä. Kaivonkannella on neuvoteltu myös milloin mistäkin ajankohtaisesta perhepoliittisesta kysymyksestä ja tikkujäätelön antamalla voimalla istumalihaksia säästämättä asioita on ratkaistua rakentavasti. Tässä tämän kotirouvan tärpit kotikaupunkipolku etapeiksi. Mikä lienee sinun reittisi? Oleellisesti polkuihin, paikkoihin ja omiin reitteihin liittyvät tietenkin ihmiset ja tapahtumat, teot ja oivallukset. Tätä rouvaa naurattaa vieläkin se toinen käpyläläinen rouva, taisi olla jo isoäiti, joka harrasti mäkihyppyä sieltä mäennokasta Yhtenäiskoulun takana! Oiva roolimalli! Marja Tuominen
7
KÄPYgrilli
Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.00 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 Joka toinen torstai (parittomat viikot) KARAOKE alk. klo 19.00 Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 La BILJARDIKISAT alk. klo 15.00 Avoinna: joka päivä 9-02 Keittiö avoinna: ark. 11-21, la-su 12-22 Vaihtuva päivän lounas. Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343
na 1857. Rakentaminen alkoi vuoden kuluttua ja junaliikenne 1862 aluksi kolmesti viikossa kumpaankin suuntaan. Pian vuorot tihentyivät ja alettiin myös rakentaa yhteyttä Riihimäeltä Viipurin kautta Pietariin. Oulunkylä sai oman pysäkin 1873 ja Käpylä 1910.
28. Yhtenäiskoulu
Yhtenäiskoulu sai alkusysäyksensä kirjastolla kokoontuneessa sodanjälkeisessä Urania -keskustelupiirissä. Yhtenäiskouluyhdistyksen perustajat eivät hyväksyneet koulujärjestelmässä jakoa kansa- ja oppikouluun, vaan halusivat kaikille tasapuolisen peruskoulutuksen. Vuonna 1956 yhdistys perusti yksityiskoulun, jossa korostettiin luovuuskasvatusta, korkeaa yleissivistystä ja kulttuurista arvopohjaa. Oma koulurakennus valmistui Käpylään 1962, suunnittelijana Keijo Petäjä. Vuonna 1977 Helsingin Yhtenäiskoulu siirtyi kaupungin omistukseen.
Yksinkertaisen kaunis
EffexTM Design Sisustuspaneeli
Tule tutustumaan aidon puun uuteen ilmeeseen!
Levysahaamostamme mm: hyllylevyt määrämittaan, väliovien lyhennykset
26. Hiidenkirnu
Käpylän hiidenkirnu syntyi viime jääkauden loppuvaiheessa noin 10 000 vuotta sitten, kun vetäytyvän mannerjään alta purkautuva sulamisvesipyörre koversi peruskallioon irtokivien avulla kuopan, jonka suurin halkaisija on 180 cm ja syvyys 100 cm. Käpylän hiidenkirnua pidettiin pitkään Helsingin seudun suurimpana, kunnes Pihlajamäestä löydettiin selvästi suurempi kirnu 1990-luvulla. Hiidenkirnu on rauhoitettu.
VALLILAN
Kyläsaarenkatu 10, 00580 Helsinki, puh. 09-731 340
PUUTAVARA
29. Käärmetalo
Valmistui 1951, suunnittelija Yrjö Lindegren, joka tunnetaan mm. Olympiastadionin toisena suunnittelijana. Kahden mutkittelevan rakennuksen yhteispituus on 287 metriä, asuntoja 189. Helsingin Kansanasunnot oy:n rakennuttaman vuokratalon varustelutaso oli alusta alkaen korkea. Yhtiön alkujaan yleinen uimahalli on nyttemmin kaupungin hoitamana liikuntaviraston ja seurojen käytössä. Alatalon päässä toimi talous-, liha- ja maitokauppa sekä konditoria. Ylätalossa oli yksityinen lääkärin vastaanotto. Alusta alkaen on tiloissa toiminut päiväkoti Käpylinna. Vastapäätä Mäkelänkadun toisella puolella ovat Tuomo Siitosen suunnittelemat Käpykallion kerrostalot vuodelta 2002.
27. Ensimmäinen kirkko
Kun Sörnäisten seurakunta 1926 osoitti käpyläläisille oman papin, vuokrattiin Louhentie 8:sta yksityistalo kirkkokäyttöön. Se palveli kunnes varsinainen kirkko valmistui Metsolantielle. Tiloissa kokoontuivat samaan aikaan myös NMKY ja seurakunnan kerhot ennen kuin seurakunta kykeni hankkimaan varsinaisia kokoontumistiloja.
KOTIKAUPUNKIPOLKU on kokonaisuudessaan Käpylä-Seuran sivuilla osoitteessa kaupunginosat. net/kapyla/ Polku on koottu Käpylä-Seuran, Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksen ja Helsingin kaupunginosat ry HELKA:n yhteishankkeessa. Hanketta veti ja kohdeesittelyt toimitti Pauli Saloranta monipuolisen lähdeaineiston ja paikallisten asiantuntijoiden avulla. Samassa hankkeessa toteutettiin vastaavia kotikaupunkipolkuja myös Pitäjänmäelle ja Oulunkylään. Hankkeen toteutusta tukivat Helsingin kaupungin Terve ja turvallinen kaupunki -hanke ja Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan maakuntarahasto. Käpylän eteläinen on jo 11. kotikaupunkipolku Helsingissä. Polkujen yhteispituus Helsingissä on nyt 60 km ja kohteita niillä on 333. Linkit aiemmin julkaistuihin polkuihin osoitteessa http://helka.net/kotikaupunkipolut.
KANA VIERAILEE ESITTELEMÄSSÄ UUSIA TUOTTEITANSA liikkeessämme lauantaina 10.10. klo 10-15.
· Kaikkien 15kg 1st choice- koiranruokien mukaan
saat matkatrimmaussetin tai otsalampun! · Bento Kronen sensitive sarjan 15kg ostajalle kaupan päälle sateenvarjo · Lara- kissanruokasarja -20% (3kg kuivaruuat)
(Tarjoukset ovat voimassa 10.10.09, niin kauan kuin tuotteita riittää.) Lisää tarjouksia liikkeessä!
Tervetuloa!
Koiratarvike
Kullervonkatu 20, p.0500 73 66 52 Avoinna ma, ti, to 9-15, ke 9-18
10
Käpylä-lehti
KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ
KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU
Käpylän seurakunta, Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) Kirkkoherranvirasto, os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Diakoniatoimisto, Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227
23.9.2009
Saarimanner
"JOKAINEN IHMINEN ON SAARI" Näin kirjoittaa virolainen nykyrunoilija Tõnu Õnnepalu. Niin... ehkäpä näin. Mutta mitä tähän vastaakaan 1600-luvun englannissa elänyt pappi John Donne? "Ei yksikään ihminen ole saari, täydellinen itsessään; jokainen ihminen on osa mannerta, osa kokonaisuutta." Kaksi runoilijaa, kaksi täysin päinvastaista näkemystä samasta asiasta. Kumpi heistä on oikeassa? Olemmeko kuin saaret, tuomitut elämään erossa toisistamme, vai niin kuin mantereet, kiinteästi yhteen rakentuneita. Ehkä totuuden siemen löytyy näistä kummastakin. Mantereita varmasti olemme, koska muodostamme yhteiskunnan, jossa toimimme yhdessä. Mutta samaan hengenvetoon on todettava, että toisinaan olemme aivan kuin saaret; haluamme olla omissa oloissamme -rauhassa kaikelta. Kristillisessä perinteessä elää vahvana kummatkin yllä mainitut näkemykset. Esimerkiksi varhaisilta ajoilta periytyvä ehtoollistulkinta painottaa ehtoollisaterian merkitystä yhteytenä Jumalan ja toistemme kanssa. Tästä juontaa juurensa ehtoollisen nimikin; kommuunio, joka tulee latinankielisestä sanasta communio eli yhteys. Toisaalta aivan yhtä vahva ja vanha kristillinen traditio on sekin, että vetäydymme muiden seurasta yksinäisyyteen, mietiskelemään ja hiljentymään luojamme eteen. Tänä päivänä tarvitsemme yhtä lailla kumpaakin. Kiireen ja huolten keskellä on hyvä olla välillä saari ja vetäytyä omaan rauhaan, jotta voimme levähtää. Mutta on hyvä myös olla manner, jotta voimme kokea yhteyttä ja iloita toistemme kanssa rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Olkaamme siis saarimantereita. Juha Niemi pastori, Käpylän seurakunta
MESSUT Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 joka sunnuntai klo 11 27.9. Juhlajumalanpalvelus hiippakunnan 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi, Kataja, Albekoglu, Leskinen, kirkkokuoro. 4.10. Mikkelinpäivän perhemessu, Albekoglu, Mäkeläinen, Leskinen, kirkkokahvit 11.10. Ekumeeninen lähetyspyhä, saarna SLS:n Taiwanin lähetti Anne Ijäs, Niemi, Leskinen. Akin klubi järj. kirkkokahvit, jolloin Anne Ijäs kertoo lähetystyöstään Taiwanilla. 18.10. Niemi, Kataja, Leskinen, kirkkokahvit järj. Lyydiatoimikunta. 25.10. Tikka, Mäkeläinen, Tuomo Viherjuuri
Lasten päiväkerhot Tied. Outi Takkinen p. 09-2340 4203 Perhekerhot torstaisin klo 10-12 Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella, tied. Murto p. 2340 4218. Voudintie 4B -kerhohuoneella, tied. Kajos p. 2340 4227. Akvarellimaalaus kurssi seurakuntasalissa, Metsolantie 14. Alkaa to 24.9. Tied. Albekoglu p. 2340 4219. Yhtä perhettä -kerho yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen ke 30.9., 28.10 ja 25.11 klo 17 Voudintie 4B kerhohuoneella. Ohjelmassa ateriointia, keskustelua, alustuksia, omaa ohjelmaa lapsille. Tied. Albekoglu p. 2340 4219 Toivon työpajat käsillä tekemiseen painottuva kaikille avoin perhekerho aikuisille ja lapsille ke 14.10., 11.11. ja 9.12. klo 17 Voudintie 4B kerhohuoneella. Ohjelmassa ateriointia, keskustelua, alustuksia, omaa ohjelmaa lapsille. Tied. Albekoglu p. 2340 4219 Lähetyspiirit - Akin klubi, Käpylän kirkon Käpykappelissa ma klo17. - Koskelan lähetyspiiri, Voudintie 4B kerhohuoneella ti klo 17. - Etiopia-piiri, kokoontuu kodeissa erikseen sovittuina aikoina. Tied. kirkkoherranvirasto. Lähimmäiset piiri kokoontuu parittomilla viikoilla Pukkilantie 2 kerhohuoneella ke klo 17-19. Alkaen 23.9. Käpylän seurakunnan Kutomakerho Kerhoillat alkavat syyskuun alussa tiistaisin klo 18 Kunnalliskodintie 6 C-talo, N-rapun vieressä. Tied. Aila p. 050-500 4533 tai Maija 050-535 8668. Naisten kirjallisuuspiiri ke klo 18-20 Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella 2.9. Katri Lipson, Kosmonautti, 7.10. Le Clézio, Autiomaa, Autiomaa 4.11 Veikko Huovinen, Hamsterit Pappi paikallisessa Ravintola Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Avoin keskustelupiiri joka toinen to klo 18-20. 1.10 Niemi, 15.10 Kataja, 29.10. Nuorisotyö Kartsakirkko torstaisin klo 18.30 Käpylän kirkolla 24.9. alkaen 9.10 Rytmi-ilta Käpylän kirkolla
Menot SUOMEN Käpylän seniorit HALLITSIJAT historian saatossa
KAKSISATAA VUOTTA SITTEN
Suomi lakkasi olemasta osa (Österland) Ruotsin valtakuntaa ja muuttui tai muutettiin Venäjän suojeluksessa tai alaisuudessa olevaksi autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi. Suomi nostettiin kansakunnaksi kansakuntien joukkoon, kuten asia tuolloin ilmaistiin. Ruotsin kuningas menetti meillä valtansa ja Suomen suuriruhtinaskunnan ylimmäksi käskijäksi tuli Venäjän tsaari, jota meillä yleensä sanottiin keisariksi. Ruhtinas on laina joko germaanisista tai kantaskandinaavisista kielistä. Tutkijat arvelevat sen alkumuodon olleen druhtinaz. Itämerensuomalaisissa kielissä ainakin kaksituhatta vuotta vanha sana. Muinaisnorjassa sana oli drotte. Nykyruotsiksi se on drott. Sanat keisari ja tsaari ovat saman sanan jälkeläisiä. Ne ovat lähtöisin roomalaisen valtiomiehen Gaius Julius Caesarin (n. 10044 eKr) nimestä. Gootit käyttivät siitä nimitystä kaiser. Saksaksi se on vieläkin Kaiser. Suomeen sana lainautui skandinaavisten kielten kautta. Muinaisruotsiksi se oli keysar(e), muinaisnorjaksi keisari. Nykyruotsiksi se on kejsare. Gootinkielestä sana lainautui myös kantaslaaviin muodossa cesari, josta myöhemmin tuli tsar. Karjalakielellä se on tsoari, lyydiksi, vepsäksi ja vatjaksi tsar, viroksi tsaar. olisi ollut kuninkaita ennen Ruotsinvaltaa. Tähän ei kuitenkaan ole olemassa riittäviä perusteita. Kun Sääksmäen talonpojat vuonna 1340 julistettiin kirkonkiroukseen, koska he olivat kieltäytyneet maksamasta veroja, kirottujen mukana mainitaan Cuningas de Rapalum, siis Rapolan Kuningas. Tuskin hän sentään oikea kuningas oli. Hän on saattanut olla joku kylän mahtimies tai suvun päämies. Yhtä hyvin Kuningas on voinut olla jonkun mahtailevan talonpojan haukkumanimi. Olihan Suomella kerran ihan oikeakin kuningas. Vuonna 1918 lokakuun 9. päivänä itsenäisen Suomen ensimmäiseksi kuninkaaksi valittiin Saksan keisarin Vilhelm II:n lanko, Hessenin prinssi Friedrich Karl eli Fredrik Kaarle, jota perimätiedon mukaan olisi voinut olla myös Väinö I. Kun Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan, kuningas luopui kruunustaan. Näin Suomesta tuli tasavalta, ja maahan valittiin presidentti.
Käpylän seniorien syyskauden 2009 ohjelma on jo käynnistynyt. Tämän Käpylä-lehden ilmestyttyä on vielä paljon kuultavaa ja nähtävää jäsenkokouksissa, muissa käyntikohteissa ja näyttämöillä. Kokoonnumme Karjala-talon Wiipuri-kabinetissa Käpykuja 1 torstaisin klo 13 seuraavanlaisina päivinä 1.10., 15.10., 5.11., 19.11. ja 3.12. Tervetuloa sekä entiset että uudet jäsenet. Jäseneksi voi ilmoittautua Eila Pulkkaselle, puh. (09) 655271 / 040 829 2276 tai Marita Viitaselle puh. (09) 792414 / 045 1119925. Olavi Myhrberg, tiedotusvastaava
Linturetkelle Viikkiin
Tule mukaan linturetkelle lauantaina 19. lokakuuta Viikkiin, joka on tunnetusti hyvä lintupaikka. Retkellä nähdään taatusti paljon mielenkiintoisia lintuja. Kävelyretkellä Viikin lintupaikat tulevat tutuiksi. Lähtö Gardenian edestä klo 08.00. Paluu samaan paikkaan noin klo 13.00 Ei ilmoittautumista. Retki on ilmainen. Oppaana Pekka Seppälä. Järjestäjä Tringa ry. Helsingin lintutieteellinen yhdistys
MUITA TILAISUUKSIA Käpylän kirkolla Ma 28.9. klo 17 Raija Tuomiston kiitosjuhla lähetystyön ja 80-vuotisjuhlan merkeissä. Mahdolliset muistamiset tilille Nordea 1268306100852, viestiin "Raija 80" tai juhlassa kerättävään kolehtiin Tyttöjen turva ja orpokodille Lubangossa, Angolassa. Ke 30.9. klo 19 Syyskuun kirkkokonsertti, Ursula Hynninen, sopraano, Hannu Leskinen, baritoni, Ilmari Räikkönen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 . La 10.10. klo 16 Lokakuun kirkkokonsertti, Pieksämäen kamarikuoro Vox Ferrum ja SOL-60, joht. Heikki Ritvanen, puhe Reijo Kataja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 Keskipäivän viikkomessu kuukauden ensimmäinen ke klo 12 7.10. Albekoglu, Leskinen 4.11. Niemi, Leskinen Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30 Pyhäkoulu su klo 11 Käpykappelissa. Ensimmäinen kerta 4.10 klo 11 perhemessun yhteydessä. Yhteyshenkilö: Kirsti Kajos.
Karjalaiset pitäjät tutuksi
Luovutetun Karjalan pitäjien esittelyt jatkuvat. Torstaina 8. lokakuuta klo 18 esittelyvuorossa ovat Karjalankannaksen Kivennapa ja Muolaa. Tilaisuus Karjalatalolla, Käpylänkuja 1, 00610 HELSINKI. Lisätietoja www.karjalanliitto.fi. Vapaa pääsy.
Presidentti
Sanan presidentti juuret ovat latinankielisessä sanassa praesidens, edessä istuva, päällikkönä oleva. Tämä tulee verbistä praesidere, joka muodostuu sanoista prae, edessä ja sedere, istua, pitää kokousta. Euroopan kielissä praesidens sanan jälkeläiset ovat tarkoittaneet mm. puheenjohtajaa, pormestaria, edusmiestä, ministeriä, pappisseminaarin rehtoria jne. Suomenkielisessäkin virallisessa asiakirjassa tämä sana esiintyy jo vuonna 1642. Nykyisen merkityksen sana sai vuonna 1789, kun Georg Washington valittiin Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain ensimmäiseksi presidentiksi. Vuonna 1831 Carl Axel Gottlund ilmaisi suomeksi asian näin: "Heijän peämies kuhutaan praesidentiksi (esi-istuja) joka on vapavallan (=fristat) ylimmäinen virkamies". Seppo Seppälä
Kuningas on vanhempi sana
Kuningas on keisaria vanhempi sana. Nykyruotsiksi on konung ja kung, englanniksi king ja saksaksi König. Tutkijat ovat rekonstruoineet tämän vanhan sanan alkumuodoksi sanan kuningaz. Tästä varhaisesta muodosta se on lainautunut jotakin tietä myös suomeen. Siis todella vanha sana, itämerensuomalaisissa kielissä ehkä yli kolmetuhatta vuotta vanha. Jotkut uskovat, että Suomessa
Fuksit ja tuutorit Kumpulan kentällä
SYYSKUUN ENSIMMÄISENÄ päivänä Kumpulan kentällä soljui iloinen puheensorina. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelylaitoksen uudet opiskelijat olivat laskeutuneet mäeltä alas tutustumaan toisiinsa. TKO-äly ry:n fuksi- ja tuutorvastaava Tuomas Puikkonen ja tuutor Sami Lunnamo kertoivat, että uusille opiskelijoille oli pidetty ensin tiedotustilaisuus ajankohtaisista asioista ja sen jälkeen oli siirrytty Kumpulan eli Kumtähden maineikkaalle kentälle vapaamuotoiseen tilaisuuteen. Fukseiksi sanotaan ensimmäisen vuoden opiskelijoita, joita varttuneimmista opiskelijoita koostuvat tuutorit opastavat ja ohjaavat, TKO-äly ry on puolestaan Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden ainejärjestö. Tänä vuonna Helsingin yliopistossa aloitti 130 uutta tietojenkäsittelyn opiskelijaa. Kuva ja teksti Seppo Seppälä
TILAISUUDET Koskelan kirkossa, Käpyläntie 11 27.9. Messu klo 13.30 Kataja, Leskinen 25.10. Messu klo 13.30 Tikka, Tuomo Viherjuuri
23.9.2009
Käpylä-Lehti
Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00
11
Kauneusja terveyspalveluja
KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS
Ilmainen VERENPAINEEN MITTAUS tiistaina 29.9. (norm. 2,-)
MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335
Koskelan
HAMMASLÄÄKÄRI
ASEMA
Käpyläntie 1, Puh. 7206 800
Erikoishammaslääkäri: Hammaslääkärit: · Pirkko Aho; iensairaudet · Elina Saaristo · Marja Romu · Suuhygienisti
Varaa aika SKY-kosmetologilta.
Olet osaavissa käsissä
Parturi · Kampaamo
040-593 5171 Siltavoudintie 7 Maarit Herranen & Mervi Koskinen
Intiankatu 25, Kumpula · Puh. 875 4554
Hammashoitoa
OULUNKYLÄSSÄ
Siltavoudintie 4
Jukka Kärkkäinen
Hammaslääkäri, lääkäri
TASAPAINOA JA ILOA ELÄMÄÄN
Rauhoittavia, rentouttavia ja virkistäviä hoitoja, numerologisia, astrologisia ja Tarot-tulkintoja.
TERVETULOA!
Vitamiiniviikko 26.9.3.10.
kam pakkaus
OK-Hammas Ajanvaraus p. 7520880
HYVINVOINTIHOITOLA
MARIA
040-7386296 www.energiahoito.webs.com
NYTjapan
Tuotte
200:n ahin ettu erä. it rajoit
l 250 knplla. a
35 v.
· Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola
SKY Kosmetologi Johanna Lappi
Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920
Koskettava Hoito Jutta Oels
· AYURVEDA HOIDOT JA KONSULTOINTI · AROMATERAPIA · KRANIAAL. OSTEOPATIA · FYTOTERAPIA · HYVINVOINTI YRTEISTÄ ILTA TI 29.9., 27.10. JA 24.11. KLO 19.00
Luontaishoitola Donostia
Siltavoudintie 5, 00640 Helsinki · www.koskettavahoito.fi · P. 050-4602114
1890
Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa
norm. 200 tabl. 21,05
· klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit.
Myös muita hyviä tarjouksia. Tervetuloa!
Tutustumiskäynti 35/ 55 min
OULUNKYLÄN APTEEKKI
Liikekeskus Ogeli, mape 8.3019(18), la 9.0015(14)
Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan tavoitteena on pääkaupunkiseudun vanhusten ja ikääntyneiden psykososiaalisen hyvinvoinnin lisääminen. Senioritoiminnan tarjoamat palvelut ovat kaikille ikäihmisille avoimia ja maksuttomia.
na Tiistaisin rleeeläkeläisalennus Ma
· Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187/040-5721238 Parturi-Kampaamo
Senioritoiminnan järjestää yli 65-vuotiaille ikäihmisille
TASAPAINORYHMÄN
Tiistaisin (13.10.15.12.2009) klo 10.0012.00 Helsingin Invalidien Yhdistyksen liikuntasalissa os. Voudintie 6, Koskela Tasapainoryhmässä tehdään asennon hallintaa ja fyysistä toimintakykyä edistäviä liikkeitä. Tervetuloa mukaan! Mukaan mahtuu 12 osallistujaa. Ryhmä on maksuton. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 6.10.09. mennessä numeroon 3508 6043 tai 3508 6046.
www.vtkl.fi
10v.
Oulunkylän Kampaamo
Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI
Tervetuloa!
www.tyylilyylit.net
Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939
Puh. 728 7012
Käpylä-Seura r.y.
57
Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695
Sampsantie 11, 00601 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla
Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828, fax. 09-5308 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2009 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot.
Julkaisija: Päätoimittaja:
Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036
Painosmäärä:
Beauty Clinic in Touch
Kaikki tuotteet
Avoinna: Ma Suljettu, Ti-Pe 12 - 21, La 10 - 18 Myös sopimuksen mukaan.
La 17.10. klo 12-17 KYLPYLÄOSASTON AVAJAISET
-15%
Ripsipidennykset
45,- (norm. 85,-) 10,-
Workshopeissa työnäytöksiä
· kynsikoristeluja · ilmaisia ryhtianalyysejä ja meikkiopastuksia In body - kehon koostumusmittaus · rasvaprosentti · nestetasapaino · lihasmassa (norm. 50,-)
p. 09 - 757 1012
Ou l u nk y läntie 1, 00600 He lsink i
Tule ja löydä uusi syysilmeesi Arabianrannan Silmäaseman TYYLIPÄIVILTÄ
TIISTAINA 29.9. klo 13-17 Kehysedustaja Jukka Lehtorannan esittelyssä KOKO Burberry- ja Ray-Ban mallisto MAANANTAINA 5.10. klo 13-17 Kehysasiantuntija Antti Lahdensuun esittelyssä Givenchyn ja Policen uutuudet Tyylipäivinä kahvitarjoilu, tervetuloa!
ARABIANRANNAN SILMÄASEMA Hämeentie 109-111, Kauppakeskus Arabia puh. (09) 278 00160, ark. 10-19, la 10-16
w w w. s i l m a a s e m a . f i
29.9. ja 5.10.
et ja linssit ostaessasi kehyks
ihisi saat silmälase toisen linssin
10
Kiinteistömaailma Oulunkylä Mäkitorpantie 23 0064 Helsinki Puh. 010 622 3930 oulunkyla@kiinteistomaailma.fi Myymälän aukioloajat ma-pe 9-17
Kutsu meidät ilmaiselle Kotikäynnille, niin kerromme sinun asuntosi arvon. Soita p. 010 622 3930
Olemme lähellä - tulitpa mistä tahansa
Kauppakeskus Ogeli Kylänvanhimmantie 29 OULUNKYLÄ
Tällä kupongilla Ogelista
Täytetty patonki ja juoma
4,90
E-mail korupaja@korupaja.fi, www.korupaja.fi
KAIKKI NORM. HINPaljon erilaisia TAISET NEULE- JA juhla- ja erikoisVIRKKAUSLANGAT
www.picnic.fi
Enemmän kuin lankakauppa.
lankoja
la
ma-pe 10-18 ma--la 10-15
-50% -20%
amaa lma a
Soita numeroon 0200 31130 (pvm/mpm) ark. klo 8-17
Tule käymään Ogelin liikeskuksen 2. kerroksessa
Meidät löydät Ogelista: Alepa · AON · Café Picnic · Cityvarasto · Finnbody · Helsingin OP · Hiusateljee · Lankamaailma Nordia · Mandatum Life · Nordea · Ogelin hammaslääkärit Oy · Ogelin Kirja · Ogelin Optiikka · OP-Kiinteistökeskus · Oulunkylän Apteekki · Oulunkylän korupaja · Oulunkylän Liikennekoulu · Pikkufantti · Ravintola Mr. Hugo · Ravintola Vega · R-Kioski · Special · Tiimari · Lähituntumasta löydät lisäksi kirjaston, terveysaseman, työväenopiston ja nuorisoasiainkeskuksen. Tervetuloa!
Kaupungin kauneimmat kortit!
Old Stone Cafe
www.ogelinhammas.fi
Tervetuloa!
PUUTARHAKÄSINEET
Kukalliset
1
Syyslukemista!
Ogelin Kirja
puh. 777 4487
Avoinna 9-18 la 9-15
50
/kpl
Favora Käsivoide
75 ml
OULUNKYLÄN APTEEKKI
650
norm. 7,40
Tigi Tweens vain 39,-/pari
puh. 040 709 2255
JUMPAT-KUNTOSALI-SISÄPYÖRÄILY-LAPSIPARKKI
SILMÄLASIT SÄÄSTÖ49.mallistosta 1-tehot alk.
OPTIKOT - SILMÄLÄÄKÄRI
RavintolaVEGA
Pohjois-Helsingin paras KARAOKE!
joka pe alk. 21 ja lauantaisin DJ klo 10-04
(Etusi n.60%)
puh.(09) 720 6700 www.hiusateljee.fi
Avoinna ma-pe 15-19, jäsenille ma-su klo 6-22 www.finnbody.com
Puh. (09) 875 1868 Liikekeskus Ogeli, avoinna ark. 10-18 la 9-14