Kaupungin yrittäjäystävällisyys on saamassa
konkreettisia muotoja.
» SIVUT 10-11
Uusi vuosi ja uudet dieetit.
» SIVU 8
TANSSIMAAN!
UUTUUS!
UUT
Kari Karjalainen
äänestettiin
Joensuun
toiseksi
vaikutusvaltaisimmaksi.
Kuka onkaan
ykkönen?
KESKIVIIKKONA 8.1.2014 Nro 2
ä
l
l
i
e
m
,
i
e
-H
!
t
e
s
i
a
j
a
v
a
on
Hirsitie
LO
TERVETU
UUSI OSOITE,
JAT!
UUDET AUKIOLOA
^^^ JH[WLVWSLZOV^[HUZZPQH[ Ä
^^^
www.heili.?
toimitus@heili.?
17?
Motonet
Sportia
Tokmanni
? Ainoana Joensuussa,
aidot valokuvat tunnissa.
ja kulmat
& ripset
O 10
L
K
.
1
.
0
ÖKUNTA
SA PE 1
12?
(sis. muotoilun)
Tarjous voimassa
tammikuun loppuun.
Kajaanin
tie
N
TOKMAANAVAJAISTARJOUKSILLE! TER
Sopii myös
m
aikuisille! Tunnit alk. 13.1.
Info ja ilmoittautuminen
» SIVUT 2-3
Kaikki
hiustenleikkaukset
KSES N SAMA TUTTU HENKIL
U
K
S
E
K
E
PORTIA
IN LIIK
VEISIN S
Dance-tunti
Dan
Tule myymäläämme tai
tilaa nettikuvapalvelustamme
kuvanmaailma.?
p. 044-3006845
Raatekankaantie
HS-
www.sportia.fi
Tokmannin liikekeskus, Raatekankaantie 4.
Puh. 02 912 31 340. Ma?Pe 10?19, La 10?16 (Su 12?16)
JOENSUU
Soittaminen 029-yritysnumeroon: Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,91 snt/min. Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min
Juhanintie 2
(ent. kekkerin kioski)
Jukolankadun varrella
LadyLinessä ja Fittarilla
MA ? PE 9.30 ?17.30 | LA 10 ?14 | SILTAKATU 14 | JOENSUU
P. 013 743 111 | WWW.KUVANMAAILMA.FI
NYT KUNTOON!
AVOIMET OVET L A 11.1.
LadyLine klo 9 ?15
Fittari klo 10?15
Tule tutustumaan veloituksetta
liikuntapalveluihimme!
Katso aikataulut netistä.
Tunneille ennakkovaraus
puhelimitse tai sähköpostilla.
O
PÄÄNSÄRKYÄ
O ALASELÄN
ONGELMIA
O NISKA-HARTIASEUDUN
JÄYKKYYTTÄ
O
PURENTAVAIVOJA
O MUITA
TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIPUJA.
Kalevalaista jäsenkorjausta kisällihoitona sekä hierontaa
KOULUTETTU HIEROJA
TERO RAUTIAINEN
050 331 5520
Fysioterapiaa, purentalihasten rentoutusta
ja yksilöllistä kuntovalmennusta
FYSIOTERAPEUTTI JA VALMENTAJA
HENRI LOMU
050 309 7088
Teollisuuskatu 1, Joensuu
P. 013 123 258
www.fit t ari.fi
Siltakatu 14 B 18, 3. krs
80100 Joensuu
(kerrosta alempana kuin Oral-hammaslääkäriasema)
LUKIJALUPAUS
KIIKARI
Keskiviikko
SÄÄENNUSTE LÄHIPÄIVIKSI
Karjalan Heili on Joensuun seudun riippumaton kaupunkilehti,
joka elää alueensa ihmisten keskellä. Heili tarttuu aiheisiin rakentavasti ja hyvän mielen otteella, mikä viestii lujasta uskostamme kotiseudun menestykseen. Heili nostaa esiin ilmiöitä,
joiden tiedostaminen vahvistaa
entisestään alueen elinvoimaisuutta ja edistää ihmisen kokoisia päätöksiä.
Karjalan Heili sitoutuu kaikessa toiminnassaan hyvään journalistiseen tapaan ja Julkisen sanan
neuvoston periaatteisiin.
Torstaina
Perjantaina
Lauantaina
-0
Eno
Outokumpu
+1
Liperi
Kontiolahti
Joensuu
Sunnuntaina
-13
Eno
Outokumpu
-11
Liperi
-12
Liperi
Joensuu
+1
Eno
Outokumpu
Kontiolahti
-11
-11
Kontiolahti
Joensuu
-20
Eno
Outokumpu
-20
Kontiolahti
Liperi
-11
Joensuu
-19
Palveleva meteorologi puh. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm).
Vaikuttajat ja
valtaapitävät
Karjalan Heili kokosi uuden
vuoden alkuun listan
Joensuun seudun vaikutusvaltaisimmista henkilöistä.
Vuoden vaihteessa 50 paikallista vaikuttajaa vastasi kyselyymme listaten viisi heidän mielestään vaikutusvaltaisinta henkilöä Joensuun seudulla. Vastaajien joukossa on esimerkiksi poliittisia päättäjiä, liikeelämää, tieteen edustajia, virkamiehiä sekä
kansalais- ja kulttuurivaikuttajia.
Talouden ja liike-elämän ylivoima äänestystuloksissa kertoo, että vaikutusvalta ei
päättäjienkään mielissä sijoitu sinne missä kansanvalta on. Vaikuttamisen vallan
nähdään olevan piilossa. Puhutaan taustavaikuttamisesta ja välillisestä vallankäytöstä.
1. YLIVOIMAINEN YKKÖNEN,
LIIKEMIES YRJÖ LAAKKONEN
Vallan peruspilarit:
?Radioita lukuun ottamatta kaikkien paikallismedioiden sekä satojen merkittävien kiinteistöomistusten mies?, ?taustavaikuttaja,
jolla yhteydet myös poliittisiin
päättäjiin?, ?pääomakuningas?.
2. JOENSUUN KAUPUNGINJOHTAJA
KARI KARJALAINEN
4. Eduskunnan 1. varapuhemies Pekka
Ravi
?Lainsäätäjien hierarkiassa varsin korkealla?, ?hyvin lähellä paikkoja, joissa päätöksiä valtakunnan tasolla tehdään?, ?laajat verkostot maakunnassa ja valtakunnassa?.
5. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen
6. Liikemies Kyösti Kakkonen
7. Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu
Vatiainen
8. Liikemies Eero Broman
9. Tasatuloksella liikemiehet Väinö H.
Broman ja Harri Broman
USEAMPIA MAININTOJA SAIVAT MYÖS:
Seppo Eskelinen (sdp:n piirin toiminnanjohtaja, maakuntavaltuuston puheenjohtaja), Pasi Koivumaa (sanomalehti Karjalaisen päätoimittaja), Markku Kauppinen (Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja), Ari Niiranen (ylijohtaja P-K:n ely-keskus), Juha-Pekka Vartiainen (Joensuun kaupungin kaavoituspäällikkö), Markku Pyykkönen (Joensuun Popmuusikot ry:n toiminnanjohtaja), Kim Väisänen (toimitusjohtaja
Blancco Oy), Kaisa Mäkäräinen (ampumahiihtäjä), Eero Reijonen (kansanedustaja ja
kunnallispoliitikko), Matti Virtaala (teollisuusneuvos), Tuula-Liina Varis (kirjailija),
Tuomas Holopainen (rock-muusikko).
NAISTEN NÄKYMÄTÖN VAIKUTUSVALTA
Vallan peruspilarit: ?Maakunnan keskuskaupungin johtajana esittelijänä keskeisissä alueen elinkeinoelämään ja talouteen
vaikuttavissa asioissa.?, ?pystyy vaikuttamaan paljon seudun kehitykseen, mutta
käyttänyt toistaiseksi vähän valtaansa.?
3. POHJOIS-KARJALAN OSUUSKAUPAN
TOIMITUSJOHTAJA JUHA KIVELÄ
Vallan peruspilarit: ?Maakunnan päivittäistavarakauppaa hallitsevan ja ravintolatoimintaa lähes monopolisoivan osuuskunnan
toimitusjohtaja on avainasemassa siinä,
miten ja mihin osuuskunnan rahoja käytetään.? (Lisää seuraavalla sivulla.)
Yrityselämä näkyi suurliikemiesten nimillä, sen sijaan yrityselämää edustavien organisaatioiden toimihenkilöillä ei vaikutusvaltaa juuri nähty. Pohjois-Karjalan Kauppakamari ja Joensuun Yrittäjät jäivät äänittä, Josekin toimitusjohtaja Pekka Nuutinen sai
yhden maininnan ja Pohjois-Karjalan Yrittäjiä johtava Matti Vuojärvi kaksi. Ely-keskuksen Ari Niiranen oli sarjan menestynein
neljällä maininnalla.
Hyvin harvoja naisia nimettiin vaikutusvaltaisten joukkoon. Asiaan vaikuttanee
myös se, että vastaajista selvästi yli puolet
oli miehiä. Parhaiten naisista menestyivät
Tarja Cronberg ja Riitta Myller, jotka kumpikin saivat kolme ääntä.
Toimitus
Kustantaja: Karelia Viestintä Oy
Ilmestymispäivät: sunnuntai ja keskiviikko
Normaali painos: 49 632 kpl
(Joensuu, Liperi, Kontiolahti, Outokumpu)
Päätoimittaja
Arttu Käyhkö
KUVA: ANNIKA SUVIVUO
Ilmoitus ja markkinointi
Toimittaja
Aimo Salonen
Toimittaja
Annika Suvivuo
Myyntipäällikkö
Ilmoituskonsultti
Irmeli Kilpeläinen Jorma Karttunen
Ilmoituskonsultti
Ulla Simonen
Konttori/laskutus Ilmoituskonsultti Ilmoituskonsultti
Anniina Mertanen Vilma Alamononen Anne Hiort
(oppisopimus)
(vuorotteluvapaalla)
Katuosoite: Torikatu 23 E, 80100 Joensuu
Avoinna: ma?to 9.00?16.00, pe 9.00?15.00
Puh. 010 230 8500
www.heili.fi
toimitus@heili.fi, rivit@heili.fi,
ilmoitukset@heili.fi, etunimi.sukunimi@heili.fi
010 230 8512
050 363 2512
010 230 8513
050 368 7176
010 230 8520
050 342 3350
010 230 8508
0500 192 626
010 230 8506
050 558 7699
010 230 8500
050 373 2276
010 230 8518
050 431 9159
Jakelu: Joensuun Ykkösjakelut, puh. (013) 122 034
010 230 8511
040 594 0285
Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 0356-1394
Soittaminen 010-alkuisiin numeroihimme maksaa lankapuhelimesta 0,0829 ?/puh + 0,060 ?/min ja matkapuhelimesta 0,0829 ?/puh + 0,17 ?/min. Jonotusaika on maksullinen. Hinnat sis. alv. 24 %.
010 230 8507
050 558 7118
3
NIMET
8.1.2014
Vesijohtovedessä haju- ja makuvirheitä
Rantakylässä ? veden jakelu aloitettiin
KE 8.1.
Titta, Hilppa. Ort: Jyrki, Yrjö, Tuomi.
TO 9.1.
Veikko, Veli, Veijo, Veikka. Ort: Ilpo, Filip, Vilppu, Polja.
PE 10.1.
Nyyrikki. Ort: Riiko, Riku, Reijo, Marko, Tommo, Teo, Paavali,
Paavo, Pauli.
LA 11.1.
Kari, Karri. Ort: Teo, Mikael, Miihkali,
Mikko.
Vesijohtovedessä havaittiin loppiaisena haju- ja makuvirheitä
lähinnä Rantakylän alueella. Selvitystyö on käynnissä, ja alueen
verkostohuuhtelu on aloitettu varotoimenpiteenä. Tällä hetkellä ei
ole todettu veden käyttöä rajoittavia tekijöitä.
Tilapäinen juomaveden jakelu omiin astioihin aloitettiin
keskiviikkona Joensuun Veden toimipisteessä osoitteessa Muuntamontie 6. Vettä voi käydä hakemassa myös torstaina 9.1. kello
7-18. Mikäli ilmenee tarvetta väliaikaiseen vedenjakeluun vielä
jatkossa, tiedotetaan siitä erikseen.
Poikkeavista havainnoista pyydetään yhä ilmoittamaan Joensuun Veden päivystykseen (013) 337 3599. Tilannetta päivitetään
Joensuun Veden internetsivuilla.
Veikko ?Vexi? Salmi
Treenaa
Helmikuun
loppuun hintaan
49,90?
E t u k o o d i:
F YJ
Ei sitoutumisaikaa!
Aloitusmaksu 10? veloitetaan aktivointihetkellä
Etukoodi voimassa 15.1.2014 asti. K-18.
Norm. hinta 39,90?/kk plus aloitusmaksu 10?
Karsitaan joulun ylimääräiset!
EVO Joensuu, Siltakatu 16, 80100 JOENSUU | evofitness.fi
Eettistä esimerkkiä
2. KARI KARJALAINEN
Kyselyä tehtäessä vaikutusvallan käsite jätettiin tarkoituksella määrittelemättä. Suurin osa
vastaajista liitti termin oma-aloitteisesti liike-elämään ja politiikkaan.
Alle kymmenen 50 vastaajasta halusi nostaa esiin muunlaisen vaikuttamisen. Heidän
äänensä menivät esimerkiksi kulttuurivaikuttajille, kylä-, ympäristö- ja kansalaisjärjestöaktiiveille, koulutus- tai auttamisorganisaatioissa työskenteleville sekä eettisen esimerkkinsä
kautta vaikutusvaltaisille.
Yhden maininnan saivat muun muassa:
- Sotaveteraani ja professori Veijo Saloheimo, ?Maakuntamme muisti?
- Kylätoimija Pentti Seutu, ?Tehnyt näkyväksi sen, että kylät pystyvät halutessaan kehittymään ja kehittämään?
- Unicef-vapaaehtoinen Tuula Nylander, ?Hymyn vaikutusvaltaa ja vapaaehtoistyötä?
- Toiminnanjohtaja Kimmo Räty Joensuun kriisikeskus
- Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtaja, ympäristöoikeuden professori
Tapio Määttä, ?Mediassa valtakunnallisena asiantuntijana esim. Talvivaaran kaivosasiassa?
- Kirjailija Heikki Turunen ?Enemmän maaseudun kuin kaupunkilaisten puolestapuhuja.
Tuotannollaan vaikuttanut ihmisten ajatteluun myös maakunnan ulkopuolella. ?
- Kansanmuusikko Sanna Kurki-Suonio
Testaa myös
MAKSUTTA
SUNNUNTAICIRCUIT
7!
12.1. klo si16etu?1
käteen!
Varmista paikka
KUNTO AITTA
Kettuvaarantie 16, Karsikko
040 1634 366
kuntoaitta@kuntoaitta.com
Juha Kivelän vallalle eniten kritiikkiä
3. JUHA KIVELÄ
Pohjois-Karjalan Osuuskaupan
toimitusjohtaja Juha Kivelä ja
hänen vaikutusvaltansa kirvoittivat Heilin kyselyyn vastanneilta määrällisesti eniten perusteluja sekä samalla kriittisimpiä näkemyksiä. Niissä PKO:n työllistävää vaikutusta ja yhteiskuntavastuun kantamista ei juuri
muisteltu. Kivelä itse kokee
asian epäreiluna ja uskoo tietävänsä varsin tarkkaan, mistä kritiikki kumpuaa.
? Meidän yritysmuotomme ja toimintaperiaatteemme tunnetaan huonosti. Ei tämä ole yhden miehen show.
Osuuskunnan omistavat sen
jäsenet, ja näillä kuluttajaomistajilla on osuuskunnassa ylin valta eikä Kivelällä.
4. PEKKA RAVI
UHKA PK-YRITYKSILLE?
TARJA CRONBERG
SANNA KURKI-SUONIO
Miksi PKO hakeutuu myös
pienyrittäjien usein pyörittämille liiketoiminta-alueille,
kuten parturi-, kukkakauppa- tai ravintolalaivabisnes?
? Moni syyllistää meitä siitä, että manipuloimme kilpailua, ja koen sen erittäin
epäoikeudenmukaiseksi. Miten joku kokee omaavansa oikeuden kertoa, missä osuuskauppa saa olla ja ei saa olla? Näitä palveluja omistajamme ovat meiltä toivoneet,
KERRO JUTTUVINKKI
Onko ystäväpiirissäsi mielenkiintoinen henkilö
tai tapahtuma, josta kannattaisi kertoa myös
kaikille Heilin lukijoille? Tai osuitko uutispaikalle? Vinkkaa meille siitä toimitukseen.
soita: 010 230 8500
sähköposti: toimitus@heili.?
netissä: www.heili.?
ja me kuuntelemme heidän
ääntään.
? Emme me kopioi kenenkään toimintaa vaan tutkimme ja arvioimme, voimmeko
tuoda kyseiseen liiketoimintaan jotain lisäarvoa kuluttajan näkökulmasta.
Epäoikeudenmukaisuutta
näkevät siis niin PKO:n kritisoijat kuin myös toimitusjohtaja Kivelä.
? Meidät on alun perin perustettu poistamaan markkinoiden epäkohtia, ja me
teemme edelleen sitä samaa
kirittämällä yksityistä sektoria. Jos jostain toiminnasta puuttuu kilpailu, se vääristyy, Kivelä muistuttaa.
? Väitän, ettei kaupungissa
ole kovin montaa tahoa, joka
edistää enemmän uusien yritysten syntyä, sanoo Kivelä
viitaten PKO:hon.
? Olemme esimerkiksi
Uusyrityskeskuksen kautta
tarjonneet uusille yrittäjille
sparrausapua.
Kivelä ei näe suuryrityksen resurssien ja sen brändien painavuuden jyräävän kilpailussa pienyrittäjiä.
? Palveluliiketoiminta ei
ole voimalaji, se on taitolaji.
Ei ravintolan pahin kilpailija ole toinen ravintola vaan
kaikki se muu tarjonta, jo-
ka kilpailee kuluttajan vapaa-ajasta.
Edes pääoman puskuria Kivelä ei näe ratkaisevana menestystekijänä.
? Isolla taseella olisi tietysti helppo pyörittää tappiota,
mutta meillä ei hyväksytä
pakkasen puolella olevaa liiketoimintaa. Jos asiakkaat eivät ota toimintaa omakseen,
sillä ei ole elämisen edellytyksiä, hän summaa.
Kivelälle äänensä antaneiden perusteluja:
?Yksinvaltainen asema, johon linkittyy raha
ja PKO:n hallituksen sekä
edustajiston kautta paikallispolitiikka.?, ?lähes
määrävässä markkina-asemassa olevan yrityksen pomo. Omistukset ja toimialat lisääntyvät, vaikuttaa yrityksenä kautta pohjoiskarjalaisten jokapäiväiseen arkeen, myös paikallisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana?, ?PKO:n asema maakunnan kehittämisessä on
niin merkittävä, että Kivelä pitää isoja avaimia käsissään?, ?alueellamme
rakentamista tehdään paljon PKO:n ehdoilla?, ?uhka
pienyrittäjyydelle?.
ANNIKA SUVIVUO
NäköPisteen
talviale!
Kaikki kehykset
-70
%
-150?
Lisäksi moniteholinsseistä
Ostaessasi
O
Ostaes
staessas
sasii silmälasit
silm
sil
ilmäl
älasit
i pinnoitetuin
pinno
pi
innoiite
itetuiin linssein.
lliins
inssei
sein
in Voimassa
V imassa
Voimas
Voi
sa 31.1.2014
31 1 2014
2014 asti.
asti
as
ti
Siltakatu 12 C, Joensuu
puh. 050 3585 855, optikko@nakopiste.?
Ma?pe 9.30?17.30, la 10?14
Suonikohjujen
vaahtoruiskutushoidot
Pentti Pasanen
Sydän- ja verisuonikirurgi
LKT, dosentti
ONKO TIETOA?
KARJALAN HEILIN kysymyspähkinä testaa yleistietouttasi:
1. Ketkä kirjailijasisarukset julkaisivat kaikki esikoisromaaninsa
vuonna 1847?
2. Millä nimellä kutsutaan muslimeille sallittuja ruokia?
3. Mikä on Suomen yleisin kalalaji?
4. Milloin euro otettiin käyttöön käteisvaluuttana?
5. Mikä elokuva voitti ensimmäisenä parhaan animaatioelokuvan
Oscar-palkinnon?
6. Mikä on pinta-alaltaan Afrikan suurin maa?
Oikeat vastaukset sivulla 20.
Ajanvaraus ja tiedustelut:
p. 030 633 7307
JOENSUU
Tikkarinne 3, 80200 Joensuu
Puhelun hinta lankaliittymästä 8,28 snt/puhelu + 3,2 snt/min,
matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min. www.terveystalo.com
4
Keskiviikko
HEILI
NOIN 10 KYSYMYSTÄ
Jurrikamera tilheille?
Joensuun
Kameraseurassa
pähkäillään alastonkuvauksen syvintä
olemusta, paljastaa
puheenjohtaja
Ilkka Karppanen.
Pidät erityisesti luontokuvauksesta. Suhtautuvatko hirvet
valokuvaajiin rakentavammin
kuin julkkikset paparazzeihin?
Julkkisten ja paparazzien
suhde perustuu molemminpuoliseen tarpeeseen. Hirvet eivät ole niin julkisuushakuisia, kuin luontokuvaajat joskus toivoisivat.
Onko sekin alastonkuva, jos
kuvaaja on alasti?
Tämä on kysymys, jota
olemme pienessä piirissä
pähkäilleet useamminkin.
Alastonkuvaushan mielletään yleensä vain alastoman kohteen kuvaukseksi.
Mutta viime kesänä jouduin
tapahtumaan, jossa juoksin
saunasta suoraan järveen
kuvaamaan upeaa valoilmiötä ja enkä ennättänyt
verhoutua. Taisin olla aika
?kuvauksellinen? ilmestys,
koska takanani tullut kuvaaja kuvasikin minua, hänkin tietenkin ilman vaattei-
ta. Kolmas kuvaaja kuvasi
meitä alasti saunanportailta. Luulisin, että tämä tapahtuma voidaan luokitella kaikin kriteerein jo alastonkuvaukseksi.
Joutuvatko valokuvausharrastajat kyläilemään sisäsiittoisesti, koska kenelläkään
muulla ei kestä hermo kahden
tunnin diakuvanäytöstä?
Kyllä, ja koska omat hermotkaan eivät sitä kestä,
tapaamme toisiamme vain
kerran kuussa, uudenkuun
tai kuunpimennyksen aikaan pimeässä tilassa.
Tapaako pilvipalveluja käsitteleviin koulutustapahtumiin
ilmestyä epämääräistä porukkaa?
Lähinnä vain photoshopattuja enkeleitä.
Miten myrkytetään linssiluteet?
Sekoittamalla samanaikaisesti kehite sekä kiinnite ja
upotetaan linssiluteiset negatiivit siihen.
Tuleeko mies räkänokastakin
ja tyhjännaurajasta, jos vain
sommittelu ja valotus ovat
kohdallaan?
Jos vain saisin nuo kaksi asiaa joskus onnistumaan kohdalleen, niin sekin tiedettäisiin.
Omistatko jurrikameran?
Luontokuvaukseen keskittyneenä en ole moiselle tuntenut tarvetta, mutta pitänee jollekin tilhilaumalle
tuollaisen hankintaa ehdottaa. Olisihan se varmaankin
huikeaa kuvamateriaalia,
tilhien pihlajabileet.
Kameraseuran kuvia myydään
Carelicumissa postikortteina.
Menevätkö tuotot köyhien
pokkarikuvaajien hyväksi?
Seuramme pokkarikuvaajat ovat Joensuun veroäyrin
etupäässä, onhan pokkarien kansikuvaus uusinta hottia, vaikkakin kirjakauppojen henkilöstö alkaa jo vähän kyllästyä tähän yhä laajenevaan kuvausmuotoon.
Kuinka otetaan omakuva peilin kautta ilman että kuvassa
pään tilalla on kamera?
En nyt oikein ymmärrä
kysymystä, onhan tuollainen iso järjestelmäkamera paljon paremman näköinen kuin tällainen sänkinaama.
Kaipaatko pimiöön?
Tämän talven sää on pitänyt huolen, ettei kaipuuta
pimiöön ole tullut, muuta
kuin siivouspäivinä.
ARTTU KÄYHKÖ
Juttusarjassa kysellään
ihmisiltä kaikenlaista.
Ilkka Karppanen ei ole liukastunut vaan harjoittaa sammakkoperspektiiviä. KUVA: SANNA HUOTARI
MUTASEN VAIHTOAUTOJA:
UUSI
RAPID
SPACEBACK
UUSI
YETI
Mitsubishi OUTLANDER 2,2 DI-D Intense -11
76 tkm, neliveto, Alv-vähennyskelp., tehdastakuu,
1 omist. täyd. huoltokirja, 2-renk.,
pakettiauto N1 rek. 2+2!
34.900
Saab 9-3 Sport Sedan 1,9TiD
PF Linear Business.........................................-09
186 tkm, 1 omistaja, huoltokirja,
aut.ilmastointi, aluvanteet
12.800
Skoda FABIA HB 1.9 TDI Elegance .............-08
127 tkm, 1 omist., täyd.huoltokirja, juuri kats., peruutustutka, aut.ilmast., aluvanteet,
kahdet renk., vakionopeudensäädin
Skoda OCTAVIA 2.0 FSI Elegance Combi ..-05
190 tkm, huoltok., Ksenon, aut.ilmast., aluvanteet,
kahdet renkaat, vakionop.säädin,
ajotietokone
11.500
Skoda OCTAVIA 2.0 FSI Elegance HB .......-05
163 tkm, 1 omistaja, täyd. huoltokirja, Ksenon, aut.
ilmastointi, vetok., kahdet renkaat,
vakionopeudensäädin, ajotietokone
11.900
Skoda OCTAVIA Combi 1,4 TSI Elegance .-10
50 tkm, 1 omist, huoltokirja, Ksenon, aut.ilmastointi, aluvanteet kesä- ja talvirenkaissa,
vakionop.säädin, ajotietokone
Skoda OCTAVIA Combi 1,6 TDI
Ambiente DSG (VM12) ................................-11
91 tkm, tehdastakuu, 1 omistaja,
täyd.huoltok., ilmast. kahdet renk.
21.800
Skoda OCTAVIA Combi 1.9 TDI Elegance -08
224 tkm, 1 omistaja, täyd.huoltokirja, Ksenon, aut.
ilmastointi, aluvanteet 4 kpl, kahdet
renkaat vakionopeudensäädin
11.800
Skoda OCTAVIA Combi 2,0 TDI 170 RS ....-11
81 tkm, 1 omist., täyd.huoltokirja, pysäköintitutka,
Ksenon, aut.ilmastointi, aluvanteet,
kahdet renk., vakionopeudensäädin
Skoda ROOMSTER 1.6 16V Sport 5d .........-07
133 tkm, täyd.huoltokirja, puoliautomaatti-ilmastointi, vetokoukku, kahdet renkaat,
ajotietokone
Skoda SUPERB 2,0 TDI 140 4x4
Comfort DSG (VM12)...................................-11
192 tkm, älykäs neliveto, autom.,
1 omistaja, täyd.huoltokirja
Suzuki SX4 1.6 4GRIP Outdoor Line 5d ....-06
152 tkm, huoltokirja, ilmastointi, i-AWD nelivetojärjestelmä, vetokoukku, kahdet
renkaat, integroitu CD-radio
10.900
19.900
26.400
Ensiesittelyssä ?KODA-viikonloppunäyttelyssä. Tervetuloa!
Lauantaina 11.1. klo 10-15 ja sunnuntaina 12.1. klo 11-15.
?KODA Rapid Spaceback toimituskuluineen alk. 17 589,60 ?, autoveroton suositushinta alk. 13 955 ? + arvioitu autovero 3 034,60 ? CO2-päästöllä
114 g/km, yhdistetty kulutus 4,9 l/100 km. ?KODA Yeti toimituskuluineen alk. 22 492,72 ?, autoveroton suositushinta alk. 16 880 ? + arvioitu autovero 5 012,72 ? CO2-päästöllä 142 g/km, yhdistetty kulutus 6,1 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 ?.
Maahantuonti: HELKAMA
Tutustu tarkemmin skoda.fi
Tykkää meistä
facebook.com/SkodaSuomi
10.900
23.900
10.800
Lisää vaihtoautoja: autoliikemutanen.?
Kuurnankatu 13, Joensuu
www.autoliikemutanen.?
AUTOMYYNTI:
Penttonen Markku 044 788 8602
Mutanen Juha
044 788 8600
ma?pe 8.30?17.00, la 10?14
HUOLTO:
ma?pe 7.30?16.00, 044 788 8606
VARAOSAT:
ma?pe 8?16.30,
044 788 8605
044 788 8604
6
Keskiviikko
HEILI
lukijan
ääni
Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.
Myös nimimerkkiä käyttävien on ilmoitettava
oikea nimi ja yhteystiedot toimitukselle.
toimitus@heili.?
Karjalan Heili, Torikatu 23 E, 80100 Joensuu
VIIS SIITÄ
Maakunnan teemat
TERVEHDYSTÄ pukkaa valtakuntamme reuna-alueilta
eli täältä kiireisestä ja ruuhkaisesta Helsingistä.
Tällaistahan se elämä täällä on, ainakin jos
maakunnan viestintää valtakunnallisessa mediassa
on uskominen. Näin vaikka parasta aikaa ikkunasta
avautuu autoton katu ja muutamasta lenkkeilijästä
täyttyvä Keskuspuisto.
Vuodesta toiseen on koko Suomi huomannut, että
muutama teema hallitsee Pohjois-Karjalan alueen
markkinointia. Ne ovat kiireettömyys, leppoisuus,
ruuhkattomuus ja luonto.
Kuulostaa maanpäälliseltä taivaalta, mikä riippuu
tietenkin kohderyhmistä niin kulttuuri- kuin ikärakenteineen. Mutta voiko joku vääräleuka käsittää
nämä sanat käsittää myös toisin kuin on alkujaan
tarkoitettu? Tuumataanpa.
KIIREETTÖMYYS. Tämä on totta. Joskus pelkän vastauksen saaminen sähköpostiin maakunnasta voi vaatia
muutamia ylimääräisiä toimia ja lehmän hermoja.
Sana voidaan samaistaa myös sellaisiin termeihin
kuin laiskuus ja tehottomuus. Varsinkin aikana,
jolloin kieltävä vastaus kysymykseen ?Onko ollut
kiire?? voi hämmentää porukkaa, kun kerta kiireestä
on tehty jo itseisarvo ja statuksen mittari.
LEPPOISUUS. Tämäkin on totta. Mutta sanan takana
voi olla joskus myös sellainen juttu kuin laskelmointi. Leppoisuus ja vieraanvaraisuus ovat olleet
todella tarpeen, kun ylitsemme on historian aikana
mennyt niin Ruotsin kuin Venäjän valta.
Ja kukapa se leppoisaa ja vieraanvaraista tappaisi,
kun ?hää meille piiraat laittaa ja laulut veisaa?.
Hienosti ajateltu ja hengissä selvitty.
LUONTO. Tämäkin on mainio juttu, mutta aivan
kaikki eivät ole luonnossa liikkujia. Joitain voi jopa
moinen miljöö ahdistaa, jos on tottunut urbaanin
meininkiin.
Ja vaarana on, että porukka käsittää, jotta metsässäkö siellä samoillaan ja työ ei maistu.
RUUHKATTOMUUS. Tämäkin pitää kyllä paikkansa
silloin, kun risteyksessä seisoo kaksi autoa. Mutta
vain hetken. Pohjoiskarjalainen vetoketjuteoria
liikenteessä on lähinnä kanssaliikenteessä ajavien
hakanauloilla tökkimistä.
Ja kyllä se ruuhka saadaan aikaan keinolla tai
toisella ? katsoo vaikka Heilin toimituksen ikkunasta
Sokoksen parkkitaloon päin.
Parhaiten ruuhkaa välttää kun lähtee arki-iltana
kaupungille. Tällöin on todellakin tilaa liikkua, sillä
ilmeisesti leppoisat joensuulaiset ovat rauhallisesti
kannustamassa toisiaan jossain ruuhkattoman
luonnon siimeksessä.
Vain lännenelokuvista tutut tuulihattarat puuttuvat
vierimästä pitkin autioita katuja.
AIKANA jolloin yritysten perustaminen on nyt tätä
kuuluisaa start up -toimintaa, ja kansainvälistyminen
vaatii rivakoita toimia, tuntuvat kaikki nuo maakunnan markinoinnissa käytetyt taikasanat siltä kuin
ne olisi kohdistettu edistämään lähinnä eläkkeelle
jäävien seniorien paluumuuttoa.
Ei välttämättä tässä ajassa elävien supertehokkuuden perään kuuluttavien businesstykkien ja
kansainvälistyvien yritysten parissa.
Toisaalta ovathan nuo termit
parempia kuin kateus, suvaitsemattomuus tai koplaaminen.
Sanat, joita ei maakunnassa edes
tunneta, tai ainakaan tunnusteta.
CYDE HYTTINEN
Kirjoittaja on Helsingissä asuva
joensuulaislähtöinen kulttuuri- ja
viestintäalan vastaava tuottaja.
Lastensuojelun todellinen ?minä?
Todellisuus tukemisesta
lastensuojelussa: alle kaksivuotiaasta totaalinen vierottaminen esimiehen luvalla (ainakin työntekijän
mukaan).
Itse olen suostunut vaikka minkälaiseen tarkkailuun, olen kaikkeni tehnyt
ja lisäksi vietin totaalisesti puolitoista vuotta pienen
lapsen kanssa kahdestaan,
jonka aikana välillemme
muodostui todella vahva,
terve äiti?lapsi-suhde.
Nyt syksyn aikana, sairaalla tavalla lapsi yritetään
vierottaa minimaalisilla tapaamisoikeuksilla, jotka eivät lisäänny sosiaalityöntekijän takia minnekään.
Itse pitää eteenpäin mennä, mutta lastensuojelun ei.
Kuopion hallintaoikeuden
mukaankin lastensuojelu ei
ole tehnyt kaikkea perheen
yhdistämiseksi.
Tänä päivänä pitää aikamoisia muutoksia kuulla,
että uskon lastensuojelun
hyvyyteen.
Ja allekirjoitan uutisoinnissa kyseenalaistuksen päteviin lastensuojelutyöntekijöihin.
MISSÄ LAPSEN PARAS/ETU
Surun keskellä on kiitos
Kauniin Höytiäisen rannalla oli hyvä olla. Niin kuin
on hyvä olla perheessä, jossa
saa tuntea olevansa hyväksytty omana itsenään. Tuntea olevansa tärkeä osa yhteisöä ja jonka päämäärä on
yhteinen. Jossa minulle oli
ihan juuri minun kokoinen
paikka. Ei enempää, eikä vähempää.
Varuskunta oli minulle kuin koti. Äitini aikoinaan sanoi, että lapsille täytyy olla paikka johon palata
kun maailma murjoo. Juuri
sellainen paikka varuskunta oli. Ei tuominnut, ei hyljännyt.
Se piti huolta omistaan ja
sinne sai aina reissuiltaan
palata. Varuskunta oli hyvin paljon enemmän kuin
työ. Se oli myös elämän oppikoulu, täynnä haasteita
päivittäin. Vaikkakin työ oli
välillä äärimmäisen raskasta, se oli myös palkitsevaa.
Parasta oli nähdä nuorten ja vähän vanhempienkin sotilaiden tyytyväinen
ilme maukkaan ja ravitsevan aterian jälkeen. Olipa
se nautittu pakista pakkasessa tai oman ruokasalin
pöydän ääressä. Siitä tuli aina hyvä mieli.
Ikimuistoisia olivat myös
varuskunnan joulut, jolloin
vain paras on ollut kyllin hyvää. Sali koristeltiin ja jouluruoat valmistettiin tunteella ja suurella sydämellä.
Kattaukset olivat kauniita ja
ruokasalissa oli lämmin Jou-
Uudenvuodenaattona kokoonnuttiin Kontiorannan viimeiseen lipunlaskuun. KUVA: JARNO ARTIKA
lun henki.
Ei siis ihme, että tänä
jouluna purskahdin itkuun
kuunnellessani joulurauhan julistusta ja Porilaisten
marssia.
Sotilassoittokunnan upe-
?
Varuskunta
piti huolta
omistaan ja sinne
sai aina reissuiltaan palata.
at musiikkiesitykset ovat
myös juurtuneet syvälle sisimpään ja tuovat liikutuksen tunteet pintaan.
Minä suren syvästi tämän varuskunnan loppumista, sillä kukapa ei surisi menetettyään kotinsa ja
perheensä.
Kun juuret revitään maasta, johon ne ovat syvälle
juurtuneet. Kun pitkät perinteet katkaistaan. Kun
kaunis Höytiäinen ei enää
aamuisin tervehdi minua.
Kuitenkin suruni keskellä olen kiitollinen, että olen
saanut olla osa tätä yhteisöä.
Kiitos, että olen saanut työskennellä teidän kanssanne.
Olen saanut sieltä monta
hyvää ystävää, elämän mutkissa mukana kulkijaa. Oli
ilo olla pieni lenkki huollon ketjussa.
Minä suljen kaikki rakkaat muistot sydämeeni
kunnioittaen syvästi sitä perintöä, jonka olemme saaneet maatamme puolustaneilta veteraaneilta.
MINNA SOIKKELI
Ravitsemistyönjohtaja
Varuskuntalainen 1987?2013
Karkasiko mopo, pursiseura?
Onkohan pursiseuran porukalta karannut mopo käsistä, kun suunnittelevat hyvin utopistista veneilykeskusta Linnunlahden venesatamaan.
Mistähän nämä suunnittelijat luulevat löytyvän
niin hyväuskoisen rahoittajan, joka saisi sijoitukselleen kohtuullisen tuoton?
Joillakin JPS:n jäsenillä on
köydenvetoa veneilykeskuksen tarpeellisuudesta.
Veneilysesonki on kesä-heinäkuussa noin 7?10 viikkoa,
jona aikana tulojen pitäisi
peittää koko kesän kulut.
Palveluhintojen täytyisi olla
pilvissä, että toiminta kannattaisi.
Kohtuuttoman korkeat
palveluhinnat karkottavat
asiakkaat pois, tai asiakkaat
jättävät ne maksamatta.
Hasaniemessä on hyvätasoinen vierassatama, Linnun-
Kirjoittaja pitää ajatusta veneilykeskuksesta utopistisena.
KUVA: TARU VÄÄNÄNEN
lahdella hyvätasoinen leirintäalue ravintolapalveluineen, matkustajasatamassa
on vieraslaituri, vesipiste,
septin tyhjennys, wc/suihku ja kahvila. Satamassa on
myös kaksi ravintolalaivaa
ja kävelymatkan päässä on
useita ravintoloita.
Nämä palvelut ovat ve-
neilijöiden käytössä ja varmasti riittävät Joensuussa.
Ketkähän tarvitsevat vielä uutta veneilykeskusta?
Vai onkohan se tarkoitettu
joillekin ?kilvenkiillotuspaikaksi?.
Ne harvat veneilijät, jotka
lähtevät Oravista Enonkoskelle, Savonrannalle, Pak-
suniemeen ja Joensuuhun,
käyttävät yrittäjien mukaan
hyvin vähän venesatamien
maksullisia palveluita. Oravissa, Savonrannalla, Paksuniemessä ja Joensuussa
on hyvät vierasvenepalvelut, meidän on vain käytettävä niitä, myös maksullisia palveluja.
Olen purjehtinut ItäSuomen vesistöjen alueella useita vuosia ja käyttänyt vierassatamien palveluita, myös maksullisia. Vierassatamissa on aina ollut
tilaa, sesonkiajan ulkopuolella vieraslaitureissa ei ole
ollut kovinkaan montaa venettä.
Harmillinen tilanne yrittäjien kannalta. Nostan korkealle kipparin lakkiani ja
kiitän vierassatamien yrittäjiä hyvin järjestetyistä palveluista.
JPS:N JÄSEN
8.1.2014
HEILI
7
Keskiviikko
Kolilla alkoi kävijätutkimuksen teko
GALLUP
Metsähallitus on aloittanut
vuoden alussa Kolin kansallispuiston kävijätutkimuksen, jolla halutaan selvittää alueen kävijärakennetta, puiston käytön alueellista jakautumista ja kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisia vaikutuksia.
Tutkimus toteutetaan
lomakekyselyn avulla 1.1.?
15.9.2014. Kävijätutki-
muksen tuloksia käytetään
hyödyksi kansallispuiston
maastorakenteiden, retkeilypalveluiden ja asiakaspalvelun kehittämisessä.
? Toivomme, että kansallispuiston asiakkaat vastaisivat mielellään heille puistossa annettaviin kyselylomakkeisiin. Kyselyyn voi
vastata joko suomeksi, englanniksi tai venäjäksi, ker-
too suunnittelija Anni Koskeli Metsähallituksen luontopalveluista.
Retkeilijöitä haastatellaan Kolin luontokeskus
Ukossa, Rinnetuvalla, Break Sokos Hotel Kolin vastaanotossa sekä maastossa.
Kolin kansallispuisto on
yksi Pohjois-Karjalan merkittävimmistä luontomatkailukohteista.
Mitä dieettejä
tiedät? Oletko
itse testannut
jotain?
PINJA KOUVONEN
JOENSUU
? Ei näissä nykyajan dieeteissä
pysy enää perässä. 5-2-dieetistä olen kuullut ja pariisilainen
on myös tuttu.
? Olen testannut vähäkalorista
dieettiä. Kolme vuotta sitten
laihdutin sillä kymmenen kiloa.
? Luotan enemmän elämäntapamuutokseen kuin dieetteihin.
JOUNI HEINONEN
JOENSUU
?Tiedän laktoosittomat ja
gluteenittomat dieetit. En ole
kuullut mistään 5-2:sta.
? En ole ollut millään dieetillä
koskaan.
? Pyrin tasapainoiseen
ruokavalioon, syön kevyesti ja
vältän rasvaisia ruokia.
Kalle Ojatalo ei dieeteistä perusta. Hän söi tavallisen, terveellisen lounaan: keittoa ja salaattia. KUVA: ELINA SAARELA
5-2:lla läskiä vastaan
Tänä vuonna painoa
pudotetaan pariisilaisittain,
paleolla ja pätkäpaastolla.
ANSSI KYLLÖNEN
JOENSUU
? Ei pysy perässä näissä
dieeteissä. 5-2 taitaa olla
viimeisin.
? Itse en ole koskaan testannut
mitään dieettejä. Yritän vain
katsoa, mitä suuhuni laitan.
? Pyrin syömään monipuolisesti kasviksia, lihaa ja kalaa.
Herkkuja koetan vältellä
vaihtelevalla menestyksellä.
IINA LUUKKONEN
JOENSUU
? Onhan näitä dieettejä:
karppaus, mehupaastot,
nutriletit... Itse en ole koskaan
uskonut niihin.
? Olen pudottanut 20 kiloa
ihan normaalilla ruokavaliolla.
? Nyt olen kokeillut kasvissyöntiä: viikolla syön kasviksia ja
kalaa ja viikonloppuna lihaa.
Ravitsemusterapeutti
Marika
Venäläinen
kahvilla,
mutta ei
pariisilaisittain. KUVA:
SANNA HUOTARI
Yli puolet suomalaisista on ylipainoisia. Ei
siis ihme, että yksi suosituimmista uuden
vuoden lupauksista on pudottaa painoa ja
aloittaa terveellinen elämä. Keinot tähän
ovat vain vuosien varrella
vaihdelleet.
Viime vuosina on kohkattu karppauksesta, mutta nyt
into on saavuttanut lakipisteensä ja karppausleivät ovat
vähin äänin hävinneet kauppojen hyllyistä. Kuitenkin
hiilihydraattien rajoittamiseen perustuvat dieetit ovat
edelleen suosittuja, ne vain
tunnetaan eri nimillä. Esimerkiksi Atkins, Montignac, Zone, South Beach ja
Dukan perustuvat jollain tavalla vähähiilihydraattiseen ruokavalioon.
VETTÄ JA KASVIKSIA
Tämän vuoden uutuus on pariisilainen dieetti, joka koostuu kolmesta vaiheesta.
Kahvilavaiheessa ruokavalio sisältää paljon nesteitä, bistrovaiheessa esimerkiksi
paahtoleipää, jogurttia ja salaattia, ja gourmet-vaiheessa normaalia ruokaa, mutta sitäkin pieniä annoksia.
Asiantuntija ei pariisilaisesta tai muistakaan dieeteistä innostu.
?
Enää ei puhuta
laihduttamisesta,
vaan painonhallinnasta.
MARIKA VENÄLÄINEN
? Ylimääräisen sälän kun riisuu, niin kaikissa dieeteissä on aikalailla sama pohja:
paljon vettä ja kasviksia. Nykyisin korostetaan myös proteiinin saantia, ravitsemusterapeutti Marika Venäläinen toteaa.
Venäläinen kertoo hieman yllättäen, että tammikuu on hänen työssään hiljaista
aikaa. Muutenkaan dieetit eivät näy ravitsemusterapeutin työssä kovinkaan paljon.
Pikadieettien suosiona hän pitää ihmisten
kärsimättömyyttä.
? Ihmisiltä puuttuu pitkäjännitteisyys ja
kyky hyväksyä hitaus.Tiukat ohjeet kiehtovat hetkellisesti, mutta lopulta kuitenkin rajoittavat elämää liikaa.
MENUNA MAJAVA
Viime vuonna Suomeen rantautunut 5-2-dieetti on vielä voimissaan. Pätkäpaastoksikin kutsutulla dieetillä syödään muuten
normaalisti, mutta kahtena päivänä viikossa rajoitetaan energiansaantia noin 500
kaloriin.
? 5-2-dieetissä hyvää on se, että se antaa
psykologisesti kuvan rentoudesta ja vapaudesta. Perusterveet ihmiset voivat dieettiä
kokeilla. Sen sijaan ahmintaan taipuvaisille se ei ole hyväksi, kommentoi dieettiä ravitsemusterapeutti Venäläinen.
Mullistavia dieettejä ei voi tulla joka vuo-
si.
? Karppaus kohuna oli isoin, mitä itse
muistan. 5-2-dieetti on myös uudentyyppinen.
Yksi viime aikoina pinnalla olleista dieeteistä on paleodieetti, jossa syödään kuin
luolamiehet aikoinaan: kaikkea, mitä voi
metsästää tai kerätä luonnosta. Eläinravinnon osuus on ruokavaliossa yleensä suuri ja
maanviljelystuotteet kiellettyjä. Suomessa
ruokalistalle kuuluisi siten esimerkiksi majava, norppa, orava, kala, marjat ja juuret.
EI ENÄÄ KAALIKEITTOA
Huonoimpina dieetteinä Venäläinen pitää
paastoa sekä yksipuolisia, vain muutamaan
ruoka-aineeseen perustuvia dieettejä, kuten
takavuosina pinnalla olleita kaalikeitto- tai
muna-valkoviinidieettejä. Näin älyttömiä
dieettejä ei nykyisin enää suositakaan, vaan
pikadieetteinä käytetään ennemmin ateriavalmisteita. Nykyisin suositaan muutenkin
enemmän pitkäaikaisempia ja elämäntavan muutokseen perustuvia ruokavalioita.
? Enää ei puhuta laihduttamisesta vaan
painonhallinnasta. Ehkä vielä parempi olisi puhua elämänhallinnasta, Venäläinen
korostaa painonpudotuksen psykologista
puolta.
Asiantuntija pystyy kuitenkin suosittelemaan ainakin yhtä dieettiä:
? Fleksitarismi eli joustava kasvissyönti yritti jossain vaiheessa pinnalle, mutta siitä ei sitten tullut kovinkaan suurta
juttua. Mutta kasvisten käytön lisäämistä
voin suositella.
SANNA HUOTARI
HEILI
8.1.2014
9
Ehkä hieman erilainen kauppa...
NESTEKAASUJEN VAIHDOT
6 kg KOMPOSIITTI
5 kg TERÄS
17
90
24
90
13
90
19
90
60 m x 3 m
10 kg KOMPOSIITTI
11 kg TERÄS
Väinö
TALVIKALAVERKKO 6 /&)*9(,,0
10
Keskiviikko
HEILI
kaupan
kautta
Talous- ja yrityssivut
LVI-ala vetää hyvin nuoria opiskelijoita
LVI-alan suosio on korkealla
tasolla opiskelupaikkaa hakevien nuorten keskuudessa. Useista muista tekniikan
aloista poiketen talotekniikan perustutkinnon vetovoimaluku on kasvanut viimeiset kolme vuotta. LVIalan vetovoiman uskotaan
jatkuvan korkeana kevään
yhteishaussa.
? Suosion taustalla on
kiinnostavan ammatin lisäksi työllisyystilanne. LVIalalla työllisyyttä parantavat korjausrakentaminen
ja palveluliiketoiminnan
kasvu. Näillä sektoreilla
tilanteen arvioidaan pysyvän kohtuullisen vakaana,
asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoit-
sijat LVI-TU ry:stä kertoo.
Suosiota selitetään myös
sillä, että nuorilla on totuudenmukaisempi kuva LVIalan työtehtävistä kuin aikaisemmilla sukupolvilla.
? Talotekniikan perustutkinto uudistui vuonna 2010.
Nyt sen rakenne ja ammattitaitovaatimukset vastaavat paremmin työelämän
tarpeita. Tähänastiset kokemukset ovatkin olleet erittäin positiivisia. Tutkinto
antaa erinomaiset valmiudet LVI-asennuksiin liittyviä työtehtäviä varten myös
tulevaisuudessa, uudistustyön läpiviennistä vastannut yli-insinööri Arto Pekkala Opetushallituksesta sanoo.
Kunnan yrittäjäystävällisyys palautuu usein julkisiin hankintoihin. Niiden kriteerit voivat ihan laillisesti rakentua muullekin kuin halvimmalle hinnalle. KUVA: ANNIKA SUVIVUO
Kaupungin ja yrittäjän etu yhteen
Joensuun strategiaan
on kirjattu tavoite
olla kokoluokassaan
Suomen yrittäjäystävällisin kaupunki.
Kenelle ja miten,
sitä kysyimme
yrittäjien ja
kaupungin johtajilta.
Mitä konkreettista Joensuu
on yrittäjäystävällisyytensä
eteen tehnyt? Muutamien
mielestä ei mitään, kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen
mielestä paljonkin.
Kaupungin yrittäjien puheenjohtajan Miika Sunikan
mukaan nyt ollaan hyvässä vaihessa, mutta käytäntö
antaa vielä odottaa itseään.
Hyvästä vaiheesta kertoo
sekin, että viime viikolla Joensuussa aloitti työnsä upouusi hankinta-asiamies, jonka yhtenä tehtävänä on muun muassa varmistaa, että mittavasta julkisten hankintojen potista
yhä enemmän jäisi omaan
maakuntaan.
KOULUA VIRKAMIEHILLE
? Joensuulla on valtava tahtotila yrittäjäystävällisyysstrategiassaan, mutta on
vielä jäsentymättä, mitä se
käytännön tasolla tarkoittaa, arvioi Joensuun Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Miika Sunikka, rakennusalan
yrittäjä itsekin.
? Minun mielestäni kaupungin yrittäjäystävällisyyden pitää lähteä siitä, että
on selkeä toimintamalli ja
virkamiehet on ohjeistettu
toimimaan sen mukaisesti.
Tänä päivänä en pitäisi Joensuun kaupungin toimintaa hirvittävän yrittäjäystävällisenä käytännössä.
Yksi kaupungin konkreettisista avauksista on ottautuminen julkisten hankintojen parempaan saavutettavuuteen paikallisille
yrityksille.
? Viime vuosina elinkeinoelämän edustajilta on tullut korostetusti esille se, että kunnallisia hankintoja ja
kunnallista palvelutuotantoa pitäisi avata enemmän
yrittäjille, kertoo kaupunginjohtaja Karjalainen.
? Se on todella haastellinen asia.
Kunnan näkökulmasta
haasteet liittyvät paikalliset huomioivaan kilpailuttamisen kriteeristöön, sii-
hen tarvitaan koulutusta
sekä eri tahojen yhteistyötä.
? Sehän ei ole vain hankintatoimen asia vaan jokaisen sellaisen organisaation asia, joka hankintapäätöksiä tekee. Yhdessä toimiminen on vielä lapsenkengissä, Karjalainen näkee.
Suomen
yrittäjäystävällisin?
?
Joensuun Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Miika Sunikka.
Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.
KUVA: ANNIKA SUVIVUO
KUVA: KIMMO KIRVES
Joensuun tavoite
on kirjattu valtuuston
tekemään kaupungin
strategiaan vuosille
2013-2016.
? Suomen Yrittäjien
viimeisimmässä elinkeinopoliittisessa kyselyssä
tittelin vei Uusikaupunki,
Joensuu ei 10 joukkoon
mahtunut.
? Taloustutkimuksen
imagotutkimuksessa
yritysmyönteisyydessä
Joensuu on ollut yli 50
000 asukkaan kaupungeista viime vuosina
sijoilla 2-5.
HEILI
8.1.2014
Koulutustukia pk-yrityksille jää hakematta
Pohjois-Karjalassa on vajaat
10 000 yritystä, joista pk-yrityksiä on peräti yli 99 prosenttia. Naapurimaakuntiin verrattuna pohjoiskarjalaiset yritykset ovat turhan verkkaisia koulutustukien hyödyntäjiä ? vuosittain varattua tukirahaa jää
käyttämättä.
Pohjois-Karjalan Ely-kes-
kuksen TäsmäProto-hankkeen yhdessä yritysten
kanssa suunnittelemat koulutukset pk-yrityksille jatkuvat ESR-rahoitteisina ensi vuoden lokakuuhun saakka, jonka jälkeen koulutuksellista tukea jatketaan kansallisella rahalla. Toimialoina palvelut, sote sekä uusiutuva energia. Rahallinen tu-
ki voi olla jopa 80 prosenttia
koulutuksen kustannuksista. Projektipäällikkö Martti Turunen muistuttaa, että
koulutuksen tukea suunnataan aktiivisesti myös yksin
yrittäville.
? Tässä ryhmässä on paljon mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen
ja kasvuun, Turunen muis-
Uusin ottein kiinni
julkisiin hankintoihin
Josekissa aloitti viime viikolla työnsä hankinta-asiamies
Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kertoo, että Joensuussa ollaan aloittamassa
Josekin, seudun hankintatoimen, Joensuun kaupungin ja yrittäjien kanssa yhteistä puolentoista vuoden
projektia, jonka tarkoitus on
liittää entistä paremmin yhteen paikallinen yrityselämä ja julkiset hankinnat.
Ensimmäinen näkyvä askel tällä tiellä oli viimeviikkoinen hankinta-asiamiehen palkkaaminen Josekiin. Päivi Halonen siirtyi tähän toimeen Joensuun
seudun hankintatoimesta.
? Viime vuosina on väistelty hankinta-asiaa sanomalla, että EU säätelee sitä ja tätä. Kyllä se sääteleekin, mutta paikallista harkintavaltaa on ja hankinta-
HANKKEET
KEHITTÄMISALUSTAKSI
Yrittäjänä Sunikka ei sinällään koe, että hänen olisi pitänyt saada kaupungilta jotakin enemmän. Yrittäjien
edustajana hän on kuitenkin nähnyt kokeilemisen
arvoisia malleja muualla.
? Esimerkiksi Jyväskylässä hallinto hakee yrittäjiltä
näkemystä päätöksenteon
tueksi. Yrittäjät pitäisi saada kaupungin kanssa meilläkin useammin samaan
pöytään.
Yrittäjänäkökulma olisi paikallaan muun muassa juuri julkisia hankkeita
sorvattaessa. Tilaajan laatukriteereillä pohjoiskarjalainen yritys voidaan nostaa
mukaan kisaan. Karjalainen
näkee vasta solmitun INKA-sopimuksen (Inovatiiviset kaupungit -ohjelma) toteuttavan samaa logiikkaa.
? Kasvusopimushanke
valtion kanssa sisältää saman tavoitteen valtakunnallisesti. Hankinnoilla pystytään vilkastuttamaan Suomen ja paikallisesti kaupupunkiseutujen
yrittämistä.
? INKAssa se iso tavoite
on, että julkiset verovaroilla suoritettavat hankinnat
valjastetaan myös paikallisen teollisuuden ja palvelutoiminnan kehittämisalus-
osaamista kasvattamalla on
mahdollista jättää seudulle enemmän rahaa, kuin että ne menisivät ylikansallisille yrityksille, kaupunginjohtaja Kari Karjalainen
muistuttaa.
Uuden projektin pääpaino on yritysten auttamises-
?
Viime
vuosina
on väistelty
hankinta-asiaa
sanomalla, että
EU säätelee
sitä ja tätä.
sa monimutkaisessa kilpailutusprosessissa sekä kaupungin uuden hankintastrategian teko.
Joensuun Yrittäjät ry:n
puheenjohtaja Miika Sunikka on mielissään uudesta projektista.
? Odotan siltä paljon. Se
on kaupungilta selkeästi
konkreettinen steppi.
? Olisi tärkeää, että kaupunki kontaktoisi paikallisia yrityksiä etukäteen
kilpailutukseen tulevista
hankkeista. Hyvin paljon
päätöksiä tehdään ihan virkamiestyönä, Sunikka sanoo.
? Se, että paikalliset pääsevät tarjoamaan on yrittäjien etu ja kaupungin etu,
hän jatkaa.
KARI KARJALAINEN
ANNIKA SUVIVUO
taksi ja sitä kautta kilpailukyvyn kasvattamiseen.
yrityksiin, paikallisiin yrityksiin vai kansainvälisiin
yrityksiin?, hän kysyy.
TERÄVIN KÄRKI RAJAA
Haetaan vielä lisää konkretiaa. Kenelle Joensuu haluaa olla yrittäjäystävällinen?
Kaupunginjohtaja Karjalainen hakee yrittäjäystävällisyyden polttopisteitä samaisesta INKA-sopimuksesta, jossa Joensuun
seudun kasvualojen kärkiä
ovat metsä ja biotekniikka,
Venäjä-osaaminen sekä luovat alat. Vaikka Karjalainen
korostaakin, että myös perinteiset alat kuten meijeritoiminta ja metalliteollisuus saavat edelleen tukea, rajaaminen on välttämätöntä.
? Pohjois-Karjalan talousalueella on 165 000 asukasta, emme voi kehittää kaikkea. Kärki perustuu siihen
osaamiseen ja niihin luonnonvaroihin joita täällä jo
on.
? Joensuulla on näistä vetovastuu valtakunnallisesti. Ei ministeriö suostuisikaan tukemaan muuta kuin
kasvualoja.
Miika Sunikka toivoo,
että kaupunki tuotteistaisi
tavoitteensa vielä selkeämmin.
? Kohdistuuko Joensuun
seudun yrittäjäystävällisyys isoihin yrityksiin, pk-
KOKO TODELLISUUS
Kotimaan yritystoiminnan
lisäksi Joensuussa on monikansallisia yrityksiä.
? Niitä tarvitaan vetureiksi ja alihankkijoiden
leivän antajiksi, Sunikka
sanoo.
? Eivät ne veturiyritykset tule tänne, jos alinhankintaverkostoa ei ole. Pitää ymmärtää se koko todellisuus.
Koko todellisuuteen liittyy sekin, että yrittäjillä
itselläänkin on vastuunsa
yrittäjäystävillisyyden toteutumisessa. Siihen kuuluu vähintään rakentava
asenne.
? Eihän koskaan sellaista autuutta tule, että kaikki olisivat tyytyväisiä. Itse
toivon, että kaupungin yrittäjäystävällisyys näkyisi nimenomaan ruohonjuuritasolla, että luotaisiin uskoa,
Sunikka näkee.
Kari Karjalainen huomauttaa, että esimerkiksi
INKA-sopimus tulee kestämään aina vuoteen 2020 asti. Paljon tulee siis tapahtumaan.
? Me olemme vielä ihan
alussa, hän lisää.
ANNIKA SUVIVUO
tuttaa.
Täsmäkoulutuksessa kyse on työnantajayrityksen
ja valtion yhteishankintana toteuttamasta koulutuksesta.
TäsmäProto-hankkeen
koulutuksista lisätietoja löytyy myös osoitteesta www.osaamistayritykselle.fi
Uusi
rakennus?rma
Joensuun seudulle
Joensuun seudulla on aloittanut
uusi rakennusalan yritys Jalava
Remontit Oy.
Yrittäjinä ?rmassa toimivat
joensuulainen Kari Kontkanen
ja enolainen Tommi Lehikoinen, joilla molemmilla on vuosien kokemus rakennusalalta
eri tehtävissä.
Jalava Remontit toimii koko
Pohjois-Karjalan alueella, ja
se on erikoistunut nimensä
mukaisesti remontteihin.
Palveluvalikoimaan kuuluu
kuitenkin myös uudisrakentaminen.
Sokos Hotel
Koli Vuoden
hotellimiljööksi
Break Sokos Hotel Koli voitti
Vuoden hotellimiljöö -sarjan
Divaani-sisutuslehden äänestyksessä, jossa valittiin vuoden
2013 parhaat sisustamiseen
ja asumiseen liittyvät tuotteet
ja tekijät.
Muut samassa sarjassa
kilpailevat hotellit olivat
Scandic Paasi ja Hotelli Fabian
Helsingistä sekä Hotelli Onni
Porvoosta.
? Oli upeaa päästä mukaan
äänestykseen ainoana hotellina
eteläisen Suomen ulkopuolelta.
Vuoden hotellimiljöö -titteli on
mahtava kiitos niille investoinneille ja kehittämiselle, mitä
olemme Kolilla viime vuosina
tehneet, Pohjois-Karjalan
Osuuskaupan matkailu- ja ravitsemiskaupan toimialajohtaja
Juha Lindholm sanoo.
Break Sokos Hotel Kolin
kahvila-, ravintola-, kokous- ja
vastaanottotilat uusittiin täysin
marraskuussa 2012. Keväällä
2013 hotelliin valmistui
kylpylä.
Koli on saanut kuluvana
vuonna myös muita valtakunnallisia tunnustuksia. Alkuvuonna Koli valittiin vuoden
retkikohteeksi, ja huhtikuussa
vuoden hiihtokeskukseksi.
Dreamissa
personal trainer
-palveluja
Joensuulainen Tanssikoulu
Dream laajentaa personal
trainer -palveluihin.
Valmentajana toimiva Tanja
Peura on aloittanut syksyyn
saakka kestävän koulutuksen
marraskuussa, mutta palveluja
saa jo nyt.
Palvelu on Peuran mukaan
tarkoitettu periaatteessa
kenelle vain, olipa tavoitteena
laihdutus, kiinteytys tai
lihasmassan hankinta.
11
VIISUMIT VENÄJÄLLE
1-vuoden viisumi alk. 125?
Kysy lisää! p. 0400 800 140
Rantakatu 26 B, 80100 Joensuu, p. 0400 800 140
www.karjalanviisumit.fi
KIITOS!
Sydämellinen kiitos
vaivannäöstänne,
hyvät ystävät!
Työ jatkuu ? tarvitsemme
edelleen paljon, paljon
yy
laadukasta myytävää.
HYVÄÄ UUTTA
VUOTTA 2014!
Torikatu 19
(013) 226 001
ark. 10-18 la 10-15
Maksutonta
yritysneuvontaa!
Kutsu Josekin yritysneuvoja käymään
tai tule tapaamaan meitä.
Josek palvelee kaikkia Joensuun
seudun yrityksiä. Kun pohdit liiketoimintasi
suuntaa tai yrityksen kehittämistä, ota tueksesi
keskustelukumppani ja toimialueen tunteva
asiantuntija ? JOSEK Oy:n yritysneuvoja.
Ota yhteyttä!
Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy
Länsikatu 15, 80110 Joensuu | P. 020 721 8770
www.josek.?
12
Keskiviikko
HEILI
Urheilu
toimitus@heili.?
Seikkailu-urheilua kymmenen vuotta
Karelian Seikkailu-urheilijat ry täyttää tulevana kesänä kymmenen vuotta.
Noin 50-jäsenieksi kasvaneen Karsun merkkivuotta
sävyttävät erilaiset tapahtumat, joista ensimmäinen on
Kolilla helmi?maaliskuussa järjestettävä Wiima. Tuttujen kesälajien lisäksi Wiiman lajikirjoon ovat kuuluneet muun muassa potku-
kelkkailu, hiihto, ratsastus
ja lumikenkäily.
Maalis?syyskuussa järjestetään Kierdo Cup, joka pohjautuu naapuriseurojen järjestämiin tapahtumiin. Eniten pisteitä eri osalajeista
kerännyt osallistuja voittaa
koko cupin. Kierdo Cupin
lajeina ovat hiihto (Pogostan
Hiihto, Ilomantsin Urheilijat), suunnistus (toukokuu,
Kalevan Rasti), maastopyöräily (elokuu, järjestäjä tarkentuu) ja polkujuoksu (Kalevan Rasti ja Joensuun Kataja, syyskuu).
Huhtikuussa (5.?6.4.)
Kontiolahden ampumahiihtostadionilla hiihdetään 5.?
6. huhtikuuta uusi 24-tuntinen tapahtuma, johon voi
osallistua soolona tai porukalla.
Vaarojen maraton kuuluu
monen seikkailu-urheilijan
kalenteriin. KUVA: STUDIO
KORENTO/HARRI MÄENPÄÄ
Parisuhde
vahvalla
pohjalla
Kun MM-hopeamitalisti ja EM-kultamitalisti päätyvät
saman katon alle,
on tuloksena voimanostoa vappunakin.
Nauru tyrskähtelee Joensuun Puntti-Poikien Noljakan kuntosalilla, kun seuran urheilijat Virve Ilves ja
Tomi Vikla vastaavat kysymykseen parisuhteen ja valmennussuhteen yhteensopivuudesta.
Voimanostossa ja penkkipunnerruksessa menestystä
niittänyt pari löytää yhdessä harrastamisesta lähinnä
hyviä puolia ? vaikka joskus
on valmennettava poistunutkin kesken harjoituksen.
? Minä valmentajana voisin sanoa, että välillähän se
vastaan väittää, Tomi Vikla
tuumaa ilkikurisesti.
? Hirmu helppo on olla,
kun Tomi valmentaa. Ei
tarvitse soitella kenellekään
tai odotella, vaan Tomi on
melkein aina mukana harjoituksissa, Ilves myöntelee.
Yli 20 vuotta voimanostoa ja penkkipunnerrusta
harrastanut Vikla nappasi
kuluneena vuonna penkkipunnerruksen SM-kultaa
yleisessä ja veteraaniluokassa sekä EM-kultaa ja MMhopeaa veteraaniluokassa.
Ilves on harjoitellut voimanostoa puolisonsa valmennuksessa vasta noin
kahden vuoden verran lapsen syntymän jälkeen, mutta saldona on jo iso liuta saavutuksia. Kuluneen vuo-
?
Aamulla
ensimmäiseksi ja illalla
viimeiseksi
on seuraavan
päivän harjoitus
mielessä.
VIRVE ILVES
den aikana Ilves on voittanut voimanoston EMkultaa naisten yli 40-vuotiaiden luokassa, SM-kultaa sekä avoimessa että yli
40-vuotiaissa sekä penkkipunnerruksen SM-hopeaa
yli 40-vuotiaissa.
? Se on meidän yhteinen
harrastus. Parisuhteessa on
tärkeää olla muutakin yhteistä tekemistä kuin se arki, Ilves miettii.
LAHJOJA TÄYTYY OLLA
Viklan urheilutausta on
joukkuelajeissa. Jalkapalloa ja jääkiekkoa pelannutta miestä ovat voimailulajit aina kiehtoneet. Ilves on
löytänyt voimanostosta paljon uutta kuntosaliharjoitteluun, ja selkävaivoille hän
on voinut heittää hyvästit.
Oman kunnon kohoaminen
jos mikä motivoi.
? Tämänikäisenäkin naisena pystyy vielä kehittymään, ja tuloksia tulee koko ajan, Ilves sanoo.
Lyhyestä harjoittelutaustastaan huolimatta Ilveksellä on hallussaan voimanoston veteraanien Suomen ennätys jalkakyykyn, penkkipunnerruksen ja maastanoston yhteistuloksella 365 kiloa. Ilveksen EM-kulta puolestaan oli Puntti-Poikien
voimailuseuran historian
ensimmäinen voimanoston EM-mitali.
Kuntosalihistoriaa naisella on, mutta samoilla tekniikoilla ei voimanostossa pärjää, vaan uudet on opeteltava ja luontaista lahjakkuuttakin tarvitaan.
? Kyllä siinä pitää lahjoja olla, ei ne painot muuten
nouse. Sen huomasin, kun
aloin valmentamaan Virveä. Olimme kuntosalilla ja
Virve teki jalkaprässiä, kun
paikalle tuli vuosia treenannut kaverini. Hän kysyi, että
kuka tässä on tehnyt ja otti
kahdenkympin lätkät päistä pois, kun ei jaksanut niillä painoilla, Vikla muistelee.
JUHLAPÄIVÄT UUSIKSI
Voimailulajeissa ikä ei määrää menestymisen mahdol-
Virve Ilveksen ja Tomi Viklan treeneissä apu on aina lähellä, jos ote tangosta lipsuu. KUVA: HEINI MAKKONEN
lisuuksia. Sen sijaan tärkeintä on kauaskantoinen
ote harjoittelusta.
? Itsekin olin jo 35-vuotias, kun aloin pärjäämään.
Laji vaatii pitkäjänteistä
työtä. Tähän on liitetty paljon dopingin käyttöä, ja ne
puheet syövät kovalta työltä pohjan, Tomi Vikla harmittelee.
Samaa lajia treenaavalle puolisolle löytyy niin kisoissa kuin treeneissäkin
tehtävää, sillä aina tarvitaan tsempparia, varmistajaa tai huoltohenkilöä. Yhteinen voimailuharrastus
tulee herkästi perässä kotiin asti.
? Meillä puhutaan voi-
manostosta. Aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi on seuraavan päivän harjoitus mielessä, Ilves nauraa.
Tavoitteellisen treenaamisen soluttaminen arkeen
kolmivuorotyön ja perheelämän keskelle vaatii hiukan järjestelyjä ja yhteistyöhaluiset isovanhemmat.
Vuotuiset juhlapäivät löytävät uudet paikkansa kilpailukalenterin mukaan, ja kisan jälkeen on taas aikaa ottaa rennosti.
? Sen voi sanoa, että ukista ja mummista on ollut
korvaamaton apu, Vikla sanoo.
? Juhannusaattona ja ju-
? Info
Virve Ilves
?
Voimanoston yli 40-vuotiaiden naisten EM-kultaa ja SMkultaa, SM-hopeaa penkkipunnerruksen yli 40-vuotiaiden
naisten luokassa ja SM-kultaa voimanoston avoimessa
luokassa.
Tomi Vikla
?
Muun muassa penkkipunnerruksen veteraanien MMhopeaa, veteraanien EM-kultaa ja SM-kultaa sekä yleisessä
että veteraaniluokassa.
hannuspäivänä ollaan salilla, kun toiset viettävät
juhannusta, ja vappuna?
Meillä se ei katso päivää,
vaan silloin kun on treeni,
niin se on tehtävä, Ilves toteaa.
HEINI MAKKONEN
HEILI
8.1.2014
Lieksalaista taidetta Kolin luontokeskus Ukossa
menot
Tiedot keskiviikon lehteen tiistaihin klo 13 ja
sunnuntain lehteen torstaihin klo 13 mennessä.
toimitus@heili.?
Karjalan Heili, Menot, Torikatu 23 E, 80100 Joensuu
JOENSUU
KONSERTIT
Ortodoksisen kamarikuoron Pavel Tsesnokovin
Panihida, vainajien muistopalvelus -konsertti Rantakylän
ev.lut. kirkossa su 12.1. klo 15.
Kuoroa johtaa dir.cant. Juhani
Matsi, solisteina sopraano
Sanna Heikkinen, tenori Heikki Hattunen, baritoni
Aleksi Suikkanen, resitointi
Jyrki Härkönen ja Juha-Pekka
Okulov.
ROCK/KEVYT
Garagefest vaihtoehtomusiikin
festivaali 10.-11.1. Kerubissa.
Pe 10.1. esiintyjinä Bon Jouni,
Pekko Käppi, Räjäyttäjät, Night
Lives ja Wasted. La 11.1. The
Dirge Organ, Black Magic Six,
Death Hawks, Santa Cruz ja
Black Lizard.
Juha Metsäperä pe 10.1.
ja Helmenkalastajat la 11.1.
Riversidessa.
Sputnik pe-la 10.-11.1. klo
21-04 Ilonassa, K-22.
Kadi Vija Quartet ja Virta-trio
jazzkonsertissa Teatteriravintolan terassilla la 11.1. klo 20.
ELOKUVAT
Frozen ? Huurteinen
seikkailu (K7/K4) Tapio 1/2,
3D: to 17, pe 15.30, la 13.15,
su 12.30, ma-ti 16.30, 2D: la
12.30, su 12.
Ella ja kaverit 2 ? Paterock
(S) Tapio 2/1 to 16, la 15.45, su
15, ke-to 16.45.
Ei kiitos (K12) Tapio 1/2 pe
17.45, la 14.45 ja 17.45, su
14.15 ja 17.15, ma-to 19.
Hobitti ? Smaugin autioittama maa (K12) Tapio 1/3,
HFR 3D: ke-to 19.30, pe-la
20, su 19.30, 2D: la-su 15.15,
3D: ma, ti ja to 20.
Ainoat oikeat (K7) Tapio 2
ke-to 19, pe-la 17, su 16.30,
ma-to 17.
The Wolf of Wall Street
(K16) Tapio 2 ke-to 18, pe-la
19.30, su 19, ma-to 19.30.
Vaahteramäen Eemeli ja
Iida (S) Tapio 3 la-su 13.45.
Walter Mittyn ihmeellinen
elämä (K7) Tapio 3 ke-to
18.45, pe 16, la-su 18.30, ma-ti
ja to 17.30.
Paranormal Activity:
Merkityt (K16) Tapio 3/4 pe
21.15, la-su 21, ma-to 18.30.
Nälkäpeli ? Vihan liekit
(K12) Tapio 3 pe 18.15, ke
19.45.
Isänmaallinen mies (K12)
Tapio 4 to 16.30, pe-su 16.15
ja 18.15, ma-to 16.15.
Oldboy (K18) Tapio 4 pe-to
20.30.
Justin Bieber?s Believe (S)
Tapio 3/4 to 16.45, la 14.15,
su 13.45.
TEATTERI
13 uponnutta vuotta to 9.1.
klo 18.30 ja pe 10.1. klo 14.30
sekä Katri Helena eli kuu
järven yllä -musikaali pe 10.1.
klo 19, la 11.1. klo 13 ja 17
Kaupunginteatterissa.
Luolamies pe 10.1. klo 18.30
Teatteriravintolan lasiterassilla.
Vaavin salattu elämä la 11.1.
klo 10 ja 14.30 Teatteriravintolan Teatteriklubilla.
NÄYTTELYT
Iloa ja rakkautta Taidekartan
joulukalenteri Joensuun
Lieksalaisten taiteilijoiden,
valokuvaaja Toni Kiiskisen ja kuvanveistäjä Hannu Hirvosen, Pohjoinen?
NORD-näyttely on esillä
Kolin luontokeskus Ukossa 3.1.?28.2.2014.
Näytteillä on valokuvia,
vuolukiviveistoksia ja reliefejä. Ikivanhaa ja uutta
tekniikkaa yhdistävä näyttely samoilee vuosituhansi-
en halki aina tähän päivään
saakka ja pohtii pohjoisen
ihmisen elämää ja sisintä.
Toni Kiiskisen (s. 1978)
ja Hannu Hirvosen (s. 1978)
näyttelyssä yhdistyy kaksi
erilaista taiteen muotoa yhdeksi kokonaisuudeksi.
? Valokuva on verrattain
uusi tekniikka, mutta kiveä ihminen on osannut
muokata jo vuosituhansien
ajan. Näyttelyn perusta rakentuu näiden kahden tekniikan erilaisuuksien varaan, kertoo Toni Kiiskinen. Sekä Kiiskinen että Hirvonen ovat molemmat opiskelleet taidealaa Joensuussa
ja ovat pitäneet aiemminkin
yhteisnäyttelyitä.
? Elämme harhakuvissa
emmekä usko menneisyyteen, perinteisiin emmekä
ääni-oikeuteen. Syömme
vakuumikalaa ja einespullaa, valottavat Toni Kiiskinen ja Hannu Hirvonen näyttelynsä tausta-ajatusta.
? Ihminen taantuu tekijästä sivustaseuraajaksi. Harva muistaa kädentaitoja,
jotka ennen olivat elinehto. Emme muista mekään,
siksi olemme tässä, taiteilijat myöntävät.
kävelykadun Sermipaviljongissa
nähtävillä 13.1. saakka.
Lapsuus, näyttely lapsuudesta
ja lasten oikeuksista 18.1. saakka sekä Matkalla Karjalassa
-perusnäyttely P-K:n museossa
Carelicumissa ma-pe 9-17, la
10-15, Koskik. 5.
Galleria Kohina ja
taidelainaamo ma-pe 12-17,
la 12-16 Taitokortteli, Koskik.
1. Rinnallakulkija, omaisten
prosessinäyttely 9.-25.1.
Taidekeskus Ahjo, Kirkkok.
23, ti-pe 12-18, la-su 12-15.
Mahoton 11, P-K:n
ammattiopiston audiovisuaalisen viestinnän valmistuvien
opiskelijoiden näyttely 9.-30.1.
Lisäksi Ahjon Koksisalissa 2. vuoden opiskelijoiden
Poikkeema 12 -näyttely.
?Joulun liepeiltä? Ilkka
Salmen öljyvärimaalauksia
3.-31.1. ti-pe 13-18 ja la 11-15
Galleria Harhassa, Kauppak.
44.
?Jalanjälkiä? Botanialla
3.-31.1. Sari Kaakisen taidetta
kabinetin galleriassa, mm.
akryylimaalauksia, grafiikkaa,
valokuvia, keramiikkaa.
Huone 7 Reetta GröhnSoinisen ja Johanna Turusen
taiteilijatyöhuone avoinna
to-pe 10-14, Pamilonk. 7.
Jorma Turtiaisen maalauksia
ja veistoksia Kotiateljeessa
Killintie 22, p. 013-822 660
tai 0400 175 596. Ilmoita
tulostasi.
Harrastemuseo Käspaikka,
Notkok. 11, Jns. Avoinna aina,
kunhan ensin soitat Airille p.
312 285 tai 050 496 0631.
Elämäni matka Eeva Saurion
taidenäyttely Kuntohovilla,
Nepenmäenk. 2.
Aiheena kodin ekologiset
valinnat.
Rantakylän nuorisotalo
BOBO Pataluodonk. 2,
kirjaston takana. Aukioloajat:
ma klo 13-15 (3.-7. lk) ja
15-20 (ylemmät luokat), ti
klo 13-17 kaikki nuoret, ke
klo 13-15 (3.-7. lk) ja 15-20
(ylemmät luokat), to klo 13-17
(3.-7. lk) ja 17-20 (ylemmät
luokat), pe klo 15-19 (3.-7. lk)
ja 15-22 (ylemmät luokat).
Lappilaisten tuppi-illat
Karaokebaari Lailassa ma klo
18-21.
Ruokajakelu ke 12.30 alk.
Vapaasrk:ssa, Kalevank. 36.
Oma kassi mukaan.
MUUTA
Naperokoris Kanervalan
koululla lauantaisin 4.1. alkaen,
3-4v klo 13-13.45 ja 5-6v klo
14-15. Mukaan mahtuu kaikki
innokkaat pojat ja tytöt.
Joensuun tiistaikerho aloittaa
kevätkauden toiminnan ti 14.1.
klo 13-.
MLL:n Joensuun perhekahvilat
to 9-12 Hukanhauta, Kylätalo,
Kartanotie 3, ja pe 9-12
keskusta, NNKY:n tilat,
Malmik. 2.
Liekun vertaistukiryhmä
Lietsut to 9.1. klo 16.30
Perheentalossa, Rantak. 15.
YMPÄRISTÖ
NÄYTTELYT
Mahotonta kurssilta 2011
Mahoton 11 on Ahjossa
avautuva Pohjois-Karjalan Ammattiopiston audiovisuaalisen viestinnän
kolmannen vuosikurssin
opiskelijoiden valokuvanäyttely.
Pääosa näyttelyn tekijöistä on aloittanut opiskelunsa Joensuussa Otsolan toimipisteessä syksyllä
2011 ja valmistuu keväällä
2014. Näyttelyssä on esillä useita yksittäisiä teoskokonaisuuksia eri tekijöiltä.
Mahoton 11 pyrkii rikkomaan rajoja valokuvauksen kaikilla osa-alueilla aina studiokuvauksesta dokumentaariseen valokuvaukseen.
Esillä on muun muassa
hulvattomia lemmikkikuvia, hämmästyttäviä ilmakuvia ja fantasiapainotteisia photoshop-tutkielmia.
Lisäksi Ahjossa on esillä
Koksi-salissa audiovisuaalisen viestinnän toisen
vuosikurssin opiskelijoiden Poikkeema 12- näyttely, joka on toteutettu osana prosessi-nimistä opintokokonaisuutta. Näyttelyyn
on vapaa pääsy.
Korjaamo (Leluauton uusi
elämä) -näyttely 3.-30.1.
Outokummun Kirjastogalleriassa, Kouluk. 7.
8 naulan näyttely: Seija
Korpelaisen teoksia 9.12.-31.1.
Outokummun vanhainkodilla,
Jokipohjank. 25.
Ultimate Space Koli
-työpajanäyttely ja ?Pohjoinen?NORD? Toni Kiiskisen
ja Hannu Hirvosen valokuvia,
vuolukiviveistoksia ja reliefejä
28.2. saakka sekä ?Tunteella
? Madagaskarin luontoa
ja elämää? Pia Janhosen
valokuvia 3.1.-31.3. Kolin
luontokeskus Ukossa,YläKolintie 39. Avoinna 3.-11.1.
ma-su 10-17 ja 12.1.-15.2.
ma-la 10-17, su 10-15.
Maanalaiset Maailmat
-valokuvanäyttely Ruskealan
marmorikaivoksesta
18.11.-11.4. arkisin klo 10-15
Outokummun Kaivosmuseossa.
Sirun Luontopuu ma-pe
10-18, la 10-14 sekä sop. muk.
Vuonoksentie 28 B, Oku. P.
553 662.
MUUTA
Mahoton 11 -näyttely pyrkii rikkomaan valokuvauksen rajoja. KUVA: MINNA KARTTUNEN
Näyttely on avoinna
9.?30. tammikuuta taidekeskus
Ahjossa Kirkkokatu 23:ssa.
Ahjo on avoinna tiistaista
perjantaihin kello 12?18 ja
viikonloppuisin kello 12?15.
Kansalaisopiston avoimien
ovien päivä Ylämyllyn
yritystalossa la 11.1. klo
10-13. Esittelyssä taiteen ja
kädentaitojen kurssit, mm.
tekstiili-, keramiikka- ja
hopeatyöt, taidegrafiikka,
pihakivien asennus sekä
taiteen perusopetus.
Tähtinäytännöt Jakokosken
tähtitornilla 7.1.-25.3. tiistaisin
klo 19-21. Pilvisellä säällä
tähtikalliolla pidetään esitys
tähtitieteestä ja syvän taivaan
kohteista. Esityksen jälkeen voi
tutustua välineistöön.
Koli Jazz yhdistää valtakunnan huiput ja paikalliset
Koli Jazz 2014 -festivaali
17.?18. tammikuuta tarjoaa perjantaista lauantaihin
tasapainoisen yhdistelmän
suomalaisen jazzin valtakunnallisia huipputekijöitä ja paikallisten taitajien
parhaimmistoa.
Perjantai-illan pääesiintyjinä ovat HERD ja Aili Ikonen Jazzbasilli-ohjelmistoineen.
13
Aili Ikonen on nopeasti
noussut yhdeksi maan nimekkäimmistä jazzlaulajista.
Sekä Jazzbasilli-ohjelmisto että Ikosen toinen ajankohtainen projekti, Tribute
to Ella, ovat saaneet hyvän
vastaanoton.
Vibrafonitaituri Panu Savolaisen kansainvälisestikin palkittu HERD-trio
edustaa nuoren jazz-sukupolven huikeaa osaamista virtuoosimaisella ja mukaansatempaavalla tavalla.
Lauantain ohjelman kruunaa Antti Lötjönen Quartet
East, muun muassa The Five Corners Quintetistä ja Ilmiliekki Quartetista tunnetun huippubasistin uusi yhtye.
Tapahtuman avaa Kolina,
basisti Esko Kauppisen luotsaama yhtye, jonka kaikki
jäsenet ovat esiintyviä muusikoita ja Joensuun konservatorion opettajia. Yhtyeen
laulusolistina on Emilia Sowah.
Lauantai-illan aloittaa
Mika Vanhanen Ensemble,
jonka vastikään ilmestynyt
levy Punainen lipas on kerännyt laajalti kiitosta.
Jazzbasilli on laulaja Aili Ikosen ajankohtainen projekti.
KUVA: AJ SAVOLAINEN