toimitus@heili.? www.heili.? VUODEN KAUPUNKI LEHTI 2015! Suurjakelu 59 898 kpl LAUANTAINA 17.9.2016 Nro 73 Nälkä peittää häpeän leipäjonossa. » SIVUT 8-9 Pelastuslaitoksen palomiehille tuli niin kuuma, että ottivat paitansa pois. Koti ja rakentaminen: Kaisan uudessa kodissa yhdistyvät puu, kivi ja urheilijan arki. » TEEMASIVUT 17–32 » SIVUT 2–3 Karelian Diamond Tours VENÄJÄN VIISUMIT Pikana 2 viikossa, myös postitse! puh. 044-978-4004 kareliantours@gmail.com Palvelemme: ma-pe 9.00–17.00 Jukolankatu 18 D 80160 JOENSUU 12 kk viisumi alk . 135 € 24 kk 200 € Viisumikuva KAUPAN PÄÄLLE! Meidän kauttamme saatte myös vyöhykeluvat. www.rengasmyynti.net JOENSUU-LIEKSA puhelinvaraukset p. 050-528 3068 ERÄ RENKAITA JA VANTEITA Kuurnankatu 36, Joensuu, puh. 013 821 955, 050 528 3068. Palvelemme ma–pe 9–17. Avoinna myös lauantaina Varaukset p 050-528 3068 Pohjoisen ehdoilla. Pohjoisen ehdoilla. UUDEN RENGASSARJAN OSTAJALLE ILMASTOINTIHUOLTO ILMAISEKSI (viikon ajan uusiin kauppoihin, sis. 100g täyttöainetta) Meiltä myös asunto-, pakettija maastoautojen renkaat! MUISTA! RENGASRATSIAT LÄHESTYVÄT JA SYYSSATEET. -70% jopa -50% 60% ovh. Varastosta kesäja talvirenkaita POISTOHINTAAN! KIRPPUTORI & YRITYSTORI Raatekankaantie 4, JNS P. 040 8458 730 MA-PE 10-19 LA 10-16 SU 12-16 mammuttitori.? Tervetuloa tekemään edullisia löytöjä! VAATTEITA LELUJA ASTIOITA HUONEKALUJA JA PALJON MUUTA! ANTIIKKIA Vähintään 4 viikon varaukset 22 € /7 PÄIVÄÄ Varaa oma kirppispaikkasi! 25 € 4 viikkoa tai yli varauksiin / 7 PÄIVÄÄ Nettivaraus 28 €/7pv Myymälävaraus 30 €/7pv Kauppakatu 30, p. 013 120 177 ma–pe 9.30–17.30, la 10-14 Kauppakatu 29, p. 013 224 740 ma–pe 9.30 –17.30, la 9.30-13.30 Asiantuntevat ja palvelevat -kauppiaasi Tarjous voimassa 30.9.2015 saakka. Ostaessasi monitehosilmälasit (kehykset + linssit) Ostaessasi yksitehosilmälasit (kehykset + linssit) 250 € 150 € Syysmallistot saapuneet! Alennus! Alennus! Tarjoukset voimassa 30.9.2016 saakka. Katso lisää euromaster.fi tai soita 0207 700 800 KAUSIHUOLTO 99 € HUOLLATTAAKO? + * A ik av ar au ks et m yö s ne tis sä Kuurnankatu 15, Joensuussa Öljypisteen pihassa 044 345 7141, q-katsastus.fi Katsa stukse t alkae n 29 ,Q-aika: ma-pe 8.30-17 Juuri nyt Joensuu / Kuopio / Jyväskylä / Kouvola / Lahti Tarjoamme katsastukset munkkikahveilla :) Kauppakatu 35, Joensuu Puh. (013) 120 131, 120 133 MATKAKARJALA VARAUKSET JA TIEDUSTELUT PETROSKOI– VEPSÄ 30.9.–2.10. pe–su alk. hot. Pohjola, Vepsässä perhemajoitus. Monipuolinen kulttuuriohjelma! Bussi: Kontiolahti–Joensuu 185 e TEATTERIJA OSTOSMATKA KUOPIO 19.–20.11. la–su .... alk. Komedia LESKIKULLAT Majoitus Kylpylä Rauhalahti 142 e KIRJAMESSUT HELSINKI 29.–30.10. la–su .... alk. Cumulus Kaisaniemi. Liput messuille 2 päivänä Bussi: Eno–Joensuu–6-tietä 142 e KYLPYLÄMATKA PÄRNU 30.10.–5.11. su–la alk. Estonia Medical Spa, ph. Oma bussi mukana perillä 430 e As Oy Joensuun Katariina, Vallilankatu 3 Siirin viereiselle tontille upeisiin jokimaisemiin on alettu rakentamaan korkealaatuista kuusikerroksista taloa, jonka arvioitu valmistuminen on loppuvuosi 2017. Asumismukavuutta parhaimmillaan; loistosijainti, tasokkaat sisustusmateriaalit, autolle talli-, hallitai tolppapaikka. Oma tontti. Myös kolmioita, joista parveke joelle päin. Tule valitsemaan omasi! Mika Hassinen puh. 050 322 8617 mika.hassinen@rakennushassinen.com Rakennus, esittely ja myynti: Tuomo Hassinen puh. 0400 577 473 tuomo.hassinen@rakennushassinen.com RS-Pankki: asunto tyyppi neliö velatonh. myyntih. lainao. 2 Krs 5 2h+kt+s 39,5 m² 145.000 € 69.160 € 75.840 € 6 2h+kt 34,5 m² 127.500 € 61.260 € 66.240 € 7 2h+kt+s 39,5 m² 145.000 € 69.160 € 75.840 € 8 2h+kt+s 45 m² 164.500 € 78.100 € 86.400 € 9 2h+kt 29,5 m² 116.000 € 59.360 € 56.640 € 3 Krs 16 2h+kt 29,5 m² 118.000 € 61.360 € 56.640 € 17 3h+kt+s 65,5 m² 233.000 € 107.240 € 125.760 € 18 2h+kt+s 39,5 m² 147.000 € 71.160 € 75.840 € 19 2h+kt 34,5 m² 129.500 € 63.260 € 66.240 € 21 2h+kt+s 39,5 m² 147.000 € 71.160 € 75.840 € 22 2h+kt+s 45 m² 166.500 € 80.100 € 86.400 € 23 2h+kt 29,5 m² 118.000 € 61.360 € 56.640 € 4 Krs 30 2h+kt 29,5 m² 118.500 € 61.860 € 56.640 € 31 3h+kt+s 65,5 m² 236.500 € 110.740 € 125.760 € 32 2h+kt+s 39,5 m² 149.000 € 73.160 € 75.840 € 33 2h+kt 34,5 m² 131.500 € 65.260 € 66.240 € 35 2h+kt+s 39,5 m² 149.000 € 73.160 € 75.840 € 36 2h+kt+s 45 m² 168.500 € 82.100 € 86.400 € 37 2h+kt 29,5 m² 118.500 € 61.860 € 56.640 € 5 Krs 44 2h+kt 29,5 m² 119.000 € 62.360 € 56.640 € 46 2h+kt+s 39,5 m² 151.000 € 75.160 € 75.840 € 47 2h+kt 34,5 m² 133.500 € 67.260 € 66.240 € 49 2h+kt+s 39,5 m² 151.000 € 76.120 € 74.880 € 50 2h+kt+s 45 m² 171.000 € 91.320 € 79.680 € 51 2h+kt 29 m² 119.000 € 63.320 € 55.680 € 6 Krs 58 2h+kt 29,5 m² 119.500 € 62.860 € 56.640 € 59 3h+kt+s 65,5 m² 243.000 € 117.240 € 125.760 € 61 2h+kt 34,5 m² 135.500 € 69.260 € 66.240 € 64 2h+kt+s 45 m² 173.000 € 86.600 € 86.400 € 65 2h+kt 29 m² 121.000 € 65.320 € 55.680 € Autotalli alk. ................. 18.000 € Autotolppa ..................... 3.300 € Autohallipaikka ......... 12.900 € Kutterikuja 1 B 25, Joensuu tyyppi neliö vh. mh. lainao. kerrostalo 4h+k+s 84,5 m 2 316.000 € 151.000 € 165.000 € asunto tyyppi neliö vh. mh. lainao. C5 3h+k+khh+s 72,0 m² 187.500 € 91.000 € 96.500 € Asunto Oy Lehmon, Kiviojantie 1b, Lehmo etuovi.com kohdenumero 9795830 etuovi.com kohdenumero 9977664 Autokatospaikka ...........9.000 €
KiiKari Lauantai ? ? SääennuSte lähipäivikSi lukijalupauS Karjalan Heili on Joensuun seudun riippumaton kaupunkilehti, joka elää alueensa ihmisten keskellä. Heili tarttuu aiheisiin rakentavasti ja hyvän mielen otteella, mikä viestii lujasta uskostamme kotiseudun menestykseen. Heili nostaa esiin ilmiöitä, joiden tiedostaminen vahvistaa entisestään alueen elinvoimaisuutta ja edistää ihmisen kokoisia päätöksiä. Karjalan Heili sitoutuu kaikessa toiminnassaan hyvään journalistiseen tapaan ja Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin. Kustantaja: Karelia Viestintä Oy Ilmestymispäivät: lauantai ja keskiviikko Normaali painos: 50 395 kpl (Joensuu, Liperi, Kontiolahti, Outokumpu) Katuosoite: Torikatu 23 E, 80100 Joensuu Avoinna: ma–to 9.00–16.00, pe 9.00–15.00 Puh. 010 230 8500 www.heili.fi toimitus@heili.fi, rivit@heili.fi, ilmoitukset@heili.fi, etunimi.sukunimi@heili.fi Jakelu: Joensuun Ykkösjakelut, puh. (013) 122 034 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 0356-1394 Toimittaja Aimo Salonen 010 230 8512 050 363 2512 Myyntipäällikkö Irmeli Kilpeläinen 010 230 8520 050 342 3350 Konttori/laskutus Marja-Liisa Knuutinen 010 230 8504 050 433 6066 Ilmoituskonsultti Ulla Simonen 010 230 8506 050 558 7699 Ilmoituskonsultti Mira Loponen 010 230 8500 050 373 2276 Päätoimittaja Jentta Ilanmaa 010 230 8511 050 414 3584 Toimittaja Arttu Laakkonen 010 230 8513 050 368 7176 Toimitus Ilmoitus ja markkinointi Soittaminen 010-alkuisiin numeroihimme maksaa 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti. Jonotusaika on maksullinen. Hinnat sis. alv. 24 %. Palveleva meteorologi puh. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Kontiolahti Eno Liperi Joensuu Outokumpu Kontiolahti Eno Liperi Joensuu Outokumpu Kontiolahti Eno Liperi Joensuu Outokumpu Kontiolahti Eno Liperi Joensuu Outokumpu Sunnuntaina Maanantaina Tiistaina Keskiviikkona +8 +9 +8 +12 +13 +13 +11 +12 +12 +11 +11 +11 Palomiehet heittäytyivät kalenterikuvauksiin nyt toista vuotta peräkkäin, ja tänä vuonna mukaan pääsi myös yksi mirri. Susirajan Pelastajat -palomieskalenterikuvauksissa heitetään hurttia huumoria, öljytään muskeleita ja tiedostetaan, että kalenterin kohderyhmänä ovat naispuoliset henkilöt, joten rekvisiitat on valittu sen mukaisesti. Kaikki on loppuun asti mietitty, lihakset on pumpattu ja viimeisen päälle rasvattu. Kuvausrekvisiittana oli eläinvauvoja, työkaluja, paloletkua ja savukonetta. Vaikka kalenterikuvauksissa meininki on leppoisaa, on kuvauskuntoon pääsyä varten nosteltu muutakin kuin paloletkuja. hyväntekeväiSyyttä Kalenterin taustamiehenä puuhaava palomies-sairaankuljettaja Pekka Tykkyläinen kertoo, että hän jättäytyi kameran edestä tänä vuonna pois sen takia, että terveydellisistä syistä ei päässyt treenaamaan itseään niin sanotusti kuvauskuntoon. – Fyysinen kunto on tärkeää kun tällaiseen ryhdytään. Ei kukaan halua näyttää huonolta kameran edessä. – Kaverit ottavat tämän tosissaan, treenataan ja mietitään kuvauspaikkoja. Jokainen saa itse päättää missä kuva otetaan ja mitä elementtejä kuvasta löytyy. Palomieskalenterin tuotto ohjataan kokonaisuudessaan hyväntekeväisyyteen. Tykkyläisen mukaan viime vuoden kalenteri tuotti 6000 euroa, ja se jaettiin kokonaisuudessaan avustuskohteille, pääosin kouluille. Kalenteria painatettiin 500 kappaletta, ja se myytiin loppuun ja osa jaettiin yhteistyökumppaneille. – Kalenteriin voi tiedustella mainospaikkoja, niitä on vielä vapaana, Tykkyläinen vinkkaa. – Tänäkin vuonna haluamme olla mukana tukemassa lasten ja nuorten liikuntaa, joten kalenterin tuotot käytetään junioriliikunnan tukemiseen. Lahjoitukset tehdään hakemusten perusteella. huumorilla mukana Kalenteriin ei ole tarvinnut houkutella palomiehiä, päinvastoin. Tänä vuonna mukana on tuttuja kasvoja viime vuoden kalenterista, sekä joitain uusia. Tykkyläisen mukaan palomiehiä ei pelota leimautuminen tai joutuminen seksiobjektiksi. Onpahan ainakin jotain, mitä vanhempana muistella. Ilman huumoria ei kalenteriakaan promota. – Kalenterin julkaisutilaisuudessa viime vuonna meillä oli show, missä oli mukana työkaluja ja niitä esiteltiin ylävartalo paljaana,Tykkyläinen kertoo. Tänäkin vuonna kalenterin julkaisemistilaisuus järno nyt on kuumaa! ’ ei kukaan halua näyttää huonolta kameran edessä. pekka tykkyläinen Kari Tuomennoron kalenterikuvassa käytettiin elementteinä savua ja kirvestä. Kuva: anna Tenhu Palomieskalenterikuvauksissa ei vahingoitettu eläimiä, mutta kissanpentu sai Samu Parkkiselta osansa baby öljystä.
17.9.2016 3 ? NIMET SU 18.9. Tytti, Tyyne, Tyyni. Ort: Aira, Airi, Arja, Ilari. MA 19.9. Reija. Ort: Feodor, Heikki, Konsta, Kosti, Taavetti, Taavi, Tuure. TI 20.9. Varpu, Vaula. Ort: Helge, Mikael, Mikko, Olli. KE 21.9. Mervi. Ort: Dimitri, Miska, Mitja. Reija Hyvärinen ? LUKU 200 Itä-Suomen varhaiskasvatuspäivä kokoaa yli 200 varhaiskasvattajaa ja alan asiantuntijaa Joensuuhun tiistaina 20. syyskuuta. Päivän aiheita ovat muun muassa uusitun varhaiskasvatuslain muutokset sekä juuri uusiutuvien varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet. Tilaisuudessa toimintakentän muutoksesta alustuksia pitävät opetusneuvos Kirsi Alila opetusja kulttuuriministeriöstä, erityisasiantuntija Kati Costiander Opetushallituksesta sekä dosentti Jyrki Reunamo Helsingin yliopistosta. Onko ystäväpiirissäsi mielenkiintoinen henkilö tai tapahtuma, josta kannattaisi kertoa myös kaikille Heilin lukijoille? Tai osuitko uutispaikalle? Vinkkaa meille siitä toimitukseen. ? soita: 010 230 8500 ? sähköposti: toimitus@heili.? ? netissä: www.heili.? ? KERRO JUTTUVINKKI OIKUTTELEEKO TIETOKONEESI? Ilkka Kiviranta ILKAN ATK-APU p. 050 356 5763 Pt-talo, Kirkkokatu 27 sisäaula, katutaso. Onko se hidastunut huomattavasti? Eikö jokin oheislaite toimi? Tai WINDOWS 8? Ilkan ATK-apu auttaa nopeasti ongelmissa ja tietokoneesi toimii jälleen moitteettomasti. Ammattitaidolla, joustavasti ja luotettavasti 20 vuoden kokemuksella! Kotitalousvähennysmahdollisuus! Kotija yrityskäynnit. Soita ja varaa aika. Varmistathan etukäteen paikalla oloni vaihtelevien asiakaskäyntiajankohtieni johdosta. Kiitos! ILKAN ATK-APU p. 050 356 5763 Toimisto: PT-talo, Kirkkok. 27, Joensuu Koti: Viinijärvi, Ilkka Kiviranta OIKUTTELEEKO TIETOKONEESI? Onko se hidastunut huomattavasti? Eikö jokin oheislaite toimi? Tai WINDOWS 8.1 tai 10? Ilkan ATK-apu auttaa nopeasti ongelmissa ja tietokoneesi toimii jälleen moitteettomasti. Ammattitaidolla, joustavasti ja luotettavasti 20 vuoden kokemuksella! Kotitalousvähennysmahdollisuus. Kotija yrityskäynnit! Soita ja varaa aika! Minun kautta saat uudet koneet maailman suosituimm alla ja toimivimm alla Window s 7 käyttöjärje stelmällä! Myös Windows 10:n palautus/a sennustyöt Windows 7:aan. TILAUKSET 050 3136 372 www.sm-loka.fi PALVELUT • KAIVOJEN TYHJENNYKSET • VIEMÄREIDEN AUKAISUT KAIVON TYHJENNYS 75 EUROA + JÄTEVEDEN KÄSITTELYMAKSUT ILMASTOTORI KE 21.9. to 22.9. pe 23.9. la 24.9. su 25.9. Jakamalla parempi arki Resource sharing theme week programme available also in English: www.joensuu.fi/climatesquare Kulttuurikahvila Laituri, Itäranta 10. Tapahtumiin on vapaa pääsy. Jakamisen teemaviikon järjestäjinä: Ilmastotorilta eväitä vähähiilisyyteen -hanke Kulttuurikahvila Laituri Kohtuusliike Ekoimpulssi jakamistalouden aktiivit 18.30 Paneelikeskustelu: Mitä jakamistalous on ja miksi tarvitsemme sitä? Keskustelussa mukana Jaakko Blomberg (Yhteismaa ry, Vegaaninen lippakioski), Dalva Lamminmäki (Sun Ahonlaita) sekä Kohtuusliikkeen edustaja. klo 13 17 Kansankeittiö Tule mukaan jaetun ruoan ja yhteisaterioinnin iltapäivään! klo 13 17 Tavaranvaihtotori Tuo käyttökelpoisia tavaroita vaihdettavaksi ja tee löytöjä! 19.30 Opi käyttämään jakamisen sovelluksia! Pikakoulutusta kimppakyytisovellus Flinciin ja yhteisölliseen Nappi Naapurisekä ruoanjakamisen OLIO -sovelluksiin. klo 18 19.30 In Transition -elokuvailta Kaupunkien siirtymäliikkeestä kertova dokumentti In Transition 2.0. Tekstitys suomeksi. Keskustelua dokumentin jälkeen. klo 18 20.30 Jakaminen tavaksi -teemailta klo 12 15 Kohtuusmaraton Kohtuusmaratonin voi kulkea haluamaansa vauhtia. Lähtö klo 12 Kulttuurikahvila Laiturin pihalta rautatieasemalta, reitti n. 4,2 km (1/10 maratonista), päätös kaupunginkirjastolle. Pysähdy tutustumaan kansalaisvaikuttamisen tapoihin ja kohteisiin Joensuussa. Jakamisen teemaviikko 21.-25.9.2016 Esplanadi, Herttoniemi, Joensuu, Kirkkonummi, Kuopio, Leppävaara, Suomenoja, Tammisto Aloita nyt Saat virtaa arkeen! Kuntosali vaativaan makuun. Ei sitoutumisaikaa. Katso lisää evofitness.fi/supertiistai SUPERTIISTAI SUPERTARJOUS 20.9.2016 jestetään, ja ajankohta on loka-marraskuun vaihteen tienoilla. –Saimme viime vuoden kalenteriprojektista pelkästään positiivista palautetta. Kalenterin kuvauslokaatiot pidettäkööt vielä salassa, vaikka toisaalta – kuka muistaa viime vuoden kalenterista sitä, missä kuvat on otettu? ANNA TENHU No nyt on kuumaa! T Info Mistä näitä saa? I Pohjois-Karjalan palomiesten hyväntekeväisyyskalenteri. I Tilaukset: palomieskalenteri@pkpelastuslaitos.? I Facebook ja Instagram: Susirajan pelastajat-palomieskalenteri. Kari Tuomennoron kalenterikuvassa käytettiin elementteinä savua ja kirvestä. KUVA: ANNA TENHU Ennen kuvausten alkamista on hyvä tehdä vähän pumppia. Lari Parkkinen näyttää esimerkkiä. Juuso Patronen öljyää lihakset ennen kuvauksia. Lipeviä nämä palomiehet. JOEN LANKA Tervetuloa palvelevaan käsityömyymälään! Ma–pe 9.30–17, la 10–14 | Siltakatu 14 | p. 013 124132 TEHDÄÄN SYKSYLLE TILAA! SYKSY SUKKASILLAAN! Laadukkaat langat parhaimmillaan luotavaksi! 2 50 /50g Sandnes Garn Robust Pehmeä ja kestävä lanka 8 90 /100g Paljon erilaisia Regia sukkalankoja alk. Pip ot, la paset j a suk a t .. .
Heili Lauantai 4 LA ToimiTTAjALTA Savon Sanomien bloggaaja Jussi Kuosmanen kirjoitti tällä viikolla seuraavasti: ” Suomelle olisi terveellisintä ajautua hetkeksi täydelliseen kaaokseen. Järkyttyä järkiinsä jonkin tosirytinän seurauksena. Aiheuttakoon sen mikä tahansa: hirmuinen aalto nuoria naispuolisia maahanmuuttajia, Kelan järjestelmän tuhoava maanjäristys, kansakunnan laajuinen tippuriepidemia, nälkäinen homoheinäsirkkaparvi, läjä tuoretta avaruusolentojen kompostia niskaan… mikä vain, joka järisyttäisi velttoa ja toistensa kyttääjiksi sortunutta kitisijäkansaa persjuuria myöten.” Tervetuloa homoheinäsirkat minun puolestani – jos siitä seuraa se, ettei ikinä, koskaan, milloinkaan enää tarvitse kuunnella niin tyhjää ja ala-arvoista keskustelua kuin se mikä käytiin viikko sitten kansanvaltamme ytimessä tasa-arvoisen avioliittolain kumoamiseen tähtäävästä kansalaisaloitteesta. valtaoSa suomalaisista on ollut jo vuosia sitä mieltä, että jokainen saa mennä naimisiin samaa tai eri sukupuolta olevan rakastamansa ihmisen kanssa ihan niin kuin itse haluaa, ja kaikille aviopareille tulee myös kuulua samat juridiset oikeudet. Asia on jo kertaalleen eduskunnassa pöytään nuijittu, ja lakimuutoksen vetäminen uudelleen käsittelyyn on suoranaista kansanvallan väärinkäyttöä. Suurimmalle osalle niistä suomalaisista, joita asia ei henkilökohtaisesti kosketa, lakimuutoksella ei ole minkäänlaista konkreettista merkitystä. Merkityksetön lakimuutos ei siitä huolimatta ollut heteroillekaan. Sukupuolineutraalin avioliittolain hyväksyminen kertoo siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa tasa-arvo ja vapaus tehdä itse omat valintansa ovat arvoja, joita vaalitaan, ja näillä arvoilla on luonnollisesti valtava merkitys isolle osalle kansalaisista. Suomalainen arvomaailma, sen muutokset ja näiden muutosten edellyttämät toimenpiteet esimerkiksi lainsäädännössä on muun muassa viikon takaisen eduskuntakeskustelun perusteella tarpeen nostaa säännöllisin väliajoin tapetille. Olisiko esimerkiksi niin, että oman ja yhden ainoan arvomaailman ainoaksi autuaaksi julistaminen on suurimmalla osalla suomalaisista vaihtunut jo aikaa sitten suvaitsevaisuuteen ja vapauteen valita itse oman elämänsä ja osittain kuolemansakin, tuoreen tutkimuksen mukaan 85 prosenttia suomalaisista hyväksyy eutanasian, polut, ja sallia sama vapaus myös muille. Vai tarvitaanko tosiaan heinäsirkkoja ja maanjäristys, että tajuamme, kuinka tyhmää on valjastaa vapaan demokratian keskustelu ja ajankäyttö kitisemiseen, kyttäämiseen ja kansalaisten vapauden rajoittamiseen sen sijaan, että lisäisimme sitä mitä meistä niin moni mielii – vapautta elää toisia vahingoittamatta omalla tavalla omaa elämää. Jentta Ilanmaa Vapaus naida ja kuolla rauhassa T ervetuloa homoheinäsirkat minun puolestani. ? ? nyrkkeilyelokuvien top 3 Kamppailulajeista nyrkkeily herättää ehkä eniten tunteita ja intohimoja. Se näkyy myös valkokankaalla. Joku voi pitää pyhäinhäväistyksenä vaikkapa sitä, että tähän ei otettu mukaan Jake LaMottasta kertovaa ”Kuin raivo härkä” -tarinaa, mutta listauksia ja niiden tekijöitä on monia. 1 Hymyilevä mies. Kotimainen uutuus kertoo Olli Mäestä, Kokkolan leipurista. Jännite ei synny ottelutuloksesta, jonka tiedämme: amerikkalainen maailmanmestari Davey Moore hiljensi elokuussa 1962 23 000-päisen suomalaisyleisön tyrmäämällä Mäen MM-ottelun toisessa erässä. 2 Who Killed Davey Moore. Tämä nyt ei ole elokuva, mutta video kuitenkin. Mäen voittanut Moore kuoli joitakin kuukausia Mäki-ottelun jälkeen oteltuaan kuubalaista Sugar Ramosia vastaan. Bob Dylan teki aiheesta laulun, jonka pohjalle on tehty musiikkivideo. 3 Rocky. Tätä nyt ei ehkä pitäisi nostaa edellisten rinnalle, mutta mainettaan parempia ne Rocky-leffat ovat – varsinkin se ykkönen, jonka lopusta monella on virheelliset mielikuvat. Toisin kuin monet 80-luvulta muistavat, Rocky ei suinkaan voittanut ottelua. meitä läHintä tähteä (Proxima Centauri, etäisyys maasta hieman yli 4 valovuotta) kiertää vain hieman maata suurempi planeetta Proxima b, joka kaiken lisäksi kiertää tähteään omaa viihtyvyyttämme ajatellen siitä juuri sopivalla etäisyydellä. Planeetan löysi tähtitieteilijä Mikko Tuomi, mutta ei suinkaan yksin vaan vasta tuhansien vuosien mittaisen ihmiskunnan yhteisen etsinnän tuloksena. Tiedän sen, koska luin uutisia. Mutta mikä on uutinen, siinäpä vasta kysymys. onko uutinen, että hallitus on tänäänkin keksinyt uuden tavan rikastuttaa rikkaita ja köyhdyttää köyhiä? Entä se, että monet meistä köyhistäkin vaativat sitä samaa? On kai. Voisiko uutisarvoa olla sillä, että yksi ihmisjoukko pelkää toista ihmisjoukkoa (ja oikeastaan kaikkea paitsi omaa telkkariaan) niin kovasti, että huutaa pelkoaan julki mielenosoituksessa ostarin pihalla ja vaatii kaikkien muidenkin pelkäävän mukanaan. Voisi, mikäli uutisiin on uskominen. olen tuSkaillut näiden ”uutisten” kanssa jo vuosia ja niistä eroon pääseminen on osoittautunut käytännössä mahdottomaksi ilman totaalista erakoitumista. Pelkkä kuuluminen Facebookiin tarkoittaa, että uutisia on luettava. Toistaiseksi toimivin ratkaisu on ollut muuttaa uutisen ja erityisesti uutislähteen määritelmää. Oikea uutislähde ei kerro mitä hallitus sanoo vaan sen, mitä se tekee. Aiheeseen syventyvä uutinen saattaa jopa kertoa miksi hallitus tekee, eikä vain sitä, miksi se itse luulee tekevänsä. Oikea uutinen on tietoa, eivätkä kaikki mielipiteet ole tasa-arvoisia. Malliesimerkkinä vaikkapa rajat kiinni -porukan luulo, että kansojen ei sovi sekoittua. näiden kaikenpelkureiden uskomukset ja pelot esitetään uutisissa usein tasa-arvoisina tiedon kanssa. Olisi palattava johonkin kuvitteelliseen tilanteeseen, jossa kukaan ei koskaan käy missään eikä tiedä mistään mitään, vaikka koko idea erillisistä kansoista on pelkkä silmänräpäys ihmiskunnan historiassa ja lähinnä omasta kansallisromanttisesta päästä ammennettua itsepetosta. Tiedon hankkiminen Proxima b:stä ei ollut helppoa, nopeata eikä onnistunut rajoja sulkemalla, säästämällä, koulutuksesta leikkaamalla eikä ihmisten karkotuksilla vaan niiden vastakohdalla, väittivätpä ”uutiset” mitä tahansa. proxima b ei taatusti tunnu tärkeältä Itäkeskuksen edustalla mojovassa kännissä kaikkea pelätessä, mutta näistä tarpeettomalta tuntuvista tiedonpalasista muodostuu silti lopulta käsitys kokonaisuudesta, jota ei silmänsä ummistamalla voi koskaan tavoittaa. Odinin sotilaiden toiminta on jo kariutunut omaan typeryyteensä ja sama käy pian myös rajat kiinni -liikkeelle sekä muillekin vastaaville jarruporukoille niin ennen, nyt kuin tulevaisuudessakin, sillä vain tieto on todellista valtaa. ema HurskaInen Uutisia ? ? älyttömän Suunnittelun teoria O ikea uutislähde ei kerro mitä hallitus sanoo vaan sen, mitä se tekee. ? ? Fingerpori hyvä Nyt voi kuka tahansa testata kuntonsa. Pohjois-Karjalan Liikunta ry tarjoaa alkavalla viikolla mahdollisuuden osallistua jo perinteeksi tulleisiin kuntotesteihin Joensuun keskuskentällä. Tiistaina 20. syyskuuta kello 18 järjestetään UKK-kävelytesti, jossa kävellään rivakasti kaksi kilometriä ja lopussa mitataan kävelyyn kulunut aika ja syke. Keskiviikkona 21. syyskuuta kello 18 on sitten perinteinen cooperin testi.
HEILI 17.9.2016 5 Lastentarvike JOENSUU: Kaltimontie 5. Avoinna: ark. 10-18, la 10-15. P. 013-124 044 -25 % -25 % -10 % -10 % -30 % -30 % -20 -20 -5 % -10 % -10 -5 % -5 -5 Alansa asiantuntija jo vuodesta 1967 www.lastentarvike.fi LASTENTARVIKKEEN INVENTAARITYHJENNYS Meiltä myös edullinen luotto, jopa 12 kk korotonta maksuaikaa -20 % Kaikki Gracon TURVAKAUKALOT -20 % Kaikki PINNASÄNGYT -20 % Kaikki -TUOTTEET -30 % Emma LÄMPÖPUSSI Light,väri Musta/puna (39€) -50 % Kaikki MATKARATTAAT vähintään -20% jopa -70 % Myymälässä paljon POISTOTUOTTEIT A jopa -50 % ALE jopa ALE ALE ALE ALE -20 % Kaikki Nattou ja Taf Toys -LELUT -30 % Emma KEINUSITTERIT (39€) -20 % Emmaljungan POISTOJA jopa TOASTS & BAGELS € 6 50 € 4 50 arnolds_fi WWW.ARNOLDS.FI OSTA 5 6 SAAT OSTA 9 SAAT 12 MUISTA makeiden tuotteiden TAKE AWAY -EDUT! Arnolds Iso myy Puh. (o13) 61o o211 5 83 Isot juurespalat 2,5 kg kotim. (2,33 €/kg) 23 80 /sk (1,57 €/kg) Jahti&Vahti Energia 15 kg ItäMaito Meijerimyymälä Syystarjouksia Valma-myymälöistä Tarjoukset voimassa 30.9. asti. 28 00 /kpl /pss (17,50 €/kg) Mango-passion juustokakku 1,6 kg 14 palaa 2 70 /pss 1 00 /pss (1,35 €/kg) (0,50 €/kg) Liperin luomuvehnäjauho 2 kg Liperin vehnäjauho 2 kg 3 40 /ras. 2 90 /pss Hiiribaari 30g Rotanmyrkky 342, 200g Katso myymälöiden yhteystiedot ja aukioloajat: www.itamaito.fi Tuholaisten torjuntaan esim. Ma-pe 10-18 La sulj. 395.-20%
Heili Lauantai 6 Simo Purhonen tuo Joensuuhun punk-bändejä rennolla otteella. Haastattelupaikaksi valikoituneen kulttuurikahvila Laiturin yllä leijuu tummia sadepilviä, mutta Simo Purhonen, 26, hymyilee helpottuneena. Mikkelissä syntynyt ja varttunut Purhonen meinasi muiden mikkeliläisten tavoin jäädä iskelmämusiikin kampittamaksi, mutta onneksi Joensuu ojensi auttavan kätensä. Vuonna 2012 Purhonen pääsi yliopistoon opiskelemaan Suomen historiaa, ja käytännössä saman tien kaupunkiin muutettuaan hän ajautui joensuulaisiin musiikkipiireihin. Siitä alkoi uusi elämä. – Bänditouhut käynnistyivät heti, kun perustin rokkibändin opiskelukavereiden kanssa. Joensuun punkskeneen aloin tutustua, kun White Tearsin kitaristi pyysi meitä soittamaan La Barreen. Muutama vuosi myöhemmin aloitin punkja hevikeikkojen järkkäilyn. – Mikkelissä en ollut lainkaan samanlainen, sillä siellä ei voi harrastaa musiikkia, ellei ole kiinnostunut iskelmästä tai Kaija Koon tyylisestä senioreiden bilemusiikista. Muutto Joensuuhun on ollut elämäni parhaita asioita, Purhonen hekottelee. laituri on punk Keikkojen järjestämisessä Purhonen oli aluksi mukana apukätenä. Pikku hiljaa homma on kuitenkin edennyt siihen, että Purhonen on alkanut ottaa enemmän vetovastuuta, kun osa alkuperäisestä kaveriporukasta on muuttanut pois Joensuusta. Purhonen kavereineen operoi pääasiassa ravintola La Barren suunnalla, mutta lokakuun alussa punk rämisee Laiturilla. Eikä ihan pienellä äänenvoimakkuudella soikaan, sillä Laituri punk night -tapahtumassa soittavat helsinkiläiset Kohti tuhoa ja Sick urge sekä joensuulaiset White Tears, Nuoret sankarit sekä ensimmäisen keikkansa heittävä Happivaje. – Tapahtuman järkkääminen tuli vähän puskista. Kuulin kaverilta, että helsinkiläisbändit ovat ehkä tulossa soittamaan Jyväskylään, ja ajattelin, että tulisivatkohan he samoilla vauhdeilla käymään myös Joensuussa. – Otin heihin yhteyttä, ja he sanoivat tulevansa mielellään. Menimme niin, että ensin bändit ja vasta sitten aloimme miettiä muita juttuja, Purhonen taustoittaa. Alun perin hän oli ajatellut punk-iltaa La Barreen, mutta siellä päivämäärä oli jo varattu toiselle tapahtumalle. Sitten Purhonen keksi Laiturin, jossa hän on silloin tällöin käynyt kuuntelemassa bändejä. Kulttuurikahvilan kalenteriin punktapahtuma sopi hyvin. Purhonen kertoo kuulleensa, että kun Kohti tuhoa -yhtyeen kitaristi oli käväissyt Laiturilla kahvilla, hän oli ihmetellyt, miten retrokuosinen olohuone toimii punk-keikan näyttämönä. Purhonen sen sijaan on luottavainen. – Laituri on hyvää vaihtelua tavallisille kaupallisille baarimiljöille. Arvostan kyllä, että tällainen paikka on olemassa. koHti tuHoa Punk-keikoille Joensuussa riittää Purhosen mukaan mukavasti porukkaa. Laiturin punk-iltaman suhteen järjestäjät ovat varautuneet suureen yleisömäärään, sillä helsinkiläinen Kohti tuhoa on genren kovimpia nimiä. Laiturille saa ottaa enintään 200 asiakasta, mutta jo pienemmälläkin ihmismäärällä tila muuttuu ahtaaksi. – Todennäköisesti suuri osa yleisöstä tulee olemaan tuttuja, joten en usko, että suurempaa sekasortoa pääsee syntymään. Jossain vaiheessa täytyy kai vain panna ovet kiinni, jos hirveästi tuntuu ihmisiä lappavan sisälle. – Ei tässä sen isompia turvallisuussuunnitelmia ole tehty tai soiteltu Securitasille, Purhonen lisää. Keikkoja Purhonen kavereineen duunailee ilmeisen rennolla otteella. Hän tuntee jonkin verran bändi-ihmisiä eri kaupungeista, mutta aika usein iltamien esiintyjäkaarti muotoutuu pienoisten sattumien kautta. Pääperiaatteena on, että musiikki kuulostaa hyvältä myös järjestäjien korvissa. – Esimerkiksi nyt joulukuulle sain omasta mielestäni tosi hyvän bändi-illan aikaiseksi siten, että henkilö, joka soittaa sellaisessa bändissä kuin Arson Under the Sea, lähetti viestin ja kysyi, järjestyisikö niin, että he tulisivat soittamaan ja sitten tulisi sellainen bändi kuin Chestburster, joka onkin sattumalta yksi lempibändeistäni. Sitten pyysin mukaan vielä paikallisen vahvistuksen, Rutsan. – Tuolleen aika epäsuunnitelmallisesti ne järjestyvät, mutta järjestyvät kuitenkin. Tiina Sormunen Laituri punk night kulttuurikahvila Laiturilla lauantaina 8.10. Joensuu pelasti Simon Kaija Koolta ’ Mikkelissä en ollut lainkaan samanlainen, sillä siellä ei voi harrastaa musiikkia, ellei ole kiinnostunut iskelmästä tai kaija koon tyylisestä senioreiden bilemusiikista. SiMo purHonen Joensuu muutti mikkeliläisen Simo Purhosen elämän punkiksi. Kuva: Tiina Sormunen Joensuulaisten medianomien lyhytelokuva kilpailee maailman arvostetuimmalla genreelokuvafestivaalilla. pohjois-karjalan ammattikorkeakoulun medianomien lyhytelokuva The Silent on valittu Sitgesin elokuvajuhlien tämän vuoden kilpailusarjaan. Espanjassa lokakuussa 49. kertaa järjestettävää Sitgesin elokuvafestivaalia pidetään kansainvälisesti arvostetuimpana genreelokuvatapahtumana, jossa vierailee vuosittain yli 180 000 kävijää. Vierailjoiden joukossa on ollut myös useita Hollywood-tähtiä kuten Quentin Tarantino, Anthony Hopkins, Cameron Diaz, Vin Diesel ja David Lynch. Tänä vuonna tapahtumapaikalle matkaavat myös The Silentin ohjaaja Toni Kristian Tikkanen sekä kuvaajana ja tuottajana toiminut Ville Asikainen. kauHuvaikutteita Kauhuvaikutteinen The Silent kertoo pienen tytön (Frida Rossi) matkasta unimaailman ja vielä painajaismaisemman todellisuuden välissä. Sitgesin elokuvajuhlat on lyhytelokuvan kolmaskymmenes ja näillä näkymin viimeinen festivaalivalinta. – Leffa on kiertänyt kansainvälisiä elokuvafestivaaleja nyt vuoden ajan ja se on esitetty kolmessatoista maassa ja palkittu neljästi. Sitges on niin suuri ja arvostettu festari, että en totta puhuen uskonut meidän yltävän jopa sinne asti, mutta koska näin kävi, tämä tuntuisi olevan hieno lopetus festarikierrokselle, ohjaaja Tikkanen kertoo. – Lähitulevaisuuden suunnitelmina on julkaista lyhäri virallisesti laajempaan levitykseen vielä tämän vuoden puolella ja keskittyä täyspitkän elokuvan, pohjoiseen erämaahan sijoittuvan psykologisen sotatrillerin käsikirjoitukseen. The Silent on aiemmin muun muassa Arman Pohjantähden allaja Vain elämää -sarjan leikkaajana toimineen Tikkasen debyyttilyhytelokuva. Sitgesin elokuvajuhlat järjestetään Espanjan Sitgesissä 7.–16. lokakuuta. Joensuulaiselokuva festivaaleille espanjaan The Silent on kertomus pienen tytön matkasta unimaailmaan ja takaisin.
HEILI 17.9.2016 7 Venäjän Viisumit: Vuosi-, kertaja ryhmäviisumit myös postitse toimitettuna. Valamon risteilyt 2014, liput ja varaukset. Hotellivaraukset ja -maksut Venäjän Karjalaan 2014 Tilaa viisumi netissä: www.lampoidea.fi Järnefeltintie 8, 82600 Tohmajärvi Puh. 050 309 6337, 045 650 1161 s-posti: viisumi@lampoidea.fi, faksi: 013-411 001 Järnefeltintie 8, 82600 Tohmajärvi Puh. 050 309 6337, 045 650 1161 www.lampoidea.fi Rantakatu 26 B, 2 krs, 80100 Joensuu p. 0400 800 140 www.karjalanviisumit.fi AMMATTITAITOISTA VIISUMIPALVELUA! VENÄJÄN VIISUMIT Ryhmä-, kerta-, vuosi-, 2-vuoden ja 3-vuoden viisumit. Passi-ja viisumikuvat meiltä asiakkaille ilmaiseksi, sähköinen passikuvan lähetys. TILAA NETISSÄ: www.karjalanviisumit.fi www.lampoidea.fi TILAA NETISSÄ: www.karjalanviisumit.fi www.lampoidea.fi Myös muiden maiden viisumit, esim. Kiina, Intia, Saudi-Arabia. Kysy: 050 705 6649/Miia HUOM! Tule kokemaan vauhdin hurmaa edullisesti Joensuun Karting Centerille Avoimien ovien päivä LA 24.9. klo 12 – 18 Tarjouksia riittää! Tarjoukset voimassa ainoastaan LA 24.9. Tervetuloa Sortavalankatu 2 C: hen! Tutustumisajot 5e • Lahjakortit -20% • Klubikortit -50% • Sarjalipputarjous: osta 10, saat 15 • Ajajille tarjotaan sekä suolaista että makeaa purtavaa. • p. 050 539 4118 www.kartingcenter.fi HalvAlla HyvÄÄ -50% Koko Kontin valikoima Voimassa vain maanantaina 19.9. Lähin Kontti-kierrätystavaratalosi: Voimatie 10, 80100 Joensuu Puhelin 040 1390 725 Avoinna ma-pe 9-18, la 9-16 kontti.punainenristi.fi www.facebook.com/sprkontti Outokumpuun on perustettu funktionaalisen osteopatian klinikka. Tukija liikuntaelimistön ammattitaitoista hoitoa Outokummussa tarjoaa koulutettu urheiluhieroja ja ortopedisen osteopatian opiskelija Sanna-Mari Hakanen. OsteoHaka tuo pohjoiskarjalaisten ulottuville Olli Hakasen kehittämät ja yli 35 vuotta testaamat menetelmät. Hoidoissa on mukana kohdistettu syvähieronta, nivelten mobilisointi ja manipulaatio. Hakala kertoo, että kaikkia näitä kolmea menetelmää tarvitaan usein yhdessä tuloksekkaassa hoidossa, jossa kipuoireiden lisäksi hoidetaan pois myös kivun syy. – Tavoitteena on tila, jossa liikkeeseen ei liity kipua. Tähän päästään yleensä 3–6 hoidon tiiviillä hoitojaksolla, Hakanen kertoo menetelmästä, jolla on saatu tuloksia esimerkiksi asiakkaita pitkään vaivanneiden selkäongelmien kanssa. Hakanen kertoo, että kroonisissa selkäja niskahartiaseudun ongelmissa nikamien liikkuvuuden häiriöt ovat perussyy ongelmiin. – Palautan selkärangan nikamien liikkuvuuden isäni Olli Hakasen kehittämillä menetelmillä. Hän on kehittänyt yrityksemme menetelmän hoitaa myös lonkan ja polven ongelmia, kertoo Sanna-Mari Hakanen ja tähdentää, että yrityksen hoidot perustuvat yleisesti hyväksyttyihin lääketieteellisiin metodeihin. – Käytämme myös sinivaloja laserhoitoja tukija liikuntaelinongelmiin täydentävinä hoitoina, Hakanen kertoo. PIA PAANANEN OsteoHaka auttaa kohti kivuttomuutta Sanna-Mari Hakanen on myös menestynyt klassisessa voimanostossa ja klassisessa penkkipunnerruksessa. KUVA: PIA PAANANEN ? YRITYSUUTINEN JOS tilaat verstaalta tuotteen luvaten maksuksi näkyvyyttä, sinulle nauretaan niin että saat kieriä kyljelläsi koko matkan portille asti. Jos edes yrität pankin kassalippaaseen sisään tai viedä tavaraa kaupasta ulos maksamatta, niin pamppua sekä putkaahan siitä tulee. Ihmekö siis, että menneiden aikojen kynänaiset ja -miehet säännönmukaisesti kuolivat köyhinä, velkaisina sekä unohdettuina? KYNÄHENKILÖN työ ei ulkoisesti muistuta teollisuutta tai kauppaa, koska lopputulos viimeistellään vastaanottajan pään sisällä. Ja pankkiakin sivutaan vain siinä, että sijoituspankkiirin täytyy olla vähintään yhtä hyvä suoltamaan... unelmia... kuin romaanikirjailijan konsanaan. Mutta vaikka työn luonnetta ei oikein ymmärtäisikään, kyllä kirjoittamallakin silti aina jotain valmistuu. Valmistunut työ voidaan myydä kuinka monesti tahansa. Ja jos ei ole kuukausipalkkainen niin kuin harvat meistä ovat, mitä useammin näin tapahtuu sitä enemmän tienaa. Ei ole pakko uskoa vain minun sanaani. Kun tili tulee, kiittäjiä riittää läheltä kauas vanhan vaatijasta uuden myyjään asti. ARVO määräytyy markkinoilla, mutta ilmaista kaikkien yhteistä omaisuutta kirjoitustyö ei ole koskaan. Aina ei ole rahasta kiinni. Olin 14-vuotias, kun työni oli ensi kerran kyllin hyvää varastettavaksi. Salakaatopaikka-skuuppini oli ollut ilmaisjakelulehden pääuutissivulla, eli premillä kuten me laulamattomat lännen miehet ja mikseivät naisetkin sanoimme. Koulukaveri ja isän kaveri kertoivat toisistaan tietämättä, että paikallisradion aamujuontaja luki juttuni kuin omansa lähdettä mainitsematta. JOSPA jotain ymmärrettiin väärin? Hieman pidempänä ja etenkin leveämpänä olin näet kamera kaulassa valtiollisten vaalien äänestyspaikalla. Vaalilautakunnan toimitsijattaret velvollisuudentuntoisesti muistuttivat minua hyvinkin tietämistäni pelisäännöistä, joten veistelin takaisin, että ei kai vaalisalaisuus nyt sentään ihan sitä tarkoita, ettei kenellekään saa kertoa, että nyt on vaalit. Se on toisen työ! Olkoon sitten vanhempiensa kodissa asuva peruskoululainen harrastajakirjoittaja tai tv:ssä esiintyvä keski-ikäinen kirjailija, jonka niteet täyttävät kokonaisen kirjaston hyllyn, tekee hän silti luovaa työtä, mitä pitää kunnioittaa siinä kuin jokaista tekemisen arvoista puhdetta. Kaikesta ei tarvitse tykätä eikä kaikkea ymmärtää, mutta jokaisen pitää saada valita harrastuksensa ja ammattinsa itse. KIRJOITTAMISTA ei tule määräillä, sensuroida tai ängetä lukemaankaan ilman lupaa. Ja jos maksu pyydetään, on maksettava. Toisen työtä ei pidä edes yrittää hyödyntää, ellei tunne ja kunnioita pelin sääntöjä. Kirjoittaminen on yleensä aina radikaali teko. Muuta se ei voisi ollakaan, jos kirjoitetaan julkisesti, pysyvää tekstiä ja omalla äidinkielellä. Siksi kirjoittaminen ei kaikille sovikaan. JARI KÄHKÖNEN Kirjoittaja on Ukri ry:n jäsen Se on toisen työ! ? UKRI J ospa jotain ymmärrettiin väärin? Hieman pidempänä ja etenkin leveämpänä olin näet kamera kaulassa valtiollisten vaalien äänestyspaikalla.
Heili Lauantai 8 tänään 17.9. Syyt ruoka-apuun turvautumiseen ovat monet ja eri ihmiset kokevat kynnyksen erikorkuisena. Suomalaisten pyhä mentaliteetti on pärjätä, eikä leipäjonossa heitellä ylävitosia. Etenkin ikääntyvät sukupolvet haluaisivat pärjätä omillaan loppuun asti. Asenneilmapiirin muutosta on kuitenkin havaittavissa Joensuussa, ja ruokajonot ovatkin jo monen ihmisen arkipäivää. Utran puukoululla kuukausittaista ruokakassiaan on tullut noutamaan 70-vuotias sairaeläkkeellä oleva rouva, kutsuttakoon häntä vaikka Paulaksi. Paula on oppinut häpeämään leipäjonossa, koska on törmännyt ikävään arvosteluun tuttavapiirissä. – Mitä se sinäkin sieltä muka haet, sillä tavalla ilkeästi on sanottu. Ikään kuin minulla ei olisi oikeutta hakea ruoka-apua, kun sitä tarvitsen. Kateuttakohan se on. – Olen sairaseläkkeeltä siirtynyt vanhuuseläkkeelle, ja kerran kuussa haen ruokajakelusta eväskassin. Pakastan osan ja pärjään tämän turvin paremmin. Kun säästeliäästi elää, rahat riittävät kuukaudeksi kerrallaan. Paulan kassiin päätyy sitä, mitä tarjolla on, kuten broileria, lihaa, leipää ja maitotuotteita. Paula kuuli ruuanjakelusta alunperin pojaltaan, joka on hänkin vaikeina aikoina turvautunut ruoka-apuun. – Kynnys tulla hakemaan apua ei ollut korkea, mutta ensimmäisellä kerralla oli vähän outoa. Nälkä vie kuitenkin häpeän tunteen pois. SäädökSet muuttuivat Utran puukoululla tapahtuvasta Viadia Joensuu ry:n ruokajakelusta vastaava Arja Vauhkonen kertoo, että ruoka jaetaan viimeiseen leipään, mutta kaikille halukkaille kuitenkin sitä riittää. Kolme kertaa viikossa tapahtuva ruuanjakelu on mahdollista vapaaehtoisten ja yhdistyksen Varikko-projektissa toimivien asiakkaiden voimin. Joensuun kaupungin Viadia Joensuu ry:lle mahdollistamat uudet tilat Utran puukoululla takaavat sen, että ruuanjakelusta on tullut säännöllistä. – Kaupat ja leipomot ovat erittäin hyvin mukana. Vuonna 2013 säädökset muuttuivat niin, että kauppiaat saavat nykyisin lahjoittaa myös kylmätuotteita, joille on kysyntää, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Teija Nuutinen. – Viljelijöiltä tulee perunaa ja kasviksia, kalaakin tulee ja salaatteja. Kahdelta koululta tulee lämpölaatikoissa lämmintä ruokaa, joten sitä varten kannattaa asiakkaalla olla oma kippo mukana, Vauhkonen ja Nuutinen luettelevat. Myös ruoka-aineallergiat otetaan vakavasti ja saatavilla on myös gluteenittomia ja laktoosittomia tuotteita. Kaikki annettava ruoka tarkastetaan huolellisesti, eikä asiakkaille jaeta koskaan pilaantunutta tai vanhentunutta ruokaa. JonoSta avuStamaan Ruuanjakelussa kävijöiden ei tarvitse olla passiivisessa roolissa, vaan kävijöitä on päätynyt myös vapaaehtoisiksi avustamaan jakelussa. – Toimintaan voi tulla muutenkin mukaan kuin vain jakamaan ruokaa, voi osallistua vaikkapa erilaisiin ryhmiin ja kuntouttavaan toimintaan. – Jaamme tasapuolisesti ruokaa kaikille sitä tarvitseville, mutta väärinkäytösten ehkäisemiseksi pyrimme todentamaan hakijan henkilöllisyyden. Tarkoitus olisi auttaa täällä Suomessa asuvia ihmisiä, kertoo Vauhkonen. Utran koulun lisäksi Viadia Joensuu ry:n avustustoimintaa on myös Joensuun Kanervalatalolla ja Rantakylän Lähiötalolla sekä Varikko -projektin toimipisteissä Outokummussa, Juuassa ja Kiteellä. Lisääntynyt eriarvoistumisen huolettaa Nuutista, sillä kaikki yhteiskunnan rakennemuutokset eivät välttämättä ulotu ihmisen arkeen, vaikka niillä tarkoitettaisiinkin hyvää. – Syrjäseudulla asuu todella huonoissa oloissa eläviä ihmisiä, joilla ei ole mitään mahdollisuutta päästä noutamaan ruokaa ruokajakelusta tai osallistumaan asioihin. Myös lähiöissä asuu ihmisiä, jotka eivät uskalla tai kehtaa tulla noutamaan ruokakassia, vaikka se olisi välttämätöntä. – Meillä on helposti sellainen kulttuuri, että toinen on hyväntekijä ja toinen saava osapuoli, vaikka olemme ihmisinä samalla viivalla kaikki. Meillä on lukuisia eri syitä turvautua ruoka-apuun eikä siinä ole mitään hävettävää, toteaa Nuutinen. Suomi 6, eSpanJa Terttu Mujunen on monelle joensuulaiselle tuttu kasvo, niin myös Heilin lukijoille lukuisista yleisönosastokirjoituksistaan. Vähävaraisuuden ei Mujusen mukaan tarvitse tarkoittaa pää painuksissa kulkemista, sillä elämänilo kuluu kaikille. Mujunen osaa kertoa syyn, miksi leipäjonossa hävetään. – Ylpeys. Leimaantuminen pelottaa ja se omanarvontunto on meillä suomalaisilla niin vahva. Mujunen kertoo, että hän on omalla esimerkillään rohkaissut ihmisiä hakemaan eväskassin ruuanjakelusta. – Eräs rouva sanoi, että no jos sinä Terttu kehtaat hakea ruokakassin, niin kyllä hänkin sitten! Mujunen muutti aikoinaan Espanjaan, mutta palasi Suomeen eläkkeelle 20 vuoden kuluttua muutosta. Kun hyväosaiset suomalaiset valittavat kylmistä keleistä, valitetaan Espanjassa oikeista ongelmista, eli puutteellisesta sosiaaliturvajärjestelmästä. – Espanjassa asuva tyttäreni aina ihastelee, että voi kun teillä on siellä Suomessa kaikki niin hyvin, kun ihmisistä pidetään huolta. FilmitäHti JonoSSa Terttu Mujunen on ollut elämässään monessa mukana ja ruoka-avun tarve on ollut säännöllisen epäsäännöllistä. Vapaaehtoisena työskentelevä Ahti vitsailee Mujusen vieressä, että on ollut aikoja, kun Terttu on hävinnyt ruokajonosta. – Silloin olit jonosta pois, kun olit Helsingissä elokuvassa avustamassa. Muju’ kynnys tulla hakemaan apua ei ollut korkea, mutta ensimmäisellä kerralla oli vähän outoa. paula asenteet ovat muuttumassa ruokajonossa Ahti tarkastaa, että koululta lämpölaatikossa tullut ruoka on varmasti tarjoilukelpoista. Täytekakut arvotaan numeron perusteella ruoka-avun saajien kesken. Kuva: anna Tenhu Joensuussa vietetään keskiviikosta alkaen jakamisen teemaviikkoa (21.–25. syyskuuta), missä tutustutaan jakamistalouden maailmaan monesta näkökulmasta. Viikolla keskustellaan jakamistaloudesta, vaihdetaan tavaroita vaihtotorilla, perehdytään yhteisöllisiin sovelluksiin, tutustutaan siirtymäliikekaupunkeihin ja valmistetaan yhteisöllisesti ruokaa. Osana teemaviikkoa järjestetään myös matalan kynnyksen liikuntatapahtuma Kohtuusmaraton. Teemaviikko käynnistyy keskiviikkona, jolloin Kulttuurikahvila Laiturilla esitetään In Transition 2.0 -dokumenttielokuva, joka kertoo kaupunkien siirtymäliikkeestä, jonka tavoitteena on lisätä paikallisten yhteisöjen sopeutumiskykyä ilmastonmuutoksen haasteisiin. Elokuvan jälkeen keskustellaan Joensuun mahdollisuuksista olla siirtymäliikekaupunki. Laituri on muutenkin teemaviikon tapahtumapaikkana. Torstaina vietetään Jakaminen tavaksi -iltaa, jossa perehdytään jakamistalouteen paneelikeskustelun ja mobiilisovellusten kautta. Perjantaina Kansankeittiö järjestää yhteisaterioinnin slow food -teemalla. Kohtuusmaraton lähtee lauantaina Laiturilta ja päättyy Joensuun kaupunginkirjastolle. Reitin varrella on informatiivisia pysäkkejä. Jakamisen teemaviikkoon kuuluu maratonkin
HEILI 17.9.2016 9 Varaa hoitopaikka ja vietä huoleton loma! TASSUNJÄLKIÄ SYDÄMESSÄ JO YLI 30 VUOTTA! Runsaasti hoitopaikkoja koirille ja kissoille! 040 770 9873/Eija 0400 241 543/Esa 045 350 4373/Ari www.kiteenkk.fi Varaa hoitopaikka ja vietä huoleton loma! TASSUNJÄLKIÄ SYDÄMESSÄ JO YLI 30 VUOTTA! Runsaasti hoitopaikkoja koirille ja kissoille! 040 770 9873/Eija 0400 241 543/Esa 045 350 4373/Ari www.kiteenkk.fi Varaa hoitopaikka ja vietä huoleton loma! TASSUNJÄLKIÄ SYDÄMESSÄ JO YLI 30 VUOTTA! Runsaasti hoitopaikkoja koirille ja kissoille! 040 770 9873/Eija 0400 241 543/Esa 045 350 4373/Ari www.kiteenkk.fi WH-ASUNNOT Helpomman asumisen asiantuntija WH-ASUNNOT Helpomman asumisen asiantuntija www.wh-asunnot.fi joensuu@wh-asunnot.fi Puheluhinnat 0207-alkuiseen yritysnumeroon soitettaessa: Lankapuhelinliittymästä sekä matkapuhelimesta 8,35snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24%). Raisa Renqvist p.020 752 9366 Kari Jussila p.020 752 9411 3h+k+p Penttilänkatu, 2h+k Pyhäselänkatu Lokakuussa vapautuu Lemmikit sallittu. Hyväkuntoisia ja tilavia vuokra-asuntoja Penttilän ja Vehkalahden alueella. nen nauraa, että hän on tosiaan ollut monessa elokuvassa mukana. – Ruoka-apua käyttävät siis lmitähdetkin, Mujunen heittää. SYITÄ ON MONIA Vaikka ruoka-apuun saavuttaisiin hienolla autolla, ei se välttämättä kerro siitä, että hätä ei olisi todellinen. Auto saattaa olla jollekin ihmiselle se viimeinen konkreettinen rahanarvoinen asia elämässä, ja talous olla muuten miinuksen puolella. Ylivelkaantuminen, pätkätyöt, asumisen kalleus, äkillinen työkyvyn menetys, syitä seistä ruokajonossa on yhtä monta, kuin on jonottajia. Joensuun Helluntaiseurakunnan ruuanjakelusta vastaava Aila Tillikka kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana asiakkaiden vaihtuvuutta on ollut runsaasti, mutta yhä enemmän on yksinäisiä miehiä, suurperheitä, työttömiä ja opiskelijoita. – Ei me kysellä keneltäkään mitään, mutta vuosien aikana tulee kuitenkin osa tutuksi. Joka kerta on 100– 120 kävijää, kesällä oli vähemmän kun ei ollut opiskelijoita. – Kun toiminta alkoi, saattoivat ensimmäiset tulla jonottamaan jo kahdeksalta aamulla. Ei sellaista voinut katsella, joten käytössä on vuoronumerosysteemi, eli kun jakelu alkaa niin lasketaan jonossa olevien lukumäärä ja satunnaisesti jaetaan vuoronumerot. Eli ensimmäisenä tullut saattaa saada vaikka numeron 30 ja päinvastoin. – Ruokaa jaetaan sen mukaan, mitä kaupasta saadaan. Maitoa jonkun verran ja leipomosta ja kaupasta leipää, jonkin verran lihaa jotka tulee valmiiksi pakastettuna kylmiöstä, valmisruokiakin tulee ja jogurtteja, piimää ja muita maitotuotteita. – Meidän on pakko katsoa henkkarit, että vältytään ikäviltä hyväksikäytöiltä. Pääosin kuitenkin kävijät ovat puutteenalaisia ja tosi tarpeessa olevia, ei meillä ketään käännytetä pois. Tillikan mukaan ruokajonossa ihmisiä ei enää hävetä, kuten ennen. – Köyhyys on lisääntynyt niin paljon ja jopa työssä käyvilläkin saattaa toisinaan olla niin tiukkaa, että avustusruokakassi on välttämätön lisävara. Voihan se myös olla, että velkaa on niin paljon, että rahaa ei riitä enää ruokaan. ANNA TENHU ViaDia ruokajakelu Utran puukoululla ma, ke ja pe kello 11.30. Helluntaiseurakunnan ruokajakelu perjantaisin kello 13.30. Täytekakut arvotaan numeron perusteella ruoka-avun saajien kesken. KUVA: ANNA TENHU Joensuussa alkaa perjantaina 23. syyskuuta seniorisinkkutoiminta, joka on osa Suomen Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin Joensuussa toteuttamaa toimintaa. Setlementtiliiton mukaan kyseessä ei ole lähtökohtaisesti puolison haku, vaan vertaistoiminnan muoto, jossa yhdistävänä tekijänä osallistujilla on eläkkeellä olo sekä sinkkuus. – Ikäihmisten parissa työskennellessäni olen kuullut paljon kommentteja siitä, kuinka usein oletetaan ikääntyneen olevan yksinäinen, koska asuu yksin, toteaa Joensuun projektikoordinaattori Sara Lind. – Idea Seniorisinkkutoiminnasta tuli Hämeenlinnan osaprojektistamme, jossa yhdessä vapaaehtoisten kanssa käynnistettiin Seniorisinkkutoiminta ja heti ensimmäinen tapaamiskerta keräsi valtavan määrän ihmisiä toimintaan mukaan. Seniorisinkut ovat Hämeenlinnassa pitäneet ulkoiluja peliperjantaita ja juttutuokioita ja suunnitelleet pyöräilyreissuja yhdessä. – Tämän kaltaiselle toiminnalle Joensuussakin on kysyntää, Lind sanoo. – Lähtökohtana on muodostaa toimintaa positiivisen kautta: keksitään porukalla mukavaa tekemistä, niitä ilon aiheita yhdessä muiden vertaisten, samassa tilanteessa elävien kanssa. Seniorisinkkuja kutsutaan yhteen Joensuussa KOHTI SYYSLOMAA Palvelemme ma, pe 9-18 ti-to 9-17, la 9-14 KAUPPAK. 19 p. 010 420 7727 Kova Cavaliermatkalaukku Lento (norm. 89€) Keskikoko (norm. 99€) Iso (norm. 99€) NYT KAIKKI KOOT 49,/kpl Työkaluja sähkötarvikebussi tulee taas Ti 20.9. Ylämylly Shell klo 9-18 Ke 21.9. Polvijärvi tori klo 9-17 To 22.9. Outokumpu tori klo 9-17 Digitaaliset yleismittarit alk. 9,90 Langattomat ovikellot TARJ. 24,90 Langattomat sääasemat TARJ. 29,90 Airam-hehkulamput PIENI ERÄ Sähkövinssit 12V (vene/mönkkäri) tarj.hinnoin Juottimet ja juotosasemat alk. 19,90 Nyt aito IHMELIIMA tarj.hinnoin Ulkovalaisimet ja led-valonheittimet tarj.hinnoin Ajoneuvojen LED-valot alk. 8,90 Aurinkokennot, akut ja tarvikkeet poistohinnoin Ledlenser käsija otsavalaisimet tarj.hinnoin LED-lamput 12V/230V alk. 9,90 LED-loisteputket alk. 29,90 Digit.Momenttiavain UUTUUS TARJ. 75,00 AmPro työkalut ja hylsysarjat tarj.hinnoin Paineilmatyökalut tarj.hinnoin ABB ja ENSTO sähköasennustarvikkeet tarj.hinnoin Asennusja maakaapelit tarj.hinnoin TERVETULOA OSTOKSILLE! NYT PALJON UUSIA TUOTTEITA, esim. Sähkötarvike J. Manninen Paljon poistotuotteita ALE – 20% – 50% Puh. 040 558 1210 • www.jmanninen.com JALKAHOITOLA TMI: RITVA RAITAVUO P. 045 698 66 69 Kauppakatu 23b B 7 • 80100 JNS • raitavuo@pp2.netsor.fi Tervetuloa jalkahoitoon 19.9. alkaen! Olen jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut terveydenhoidon ammattilainen.
Heili Lauantai 10 Kauppias Kiimasjärveltä ja hänen vaimonsa pakenivat Venäjän vallankumousta. liikemies Kalle Huikuri osti tämän kaupungin etelälaidalla olleen tontin vuonna 1912 päästyään vähän aikaisemmin osakkaaksi joensuulaiseen Lammin rautakauppaan. Alue oli vielä tuolloin tyypillistä käsityöläisaluetta, missä talot olivat pieniä ja ihmiset tulivat juuri ja juuri toimeen. Vuonna 1914 Huikuri haki lupaa rakentaa tontille asuintalon ja ulkorakennuksen. Lupa myönnettiin ja tontille nousi pieni asuintalo ja ulkorakennus. Tähän samaan taloon vuonna 1922 hän saattoi nuorikkonsa, hattukauppias Hanna Pehkosen. Vuonna 1929 Huikurit jakoivat neljänneskorttelin tontin kahteen osaan ja myivät pohjoisen osan Eric Tolppaselle. Huikurit jäivät itse asumaan kulmatontille. Huikurit ostivat uuden tontin Kauppakadulta, mikä oli lähempänä keskustaa ja he myivät vuonna 1937 vanhan tonttinsa rakennusmestari Onni ja kätilö Anna Lajuselle. Vuonna 1942 talon ja tontin osti Vienan Karjalasta Kiimasjärveltä kotoisin ollut kauppamies. Hänestä sanotaan, että hän vaimonsa kanssa olivat viimeiset, jotka pääsivät rajan yli pakoon Venäjän vallankumousta. Kauppamies oli mennyt ensin Kiteelle sukulaiskauppiaan luo ja sieltä tullut vuonna 1922 Joensuuhun. Joensuussa kauppias oli perustanut sekatavarakaupan ja vuonna 1938 naisten ja lasten vaatekaupan. Liiketoimet sujuivat ja liikemies rohkeni ostaa itselleen talon. Viisihenkinen perhe tarvitsi isommat tilat ja liikemies laajensi taloa. Myös ulkorakennusta laajennettiin kahdella varastohuoneella. Vuonna 1961 talo myytiin Asko Nousiaiselle, ja vuonna 1966 Nousiaisen leski ja lapset myivät talon edelleen Onni Kuivalaiselle. Vuonna 1981 talo ja tontti myytiin Rakennus Ruola Oy -nimiselle rakennusliikkeelle ja paikalle rakennettiin asuinkerrostalo. Kuka oli Kiimasjärveläinen kauppamies ja mikä mahtaa olla taloyhtiön nimi? Lähetä vastaus keskiviikkoon kello 15:een mennessä mieluiten sähköpostilla osoitteeseen toimitus@ heili.fi. Paperiposti kulkee osoitteeseen Karjalan Heili, Torikatu 23 E, 80 100 Joensuu. Suoraan toimitukseenkin voi toki tuoda vastauksia. Lisää sähköpostin otsikkoon ja kirjekuoriin sekä kortteihin tunnus Talot ja kartanot. Laita mukaan myös omat yhteystietosi, että saat tiedon mahdollisesta palkinnosta. Oikein vastanneiden keskuudesta arvottu voittaja saa kaksi kappaletta elokuvalippuja elokuvateatteri Tapioon. Heikki Tarma heikki.tarma@heikkitarma.fi www.heikkitarma.fi Vielä ehti Vienan mies maahan ? ? TaloT ja karTanoT Viikko sitten kysytty maisteri oli Y.A. Kankaanrinta, jonka osoite oli Malmikatu 16. Vastaajien muistoissa maisteri ja hänen vaimonsa sekä muut osoitteen asukkaat vaikuttavat mukavilta ihmisiltä. – Maisteri toimi isänsä perustamassa liikkeessä johtajana. Liikkeen nimi oli silloin T:mi P. Kotilainen, kertoi Martti Hirvonen. Anneli Kinnunen puolestaan kertoi olleensa töissä Kotilaisella. – Joulun 1965 alla menin kirjoituskone mukana Malmikadulle Toini ja Y.A. Kankaanrinnan kotiin kirjoittamaan joulukortteja, Kinnunen muistelee. – Maisteri lepäsi keskipäivällä ja hän pyysi minua tulemaan kello 14 jatkamaan kirjoitusta. Oli lauantai, jolloin työpäiväni päättyi kello 14. En sitä heille sanonut, vaan menin jatkamaan työtä. – Maisteri pyyteli kohteliaasti anteeksi, ettei muistanut, että oli lauantai. Toini-rouva oli kattanut ruokahuoneeseen kahvipöydän kynttilöineen ja totesi, että nyt juodaan kahvit, ja kortit kirjoitellaan maanantaina. Myös Jaakko Muikku kehuu maisteria ja hänen rouvaansa hyviksi ihmisiksi. – Rouva pyysi minua, kun olin asiapoikana, kahtena talvena vesiklkalla tuomaan sisälle puita, ja sen päälle oli mahtava tarjoilu: oli pullaa, kaakkua, pikkuleipiä. Se homma oli minun yksinoikeuteni. Toinenkin Muikku, Heikki, tosin kertoi hänkin pilkkoneensa 50-luvulla puita maisterille. – Kuvan pienemmässä talossa asui Kotilaisen kaupan kassaneiti Helvi Kärkkäinen ja lähettämön Hilda Riikonen, myös neiti-ihminen. Hilda piti asiapoikia kurissa ja herran nuhteessa. Tällä viikolla Onnetar soi elokuvaliput Anneli Kinnuselle. aimo Salonen Maisterin ja vaimon kotona sai kahvia ja pullaa Vuoden energisin Viikko Joku iisalmen lukion opettaja sanoi keväällä 1978 abiturienteille, että nauttikaa näistä viikoista, sillä koskaan myöhemmin yleissivistyksenne ei ole niin laajaa kuin nyt, kun kaikki tuo tieto biologiasta historian ja kielten kautta matematiikkaan on vielä päissänne. Tuli vain mieleen, kun oivalsi, mitä kaikkea Joensuussa oli tarjolla juuri päättyneellä viikolla. kaupunginorkesteri avasi kautensa, Jokipojat avasi kautensa, kirjallisuusviikko huipentuu perinteikkääseen kirjallisuustapahtumaan, Havukka-ahon ajattelija tulee kaupunginteatteriin, harrastusryhmät täyttyvät. nauttikaa tästä energiapiikistä, joensuulaiset, sillä kyllä te tästä taas veltostutte, kunnes joulun ja uudenvuoden jälkeen on taas aika siirtyä tipattomaan tammikuuhun ja uuteen parempaan elämään. PainosTaVa Hiljaisuus ja PeTollinen lause erilaiset vanhempainkokouksetkin muuten kuuluvat juuri tähän vaiheeseen syksyä. lapset harrastavat ja vanhemmat pohtivat, että mitenkäs noille erilaisille kiekkojoukkueille ja tanssiryhmille ja muille saadaan rahaa, että päästään pelija esiintymismatkoille. Pullanpaistajia vielä löytyy ja ehkä leipomusten myyjiäkin, mutta kenestäkäs me tehdään joukkueenjohtaja tai vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja? asia otetaan puheeksi vanhempainillassa. Seuraa pitkä hiljaisuus. Tosi pitkä. Sitten herkimmän hermo pettää: – no minä voin... Tarvitaan lisää jäseniä hallitukseen. kuullaan yksi maailman yleisimmistä petollisista lauseista: no tule nyt, kun ei siellä tarvitse tehdä mitään. Puheenjohtaja ja sihteerihän ne asiat hoitavat. Hyväuskoinen lupautuu ja huomaa hallituksen järjestäytymiskokouksessa suostuvansa varapuheenjohtajaksikin, koska puheenjohtajahan ne asiat hoitaa ja jokuhan me tarvitaan nimelliseksi varapuheenjohtajaksi. Seuraavalla viikolla puheenjohtaja sitten ilmoittaa muuttavansa Brysseliin. olli ja kylTsi ja elämän Hienous kuva-arkiston hakusanaksi kun laittoi ”jääkiekko”, sieltä napsahti tuore kuva Juniori-Jokipoikien kehityspäälliköstä markku kyllösestä ja toiminnanjohtajasta Jarmo mustosesta. ”kyltsiä” on tullut jokunen kerta haastateltuakin. Jotain samaa miehessä on kuin toisessa tämän viikon urheiluhahmossa, nyrkkeilijä olli mäessä. kumpikin ottaa (tai mäki siis otti) ottelut tosissaan, mutta kummallakin on elämässä myös muita arvoja. ihan vilpittömästi suosittelen elokuvaa ”Hymyilevä mies”, jossa mäki häviää vuoden 1962 mm-ottelunsa mutta voittaa jotain muuta. aimo Salonen ? ? Viikon VirTaa markku kyllönen (vasemmalla) on Juniori-Jokipoikien kehityspäällikkö ja Jarmo mustonen toiminnanjohtaja. KuVa: MariKa Mali alkusyksystä tulee energiaryöpsähdys, kunnes illat pimenevät ja ihminen rauhoittuu kotisohvan tuntumaan. KuVa: aiMo Salonen Pullanpaistajia vielä löytyy, mutta kuka suostuu ottamaan vastaan vetovastuun? KuVa: Juha inKinen kiimasjärveläisen kauppiaan talo laajennuksen jälkeen. KuVa: PohJoiS-KarJalan MuSeo maisteri Y. a. kankaanrinta saattoi unohtaa, että oli lauantai, mutta sen unohduksensa hän korjasi tyylikkäästi. KuVa: PohJoiS-KarJalan MuSeo
HEILI 17.9.2016 11 www.joensuunkonekeskus.fi Raatekankaantie 4, 80100 Joensuu • puh. (013) 740 060 Aukioloajat ma-pe 8.00-18.00, la 9.00-15.00 Tarjoukset voimassa 30.9.2016 tai niin kauan kuin tavaraa riittää! SyysExtrat!! Meiltä myös laadukkaat HYDRAULILETKUT JA LIITTIMET OSRAM LED-LAMPPU 6W 470lm, 25000h sisäja ulkokäyttöön sopii himmennettäväksi E27 kanta OS104 10,4 kpl MILWAUKEE 18V AKKUPORAKONE hiiliharjaton laturi, 2 kpl 2,0 Ah akut ja kantolaukku takuu rekisteröimällä 3 vuotta SK52291A-42 114,TURVAJALKINE SOLID IN XL+ S 3 varvasja naulaanastumissuoja vetoketju sivussa öljyn ja useiden kemikaalien kesto leveä XL lesti kotimainen SÄILYTYSJÄRJESTELMÄ SEINÄÄN 24 LOKEROA IK008 14,90 KH9012 99,VARASTOHYLLY voi käyttää hyllynä tai työpöytänä 6 hyllytasoa kantavuus 300 kg/hylly K 2134 x L 1219 x S 457 HALLITUNKKI 2,5 T matala malli nostoalue 85-450 mm MEG11 99,MEG117 99,PAT700-L 149,HYDRAULIPRÄSSI 6 T pöytämalli puristusvoima 6000 kg isku 127 mm SOFTSHELL TAKIT tuulenpitävä, vettähylkivä ja hengittävä PAT559-L PAT560-L 89,keltainen oranssi METSÄSTÄJÄN TAKKI JA HOUSUT vedenja tuulenpitävät ja hengittävät teipatut saumat vedenpitävät vetoketjut runsaasti taskuja koot S 3XL MONITOIMITIKKAAT 16 askelmaa AT16U 69,CRX COB-LED 10 W valaisin liiketunnistimella CRX COB-LED 20 W valaisin liiketunnistimella CRX3055 19,90 CRX3056 29,90 PERÄKÄRRY kuomulla lavan sisämitta 275 x 150 x 25 cm lehtijouset ja iskunvaimentimet kokonaismassa 750 kg sisäkorkeus 125 cm BPV5028LK 1490 ,+ toimitusja asennuskulut STRONGLINE PUMPPUKÄRRY 2,5 T haarukan pituus 1150 mm digitaalinen vaaka TK2500 398,OTTOLAATIKKO 45L voidaan pinota päällekkäin KH9023 19,90,3 kpl MW448441 199,
Heili Lauantai 12 Varusihmisten päivärahasta ei juuri vapaa-ajan rientoihin riitä. Puolustusvoimat maksaa varushenkilöille päivärahaa 39 miljoonalla eurolla vuodessa. Summa on suuri, mutta verrattuna maanpuolustuksen noin kolmen miljardin kokonaisbudjettiin pienehkö. Päivärahan korottamisesta puhuttaessa kertoimet ovat suuret, joten pienetkin korotukset päivärahaan merkitsevät suuria menoja. – Kun ihmisiä ja päiviä on paljon, jo 20 sentin korotus päivärahaan tekee suuren summan, sosiaalipäällikkö Kari Seppänen pääesikunnan koulutusosastolta muistuttaa. Paineita ei nyt tule 90-luvulla Varusmiesliitto ajoi voimakkaasti päivärahan sitomista elinkustannusindeksiin. Se sopi hyvin varusmiesten etua ajavan järjestön tavoitteeksi, kun elinkustannusindeksi oli jatkuvassa ja vahvassa kasvussa. Myös Puolustusvoimien joukkoosastojen varusmiestoimikunnat tekivät samasta asiasta aloitteita. Nyt on toisin. – Paineita päivärahan korottamiseen ei varusmiesten etujärjestöstä nyt tule. He ovat ilmeisen hyvin ymmärtäneet valtiontalouden nykyisen vaikean tilan. Eniten painetta on yksin asuvien varusmiesten tukien nostamiseen, mutta ne avustukset maksaa Kela sotilasavustuksen muodossa. Varusmiesliiton ja varusmiestoimikuntien aloitteissa sotilasavustuksen haluttaisiin korvaavan yksin asuville varusmiehille myös kotivakuutuksen sekä kohtuulliset puhelinkulut kohtuullisten asumiskulujen lisäksi. ulkomaat tuPlaa Päiväraha perustuu puolustusministeriön asetukseen. Aina kun korvausta korotetaan, tarvitaan uusi asetus. Asetus perustuu asevelvollisuuslakiin sekä lakiin asevelvollisten terveydenhuollon järjestämisestä. Käytännössä asetuksen antamisesta päättää puolustusministeriö itsenäisesti, mutta asiasta myös keskustellaan valtiovarainministeriön kanssa resurssien suunnitteluun liittyen. Palveluksen alussa päiväraha on 5,10 euroa päivässä. Tätä maksetaan palveluksen ensimmäiset 165 päivää. Lyhyimmän palvelusajan suorittavat varushenkilöt saavat siis samaa päivärahaa koko palveluksen ajan. 166. palveluspäivänään varushenkilö saa prosenteissa mitattuna suuren palkankorotuksen, kun päiväraha nousee 8,50 euroon. Tätä maksetaan 255. palveluspäivään saakka. Siitä pääsevät nauttimaan varusmiesjohtajat sekä miehistön erityistehtävissä kuten kuljettajina tai lääkintämiehinä palvelevat. Toinen kuoppakorotus on edessä 256. palveluspäivänä. Silloin päiväraha nousee 11,90 euroon. Korkeimmasta päivärahasta pääsevät nauttimaan yleensä varusmiesjohtajat, mutta myös miehistön erityistehtävissä 347 päivää palvelevat. – Pienin päiväraha riittää lähinnä varuskunnassa syntyviin menoihin. Sillä katetaan esimerkiksi Sotilaskodissa käymiset. Vapaille ja lomille siitä ei ehkä riitä, Seppänen arvioi. Naisille maksetaan päivärahan lisäksi 0,50 euron varusrahaa. Sillä on tarkoitus kattaa sellaiset varusteet, joita Puolustusvoimat ei tarjoa. Johtajakaudellaan kansainvälisiin harjoituksiin osallistuvilta varushenkilöiltä saattaa jäädä päivärahasta jo sukanvarteenkin. Ulkomaankomennukset korvataan normaaliin päivärahaan nähden runsaasti. – Palvelusta ulkomailla maksetaan 11 euroa koulutusvuorokaudelta normaalin päivärahan päälle. Kaikkien päivärahojen riittävyyttä arvioitaessa pitää muistaa, että varusmiespalvelustaan suorittavat ovat palveluksensa ajan täysihoidossa, lukuun ottamatta viikonlopun vapaita tai lomia, Seppänen muistuttaa. ’ eniten painetta on yksin asuvien varusmiesten tukien nostamiseen, mutta ne avustukset maksaa kela sotilasavustuksen muodossa. kari SePPänen Saahan sillä kahvin ja munkin ? ? Kommentti Iso ilo se on pienikin onni Mitä saa 5 eurolla ja 10 sentillä? Tupakkamies kun en ole, niin en tiedä, saako sillä sen tupakka-askin, joka ennen vanhaan oli varusmiehen päivärahaindeksinä. Sotkussa jos saa kahvin ja munkin, niin sekin on iso ilo. Nykyisinä spotifaiaikoina kun ei ole enää edes sitäkään valintaa vaikeutena, että ostaisiko herkkuja vai syöttäisikö kolikon jukeboxiin. Oli sekin muuten kesällä 1979 iso ilo, kun Kainuun prikaatin sotkussa sai lempimusiikkiaan soimaan. Ilo vaihtui nolsotumiseksi kun tajusin, millaisin ilmein rokkijätkä Huttunen, soittokolikkoni toisen puolikaan maksaja, kuunteli valitsemaani Malin veljesten Runkomäen iltamia. AIMO SAlONeN Pienin päiväraha riittää lähinnä varuskunta-alueella syntyviin kuluihin. KuVa: Jouni Turunen Naiset saavat päivärahan lisäksi 50 senttiä varusrahaa. KuVa: riTVa MelenTJeVa
HEILI 17.9.2016 13 Voimassa 30.9.2016 saakka PKO:n myymälöissä ja osoitteessa: omistajaksi.fi. Asiakasomistajaksemme pääset maksamalla 100 € osuusmaksusta vähintään 20 €. Loppuosan voit kerryttää Bonuksilla tai maksaa 24 kk:n aikana. Edut saat kupongeilla. SAAT S-ETUKORTIN KÄYTTÖÖSI JA BONUKSEN KERRYTTÄMINEN VOI ALKAA! LII TTY MISE TUJEN ARVO YLI -100% ILMAINEN HOTELLIYÖ Sokos Hotellissa Bomballa, Kolilla, Kimmelissä tai Joensuun Vaakunassa. -50% RUOAT JA JUOMAT puoleen hintaan neljälle henkilölle Joensuun Rossosta, Fransmannista, Torerosta tai Amarillosta. Ei koske alkoholia. -100% ILMAINEN AUTOPESU ABC Siihtala, Outokumpu, Kitee tai Prisma Joensuu. -50% KAKSI Á LA CARTE ANNOSTA YHDEN HINNALLA PKO:n ABCliikennemyymälöistä. -50% MAISEMAKYLPYLÄKÄYNTI Koli Relax Spa:ssa puoleen hintaan. -100% MAKSUTON MITTAUS Verenpaineen tai pitkäaikaisverensokeritason mittaus PK Terveydessä. 10 € 10 € ETUSETELI PKO:n toimipaikkoihin. 10 € 10 € ETUSETELI Joensuun Sokokseen. -100% ILMAISEKSI RINTEESEEN Koli Ski päivälippu ja vuokravälineet Kolin rinteisiin. LIITY OMISTAJAK SI JA POIMI SYYSEDUT! Viikon Heilie -kamera on sijoitettu Joensuun Kuvanmaailman näyteikkunaan (Siltakatu 14). Kamera toimii liiketunnistimella ja tarkennuspiste on merkitty katuun punaisella maalilla. Heilahda paikalle ja muuta ei tarvita! Voittajaposeeraus palkitaan kahvipaketilla tai elokuvalipulla, jotka voi noutaa toimituksesta (Torikatu 23 E). Kamera välittää myös livekuvaa, jota voi käydä katsomassa Heilin nettisivuilla www.heili.? . ? VIIKON HEILIE PILKATTU LAPSI VOI HYLKIÄ MUSIIKKIA Musiikkirajoitteisuus vaikuttaa minäkuvan ja itsetunnon kehittymiseen samalla tavalla kuin oppimisvaikeudet tai lukihäiriö. Se estää musiikillisen itseilmaisun ja saattaa laskea itsetuntoa jopa niin, että musiikkirajoitteinen ihminen tuntee itsensä musikaalisina pitämiään arvottomampana. Tämä käy ilmi Itä-Suomen, Helsingin ja Turun yliopiston tutkijoiden uusimmassa Musiikkikasvatus-lehdessä julkaistusta artikkelista. Tutkimuksessa tarkasteltiin musiikkirajoitteisuutta ensimmäistä kertaa. Sen aineistona oli 38 Itä-Suomen ja Turun yliopiston opiskelijan omaelämänkerrallista tarinaa musiikkirajoitteisuutensa synnystä, kehityksestä ja vaikutuksesta. Musiikkirajoitteisuuden lähtökohtana ovat lapsuuden negatiiviset kokemukset, jotka kumuloituvat ja johtavat jopa musiikin torjumiseen. Kirjoittajat olivat 25–58-vuotiaita. Kaikissa tarinoissa väheksyvät, ilkeät ja tökeröt kommentit olivat alkusyy musiikkirajoitteisuuden kehitykselle. KARELIASSA POHDITAAN DIGIÄ JA VANHUKSIA Joka päivä uutisissa nousee esiin digitalisaatio ja robotisaatio, joilla viitataan teknologian kehityksen kiihtyvään muutokseen. Tämän kehityksen yksi puoli on se, että maailma jakautuu niihin, jotka ovat tästä osallisia ja niihin, joille tähän maailmaan ole pääsyä. IkäOte-hankkeen järjestämässä seminaarissa käsitellään tiistaina ikäteknologiaa ja vanhuspalvelujen vastuullista kehittämistä teknologian käyttöön ja etiikkaan perehtyneiden VTT:n asiantuntijoiden kanssa. Lähtökohtana on, että vastuullisuus ja eettisyys ovat keskeinen osa ikääntyneille tarkoitetun teknologian suunnittelua ja käyttöönottoa. Seminaari järjestetään Karelia-ammattikorkeakoulun Tikkarinteen tiloissa. PERHEENTALO TARJOAA RYHMÄÄ EROLAPSILLE Pelastakaa Lapset ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry sekä Joensuun Perheentalo järjestävät Lasten eroryhmän sunnuntaina 16. lokakuuta Joensuun Perheentalolla. Ryhmä on tarkoitettu 7–12-vuotiaille lapsille, joiden vanhempien erosta on kulunut jo jonkin aikaa. Ryhmä on ilmainen. Vanhempien erotessa lapset eivät koe samoja asioita ongelmiksi kuin aikuiset, mutta millaista on lapsen huoli? Vanhempien eron jättämälle huolelle ja hämmennykselle yritetään saada yksinkertaisia sanoja ja muotoja. Lisäksi puhutaan siitä, miten lapset voisivat elää mahdollisimman tavallista, ikätasoista elämää välittämättä kaikista aikuisten huolista ja ottamatta niihin osaa. SEKAJÄTE VAIHTUU POLTETTAVAAN Puhas Oy on lähettänyt omakotiasujille Poltettava jäte -tarroja ja lajitteluohjeita. Biojätteen lajittelu on pakollista vähintään kolmen asuinhuoneiston taloyhtiöissä. – Koska biojäte lisää poltettavan jätteen kosteutta ja vaurioittaa polttokattilaa, suosittelemme lajittelemaan biojätteen erilleen myös omakotitaloissa ja pienissä taloyhtiöissä, Puhas Oy tiedottaa. – Vaihtoehtoisina tapoina ovat kompostointi jyrsijäsuojatussa lämpökompostorissa ja taajamissa liittyminen biojätteen erilliskeräykseen esimerkiksi naapurien kanssa yhteistä biokimppa-astiaa käyttäen. Omakotitaloille ja vapaaajan asunnoille ei ole asetettu velvoitetta biojätteen lajitteluun. Jos biojätteelle ei ole kiinteistöllä muuta paikkaa, sen voi laittaa poltettavan jätteen astiaan. Sekajäte-termi jää historiaan, ja jatkossa kiinteistöiltä kerättävä jäte on nimeltään poltettavaa jätettä. ? LYHYESTI Lapsuuden negatiiviset kokemukset voivat johtaa jopa musiikin torjumiseen.
Heili Lauantai 14 Kaiken se on kestänyt – jopa siirtymisen kaskeamisesta peltoviljelyyn. Jokamiehenoikeudet antavat suomalaiselle oikeuden moneen sellaiseenkin toimintaan, jonka uskoisi olevan kiellettyä toisen omistamalla maatai vesialueella. Jokamiehenoikeuksiamme emme juuri tietoisesti ylitä. – Todennäköisempää lienee, että uskotaan jonkin sallitun toiminnan olevan kiellettyä, kuten esimerkiksi onkiminen toisen vesialueella, ylitarkastaja Markus Tarasti ympäristöministeriön luontoympäristöosastolta kertoo. Suomalaiset tuntevat kuitenkin jokamiehenoikeudet lähtökohtaisesti hyvin. Kiitos kuuluu kouluille, joiden opetushallituksen vahvistamaan opetussuunnitelmaan oikeuksien käsittely yhä edelleen kuuluu. Jos koulun opit ovat ehtineet unohtua, jokamiehenja -naisenoikeutensa voi käydä kertaamassa ympäristöministeriön verkkosivuilla. – Tietäen, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä toisen maalla tai vesialueella liikuttaessa ja toimiessa, voidaan välttyä mahdollisilta ongelmilta ja siten myös vaikuttaa jokamiehenoikeuksien säilymiseen jatkossakin. Juuret ovat vanHat Jokamiehenoikeudet eivät ole mikään teollisen ajan innovaatio, vaan oikeuksilla on Suomessa pitkät perinteet ja niiden taustalla on useita eri tekijöitä. Harvaan asutussa maassa, jossa elettiin vuosisatoja keräilyja pyyntitaloudessa, joutui väestö jatkuvasti liikkumaan riistan ja luonnonantimien perässä elossa pysyäkseen. Alkujaan jokamiehenoikeudet ovat olleet elämisen ja toimeentulon edellytys Suomen saloilla. Siirryttäessä keräilytaloudesta kaskitalouteen säilyi luonnon yleiskäyttö edelleen kasken ulkopuolisilla alueilla. Myöskään siirtyminen kaskeamisesta peltoviljelyyn ja 1700-luvulla alkanut isojako, jossa metsät jaettiin talollisten kesken, ei muuttanut käytäntöä. Metsissä sai edelleen muun muassa poimia sieniä ja marjoja ja liikkua vapaasti. Todella pitkä historia selittänee joitakin sellaisia tänä päivänä melko erikoisilta kuulostavia jokamiehenoikeuksien kohtia kuten kielto ottaa sammalta ja jäkälää ilman maanomistajan lupaa. – Vastaavan kaltaisia jokamiehenoikeuksia on ainakin Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Skotlannissa. Jokamiehenoikeudet herättävät kyllä ulkomaalaisissa ihastelua ja ihmettelyäkin ja ovat varmasti yksi matkailun vetovoimatekijä laajat jokamiehenoikeudet omaaville maille, Tarasti näkee. YHä aJankoHtainen Emme tarvitse enää sieniä tai marjoja hengissä pysyäksemme. Luonnossa liikkuminenkin onnistuisi valtion mailla. Vieläkö jokamiehenoikeudet ovat oikein? – Jokamiehenoikeuksilla toimimisen lähtökohtana on että toiminnasta ei aiheudu maanomistajalla haittaa. Jokamiehenoikeudet ovat siten yleisesti ja laajasti suomalaisten kannattamia ja hyväksymiä, Tarasti tietää. Jokamiehenoikeuksista hyötyvät kaikki Suomessa liikkuvat, myös itse maata omistavat. Jokamiehenoikeudet muun muassa varmistavat mahdollisuutemme liikkua koko maan alueella ja tutustua erilaisiin luontotyyppeihin. Jos oikeuksista luovuttaisiin ja esimerkiksi vaeltaminen keskittyisi jatkossa vain valtion omistamille maaalueille, rajautuisivat Eteläja Länsi-Suomen luontotyypit useimpien saavuttamattomiin. – Valtion omistamat ja Metsähallituksen hallinnoimat metsäja vesialueet muodostavat vain osan Suomen pinta-alasta. Lisäksi alueet ovat keskittyneet Itäja Pohjois-Suomeen. Jokamiehenoikeuksista luopumista kuulee harvoin vaadittavan. Toisinaan kuitenkin esitetään, että niitä tulisi joiltain osin rajoittaa, esimerkiksi jokamiehenoikeuksiin perustuvaa liiketoimintaa kuten kaupallista marjojen keräämistä. PoHJaa Perustuslakiin Jokamiehenoikeuksia ei ole kirjattu keskitetysti mihinkään lakiin vaan niiden taustalla on laaja lainsäädäntö, vaikka käsite sellaisenaan esiintyy vain muutamassa laissa. Jokamiehenoikeus mainitaan ainakin rikoslaissa, jossa säädetään luonnontuotteiden keräämisestä, sekä luonnonsuojelulaissa, jossa säädetään kieltotaulujen asettamisesta. Jokamiehenoikeus-käsitteen sijasta vesilaissa käytetään muotoilua ”jokaisella on oikeus”. Jokaisella on oikeus muun muassa kulkea vesistössä ja ottaa vettä henkilökohtaista käyttöä varten. Keskeisimmät jokamiehenoikeuden käytön periaatteet tulevat kuitenkin perustuslaista. Tällaisia ovat erityisesti perustuslain liikkumisvapautta, yhdenvertaisuutta ja laillisuusperiaatetta koskevat perusoikeudet. Perustuslaki turvaa myös omaisuuden suojan, joka on keskeinen jokamiehenoikeuden rajoitus. Jokamiehenoikeuden reunaehdot ja käytön rajat määrittyvät tarkemmin muun lainsäädännön kautta. Jokamiehenoikeuksia koskeva lainsäädäntö on vakiintunutta. Oikeuksissa viitataan muun muassa vähäistä suurempaan haittaan ja erityiseen käyttöön otettuihin alueisiin. Tulkinnanvaraisten ilmausten perusteella syntyy joskus erimielisyyksiä siitä, mikä todella on sallittu. – Toisinaan näinkin valitettavasti tapahtuu, mutta jo tutkimustenkin valossa jokamiehenoikeuksien käyttö Suomessa sujuu kuitenkin pääasiallisesti ilman suurempia ongelmia, Tarasti päättää. vanha, vanhentumaton oikeus Porukalla olemme tottuneet metsään menemään. Kuva: JaaKKo PiKKarainen Juttuja on alkanut kuulua sieltä täältä ympäri laajan Suomenmaan. Jossakin on läheisen talon isäntä tullut uhkailemaan marjastajia ja väittämään, että nämä ovat tunkeutuneet hänen pihamaalleen, jonnekin on noussut kieltotauluja, moni tuntuu laajentavan yksityisaluettaan jopa julkisen kulkuväylän puolella. Kotoinen Pohjois-Karjalammekaan ei ole ilmiöltä säästynyt. Liperiläinen nainen kertoi oudosta näystä, johon hän törmäsi lenkkeillessään putkahtaessaan metsäpolulta julkiselle kadulle. katu oli U:n muotoinen. Naisen käyttämä polku tuli kadulle U:n pohjasta, ja kadullapa odottikin omatekoinen kyltti, jossa ilmoitettiin, että tästä jos etenet, astut tämän kadun piha-alueelle. Kadun piha-alue? Julkisen kadun. Onko siis kiellettyä astua kadulle metsäpolun puolelta. Entä saako kadulle ajaa autolla toiselta kadulta? Jos katu kerran on piha-aluetta, voiko sinne mennä ilman kadunvarren asukkaiden kutsua? tuossa yläpuolella olevassa valtakunnallisessa jutussa todetaan, että suomalaiset tietävät kyllä jokamiehenoikeudet. Enää tuosta ei voi olla aivan varma. Suomalaiselle sienibisnekselle avautuu Euroopan laajuiset markkinat siksi, että kaikkialle ei ole mahdollista mennä sienestämään vapaasti. Miten lie jatkossa, jos metsiin alkaa nousta kieltotauluja samaa tahtia sienten kanssa. Olavi Karhu Kieltotauluja alkaa nousta – kuin sieniä sateellako? Ottakaamme sienten lisäksi myös järki käteen. Kuva: Jouni Turunen ? ? näkökulma
Heili 17.9.2016 15 Hälytysajoneuvon kuljettajalta vaaditaan viisauttaa pohdinnassa, kannattaako pillit panna huutamaan. Viikonloppu täyttyy taas ujelluksista ja valojen välkkeestä. Hälytysajoneuvon eri äänimerkeillä ei ole erilaisia merkityksiä, niillä on kuitenkin selvä tarkoitus. Äänimerkeillä pyritään saamaan tielläliikkujien huomio tuottamalla normaaleista taustaäänistä ja melusta selkeästi erottuva ääni. Tätä tarkoitusta varten hälytysajoneuvossa tulee olla äänenkorkeudeltaan vaihtelevaa tai jaksottaista ääntä antava äänimerkinantolaite, jonka äänen voimakkuus on seitsemän metrin etäisyydeltä ajoneuvon edestä mitattuna, fast-aikavakiota käyttäen, suurempi kuin 104 db A. – Merkinantolaite pyritään rakentamaan niin, ettei melu kuuluisi kovin kovaa sisälle. Näillä tehoilla tulisi liikenteessä pärjätä. Kuljettajan on myös tiedettävä hälytysäänten teho liikenteessä, opettaja Pekka Heiskanen Pelastusopiston ensihoito-ja pelastustoimintakoulutusyksiköstä kertoo. PuuPää ja sumutorVi Autojen äänieristyksen jatkuvasti parantuessa edellä ajavien huomion kiinnittäminen on hälytysajoneuvoille yhä vaikeampi haaste. Suomen viranomaisten pitäisi pystyä huomion kiinnittämiseen mainitulla äänenvoimakkuudella ja pääsääntöisesti kolmella erilaisella äänellä. Samat äänet ovat käytössä useimmissa maissa. – Jotkin maat kuten USA ja Singapore käyttävät myös Rumbler-sireeniä, jossa ääniaallot tuntuvat ihmisen vartalossa matalataajuuksisena värinänä. Näin pystytään kiinnittämään ihmisen huomio vaikka kyseessä olisi huonokuuloinen tai vaikkapa musiikkia kuulokkeista kuunteleva jalankulkija. Suomen tieliikenteessä tutut äänet ovat niin kutsutut wail, yelp, hi/lo sekä joskus airhorn, hälytysajoneuvoja Suomeen ja kansainvälisille markkinoille valmistavan Profile Vehicles Oy:n myyntija markkinointijohtaja Jari Mononen kertoo. Hi/lo on perinteisen, kaikille tutun puupää-äänimerkin kansainvälinen nimi. Toinen hyvin yleinen äänimerkki on korkeaa ja matalaa taajuutta vaihteleva yelp, joka on monelle tuttu varsinkin ambulanssien äänivalikoimasta risteystilanteissa. Wail on pitkä, ujelluksenomainen ääni. Airhorn on risteilyalusten sumutorvea muistuttava ääni. Hi/lo ja yelp ovat myös poliisien käytössä. Äänien käytöstä ei ole määräyksiä, kuljettaja voi käytännössä päättää kuinka ääniä käyttää ja miten niitä vaihtelee ajon aikana. aina ääntä ei tarVita Varsinkin yöaikaan hälytysajoneuvo saattaa edetä myös pelkät hälytysvalot päällä. Tällöin taustalla saattaa olla kuljettajan tekemä päätös, että äänimerkkiä ei autiolla kadulla tarvita ja siitä koituisi vain häiriötä ympäristölle. Valojen käyttämiseen on kuitenkin syynsä, vaikka kukaan ei olisi niitä näkemässä. – Erityistä valomerkkiä antavaa ajoneuvoa saa, kun tehtävä sitä edellyttää, kuljettaa sellaisella tiellä, tien osalla tai alueella, jolla ajaminen muutoin on kielletty. Erityistä valomerkkiä antavaa hälytysajoneuvoa eivät koske myöskään tietyissä pykälissä mainitut moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä ajamista koskevat määräykset. Kuljettajan on kuitenkin noudatettava erityistä varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi, Pekka Heiskanen kertoo. Suomessa hälytysajoneuvoissa on käytössä siniset hälytysvalot. Ainoa poikkeus sääntöön on poliisiautojen punainen pysäytysvalo. – Hälytysvaloja on erilaisissa ajoneuvoissa eri määrä ja eri paikoissa. Autojen tilaajat päättävät viime kädessä missä, kuitenkin siten että ne ovat tieliikennesäädösten ja standardien mukaisia. Perusperiaatteena on että ajoneuvojen tulee erottua selvästi muusta liikenteestä. Usein auton etuosassa on lisähälytysvaloja, koska tie halutaan saada auki mahdollisimman tehokkaasti, Jari Mononen täydentää. ’ Hälytysvaloja on erilaisissa ajoneuvoissa eri määrä ja eri paikoissa. jari mononen Valot yössä, ujellukset kaduilla ’ Kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. PeKKa HeisKanen Äänien käytöstä ei ole määräyksiä, vaan kuljettaja voi käytännössä päättää, kuinka ääniä käyttää ja miten niitä vaihtelee ajon aikana. Kuva: Jarno artiKa Eri hälytysajoneuvoilla on erilaiset äänet. Kuva: MarKo PuuMalainen
Heili Lauantai 16 30.9.2016 Syksyn ensimmäinen lämmityskerta on aina oman jännityksensä aihe. Syksy aloittaa taas lämmityskauden, ja se puolestaan tuo omat riskinsä. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos muistuttaa tulisijojen haltijoita riskienhallintapäällikkö Tommi Mukkalan lähettämällä tiedotteella, johon on koottu vuodesta toiseen esiin nousevia, lämmittämiseen liittyiä vaaratilanteita. – Pohjois-Karjan pelastuslaitokselle tulee vuosittain 20–30 hälytystä, jotka liittyvät tulisijoihin ja hormeihin, Mukkala muistuttaa. Kipinät ja noKipalot Hälytykset koostuvat muun muassa suuluukusta lentäneestä kipinästä tai kekäleestä, joka on sytyttänyt lähellä olevia palavia materiaaleja. Riittämättömän suojaetäisyyden takia kipinät ovat sytyttäneet viereisiä rakennusosia. Palo voi levitä myös hormin nokipalosta tai vauriosta tulisijassa tai hormissa. Savut SiSälle Pelastuslaitosta työllistävät lämmitykauden alussa myös ensimmäisessä lämmityksellä sisälle tunkevat savut. – Näiden tapausten välttämiseksi tulisi varmistaa, että hormiin ei ole ilmestynyt kesän aikana esimerkiksi linnunpesää, lepakon majapaikkaa tai muuta sinne kuulumatonta tavaraa, riskienhallintapäällikkö Mukkala vihjaisee. Lisäksi kannattaa varmistaa, että tuhkat on poistettu arinalta ja tuhkalaatikosta ja takistaa, että savupelti on auki. Tulisijalle kannattaa varmistaa riittävä korvausilman saanti. Puun on hyvä olla kuivaa ja puhasta. – Uusimmissa taloissa ilmanvaihtolaitteessa saattaa olla takkakytkin, joka laitetaan päälle hormin vetoa ja sytytystä helpottamaan, Mukkala vihjaisee. – Jos tulisija on ollut pitkään käyttämättä tai asunnon sisälämpötila on ulkolämpötilaa viileämpi, varmista veto polttamalla esimerkiksi sanomalehtipaperia hormin tai takan nuohousluukussa. Nuohousluukkuihin voi myös johtaa lämmintä ilmaa riittävän vedon aikaansaamiseksi. Kylmillään olleen takan lämmitys on aloitettava erityisen varovasti ja hitaasti. Liian nopea lämmittäminen aiheuttaa tulisijan rungossa suuria lämpötilaeroja, jotka saattavat vaurioittaa rungon rakenteita ja pinnoitteita. ambulanSSiKeiKKojaKin Lämmityskauden alkaessa on myös hyvä muistaa, että lämmityksen yhteydessä asuntoon voi päästä haitallisia määriä häkää. Häkää eli hiilimonoksidia syntyy, kun palaminen on epätäydellistä. Häkä on väritöntä, hajutonta ja mautonta kaasua, joten sitä on hankala tunnistaa. Suomessa tapahtuu vuosittain 5–20 häkäkuolemaa, jotka eivät aiheudu tulipalosta. Lievempänä pitoisuutena häkä aiheuttaa muun muassa päänsärkyä, jota ei välttämättä osata yhdistää häkään. Häkäpitoisuutta mitataan Pohjois-Karjalassa ensihoidon hälytysten ja palotarkastusten yhteydessä. Pohjois-Karjalassa myös pääosa nuohoojista mittaa häkäpitoisuuksia nuohoustyötä tehdessään. Osa häkämyrkytyksistä aiheutuu lämmityslaitteiden vioista tai virhekäytöstä. Asuinrakennusten pääasiallinen häkäkaasujen lähde on tulisija, useimmiten leivinuuni. Mitä vanhempi ja kokeneempi tulisijan käyttäjä on, sitä useammin asuinrakennuksessa ilmenee kohonneita häkäpitoisuuksia. Usein savupelti suljetaan liian aikaisin; pelti tulee sulkea vasta kun kaikki hiilet ovat tummuneet. eHKäiSe HäKämyrKytyS Häkämyrkytyksen ehkäisy on pelastuslaitoksen mukaan helppoa. Asunnon savuhormit pitää tarkistaa ja nuohota säännöllisesti. Tulisijan pellit suljetaan vasta, kun hiilet ovat tummuneet. Kaasua tai polttoainetta käyttäviä lämmittimiä käytetään vain hyvin tuuletetuissa tiloissa. Lämmityslaitteet kannattaa huoltaa säännöllisesti. Auton tyhjäkäyntiä suljetuissa tiloissa tulee välttää. – Hanki kotiisi häkävaroitin, jos käytät tulisijaa tai nestekaasulaitteita, pelastuslaitos kannustaa. ’ varmista veto polttamalla esimerkiksi sanomalehtipaperia hormin tai takan nuohousluukussa. pelaStuSlaitoS älä savusta kotiasi! On siinä omat kommervenkkinsä, ennen kuin liekit nousevat turvallisesti kohisten kohti hormia. Kuva: SaKari LindeLL vaara-kirjastot on mukana Rockway-nettipalvelussa, jonka kautta kirjaston asiakkaat voivat ottaa videomuodossa soittotunteja useille eri soittimille. Palvelu tarjoaa netin välityksellä kattavia opastusvideoita ja oheismateriaaleja muun muassa ukulelelle, kitaralle, bassolle, pianolle ja huuliharpulle. Soittotuntien lisäksi valikoimassa on myös laulutunteja. Kurssitarjontaa voidaan jatkossa muokata käyttäjien toiveiden mukaan. Eri musiikin oppilaitoksien yhdessä lanseeraama palvelu on käytössä maksutta useissa Suomen kirjastoissa. Rockway-kurssien käyttöön tarvitaan nettiyhteys ja sopiva laite, kuten älypuhelin, tabletti tai tietokone. Palvelua pystyy käyttämään myös kotona. Pianon soittoa voi opetella vaikkapa Joensuun pääkirjaston pianohuoneessa omalta laitteelta Rockwayn videoita seuraten. Mahdollisuudet opetella eri instrumentteja ovat lisääntyneet viime aikoina kirjastojen hankittua kokoelmiinsa erilaisia soittimia. Joensuun pääkirjaston musiikkiosastolta löytyvät pianon lisäksi lainattavat ukulelet sekä kanteleet oppimateriaaleineen. Rockway-palveluun kirjaudutaan omilla nettikirjaston tunnuksilla. Linkki kursseihin löytyy myös kirjaston tietokannasta hakusanalla ”rockway”. Linkki: www.vaarakirjastot. fi/rockway Kirjastokortilla saa nyt myös soittotunteja Kirjastoista saa nyt myös soittotunteja. Kuva: Matti iMMonen
Heili 17.9.2016 17 Teeman löydät myös näköislehdestä: www.heili.fi TEEMA Sivut 17-32 KOTI JA RAKENTAMINEN Valosuunnittelu hivelee silmää ja lompakkoa. » Sivut 24–25 Syksyn pimetessä värillä on väliä. » Sivut 20–21 Porakaivonkin vesi kannattaa tutkia. » Sivut 30–31 Nyt pannaan sähkösyöpöt kuriin. » Sivu 22 Maanrakennuksen palveleva ammattilainen Pohjois-Karjala www.pkktk.fi Kiviainekset Kuljetukset Urakointi Jukolankatu 18, 80160 Joensuu, puh. 0400 187 187
Heili Lauantai 18 koti ja rakentaminen www.kuivalainen.fi MYÖS PORAKAIVON PUHDISTUKSET! Puun ja kiven yhteispeli sekä urheilijan arjen funktionaalisuus ovat keskeisessä osassa Kaisa Mäkäräisen uudessa kodissa. Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen on ollut rakennuspuuhissa tämän vuoden huhtikuusta lähtien. Tontin, jolle talo rakentuu, Mäkäräinen sai Joensuun kaupungilta vuoden 2011 takaa-ajon maailmanmestaruuden kunniaksi. Nyt työ alkaa olla loppusuoralla. Viimeisten tavarantoimitusten pitäisi tulla syyskuun aikana. – Toivon mukaan päästäisiin muuttamaan lokakuun loppupuolella ennen talvileirejä, työn touhusta Karjalan Heilin haastatteluun hetkeksi ehtinyt Mäkäräinen tuumii. Taloprojekti lähti liikkeelle viime vuonna, kun tilanne näytti kaikin puolin otolliselta – oli aika pistää töpinäksi. Mäkäräisen puoliso Jarkko Siltakorpi on virkavapaalla opettajan työstään ja on voinut keskittyä rakentamiseen, ja ampumahiihtäjällä itselläänkin on ollut mahdollisuus viettää vapaa-aikaansa työmaalla. Pariskunta muutti neljä vuotta sitten Noljakasta Marjalaan. Nyt paluu Noljakkaan tuntuu Mäkäräisestä hyvältä, etenkin kun uuden tontin vierestä löytyy metsä lenkkipolkuineen ja hiihtolatuineen. Moderni HirsitAlo Uusi talo on Honkarakenne Oy:n valmismalli. Pohjapiirustuksia kuitenkin muokattiin hieman Kaisa Mäkäräisen näkemyksen mukaiseksi. Alun perin tarkoituksena oli rakentaa kivitalo, mutta Mäkäräinen sai jossain vaiheessa idean hirsitalosta, ja lopulta myös hänen puolisonsa vakuuttui ajatuksesta. Lopullisesta ratkaisusta löytyy sekä hirttä että kivielementtejä. – Talon suunnittelussa otin vaikutteita Keski-Euroopasta, jossa puuta ja kiveä käytetään paljon yhdessä. Yksikerroksisessa talossa on asuinpinta-alaa 163,5 neliömetriä. Makuuhuoneita on kolme, joista yhdestä on tulossa työhuone ja toinen tullaan muuntamaan jumppahuoneeksi. Keittiö on yhteydessä olohuoneeseen ja kylpytiloilla on oma siipensä. Pohjaratkaisun muokkauksen kautta ampumahiihtäjä sai sovellettua taloa paremmin omiin tarpeisiinsa. Huippu-urheilijan kodista löytyy iso kodinhoitohuone, jossa kuivata ja säilöä urheiluvaatteita, sekä urheiluvälinevarasto lukuisille suksille, pyörille ja rullasuksille. – Oli niin rasittavaa koittaa aina tunkea varusteita milloin mihinkin. Nyt valmistuvassa varastossa on parempi ilmanvaihto suksien voitelua silmälläpitäen, Mäkäräinen kiittelee. rouHeuttA Yksityiskohdat tekevät kodista omanlaisen. Kaisa Mäkäräiselle oli tärkeää valita juuri tietynlaiset materiaalit ja välttää kliinistä tyyliä. – Tykkään että talossa on käsin kosketeltavia materiaaleja. Karsastan pelkistettyjä valkoisia sisustuslehtiasuntoja. Talon pitkälti puisten sisäseinien pääväri on valkoinen, lukuun ottamatta jumppahuoneen piilutettua hirttä, joka päätettiin jättää luonnolliseen väriinsä. Keittiö tullaan pukemaan mustaan, ja talon toisen siiven ulkoseinään on jätetty puun oksakuviot esiin jättävä lämpimänruskea pinta. Kivielementit tuovat säväyksen julkisivuun. – Rouheutta pitää olla. Siksi toisen wc:n tiiliseinäkin jätettiin tarkoituksella paljaaksi. Kattoon asennetaan valkoista paneelia ja lattiat tulevat olemaan jalan alla mukavalta tuntuvaa aaltokuvioista parkettia. Talon emännän ammattia kuvastaa ampumataulua muistuttava ulko-ovi. Yksi asia, josta Mäkäräinen ei tahtonut luopua olivat sisäänpäin pystysuunnassa avautuvat dk-ikkunat. Kylpyhuoneeseen tulevaa kylpyammetta hiihtäjä odottaa myös innolla. oMA koti on tärkeä Talonrakentamisessa on syytä varautua yllätyksiin, sillä harvoin prosessi kulkee täysin ennalta määrättyjä latuja. Eniten epävarmuutta pariskunnalle toivat yllättävät laskut. Mäkäräinen on käyttänyt enimmäkseen paikallisia yrityksiä tilauksissaan, vaikka liesituuletin tuodaankin Italiasta saakka. – On ollut kiva huomata, että Joensuussa on paljon rakennusalan yrityksiä. Tavarantoimitukset ovat sujuneet todella hyvin. Koti on tärkeä paikka kiireiselle urheilijalle. Vaikka reissaamiseen menee rutkasti aikaa, ei maailmanmestari voisi kuvitella asuvansa pelkästään hotelleissa. – Joku postiosoite on ihmisellä oltava. Paikka, josta lähtee ja jonne tulee. Tulisin hulluksi, jos ei olisi oikeaa kotia. Sini Melanen omaan kotiin on aina hyvä palata ’ tykkään että talossa on käsin kosketeltavia materiaaleja. karsastan pelkistettyjä valkoisia sisustuslehtiasuntoja. kAisA Mäkäräinen Kaisa Mäkäräinen ja Jarkko Siltakorpi toivovat pääsevänsä muuttamaan uuteen taloon vielä lokakuun aikana. Kylpyhuoneessa saa jatkossa kylpeä rauhassa: ikkunasta näkee ulos, mutta ei sisälle. Kuva: Sini Melanen Talon emäntä lämmittää takkaa toistaiseksi poltettavaksi sopivalla rakennusjätteellä. Kaisa Mäkäräisen mukaan sisutuksessa pitää olla tietynlaista rouheutta. Toisen kylpyhuoneen ulkoseinä onkin rehellistä punatiiltä. JUKELI KY www.jukeli.fi Kyösti Ahopelto p. 050 371 4496 • rakennusalan yrityksille alihankinta • sisäja ulkoremontit • mökkitalkkari
Heili 17.9.2016 19 koti ja rakentaminen Vanhan tulisijan purku jopa ilmaisek si! Suomen laadukkaimpaan* vaihtaminen on helppoa ja nopeaa. Tule Tulikivistudiolle kuulemaan, kuinka helposti takan vaihto käy — tai tilaa uunimestari ilmaiselle kotikäynnille www.tulikivi.fi/kotikaynti Tulikivi-studio Joensuu Kuurnankatu 12 puh. 0403 063 062, ma-to 10-17, pe 10-16 *Lähde: Asuntokorjaaja 2015 -tutkimus, RTS. TARVITSETKO REMONTTINAISTA, TÄSSÄPÄ SELLAINEN. MONIPUOLISTA OSAAMISTA KODIN JA TYÖPAIKAN PINTAREMONTTEIHIN. www.pintaremontitotronen.com • Henna Otronen • puh. 0400 946 927 Omaan kotiin on aina hyvä palata Kaisa Mäkäräisen ja Jarkko Siltakorven talo rakentuu Noljakkaan. Honkarakenteen hirsitalon rakentamisessa on käytetty paljon paikallisia yrityksiä. Kaunis, kivija puupintoja yhdistelevä terassi saa katon vielä syksyn aikana. Maailmalla matkustava osaa arvostaa oman kodin takkatulen lämpöä.
Heili Lauantai 20 koti ja rakentaminen Iltojen pimetessä sisustuksessa on tärkeää käyttää itselleen voimaa antavia elementtejä. Syksyn ja talven tullen toisille koti edustaa pesää, johon voi tarpeen tullen turvallisesti käpertyä. Toisille se taas edustaa enemmän toimintaa, jota siellä halutaan kulloinkin tehdä. – Sisustuksen ajatellaan usein olevan pelkästään somistamista, mutta kannattaa lähteä liikkeelle myös siitä, mikä tarkoitus tilalla on – raivataan tilaa ja mietitään valaistusta esimerkiksi joogaamista tai lautapelien pelaamista varten, kertoo sisustussuunnittelutoimisto Tuuman yrittäjä Anu Kankkunen. Kankkunen rohkaisee ihmisiä kokeilemaan uusia ja erilaisia sisustusratkaisuja esimerkiksi huonekalujen paikkaa vaihtamalla sen mukaan, millaista tunnelmaa ja käyttötarkoitusta niillä halutaan hakea. – Jos kesäisin nojatuoli on ikkunan ja luonnonvalon ääressä, syksyn ja talven tullen sen voi siirtää jalkalampun kanssa vaikkapa takan viereen, Kankkunen neuvoo. Vinkit ValaiStukSeen Ehkäpä tärkein pimeän kauden sisustuselementti on valo. Iltojen tummuessa on valaistusta mietittävä paitsi tunnelman, myös turvallisuuden ja toiminnallisuuden kannalta. – Valo on myös tärkeä hyvinvointikysymys; moni huomaa pimeän tullen tarvitsevansa sekä lämmintä tunnelmavaloa että piristävää valoa. Kaamosmasennukseen auttavat hyvin kirkasvalolamput, joita saakin jo nykyään monessa eri tyylissä, kertoo sisustussuunnittelutoimisto Lillavillan yrittäjä Henna Pekkinen. Pekkisen mukaan myös erilaiset koristevalot ja valonauhat ovat yleistyneet eivätkä ne edusta enää pelkästään talven sesonkiaikaa, vaan käyttökausi alkaa jo syksyltä. Pekkisen mukaan myös elävä tuli – on se sitten takassa tai kynttilässä – toimii perinteisesti kauniina tunnelmanluojana. Tulen kanssa on muistettava turvallisuus; vaikka kynttilä näyttäisi kuvissa kuinka hienolta tahansa puun, heinien tai jäkälän keskellä, ei sitä kannata niiden lähettyville asettaa. – Palava kynttilä vaatii aina tilaa ympärilleen, palamattoman alustan ja valvovan silmän, Pekkinen muistuttaa. Erilaisia lyhtyjä on helppo tehdä myös itse, mikä on kaiken lisäksi edullista – helpoimmillaan siihen riittää tyhjä lasitai peltipurkki. – Reijittämällä peltipurkin kyljet ja lisäämällä sisälle kynttilän saa aikaan modernin ja yksinkertaisen lyhdyn vaikkapa pihamaan tunnelmavaloksi, Pekkinen kertoo. luonnoSta löytää Henna Pekkinen rohkaisee ihmisiä menemään luontoon ja katselemaan rauhassa ympärilleen, sillä sieltä voi löytää hyvin kauniita ja ilmaisia koristeita kotiin. – Kävyt, jäkälät, oksat ja ruskan värjäämät lehdet tuovat helposti syksyisen ilmeen kotiin. Sisustus ei kysy aina isoja kustannuksia. Kodin tekstiileissä voi kesäisen kevyet materiaalit halutessaan vaihtaa syksyllä lämpimämpiin ja paksumpiin vaihtoehtoihin, kuten villaan ja samettiin. – Mukava lepotuoli, villasukat, viltti ja kuppi kuumaa juotavaa – eikös se syystunnelma ala jo siitä muotoutumaan, Pekkinen tuumii. Anu Kankkunen muistuttaa käyttämään sisustuksessa mielikuvitusta, jolla pääsee jo pitkälle. – Samoja koristeita voi tuunata ympäri vuoden ja käyttää eri tarkoituksiin; esimerkiksi kesällä maljakossa olleeseen oksaan voi ripustaa myöhemmin joulukoristeita. MieluiSuuS tärkeää Sekä Henna Pekkinen että Anu Kankkunen pitävät tärkeimpänä asiana syysja talvisisustuksessa sitä, että kodista tekee itselleen mieleisen ja viihtyisän; jos tunnettujen merkkien syksyllä markkinoille tuomat ruskan sävyt eivät miellytä, ei niitä tarvitse käyttää. – Kannattaa käyttää sellaisia sävyjä, jotka antavat itselle voimaa, eikä miettiä liikaa mitkä sopivat yhteen – jos joku yhdistelmä tuntuu itsestä hyvältä, sitä saa käyttää, Pekkinen toteaa. Myös Kankkunen painottaa, että kodista tulee tehdä sellainen, mitä se itselle merkitsee ja edustaa; sisustaminen ei ole vain uusien tyynyjen ja verhojen laittamista, vaan se on myös hyvin käytännönläheistä toimintaa. – Ja siivoaminenhan on yhä edelleen helpoin ja edullisin sisustuskeino, Kankkunen naurahtaa. Hanna-Mari LappaLainen tunnelmaa ja väriä syyskotiin Rakennusliike Atlaspoint Oy www.atlaspoint.fi 050-541 7303 VUOKRATTAVANA Runsaasti erikokoisia hallija varastotiloja. Myös korkeaa tilaa veneille, asunto-autoille ym. Joensuussa ja Kontiolahdella. www.facebook.com/ KarjalanH
Heili 17.9.2016 21 koti ja rakentaminen Valoelementit ja elävä tuli tuovat lämpöä ja tunnelmaa niin kodin sisäkuin ulkotiloihinkin. Kuva: Hanna-Mari LappaLainen Valonauhojen käyttöaika alkaa nykyisin jo syksyltä. Murretut sävyt ja lämpimät materiaalit ovat sopivia sisustuselementtejä pimeneviin iltoihin. TEUVON VALO OY Louhelantie 36, 80330 REIJOLA 0400 760 395 www.teuvonvalo.fi soikkeliteuvo@gmail.com sähkösuunnitelmat sähköasennukset aurinkosähköjärjestelmät • Asbestinpurkutyöt • Timanttiporaustyöt • Kosteusvauriokorjaukset Puh. 040 516 7440 www.erikoissaneeraus.fi
Heili Lauantai 22 koti ja rakentaminen Tiukentuneiden EU-direktiivien myötä sähkön kulutus on laskenut, mutta käyttötottumukset vaikuttavat yhä edelleen siihen, miten isoksi kodin sähkölasku kasvaa. Kodin sähkönkulutuksessa suurimmat yksittäiset sähkösyöpöt löytyvät kylpyhuoneesta ja keittiöstä. Säätämällä kodin huoneiden lämpötilaa vaikka asteen verran alemmaksi, säästetään lämmityssähkössä jopa viisi prosenttia. PKS Sähkönsiirto Oy:n asiakasvastaava Timo Turunen kertoo, että erityisesti makuuhuoneissa lämpöjä voidaan pitää asteen tai parin alempana kuin oleskelutiloissa. – Ilmalämpöpumppu säästää konkreettisesti sähkölaskussa, koska ilmalämpöpumppu vähentää verkosta ostettavaa sähkön määrää. – Se pystyy tuottamaan usean kilowattitunnin sähköä yhtä kulutettua kilowattituntia kohti. – Ilmalämpöpumpuissa oleva scop-kerroin tarkoittaa sitä, että jos kerroin on vaikkapa kolme, niin yhdellä laitteen kuluttamalla kilowattitunnilla tuotetaan kolme kilowattituntia lämpöä. Kodin säHKöroHmut Kaupoissa myytävät kodinkoneet on EU-direktiivien myötä pistetty uuteen uskoon. Kodinkoneiden energiamerkinnät on merkitty kirjaimina g:stä a:han. – Tällä hetkellä markkinoille ei edes saa tuoda huonompaa kuin A+ -merkittyjä kodinkoneita, mutta toki olemassa olevat laitteet saa myydä pois, Timo Turunen kertoo. Käytettyjen kodinkoneiden kaupoilla kannattaa kiinnittää huomiota laitteen toimivuuden lisäksi myös sen ikään. – Itse en ostaisi yli viisi vuotta vanhaa sähkölaitetta. Ikä vaikuttaa laitteen energiankulutukseen, Turunen sanoo, Mikäli kuluttaja haluaa tietää, mikä sähkölaite toimii suurimpana energiarohmuna, voi PKS:ltä lainata veloituksetta energiankulutusmittarin. – Sen mukana saa taulukon kodinkoneiden keskimääräisistä kulutuksista vastaavilla kodinkoneilla. – Jääkaapit ja pakastimet ovat aina päällä, jolloin niiden osuus kodinkoneiden energiankulutuksesta on suurin, Turunen kertoo. Kuluttaa se lediKin Timo Turusen mukaan vuonna 2013 esimerkiksi televisioihin tuli voimaan lepovirta-asetus, eli laitteen sähkönkulutus ei lepotilassaan saa ylittää puolta wattia. – Kodinkoneiden taustat kannattaa pyyhkiä pölyistä säännöllisesti, ja eniten ratkaisee laitteen käyttö arjessa. Vaikka laite olisi kuinka energianuuka, saadaan aikaan huimia sähkönkulutuksia, jos kaikki aparaatit ovat päällä yhtä aikaa ja kaiken päivää. Vaikka katossa palaisikin energiapihi led-lamppu, voi sen sammuttaa huoneesta poistuttaessa ja myös sen A-merkinnän saaneen television voi sammuttaa, jos sitä ei katso. – Arjen käyttötottumukset vaikuttavat sähkölaskuun eniten, Turunen summaa. Lämmin vesi on suuri kuluerä sähkölaskussa, ja Turusen mukaan lämpimän veden kulutuksessakin olisi syytä muistaa kohtuus. – Kuinka pitkään on suihkussa ja kuinka kuumaa vettä valuttaa. Onko edes mielekästä käydä ihan kuumassa suihkussa? – Lämmin vesi lämmitetään aina jollakin, usein sähköllä. – Vedenkulutusta vähentävä ja ekoasetuksen sisältävä suihkuhana on hyvä vaihtoehto. Veden kulutusta voi omakotitalossakin mitata reaaliajassa erikseen asennettavalla mittarilla. Tiukentuneiden energiadirektiivien myötä sähkön kulutus on laskenut, mutta käyttötottumukset vaikuttavat yhä edelleen siihen, minkä suuruinen on kodin sähkölasku. – Hehkulamput kannattaa vaihtaa kaikki ledeihin, jos sitä ei ole vielä tehnyt, Turunen neuvoo. Halogeenilamputkin poistuivat jo, nyt niitä ei saa enää tuoda markkinoille. Hehkulamppujen energiatehokkuus on sieltä huonoimmasta päästä, eikä se täytä enää EU-direktiivejäkään. mainettaan parempi Uusissa omakotitaloissa lämmitysjärjestelmäksi valikoituu edelleen sähkö. Yhdessä ilmalämpöpumpun ja takan kanssa erityisesti alle 120 neliön omakotitaloissa sähkö tulee usein käyttökustannuksiltaan huokeimmaksi. Turusen mukaan poistoilmalämpöpumppu on tullut sähkön rinnalle varteen otettavaksi vaihtoehdoksi. – Hybiridilämmitysjärjestelmässä puolestaan on useampi lämmönlähde, esimerkiksi puutakka, aurinkopaneeli ja sähkö. – Uusissa taloissa energiamääräykset ovat tehneet sen, että energiankulutuksen tarve on niin pientä, että sähkölämmitys pitää hyvin puoliaan, koska se on investointikuluiltaan edullisin, ja sen säätö on helppoa huonekohtaisesti. AnnA Tenhu säästöä se on pienikin säätö ’ Jääkaapit ja pakastimet ovat aina päällä, jolloin niiden osuus kodinkoneiden energiankulutuksesta on suurin. timo turunen
Heili 17.9.2016 23 Pohjois-Karjalassa käynnistellään yhteishankintaa katolle asennettavista aurinkosähköjärjestelmistä. Kimpassa toteutettavan kilpailutuksen avulla saadaan kustannushyötyä, mutta myös apuja ja ohjeistusta hankintaprosessiin. – Olisi toivottavaa, että kilpailutus saataisiin käyntiin marras-joulukuun aikana. Mikäli kilpailutuksen kesto olisi kuukausi, voitaisiin valinta tarjouskilpailun voittajasta tehdä tammikuussa, minkä myötä asennukset voisivat alkaa. Tämän aikataulun mukaisesti voisivat kaikki asennukset olla toteutettuna jo kesän 2017 aikana, kertoo Anniina Kontiokorpi, projektipäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. – Kannattavammin raha makaa kuitenkin katolla kuin nollakorkoisella tilillä. Aurinkopaneelit nostavat kiinteistön arvoa ja samaan aikaan pienentävät kesän sähkölaskua. Kustannushyöty yhteishankinnasta voi nousta tuhansiin euroihin järjestelmän koosta riippuen, laskee tutkija Anna-Maria Rauhala Suomen ympäristökeskus SYKEstä. – Tuotettu sähkö tulisi ensisijaisesti omaan käyttöön, mutta ylimääräinen toki valtakunnan verkkoon. Kilpailutukseen kuuluisivat vain verkkojärjestelmät, eivät siis akut ja mökkijärjestelmät. – Oman aurinkosähkön tuottaminen on paitsi kannattavaa, mutta myös ympäristöystävällistä ja ajankohtaista, Kontiokorpi listaa. Yhteishankintaan pääsevät mukaan kotitaloudet, kuntalaiset, yritykset ja yhteisöt. Näiden tulee olla Pohjois-Karjalan HINKU-kuntien alueelta eli Ilomantsista, Joensuusta, Kiteeltä, Lieksasta, Liperistä, Nurmeksesta, Outokummusta, Tohmajärveltä tai Valtimolta. – Olemme koonneet nettisivuillemme http://pohjoiskarjala.fi/web/hinku/yhteishankinta kattavan infopaketin asiasta, mutta kannustaisimme kaikkia kiinnostuneita tulemaan infotilaisuuksiimme syyskuussa. infot syysKuussa Aiheeseen liittyviä infotilaisuuksia järjestetään eri puolilla Pohjois-Karjalaa syyskuun loppupuolella. Tilaisuuksissa esitellään aurinkosähköjärjestelmiä, verkkoyhtiö kertoo näkökulmia pientuotantoon, lisäksi käsitellään yhteishankintaa ja sen etenemistä. Tilaisuuksissa on myös aikaa keskustelulle ja kysymyksille. Tilaisuuksiin tulee ilmoittautua ennakkoon hankkeen kotisivujen kautta. Joensuussa infotilaisuus järjestetään tiistaina 20.9. kello 17–18.30 Carelicumin auditoriossa. Tilaisuudet ja kilpailutuksen järjestävät Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä PohjoisKarjalaa -hanke, joka on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Suomen ympäristökeskus SYKEn yhteishanke. Kimpassa halpaa sähköä auringosta Koko remontti Puustellin joustomaksulla! Purkutyöt Putkija sähkötyöt Kalusteasennus Remonttityöt TULE TAI SOITA JA VARAA MAKSUTON SUUNNITTELUAIKA! JOENSUUN PUUSTELLI, WAHLFORSSINKATU 6, p. 040 508 7760 / Harri Sumala KOKO REMONTTISI LATTIASTA KATTOON! PUUSTELLI HOITAA YHDELLÄ SOPIMUKSELLA. TAKUUTYÖNÄ. W W W .P U U ST EL LI .F I Timo Turusen pään päällä palaa kaksi led-lamppua sekä 11 watin energiansäästölamppu. Kuva: anna Tenhu
Heili Lauantai 24 koti ja rakentaminen Hyvä valaistussuunnittelu lisää viihtyvyyttä, tuo turvaa ja parhaimmillaan säästää myös rahaa. Joensuulaisen Sähkö Holkki -sähköasennuspalvelun yrittäjä, sähkötöidenjohtaja Mika Kokkonen kertoo, että kotitalouksien valaistussuunnittelu alkaa yleensä palaverista asiakkaan kanssa. Lopputulokseen vaikuttavat sekä asiakkaan toiveet että budjetti. – Standardit ja ohjearvot ovat olemassa, ja niiden avulla katsotaan kodin valontarve. Ohjeesta selviävät suositukset luksimäärille esimerkiksi työtasoja varten. Loppupeleissä asiakas kuitenkin päättää, Kokkonen toteaa. Kotitalouksissa yleisin valonlähde on kattovalaisin, jonka lisäksi tunnelmaa ja lisävaloa voidaan luoda pienemmillä valaisimilla ja hyödyntämällä epäsuoraa valoa. Uudisrakennuksiin asennetaan Kokkosen mukaan nykyään usein LED-valonauhaa esimerkiksi hyllyjen päälle tai listojen taakse. Vanhempiinkin rakennuksiin voidaan tuoda lisää valoa. – Saneerausten yhteydessä usein lisätään spottivalaisimia. Vanhoissa taloissa työtasoilla on yleensä huono valaistus tai muuten vain toimimattomia ratkaisuja, Kokkonen kuvailee. SääSteliäS leD LED-valaistus eri muodoissaan jatkaa voittokulkuaan. Mika Kokkosen mukaan valikoima laajenee jatkuvasti. – Melkeinpä kaikkiin vanhoihin valaisimiin, missä vain on vaihdettava poltin, alkaa löytyä LED-versio, hän vinkkaa. Yksi LED-polttimoiden ja -valaisimien selkeimmistä eduista verrattuna muihin on sen alhainen energiankulutus. Ne ovat myös pitkäikäisiä ja esimerkiksi perinteisiin energiansäästöpolttimoihin verrattuna antavat heti täyden valotehon. Kokkonen muistuttaa, että LED-valaistus maksaa tee kodista valaistumisen paikka Mika Kokkonen Sähkö Holkilta kertoo, että pikaliittimien ansiosta upotetut valaisimet voi vaihtaa helposti itse uusiin. Kuva: Maija Palojärvi
Heili 17.9.2016 25 Pamilonkatu 17, Joensuu 0500 760851 Juhan Nostopalvelu Oy Vuokraamme trukkeja jyriä, pienkuormaajia ja minikaivureita www.juhannostopalvelu.fi KUROTTAJA-, PYÖRÄKUORMAAJAja MINIKAIVURITYÖT itsensä nopeasti takaisin. Uudet LED-valaisimet kestävät myös entistä paremmin kuumuutta. – Saunatiloihinkin LEDnauha on yleistymässä, se on hieman edullisempi ratkaisu kuin suosittu valokuitu. Nauhaa voi laittaa vaikka lauteisiin antamaan epäsuoraa valoa, Kokkonen kertoo. Sävyllä tunnelmaa Sisävalaistuksessa tunnelmaan voi vaikuttaa valaisimien määrän lisäksi valon sävyllä eli värilämpötilalla, jonka yksikkö on kelvin. Kokkosen mukaan yleisimmät sisätiloissa käytetyt valon sävyt ovat 3000 tai 4000 kelviniä, joista ensin mainittu on hieman lämminsävyinen ja jälkimmäinen viileämpi. Päivänvalolampuissa värilämpötila on yli 5000 kelviniä. Valon sävyn voi valita omien mieltymysten mukaan, mutta valintaa tehdessä kannattaa huomioida, miten valo muuttaa muun sisustuksen tunnelmaa. – Vanhoihin taloihin ja paljon luonnonmateriaalia sisältävään sisustukseen laittaisin itse lämpimän sävyistä valoa, kun taas moderniin ja pelkistettyyn tyyliin käy paremmin viileä valo, Mika Kokkonen kuvailee. valoa väylille Ulkovalaistuksessa mennään yleensä itseoikeutetusti turvallisuus edellä. Tapaturmat vähenevät, kun postilaatikolle ei tarvitse kompastella pimeässä. Valaistusmahdollisuuksien lisääntyessä valoja käytetään ulkona myös yhä enemmän tunnelmanluojina. Valaistusratkaisuilla voidaan korostaa rakennuksen julkisivua tai vaikka pihapuita. Kulkuväylien valaistukseen löytyy ratkaisuja perinteisistä valaisinpylväistä valaistuihin pihalaattoihin. Kokkosen mukaan erilaiset hämäräja läsnäolotunnistimet ovat kätevä lisä ulkotilojen valaisuun. Tunnistimet ovat vähitellen yleistymässä myös sisätiloissa. – Niiden yleisimpiä käyttökohteita ovat eteinen ja wc-tilat, Mika Kokkonen kertoo. automaatio avukSi Perinteisten tunnistimien lisäksi markkinoille on tullut ja on tulossa erilaisia automaatiojärjestelmiä, joiden avulla voidaan ohjelmoida vaikka koko talon valaistus sisäja ulkotiloja myöten. Automaation avulla koti saadaan näyttämään asutulta myös lomamatkojen aikana. – Nykyään pystytään tekemään erilaisia simulaatioita. Esimerkiksi keittiössä syttyy valot tiettyyn aikaan ja vähän myöhemmin olohuoneessa. – Automaatiota pystyy säätämään ja ohjaamaan tietokoneella, tabletilla tai puhelimella, ja tietysti valoja voi säätää edelleen painikkeista, Mika Kokkonen valottaa. Reissun ajaksi voi säätää erilaiset valaistussuunnitelmat vaikka joka päivälle. Automaatiota voi toki hyödyntää myös kotona ollessa. – Automaatiojärjestelmässä on astronominen vuosikello. Kun merkataan, että ollaan Suomessa, se tietää monelta vaikka syyskuun ensimmäisenä päivänä aurinko nousee, ja järjestelmä säätää valaistusta sen mukaan, Kokkonen kertoo. Maija Palojärvi ’ automaation avulla koti saadaan näyttämään asutulta myös lomamatkojen aikana. Mika Kokkonen Sähkö Holkilta kertoo, että pikaliittimien ansiosta upotetut valaisimet voi vaihtaa helposti itse uusiin. Kuva: Maija Palojärvi Karhunmäkeen valmistuvassa talossa hyödynnetään suoraa ja epäsuoraa valoa. lED-nauha tuo tehokkaasti tasaista valoa keittiön työtasoille.
Heili Lauantai 26 koti ja rakentaminen A-Kuivaus Oy A-Kuivaus Oy Jukolankatu 18 D, 80160 Joensuu puh. 013 871 023 fax. 013 871 024 Kummunkatu 6, 83500 Outokumpu Terho Hirvonen gsm. 0400 203 385 terho.hirvonen@a-kuivaus.fi Jarno Saastamoinen gsm. 0400 466 792 jarno.saastamoinen@a-kuivaus.fi • Rakenteiden kuivaukset • Vedeneristystarkastukset • Kosteuskartoitukset • Lämpökuvaukset • Saneerauspalvelut LUE LISÄÄ: www.keittiomaailma.fi Suunnitellaan elämäsi toimivin keittiö nyt! Keittiön ostajalle ALLAS JA HANA KAUPAN PÄÄLLE* Etusi jopa 649 €! Keittiömaailma Joensuu (Isku) Pilkontie 3 • Puh. 050 305 3505 MA-PE 10-18, LA 10-14 Varaa ilmainen suunnitteluaika 050 305 3505 tai keittiomaailma.fi * Allas Stala CEG51-57, hana Damixa Rowan. Etu voimassa uusille tilauksille arvoltaan yli 3000 €. Lämmönjakotapa vaikuttaa maalämpöremontin kannattavuuteen. Maalämpöpumppuja asennetaan Suomessa noin 10 000 kappaletta vuodessa. Uusia pientaloja rakennetaan samassa ajassa noin 6000 kappaletta. Maalämpö asennetaan niistä vähän yli puoleen. Kaksi kolmesta uudesta maalämpöpumpusta asennetaan siis perusparannettavaan kohteeseen. Lämmitysmuodon muutoksen hyödyt voivat näissä kohteissa jäädä odotettua pienemmiksi. Paljon riippuu olemassa olevasta lämmönjakoverkostosta. – Parhaalla hyötysuhteella maalämpö toimii, kun lämpö jaetaan vesikiertoisen lattialämmityksen kautta. Patteriverkostossa kiertävän veden pitää yleensä olla huomattavasti kuumempaa kuin lattialämmityksessä. Maalämpö taas soveltuu parhaiten matalamman lämmön tuottamiseen, kestävän kulutuksen ja yhteiskunnan asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta kertoo. Jos maalämpöjärjestelmä ei pysty tuottamaan riittävän kuumaa vettä rakennuksen lämmittämiseen patteriverkoston kautta kovilla pakkasilla, tai maalämpöpumppu on osatehomitoitettu, järjestelmään useimmiten kuuluva sähkövastus astuu riviin. Tämä nostaa lämmitykseen käytettävän sähkön osuutta ja heikentää hieman muuten taloudellisen maalämpöjärjestelmän tuomaa energiansäästöä. SuoSio läHti kaSvuun 2004 Jonkin verran maalämpöä asennetaan myös teollisuuskiinteistöihin ja vastaaviin suuriin kiinteistöihin, mutta lämmitysmuodon muutokset rivija kerrostaloissa selittävät suurimman osan muista kuin uusiin omakotitaloihin asennettavista pumpuista. Maalämpö olisi kuitenkin parhaimmillaan juuri suurissa kiinteistöissä. – Investoinnin hinta ja järjestelmän optimointi huomioon ottaen maalämpöjärjestelmä sopii parhaiten suureen kiinteistöön tai kiinteistöön, jossa kulutus on tasaista. –Ylivoimaisesti eniten niitä kuitenkin asennetaan meillä pientaloihin. Niissä pumppujen suosio lähti liikkeelle vuonna 2004. Samana vuonna energian hinta lähti nousuun siltä hyvin alhaiselta tasolta, josta olimme saaneet siihen asti nauttia. Tosin energia on Suomessa edelleen Keski-Eurooppaan verrattuna erittäin halpaa, Suur-Uski kertaa kehitystä. Vuoden 2004 jälkeen suosio ei ole osoittanut hiipumisen merkkejä. Suomessa on nyt erilaisia lämpöpumppuja noin 700 000 kappaletta. Luvussa ovat mukana maalämpöpumput, suositut ilmalämpöpumput sekä ilma-vesilämpöpumput. Ennusteen mukaan pumppuja on vuonna 2020 tasan miljoona kappaletta ja vuonna 2030 jo 1,7 miljoonaa. – Tämän hetken kokonaismäärästä maalämpöpumppuja on noin 100 000 kappaletta. Kasvupotentiaalia niissä edelleen on. Ennusteiden mukaan juuri maalämpöpumppujen suosio kasvaa määrällisesti eniten, Suur-Uski tarkentaa. Uusien omakotitalojen aloitusmäärien kyntäessä tasaisesti noin 6000 kappaleen vuositasolla maalämmön kasvu tulee ainakin lähitulevaisuudessa perustumaan saneerauskohteisiin. läMMityStrendi vaiHtuu HitaaSti Ensimmäiset maalämpöjärjestelmät asennettiin Suomessa jo 70-luvun lopulla. Suosion kasvua saatiin odotella yli 20 vuotta. Suosiolle löytyy monia syitä. 2000-luvun alhainen korkotaso, öljyn hinnan ’ lämmitysjärjestelmien pitkäikäisyydestä johtuen kerran valitulla lämmitysjärjestelmällä myös mennään pitkään. Päivi Suur-uSki lämpöremppa kannattaa tai sitten ei SiSuStaMiSta on pidetty vähän naisten juttuna, tai naiset pitävät sitä sellaisena. Kyllä miehetkin sisustaisivat, jos joskus saisivat siihen mahdollisuuden. Sukupuolensa miehestä naiseksi muuttanut olympiavoittaja Caitlyn (ent. Bruce) Jenner kertoi tv:ssä, että hän sai sisustaa ensimmäistä kertaa oman kotinsa vasta sukupuolenkorjausleikkauksen jälkeen. Caitlyn meni saunaan, pisti kassit naulaan. Sisustamisesta miesten harrastuksena on tehty kummallinen, alleviivaava äijäriitti, jossa korostetaan maskuliinisuutta, että ei vaan kukaan neidiksi haukkuisi. Sisustusliikkeissä on äijäosastot joissa on rosteria, nahkaa ja aitoa puuta, eikä yhtään väriä ole nimetty hedelmän mukaan. Värit on värejä, ei sävyjä tai vivahteita ja materiaalit on tehty ikuisiksi, ei suinkaan laadun, vaan miesten mukavuudenhalun takia. Oma koti sisustetaan vain kerran, silloin kun sinne muutetaan ja sen jälkeen muutoksia suoritetaan vasta, kun omaisten toimesta suoritetaan pesänjako. Kassit naulaan ? ? koluMni
Heili 17.9.2016 27 koti ja rakentaminen T ASOITE JA R APPAUS P ETRI R ÄSÄNEN P. 041 448 3011 julkisivupinnoitukset tasoitetyöt maalaukset posti@tasoitejarappaus.fi Rakennuspalvelut HONKA-SOPPI Pentti Kosonen Ylätie 18, Kovero Puh. 0400 172 653 suhteellinen nousu suhteessa sähkön hintaan, kehittyneempi lämpöpumpputekniikka, kehittyneemmät asennusmenetelmät ja parempi osaaminen, vesikiertoisen lattialämmityksen yleistyminen vesikiertopattereiden tieltä ja niin edelleen. – Tuttuihin, toimiviin ratkaisuihin on luotettu. Esimerkiksi 70-luku oli öljylämmityksen ja 80-luku sähkölämmityksen aikaa. Lämmitysjärjestelmien pitkäikäisyydestä johtuen kerran valitulla lämmitysjärjestelmällä myös mennään pitkään, Päivi Suur-Uski kertoo. Kiristyneet rakennusmääräykset ja energiatodistusten tulo ovat myös osaltaan ohjanneet kehitystä kohti paremman hyötysuhteen järjestelmiä. Jo muutamia vuosia on puhuttu ilma-vesilämpöpumpuista. Lämpöä ilmasta veteen siirtävä järjestelmä ei vaadi maalämpöjärjestelmään kuuluvan, noin 100-200 metriä syvän kaivon poraamista tai keruuputkistoa, joten järjestelmä on huomattavasti maalämpöä halvempi. Kovimmilla pakkasilla järjestelmä ei kuitenkaan juuri tuota lämpöä, Suur-Uski toteaa. – Kylmä talvi ajaa meillä maalämpöön. Ilma-vesipumppujen asennusmäärissä on kuitenkin ollut näkyvissä kasvua. –Ainakin ne sopivat kohteisiin, joihin maalämpöä ei voi asentaa. Pienissä kohteissa ne ovat myös taloudellisesti maalämpöä kannattavampia takaisinmaksuajan kannalta. MaaläMpökaivokin voi jäätyä Maalämpöjärjestelmissä kiertävä, lämpöä keräävä neste on pääsääntöisesti 17 astetta pakkasta kestävää glykolia. Kovempina pakkastalvina maalämpökaivoja jäätyy jonkin verran. Kerran jäätynyt kaivo on vaarassa jäätyä myös tulevaisuudessa, jos mitään ei tehdä. Nesteen vaihtamista Suur-Uski ei suosittele. – Se on varmastikin optimoitu niin, että lämmön keruu ja siirto onnistuu parhaiten. Kaivojen jäätymiseen vaikuttaa moni tekijä. Itse kaivo, maaperä, mitoitus, pohjaveden virtaus ja vieläpä erilaiset talvet ja asukkaiden kulutuskäyttäytyminen. Kaivo voi olla hyvä tai huono, sitä ei voida aina ennen porausta tietää. Joka tapauksessa käyttäjän kannattaa olla aina ammattilaiseen yhteydessä, jos jäätymistä tapahtuu. Muutoin järjestelmä on käyttäjälle erittäin vaivaton. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen noin vuoden aikana tapahtuvan säätövaiheen jälkeen järjestelmä on jopa niin vaivaton, että Suur-Uski kehottaa aktiivisesti kiinnostumaan siitä, mitä teknisessä tilassa tapahtuu. – Hienoimmat järjestelmät auttavat jopa säätövaiheessa, jolloin asukkaalle jää vain järjestelmän tarkkailu. Seurantaa kannattaa tehdä säännönmukaisesti, Suur-Uski neuvoo. Seurantaa tarvitaan, sillä muiden lämmitysjärjestelmien tapaan maalämpöjärjestelmäkään ei pysy kunnossa pelkän pyhän hengen vaikutuksesta. Huoltokohteet ovat täysin erilaisia kuin esimerkiksi öljylämmityksessä. Huoltokohteisiin lukeutuvat muun muassa maapiirin likasuodatin, joita tulee puhdistaa tai vaihtaa. Yksi järjestelmän avainosia on kompressori. – Sitä voi verrata öljylämmityksen polttimeen. Kompressorikin pitää aikanaan vaihtaa, kompressorin käyttöikä on noin 15 vuotta. Maalämpöjärjestelmän valitsevan ei kannata kuvitella, että järjestelmä asennetaan kerran ja sitten vain valitaan haluttu lämpötila hallintapaneelista. Kassit naulaan pariskunnan yhteisessä kompromissikodissa kaikki on valkoista ja harmaata, että ei tule kummallekaan suhteen osapuolelle paha mieli. Kammottava äijäetuliite löytyy myös siitä yhdestä kodin tilasta, mikä on tarkoitettu vain miehille. Kun ennen vanhaan oli isännän talo missä oli emännänkaappi, on nykyisin naisen hallinnoima talo ja miehellä siellä pieni äijäluola. Sinne luolaan sitten ryömitään kuin lapsuusajan lumimajaan, piiloon leikkimökeissä pomottavilta tytöiltä. sisustustrendien vaihtelu on nopeuttanut kodin remonttien syklejä ja pientä pintaremonttia tehdään perheissä yhä useammin. Mies voi ”pikkuisen pistellä listoja paikalleen” tai ”liimailla vähän tapetteja”, mitäs sitä muutakaan töiden jälkeen, kun äijäluolankin on valloittanut rouvan uusin löytö, eli tuunausta odottava maalaisromanttinen, uuden ajan emännänkaappi. Suomalainen mies puhuu kyllä, mutta ei tule usein kuulluksi, koska ei osaa puhua naista. Vain nainen ymmärtää, mitä järkeä on omistaa valkoinen nahkatuoli jolla ei saa istua, tai miksi makuuhuoneessa on 12 sisustustyynyä, joilla ei saa nukkua. Mutta ei pidä yleistää, kyllä monet miehet nauttivat sisustamisesta. He ovat miehiä, jotka ovat juuri päässeet eroon naisesta; äidistään tai vaimosta. AnnA Tenhu ? ? koluMni Joka vuosi Suomessa asennetaan noin 10 000 uutta maalämpöpumppua. Paras kustannus-hyötysuhde on isoissa kiinteistöissä. Kuva: Jarno PääKKönen RAKENNUS PIIRUSTUKSET • TULOSTUKSET • DIGITOINNIT • KOPIOINNIT • info@lasermedia.? www.lasermedia.? Pamilonkatu 1, 80100 Joensuu p. 050 343 8075 Julisteet Tarrat Kirjekuoret Kyltit Flyerit Banderollit Esitteet Lehdet Käyntikortit Roll-upit Kirjat Lomakkeet Luotettavaa 100% paikallista palvelua jo 27v. LUOTETTAVASTI NOPEASTI Painotalo Myös kaikki muut painotuotteet ja graafinen suunnittelu
Heili Lauantai 28 koti ja rakentaminen Käytöstä poistetut ratapölkyt ja puhelinpylväät olivat takavuosina suosittuja rakennusmateriaaleja pihoilla ja kesämökeillä. Eivät enää. Ratapölkyillä tehtiin pengerryksiä ja muita järeämpää rakennusmateriaalia vaatineita rakenteita. Vanhoista puhelinpylväistä nousi laituri moneen rantaan. Materiaalit olivat edullisia, taatusti kestäviä eikä vastaavia välttämättä löytynyt lähirautakaupan hyllystä. Muuttuneiden määräysten vuoksi ratapölkkyjä ja puhelintolppia ei ole enää vuosiin saanut luovuttaa yksityishenkilöille. Ratapölkky alkaa olla jo katoavaa kansanperinnettä betonin korvatessa puun junaratojen rakenteissa, mutta käytettyjä puhelinja sähkötolppia voidaan vielä luovuttaa ammattirakentajille. Ammattilaisetkaan eivät voi rakentaa niistä aivan mitä tahansa. – Käyttö on ohjeistuksessa rajattu niin, että tolppia ei voi käyttää lähipihapiirissä. Muualle voi vielä teettää rakenteita kierrätystolpista. Laiturit eivät kuulu lähipihapiiriin, Tommi Tähkälä kestopuun kierrätyksestä Suomessa vastaavasta Demolite Oy:stä kertoo. TausTalla kylläsTysaineeT Kreosootilla kyllästettyjen ratapölkkyjen käyttö rakentamisessa oli laajimmillaan 1980–90-luvuilla. Pölkkyjä ei ole luovutettu rakentajille enää 20 kierrätetty kestopuu katosi rakentamisesta ’ käyttö on rajattu niin, että tolppia ei voi käyttää lähipihapiirissä. Ratapölkyistä ja puhelintolpista on rakentunut monta jukevää rakennelmaa pihapiiriin. Nykyään niitä ei enää saa luovuttaa yksityishenkilöille. Kuva: Jarno KEsKinEn
Heili 17.9.2016 29 Rakennus, esittely ja myynti: Joonas Tahvanainen (joonas.tahvanainen@priimustalot.fi) 040 738 8438 Arvioitu valmistuminen: Kesä 2017 Edusmiehentie 14, 80230 Joensuu Huoneisto A: 84 m 2 3h+kt+khh+pst+s ... 190 000€ Huoneisto B: 89 m 2 4h+kt+khh+pst+s .... 196 000€ Paritalo: Edusmiehentie 14, Joensuu. Kaksi nykyaikaista ja viihtyisää kotia Karhunmäen hienolle asuinalueelle. Lämmitysmuotona poistoilmalämpöpumppu vesikiertoisella lattialämmityksellä. Isot takapihat ja molemmilla autokatoksen yhteydessä oma lämmin varasto lattialämmityksellä. ENNAKKOVARAAJAN ETUNA LOKAKUUN LOPPUUN: ILMALÄMPÖPUMPPU EN NA KK OMA RK KIN OIN ISS A! SOIT A JA SOV I ESIT TEL Y, vielä ehdit vara ta oma si ! Hyvälle sijainnille aivan karhunmäen koulun ja päiväkodin läheisyyteen rakentuu 9 viihtyisää ja nykyaikaista kotia. Lämmitysmuotona kaukolämpö miellyttävällä vesikiertoisella lattialämmityksellä. Kaikkiin asuntoihin sisältyy oma autokatospaikka sekä lämmin varasto. Ostaja voi vielä itse vaikuttaa sisutusmateriaalien valintoihin ja näin taata itselleen mieluisan ja viihtyisän kodin! Jäljellä olevat huoneistot: A2 56,5 m 2 156 000€ B5 40,0m 2 122 000€ B6 46,0m 2 129 000€ B8 40,0m 2 122 000€ As Oy Joensuun Pesäpolku: Rakentaminen alkaa syksyllä2016. VAIN 4 HUONEISTOA JÄLJELLÄ! ’ Käytettyjä puhelinja sähkötolppia voidaan vielä luovuttaa ammattirakentajille. vuoteen. Sen sijaan Tukes on julkaissut ohjeen siitä, mistä rakenteista pölkyt tulisi jopa poistaa. Lista ei ole kovin pitkä. – Esimerkiksi kaivojen rakenteista ne tulisi kokonaan hävittää. Mansikkamaan reunasta ei tarvitse lähteä poistamaan, Tommi Tähkälä kertoo esimerkkejä. Tolpissa käytetty kylläste on nimeltään kupari-kromi-arseenieli CCAkylläste. Kylläste saa edelleen kehut kyllästysominaisuuksistaan, vaikka onkin nykymääräysten vastaista. – Erinomainen aine pysyvyydeltään. Yhdisteellä kyllästetty puu kestää, koska se ei irtoa puusta. Samasta syystä yhdistettä ei juurikaan vapaudu luontoon. Aineen kielto johtuu yleiseurooppalaisesta määräyksestä. Arseenin käytöstä haluttiin luopua, Tähkälä kertoo. Nykyisin käytettävissä kyllästysaineissa tehoaineena on kupari. Myös kupari-kromikylläste on edelleen käytössä joissain maissa EU:n alueella. – Tietääkseni kukaan ei ole hakenut aineen käytölle lupaa Suomessa. Kreosoottia voidaan yhä käyttää teollisten rakenteiden kyllästämiseen. – Moni uskoo että pelkkä kuparitehoaine ei ole kyllästysvaikutukseltaan yhtä hyvä kuin aiemmat tehoaineet, mutta kuparia käytetään vastaavasti enemmän kuin aiemmin ja se suojaa laholta oikein hyvin. Korvaaja suoraan Kyllästämöstä Suuri syy vanhojen ratapölkkyjen ja tolppien käytölle oli se, että vastaavia materiaaleja ei yleensä ole rautakaupan hyllyssä. Tommi Tähkälä kehottaa kuitenkin kysymään järeämpiä rakennusmateriaaleja, vaikka niitä ei hyllyssä näkyisi. Rautakaupoilla ei ehkä ole tilaa pitää harvoin kysyttyjä materiaaleja hyllyssä, mutta niitä voi tiedustella joko kaupasta tai suoraan kyllästämöiltä. Kyllä järeää puutavaraa valmistetaan kuluttajakäyttöönkin ja sitä saa halutessaan suoraan tontille toimitettuna. saKsaan poltettavaKsi Demolite kerää kaiken käytöstä poistettavan kestopuun Suomesta. Yhtiön taustalla toimii Kestopuuteollisuus Ry, joka hoitaa yhtiön kautta kestopuun kierrätyksen tuottajavastuumallin kaltaisesti, vaikka laki ei määrääkään toimintaa pakolliseksi. Demoliten keräämä kreosoottipuu poltetaan Suomessa, CCA-puu lähtee poltettavaksi Saksaan. – Taustalla ovat taloudelliset syyt. Puusta saa paremman hinnan Saksassa, koska siellä se on lain mukaan biomassaa. Silti sekin poltetaan jätteenpolttolaitoksessa, jossa se toimii erinomaisena energiahakkeena. Käytöstä poistettu kestopuu kannattaakin aina palauttaa Demoliten keräyspaikkoihin. Sitä ei tule haudata maahan eikä sitä missään nimessä saa polttaa tulisijassa, Tähkälä evästää. Jarno KesKinen
Heili Lauantai 30 koti ja rakentaminen Rottakin liukenee ajan kanssa juomaveteen ja makuun tottuu. Mutta terveellistähän se ei ole. ensimmäinen reaktio on puistatus. Valokuvassa lammikossa lilluu kuollut rotta. Tai hiiri, karvattomaksi lionneesta siimahännästä on paha mennä sanomaan. Sitten tulevat mieleen kaikki ne juttukeikoilla vuosien saatossa juodut kahvikupilliset. Monikohan niistä on keitetty parikymmentä vuotta vanhan, tarkastamattoman porakaivon veteen? Valokuvan (ja monta muuta vastaavaa) porakaivon reiästä huollon yhteydessä löytyneestä kuolleesta eläimestä on napannut yrityksensä Lamminranta Oy:n verkkosivuille yrittäjä Juha Vaittinen. – Kyllähän se meilläkin aina mielessä käy, kun porakaivon putsauskeikalle mentäessä isäntäväki pyytää ensi alkuun kahville, että mitäköhän sieltä kohta löytyy, mies virnistää. idea tarpeeseen Juha Vaittinen on kasvanut porakaivojen äärellä. Ensikosketuksensa alaan hän sai jo koulupoikana, kun kierteli isänsä mukana työmailla. Ei ole sattumaa, että myöhemmin se omakin leiviskä löytyi kaivojen poraamisesta. – Isäukko aloitti kaivojen poraukset jo 60-luvulla. Jossain vaiheessa hokasin, että koko maassa ei ole yhtään yritystä, joka olisi erikoistunut pelkästään porakaivojen puhdistushommiin. – Viime syksynä rakennettiin sitten meille tuo auto, hän viittaa yrityksensä leipähampaaseen: porakaivojen puhdistusja huoltotöihin varusteltuun kuorma-autoon, jonka varustelu on osin mallisuojattua. Puhdistamista onkin sittemmin riittänyt, ja kilometrejä kertynyt. Suomessa on Vaittisen mukaan noin 160 000 porakaivoa. Pääosa yrityksen asiakPorakaivossa voi liota ikävä yllätys ’ Karmeatahan se on, jos siellä on joku rotta turpoamassa, siinä samassa vedessä, jota asukkaat sitten juovat. JuHa Vaittinen Porakaivonkin vesi kannattaa tarkistuttaa aika-ajoin. Tämän siimahännän lilluminen porareiässä paljasti veden muuttunut maku ja irti lionneiden karvojen jääminen vesihanan sihtiin. Antti Väänänen työssään: painetta sisään keltaista letkua pitkin, poisto mustasta putkesta. Porakaivokin on syytä puhdistaa muutaman vuoden välein. Kuva: aRttu LaaKKonen
Heili 17.9.2016 31 koti ja rakentaminen Nosto-ovet ardiset Nosto-ovet Linjatie 14, 80140 Joensuu Puh. 050 555 4401 Palvelemme ark. 8–16.00 • Mittatilauksena valmistetut ovet • Suunnittelu, mitoitus ja asennuspalvelu • Vanhojen ovien vaihto avaimet käteen -periaatteella • Vakiomittaiset(aukko2500?x?2100)nosto-ovet suoraan varastosta • Autotallit, taloyhtiöt, teollisuushallit, varastot ENERGIATEHOKKAAT NOSTO-OVET www.gardiset.fi kaista löytyy Itä-Suomen alueelta, mutta vähäisen kilpailun ja suuren kysynnän takia keikkaa tehdään vakituisesti ympäri maata. Makuun tottuu – Isoin ongelma on se, että monen 70–80-luvulla tehdyn ja joskus uudemmankin porakaivon suu on käytännössä suojaamaton. Se on kuin hiirenloukku: kun utelias hiiri sinne pääsee, sitä ei saa sieltä pois kuin juomalla. – Ihminen on sellainen, että se tottuu siihen makuun, kun se tulee hiljalleen, Vaittinen toteaa. Ja taas kuulijaa puistattaa. Se, että putkiin kerääntyy aikojen saatossa myös mangaania ja muuta karstaa, ei enää tunnu miltään. Vaikkei terveellistä ole sekään. – Karmeatahan se on, jos siellä on joku rotta turpoamassa, siinä samassa vedessä, jota asukkaat sitten juovat. Ja samahan se on, jos sinne pääsee valumaan pintavesiä tai muuta. Jutussa oleva jyrsijän kuva on otettu muutaman vuoden vanhasta kaivosta Sipoossa. Talon omistaja oli ottanut yhteyttä Vaittiseen joukkoineen, kun vesi oli alkanut haiskahtaa ”hieman oudolle”. – Pyysin häntä puhelimessa tarkistamaan vesihanan sihdin. Mies tarkasti, ja totesi että ei täällä ole kuin vähän jotain nöyhtää. Minä siihen, että selvä, hän kertoo. tarkista tasaisesti Vaittisen kokemuksen mukaan kolmessa suojahatuttomassa kaivossa kymmenestä on kuollut eläin. Se on monelle kaivon omistajalle järkytys. Silti moni ei ole yrittäjän mukaan oikein sisäistänyt huollon tärkeyttä – tai edes juomaveden testaamisen. – Porakaivo kannattaisi huoltaa viiden tai vähintään kymmenen vuoden välein. Samalla tavalla kuin kaikki muutkin puhdasvesiputket ja laitteet, hän muistuttaa. – Huollon yhteydessä porareikä pestään, rapsutellaan puhtaaksi ja desinfioidaan. Samalla tehdään kuntokartoitus laitteistoille ja pumpuille. Ja jos et vaikka haluakaan tilata puhdistusta, ota vedestäsi ainakin näytteet tutkittavaksi! Arttu LAAkkonen Porakaivossa voi liota ikävä yllätys ? ? Tsekkaa ? ? Miten vanha kaivosi on? ? ? onko huoltoja tehty tai veden laatua testattu? ? ? onko porareikä suojaamaton? ? ? tarkista edes hanasihti. Jos siellä on karvoja, kaivossasi on eläin.
Heili Lauantai 32 Pu he lu n hi nt a kii nt eä n ve rk on liit ty m äs tä 8, 28 sn t/p uh + 5, 95 sn t/ m in . Pu he lu n hi nt a m at ka vie st in ve rk on liit ty m äs tä 8, 28 sn t/p uh + 17 ,0 4 sn t/ m in . TUTUSTU ASUNTOIHIMME: lemminkainen.fi/asunnot Joensuun Ukonhattu Vehkalahti Asunto Oy Joensuun Ukonhattu rakentuu Vehkalahteen, muutaman kilometrin päähän Joensuun keskustasta. Pyhäselän ranta on parinsadan metrin päässä, lähikauppa ja lenkkipolut aivan vieressä. Asunnoissa on kokovaihtoehtoja yksiöstä kolmioon ja ne ovat erinomainen valinta myös asuntosijoittajalle. Viherpeukaloita ilahduttaa talon pihaan asukaskäyttöön tuleva kasvimaa. Energialuokka C 2013 . Ohessa esimerkkihuoneistoja. Mintunkatu 6 | lemminkainen.fi/ukonhattu Vi su al is oi nt i RAKENTEILLA NELIÖISTÄ KODIKSI tyyppi m 2 mh. € vh. € krs 1h+kt 30,0 41 349 107 376 2 2h+kt+s 41,5 45 358 136 695 1 3h+kt+s 58,5 48 703 177 455 1 tyyppi m 2 mh. € vh. € krs 2h+kt+s 53,0 42 905 149 700 2 PH/WC OH MH HY (KR)(VP) NA HY SK RK PA (AP) (MAU) JK VA ET KT LH Joensuun Kataja Rantakylä Asunto Oy Joensuun Kataja on Rantakylässä sijaitsevan Skilanpihan alueen viimeinen kohde. Kätevä sijainti ja edulliset asumiskustannukset tekevät Katajan kodista varteenotettavan vaihtoehdon sekä sijoittajalle että esimerkiksi vuokralta omaan kotiin siirtyvälle asunnonostajalle. Vapaana on enää yksi huoneisto, jonka pohjakuvan löydät yltä. Asunto on muuttovalmis. Energialuokka C 2013 . Patapuronkatu 8 | lemminkainen.fi/kataja Lemminkäinen Talo Oy | Jokikatu 7, 2. kerros, 80220 Joensuu Asuntomyynti: Marju Jassu-Kukkonen | puh. 02071 57595 | marju.jassu-kukkonen@lemminkainen.com Henri Kukkonen | puh. 02071 50089 | henri.kukkonen@lemminkainen.com | facebook.com/lemminkainenasunnot SOVI ESITTELY, PUH. 02071 57595 koti ja rakentaminen
HEILI 17.9.2016 33 autot ja liikenne toimitus@heili.? Volvo V90 on tämän päivän näkemys skandifarmarista. Enhän minä ennustaja ole, mutta veikkasin, että Volvon uusi 90-sarja saattaa hyvinkin houkutella merkin pariin myös uutta yleisöä. Volvo-miehiä ja -naisia se onkin jo houkutellut, varsinkin kun hiljattain esitelty farmariversio V90 saapui kansan käsien ulottuville. Kauppa käy kuulemma liki rajuilman lailla, kuiskivat Pankakoskentien ja Kuurnankadun risteyksen liepeillä. V90 on suunniteltu markkinoilla liki kymmenen vuotta viihtyneen, mutta nyt niiltä poistuvan V70sarjan seuraajaksi, joten odotukset ovat varmasti suuret. Siksi on helppo kuvitella, että mallin osakseen saama kiinnostus on varmasti saanut aikaan syvältä kumpuavia helpotuksen huokauksia maahantuojan päämajalla. Eikä suotta: V90 (kuten varmasti myös sedan-versio S90) on aikalailla uusiksi ajateltu auto Volvolta. TUTUT KONEET Pellin alla muutokset eivät ole ihmeellisiä. Moottorivalikoima on Volvoista tuttu: D3, D4, T5 ja T6, samoin vaihteistot koeajoyksilömme D4:n perässä kahdeksanvaihteinen automaatti, 197 hevosvoimaa ja tuhti 400 newtonmetrin vääntö. Samoin turvallisuus on edelleen kärkenä monella esitteen sivulla korjaava kaistavahti, jarrutusavustimet, automaattisesti hätätilanteessa kiristyvät turvavyöt ja automaattinen avun hälytys ovat tuttuja jo merkin aiemmista malleista. Se, mikä on muuttunut, on muotoilu ja käyttäjäkokemus. Modernin muotoilun huomaa heti näköetäisyydelle päästessään: auto on pidentynyt, kattolinja on mataloitunut ja keulan ilme täysledivaloineen on saanut uutta ”etunojaa” ja ärhäkkyyttä. Sanalla sanoen pirssi on linjakas, eikä tämä ole pelkästään minun mielipiteeni, vaan myös yhden autokorjaamoyrittäjän ja yhden taksimiehen, joiden kanssa asiasta asiantuntevasti yhtenä aamuna Nesteen baarilla keskusteltiin. SISÄISTÄ KAUNEUTTA? Silti auton tunnistaa vielä Volvoksi ulkomuodoltaan. Ehkä vähiten samaa edeltäjiin verrattuna onkin V90:n ohjaamossa. Sen tuntee kannikoissaan jo, kun istahtaa kuskin paikalle: penkki on kuppimainen ja etuistuinten välinen keskikonsoli korkealla. Kyynärpäät saa lepoon molemmin puolin, mikä on aina herkkua niska-hartiajäykälle pilotille. Muutoksen huomaa silmilläänkin: poissa ovat nappien ja kytkimien paljous. Näkymää hallitsee suurikokoinen kosketusnäyttö, jonka kautta toimintoja operoidaan. Ja ennen kuin tietokonekammoiset lukijamme huutavat kuorossa ”yäk”, vakuutan, että se todella on helppokäyttöinen: logiikka on lainattu liki suoraan tablettitietokoneista. Verkkoyhteyteen on valmius, joko autoon asennettavan oman SIM-kortin kautta tai puhelinta apuna käyttäen. Käyttöjärjestelmä on ”iOS-orientoitunut” – Applen Car Playn kanssa se toimii parhaiten, mutta myös hyväksyy myös muut käyttöjärjestelmät. Laitteessa on myös jo tehdasasetuksena joitakin aplikaatioita, joista mainittakoon musiikin ystäviä ilahduttava Spotify-valmius tai kiireisen kauppamatkustajan arkea ilahduttava sanelin, joka lähettää äänitiedoston tarvittaessa vaikka omaan sähköpostiisi. TASAISTA KYYTIÄ Ajossa V90 on kuin iso auto kuunaan, muttei löysä. Meno on vakaata ja terävätkin tömpsyt ylittyvät kohtuullisen vähäeleisesti. Varsinkin 190-heppainen D4-voimanpesä yhdistettynä kahdeksanloviseen automaattiin on jo aiemmin osoittautunut toimivaksi comboksi: vaunu ei nyökkäile rivakammissakaan kiihdytyksissä, vaan kelaa vauhtia liki lineaarisesti. Jopa kohtapäätähuimaaviin nopeuksiin, jos kuljettaja niin haluaa joskin ajotietokone huomauttaa heleällä merkkiäänellä heti, kun kullakin tieosuudella voimassa oleva nopeusrajoitus uhkaa ylittyä. Lisävarustelistaa on turha yrittää toistaa tässä, kuten niin monen muunkin merkin kohdalla. Aika vähän siellä on kuitenkin sellaista, mitä äkkiä keksii kaivata. Perinteistä kiinni pitävälle Volvolle V90 on iso loikka. Parempaan, jos minulta kysytään. ARTTU LAAKKONEN Kartanon uusi tuleminen T Pellin alla Volvo V90 D4 Momentum aut. I Teho: 140 kW / 190 hv / 400 nM I Kulutus (100 km yhd.): 6,8 litraa I Co2 (g/km): 115 I Hinta: 50 406 euroa (D3 alkaen 47 520 euroa) Kartano-Volvolla on nyt uusi ilme ja uudet kujeet. KUVA: ARTTU LAAKKONEN ? HEILIN KOEAJO www.facebook.com/ KarjalanH PÄTEVYYDET KUNTOON! juha.nevalainen@koulutusrengas.fi 0400 184 893 www.koulutusrengas.fi KYSY LISÄÄ: Ylämyllyllä: PE 14.10. Kustannustehokas kuljettaja LA 15.10. Digipiirturi/ ajoja lepoajat MA 17.10. Tieturva 1 -kortti MA 24.10. Turvallinen ja taloudellinen ajotapa (käy pakolliseksi päiväksi) 12.–13.10. Tieturva 2 -kortti 21.11. Tieturva 2 -kortti, täydennyskurssi 29.10. Ensiapu 1 -kortti päivä 1 30.10. Ensiapu 1 -kortti päivä 2 LISÄKSI:
Heili Lauantai 34 autot ja liikenne Autolasien ykkönen MA-PE klo 8.00-16.30 www.karjalanpurkupojat.fi Tuulilasien vaihdot ja korjaukset Ammattitaidolla asennettuna. ! SOITA 0400 229 800 TAI TULE KÄYMÄÄN! KARJALAN PURKUPOJAT Lylykoskentie 27, JOENSUU Teboil Kirkkokatu Kirkkokatu 35, Joensuu Puh. 0400 325 100 KEITTOLOUNAS ... 6 50 E PIHVILOUNAS ... 9 90 E ROLLSATERIAT + kahvit TERVETULOA! Annokset myös mukaan! Freeriden perässä ei haise bensa eikä pakokaasu. Metsäpolulla on hiljaista ja rauhaisaa. Äkkiä ohi vilahtaa KTM-merkkinen enduromotskari, mutta silti on yhä hiljaista. Pieni, kummallinen surina siitä kyllä kuului, mutta ei sitä karmeaa pärinää, johon on totuttu. Eikä haise pakokaasu tai edes kaksitahtibensa. Pysäytämme ajelijan kysyäksemme mistä on kysymys. Mies on joensuulainen yrittäjä Tero Hytönen, joka hankki pyörän hiljattain yritykselleen vuokrakäyttöä ajatellen. – Sähkömoottorista. Tällä vehkeellä ajeleminen on silkkaa ympäristön pelastamista, mies virnuilee ajolasiensa takaa. Laite on tehdasvalmisteinen KTM Freeride E-XC. Se on itävaltalaismerkin uusin innovaatio, ja sille on löytynyt maahantuoja myös Suomesta. Pyörän sähkömoottori tuottaa käytännössä 33 hevosvoiman tehot ja 44 newtonmetrin väännön. Suurin ero bensakoneisiin tulee esiin, kun pyörän keulan suuntaa metsäpoluille ja rinteisiin. Laite on sanalla sanoen helppo ajaa: siinä, missä perinteisellä prätkällä on osattava etsiä oikea pykälä pesään ennen nousuja, riittää Freeridellä kaasun annostelu. – Veto on suoraan takapyörässä. Ja kuten sähkömoottoreissa aina, maksimit on käytössä heti, kun rengas liikahtaa. Tällä ei tarvitse pumppailla kierroslukua kohdalleen ennen pahoja paikkoja, Hytönen sanoo. ÄÄnetön MenijÄ Ero perinteiseen moottoripyörään on ajossa muutenkin aikamoinen: jo se, että koneesta ei kuulu tuomionpäivän mekkalaa kaasukahvaa kääntäessä, tuntuu oudolta. Moottori lähinnä surisee, mutta niin hiljakseen, että esimerkiksi ketjujen ääni kuuluu sekin ajelijan korviin. Totutella pitää myös vaihteettomuuteen: sähkömoottori ei kaipaa erillistä vaihdelaatikkoa, vaan voima välittyy suoraan takarenkaalle perinteisen ketjuvälityksen kautta. Oma opettelun paikkansa on myös se, että kytkinkahvan tilalla tässä vehjeksessä on takajarru. Etujarru sentään on siinä, ”missä kuuluukin”. – Kyllähän siihen pitää vähän totutella, mutta yllättävän äkkiä sen oppii, Hytönen nauraa. Hintavaa akut Freeriden hinta rekisteröitynä lähentelee 12 000 euroa. Se on aika paljon, sillä esimerkiksi 125-kuutioinen enduropyöriä alkaa irrota noin 8 000 eurolla ja kolmepuolikaskin kustantaa vain kympin verran. Yksi kustannuksia nostava tekijä ovat Samsungin valmistamat akut, joita pyörä käyttää. Akun hinta on noin 3 000 euroa, ja aktiivisen ajelijan on hyvä hankkia niitä kaksi, jotta toinen on aina ladattuna odottamassa. Yhdellä akulla saa kyytiä noin tunnin, pari, jonka jälkeen se on ladattava. – Kuulostaa tietysti vähältä, mutta kyllä siinä ajassa ehtii maastossa tai radalla ihan hyvän hien hankkia, Hytönen tuumii. Tulee mieleen, että voisihan tuo toimia työmatkakulkineenakin, ainakin kaupungissa? – No mikä ettei. Kilpihän siinä on ja vakuutus on noin viidenkympin luokkaa kuukaudessa. Isolla tiellä se on vähän tylsä ajettava, kulkeekin meikäläisen alla vain noin kahdeksaakymppiä. Mutta taajamissa ihan loistopeli! Arttu LAAkkonen Juttusarjassa tutustutaan Joensuun seudun ajoneuvoharrastajiin. Lähetä juttuvinkki: toimitus@heili.fi lentää se hiekka sähkökoneellakin Sähkömoottorin teho on käytössä koko ajan. Pito sentään häviää välillä kuten perinteisemmilläkin laitteilla. Kuva: arttu LaaKKonen Moottori on pieni. koko pyörä painaa alle 100 kiloa. ? ? MoottoripÄÄt volvo Amazon esiteltiin maailmalle ensimmäisen kerran 60 vuotta sitten. Neliovinen malli paljastettiin vuoden 1956 syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Auton muotoihin oli haettu vaikutteita italialaisesta, brittiläisestä ja amerikkalaisesta muotoilusta. Muotoilusta vastasi 26-vuotias Jan Wilsgaard, josta tuli myöhemmin Volvon muotoilujohtaja monien vuosien ajaksi. Hän suunnitteli 140-, 240ja 700-sarjan sekä osia 800-sarjasta. Jan Wilsgaard menehtyi hiljattain 86-vuotiaana. Uusi auto sai alunperin nimekseen Amason (s-kirjaimella). Nimi oli peräisin kreikkalaisesta mytologiasta, jossa amatsonit olivat naissotureita. Kirjoitusasu muutettiin kansainvälisemmäksi Amazoniksi ennen tuotannon aloittamista vuonna 1957. Valitettavasti saksalainen mopoja moottoripyörävalmistaja Kreidler sattui myös lanseeraamaan samaan aikaan Amazonenimisen mopedin. Tämän vuoksi nimi ei ollut käytettävissä monilla avainmarkkinoilla. Siksi laadittiin sopimus, jonka mukaan Volvo -mallia voitiin kutsua Amazoniksi Pohjoismaiden markkinoilla, mutta muualla maailmassa vakiomalli amazon täyttää 60 vuotta 60-vuotias Volvo Amazon on tuttu monelle suomalaisellekin. Kuva: Juha InKInen PUH. 013 228 866 Autokorjaamo Taskinen Oy Harkkotie 2 A 80100 Joensuu Pikahuollot, nelipyöräsuuntaukset ym. korjaukset Autopeltityöt ja maalaukset ammattitaidolla Autopeltityöt ja maalaukset ammattitaidolla Autopeltityöt ja maalaukset ammattitaidolla Raivaajantie 14, 80100 Joensuu • Puh. (013) 823 768 www.kolarikulma.fi • Kaikki automerkit • Kolarivauriokorjaukset • Ruostevauriokorjaukset • Muovikorjaukset • Auton maalaukset • Värienhallinta • Korinmittauspöytäkirjat • Ilmastointihuollot Lankkutie 2, Joensuu
Heili 17.9.2016 35 Kuurnankatu 1, 80100 Joensuu • joensuu@ kuurnanautokatsastus.fi www.kuurnanautokatsastus.fi 044 738 4444, avoinna ma-pe 9.00-17.00 UUSI KATSASTUSASEMA JOENSUUSSA Kuurnan Autokatsastus on kotimainen perheyritys. Henkilökuntamme on monelle joensuulaiselle jo ennestään tuttuja: Katsastaja Arttu Räisänen, Elina Tuovinen asiakaspalvelusta ja asemapäällikkö Terho Määttä. Tervetuloa palveltavaksi. KATSASTUSTARJOUS! 39 € Hinta sisältää katsastusmaksun ja kaikki mittaukset (bensa, diesel ja obd) KAUPAN PÄÄLLE VIELÄ KÄRCHER KONEPESU! Etusi 12€ (Pesutarjous voimassa koko syyskuun) Katsastuksen yhteydessä tarjoamme aina pullakahvit! Katsastuksen voit hoitaa meillä mukavasti nettiajanvarauksella tai drive-in. KUURNAN AUTOKATSASTUS Lidl Ku urn an ka tu K A JA A N IN T IE lentää se hiekka sähkökoneellakin Sähkömoottorin teho on käytössä koko ajan. Pito sentään häviää välillä kuten perinteisemmilläkin laitteilla. Kuva: arttu LaaKKonen Liki 30-kiloinen akku antaa kyytiä tunnin, kaksi yhdellä latauksella. Kuva: arttu LaaKKonen amazon täyttää 60 vuotta ? ? Tiesitkö, että... Yhdessä vaiheessa Volvo suunnitteli asentavansa Amazoniin V8-moottorin. Versiosta laadittiin viisi prototyyppiä, mutta lopulta Volvon johto päätti, että kasi ei sittenkään sopisi autoon. Yksi syy oli, että Volvolla ei ollut kuusisylinteristä moottoria, ja hyppy nelisylinterisestä V8:aan olisi ollut liian suuri. Toinen knoppi: elokuvassa All The President’s Men käsiteltiin Watergate-skandaalia, joka johti presidentti Richard Nixonin eroon. Washington Postin toimittaja Bob Woodward, jota näytteli Robert Redford, ajoi elokuvassa valkoista Amazonia. Jos Amazoneja olisi valmistettu veekasilla, saattaisi muuan Heilin toimittajakin ajella sellaisella. Onhan se komea kärry. ARTTu LAAkkONeN tunsi nimen 121 ja sportmalli nimen 122. Farmarimalli vakiomoottorilla sai nimen 221, ja 222-tunnus varattiin farmareille, joissa oli sport-moottori. Nykyään autot tunnetaan kaikkialla maailmassa nimellä Amazon. Vuosina 1956-1970 valmistettiin 667 791 Amazon-autoa. Yhteensä 60 prosenttia Amazoneista myytiin Ruotsin ulkopuolella. Viimeinen Amazon valmistui Torslandassa 3. päivä heinäkuuta, 1970. ARTTu LAAkkONeN
Heili Lauantai 36 autot ja liikenne Kai Honkanen siirtyi Savonlinjan johtoon. Savonlinja-yhtiöiden toimitusjohtajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi on 1.8.2016 alkaen nimitetty Kai Honkanen. Kain isä, Raimo O. Honkanen on siirtynyt syrjään yrityksen operatiivisesta toiminnasta, mutta jatkaa edelleen omistajan roolissa. Kolme vuotta yrityksen liiketoimintajohtajana toiminut Kai Honkanen toteaa, että toimitusjohtajanimityksen myötä turvataan perheyrityksen jatkuvuus ja tulevaisuuden suunta. Savonlinjan perusti Kai Honkasen isoisä Toivo vuonna 1924 ja vuonna 1956 vetovastuuseen tuli Raimo, joka ehti toimia toimitusjohtajana hulppeat 60 vuotta. – Toivo ja Raimo ovat luoneet asiakaspalveluun, luotettavuuteen ja ihmisläheisyyteen pohjaavan yrityskulttuurin, jonka varaan on hyvä rakentaa, toteaa Kai Honkanen. linja pitää Honkasen mukaan Savonlinja jatkaa asiakaspalvelukärjellä myös uuden johdon alaisuudessa. Yhtiölle myönnettiin kesällä Avainlippu. Savonlinja on samalla ensimmäinen isomman kokoluokan bussiyhtiö, jolle Avainlippu on myönnetty – ja myös ensimmäinen kaukoliikenteen toimija, jolla on Avainlippu. Honkanen sanoo kunnianosoituksen komppaavan hienosti Savonlinjan uutta visuaalista ilmettä, jonka keskiössä on supisuomalainen maisema. Suomikuva-visualisointi kuvaa yrityksen kohta jo sadan vuoden pituista matkaa läpi Suomen. Honkasen mukaan toimialalla tapahtuu nyt paljon ja Savonlinja aikoo olla niiden toimijoiden joukossa, jotka päivittävät bussiliikenteen digiajalle. – Paljon on vielä sellaista, minkä haluamme tehdä ja saavuttaa. Me haluamme olla Suomen tunnetuin linja-autoyhtiö, hän toteaa. Kolmas sukupolvi rattiin Savonlinjalla Euroopan maiden välisessä vertailussa suomalaiset suhtautuvat takapenkin turvavyön käyttöön muita myönteisemmin. Suomalaiset sekä käyttävät itse että muistuttavat matkustajiaan turvavyön käytöstä muita ahkerammin, käy ilmi eurooppalaistutkimuksesta. Liikenneturvan ja Biisonimafian turvavyöfilmissä rohkaistaan eritoten nuoria turvavyön käyttöön. Laajassa, eurooppalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liikenteestä selvittäneessä tutkimuksessa suomalaiset erottuvat edukseen turvavyön suhteen. Ainoastaan kuusi prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, ettei turvavyötä ole välttämätöntä kiinnittää, kun matkustetaan auton takapenkillä. Kyselymaiden keskiarvo oli 15 prosenttia. Suomalaiskuljettajista 86 prosenttia myös varmistaa kysymällä, että matkustajilla on vyö kiinni, kun maiden keskiarvo oli seitsemän prosenttiyksikköä tätä vähemmän. parannettavaakin on – Vastauksista näkyy hyvin se, että suomalaiset suhtautuvat turvavyön käyttöön automaattisena osana automatkustamista ja tietävät turvavyön merkityksen turvallisuudelle. Petrattavaa löytyy kyllä vielä – eritoten takapenkin vyön käytössä ja siitä muistuttamisessa. Takapenkillä turvavyön käyttö on tärkeää myös muiden matkustajien näkökulmasta. Onnettomuuden sattuessa ilman vyötä matkustavat takapenkkiläiset törmäävät väistämättä etumatkustajien päälle, Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo muistuttaa. Yksi taustatekijä nuorten vakavissa liikenneonnettomuuksissa on turvavyön kiinnittämättömyys. Tärkeää on huolehtia, että jokaisella on kyydissä vyöt kiinni. – Ajatuksen voi kääntää niin, että kaverista pidetään huolta, kun varmistetaan, että tällä on vyö kiinni. Auton turvatyynyvarustelu ei ole syy jättää turvavyötä kiinnittämättä. Jotta airbagit toimisivat niin kuin ne on suunniteltu, turvavyön tulee olla kunnolla kiinni. Ilman turvavyötä turvatyyny voi olla jopa tappava, Vuoristo painottaa. kampanja nuorten eHdoilla Liikenneturva antoi viime vuonna kahdelle Suomen johtavalle YouTube-verkostolle tehtäväksi turvavyövideon suunnittelun ja tuottamisen. Splayn Eeddspeaksin ja Töttöröön Biisonimafian välisessä ankarassa kamppailussa paremmuuden päättivät katsojat, jotka äänestivät Biisonimafian hienoon voittoon. – Tavoitteena on aktivoida nuoret ajattelemaan turvavyön merkitystä Biisonimafialle ominaisella romurallikielellä, Liikenneturvan järjestöpäällikkö Pasi Anteroinen kertoo. Suomalaiset kuuliaisesti vöissä Suomalainen on tunnollinen tyrvavyön käyttäjä, ilmenee eurooppalaistutkimuksesta. Kuva: Maija Yrjölä
Heili 17.9.2016 37 liikenneturvan kesän aikana tekemän kyselyyn perusteella neljä eniten ihmisiä liikenteessä ärsyttävää asiaa ovat perässä roikkuminen, vaaralliset ohitukset, varomattomat jalankulkijat ja vilkun käyttämättä jättäminen liikenneympyrässä. Varmasti tuttuja asioita kaikille autoilijoille. Jos liikenteen ärsyttävimmistä asioista pidettäisiin ärsytyslistaa, vaikka kymmenen ärsyttävintä asiaa, niin kyllähän listalla varmasti komeilisi mopoautot, alinopeutta ajavat, (varsinkin maantiellä) hiljaa köröttelevät sunnuntaiajelijat, autokoulun autot ja naiskuljettajat, ihan vaan noin yleisesti. Joitain aikoja sitten radiossa oli tietoisku lasten koulutien alkamisesta. Tietoiskussa kertoja kehotti kuulijaa kuvittelemaan itsensä lapsuuteen ja ensimmäiseen koulupäivään, jossa kaikki on uutta ja ihmeellistä. Tuoretta koululaista jännittää ensimmäinen koulupäivä ja matka kouluun on uutta ja jännittävää. Tietoiskun yritys vaikuttaa autoilijoita ottamaan liikenteessä huomioon jalankulkijat, varsinkin lapset, mielikuvien ja empatian avulla on mielestäni onnistunut. Muistelepa itseäsi ensimmäisen kerran auton ratissa liikenteessä. Seisot liikennevaloissa, jonka valo on jo vaihtunut vihreäksi, huomaat sen takana olevan tööttäyksestä. Peruskaasua! Auto huutaa kuin sirkkeli, vaikka mielestäsi vain hipaiset kaasupoljinta, hikikarpalot kirvelevät silmissä. Kytkin, tuo saatanasta seuraava laukaisulaite jysäyttää auton liikkeelle komealla loikalla, uskot liikkeellelähdön onnistuneen, ja jumps: auto sammuu. Paniikissa, takana olevien kirotessa ärsyyntyneinä, yrität käynnistää autoasi tuulilasinpyyhkimien vivusta. Jos pystyt samaistumaan tilanteeseen, olet empatiakykyinen. Empatialla tarkoitetaan yritystä asettua toisen asemaan. Empatiakykyä vaaditaan myös liikenteessä. Vilkun unohtaminen liikenneympyrässä tai auton sammuminen liikennevaloissa ovat inhimillisiä erehdyksiä, joita sattuu kaikille. Turha ärsyyntyminen tai hermoilu ei auta ketään, päinvastoin. vaikka liikenteessä empatiakykyä vaaditaankin, ja turhasta ei saa hermoilla, niin kylläpä ärsyttää uuden Motonetin edessä olevan risteyksen opasteet. Millähän logiikalla ne on suunniteltu? Miksi molempien keskustan suuntaan menevien kaistojen yläpuolella on Lappeenrannan opaste? Ei vasemmanpuoleisella kääntyvällä kaistalla pitäisi olla Lappeenrantaopastetta, vaan pelkästään keskusta-opaste. Jos Lappeenrannan suuntaan menevä valitsee vasemmanpuoleisen kaistan, joutuu hän vaihtamaan sen takaisin oikeanpuoleiselle kaistalle. Ja taas ihmisillä pinna kiristyy. Kuva liittyy tapaukseen. Jouni Mäkkeli Kirjoittaja on joensuulainen liikenneopettaja. Neljä asiaa, jotka kiristävät pinnaa ? ? autokoulun apuluokka T urha ärsyyntyminen tai hermoilu ei auta ketään, päinvastoin. Yksi lappeenranta liikaa.
Heili Lauantai 38 autot ja liikenne Arkistossa mönkiessä sattui silmiin joensuulaisen Kytkin-lehden artikkeli, joka käsitteli maakunnallisia liikenneonnettomuuslukuja vuodelta 1971. Karua on kertoma: Pohjois-Karjalassa kirjattiin tuolloin kaikkiaan 993 liikennevauriota ja 516 henkilövauriota. Onnettomuuksissa kuoli yhteensä 54 henkilöä. Joensuu johtaa tilastoa määrällisesti (lie autojakin ollut eniten): onnettomuuksia sattui 356, henkilövaurioita 103 ja kuolemia 11. Vain Nurmeksen kauppala sekä Valtimon ja Värtsilän kunnat voivat merkitä pitkän viivan tilaston sille kohdalle, jossa puhutaan liikennevaurioissa surmansa saaneista, taulukon saateteksti kertoo. Äkikseltään tuntuu, että nykyliikenne on sentään turvallista, vaikka toisenkinlaista kantaa joskus kuulee. Arttu LAAkkonen 54 kuoli maakunnan liikenteessä vuonna 1971 ? ? Arkistolöytö Pohjois-karjalan onnettomuustilastoa vuodelta 1971. Suluissa edellisvuoden lukemat. Kuva: KytKin-lehti 2/1972 Aamuja iltausvat kuuluvat syksyyn. Paikoin usva voi myös tihentyä hernerokkamaiseksi sumuksi. Kun näkyvyys on kelin takia huonontunut, Liikenneturva kannustaa käyttämään auton takasumuvaloa. Pelkän pimeyden takia sumuvaloja ei kuitenkaan kannata käyttää. Huonolla kelillä takasumuvalo auttaa perässä tulevaa huomaamaan edellä ajavan paremmin ja vähentää näin peräänajon varaa. – Takasumuvaloa voi käyttää aina, kun näkyvyys on kelin takia huonontunut, ei pelkästään sumuverhossa. Takasumuvalo varoittaa takana tulevaa esimerkiksi rajussa sadekuurossa, tiheässä räntäpyryssä tai pöllyävässä puuterilumessa. Niin sanotusti pelkällä pimeällä sumuvalot kuitenkin häikäisevät turhaan toisia tienkäyttäjiä, joten ne ovat enemmän haitaksi kuin hyödyksi, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen kuvailee. Takasumuvalon käytössä voi omaa näkemistään käyttää ohjenuorana. Eli jos ei itse näe kunnolla edessä ajavaa, voi olettaa, että keli haittaa takana tulevankin havainnointia. Viime vuosien uusissa ajoneuvoissa näkyy yhä enemmän niin sanottuja päivänajovaloja (DRL), joissa riittävän valoisuuden vallitessa auton anturi sytyttää vain huomiovalot. Sumussa tai vesija lumisateessa, päivänajovalot voivat kuitenkin olla ongelmalliset. Anturi tulkitsee valoisuuden riittäväksi, vaikka näkyvyys on muutoin heikko. Auton kuljettajan tulisi aina tällaisissa olosuhteissa kytkeä ajovalot päälle. Monessa mallissa takavalot eivät pala lainkaan päivänajovalojen kanssa, mikä osaltaan lisää tarvetta varmistaa näkyminen kytkemällä ajovalot käsin. Oman auton automatiikan valintojen tarkistamiseen Heiskanen ehdottaa pientä käytännön koetta: kävele käynnissä olevan auton ympäri, niin näet mitä valoja automatiikka on kytkenyt käyttöön. Monelle oman auton pimeä takapää tulee yllätyksenä, koska harvoinpa sitä omaa autoaan katselee takaapäin. Kun näkyvyys on huono, vanha ja edelleen pätevä konsti on oman ajonopeuden laskeminen. Jo pienikin muutos lisää pelivaraa toimia. – Moni voi pelätä peräänajoa, jos hidastaa kehnossa kelissä ja sitten päädytään ajamaan sokkona sumussa. Nopeus on asetettava sen mukaan, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan ja saa sen pysäytettyä tarvittaessa, Heiskanen painottaa. Sumuvalo on merkki takana tuleville ? ? Vinkkejä sumuun ? ? takasumuvaloa voi käyttää aina, kun näkyvyys on kelin takia huonontunut. näkyvyys toimii molempiin suuntiin: ei riitä, että sinä näet, vaan sinun täytyy myös tehdä itsesi nähdyksi. ? ? kun näkyvyys on huono, tulee ajonopeutta vähentää. ? ? Jos et tiedä onko autossasi takasumuvaloa tai mistä se kytketään päälle, tarkista ohjeet sumuvalon käyttöön auton ohjekirjasta. kun testaat sumuvaloja ennakkoon, osaat käyttää niitä tarvittaessa.
HEILI 17.9.2016 39 Tarjoukset voimassa 15.10.2016 saakka tai niin kauan kuin tarjouserää riittää. JOENSUU KITEE Kuurnankatu 14 • 80100 Joensuu puh. 0400 287 287 • fixusjoensuu@jdh.fi Kiteentie 26 • 82500 Kitee puh. 0400 287 872 • fixuskitee@jdh.fi Fixus-liikkeistämme laadukkaat huoltoja varaosat kaikkiin automerkkeihin ja -malleihin. JOENSUU KITEE Kuurnankatu 14 • 80100 Joensuu puh. 0400 287 287 • fixusjoensuu@jdh.fi Kiteentie 26 • 82500 Kitee puh. 0400 287 872 • fixuskitee@jdh.fi outokummun.varaosa.fi jdh.fi Kiisukatu 2 • 83500 Outokumpu puh. 013 555 535 • outokummun.varaosa@opaasi.fi Avoinna: ma-pe 8.30-17, la 9-12 Vasarakankaantie 4 • 83700 Polvijärvi puh. 013 569 660 • polvijärven.varaosa@telemail.fi Avoinna: ma-pe 8.30-16.30 OUTOKUMPU OUTOKUMPU POLVIJARVI POLVIJARVI .... Kuurnankatu 13 • 80100 Joensuu puh. 0400 287 287 • fixusjoensuu@jdh.fi Avoinna: ma-pe 8-19, la 9-15 Kiteentie 26 • 82500 Kitee puh. 0400 287 872 • fixuskitee@jdh.fi Avoinna: ma-pe 8-17, la 10-13 JOENSUU JOENSUU KITEE KITEE CENTER CENTER Tuotteet saatavilla myös verkkokaupasta: jdh.fi 5 50 AUTOILUN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI AUTOILUN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Tavaratilan matot Tavaratilamatot on valmistettu öljyä, liuottimia ja pakkasta kestävästä muovista, jonka korotetut reunat estävät tehokkaasti lian ja nesteiden joutumisen tavaratilaan. Kaikki mallit Pyyhepaperi Universal 225-PPV1302F Top Tec 4300 5W-30 5 l Synteettinen matalakitkainen öljy, joka soveltuu pidennetyille vaihtoväleille. Suunniteltu erityisesti hiukkassuodattimilla varustetuille Peugeot, Citroen, Honda, Toyota ja Fiat -dieselmoottoreille. 44 90 8,98 /l 107-2862 4 50 Vetopyyhe Premium Blue 130/2 225-VPS1302F 2-kerroksinen, sininen arkitettu paperi selluloosaa/ kierrätyskuitua. Repäisyhylsy, rullassa 130 m paperia. Valkoinen 2-kerroksinen, imukykyinen paperi 100 % selluloosaa. Arkitettu, nukkaamaton paperi sopii hyvin mm. peileille ja lasipinnoille. Repäisyhylsy, rullassa 130 m paperia. Top Tec 4200 5W-30 5 l Saksan suosituin öljymerkki! Matalakitkainen HC-öljy, joka on kehitetty erityisesti pidennetyillä vaihtoväleillä olevia Audija VW -malleja varten. 52 90 107-2849 10,58 /l Autoon, veneeseen, mökille, talliin, keittiöön... 49 50 /kpl 89 00 Koiraverkko Säädettävä verkkokalteri, joka asennetaan auton niskatukiin ilman erillisiä työkaluja. Ei vähennä takakontin kuormauspinta-alaa. Korkeus 42 cm, leveys 90 -125 cm 910-LAIKA H7 100-12972XV+S2 Philips X-TremeVision -polttimot 21 90 /pr 22 90 /pr 28 90 /pr Markkinoiden kirkkain tieliikenteeseen hyväksytty ajovalopolttimo. Valoteho +130 % peruspolttimoon verrattuna. H1 100-12258XV+S2 H4 100-12342XV+S2 Kuurnankatu 13 • 80100 Joensuu info@heiscar.fi AUTOKORJAAMO AUTOKORJAAMO HeisCar Oy HeisCar Oy www.heiscar.fi JOENSUU KITEE Kuurnankatu 14 • 80100 Joensuu puh. 0400 287 287 • fixusjoensuu@jdh.fi Kiteentie 26 • 82500 Kitee puh. 0400 287 872 • fixuskitee@jdh.fi HUOM! Uusi osoite Kuurnankatu 13 FIXUS CENTER JOENSUU . Skoda, Mitsubishi, Volvo, Renault ja Dacia erikoisosaaminen! Tervetuloa. Petri Sallinen 044 788 8606 UUSI FIXUS CENTER JOENSUU ON AVATTU! UUSI FIXUS CENTER JOENSUU ON AVATTU! HUOLLAMME KAIKKI MERKIT! HUOLLAMME KAIKKI MERKIT! Petri Heiskanen 043 218 0727 Audista Volvoon... Kuurnankatu 13 jdh.fi autot ja liikenne
Heili Lauantai 40 autot ja liikenne PAJA-ANTTI PAJA-ANTTI PAJA-ANTTI LEHMO, KRUUNUNTIE 17 PUH. (013) 893 230, 0400 178 430 AUTOJA PI EN KO NE KOR JAA MO HENKILÖAUTOJEN PERINTEISET TAONTATYÖT •HUOLLOT •MOOTTORIKORJAUKSET •KATSASTUSKORJAUKSET JAKÄYTÖT •RENGASTYÖTJA TASAPAINOITUKSET •AURAUSKULMIEN SÄÄDÖT AUTOKORJAAMO KUURNANKATU 43 KH AUTOPALVELU Oy Joensuu 050 416 3455 0400 57 2939 khautopalvelu@gmail.com NYT MYÖS! • Isojen pakettiautojen ja matkailuautojen huollot ja korjaukset • nelipyöräsuuntaukset DIAGNOSTIIKKA • BOSCH • VAG-COM • AUTOCOM HENKILÖJA PAKETTIAUTOJEN • määräaikaishuollot • katsastushuollot • ilmastointihuollot • aurauskulmien säädöt • öljynvaihdot • Webasto-asennukset www.khautopalvelu.fi ? Ulkopesu...........alk..15€ ? Ulko-.ja.sisätilat. alk..35€ ? Vahaus.yhden.vuoden . takuulla.............alk..75€ ? Vahaus.kahden.vuoden . takuulla............alk.150€ ? Penkkien.pesu...alk...40€ ? Renkaiden.vaihto..... 20€ ? Rengashotelli.......... 40€ Avoinna ma–pe.klo.8–18,.la.10–18 Loay.Suliman p..044.299.1442 Kettuvaarantie.49 Joensuu vipautofix@gmail.com Tervetuloa! auton pesulle tai fiksaukseen! AMMATTITAIDOLLA KOKEMUKSELLA Tulliportinkatu 53, Joensuu • Puh. 044 783 5002 huolto@hpjuutilainen.fi • www.hpjuutilainen.fi Vanhan ajan palvelua Nykyajan tekniikkaa Tervetuloa! 3D-nelipyöräsuuntaus: Meillä on käytössä uusinta kameratekniikkaa hyödyntävät Boschin 3D-ohjauskulmien mittauslaitteet. Pamilonkatu 12 • Joensuu Puh. (013) 610 0060 Palvelemme: ma–pe 9–17, la 10–14 auto-extra@co.inet.fi Rainer Hyttinen 0400 572 222 Kari Hyttinen 040 555 3666 www.auto-extra.fi OSTAMME VÄHÄN AJETTUJA! AUTO-EXTRA Chrysler PT Cruiser 2.2 CRD Limited 5d ... -07 aj. 58 tkm 11.500 Citroen C4 HDi 112 Confort ...................... -11 aj. 152 tkm 9.850 Ford Focus 1.6 100 hv Trend Wagon .............. -07 aj. 116 tkm 7.850 Land Rover Range Rover Sport TDV6 HSE .......... -06 aj. 239 tkm 20.990 M-B C 220 CDi Elegance 4d A ............ -08 aj. 51 tkm 22.900 Nissan Primera 2.0 SportDeck 5d ............. -05 aj. 202 tkm 4.850 Peugeot 207 Sport HDi 110 5-ov. .............. -06 aj. 198 tkm 4.400 Peugeot 4007 Premium HDi 156 ....... -09 aj. 131 tkm, 7-hengen neliveto 16.600 Citroen C3 City 60 ..... -11 aj. 65 tkm, ilmastointi 7.950 Ford Focus 1.6 Trend 5d -06 aj. 138 tkm 6.550 M-B B 200 5d A .......... -08 aj. 137 tkm 12.500 Opel Movano Van L3H2 (3,5t) 2.3 CDTi .......... -13 aj. 68 tkm (ALV väh.kelp.) 22.500 VW Transporter Trendline 1.9 TDi ...... -08 aj. 150 tkm, Laakkonen Edition! 13.400 PAKETTIAUTOT Tämän syksyn Fillarimestareita selviteltiin Niittylahdessa. Kolmen joukkueen kisassa voiton vei Suhmura. Autoliiton organisoima Fillarimestari-kampanja järjestettiin liiton Joensuun osaston toimesta jo toista kertaa. Koululaisten liikennetieto ja taito pantiin koetukselle tällä kertaa Niittylahden koululla torstaiaamuna. Suhmuran koulun joukkue selvitti kisan parhaiten ja ansaitsi siten paikkansa SM-kilpailuun. Fillarimestari on kansainvälisen autoliitto FIA:n koordinoima liikenneturvallisuukampanja, jonka tavoitteena on edistää nimenomaan lasten ja nuorten liikenneturvallisuutta. Kampanjan yhteydessä mitataan koululaisten tietotaitoa liikenneasioissa sekä alue-, että mestaruuskisoissa. Valtakunnallisen mestaruuden voittanut joukkue lähetetään Autoliiton kustannuksella mittelemään euroopanmestaruudesta seuraavana keväänä. – Suomessa alueja SMkilpailuihin osallistuu vuosittain noin tuhat lasta ja Euroopan mittakaavassa kampanja koskettaa yli kahta miljoonaa lasta vuosittain. – Kilpailuja on järjestetty jo vuodesta 1986, mutta Suomessa vasta vuodesta 2003 alkaen. Ja meillä Joensuussa nyt toista kertaa, kertoo Autoliiton Joensuun osastonpuheenjohtaja Jorma Puustinen. TeoriAA jA käyTänTöä Kilpailu koostuu kahdesta osiosta: ensin testataan teoriatietoja, sitten päästään radalle. Koulujen joukkueet ajavat erilaisia taitoajorasteja sisältävän radan järjestäjän toimittamilla polkupyörillä, jotta kisa olisi mahdollisimman tasaväkinen. Fillarimestarikilpailua järjestetään Suomessa 11 paikkakunnalla. Joensuun kilpailu on ainoa Itä-Suomen alueella. Arttu LAAkkonen Suhmura fillaroi mestariksi eero kiiskinen, Jorma Puustinen, kauko tahvanainen ja Pentti kuokkanen virittelivät testirataa niittylahden koululle torstaiaamuna. Kuva: arTTu LaaKKoNeN Voitokas Suhmuran joukkue jatkaa SM-kisoihin. www.autojaro.fi Harkkotie 2, Joensuu P. 0500 762 731 M-B ML 3.0 CDi 4x4 A 153 tkm .....-08 27.970 € M-B E 250 1.8 Eleg. aut. 115 tkm ..-10 26.970 € M-B E 2.1 CDi aut. 88 tkm ............-10 25.970 € Volvo XC 60 2.4 D5 AWD A 202 tkm -10 24.770 € Audi A6 Avant 2.0 TDi 147 tkm .....-12 23.970 € M-B Vito 2.1 CDi Aut. 184 tkm ......-13 23.970 € M-B C 3.0 Avantg. aut. 129 tkm ....-08 19.770 € M-B C 1.6 Kompr. aut. 82 tkm ......-10 18.970 € BMW X3 2.0 D aut 212 tkm ..........-08 17.970 € M-B C 1.8 Elegance aut. 129 tkm .-08 16.970 € M-B C 3.5 Sportcoupe aut. 125 tkm -06 16.970 € VW Crafter 2.0 TDi paku 260 tkm .-12 16.970 € M-B C 3.2 AMG aut. farm. 119 tkm -02 15.970 € M-B C 2.1 CDi aut. farm. 181 tkm .-08 15.870 € Audi A4 Avant 2.0 TDi A 177 tkm ..-09 14.970 € Ford Transit 2.2 TDCi bussi 465 tkm -12 14.970 € BMW 330 3.0 4d 179 tkm ..............-05 13.970 € M-B C 2.1 CDi farm. 246 tkm ........-08 13.970 € Volvo V70 2.5 aut. farm. 227 tkm ..-08 13.970 € Audi A4 Avant 2.0 139 tkm ...........-07 13.770 € Ford Focus 1.0 5-ov. 88 tkm .........-12 12.970 € M-B B 2.0 Aut. 125 tkm .................-07 11.970 € M-B C 1.8 Kompressor aut. 92 tkm .-03 9.970 € M-B C 2.1 CDi aut. farm. 198 tkm .-04 9.970 € Jaguar X-type 2.0 D 186 tkm ........-08 8.970 € M-B E 1.8 aut. farm. 236 tkm ........-03 8.970 € Mini One 1.6 3d 96 tkm ................-07 8.970 € Honda Accord 2.0 Tourer 194 tkm -07 8.670 € Suzuki Jimny 1.3 4wd 126 tkm ....-06 8.970 € VW Passat 2.0 TDi 4-motion farm. -07 7.970 € Opel Astra 1.9 CDTi GTC 215 tkm -07 5.970 € Peugeot 207 1.6 HDi 129 tkm .......-09 5.970 € Toyota Avensis 2.2 D4D 254 tkm -06 5.970 € Volvo S80 2.4 D5 aut. 321 tkm ......-03 5.870 € Hyundai Getz 1.1 GL 3d 40 tkm ....-08 5.770 € Honda Stream 1.7i LS 5d 241 tkm -04 3.970 € Opel Combo 1.7 D 3d 179 tkm .....-02 2.670 € Honda Accord 1.8i LS 4d 281 tkm -02 1.970 € KELKAT Lynx RE 600 E-TEC 800 km ...........-15 11.870 € Arctic Cat ZR 600 RR 200 km .......-15 10.970 € Yamaha SR Viper 1485 km ............-16 8.970 €
Heili 17.9.2016 41 autot ja liikenne TERVETULOA VALTUUTETTUUN ŠKODAMERKKIHUOLTOON JOENSUUN LAAKKOSELLE • Nopeasta ajanvarauksesta, huoltoajan voit varata verkossa tai puhelimitse • Kilpailukykyisistä hinnoista • Koulutettujen ŠKODA-mekaanikkojen merkkiosaamisesta • Kausija kampanjatarjouksista • Tehtaan hyväksymästä huollosta: alkuperäisistä Škoda-varaosista ja -tarvikkeista sekä merkki-kohtaisista huoltolaitteista ja -ohjelmista Puheluhinnat 010 –yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %) Laakkonen JOENSUU Veljekset Laakkonen Oy Voimatie 1, 80100 Joensuu Vaihde 010 309 2300 Škoda-huolto 010 214 9088 Myynti avoinna ma-pe 9-17, la 10-14 Huolto avoinna ma-pe 7.30-16.30 Varaa huolto verkossa laakkonen.fi tai puhelimitse 010 214 9088 ŠKODA Ajoturva ŠKODA Ajoturva ja siihen sisältyvä 24h tie-palvelu auttavat, jos joitain yllättävää sattuu tien päällä. Huollattamalla autosi valtuutetussa ŠKODA-merkkihuollossa, varmistat, että olet hyvissä käsissä myös huoltojen välillä. Laakkosen ŠKODA-merkkihuollon asiakkaana hyödyt Meillä myös korikorjaamo ja PROAutolasipalvelu MAKSA KÄTEVÄSTI OSISSA. AVAA NYT LAAKKONENTILI. SAAT SEURAAVASTA ŠKODA-HUOLLOSTASI 40 € ALENNUSTA. Kysy lisää huoltoneuvojiltamme. Punaista päin ajetaan noin joka viides kerta valojen vaihtuessa. Liikenneturvan kyselyyn vastanneet autoilevat kertoivat huomiointivirheen tai tarkkaamattomuuden olevan useimmiten syy päin punaista ajoon. Yli 60 prosenttia Liikenneturvan kyselyyn vastanneista autoilevista kertoi, että huomiointivirhe tai tarkkaamattomuus on ollut syynä siihen, ettei punaisiin ole pysähdytty. – Jos ratin takana katse ja keskittyminen on jossain muualla kuin liikenteessä, on selvää, että valo-opasteetkin voivat jäädä huomaamatta tai ne huomataan liian myöhään, Liikenneturvan kehittämispäällikkö Antero Lammi kuvailee. – Liikennevalojen vaihtumisen rytmi on suunniteltu jokaiselle tieosuudelle nopeusrajoitukset huomioiden. Myös ylinopeudella tai väärällä tilannenopeudella ajettaessa joudutaan helposti tilanteeseen, jossa valojen vaihtumista keltaiseksi ei ennätetä havainnoida riittävän ajoissa ja päädytään ajamaan punaisia päin. Tarkkaamattomuuden tai huomiointivirheen lisäksi kuljettajat perustelivat punaista päin ajamista myös tilanteen vaarattomuudella tai tilanteessa joustamisella. – Valojen vaihtuessa keltaiseksi kynnys jarruttaa on suurempi, jos nopeutta on enemmän. Jos kuljetaan esimerkiksi 40 kilometriä tunnissa kolmenkympin sijasta, jarruttaminen ja pysähtyminen voidaan kokea hankalammaksi tai matkan tekoa hidastavaksi, jopa vaaralliseksi. Liikennevaloissa viime hetken kiihdytykset voivat kuitenkin johtaa pahoihin seurauksiin, jos valon kellastuessa painetaan kaasua jarrun sijaan, Lammi kertoo. Punaista Päin ajamista PaHeksutaan Liikenneturva tarkkailee vuosittain autoilijoiden liikennevalojen noudattamista. Tänä vuonna muutamissa paikoissa tehtyjen pistokokeiden mukaan noin joka viides kerta valojen vaihtuessa yksi tai useampi ajaa päin punaista. Suhteellisesta yleisyydestä huolimatta punaista päin ajaminen tuomitaan laajalti. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista 86 prosenttia ilmoittaa pitävänsä autolla punaista päin ajamista vakavana tai erittäin vakavana liikennerikkomuksena. – Vastauksista ilmenee, että periaatteen tasolla keskeiset liikennesäännöt tunnetaan ja niitä halutaan noudattaa. Käytännön liikennetilanteessa tästä kuitenkin lipsutaan, joko vahingossa tai tiedostaen, Lammi pohtii. Suhteessa esimerkiksi polkupyörällä punaista päin ajamiseen asennoituminen on lievempää: sitä pitää vakavana tai erittäin vakavana kaksi kolmesta vastaajasta. Punaisia päin ajetaan useimmiten vahingossa Tarkkana liikennevaloissa, muistuttaa Liikenneturva. Kuva: Kimmo Kirves AUTOHUOLTO PUHAKKA OY Uurontie 19, 80770 KONTIOLAHTI kari.puhakka@autofit.fi • Autojen huollot ja korjaukset • Ilmastointihuollot • Ohjauskulmien säädöt 0400 925 467 • (013) 732 390 • 0400 857 322 MAANANTAINA 19.9. klo 17.00 Mukaan voit hypätä milloin vain! Seuraavat kurssit alkavat Seuraavat syventävät kurssit 30.9. ja 20.10. Ilmoittaudu ajoissa! MYÖS MOPOJA MOTSKAKURSSI T ALKAVAT! MYÖS VIRTUAALIOPPIT UNNIT SAATAVILLA (B-opetus) Outokummussa ja Polvijärvellä
Heili Lauantai 42 autot ja liikenne Kesän aikana suomalaisiakin villinnyt Pokémon Go -mobiilipeli on saanut monet ottamaan yhteyttä Liikenneturvaan ja ilmaisemaan huolestumistaan pelin mahdollisista lieveilmiöistä. Veikeä peli saa ihmiset liikkumaan ja houkutus narrata pokémoneja myös liikenteessä voi olla suuri. Liikenteessä huomio tulisi kuitenkin olla ensisijaisesti liikenteessä. Perusidealtaan Pokémon Go on yksinkertainen. Peli tunnistaa GPS:n avulla pelaajan sijainnin ja luo Google Mapsin avulla virtuaalisen näkymän ympäristöstä. Näytölle ilmestyvien pokémonien pyydystäminen tapahtuu kännykän kameran avulla sen hetkisessä sijainnissa, kuten kadulla tai rakennuksissa. Peli toimii siis niin sanotussa lisätyssä todellisuudessa. Liikkeellä oleva pelaaja voi hakea myös pokestopeja, joista saatavat esineet auttavat oleellisesti pokémonjahdissa. Tämä saa pelaajat pyörimään ympäriinsä katse kännykässä. – Osa pelin hauskuudesta perustuu juuri tähän yllätysmomenttiin: koskaan ei tiedä milloin harvinaisempi pokémon pomppaa näytölle tai milloin on ohittamassa lisävarusteita sisältävän pokestopin, johon pelaaja on voinut lisäksi ripustaa pokémoneja kutsuvan houkuttimen, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen toteaa. TarKKana myös raTissa Jalan tai pyörällä liikkuvien pelaajien lisäksi tarkkaavaisena on pysyttävä myös auton ratissa. Heiskanen kannustaa kuljettajia valppauteen, jos havaitsee potentiaalisen pokémoninmetsästysseurueen tai yksinäisen kalastajan. – Liikenteessä toiminta perustuu ennakoitavuuteen. Pokémonit voivat saada pelaajat käyttäytymään arvaamattomasti, joten tämä on syytä huomioida myös autoa ajaessa. Ja luonnollisesti kuljettajan kannattaa ajon ajaksi värvätä vänkärin paikalla istuva sijaisekseen, jos pokémonien bongailu alkaa houkuttaa autoillessa, Heiskanen täsmentää. Aikuinen hoksaa lasta paremmin kännykän käyttöön liikenteessä liittyvät riskit. Lasten kanssa on hyvä tiedostaa, ettei lapsi aina automaattisesti ilman vanhemman opastusta ymmärrä, että esimerkiksi vilkkaassa risteyksessä huomio ei saa olla pokémonien perässä vaan oikeassa tilanteessa. – Lapsen kanssa voi lähteä yhdessä pokémonjahtiin, ja siinä samalla keskustella pelisäännöistä. Huomion on oltava pelin lisäksi myös ympäristössä, ja pokémonin nappaamisen ajaksi on syytä pysähtyä kokonaan, Heiskanen vinkkaa. Pokémon Go on ensimmäinen suuren suosion kerännyt peli, joka hyödyntää lisättyä todellisuutta. Ainoaksi AR-hitiksi se tuskin jää, joten pelin toimintalogiikkaan on hyvä vanhempienkin perehtyä. – Peli saa eri-ikäiset ihmiset liikkumaan ja luo varmasti myös mukavia uusia tuttavuuksia. Metsästettäessä pokémoneja siinä missä perinteisempiä riistaeläimiä on kuitenkin aina muistettava noudattaa yleisiä liikenneja käyttäytymissääntöjä, Heiskanen kommentoi. Monta Pokemonia onpi eessä raTTijuoppo pysäHTyi piiKKimaTToon Joensuulainen 27-vuotias mies lähti poliisia karkuun henkilöautolla lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Mies pysähtyi vasta ajettuaan piikkimattoon. Puhalluskokeen tulos oli 1,88 promillea. Poliisille ilmoitettiin puolen yön aikoihin, että Kontiolahdelta oli lähtenyt kaksi päihtynyttä henkilöä ajamaan henkilöautoilla Joensuun suuntaan. Poliisi tavoitti auton, joka kuitenkin pakeni. Poliisi ei saavuttanut tätä vaikka partion nopeus nousi yli 150 kilometriin tunnissa. Toinen poliisipartio asetti piikkimaton Kajaanintielle juuri ennen Lehmon ramppia. Pakenija ajoi piikkimattoon, jonka jälkeen hän jatkoi vielä matkaansa pysähtyen vasta noin 1,5 kilometriä ennen Kyyrönsuontietä. Toinen tuntomerkkeihin sopiva auto pysähtyi piikkimaton asettaneen partion pysäytysmerkkiin. Tämän auton kuljettaja, joensuulainen 37-vuotias nainen puhalsi 1,25 promillea. osaTaan oKussaKin Outokumpulaisen 22-vuotiaan miehen epäillään syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen Outokummussa lauantaina noin kello 22. Ilmoituksen mukaan päihtynyt henkilö oli ajanut henkilöautolla, poliisi tapasi epäillyn kotoaan. Mies puhalsi 1,68 promillea. HirveT liiKKeellä Helsinkiläinen 34-vuotias mies törmäsi hirveen henkilöautolla Liperissä Heinävedentiellä noin 10 kilometriä Liperistä Heinäveden suuntaan perjantaina noin kello 20. Hirvi osui auton keulaan jolloin autosta rikkontui tuulilasi ja peili irtosi. Kuljettaja ei loukkaantunut. ei iHan yHTä Joensuulainen 20-vuotias mies puhalsi 0,98 promillea henkilöauton ratista Ilomantsintiellä Joensuun Heinävaarassa sunnuntaiaamuna hieman kello 10 jälkeen. Häntä epäillään rattijuopumuksesta. Poliisi tapasi miehen normaalin liikennevalvonnan yhteydessä. Kolme ja puoli Outokumpulainen 52-vuotias mies puhalsi 3,50 promillea henkilöauton ratista Outokummun Asematiellä keskiviikkona noin kello 17.30. Hätäkeskukseen oli ilmoitettu epäily kuljettajan ajokunnosta. piTKäT näpiT paloivaT Kuopiolaisen 25-vuotiaan naisen epäillään syyllistyneen varkauteen Joensuun Käpykankaalla anastamalla myymälästä muun muassa työkaluja keskiviikkona noin kello 18. pilKeKone varKaille 4.9–13.9 välisenä aikana katosi Kontiolahdella Kajaanintien varrella olevasta puiden ja pilkkeiden teko/ säilytyspaikalta traktorin perässä kiinni ollut BILKE S -pilkekone. Pilkekoneen arvo on 5000 euroa. Havaintoja pyydetään ilmoittamaan sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.itasuomi@poliisi.fi, vihjepuhelimeen (p. 0295 415 232) tai poliisipäivystykseen (p. 0295 415 320) virka-aikoina. Kymmenes KerTa Keskiviikkona kello 10.25 Kuurnankadulla Joensuun Käpykankaalla pysäytetty henkilöauton kuljettaja puhalsi alkometriin nollatuloksen, mutta hänelle suoritettu huumepikatesti antoi positiivisen tuloksen. Kuljettaja,19-vuotias joensuulaismies tavattiin jo kymmenennen kerran ratista ilman ajo-oikeutta. ? ? maijan maTKassa
Heili 17.9.2016 43
Heili Lauantai 44 TV1 04.00 Uutisikkuna. 08.00 Yle Uutiset. 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Ylen aamu-tv. 10.00 Yle Uutiset. 10.05 Ykkösaamu. 10.45 Seniori työssä. 11.00 Yle Uutiset. 11.05 Yle Alueuutiset. 12.15 Yle Oddasat. 12.19 Oddasat. 12.35 Dokumenttiprojekti: Nykänen omin sanoin (S). 14.05 Prisma: Valon olennot. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Pisara. 15.15 Ulos luontoon. 15.50 Downton Abbey (12). 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 Yle Uutiset. 17.10 Inhimillinen tekijä. 18.00 Yle Uutiset. 18.10 Urheiluruutu. 18.15 Nuori Hyacinth. 18.45 Avara luonto: Australia. 19.35 Ryhmä Pullman (12). 20.30 Yle Uutiset. 20.50 Urheiluruutu. 21.15 Uutisvuoto. 21.45 Syrjäinen maa (16). 23.15 Hercule Poirot: Simeon Leen testamentti (12). 01.00 Uutisikkuna. TV2 04.00 Uutisikkuna. 07.45 Pikku Kakkonen. 07.46 Nimipäiväonnittelu: 17.9. 07.48 Pikku Kakkosen posti. 07.54 Pikkuli (S). 08.01 Franklin ja ystävät (S). 08.13 Sanni Sateenkaari (S). 08.26 Maltti ja Valtti homma hanskassa. 08.35 Oktonautit (S). 08.46 Petteri Kaniini (S). 09.00 Galaxi. 09.01 Moraalimittari (7). 09.23 Hullabalooba (7). 09.28 Lassie (7). 09.51 Late Lammas (S). 10.00 Maailman upein juna. 10.30 Ja he elivät onnellisina ... 11.30 Latela. 12.00 Juoksuhaaste Afrikassa. 12.25 Leijonat Inside. 12.55 Palloilua: Pesäpalloa. 15.30 Rion paralympialaiset. 17.00 Lentopalloa: EMkarsinta FIN SWE. 19.30 Noin viikon uutiset. 19.55 Kimmo (7). 20.30 Rion paralympialaiset. 21.00 Leijonat Inside. 21.30 Kummeli (7). 21.55 Yle Uutiset. 22.00 Urheiluruutu. 22.10 YleXPop: Nikke Ankara. 23.10 VICE: Megwin vs. VICE. 23.30 Rion paralympialaiset. 02.30 Uutisikkuna. MTV3 06.00 Miljoonapotti. 07.10 Ostoskanava Tvins. com. 08.10 Ella Elefantti (S). 08.25 Vikke Viikinki (S). 08.40 Littlest Pet Shop (S). 09.05 Pokémon (7). 09.30 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7). 09.55 Ostoskanava Tvins. com. 10.25 Salatut elämät (7). 10.55 Salatut elämät (7). 11.20 Salatut elämät (7). 11.45 Salatut elämät (7). 12.15 Salatut elämät (12). 12.45 Elokuva: Helmiä ja sikoja (12). 15.00 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat. 15.30 Koiralle koti. 16.00 Myytinmurtajat. 17.00 MTV Sport: Lauantairavit. 18.00 Vintiöt (12). 18.30 MTV Sport: F1 Paalupaikka. 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.10 Uutisextra. 19.20 MTV Sport Uutiset. 19.30 Posse. 21.00 Pelimies. 21.30 Solsidan (7). 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.10 Päivän sää. 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni. 22.25 MTV Sport Uutiset. 22.35 MTV Sport: F1 Extra. 22.45 Elokuva: Hamilton: Kansakunnan puolesta (16). 00.55 Pelimies. 01.25 Panttivangit (16). 02.25 Miljoonapotti. NeloNeN 04.00 Temptation Island Suomi 2 (S). 05.00 Ennustaja-TV. 06.00 Bubble Guppies (S). 06.25 Pound Puppies (S). 06.45 Transformers Rescue Bots (7). 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S). 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7). 07.55 Angry Birds Toons (S). 08.00 Angry Birds Piggy Tales (S). 08.03 Angry Birds Stella (S). 08.10 Sonic Boom (7). 08.20 Sonic Boom. 08.35 Lego Nexo Knights (7). 09.00 Elokuva: Sofia ensimmäinen: Olipa kerran prinsessa (S). 10.05 MasterChef Australia. 11.15 MasterChef Australia. 12.20 Eläinpotilaiden pelastaja. 13.25 Tulossa: Sukulan suojatit (S). 13.30 Leijonan luola USA. 14.30 Leijonan luola USA. 15.35 Radio Aallon Helsinkipäivän kesäkonsertti. 16.05 Tulossa: Pahan jälkeen (S). 16.10 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay. 17.10 Tulossa: Sukulan suojatit (S). 17.15 Ihan kuin ihmiset (S). 18.20 Radio Suomipop: Suomalaisuuden soundtrack. 18.25 HS-uutiset ja sää. 18.30 Vain elämää. 20.00 Haluatko miljonääriksi? 20.58 Keno. 21.00 Elokuva: Slummien miljonääri (16). 23.30 Liiga: Illan parhaat. 23.35 Elokuva: Konnasota (12). 01.40 Tulossa: Pahan jälkeen (S). 01.45 48 tuntia rikoksesta (7). 02.45 Tulossa: Sukulan suojatit (S). 02.50 Neljän tähden talkoot. 03.20 Neljän tähden talkoot. 03.50 Neljän tähden talkoot. Sub 06.00 Voittostudio. 08.00 Ostoskanava Tvins. com. 11.00 Middle (S). 11.30 Millerit (S). 12.00 Kolme miestä ja tyttö (S). 12.30 Tyhjätaskut (S). 13.00 Poikamiesboksi (7). 13.30 Last Man on Earth (12). 14.00 Posse. 15.30 Morgan Spurlock: 7 kuolemansyntiä. 16.00 Helibase liitohyppy tuntemattomaan. 16.30 Katabatic vuorten valloittajat. 17.00 Rysän päällä. 18.00 Catfish deittihuijarit. 19.00 X Factor UK. 20.00 Piilokamera. 20.30 Fameless tuplajäynät. 21.00 #Subleffa: Salaliittoteoria (12). 23.35 Penny Dreadful (16). 00.45 Scorpion (12). 01.35 American Horror Story: Hotel (16). 02.35 X Factor UK. 03.35 Voittostudio. TV1 04.00 Uutisikkuna. 05.55 Kuningaskuluttaja. 06.25 Ylen aamu-tv. 09.30 Ulos luontoon. 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12). 10.43 Mittatilaustyönä. 11.00 Yle Uutiset. 11.05 Pisara. 11.10 Verraton Mikael Andersson. 12.10 Euroopan viimeiset tunturipeurat. 12.35 Tunne sää: Luvassa lämmintä. 13.05 Luontoretkellä. 13.35 On lautalla pienoinen kahvila (7). 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.15 Yle Oddasat. 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa. 16.05 Arto Nyberg. 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 Yle Uutiset. 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12). 18.00 Yle Uutiset. 18.22 Yle Uutiset alueeltasi. 18.30 Akuutti. 19.00 Historia: Kadonneen laivan arvoitus. 20.00 MOT: Roskaosakkeiden hämäräbisnes. 20.30 Yle Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 21.00 A-studio. 21.30 Dokumenttiprojekti: Spandex sapiens (16). 23.00 Yle Uutiset Uutis-Suomi. 23.10 Yle Uutiset. 23.15 Scott & Bailey (12). 00.00 George Gentlyn tutkimukset (12). 01.30 Uutisikkuna. TV2 04.00 Uutisikkuna. 06.50 Pikku Kakkonen. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 19.9. 06.53 Taikakaruselli (S). 07.04 Viljami (S). 07.09 Ryhmä Hau (S). 07.34 Puuharit (S). 07.46 Kasper ja Liisa (S). 07.57 Ihan satua (S). 08.03 Pasin ja Kielon valtakunta (S). 08.18 Galaxi. 08.19 Milin miljoona kysymystä (7). 08.26 Lohikäärmeratsastajat (7). 08.50 Näin Norjassa. 09.00 Holby Cityn sairaala (12). 10.00 Elämää Riossa. 10.30 Matkapassi: Intia. 11.30 Tienhaarassa. 12.00 Blogistania: Palomiehen morsian. 12.30 Leijonat Inside. 13.00 Matkakassi. 13.30 Stacey Dooley: Uusi huumesota (12). 14.25 Noin viikon uutiset. 14.50 Rion paralympialaiset: Päättäjäiset. 17.00 Pikku Kakkonen. 18.00 Holby Cityn sairaala (12). 19.00 Tyger tutkii: Ulkonäköpaineet. 20.00 Uusi Päivä. 20.30 Kimmo (7). 21.00 Leijonat Inside. 21.30 Kummeli (7). 21.55 Yle Uutiset. 22.00 Urheiluruutu. 22.05 Unelmien kolhimat (7). 22.45 Bates Motel (16). 23.30 Game of Thrones (16). 00.20 Game of Thrones (16). 01.09 Game of Thrones (16). 01.59 Game of Thrones (16). 02.48 Game of Thrones (16). 03.55 Uutisikkuna. MTV3 06.00 Aamusää. 06.30 Studio55.fi. 07.00 Huomenta Suomi. 08.35 Studio55.fi. 08.55 Uutispäivä. 09.00 Mitä tänään syötäisiin? 09.05 Kauniit ja rohkeat (S). 09.35 Emmerdale (12). 10.05 Emmerdale (7). 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut. 11.05 Formula 1: osakilpailu. 13.30 Enbuske, Veitola & Salminen. 14.30 Koiralle koti. 15.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy. 16.00 Salatut elämät (12). 16.30 Keittiöelämää. 17.30 Kauniit ja rohkeat (S). 17.55 Emmerdale (7). 18.25 Emmerdale (12). 18.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.20 Päivän sää. 19.25 MTV Sport Uutiset. 19.30 Salatut elämät (S). 20.05 Maajussille morsian. 21.00 Ex-Onnelliset (12). 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.20 Päivän sää. 22.25 MTV Sport Uutiset. 22.35 112 (7). 23.35 Kohde (12). 00.35 Isänmaan puolesta (12). 01.35 Astral Tv. NeloNeN 06.00 Bumba (S). 06.05 Bubble Guppies (S). 06.30 Transformers Rescue Bots (7). 07.00 Jääkiekon World Cup: Team North America Suomi. 09.10 Soppa365. 09.20 Eläinsairaala (7). 09.50 Gordon Ramsay maailmalla. 10.50 Onnenarpa. 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita. 13.45 Jääkiekon World Cup: Team North America Suomi. 16.00 Vaaleanpunainen pantteri (S). 16.10 Soppa365. 16.20 Leijonan luola USA. 17.20 MasterChef Australia. 18.55 HS-uutiset ja sää. 19.00 Haluatko miljonääriksi? 20.00 Kauppaneuvos Jethro (S). 20.58 Keno. 21.00 Elokuva: Hulluna Saraan (7). 22.55 Arman Pohjantähden alla (S). 23.55 Haapasalo Goes America (7). 00.55 Tulossa: Pahan jälkeen (S). 01.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay!. 02.00 Kauppaneuvos Jethro (S). 03.00 Neljän tähden talkoot. 03.30 Neljän tähden talkoot. Sub 06.00 Miljoonapotti. 08.00 Astral Tv. 10.00 Lemmen viemää (7). 11.00 Ostoskanava Tvins. com. 14.00 Ihmemies MacGyver (12). 15.00 Myytinmurtajat. 16.00 X Factor UK. 17.00 Duudsonit (12). 17.30 EpicTV: Elämää äärirajoilla (S). 18.00 Ninja Warrior. 19.00 Pulttibois (S). 19.30 Kolme miestä ja tyttö (S). 20.00 Simpsonit (7). 20.30 Simpsonit (7). 21.00 #Subleffa: Rita Hayworth avain pakoon (16). 23.40 Viikingit (16). 00.40 The Late Show With Stephen Colbert. 01.35 Salatut elämät (S). 02.05 Astral Tv. lauaNTai 17.9. SuNNuNTai 18.9. MaaNaNTai 19.9. TiiSTai 20.9. Sub ma 19.9. klo 21.00. Rita Hayworth avain pakoon.Stephen Kingin pienoisromaaniin perustuva tarina nuoresta pankkiirista, jolle Shawshankin vankila tulee perin tutuksi, kun hänet on tuomittu vaimonsa ja tämän rakastajan murhasta elinkautiseen. Ohjaaja: Frank Darabont, USA 1994. (137’). Pääosissa : Tim Robbins, Morgan Freeman, Bob Gunton, William Sadler, Clancy Brown, Gil Bellows, James Whitmore, Mark Rolston. TV1 04.00 Uutisikkuna. 05.45 Aamusydämellä. 06.25 Ylen aamu-tv. 09.30 Puoli seitsemän. 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12). 10.43 Mittatilaustyönä. 11.00 Yle Uutiset. 11.05 Yle Alueuutiset 11.54 Yle Oddasat. 12.00 Hallituksen budjettiesitys eduskunnassa. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.15 Yle Oddasat. 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa. 15.50 A-studio. 16.20 Kuningaskuluttaja. 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 Yle Uutiset. 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12). 18.00 Yle Uutiset. 18.22 Yle Uutiset alueeltasi. 18.30 Puoli seitsemän. 19.00 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli. 20.00 Antiikkia, antiikkia. 20.30 Yle Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 21.00 A-studio. 21.30 Sota ja rauha (16). 22.30 Yle Uutiset Uutis-Suomi. 22.40 Yle Uutiset. 22.45 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7). 23.35 Prisma: Valon olennot. 00.30 Puoli seitsemän. 01.00 Uutisikkuna. TV2 04.00 Uutisikkuna. 06.50 Pikku Kakkonen. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 20.9. 06.52 Hei Taavi (S). 06.59 Karhunpaini. 07.06 Ludovic (S). 07.23 Saku & Vaakku (S). 07.34 Askarrellaan. 07.40 Pikku hirviötyttö (S). 07.45 Planeetta Kosmo (S). 07.58 Sirkus Temppula. 08.03 Vekarat! (S). 08.30 Galaxi. 08.31 Viidakkojytä (S). 08.36 Karvinen (7). 08.50 Näin Norjassa. 09.00 Holby Cityn sairaala (12). 10.00 Lähes tavallinen nuori. 10.30 Ja he elivät onnellisina ... 11.30 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa. 12.00 Suuri unelmani: Juoksija. 12.30 Leijonat Inside. 13.00 Riistametsällä. 13.40 Elämää Riossa. 14.10 Moottori mylvii ja kumi käryää. 14.40 Tyttökuoron mukana. 15.10 Aamujumpan aakkoset. 15.40 Pasila 2.5 The Spin-Off (7). 16.05 Kimmo (7). 16.30 Uusi Päivä. 17.00 Pikku Kakkonen. 18.00 Holby Cityn sairaala (12). 19.00 Intohimona italialainen ruoka. 19.30 Imettäjät. 20.00 Uusi Päivä. 20.30 Latela. 21.00 Leijonat Inside. 21.30 Villi kortti. 22.20 Jalkapallon naisten EM-karsinnat: ESP FIN. 23.55 Latela. 00.25 Uutisikkuna. MTV3 06.00 Aamusää. 06.30 Studio55.fi. 07.00 Huomenta Suomi. 08.35 Studio55.fi. 08.55 Uutispäivä. 09.00 Mitä tänään syötäisiin? 09.05 Kauniit ja rohkeat (S). 09.35 Emmerdale (7). 10.05 Emmerdale (12). 10.35 Lääkärit. 11.30 Jamie Oliverin helpot herkut. 12.00 Ostoskanava Tvins. com. 13.30 Pomo piilossa. 14.30 Posse. 16.00 Salatut elämät (S). 16.30 Maajussille morsian. 17.30 Kauniit ja rohkeat (S). 17.55 Emmerdale (S). 18.25 Emmerdale (7). 18.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.20 Päivän sää. 19.25 MTV Sport Uutiset. 19.30 Salatut elämät (S). 20.05 Pomo piilossa. 21.00 Vares Huhtikuun tytöt (16). 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.20 Päivän sää. 22.25 MTV Sport Uutiset. 22.35 Billions (16). 23.45 NCIS: New Orleans (12). 00.45 Americans (7). 01.45 Miljoonapotti. NeloNeN 04.00 Neljän tähden talkoot. 04.30 Neljän tähden talkoot. 05.00 Ennustaja-TV. 06.00 Bumba (S). 06.05 Bubble Guppies (S). 06.30 Transformers Rescue Bots (7). 06.50 Lego Elves (7). 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7). 07.35 Sonic Boom (7). 07.50 Angry Birds Toons (S). 07.55 Angry Birds Piggy Tales (S). 07.58 Angry Birds Stella (S). 08.05 Star Wars Rebels (7). 08.25 Lego Ninjago (7). 08.50 Sonic Boom (7). 09.00 Tulossa: Talent Suomi. 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7). 09.10 Soppa365. 09.20 Eläinsairaala (S). 09.50 Leijonan luola USA. 10.50 Onnenarpa. 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita. 13.45 Hotellit haltuun. 14.40 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay!. 15.40 Matkaoppaat. 16.10 Matkaoppaat. 16.35 Soppa365. 16.45 Leijonan luola USA. 17.45 MasterChef Australia. 18.55 HS-uutiset ja sää. 19.00 Kauppaneuvos Jethro (S). 20.00 Ihan kuin ihmiset (S). 20.58 Keno. 21.00 Suomen huutokauppakeisari. 22.00 Jääkiekon World Cup: Suomi Ruotsi. 00.45 Liiga: Illan parhaat. 00.50 Haluatko miljonääriksi? 01.50 Arman Pohjantähden alla (S). 02.50 Pomo piilossa Suomi (S). 03.50 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay!. Sub 06.00 Astral Tv. 10.00 Lemmen viemää (12). 11.00 Ostoskanava Tvins. com. 14.00 Ihmemies MacGyver (12). 15.00 Myytinmurtajat. 16.00 X Factor UK. 17.00 Duudsonit (12). 17.30 EpicTV: Elämää äärirajoilla (7). 18.00 Ninja Warrior. 19.00 Pulttibois (S). 19.30 Tyhjätaskut (S). 20.00 Simpsonit (12). 20.30 Simpsonit (12). 21.00 Sub.doc: Maailman kovimmat vankilat 1. 22.00 60 Days In. 23.00 American Horror Story: Hotel (16). 00.00 The Late Show With Stephen Colbert. 00.55 Salatut elämät (S). 01.25 BrainDead (16). 02.25 Voittostudio. TV1 04.00 Uutisikkuna. 08.00 Yle Uutiset. 08.05 Avara luonto: Australia. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Aamusydämellä. 09.55 Yle Uutiset. 10.00 Jumalanpalvelus. 11.15 Yle Uutiset. 11.20 Yle Uutiset Viikko viitottuna. 11.30 Pressiklubi. 12.00 Perjantai. 12.55 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan. 13.55 Antiikkia, antiikkia. 14.25 Uutisvuoto. 14.55 Yle News. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Hercule Poirot: Neiti Lemon erehtyy (12). 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 Yle Uutiset. 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12). 18.00 Yle Uutiset. 18.10 Urheiluruutu. 18.15 Ulos luontoon. 18.45 Arto Nyberg. 19.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12). 20.15 Löytöretkiä maailmaan. 20.30 Yle Uutiset. 20.45 Urheiluruutu. 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7). 21.55 Nousuvesi (16). 22.40 Ykkösaamu. 23.20 Tanskalaisten antiikkiaarteita. 00.20 Uutisikkuna. TV2 04.00 Uutisikkuna. 07.45 Unna Junná. 08.00 Pikku Kakkonen. 08.01 Nimipäiväonnittelu: 18.9. 08.03 Hyrräpäät. 08.15 Siiri ja Krokotiili (S). 08.21 Dinojuna (S). 08.47 Fluugalaiset (S). 09.00 Galaxi. 09.01 Galaxi Play. 09.20 Tenavat (7). 09.27 Hevostähdet. 09.35 Merten syvyyksissä (7). 10.00 Pasila 2.5 The Spin-Off (7). 10.30 Imettäjät. 10.55 Vaikea rakkaus. 11.55 Älä kokeile tätä kotona. 12.25 Leijonat Inside. 12.55 Palloilua: Pesäpalloa. 15.30 Rion paralympialaiset. 18.05 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini. 18.30 MotorSport Extra: Rallicrossin SM. 19.00 Yle Uutiset. 19.05 Urheiluruutu. 19.10 Matkapassi: Intia. 20.05 Maailman nopein mies. 21.00 Leijonat Inside. 21.30 Kummeli (7). 21.55 Yle Uutiset. 22.00 Urheiluruutu. 22.10 Lentopalloa: EMkarsinta FIN DEN. 23.40 Girls (16). 00.10 Tyger tutkii: Pornosukupolvi. 01.10 Uutisikkuna. 01.50 Rion paralympialaiset: Päättäjäiset. MTV3 06.00 Miljoonapotti. 07.05 Ostoskanava Tvins. com. 08.05 Ella Elefantti (S). 08.20 Maija Mehiläinen (S). 08.35 Littlest Pet Shop (S). 09.00 Pokémon (7). 09.25 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7). 09.55 Loton ja Jokerin tulokset. 10.00 Elixir Fitness & Sport. 10.30 Elixir Life. 11.00 Keittiöelämää. 12.00 Upeat skandikodit. 12.30 Strongman Champions League. 13.30 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat. 14.00 Diili. 15.40 Ota rahat ja juokse. 16.35 Ex-Onnelliset (7). 17.30 Posse. 18.55 Naapurittuloslähetys. 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.10 MTV Sport Uutiset. 19.20 MTV Sport: F1 Extra. 19.30 Elokuva: Ainoat oikeat (7). 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.15 Viikon sää. 22.25 MTV Sport Uutiset. 22.35 Formula 1: osakilpailu. 23.35 MTV Sport: F1 Extra. 23.45 Enbuske, Veitola & Salminen. 00.45 Rush (16). 01.40 Miljoonapotti. NeloNeN 04.20 Neljän tähden talkoot. 04.50 Ennustaja-TV. 05.00 Ennustaja-TV. 06.00 Bubble Guppies (S). 06.25 Pound Puppies (S). 06.45 Transformers Rescue Bots (7). 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7). 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S). 07.55 Angry Birds Toons (S). 08.00 Angry Birds Piggy Tales (S). 08.03 Angry Birds Stella (S). 08.10 Sonic Boom (7). 08.20 Lego City (S). 08.30 Lego Nexo Knights (7). 08.50 HS Lasten uutiset. 09.00 Jaksa paremmin. 09.30 Hauskat kotivideot. 10.00 Liiga: Viikkomakasiini. 10.30 Jääkiekon World Cup: Ennakkostudio. 11.00 MasterChef Australia. 12.10 MasterChef Australia. 14.10 Leijonan luola USA. 15.10 Tulossa: Talent Suomi. 15.15 Pomo piilossa Suomi (S). 16.15 Elokuva: Asterix ja viikingit (7). 17.50 Suomen huutokauppakeisari. 18.55 HS-uutiset ja sää. 19.00 Haluatko miljonääriksi? 20.00 Ihan kuin ihmiset (S). 20.58 Keno. 21.00 Elokuva: Trespass (16). 22.55 Elokuva: Forrest Gump (12). 01.50 Tulossa: Sukulan suojatit (S). 01.55 Liiga: Viikkomakasiini. 02.25 Jääkiekon World Cup: Ennakkostudio. 03.00 Jääkiekon World Cup: Team North America Suomi. Sub 06.00 Voittostudio. 08.00 Ostoskanava Tvins. com. 11.00 Simpsonit (7). 11.30 Simpsonit (7). 12.00 Simpsonit (7). 12.30 Simpsonit (7). 13.00 Simpsonit (7). 13.30 Simpsonit (7). 14.00 Posse. 15.30 Fameless tuplajäynät. 16.00 Taikuuden tuolla puolen. 17.00 Sub.doc: Hurjimmat hätälaskut. 18.00 David Hasselhoff Show. 19.00 X Factor UK. 20.00 Ruotsin surkein kuski. 21.00 #Subleffa: Batman paluu (16). 23.25 BrainDead (16). 00.25 Grimm (12). 01.25 X Factor UK. 02.25 Voittostudio. HEI, SINÄ 65+ -VUOTIAS! Fysioterapeutin ohjaama matalankynnyksen kuntosaliryhmä starttaa ma 26.9.16 alkaen Rantakylässä Vesikkotie 6:ssa klo 9.30-10.30 (Hoitokoti Helmen tiloissa). Ryhmään mahtuu 10 ensimmäistä, ilmoittaudu mukaan NYT! Ennakkoilmoittautumiset ja lisätietoja: puh. 010 237 7231 tai 010 237 7309, fysioterapeutit Jenni Airaksinen ja Jenni Räsänen Fysios Joensuu.
Heili 17.9.2016 45 menot Tiedot keskiviikon lehteen tiistaihin klo 11 ja lauantain lehteen torstaihin klo 11 mennessä. toimitus@heili.fi Karjalan Heili, Menot, Torikatu 23 e, 80100 Joensuu JOENSUU ROck/kEvyt Pauli Lyytinen Magnetia Orkesterin jazzkonsertti la 17.9. klo 18 Pakkahuoneella. Lulu-klubi 2 vuotta! Ravintola Sointulassa ti 20.9. klo 20. Pianotaiteilija kemal Achourbekov Sointulassa keskiviikkoisin klo 20. ELOkUvAt Rölli ja kaikkien aikojen salaisuus (S) Tapio 1/2 la-su 13, 15 ja 16, ma-to 17. Bridget Jones’s Baby (K7) Tapio 1 la 17, su 17 ja 19.40, ma-to 19. teit meistä kauniin (K7) Tapio 2/1 la 18 ja 19.40, su 18, ma-ti 20.20, ke-to 18. Bodom (K16) Tapio 2 la 20.30, ke-to 20.20. tulen morsian (K12) Tapio 2 la-su 13.40, ma-ti 18, ke 10. Florence (S) Tapio 3 la 16.30, su, ke ja to 18.30. Suicide Squad (K12) Tapio 3, 3D: ma 17.20, 2D: la 18.50, ti 17.20. Blair Witch (K16) Tapio 3 la 21.20, ke-to 20.50. Lemmikkien salainen elämä (K7/K4) Tapio 3, 2D suomeksi: la 14.10, 3D suomeksi: su 14.10, ke 16.30. kubo ja samuraiseikkailu (K7/K4) Tapio 4/3, 2D suomeksi: su 15.20, 3D tekstitettynä: ma-ti 19.50. War Dogs (K12) Tapio 4 la, ke ja to 17.30. Skiptrace (K12) Tapio 4 su 17.30, ke-to 19.50. Hymyilevä mies (K7) Tapio 4 la-su 13.20, ma-ti 16.30. Doria etsimässä (K7/K4) Tapio 3/4, 2D suomeksi: la 15.20, 3D suomeksi: su ja to 16.20. Sully – Uroteko Hudsonjoella (K7) Tapio 4 la-su 20, ma-ti 18.30. In transition -elokuvailta Kulttuurikahvila Laiturilla ke 21.9. klo 18-19.30. Kaupunkien siirtymäliikkeestä kertova dokumentti ja keskustelua. Docventures-leffakerho ke 21.9. klo 20.30 Kulttuurikahvila Laiturilla. the Devil’s Advocate KeruB-movies-leffaklubin näytös ke 21.9. klo 19 Kerubin Salissa. tEAttERI/tANSSI Havoc-nykytanssiteos la 17.9. klo 19 ja su 18.9. klo 14 Kulttuurikahvila Laiturilla. Koreografia Anna Venäläinen, tanssi Veera Snellman ja musiikki Jussi Reittu. Havukka-ahon ajattelija, ensi-ilta la 17.9. klo 19 Joensuun Kaupunginteatterissa. NäyttELyt Mielet Alena Vyshemirskaian vesiväri-, pastellija tussiteoksia 1.-25.9. Kulttuurikahvila Laiturilla. Utelias Oranssi Kiehisen maalarien näyttely 1.-28.9. ti-pe 10-18, la 10-14 Jokigalleriassa, Länsiviitta 2B, Hasanniemi. kipenäisiä Anneli Kokon teoksia syyskuun ajan kahvila Hyve&Paheen tiloissa. kirjoja ja exlibriksiä -näyttely Joensuun pääkirjaston alaaulassa 5.-30.9. katveessa: Marjaana Rotkon keramiikkaveistoksia Botanian kasvihuoneissa syyskuun ajan ma-ti 10-16, ke 10-18, to-pe 10-16, la-su 11-16. Galleria kohina ma-pe 12-17 ja la 11-15 Taitokorttelissa, Koskik. 1. Liisa Nikitin: ”Värinä” 12.9.-1.10. taidekeskus Ahjo, Kirkkok. 23, ti-pe 12-17, la-su 12-15. Näyttelyt 15.9.-5.10. Anssi Mikael Okkonen: ”Requeim”, Tuomas Ollikainen, Pirta Ala ja Sami Ala: ”Hagioscope” sekä Hilkka-Maija Pääkkönen: ”Vastaranta ja muita maalauksia”. ”Sivulla 12” – itäsuomalaista taidegrafiikkaa 15.9.-23.10. ti, to-su 11-16, ke 11-20 Joensuun taidemuseo Onnissa, Kirkkok. 23. yleisöopastus näyttelyyn ke 21.9. klo 17. Exlibriksiä suomalaisille Mauri Päivisen näyttely 10.9.-13.11. sekä Matkalla karjalassa -perusnäyttely ma-pe 10-17, la-su 10-15 P-K:n museo Hilmassa, Carelicum, Koskik. 5. Harrastemuseo käspaikka, Notkok. 11, Jns. Esillä Airi ja Esko Läylösen maalaamia ikoneita ja kirjomia käspaikkoja sekä muita käsitöitä. Näyttely päättyy 30.9. P. 050 496 0631/Airi. Elämäni matka Eeva Saurion taidenäyttely Kuntohovilla, Nepenmäenk. 2. MUUtA Rukouspiiri ma 19.9. ja ke 21.9. klo 9 Kansanlähetyksen toimistolla, Kauppak. 17 B. Senioripelikerho ti 20.9. klo 13-15 Reijolan yhteisötalolla, Urheilupuistotie 2. Mahdollisuus pelata biljardia, koronaa ym. pelejä. koko kansan kuntotestit Joensuun keskuskentällä: ti 20.9. klo 18 UKK-kävelytesti (2 km) ja ke 21.9. klo 18 Cooperin testi. Missiokahvila ti 20.9. klo 18-20 Parempi Arki ry:llä Enossa. Ikinuorten kerho ke 21.9. klo 12.30-14.30 Reijolan srktalolla, Santerintie 11. Aluksi istumavoimistelu. Teemana suuterveydenhoito, suuhygienisti Sirkka Hartikainen. kansalaistalon kansalaistanssit ke 21.9. klo 13-15: Erkki Kumpulainen (laulu) ja Pentti Hiltunen (harmonikka). Sauvakävelyryhmä ke 21.9. klo 13-14, kokoontuminen Joensuun ev.lut. kirkon joen puoleisella parkkipaikalla. työttömien vertaisryhmän tapaaminen ruskaretken merkeissä pe 23.9. klo 9-12, kohteena Lykynlampi. Avoin kaikille työelämän ulkopuolella oleville. Ilm. 050 344 5834, matleena.pekkanen@pksotu.fi MLL:n Joensuun perhekahvilat ma klo 9-12 Karsikon nuorisotalolla, Pajak. 3, ja ti klo 9-12 Sinkkolan kotieläinpihassa, Pesolantie 2. Perheentalo, Rantak. 15, avoinna lapsille ja lasten läheisille ma 9-12 ja ti-pe 9-15. Suljettu joka kk:n viimeinen maanantai. ke 21.9. klo 10-12 Aamukahvit ja asiaa, ”Syödään koko perhe yhdessä! Lapsiperheen ruokatavat puntarissa.” Maksuton lastenhoito. Nalleneuvola to klo 10-14. Ikäihmisten tuolijumpat tiistaisin klo 12 Hammaslahden nuorisotalolla ja klo 15 Vesikon yläsalissa. Rantakylän Lähiötalo, Riihisärkänk. 6 C 16 (2. krs), avoin kohtaamispaikka kaikille, erityisesti lapsiperheille, avoinna arkisin klo 9.30-14. Rantakylän nuorisotalo BOBOn avoimet ovet: 3.-7. lk: ma klo 13-16, ti 13-17, ke 13-16, to 13-17, pe 15-19. yläkoulu & vanh. nuoret: ma klo 15-20, ti 13-17, ke 15-20, to 17-20, pe 15-22. vaatepalvelun kirpputori ma-to klo 11-15 SPR:n talossa, Kauppak. 35, käynti sisäpihalta. Joensuun keskustan AA-ryhmä, Kauppak. 35. Palaveriajat: www.aa.fi AAL Alkoholistien aikuiset lapset – toipumisryhmä toimimattomissa perheissä kasvaneille ma klo 18, Yläsatamak. 28, käynti sisäpihalta. www.aal.fi Alcoholics Anonymous English-speaking meeting on Mondays at 5.30 pm, Torikatu 30. 24-hour contact number and e-mail +358 45 863 0090, aapinchhitters@gmail.com A-kilta tiistaisin klo 17-19, Yläsatamak. 28. yMPäRIStÖ kONSERtIt Satumaa-harmonikkakonsertti la 17.9. klo 19 Ohtoauditoriossa Kontiolahdella. Veikko Ahvenainen, Carina Nordlund, Pentti Karjalainen ja Enon harmonikkakerho konsertoivat. Nostalgista syysmusiikkia 60ja 70-luvuilta Liperin Rantamakasiinilla la 17.9. klo 21. Trio Virpi, Jussi ja Tapsa. ELOkUvAt kino Maritan näytökset 17.-22.9. Outokummussa: Rölli ja kaikkien aikojen salaisuus (S) la 13, su 14, to 10 ja 16. Bridget Jones’s Baby (K7) su 16. teit meistä kauniin (K7) su 18.30, to 18. NäyttELyt valokuvia luonnosta ja ihmisistä Mervi Tanskasen ja Nina Susanna Aholan valokuvanäyttely 2.-29.9. ma-to 8-19 ja pe 8-16 Outokummun kirjastogalleriassa. Antti Puhakka, kontiolahden suurmies -näyttely Lehmon kirjaston näyttelytilassa syyskuun loppuun saakka. Sirun Luontopuu ma-pe 10-18, la 10-14, Vuonoksentie 28 B, Oku. MUUtA Mahdollisuus Muutokseen -mediamission aloitustilaisuus su 18.9. klo 15 Ruplan tontilla, Pohjoisahonk. 2, Oku. Mukana muutoskertomusten kertojia sekä Narrow Way -gospelbändi. Yhteiskristillinen tapahtuma. Mölkkyilta Liperin Rantamakasiinilla ma 19.9. klo 17. Lukukoira Wilhon vastaanotto Lehmon kirjastossa ke 21.9. klo 17.15-19. Varaa lukuhetkesi etukäteen kirjastosta. Suositun Club for Five -lauluyhtyeen konsertti Hiljainen hetki on akustisen laulumusiikin ilta, jossa kuulijaa johdatetaan rauhoittumaan ja hiljentymään arjen keskeltä. Joensuussa tuota hiljaista hetkeä vietetään 21. syyskuuta. Esitettävä musiikki sisältää virsiä, hengellisiä lauluja ja muuta kirkkoympäristöön sopivaa laulumusiikkia. A cappella -lauluyhtye Club For Five tunnetaan elävästä esiintymisestään sekä innovatiivisesta lähestymistavastaan laulamiseen. Yhtye on konsertoinut ympäri maailmaa. Club for Five Joensuun kirkossa 21.9. kello 19. Hetki hiljaisuudelle Club for Five saapuu Joensuuhun. Kuva: Kimmo Kirves Joensuun kaupunginorkesterin konsertit esittelevät tänä syksynä erityisen paljon pohjoiskarjalaista taituruutta. Ensimmäisenä osoituksena tästä Filosofiaa ja tunteen paloa -konsertissa torstaina 22.9. Carelia-salissa kello 19 solistiksi nousee sopraano Sanna Heikkinen. Hän tulkitsee Beethovenin petetyn naisen tuskasta ja raivosta kumpuavan konserttiaarian Ah! perfido. Muuna ohjelmana konsertissa kuullaan Louis Spohrin Notturno C-duuri puhaltimille ja lyömäsoittimille sekä Joseph Haydnin syvämietteinen Sinfonia nro 22, lisänimeltään ”Filosofi”. Konsertin johtaa orkesterin kunniakapellimestari Atso Almila. Filosofiaa ja tunteen paloa SiVUllA 12 -näyttely tutustuttaa katsojan tämän päivän moni-ilmeiseen taidegrafiikkaan ja sen rajankäyntiin muiden visuaalisten taiteenalojen, kuten valokuvaja videotaiteen, installaatioiden tai veistotaiteen kanssa. Taidegrafiikalla on muihin taiteenlajeihin verrattuna oma ainutlaatuinen ilmeensä. Kuvan tekemisen tapa on epäsuora, prosessi usein fyysinen ja monivaiheinen, käsityömäinenkin. Se on kautta historiansa ollut herkkä hyödyntämään uusia tekniikoita. Taidegraafikon halu valita ja käyttää itselleen parasta mahdollista graafista metodia tulkinnassaan on myös edistänyt taiteenlajin kehittymistä. Joensuun taidemuseo Onnissa esillä olevan SIVULLA 12 -näyttelyn taiteilijat ovat eri ikäisiä, ammatissaan aktiivisesti toimivia taiteilijoita: Anna Arminen, Annu Vertanen, Anu Torikka, Emma Lappalainen, Jonna Salonen, Jussi Nykänen, Lotta Pyykkönen, Reetta Ahonen, Reijo Mörö, Riikka Mattinen, Tarja Heilimo ja Taru Innanen. Näyttelyn taiteilijoista viisi on Pohjois-Karjalasta, kuusi Etelä-Karjalasta ja yksi Etelä-Savosta. Ryhmän näyttely on ollut esillä Imatran taidemuseossa 2014, Savonlinnan maakuntamuseossa 2015 ja nyt Joensuun taidemuseo Onnissa. Näyttelyyn liittyy työpajoja opettajille ja 7. luokan oppilaille sekä kaikille näyttelyvieraille avoin kopiografiikka-työnäytös lauantaina 8.10. kello 12–14. Tällöin on mahdollisuus seurata taidegraafikko Jussi Nykäsen työskentelyä ja tutustua välineisiin ja tekniikkaan. sivulla 12 Joensuun taidemuseo onnissa 15.9.–23.10.2016. Yleisöopastukset näyttelyyn 21.9., 5.10. ja 19.10. kello 17. Taidemuseo onni on sivulla 12 Annu Vertanen: Communication Charts Love II. Kuva: Tommi KäHärä Sanna Heikkinen.
HEILI Lauantai 46 MENOT Satakieli To 29.9. Carelia-sali klo 18 LASTENKONSERTTI: OHJELMA Uuno Klami: Kohtauksia nukketeatterista Theo Loevendie: Satakieli Kesto n. 45 min H.C. Andersenin satuklassikko visualisoituna musiikkisatuna Kertoja Maria Sarkkinen Orkesteria johtaa Arturo Alvarado LIPUT: 14 / 12 / 8 euroa LIPUNMYYNTI: Carelicum p. 013 276 5222 tai alk. tunti ennen konserttia konserttipaikalta www.joensuu.fi/orkesteri 24.9.2016 Tule ja koe Kolin luonto. Valitse kahdesta ohjatusta reitistä mieleisesi. ? Mäkrän kierto ? Perinne reitti Hinnat alkaen 16€ lisätietoa: www.pokali.fi/koli347 www.pokali.fi ? toimisto@pokali.fi ? 050-441 7327 Koli 347 Röllin ajattomista seikkailuista löytyy tarttumapintaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Näyttelijä Allu Tuppuraisen luoma rakastettu Rölli-hahmo on viihdyttänyt televisiossa, elokuvissa ja äänitteillä jo vuodesta 1985. Uusimmassa elokuvassa Rölli ja kaikkien aikojen salaisuus Rölli pääsee mukaan suureen seikkailuun, jonka tarkoituksena on ottaa selvää Röllin ja Juurakko-tytön taustasta. Juurakkoa näyttelee Linnéa Röhr. – Tässä elokuvassa Rölli on tavallaan isähahmo Juurakolle. Rölliä pelottaa lähteä matkalle, mutta toisaalta häntä kutkuttaa suuri seikkailu, Tuppurainen kertoo. Elokuvassa nähdään perinteisten näyttelijäsuoritusten lisäksi myös kokonaan animoituja hahmoja, joista yksi on Mauno Mato. Tuppurainen itse nauttii erikoistehosteiden tuomista haasteista. – Näyttelijän kannalta koen sen tosi mielenkiintoiseksi. Kun välillä näytellään sellaisen kanssa, jota ei ole oikeasti olemassa, on tärkeää, että saa kontaktin niin, ettei näyttele yli eikä alle. Se on hyvin haastavaa ja mielenkiintoista, Tuppurainen kuvailee. Hänen mukaansa digitaalisuuden pitäisi elokuvassa kuitenkin olla lisäkeino eikä itsetarkoitus. VASTAVOIMAA TARVITAAN Röllin hahmo taipuu televisiosarjasta valkokankaalle Tuppuraisen mukaan varsin helposti. Elokuvallisessa tarinankerronnassa Rölli kuitenkin vaatii ympärilleen muutakin kuin mökin ja rantamaiseman. – Pitkä elokuva ei kestä sitä, että siellä on vain yksi kaveri, joka menee ja mähkii, eihän sitä jaksa kukaan katsella. Röllille pitää olla vastavoima, ja lyhyissä televisiojaksoissa vastavoimana oli Röllin omatunto, Tuppurainen valottaa. – Nyt elokuvassa vastavoima tulee aika paljon luonnosta ja satumaailmasta ja tietenkin vastanäyttelijöistä. Röllin perusolemus pysyy vuodesta toiseen samana. Tuppurainen toteaa, että hahmossa on paljon häntä itseäänkin. – Hahmo ei muutu hirveästi, enkä annakaan sen muuttua. Rölli on yhtä aikaa kärisevä vanha ukko, uhmaikäinen pikkupoika ja vastarannan kiiski. Röllille tulee kuitenkin huono omatunto, vaikka hän uhoaa ja yrittää olla kova. Arkahan se tosiasiassa on, Tuppurainen luonnehtii. OPETUSTA MUTKAN KAUTTA Tuppurainen kertoo saaneensa alkuaikoina toisinaan runsaastikin palautetta Röllin ilkeydestä. Hänen mukaansa Röllin hahmon kannalta kuitenkin oli olennaista esitellä Rölli ensin tuhmana ja paljastaa vasta vähitellen tämän todellista luonnetta. – Tärkeää on myös, että lapsi pystyy asettumaan Röllin yläpuolelle ja huomaamaan, että nyt se mokaa, Tuppurainen kertoo. Monissa Röllin seikkailuissa ja lauluissa on mukana opettavainen viesti. Esimerkiksi televisiosarjassa on käsitelty välillä raskaitakin aiheita, kuten yksinäisyyttä ja kuolemaa. Tuppurainen ei kuitenkaan koe olevansa opettajan roolissa. – Opetus tulee usein mutkan kautta, niin ettei Rölli välttämättä itse sitä oivalla, Tuppurainen toteaa. Opettavaisten tarinoiden ohella Tuppuraiselle on tärkeää, että Rölli voi myös hahmona vapaasti koheltaa. Tasapainoa tarvitaan. Samalla Röllin seikkailut ja tarinat pyritään pitämään mielenkiintoisina myös aikuisille. – Elokuvista löytyy aikuisille myös pikkunokkeluuksia, aikaisemmin jopa pieniä kaksimielisyyksiä, jotka vain aikuinen hiffaa, Tuppurainen nauraa. Hänen mukaansa on tärkeää myös muistaa, ettei lapsille tarvitse erikseen yksinkertaistaa asioita tai selittää kaikkea auki. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää kerralla, vaan joskus oivallus voi tulla paljon myöhemmin. SUKUPOLVELTA TOISELLE Tuppurainen itse nauttii rauhallisesta hiljaiselosta. Ilman Röllin maskia ja vaatteita häntä ei juuri kadulla tunnisteta, vaikka joku saattaakin pohtia, mistä ääni tai silmät ovat niin tutut. – Olen hyvilläni, että pääsen sen maskin taakse piiloon, enkä ole sillä tavalla julkkis, hän toteaa. Jos Tuppurainen itse laittaa Röllin varusteet naulaan, voiko Röllin hahmo jatkaa seikkailuaan? – Kyllä Rölli periaatteessa on siirrettävissä eteenpäin, hahmosta on tehty jo teatteriesityksiä. Olen kirjoittanut kaksi näytelmää, joiden pohjalta nämä kaksi ensimmäistä elokuvaa on pitkälti tehty. Olenkin sanonut, että älkää yrittäkö tehdä minusta mitään imitaatiota, vaan tehkää omannäköistä. Kun uudet sukupolvet tulevat, he ottavat uudet Röllit sellaisena kuin ne ovat, Tuppurainen arvelee. MAIJA PALOJÄRVI Omituiset otukset kokoontuvat taas Rölli ja kaikkien aikojen salaisuus Ohjaus: Taavi Vartia Kesto: 80 min. Ikäraja: S Ensi-ilta: 16.9.2016 Hirmuinen Rölli (Allu Tuppurainen) on päässyt jälleen valkokankaalle pohtimaan elämän isoja ja pieniä kysymyksiä. Jo edellisestä elokuvasta tuttu Juurakko-tyttö (Linnéa Röhr) pohtii entistä enemmän sitä, mistä hän on tullut. Sekä Juurakko että Rölli ovat aikanaan pudonneet Rölli-kylään pienessä nyytissä, linnun nokasta. Rölli itse suhtautuu mutkattomasti omaan taustaansa, mutta Juurakko haluaa vastauksia. Mauno Mato (äänenä Riku Nieminen) näkee matkoillaan oudon violettihehkuisen paikan taivaanrannassa, josta haikarat lentävät. Kun Röllille ja Juurakolle selviää, että tuon paikan nimi on Kaikkien Aikojen Alku, he päättävät lähteä selvittämään omaa menneisyyttään. Kaksikko lähtee seikkailulle halki vuoristojen, aavikoiden ja merien, kohdaten vaaroja, mutta myös uusia ystäviä. Seikkailun ohessa ehditään luikauttaa laulu jos toinenkin. Allu Tuppurainen tekee laatutyötä Röllinä, onhan koko hahmo niin vahvasti henkilöitynyt Tuppuraisen olemukseen, eleisiin ja mainioon komedialliseen ajoitukseen. Linnéa Röhr tuo sopivaa vastapainoa ja herkkyyttä Röllin jupinalle. Tyylillisesti elokuvassa pyritään kuitenkin olemaan kaikkea yhtä aikaa. Mahtipontinen musiikki tuntuu olevan vähän väärässä paikassa, ja välillä laulujen sanoista on vaikea saada selvää. Muut Rölli-kylän asukkaat ovat turhan karikatyyrisiä. Tekohampaiden ja -korvien voimaan luotetaan taas liikaa. Osa tietokoneanimaatioista toimii hyvin ja tuo lisää fantasian tuntua, osa taas erottuu turhan selkeästi muusta ympäristöstä. Rölli ja kaikkien aikojen salaisuus on harmiton ja sympaattinen, mutta välillä liikaa tusinatuotteelta tuntuva elokuva. MAIJA PALOJÄRVI Tutut kasvot touhottamassa ? HEILIN ENSI-ILTA Rölli seikkailee jälleen.
Heili 17.9.2016 47 R a st i ru u tu u n Myytävänä Vuokrattavana Kiitos Työsuorituksia Kadonnut Henkilökohtaista Sekalaisia Halutaan vuokrata Ostetaan Kirjoita ilmoitusteksti ruudukkoon ja toimita se konttoriimme: Karjalan Heili, Torikatu 23 E, 80100 Joensuu. Ilmoitus julkaistaan vain, jos maksu seuraa tekstiä. Nimi: Puhelin: Haluan että ilmoitukseni julkaistaan: (jättö viimeistään ma klo 15) Keskiviikkona . (jättö viimeistään ke klo 15) Lauantaina . 18,45 e 12,25 e 15,35 e 16,90 e 10,70 e 13,80 e Yksi kirjain tai välimerkki yhteen ruutuun, sanojen väliin tyhjä ruutu. Muista puhelinnumero tai haluamasi yhteystiedot. Hinnat sisältää alv. 24% ? RIVIT Kirjoita ilmoitusteksti ruudukkoon ja toimita se konttoriimme: Karjalan Heili, Torikatu 23 E, 80100 Joensuu. Ilmoitus julkaistaan vain, jos maksu seuraa tekstiä. Nimi: Osoite: Puhelin: 18,45 e 12,25 e 15,35 e 16,90 e 10,70 e 13,80 e Yksi kirjain tai välimerkki yhteen ruutuun, sanojen väliin tyhjä ruutu. Muista puhelinnumero tai haluamasi yhteystiedot. Hinnat sisältää alv. 24% Haluan että ilmoitukseni julkaistaan: R a st i ru u tu u n Myytävänä Vuokrattavana Kiitos Työsuorituksia Kadonnut Henkilökohtaista Sekalaisia Halutaan vuokrata Ostetaan (jättö viimeistään ma klo 15) Keskiviikkona . (jättö viimeistään ke klo 15) Lauantaina . ? RIVIT Jätä rivi-ilmoituksesi: n www.heili.fi. n rivit@heili.fi n p: 010 230 8500 n Torikatu 23 E, Jns Joensuun kaupunki, Ikäneuvolan ja päiväkuntoutuksen avoimet tilaisuudet: Huomio! Tilaisuudet ovat avoimia kaikille joensuulaisille! Koivupihan Palvelukeskus, Kirkkokatu 13. Ti 20.9. klo 14 yhteislauluja Tytin ja Kyllikin johdolla. To 22.9. klo 14–16 SPR:n terveyspiste. To 22.9. klo 14 hartaushetki. Suvituulen palvelukeskus, Suvikatu 21. Ti 20.9. klo 9-12 Ikäneuvolan fysioterapeutti tavattavissa. Ti 20.9. klo 13 Muistiviikon yleisötilaisuus. Asiatietoa muistiasioista jakamassa muistihoitaja Siru Siimes. To 22.9. klo 13 Joensuun Eläkeliiton ohjelmaryhmä esiintyy. Senioripiha, ravintola Suvanto, Rauhankatu 1a. Ma 19.9. klo 10 yhteislauluja, Tuula Varis ja Matti Rautio. Ti 20.9. klo 8-11 Ikäneuvolan terveydenhoitaja tavattavissa. Ti 20.9. klo 15.30–17.30 Joensuun Parkinson-yhdistys. Liike on lääkettä! Fysioterapeutti Päivi Kolehmainen. Ke 21.9. klo 9.30 Sydänklubi. Fysioterapeutti Päivi Kolehmainen luennoi muistista. Ke 21.9. klo 14 Muistiviikon yleisötilaisuus. Hyvä elämä kotiympäristössä; Anna-Maija Pitkänen. To 22.9. klo 10–12 Joen Severin järjestämää tietotekniikan ja internetin käyttöopastusta. Voit ottaa oman laitteen mukaasi. Rantakylän terveysasema, Semppi terveyspiste, Ruoritie 3. Ke 21.9. klo 9-11 Ikäneuvolan terveydenhoitaja tavattavissa. Reijolan seurakuntatalo, Santerintie 11. Ke 21.9. klo 13–15 Ikäneuvolan terveydenhoitaja tavattavissa. Pyhäselän palvelupiste Santransali, Hammaslahdentie 2. To 22.9. klo 12 Hammaskammari. Istumajumppa; Terttu-Liisa Tahvanainen. Seniorineuvonta Ankkuri, Senioripihan Matti-talo, Rauhankatu 1A, 050 550 8347. Avoinna ma-pe klo 8-16. Ruoritien palvelutalon avoimia tapahtumia: Ruoritie 1, p. 050 343 7570, www.joenhoiva.fi: Ke 21.9. klo 13.15 hengellinen tilaisuus: Valoisa Vanhuus ry. Mäntypiha (Rantakylänkatu 13 G): Keskiviikkoisin klo 10 istumajumppa. Ruokaravintola Messi, Ruoritie 1 tarjoaa lounasta ark. 11-12.30 ja viikonloppuisin klo 11.30-12.30. Talossamme on esillä vaihtuva taidenäyttely! Tervetuloa! Syysretki Huhmariin 29.10.2016, muistathan ilmoittautua Allille 040 7763 959 10.10. mennessä. Yhdistyksen syyskokous pidetään Huhmarilla 29.10.2016 klo 14.00. Kokouksessa käsitellään 8§ sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa joukolla mukaan. Muistathan myös joulukonserttimme Tuliset Tenorit & Suloiset Sopraanot 3.12.2016 klo 18.00. Ilmoittautumiset Sirkalle 044 2988 617 14.10. mennessä. Syksyn Martta-illat maanantaisin Takkatuvalla ellei toisin ilmoiteta. Martta-illat syksy 2016: Syyskuu 26.9. klo 18 Kävely / sauvakävely. Sade – ollaan kirkolla. Lokakuu 10.10. klo 18 Artex-vierailu, Rantakylä. 24.10. klo 17.30 Kauha / kukkaro, ilmoittaudutaan myöhemmin, paikka tied. myöh. Marraskuu 7.11. klo 18 meikkiesittely. 21.11. klo 18 Askartelu-Tuula kertoo matkastaan. Teatterimatka Savonlinnaan la 15.10., jolloin esitetään Agents-musikaali Ansiosidonnainen. Lähtö klo 8.45 Matkailupysäkki, Siltakatu. Jäsenhinta vain 40 € (50 €) sis. matkan, noutopöytälounaan ja lipun. Ilmoittautumiset Annikille puh. 0500 274 651. Tervetuloa mukaan! 17.10. klo 18.00-20.00 Vallila, Kauppakaari 1. Ostoksista alennusta 20 %. Mukaan mahtuu 30. Ilm. 10.10. mennessä Annelle puh. 0500 285 906 tai anne. mujunen@telemail.fi 14.11. Puurobaari, Marttakeskus, Koskikatu 5–7. Ryhmän koko 16 henkilöä. Ilm. 7.11. mennessä Ann-Christinelle puh. 050 361 9668 tai ackivela@ luukku.com. 27.11. Adventtiretki Kontiolahden kirkkoon. Joulupuuro ja torttukahvit. Mukaan mahtuu 50. Lähtö matkailupysäkiltä klo 9.00. Hinta jäseniltä 10 e ja muilta 15 e. Ilm. 20.11. mennessä Helenalle puh. 050 490 2860 tai a.helena.turunen@gmail.com. Maksu 20.11. mennessä Karelian Marttojen tilille FI22 5770 0540 0860 37 viitteellä 12438. 17.12. klo 12.30 Joulumieltä jokaiselle -konsertti Careliasalissa. Mukaan mahtuu 50. Hinta jäseniltä 20 e ja muilta 34 e. Ilm. 7.12. mennessä Maijalle, puh. 050 405 8121 tai maija. pasanen@nic.fi. Maksu 7.12. mennessä Karelian Marttojen tilille FI22 5770 0540 0860 37 viitteellä 12409. Kerhot alkavat 22.9.2016 klo 11:00. Paikka entinen. Tervetuloa! Kahvia, kakkua tarjolla. Terv. Urpo puh. 044 207 1655. Syyskuun jäsenilta pidetään ma 19.9.16 klo 18 Kotikartanolla, Kartanotie 9, 80230 Joensuu. Tervetuloa! MLL:n Reijolan osaston syyskokous pe 30.9. klo 18.00 Ravintola Mantassa (Reijolantie 1). Tervetuloa! Mutalan Riento. Sisävuorot käynnistyvät 21.9.: naisten ja miesten kuntojumppa ke Pataluodon sali klo 18-19, lasten LETE-kerho 3-11v. klo 17-18, kaikenikäisten kuntosähly klo 16-17. HUOM! Uusi ryhmä Mutalan koululla maanantaisin kello 16.30-17.30 pojat ja tytöt 8-14v. monipuolinen Lete-liikunta, ei kilpailutavoitteita. Ilmoittautuminen 19.9. ja 26.9. salilla klo 16.30. Koko talven kausimaksu 20,sisältää harjoitukset ja vakuutuksen ja ryhmän jäsenkortin. Lisätiedot puh. 0400 913 585. JäRJeSTöT Joensuun Reumayhdistys ry. Karelian Martat ry. Lehmon eläkkeensaajat ry. Joensuun Rantakylän Martat ry. Joensuun Kotien Puolesta ry. Tarjous! Orapihlaja-aidan leikkaus alk. 29 € /h syyskuun 2016 ajan. Kotitalousväh. 45 %. P. 040 648 2660. RUNSAS VALIKOIMA Kattuuni/Kudekulma (Pilkon Citymarket) MA-PE 10-17, LA 10-14 p. 050 3817855 • VERHOILUJA VERHOKANKAITA • SISUSTUSTYYNYJÄ • EDULLISIA KANGASPOISTOJA (esim. 5–10€/kg) MATONKUDETTA SUURKIRPPIS AREENA www.riverball.fi var. 050 409 6035 Enää kahdesti syksyllä 25.9. ja 23.10. klo 10–14 Tueksi hyvinvoinnillesi 0400 812 700 Tmi Mari Pouta Merimiehenkatu 38 A, Jns www.maripouta.fi Kiinteyttävä ja rentouttava kasvohoito Aloe Veralla sis. päähieronnan ja Hot Stone kasvohieronnan ......................... 55 e Rentouttava kuumakivihieronta 60 min. ................... 50 e Kampanjatarjous! Perukirja alk. 160 € syys-lokak. 2016 ajaksi sovitut toimeksiannot. Kysy muita tarjouksia lakipalveluista alk. 100 € /h. www.lakitalkkari.fi, 040 648 2660 Kuolinpesien irtaimiston kierrättäminen sopimuksen mukaan. Kysy tarjous! Mikko 044 307 3352 tai Kimmo 050 511 4554 OSTO & MYYNTI KODIN IRTAIMISTO & ÄÄNILEVYT OSTO & MYYNTI KODIN IRTAIMISTO & ÄÄNILEVYT Alaraajojen väsymiseen, suonenvetoon ja kylmäntunteeseen relain-hoito 25€/kerta, 5x100€. Joensuun Fysiatrinen Kuntokeskus Oy, Torik. 28 B. P. 013-225 400, www.joensuunfysiatrinenkuntokeskus.com LASIKUITUJA VENEKORJAAMO P. 045 853 1188 Rahtikatu 18, Joensuu www.venecomp.fi Paikkakunnan joustavimmat ja vaivattomimmat kotisiivous sekä kotipalvelut. talousasema.fi 0440 769 670 SATUKIRSI pienyrityksen/yrittäjän tilitoimisto. Edullisesti ammattitaidolla. www.satukirsi.fi 040-5733898 Tietokonehuollot alk. 10 € . Uudet ja käytetyt tietokoneet. Petrotek Oy, Karjalankatu 1, 045 230 2345, www.petrotek.fi Remontit/uudisrakentaminen Kaikki remontit, myös kosteusvauriot. Rakentaminen anturasta sisätöihin, mm. väliseinät, vesieristys, laatoitus, panelointi jne. Kysy ilmainen arviointi 040 512 2007 Karjalan Timpurit Oy Autoyms. metalliromu. Romutustodistus, rekisteristä poisto. www.kelpokeraaja.net, p. 0400 573 263. Sekalaisia PIHASUUNNITELMAT JA NEUVONTAKÄYNNIT 25v kokemuksella nyt myös Joensuun seudulla. Iltaisin p. 040-7301300. Katso tarkemmin www.virena.fi Pihakirppis su 18.9. klo 10-16 Niinivaara, Suistamonk. 9. Maaleja, työkaluja, vaatteita yms. Tukkanurkka, Noljakka, Siwan vieressä. P. 013 120 393 / 050 522 0392. Työsuorituksia Myydään sekalaista Antikvaarinen Kirjakauppa on muuttanut Kanavarannasta. Uusi osoite Suvantokatu 8, CM:n vastapäätä. Tarjoushäkissä DVD:t, CD-levyt, kirjat ja Aku-paketit 1 € /kpl. P. 040 565 9734. Kirjat, astiat, äänilevyt, maitotonkat, polkupyörä, työkalut, huonekalut, kellot, radiot, matot ym. tavarat. P.050 522 2835 Ostetaan Vuokra-asuntoja elämän eri vaiheisiin. Joen Isännöintipalvelu Oy Kauppakaari 1, 80100 Joensuu Puh. 010 830 4100 Täytä vuokra-asuntohakemus kotisivuillamme www.joenisp.fi tai pyydä hakemus toimistoltamme: Vuokrattavana Siisti, pieni, saunallinen rtkaksio (45 m²) Hukanhauta. Luotettavalle henkilölle n. vuodeksi 1.11. alk. P. 050 325 1135. Karjalan Apu ry:n kalustevaihtotori toimii Teollisuuskatu 6. Myös nouto ja vienti kaupunkialueella. Avoinna ma-to 9.30-16.30. Kannattaa muistaa myös karjalanpiirakkatilaukset puh. 013 310 939. Ilmainen kustannusarvio . Soita 044 085 5586 Kaikki kotisi remontit.
ESITTELEMME sunnuntaina 18.9. ESITTELEMME tiistaina 27.8. ESITTELEMME sunnuntaina 18.9. ESITTELEMME maanantaina 19.9. loisa tilava makuuhuone, komerotilaakin on mukavasti. Keittiössä sopivasti tilaa pöydälle ja muutamalle tuolille. Kph uudistettu vesieristeineen vuonna 2014. Taloyhtiössäkin on mm, julkisivut kunnossa, ikkunat ja parvekeovet uusittu, samoin sauna. Mainio vaikka ensiasunnoksi. EL/ . ESITTELY su klo 12.00–12.30. Kalevankatu 6ba9. Nieminen 040 837 5508 7702030 KT RANTAKYLÄ 59,5 m² Oh + k + mh + kph + vh. Rantakylän palveluiden äärellä v. 1975 valm. kerrostaloyhtiön 4. kerroksen siisti kaksio. Huoneiston seiniä tapetoitu ja maalattu, kylpyhuonen lattia laatoitettu. Lattiat asuinhuoneissa siistein muovipinnoin. Keittiön kaapistojen ovet vaihdettu. Valkoiset sisäovet vaihdettu. Parveke puupaneloitu ja lasitettu. Taloyhtiössä hissi. Taloyhtiö kaukolämmössä. EL/F. ESITTELY Su klo 13.50–14.20. Puronsuunkatu 10 A 16. Manninen 050 444 5070 7704967 KT RANTAKYLÄ 75 m² 3h + k + kph. Huoneistoon on uusittu kosteat tilat kokonaisuudessaan putkistoineen ja asuintilojen lattiapinnoitteet. Lasitetulta parvekkeelta avautuu näkymä hyvin hoidetulle piha-alueelle. Ensimmäinen asuinkerros. Kaupan palvelut lähellä. Taloyhtiössä on ikkunat uusittu v. 2013, käyttövesiputkistot v. 2002. Suuria remontteja ole heti tulossa. EL/ D. ESITTELY su klo 13.30–14.00. Verkkotie 2 D 28. Nieminen 040 837 5508 7648910 OKT YLÄMYLLY/ HONKALAMPI 85/135 m² Pientaloalueella 70-luvun yksitasoinen (4h + k + ph + s + pkh + vh + at) koti (rv. -77), jossa routa ei häiritse eikä vesi pihoilla majaile. Oma tontti rajoittuu takaosaltaan Sompapuistoon. Pesuhuoneja saunaremontti tehty 2008 sekä vesikatto saanut uuden pinnan 2015. Tontilla jäljellä riittävästi rakennusoikeutta vaikka autokatoksen rakentamiselle. Kuntotarkastus tehty 5/2016. Ei E-tod. ESITTELY su klo 15.15–15.45. Käpypolku 13. Ryhänen 050 4955 139 7695853 OKT ENO KK 85,5/143,2 m² Oh + k + 4mh + s + wc. Enon keskustassa sijaitseva 1950-luvun alussa valm. 1,5-kerroksinen viihtyisä puuverhoiltu talo. Talossa mm. keittiön kaapistot ja tasot uusittu ja leivinuuni tehty v. 2008, olohuoneeseen tehty takka v. 2009, sadevesijärjestelmät ja salaojat kunnostettu. Puuja sähkölämmitys. Oma tontti n. 1 570 m². Ei E-tod. ESITTELY su klo 15.40–16.10. Purokyläntie 23. Manninen 050 444 5070 7685599 OKT RANTAKYLÄ 99,5/135 m² 4h + k + th + kph + 2 wc + At/varasto. Oma 742m² tontti jolla tiili / puuverhoiltu kaukolämpöön v. 2010 liitetty talo, jossa uusittu katto aluskatteineen, ikkunat, Ktv putkistot kph tilat, sauna, wc lisätty, keittiön lattia käytävän lattia, samalla uusittiin viemäröinnit, laminaatti lattioita, sisäkatot, sisäseinien panelointeja. Autotallikin löytyy. Pihamaalla on istutuksia puita , pensaita , koristekasveja , päärynäpuukin löytyy. Ei/e tod. ESITTELY su klo 14.15–14.45. Hankaintie 18. Nieminen 040 837 5508 7698121 OKT LIPERI ROUKALAHTI 116/125 m² 4h + k + takkah + ph + s + wc. Noin 9 km:n päässä Liperin kirkolta Roukalahdessa vanha maatilan pihapiiri ja n. 3,3 ha:n määräalan tila puustoineen, liittymineen (sähköja vesiliittymät) ja rakennuksineen (asuinja navettarakennus). Rakennettu alun perin -53, laajennettu -82 ja peruskorjattu -90. Laajennuksessa tehty eteistilat, wc, takkahuone, pesuhuone ja sauna. Pihalla hyvä ja ryhdikäs 50-luvulla rakennettu navettarakennus. Asuin talo on täysin asuttavassa kunnossa ja heti vapaa käyttöösi. Ei E-tod. ESITTELY SU klo 13.00-13.30. Lappilanniemi 2. Ryhänen 050 4955 139 7702844 OKT YLÄMYLLY/ JYRINKYLÄ 211/237 m² Liperin Ylämyllyn Jyrinkylässä v. 1999 rakennettu näyttävä, tilava ja viihtyisä koti (6mh + oh + k + khh + ph + s + varasto + iso terassi yms.). Lapsiystävällinen alue, koulujen ja päivähoitopaikkojen läheisyys, erinomaiset ulkoilualueet hiihtolatuineen, vaellusreitteineen ja uimapaikkoineen. Ennen kaikkea tilaa ja väljyyttä arkielämän asumiseen. Mahdollisuus myös kotitoimistotoimintaan. Alakerrassa 2 makuuhuonetta ja omalla sisäänkäynnillä. Kodin peruslämmönlähteenä on öljy vesikiertoisella lattialämmityksellä ja tämän apuna on takka/leivinuuni tulisija sekä ilmalämpöpumppu. Koti lämpiää öljyllä ja ottaa huomioon lämmitettävät tilat niin öljyn kulutus on ollut VAIN keskimäärin n. 2000-2300 L/v. Ei E-tod. ENSIESITTELY su klo 16.00–16.30. Hoprinkulma 1. Ryhänen 050 4955 139 7706523 PT YLÄMYLLY 82 m² 3h + k + khh + wc + vh + ph + s. Mainiolla paikalla aivan Ylämyllyn taajaman palveluiden äärellä oleva vuonna 1994 valmistunut hyväkuntoinen paritaloasunto! Mh.84.000 E 89.500 E Mh. 120.000 E 76.000 E 179.000 E Mh. 65.000 E Mh. 248.000 E 99.000 E Omalla n. 3.653 m²:n tontilla (jaettu hallinnanjakosopimuksella) sijaitsevassa asunnossa on uusittu sisäkatto ja väliovia v. -10, keittiökalusteet, huoneiden pinnat ja sähkölaitteita v. -13 sekä uusittu ilmanvaihtokone v. 14. Koko talon julkisivut on maalattu v. -12. Asunnossa on tilavat ja valoisat huoneet. Yhteinen kaapeli-tv liittymä paritalon toisen puolen kanssa. Talon vieressä ei ole muita rakennuksia, joten tässä on viihtyisä ja rauhallinen paikka. Hyvät paikallisliikenteen kulkuyhteydet aivan vierestä. Ei/e-tod. ESITTELY ma klo 17.45–18.15. Honkatie 2A. Hyttinen 040 541 1568 7704459 ESITTELY KOHTEESSA Laivapojantie 3 MA 19.9. klo 16.45–17.15. PT UTRA 99 m² 4h + k + ph + s + wc + vh + autokatos + varasto.Viihtyisälle ja valoisalle n. 1.385 neliön vuokratontille rakennettava tyylikäs kahdessa tasossa oleva paritaloasunto! Asunnossa on varustuksena varaava takka (Tulikiven Hiisi, tai vastaava), vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa huoneissa ja koneellinen ilmanvaihto/lämmön talteenotto. Valoisuutta asuntoon tuo näyttävät etelän suuntaan olevat korkeat maisemaikkunat. Rauhallinen sijainti, jossa Pielisjokikin on alle 500 m päässä. Tontti jaetaan hallinnanjakosopimuksella. OSTAJA VOI VAIKUTTAA ITSE SISUSTUSRATKAISUIHIN JA POHJARATKAISUUN! Arvioitu valmistuminen huhti-toukokuu 2017. Hyttinen 040 541 1568 7708896 RT LIPERI 37,5 m² 1h + kk + vh. Vain n. 1km päässä Liperin keskustasta. Kosteat tilat uusittu v.2014, samoin laminaattilattiat, seinäpinnoilla joko maali tai tapettipintaa. Reilusti komeroita sekä vaatehuone. Taloyhtiössä on muutettu öljylämmitys maalämmölle aurinkokerääjät lämmitysjärjestelmään asennetaan. Lisäksi yhtiössä on tehty esim. harjakattomuutos, uusittu käyttövesiputket ja vedetty valokuitukaapeli kiinteistölle, väliaidat uusittu. Asunto on heti vapaa kaupasta. EL/G ESITTELY ma klo 17.45–18.15. Tutjuntie 9B9 Nieminen 040 837 5508 7501878 RT KARSIKKO 75 m² 3h + k + s + kph + wc + vh. Viihtyisä asunto jossa kosteat tilat uudistettu laattapinnoille vuonna 2005, huoneiston laminaattilattiat, seinäpintojen tapetit/ maalipinnat uusittu vuonna 2008, erillinen wc vuonna 2012, sekä keittiön ovet, työtasot, vesikalusteet. Suojaisalle pihalle on rakennettu reilusti terassia ja markiisi asennettu, pihamaalla istutuksia ja hoidettua nurmipintaa. Asunnolle kuuluu oma autokatospaikkakin joka omilla osakkeilla. Heti kaupasta vapaa. EL/ E. ESITTELY ma klo16.30–17.00. Rukkitie 19A5. Nieminen 040 837 5508 7503574 RT YLÄMYLLY 77 m² 3h + k + s + vh + autokatos. Erittäin siistikuntoinen (rv. -79), pintaremontoitu huoneisto, viihtyisällä paikalla, takapihaltaan metsäalueeseen rajoittuvalla tontilla! Asunnossa uusittu esim. lattia laminaatit, kylpyhuoneen pinnoitteet, keittiön kalusteet, tasot ja kodinkoneet, tapetti ja maalipinnat sekä väliovet. Hyvin hoidetussa vakavaraisessa yhtiössä on uusittu esim. vesikaton huopapinnoite, lukitus (Exec), ulko-ovet ja takaovet, sokkelit pinnoitettu ja käyttövesiputkistot uusittu. Tilavat ja valoisat huoneet. Oman takapihan vastapäätä on metsäalue, jossa ei ole, eikä tule muita asuintaloja. EL/C. ESITTELY ma klo 18.30–19.00. Katajakuja 2 D 24. Hyttinen 040 541 1568 7708453 RT RANTAKYLÄ 106 m² Rivitalon (rv. -81) tilava perheasunto (4h + k + rt + kph + s + 2wc + 2vh). Lähellä niin koulut kuin päivähoitopaikkakin ja kauppaan matkaa vain pari korttelia. Myös kirjaston palvelut ja Rantakylän uimahallin palvelut. Mukava asuinalue lapsille hyvine leikkipaikkoineen. Asuntoa remontoitu 2006-2016 aikana ja asunnolla mukava oma takapiha. Hyvät varastotilat. Taloyhtiöön tehty hyviä, reippaita korjauksia 2000-luvulla mm. vesikaton kunnostus ja lisäeristys yläpohjaan, lämmönjakohuone, etuja takapihan ovet, pyykkija kuivaushuone pinnoitettu, uusittu vesikate konesaumatuksi peltikatteeksi. EL/D. Vh. 142.000 e , Mh 135.000 e . ENSIESITTELY ma klo 17.30–18.00. Pursitie 6 C 1. Ryhänen 050 4955 139 7707164 RT OUTOKUMPU, KESKUSTA 120 m² Oh + k + 3mh + h + kph + s. V. 1967 valm. kaukolämmössä olevan rivitaloyhtiön todella tilava huoneisto. Taloyhtiön piha-alue on mukavan puistomainen. Outokummun ydinkeskustan palvelut aivan lähellä. Huoneistossa tilava olohuone (jossa takka), neljä makuuhuonetta, v. 2015 remontoitu keittiö, erillinen wc (remontoitu v. 2013), kylpyhuone ja sauna. Huoneiston takapihalla on miellyttävä terassi. Huoneiston ulko-oven vieressä lämmin varastotila. Taloyhtiössä mm. käyttövesija lämmityspuolen putkistot uusittu v. 1998, IV-hormit puhdistettu v. 2005-2006. EL/E. ENSIESITTELY ma klo 18.00–18.30. Pohjoiskaari 3 C 5. Manninen 050 444 5070 7707978 KT RANTAKYLÄ 31,5 m² 1h + kk + alkovi + kph + vh. HETI KAUPASTA VAPAA siisti ensimmäisen kerroksen yllättävän tilavan oloinen, näppärä Vh. 32.000 E 125.000 E Vh. 100.000 E Vh. 142.000 E Mh. 93.000 E Vh. 68.000 E KESÄMÖKKI HOILOLA n. 40 m² + muut tilat Luonnon rauhassa ”korvessa”, n. 100 mm höylähirrestä vuonna 1990 rakennettu tunnelmallinen oikea kesämökki. Erillinen 70-luvulla rakennettu saunatupa takkoineen. Ei sähköjä. Vesikaivo on. Alakerrassa todella tilava tupa, keittiötila ja yksi makuuhuone. Yläkerrassa lisätiloja ja parveke. Omalla kookkaalla rantatontilla (n. 4060 m²) runsaasti puustoa. Korpijärvi tummavetinen ja erittäin kalaisa. Rantaviivaa n. 130 m. Mökkiranta luonnonvarainen ja uintipaikka-alue sorapohjainen. ESITTELY su klo 18.00–18.30. Meriinahontie 22 a (opaste Hoilolantieltä). Ryhänen 050 4955 139 7701045 VAPAA-AJAN ASUNTO VIINIJÄRVI n. 54/60 m² 2h + k + wc. Ryhdikäs 50-luvun talo nykyään vapaa-ajan asuntona. Lähestulkoon alkuperäisessä kunnossa. Talon kaikki alkuperäiset, leimatut lupapiirustukset olemassa. Kiinteistöllä oma vesikaivo (ei vesijohtoa) ja sähköliittymä. Jätevedet imeytetään. Kiinteistö myydään myyjän vastuusta vapaana korjattavaksi/saneerattavaksi. Viinijärven keskustaan matkaa reilu 2 km. ESITTELY su klo 14.15–14.45. Harjulantie 3 a. Ryhänen 050 4955 139 7702967 RT ENO 57,5 m² 2h + k + s + ph + wc tiiliverhoillun palahuopakattoisen rivitaloyhtiön hyvinkin peruskuntoinen reipasta pintaremonttia kaipaava päätyasunto, jolla oma autokatospaikka sekä irtainvarasto. EL/G. ESITTELY su klo 16.50–17.20. Purokyläntie 8 F 21. Manninen 050 4445070 7689167 RT LEHMO, KONTIOLAHTI, 65 m² 3h + k + kph + vh + autokatos. Päätyhuoneisto hyväkuntoisessa taloyhtiössä. Vuosien 2011-2012 välisenä aikana on uusittu esim. keittiön kaapistot, työtasot ja kodinkoneet kaikkinensa, kosteat tilat uusittu kokonaisuudessaan laattapinnoille lattialämmityksellä varustettuna, vesikalusteineen höyrykaappikin asennettu, väliovet vaihdettu, seinien tapetti ja maalipinnat uusittu. Reilunkokoinen piha-alue jolla kesämaja, pihalla kasvaa marjapensaita, omenapuita. Taloyhtiössä on uusittu esim. käyttövesiputkistot sekä ikkunat ja ulko-ovet. Ei e tod. ESITTELY su klo 15.15–15.45. Kuusiahontie 9 A 1. Nieminen 040 8375508 7701566 RT JOENSUU, NIINIVAARA 69,5 m² 3h + k + kph + s + wc + parvitila + ak + lasitetun parvekkeen koti on viihtyisä avara, valoisa siis kerrassaan erinomainen, kuuluuhan asunnolle autokatospaikkakin. Toisen kerroksen lasitetulla parvekkeella varustetussa huoneistossa on hulppea 30 m² kattoikkunoilla varustettu parvitila, kun huoneistoalaa on 69,5 m², on tilantuntu todella aistittavissa. Remontissa v. 2011 uusittiin mm. laminaattilattiat, alakertaan, seinäpinnat tapetoitiin / maalattiin, erillisen wc-tilan seinäpinnat maalattiin, kosteidentilojen pinnat ehostettiin, sekä saunan paneelipinnat sävytettiin. EL/E. VH: 149.500 e MH: 145.767 e . ESITTELY su klo 12.45–13.15. Viskaalintie 19 C 15. Nieminen 040 837 5508 7702933 RT ENO 85 m² 4h + k + khh + kph + s + erill.wc + vh. Päätyhuoneisto v. -93 valmistuneesta hyvin hoidetusta rivitaloyhtiöstä. Siisti ja miellyttävä kokonaisuus. Asunnossa ilmalämpöpumppu ja toimiva pohjaratkaisu. Hyvä kohde vaikkapa lapsiperheelle. EL/F. ESITTELY su klo 16.15–16.45. Purokyläntie 8 B 8. Manninen 050 444 5070 7672962 RT RANTAKYLÄ 102 m² Oh + k + 3mh + kph + s + autokatos. V. 1975 valm. rivitaloyhtiössä tilava huoneisto kahdessa kerroksessa. Ensimmäisessä kerroksessa olohuone, keittiö, ja erillinen wc. Toisessa kerroksessa kolme makuuhuonetta. Yläkerrassa on v. 2014 täysin remontoitu kylpyhuone laattapinnoin, kylpyhuoneessa amme. Kylpyhuoneen yhteydessä remontoitu sauna. Huoneistolle kuuluu autokatospaikka. Taloyhtiössä tärkeimmät remontit tehty. EL/E. VH: 120.000 e , MH: 116.447,56 e . ESITTELY su klo 14.30–15.00. Harustie 1 H 2. Manninen 050 444 5070 7501702 PKT JOENSUU, NOLJAKKA 44,5 m² Oh + kk + mh + kph + s. V.1987 valm. pienkerrostalon 1. kerroksen siisti kaksio. Keittiön ja olohuoneen lattiapinnat parkettipinnoin. Makuuhuoneen, kylpyhuoneen ja saunan lattiat muovipinnoin. Kylpyhuone laatoitettu. Olohuoneesta pääsy takapihalle. Taloyhtiö kaukolämmössä. EL/F. ESITTELY su klo 13.00–13.30. Aavarannantie 31 A 3. Manninen 050 444 5070 7501510 KT KESKUSTA 51 m² 2h + kph + parveke. Huippu sijainti, ylin kerros, viihtyisä koti. Avara olohuone josta käynti katetulle parvekkeelle. VaMh. 63.000 E Mh. 18.000 E 50.000 E Mh. 115.000 E Vh.149.50 0E Vh. 90.000 E Vh. 120.000 E Mh. 103.000 E Vh. 107.000 E Puronsuunkatu 1, 80160 Joensuu, puh. (013) 610 0170 www.huoneistokauppa.fi sähköposti: joensuun@huoneistokauppa.fi LKV Jarmo Hyttinen 040 541 1568 LKV Petri Nieminen 040 837 5508 LKV Jarmo Ryhänen 050 495 5139 Laura Hattunen 044 033 1969 Jyrki Manninen 050 444 5070 Mh. 223.000 E ESITTELEMME maanantaina 19.9. Soita ja kysy lisää: Jarmo Hyttinen 040 541 15689 ENNAKKOMARKKINOINTI As m² Tyyppi Velaton hinta A1 54,5 2h+k+khh+pst+s 152 000E VARATTU A2 56,5 2h+k+khh+pst+s 156 000E 7669534 A3 54,5 2h+k+khh+pst+s 152 000E VARATTU B4 90,5 3h+k+khh+wc+pst+s 223 000E VARATTU B5 40,0 2h+k+khh+pst+s 122 000E B6 46,0 2h+k+pst+s 129 000E 7680964 B7 46,0 2h+k+khh+pst+s 129 000E VARATTU B8 40,0 2h+k+khh+pst+s 122 000E B9 90,5 3h+k+khh+wc+pst+s 223 000E VARATTU Mainiolle paikalle Karhunmäkeen valmistuvan koulun ja päiväkodin läheisyyteen rakennettava kaukolämpöverkostoon liitetty 9 huoneiston rivitaloyhtiö! Asunnoissa on varustuksena vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa huoneissa, koneellinen ilmanvaihto/lämmön talteenotto, rosteripintaiset kodinkoneet tai vaihtoehtoisesti valkoiset. Asuntojen hintaan sisältyy autokatospaikka ja lämmin varasto. Yhtiö sijaitsee omalla tontilla, joten hoitovastike tulee olemaan myös pieni. Ostaja voi vaikuttaa itse kaikkiin materiaalivalintoihin. Kolmioissa on takkavaraus. RS-rahoitteinen kohde ja alustava yhtiölainaosuus on n. 50 % kokonaishinnasta. Alustava valmistumisaikataulu 3/2017 . ASUNTO OY JOENSUUN PESÄPOLKU yksiö. Asunto pintaremontoitu ja heti muuttovalmis koti. Taloyhtiössä tehty hyviä korjauksia 2000-luvulla mm. käyttövesiputkisto, tietoliikenneja TVkaapelointi, kattopinnoite, porraskäytävämaalaus, lämmönsiirrin, venttiilien uusinta ja säädöt, saunatilat. EL/G. Vh. 68.000 e . Mh 62.800 e . ENSIEISTTELY ma klo 17.00–17.25. Pursitie 5 E 38. Ryhänen 050 4955 139 7708180 KT OUTOKUMPU, KESKUSTA 33,5 m² 1h + kk + kph. Sijoittajallekin sopiva 2:n kerroksen huoneisto Outokummun ydinkeskustan tuntumassa! Huoneistoon uusittu kylpyhuoneen pinnoitteet v. -09, lattialaminaatit ja tapetti/maalipinnat v. -10 v. Viihtyisä yhtiön sisäpiha. Outokummun keskustaan n. 1,5 km. Huoneisto heti vapaa kaupasta. EL/D. ESITTTELY ma klo 16.30–17.00. Yrjönkatu 7 B 12. Manninen 050 444 5070 7697262 OKT OUTOKUMPU, KESKUSTA 102,5/139,5 m² 4h + k + khh + ph + s + wc + vh. Huippupaikalla Outokummun ydinkeskustassa n. 3.660 m²:n vuokratontilla sijaitseva v. 2008 rakennettu hyväkuntoinen Jukkatalo. Talossa on varustuksena Kermansaven varaava takkauuni, lattialämmitys kaikissa huoneissa, koneellinen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto. Vino sisäkatto tuo taloon avaruutta ja näyttävyyttä. Erillinen lämpöeristetty autotalli/varastorakennus (lattialämmitys). Outokummun ydinkeskustan palvelut ovat n. 500 m säteellä. ESITTELY ma klo 17.15–17.45. Räsälänkatu 3. Manninen 050 444 5070 7703766 KESÄMÖKKI OUTOKUMPU, VARISLAHTI 60/73,5 m² Tupa + k + mh + kph + s + kuisti. Omalla n. 3 210 m² tontilla Palojärven rannalla v. 1992 valm. pyöröhirsimökki. Harja/peltikatto, sähköja puulämmitys. Tuvassa omalla hormilla oleva takka, leivinuuni ja puuhella. Vesi pumpulla sisälle omasta kaivosta ja jätevedet umpikaivoon. Mökin etupuolella on n. 13 m² kuisti. Varustusta esim. sisä-wc, kph:ssa ja saunassa lattialämmitys ja laatta-lattiat. Tontilla v. -98 tehty harja/pelti-kattoinen n. 20 m² varasto-/aittarakennus ja n. 50 m² harja/peltikattoinen varastorakennus. Marjaja sienimetsät äärellään, kalaisa Palojärvi. Tontilla omaa rantaviivaa n. 50 m, sorapohjainen ranta. Kohde soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. ESITTELY ma klo 18.50–19.20. Suurenmäentie 11 B. Manninen 050 444 5070 7701784 Mh. 24.500 E Mh. 187.000 E Mh. 135.000 E KT RANTAKYLÄ 40 m² 2h + kt + kph. Taloyhtiön entisiin yhteisiin tiloihin juuri rakenteilla oleva alimmaisen kerroksen täysin uusi huoneisto! Ostaja voi vaikuttaa tässä vaiheessa vielä itse pinnoiteratkaisuihin. Huoneiston alustava varustelu ja pinnoitteet: Rosteripintaisen kodinkoneet, laminaattilattiat, katossa mdf-paneeli. Pesutilat laatoitetaan (lattialämmitys). Huoneistokohtainen koneellinen ilmanvaihto/lämmöntalteenotto. Huoneistoon oma sisäänkäynti. Rantakylän kauppakeskuksen palvelut n. 1 km päässä. Tässä mainio kohde esim. sijoittajalle tai vaikkapa ensiasunnon ostajalle. Huoneisto sopii hyvin myös liikuntarajoitteiselle (ei portaita). Alustava valmistumisaikataulu on lokakuun loppu 2016. HUOM! Nopean varaajan etuna parvekkeen lasitus kaupan päälle! (etu voimassa 30.9.2016 saakka). EL/F. ENSIESITTELY ti klo 17.30–18.00. Latolankatu 13. Hyttinen 040 541 1568 7706788 KT KARSIKKO 74,5 m² HETI KAUPASTA VAPAA SAUNALLINEN KOTI (3h + k + kph + s + vh) Karsikon etuosassa, vain n. 2,5 km Joensuun torilta. 1. krs. Ei portaita. Asunto siistikuntoinen, jonne voisi muuttaa vaikka heti. Asuntoon on viime vuosina uusittu mm. lattiaja seinäpintoja, keittiö uusittu 2016. Taloyhtiöön (rv. -79) tehtyjä korjauksia esim. julkisivut, vesikate, hissi, lämmönsiirrin, ikkunat ja parvekeovet. EL/D. Vh. 113.000 e . Mh. 106.500 e . ESITTELY ti klo 17.45–18.15. Karsikonkatu 4 A 3. Ryhänen 050 4955 139 7702350 KT RANTAKYLÄ 86 m² 4h + k + kph + wc + autokatosaikka. Rantakylän keskeisellä alueella (ostoskeskus näkyy ikkunasta) toisen kerroksen siisti peruskuntoinen, tilava ja avara läpitalon päätyhuoneisto jolle kuuluu autokatospaikka. Taloyhtiössä on tehty lähestulkoon kaikki mahdolliset remontit. Suurimpina esim. vuonna -08 julkisivuremontti lisälämmöneristyksillä, ikkunat ja parvekeovet, kattohuopien uusiminen. -13 lämmönsiirrin ja 2004 käyttövesiputket. Asunto vapautuu nopeasti kaupasta. EL/E ESITTELY ti klo 17.00–17.30. Lossikuja 2 A 3. Ryhänen 050 4955 139 7691829 RT REIJOLA 54,5 m² 2h + k + s + autokatospaikka. Tyylikkäästi v. 2008 pinMh. 79.500 E Vh. 113.000 E 88.000 E Mh. 106.000 E taremontoitu huoneisto mainiolla paikalla sopivan kävelymatkan päässä Reijolan keskustan palveluista! Huoneistossa on uusittu esim. asuintilojen lattiapinnoitteet (laminaatti), tapetit, kylpyhuoneen pinnoitteet yms. Samalla on poistettu keittiön ja olohuoneen välinen seinä, jolla on saatu asuntoon lisää avaruutta.Viihtyisä oma takapiha-alue, jonka takana on rauhallinen puistoalue. Iso terassi. Myös taloyhtiön sisäpiha on vehreän kaunis, Huoneistolle kuuluu autokatospaikka! Tässä hyvällä tavalla persoonallinen koti esim. nuorelle tai nuorekkaalle henkilölle, joka etsii asuntoa joka erottuu massasta! ESITTELY ti klo 18.30–19.00. Uutelantie 6 B 8 Hyttinen 040 541 1568 7709184 POLVIJÄRVI, KESKUSTA OKT 117/143 m² Oh + k + 3mh + ph + kph + s. Polvijärven keskustassa, todella hyvällä ja rauhallisella paikalla v. 1977 valmistunut, tiilivuorattu harja/ pelti-kattoinen omakotitalo omalla n. 1 264 m² tontilla. Talossa tilava olohuone, kolme makuuhuonetta, keittiö, pukuhuone, laatoitettu kylpyhuone ja sauna. Talon oikeassa päädyssä lämmin autotalli. Autotallin vasemmalla puolella maanpäällinen öljysäiliö omassa tilassaan. V. 2006 talon peltikatto uusittu. Talossa mm. käyttövesiputket uusittu, öljysäiliö laitettu maanpäälliseksi v. 2011, öljypoltin ja kattila uusittu n. viisi vuotta sitten. Kylpyhuonetta laatoitettu v. 1993. Lämmitysjärjestelmänä on vesikeskuslämmitys öljypoltinkattilalla ja sähkölämmitys ja leivinuunilla puulämmitys. Manninen 050 444 5070 JOENSUU, UTRA OKT 159,5/191 m² Oh + k + 4mh + oleskelutila + khh + kph + s + autotalli/autokatos. Jykevä 2-kerroksinen TÄYSTIILITALO Joensuun kaupungin Utran kaupunginosassa. Talossa on harja/tiilikate ja lämmitysmuotoina sähkölämmitys ja puulämmitys olohuoneen takka/leivinuunilla. Lisäksi ilmalämpöpumppu. Sähkönkulutus ollutkin talossa n. 11 000 kWh per vuosi. Alakerrassa tilava olohuone ja keittiö, makuuhuone, erillinen wc, kodinhoitohuone, kylpyhuone ja sauna. Keittiön ja eteisen laattalattioiden alla on lattialämmitykset. Yläkerrassa on kolme makuuhuonetta, oleskelutila, erillinen wc, jonka yhteydessä kylpyhuone. Erillinen vaatehuone. Yläkerrassa myös erillinen infrapunasauna. Lisäksi n. 1055 m² Joensuun kaupungin vuokratontilla on rakennusalaltaan n. 46,3 m² autotalli/autokatos, jossa myös hyvin varastotilaa. Autotalli on lämpöeristetty. Manninen puh. 050 444 5070. Vh. 105.000 E Vh. 235.000 E ESITTELEMME maanantaina 19.9. ESITTELEMME tiistaina 20.9. ESITTELEMME tiistaina 20.9. SOITA JA SOVI ESITTELY UUDISTUOTANTOA UUDISTUOTANTOA ENNAKKOMARKKINOINTI Talo A A1 4h+k+s+khh 93,2 m² Vh: 244.500 e . 7705351 A2 2h+k+ph+s 49,0 m² Vh: 143.500 e . 7707598 Talo B B3 2h+k+ph+s 49,0 m² Vh: 143.500 e . 7707608 B4 4h+k+s+khh 93,2m² ** VARATTU ** Talo C C5 3h+k+s+khh 85,8m² Vh: 226.600 e . 7707616 C6 1h+k+ph 29,0m² ** VARATTU ** C7 1h+k+ph 29,0 m² ** VARATTU ** C8 3h+k+s+khh 85,8m² Vh: 226.600 e . 7707612 Kaukolämpö, lattialämmityksellä, isoille asunnoille autokatospaikat asunnon edessä, muille pistokepaikat, asiakas voi vaikuttaa pintamateriaaleihin, muutoksista annetaan muutoshintatarjous. Rs + laina n. 50% . Arvioitu Aloitus 2017. Valmistuminen alustavasti talvi 2017/2018. Tiedustelut: Nieminen 040 837 5508 AS OY JOENSUUN KOILLISRINNE Noljakan mäelle suositulle asuinalueelle, omalle tontille, huippupaikalle, Joensuun palveluiden läheisyyteen rakennetaan Rs-kohteena, 8 tasokasta kotia osoitteeseen Koillisrinne 4, 80140 Joensuu