Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 LUKIJAPOSTI ” Kävin muuten aamulla uimalassa vetelemässä puolisen tuntia sammakkoa. Kirjoittaja on Kuhmoisten kunnan sivistystoimenjohtaja 5.6.2024 f Aurinko nousee 3.45 f Aurinko laskee 22.52 Onnea nimipäivänä! Tänään Sulevi To Kyösti, Kustaa, Kustavi Pe Suvi, Roope, Robert, Robin La Salomo, Salomon Su Ensio Ma Seppo Ti Impi, Immi Ke Esko KOLUMNI PERTTI TERHO PÄÄKIRJOITUS Katja Alatalo toimitus @kuhmoistensanomat.fi Paikallislehden osalta kesäkausi on nyt virallisesti avattu, sillä käsissäsi (tai näytölläsi) on uunituore kesälehti. Toivottavasti pidät siitä. Tänä vuonna kesälehden sisältö painottuu vahvasti liikuntaan. Valintaan vaikuttivat lehden tekijöiden omat kiinnostuksen kohteet sekä halu muistuttaa kuntalaisia ja kausiasukkaita siitä, millaisia mahdollisuuksia matalan kynnyksen harrastamiseen pitäjämme tarjoaa. Jos yksikään päättää lehden luettuaan pyörähtää urheilukentällä tai palata suunnistuksen pariin ja nauttii siitä, emme ole tehneet lehteä turhaan. Liikunnan vastapainoksi kesälehden sivuilla nostetaan esiin henkilöitä tapahtumien taustalla. Jokainen tapahtuma tarvitsee toteutuakseen alullepanevan tekijän ja onnistuakseen oikeat ihmiset oikeisiin toimenkuviin. Kuhmoinen on täynnä alullepanijoita ja onnistumisen takaajia. Kunnassa on tarjolla myös niin sanottua hengenravintoa. Eino Viikilän juhlanäyttely tulee varmasti keräämään yleisöä uuteen Galleria 52:een ja Henna Nivarpää-Ampuja Riihigalleriaan. Kapsäkillä ja Pihlajakosken rantamakasiinilla on oma lusikkansa kesän taidesopassa. Kiepsaus, Kuhtuu, festarit, ja elokuvafestarit – kesän päätapahtumat ovat odotettuja ja yksittäisinä tapahtumina keräävät suurimman yleisön. Ei sovi kuitenkaan unohtaa pienempiä kylien ja järjestöjen tapahtumia, jotka keräävät yhteen lähiseudun asukkaat ja samanhenkiset ihmiset. Niillä on valtava merkitys kunnan viihtyvyyden ja ympärivuotisen elinvoimaisuuden kannalta. Nautit sitten ysärimusiikista, elokuvista, avovesiuinnista tai kyläjuhlista, niin toivottavasti kesälehti johdattelee sinut toivomiisi tunnelmiin. Vietetään taas yksi unohtumaton kesä Kuhmoisissa. Unohtumaton kesä jälleen Kirjoitan tätä toukokuun viimeisenä päivänä ja 16. hellepäivänä. Yöuniani ei sinänsä häiritse kuumuus, mutta joka samperin yö herään kiukkuisten kölviäisten ipottavaan ininään, ja olen työssäni enemmän tai vähemmän pöllämystynyt. Mutta onhan tuo käsillä huitominen aamuyön tunteina toki jonkinlaista liikuntaa. Maan hallitus haluaa Suomea liikkeelle. Ohjelman tavoitteena on saada eri-ikäiset ihmiset liikkumaan aiempaa enemmän. Yhteiskunnan rakenteilta halutaan entistä parempia edellytyksiä liikkumiselle. On nimittäin tutkittu että kävelemme, seisomme, kannamme, nostamme, kiipeämme portaita, pelaamme pihapelejä ja hakkaamme halkoja arjessamme entistä harvemmin. Yleisurheilua emme harrasta senkään vertaa. Väestön terveys sekä työja toimintakyky ovat heikkenemässä. Niin maaseudulla kuin kaupungissakin vanhemmat järjestivät aikoinaan jälkikasvulleen yleisurheilun kaupunginosa-kisoKuumaa, liikkuvaa kesä ja. Haastaisin kesällä Kumun väen seiväshyppykisaan, mutta työkunnossa pysyäkseni enpä taida. Jospa Kumun juhlan kunniaksi uskaltaisi urheilukentän ihka uusille hyppypatjoille edes näytösluontoisesti tömähtää. Esitänpä tässä etukäteen kiitokseni Kuhmoisten Miesurheilijoille: liikuttamisen 90-vuotisjuhla on 20. päivä heinäkuuta. Kansallisissa kisoissa, hyvin hoidetulla urheilukentällämme kilpaillaan monipuolisesti kenttälajeissa ja juoksumatkoilla. Lisäksi kuulemme juhlassa tarinoita ja tekijöitä vuosien varrelta. Kannattaa siis suunnata urheilukentälle viimeistään tuolloin, osallistujana tahi penkkiurheilijana. Toinen jo perinteeksi muodostunut tapahtuma kentän viheriöllä on jalkapallon kyläturnaus. Pelit taitavat tänä kesänä olla 29. kesäkuuta. Kyläkisan järjestäjät ovat merkittävällä tavalla pitäneet yllä paikkakunnan yhteisöllisyyttä ja tervettä kisahenkeä. Haastan kaikki turnausjoukkueet panemaan Pihlajakosken koville – reilussa hengessä! Uutena juttuna, heti kesäkuun alusta alkaen, urheilukentällä ohjataan lapsille ja nuorille futista kolmena iltana viikossa. Tiistai-iltaisin puolestaan MLL:n paikallisyhdistys ohjaa lapsille liikunnallista tekemistä ja Naisvoimistelijat kesäjumppaa aikuisille. Kesäjumppaa on lisäksi tarjolla satamassa, 12. kesäkuuta alkaen, hyvinvointisuunnittelijan terapeuttisessa ohjauksessa. Vesille pääsee liikkumaan muutenkin kuin botskilla. Viime kesänä tuli hankittua vakaa ja kevyt sup-lauta, muutama viikko sitten tandem-kajakki, joskin melat ovat vielä harkinnassa sekä Pitkäveden melontareitti kokematta. Odotellaan hyttysten heikkenemistä. Kävin muuten aamulla uimalassa vetelemässä puolisen tuntia sammakkoa, mahtavassa etukäteen alkaneen kuuman kesän vedessä. Yksikseen sai polskia. Teki kyllä päivän työtunnit tehokkaaksi. Ja onhan kesä myös kulttuuria pullollaan! Kuhmoisissa elämyksiä ja taidetta voi kokea taajaman lisäksi aktiivisilla kylillä. Kesäteatterissa puolestaan riidellään perinnöstä. Sehän koskettaa ja naurattaa varmaankin kaikkia! Kokouksen alun 20 minuuttia ääni oli säädetty niin hiljaiselle, ettei normaalikuulolla varustettu henkilö saanut siitä mitään tolkkua. Tarkoitushakuista piittaamattomuutta vai it-ammattitaidottomuutta? Avoin Kuhmoinen oli videoruudulla tarkasti rajattu kuvasta. Videointi katkaistiin ajassa 45.48. Siihen koko lähetys kesken Videoitu valtuuston kokous 27.5.2024 loppuikin, sattumaltako? Juuri kun Avoin Kuhmoinen otti omia aloitteitaan esille. Yllättäen jälkeenpäinkään kokoustallennetta en itse youtubesta enää löydä, ehkä joku löytää. Mistä kaikesta it-vastaavia mahtoi olla ennalta informoitu ja ohjeistettu? Ei tarvitse olla suuri salaliittojen hakija havaitakseen, miten osuvilta kunnan johdon taholta tulevilta toimilta nuo ulospäin näyttävät. Tätä Goljat vs. David -asetelmaa, suuren kokoomuksen naljailua erottamaansa yhden miehen ryhmää kohtaan, on pitkin matkaa videoilla saatu todistaa. Koettaa vaan sietää sitä seuraaviin vaaleihin asti. Videokokouksissa näkyy ”turhien vaikuttajien” määrä. He eivät reagoi mihinkään muuhun kuin omaan puhelimeensa. Mihin tarvitaan 21 valtuutettua? Etenkin, kun hallitus on asiat tahollaan jo etukäteen päättänyt. Lainsäätäjä on määrästä myös oman oikeutetun huolensa ilmaissut. Niin sanotut päättäjät, ottakaas mallia ja oppia hyvästä vanhasta naapurista, Jämsästä. Veli-Pekka Silvast Valmistuneita Kaisa Hellsten on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi, erityisopettajaksi Turun yliopistosta. Kuhmoisten Sanomat julkaisee valmistuneiden nimiä, kunhan ne toimitetaan meille osoitteeseen toimitus@kuhmoistensanomat.fi. Koko kesän tärpit f Kulje mahdollisimman paljon paljain jaloin pihamaalla ja muualla luonnossa. Jalkapohjien akupisteiden painelu tekee hyvää keholle ja mielelle. f Kesällä on aikaa kutsua ystäviä ja tuttuja pihakahveille tai tavata heitä kylillä. f Tallenna kesän vihreys ja kukkaloisto mieleesi. Saat niistä energiaa koko tulevaan vuoteen. f Nauti pitkistä kesäilloista ja lue taas kerran lempiromaanisi.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 3 Alakoulun kevätjuhlassa 3.–5. luokat esittivät Kuhmoisten ja Jämsän junioriharmonikkojen kanssa Jussi Jänis ja porkkanajahti -musikaalin. Viime hetkellä tapahtunut sairastuminen aiheutti nopean roolivaihdoksen. Näppärät lapset suoriutuivat siitä hienosti. Katja Alatalo Kuhmoisten yhtenäiskoululta jäätiin lauantaina kesälomille hyvin mielin. Rehtori Juha Nupponen totesi puheessaan, että ei ole suuri tilastojen ystävä, mutta tuoreen lukiovertailun tulos lämmitti hänenkin mieltään. STT:n lukiovertailussa Kuhmoisten lukio pääsi pienten lukioiden listalla sijalle kaksi. Pienellä lukiolla tarkoitetaan lukiota, josta valmistuu alle 50 ylioppilasta. Ykkössija meni Ähtärin lukiolle. Kakkossijansa myötä Kuhmoisten lukio oli tänä vuonna myös koko Pirkanmaan paras lukio. On vahvuutta tunnustaa virheensä Juhlapuheessaan Nupponen puhui hyvistä käytöstavoista. – On tärkeä tietää, miten kohdataan toisia ihmisiä ja luodaan ympäristö, jossa on hyvä olla. Hyvät käytöstavat ovat pieniä tekoja ja sanoja, jotka osoittavat kunnioitusta toista kohtaan, Nupponen sanoi. Nupposen mukaan koulu on turvallinen paikka opetella käytöstapoja, sillä mahdollisista virheistä tulevat seuraukset ovat varsin lieviä. Omasta tekemisestä tulee ottaa vastuu. – Jos tekee virheen, sen myöntäminen ei ole heikkoutta vaan vahvuutta. Sitten pyydetään anteeksi ja pyritään korjaamaan virhe. Kuhmoislaisia lapsia ja Koululaiset kesälomille – Kuhmoisten lukio Pirkanmaan kovin Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukion vuoden 2024 ylioppilaat painoivat lakit päähänsä. Ikäluokan koulutaival on ollut monivaiheinen, sillä nuoret ovat kokeneet sisäilmaongelmat, koronan aiheuttaman etäkoulun sekä muuton uuteen koulurakennukseen. Rehtori Juha Nupponen kehui nuoria selviytyjiksi – kuten myös peruskoulunsa päättäneitä yhdeksäsluokkalaisiakin. nuoria Nupponen kehui fiksuiksi. Samaa viestiä tulee leirikouluista ja retkiltä. Nupponen lähettää kiitokset maaseutupitäjän perheille, joissa ymmärretään hyvien käytöstapojen päälle. Koulutaipaleensa päättäviä Nupponen kehui selviytyjiksi, sillä heidän vuosiinsa mahtuu niin sisäilmaongelmaa, koronavuosia kuin muuttoa uuteen kouluunkin. Maalaiskuplassa ilman lisävoimia Runsaiden ja monipuolisten musiikkiesitysten lomassa puheensa pitivät myös peruskoulun päättävät sekä tuoreet ylioppilaat. Yhdeksäsluokkalaiset Oona Tanninen ja Nella Saarinen vetivät puheensa päätteeksi silmilleen aurinkolasit, näyttäähän tulevaisuus häikäisevältä. Loppuun he antoivat vielä muutaman elämänohjeen. – Pelatkaa pesäpalloa. Väittäkää vastaan. Ottakaa rennosti ja olkaa riittävän zen, kaksikko totesi. Ylioppilaiden puheessa Laura Anttila ja Atte Unnaslahti kiittelivät ryhmänsä hyvää yhteishenkeä, joka salli jokaisen edetä omilla vahvuuksillaan. Terveiset lähtivät myös muilta paikkakunnilta opiskelemaan tulleille: – Ilman lisävoimia eläisimme vieläkin omassa maalaiskuplassamme. Ylioppilaiden ohje jälkipolville oli pitää huolta itsestään. Sen jälkeen opiskelukin on helpompaa. Katja Alatalo Arja Heinilä Katja Alatalo Riemuylioppilaan puheen piti tänä vuonna OTT, VTM, dosentti Liisa Nieminen, joka on kirjoittanut ylioppilaaksi Kuhmoisten tuolloisesta yhteiskoulusta vuonna 1974. Nieminen puhui koulutuksen merkityksestä. Kuluneet 50 vuotta ovat merkinneet Suomessa koulutustason nousua, mutta kehitys on pysähtynyt. Niemisen mukaan opintojen maksuttomuus sekä kattava opintotukijärjestelmä ovat mahdollistaneet sen, että kuka tahansa on voinut opiskella itsensä tohtoriksi. – Kaikkien leikkausten jälkeen en ole varma, pitääkö edellä sanomani enää paikkaansa. Tuoreita ylioppilaita Nieminen kannusti opiskelemaan ja tekemään töitä opintojensa eteen. Hän ei antanut puheessaan painoarvoa niinkään suurille laudatur-saaliille, vaan muistutti, että pelkästään kokeiden läpäisyn takana voi olla uskomaton voittoisa tarina. – Älä elämää pelkää, älä sen kauneutta kiellä. Suo sen tupaasi tulla, tai jos liettä ei sulla, sitä vastaan käy tiellä, älä käännä sille selkää, Nieminen siteerasi lopuksi Kaarlo Sarkiaa. Riemuylioppilas kannusti jatkamaan opintoja ” Pelatkaa pesäpalloa. Väittäkää vastaan. Ottakaa rennosti.
Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 ” Moottorisaha käynnistyy, koska niin sen kuuluukin tehdä. ” Kasvun ihme on aina yhtä käsittämätön. SANAN KULMA ULLA LAHTINEN Kirjoittaja on päijäläläinen paluumuuttaja, sydämellä kotikylä ja Päijälän kristillinen yhdistys. Kastetut Elias Vilho Viljami Terveilä Kuolleet Kalle Kalevi Järvinen 80 v, Tuula-Maija Helena Varonen 72 v Su 9.6. klo 10 messu. Marjo Kortelainen, Hannele Erola. Su 9.6. klo 14 Kesäkonsertti Päijännekodilla. Pekka Lehmussaari, laulu, Pekka Pohjola, laulu ja kitara sekä Seppo Soinila, sello. Mukana myös SPR:n ystäväpalvelu. Kuhmoisten kukkivassa kirkossa KIRKKOPYHÄ su 16.6. klo 10.00 Kansanlaulukirkko. Musiikissa Kuhmoisten Pelimannit. Messun jälkeen seurakuntakodissa kirkkokahvit, musisointia ja yhteislaulua. Sydämellisesti tervetuloa! Yhteistyössä Seniorit, Vapaaajanasukkaat ja seurakunta. Klo 18 hautausmaakierros. Kylmä talvi ja vaihteleva kevät ovat takana, ja elämme vuoden armainta aikaa. Vaikken itse viherpeukalo olekaan, keväällä kauppojen siemenpussit saavat haaveilemaan omankin puutarhan kukkaloistosta. Kasvun ihme on aina yhtä käsittämätön. Kun panet pienen siemenen multaan, jonkin ajan kuluttua mullasta nousee vihreä verso. Mutta ei se ole ihan niin yksinkertaista. Kun alan miettiä, mitä kylväisin penkkeihini, juolavehnät, vuohenputket ja muut rikkaruohot tuntuvat vallanneen kaikki paikat. Eli ensiksi maa pitää muokata kylvökelpoiseksi. Juolavehnän juuria kiskoessani mieleeni tulevat Paavalin sanat katkeruuden juurista (Hepr. 12:15), joita ei pidä päästää kasvamaan. Pienikin juuren palanen röyhähtää helposti uudelleen tukehduttaen sydämen – tai kukkapenkin. Välillä tuntuu, paha Jo joutui armas aika voittaa maailmassa voittaa hyvän, – kuten rikkaruohot kukkapenkissä voittavat kukat, vaikka tiedän, ettei se ole niin. Raamatussakin puhutaan paljon kylvämisestä. Tutuin vertaus on varmaan Jeesuksen kylväjävertaus, joka kertoo siemenen kasvun salaisuuden. Siemen tarkoittaa Jumalan sanaa. Jos siemen kylvetään tien oheen, kalliolle tai ohdakkeiden sekaan, jokainen puutarhuri tietää, mikä on lopputulos. Sen sijaan hyvään rikkaruohottomaan, ravinteiseen, sopivan lämpimään ja kosteaan maahan kylvetyt siemenet tuottavat runsaan sadon. (Luuk. 8:4-15) Olen joskus ihmetellyt, miksi kylväjä kylvää minne sattuu. Sittemmin olen ymmärtänyt, että Jumalan sanaa kannattaa kylvää aina ja kaikkialla. Koska ihmisen sydän on kylvöpaikka, samankin ihmisen tilanne saattaa olla erilainen eri elämänvaiheissa. Nuorena hän ehkä kuulee sanan, mutta ei ymmärrä sitä, vaan unohtaa sen saman tien. Myöhemmin hän on vastaanottavainen, mutta elämän murheet ja houkutukset saavat uskon unohtumaan. Vähitellen Jumala on koulussaan muokannut sydämen maaperää niin, että siemen alkaa itää ja usko kasvaa, ja tuottaa aikanaan runsaan hedelmän. Anna siis Jumalalle lupa muokata sydämesi otolliseksi, ja ota vastaan uskon siemen. Vuorisaarnassa Jeesus kehottaa meitä katselemaan kedon kukkia, jotka näin juhannuksen alla ovat upeimmillaan. Niitä ei tarvitse kitkeä eikä kastella. Ne myös muistuttavat meitä kaiken katoavaisuudesta. Tänään kukoistamme, ja huomenna meitä ei enää ole. Mutta iloitkaamme tästä päivästä! Moottorisahan käynnistymisen ihmettely saattaa kuulostaa oudolta heille, joille sen käynnistyminen ei aiheuta lottovoittoon verrattavaa tunne-elämystä. Moottorisaha käynnistyy, koska niin sen kuuluukin tehdä. Sen ihmeemmin kummastelematta, sen ihmeemmin asiaan huomiota kiinnittämättä. Yhtä arkipäiväistä kuin hengittäminen, sekin vain tapahtuu. Jos tuo ei ole zen-asennoitumista, niin mikä sitten? Itselleni se ei ollut. Koskin moottorisahaan ensimmäisen kerran eläessäni tänä keväänä Kuhmoisissa. Etsin ohjeet netistä. Käyttöohjeissa oli vaatimattomat 200 sivua. Kyseessä oli siis käyttöohje, ei opas Moottorisahan käynnistys ja zen moottorisahan rakentamiseen. Luin ohjeet yhtä huolellisesti kuin muutenkin luen kaiken pienellä painetun. Lisäsin bensat ja teräketjuöljyt. Pukeuduin metsämiesvaatteisiin ja näytin aivan kanadalaiselta ammattilaiselta. Ei muuta kuin puiden kimppuun. Arvaa, lähtikö moottorisaha käyntiin? Oikein arvasit. En kuitenkaan luovuttanut. Tein sen minkä voin. Otin käsisahan ja syöksyin puiden kimppuun. Metsurifantasiani kuitenkin keskeytyi ensimmäisen katkaisun jälkeen. Tuli hiki, ja käsi kipeytyi. Naapuri ilmaantui paikalle. Hän kummasteli pihkan tahrimaa olemustani ja totesi, että voisin lainata hänen moottorisahaansa. – Kyllähän tämä käsipelilläkin sujuu, taisin rehvastellen valehdella. Sitten paikalle ilmaantui toinenkin naapuri. Häntä ei enää harhautettukaan. Hän halusi nähdä, mitä vikaa moottorisahassani oikein on ja kiskaisi kerran. Yksi ainoa nykäisy. Saha pärähti käyntiin. Yhtä arkipäiväisesti ja sujuvasti kuin hengitys kulkee. En voinut mitenkään käsittää, ettei yksikään useista sadoista tekemistäni nykäyksistä mokomalle laitteelle kelvannut. Saattoi siinä mennä tuhannenkin kiskaisun haamuraja rikki. Jos näille nyt jotain haamurajoja ylipäätään on määritelty. Mitä tästä opin? Aion suhtautua moottorisahaan zenmäisellä tyyneydellä, yhtä rauhallisesti kuin saha kädessään syntyneet paikalliset. Otin moottorisahan käteeni ja käynnistin sen. Yhdellä, terävällä ja sulavalla kädenliikkeellä. Lähes. ILKKA IHMETTELEE Kirjoittaja on rakkauden perässä Kuhmoisiin joutunut kaupunkilaispoika, joka kummastelee maalaistapoja. Miesten Kotailtaa perjantaina 14.6. isännöi kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti. Unnaslahti kertoo Unnasjärven tilan historiasta, pitäjän vanhimmasta navetasta vuodelta 1860 ja Unnasjärven historiaa kotaillassa sen ullakolla olevasta Aura-museosta. Tilan perusti 1935 Iisakki Juhonpoika Luopioisista torpan paikalle, joka oli asutettuna vuodesta 1772. Risto Ojala Taiteilija Aulikki Niemi-Savolainen kertoi keskiviikkona 29.5. Kristallivirralla hollantilaisesta kultakauden (1581–1672) taiteesta, erityisesti Johannes Vermeerin (1632–75) maalauksista. Vermeerin tunnetuimpia maalauksia on Tyttö ja helmikorvakoru. Hänet tunnetaan myös ultramariinin (-sinisen) käyttämisestä maalauksissaan. Maitotyttö-maalaus on esimerkki siitä, että Hollannin taiteelle ei ollut mikään liian halpa-arvoista. Niemi-Savolainen kertoi myös hollantilaisten kukkamaalauksista. Hollanti on tulppaanien ja muiden kukkien suurvalta. Sen taiteen kultakausi ajoittuu tulppaanien suosion kasvuun. Niemi-Savolainen kertoi monenlaisten kukkien maalauksesta. Taidekatsaus valaisi Hollannin yhteiskunnallista, taloudellista ja kulttuurista kehitystä Risto Ojala Hollannin kultakauden taidetta kristallivirralla Risto Ojala Aulikki Niemi-Savolainen kertoi Kristallivirralla hollantilaisesta kultakauden taiteesta.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 5 KesäLEHTI 77 8-9 8-9 30 30 ” Haluan tätä. Menestys koukuttaa – valehtelisin, jos sanoisin muuta. Jenni Karppinen ” Positiivinen palaute valuu kuin vesi hanhen selästä. Eino Viikilä ” Yhdessä tekeminen on se juttu. Ilkka Koponen ” Olen sellainen seikkailija. Minulla ei ole suuntavaistoa. Tuula Penttinen Liiku ja viihdy Kuhmoisissa Mies Kiepsausäänen takana Kenttä kutsuu Kumu juhlii 26-27 26-27 14-15 14-15 Kansikuvassa Malla Käki Kuvaaja Ossi Käki
Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 KesäLEHTI Hyvää kesää kaikille Kirjoittelen tätä juttua lämpimässä alkukesän auringonpaisteessa ja mietin tulevan kesän säätä. Se kun on meille suomalaisille erityisen arka paikka. Talven jälkeen ei saisi valittaa helteen vievän työtehoja, sillä talvi on ollut pitkä ja kylmä, ja tulee varmasti syksyllä takaisin. Tästä lyhyestä ja lämpimästä kesästä pitäisi nyt nauttia täysillä. Toisaalta, mikäs sen parempi paikka kesästä nauttimiselle kuin Kuhmoinen lähipalveluidensa ja tapahtumiensa kera. Kunnan nettisivuilla ilmoitetaan 35 eri tapahtumaa tälle kesälle, ja tarjontaa on hyvin laajalla kattauksella. Kuhmoisten kesä alkaa tietenkin Kiepsauksesta ja jatkuu kiinnostavana syksyyn saakka. Saamme nauttia muun muassa elokuvista, höyrylaivoista, taiteesta, urheilusta ja jopa festareista. Jokaiselle löytyy varmasti jotakin. Järjestäjinä näissä hienoissa tapahtumissa ovat pääasiassa eri järjestöt, seurat ja kylät. Tälle kesälle uutena aluevaltauksena on saatu kausiasukkaiden ja kuntalaisten toivomat iltatorit. Iltatorien avajaiset pidetään keskiviikkona 12. kesäkuuta, ja ne jatkuvat koko kesän parillisten viikkoKesä nimittäin. Se saa meidät hymyilemään ja laskemaan pakkasen ja viiman nostattamat hartiat korvista taas alas paikoilleen. Aurinko puolestaan on maaginen mollukka, josta voimme imeä energiaa ja vitamiinia tyhjentyneisiin varastoihin. Tiet ja pihat täyttyvät iloisista ihmisistä. Tavataan pitkästä aikaa kesätuttavia ja vaihdellaan kuulumisia. Kesä on todellakin täällä, vaikka talvi niin pitkältä tuntuikin, eikä kylmästä meinannut loppua tulla. Nautitaan siis tästä. Ja arvatkaa mistä olen iloinen ja ylpeä? Siitä, että tässä meidän Bulevardimme varrella ei ole juuri autioita liikehuoneistoja. Kaikissa on jonkinlaista toimintaa ja eloa! Se ei ole kaikkialla itsestäänselvyys. Ja ekonomistienkin mukaan taantumassa on pohjakosketus saavutettu, joten ei muuta kuin yhdessä eteenpäin. Kuhmoinen houkuttelee Päijänteen paratiisina paitsi vakituisia asukkaita myös erityisesti kesäkaudella viihtyviä kausiasukkaita. Toki luonto toimii vetovoimatekijänä ympärivuotisestikin. Sen avulla saamme osaltamme tasattua kesän ja talven suurta kausivaihtelua. Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajuuttani on nyt takana puoli vuotta. Vastaan on tullut monia mukavia ja helppoja asioita, mutta myös niitä, jotka ovat vähän kauempana mukavuusalueeltani. Niissä tunnen, että itseään pitää karaista. Asioissa on niin monesti useita puolia, riippuen kenen näkökulmasta niitä katsellaan. Mutta niissä on paljon myös uutta ja innostavaa. Olemme olleet muun muassa yhdessä elinvoimajaoston jäsenten kanssa Kangasalla Elinvoimaseminaarissa. Siellä palkittiin vuoden Elinvoimakuntana Virrat. Heidän palkinnosSe on täällä taas jen keskiviikkoilloissa. Odotan iltatoreja lämmöllä. Itselläni on iltatoreista kokemusta lapsuuden Uudestakaupungista, jossa satamassa pidetty iltatori oli todella suosittu. Iltatorilla oli aivan oma tunnelmansa. Kesäillassa kenelläkään ei ollut kiire. Torilla tavattiin tuttuja ja vaihdettiin kuulumisia. Yleisin keskustelun aihe oli tietenkin myös kesän mennyt ja tuleva sää. Kahvi leivoksen kera maistui iltatorilla tietysti hieman paremmalta. Torilla oli aina myös musiikkia. Musiikki loi tapahtumaan oman tunnelmansa, ja sen soidessa oli mukava kierrellä ihmisten keskellä ja jutella tuttujen kanssa. Toivottavasti innokkaat Kuhmoisten musiikin harrastajat saapuvat paikalle soitimineen ja tuovat kesän tapahtumaan oman osaamisensa. Tehdään tulevasta kesästä jälleen ikimuistoinen. Ollaan liikkeellä hyvällä mielellä ja nautitaan laajasti eri tapahtumista. Muistetaan moikata tapahtuman järjestäjiä, sillä he ovat tehneet paljon töitä tuottaakseen meille kyseisen tapahtuman. Siinä työssä ei ole tunteja säästelty tai kellonaikoja katseltu. Asiat on tehty silloin, kun ne pitää tehdä. Muistetaan myös, että tapahtumat pidetään, vaikka ilma olisi hieman huonompikin. Meillä suomalaisilla on se huono tapa, että emme lähde kesällä ulkoilmatapahtumiin, jos vettä sataa. Voisimme tänä kesänä muuttaa tätä käytäntöä. Ulkoilmatapahtumaan osallistuminen suomessa on vain vaatetuskysymys. Päätetään nyt yhdessä, että nautimme Kuhmoisten hienoista tapahtumista, satoi tai paistoi. Hyvää ja säärikasta kesää kaikille. Valtteri Väyrynen taan innostuneena kuulimme virtalaisten keinoja ja käytäntöjä yrittäjyyskasvatuksen saralla. Toivon mukaan ajatuksia jää itämään myös Kuhmoisten maaperälle, ja voimme jossain mittakaavassa toteuttaa meille sopivin keinoin kasvatusta ja näin lisätä yrittäjämyönteisyyttä. Ja toivottavasti se voimistaisi nuorten työllistymistä ja nuoret saisivat arvokasta työkokemusta tulevaisuuden työnhakuihin. Kesätyökin on hyvä keino oppia vastuullisuutta ja itsenäisyyttä sekä kehittää työelämässä tarvittavia taitoja. Se voi myös lisätä nuoren itseluottamusta. Mutta koitetaanhan ehtiä nauttimaank kesän tarjonnasta ja paikallisista palveluista, joita parhaamme mukaan tarjoilemme. Pian pääsee Kiepsahtamaan kesään, taidenäyttelyihin, festareille, konsertteihin, leireille, terasseille ja jäätelöille, kesäkahviloihin herkuille ja lukemattomiin tuttuihin ja uusiin kesäpuuhiin. Sari Liehu Arja Heinilä ” Muistetaan moikata tapahtuman järjestäjiä. Kuhmoisten kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen kehottaa unohtamaan murehtimisen säästä ja nauttimaan kesän tapahtumista, muun muassa uudesta iltatorista. ” Kaikissa on jonkinlaista toimintaa ja eloa. Katja Alatalo Kuhmoisten yrittäjien puheenjohtaja Sari Liehu iloitsee ylpeänä Toritien täyttyneistä liiketiloista inspiroituu yrittäjäkasvatuksesta.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 7 KesäLEHTI Katja Alatalo Jari Ahvenjärven tie toi Kuhmoisiin synkissä merkeissä. Kiepsaustorilta tuttu vääräleuka teki ensiesiintymisensä Kuhmoisissa vuonna 2006 juontaessaan Pihlajakoskella käytyjä sudokun SM-kisoja. Sen paremmin pitäjä kuin sudokukaan eivät olleet Ahvenjärvelle tuttuja, mutta aikaa ennakkovalmisteluihin ei ollut. Puhelin pirahti puolitoista tuntia ennen tapahtuman alkua, sillä tapahtuman juontajaksi alun perin kaavailtu Ahvenjärven kaveri perui keikkansa. Kaveri tunsi hyvin jämsäläisen kunnallispoliitikon Paula Björkvistin. Björkvist oli edellisenä yönä tullut aviomiehensä surmaamaksi. Kiepsaus yllätti ihmisillään Pihlajakoskella tuolloin vaikuttanut Jorma K. Lehtonen oli vakuuttunut Ahvenjärven puhelahjoista sen verran, että vinkkasi hänestä silloiselle yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaMies ja väärässä paikassa aukeavat leuat jalle Irma Kalliolle. Kesällä 2007 alkoi Ahvenjärven puoli vuosikymmentä kestänyt Kiepsaus-taival, joka muutaman vuoden tauon jälkeen viime vuosikymmenellä alkoi uudestaan. – Kun ensimmäistä kertaa kaarsin Kuhmolan pihalle, en tiennyt, mitä Kiepsaukselta odottaa. Millainen määrä jengiä, ja kuinka upeita ihmisiä. Yllätyin helkkaristi. Kiepsauksen ohella Ahvenjärveä on nähty ja kuultu Kuhmoisissa kuuluttamassa aikuisten yleisurheilukisoja ja juontamassa Yrittäjäjuhlaa. Tänä kesänä hän on paikalla heinäkuun lopussa järjestettävässä Wanhan sahan festivaalissa. Puheenlahjat näyttävät periytyvän Esiintyjä-Ahvenjärvellä ei ole nettisivuja eikä some-kanavaa, jossa kerrottaisiin kuulumisia ja jaettaisiin yhteystietoja. Kehuja satelee muille, omilla tekemisillään hän ei keuli. – Meikäläisen rooli tapahtumissa on mitätön. Olen radio. Ehkä puuttumisen huomaisi, mutta tapahtuman onnistuminen ei jäisi siitä kiinni. Juontohommien lisäksi Ahvenjärven ääni on tuttu ainakin lentopalloa seuraaville. Hän on selostanut otteluita Ruudun katsojille sekä Aamulehden tilaajille. Ahvenjärven puheenlahjat saattavat periytyä 1905 syntyneeltä mummolta, joka oli ”nopeasti palautteen antava” ja viljeli elämänohjeiksi käyviä sanontoja. – Anna hevosen surra, sillä on isompi pää, Ahvenjärvi toistaa ja rauhoittuu kertomaan elämänsä mustista hetkistä, jotka ovat laittaneet asioita perspektiiviin. – Mutta alaspäin puheet periytyvät varmasti. Kuuden vanha lapsenlapsi kehui olevansa jo iso, mutta vaari ei ole iso vaan pullea. Jutut vain pahenevat. Ahvenjärvi aloitti esiintyjän uransa kuudentoista vanhana Mäntän nuorisotalolla tekemällä muun muassa dj:n töitä. Kaverin elämysmatkoilla hän on esiintynyt erilaisissa hauskuuttajan rooleissa. Siviilissä mies on opettaja. Ahvenjärvi on tehnyt 18-vuotisen opettajan uran käymättä päivääkään alan kouluja. – Rupesin opeksi 19-vuotiaana. Silloin oli opettajapula. Kaltaiseni iso ruma jätkä laitettiin silloisen Vilppulan silloiseksi ongelmaluokaksi nimetyn luokan opeksi. Sen jälkeen aukesi paikka yläasteella ja liikunnanopena. Virkaa en saanut ja pesti kesti aina vuoden kerrallaan. Vuosituhannen alussa mukaan tulivat Vilppulan kunnan liikuntapuolen hommat, ja nykyään Ahvenjärvi toimii taidekaupunki Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelupäällikkönä. Huumoria, ei kiusaamista – Mulla on tällaiset leuat, jotka ei meinaa pysyä kiinni ja aukeavat väärässä paikassa. Ja synnynnäinen vika, sillä mulle ei ole väliä, puhunko yhdelle vai tuhannelle ihmiselle. Niinpä aikuisten yleisurheilukisoissa saattaa joskus lipsahtaa ”naiset 30 vuotta ja tytöt 90 vuotta”. Mutta Ahvenjärvi ei jää miettimään sanomisiaan jälkikäteen – eikä juuri mieti niitä etukäteenkään. – Tilaajan ongelma, ei minun. Anna minulle mikrofoni, niin olen vapaa vastuusta. Napakkaa kommentointia höystää nauru, mutta Ahvenjärvi on tosissaan. Hän uskoo, että he, jotka hänet paikalle pyytävät, tietävät, mitä on tulossa. Jos ei kelpaa, niin ihan sama. Jos joku ottaa jutut vakavissaan, niin saa ottaa. – Joku viiden pennin filosofi on sanonut, että huumori on luottamuksen mittari. Kiusaamiseen vedän kuitenkin rajan, siihen en rupea. Elinikäinen Kiepsaus-sopimus Vaikka muuta väittääkin, on Ahvenjärvi leukojaan joskus avannut oikeassa paikassa. Ehkä sen vuoksi Eija Heinonenkin on aikanaan solminut hänen kanssaan suullisesti elinikäisen sopimuksen Kiepsaus-kuuluttajan paikasta. – Se oli tilanne, jossa bändin esiintymisajan lähestyessä puolet bändistä oli paikalla, mutta puolet väärällä puolella Päijännettä. Yleisö ei ehkä tajunnut, että siinä tilanteessa kaikki ei mennyt putkeen. Kerran Ahvenjärvi haastatteli kolmea Kipsaukseen saapunutta kansanedustajaa. Järjestäjältä saatu ohjeistus oli ”kyllä sä tiedät, mitä sä kysyt niiltä”. Ahvenjärvi kyseli ajankohtaisesta kuntaliitosasiasta, ja seuraavalla viikolla Kuhmoisten Sanomien lukijapostipalstalla joku ihmetteli paikallisten yrittäjien kuntaliitosmyönteisyyttä. – Yksikään yrittäjä ei tiennyt, että kysyn aiheesta. Yksi unohtumattomimpia Kiepsaus-kohtaamisia Ahvenjärvellä oli Veikko Kilpasen kanssa. Pitäjänneuvos lausui omia runojaan ja opetti Ahvenjärvelle Kuhmoisten murretta. Kerran Ahvenjärven on naurettu jäävän sanattomaksi Kuhmoisissa. Silloin, kun Sakke Wallenius tuli kertomaan We are one –festivaalista. – Meillä oli vain yksi mikrofoni, olisin joutunut ottamaan sen hänen kädestään, kuuluu selitys. Kuhmoinen kiepsahtaa kesään 8 kesäkuuta. Katja Alatalo Jari Ahvenjärvi on asunut koko ikänsä Mäntässä, nykyisessä Mänttä-Vilppulassa Keurusselän rannalla. Armeijassa mies kävi niinkin kaukana kuin Kuoreveden Hallissa. Mistään Ahvenjärvi ei koe jääneensä paitsi. – Auto ja talo voisivat olla isommat, jos olisin valinnut toisin.
Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 KesäLEHTI Aina avoin urheilukenttä kutsuu kaikkia liikkumaan Katja Alatalo Kuhmoisten urheilukenttä 24-tien varressa herättää olemuksellaan ihailua, mutta tyhjyydellään hämmennystä. Jopa pikaviestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) säännöllinen ohikulkija viime kesänä ihmetteli, miten noin kaunis urheilukenttä on aina tyhjillään. Kentän käyttöehdotkin ovat herättäneet ihmetystä. Sosiaalisessa mediassa kysellään usein, saako kentälle mennä urheilemaan omatoimisesti. – Urheilukenttä on auki aina, jos kenttää ei huolleta, tai jos lannoitusta ei juuri ole levitetty. Silloin kentän käyttö kielletään kylteillä. Jos sadettajat ovat päällä, niin toivomme, että niihin ei kosketa, sillä ne toimivat tietyllä järjestelmällä. Sadettajienkin aikaan kenttää saa kuitenkin käyttää, kunnan liikunnanohjaaja Pipsa Suominen kertoo. Välineitä saa kentältä lainaan Säännöllisiä varauksia urheilukentälle on vähän. Puolentoistatunnin mittainen kesäsportti järjestetään kerran viikossa, Hippokisat vievät yhden illan ja aikuisyleisurheilukisat sekä jalkapallon kyläturnaus vievät yhden lauantain. – Tälle kesälle on tulossa myös jalkapallokerho. Sen vetäjiksi on ilmoittautunut useampi innostunut ja se tulee pyörimään kerran tai kaksi viikossa, Suominen kertoo. Kentän juoksurata on pituudeltaan 350 metriä. Kentällä pystyy harrastamaan kaikkia muita yleisurheilulajeja paitsi moukarinheittoa, jota nurmikenttä ei kestä. – Seiväshyppypatjoja meillä ei ole, mutta uudet korkeushyppypatjat on tulossa. Ne pidetään lukkojen takana, jotta ne eivät jäisi säiden armoille. Kentällä on kuitenkin lähes ai” On siinä joskus joku aurinkoakin ottanut. LYYTIKÄISET f Satulotta, Paavo, Aili ja Elli Lyytikäinen harrastavat monenlaista liikuntaa. f Kuhmoisten liikuntaolosuhteet saavat Lyytikäisiltä kiitosta. Tutuiksi ovat tulleet Naisvoimistelijoiden tarjonta, perhesähly, perheliikunta ja kuntosali. f Pipsan suunnittelema kunto-ohjelma on suunniteltu niin, että lapset voi ottaa mukaan liikuntatuokioon. Ratajuoksu sopii kaikille. Kilpailuhenkiset asettuvat samalle viivalle, mutta myös sukkulajuoksu on mahdollinen. Se suoritetaan pareittain. Pareista toinen asettuu maaliin odottamaan omaa lähtövuoroaan, jonka saa, kun lähdöstä pinkaissut ehtii paikalle ”antamaan läpyt”. Lyytikäisen Aili, Satulotta, Elli ja Paavo intoutuivat kilpajuoksuun. Kuntoportaat käyvät paitsi jalkojen myös vatsalihasten harjoitteluun. Nostaen jalat ylös askelmalta ja ilmaa polkien saa poltteen keskivartaloon. Tasajalkahyppelyssä kädet antavat vauhtia. Etusuora sopii myös askelkyykkyihin, joihin perheen pienimmistä saa hyvin lisäpainoa.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 9 KesäLEHTI Aina avoin urheilukenttä kutsuu kaikkia liikkumaan na joku henkilökunnasta paikalla, ja patjoille pääsee pyydettäessä. Samoin välineitä annetaan kyllä käyttöön, sitä varten ne on hankittu, Suominen sanoo. Välineiden lainaamisesta kannattaa sopia myös etukäteen, sillä kentänhoitajat ovat liikkuvaista väkeä. Jalkapallomaalit ovat kentällä aina käytössä. Radalle rattailla tai vauhdilla sauvomaan Kuhmoisten urheilukentän pohja on Suomisen mukaan todettu hyväksi. Pehmeytensä vuoksi se soveltuu esimerkiksi nivelongelmista kärsiville. – Kentällä käy vanhuksia, jotka eivät pysty epätasaisessa maastossa liikkumaan. Sauvat voi ottaa mukaan, käytetäänhän radalla piikkareitakin. Kaupungeissa kentillä näkee vanhempia lastenvaunujen kanssa, sillä kaikki vaunut eivät sovellu kadulla juoksemiseen. Pienemmät lapset voivat kulkea radalla potkuja polkupyörillä. Nurmikenttä ei palvele vain jalkapalloilijoita, vaan on yhtä lailla jumppaajien, joogaajien ja pilatesharrastajien käytössä. – On siinä joskus joku aurinkoakin ottanut, Suominen nauraa. Kahvakuulallakin voi treenata, mutta kuulan heittoja nurmikko ei kestä. Yleisurheilu tukee motorisia taitoja Urheilukentän toiminnan kehittäminen on Suomisen mukaan kunnan ja liikuntatoimen yksi iso tavoite. Kenttä on kuntoonsa nähden liian vähällä käytöllä. Esimerkiksi nuoria yleisurheilijoita ei kentällä juuri näy. – Resurssit eivät riitä enempään ohjattuun toimintaan. Uimakoulut ja leirit vievät ison osan työntekijöiden kesästä, Suominen sanoo. Yleisurheilu olisi helppo laji harrastaa. Omia välineitä ei tarvita ja lajiin voi tutustua leikinomaisilla harjoitteilla hyvinkin nuorena. Yleisurheilun parissa kehittyvät lasten motoriset taidot: juokseminen, hyppiminen, heittäminen. – Kilpailukin olisi lapsille tärkeää. Heidän tulisi oppia sekä voittamaan että häviämään. Vetäjällä tulisi kuitenkin olla vähän omaa harrastustaustaa. Sellaisia vanhempia täällä kaivattaisiin, Suominen sanoo. JUMPPAA f Liikunnanohjaaja Pipsa Suominen laati aloittelijallekin sopivan jumppaohjelman urheilukentällä tehtäväksi. Poimi suosikit seuraavista. f Askelkyykyt ja tasajalkahyppelyt radalla. f Askelkyykyt portaissa. f Portaiden nousu. f Punnerrukset ja vedot aitaa apuna käyttäen. f Soutu. Perheen pienimmät mukaan. f Vatsalihasliikkeet portaissa istuen. f Juoksu ja kävely tempoa vaihdellen. f Hikien huuhtominen Ala-Karkjärvessä. Ratajuoksu sopii kaikille. Kilpailuhenkiset asettuvat samalle viivalle, mutta myös sukkulajuoksu on mahdollinen. Se suoritetaan pareittain. Pareista toinen asettuu maaliin odottamaan omaa lähtövuoroaan, jonka saa, kun lähdöstä pinkaissut ehtii paikalle ”antamaan läpyt”. Lyytikäisen Aili, Satulotta, Elli ja Paavo intoutuivat kilpajuoksuun. Ylävartalo töihin. Kentän laidalla olevaa aitaa voi hyödyntää punnertamiseen sekä alhaalta päin suoritettaviin vetoihin. Ohjeet liikkeiden tekemiseen tulee näkyviin urheilukentälle kesän aikana. Soudussa jalat ovat hieman koukussa ja liike suuntautuu pitkälle eteen ja taakse. Säestykseksi sopii vanha lastenruno ”vedetään nuottaa, saadaan kalaa”. Katja Alatalo
Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 KesäLEHTI Elina Syrjänen Jos olet haaveillut melonnasta, mutta et ole ehtinyt toteuttaa aietta, Kuhmoisissa voit päästä alkuun. Jos melontakokemusta jo on, kanootteja tai kajakkeja voi vuokrata ja lähteä omatoimisesti Kuhmoisten vesistöille jokaisenoikeuksien puitteissa. Melomaan pääsee myös opastetuilla retkillä. Tunnetuin melontareiteistä on Päijälän kylän yhdistysten ylläpitämä, 20 kilometrin pituinen Pitkäveden reitti, joka kulkee jokien ja pienten järvien kautta Pitkäjärveltä Pitkävedelle. Reittiin sisältyy koskien kierto-osuuksia, jotka on raivattu ja tasoitettu. Reitin varrella voi yöpyä Majaniemen laavulla Kuoksenjärvellä tai Haavistonniemen varauslaaMeloja matkaa rauhassa ja nautiskellen vulla Pukarajärvellä. Reitti päättyy Päijälän Riihigallerialle, mutta matkaa voi jatkaa Pitkävedellä ja sieltä muille järville seikkaillen. Retket sopivat myös aloittelijoille Viime kesänä Ojastenlahden tilalta käsin toimiva Osuuskunta Liippa sekä Pilates ja polku Pia Rauhalahti Kuhmalahdelta kokeilivat liikunnan ja kulttuurin yhdistäviä opastettuja melontaretkiä. Pia Rauhalahden ja Osuuskunta Liipan Päivi Lahtisen sidettä vahvisti Lakeland Villages matkailuyhteistyö, jossa Kuhmoinen, Pälkäne ja Kangasala kokoavat tarjolla olevat luontoelämykset yhteen. Tänä kesänä opastetut melonnat jatkuvat. Ohjattuun retkeen osallistuminen ei edellytä melontaharrastusta, vaan retki sopii aloittelijallekin. Ennen lähtöä ohjaajat opastavat tulevaan melontaan. – Varsinaista melontaopetusta meillä ei toistaiseksi ole tarjolla, Osuuskunta Liipan Päivi Lahtinen sanoo. Pienet ryhmät turvallisuuden tae Kaikki muu välttämätön retkeen sen sijaan sisältyy. Matkaa tehdään joko kajakkiyksiköillä tai -kaksikoilla. Säätiedotukset kuunnellaan tarkalla korvalla, sillä kovalla tuulella tai ukkosella ei veteen ole asiaa. Luonto voi aina yllättää. – Melontaretkellä kiire ja suorittaminen on syytä jättää sivuun ja keskittyä siihen, miten retkestä saa mukavan, nautittavan ja turvallisen, Lahtinen painottaa. Heinäkuussa Lahtinen ja Rauhalahti opastavat kolme Melontaa ja pilatesta -retkeä, jossa noin seitsemän kilometrin melontareittiin on yhdistetty pilatesharjoituksia. Osa lähdöistä on Kuhmalahdelta, jossa sijaitsee Rauhalahden pilatesnavetta. Kuhmoisten retki puolestaan lähtee Päijälästä Ojastenlahden tilalta ja kulkee Pitkävedellä. Pilateksen tai melonnan aiempaa kokemusta ei tarvita. Rauhala on ammatiltaan fysioterapeutti, pilatesohjaaja ja luontoliikuntaohjaaja, joten hän löytää jokatason liikkujalle sopivia harjoitteita. Tilaa melontaretkillä on tavallisesti enintään 13 melojalle. – Jo turvallisuuden vuoksi on tärkeää, ettei melontaryhmä ole liian iso. Luonnonrauhastakin nauttii paremmin pienemmässä joukossa, Lahtinen sanoo. Rantoja pitkin, paperikartta mukana Tarjolla on myös pidempi, 17 kilometriä pitkä ja yhdeksän tuntia kestävä Pitkäveden opastettu melontaretki. Matkaan lähdetään Saaresjärveltä Metsähallituksen omistamalta ranta-alueelta käsin, jonne Osuuskunta Liippa järjestää kuljetuksen. Päätepiste on Päijälässä. Tämäkään reitti ei vaadi aktiiMUISTA NÄMÄ f Pue päällesi melonta tai veneilyliivit. f Ota kaveri mukaan. f Pakkaa puhelin vesitiiviisti. f Ota aina mukaan paperille tulostettu reittikartta. f Pakkaa kajakkiin tulevat tavarat vedenpitävästi. f Pukeudu riittävän lämpimästi sään mukaan. f Varaa mukaan evästä, tarpeeksi juotavaa ja vaihtovaatteet. f Muista aurinkosuoja: vesillä aurinko paahtaa. f Kerro reittisi kotiväelle tai ystäville. f Melo mieluiten rannan tuntumassa. f Vältä kovalla tuulella melomista, muuta tarvittaessa suunnitelmaa. f Seuraa sään muutoksia ja arvioi voimasi ja taitosi suhteessa säähän ja reittiin. f Väistä muuta vesiliikennettä. f Pidä riittävästi taukoja. f Lähde: Suomen melontaja soutuliiton verkkosivut vista melontaharrastusta, mutta jonkinlaista kestävyyskuntoa kylläkin, koska koskien ohituksissa kajakkeja joutuu kantamaan. Silti osallistumiskynnys on matala. Lahtisen ja Rauhalahden retkillä on runsaasti aloittelijoita, jotka eivät ole käyneet melontakursseja. Lisäksi Pitkäveden reitti on turvallinen ja säävarma, sillä ranta on lähellä. – Jos sen sijaan lähtee melomaan Päijänteelle, vaikka Kelventeelle, aallokossa melominen vaatii kokemusta. Muutenkin suurilla järvillä reitti ratkeaa sitten, kun sää selviää, Lahtinen muistuttaa. – Rauhallisesti eteneminen on se juttu, eikä mennä verenmaku suussa tai urheilla. Aikataulu on syytä pitää väljänä, Lahtinen lisää. Myös digiajassa paperikartta on ehdoton. Puhelin voi pudota veteen, eikä kenttää aina ole. Lintuperspektiivistä katsottuna reitti näyttää selvältä, ja niemet ja notkelmat erottuvat kartalla. Luonnossa maisema näyttäytyy erilaisena. – Vastaranta ja horisontti voivat olla kuin seinä, jossa eivät maaston yksityiskohdat erotu, Rauhalahti kuvailee. – Melonnan alkeiskurssi kannattaa käydä, Lahtinen täydentää. Hän painottaa, että on tärkeää valita melontareitti taitojen mukaan. Kokeneemmiltakin kannattaa kysyä melontavinkkejä. Pia Rauhalahti tuuppaa Päivi Lahtisen kajakin matkaan. Rauhalahti on ollut oppaana Lahtisen järjestämillä retkillä. Pia osaa myös neuvoa, jos melojien lihakset kipeytyvät, Lahtinen toteaa. – Kun meloja huomioi kehoaan kajakilla liikkuessaan, suoritus helpottuu. Pia kommentoi. – Meloessa on syytä edetä rauhallisesti ja pitää aikataulu väljänä. Paperikartta on ehdoton, Päivi Lahtinen ohjeistaa.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 11 Tevännintie 125, Arrakoski p. 044 715 0223 www.marjatilasarkio.com • MANSIKKA • VADELMA • TYRNI • Palvelemme myös Kuhmoisten torilla koko kesän! RET KIPA IKK A KOK O PER HEE LLE Marjatila Särkiö MANSIKOITA VALMIIKSI POIMITTUNA HEINJOEN MANSIKKATILA VT 24:N VARRELLA , HEINJOENTIE 46, 17510 NYYSTÖLÄ P. 03 5561270, 040 561 2443 MYÖS HERNETTÄ Meiltä laadukkaat kesäkukat, amppelit, yrttienja vihannesten taimet. PUUTARHA AVOINNA JOKA PÄIVÄ 9–18 KORJAAMO MA-PE 8–16 • autohuollot • raskaskonehuollot • renkaat ja rengastyöt, myös isot renkaat • ilmastointihuollot ja pakokaasutestit • Bosch vikadiagnoosi Kultapellonkuja 120, 36810 Kuhmalahti Maksuvälineenä käy käteinen, pankkikortti/lähimaksu, Mobilepay (0400846709) Meloja matkaa rauhassa ja nautiskellen MISSÄ MELOA? f Kuhmoisissa melontaan saa tuntumaa esimerkiksi ohjatuilla retkillä. f Kajakkeja vuokraavat Tuomaalan tila ja Osuuskunta Liippa Ojastenlahden tilalla Päijälässä. f Isojärven kansallispuistossa kanootteja ja kajakkeja vuokraa Isojärvi Outdoors. f Naapurikunnassa Padasjoella melontaretkiä järjestää Padasjoen Latu ry. f Melonnan perusvalmiudet saa parhaiten osallistumalla viralliselle Meloja 1 -kurssille, joita järjestävät melontaseurat, latuyhdistykset ja melontayrittäjät eri puolilla Suomea. Tietoja kursseista voi etsiä Melontaja soutuliiton verkkosivuilta melontajasoutuliitto.fi Sanna Ruokola ystävineen suuntaa tällä kertaa Saaresjärveltä Majaniemen laavulle, jossa he yöpyvät. Pia Rauhalahti tuuppaa Päivi Lahtisen kajakin matkaan. Rauhalahti on ollut oppaana Lahtisen järjestämillä retkillä. Pia osaa myös neuvoa, jos melojien lihakset kipeytyvät, Lahtinen toteaa. – Kun meloja huomioi kehoaan kajakilla liikkuessaan, suoritus helpottuu. Pia kommentoi. Elina Syrjänen Sanna Ruokola
Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 Tervetuloa kyläilemään! Löydä oma kesäpäivän reittisi: bit.ly/lakelandvillages Mallasvesi Kukkia Pälkänevesi Vesijärvi Längelmävesi Päijänne Roine KANGASALA PÄLKÄNE Kuhmalahti Sahalahti Luopioinen Päijälä Orivesi Heretty LAHTI 77 km HELSINKI 145 km TAMPERE 20 km 12 12 12 24 24 57 322 325 325 325 JYVÄSKYLÄ 90 km KUHMOINEN 58 Uusi matkailureitti kutsuu seikkailunhaluiset aitouden etsijät ja rentoutumisen ystävät alkuperäisen aitouden äärelle! Lakeland Villages Suvimarja Lifestyle puoti & tilamyymälä 7.6.11.8. avoinna joka päivä, ma-pe klo 10–18, la 10–16, su 12–18 -KEINUHONGANTIE 54, 17610 AUTTOINEN -KEINUHONGANTIE 54, 17610 AUTTOINEN 040 754 5455/PUOTI 040 562 8580/SUVI 040 754 5455/PUOTI 040 562 8580/SUVI -WWW.KEINUHONKA.FI WWW.SUVIMARJA.FI-WWW.KEINUHONKA.FI WWW.SUVIMARJA.FIsisustusja lähiruokapuoti/Kahvila-tilaravintola/glamping teltat/mökkivuokraus/eläinpiha Keinuhongan tila JUHANNUSTANSSIT to 20.6. Yölintu , liput 15 € KEINUHONKA 100 v. -BÖNDEBILEET ke 17.7. Milana Misic – Laila Kinnusen ikivihreät Konsta Hietanen Sähköpyörävuokraus
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 13 Tervetulo Kuhmoisiin – Päijänteen paratiisiin Hyvä kesä kaikille! SATAMARINTEEN PIENTALOTONTIT erinomainen sijainti Lisätietoja: www.kuhmoinen.? kunta@kuhmoinen.? Kuhmoinen on viihtyisä asuinpaikka niin vakituiseen kuin vapaa-ajan asumiseen. Nyt sinulla on mahdollisuus ostaa Kuhmoisten keskustan ja sataman kupeesta oma tontti. Tontit tarjoavat hienot ja rauhaisat puitteet rakentaa koti, jossa isompikin perhe viihtyy. Kunnanviraston hallintotoimisto ja sivistystoimisto on suljettuna 1.7.–2.8. Tekninen toimisto on suljettuna 8.–26.7.
Kuhmoisten Sanomat 14 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 KesäLEHTI Katja Alatalo Jenni Karppisen tie Kuhmoisten frisbeegolfkentältä lajin maailman huipulle on ollut hämmästyttävän nopea. – Kun jotain lähden tekemään, niin täysillä lähden. Sellainen persoona olen, Karppinen kertoi toukokuun alussa kiertuetauolla tavattaessa. Arasta aloittelijasta kilpakentille nopeasti Frisbeegolfkentälle Karppisen houkutteli vuonna 2017 silloinen poikaystävä. Karppinen oli harrastanut lapsena yleisurheilua, käynyt Sastamalassa lentopallolukion ja palannut kotiin Kuhmoisiin miettimään, mitä haluaisi elämässään tehdä. – Vierastin isomman porukan kanssa pelaamaan lähtemistä. Ensimmäiset kerrat heitin käytännössä yksin, Karppinen muistelee. Nopea kehittyminen ja heittomitan kasvattaminen koukuttivat nopeasti. Karppinen sanoo olevansa ihminen, joka saattaisi jäädä kiinni lajiin kuin lajiin, kun siinä huomaa edistyvänsä. – 2018 hommasin lisenssin ja aloin kisaamaan. Kisoissa oli naisia, jotka olivat heittäneet minua enemmän, ja pärjäsin silti. Vuonna 2020 kilpailumäärä kasvoi selvästi, mutta ”friba” oli Karppisen elämässä yhä vain harrastemaista heittelyä opintojen ohessa. Kehitystä oli tullut uusien treenikavereiden myötä Joensuussa ja tie vei isompiin kisoihin – vaikka Karppinen ei ollut ikinä tosissaan ajatellut kisaamista. – Menestyin alemman sarjan kisoissa ja menestyksennälkäisenä ihmisenä halusin edetä koko ajan. Vuonna 2022 aloin treenaamaan oikeasti, määrätietoisesti ja sillä ajatuksella, että haluan tästä itselleni ammatin. Askeleita kertyy kymmeniä tuhansia Puhutaanpa hetki itse frisbeegolfista. Laji on kasvattanut suosiotaan Suomessa vasta 2000-luvulla, mutta sen juuret voidaan jäljittää 1960-luvun Yhdysvaltoihin. Ensimmäinen ratakin Suomeen saatiin jo vuonna 1982. Nykyään kenttiä on yli 800. Suomen frisbeegolfliitto on perustettu 1998 ja nykyään maassa on yli 50 000 lisenssin omaavaa pelaajaa. Ammattilaissopimuksen tehneitä sopimuspelaajia on parisenkymmentä. Naisista kuuluisin lienee Innovan tallissa heittävä Eveliina Salonen, joka on ehtinyt tienata lajin parissa jo yli 100 000 euroa. – Virolainen Kristin Tattar on monen heittäjän, kuten myös minun esikuva. Hänellä on faneja ympäri maailmaa ja sponsorisopimus muun muassa Porschen kanssa, Karppinen kertoo. Kilpailuissa on golfia muistuttava pukuetiketti, joten kauluspaidassa heitetään. Caddienkin tulee olla siististi pukeutunut. Entä lajin urheilullisuus? Viikonlopun kestävässä kilpailussa kilpailukierroksia kertyy kolme tai neljä. Sitä ennen ratoja treenataan yhdestä kolmeen kierrosta. AskelmääTänä vuonna maailman suurin ammattilaiskiertue DGPT, eli Disc Golf Pro Tour laajeni Eurooppaan. Touria on aiemmin pelattu vain Yhdysvalloissa. Elitetason kilpailuja on Euroopassa viidet ja Silvertason kuudet. Se on Jenni Karppisen mukaan iso juttu eurooppalaiselle frisbeegolfille. Viime viikonlopun DGPT-kisoissa Norjassa Karppinen sijoittui kuudenneksi ja toiseksi. Menestyksen nälkä ajaa Jenniä kohti ammattilaisuutta Katja Alatalo
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 15 KesäLEHTI LUE KESÄLEHTI VERKOSSA ILMAISEKSI www.kuhmoistensanomat.fi Tia Leino 041 315 7737 www.tianki.fi Puistotie 4, Kuhmoinen Kokonaisvaltaista hyvinvointia j a p a n i l a i s i n j a k i i n a l a i s i n m e n e t e l m i n shiatsu hieronta gua sha kasvohieronta reiki energiahoito JENNI f Syntymäaika: 13.9.1996 f Kotikaupunki: Turku f Sponsori: Prodigy Disc Europe f Seura: Fore Turku f Power Rank 41 (Suomessa 5) f Palkintorahat: Noin 11 000 euroa f “Vahvuuteni on tiiltä heittämisessä. Oli rata sitten avoin tai metsäinen, osun hyvin haluttuun paikkaan. Olen hyvä lukemaan tuulta ja heitän pitkälle.” f “Ehdoton heikkous on puttaamisessa, mutta lukko on henkinen.” VINKIT f Kuhmoisten frisbeegolfrata on hyvä ja sopii monen tasoisille heittäjille. Kenttä sijaitsee koulukeskuksen ympäristössä Länkipohjantien varressa. f Kiekoista ei kannata stressata. Aloittelijoille suositellaan puttereita (putter) ja midareita (midrange), jotka ovat helppoja hallita. Ne saa lentämään, toisin kuin draiverit (driver). f Markettikiekot ovat oikein hyviä ja yksin riittää aloittamiseen. Jos lajiin koukuttuu, kaupoissa osataan neuvoa hyvin. f Kropan edestä ranteella heittäen kiekko ei lennä (Karppisellakaan kuin 35 metriä) ja lajista tulee tylsä. Oikeassa heittoasennossa käytetään koko kroppaa, ja viedään heittokäsi läheltä omaa vartaloa. f Kiekosta otetaan kunnolla kiinni kaikilla sormilla. f Youtube on täynnä heittovideoita, joiden avulla lajiin pääsee mukaan. rät ovat kymmeniä tuhansia. Kiekkoreppu painaa kahdeksan kiloa. Heittojen pituudet huitelevat sadassa metrissä ja päälle, lähtönopeudet ovat yli sata kilometriä tunnissa. – Laji on raskas olkapäälle ja kyynärpäälle. Pönkälle tullaan vauhdilla, joten lonkalla joutuu pysäyttämään nopeita kuormia. Jos pohjakuntoa ei ole rakennettu kunnolla, loukkaantumisia tulee. Myös liikkuvuuden tulee olla kunnossa, sillä lajissa tulee paljon nopeita ja laajoja kiertoliikkeitä, Karppinen kertoo. Ei siis mikään pussikaljalaji. Tie vei vihdoin Yhdysvaltoihin Frisbeegolfkilpailut jaetaan amatöörikilpailuihin sekä pro open -kilpailuihin. Jälkimmäisissä jaetaan rahapalkintoja. Kaikissa kilpailuissa on ratingrajat. Pelaajan rating muodostuu oman pelaamisen perusteella. Kisoissa, joissa Karppinen tällä hetkellä heittää, ensimmäisen ilmoittautumisvaiheen ratingraja on 930. Karppisen rating on 935. Sillä mahtuu maailman 50 parhaan frisbeegolfarin joukkoon. – 2020 voitin amatöörien korkeimman luokan Suomen mestaruuden. 2021 aloin kilpailla avoimessa sarjassa, 2022 Eurooppaan tuli isompi kiertue European pro tour, Karppinen kertaa. European pro tourilla Karppinen pääsi kilpailemaan kansainvälisiä heittäjiä vastaan. Kiertueen rahoittamisessa apuna oli joensuulainen kiekkovalmistaja, mutta töitä oli yhä tehtävä. Karppinen saattoi lähteä kisoihin suoraan yövuorosta. Alkuvuodesta 2023 Karppinen muutti Turkuun ja sponsorikin vaihtui. Edelliskesästä oppineena hän pyhitti kesän ”touraamiselle”. Kisoja kertyi 18, niistä 11:ssä hän sijoittui kolmen parhaan joukkoon ja lopuissa seitsemässäkin aina kuuden kärkeen. Tänä keväänä Karppinen kisasi ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa. Kolmesta kilpailusta yksi oli major-turnaus – kisoista kovin, kuten perinteisessäkin golfissa. Karppisen muuten niin hyvin kulkenutta peliä on jo jonkin aikaa varjostanut yksi ikävä piirre: Puttipeli on täysin hukassa. Puttikammo on kuin lautaskammo – Olin treenannut puttia paljon ja halusin saada sen toimimaan. Ensimmäisessä kisassa huomasin, että se on pahemmin hukassa kuin koskaan. Olin kilpailun 34, Karppinen toteaa. Putti on heitoista se, jolla kiekko saatellaan koriin 20 metrin etäisyydeltä. Aloittelijat saattavat putata kymmenestä metristä kaikki sisään, sillä heitto on radalla tehtävistä teoriassa helpoin toteuttaa. – Ajan saatossa siitä tulee mentaalinen peikko. Kuin lautaskammo pesäpallossa. Puttikammo. Kahden metrin päässä korista putteri jää käteen ja lentää korin ohi. Eikä vika ole muualla kuin päässä. Jos nyt menen harjoittelemaan puttaamista, niin kaikki osuu koriin, Karppinen kertoo. Yhdysvalloissa puttigreenin tapahtumat olivat Karppisen mukaan hallitsemattomia. Birdiet (yksi alle ihannetuloksen) vaihtui hetkessä tuplabogieen (kaksi yli ihannetuloksen). – Olin silti 16. Heitto kulki niin hyvin. Jos olisin putannut sisään, olisin ollut top viidessä. Major-turnauksessa ongelma jatkui, mutta Karppinen pääsi viimeiselle finaalikierrokselle, eli sijoittui 40 parhaan prosentin joukkoon. Lopullinen sijoitus oli 20. Ja tulos selvästi yli oman ratingin. Reissaaminen antaa enemmän kuin ottaa Karppinen on noussut lajin huipulle tavanomaista nopeammin, ja uskoo syyn löytyvän lapsuuden urheiluharrastuksesta sekä omasta korvien välistä. – Haluan tätä. Menestys koukuttaa – valehtelisin, jos sanoisin muuta. Samoin oman kehittymisen huomaaminen sekä se, että se kaikki on kiinni vain itsestä. Nautin kiertueella olosta ja tuntuu, että reissaaminen antaa enemmän kuin ottaa. Tavoitteena olisi ammattilaisura, jolloin työt lastensuojelussa saisivat jäädä, ja kausi pitenisi sekä alkuettä loppupäästä Yhdysvalloissa heittäen. – Isojen kisojen voitot ja ammattilaisuus. Niiden eteen tehdään töitä, ja nyt ollaan aika lähellä. Kuluvana kesänä Karppinen nähdään kotimaan kentillä Heinolassa ja Turussa kisattavissa DGPT-kisoissa, SM-kisoissa Sipoossa sekä major-turnauksessa Nokialla.
Kuhmoisten Sanomat 16 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 KUHMARI VIERAISSA KesäLEHTI Katja Alatalo Alkukesä on haastanut kuumuudellaan paitsi ihmisiä myös kasveja. Kuhmalahdella sijaitsevan Kultapellon puutarhan Erika Kartsepilla on yksinkertainen neuvo pitää kukat hengissä hirmuhelteilläkin. – Oikea kasvi oikeaan paikkaan ja sopivan kokoinen ruukku. Mitä isompi astia on, sitä helpompaa on kastelu. Pienessä ruukussa kasvi kuivuu nopeasti. Mutta kun keli on tällainen, ei isokaan ruukku auta loputtomiin. Lomalle lähtiessä ei voi muuta kuin naapuriapua pyytää, Kartsep vinkkaa. Kausi voi olla ohi juhannuksena Kultapellon puutarhalla on kaupan paitsi kesäkukkia myös yrttejä ja vihannesten taimia. Puutarhureiden kesäsesonki alkaa taimien kasvatuksella helmi-maaliskuun aikana. Asiakkaille ovet avautuvat heti, kun sää sallii orvokkimyynnin. Yleensä se on huhtikuussa johonkin aikaan. – Tänä vuonna orvokkikausi oli tosi lyhyt. Se alkoi, loppui, alkoi ja olikin sitten ohi. Ensin oli niin kylmää, ettei kukaan ostanut mitään ja sitten niin lämmin, että ostettiin kaikkea muuta, Kartsep kertoo. Kausi jatkuu heinäkuun alkupuolelle. Tosin nyt näyttää Kartsepin mukaan siltä, että se voi olla ohi juhannuksenakin. Kultapellon puutarhalla varastoja ei täydennetä, vaan ovet laitetaan säppiin kasvihuoneiden ollessa tyhjiä. Pienet tomaatit isompia suositumpia Tämän hetken hittituote kuluttajien parissa on amppelikurkku. – Se on näkynyt mediassa koko kevään. Se on lyhyt ja sileäpintainen, helppo ottaa ja syödä. Isojen punaisten runkotomaattien kysyntä on hiipunut ja tilalle halutaan pieniä kirsikkatomaatteja, joista ensimmäiset kypsyvät jo juhannukseksi. Yrttija vihannesviljely ei kuitenkaan räjähtänyt edes korona-aikaan, kuten muualla. Lehtikaalibuumikin on hiipunut. – Kukissa isokukkainen petunia on muuttunut pienikukkaiseksi miljoonakelloksi. Isokukkainen pitää nyppiä, pientä ei, joten se on helpompi. Maalla pintansa pitävät värikkäät kukat, valkoisena myydään markettaa, lumihiutaletta ja miljoonakelloa. Palvelua viljelijöille ja urakoitsijoille Vaikka Kartsep sekä Petri Täyrönen kävivätkin muutama vuosi sitten läpi avioeron, ovat he jatkaneet yhtiökumppaneina hyvässä hengessä. Täyrönen vastaa Kultapellon autokorjaamosta. 15 vuotta sitten käynnistynyt nyrkkipaja on laajentunut vuosien aikana korjaamaan henkilöja pakettiautojen lisäksi myös niin sanottuja maataistelukoneita. – Mönkijät ja sitä pienemmät koneet jätämme muille. Merkkejä on niin paljon ja kiinatuotteet päälle, Täyrönen sanoo. Sähköautot eivät Kuhmalahdella vielä työllistä, eikä Täyrösellä niiden huoltoon koulutusta olekaan. Urakoitsijat ja maanviljelijät sen sijaan ovat merkittävä osa asiakaskuntaa. – Kun he saavat hyllystä letkunpätkän, niin saattavat joskus tuoda traktorinkin. Kesäkukkia ja korjaamopalveluita Katja Alatalo Maalla värikkäät ulkokukat tekevät kauppansa. Valkoisessa kukassa näkyy helposti ajan patina. Erika Kartsep esittelee altakasteluruukkua, johon mahtuu jopa kaksi litraa vettä. Sen ansiosta kukkaa ei tarvitse kastella joka päivä. Helppous hiipii kukkien hoitoonkin.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 17 Meiltä ammattilaisen asentamana: LVI-TYÖT ILMALÄMPÖPUMPUT LÄMMITYSRATKAISUT JÄTEVESIRATKAISUT LVI-KALUSTEET Kysy myös rahoitustamme tarvikkeisiin ja työhön! PÄIJÄT-HÄMEEN PUTKIMIEHET OY Sähkötie 2, 17500 Padasjoki, 040 554 3882, www.putkimiehetoy.fi, posti@putkimiehetoy.fi TARVIKEMYYNTI CUBE ja ECO Asennus ja käyttöönotto Ohjeen nimike: 34793608 Ohjeen maaversio: FI Ohjeen kieli: FI EasyAce versio: 2021-04-07 Ohjeen versio: 2021-04-07 CUBE ja ECO Asennus ja käyttöönotto Ohjeen nimike: 34793608 Ohjeen maaversio: FI Ohjeen kieli: FI EasyAce versio: 2021-04-07 Ohjeen versio: 2021-04-07 CUBE ja ECO Asennus ja käyttöönotto Ohjeen nimike: 34793608 Ohjeen maaversio: FI Ohjeen kieli: FI EasyAce versio: 2021-04-07 Ohjeen versio: 2021-04-07 PÄIJÄT-HÄMEEN PUTKIMIEHET OY Keskustie 18 17500 Padasjoki 040 55 43882 www.putkimiehetoy.fi JÄTEVESIRATKAISUT AVAIMET KÄTEEN PAKETTINA lämmitys Ilmastointi Jätevesi Käyttövesi Suunnittelu kun putki on rikki ja ulos valuu shitti Päijät-H ämeen Putkimie het on hitti! ! posti@putkimiehetoy.fi LVI-MYYMÄLÄ AVOINNA MA–PE 7–17, LA 9–14 TUOTTEET KOTIIN JA MÖKILLE! HYVÄ VALIKOIMA FESCON-TUOTTEITA SÄHKÖTIE 2, 17500 PADASJOKI, P. 040 654 9949, www.rautanetpadasjoki.fi KESTOPUUTA TERASSEIHIN JA LAITUREIHIN RAKENNUSJA REMONTOINTITARVIKKEET KYSY KULJETUSTA! SISÄJA ULKOMAALIT SAUNAJA KYLPYHUONE LVITARVIKKEET PUUTARHAJA PIHAMYYMÄLÄ MA–PE 7–17 LA 9–14
Kuhmoisten Sanomat 18 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 KesäLEHTI ” Moni kokee, että lajin aloituskynnys on niin korkea, että se vaatii vetäjän. MOBO f Matkapuhelinsovelluksella toimiva mobiilisuunnistus. f Sovelluksessa on kartta ja kompassi, joita käytetään rastien etsimiseen. f Rastit voi kiertää haluamassaan järjestyksessä. f Rastilla leimataan QR-koodilla. f Leimaukset tallentuvat sovellukseen. f Sovelluksesta löytyvät karttamerkit ja kaikki suomen radat. Katja Alatalo Suunnistuksen tulisi olla samanlainen kansalaistaito kuin on uimataitokin. Sitä mieltä on Antero Sorri – pitkän linjan suunnistaja, iltarastien aktiivinen kävijä. – Kuhmoisissa on hyvät f 11.6. Velisjärvellä f 25.6. Velisjärvellä f 9.7. Hakinharjulla f 23.7. Hakinharjulla f 13.8. Harmoisissa f 27.8. Harmoisissa f Lisäksi joka toinen viikko Padasjoella. f Rasteja voi suorittaa myös omatoimisesti iltarastiajan ulkopuolella. f Lisätietoja Päijät-Rastin verkkosivuilta. mahdollisuudet suunnistaa. Yksi erinomainen keino aloittaa on partio. Siellä liikutaan metsässä ja oletan, että myös suunnistetaan, Sorri sanoo. Kuhmoisten Korpisusien lippukunnan johtaja Niina Saarinen kertoo, että suunnistustaidot ovat partiossa yksi osa opeteltavia taitoja. Toukokuun lopussa muutama isompi partiolainen kävi iltarasteilla suunnistamassa. – Suunnistus on yhtenä kokonaisuutena liikuntasuunnitelmassa. Syksyllä on kolmen viikon suunnistus-/luontoliikuntajakso, jollaa harjoitellaan karttamerkkejä, kartan suuntaamista tai esimerkiksi hyödynnetään kuntoradan MOBOsuunnistusreittejä. Joka vuosi on viety omatkin rastit maastoon, kertoo puolestaan yhtenäiskoulun liikunnanopettaja Tea Savio. Apua saa alkuun pääsemiseksi Paikallinen suunnistusseura Päijät-Rasti ry toimii yhteistyössä Padasjoen kanssa. Seuran näkyvin toimintamuoto ovat viikoittaiset iltarastit, joita käydään molempien pitäjien maastoissa. Laji on kuitenkin hiiILTARASTIT puva. Iltarasteille osallistuvien keski-ikä on korkea, poissaolollaan loistavat paitsi lapset ja nuoret myös keski-ikäiset. Sorri tietää siihen syyn, ja se on valitettavan tuttu: – Vetäjiä ei ole. Moni kokee, että lajin aloituskynnys on sen verran korkea, että se vaatii vetäjän. Sorri vakuuttaa, että iltarasteilta löytyy aina innokkaita opastamaan lajin saloihin. – Saapuu vain paikalle, ja nykäisee meikäläisiä hihasta. Minä, Päivi (Sorri), Lammen Eero, Lahden Hannu – kaikki lähdemme varmasti mielellämme kaveriksi. Pohjatiedot on helppo opetella netistä. Karttamerkit ja ohjeet kompassin käyttöön selviävät pikaisella googlettamisella. Jos haluaa jalkautua maastoon yksin, on yksi hyvä vaihtoehto Mobo-rastit. – Kuntoradalla on yksi mobo-rata, seuraava Padasjoella. Radat ovat simppeleitä, ja niillä kokee helposti etsimisen ja löytämisen ilon. Mobo-radat ovat tarkoitettu juuri lajin kynnyksen madaltamiseen, Sorri sanoo. Ei tarvitse suuria varustehankintoja Suunnistuksessa pääsee alkuun ilman suuria varustehankintoja. Iltarasteilta saa alueen kartan pientä maksua vastaan, samoin rastien leimaamiseen ja ajan ottoon tarkoitetun emit-laitteen. – Kompassi olisi hyvä olla mukana aina kun lähtee metsään. Se antaa turvaa ja toimii ilman pattereita ja näppäimiä, Sorri sanoo. Kännykästäkin löytyy kompassi, mutta sen toimiminen on kaikissa olosuhteissa epävarmaa. Karttasovelluksia Sorri puolestaan suosittelee, sillä ne näyttävät myös sen, missä kohtaa karttaa liikkuu. – On se kuitenkin pikkasen eri asia kulkea kartta kuin kännykkä kädessä. Ja entäs sitten, kun akku loppuu tai kentät häviävät? Vaatteiksi käyvät ulkoiluvaatteet, kengissä olisi Sorrin mukaan hyvä olla nappulat pohjassa, vaikka lenkkareillakin pärjää. Kisoissa tason voi aina valita Vaikka emit-laite aikaa mittaakin, ei iltarasteilla tarvitse kilpailla kuin itseään vastaan. Ratojakin on tarjolla ainakin kaksi – vaikeampi ja helpompi. Isommissa pitäjissä eri tasoisia ratoja voi olla useampia, Jämsässäkin puolenkymmentä. – Tason voi aina valita. Huippukin voi mennä helpommalle radalle, jos ei huvita rehkiä. Ja joskus voi jättää muutaman rastin hakematta. Se voi jäädä kyllä itseä harmittamaan, Sorri toteaa. – Ja laukkojen takia ei hylätä. En ottanut viimeksi suunnistaessa yhtään juoksuaskelta. Iltarastit ovat yhä yleisiä eri puolilla Suomea. Harrastuksesta ei siis tarvitse luopua lomareissun takia. Kuhmoisissakin nähdään usein heinäkuussa “ylläreitä” lomareissulla tai ohikulkumatkalla olevia vieraita. Metsää ei pitäisi pelätä Metsiä Suomessa riittää. Sorri toivoo kansalaisten osaavan suunnistavan edes sen verran, että metsään uskaltaisi mennä. – Metsää ei pitäisi pelätä. Olisi mukavaa, jos jokainen voisi lähteä marjaan ja sieneen. Ehkä siinä petopelkokin vähän hälvenisi, Sorri pohtii. Suunnistukseen lajina liittyy Sorrin mukaan löytämisen riemu. – Aina tulee hyvä fiilis, kun rastin löytää. Se on pieni elämys. Ja onhan metsässä mukavaa. Antero Sorri luottaa mieluummin paperikarttaan kuin matkapuhelinsovelluksiin. Kompassi hänellä on taskussa aina, kun hän suuntaa metsään. Se antaa turvaa ja toimii ilman pattereita. Katja Alatalo Suunnistaja ei pelkää metsää vaan nauttii löytämisestä
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 19 Yhteydenotot Asikkala, Juupajoki, Jämsä, Kangasala, Kuhmoinen, Orivesi, Padasjoki Kaisa Inkiläinen +358 50 305 6270 kaisa.inkilainen@metsanwoima.fi www.metsanwoima.fi Myy meille puusi Pystyssä tai pinossa! Säännölliset harvennustoimet parantavat metsäsi hyvinvointia ja antavat mahdollisuuden puhtaan energian tuotannolle. Myy siis harvennuskohteesi meille! www.kuhmoistensanomat.fi f www.suunnistus. fi: karttamerkit, kartan suuntaus, reitin valinta, suunnan ottaminen kompassilla. f www.rastilippu.fi: kuntorastien käyttäjälle suunniteltu palvelu, jossa voi kirjautuneena ilmoittautua kuntorasteille ennakkoon ja maksaa osallistumisesta. Palvelusta löytyvät kaikki kuntorastitapahtumat. f www.suunnistus.fi/ mobiilisuunnistus: ohjeet mobo-suunnistusta varten. f www.suunnistusliitto. fi: Kaikkea lajin harrastajista kilpailijoille. f www.paijat-rasti.net: Yhteisseuran sivusto, josta löytyy muun muassa iltarastikalenteri. Katja Alatalo Tykkäsin koulussa suunnistuksesta. Suunnistimme ensin Paljumäessä mustalla tussilla piirrettyjen yksinkertaisten karttojen avulla. Korkeuskäyrät niissä ainakin näkyivät, ehkä joku polku ja kivikin. Kuntoradan läheisyydessä suunnistaminenkin oli simppeliä, olinhan erilainen nuori, joka vietti teini-iässäkin iltansa ja ikävät liikuntatunnit hiihtäen kuntorataa ympäri. Tunsin radan joka ikisen notkon, tönnämän ja kiven. Kerran kävimme suunnistamassa Harmoisissa olleen iltarastiradan. Melko voimakkaaseen kotikenttäetuun turvautuen muistan selviytyneeni urakasta mallikkaasti. Koulujen liikuntatuntien jälkeen olen suunnistanut kerran. Ylöjärvellä, tehdessäni juttua iltarasteista. Rata oli kangasmetsässä ja LUE LISÄÄ kirkkaan oranssit rastit loistivat kymmenien metrien päähän. Kompassi oli mukana, mutta taskussa. Kevät toisensa jälkeen olen haaveillut suunnistusharrastuksen aloittamisesta. Muu elämä on aina mennyt prioriteettilistalla ohi ja ikäkin tuonut mukanaan realismia. En ollut enää varma suunnistustaidoistani. Toukokuun puolessa välissä suuntasin iltarasteille tutulle Karkjärven kuntoradalle. Sen verran luonteeseen on takertunut nöyryyttä, että lähdin radoista lyhyemmälle, reilun kahden kilometrin mittaiselle. Ensimmäinen vilkaisu karttaan kertoi karun totuuden. Kuntoradan takana on melkoisesti metsää, johon hiihtoniilo ei ollut ikinä jalallakaan astunut. Totuutta karumpaa oli vain kyseinen metsä. Se oli melkoista ryteikköä. Löysin kyllä kaikki rastit. Tosin järjestyksessä 4, 2, 1, 2, 3, 4, 5. Juoksin kahden kilometrin sijaan neljä. Aikaa ei mitattu sekuntikellolla, ihan rannekellosta pystyin katsomaan, että hirvittävän kauan meni. Pari päivää myöhemmin ostin oman kompassin ja päätin sisuuntuneena kipaista omatoimisesti läpi samaiseen maaston tehdyn pidemmän, reilun kolmen kilometrin radan. Neljäs rasti jäi löytymättä. Ja vähän lisää nöyryyttä tarttui takkiin. Onneksi Antero Sorri oli jo ehtinyt lohduttaa, että sekä rata että maasto olivat vaikeita kokeneillekin suunnistajille. Lapsuuteni metsänpeikkona viettäneenä on helppo hurmautua suunnistuksen hienoudesta. Rastin löytäminen on riemun hetki. Pääkoppa kiittää, sillä metsässä sitä eivät rasita työt eivätkä huonosti käyttäytyvät koirat. KUHMARI TESTAA Oranssin ja valkoisen väriset suunnistusrastit ovat tuttu näky monelle. Vieressä näkyy emit-laitteen lukija. Emitin saa vuokrattua iltarasteilta, mutta omaksikin sen voi ostaa. Nöyryys kävi löytämisen edellä Suunnistaja ei pelkää metsää vaan nauttii löytämisestä
Kuhmoisten Sanomat 20 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 KesäLEHTI KESÄKUU 1.6.?27.7. Lauantaitori Päijälässä 5.6. Kinkerit Päijälän rukoushuoneella 6.6.–29.6. Taidenäyttely Kapsäkissä 7.6. Uusien asukkaiden risteily, järj. Kuhmoisten kunta 8.?30.6. Pääkirjaston galleriassa näyttelyitä koko kesän 8.6. Kuhmoinen kiepsahtaa kesään 10.6?4.8. Pihlajakosken kulttuurimakasiinilla näyttelyitä koko kesän 11.6. Päijät-Rastin iltarastit, Velisjärvi 12.6. Soiva syli -konsertti pääkirjastolla 12.6. Iltatorien avajaiset Kuhmolan torilla 16.6. Kirkkopyhä Kuhmoisten kirkossa ja hautausmaakierros 18.6. Kausiasukaskahvit, järj. Kuhmoisten kunta 18.6. Riihigallerian näyttelyn avajaiset Päijälässä 19.6.?11.8. Riihigallerian kesänäyttely Päijälässä 20.6. Lentisottelu Hassi-Puukkoinen Hassissa 25.6. Päijät-Rastin iltarastit, Velisjärvi 26.6. Iltatori Kuhmolan torilla 26.6. Kesälaulut kaikenikäisille Kalholanniemessä 27.6. Tanssit Honkahovissa 29.6. Pitkäveden reitin melontaretki 29.6. Jalkapallon kyläturnaus urheilukentällä 30.6.?28.7. Tiekirkko Päijälän rukoushuoneella ja ryijynäyttely HEINÄKUU 2.7. Historiapiiri Kissakulman torpalla 3.?31.7. Kotiseutumuseo avoinna 3.7. Hippokisat urheilukentällä 3.7. Lauluilta Puukkoisten Maamiespirtillä 4.7. Tanssit Honkahovissa 4.7. Kesäteatterinäytös Kalholanniemessä 5.?6.7. Leffoja ja laivoja -festivaali Pihlajakoskella 6.?14.7. Kirppis Kuhmoisten työväentalolla 6.?28.7. Näyttelyitä Galleria 52:ssa 6.7. Runon ja suven päivä Päijälän Pirtillä 6.7. Luontoretriitti Päijälässä 7.7. Kesäteatterinäytös Kalholanniemessä 9.7. Päijät-Rastin iltarastit Hakinharjulla 9.7. Kesäteatterinäytös Kalholanniemessä 10.7. Iltatori Kuhmolan torilla KAIKKI MULLE HETI Varaukset 0500 805534 Haaverannantie 2 Kuhmoinen Kuhmoisten Harrastajateatteri ry esittää Kalholanniemen kesäteatterissa komedian KAIKKI MULLE HETI Käsikirjoitus Heikki Luoma Ohjaus Jaakko Hännikäinen Ensinäytös torstaina 4.7. klo 18. Muut näytökset: su 7.7. ti 9.7. to 11.7. su 14.7. ti 16.7. to 18.7. su 21.7. ti 23.7. to 25.7. su 28.7. Näytökset arkisin klo 18, sunnuntaisin klo 15. Liput 10/15€ Väliajalla pu etti (vain käteismaksu) Tapahtumakalenteri • kesä 2024 Sahanrannassa LIVE-ESIINTYJIÄ koko kesän. Katso lisää sivu 40. Hyvää kesää kaikille lukijoille!
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 21 KesäLEHTI Hartola torstai 6.6. Kalkkinen sunnuntai 9.6. Kuhmoinen keskiviikko 3.7. Sysmä keskiviikko 24.7. Vääksy torstai 1.8. Padasjoki keskiviikko 14.8. Kesän 2024 -kisat Lämpimästi tervetuloa! #PäijänteenJohtava Kuhmoisten satamassa LAUTTAKIOSKI palvelee kesäajan joka päivä klo 9–20 SEURAA MEITÄ SOMESSA: kahvilalauttakioski lauttakioksi lauttakioski MA-SU LOHIKEITTO 9,90 /annos p. 0400 191 371 11.7. Hyväntekeväisyyskonsertti Kuhmoisten kirkossa 11.7. Tanssit Honkahovissa 11.7. Kesäteatterinäytös Kalholanniemessä 11.?14.7. Käsityöja kirppispuoti Pihlajakoskella 13.7. Kesätori ja lasten tapahtuma Päijälässä 13.7. Kirjailijapäivä Galleria 52:ssa 13.7. Urheilupäivä ja kesäiltamat Puukkoisilla 14.7. Kyläkirkko Pihlajakosken kahvilamakasiinilla 14.7. Yhteislauluilta Riihigallerissa 14.7. Kesäteatterinäytös Kalholanniemessä 16.7. Historiapiiri Kissakulman torpalla 16.7. Kesäteatterinäytös Kalholanniemessä 18.7. Tanssit Honkahovissa 18.7. Kesäteatterinäytös Kalholanniemessä 20.7. Aikuisyleisurheilukilpailut Kuhmoisten urheilukentällä 20.7. Kumun 90-v. kisatanssit Honkahovissa 20.7. Nuorisoseuran kesäjuhlat Pihlajakoskella 21.7. Kyläkirkko Harmoisten nuorisoseurantalolla 21.7. Kesäteatterinäytös Kalholanniemessä 23.7. Päijät-Rastin iltarastit Hakinharjulla 23.7. Kesäteatterinäytös Kalholanniemessä 24.7. MLL:n kirpputori Kuhmolassa 24.7. Iltatori Kuhmolan torilla 25.7. Kesäteatterinäytös Kalholanniemessä 26.?28.7. Kuhmoinen kuhtuu: We are one! -festivaali 27.7. Wanhan sahan festivaalit satamassa 27.7. Kuhtuutori Kuhmolan torilla 28.7. Kesäteatterinäytös Kalholanniemessä 28.7. Rukoushuoneen kesäjuhla Päijälässä 28.7. Kyläkirkko Harmoisten nuorisoseurantalolla ELOKUU 1.8. Tanssit Honkahovissa 3.8. Secto Rally Päijälässä 7.8. Iltatorien päättäjäiset 8.8. Tanssit Honkahovissa Sahanrannassa LIVE-ESIINTYJIÄ koko kesän. Katso lisää sivu 40. Lukemalla paikallislehteä pysyt menossa mukana! Tapahtumakalenteri on tiivistelmä tiedossamme olevista tapahtumista. Kalenterissa ei ole kaikkia kesän tapahtumia ja emme vastaa mahdollisista virheistä. Lisätietoja tapahtumista saat mm. kunnan tapahtumakalenterista ja lehden maksullisista tapahtumailmoituksista. Ilmoitus paikallislehdessä huomataan! Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin – ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi
Kuhmoisten Sanomat 22 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 Juttusarjassa haastatellaan kuhmoislaisia, jotka toimivat muualla mielenkiintoisissa tehtävissä. MÄNTÄN IHANNEYHTEISKUNNAN RAKENTAMISEEN Mikä urheilupaikka oli varattu vain Serlachiusyhtiön ylempien virkailijoiden käyttöön? SERLACHIUS-YHTIÖN TUOTTEISIIN JA MAINONTAAN Millä vuosikymmenellä lanseerattiin rakastetut Serla-tuotteet? MÄNTTÄ | SERLACHIUS.FI | RAVINTOLAGOSTA.FI Akseli Gallen-Kallela, Probleemi, 1894. Serla-mainos, 1961, Serlachius, arkistokokoelma. Vuorineuvos R. Erik Serlachius Mäntän paperitehtaalla 1961, Serlachius, kuvakokoelma. AVAAMME 15.6.2024 LUE LISÄÄ >> Uudessa MESENAATIT-näyttelyssä uppoudut SERLACHIUS PÄÄKONTTORISSA MYÖS NYKYTAIDENÄYTTELYT Riiko Sakkinen LOS MOIMOI DE FUENGIROLA ja KIITOSKIRJEITÄ 15.6.2024–16.2.2025 KOE UUDISTUNUT SERLACHIUS PÄÄKONTTORI Va sta uk se t: Lä he s 20 0, Te nn isp av iljo nk i, 19 60 -lu vu lla . SERLACHIUKSEN TAIDEKOKOELMAN SYNTYTARINAAN Montako Akseli GallenKallelan teosta Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmissa on? p. 040 725 2010 Edesniemi 46 Jämsä Muista hoitaa hiuksiasi myös kesällä!!! KATTAVA TUOTEVALIKOIMA PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT *Leikkauspalvelut *Hoitopalvelut *Kiharaja värjäyskäsittelyt *Kampaukset *Ripsien ja kulmien kestovärjäykset Hohka Parturi-Kampaamo Kesälehti on ilmaiseksi luettavissa näköislehtenä myös verkossa – www.kuhmoistensanomat.fi Pihlajakosken elokuvakylän kautta historian 2. elokuvafestivaalit tarjoavat elävän kuvan parhaita paloja. 5.–6.7.2024 PIHLAJAKOSKI, KUHMOINEN Pihlajakosken kyläyhdistys Ry www.pihlajakoski.fi GALLERIA ja KOTIMUSEO Länkipohjantie 158, Kuhmoinen Avoinna kesäkuussa lähinnä viikonloppuisin klo 11–16 Talven aikana tuotu esille lisää mm. Kuhmoisten historiaan liittyvää aineistoa! Tied. 040 553 5569 J-P Lehtinen (vastaajaan voi jättää viestin) Kuvataiteen ja keräilykulttuurin ystävät TERVETULOA! KesäLEHTI Tervetuloa kesän tapahtumiin: ti 2.7. klo 17 Historiapiiri Kissakulman torpalla la 6. – su 14.7. Eino Viikilän 70-vuotisjuhlanäyttely ”Kuhmoisten monet kasvot”, Galleria 52 la 13.7. klo 13 Kirjailijapäivässä 4 kirjailijaa, Galleria 52 Haastattelijana Eeva Polttila su 14.7. klo 18 Yhteislaulut Riihigalleriassa Kuhmoisten Pelimannit laulattavat ti 16.7. klo 17 Historiapiiri Kissakulman torpalla la 20. – su 28.7. Ministeri, suurlähettiläs Pertti Salolaisen luontokuvanäyttely, Galleria 52 la 27.7. klo 9–15 Kuhtuutori Kuhmolan torilla la 27. – su 28.7. We are one -festivaali Kuhmoisten kulttuuriyhdistys ry Tiedotus: www.kkyh.fi, facebook ja ilmoitustaulut.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 23 KesäLEHTI Katja Alatalo Pihlajakosken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Koponen myöntää, että ennen nykyistä pestiään hänen suhtautumisensa yhdistystoimintaan oli kielteinen. – En ollut missään mukana, en edes taloyhtiön hallituksessa. Pihlajakoskelle tultaessa ajattelin, että voisin ehkä hyväntekeväisyysmielessä antaa pienen panoksen kyläyhdistyksen toimintaan. Ensimmäinen vuosi hallitustoiminnassa jätti Koposeen nälän, joka tuntuu syödessä vain kasvavan. Nyt menossa on toinen vuosi puheenjohtajana ja edessä toiset ”kyläfestarit”, joiden toteutuksessa on mukana Artista Film sekä elokuvaohjaaja Timo Koivusalo. Yhdessä tekemällä saa tulosta Aktiivisen kyläläisen rooliin Koposta ajaa halu pitää Pihlajakoski elävänä. – Haluan, että kun kerran Pihlajakoskelle on mökkiläisenä ja yritystoiminnan muodossa asetuttu, niin siellä on myös elämää, ihmisiä, ravintola ja kahvila. Näiden tuominen on kyläyhdistyksen tehtävä, Koponen sanoo. Lisäksi Koponen haluaa omalla esimerkillään ohjata ihmisiä sanoista tekoihin. Voivottelu ei riitä, vaan jos jotain kylälle halutaan, niin se on kaikkein helpointa ja nopeinta itse tehdä ja hankkia. – Kun meitä on riittävän monta ja me kaikki pikkasen ponnistelemme, niin syntyy iso ponnistus. Yhdessä tekeminen on se juttu. Kun teemme yhdessä, niin joudumme puhumaan muille, ja se poistaa kuppikuntaisuutta. Koponen myöntää, että kyläyhdistyksen aktivoiminen vaatii vetovastuussa olevalta esimerkinomaista työtä. Ja koskaan ei tekeminen lopu kesken. – Pitää olla aktiivinen ja silmää poimia niitä asioita, joita halutaan edistää. Sen jälkeen pitää vain painaa kärsivällisesti eteen päin. Henkilökohtaisen palkinnon ahkeroinnistaan Koponen saa silloin, kun asiat valmistuvat. Myös kiitokset ja tyytyväiset kyläläiset lämmittävät aina. – Kun ihmiset käyvät sanomassa, että ”kiva kun järkkäsitte”, tietää onnistuneensa. Yhdistystoiminta kaipaa kannustimia Pihlajakosken kyläyhdistyksen hallitukseen on saatu viime vuosina hyvin jäseniä. Heitä on tänä vuonna peräti yhdeksän. Koponen sanoo sen tuovan toki ”hallinnollista humppaa”, mutta myös uusia näkemyksiä, ideoita sekä osaamista. – Hallitusjäsenten lisäksi haluamme saada toimintaan heitä, jotka haluavat tehdä talkootyötä, mutta eivät olla hallituksessa. Kaikki apu on hyödyksi, seuramiehiä ja -naisia tarvitaan, koska he luovat lupsakkaa tunnelmaa ja hauskuutta tekemiseen. Yhdistysmaailman ideologiaan ei kuulu palkkioiden maksaminen, vaan yhdistysten aktiivien oletetaan toimivan ”pullapalkalla” kuten Koponen ilmaisee. Hän haluaisi kuitenkin kapinoida vähän yhdistyslakia vastaan ja toivoo, että yhdistystoimintaan saataisiin mukaan jonkinlaisia porkkanoita tekijöille ja siten enemmän sitoutumista. Jos ihmiset eivät sitoudu, niin toiminta jää väistämättä pienimuotoiseksi. – Kannustimien puuttuminen ja yhdistysten toiminnan pienuus ovat laajempi yhdistystoimintaan liittyvä ongelma. Tietyn tyyppisiä tapahtumia voi järjestää talkoohengellä, mutta kun vaikkapa tapahtumajätettä syntyy rekkalavallinen, ei sitä kukaan aja peräkärryllä pois. Jätehuoltopalvelun tilaaminen maksaa, ja harva tapahtuma kantaa itseään taloudellisesti tällaisissa tilanteissa. Kunnan jakamat avustukset ovat yhdistyksille tärkeitä. Koponen heittää ilmolle ajatuksen siitä, voisiko tiiviimpi yhteistyö yhdistysten kanssa muodostua jopa kunnan strategiseksi valinnaksi, jolla kehitettäisiin esimerkiksi sivukyliä. ”Yhteistyöyhdistykset” olisivat muita tukevammin tuen piirissä, mutta samalla luonnollisestivelvollisia myös kehittämään kyliä. – Se vaatisi totta kai rohkeaa kunnallista päätöksentekoa ja hyviä perusteluita sille, miksi ja miten yhteistyöyhdistykset on valittu. Tosiasia on kuitenkin, että Kuhmoisten kokoisessa pienessä kunnassa sivukylien kehittämiseen eivät yksin riitä yhdistysten tekeminen, kunnan rahat eivätkä yksityinen yritystoiminta. Me tarvitsemme nämä kaikki yhtä aikaa mukaan. Katja Alatalo Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Pihlajakoskella vietetään kaksipäiväisiä elokuvafestivaaleja. Leffoja ja laivoja 2024 -tapahtuma on jatkoa viimevuotisille Pekko-päiville, ja teema yhdistää kylän historian merkittävimmät tunnuspiirteet. Tapahtuman VIP-vieraana toimii jälleen Timo Koivusalo, jonka luotsaaman elokuvayhtiön Artista Filmi Oy:n elokuvia esitetään Pihlajakosken elokuvateatterissa. Pekkojen lisäksi valkokankaalla pyörivät muun muassa Risto Räppääjä -elokuvat sekä Rentun ruusu. Koivusalon lisäksi tapahtumassa vierailevat näyttelijäkonkarit Eija ja Heikki Nousiainen sekä elokuva-alan monitoimimies Jyrki Luukko. – Ohjelmisto voi vielä täydentyä, jos saamme ideamme läpi ja pyydettyjä ihmisiä mukaan, Ilkka Koponen kertoo. Yleisölle avoimia laivoja mukaan on varmasti ilmoittautunut seitsemän. Niiden myötä Pihlajakosken satamalaituri on tapahtuman ajan suljettu yleisön laivoilta, mutta maanomistajat mahdollistavat vieraiden rantautumisen. Lauantain avaa lastenteatteri Loihu, ja kiitos sponsoreiden esitys on yleisölle maksuton. – Jos sää on kohdallaan, esitys on koulun pihalla, eikä yleisörajoitetta ole. Jos sää on huono, niin varattuun tilaan mahtuu 60 katsojaa, Koponen kertoo. Tämän vuoden festivaalit ovat sekä ajallisesti että alueellisesti viime vuotta tiiviimmät. Tapahtumat keskittyvät satamaan ja koulun pihalle. ”Nopeinta on tehdä itse” – Luvassa on koko perheen tapahtuma, joka on kotitekoinen, mutta omaleimainen. Viime vuonna unohdimme tilata hyvän sään, mutta nyt paistaa aurinko, Koponen lupailee heinäkuun ensimmäisestä viikonlopusta. ” Kun teemme yhdessä, niin joudumme puhumaan kaikille, ja se poistaa kuppikuntaisuutta. Festivaalin teema kumpuaa historiasta Katja Alatalo
Kuhmoisten Sanomat 24 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 KesäLEHTI Kalapuikkoja kansalle Henna Siponen 1990-lukua ei ole voinut elää kuulematta keltaisesta toukokuusta tai neiti Groovesta. Aikakone-yhtyeen kulta-ajoista on kulunut jo vuosia, mutta edelleen Sani ja kumppanit jaksavat kiertää, ja ihmiset heitä kuunnella. Viime vuonna yhtye vietti 30-vuotisjuhliaan, ja tulevana suvena lähes jokaisen autossa takavuosina soineet biisit kuullaan myös Kuhmoisissa. – Olin viime kerralla siellä duona, nyt on mahtavaa, että voimme tulla Aikakoneena, Saija Aartela, eli Sani, kertoo. Viime kesänä Aartela ei ehtinyt nauttia Kuhmoisten kesästä, sillä samana päivänä oli kolme muuta keikkaa, mutta nyt hänellä saattaa olla mahdollisuus viettää pitäjässä aikaa. Päivän toinen keikka on nimittäin ennen Kuhmoisten esiintymistä. – Kuhmoinen on upeaa seutua, jos nyt ehtisi vähän nauttimaankin siitä. Aikakone kestää aikaa aina vaan – Kesä on todella kiireinen, tullaan ja mennään. Aikakone jyrää, ja omat duokeikat vedetään siinä välissä tilanteen mukaan, Aartela toteaa. Kuhmoisissa Aikakone jatkaa viime vuonna alkaneen 30-vuotisjuhlakiertueen hengessä. Aartela sanoo, että kiertueen kokoonpanolla on vietetty ihania hetkiä ja muisteltu menneitä. – Viihdyttävää ja reipasta. Näitä keikkoja tekee mielellään. Kolme vuosikymmentä keikkalavoilla ei ole saanut Aartelaa väsähtämään. Hän nauttii esiintymisestä ja toteaa, että lavalla oleminen on kuin bensaa hänen koneeseensa. Keikkatauoista hän ei tykkää. Kysyttäessä Aartelan omia suosikkeja Aikakoneen tuotannosta hän miettii hetken. Hän on sanoittanut suuren osan biiseistä, joten niistä löytyy paljon tartuntapintaa omaan elämään. – Ehkä ”Perhosten yö” tai ”Opettelen salaa”. Ne ovat hitaampia, mutta olleet tärkeitä jo kirjoittamisvaiheessa. Sanat kumpuavat omasta elämästä. Tarttuvat melodiat ja koskettavat sanat Yksi syy, miksi Aartela uskoo yhtyeen suosion jatkuvan vuodesta toiseen, on se, että biisit eivät ole sanoituksiltaan pelkkää ”hattaraa”, vaan niissä on takana paljon muuta. Myös sävellyksistä löytyy useita ulottuvuuksia. Aartela uskoo, että jotkut Maki Kolehmaisen sävellykset sopisivat esimerkiksi sinfoniaorkesterin ohjelmistoon. – Emme ole halunneet leimautua vain ysäribändiksi. Eikä aina tarvitse olla esillä. Maki aina sanoi, että parempi olla koko kansan kalapuikko kuin harvojen kaviaari. 90-luvusta on jo aikaa, mutta ysäri vetoaa yleisöön edelleen. Musiikki uppoaa heihin, jotka elivät Aikakoneen kuumimmat vuodet, mutta myös nuorempiin, jotka ovat löytäneet bändin hitit Spotify -listoilleen. Aartela pohtii, että ehkä ysärimusa vetoaa tällä hetkellä myös sen takia, että railakas meno saa ihmiset unohtamaan arjen murheet. – Vähän kuin 90-luvun laman aikaan. Halutaan laittaa aivot narikkaan ja bilettää kunnolla. Tälläkin hetkellä on ollut kaikkea ahdistavaa, on koronaa ja konkursseja. Siksi me kai siellä edelleen tampataan, että saadaan kunnon bileet aikaan. Suurimmat hitit kuullaan varmasti Kunnon bileitä Aartela ennustaa myös Kuhmoisiin. Hän lupaa, että jokainen, joka lavalle nousee, antaa kaikkensa hyvän illan eteen. Sakke Walleniuksen eli Sari Valleniuksen, Laura Lepistön, Waldon ja Sanin eli Saija Aartelan tuleva kesäkiertue saapuu Kuhmoisiin heinäkuussa. Surullinen tieto Maki Kolehmaisen menehtymisestä nopeasti edenneeseen sairauteen saavutti toimituksen lehteä taitettaessa maanantaina. Kolehmainen on säveltänyt muun muassa Aikakoneen hittibiisejä. Central Line Entertainment ” Halutaan laittaa aivot narikkaan ja bilettää kunnolla. Aikakone on vuosien saatossa päivittänyt soundiaan ja muuttanut hieman biisikattaustaan, mutta jotkut asiat eivät muutu: – Ei siellä voi olla vetämättä ”Alla vaahterapuun” tai ”Neiti Groovea”. Tunnin settiin vaihdetaan aina jotain, mutta aina ollaan uitettuja koiria jo neljännen biisin jälkeen. Keikka on meidän jumppatunti, hän naurahtaa ja jatkaa: – Tulee varmasti ikimuistoinen ilta, toivottavasti jengi löytää paikalle.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 25 Ysäri raikaa kesäyössä MAJOITUS PAJATIE 5 Kuhmoinen Täysin uusi, avara ja skandinaavisen raikas tila, n. 100 m 2 . • 3 makuuhuonetta, 6 erillisvuodetta • Keittiö + oleskelutila • Sauna + suihkutila • 2 x wc • Terassit • Astiasto 12 hengelle • Laadukkaat pyyhkeet sekä vuodevaatteet 6 hengelle • Savuton tila, ei lemmikkieläimiä • Noin 1 km Kuhmoisten satamasta ja keskustaan n. 1 km Sisäänkirjautuminen klo 14 / sop. mukaan. Uloskirjautuminen klo 12 / sop. mukaan. Vuokra sisältää aina loppusiivouksen. Vuokrattavana lämmintä säilytystilaa veneille. varaukset ja tiedustelut: Hannu Tommola +358 50 537 1402 ratok@ratok.fi Katso lisää: www.pajatie5.fi 120 € / henkilö / yö Arja Heinilä ”Me Kuhmoisten ekoil festareil tavattiin” laulettiin viime kesän Kuhmoinen Kuhtuu We Are One -festivaalien tunnelmista syntyneen Mascaran ja Ostbassin ”Kuuma kesäyö” -kappaleessa. Tänä kesänä festivaali valtaa kylän heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Nyt festivaaleille odotetaan 1500 kävijää. – Enemmänkin saa tulla! On luvassa tosi kivoja juttuja, lupaa festivaalien äitihahmo Sari Vallenius. Lauantai huipentuu ysäribileisiin Ohjelma jakautuu useammalle päivälle. Perjantai alkaa rauhallisesti luutun soitolla ja jatkuu viime vuonna mukana olleiden artistien videotervehdyksillä maailmalta. – Lastentapahtuma aloittaa lauantaina täyden tohinan. Ja kun keikkapaikan ovet illalla avautuvat, jatkuu täysi tykitys yöyhteen saakka, Vallenius sanoo. Ysäritunnelmaa ovat luomassa yhtyeet Mascara, Movetron, Aikakone ja Waldo’s people. Festivaali osana kiertuetta – Kun syksyllä pähkäiltiin esiintyjiä täksi kesäksi, hoksasin että olen itse kiertueella, jossa on hyviä bändejä. Kiertueaikatauluun piti sovittaa Kuhmoinen, jonne se sopii kuin nenä päähän. Verrattuna kiertueen muihin keikkoihin, on Kuhmoisiin luvassa spesiaaleja juttuja; kilpailuja, bändihaastatteluja ja vip-lipulla fanitapaamisia. Jämsän ja Padasjoen suunnilta pääsee bussikuljetuksilla paikan päälle. Lauantain tapahtumapaikkana on Sahanranta. Asfaltille rakennetaan pääesitystä varten erillinen lava. Lisäksi esityksiä tulee Ravintola Sahanrannan terassille. Ravintola Walimo tulee uutena toimijana varmistamaan ruuan ja juoman riittämisen yhteistyössä Ravintola Sahanrannan kanssa. – On hienoa, että lauantaina aamupäivällä on myös Wanhan sahan festivaalit, jotka vetävät venekansaa paikalle. Satamaan pystytetään ysärikauppa, jossa myydään lippuja ja fanituotteita. Myyntiin tulee myös ysärivermeitä. – Lauantaina valitaan Miss & Mr Ysäri. Kilpailua juontaa Miss XL Mira Kontio. Pidetään hauskaa pilke silmäkulmassa. Järjestelyihin toivotaan lisää vapaaehtoisia auttajia. Apua tarvitaan lähinnä opastamiseen ja ohjaamiseen. – Kannattaa tulla auttamaan. Talkoolaiset saavat ruuat ja festariliput. Siten pääsee nauttimaan tunnelmasta ihan toisella tavalla, lupaa Vallenius. Rauhallinen päätös kirkkokonsertissa Tämän kesän We Are One -festivaali päättyy kirkkokonserttiin sunnuntaina. – Rauhallisiin ja ihaniin tunnelmiin, sanoo Vallenius. Ensimmäisenä kirkossa esiintyvät intialainen Arunaja Nalinakshan ja Kristiina Brask. Heitä säestää Ossi Jauhiaisen orkesteri. – Arunaja laulaa kuin Whitney Houston. Hän on aivan käsittämättömän hyvä laulaja, niinkuin Kristiinakin, hehkuttaa Vallenius. Tauon jälkeen Pepe Willberg laulaa jousikokoonpanon kanssa. – Setti on nyt jousien kanssa ihan erilainen ja sopii hyvin kirkkoon. Festarisuunnitelma on tehty. Toivottavasti kesäyöstä tulee kuuma. Festivaalijärjestelyt käyvät kuumana. Sari Vallenius uskoo, että kaikki sujuu vielä viime kesää jouhevammin. Arja Heinilä ” Pidetään hauskaa pilke silmäkulmassa.
Kuhmoisten Sanomat 26 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 KesäLEHTI Katja Alatalo Voimisteluja urheiluseura Kumu täyttää kuluvana vuonna 90 vuotta. Heinäkuussa pidettävät aikuisyleisurheilukilpailut ovat seuran juhlakilpailut, ja illalla Honkahovilla muistellaan tanssin lomassa seuran parhaita vuosia. Kumun 90-vuotiseen historiaan mahtuu lukuisia SM-edustuksia, jopa mitaleita, eri ikäkausissa. Vahvimmat lajit ovat olleet yleisurheilu, hiihto, lentopallo ja pesäpallo sekä naisvoimistelu. Suunnistusjaosto seurassa oli 1970-luvun alkuun asti. Jalkapalloa ja jääkiekkoa on pelattu ja mäkeäkin hypätty. Pertin asenteella sai paljon aikaan Myönnettävä se on. Seuran historia näyttää valoisammalta kuin sen tulevaisuus. Pitkäaikainen seura-aktiivi Kari Tuomola luettelee Tero Sarkasen ja Juha Simolan kanssa sujuvasti nimiä menneiltä vuosikymmeniltä, mutta tulevaisuudesta kysyttäessä kolmikko hiljenee. – Pitäjän ikärakenne alkaa näkyä. Lapsia ja nuoria ei riitä kaikkiin harrastuksiin. Lentopalloilemassa vielä junnuja käy, mutta kyllä ilmiö alkaa näkyä sielläkin, Sarkanen sanoo. Hän on luotsannut seuraa kahden vuosikymmenen ajan puheenjohtajan pallilta. Pitäjän ulkopuolellakin kehutulla urheilukentällä on hiljaista. Aikanaan Pertti Lahtinen omisti elämänsä nuorten kuhmoislaisten yleisurheilijoiden valmentamiseen. Lahtisen vetäydyttyä vetäytyivät myös urheilijat. – Pertti teki työtä sydänverellä. Hän oli ammattitaitoinen ja vaativa valmentaja. Pipot pidettiin päässä jäiden lähtöön saakka, Tuomola muistelee hymyillen. Lahtinen yritti lopettaa valmentamisen kerran 80-luvun lopulla. – Houkuttelin Pertin uudestaan hommiin ja lupasin lähteä mukaan. Tuolloin Kumu oli Lahden piirissä tilastoissa sijalla 11, Pertin tultua mukaan se nousi kolmanneksi. Kun asenne on kohdallaan ja tekijöitä riittää, niin paljon saa aikaan, Simola muistelee. Simola itse juoksi useissa SM-kilpailuissa ja valmensi sen jälkeen Sami Enqvistiä. Useita edustuksia Kalevan kisoissa Kumulaiset urheilivat ensimmäiset vuotensa Kuhmolan vieressä sijaitsevalla urheilukentällä. Nykyiselle paikalleen kenttä siirrettiin kesäksi 1956. Ehkä siksi, koska eräässä kilpailussa kiekko lensi Kuhmolan ikkunasta sisälle. – Siirto saattoi johtua turvallisuussyistäkin. Mutta haluttiin kuitenkin parempia olosuhteita. Ratoja Kuhmolan kentällä oli ainakin vain yksi, kolmikko muistelee. Juhannuksena 1956 vietetyt uuden urheilukentän avajaiset jäivät historiaan keihäänheittäjä Soini Nikkisen maailmanennätysheiton ansiosta. Uudella urheilukentällä Kumu kävi yleisurheiluotteluita lähikuntien kuten Lammin, Padasjoen ja Asikkalan seurojen kanssa. Lisäksi seura järjesti useita piirinmestaruusja ikäkausikisoja. Kesässä kilpailuita saattoi olla puolen kymmentä. Yleisurheilu on Kumun lajeista menestyksekkäin. 1950–70 -luvuilla menestyivät Viljo Kotajärvi, Seppo Laaksonen ja Ossi Seppälä. 1980-luvulla Simolan lisäksi menestyi Sari Hynninen. Flinckin veljekset Timo ja Juha edustivat seuraa Kalevan kisoissa. Seuraavalla vuosikymmenellä Sami Enqvist ja Saku Liehu nappasivat useita SM-mitaleja Viimeisimpänä kumulaisena kansallisella huipulla on nähty Turo Inkiläinen, joka onnistui vuonna 2003 rikkomaan Viljo Kotajärven 1958 tekemän seuraennätyksen 3 000 metrillä. Muhkua vastaan kovia paikallispelejä Hiihto kuului Kumun lajivalikoimaan alusta alkaen, valovoimaisin tähti oli Heimo Tyynelä, joka voitti Salpausselän kisoissa nuorten 15 kilometrillä Hiljaiselo harjoituksissa ei estä Kumua juhlimasta kultaa. Jossain kohtaa seuraan perustettiin hiihtoja mäkihyppyjaosto. Hyppyrimäki sijaitsi Rekolanvuoressa. Kumusta maailmalle ponnistanut Heikki Lekkermäki edusti myöhemmin Lahden hiihtoseuraa. Mäkihyppybuumin päätyttyä mäkikin purettiin, mutta hiihtointoa riitti etenkin 1980-luvulla. Finlandia-hiihtoon osallistui vuosittain viitisentoista Kumun edustajaa ja Olli-Pekka Nuuttila kilpaili seuran väreissä vielä 2000-luvulla. 1960-luvulla Kumussa pelattiin jääkiekkoa, mutta 1970-luvulle tultaessa laji tuli päätökseen ja Kuhmoisiin perustettiin KYK, eli Kuhmoisten yhteiskoulun joukkue. Pelejä pelattiin urheilukentällä. Samoihin aikoihin lajivalikoimaan tuli jalkapallo, jonka parissa käytiinkin kovia paikalliskamppailuita. – Pelasimme jatkuvasti Mäkimaan Muhkua vastaan. Konttilan veljesten Juha Simola, Tero Sarkanen ja Kari Tuomola uskovat yhä Kumun valoisaan tulevaisuuteen. Ei tarvita kuin yksi innokas tekijä, sellainen kuin Lahtisen Pertti, niin tartanilla voitaisiin taas nähdä vilinää.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 27 KesäLEHTI ?hiekat, sorat ?soraja kalliomurskeet ?kivituhka, sepelit ?seulottua multaa ?maanrakennustyöt ?vaihtolavaja lavettikuljetukset ?seulontaja murskaustyöt ?tienhoitotyöt Olli Nummelin 040 536 5663 olli.nummelin@pp.inet.fi Reetta Poikonen 0400 946 642 reetta.poikonen@kuhmoistensora.fi Kaikki sähköön liittyvä saman katon alta sähkösuunnittelu • asennus Sähkö ... vikakorjau?set • huollot tarvikkeet 1 Kuhmoisissa Aki: 040 700 1165 www.sahkoruokolahti.fi PÄIJÄNTEEN LUKKO JA MÖKKIPALVELUT • ABLOY KÄYTTÖLUKOT • TURVALUKOT • SARJOITUKSET YMS . www.lukkomokki.fi 040 570 1790 URHEILIJOITA f Veikko Vainio: yleisurheilu f Veikko Sarvi: yleisurheilu f Veli-Mies Nikula: yleisurheilu f Martti Lahtinen: yleisurheilu, hiihto f Teuvo Kilpinen: yleisurheilu f Viljo Kotajärvi: yleisurheilu f Anton Manninen: suunnistus f Heikki Lekkermäki: mäkihyppy, yleisurheilu, pesäpallo f Heimo Tyynelä: hiihto f Risto Kivistö: yleisurheilu f Raimo Aaltonen: yleisurheilu Hiljaiselo harjoituksissa ei estä Kumua juhlimasta kanssa oli aina kovaa vääntöä, heitä oli Muhkussa viisi, Tuomola muistelee lämmöllä. Ja sitten on vielä lentopallo, jonka jaosto perustettiin vuonna 1979. Parhaimmillaan Kumua edusto sarjassa kaksi miesjoukkuetta ja yksi naisjoukkue. Korkeimmillaan Kumu nähtiin useampana vuonna kolmossarjassa Antti Karakorven luotsaamana. Suomen suurimpia yleisurheilukisoja Honkahovin Kumu rakensi 1960-luvun lopulla talkoovoimin. Tansseja pidettiin viisi kertaa viikossa, parketilla riitti tanssijoita ja lavalla huippuesiintyjiä. Muita varainkeruumuotoja olivat 1980-luvulla alkaneet Kunniakierrokset, joita tähdittivät muun muassa Lasse Virén ja Martti Vainio. Vuodesta 2007 alkaen (koronavuosia lukuun ottamatta) Kumu on järjestänyt aikuisyleisurheilukilpailut. Hyvin järjestetty tapahtuma on kilpailijoiden suosiossa ja kerää kentälle myös poikkeuksellisen kovan talkoolaisten määrän – 60. Suoritusmäärillä mitattuna Kuhmoisten kilpailut ovat yhdet Suomen suurimmista. Juhlakilpailua tähdittävät liikuntaneuvos Kunto Viiru sekä moninkertaiset ME-miehet kuulantyöntäjä Leo Saarinen ja keihäänheittäjä Esa Kiuru. Juhlapuhueen pitää liikuntaneuvos Timo Haukilahti. Ja illalla tanssitaan kisatanssit Honkahovissa. Kumun 90-vuotisjuhlakilpailut urheilukentällä ja kisatanssit Honkahovissa lauantaina 20. heinäkuuta. Voimisteluja urheiluseura Kuhmoisten Kumun ryhmäkuva 1980-luvun alusta, jolloin innokkaita urheilijoita riitti moneen riviin. f Tuula Aaltonen: yleisurheilu f Matti Rantanen: yleisurheilu f Teemu Laaksonen, yleisurheilu f Seppo Laaksonen: yleisurheilu, hiihto f Ossi Seppälä: yleisurheilu f Päivi Heimala: yleisurheilu f Pertti Lahtinen: yleisurheilu f Rauni Sarvala: yleisurheilu f Jorma Hypén: yleisurheilu f Juha Simola: maastojuoksu f Olli Nikula: yleisurheilu f Sari Hynninen: yleisurheilu f Timo Flinck: yleisurheilu f Juha Flinck: yleisurheilu f Tuija Heikkinen: maraton f Viestijoukkue Johanna Peltonen, Sari Hynninen, Ulla Aaltonen, Mari Silvast f Viestijoukkue Kirsi Joensuu, Tuuli Suomalainen, Mervi Liehu, Kati Lehmussaari f Sami Enqvist: maastojuoksu f Juho Takalo: yleisurheilu f Saku Liehu: maastojuoksu, yleisurheilu f Mika Lekkerimäki: lentopallo f Turo Inkiläinen: yleisurheilu f Olli-Pekka Nuuttila: maastohiihto MYYMME JA ASENNAMME useamman eri valmistajan lvi-tarvikkeet sekä ilma-, maaja ilmavesilämpöpumput.
Kuhmoisten Sanomat 28 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 Omilla ehdoilla tehtyä musiikkia
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 29 SAHANRANTA f 20.6. Ari Kankaanpää, Manserokkia kuudella kielellä f 21.-22.6. Juhannusbileet, Antti Toivola, DJ f 22.6. Jari Grek f 29.6. Konsta Hietanen, DJ f 5.7. Kormus, DJ f 6.7. Irina Isberg & Kankku, DJ f 12.7. Pekka tiilikainen & Beatmakers, DJ f 13.7. Maraton-karaoke f 16.7. Yölintu f 19.7. Petri Nygård, DJ, Antti Toivola f 20.7. Pientä Säätöä -kesäbändi f 27.7. We are One! Aikakone, Waldo’s People, Movetron ja Mascara f 2.8. Antti Toivola, DJ f 3.8. Leevi & the Leavings Tribuutti, DJ f 24.8. Sataman valot. Rock Band NMT, Mika Rämä, DJ f Keskiviikon päivätanssit heinäkuussa f Viikoittaista ohjelmaa läpi kesän KesäLEHTI SATAMAPALVELUT Juha Hinskala 0400 811 272 HUOLTOPALVELUT Huoltoja varaosapalvelut veneisiin, moottoreihin, moottoripyöriin ja -kelkkoihin & mönkijöihin. Timo Toivonen 040 590 4112 Pasi Karppinen 040 689 0046 huolto@paijanmarine.fi • www.paijanmarine.fi • Kuhmoisten satama • Sahatie, Kuhmoinen Lila Lammi Kuhmoislaiset saavat tänä kesänä vieraakseen jo toista vuotta peräkkäin näyttelijä-laulaja Konsta Hietasen, joka esiintyy Sahanrannassa kesäkuussa. Vaikka Hietanen on soittanut ja laulanut jo pienestä asti, jäi ura viihteen parissa odottamaan Hietasen omistaessa elämäänsä jalkapallolle. Vasta kun peliura päättyi Hietasen ollessa 29-vuotias, alkoi tie musiikin saralla saada uutta tuulta purjeisiinsa. Omalla kielellä saa hienompia tekstejä Tenavatähti-kilpailun 10-vuotiaana voittanut Hietanen oli jo ehtinyt keikkailla ja tehdä musiikkia ennen jalkapalloilijan uraansa, mutta vasta urheilun väistyessä tieltä hän alkoi myös kirjoittaa ja säveltää omia kappaleita. – Se oli aluksi englannin kielistä rokkia. Päädyin kuitenkin siihen, että Suomessa kuunnellaan enemmän suomenkielistä musiikkia. Lisäksi koin, että pystyn kirjoittamaan hienompia tekstejä kielellä, jonka parhaiten tunnen, Hietanen kertoo. Mikäli lapsitähden vuonna 1994 julkaisemaa Kone-albumia ei lasketa, on Hietasen ensimmäinen sooloalbumi viime vuonna julkaistu Jälki, jonka levytyssopimus syntyi Hietasen voitettua Tähdet, tähdet -kilpailun vuonna 2020. Levyn viivästymiseen vaikutti muun muassa korona, sekä se että Hietanen halusi itse kirjoittaa albumin tekstit. Sanoitusten lisäksi Hietanen vastaa itse myös levyn sävellyksistä yhdessä Aki Sihvosen sekä Santtu Väänäsen kanssa. Menestyksen nälästä omaehtoisuuteen Hietasen mukaan hänen oma musiikkimakunsa heijastuu jonkin verran myös sen parissa työskentelyyn. Hän mainitsee suosikeikseen sekä Musen että Imagine Dragonsin, joiden luomaa tunnelmaa löytyy myös Jälki-albumilta. Vaikka levytyssopimusta pidetään usein merkittävänä saavutuksena, ei levy-yhtiön listoille pääseminen Hietasen mukaan tarkoita aina pelkkää onnea ja autuutta. Varsinkin radioiden soittolistoille on vaikeaa päästä, ja mikäli sitä kautta ei tule rahaa, voivat levy-yhtiöidenkin budjetit artistien kohdalla olla melko pieniä. – Musiikkipuolella tosi moni asia on hankalaa. Levymyyntiansiota ei enää tule läheskään samalla tavalla suoratoistojen myötä. Ei artistille, ei levy-yhtiölle, eikä biisin kirjoittajalle, Hietanen toteaa. Tällä hetkellä Hietanen työstääkin toista albumiaan omassa studiossa itse perustamallaan levy-yhtiöllä. – Musiikki ja näytteleminen ovat aloja, joilla on mennyt Suomessa koronan jälkeen niin surkeasti, että täytyy tehdä paljon itse, jos haluaa että tästä tulee kestävä ammatti. Kaiken kaikkiaan Hietanen kertoo haaveilevansa nykyään lähinnä siitä, että jokainen biisi ja albumi olisi entistä parempi, ja että hänen musiikkinsa tavoittaisi mahdollisimman monia. – Olin ehkä joskus sellainen menestyksen nälkäinen artisti, mutta sitten tajusin, että on tärkeämpää saada tehdä biisejä omilla ehdoilla. Mies ja kitara jopa vanhainkodissa Kesästä 2024 on Hietasen omalla mittapuulla tulossa melko rauhallinen. Vaikka keikkoja on melkein joka viikko, mahtuu väliin myös sopivasti vapaapäiviä. Kaiken kaikkiaan Hietasen repertuaariin mahtuu niin isoja salikonsertteja kuin yksin vedettyjä esityksiä vanhainkodeissa. Tänä kesänä luvassa on kuitenkin enimmäkseen mies ja kitara -tyyppisiä yksityiskeikkoja. – Enemmän olen pienissä paikoissa esiintynyt, ja tuntuu, että olen ihmisten lähellä ollessa parhaimmillani, Hietanen sanoo. Vaikka Jälki-albumi ei ole juurikaan soinut radiossa, kertoo Hietanen olevansa ilahtunut siitä, kuinka moni on löytänyt tiensä hänen keikoilleen. Erityisesti Kuhmoisissa viime kesänä vallinnut keikkatunnelma on jäänyt mieleen. – Sahanranta oli todella täynnä koko paikka, ja meininki oli suorastaan huumaava. Me bändin kanssa muistelemme sitä tosi isolla lämmöllä. Konsta Hietanen ravintola Sahanrannassa 29. kesäkuuta ” Tuntuu, että olen ihmisten lähellä ollessa parhaimmillani. Salatut elämät -sarjastakin tunnettu Konsta Hietanen kertoo, että musiikki on ollut hänen elämässään kärkisijalla jo viimeiset kymmenen vuotta. Näytteleminen ja keikoilla esiintyminen tukevat kuitenkin hyvin toisiaan, vaikka ovat todella erilaisia taiteen muotoja. – Olen huomannut, että kun on kameran edessä paljon, niin itseilmaisuun tulee lisää varmuutta, Hietanen sanoo. KONSTA f Syntynyt 20. heinäkuuta 1984 Lahdessa. f Voitti 1994 Tenavatähti-laulukilpailun kappaleella Daa-da Daa-da. f Esitti vuonna 1998 pääosan elokuvassa Poika ja Ilves. f Tehnyt äänirooleja muun muassa animaatioelokuvassa Toy Story ja elokuvan Babe – urhea possu jälkiäänityksissä. f Voitti jalkapallon A-nuorten SM-kultaa Lahdessa vuonna 2003.
Kuhmoisten Sanomat 30 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 NAIVISTIT f Säätiö, joka kehittää, edistää ja tukee ensisijaisesti naivistista taidetta ja kulttuuria. f Toukokuussa avautunut kesänäyttely on toimintavuoden tärkein tapahtuma. f Näyttelyyn osallistuu 50 taiteilijaa ja esillä on noin 500 uutta teosta. Näyttelyvieraita käy yli 20 000. f Eino Viikilä oli ensimmäistä kertaa mukana vuonna 2000, nyt edessä on 25. vuosi Iittalassa. KesäLEHTI Kohteena kuhmoislaiset kasvot Katja Alatalo Eino Viikilällä on tulevana kesänä 70-vuotisjuhlanäyttely sekä 25. kesä Naivistit Iittalassa -näyttelyssä. Siitä huolimatta hän sanoo yhä häpeävänsä omia töitään. – Ruoskin itseäni aina, kun näyttelyä pystytetään. Avajaisten aikaan peli on jo menetetty. Positiivinen palaute valuu kuin vesi hanhen selästä, taiteilija tunnustaa. Viikilä ei vain teeskentele vaatimatonta. Kotoa saatu malli opetti vaikenemaan saavutuksistaan. Ettei vaan ylpistyisi. Pirkko-vaimon kehotuksista päästää irti lapsuuden traumasta ei ole apua. – Kun voisikin unohtaa, taiteilija huokaa. Huumorin takana synkkä mies Viikilä myöntää olevansa ristiriitainen ihminen. Hänet tunnetaan naivistina – kuten monikesäinen vierailu Iittalassakin osoittaa, ja naivismin kuuluu virallisen määritelmän mukaan olla lapsenomaista ja hauskaa. Viikilän mukaan juuri se puree yleisöön. – Siitä puuttuu liiallinen vaikeus. Ihmiset ehkä etsivät nykyään helppoa, hyvää ja kaunista taidetta, jolle voi hymyillä, Pirkko Viikilä sanoo. Viikilä haluaa aiheuttaa taiteellaan ihmisille hyvän olon. – Jotta he voisivat nauraa itselleen ja heikkouksilleen. Viihdyn huumorin parissa – minkälaisen tahansa. Samaan aikaan Viikilä sanoo olevansa vakava, hetkittäin jopa synkkä ihminen. Hän masentuu helposti ja kärsii kaamosmasennuksesta. Pimeys tukahduttaa inspiraation, eikä sitä parane jäädä odottelemaan. Silloin apuna on kesän aikana kerätty idealista. – Talvella ideoita ei tule, mutta työt syntyvät rutiinilla. Tärkeää onkin pitää rutiineista kiinni. Viikilä suuntaa yhä aamuisin ateljeehensa, vain sunnuntain hän on pyhittänyt levolle taiteen tekemisestä. Keraamikosta muotokuvamaalariksi Viikilä tunnetaan parhaiten patsaistaan.Taideteoksena patsas on haastava. Se on vaikeampi myydä kuin taulu, sillä sille pitää löytyä oma paikka. Viikilöiden kokemuksen mukaan patsaita ostavat ihmiset, joilla on jo paljon tauluja. Keramiikan ja patsaiden teko on vain viime aikoina jäänyt vähemmälle. Korkeaksi pompannut sähkön hinta on vaikuttanut, samoin reistaileva terveys. IITTALASSA Esimerkiksi kivityöt ovat jääneet kokonaan pois. Viime talven Viikilä onkin maalannut muotokuvia tulevan kesän näyttelyyn, jonka nimi on Kuhmoisten monet kasvot. Alkusysäyksen näyttelylle antoi eräs kesäkuhmoislainen, joka pyysi Viikilää maalaamaan oman muotokuvansa. – Hän oli yllättävän tyytyväinen työhön ja minä aloin luottamaan liikaa itseeni. Aloin maalaamaan muotokuvia ja tajusin liian myöhään, että en ole mikään muotokuvamaalari. Muotokuvamaalari tai ei, Viikilä on urakoinut jo parikymmentä maalausta kohtaamistaan kuhmoislaisista ihmisistä. Ne nähdään heinäkuussa Galleria 52:ssa. Eino Viikilän 70-vuotis juhlanäyttely ”Kuhmoisten monet kasvot ” Galleria 52:ssa 6.–14.7. Kohteet juhlanäyttelyn muotokuviin ovat valikoituneet sattumalta. Eino Viikilä on kysynyt heiltä luvan ja kuvannut heidät ensin kameralla. Naivisti kun Viikilä on, tulee hänen muotokuvistaankin hyvälle tuulelle. f Järjestötuvassa Kiepsaus-tapahtumassa 8.6. f Historiapiiri Kissakulman torpalla 2.7. f Kirjailijapäivä 13.7. Galleria 52:ssa. f Yhteislaulutilaisuus Riihigalleriassa 14.7. f Historiapiiri Kissakulman torpalla 16.7. f Pertti Salolaisen luontokuvanäyttely 20.–28.7. Galleria 52:ssa. f We are one -festivaali 27.–28.7. KULTTUURIYHDISTYS Ensin kanat, sitten puput ja nyt koirat. Yleensä Viikilä käsittelee töissään ajankohtaisia aiheita, mutta viime vuosina ne eivät ole inspiroineet hyväntuuliselle taiteelle. Katja Alatalo
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 31 KesäLEHTI Tummaan riiheen tummia sävyjä Arja Heinilä Iloinen uutinen paikallisille kulttuurin ystäville: Keraamikko Henna Nivarpää-Ampuja ja puuseppä Ilkka Ampuja muuttavat työpajansa kesän aikana Kuhmoisiin. He ovat vuokranneet Puulonin hallin sitä varten. – Kaksi vuotta sitten minua haastateltiin Kuhmoisten Sanomiin ja sanoin että minulla on haave muuttaa. Ja nyt se jo on toteutumassa, iloitsee Henna Nivarpää-Ampuja. Riihen musta seinä taustalla Keraamikon kesään kuuluu muuton lisäksi Riihigallerian vuotuinen taidenäyttely. Teoksia näyttelyyn Nivarpää-Ampuja on työstänyt viime syksystä lähtien. – Työt on tehty ihan tätä näyttelyä varten. Olen tehdessäni koko ajan nähnyt sen mustan riihen silmissäni. Minulla on toinen toistaan mustempia töitä, maanläheisiä sävyjä kumminkin. Riihigallerian mustaan riiheen on tulossa jännittävä kokonaisuus. – Joku olisi tehnyt valkoisia töitä mustaan tilaan. Minä olen vähän tämmöinen isäni tytär, teen kauhean synkkää, hän naurahtaa. Pintojen leikkiä savessa Nivarpää-Ampuja tuntee Riihigallerian hyvin. Viimeksi hänen töitään oli siellä esillä vanhempiensa Jouko ja Raili Nivarpään muistonäyttelyssä yhdeksän vuotta sitten. – Sanotaan että näyttelyyn tulevat työni ovat veistoksellisia käyttöesineitä. Niitä voi sekä käyttää, että pitää ihan taide-esineinä. Esille on tulossa isoja ruukkuja, vateja ja reliefejä. – Tykkään tehdä erilaisia pintastruktuureja. Pinnat ovat tavallaan se teema mikä näissä on. Työt eivät ole perinteisesti lasitettuja. Kesäajan pariskunta tulee asumaan tiiviisti Kuhmoisissa, Nivarpää-Ampujan vanhempien rakentamassa Haapakolussa. Toinen koti pysyy silti Tuusulan Jokelassa. He haluavat vielä jatkaa opetustyötä opistoissa. – Elämme kahden paikkakunnan elämää. Olemme eläkeiässä, mutta haluamme vielä tehdä töitä. Kaksi käsityöläistä tulisi hulluksi, jos ei saisi toteuttaa itseään. Opetamme opistoissa Tuusulan Jokelassa ja Järvenpäässä. He tekivät ratkaisun, että asuvat opistojen toiminta-ajan Jokelassa. – Olemme kuin kunnon ihmiset konsanaan. Muutamme pohjoiseen lämpimänä aikana ja etelään kun tulee kylmä. Meillä tosin on vaan 160 kilometriä paikkojen välillä. Keramiikkakursseja ja pajakauppa – Kesällä ihmiset haluavat kunnostaa kaikenlaista ja käsityöläisille riittää töitä. Ajatuksena minulla on, että voisin pitää myös keramiikkakursseja. Vihdoin ja viimein niitä saadaan Kuhmoisiinkin. Nykyisen työtilan myymälä muuttaa myös Kuhmoisiin. Todennäköisesti tämä kesä kuitenkin kuluu pajan pystyttämiseen. – Siihen menee aikaa, että saadaan tila laitettua kuntoon. Henna Nivarpää-Ampuja tuo Riihigallerian kesänäyttelyyn tummia ja luonnonsävyisiä keramiikkatöitään. Syksy on Baren Baren -taideryhmään kuuluvan taiteilija Maija Tepon teos. Riihigallerian kesänäyttelyyn tulevan ryhmän muut taiteilijat ovat Helena Perkiö, Heidi Piippo ja Leena Vainio. Ilkka Ampuja Taide, luonto ja kakkukahvit samassa paikassa Arja Heinilä Riihigallerian taidenäyttely työllistää taas yhden nuoren kuhmoislaisen koko kesäksi. Jo kolmatta kesää näyttelyä kuratoiva Eeva Markkanenkin aloitti nuorena lipunmyyjänä Riihigalleriassa uransa. Välivuosina hän hääräsi galleriassa kirjastonhoitaja Sohvi Koskisen juoksutyttönä. – Tämä on nyt naisten vuosi Riihigalleriassa. Se on myös luontopainotteinen, luonto sopii sinne kovin hyvin. Näyttelyyn tulee keramiikkaa, installaatioita, tauluja ja veistoksia. Tosin kokonaisuuden näkee lopullisesti vasta ripustettaessa. Joka tapauksessa luvassa on taas tosi monipuolista taidetta. Luonto on toiminut taiteen innoittajana Näyttelytila on jaettu Henna Nivarpää-Ampujan ja Baren Baren taideryhmän kesken. – Hennalle on yksi riihi, se musta perällä. Se sopii hänelle parhaiten. Baren Baren -ryhmälle on loput kolme tilaa, selvittää Markkanen. Nivarpää-Ampuja on tehnyt keramiikkatyönsä varta vasten tämän kesän näyttelyyn. Baren Baren -ryhmältä näyttelyyn tulee sekä aivan uusia, että vanhempia teoksia vuosien varrelta. Teokset voivat olla esimerkiksi maalauksia, veistoksia, sekatekniikkateoksia ja installaatioita. Baren Baren -taideryhmä on toiminut vuodesta 2010. Pirkanmaalaiset taiteilijat tutustuivat aikanaan puupiirroskurssilla. Ryhmä sai nimensä barenista, eli puupiirroshiertimestä. Sillä on ollut näyttelyitä, työpajoja ja yhdessä tehtyjä installaatioita eri puolilla Etelä-Suomea. Töiden teemat liittyvät usein luonnon moninaisuuteen ja erityiseen luontosuhteeseen, joka ryhmän taiteilijoita yhdistää. Aiheina ovat myös mielenmaisemat, kauneuden kaipuu, katoavaisuus, unet, muisti ja ihmisluonto. – Minua jännittää aina viimeiseen asti, että minkä näköinen näyttelystä tulee. Se on jopa vähän pelottavaa. On niin vaikea sanoa etukäteen että mitkä ovat ne taideteokset, jotka sopivat kokonaisuuteen. Sen näkee vasta paikan päällä. Haasteena ovat riihen seinät ja sijoittelut. Kyllä siitä on aina selvitty, miettii Markkanen. Riihigallerialle on tuotu soraa ja paikalle on hyvät viitoitukset sekä Tam” Sanotaan että näyttelyyn tulevat työni ovat vestoksellisia käyttöesineitä. ” Tämä on nyt naisten vuosi Riihigalleriassa. pereelta että Kuhmoisista. – Orivedentien kunto on ainut mistä on tullut paljon palautetta asiakkailta. Eeva Markkanen haluaa korostaa Päijälän kyläyhdistyksen merkitystä valmisteluissa. – Ihan äärettömän suuri kiitos siitä, että kyläyhdistys tänäkin vuonna talkoilla auttaa Riihigallerian kunnossapidossa. He ovat niin kovia tekemään yhteisen hyvän eteen. Kyläyhdistyksen kahvio myös palvelee kävijöitä koko kesän ajan. – Pelkästään kahvion herkkujen takia kannattaa ajaa sinne asti. Ja tietysti paikan. Ja ennen kaikkea taiteen, kannustaa Markkanen.
Kuhmoisten Sanomat 32 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 KesäLEHTI Suppailija meloo lipuen tai vauhdilla Arja Heinilä Kun ensimmäiset suppailijat ilmestyivät 2000-luvun alussa Suomen vesille, hieraisivat monet silmiään epäuskoisina. Mitä tämä sitten on? Ihan kuin melojat lipuisivat vetten päällä pelkän ajatuksen voimalla. Nykyään tuskin kenellekään on epäselvää, mitä tuo joka paikkaan rantautunut toiminta on. Kerrataan kuitenkin. Suppailu, eli stand up paddling, eli seisten melonta, suoritetaan siihen suunnitellulla laudalla ja melalla. Suppailuksi voi nimittää kaikenlaista melomista sup-laudan päällä rauhallisen lilluttelun ja kovan urheilun välillä. Hikiliikuntaa karsastava voi viettää mökkirannan tuntumassa mukavaa aikaa hitaasti meloskellen, välillä seisten ja välillä istuen. Maatakin voi välillä laudalla ihan vaan auringosta nauttien. Retkeilijä voi pakata eväät ja vaikka teltan laudalle ja lähteä päiväksi tai pariksi tutkimaan vesistöä ja rantautua autiosaarelle. Silloin on syytä tutkia sääennusteita tarkkaan. Lihaksiaan kasvattava ja erityisesti keskivartaloonsa voimaa hakeva hyppää laudalle työpäivän päätteeksi ja saa tuntuvan treenin muutaman kilometrin teholenkistä. Laudan päällä voi myös kehittää tasapainoaan esimerkiksi joogaten. Hyvän melontatekniikan opittuaan, voi hyväkuntoinen meloja lähteä jopa monen kymmenen kilometrin retkille. Voimakas tuuli on lopulta esteenä etenemiselle. Mitä parempi kunto, ja mitä paremmin suunniteltu lauta suppailijalla on, sen pidempään pystyy vasten tuulta puskemaan. Paikasta riippuen tuulennopeuden ollessa noin seitsemän metriä sekunnissa, on supilla kenen tahansa vaikea päästä eteenpäin. Hyvällä säällä suppailu sujuu Kuhmoisiin paluumuuttanut Pirjo Silvan lähtee alMuutaman kerran aikaisemmin supannut Rami Karhapää käy Kuhmoisissa tyttöystävänsä mökillä viettämässä vapaa-aikaa. Hän seisoo jo luontevasti laudan päällä. Karhapää ei ole moksiskaan kylmästä vedestä, sillä hän harrastaa myös kylmävesiuintia läpi vuoden. Tälläkin retkellä hän hyppää järveen vapaaehtoisesti vilvoittelemaan. Veneiden aallot keikuttavat välillä lautaa, mutta Karhapää pitää vain mukavana haasteena. – Suppaaminen on kesällä todella hauska aktiviteetti, hän sanoo tyytyväisenä. VENEILIJÄ HUOMIO f Kaikki saavat nauttia järvistä. f Huomioithan veneilijänä hitaammin liikkuvat. f Hidasta vauhtia uimarin, suppailijan ja kanootilla melojan läheisyydessä. f Väistä moottoriveneellä tarpeeksi kaukaa. ” En pelkää putoamista, sillä olen uinut ikäni. Koko ikänsä retkeilystä nauttinut Pirjo Silvan pitää myös suppailusta.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 33 KesäLEHTI Työsählinkiä pakoon mökille puuhastelemaan Suppailija meloo lipuen tai vauhdilla Lila Lammi Kuhmoinen on varsin suosittu kunta kesäasukkaiden keskuudessa, ja mökkejä onkin Tilastokeskuksen mukaan jopa tuplasti enemmän kuin vakituisesti asuttuja asuntoja. Mökkien määrä on myös ollut tasaisessa kasvussa jo pitkään, ja niitä on nykyään Kuhmoisissa yli 3000. Määrä on noussut 20 vuodessa noin 20 prosenttia. Mökkiläisten lisäksi alueelle saapuu kesäisin paljon myös veneilijöitä, ja siksi kunnan asukasluku usein moninkertaistuukin kesän ajaksi. Tämä vuoksi Kuhmoisten Sanomat päättikin kysellä kesäasukkailta heidän ajatuksiaan mökkeilystä. Kyselyyn tuli yhteensä 45 vastausta, joita kaikkia yhdisti kaksi selkeää teemaa: luonto ja rauha. Tärkeimmiksi asioiksi nousi niin järvien läheisyys kuin mahdollisuus puuhastella ulkosalla. Myös kalastus, marjastus, sienestys, saunominen ja veneily koettiin isona osana mökkeilyä. Vaikka oma rauha koettiin tärkeänä, oli 85 prosenttia vastaajista sitä mieltä, että tasapainoksi halutaan myös tapahtumia ja muiden ihmisten kohtaamista. Vain 13 prosenttia kertoi haluavansa olla aina itsekseen. Mökillä puuhastelu on mielekästä Kyselyyn vastanneiden mukaan Kuhmoisista tekee mukavan mökkikunnan esimerkiksi se, että sijainti ja ilmapiiri ovat hyviä, palveluita on riittävästi, eikä kylän koko ole liian suuri. 33 vuotta mökin Velisjärvellä omistanut Markku Luotomaa kertoo myös arvostavansa omaa rauhaa kesäisin, sillä se antaa hyvää vastapainoa Vantaan Kivistölle, mistä löytyy aina paljon ihmisiä ja meininkiä. Luotomaa kertoo, että kun hän alkoi rakentaa mökkiään 1990-luvulla, oli lainan korko huimat 17,18 prosenttia. – Silloin kyseenalaistin oman mielenterveyteni, mutta olihan se hyvä päätös. Töissä oli aikamoista sählinkiä, ja mökille oli hieno mennä rauhassa vaikkapa polttamaan nuotiota. Kaikki hyvät ideat sai silloin sieltä, Luotomaa sanoo. Erityisesti kaikenlainen mökillä puuhastelu on myös Luotomaan mieleen, ja hän kokee muun muassa taimien harventamisen olevan erinomaista liikuntaa 67-vuotiaalle miehelle. Yksi Luotomaan projekteista on myös puiden istuttaminen, jonka hän keksi joitain vuosia sitten tuodessaan Tammisaaresta mökin rantaan yhden tammen siemenen. Kun puu alkoi kasvaa, jatkettiin tammien istuttamista myös jälkikasvun voimin. – Minulla on neljä poikaa, ja olen jo tehnyt heidän kanssaan diilin, että sitten kun minusta aika joskus jättää, niin tuhkat heitetään sen kaikista kitukasvuisimman puun kuohjeet saatuaan tunnustelemaan tasapainoa. Parinkymmenen minuutin kuluttua laudalla olo alkaa tuntua luontevalta. Hän on aiemmin kokeillut ilmatäytteistä lautaa tuttavansa mökillä. Laudalla oli vaikea pysyä pystyssä. – Siitä ei jäänyt niin kivaa kokemusta. Lauta oli kiikkerä ja pehmeä. Tällä laudalla on ihan toisenlainen meininki, Silvan iloitsee kokeiltuaan vakaata ja sulavasti kulkevaa retkilautaa. Nopeasti omaksutut melontaohjeet saavat Silvanin rentoutumaan laudan päällä. Hän muistaa pitää meloessa kädet suorina, jolloin vetoon saa koko vartalon voiman mukaan. Tuuleton ja aurinkoinen sää houkuttelee aloittelijan heti kiertämään läheisen saaren. Suppailun mukavuuden löytää, kun ei pelkää vettä eikä pieniä aaltoja. – En pelkää putoamista, sillä olen uinut ikäni. Melominen tuntui tosi kivalta ja olo rentoutui nopeasti. Innostuin tästä nyt toden teolla ja aion lähteä uudelleen. Yksin en vielä lähde. Otan sup-konkarikavereita mukaan, sanoo Silvan. Laadukkaalla laudalla kestävä harrastus Parhaan kokemuksen suppailusta saa laudalla, jonka hinta uutena kieppuu tuhannen euron liepeillä. Myös sen hintaiset pumpattavat laudat ovat kestäviä ja tukevia. Onneksi hyviä ja hyväkuntoisia lautoja saa nykyään jonkin verran käytettyinäkin. Markkinoille on tulvinut nyt myös alle parin sadan euron niin kutsutut markettilaudat. Niin kuin monessa muussakin asiassa, ei halpa tuote ole useinkaan laadukas. Edullisen hinnan ei kannata antaa sokaista, jos haluaa suppailusta kestävän harrastuksen ja mielii pidemmille retkille. Jos muutaman metrin matka riittää huviksi, on halvin lauta ihan hyvä valinta. Harmi vaan, että jos ensimmäisen kokeilun osuu tekemään huonolla välineistöllä, voi innostus helposti jäädä yhteen kertaan. Muutaman kerran aikaisemmin supannut Rami Karhapää käy Kuhmoisissa tyttöystävänsä mökillä viettämässä vapaa-aikaa. Hän seisoo jo luontevasti laudan päällä. Karhapää ei ole moksiskaan kylmästä vedestä, sillä hän harrastaa myös kylmävesiuintia läpi vuoden. Tälläkin retkellä hän hyppää järveen vapaaehtoisesti vilvoittelemaan. Veneiden aallot keikuttavat välillä lautaa, mutta Karhapää pitää vain mukavana haasteena. – Suppaaminen on kesällä todella hauska aktiviteetti, hän sanoo tyytyväisenä. Kun maanmittaaja kysyi aikoinaan Markku Luotomaalta tämän rakentaessa mökkiään, että mikä paikan nimeksi mahtaa tulla, ei Luotomaa keksinyt äkkiseltään vastausta. Järvellä näkee kuitenkin usein kuikkia, ja kun yksi niistä sattui ääntelemään juuri samalla hetkellä, heitti Luotomaa ilmoille nimen Kuikankoto. juurelle. Jään sinne sitten kummittelemaan, Luotomaa kertoo. Kesäasukkaat tervetulleita Vaikka Luotomaa kertoo olevansa nykyään liian mukavuudenhaluinen viihtyäkseen mökillä kesäajan ylitse, kertoo noin puolet Kuhmarin kyselyyn vastanneista viettävänsä mökillä aikaa ympäri vuoden. Tämän vuoksi Luotomaa harmitteleekin erityisesti Sahanrannan kohtaloa, joka oli ennen toiminnassa ympäri vuoden. Sittemmin ravintolan yrittäjä on vaihtunut useaan otteeseen, ja aukiolo rajoittunut ainoastaan kesään. – Kyllähän se harmittaa, ja sen takia olen vähentänytkin kirkonkylällä käymistä, Luotomaa toteaa. Kuhmoisten kesäasukkaisiin suhtaudutaan kuitenkin joka vuosi lämmöllä, ja Luotomaa kertoo saaneensa muutamia paikallisia ystäviäkin. – Mutta ei niitä lukumäärällisesti ole paljoa, koska laatu korvaa määrän, Luotomaa naurahtaa. VINKKEJÄ f Pidä melaa leveällä otteella käsissäsi. f Melo läheltä lautaa, mutta älä vedä melaa lautaa pitkin. Kääntymiseen tarvitaan ulospäin suuntautuvia melan vetoja. f Pidä mela mahdollisimman pystysuorassa koko vedon ajan. f Pidä kädet suorina, mutta jousta polvilla. f Käytä nilkkaremmiä. Jos putoat veteen, naru pitää laudan lähelläsi. Nouse keskeltä takaisin laudalle. f Käytä pelastusliiviä, jos olet epävarma uimataidostasi, tai jos lähdet pitkälle retkelle. SUPPAILUUN Arja Heinilä Markku Luotomaa ” Silloin kyseenalaistin oman mielenterveyteni.
Kuhmoisten Sanomat 34 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 KUHMOISTEN KUHMUROIDEN PYÖRÄILYREITIT VINKKEJÄ POLKUPYÖRÄN OSTAMISTA HARKITSEVILLE Arja Heinilä Tuula Penttinen lähtee pyörälenkille vähintään kerran, usein kaksi kertaa, joskus jopa kolme kertaa päivässä. – Minulla ei ole päämäärää tai suunnitelmaa. Menen sen mukaan millä mielellä olen sillä hetkellä. Hän ajaa kiireettömästi, ilman aikatauluja ja reittisuunnitelmia. – Olen sellainen seikkailija. Minulla ei ole minkäänlaista suuntavaistoa. Olen usein eksynyt niin, etten yhtään tiedä mihin suuntaan pitäisi mennä. Sitten vaan ajan niin kauan, että löydän tutun paikan tai tiekyltin. Muutaman kerran mies on soittanut ja ihmetellyt että missä kummassa olen. Kivoja reittejä löytyy rauhassa polkien Lapsenlapsi on yrittänyt opettaa Penttiselle puhelimen karttasovelluksen käyttöä. Tutut ovat niin ikään ehdottaneet kompassin hankkimista. – Niistä ei ole minulle mitään hyötyä, koska en opi käyttämään niitä. Aina olen kuitenkin retkiltäni löytänyt takaisin. Mutta olen minä kivoja reittejä löytänytkin, en sentään aina eksy. Seikkailija lähtee sinne minne nenä näyttää. Matkassa hänellä on aina mukanaan puhelin ja vesipullo, joskus myös välipalapatukka. – Kesällä otan eväät ja uimapuvun. Pysähdyn ihanan maiseman eteen taukojumppaamaan. Kohentelen ryhtiä ja verryttelen hartioita. Treffeille polkupyörän selässä Tuula Penttinen löysi rakkaansakin pyöräillen. – Pitkään meni niin, että pyörällä ohikulkeissamme aina moikkailtiin. Satuttiin monesti lenkeille samaan aikaan. Sitten osuttiin yhtä aikaa taukopaikalle Herttoniemen rannalle. Sovittiin seuraava pyöräretki. Siitä se sitten alkoi, muistelee Penttinen. Tapaamisesta on yli 35 vuotta. Helsingistä Kuhmoisiin pariskunta muutti kahdeksan vuotta sitten. Sähköavustuksella polkijalle jatkoaikaa Penttinen on pyöräillyt 15-kesäisestä asti. – Ostin ensimmäisen pyöräni kymmenellä markalla ensimmäisellä tililläni. Silloin vasta opin ajamaan, Penttinen muistelee. Sen jälkeen hän onkin ajanut jatkuvasti. Kaikki matkat ja asioinnit ovat aina hoituneet polkien. Hän polki pyörällä töihin ympäri vuoden. Lapset Penttinen vei päivähoitoon pyörän kyydissä. – Toinen lapsi oli edessä, toinen takana. Nykyään nautin ihan omissa oloissani pyöräilystä. Kolme vuotta sitten tavallinen vaihdepyörä vaihtui sähköpyörään. – Minulle tuli jalkaja selkävaivoja ja ärsytti hypätä pois ihan loivassakin ylämäessä. Ilman sähkön avustusta pyöräilyharrastus olisi ehkä pitänyt lopettaa. Penttinen halusi uuteen pyöräänsä tietyt ominaisuudet. – Kolme vaihdetta, jalkajarru, matala runko ja akku takapakkarilla. Päivän lenkki yhdellä latauksella Sähköpyörä oli ostettaessa noin puolentoista tuhannen euron hintainen. Helkamaa on paranneltu myöhemmin leveämmällä satulalla, geeli-istuinpäällisellä, tavarakorilla ja matkamittarilla. – Lataan akun varmuuden vuoksi joka päivä, jos satunkin ajamaan pidemmän lenkin. Isäntä laittoi siihen matkamittarin, etten aja akkua tyhjäksi vahingossa. Päivän ja kunnon mukaan Penttinen ajaa välillä ilman sähkön apua. – Ajan usein ykkösvaihteella ilman sähköä, väliin jopa kakkosella. Aluksi en pystynyt ajamaan yhtään ilman avustusta. Nyt huomaan miten kuntoni on kohentunut. Penttinen on joskus yrittänyt pitää kirjaa lenkeistä. – Kyllästyin kirjaamiseen. Kunhan päivän aikana tulee 20-25 kilometriä, se riittää minulle. Äkkiä laskettuna sillä päivävauhdilla tulee kolmelta kesäkuukaudelta parituhatta kilometriä. Se on varsin kunnioitettava määrä. Ei ihme, että Tuula Penttinen on hyvässä kunnossa. Seikkailijalla on omat reittinsä Arja Heinilä Pyörän päällä päivittäin viihtyvä Tuula Penttinen menee lenkille satoi tai paistoi. Viikoittain hän vahvistaa pyöräilykuntoaan myös kuntoportaissa. – Ystävät ja tutut aina sanovat, että mistähän sinut taas löytää. No mistä milloinkin, ei voi tietää, naureskelee Penttinen. f Jos kaipaat selkeästi merkittyjä pyöräilypolkuja, löytyy niitä Kuhmuran merkitsemistä reiteistä f Reiteistä voi valita helpon tai haastavan, tai jotain siltä väliltä. Yhteensä reitistöä on 65 kilometriä. KesäLEHTI Pyöräily on syntyjään kuhmoislaiselle Einari Sihtolle moottoripyöräilyä tukeva harrastus. Hän kilpailee endurossa ja pyöräilee huvin ja urheilun vuoksi. Sihto antaa muutaman vinkin polkupyörän ostajalle. f Mieti pyörän käyttötarkoitus. Ajatko enemmän asfaltilla, hiekkateillä vai poluilla? f Mene kivijalkaliikkeeseen mieluummin kuin nettiin. Polkupyöräliikkeestä saat asiansa tuntevilta tietoa ja hyvää asiakaspalvelua. f Polkupyörää kannattaa koeajaa ennen ostopäätöstä. Liian kyyry tai liian pysty ajoasento voi johtua väärän kokoisesta pyörästä. Liian pientä tai suurta pyörää on vaikea hallita. f Sähköpyörä kannattaa hankkia, jos muuten ei pyöräilisi ollenkaan, tai jos haluaa tehdä pidempiä ja nopeampia lenkkejä. f Kaikista halvimpia sähköpyöriä ei kannata ostaa, sillä osat eivät kestä, eikä niihin saa varaosia. ” Kunhan päivän aikana tulee 2025 kilometriä, se riittää minulle. f Matkan varrella on karttoja, joista voi ottaa kuvan puhelimella. f Kartat löytyvät myös netistä ja Kuhmoinen palvelee -lehdestä.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 35 Sisustusja lahjat mm. Riviera maison, Snö of Sweden, I.B. Laursen, Lexington, Gant home, Durance, Maison Berger, Balmuir, Pip Studio. Meillä myös laadukas Gant miehille ja naisille. Vaatteiden tuotemerkit mm. Cream, Soulmate, Kaffe, Ze-Ze, 2-biz, M.A.P.P, Noa Noa, Lexington, Gant. Kahvilassa itsetehdyt kaikki leivonnaiset ja lounas ma-pe 11.-14.30. Herkulliset kakut, pullat, piirakat ja muut leivonnaiset voi tilata myös kotiin. Lifestyle -myymälässä paljon kauniita mekkoja ja asukokonaisuuksia juhlaan ja vapaa-aikaan sekä lahjatavaroita ja sisustustuotteita. Avoinna ma-pe 10-17, la 10-15, su suljettu Jämsän keskustassa. Koskentie 12, 42100 Jämsä, puh. 0500 400 148 JÄMSÄ Lindemaninkatu 9 Ark.8–19, la 8–16, su 10–15 • Puh. 014 716 410 790 790 ,-,kpl kpl 4545 ,-,9999 ,-,8989 ,-,3535 ,-,kpl Tarjoukset voimassa 30.6. saakka tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää. 1490 1490 ,-,2290 2290 ,-,2395 2395 ,-,kpl kpl kpl 1717 9090 7 sk EURO PUUTARHAMULTA 50LTR TAI JA PUUTARHATURVE 100LTR 2,95/sk 2,95/sk 0,05/l 0,05/l KAIKKEA KESAÄN! KAIKKEA KESAÄN! Jämsän Tarvikekeskuksesta A A PUUTARHA/ TERASSITUOLI SCANDIC CARRY SÄHKÖMOPO 2000W max. kantavuus 542kg, perälavassa kippitoiminta AIROT LAITURITIKAS alumiininen 4 askelmaa 4 kpl 12,90/kpl 12,90/kpl M+PLUS VAPAA-AJAN AKUT MALLI 2 • Pääty 203*300cm Silta 125*405cm • 5 ponttoonia, kantavuus 800 kg • Ruskea uralauta 1550 € MALLI 4 • Pääty 126*201cm Silta 84*293cm • 2 ponttoonia, kantavuus 320 kg • Ruskea uralauta 830 € PÄIJÄNNELAITURIT WWW.PAIJANNELAITURIT.FI 60AH 79€ 79€ 80AH 89€ 89€ 100AH 99€ 99€ AKUSTIIKKA / SISUSTUSLEVY EVELLA 2,8M X 60CM Puuviilupintaisilla 27mm tai 40mm rimoilla, väri tammi. 199 199 ,-,kpl pari 249 249 ,-,kpl LÄMPÖKOMPOSTORI 110L eristetty DEWALT XR DCD777M2T 18V 4AH AKKUPORAKONE porakone, kaksi 4Ah 18V akkua, latauslaite ja laukku kpl 8989 ,-,KOTTIKÄRRYT 180L kahdella renkaalla 1212 9595 1919 9595 PAJUOBELISKI kpl kpl 150CM 90CM 1919 9595 2929 9595 kpl kpl LEXXA PÖYTÄTUULETIN 12" LEXXA LATTIATUULETIN 16" Kantavuus: 968 kg Paino: 125/282 kg Pituus: 6528 mm lev: 2097 mm Kantavuus: 665 kg Paino: 825/160 kg Pituus: 5109 mm lev: 1888 mm Kantavuus: 463 kg Paino: 600/137 kg Pituus: 4590 mm lev: 1587 mm TRAILERIT: PERÄKÄRRY XL50 Kantavuus 535 kg, paino 825/290 kg. Pituus 4810 mm. Leveys 1910 mm. Laita 500 mm. Shark 1049€ Marlin 1249€ Lagoon 2349€
Kuhmoisten Sanomat 36 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 KesäLEHTI Arja Heinilä Avovesiuinti tarkoittaa, että uidaan pitkiä matkoja luonnon vesissä, järvessä, meressä ja joella. Siinä tavoitellaan useampien kilometrien matkoja. Harrastajat eivät lähde pitkille matkoille koskaan yksin. – Rannan suuntaisesti ja lähellä rantaa voi uida yksin, mutta silloinkin on hyvä jonkun olla rannalla tarkkailemassa, sanoo Johanna Peltola-Thies, intohimoinen avovesiuinnin harrastaja. Uidaan turvallisesti kaverin kanssa Kun lähdetään pidemmille retkille, on tärkeää ottaa uintikaveri mukaan. Toinen vaihtoehto on, että joku on kontrolloimassa uimarin kuntoa ja jaksamista veneessä, kanootilla tai supilla. Mahdollinen hypotermia voi hiipiä kehoon niin hitaasti, ettei itse huomaa oireita. – Se voi tapahtua vasta monen kilometrin jälkeen. Ensimmäisenä menee selkeä kyky ajatella ja päättää asioista. Mutta mitä kokeneempi uimari on, pystyy nopeammin havaitsemaan varoitusmerkit ja lopettamaan ennen kuin tulee pahempia oireita. Altaasta potkua tekniikkaan Viileään veteen mentäessä on hyvä olla pari minuuttia paikoillaan tai ainakin aloittaa uinti hyvin rauhallisesti. Keho ehtii silloin adaptoitua lämpötilaan ja Johanna Peltola-Thies (vas), Tiina Sirkjärvi (kesk) ja Kaisa Heickell (oik) ovat Avovesiuimarit Kuhmoinen Kuhmoisten Ajopuut -ryhmän jäseniä Facebookissa. Ryhmään voi lähettää pyynnön päästä mukaan. Siellä sovitaan esimerkiksi yhteisistä retkistä. Avovesiuimari polskii menemään kuin kala vedessä Uimalan ja Ravilansaaren välissä Ala-Karkjärvellä saa hyvin kerrytettyä matkaa. Se on hyvä paikka aloittaa harrastus. Ranta on koko ajan lähellä. Poiju, pilli ja märkäpuku täytyy olla pitkän matkan turvana. Vesitiiviiseen poijuun voi pakata esimerkiksi puhelimen mukaan. Aloittelijan kannattaa ottaa yhteys kokeneeseen uimariin. Kuvassa kauhovat Johanna Peltola-Thies, Tiina Sirkjärvi ja Kaisa Heickell. – Kevään ensimmäinen avovesiuinti jännittää, sanoo Sirkjärvi ennen järveen laskeutumistaan. Hän kertoo aloittaneensa harrastuksensa saatuaan märkäpuvun viisi vuotta sitten syntymäpäivälahjaksi. Juokseminen vaihtui kipeytyneiden polvien takia nivelille ystävällisempään liikuntaan.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 37 sähköasennukset, huollot, vikakorjaukset Jarmo Laakso 040 829 8158 jarmo.laakso@paijanne-sahko.fi www.paijanne-sahko.fi facebook – Päijänne Sähkö Oy PÄIJÄNNE SÄHKÖ OY PÄIJÄNNE SÄHKÖ OY Sähkötyöt niin pieniin kuin suuriinkin tarpeisiin helposti ja joustavasti! sahkoasennusturve@gmail.com Eemeli Turve 040 166 4495 ASENNUS SANEERAUS VIKAKORJAUKSET TARVIKKEET AUTONLATAUS AURINKOSÄHKÖ Autojen peltityöt, maalaukset, huollot, tuulilasit, renkaat, vakuutusyhtiön työt. OBD 2 vianhaku ja –määritys. WEBASTO virallinen jälleenmyyjä, takuumyynti ja vianhaku. ? PUTKIASENNUKSET ? LVI-MYYMÄLÄ ? MAALÄMPÖJA ILMAVESILÄMPÖPUMPUT ? LÄMMITYSKATTILAT JA ENERGIAVARAAJAT ? VEDENKÄSITTELYLAITTEET JA SUODATTIMET Vahvalla ammattitaidolla myös lämmityslaitteiden asennukset ja huollot. Puh. 0400 242 547 toimisto@putkityoniemela. www.putkityoniemela. (myös olemassa olevan lämmityksen rinnalle) TRAKTORIURAKOINTI V. ARRENIUS • LOKAPALVELUT • LUMITYÖT • PUIDEN JA RISUJEN AJOT • NIITOT • MAANAJOT yms. vesa.arrenius@gmail.com Kaikki mahdolliset ja mahdottomat traktorityöt 15 vuoden vankalla kokemuksella. 040 827 1583 ” Tunnen olevani osa luontoa uidessani. Avovesiuimari polskii menemään kuin kala vedessä Uimalan ja Ravilansaaren välissä Ala-Karkjärvellä saa hyvin kerrytettyä matkaa. Se on hyvä paikka aloittaa harrastus. Ranta on koko ajan lähellä. Poiju, pilli ja märkäpuku täytyy olla pitkän matkan turvana. Vesitiiviiseen poijuun voi pakata esimerkiksi puhelimen mukaan. Aloittelijan kannattaa ottaa yhteys kokeneeseen uimariin. Kuvassa kauhovat Johanna Peltola-Thies, Tiina Sirkjärvi ja Kaisa Heickell. – Kevään ensimmäinen avovesiuinti jännittää, sanoo Sirkjärvi ennen järveen laskeutumistaan. Hän kertoo aloittaneensa harrastuksensa saatuaan märkäpuvun viisi vuotta sitten syntymäpäivälahjaksi. Juokseminen vaihtui kipeytyneiden polvien takia nivelille ystävällisempään liikuntaan. Arja Heinilä viileästä vedestä aiheutuva stressitila laantuu. Varusteilla voi tasoittaa vauhtia Yleisesti on tapana, että alle 20 asteen vedessä uidaan märkäpuku päällä. – Uintinopeus tietenkin vaikuttaa myös. Jos on ihan vaan hikilenkillä, voi ehkä uida ilman pukua. Useamman kilometrin matkalla pidetään märkäpukua useimmiten lämpimämmässäkin vedessä turvallisuussyistä. – Paksua märkäpukua ei avovesiuintia varten välttämättä tarvitse ostaa. Ohuen puvun alle voi pukea villakerraston. Se on paljon lämpimämpi yhdistelmä. Jos uintiretkueeseen kuuluu eri tasoisia menijöitä, voi hitaammat tasoittaa vauhtia räpylöillä ja käsilättäreillä. Käsilättärit ovat räpylöiden tavoin uintia vauhdittavat apuvälineet käsiin. Vapaauinti on pitkiä matkoja uidessa yleisin uintityyli, mutta rintauinnillakin pärjää. Vapaauinti kuitenkin kannattaa ottaa haltuun, sillä se on pidemmän päälle kevyempää. – Kun aloittelee avovesiuintia, täytyy jaksaa uida ainakin 200 metriä putkeen. Hyvä tekniikka vaatii harjoittelua myös altaassa. Lisäksi kuntosalilta kannattaa hakea muun muassa vahvistusta lapatukeen. Kun tekniikka on kunnossa, jaksaa kauhoa pitkän lenkin väsymättä. Johanna Peltola-Thies pitää kuntoaan yllä myös muilla lajeilla. Kylmänsietokykyä lisääntyy avantouinnilla. Tavoitteena uinti Päijänteen yli Peltola-Thies ui kilpaa Lahdessa 1980-luvun alussa. Aktiiviuintiin tuli tauko lasten ollessa pieniä. – Kun aloitin uudestaan, oli käsivetojen tekniikka muuttunut ja minun piti päivittää uintityylini. Peltola-Thiesin normilenkki on noin kaksi kilometriä. – Omana kesän tavoitteena on mennä heinäkuussa Päijänteen yli Pihlajalahdelta Judinsaloon. Pihlajasaaret kiertäen siitä tulee kymmenen kilometriä. Tasatahtia kanssani uiva ranskalainen kollegani on mukana. Lisäksi meillä on varmistajat moottoriveneellä ja suppilaudalla. Veden täytyy silloin olla yli 18 astetta, että retki toteutetaan. Elementtinä vesi on aina kiinnostanut Johanna Peltola-Thiesiä. – Lapsena olimme aina vedessä. Kaikki veteen liittyvät olomuodot ovat aina kiinnostaneet. Hänen aikaisempi ammattikin limnologina liittyi veteen. – Tunnen olevani osa luontoa uidessani. Siksi pidän tästä niin paljon, kiteyttää Peltola-Thies.
Kuhmoisten Sanomat 38 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 Kuhmoisten kunta sijaitsee Päijänteen länsirannalla, valtatien 24 varrella. Olemme yhteisöllinen ja aktiivinen noin 2300 asukkaan kunta. Meillä viihtyy myös vapaa-ajanasukkaat, sillä kunnastamme löytyy yli 3000 vapaa-ajanasuntoa. Ratsastuspainotteinen lukiomme ja vuoden 2019 alussa valmistunut päiväkoti rikastuttavat jo ennestään monipuolista palvelutarjontaamme. Lukeudumme Suomen hiilineutraalien kuntien joukkoon, joten ympäristöarvot ovat meille tärkeitä. Kuhmoinen on savuton kunta. Haemme Kuhmoisten kuntaan sivistystoimenjohtajaa 1.10.2019 lukien tai sopimuksen mukaan Sivistystoimenjohtajan kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Tehtävään haetaan henkilöä, jolla on opetushallinnon osaamista, kunnallishallinnon yleistä tuntemusta, kuntatalouden riittävää osaamista sekä hyvät vuorovaikutus-, yhteistyöja esimiestaidot sekä kykyä strategiseen ajatteluun. Sivistystoimenjohtajan ominaisuuksina arvostamme kehittämismyönteisyyttä, kannustavaa johtamistapaa ja kykyä toimia yhteistyössä henkilöstön sekä luottamushenkilöiden ja sidosryhmien kanssa. Lisäksi toivomme halua olla rakentamassa tulevaisuuden kuntaa myönteisellä otteella, isojen kokonaisuuksien hallintaa ja lainsäädännön tuntemusta. Palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksen mukaan. Tehtävään valitun henkilön on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan viimeistään 30 päivän kuluessa viran vastaanottamisesta. Työhakemukset toimitetaan viimeistään 5.8.2019 klo 15 mennessä. Hakemus jätetään Kuntarekry-järjestelmässä https://www.kuntarekry.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa kunnanjohtaja Anne Heusala anne.heusala (at) kuhmoinen.fi p. 040 718 5959 vkot 24-26 tai sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ilkka Säynätjoki ilkka.saynatjoki(at)kuhmoinen.fi p. 0500 234 230. Kunta tiedottaa VUOKRATTAVISSA • Kokoustila 25 henkilölle • Palju 6–8 henkilölle • Peräkärryt kuomulla ja ilman MEILTÄ MYÖS MULLAT JA KUIVIKKEET: • mustamulta ja turvemulta 4,20 / säkki 5 SÄKKIÄ 17,50 € / 15 SÄKKIÄ 48 € • kasvuturve..................6,50 • kesäkukkamulta (24 l)...... 6,90 • rodomulta...................7,00 (45 l) .....9,90 • kasvusäkki................12,90 • luonnonlannoite (25 l) 25,90 • puutarhan kevätlannoite • huussikuivike (40 l).......... 11,50 ( 20 kg) ..........................41,90 • tehokuivike (30 l).............. 12,90 • eläinkuivike 14,90 SOUTUVALMIS PAKETTI. KULJETUS SISÄLTYY HINTAAN KUHMOISTEN ALUEELLA. seuraa meitä facebookissa Tankkaa autosi ja itsesi, löydä tuliaiset ja lahjat, autoja kalastustarvikkee t, Suvi-veneet, frisbeegolftuotteet ym. mukavaa itselle ja kaverille! Laajennamme valikoimaa! Tule tutustumaan ja kertomaan toiveistasi valikoiman suhteen. klo 11–15 KIRJASTO KesäLEHTI LUE KESÄLEHTI VERKOSSA ILMAISEKSI www.kuhmoistensanomat.fi Ohjattua liikuntaa kesällä • SATAMAJUMPPA (12.6.–17.7.) satamassa keskiviikkoisin klo 10.00–10.30 • JALKAPALLOA / PESÄPALLOA kesäja heinäkuussa urheilukentällä 3 iltana viikossa ma, ke ja pe klo 17-19 • KESÄSPORTTI viikoilla 24–27 Tiistaina klo 17–18.30 urheilukentällä Lapsille MLL:n liikunnallista tekemistä ja aikuisille KNV:n ohjattu jumppa. Avoinna MA-PE 9-17 LA 9-15 VÄLI TILA Kristiina Lähde Sirpa Suominen runot Johanna Suominen Kuhmoisten kirjaston galleria 8.-30.6.2024 Kollektiivi Vastahankalat Avoinna kirjaston aukioloaikoina Taidenäyttely ”Välitila” Kristiina Lähde & Sirpa Suominen 8.6.–30.6. KAIKILLE AVOIMET AVAJAISET la 8.6. klo 13–16 Avoinna kirjaston aukioloaikoina. SOIVA SYLI -KONSERTTI ke 12.6. klo 9.30 kirjastolla. Soiva syli -muskarikonsertissa pääsee laulamaan ja leikkimään Pikku Kakkosessa ilmestyneen Soiva syli -sarjan laululeikkejä. Ilmainen sisäänpääsy!
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 39 JOHAN ON MARKKINAT Siro punainen NOJATUOLI + saman sävyn lattiatyyny. Yht. 85 € p. 050 363 1462 MYYDÄÄN Kuhmoisten Sanomat TOIMITUS Puolueeton kotiseutulehti ISSN 0356-228X Uutismedian liiton jäsen Levikki 2 228 (LT-2022) Asiakaspalvelu, ilmoitusmyynti ja -valmistus Tuija Käki-Lahtinen ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Valmis pdf-aineisto julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja valmistettavan ilmoituksen aineisto edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 € /ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25€:n ilmoituksista on 5 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. ILMOITUSHINNAT 2024 (sis. alv. 24%) Etusivulla 1,95 € /pmm Tekstissä 1,70 € /pmm Takasivulla 1,77 € /pmm Seurapalsta 2,48 € /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 15 € ja lisärivit 5 €/rivi. Alle 25 €:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. ILMOITUSAINEISTO Toimittaja Arja Heinilä 045 635 5335 toimitus@kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Katja Alatalo 040 716 8052 toimitus@kuhmoistensanomat.fi Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Avoinna: ma 9.30–15.00 ti, ke ja pe 9.30–13.00 to suljettu ILMOITUSJA TILAUSJA LASKUTUSASIAT p. 040 483 0860 ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi OSOITTEENMUUTOKSET ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi (perjantaina tehdyt muutokset ehtivät seuraavan viikon lehteen) Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat ja elinkeinoelämä Hannu Lahtinen Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi. TILAUSHINNAT 2024 (kotimaa, sis. alv 10 %) 12 kk jatkuva kesto (sis. näköislehden) 94,50 € 12 kk määräaik. 98 €, 6 kk 59 €, 3 kk 42,50 € 12 kk jatkuva digikesto 58 € (kysy myös muita vaihtoehtoja asiakaspalvelusta) Katkaistun lehtitilauksen tilausmaksuja ei palauteta. Painopaikka Lehtisepät Oy www.kuhmoistensanomat.fi Lehdelle toimitettu materiaali on lehden omaisuutta ja se saa käyttää sitä omissa kanavissaan: Verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. LIIKEHAKEMISTO Liikehakemisto: 6 kk 3 riviä vain 115 € +10 € / lisärivi (alv. %) ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalletapani.nurminen@gmail.com AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Peugeot, Mitsubishi huolto. Paavolankatu 4, 42100 Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 ILMALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! Myynti, asennus, huolto Putkiasennus Lehtonen Oy p. 0400 638 764 S. Linnan Saneeraus ja Pelti Mitsubishi Electric RW25 050 320 1518, www.linnatuli.fi ISÄNNÖINTIPALVELUT asuntotrio.fi, Toritie 50 Mika Lyytinen 040 727 4769 Mika Järvinen 0400 236 344 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV, Anne-Maj Ronni, IAT p. 044 493 8191 JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 Teemu Sarhemaa 0400 551180 Timo Sormunen 044 244 9779 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri Janhonen p. 040 586 7729 www.countryhelp.fi KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KEITTIÖT Rakennushuolto Pekka Peltonen Hörhäntie 2, 17800 Kuhmoinen p. 040 746 9617 www.kuhmoinen-keittiot.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. 044 244 9779 KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 040 740 6374 Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456 LASILIIKKEET Jokilaakson Lasitus Korjaus/lasitukset 24/7, terassilasitukset yms. p. 040 547 5411 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. 040 8271583 Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997 HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. 0400 131 170, Kirkkotie 8 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! Putkiasennus Lehtonen Oy p. 0400 638 764 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 Seijan Pidot Tmi Pitopalvelu Seija Ruokola p. 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy p. 0400 638 764 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Kanuuna Oy Saunaja kylpyhuoneremontit, laattatyöt, sisäremontit ja sisustuskirvesmiehen työt. Myös pikkuhommat. 040 540 9090 kai.kultalahti@hotmail.com SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKETTA Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET PÄIJÄNNE SÄHKÖ OY Jarmo Laakso p. 040 829 8158 jarmo.laakso@paijanne-sahko.fi SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 SÄHKÖASENNUS TURVE OY Kaikki sähköalan työt p. 040 166 4495 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut Mia V Ky mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi Päijät-Tili Toritie 44, p. 040 571 0327 henni@paijat-tili.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 • tekniikka ja materiaali vapaa • voit osallistua monella työllä • työn/töiden tulee olla toimitettuna myymäläämme viimeistään 14.6.2024 klo 12 menn. yhteystietoineen • Työt tulevat näytille myymälään ilman tekijän tietoja 15.6. • voittaja valitaan asiakasäänestyksellä • äänestys on avoinna 27.7.2024 asti myymälässä. • Voittaja saa 30 € lahjakortin ja äänestäneiden kesken arvotaan 20 € lahjakortti Kädentaitajien myymälään. VIELÄ EHDIT OSALLISTUA SUUNNITTELE PANNULAPPU TAI PANNUNALUNEN -KILPAILUUN! TARJOAMME JUHLAKAHVIT la 15.6. klo 10–14 myymälässä (Toritie 54) . Tervetuloa! 20 VUOTTA KESÄAUKIOLOAJAT MA-PE 10–17 LA 10–14 LOUNAAT TORIMYYJÄT KOKOUKSET SEURAT KIRPPIS Pe 7.6. klo 11–17 Kirkkotie 8 Samalla juhlistamme kahvitarjoilulla tänä vuonna 70 v täyttävää tmi KUHMOISTEN RADIO JA PYÖRÄÄ. Samoin itsellämme alkanut 35. yrittäjävuosi. Tervetuloa! Irja ja Pekka Tavaraa laidasta laitaan. Kirppis myös la 8.6. klo 9–11 MYYDÄÄN/ VUOKRATAAN AUTOTALLIOSAKE keskustan tuntumassa p. 044 555 6477 Tervetuloa kesäiselle KOTISEUTURETKELLE ke 19.6. Evon metsäkierros – Tuulos – Lammin kirkko ja museo – Porkkalan kartano Lähtö Nesteeltä klo 9.30, paluu n. klo 18. Hinta 40 €/hlö, sis. matka, opastukset, esittelyt, kahvi. Ilm. kirjastoon 17.6. mennessä puh. 040 359 4542 tai kirjasto@kuhmoinen.fi. Osall.maksu ennakkoon tilille Kuhmoisten kotiseutuyhdistys FI71 5176 0440 0242 29. Järj. Kuhmoisten kotiseutuyhdistys ry. TO kanapastabearnaise PE pippuripossupata MA täytetyt tortillat TI mantelikala KE kaalikääryleet Kuhmoinen (03) 555 6382 LOUNAS 6.–12.6. klo 11–15 arkisin 7.00–19.00 la 8.00–19.00 su 9.00–19.00 Keittiö palvelee 10–18.30 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI TORSTAINA 6.6. Kuhmoinen klo 9-10 Katso viikkotarjous FB 0400 872 461 Ke 19.6. Kotiseutuyhdistyksen järjestämä retki Evolle, Tuulokseen ja Lammille. Seniorit ovat tervetulleita retkelle mukaan. Ilmoittautumiset kirjastoon. Puukkoisten kyläyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS Puukkoisten Maamiespirtillä lauantaina 15.6.2024 klo 14. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat. Kokousta edeltää kylätoiminnan kehittämistilaisuus, joka alkaa klo 11.00. Tervetuloa! Kylätoimikunta
Kuhmoisten Sanomat 40 Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2024 j 3 tunnin maisemaristeilyt Kuhmoisista Opastetut retket erakonsaareen Tilausristeilyt Risteilyt kansallispuistoon Padasjoen satamasta Lisätiedot: kulkeevettenhalki.fi Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI Ollaanko Facebook-kavereita? kmarketsuomi HINNAT VOIMASSA TO–SU 6.–9.6. / ELLEI MUUTA MAINITTU / NIIN KAUAN KUIN ERÄT RIITTÄÄ. PALVELU PELAA MA–LA 8–21 SU 10– 21 POIMI LOPPUVIIKON EDULLINEN OSTOSKORI PALVELEMME JOKA PÄIVÄ KLO 21 ASTI 3 49 4 99 1 00 1 79 PORSAAN MARINOITU KASSLERPIHVI 2 kpl/400 g (8,73/kg) Kariniemen KANANPOJAN SISÄFILEET tai SISÄFILEEPIHVIT 400-500 g (9,98-12,48/kg) Valio ARKI RUOKAKERMA 2 dl (2,50/l) TOMAATTI Suomi kg rs rs 2 tlk Ilman Plussa-korttia 4,49 rs Ilman Plussa-korttia 7,29-9,39 rs Ilman Plussa-korttia 0,79 tlk LAUANTAINA 8.6. VIETETÄÄN KYLÄKAUPPAPÄIVÄÄ 8.6 . Plussa-etu –22 % ••••• Plussa-etu –31-46 % ••••• Plussa-etu –36 % ••••• 2 tlk METALLIROMUT Noudan! Kaikki metallit, autot, maatalouskoneet, työlaitteet sekä isot koneet. Myös purkutyöt, niin isot kuin pienet. Metallin kierrättäjä Kuhmoisissa ja lähialueilla! Otto Haggrén, Jämsä p. 0400 457 341 Kuhmoisten Sanomat KESÄKESÄTARJOUS 4 kk paperilehtenä 39 39 €€ (vain kotimaa ja tilauksen tulee alkaa viimeistään 21.7.2024) Vai luetko mieluummin näköislehteä verkossa? 3 kk määräaikainen digitilaus 25 25 € € 6 kk määräaikainen digitilaus 35 35 € € Tilaa: ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi