JOKO ON
HUOLLON AIKA?
MÄÄRÄAIKAISHUOLLOT
edullisesti ja
takuun säilyttäen
Parasta
pitoa ja
palvelua!
Castrol-PIKAÖLJYNVAIHTO
ilman ajanvarausta
Teollisuustie 12 B | 96320 Rovaniemi | p. 020 792 0400 | ma-pe klo 8-17 | www.polarrengas.fi
32-34
5.8.2015
VIIKOT
Lapin suurin ilmaisjakelulehti! ? Painosmäärä 60 000 kpl, jakelu kaikkiin Lapin kuntiin
Pelattavaa jokaiselle!
God of War
Remastered
PS4
39,90
GTA San
Andreas
Xbox360
24,90
Tuo käytetyt
pelit ja
pelikoneet
vaihdossa.
Meillä
pelien ja
pelikoneiden
korjauspalvelu.
www.lappilainen.fi
KEIT TIÖK ALUSTEET
NHL 15 PS
29,90
?
&
Kesätarjous:
KATSASTUS
PUUSEPÄN T YÖT
Kauppakeskus Rinteenkulma, p. 313 385
www.pelimies.fi ? ma-pe 10-20, la 10-18, su 12-16
Suunnittelu, tuotanto ja asennukset
helposti samasta osoitteesta.
roiwood.fi
-Ravit
& Elomaili
789e
www.tracker.fi
? Sirkuskarkurit-lastenkonsertti
? Frisbeegolf opastusta ja
puttauskilpailu
? Ulkoleikkipaikka
? Poniratsastusta
? Raviponilähtö n.13.30
Liput 10? (Alle 16-vuotiaat ilmaiseksi)
TERVETULOA!
Tarjous koskee henkilö- ja pakettiautojen katsastuksia (max 3500 kg).
Tarjous voimassa määräaikaiskatsastuksen yhteydessä 31.8.2015 saakka.
Saarenkylä ja Eteläkeskus
Puh. (016) 425 0030 ? AVOINNA: ma-pe 9.00 - 17.00
Teollisuustie 12 D, Rovaniemi ? Yhdysväylä 6, Saarenkylä
Uusi nyt vanha pantasi,
reilu hyvitys vaihdossa
uuteen G500FI
tai G1000 pantaan!
Hyvitys esim. G400
pannasta 250?.
The Hunting Experience
by Tracker.
Lapsille hauskaa
ohjattua toimintaa
Hinta sisältää kaikki pakolliset
päästömittaukset, myös OBD-testin.
UUSI METSÄSTYSKAUSI LÄHENEE ALKUAAN
G 1000 Maximal
BURREL S12HD+SMS
Lauantaina 8.8. klo 13.30
Mäntyvaarassa
? Mukana huippuhevoset ja
maan kärkiohjastajat
? 13 kovatasoista lähtöä
? Toto-opastusta, pelivihjeitä ja
porukkapelejä
? Ravintola Mäntyhovi
tarjoaa maistuvan aterian
ja viihtyisän ympäristön
ravien seuraamiseen,
pöytävaraukset:
020 7792299
Mäntyhovin pubissa A-oikeudet.
e
Ajanvaraukset: www.avainasemat.fi
Marttiinintie 13, 96300 Rovaniemi
myynti@roiwood.fi ? 040 532 0317
Iloinen ja jännittävä koko perheen tapahtuma!
59
set
Päästömittauk
a!
tt
veloitukse
Pelkkä ka
mera
299e
16GB muistikortti, paristot 12kpl ja
seinäteline. Kamera on varustettu
tehokkaalla inframustasalamalla, joka
on täysin näkymätön ja huomaamaton
pimeässä. Ehdoton ominaisuus
valvontakäytössä!
taan
Yhteishin
339e
Sampokeskus,
ma-pe 10-19, la 10-17.
Puh. 040 120 6699
myynti@telemies.fi
2
LAPPILAINEN viikot 32-34/2015 | www.lappilainen.fi
5.8.2015
L U K I J A N K U V A | Jukka Valli
www.lappilainen.fi
Kommentoi juttuja netissä
KOLUMNI
Kotiseuturakkaus
kukoistaa kesällä
Kotiseutu on meille hyvin tärkeä. Kotiseudun määrittelee
jokainen itse. Se on synnyinpaikka, asuinpaikka, kotikunta
tai kylä. Tänä päivänä kotiseudun ja paikallisuuden
merkitys on taas kasvussa. Tuomme esiin kotiseutuhenkeä
ja kotiseuturakkautta monin tavoin, esimerkiksi
Facebookin kotiseuturyhmissä, vaalimalla ympäristöä
ja rakennusperintöä, julkaisemalla kotiseutulehtiä ja
-kirjoja sekä järjestämällä kotiseututapahtumia.
Maastopyöräilyä upeissa maisemissa Kuninkaanlaavun kallioilla.
L U K I J A N K U V A | P a s i Ta r v a i n e n
Lapissa on vahva paikallinen identiteetti ja ylpeys omasta
kotiseudusta. Siihen kuuluu läheinen suhde luontoon
sekä maisemassa tunturit, erämaa ja vesistöt. Ihmisten
elämäntapa on mutkaton. Monet muualtakin kotoisin
olevat ihastuvat helposti paitsi kauniiseen luontoon myös
lappilaiseen mentaliteettiin. Lapissa on helppo hengittää.
Paikallista kotiseututyötä viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden lisäämiseksi, perinteen vaalimiseksi ja yhteisöllisen
kotiseutuhengen voimistamiseksi tehdään kotiseutuyhdistyksissä. Kotiseututyö onkin hyvin vilkasta Lapissa.
Esimerkiksi Suomen Kotiseutuliitolla on Lapissa 33
jäsenyhdistystä, minkä lisäksi on myös kuntajäseniä.
Yksi kotiseutuyhdistysten toimintamuoto on museotyö.
Kotiseutumuseot vilkastuvat myös kesällä. Suomen
Kotiseutuliitto etsii parhaillaan Kotiseutumuseoiden
helmet -hankkeessa hyviä toimintamalleja, jotka voivat
tuoda kotiseutumuseot vielä helpommin tutuiksi
kulttuurimatkailukohteina. Hankkeen koordinaattori
Sini Hirvonen kiertää tänä kesänä lukuisissa
kotiseutumuseoissa. Yksi käyntikohteista on Sallan
sota- ja jälleenrakennusajan museo, jonka näyttely vie
aikamatkalle entiseen Kuolajärven pitäjään ja vanhaan
Sallaan ennen sotia, sotien aikana ja jälleenrakennustyön
aikana.
Viileän yön jälkeen aurinko nousee vaaran takaa Alajärvellä Vanttauskoskella.
L U K I J A N K U V A | Pirjo Österholm
Kesä on niin Lapissa kuin muuallakin maassamme vilkasta
tapahtumien ja kesäjuhlien aikaa. Kotiseutuyhdistykset
ja monet muut toimijat järjestävät yhdessä tai erikseen
kotiseutujuhlia ja kesätapahtumia. Omaehtoisen
kulttuuritarjonnan tekijöitä Suomessa onneksi
riittää. Suomalaiseen kesään kuuluu myös aktiivinen
osallistuminen yleisönä silloin, kun jotakin järjestetään.
Me suomalaiset olemme varsin yhteisöllisiä, vaikka
muutakin puhutaan. Haluamme kokoontua yhteen.
Kotiseutufanittajia kokoontuu 6.-9.8. neljäksi päiväksi
Espooseen, jossa järjestetään Valtakunnalliset
kotiseutupäivät. Se on vuotuinen kotiseututoimijoiden
päätapahtuma. Tällä kertaa teemana on Rakkaudesta
kotiseutuun. Teema tuo esiin kotiseudun merkitystä
myös yhteisöjen voimavarana.
Riitta Vanhatalo
Toiminnanjohtaja,
Suomen Kotiseutuliitto
Mökkilomalla myrskyssä Siika-Kämän Paattinkijärvellä.
Lappilaisten omat kuvat
Lappilaisen toimitus ottaa vastaan lappilaisten ottamia kuvia. Eteesi ei tarvitse osua elävän elämän erikoisuuksia tai luonnottomia
luontokappaleita. Kaikki tavalliset, silmää hivelevät kuvat laitetaan talteen ja julkaistaan vuorollaan lehden sivuilla tai Lappilaisen
facebook-sivulla. Jpg-kuvat otetaan vastaan osoitteessa lukijakuvat@lappilainen.fi
3
LAPPILAINEN viikot 32-34/2015 | www.lappilainen.fi
Kuva: Liisa Reinola
Utsjoen Liisa Reinola Miss
Hiekkasärkät 2015 kilpailun voittajaksi
Lappilainen
19-vuotias Liisa Reinola
Utsjoelta on valittu tämän
vuoden Miss Hiekkasärkäksi
sekä tuomarien että yleisöäänestäjien voimin. Liisa opiskelee liikunnanohjaajaksi Lapin
Ammattikorkeakoulussa ja
ottaa missivuoden vastaan innoissaan.
Miss Hiekkasärkät kilpailu
järjestettiin tänä vuonna sosiaalisessa mediassa. Osallistujille heitettiin erilaisia haasteita,
joiden tuloksia voitiin seurata
Miss Hiekkasärkät-Facebook
sivustolla. Tuomareina kilpailussa olivat muusikko Aki
Mikkonen, Miss Hiekkasärkät
2014 Iida Mursu, bloggaaja
Paula Jäntti, Eija Honkonen
Kalajoen matkailuyhdistyksestä ja Saara-Maria KarlströmRantala Mallitoimisto Matinén
edustajana.
Ajassa
Kesää on vielä jäljellä, myös
Utsjoella.
Työttömyys tulee kalliiksi
Kuva: Riitta Kemppainen-Koivisto
Rovaniemen kaupunki maksaa vuosittain suuria
summia työttömyydestä. Kaupunki joutuu maksamaan tänä vuonna noin 5 miljoonaa euroa Kelalle
korvausta pitkäaikaistyöttömyyden työmarkkinatuesta. Viime vuonna selvittiin 3,5 miljoonan euron
palautuksella. Tuolloin takaisinmaksuvelvoite koski
niitä, jotka ovat olleet yli 500 päivää työttömänä,
tänä vuonna raja tippui 300 päivään. Työttömyys
tulee siis varsin kalliiksi veronmaksajille.
Riitta Kemppainen-Koivisto
Muissakin Lapin kunnissa
pohditaan, miten työttömiä
voisi ohjata tehostetusti kohti
työelämää ja saada työllistymisen paikkoja lisää. Tarjolla
on aktivointisuunnitelmia,
kuntouttavaa työtoimintaa ja
järjestöjä pyydetään apuun
työllistämään. Työsarkaa piisaa palveluohjaajille, työvalmentajille, yritysneuvojille ja
uuden työn kehittäjille.
Lapin
ely-keskuksen
mukaan toukokuussa Rovaniemen seudulla oli 4 627
työtöntä työnhakijaa, heistä 1
388 pitkäaikaistyötöntä.
Lapin työttömistä noin 5
560 eli 41 % on ollut työttömänä yli vuoden, 3 660
yhtäjaksoisesti. Työmarkkinatukeen käytetään Lapissa
miljoona euroa kuukaudessa,
vuodessa 12 miljoonaa euroa.
Koko Suomen väestöstä 10 %
käyttää 81 % työttömyyden
hoitoon käytetyistä kustannuksista, 5 % väestöstä käyttää
68 % kustannuksista. Työttömyyteen perustuva turva on
kaksinkertaistunut viimeisen
6 vuoden aikana.
Kohti yhteistä työtä
ja yrittämistä
Rovaniemellä etsitään uutta
tapaa, jolla ihmiset voisivat
tarttua yrittäjyyteen. Toiminimen perustaminen yksin
tietää monelle kovaa työtä ja
ympäripyöreitä päiviä. Sen
rinnalle etsitään yhteisöllistä
tapaa tehdä työtä. Tuloksena
voi olla yritys, joka toisi erilaisia osaajia yhteen, antaisi
perusturvan ja samalla työssä
voisi oppia uutta. Tällainen
tapa yrittää yhdessä voi olla
Nikolay Nikutin,
Irina Nikutin,
Antonina
Varonen ja
Kari Kähkönen
ovat halukkaita
perustamaan
yhteisen
työpaikan
ja ottamaan
mukaan
muitakin.
muodoltaan osuuskunta tai
muu sosiaalinen yritys. Kaupungille se olisi kumppani,
jonka kanssa voidaan sopia
hyvinvointia tukevista töistä.
Rahoitusta EU:lta
Euroopan
Sosiaalirahasto
ESR rahoittaa toimintaa,
jonka tavoitteena on katkaista syrjäytyminen ja vähentää
köyhyyttä. Rovaniemellä EUvaroin ja kaupungin tuella
kartoitetaan työllistymisen
erilaisia vaihtoehtoja WORKhankkeessa.
Kari Kähkönen lähti mukaan etsimään työyhteisöä
ja työkavereita. Mukaan ovat
tervetulleita muutkin, jotka
haluavat jotain muutosta
omaan työelämäänsä tai
työttömyyteensä. Nyt etsitään mukaan ihmisiä, joiden
kanssa voi lähteä alusta alkaen
perustamaan jotain isompaa ja
yhteistä työyhteisöä.
? Pohdin oman toiminimen perustamista, mutta
kun kuulin, että kaupunki
etsii tiimiä, joka tekisi asioita
yhdessä ja jossa olisi monenlaista osaamista, kiinnostuin
tällaisesta mahdollisuudesta,
kertoo aiemmin autotehtaalla
Ruotsissa autojen kokoonpanotehtävissä ollut Kähkönen.
Kähkönen on kiinnostunut
erityisesti yhdessä yrittämisestä, jossa olisi heti alusta
alkaen haastetta ja jota pääsee
suunnittelemaan alusta alkaen itse, ei vain tulemaan mukaan johonkin jo valmiiseen.
Hyvinvointia
kätten töillä
Lapin kunnissa on meneillään
useampia hankkeita, joiden
kohderyhmänä ovat työikäi-
set, jotka eivät ole työssä,
ovat olleet pitkään työtä vailla
tai työllistymisessä on muita esteitä. Tavoite on saada
mahdollisimman moni työn
ääreen, parantaa työ- ja toimintakykyä ja saada ihmiset
mukaan toimimaan aktiivisesti keskenään.
EU-rahoitteisten hankkeiden tulee lisätä sosiaalista
osallisuutta, vuorovaikutusta
ja aktiivista tekemistä. Ihmiset
on tarkoitus saada kokemaan
olevansa osa jotain yhteisöä ja
yhteiskuntaa.
Aiemmin
vaatetusalan
yrittäjinä toimineet Irina ja
Nikolay Nikutin ovat valmiita
yrittämään, mutta yhdessä.
? Meillä oli ennen toiminimellä toimiva yritys, mutta
sen onnistumisen mahdollisuudet olivat rajalliset. Yritys
kesti pystyssä puoli vuotta ja
tuntui, että asiakkaita ei saanut mistään. Lähdimme liian
heppoisin perustein yrittäjän
taipaleelle. Nyt meillä on halu
saada isompi porukka tekemään ja yrittämään yhdessä,
kertoo
rakennusinsinööri
Irina.
Rakennusinsinöörin töitä
on ollut vaikea löytää. Irina
opiskeli Länsi-Lapin ammattiinstituutista tekstiilialaa ja
Nikolay keramiikkaa. He valmistuivat v.2007. Nikolay on
keramiikkataiteilija ja haluaisi
löytää töitä käsityöalalla. Irina on valmistanut työasuja
yrityksille ja uudistanut vaatteita, tekee paljon erilaisia
kätten töitä muutoinkin, ja
osaamista on myös sisustus- ja
vaatesuunnittelusta.
Pariskunnan osaamista on
tallennettu kuvin ja videolle,
eli esiteltävää osaamista on jo
paljon.
EU-tukea Lappiin vielä
2,7 miljoonaa jäljellä
Ensi vuodelle erilaisiin työllisyyttä edistäviin hankkeisiin on jäljellä vielä paljon
rahaa. Tekijöitä pitäisi saada,
useamman kunnan tulisi
tehdä yhteistä tavoitteellista
työtä työttömyyden katkaisemiseksi. Mukaan toivotaan
niin yrityksiä, säätiöitä kuin
kolmannen sektorin järjestöjäkin.
Tuloksena odotetaan, että
mukaan tulevien koko elämään tulee muutos. Työn
lisäksi moni tarvitsee tukea
terveytensä ylläpitoon ja arjen
pyörittämiseen.
Antonina Varonen on
ammatiltaan artesaani. Hän
on ollut ompelijana, kassamyyjänä ja melkein viisi
vuotta
työpajanohjaajana
maahanmuuttajahankkeissa
Rovaniemellä.
Työpajaohjaajana Antonina
ohjasi erilaisia toiminnallisia
ryhmiä nuorille ja aikuisille
maahanmuuttajille.
? Vedin käsityöryhmää,
suomen kielen ryhmää, kahvilapajaa. Taikuripajassa ohjasin taidekulttuuria ja pidin
ilmaisuryhmää, ja oli paljon
muutakin, kertoo Antonina
pitkäaikaisesta työstään.
? Unelmatyö yhtenä päivänä
vain loppui, vaikka kaupunki
oli luvannut ja projektisuunnitelmassa luki, että kaksi
työpajaohjaaja jää vakituiseksi, harmittelee Antonina.
Syksyllä Antonina aloittaa
etäopiskeluna sosionomiopinnot ammattikorkeakoulussa.
Arkeen kuuluu myös vapaaehtoistyötä yhteistyössä MoniNetissä. Antonina käy eri
oppilaitoksissa, kouluissa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa
kertomassa eri kulttuureista
ja saduista, leikkii ja tanssii
lasten kanssa.
? Teen paljon käsitöitä.
Intohimoni ovat nuket, joita
valmistan. Muutamat nuket
olen tehnyt päiväkoteja varten ja niissä on satuhahmoja,
kertoo Antonina taidoistaan.
? Voin antaa kulttuurikoulutusta, kouluttaa ihmisiä
arjen elämässä, antaa tukea
kotoutumisen alussa, ohjata
erilaisia ryhmiä ja tietenkin
annan sisustus- ja ompelupalveluja. Tämän kaiken
haluaisin muuttuvan vielä
palkkatyöksi, kertoo Antonina.
Yhdessä yrittämään
Yhteistä yrittämisen mallia
pohtimaan kutsutaan muitakin. Mitään valmista ei vielä
ole, mutta yhdessä syntyy
jokin tapa päästä tarttumaan
palkkatyön tekoon.
? Alussa pitää vain tehdä
paljon työtä, että tulisi työtä.
Tähän meillä on yhteinen
halu, kertoo Kähkönen koko
nelikon puolesta.
Osuuskunta ajatuksissa
11.8. asukastuvalla
Elokuun 11. päivä klo 15
Kauppatorin asukastuvalla on
tarkoitus tuoda esiin erilaista
osaamista ja verkostoitua.
? Tuolloin voisi vapaasti
heittää ideoita tekemättömästä työstä ja päästä mukaan
rakentamaan jotain yhteistä
työpaikkaa, kutsuu Kähkönen
mukaan muitakin.
? Olen itse ollut pitkään
Ruotsissa työssä, ja sieltä olisi
varmaan tuotavissa jotain hyviä käytäntöjä Rovaniemellä
kokeiltavaksi. Pitäisi myös
tutustua muualla Suomessa
onnistuneisiin isompiin yhteisiin yrittäjyyden malleihin.
Lisää WORK-hankkeesta
Rovaniemen
kaupungin
sivuilla: http://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kuntainfo/
Projektit-ja-hankkeet
Hankkeen edistymistä voi
seurata myös Facebookin
Porukoitten
Rovaniemiryhmässä.
4
LAPPILAINEN viikot 32-34/2015 | www.lappilainen.fi
M I E T E L A U S E I TA
Elämä ei ole menneisyydessä eikä tulevaisuudessa, se on
läsnä tässä päivässä ja hetkessä. Todellinen elämänantaja
ja ylläpitäjä on Aurinko, kiitä ja ylistä häntä.
Pentti Harjumaa
Olemme itse omien ajatustemme parhaita asiantuntijoita. Jokaisella
ihmisellä on vain yksi elämä. On hyvä tietää elämänsä vastuu ja
onnellisuus. Saakoon se muistuttaa etsikkoajastamme taivasta varten.
Nanni Törrö
Sallan sota- ja jälleenrakennusmuseo
kotiseutumuseoiden helmi
N I M I PÄ I VÄT
Kuva: Sallan sota- ja jälleenrakennusmuseo
Riitta Kemppainen-Koivisto
Sallassa on osattu hyödyntää
museotoimintaa
osana
kulttuurimatkailua. Sallan
sota- ja jälleenrakennusmuseo
on arvioitu valtakunnallisessa
Kotiseutumuseoiden helmethankkeessa esimerkilliseksi
Lapissa toimivaksi museoksi.
Nyt Sallassa kerätään tietoa
paikallisilta museotoimijoilta
siitä,
millaisena
he
kulttuurimatkailun näkevät.
Samalla
etsitään
hyviä
matkailullisia toimintamalleja
muissakin paikallismuseoissa
hyödynnettäväksi.
Suomessa on yli 1000 paikallismuseota. Niistä 730 on
kuntien, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämiä ja suuri osa
on Suomen Kotiseutuliiton
jäseniä. Kulttuuripalveluna
paikallismuseot ovat toiseksi
suositumpia kohteita heti
kirjastojen jälkeen. Museoissa käy vuosittain yhteensä
miljoona kävijää, niiden
kokoelmissa on yhteensä 2,4
miljoonaa kohdetta ja hoidossa 3000 rakennusta. Paikallismuseot ovat ei-ammatillisesti
Lauantaina 8.8. vietetään
Peltovuoman koululla Peltojärvi Festiä. Silloin pääsee
ottamaan selvää, millainen
kylä Peltojärvi ja muut Lapin
talvikylät ovat olleet. Tutuksi
ke
to
pe
la
su
ma
ti
ke
to
pe
la
su
ma
ti
Salme, Sanelma
Keimo, Toimi
Lahja
Silva, Sylvi
Erja, Nadja, Eira
Lauri, Lasse
Sanna, Susanna, Sanni
Kiira, Klaara
Jesse, Okko
Onerva, Kanerva
Jaana, Marjo, Marja
Aulis
Verneri
Leevi
N I M E N TA K A N A
Ri i t t a Tol one n
Kuva: Heidi Heikkonen
Salla on pitänyt huolta siitä, että siellä sijaitseva sota- ja jälleenrakennusmuseo on osa alueen
kulttuurimatkailua.
hoidettuja museoita, joissa
arvokasta vapaaehtoistyötä
tekee vuosittain 10 000 ihmistä. Museoiden taloudellinen
vaikuttavuus -tutkimuksen
mukaan jokainen museokävijä
kasvattaa museon lähialueen
taloutta 32 ? 49 eurolla.
Kotiseutuliitto on kiinnostunut levittämään tietoa
siitä, miten yhteismarkkinointia hoidetaan, paikallista
perinnettä
tuotteistetaan,
miten saadaan kesäasukkaat
museoon tai huomioidaan
kansainväliset vieraat. Sallan
museovierailu ajoittuu 14.8.
perjantain iltapäivään.
Kuva: Pekka J. Keskitalo
Peltojärvi eilen
ja tänään
Riitta Kemppainen-Koivisto
5.8.
6.8.
7.8.
8.8.
9.8.
10.8.
11.8.
12.8.
13.8.
14.8.
15.8.
16.8.
17.8.
18.8.
tulevat myös saamelaisten
pyhät paikat ja Festiväki saa
kuulla, millaisia asukkaita
kylässä on elänyt.
Kello 10 alkavan tapahtuman aluksi pääsee tutustumaan Paula Alatörmäsen
valokuvanäyttelyyn ja sen jälKuva: Launo Isokääntä
Angelinvuonon Peltovuomaan tehdään retki Peltojärvi Festin
päivänä 8.8. Siellä pääsee näkemään tämän Päiviön seidan.
Porot kuuluvat keskeisesti Lapin talvikyliin.
keen osallistumaan lukuisiin
tutkijoiden luentoihin.
Ari Laakso kertoo, mitä Peltojärvestä on kirjoitettu. Mika
Lavento selvittää, millaisia
arkeologisia huomioita Lapin
kylistä ja peuranpyynnistä
on tehty. Juha Pentikäinen
valaisee alueen hengellisyyttä
ja pyhiä paikkoja ja Pia KyyröHarju kertoo, mitä suurnoita
Päiviöstä kerrotaan.
Peltojärven
jälkeläisten
elämästä saa kuulla Erika
Sarivaaralta ja Tanja Joona
tuo esiin ihmisoikeusnäkökulmaa. Pohjoisen identiteeteistä tarkemmin tekee selkoa
Reetta Toivanen ja Janne
Saarikivi selvittää, millaista
tapaustutkimusta on tehnyt
Enontekiöllä.
Tilaisuuden päättää klo
14.30 alkava Alpo Peltovuoman muistelu.
Kultaseppä
Sanni
Rovaniemeläisen Sanni Lehtisen lähipiirissä on tähän
mennessä ollut vain yksi kaima, unohtumaton sellainen.
Monen tytön tavoin Sannikin kävi lapsena tallilla, ja siellä
eleli Sanni-niminen aasi.
- Tallin aasikolmikosta se oli kaikista itsepäisin, mikä oli
minusta hienoa, Sanni muistelee.
Kun hänen vanhempansa etsivät lapselleen nimeä,
sitä ei haettu senaikaisten muotinimien joukosta. Äidin
ehdotuksesta tytöstä tehtiin Sanni äidin tuttavan mukaan.
- En ole aivan varma, olenko tavannut tätä rouvaa koskaan.
Sen verran harvinaiseen nimeen vanhemmat päätyivät,
että sitä ei tuohon aikaan löytynyt kalenterista. Käytössä se
toki oli ollut useita vuosikymmeniä sitten, Savotan Sannin
sekä Sannin ja Marleenan aikaan, joista nuoretkin Sannit
edelleen joskus saavat kuulla.
Nykyään Sanni viettää nimipäiviään 11. elokuuta yhdessä
Sannan ja Susannan kanssa, joista varsinkin Sanna on tullut
Sannille tutuksi.
- Nimeni kuullaan usein väärin, ja sillä on tapana
taipua Sannaksi. Moni ei taannoin edes tiennyt nimen
olemassaolosta.
Lyhyt ja napakka nimi ei ole taipunut lempinimeksi, joita
Sannilla kuitenkin on ollut.
- Vaikka kaverit eivät olekaan keksineet minulle
lempinimiä, niin vanhemmat senkin edestä. Eniten
käytössä ovat olleet Könni, Mönni ja Mönkäre. Augustiina
Rimpulakinttu on oma suosikkini, ja harrastukseeni
tuliesiintymisiin olen rakentanut narrihahmoni tämän
nimen ympärille.
Sanni Lehtinen valmistaa Rovaniemellä koruja kultasepän
pajassaan. Sanni-koruja siellä ei ole syntynyt, mutta
Lehtinen-korusarja on olemassa.
- Lehtiä oli vain kovin kivaa tehdä, ja siitähän se nimi
sitten vääntyi, hän selittää.
Muutamat Sannit ovat nuoresta iästään huolimatta
ehtineet saavuttaa merkittäviä tuloksia omalla alallaan.
Sanni Grahn-Laasonen hoitaa opetus- ja kulttuuriministerin
tehtäviä, Utriainen heittää keihästä ja Leinonen teki hienon
uran alppihiihtäjänä.
5
LAPPILAINEN viikot 32-34/2015 | www.lappilainen.fi
Matka marien maalle
Lappilainen
Matka marien maalle johdattaa yleisön kaukaiseen,
vieraaseen maahan kielisukulaistemme luo. Yleisö pääsee
sukeltamaan kuvitteelliselle
matkalle kohti useimmille
ennestään
tuntematonta
Marimaata, joka esittäytyy
heille illan aikana kuvien ja
ikivanhan kielen muodossa
yhdistyneenä ÄÄnisen luomiin
uusiin sävelteoksiin.
Matka marien maalle
-esitys ei esittele pientä vähemmistökansaa perinteisten
kansallisruokien, -pukujen tai
-laulujen kautta. Se osoittaa,
että valtakulttuurien varjoon
jäänyt kieli ja sen puhujat ansaitsevat tulla tuoduiksi esille
myös nykyaikaisen taiteen
keinoin.
Uuden Muusikkokollektiivi
ÄÄnisen,
kuusamolaislähtöisen valokuvaaja Meeri
Koutaniemen sekä kolmen
marilaisen taiteilijan yhteisvoimin rakentama Matka
marien maalle -esitys saapuu
14.8. klo 19 Rovaniemelle
Alaruokasen taloon ja 15.8. klo
19 Kittilän Pöntsöön Galleria
Raekallioon.
Koutaniemen matkakumppaneina musiikin, eksoottisen
kielen ja valokuvien voimin
Marimaalle ovat Valerij Mamajev (s. 1937). Hän on Marin
tasavallassa pienessä kylässä
asuva kirjailija, koulutukseltaan metsänhoitaja.
Oleg Kuzjminyh (s. 1962)
on palkittu näyttelijä sekä
Marimaalla että muualla Venäjällä. Natalia Pushkina (s.
1979) toimii Marin kulttuurikeskuksen johtajana ja Mari El
-radion toimittajana.
Lisäksi Matka marien maalle ? hankkeessa on toiminut
tärkeänä taustavaikuttajana,
kääntäjänä, koordinaattorina
sekä matkaoppaana Budapestin Eötvös Loránd ? yliopiston
marinkielenopettaja ja kieletieteilijä Tatjana Jefremova.
Muusikkokollektiivi
ÄÄnisessä soittavat Kaisa
Kortelainen, huilu, Lauri
Sallinen, klarinetti, Kanerva
Juutilainen, viulu, Margarita
Balanas, sello, Sami Tammilehto, lyömäsoittimet ja Väinö
Jalkanen, piano.
Lappilaisia yhteistyökumppaneita ovat Rovaniemen wanhat markkinat, Rovaniemen
kaupunki, Lapin yliopisto,
Monitaideyhdistys Piste ja
Kittilän kunta.
SU 23.8. klo 14.00
Rovaniemi,
Koskipuisto
Lapin sotilassoittokunnan big band
Varusmiessoittokunnan showband |
SAMI SAARI, laulu
Puolustusvoimat | miljazz.fi
VAPAA
PÄÄSY!
Arctic Music -nuorisomusiikkitapahtuma hakee esiintyjiä
Kuva: Rovaniemen nuorisopalvelut
Lappilainen
Arctic Music on lappilaisille
nuorille esiintyjälahjakkuuksille suunnattu musiikkitapahtuma, jota vietetään
Rovaniemi-viikon Taiteiden
yössä lauantaina 12.9. Tiedekeskus Pilkkeessä.
Perinteeksi muodostunut
Arctic Rock on aikaisemmin
keskittynyt rockmusiikkiin.
Tänä vuonna tapahtuma riisuutuu täysin genrerajoista ja
monipuolistuu tarjonnaltaan.
Tapahtumaa etsii nyt nuorista muusikoista koostuvia
erilaisia kokoonpanoja, jotka
kaipaisivat esiintymismahdollisuutta suurelle yleisölle.
Esiintyjäksi voi hakea sooloartisti, pop-rock yhtye, räppäri,
balladiduo taikka perinteinen
heavy rock- tai punkbändi.
Tunnelmia Arctic Rockista Pilkkeessä vuonna 2014.
Tapahtumassa esiintyy kuusi
lappilaista artistia tai yhtyettä.
Hae mukaan Arctic Musiciin täyttämällä hakulomake
Tiedekeskus Pilkkeen verkkosivuilla (www.tiedekeskuspilke.fi/arctic-music-2015).
Hakemus tulee olla perillä
viimeistään 23.8.
Tapahtuman
järjestävät
yhteistyössä
Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke,
Rovaniemen seurakunta / erityisnuorisotyö ja Rovaniemen
kaupungin nuorisopalvelut.
?
?
Valovoimaisia tähtiä 17th
Roots´n River Bluesissa
Lappilainen
Roots´n River Blues -festivaali
järjestetään Rovaniemellä 2.3.10. jo 17. kerran. Vuosien
saatossa lappilaiseksi instituutioksi kasvanut tapahtuma esittelee amerikkalaista
juurihoitoa kansainvälisen ja
kotimaisen artistikaartin tahdittamana.
Valovoimaisen ohjelmiston
tähtinimiä ovat muun muassa
Nine Below Zero (UK), Big
Creek Slim & Toimi Leino
Trio (DK/FIN) ja Jaakko Laitinen & Väärä Raha.
Bluesin hikisiin tunnelmiin
virittäydytään perjantaina Bull
Bar & Grillissä. Perusasioiden
äärelle kuulijat johdattaa
juureva tanskalainen kitaristi/laulaja Big Slim Creek
kotimaisen Tomi Leino Trion
tuella.
Lappilaisen bluesin ylpeys
ja ykkösjyrä Slim Butler Trio
Kuva: 17th Roots?n River Blues
Roots´n River Blues -festivaalin
ohjelmiston tähtinimiin kuuluu
muun muassa Nine Below
Zero (UK).
lataa illan tunnelman kattoon
omaehtoisella tuotannollaan
ja tanakalla soitannollaan.
Rovaniemen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla
pureudutaan bluesin historiaan ja nykyhetkeen Talkin´
Blues-tapahtumassa
3.10.
Paikalliset pedagogit läänintaiteilija Hannu Raudaskos-
ki,
erikoiskirjastonhoitaja
Marko Niemelä ja muusikko
Jarmo Puhakka virittäytyvät
bluesin tunnelmiin puhuen ja
soittaen. Iltapäivän aikana järjestetään myös workshoppeja,
esimerkiksi kaikille basismista
kiinnostuneille B-Day; Jarmo
Hynnisen, Puppe Strandbergin ja Jartsa Karvosen johdolla. Tilaisuuksiin on vapaa
pääsy.
Timo Turpeisen paluuta sielukkaamman tulkinnan pariin
tahdittaa Rovaniemellä tuore
yhtye RootFood jonka materiaalista vastaavat pääasiassa
Timo Turpeinen ja kitaristiässä Jarmo Hynninen. Entinen
rovaniemeläinen Jartsa Karvonen vastaa yhtyeen rumpalin tontista.
Pääsyliput tulevat myyntiin syyskuun alussa muun
muassa seuraavissa ennakkomyyntipisteissä: Lippupalvelu,
Musiikkimestarit, Hotelli Pohjanhovi.