3AARENKYLÊ
AVOINNA: ma-pe 9.00 - 17.00
Lapista
+,8.$1 3$5(03, 237,..2/,,.(
.26.,.$78 ::: %5,//(7 ),
tu
jatket
n
i
s
i
a
Torst kioloaika
A
au
SAAKK
KLO
SIMOSEN KAUTTA ERÄLLE!
Ultrapoint koiratutka
Hirvilippis
Varsikenkä Topman
-
-
-
Ultrapoint ohjelma
Hirviliivi
Vakuumikone
Foodsaver
-
-
-
Uutuus koiratutka
Garmin Alpha
3OMPIONTIE
3/$!.+9,¯sPUH
Muhevaa multaa kätevästi kompostorilla!
Oven tiivistyslistapaketti
Pikakompostori
eco 220l
Tehokompostori
Kekkilä 225 l
449,-
-valkoinen
Keittiöjätteen ympärivuotiseen kompostointiin. Mitoitettu yhden perheen (1-6 henkeä)
biojätteille. Vihreä tai harmaa.
s säädettävä ilmanvaihtoventtiili
s patentoitu ilmanvaihtojärjestelmä
s tehokas lämpöeriste, myös pohjassa
s tiivis rakenne estää haittaeläinten pääsyn
s pohjoismainen Ympäristömerkki takaa
talvitoiminnan
s valmistettu tuulivoimalla toimivassa
tehtaassa
Plussakortilla:
Ympärivuotiseen kompostointiin 2 - 6 hengelle.
Lämpökompostorissa suuri ilman salpaa auki pysyvä
saranoitu täyttöluukku sekä lämpömittari ja tehokas
eristys. Suuri tyhjennysluukku. Saatavana korotusosa
(100 l) lisähintaan.
??????????? ?? ??????? ????? ? ????? ??????????????????? ???????
W????????? ???? ?????????? ???? ??? ??? ???
??????????? ?????? ??????????????????????
2990
Laajasta puutavaravarastostamme:
Lämpökäsitelty mänty
SHP 42x42, koristerimoitukseen,
näkösuojaksi,
ekologisesti käsitelty puu
Norm. 489,00
Norm. 2,50
195
Cello kompostija puuceekuivike
439,-
390
Palvelemme
ark. 07.00 - 18.00
la 09.00 - 16.00
Talviaikaan
sunnuntaisin suljettu.
Löydät
meidät myös
facebookista.
Perspektiivipiirustus - Projekti 1498/21/1 - K17 Venla, Venla
HUOM:
.
Varaa asiantuntijalle
neuvotteluaika
netissä!
http://ajanvaraus.k-rauta.?/k-rauta-rovaniemi
2
LAPPILAINEN viikko 38/2014 | www.lappilainen.fi
17.9.2014
www.lappilainen.?
Kommentoi juttuja netissä
L U K I J A N K U V A | P ir kko Siu ko nen
KOLUMNI
Nykyajan
saamelaisnuoret
Kurjet lähdössä.
L U K I J A N K U V A | Heikki Ma r tt i l a
L U K I J A N K U V A | Tero Ki l kka
Nuori kalamies Marrasjärvellä.
Kemijärven Pöyliöjärvi.
Lappilaisten omat kuvat
Lappilaisen toimitus ottaa vastaan lappilaisten ottamia kuvia. Eteesi ei tarvitse osua elävän elämän erikoisuuksia tai luonnottomia
luontokappaleita. Kaikki tavalliset, silmää hivelevät kuvat laitetaan talteen ja julkaistaan vuorollaan lehden sivuilla tai Lappilaisen
facebook-sivulla. Jpg-kuvat otetaan vastaan osoitteessa toimitus@lappilainen.fi
Minulta usein kysytään millaista on olla saamelaisnuori.
Olen vastannut aina, että ei se niin erilaista ole. Eivät
kysyjät varmaan edes osaa kuvitella millaista on olla, kun
oma äidinkieli on koko ajan katoamisvaarassa, kun omaa
elinkeinoa uhkaavat pedot metsässä, kun omia maita
uhkaavat ns. valkoiset varkaat. Ja kun kaikki kyselevät
hassuja kysymyksiä.
Esimerkiksi eräs ystäväni Rovaniemeltä mietti, että
kehtaako hän tulla Inariin jos kaikki puhuvat vaan
saamea. Eivät puhu. Inarissa saamelaiset ovat vähemmistö. Utsjoen kunta on ainoa, missä saamelaiset ovat
enemmistönä.
Saamelaisnuorten isoimpia tapahtumia ovat Riddu
Ri??u-festarit ja Kautokeinon pääsiäisfestarit, joiden
yhteydessä järjestetään Sámi Grand Prix-laulukilpailu
Norjan puolella. Suomen puolella olevat Hetan Marianpäivät ja Inarissa Ijahis Idja-festarit ovat itselleni aina
sellaiset must go-juhlat.
Näihin juhliin on etenkin naisilla kauhea valmistautuminen. Pitää kiillottaa riskut, korvikset ja vyön napit,
mahdollisesti ommella uusi gákti eli saamenpuku ja
solmia uusi huivi. Etenkin Hetan Marianpäivät ja Kautokeinon pääsiäisjuhla ovat sellaisia tapahtumia, joihin
pitää olla uudet ja hienot kamppeet päällä. On tärkeää,
että on muodikas kuosi tai materiaali gáktissa. Tänä
vuonna on noussut taas kukkagáktit eli ne perinteiset
kesägáktit muotiin.
Mutta millaista on muuten olla saamelaisnuori?
Yllättävän moni saamelaisnuori kokee saamelaisuuden
taakaksi. Pitäisi osata täydellisesti saamea, ommella sitä
sun tätä, osata kulkea metsässä, tietää kaikki paliskunnan
poromerkit ja olla muutenkin taitava poromies/-nainen.
Pitäisi mennä naimisiin saamelaisen kanssa ja tehdä lapsistakin supersaamelaisia.
Vaikka itse puhun äidinkielenäni pohjoissaamea, niin
en välttämättä tiedä kaikkia sanoja ja termejä saameksi.
Mutta saamenkieli on minulle se sydämen kieli. Suomeksi on kamalan hankalaa kuvailla omia tunteita ja sanoa
vaikka, että mie rakastan sinua. Yritän muistaa aina silloin tällöin käyttää saamea myös sosiaalisessa mediassa,
niin kuin Facebookissa ja Instagramissa. Pääsin myös
käyttämään saamea, kun olin kesätöissä Yle Sápmilla.
Kaikesta huolimatta on mahtavaa olla saamelainen!
On mahtavaa kulkea metsissä ja tuntureilla ja erilaisissa tapahtumissa ja juhlissa. On mahtavaa tavata eri
saamelaisryhmiin kuuluvia ihmisiä Ruotsista, Norjasta
ja Venäjältä. Ja kaikista parhainta on kuulua johonkin
niin tiiviiseen yhteisöön. Vaikka mediassa näkyy paljon
saamelaispoliitikkojen riitoja, niin siitä huolimatta saamelaisille yhteisö ja suku ovat ykkösprioriteetteja.
Xia Katariina Torikka
Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston asiantuntijajäsen
3
LAPPILAINEN viikko 38/2014 | www.lappilainen.fi
Monet ?kuntakokeilu
Lappilainen
Rovaniemellä ja Ranualla toimivan Monet ?kuntakokeilu
toiminta-aikaa on vielä jäljellä
vajaa puolitoista vuotta. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu
yhteiskunnallisena ilmiönä
on huolestuttava, lisäksi
työttömien näkökulmasta ei
voi olla huomioimatta siihen
liittyviä inhimillisiä piirteitä
ja kokemuksia.
Asiakkaat ohjautuvat hankkeeseen Lapin TE-toimiston
Rovaniemen ja Ranuan
toimipisteiden kolmansilta
palvelulinjoilta, Rovaniemen
ja Ranuan sosiaalipalveluista
sekä Rovaniemen työvoiman
palvelukeskuksesta. Monet
kuntakokeilun määrällisenä
tavoitteena on 580 henkilöä.
Hallitusohjelmaan kuuluva
työllisyyspoliittinen kuntakokeiluhanke on käynnistynyt
syksyllä 2012 ja kestää vuoden
2015 loppuun. Kuntakokeilun
tavoitteena on rakennetyöttömyyden alentaminen, pitkään
työttömänä olleiden työelämäosallisuuden lisääminen
ja työllistymisen tukeminen.
Kokeilussa on mukana 26
alueellisesti
toteutettavaa
hanketta.
Lapin Ely-keskuksen tuoreimman työllisyyskatsauksen
(07/2014) mukaan seutukunnassa oli lomautetut mukaan
lukien työttömiä 5.269 henkilöä, työttömyysprosentin ollessa 17. Pitkäaikaistyöttömiä
oli 1.483 henkilöä, ero vuoden
takaiseen tilanteeseen on huolestuttava.
Ajassa
Mira Niittylahti
Eläinavusteinen työskentely toimii kattoterminä eläinavusteiselle toiminnalle, terapialle ja opetukselle. Siinä vahvistetaan asiakkaan itsetuntoa, hyväksyttynä olemisen tunnetta ja luottamuksellisen suhteen
luomista koiraan.
Karvainen kaveri on apu arjessa
Elisa Javarus
Eläin ja ihminen ovat eläneet
rinnakkain vuosituhansien
ajan. Tuo kaksikko kiintyy
toisiinsa, suhde on lämmin ja
kiinteä. Karvainen kaveri, erityisesti koira on myös apuväline arjessa. Eläinavusteinen työ
tarkastelee ihmisen ja eläimen
vuorovaikutusta hoitotyössä.
Miten eläin viestii rinnalla
olevan ihmisen tunnetilaa,
asenteita ja käyttäytymistä.
Eläinavusteinen työskentely toimii kattoterminä
eläinavusteiselle toiminnalle,
terapialle ja opetukselle. Siinä
vahvistetaan asiakkaan itsetuntoa, hyväksyttynä olemisen
tunnetta ja luottamuksellisen
suhteen luomista koiraan.
Rovaniemelle
hiljattain
muuttaneen,
lähihoitaja
opiskelija Mira Niittylahden
opinnäytetyö käsittelee eläina-
vusteista työskentelyä. Aihe on
Suomessa vielä suhteellisen
vieras. Esimerkiksi USA:ssa
lääkäri voi jopa määrätä hoidoksi eläinterapiaa.
Karva-Kaverit tutuksi
Rovaniemelle
Rovaniemellä ei toistaiseksi
ole Karva-Kavereiden toimintaa. Miralla on tavoitteena
suorittaa oman Tara-koiransa
kanssa testi opinnäytetyön jälkeen. Miran tarkoituksena on
?
tuoda Karva-Kaverit tutuksi
Rovaniemen alueella.
Suomessa toimintaa tarjoavat muun muassa Kennelliiton Kaverikoirat ja Suomen
Karva-Kaverit ry. Miraa kiinnostaa etenkin vuonna 2011
perustettu
Karva-Kaverit,
koska yhdistyksessä eläimen
lajilla tai rodulla ei ole merkitystä.
Suomen Karva-Kaverit ry:n
tarkoituksena on kehittää
ja toteuttaa eläinavusteista
työskentelyä. Perusperiaat-
Oma vapaaehtoistyöni
vierailuineen keskittyy
lähinnä eläinavusteiseen
toimintaan ilman tavoitteita.
Mira Niittylahti
teena on tuottaa hyvää mieltä
ja viedä karvaterapiaa tarvitseville. Suomen Karva-Kaverit
ry keskittyy alkutaipaleella
erityisesti vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen.
? Oma vapaaehtoistyöni vierailuineen keskittyy lähinnä
eläinavusteiseen toimintaan
ilman tavoitteita. Olen opiskellut myös eläintenhoitajaksi. Näen mahdollisuuden
yhdistää nämä kaksi loistavaa
ammattia. Alkuun harrastuksena, mutta ehkä tulevaisuudessa jopa ammattina, Mira
pohtii.
Läsnäoloa,
kuuntelemista ja
koskettelua
Mira on lähtenyt liikkeelle
omasta halustaan ja mielenkiinnostaan. Mira ei ole
vielä yhdistyksen jäsen eikä
Taraa voi vielä nimittää kaverikoiraksi tai karva-kaveriksi,
koska se ei vielä ole käynyt
testeissä. Mira on vieraillut
epävirallisesti muutamissa
paikoissa kuten Jokkakallion
palvelukeskuksessa
oman
tieto-taitonsa pohjalta koiran
kanssa jonka tuntee ja johon
luottaa. Kaksikko on saanut
hyvän vastaanoton.
Koiran kanssa voi lähteä
jonkun asiakkaan kanssa pienelle kävelylle tai koiralle voi
vaikkapa lukea. Mira painottaa, että asian ydin on eläin ja
sen läsnäolo, koskettaminen
ja kuunteleminen. Tunteet on
aitoja ja eläimen avulla niistä
on helppo puhua, eikä aina
tarvitse edes puhua.
Mira kertoo tarinoita, miten
vuodepotilas on ollu monia
vuosia puhumatta. Kun hänen
luokseen on viety eläin, niin
potilas on puhunut sille puoli
tuntia ja sen poistuttua taas
hiljentynyt. Yksi esimerkki
kertoo miespotilaasta, joka
ei myöskään ollut aikoihin
puhunut juuri mitään, mutta
silittäessään koiraa häneltä oli
ruvenneet kyynelet valumaan.
Mies oli kiittänyt eläimen
ohjaajaa siitä kuinka hän oli
tuonut hänen pystykorvansa
takaisin.
? Yksi oma kokemukseni
on miehestä, jolla oli hyvin
suppea sanavarasto, eikä
lauserakenteissa ollut juuri
järkeä. Kun menin koiran
kanssa miehen vierelle, niin
hän alkoi puhua koiralle selvillä lauseilla ja ihan viisaita
juttuja. Mies kyseli koirasta ja
kertoi Taralle hänellä itsellään
olleista koirista.
4
LAPPILAINEN viikko 38/2014 | www.lappilainen.fi
M I ETE LAUSE ITA
Huikaiseva tunne, omistan hetken silmilläni tunturien kauneuden,
valon kirkkauden ja taivaansinen. Kun lähden, mitään en
vie pois tulevilta. En kanna huonoa omaatuntoa.
Pentti Harjumaa
Aukaisit oven ja tulit luokseni. Aukaisit elämänoven ja kuljimme
yhteistä matkaa. Siunauksen virta laskeutui sydämen ovesta sisälle.
Nanni Törrö
Poliisi kerää ammuksia
ja räjähteitä Lapissa
Lappilainen
Poliisi suorittaa räjähteiden
keräyskampanjan Lapin poliisilaitoksen alueella 23. - 24.9.
Keräys koskee kaikkia Lapin
kuntia.
Toimintaohjeet, mikäli kansalaiset luovuttavat nurkissa
lojuvia ammuksia ja räjähteitä: 1) Ilmoituksia otetaan
Lapin poliisilaitoksella vastaan 15.?24.9 välisenä aikana
arkipäivinä, virka-aikaan (klo
08.00?16.00)
puhelimitse
numeroon 050 415 5840.
Ilmoituksen voi tehdä myös
sähköpostilla osoitteeseen
palaute.lappi@poliisi.fi. 2)
Poliisi kirjaa yhteydenoton
perusteella tarkat yhteystie-
dot: ilmoittajan nimen, puhelinnumeron josta ilmoittajan
tavoittaa sekä räjähteiden
sijaintipaikan. Jos otat yhteyden sähköpostitse, nämä
tiedot tulee löytyä viestistä. 3)
Poliisin keräysryhmä ottaa yhteyttä ilmoittajaan sopiakseen
tarkemman luovutusajan.
Kaikkien osapuolten turvallisuuden varmistamiseksi
aseita ja räjähteitä ei tule
toimittaa poliisiasemille sopimatta menettelystä etukäteen.
Taustaa keräykselle
Muutokset ampuma-aselakiin
ja eräisiin muihin lakeihin
1.1.2004 lukien helpottivat
luvattomien aseiden ja räjäh-
teiden käsittelyä. Tästä niin
sanotusta armovuosilainsäädännöstä tuli pysyvä järjestely.
Sen myötä luvattomat aseet,
aseiden osat, patruunat, erityisen vaaralliset ammukset
ja räjähteet voi ilmoittaa
viranomaisille pelkäämättä
rangaistusta luvattomasta
hallussapidosta. Uudistuksen
tavoitteena oli turvallisuuden
lisääminen kansalaisten hallussa olevien kirjaamattomien
aseiden ja räjähteiden määrää
vähentämällä.
Poistaakseen rangaistavuuden voimaan tullut lainsäädäntö edellyttää, että aseet tai
räjähteet ilmoitetaan omaaloitteisesti poliisille. Omaaloitteiseksi ilmoitukseksi ei
N I M I PÄIVÄT
katsota esimerkiksi poliisin
liikenneratsiassa havaitseman
luvattoman aseen löytymisen
yhteydessä annettua ilmoitusta valtiolle luovuttamisesta.
Muutos antaa mahdollisuuden luovuttaa lain tarkoittamat esineet poliisin kautta
niiden oikealle omistajalle tai
valtiolle, hakea aseille hallussapitoluvan tai deaktivoida ne.
Deaktivointi tarkoittaa aseen
tekemistä pysyvästi ampumakelvottomaksi, jolloin siihen
ei sovelleta ampuma-aselakia.
Hallussapitoluvan saamisen
yhtenä edellytyksenä on kuitenkin, että asetta ei ole viety
rikoksella sen oikealta omistajalta tai käytetty rikoksen
tekemiseen.
Yrittäjille tarjotaan maksuttomia
koulutuksia Rovaniemellä
Lokakuun koulutuksissa yrittäjät saavat eväitä myyntiin, palvelujen tuotteistamiseen sekä sosiaalisen
median ja verkkokaupan kehittämiseen. Tilaisuudet ovat yrittäjille maksuttomia, mutta edellyttävät
ennakkoilmoittautumisen.
Lappilainen
Rovaniemen Kehitys Oy ja
Lapin ELY-keskus järjestävät
lokakuussa kolme koulutustilaisuutta, jotka käsittelevät
myyntiä, palvelujen tuotteistamista sekä sosiaalisen median
ja verkkokaupan kehittämistä.
Tilaisuudet ovat yrittäjille
maksuttomia, mutta edellyttävät ennakkoilmoittautumisen.
Verkkokaupan
perustamisen niksejä opiskellaan
maanantaina 6. lokakuuta
Sähköinen
Liiketoiminta
Suomi Oy:n Kirsi Mikkolan
kanssa. Koulutuksen tavoitteena on saada osallistujat
innostumaan kuluttajaverkkokaupasta ja perustamaan
oman tai yritysverkoston
verkkokaupan. Samalla nostetaan yritysten ymmärrystä
sähköisten kanavien käytöstä
kustannustehokkaina myyntikanavina. Ilmoittautumiset
26.9. mennessä https://www.
ely-keskus.fi/web/ely/tapahtumat-ja-koulutukset
Maanantaina 13.10. klo 12?
15 opitaan tekemään myyntityötä sosiaalisessa mediassa.
Sosiaalinen media myynnin
generaattorina -infotilaisuuden vetää toimitusjohtaja Jani
Siivola Mainos- ja konsulttitoimisto Reddo Partners Oy:sta.
Infotilaisuus on tarkoitettu
uusille aloittaneille yrityksille tai muille yrityksille, jotka
haluavat saada perustietoa
siitä, mitä sosiaalisen median
mahdollisuuksia yrityksille
on ja miten sosiaalisen median avulla saadaan uusia
asiakkaita ja siten kasvatettua
myyntiä. Ilmoittautumiset
6.10. mennessä: eija.jussilasalmi@rovaniemi.fi
? Jokaisella infotilaisuuteen
osallistuneella yrityksellä on
mahdollisuus saada 1-1,5
tuntia yrityskohtaista täsmäsparrausta markkinoinnista,
myynnistä ja viestinnästä. Klinikkapäivän aikataulusta sovitaan tarkemmin infon jälkeen,
ja ne ovat myös maksuttomia.
Klinikan sisältö tarkentuu
yrityksen omien tarpeiden
mukaan, kertoo Jani Siivola.
Intotalo Oy:n Ollis Leppäsen kanssa kääritään 16.
lokakuuta
tuotteistuksen
valmennuspäivässä hihat ja
tartutaan sosiaali-, terveysja hyvinvointialan yritysten
tuotteistamisen
arkisiin
haasteisiin ? käytännönläheisellä otteella. Santasportilla
järjestettävässä tilaisuudessa
käydään läpi palveluiden ja
osaamisen paketointia sekä
saadaan muun muassa vinkkejä siihen, miten terveys- ja
hyvinvointipalveluja tuotteistetaan matkailijoiden tarpeisiin.
Ilmoittautuminen
9.10.
mennessä https://www.elykeskus.fi/web/ely/tapahtumatja-koulutukset.
17.9.
18.9.
19.9.
20.9.
21.9.
22.9.
23.9.
ke
to
pe
la
su
ma
ti
Aili, Aila
Tyyne, Tytti, Tyyni
Reija
Varpu, Vaula
Mervi
Mauri
Syyspäiväntasaus,
Minja, Miisa, Mielikki
N I M E N TA K A N A
Ri i t t a Tol one n
Riitta Tolonen
Asiakkaat muistavat Memmiä
- Voi ei! Anteeksi!
Näin oli pakko huokaista, kun haastattelun lopuksi puhuttelin Mervi Ristiluomaa Merjaksi. Hän oli vain vähän aikaisemmin kertonut, miten joutuu aika monesti korjaamaan
nimensä oikeaksi, kun keskustelukumppanilta ovat nimet
menneet sekaisin.
- Korjaan, koska on mukava keskustella omalla nimellä,
Mervi toteaa.
Virhe syntyy arvatenkin siksi, että lyhyet nimet muistuttavat toisiaan. Yhteistä niille on sekin, että molemmat kuuluvat
sodanjälkeisiin suosikkinimiin, mutta tänään pikkuinen
Mervi tai Merja on harvinainen.
Ensimmäisen kerran Mervi-nimi tiedetään annetun jo
vuonna 1911, mutta tarkempaa tietoa löytyy vuodelta 1917,
jolloin Merven kylän Merven kartanon mukaan nimettiin
Mervi Ahla. Tytöstä tuli sittemmin filosofian maisteri ja
monipuolinen vaikuttaja.
Mervi Ristiluoma kuuli vanhemmalta sisareltaan, että äiti
etsi almanakasta nimet kaikille kuudelle lapselleen.
- Tyttäret on ämmän päältä, Mervi lisää. Hän on muuten
kotoisin omien sanojensa mukaan ?Rovaniemen pinnasta?.
Nimipäivänä kahvit tulee juotua lähinnä silloin, kun päivä
osuu viikonlopulle. Ystävät kuitenkin huomioivat tekstiviesteillä, ja se tuntuu tietenkin mukavalta. Lasten fysioterapeuttina Mervi on joskus saanut pikkuasiakkailta omatekoisen
onnittelukortin tai pienen lahjan.
- Se on mieltä lämmittävää, ammatistaan pitävä Mervi
hymyilee.
Työssä lapset ovat keksineet hoitotädille lempinimiä, jotka
on oikeaa nimeä helpompi sanoa. Niitä onkin koko joukko:
Memmi, Meevi, Veevi, Elli ja Pörri. Sukulaisten keskuudessa
ovat syntyneet Mööffi ja Melli, aviomiestä miellyttää Murmeli.
Mervi Ristiluoma toteaa, että etunimi on kuitenkin tavallinen ja ongelmaton. Mutta jos toista kysytään, silloin on
toiston tai jopa selityksen paikka.
- Nimeni on Mervi Tarina. Äiti oli syntymäni aikoihin tavannut Sinikka Tarina -nimisen naisen, ja siitä sain tämän
nimen. Terveydenhoitaja oli sanonut äidille, että nimi on
ihan ?tuulesta temmattu?.
6
LAPPILAINEN viikko 38/2014 | www.lappilainen.fi
Ruka Nordic on lähellä kisavieraita
Wikipedia
Lappilainen
Hiihtäjälegenda Kalevi Oikarainen, Susi-Kalle on antanut kasvonsa Meijän Nordic -kampanjalle.
Pohjoismaisten hiihtolajien
maailmancupviikonloppu
Ruka Nordic tuo tänä vuonna
kilpailut lähemmäs kisavieraita. Marraskuun viimeisenä
viikonloppuna
käytävissä
kisoissa järjestäjät haluavat
nähdä kirjavan kisayleisön
nauttimassa urheilujuhlasta.
Rukan
hiihtostadionilla nähdään kilpailujen ja
urheilutunnelman
lisäksi
monipuolista oheisohjelmaa.
Kylään rakentuu Ruka Nordic
Test Center, jossa jokainen
pääsee avaamaan oman talvikautensa tutustumalla välinevalmistajien uutuuksiin,
kuuntelemalla seminaarien
vinkit ja testaamalla suksia
niin Kaltiolammen ympäri
kulkevalla testiladulla kuin
oikeilla maailmancupin kisaladuillakin.
Näkyvyyttä kisoille
Meijän Nordic -kampanjalle
kasvonsa antanut kuusamolainen hiihtolegenda Kalevi
Oikarainen, joka paremmin
tunnetaan
Susi-Kallena,
näkee kisojen merkityksen
kuusamolaisille merkittävänä:
? Itse olen käynyt katsomassa lähes kaikki kisat Rukan
stadionilla, mutta ennen kaikkea maailmancupit on käyty ja
katsottu. Kisojen ja paikkojen
eteen on uhrattu paljon sen
jälkeen, kun niitä aloitettiin
järjestämään täällä Rukalla.
On myös hyvä, että kisapaikat
ovat edelleen käytössä. Tärke-
ää kisoille ja alueelle on, että
maailmalle välitetään kuvia
kisoista television ja toimittajien välityksellä.
Itse markkinointikampanjan Susi-Kalle näkee positiivisena asiana:
? Minusta on hyvä asia
tuoda esille omia kisoja ja
muistuttaa niiden olemassa
olosta. On tärkeää saada
näkyvyyttä kisoille. Hienoja
ideoita kypsyy järjestäjillä ja
varmasti saadaan hyvät kisat
taas aikaiseksi.
Tutustu Meijän Nordiciin ja
käy kutsumassa omat sukulaiset ja ystävät yhteisiin kisoihin
osoitteessa: www.rukanordic.
com/meijannordic.
FIS vieraili Levillä
Teemu Moisio
FIS:n Levin tapaamisessa keskityttiin kilpailujen tv-tuotannon läpiviemiseen ja näkyvyyteen.
Lappilainen
FIS:n miesten alppihiihdon
maailmancupin
kilpailujohtaja Emmanuel Couder
sekä naisten alppihiihdon
maailmancupin kilpailujohtaja Markus Mayer vierailivat
viime sunnuntaina Levillä.
Vierailun aikana keskityttiin
Levin maailmancupin tvtuotantoon.
Ensimmäistä kertaa Levillä
mukana olleen Couderin ensivaikutelmat olivat positiiviset:
? Tarkastuskäynnistä jäi
todella positiivinen kuva.
Uutena FIS-tiimin jäsenenä
minut otettiin hyvin vastaan.
Kisaorganisaatio täällä Le-
villä toimii moitteettomasti;
kaikki ovat samalla viivalla
ja valmiina lähtölaskentaan,
mukaan lukien myös me FIS:n
toimijat.
Paikallisuus ja Levin
ilme näkyviin
? Katsoimme läpi viime
vuoden kisalähetykset ja sitä
kautta kävimme läpi tämän
vuoden parannusehdotuksia;
mistä olimme Levin kisaorganisaation kanssa samaa mieltä, kommentoi Couder.
Esiin nousivat kisalähetyksien kumppaninäkyvyys,
lappilaisen eksotiikan esiin-
tuominen ja kisojen paikallisuuden ja Levin ilmeen
näkyminen. Tulevana talvena
lähetyksissä halutaan panostaa myös enemmän laskijoiden väliaikoihin. Laskijan
tulo väliaikapisteelle nähdään
paremmin ja sille annetaan
enemmän aikaa.
? Lähtökohtaiseti Levin
tv-tuotanto on todella hyvällä
tasolla, yksi alppikisojen parhaista. Tulevien parannusten
kautta tasoa voidaan nostaa
vielä enemmän. Odotan innolla marraskuuta ja tulevia
kisoja; minulle ensimmäistä
alppikauden starttausta Levillä, kiteytti Couder.
Rakennusterveyden asiantuntijoita Lapista
Lappilainen
Rakentamisen saralla työttömyys on lisääntynyt viime vuosina ikävän kovalla
tahdilla. Alalla on kuitenkin
erityisosaamisen
tarvetta
lähivuosina ja siksipä asiantuntijoita ja tekijöitä on
koulutettava nyt. Lapin ammattiopistossa on alkamassa
koulutus rakennusterveyden
asiantuntijoille. Koulutuksen kohdealueita ovat Lappi,
Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu.
Koulutus on tarkoitettu työttömille tai työttömyysuhan
alaisille insinööreille ja teknikoille.
Ammattilaisia
tarvitaan tuhansia
Yksi tärkeä rooli tavoitteeseen
pääsemisessä on rakennusalan
ammattilaisten koulutus. Hometalkoot yhdessä sosiaali- ja
terveysministeriön kanssa
onkin aloittanut hankkeen
kosteus- ja homevaurioalan
koulutuksen järjestämiseksi.
Tehtävänä on synnyttää yh-
tenäinen, valtakunnallinen
lisäkoulutus- ja pätevöitymisjärjestelmä kosteus- ja homevaurioalan ammattilaisille.
Seuraavien 5 ? 10 vuoden
aikana tarvitaan tuhansia
päteviä rakennusterveyteen
erikoistuneita rakennusalan
ammattilaisia.
Eräs tarpeeseen vastaavista alkavista koulutuksista
on Lapin ammattiopiston
ja Lapin ammattikorkeakoulun yhdessä järjestämä
rakennusterveyden erikoistumiskoulutus. Kyseessä on työhallinnon työvoimakoulutus,
joka on tarkoitettu työttömille
ja työttömyysuhan alaisille
rakennusalan työkokemusta
omaaville insinööreille ja teknikoille Lapissa, Kainuussa ja
Pohjois-Pohjanmaalla. Haku
on parhaillaan menossa ja
päättyy syyskuun lopulla.
Hometta voi hallita,
mutta ei poistaa
Lapin ammattiopiston rakennusalan opettajan Matti
Moilasen ja Lapin ammattikorkeakoulun rakennustekniikan lehtorin Kai Ryynäsen
mukaan ongelma ei ole vain
tietyn aikakauden rakennuskulttuurissa, -ratkaisuissa,
-valvonnassa tai -materiaaleissa. Ongelmien synnyn takana
on usein myös kiinteistön
käyttö. Kun huolto ja korjaukset laiminlyödään, ei hyväkään
rakenne toimi. Kiinteistössä
voi olla vaikkapa vanhat salaojat, jotka aikanaan toimivat
hyvin, mutta ovat ajan myötä
vaurioituneet. Moilanen ja
Ryynänen
painottavatkin,
ettei hometta ja kosteutta
voida koskaan poistaa, mutta
niitä voidaan hallita niin, ettei ongelmia terveydelle tule.
Tämän taidon parantamiseen
tähtää myös annettava koulutus.
Monimuoto-opiskelu alkaa
27.10. ja kestää 10 kk. Lähiopetus järjestetään Rovaniemellä. Hakeutuminen 28.9.
mennessä. Haku osoitteessa
www.te-palvelut.fi (koulutusnumero 655537).
Rakennusterveyden ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessa tuhansia. Matti Moilanen ja Kai
Ryynänen tutkivat puutteellista sadevesien ohjausta. Seinä on jo tummunut kosteudesta vuosikymmenten varrella.