Lauttasaari
Lauttasaari
Nro 18 ? 8.5.2015
|
Perustettu 1968
1
Nro 18
Julkaisija: Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry
Dicken on
Suomen mestari s. 3
8.5.2015
Nepalin
tragedia s. 8-9
Eksotiikkaa juhlapöytään s. 4
0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO
MYYTÄVÄT ASUNNOT
Vattuniemenkatu 22
4h, k, s, p 96 m2 Ihana, valoa
tulvillaan oleva koti, johon
muutat ilman remonttihuolia.
4 krs. kulmahuoneisto. Kauniit
huoneet, avokeittö ja iso
aurinkoinen parveke.
Vh. 604.000,00 ?.
MYYTÄVÄT ASUNNOT
Melkonkatu 2
4h, k, p 92 m2
Heti vapaa ja muuttovalmis
perheasunto, jossa 3 tilavaa
makuuhuonetta, kunnon keittiö, iso olohuone
ja lasitettu länsiparveke.
Vh. 449.000,00 ?.
Pohjoiskaari 15
2h, avokeittiö 50,5 m2
Asunto omassa luokassaan.
Harvinainen kaksio, mistä
näkymät aukeavat kolmeen
suuntaan.
Vh. 497.000,00 ?.
Salakkakuja 4
1h, kk, p 30 m2
Koti Sinulle, joka arvostat
rauhallista sijaintia ihan
merenrannan tuntumassa!
Vh.169.000,00 ?.
6VTJO -BVUUBTBBSFO LPIUFFNNF
7BMPJTB ZMJNNÊO LFSSPLTFO QFSIFBTVOUP
-BVUUBTBBSFOUJF #
N
0I
L
SU
NI
LQI
XD KB QBSWFLFUUB
û
UVMFWB QVULJSFNPOUUJPTVVT BSWJPMUB
û
"SJG )BNJEVMMB .BSKBMFFOB -FNJOFO
-,7
:,7 -,7
"," BSWJPJKB
OSTOTOIMEKSIANTO
Asiakkaani etsii Lauttasaaresta omaksi kodikseen 3h tai pientä 4h huoneistoa. Huoneiston kunnolla ei ole merkitystä,
sekä hyväkuntoiset että remontoitavat huoneistot kiinnostavat. KAUPAN VÄLITYSPALKKION MAKSAA OSTAJA.
Ota yhteyttä: Eero Heino, p. 050 515 1801 tai eero.heino@kiinteistomaailma.fi
"TVOOPO NZZOUJ
WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU
XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF
)FMTJOLJ
XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö
www.kiinteistomaailma.fi
Kiinteistömaailma | Asuntovarma Oy LKV
Lauttasaarentie 16 ? Puh. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi
,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ
TOU QVI
TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ
TOU QVI
TOU NJO
Sinulle, joka arvostat korkealaatuista
kodinhoito- ja siivouspalvelua.
Klaara on kodin kutsutuin vieras. Hoidamme kotisi, mökkisi ja
toimistosi yksilöllisten tarpeidesi mukaan lattiasta kattoon,
sisätiloista puutarhaan ja siivouksesta sisustukseen.
Palvelemme Lauttasaaresta
käsin yksityisiä ja yrityksiä
koko pk-seudun alueella.
Kuinka voimme palvella sinua?
Tilaa
Soita!
ilmainen
kartoituskäynti,
soita!
/ Kaisa
KLAARA SERVICE OY | ISOKAARI 3, 00200 HELSINKI | INFO@KLAARA.COM
SARI PITKÄNEN, Optikko
RAYMOND ANDERSSON, Optikkomestari
? Heikkonäköisten apuvälineiden erikoiskoulutus
? Näöntutkimukset
? Piilolasien erikoiskoulutus
? Piilolasitutkimukset, sovitukset ja määräykset
? Työnäkemisen erikoiskoulutus
? Heikkonäköisten apuvälinesovitukset
LAUTTAOPTIIKKA
Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi
Lauttasaari
2
Pääkirjoitus
8.5.2015
Nro 18 ? 8.5.2015
Sateen siivittämä vappumarssi
Teksti ja kuva Irja Arpiainen
Parasta lapsille?
Meillä Lauttasaaressa on jo Helsingin suurin ala-aste. Nyt olemme
ilmeisesti saamassa myös kaupungin suurimman päiväkotirakennuksen Isokaarelle, vastapäätä yhteiskoulun tonttia. Suunnitelmissa
on ollut sijoittaa päiväkotiin jopa 250 lasta. Päiväkodin tontti on pieni ja kallioinen. Rakennus täytyykin tehdä kahteen kerrokseen, jotta
lapsille jäisi leikkialuetta suositusten mukaiset 20 neliötä lasta kohti.
Päiväkotia tarvitaan Myllykallion alueella kipeästi. Mutta mitä kertoo
se, että päiväkodista halutaan tehdä näin iso? Osittain tietysti on
kyse siitä, että saarelta on vaikea löytää kaupungin omistamia
tontteja, jotka sopivat päiväkotikäyttöön. Vattuniemessä hyviä
yksityisten omistamia tontteja olisi ollut, mutta ne on gryndattu
asunnoiksi yksi toisensa jälkeen. Lapsiperheiden palvelujen tarve
on rakennuskiimassa täysin unohdettu.
Isokaaren päiväkodin suunnitelmissa ehkä olennaisempaa kuitenkin
on ajan henki, suuruuden ekonomia. Vielä pari vuotta sitten jo 150
lapsen päiväkotia pidettiin erittäin suurena. Nyt ollaan siis valmiit
nokittamaan jopa sadalla. Osa virkamiehistä pitää näin suurta päiväkotia henkilökunnan kannalta hienona, koska sijaisia on helpompi
saada.
Asioita voi pohtia monelta kannalta. Itse olen taipuvainen ajattelemaan asiaa lapsen näkökulmasta. Voin vain kuvitella, mitä pieni ihminen miettii, kun hän astuu reilusti yli 200 lapsen hoitolaitokseen.
No, tästä on vielä matkaa Oslon tilanteeseen.
Siellä on 500 lasta sijoitettu ?kustannustehokkaasti? vanhaan margariinitehtaaseen. Vain
kellokortit puuttuvat, kun lapset suorittavat
aikuisten heille suunnittelemaa elämää.
Riitta Elf
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen
Dickenin naiset voittivat kultaa........................s. 3
Juhlapöytä koreaksi uudella tavalla.................s. 4
Nepalin tregedia koskettaa...........................s. 8-9
Onnittelut äidille............................................s. 12
Sanomalehtien liiton jäsen
Perustettu 1968
Painos 11 800 kpl
Lehti ilmestyy perjantaisin.
Kustantaja
Lauttasaari-Seura ry
Kauppaneuvoksentie 18
00200 Helsinki
www.lauttasaari.fi
Tilausmaksu kotimaa
40 euroa/vuosikerta, sis. alv
Taitto
Ars Today, 09 693 1006
arstoday@arstoday.fi
Paino
Botnia Print Oy
Jakelu
Posti Group Oyj
Tämän vapun suosituin vappuvaate perinteisellä vappumarssilla
oli sadeasu. Se ei kuitenkaan tahtia haitannut.
Puistossa oli luvassa entuudestaan tutun Nallekoplan musisointia. Poliisisoittajat ujuttavat laulun ja soiton lomaan asiaa myös
liikenteestä. Kahdeksanhenkinen
poliisisoittajien kokoonpano viih
dytti vettä valuvia kuulijoita tutuilla
lauluilla. 112-laulu kehottaa hätätilanteissa turvautumaan poliisiin.
Naseva kertosäe ?kutsu poliisi
yks yks kaks? on iskostunut monen kuulijan mieleen jo aiemmilta
vuosilta. Vaahteramäen Eemelistä
kertovaa laulua hyräilivät aikuisetkin.
Lähes joka vuosi koplan ohjelmistossa on myös uusia kappaleita. Tänä vuonna lienee Suomen
euroviisukappale Aina mun pitää
innoittanut tekijöitä. Koplan esittämä Säännöt-laulu kertoi siitä,
miten elämässä, lapsilla ja aikuisilla, on aina sääntöjä ja todella
usein niitä on vaikea noudattaa;
ne on kuitenkin luotu turvallisuutemme vuoksi. Opettavaisesti
liikennesäänöistä kertoo lopuksi yhteislauluna laulettu Georg
Malmsténin Lasten liikennelaulu.
Liikenteessä käyttäytymisen taidon siemen kylvetään jo lapsena.
Lahnalahden puistossa vilkkui monenlaista eläinhahmoa:
pari karhua, kettu, hiiri sekä Heimo-karsu (karhun ja suden risteymä), olipa joukkoon kummaan
eksynyt myös merirosvo Punaparta. Nämä puiston ?kalustoon?
kuuluvat hahmot toivottivat kiltin
poliisileijonan kanssa kuulijoille
?Hauskaa vappua!?
Tiistaina 12. toukokuuta kello
17.30-20 lähdetään iltakävelylle
Lauttasaaressa nauttimaan saaren luonnosta ja raittiista ilmasta.
Lähtö on Katajaharjusta bussin
20 päätepysäkiltä 1040. Retkellä
kävellään Laukkaniemestä Lauttasaaren sillalle seuraten pohjoisrannan kävelyväylää. Matkan
varrella pysähdytään katsomaan
kasveja ja lintuja. Kävelyretken
järjestävät yhteistyössä Lauttasaari-Seura ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys.
Lauttasaaren orkesterilla on äitienpäiväkonsertti Lauttasaaren
kirkossa 10. toukokuuta kello 18.
Kapellimestarina on Ahti Valtonen ja solistina viulisti Aleksi Kotila. Konsertissa kuullaan kolme
Sibeliuksen teosta ja T?aikovskin viulukonsertto. Sibeliuksen
juhlavuoden kunniaksi Lauttasaa-
ren orkesteri aloittaa konsertin
Sibeliuksen Historiallisia kuvia I
-sarjan Festivo-osalla.
Festivon jälkeen piipahdetaan
naapurimaahan T?aikovskin suositun viulukonserton siivittämänä. Solistiksi saapuu Sibelius-Akatemiassa opiskeleva viulisti Aleksi
Kotila, joka on soittanut usein
myös Lauttasaaren orkesterin riveissä. Konsertin lopuksi kuullaan
kaksi Sibeliuksen soitetuinta orkesterisävellystä. Orkesteri soittaa toisen sinfonian finaali-osan ja
riipaisevan kauniin Valse tristen.
Konserttiin on vapaa pääsy ja
ohjelma maksaa 10 euroa.
Kaatuneiden muistopäivää vietetään sunnuntaina 17. toukokuuta.
Tilaisuudet järjestetään totuttuun
tapaan eli kello 9.30 lasketaan
seppele sankarihaudoilla ja lausutaan rukous. Mukana ovat muun
muassa Lauttasaaren säätiö ja
Lauttasaari-Seura. Kello 10 pide-
tään kaksikielinen jumalanpalvelus Sankt Jakobin kirkossa.
Iltakävely Lauttasaaressa
Konsertti äitienpäivän kunniaksi
Tässä lehdessä
Lauttasaari
Sateinen sää ei haitannut Lauttasaaren perinteistä vappumarssia keskiviikkona 29. huhtikuuta.
Lapsia marssille oli tullut Lauttasaaren päiväkodeista ja perhepäivähoidosta sekä muutama ryhmä
Ruoholahdenkin puolelta. Mukana oli myös muutama Lauttasaaren ala-asteen koulun luokka.
Tänä keväänä ylivoimaisesti suosituin vappuasu oli sadeasu. Monen sadetakin uumenista pilkotti
myös perinteistä vappurekvisiittaa, hauskoja päähineitä, serpentiinejä ja vappupillejä.
Marssi lähti totuttuun tapaan
Pajalahden kentältä. Tällä kertaa
Lahnalahden puistoon marssittiin Tallbergin puistotietä pitkin,
sillä Lauttasaarentien varrella
ostoskeskuksen ja metron rakentaminen vaikeuttaa ison joukon
kulkua. Poliisi johdatti marssijat
turvallisesti perille.
www.lauttasaari.fi
Nina Talmén
päätoimittaja
045 611 2987
paatoimittaja@lauttasaari.fi
Katja Pesonen
toimittaja
050 346 1435
lehti@lauttasaari.fi
Leena Valtola
ilmoitusmyynti, laskutus
050 591 6466
seura@lauttasaari.fi
Kaatuneiden muistopäivä
Lauttasaari-Seuran kuulumisia
Huoli yleiskaavasta kerrottiin
valtuutetuille
Lauttasaaren kohtuuton tiivistäminen aiheuttaa Lauttasaari-Seuran mielestä monenlaisia riskejä.
Lauttasaari-Seura lähetti asiasta
muistionsa kaikille valtuustoryhmille yleiskaavan lähetekeskustelua varten.
Seuran mielestä kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen tuo
saarelle kaikki liian tiiviin kaupungin haitat etenkin, kun saarella nytkään ei ole riittävästi julkisia
palveluja. Länsiväylän muuttami-
nen kaupunkibulevardiksi tietää
taloudellisia riskejä, koska kaupunki joutuu lunastamaan tiepohjan valtiolta. Seuran mielestä
bulevardilla liikenne ruuhkautuu
ja päästöt laajenevat asuinkaduille ja turvallisuusriskit lisääntyvät.
Valtuustokeskustelussa 5. toukokuuta apulaiskaupunginjohtaja
Anni Sinnemäki esitti Länsiväylän muuttamista ensimmäiseksi.
Lauttasaari-Seuran mielestä se
on kaikista sisääntuloväylistä vaikeimmin muutettavissa.
Seuran kannanotto on kokonaisuudessaan Seuran nettisivuilla
lauttasaari.fi
Keskustelutilaisuus
koulujen tilanteesta
Seuran hallitus pitää kohtuuttomana sitä, että saarella joudutaan
käymään koulua tilapäistiloissa.
Seura järjestää vielä ennen kesälomia asukastilaisuuden, mihin
eri virastojen edustajat kutsutaan
selvittämään kouluja koskevia
suunnitelmia.
Lauttasaari
Nro 18 ? 8.5.2015
3
Dickenin
kuulumisia
Dickenin
naiset voittivat Suomen
mestaruuden
Dickenin naisilla oli unohtumaton finaalisarja.
Se pelasi HIFK:n kotikentällä viime viikon
tiistaina matsin, joka katkaisi vastapuolen
kolmen mestaruuden putken ja toi voiton
Lauttasaareen 20 vuoden tauon jälkeen.
Teksti Markku Enström
Kuva Jan Nylund
D
ickenin naiset ovat
voittaneet käsipallon naisten Suomen
mestaruuden. Finaalisarjan
viimeinen ottelu
pelattiin 28. huhtikuuta HIFK:ta
vastaan.
Vuonna 1995 juhlittiin edellistä Dickenin naisten Suomen
mestaruutta, eli peräti 20 laihaa
vuotta pelattiin ennen tämän
vuotista täräytystä. Nuoren joukkueen runko koostuu pitkälti omista vuosina 1991-93 syntyneistä
pelaajista. Joukkue nousi 4 vuotta
sitten 1-divisioonasta SM-sarjaan.
Ensimmäinen kausi meni tyydyttävästi huomioiden kuinka nuoria
ja ko
kemattomia pelaajat olivat.
Toisella kaudella Jani Vaskolan
valmentama joukkue pelasikin
ennakkoluulottomasti
häviten
vä
lierässä tiukasti. Kolmannella SM-sarjakaudella edettiin jo
finaaliin, mutta naiskäsipalloa
suvereenisti hallinnut HIFK vei
mestaruuden selvästi 3-0 voitoin.
Tällä kaudella otettiin sitten se
kauan kaivattu mestaruus.
Ottelusarja oli mieleenpainuva
sekä pelillisesti että viihdearvoltaan. Dicken vei yllätyksellisesti
kaksi ensimmäistä finaalia selvin,
yli 10 maalin eroin ja näytti siltä,
että HIFK oli lyöty. HIFK:n kokenut ja taitava joukkue kuitenkin
Lukijan ääni
Pesimärauha
linnuille
Itälahdenkadulla erään taloyhtiön matalan osan katolla on
pesinyt monta vuotta 3-4 kalalokkiparia
menestyksekkäästi.
Tänä vuonna lokkiparit olivat jo
tulleet ja varanneet sekä kunnostaneet entiset pesänsä. 28. huhtikuuta kello 12.15 joku mies tuli
mustan jätesäkin ja työvälineen
kanssa ja suti kaikki neljä valmista pesää jätesäkkiin. Kaksi päivää
myöhemmin tuli taas mies, jolla
oli mukanaan muovikassi ja pitkä
keppi. Pesistä ei ollut enää jäljellä
kuin joku risu, jotka mies noukki
käsin kassiinsa kaikista pesistä.
Sen jälkeen hän poistui ja meni
taloyhtiön autotallin ovesta sisään niin kuin edelliselläkin kerralla. 2. toukokuuta kaksi lokkiparia on rakentanut uuden pesän.
Maanantaina 4. toukokuuta kello
11.15 tapahtui se, mitä pelkäsin:
pesät hajotettiin uudestaan.
Antakaa linnuille pesimärauha!
Silminnäkijä
Toimittajan
kommentti
Kerrostalojen katoilla voi
pesiä useita lokkipareja,
joista osa on rauhoitettu
ympäri vuoden. Kaikki
linnut kuitenkin on rauhoitettu pesimäaikaan, joka on
Etelä-Suomessa 10.3.-31.7.
Tuona aikana on kaikenlainen lintujen ja pesinnän
häiritseminen kielletty. Kielto
koskee muun muassa pesien
ja munien siirtämistä ja
hävittämistä sekä pesivien
lintujen ja niiden poikasten
häiritsemistä. Tässä tapauksessa kyse on Itälahdenkadulla sijaitsevan ravintolan
katolla olevista lokin pesistä.
Nyt siis siellä suunnalla pitää
ottaa tarkastelun alle ihmisten moraali ja alkaa ottaa
lakipykälistä onkeensa.
Pesärauhan rikkominen on lainvastaista.
Katja Pesonen
Dickenin naiset toivat käsipallon Suomen mestaruuden Lauttasaareen 20 vuoden tauon jälkeen.
ryhdistäytyi viime hetkillä voittaen kolmannen finaalin kahdella
ja neljännen finaalin yhdellä maalilla. Vedonlyöntitoimiston kertoimet olivatkin ennen ratkaisevaa
finaalia vahvasti HIFK:n eduksi.
Ratkaiseva viides finaali käynnistyi molemmilta joukkueilta
hermoillen. Nähtiin helppoja virheitä, huonoja ratkaisuja sekä
vaatimatonta joukkuepeliä. Ensimmäisen puoliajan puolivälissä
näytti siltä, että HIFK menee menojaan johtaen 10-7. Dicken pääsi
kuitenkin peliin mukaan, ja erätauolle lähdettiin Dickenin 11-12
johtoasemassa.
Toisella puoliajalla joukkueet
tekivät maaleja lähes vuorotahtiin ottelun pysyessä tasaisena.
Ratkaisu tapahtui noin 10 minuuttia ennen pelin päättymistä.
Dicken löysi vielä kirivaihteen
johon HIFK ei pystynyt vastaa-
maan. Dickenin leveämpi pelaajamateriaali vaikutti siten, että
avainpelaajat saivat läpi ottelun
lyhyitä lepohetkiä, kun taas HIFK
ei tähän pystynyt. Lopussa Dicken
oli yksinkertaisesti vahvempi ja
paremmassa kunnossa. Lopputulos oli Dickenin hyväksi 24-29, ja
kauan odotettu Suomen mestaruus tuli Lauttasaarelaisseuralle.
Ratkaisevaa viidettä finaalia oli
seuraamassa Helsingin Urheilutalolla peräti 851 katsojaa. Harva
on takuulla päässyt kokemaan
sellaista tunnelmaa, joka hallissa tässä ottelussa oli. Molempien
joukkueiden oma katsomo-osa eli
äänekkäästi mukana ottelun alkuvihellyksestä loppusummerin
soittoon saakka, mikä on todella
hienoa käsipallokulttuuria.
Dicken on seurana kasvanut
maamme johtavaksi käsipallo-
Pääskyjen ensijoukot saapuivat
Teksti Pekka Rusanen
V
iileistä keleistä huolimatta osui kuunvaihteeseen joitakin
innostavia muuttopäiviä. Merkittävin
oli 22. huhtikuuta, jolloin Jukka A. Lahtinen ja Jouni Lindqvist laskivat viiden tunnin
aikana Myllykalliolta yli 1 900
kurkea reilussa viidessäkym-
menessä parvessa. Lukumäärä
on tiettävästi Helsingin uusi
yhden päivän kevätennätys.
25. huhtikuuta havaittiin Ryssänkärjestä käsin tuhatkunta
kahlaajaa, pääosin Venäjälle
suuntaavia meriharakoita ja
iso
kuoveja. Toukokuun alun
harvinaisuuksia edustivat kaksi
kattohaikaraa ja kevään toinen
haarahaukka sekä valkoselkätikka.
seuraksi. Miehet pelaavat nyt kolmatta kertaa peräkkäin finaalissa,
jotka alkoivat 7. toukokuuta. Ensimmäinen kotipeli on 9. toukokuuta. Pitkäjänteinen juniorityö
sekä tyttö- että poikapuolella on
tuonut jo juniorisarjoissa hienoja tuloksia. Muun muassa tänä
kautena B-pojat ylsivät pronssille
ja B-tytöt hopealle.
Kiitos kaikille naisten joukkueen
taustaryhmäläisille, jotka ovat
uhranneet valtavasti aikaa joukkueen eteen. Kiitos myös valmennukselle, ja suuret onnittelut
pelaajille upeasta saavutuksesta!
Dickenin toiminnasta kiinnostuneet voivat pistäytyä Dickenin
toimistolla osoitteessa Pajalahdentie 9 tai netissä
osoitteessa www.dicken.fi.
Eläinaiheista
taidetta
Lauttasaarentiellä
Lauttasaaren kevätmuuttajien ensihavaintoja
22.4. pikkutylli, metsäkirvinen
23.4. tiltaltti
24.4. pikkukuovi, valkoviklo, pikkulokki
25.4. härkälintu, mustakurkku-uikku, teeri, lapintiira, lapinsirkku
26.4. kirjosieppo
27.4. rantasipi, haarapääsky, leppälintu, pajulintu
28.4. pensastasku
30.4. nuolihaukka, räystäspääsky, törmäpääsky
1.5. kattohaikara, merikihu, sirittäjä
5.5. käenpiika
Ulla Kauhanen,
Mulle ei kukkoilla
Kaken kehyksen ikkunassa osoi
teessa Lauttasaarentie 17 on esillä
kuvataiteilijan ja kirjailijan Ulla
Kauhasen öljy- ja akryylimaalauksia aiheinaan eläimet. Työt ovat
liikkeen ikkunassa, joten niitä voi
käydä ihailemassa yötäpäivää. Ne
ovat esillä 29. toukokuuta asti.
Lauttasaari
4
Chuchot ovat espanjalaisia minicroissantteja,
jotka on täytetty vaniljakastikkeella.
Nro 18 ? 8.5.2015
Lauttasaarelainen konditoria- ja pitopalveluyrittäjä Paula Leppe kannustaa kattamaan juhlapöytään hieman
erilaista tarjottavaa.
Eksotiikkaa
juhlapöytään
Mitä jos sittenkin kevään ja kesän juhlissa korvaisi mansikkakermakakun tiramisulla ja lusikkaleivät chuchoilla? Perinteistä poikkeava
herkkupöytä tekee lakkiaisista ja rippikahveista elämyksen niin sankarille kuin vieraille.
N
Teksti ja kuvat Katja Pesonen
yt se alkaa. Juhlaputki.
Pian
moni nuori laskee lakin kutreilleen ja konfirmaatiokahvit
on järjestettävä
isovanhemmille, kavereille, tuttaville, serkuille, naapureille ja kaimoille. Mutta mitä pöytään? Mitä
jos herättäisi vieraiden uinuvan
hedonistin tarjoamalla tällä kertaa
muutakin kuin mansikkakermakakkua, lusikkaleipiä ja voileipäkakkua. Perinteissä ei ole mitään
pahaa, mutta jos niistä pidetään
kiinni pelkästään tavan vuoksi,
pieni tuuletus voi olla hyvästä.
Lauttasaarelainen konditoriaja pitopalveluyrittäjä Paula Leppe Mama?s Delistä kertoo naposteltavan sopivan kevään ja kesän
juhliin. Pieniä annospaloja voi
tehdä monipuolisesti niin, että jokaiselle löytyy jotakin, ja tuolloin
esille voi laittaa kaikenlaisia erilaisia makuja, jolloin tilaisuus jää
vieraiden mieliin hienona makuelämyksenä.
Paulan aviomies on eteläamerikkalainen, mikä tarkoittaa sitä,
että heillä on iso suku ja isoja juhlia. Paula on siis tottunut kestitsemään laumoja.
?Äitini asui 15-vuotiaaksi asti
ulkomailla, joten muualta tulleiden vaikutteiden myötä meidän
perheessämme ei ole koskaan
noudatettu suomalaisia perintei
tä. Meillä on aina ollut juhlapöydässä vaihtelevasti kaikkea?, hän
kertoo ja kannustaa muitakin
laittamaan pöydän koreaksi vähän erilaisilla, jopa eksoottisilla
ruuilla. Heidän perheensä juhlaruuissa näkyy muun muassa eteläamerikkalaisia ja välimerellisiä
vaikutteita.
Eksoottinen ei automaattisesti tarkoita tulista tai mausteista,
vaan yksinkertaisesti kotimaisesta poikkeavaa. Paula tekee usein
juhliin chileläistä tomaattisalaattia, jossa pääaineksina on pilkotun tomaatin lisäksi korianteria,
öljyä, suolaa ja valkosipulia. Kokonainen Brie-juusto pöydässä
näyttää upealta. Sen viereen sitten kunnon leipää, jossa on pehmeä sisus ja rapea kuori.
Eräs Paulan juhlapöydän suosikki on espanjalainen perunamunakas. Espanjalainen munakas paistetaan paksuksi niin, että
siitä saadaan leikattua viipaleita.
Sitä tarjotaan perinteisesti tapaksena, haaleana drinkkipurtavana.
Paula suosittelee myös vartaita,
kuten kana- tai kasvisvartaita,
jotka voidaan tarjota kylmänä tai
lämpimänä
tsatsikikastikkeen
kanssa. Aikuisten ja lasten herkkua ovat myös pieneen palaan
voitaikinaa käärityt prinssinnakit. Täytteenä voi käyttää toki
paljon muutakin, kuten juustoa,
kinkkua ja kasviksia. Vastaavana
naposteltavana toimivat myös piirakat.
Paula muistuttaa, että naposteltavan valmistamisen ei tarvitse
olla pikkutarkkaa puurtamista.
Hä
nen vinkkinsä valmistelujen
helpottamiseksi on tehdä ensin
normaalikokoista ruokaa, joka
sitten pilkotaan pieniksi tarjoiltaviksi. Näin voi tehdä esimerkiksi
voileiville.
Suolaisen jälkeen on saatava suu makeaksi. Paula näyttää
chuchoja, espanjalaisia herkkuja.
Ne ovat pieniä sokerissa kiepsautettuja croissantteja, jotka on
täytetty taivaallisella vaniljakastikkeella. Hän myös myy minileivoksia, joihin kuuluu niin täyttä
suklaata olevaa tryffeliä kuin espanjalaista paahtovanukasta.
?Ja toki juhlissa pitää olla se
kakku. Mutta mitä jos mansikkakermakakun sijaan tarjolle hankkisikin juusto- tai tiramisukakun?,
hän heittää.
Kakun tilalle voi koota muffineistakin tornin monikerroksiselle tarjoilulautaselle.
Herkkujen kylkiäisiksi Paula
suosittelee itsepuristettuja tuoremehuja. Ne ovat sekä terveellisiä
että raikkaita janojuomia, jotka
maistuvat lapsillekin ja tekevät
hyvää syöminkien lomassa. Vieraat voivat lähteä kotiin vatsa
täynnä herkkuja, joita ei joka pippaloista löydykään.
Hietalahden kauppahallissa on
9. toukokuuta kesäkauden avajaiset kello 8-18. Mukana on kaikenlaisia sirkushuveja, herkkuja sekä
esiintymässä Paula Koivuniemi.
Minileivokset ovat kuin koruja. Niitä on vaivaton napata pöydästä
kahvikuppi toisessa kädessä.
Vuosien
täyttynyt unelma
Paula Leppe ehti työskennellä 25 vuotta tavaratalon vaateostajana, kunnes hän jätti työn taakseen ja avasi espanjalaisiin herkkuihin
erikoistuneen konditorian ja pitopalvelun Mama?s Delin Hietalahden
kauppahalliin. Jotkut ihailivat tekoa, jotkut kauhistuivat. Leppe kuitenkin koki ajan olevan oikea.
?Meillä oli ollut jo yhdeksät yt-neuvottelut ja joka kerta olin saanut jatkaa. Ilmapiiri oli kuitenkin muuttunut. Kaikki oli epävarmaa,
ihmiset jännittyneitä ja kireitä ja ajattelin olevan vain ajan kysymys,
koska tulee minun vuoroni. Minulle tarjottiin jatkoa, mutta valitsin
irtisanomisen?, hän kertoo.
Paula oli vuosia haaveillut omasta kahvilasta. Irtisanomisen jälkeen hän meni TE-keskuksen yrittäjäkoulutukseen ja sai vahvistusta
unelmalleen. Ajatus tuntui hyvältä luissa ja ytimissä. Hän alkoi etsiä
sopivia tiloja. Paula on asunut Lauttasaaressa lähes koko ikänsä ja
yritti löytää paikkaa saarelta. Kahvila- ja konditoriatoimintaan sopivia liiketiloja ei kuitenkaan tahtonut löytyä, enemmänkin toimistotiloja, joten hän sai paikan Hietalahden kauppahallista. Paula avasi
konditoriansa Mama?s Delin huhtikuussa.
Mama?s Delin pienen kahvilan lisäksi Leppe myy espanjalaisia
herkkuja, kuten leipiä, kakkuja, leivoksia ja suolaisia leivonnaisia.
Hän tekee yhteistyötä espanjalaisen maahantuojan kanssa, joka tuo
tuotteita suoraan flamencomaasta. Valikoimissa on kuitenkin myös
lauttasaarelaisen Voipoikien leipiä ja gluneenittomiakin tuotteita on
jossain vaiheessa tulossa. Mama?s Deli on myös pitopalvelu, joka hoitaa tarjottavat niin suuriin juhliin kuin firmojen palavereihin.
Paula on nauttinut jokaisesta päivästä herkkuyrittäjänä, vaikka se
tarkoittaakin pitkiä päiviä.
?Edellinen työni alkoi olla enemmän excel-taulukoiden täyttämistä
ja tietokoneen kanssa juttelua kuin ihmiskontakteja, vaikka ihmiskontakti on juuri sitä, mitä haluan työltäni. Tässä koen, että saan tehdä ihmisille hyvää, tuoda heille aurinkoista mieltä. Minulle on tullut
jo vakioasiakkaita, jotka tulevat kahville ja jutustelemaan. Eräskin
vanha rouva tulee tänne joka päivä juomaan kahvit, se on hänen ainut tekemisensä päivän aikana. Tuntuu hienolta, että voin olla hänelle työni ansiosta läsnä.?
Lauttasaari
Nro 18 ? 8.5.2015
Synttäreiden kunniaksi Motivuksen jäsenille:
MAKSA
5
Nyt tarjolla hyviä pienvenepaikkoja Lauttasaaren Katajaharjussa;
Venekerho Telkkäkuja ry:llä (Telkkäkujan ja Koivusaarentien risteyksessä)
vapaita venepaikkoja moottoriveneille, veneen enimmäispaino 1000 kg.
Hinnat: jäsenmaksu 40 e, laiturimaksu 80 e, liittymismaksu 150 e sisältäen avainpanttiosuuden 50 e.
Yhteydenotot ja tiedustelut sähköpostitse telkkakuja@luukku.com
tai puhelimitse 040 533 7783.
LIIKU
6 12
KK
KK
AINAISJÄSENYYS nyt 31? (norm.69?)! Sisältää CityShopparin ja Armcasen.
KUNTOSALI alk. 26?/kk (312?), OHJATUT TUNNIT alk. 36?/kk (432?)
Vuosikortin ostajalle kaupan päälle
käytännöllinen Smartshake -shaker!
OHJELMAA JA TARJOUKSIA 6.-13.5.2015! Lue lisää www.motivus.fi
Jo vuodesta
1984
MOTIVUS RUOHOLAHTI
VAIN NAISILLE!
Itämerenkatu 21, 4.krs
Joukkueen monivuotinen
yhteistyökumppani onnittelee
Suomen mestareita!
Erkkeri, perustettu 1995, on Lauttasaaren kokenein asuntokauppias.
Kun harkitset kodinvaihtoa, hyödynnä osaamisemme.
Asunnonarviointi on maksuton. Soita ja sovi tapaaminen!
Lauttasaari
6
Nro 18 ? 8.5.2015
LAUTTASAAREN KYLÄTALKOOT 23.5.
n
e
d
i
o
k
l
Kylätaataulu:
aik
teellä
uspis
o
v
i
i
s
audu 12:00.
t
t
i
o
.
m
l
I
kello ti kello 14:00
onsert
k
o
o
k
l
Ta
000:lle
Tänä vuonna
rannoilla riehuu
2000 talkoolaista.
Tule mukaan!
2
nnassa menu:
a
r
n
o
n
Kasi
lkoo
selle ta m.
i
a
l
o
o
k
tal
am, na
Nam, n
eelle!
h
r
e
p
o
aa kok uartistit. aari
m
l
e
j
h
O
ys
ipp
ääsk
a hu
Mukanmivat Jenny P.
ina toi anna Stellan ko Kiiski.
j
a
t
n
o
Ju
ja S
low ja A
S
J
D
n
esig
Music d
Valitse lähin siivouspisteesi ja ilmoittaudu pisteellä 23.5 klo 12:00
1.
Pohjoiskaaren ja
Melojantien risteys,
pyöräilytie.
4.
Nahkahousunkuja,
meren ranta.
7.
Vaskiniementien ja
pyöräilytien risteys,
meren puolella.
2.
Meripuistotien ja
Talbergin puistotien
risteys, liikenneympyrän
meren puolella.
5.
Isokaaren ja
Myllykalliontien kulma.
8.
Katajaharjuntien ja
Luoteisväylän risteys.
3.
Vattuniemenkadun ja
Veneentekijäntien kulma.
6.
Takaniementien ja
Tiirasaarentien risteys,
meren puolella.
9.
Lauttasaarentien ja
Lemissaarentien
risteys.
www.facebook.com/Lauttasaarenkylatalkoot
Nro 18 ? 8.5.2015
Lauttasaari
7
8
Saimin turinoita
Saimi H. asuu saarella ja hänellä kerrottavaa.
Ajatus on kovin lennokas. Tarinoita,
muistoja ja kannanottoja riittää.
Entisajoista sekä ajankohtaisista.
Lauttasaari
Nro 18 ? 8.5.2015
Nepal ? surun
neiden temppe
Saimi tässä hei,
Naapurini järjesti eilen ehtoolla illanistujaiset. Muutamaa päivää
aikaisemmin olin saanut postilokerooni pienen kutsukortin, jossa
naapuri pyysi pukeutumaan rennosti ja tuomaan mukana jotakin
makeaa kahvipöytään. Matalalattiabussilla numero 20 kävin
Stockmannilla ostamassa rasian Vihreät kuulat -marmeladia ja
lakkalikööriä.
Nepalin maanjäristys kauhistuttaa. Se tuntuu
raskaalta erityisesti niiden ihmisten sydämissä,
jotka ovat käyneet siellä matkoillaan ja nähneet
Katmandun kauniit temppelit sekä tutustuneet nepalilaisten lämminsydämisyyteen.
Rennostikin omasta mielestäni pukeuduin. Olen kyllä sitä mieltä,
että bleiserissä ja helmet kaulassa kylään kuuluu mennä, vaikka
kyläpaikka olisi sitten vain hissimatkan päässä. Kopinakengistä
olen siirtynyt sandaaleihin. Töölön torin kenkäkaupasta olen
erilaisia kenkiä ostanut jo vuosikausia.
Teksti Hilkka ja Anni Kotkamaa
Kuvat Anni ja Joonas Kotkamaa
Miten lie puheeksi tuli sisustaminen, erilaiset tavarat ja asuminen
yleensäkin. Muisteltiin, kuinka tv:n antennipistokkeen paikka
saneli ennen koko olohuoneen sisustuksen. Useampaa meistä
yhdisti muutamat entisajan mööpelit kuten Tuomikalusteen Siesta-sohvakalusto, Rokokoo-huonekalut ja gobeliini-seinävaate
Peurat lammella -aiheella. Ja ne Jalostajan vihertävät sinappilasit,
jotka otettiin sitten käyttöön juomalaseiksi.
Olen sitä mieltä, että olo tuntuu omalta täällä nykyisessä asuintalossa, kun on tuttuja tavaroita ympärillä. Ja jokaiseen esineeseen
kun tahtoo liittyä jokin muisto. Yleensä mukava. Omalla kohdallani
tosin pieni Taistelevat metsot -ristipistotyö piti hävittää, koska
aina sitä katsellessa tuli mieleen sen vaivalloinen teko: ohjeiden
tavaaminen, hikiset sormet ja hartioitten särky. Mutta ne pienet
puiset kastanjetit. Kunniapaikalla seinällä. Ne ovat matkamuisto
Kalevi Keinäsen järjestämältä Las Palmasin matkalta vuodelta
1966. Siitä matkasta olisikin paljon kerrottavaa.
Illanistujaisissa ihmeteltiin, että kyllä televisio tarjoaa tänä päivänä
ties kuinka monia sisustusohjelmia, joista vinkkejä oman huushollin tavaroiden järjestämiseen pitäisi kyllä löytää. Ja niissä
ohjelmissa sisustustavaroita käydään ostamassa oikein alan
pikkuliikkeistä. Meistä ajatus pikkutavaroiden ostamisesta kyllä
tuntuu oudolta, koska yleensähän lahjoiksi tai tuliaiseksi saadut
tavarat ja koriste- esineet päätyvät esille pöydille, seinille ja
lipastoille.Vuosien saatossa niitä vain kertyy eikä niitä rahalla
tarvitse ostamalla ostaa.
Illanistujaiset sujuivat hyvin. Surullisen kuuluisat sairauskertomuksetkin jäivät kokonaan käsittelemättä, kun muu tarinointi nousi
siivilleen. Pian huomasimme, että oli kotiinlähdön aika, iltauutiset
jo alkamassa. Että enää ei sitten ehditty ottaa kantaa edes tulevan
ostoskeskuksen nimeen. Että onko se hyvä vai ei. Vaikka itse se
saatiin viidestä eri vaihtoehdosta valita. No, se aihe jääköön sitten
vaikka seuraaviin illanistujaisiin. Ajattelin ne itse vuorostani
järjestää. Että eletäänhän taas sovussa. Kukin tyylillään.
Tätä toivottelee
Saimi H.
Katso maisemia
lintuperspektiivistä
Lauttasaari-Seuran jäsenille avautuu tilaisuus käydä tutustumassa Salmisaaren B-voimalaitoksen piippuun. Vierailu on keskiviikkona 3. kesäkuuta kello 16.30. Varapäivä huonon sään sattuessa on tiistai 9. kesäkuuta.
Salmisaaren B-voimalaitoksen 153 metriä korkea savupiippu on
Helsingin korkein rakennelma. Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus käydä ihailemassa Lauttasaaren ja pääkaupunkiseudun maisemia lintuperspektiivistä.
Turvallisuussyistä piippuun pääsee vain pieni ryhmä, joten paikat arvotaan. Arvomme kahdeksan paikkaa määräaikaan mennessä ilmoittautuneiden Seuran jäsenten kesken.
Piippuun kiivetään kierreportaita, joten kävijällä pitää olla kohtuullinen kunto. Korkean tai ahtaan paikan kammoisille käynti ei
sovellu. Käyntiin tulee varata aikaa noin 1,5 tuntia.
Ilmoittautumiset sähköpostilla Lauttasaari-Seuran toimistoon
osoitteella seura@lauttasaari.fi viimeistään keskiviikkona 20.toukokuuta. Laita viestiin nimesi, kännykkänumerosi ja vierailun
kohde. Tarkemmat tiedot kokoontumispaikasta ilmoitetaan paikan arvonnassa voittaneille. Lisätietoja antaa Ville Elomaa (ville.
elomaa@kolumbus.fi).
Tutustumiskäynnin järjestävät Lauttasaari-Seura ja Helsingin
Energia.
N
epalin maanjäristyksestä kertovat
uutiset herättivät
muistoja ja huolia
jokaisen
sellaisen mielessä, joka
joskus on käynyt Nepalissa. 7,9
asteikon maanjäristys oli purkanut mannerlaattojen kiukkua
Nepa
-lin huikeissa vuoristomaisemissa. Vuoriahan siellä riittää,
9 maailman 14:sta korkeimmasta
vuoresta sijaitsee Nepalissa huippuna maailman korkein vuori
Mount Everest, nepalilaisittain
Sagarmata.
27 miljoonan hengen kansa
asuu hankalissa, mutta henkeäsalpaavan kauniissa maisemissaan vieraanvaraisesti ja yhteisöllisesti. Maailman köyhimpien
ihmisten hymy on herkässä ja jo
kaisessa peltihökkelissäkin on koristeena värejä, tupsuja, lippuketjuja ja kukkaseppeleitä.
Katmandussa asuu noin miljoona ihmistä, mutta kaupungin rajat
ovat epämääräiset. Kathmandun
laakson asukasluvun arvioidaan
olevan 2,5 miljoonaa. Rakennuksia on ikivanhoista temppeleistä
uusiin lasitoimistoihin asti. Vain
korkeat rakennukset puuttuvat,
ilmeisesti juuri maanjäristyksen
takia. Kun mieleen on painunut
tällainen kuva, uutisissa väläytetyt sorakasat ja romahtaneet
talot ovat surullista katsottavaa.
Tämän hetken tietojen mukaan
noin 40 prosenttia Katmandun
rakennuksista on sortunut tai
kärsinyt merkittäviä vaurioita. Ja
ne sitkeät ja yritteliäät ihmiset.
Heidän yhä nouseva surmalukunsa hirvittää. Tarkkaa kuolleiden
määrää ei ole vielä tiedossa, sil-
?
Suru kuolleista
tulee jatkumaan
pitkään, samoin
pelko siitä,
oliko tämä järistys
vain ennakkovaroitus vieläkin
suuremmasta tuhosta.
Näin yhtenäisiä temppelimaisemia ei Kat
lä lähempänä maanjäristyksen
keskusta olevat paikat ovat vielä
särkyneiden teiden takana.
Kaupungin keskustaan saakka
näkyvät upeat lumihuippuvuo
ret eivät herätä tänään ihastusta,
vaan sielläkin piilee vuoristo
kyläläisten, vaeltajien ja vuori
kiipeilijöiden kauheita surman
loukkuja. Tavallisimmat, meillekin
tutut, vaellusmaastot ovat juuri
siihen suuntaan, mis
sä järistyk
sen keskipiste on. Himalajalle
vaeltajien
kokoontumispaikka
tapaa olla Pokharan kaupunki,
joka on nyt kaupungeista lähinnä
jä
ristyksen keskipistettä. Tuo
vuo
ristojärven ja kukkivien puu
tarhojen kaupunki jää matkailijan mieleen maanpäällisenä
paratiisina. Ei ole tiedossa, miltä Pokharassa näyttää tänään,
koska yhteydet sinne ovat poikki.
Kathmandussakin on sähköä vain
niillä, joilla on oma generaattori
- ja harvalla on.
Samalla voi miettiä miten on
käynyt niille suomalaisena kehitysyhteistyönä rakennetuille ve
sijohtojärjestelmille, joista vuo
ristokylien asukkaat olivat niin
kiitollisia. Entä miten tärähtäneitä ovat huimista korkeuseroista
tunnetuille alueille rakennetut
sähkölinjat, joista osa on rakennettu suomalaisena kehitysapu-
Meidän silmäämme ovat monet Nepalin talot varsin heikosti rakennettuja.
Maanjäristyksen raivaamisess
jotka etsivät vanhempiaan.
Lauttasaari
Nro 18 ? 8.5.2015
n ja romahtaeleiden maa
9
Liity nyt
hyvään Seuraan!
Liity nyt mukaan Lauttasaari-Seuran toimintaan! Liittymällä voit vaikuttaa oman asuinympäristösi kehitykseen.
Mitä enemmän jäseniä Seurassa on, sitä paremmin ääntämme kuullaan kaupungin päätöksenteossa.
Kun liityt Seuran jäseneksi viimeistään maanantaina
11. toukokuuta, voit voittaa keittiömestarin kolmen
ruokalajin illallismenun kahdelle Blue Peter
-ravintolassa.
Täytä jäsenlomake osoitteessa www.lauttasaari.fi tai
Punaisella Huvilalla. Seuran jäsenmaksu on henkilöjäseniltä 20 euroa vuodessa. Saat maksulomakkeen kotiisi
liittymisen jälkeen.
Punainen Huvila avoinna maanantaisin klo 9.30-16.30,
muina päivinä sopimuksen mukaan. p. 050 591 6466.
S-Market Itälahdenkatu,
to 21.5. klo 14.00-18.30
thmandussa enää juuri ole.
na? Seutua ryhdytään ehkä raivaamaan Nepaliin tehdyn perus
kartan avulla. Peruskartta on
niinikään Suomen lahja Nepalin
kansalle.
Nepalilaiset ovat ihania ihmisiä.
Reilumpaa ja vieraanvaraisempaa
väkeä saa hakea. On sääli, että järistys vie monelta nepalilaiselta
sananmukaisesti leivän suusta.
Suosittu matkailumaa työllistää melkoisen joukon turisti- ja
vaellusoppaita, kantajia, matkamuistokauppiaita ja käsityöläisiä.
Myös vuorikiipeilijöiden kalliit
matkat tuovat suuren määrän rahaa maahan, jossa muita palkka-
sa ovat haavoittuvimpia lapset,
töitä ei ole kuin harvoille. Miten
käy turismin ja kuka uskaltaa lähteä enää vaeltamaan tai kiipeämään Himalajalle?
Suru kuolleista tulee jatkumaan
pitkään, samoin pelko siitä, oliko tämä järistys vain ennakkovaroitus vieläkin suuremmasta
tuhosta. Myös jälleenrakennus
jatkuu pitkään. Ikivanhojen temppeleiden jälleenrakennus on
mahdotonta. Patanin vanhassa
kaupungissa on - tai oli - paljon
hindulaisia ja buddhalaisia temppeleitä 1600-luvulta. Kathmandun laaksossa sijaitsee seitsemän
Unescon maailmanperintökohdetta.
Koteja tarvitaan kodittomille
valtavat määrät. Monet pääkaupunginkin rakennukset ovat meidän silmällämme varsin heikosti
rakennettuja. Se saattaa olla hyvä,
kun maa järisee. On parempi saada niskaansa aaltopeltiä kuin betoniseinää. Matalat rakennukset
ovat Kathmandun yleisnäkymä,
pilvenpiirtäjiä ei ole. Maaseudulla
rakennukset on tehty usein niin,
että talo on rakennettu huone tai
kerros kerrallaan ja usein tyyli
ja rakennusmateriaali on välillä
vaihtunut.
Kathmandua on sanottu tarinoiden kaupungiksi. Tämä viimeisin tarina on hyvin surullinen.
Nepalin tärkein tulonlähde on turismi. Elinkeinon tulevaisuus on
hämärän peitossa. Anni ja Joonas Kotkamaa kävivät Nepalissa
nelisen vuotta sitten.
Lauttasaari
10
Nro 18 ? 8.5.2015
Karnevaalitunnelmaa kirppiksellä
Myllykallion ala-asteella kävi kova kuhina harmaasta sadesäästä huolimatta, kun MLL:n Lauttasaaren paikallisyhdistys järjesti perinteisen kirpputoritapahtumansa sunnuntaina 26. huhtikuuta. Tällä
kertaa tapahtumaan osallistui myös Lauttasaaren
musiikkiopisto.
Teksti Eeva Bergroth
Kuva Jasna Mieskoski
M
onenlaista tava
raa
notkuvat
myyntipöydät le
vittäytyivät koulun
ruokalasta
ai
na ulkotiloihin asti, kun MLL
Lauttasaari järjesti perinteisen
kirpputorin. Ihmisiä parveili kojujen ympärillä tasaisena virtana
sadetakit kahisten. Lasten vaatteet, kengät, lelut ja pelit vaihtoivat omistajaa letkeässä hengessä.
Pajalahden päiväkodin vanhempainyhdistys piti ulkona katoksen alla kahviota. Myös Nupu
rin tallin lupsakat ponit olivat
tuttuun tapaan mukana. Pieniä
ratsastajia riitti sateesta huolimatta jonoksi asti. Moni vanhempi
totesikin poniratsastuksen muo
dostuneen perinteeksi, jota odotetaan päiväkausia etukäteen.
Lauttasaarelainen Jenni Hama
ra tutki myyntipöytiä yhdessä
3-vuotiaan tyttärensä Liinan
kanssa. Hän tunnustautuu kirppisharrastajaksi, joka hankkii lä-
hes kaiken, erityisesti lastenvaatteet ja ?tarvikkeet kirpputoreilta.
Täällä hän oli ensimmäistä kertaa
ja iloisesti yllättynyt.
?Yllättävän suuri ja hyvin järjestetty tapahtuma. Ja ylipäätään
hienoa, että kierrätyskulttuuri
nos
taa päätään myös täällä Larussa. Tällaisia tapahtumia voisi
saarella olla enemmänkin.?
Sisäänkäynnin luona myyntikojua pitänyt Katja Harviainen myi
tavaroitaan ensimmäistä kertaa
MLL:n kirpputorilla.
?Aiempia kirppiskokemuksia
on lähinnä Hietsusta, mutta tänne
aion tulla jatkossakin. Kauppa on
käynyt ihan kohtuullisesti ja ilmapiiri on säästä huolimatta todella
mukava?, Katja kertoi.
Leppoisaa tunnelmaa arvosti
myös kolmatta kertaa myyntipuuhissa ollut Hanna Litovaara.
?Kävin täällä ensimmäisen kerran asiakkaana vuonna 2010 ja
nyt olemme joka kerta sisareni
kanssa myymässä. Tästä on muodostunut meille jokavuotinen kevättraditio, meillä on aina nämä
samat myyntipisteetkin täällä salin perällä?, Hanna hymyili ja vilkutti sisarelleen naapuripöytään.
Hanna on kokenut kirppiskävijä, joka on ollut myymässä niin
itsepalvelu- kuin perinteisillä kirp
putoreilla. Hän pitää tämän tapahtuman tunnelmasta ja ihmisläheisyydestä.
?Täällä on lisäksi loistava hinta-laatusuhde, lapsiperheille täy
del
linen ostospaikka. Varsinkin
pienten lasten ulkovaatteet kannattaa hankkia täältä?, Hanna hehkutti.
6-vuotiaalle tyttärelleen Hanna ei kuulemma enää juurikaan
löydä vaatteita kirpputoreilta. Hän
kannustikin koululaisten vanhempia myymään pieneksi jääneitä, hyväkuntoisia lastentavaroita kirpputoreilla.
Kuten viime vuonna, kirpputoritapahtumassa myymättä jääneen tavaran sai lahjoittaa MLL:n
kierrätettyjen lastentavaroiden
liikkeeseen, Marskin muksuille.
Sitä kertyikin yhdistyksen iloksi
säkkikaupalla.
Kirpputori järjestettiin myös
viime syksynä ja sitä kaavaillaan
taas täksi syksyksi. MLL:n Lauttasaaren paikallisyhdistys järjestää
niiden lisäksi paljon erilaisia
perhetapahtumia sekä ylläpitää
muskaria ja perhekahvilaa nuorisotalo Apajassa. Toimintaan
voi tutustua tarkemmin MLL:n
kotisivuilla lauttasaari.mll.fi tai
Facebookissa. Tule mukaan!
Mukavat mutta myrskyisät
Soitinkarnevaalit
MLL:n kirpputori järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa
samana päivänä Lauttasaaren musiikkiopiston Soitinkarnevaalin
kanssa. Perinteisesti vappuviikolle ajoitetun karnevaalipäivän ohjelmassa oli lukuisia oppilaskonsertteja, niin pääsalissa kuin siellä
täällä musiikkiopiston värikkäästi koristelluilla käytävillä. Luokkahuoneissa eri ikäisten lasten oli mahdollista kokeilla haluamiaan
instrumentteja opiston opettajien opastuksella.
Apulaisrehtori Anna Saunamäki vaikutti riehakkaan kakofonian
keskellä tyytyväiseltä.
?Yhteistyö MLL:n kanssa on sujunut mainiosti ja päivä on ollut
onnistunut. Ihmisiä on käynyt tasaiseen tahtiin huonosta säästä
huolimatta, eikä menoa ole haitannut sekään, että myrsky rikkoi
opiston pääoven ja ihmisten on pitänyt tulla takakautta sisään?, hän
hymyili.
Nupurin tallin ponit olivat perheen pienimpien mielestä parasta
koko kirpputorissa.
Lauttasaaren Perhesäätiö
auttaa taloudellisessa hädässä
Lauttasaaren kesäkotiyhdistys tarjosi perheille ja
vanhuksille mökkielämää. Muuttuessaan vuonna
2002 Lauttasaaren Perhesäätiöksi se myöntää
avustuksia niille, joiden talous on tiukilla.
Teksti ja kuva Aila Heinonen
L
auttasaari on tunnettu lukuisista kansalaisjärjestöistä, jotka
ovat vuosikymmenien aikana toimineet
aktiivisesti lauttasaa
relaisten elämänlaadun parantamiseksi sekä saarellamme yhteisöllisyyden ja viihtyvyyden
edis
tämiseksi yhdessä muiden
toimijoiden kanssa.
Yksi näistä monista järjestöistä
oli Lauttasaaren kesäkotiyhdistys, joka perustettiin toukokuussa
vuonna 1959 tavoitteena kesäkodin hankkiminen lauttasaarelaisille äideille, lapsille ja vanhuksille. Monien varainhankinta
ponnistelujen jälkeen heinäkuussa 1963 yhdistys osti Rantamala-tilan Espoon Nuuksion kylästä
Heinäslammen rannalta.
Kesäkoti palveli monipuolisesti
lauttasaarelaisia. Siellä järjestettiin erilaisia ja eri-ikäisille tarkoitettuja leirejä, retkiä ja juhlia.
Myös seurakunta käytti kesäkotia
toimintaansa ahkerasti. Juhan
nus
juhlat olivat tärkeä kesän
tapahtuma. Syksyllä tehtiin mar-
jaretkiä kesäkodin ympäristöön.
Kesäkotia ylläpidettiin osittain
talkoolaisten ja vapaaehtoisten
voimin.
Kun kesäkodin ylläpito alkoi
tuottaa vaikeuksia, yhdistys luopui kesäkodista 23 toimintavuoden jälkeen ja myi Rantamalan
tilan joulukuussa 1986. Tila palasi entisen omistajasuvun haltuun. Saamallaan myyntihinnalla
yhdistys osti asuntoja Lauttasaaresta ja vuokrasi niitä edullisesti sekä käytti vuokratuottoja avustusten myöntämiseksi
lauttasaarelaisille. Turvatakseen
toiminnan ja talouden Lauttasaa
ren kesäkotiyhdistys päätti marras-joulukuussa vuonna 2001
purkaa yhdistyksen ja samalla
perustaa Lauttasaaren Perhesäätiön jatkamaan yhdistyksen työtä. Yhdistyksen varat ja vastuut
luovutettiin säätiölle joka aloitti
toiminnan vuonna 2002 välittömästi yhdistyksen purkautumisen jälkeen. Yhdistyksen hallitus
jatkoi ensimmäisenä Perhesäätiön hallituksena.
Yhdistyksellä oli myös toinen
haave, jolla autettaisiin erityisesti
Lauttasaaressa asuvia vanhuksia.
Sen toteuttamiseksi koottiin yhteen lauttasaarelaisia järjestöjä,
ja huhtikuussa 1971 yhdeksän
järjestöä yhdessä perustivat Lauttasaaren Vanhustentalosäätiön.
Aktiivisen toiminnan tuloksena
säätiö avasi maaliskuussa 1975
Lauttasaaren Vanhustentalon, nykyisen Lauttasaaren Senioritalon
joka tämän vuoden maaliskuussa
vietti 40-vuotisjuhlaa ja julkaisi
historiikin, Lauttasaaren Senioritalo 1975 - 2015.
Yli kymmenen toimintavuoden aikana Lauttasaaren Perhe
säätiö on voinut kartuttaa varallisuutta hankkimalla lisää
asuntoja, joiden vuokratuloista
kertyy myös avustusvaroja. Niillä
säätiö tukee taloudellisesti avun
tarpeessa olevia lauttasaarelaisia
vanhuksia, äitejä, isiä, lapsia ja
perheitä. Säätiö voi myöntää
avus
tuksia silloinkin, kun kau
pun
gin tai seurakunnan dia
koniatyön avustusten myöntä
miskriteerit eivät täyty. Säätiöltä
voi hakea avustusta jatkuvasti
säätiön hakulomaketta käyttäen.
Avustushakemukset käsittelee
säätiön työvaliokunta.
Seuraava kokous on 1. kesäkuuta.
Avustushakemukset lähetetään
osoitteeseen Lauttasaaren perhesäätiö, Myllykallionrinne 1 F,
00200 Helsinki. Säätiön kotisivut
avautuvat kesän alussa.
Lauttasaaren Kesäkotiyhdistys muuttui 2002 Lauttasaaren Perhesäätiöksi. Se auttaa taloudellisesti avuntarpeessa olevia lauttasaarelaisia. Hakemuksia voi lähettää toukokuun loppuun saakka.
Lauttasaari
Nro 18 ? 8.5.2015
Härligt väder hade vi under Östermalmsbesöket!
11
Körsbärsträden blomstrade redan i Kungsträdgården.
Ett dopp in i det svenska
student- och affärslivet
Lykkis gymnasister åkte
till Stockholm för att bekanta sig med affärslivet
och kulturen i Sverige.
Text Elina Rusi och Kaisa Tissari
Bild Anna Silfverberg, Ksenija
Puolakainen och Aino Puttonen
L
ykkis gymnasister
åkte till Stockholm
för att bekanta sig
med affärslivet och
kulturen i Sverige.
Första dagen började med ett besök
till ett motsvarande gymnasium,
Thorens Business School, där bi
trädande rektor Johan Sparr
man visade oss runt på skolan
efter en tankeväckande presentation och diskussion. Moderna
utrymmen, case-baserad undervisning och dress code förmedlade oss en företagsam stämning på
skolan.
På eftermiddagen tog vi en rundtur på Stockholms universitet
där finländaren Matias Åberg,
som gör magisterprogrammet i
statsvetenskap, berättade om möj
ligheterna att studera i Sverige efter gymnasiet. Det gäller att ha ett
bra avgångsbetyg samt bra vitsord
i studentskrivningarna för att komma in på universitetet. Språkkunskaper är nyttiga, men man klarar
sig även med B-svenska!
Matias tipsade oss om att man
nog själv måste vara aktiv och
utåtriktad för att hitta nya vänner
i Stockholm. Han rekommenderade också universiteten i Lund
och Uppsala, eftersom de har ett
livligare studentliv. Många gymnasister tyckte att det vore kul
att studera i Sverige! Dessutom
skulle man inte behöva plugga till
inträdesproven genast efter studentskrivningarna.
Under resan fick vi möjligheten
att besöka Finlands Ambassad i
Östermalm. Katarina Bäckman
från ambassaden presenterade
deras verksamhet. Markku Sirviö från Finsk-svenska handelskammaren berättade med över
30 års erfarenhet om det svenska näringslivet och de kulturella
skillnaderna mellan Finland och
Sverige, speciellt i affärslivet.
Den typiskt finska autoritära
stilen med fokus på effektivitet
fungerar dåligt i Sverige. Man ska
hellre föra en dialog med samarbetspartnern. Och inte ge upp för
lätt. Man ska aktivt ringa efter
och hålla kontakten om man vill
sälja sin idé eller produkt till en
svensk. Och även om svenskarna
påstår att det går bra på engelska
uppskattar de dem som talar deras språk.
Gymnasisterna var också nöjda
med att den finska utbildningen
uppskattas högt i Sverige och att
finländarna anses vara flitiga och
pålitliga arbetare. Våra gymnasis-
På Söder. Vid Slussen kan man se flera av Stockholms berömda sevärdheter.
ter uppmuntrades att söka Nordjobb och senare också praktikantplatser i Sverige. Ingen dum idé.
I tre dagar fick vi uppleva och
studera den svenska kulturen
och språket. Men vi fick också se
den ur en annan synvinkel. Lina
Puranen, en andra generationens invandrare, mötte oss på
Finlands
institutet och berättade
om sin uppväxt i Sverige på två
språk och mellan två kulturer.
Dessutom var Lina insatt i ungdomskulturen och hon berättade
bland annat om de trendigaste
rap-drottningarna och de roligaste komediserierna i Sverige för
tillfället. Till exempel SVT Play,
den svenska motsvarigheten till
Yle Arenan, hjälper till om man
vill förbättra sina språkkunskaper med hjälp av humor.
Alla som var med på resan är
säkert eniga om att vi finländare
och svenskar är så lika men ändå
olika. Efter alla besök och upplevelser förstår vi bättre att en helt
annan värld med sina möjligheter
öppnar sig för dem som kan eller
är villiga att lära sig språket. Någonting att tänka på!
Resan arrangerades i samarbete med nätverket Svenska Nu
samt med stöd från Svenska Kulturfonden.
Lauttasaari
12
Nro 18 ? 8.5.2015
Mor, lilla mor
Mor lilla mor, vem är väl som du?
Ingen i hela världen.
Du är mig nära i bön, i dröm,
vart jag så ställer världen.
Texten är skriven av Astrid Gull
strand. År 1912 publicerades den
i hennes diktsamling På stjärnestig. Sex år senare tonsattes dikten
av Ellen Heijkorn.
Visan väcker tankar och minnen samtidigt som begreppet
mors dag är känsloladdat. Många
barn minns sin mor med glädje och tacksamhet medan andra
helst inte vill tänka på sin barndom som väcker smärtsamma
minnen. Benita Backas-Andersson gav nyligen ut en bok När
rädslan vilar där hon berättar om
sin uppväxt på 1950-talet med
föräldrar som inte ?tyckte om varandra?. Det är kuslig läsning om
ett barns utsatthet. Grannarna
visste hur det var fatt men ville
inte blanda sig i. Som vuxen har
Benita försonat sig med sin barndom och förmått gå vidare. Boken
är nu i sin fjärde upplaga. Manuset är översatt till finska av Liisa
Ryömä med hopp om att få en förläggare för den finska utgåvan.
Från min barndom på Drumsö
minns jag att vi gjorde morsdagskort i barnträdgården och senare
i folkskolan för att överräckas till
mamma med vårens första blommor; tussilago, vitsippor och blåsippor (numera fridlysta) som
det fanns rikligt av på Drumsö.
Mor lilla mor. Klass III. Drumsö folkskola 1949.
Benita Ahlnäs
Morsdagskort. Drumsö barnträdgård. 1946.
Benita Ahlnäs
JUHLA MOKKA kahvi 500g
3pkt, myös tumma paahto
10
2kpl/140g
K-Plussa-kortilla
3 pkt
2
50
2 pkt
(8,93kg)
Morsdagskort. Klass I. Lönnbeckska
samskolan. 1950. Benita Ahlnäs
Ha en trevlig mors dag!
Benita Ahlnäs
Tryckt morsdagskort 1953
Tarjoukset voimassa 7.-10.5.2015
FAZER MARJAPIIRAKAT
VARHAISPERUNA
K-Plussa-kortilla
?
Mamma skulle vara befriad från
köksbestyren. Efter att hon hade
uppvaktats med kaffe på sängen,
eller snarare i sängen eftersom
kaffet alltid skvalpade över, så förbereddes frukostmiddagen som
det hette på den tiden. Potatismos
och knackkorv och riven morot
stod ofta på menyn och som dessert fattiga riddare med jordgubbssylt och en klick vispgrädde.
Så var det i vår familj. Morsdagen har säkert firats på många
andra sätt och under andra omständigheter. Kanske har det varit
stora släktkalas med olika generationer eller så finns det familjer där dagen på grund av olika
omständigheter inte har firats.
Kanske har mamma varit intagen
på sjukhus och det har blivit ett
besök vid sängkanten. Eller så
har barnen inte brytt sig om sin
mamma. Jag råkade höra i drumsöbussen en replik: ?Min mamma
tänker bara på sig själv. Jag tror
att hon inte alls tycker om sina
barn.?
Åren har gått. De forna barnen
har blivit mödrar och firas i sin
tur av sina barn. Kanske blir det
en bukett vitsippor. Kanske uppvaktning tidigt om morgonen.
Eller så en god måltid i hemmiljö.
Eller buffetlunch på någon restaurang på Drumsö.
Espanja
0
89
kg
Erä!
Tuore KOKONAINEN
KIRJOLOHI Suomi/Ruotsi
5
99
kg
Rajoitus 2 kalaa/talous
(6,66kg)
(raj. 1 erä/tal.)
Yksittäin ja ilman KPlussa-korttia 4,75/pkt
(9,50kg)
Yksittäin ja ilman K-Plussa korttia 1,45/pkt (10.36 kg)
K-Extra Oliivi on äitienpäivänä Suomen aukiololain mukaisesti suljettu, muuten palvelemme normaalisti. Huom! 14.5. Helatorstaina palvelemme poikkeusluvalla 12-21.
K-Extra Herkkulautta palvelee äitienpäivänä 9-23, muuten
palvelemme normaalisti. Helatorstaina palvelemme 9-23.
MANSIKKA 250g rasia
Espanja
1
89
rs
(7,56kg)
Tarjoukset voimassa 7.-10.5.2015
PENSASMUSTIKKA
REILUN KAUPAN RUUSU
125g rasia Espanja
10 kpl Kenia
1
89
rs
(15,12kg)
5
60
nippu
TROPICANA TÄYSMEHUT
0,85L
2
99
tlk
(3,52L)
Lauttasaari
Nro 18 ? 8.5.2015
13
Ajaton citykoti
Lauttasaaresta
Nyt ennakkomarkkinoinnissa!
www.skanska.fi/cordelia
visualisointi
visualisointi
As. Oy Helsingin Cordelia, Kiviaidankatu 5 ? www.skanska.fi/cordelia
Ennakkomarkkinoinnissa kerrostalokoteja merellisessä Lauttasaaressa!
Cordelia rakennetaan viihtyisään asuinkortteliin, jonka keskelle rajautuu
puistomainen piha-alue. Täältä on lyhyt kävelymatka niin merenrantaan
kuin metropysäkillekin.
Kiinnostuitko?
Lisätietoja asuntomyynnistämme
puh. 0800 162 162 (maksuton),
asuntomyynti.paakaupunkiseutu@skanska.fi
Cordeliasta löytyy vaihtoehtoja monenlaisiin elämäntilanteisiin. Etsitkö
kompaktia pienempää asuntoa ilman saunaa, vai kenties isoa kotia, johon
voi liittää pienemmän sivuasunnon? Kun varaat kotisi ajoissa niin tämäkin
on mahdollista. Talon 6. kerroksessa sijaitsee hulppea saunaosasto. Kaikista kerroksista kulku hissillä korttelin alla sijaitsevaan autohalliin. Energialuokka C. Oma tontti. Arvioitu valmistuminen loppuvuodesta 2016.
Huoneistoesimerkkejä
1h+kt
32,5 m2
1h+kt
35 m2
1h+kt+työtila 56 m2
2h+kt
42,5 m2
3h+kt
54,5 m2
3h+kt+s
77 m2
3h+kt+s
89,5 m2
3-4h+kt+s
94,5 m2
4h+kt+s
119 m2
3. krs
2. krs
1. krs
2. krs
2. krs
2. krs
1. krs
1. krs
3. krs
mh. ?
74.100
71.700
90.000
92.400
111.900
137.700
142.500
151.500
207.000
vh. ?
247.000
239.000
300.000
308.000
373.000
459.000
475.000
505.000
690.000
e
1 2 is t ä
- 18
ÄLÄ KULJE
OSTOSTESI OHI.
ii k
l
a
k
os k l o
.
5
.
14
ee
l
e
v
p al
MUKAVAN KOKOISESSA RUOHIKSESSA ON KAUPUNGIN PARAS RUOKAKAUPPA, OIKEA RAUTAKAUPPA, SISÄLEIKKIPUISTO,
ALKO, APTEEKKI SEKÄ MONTA MUUTA ERIKOISLIIKETTÄ JA RAVINTOLAA. TARJOLLA ON KAIKKI OLENNAINEN ARKEEN
JA JUHLAAN, MUTTA EI YLIMÄÄRÄISTÄ. NIINPÄ ASIOINTIKIN ON SUKKELAA. PERILLE PÄÄSET KÄTEVÄSTI JULKISILLA JA
AUTOILIJOITA ILAHDUTTAA TUNNIN ILMAINEN PYSÄKÖINTI K-PLUSSA-KORTILLA. TERVETULOA!
A
UUIKTSETSSA:
RUOH
facebook.com/kauppakeskusruoholahti
Itämerenkatu 21, 00180 HELSINKI ? www.kauppakeskusruoholahti.fi
AVAJAISET
21.5.