1.3.23 Nro 8 Ruokakori on terveellinen Lauttasaaressa Lauttasaarelaisessa ruokakorissa korostuvat muuta Helsinkiä enemmän luomutuotteet ja terveelliset valinnat, kuten hedelmät ja vihannekset sekä kala. Juomista kahvituotteet tekevät poikkeuksellisen hyvin kauppansa. Herkut, oluet ja siiderit eivät sen sijaan Lauttasaaressa vedä. Myös possunliha on paitsiossa, käy ilmi K-ryhmän myyntidatasta. s. 4 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Välitän Lauttasaaresta Lauri Pakkala, LKV, LVV, KiLAT Laillistettu kiinteistönvälittäjä 0400 40 47 47, lauri.pakkala@remax.fi RE/MAX Casa Alto | Branvest Oy Y-tunnus 1647693-5 Laivurinrinne 1, Viiskulma, 00120 Helsinki Saarella vuodesta 2007 Lauri LIITY LAUTTASAARI-SEURAAN! LAUTTASAARI-PÄIVILLÄ KUVASI EERO AHONALA LAUTTASAARI-SEURA ON SUOMEN SUURIN KAUPUNGIN OSA YHDISTYS yli tuhannella jäsenellään. LIITY NYT SINÄKIN MUKAAN TOIMINTAAN Lauttasaaren parhaaksi. LAUTTASAARI-SEURA TEKEE TÄRKEÄÄ VAIKUTTAMISTYÖTÄ saarelaisten viihtyisän asuinympäristön turvaamiseksi. Tarvitsemme kaikkia lauttasaarelaisia! Voit tulla mukaan aktiiviseen porukkaamme, osallistua työryhmien toimintaan, tapahtumien järjestämiseen ja muihin aktiviteetteihin tai voit olla kannattamassa seuran toimintaa maksamalla jäsenmaksun. Henkilöjäsenen jäsenmaksu on 31 € vuonna 2023. Seuran jäsenenä olet tervetullut jäsentapahtumiin, saat sähköisen jäsenkirjeen, saat käyttöösi sähköisen jäsenkortin sekä sitä esittämällä monet jäsenedut, joita saaremme eri yritykset antavat Seuran jäsenille. LIITY LAUTTASAARI-SEURAN JÄSENEKSI OSOITTEESSA WWW.LAUTTASAARI.FI Liittymällä jäseneksi seuraan, olet mukana tukemassa toimintaamme! Mukana olevat yritykset: BISTRO TELAKKA • BLUE PETER • DATAPAJA.FI • DOLIFE JOOGASTUDIO • EASYFIT LAUTTASAARI • EXPERIENCE LAB LAUTTASAARI • FEET JUOKSUKENGÄT • 4HOMES SISUSTUSMAAILMA • HALTI OUTLET LAUTTASAARI • HANKO SUSHI LAUTTASAARI • HYVINPITELY • IBIKE • JALKAHOITOLA TAKATASSUT • KAARNA LIVING • KAUNEUSHOITOLA KRISTEL STRANDÉN • KIINTEISTÖTOIMISTO ERKKERI OY LKV • KOIRATRIMMAAMO FASHION DOG • KOSMETIIKKA JA KAUNEUSPALVELUT SANNAMAIJA • KUKKAKAUPPA DÉSIRÉE • KUONOLA • LAUTTASAAREN KAUNEUSKESKUS • LAUTTASAAREN KIRKKO APTEEKKI • LAUTTASAAREN PARKOUR AKATEMIA & SIRKUSKOULU • LAUTTASAAREN SUUTARI • LAUTTASAARI-SEURA • LINGUAJOY KIELIKURSSIT • MBT FOOTWEAR SUOMI • MINI MUKULA OY • MOODI SISUSTUS • OMPELIMO SORMUSTIN EILA HEINÄNEN • PARASLUKKO SECURITY • PARTURI-KAMPAAMO NINA C • PELLE P SHOP • PIILOLA.FI • PIZZERIA LUCA • PUISTOTIE 5 – HOME & LIVING • RAVINTOLA CASA MARE • SILTA JOOGA PILATES • STUDIO SHANGRI-LA • SUVITANSSI & YOGA • TAKIO LKV • TANSSIKESKUS FOOTLIGHT • THEGYM.LAUTTASAARI • URHEILUHIEROJA TMI SIRPA RANTANEN • VALOKUVAAMO.NET Lauttasaari-Seuran henkilöjäsenten edut 2023: lauttasaari.fi/lauttasaari-seura/jasenedut/ Saarella toimivat yritykset antavat Lauttasaari-Seuran jäsenille paljon hienoja jäsenetuja. Käyttämällä saaren omia palveluja varmistamme niiden olemassaolon myös jatkossa.
PÄÄKIRJOITUS 2 1.3. 2 2 3 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 1.3.2023 Nro 8 LUKU LAUTTASAARESTA Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi 2020. L A U T TAS A A R I Lauttasaari saa musiikkijuhlat kesäkuussa – huipputekijät taustalla Asukaspysäköinnin hinta nousee 30 eurolla kuukaudessa Lauttasaaresta ainakin kuusi eduskuntavaaliehdokasta Lauttasaari saa oman musiikkijuhlansa kesäkuun puolessa välissä. Vastaperustetun Lauttasaaren musiikkijuhlat -tapahtuman idean takana ovat lauttasaarelaiset, Kuhmon kamarimusiikkifestivaalit perustanut sellotaiteilija Seppo Kimanen sekä Savonlinnan oopperajuhlien taiteellinen johtaja, kapellimestari Ville Matvejeff. ”Lauttasaaressa on edellytyksiä järjestää korkeatasoisia musiikkitapahtumia, etenkin koska saarella asuu runsaasti maamme eturivin muusikoita”, Kimanen ja Matvejeff toteavat. Seppo Kimanen myös toimii Lauttasaaren musiikkijuhlien taiteellisena neuvonantajana yhdessä pianotaiteilija Taru Myöhänen-Mäkelän kanssa. Taiteellinen johtaja on kanttori Hiski Wallenius. Tarkoituksena on järjestää kansainvälisen tason kulttuurielämyksiä, musiikkia ja keskusteluja. Musiikkijuhlien teema on meri ja keskeisin konserttipaikka akustisesti laadukas ja näyttävä kirkkosali. Iltakonsertit järjestetään Lauttasaaren kirkossa, päiväkonsertit muualla saarella. Juhlissa kuullaan kymmeniä artisteja, muun muassa Beethovenin teosten tulkkina arvostettua Juhani Lagerspetziä, sekä Lauttasaaressa asuvaa pariskuntaa, sopraano Annika Leinoa ja pianisti-säveltäjä Jukka Nykästä. Juhlien koko ohjelma julkistetaan pian, lipunmyynti alkaa keväällä. Lauttasaari-Seuran järjestämää musiikkijuhlaa vietetään ensimmäisen kerran 15.–18.6. PS Asukaspysäköinnin kuukausimaksut nousevat kesäkuussa ja uudestaan joulukuussa 2023. Kaikkiin Helsingin asukasja yrityspysäköintitunnuksiin tulee 15 euron korotus kesäkuun alussa ja toinen 15 euron korotus joulukuun alussa. Lauttasaaren N-alueella pysäköintitunnus on maksanut 15 euroa kuukaudessa, vähäpäästöisille autoille 7,5 euroa kuukaudessa. Hinta siis kolminkertaistuu joulukuun alussa 45 euroon, vähäpäästöisille autoille maksu peräti viisinkertaistuu 37,5 euroon. Kaupunginhallitus päätti hinnanmuutoksista lokakuussa osana uutta pysäköintipolitiikkaa. Hinnanmuutoksista jouduttiin äänestämään. Muutokset hyväksyttiin 15-jäsenisessä kaupunginhallituksessa ääniin 9–6. Maarit Vierusen (kok.) vastaehdotusta, jossa asukaspysäköinnissä olisi siirrytty joulukuussa suoraan palvelutason mukaiseen hinnoitteluun ilman 30 euron korostusta kannattivat Vierusen lisäksi kokoomuksen Daniel Sazonov, Sari Sarkomaa, Annina Iskanius, perussuomalaisten Jussi Halla-aho sekä RKP:n Marcus Rantala. Kaupunginhallituksen vihreät Anni Sinnemäki, Tuomas Rantanen, Reetta Vanhanen, Johanna Nuorteva, sosiaalidemokraatit Elisa Gebhard, Nasima Razmyarin varajäsen Lauri Muranen (sd.), vasemmistoliittolaiset Paavo Arhinmäki, Minja Koskelan varajäsen Titta Hiltunen ja kokoomuksen Juhana Vartiainen kannattivat 30 euron hinnankorotusta. Tiedotteessaan kaupunki perustelee kuukausimaksun korotuksia yleisen hintatason nousulla, kaupunkitilan merkittävyydellä ja kustannuksilla sekä kunnossapidon laatuvaatimuksilla. PS Eduskuntaan on ehdolla vähintään kuusi lauttasaarelaista. Ehdokkaista saarella asuvat ainakin apulaispormestari Nasima Razmyar sosialidemokraateista, toimittaja Marko Hamilo perussuomalaisista, tietoasiantuntija Riikka Vaaja keskustasta, sekä pappi Kristiina Kartano, viulunsoiton opettaja Pia Pelkonen ja asiamies Jarmo Räikkönen liike nytistä. Edellisissä eduskuntavaaleissa Lauttasaaressa eniten ääniä saaneilla puolueilla, kokoomuksella, vihreillä ja RKP:llä, ei Lauttasaari-lehden tietojen mukaan ole lauttasaarelaisia ehdokkaita. Ehdokasasettelu vahvistetaan 2. maaliskuuta. Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on 22.–28.3. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 2. huhtikuuta. Helsingistä valitaan 23 kansanedustajaa. PS Työllisen työvoiman määrä vuonna 2018. Koko Helsingissä työllistä työvoimaa oli 318 989 henkilöä. Lähde: Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat 13 716 13 716 Kampelassa livemusavisoja. Olutravintola Kauniissa Kampelassa (Lauttasaarentie 10) visaillaan musiikista joka toinen keskiviikko kello 18 Esa Pottosen isännöimänä. Pottonen on Lauttasaaressa asuva muusikko. Eka kerta keskiviikkona 1. maaliskuuta. PS Ajassa Lauttasaareen on syntymässä kansainvälisen tason musiikkijuhla. Juhlien keskeisin konserttitila on kirkkosali. Asukaspysäköinnin hintaan tulee raju korotus. Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 22. maaliskuuta. 2023 Katajaharjun puistoalueet säilytettävä Katajaharjun suunnitteluperiaatteet ovat uudelleen nähtävillä. Mielipiteet voi jättää kaupungille maaliskuun kuudenteen päivään asti. Tavoite on luoda suuntaviivat alueen kehittämiselle. Isot linjaukset ovat samat kuin jo aikaisemmassa versiossa. Katajaharjun maisemalliset ja kulttuurihistorialliset erityispiirteet tulee säilyttää. Uuteen versioon on lisätty tietoja alueen kaavoitushistoriasta, luonnosta, ympäristöteknisestä tilasta ja liikenteestä. Ne asettavat reunaehtoja lisärakentamiselle. Katajaharju on maakunnallisestikin arvokas kulttuuriympäristö. Niemen keskiosan kerrostalokorttelit on arvokas kokonaisuus. Alueella on useita kaupunginmuseon mukaan suojelua vaativia rakennuksia, vaikka niitä ei ole suojeltu asemakaavalla. Katajaharju on vehreä, maisemallinen kokonaisuus. Nacka puisto ja Laukkaniemenpuisto on määritelty arvokkaiksi metsäkohteiksi uhanalaisine rantalehtoineen. Saaren itäranta on tärkeää lepakkoaluetta ja Nackapuisto tärkeää lintualuetta. Suunnitteluperiaatteissa lisärakentaminen perustuu yleis kaavan mahdollistamaan tiivistämiseen, mutta ohjeiden mukaan etenkin ranta-alueilla rakentamisen määrää rajoitetaan. Alue on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen. Keskellä kerrostaloalueella rakennuksia saisi korottaa yhdellä kerroksella. Laukkaniemenpuiston reunalla talot voisivat olla viisikerroksia. Näillä alueilla saisi rakentaa pihoille esimerkiksi grillikatoksia. Ranta-alueilla rakennukset saisivat olla 3-kerroksisia. On hyvä, että nyt nähtävillä olevassa versiossa on uusia määräyksiä alueen vehreyden säilyttämiseksi. Ohjeet koskevat jopa yksittäisten puiden sijoittumista tai laajemmin esimerkiksi rantamaiseman luonnollisen topografian säilyttämistä. Idästä katsottuna edes 5-kerroksiset talot eivät kohoa nykyään maisemassa puiden latvoja korkeammalle. Kiitoksen ansaitsee se, että toisin kuin yleiskaavassa, Laukkaniemenpuisto ja Nackapuisto lukuun ottamatta Länsiväylän selvitysaluetta säilyvät nykyisen käyttötarkoituksensa mukaisesti puistoina. Lauttasaarelaisten on syytä varautua puolustamaan puistojaan, kun suunnitteluperiaatteet menevät kaupunkiympäristölautakunnan hyväksyttäviksi. Aiempien päätösten ja Helsingin kasvutavoitteen perusteella voi olettaa, että virkakunnan esitys ei kaikkia puolueita tyydytä. Katri Penttinen Lauttasaari-Seuran kaupunkiympäristötyöryhmän puheenjohtaja LA U TT A SA A RE N SE U R A K U N TA K A U N IS K A M PE LA
6 15.2.2023 Nro 7 7 15.2.2023 Nro 7 TEKSTI Antti Matilainen KUVAT Anders Janssonin arkisto Myllykallion pohjoisrinteen kainalossa eräänä syyskuun lopun iltapäivänä 2022. Sataa tihuttaa, suojaksi sateenvarjo. Taustalla parin sadan metrin päässä on Lauttasaarentien Hedengren-liiketalo, jonka sijoilla vuoteen 1963 oli emigranttiveljesten Sergei ja Aleksander Istominin rengastehdas Vulcan. Edessä Myllykalliolle johtava tientapainen. Sen pintaa kuluttivat ilmatorjuntasotilaat syksystä 1939 syksyyn 1944, ja sen jälkeen Myllykallion kommunistisen Sirola-opiston (1946–48) ja kommunistisen internaatin sadat oppilaat ja kymmenet opettajat. Arviolta vuoteen 1953. Kolme vuotta, vuodet 1948–1951, myös Janssonin perhe. Sateenvarjon alla on Arabia-Toukola-Vanhakaupunki kau punginosa yh dis tyk sen puheenjohtaja Anders Jansson (s. 1949), Tielaitoksen emeritusarkkitehti. Kädessä on pieni mustavalkokuva. Kuvassa Anders istuu potalla Myllykallion mäenlaen parakissa kesällä 1951. Samassa parakissa Andersin perhe asui kolme vuotta. Perustukset ovat vielä nähtävissä. Äidin salattu tehtävä Anders kertoo tarinan äidistään Wappu Tuulikki HurmevaaraJanssonista (1915–1993), jonka elämän jännittävistä kerroksista hän sai tietää vasta puolitoista vuotta sitten. Kiitos tyttärelle, joka tutki Tukholman ja Helsingin arkistoja. Sivu sivulta avautui kuva äidin toiminnasta, joka oli ollut Andersille vieras. Mustia sivujakin siinä oli, mutta ennen kaikkea tulipunaista väriä. Asioita, joista äiti oli kuolemaansa asti vaiennut. Kuten siitä, että hänet oli 1930-luvulla Otto Wille Kuusisen toimesta Moskovassa koulutettu Kominternin, eli kommunismin kansainvälisen toiminnan, työntekijäksi. ”Agentiksi”, Anders sanoo. Kansainvälistä tiedustelutoimintaa oli Wapulle Moskovassa opettanut suurlähettiläänäkin toiminut Aleksandra Kollontai ja Jelena Stasova, joka oli ollut Vladimir Leninin sisäpiiriläinen sekä Inessa Armand, joka myös oli ollut Leninin lähiystävä. Isän jalanjäljille Myllykallion kommunistisen internaatin koulutuksen aatteellisena peruspilarina oli marxismi-leninismi. Niinpä oli luonnollista, että koululuokan seinällä opetusta valvoivat ritirinnan kuvat Otto Wille Kuusisesta, Vladimir Leninistä, Josif Stalinista ja Toivo Antikaisesta. Samassa luentoparakissa Wappu perehdytti kolmen vuoden ajan kuulijoita kommunistien ”kansainvälisen toimintamallin” toimintatapoihin kommunistisen uutispalvelu Demokraattisen Lehtipalvelun mandaatilla. Wapun kuulijat olivat pääosin niitä, jotka olivat syksyyn 1944 asti olleet neuvostomielisinä kommunisteina ”maan alla” tai turvasäilössä – käytännössä vankilassa. Valokuvat vuoden 1951 Myllykallion internaatista kertovat myös tavallisesta perhe-elämästä. Wappu suhtautui Andersin mukaan kaikkiin ihmisiin kuitenkin varauksella. Siihen oli hänellä omat syynsä. ”Hän ei voinut koskaan tietää, kuka kenetkin tappaisi”, selventää Anders. Varuillaan olo oli peruja 30-luvun Neuvostoliiton tapahtumista, se oli sisään rakennettu ja ohjeistettukin tapa suhtautua ympäristöön. Wapun isä Herman Hurmevaara (1886–1938) oli sen omalla elämällään ja traagisella kohtalollaan opettanut. Punainen Helsinki ”Wappu oli elämänsä loppuun asti ehdoton ja tinkimätön kommunisti, hän oli päättänyt seurata isänsä aatteellista polkua”, sanoo Anders. Ylä-Savon Kiuruvedellä 1886 syntynyt muurari Herman Pietikäinen muutti 1890-luvulla Helsinkiin ja ryhtyi ohessa ammattiyhdistyksen aktiiviksi. Hän sai luottamusta ja arvonantoa tovereiltaan. Vuoden 1905 yhteiskunnallisen kuohunnan kirvoittamana hän muutti tuona vuonna sukunimensä Hurmevaaraksi. ”Nimi kertoi kuolleiden sankareiden verestä nousevasta vaarasta”, Anders sanoo. Toimissaan luotettava ja tarkka Herman valittiin ammattikuntansa edustajana eduskuntaan 1917. Raha-asiat tunteva muurariedustaja sai arvostetun pankkivaltuusmiehen pestin. Näistä pesteistä vuosikymmenen alussa vaimoksi tullut Ateneumissa opiskellut Anna os. Paunula oli epäilemättä kovin mielissään, kohentuihan yksilapsisen perheen talous merkittävästi. Vuonna 1915 syntynyt Wappu sai runsaasti ravintoa rankkojen pulavuosien aikana. Mutta iloa ei kauan kestänyt. Ei vuottakaan. Pakosalle Tammikuussa 1918 Suomessa syttyi sisällissota. Herman ei ollut rintamalla. Hänestä tuli punaisen Suomen edustaja Uudenmaan lääniin. Kansanvaltuuskunnan valtuuttamana pestiksi tuli lääninkomissaari. Herman vastasi osaltaan kansanhuoltoon, elinkeinoihin ja talouteen liittyvistä asioista. Toimi kesti vain runsaat kaksi kuukautta. Kun sotatilanne kiristyi, Herman katsoi viisaammaksi lähteä vaimon ja lapsen kanssa pakoon. Ensin Viipuriin, kunnes Otto Wille Kuusinen kutsui Moskovaan. Siellä Kuusinen kehotti perhettä lähtemään Tukholmaan. Tehtäviä Hermannille suunnittelivat Kuusinen ja Edward Gylling. Toimet liittyivät Suomen kommunistisen puolueen perustamiseen Tukholmassa. Vuonna 1924 Tukholmassa Wapulle syntyi sisko, Aino. Wappu oli aloittanut edellisenä vuonna koulunkäynnin Tukholman ranskalaisessa koulussa. Se oli ulkomaalaisten suosima hienostokoulu, jossa opetettiin ranskalaisia ”hienoja tapoja”. Koulun ohessa Wappu liittyi Ruotsin kommunistien pioneerijärjestöön. 13-vuotiaana Wappu nähdäänkin valokuvassa luultavasti Helsingin rautatieasemalla. Matka on suuntautunut Työväen Järjestönuorten Liiton kongressiin. ”Kun Suomen porvaristo on kieltänyt ja estänyt Suomen työväen nuorison järjestäytymisen, niin otetaan ilolla vastaan Ruotsista tämä nuori pioneeri kertomaan, miten pioneeritoimintaa voidaan edistää”, kirjoitti aikalainen työväenlehti. Matka oli Wapun ensimmäinen ohjeistettu ”lähetystehtävä”. Mutta isän ja hieman kai Wapunkin yhteiskunnallisia toimia seurasivat Ruotsin turvallisuusviranomaiset. Tukholma oli 1920-luvulla niin länsikuin itätiedustelunkin salaisen toiminnan foorumi. Hermannia kuulusteltiin, ja vuonna 1930 Hurmevaaran perhe karkotettiin Neuvostoliittoon. ”Ovat vaarallisia agentteja, arkistolähteissä kerrottiin”, Jansson sanoo. Stalinin puhdistukset Moskovassa Herman Hurmevaara sai töitä Kominternin sihteeristössä. Vuonna 1932 tuli yllättävä siirto Anders Jansson 2022. Taustalla Myllykallio. Myllykallion laen parakki, jossa perhe Jansson asui 1949–51. Parakissa asuttiin vielä 1960-luvun alussa. Perhe Janssonin parakin sijainti etualalla nykyään. Anders potalla Myllykallion parakissa vuonna 1952. Myllykallion tulipunainen KOMMUNISTIAGENTTI WAPPU JANSSONIN SALAINEN ELÄMÄ ENNEN Wappu Tuulikki Jansson oli kommunistiagentti, joka opetti aatetta Myllykallion laen kommunistisessa internaatissa 1950-luvulla. Anders Jansson kertoo äitinsä ihmeellisen tarinan. Petroskoihin Kansan Ääni -lehden palvelukseen. Mukaan lähtivät vaimo Anna ja Aino. 17-vuotias Wappu jäi Moskovaan ja siirtyi asumaan kaupungin rantakadulle, sen 1930 rakennettuun kommunistisen eliitin rakennuskolossiin. Siellä nomenklatuuri sai nauttia ylellisyyksistä, joista tavallinen kansa ei voinut edes uneksia. Wapun huonetoverina ja asunnon haltijana oli 51-vuotias Otto Wille Kuusinen, monen naisen mies. Anders Janssonin saaman arkistotiedon mukaan Otto Wille ja Wappu elivät vuosina 1932–1936 ikään kuin aviopari. Kuulustelumerkinnöistä käy ilmi, että Wappu koki tuon ajan itsenäistymiseksi ja vapaaehtoiseksi kouluttautumiseksi tärkeämpiin tehtäviin kommunistisessa liikkeessä. Stalinin toimeenpanemat, jo 1930-luvun alussa aloitetut, ”ei-venäläisten” karkottamiset ja järkyttävät vainon vuodet ajoittuivat pääosin vuosiin 1936–38. Kuusinen tiesi vallan hyvin puhdistuksista. Puhdistajat vierailivat usein myös rantakadun kolossitalossa, eikä useista asukkaista sen koommin kuultu. Vaikutusvaltainen Kuusinen tarjosi vainotuille apuaan vain harvoin, mutta Wapun hän halusi turvaan. Niinpä Krimin kylpyläkaupunki Suuksuun, erääseen lastenkotiin ilmestyi vuonna 1936 hoitajaksi monia kieliä taitava 21-vuotias Wappu Hurmevaara. Krimiltä Kataloniaan Lastenkodin lapset olivat orpoja, jo hieman vanhempia lapsia. Heidät oli tuotu turvaan kylpyläkaupunkiin Espanjan sisällissodasta. Espanjaakin osaava Wappu siirtyi laivalla Barcelonaan lasten kanssa. Sieltä hänen oma tiensä kulki mutkien kautta samana vuonna Pariisiin. Pariisissa Wappu kuuli, että hänen isänsä oli kuollut Petroskoissa ”keuhkotautiin”. Paljon myöhemmin Aino-sisar kertoi, että Herman Hurmevaara oli saanut luodista Petroskoin aseman takana. 13-vuotias Aino ja äiti lähetettiin Siperiaan. ”Mutta kohtuullisen hyvään paikkaan”, Aino oli kertonut. Otto Wille Kuusisen valikoivan suojeleva sateenvarjo oli taas auennut. Ainon ja Kuusisen 50-luvun kirjeenvaihdosta selviää, että myös Ainon ja Otto Willen välille muodostui suhde joskus vuoden 1953 jälkeen. Se selittää myös siskosten välille muodostuneen jännitteen. Molemmilla oli sama ihastus. Amsterdamiin Vuoden 1939 keväällä Wappu ilmestyi Amsterdamiin, josta seilasi samana vuonna Esbjerg-laivalla ensin Tanskaan laivan konemiehen avustamana salamatkustajana, ja sieltä Malmöön. Tullimiehille Wappu vakuutti olevansa ruotsalainen ja onnistui pääsemään maahan. Tukholmassa hän yritti anoa poliittista turvapaikkaa. Kuulusteluiden jälkeen hänet kuitenkin päätettiin karkottaa Neuvostoliittoon. Nyt Wapun avuksi riensi juristi ja kansanedustaja Georg Branting, joka auttoi työväenliikkeen aktiiveja oikeudenkäynneissä. Branting oli entisen vasemmistolaisen pääministerin ja Nobelin rauhanpalkinnon 1921 saaneen Hjalmar Brantingin poika. Branting oli aikoinaan puolustanut myös Wapun isää karkotustapauksessa. Branting onnistui, ja Wappu sai jäädä toistaiseksi Ruotsiin. Henry Jansson kuviin Samoihin aikoihin ambulanssikuljetuksella Ranskaan saapui Henry Andreas Jansson (1913–2003), ruotsalainen ammattiyhdistysaktivisti ja moninkertainen lakkoagitaattori, joka oli osallistunut Espanjan sisällissotaankin. Haavoittunut ja saanut päälle vielä lavantaudinkin. ”Jos tämä tulisieluinen, itsepäinen ja itseään ”anarkosyndikalistiksi” kutsuva haavoittunut ei olisi rakastunut sairaanhoitajaansa Ranskassa, ja halunnut siksi kirjoittaa rakkauskirjeitä Ranskaan, niin en olisi tässä.” Koska Henry ei osannut ranskaa, piti Tukholman sairaalaan lähettää Georg Brantingin suosittelema tuttu kääntäjä: Wappu Hurmevaara. Mutta ainuttakaan ranskaksi käännettyä kirjettä ei lähtenyt Ranskaan. Huhtikuussa 1940 julkistettiin Wapun ja Henry Janssonin kihlaus. Pian sen jälkeen he menivät naimisiin. Tukholman silmät ja korvat Tukholmassa aviopari työskenteli tahoillaan. Salaisesti ja julkisesti. Molemmat tekivät kommunistisen puolueen Ny Dag -lehteen ooppera-arvosteluja. Anders Jansson arvelee, että hänen vanhempansa raportoivat musiikkipiireissä näkemästään ja kuulemastaan eteenpäin Neuvostoliittoon. Isä kenties vähemmän, koska oli töissä Standard Radiossa ja LM-Ericssonilla, Wappu enemmän, koska teki salaa töitä myös Neuvostoliiton Tass-tietotoimistolle. Sota-aikana oli paljon tiedotettavaa saksalaisten liikkeistä Lapissa. Sodan loputtua, useiden Suomeen suuntautuneiden matkojen jälkeen, vuonna 1948 pari muutti Suomeen. Maa oli heilahtanut vasemmalle, joten kotiutuminen ei tuottanut ongelmia. Wappu sai kielitaitoisena työpaikan SKDL:n uutistoimisto Demokraattisessa Lehtipalvelusta ja myöhemmin Kansainvälisestä Rakennusliitosta. Suomen turvallisuusviranomaiset tiesivät Wapun tiedonvälittäjän roolin myös Suomessa Merkittävänä oheistyönä Wappu luennoi ”kansainvälisestä kommunikoinnista” Lauttasaaren Myllykallion kommunisti-internaatissa vuosina 1948–1951. ”Hän oli mentorointiroolissa oppilaille, joilla ei juurikaan ollut kokemuksia maailman maista”, Anders Jansson kertoo. Samoissa Myllykallion parakeissa olivat syksystä 1939 syksyyn 1944 asuneet Lautta-patterin sotilaat. Myös monet Lauttasaarentiellä sijainneen Vulcan-tehtaan työntekijät osallistuivat internaatin toimintaan. Suuri osa oli emigrantteja. Henry Jansson sai töitä hydrauliikan osaajana Tebul Oy:stä ja sitten Veneentekijäntie 14:ssä sijainneesta huonekaluvalmistaja Puunveisto Oy:stä. Molempien liikkeiden alihankkijana toimi Vulcan Oy, tuo perhetuttujen, Istomin emigranttiveljesten Sergein ja Aleksanderin rengasja vulkanointiyritys. Anders Janssonin mukaan sodan jälkeisessä Suomessa kommunistisen liikkeen merkkihenkilöillä oli tiiviit perheyhteydet toisiinsa. Usein tavattiin omalla porukalla. Aate ja koetut tapahtumat yhdistivät. Anders syntyi Myllykallio-aikana. Näistä samanmielisten perheiden kotitilaisuuksista Andersille on jäänyt muistiin monet ”sylittäjät”: Otto Willesetä ja Hertta-täti, Lullan-täti (Johan Helon vaimo), Atos Wirtanen, Tuure Lehen erityisesti, Hella Wuo li joki ja Inkeri Lehtinen. Piiri oli Suomen kommunistisen liikkeen Neuvostoliitto-myönteisintä ydintä pitkälle 60-luvulle. Aate oli Neuvostoliitto ”Äitini oli elämänsä alusta sen loppuun asti vankkumaton Neuvostoliiton ystävä ja sen kannattaja. Avioliiton kautta ruotsalaisena hän uskalsi anoa Suomen kansalaisuuden takaisin vasta vuonna 1974. Kaikki perheemme lähipiiriläisetkin kannattivat vankkumattomasti Neuvostoliiton toimia, vaikka he tiesivät, ja useilla oli henkilökohtaistakin kokemusta, Stalinista ja stalinismista. Voisi karrikoiden sanoa, että heidän aatteensa ei ollut kommunismi, vaan ”Neuvostoliitto”. Syynä Neuvostoliiton talouden ahdinkoon ja moninaisiin vaikeuksiin ei ollut heidän mielestään maan valtiollinen järjestelmä, vaan imperialismi ja sen ilmentymä USA. Ainoa toivo oli Neuvostoliitosta lähtevä ja maailman joka kolkkaan laajeneva kommunistinen järjestelmä. Vain näin voitaisiin imperialismin hyökkäys torjua”, Anders tulkitsee kommunistipäättäjien logiikkaa. Kun työväen vallankumous ei enää vaikuttanut Suomessa mahdolliselta, kommunistien tavoitteena oli Suomi, joka olisi luotettava ja turvallinen Neuvostoliiton yhteistyökumppani. Tämän tilan siunasi osaltaan YYA-sopimus 1948. Wappu Jansson kuoli Espoossa vuonna 1993. Hänellä oli ollut pitkäaikainen muistisairaus. Anders Janssonin, niin ikään Neuvostoliiton vankkumattoman tukijan, oma maailma kellahti vuosi sitten. ”24. helmikuuta 2022 asenteeni Venäjään, naps, muuttui täysin. Tiesin Tšetšeniasta, Georgiasta, Krimistä, mutta ne olivat minulle tavallaan no jaa, tappelevat siellä… vaikka Krimin valtaus olikin ryöstö. Silloin en kuitenkaan ollut valmis reagoimaan. Mutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan, halusin, että Suomi liittyy Natoon. Siihen hetkeen saakka minä olin pitänyt Natoa ”usalaisena temppuna”. Vladimir Putin on ollut hyvin tehokas opettaja.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Viimeinen yhteiskuva perhe Hurmevaarasta,1932 Moskovassa. Vasemmalta Aino, äiti Anna, Wappu ja isä Herman. Stalin kuoli 1953. Aino (oik.) ja Anna-äiti palasivat Petroskoihin. Wappu tuli 1954 Helsingistä äitiä ja sisarta tapaamaan. Nuori pioneeri, Wappu (hartioilla), tuli käymään Helsingissä 1928. Aino (vas.) ja Wappu viikkoa ennen Wapun ensimmäistä ulkomaankomennusta 1934. ”Ovat vaarallisia agentteja, arkistolähteissä kerrottiin.” ”Wappu oli elämänsä loppuun asti ehdoton ja tinkimätön kommunisti, hän oli päättänyt seurata isänsä aatteellista polkua.” Yöllä 3.11.1944 kello 1.58 kuului neljä laukausta Lauttasaarentiellä. Paikalta oli matkaa noin 200 metriä Istominin veljesten Vulcan-tehtaalle. Kohdalle pysähtyi venäläisten Porkkalaan matkalla olleen sotilaskolonnan kärki. Laukausten ampuja oli joko suomalainen tai venäläinen sotilas. Varmuutta asiaista ei ole vieläkään. Tielle rojahtanut ja kuolleeksi todettu sotilashenkilö oli talouskapteeni Ivan Belov, joka vietiin Vulcanin tiloihin, ja sieltä tutkimusten jälkeen kolonnan mukana Porkkalaan. Oliko kyseessä venäläinen provokaatio? Jo samana yönä Mainilan laukausten suunnittelun takana ollut valvontakomission puheenjohtaja kenraalieversti Andrei Ždanov luovutti Suomen hallitukselle nootin. Pari päivää myöhemmin kaksi vasemmistoministeriä ilmoitti eroavansa oikeistolaisen pääministeri Urho Castrenin hallituksesta. Vain kaksi viikkoa Lauttasaaren laukausten jälkeen, 17. marraskuuta, muodostettiin uusi hallitus, joka tyydytti kokoonpanoltaan Neuvostoliittoa, pääministeriksi nousi Juho Kusti Paasikivi. Mukana hallituksessa oli myös SKDL:n Yrjö Leino ja maalaisliiton Urho Kekkonen. Anders Janssonilla on oma käsityksensä välikohtauksesta. ”Tänä putinistisena aikana, kun voi seurata, millä tavalla nykyinen Venäjä käyttäytyy, niin mielestäni se (Belovin murha) saattoi hyvin olla suunniteltu zdanovilainen provokaatio.” Janssonin mukaan selkkaus tarvittiin, jotta se, mitä valvontakomission painostamana Suomessa tapahtui, voitiin perustella. ”Ei voinut olla sattuma, että kolonnan kärki pysähtyi juuri Vulcanin kohdalla”, Jansson sanoo. ”Ennen Putinia en voinut ajatellakaan asiaa näin päin, sillä tässä istuu yksi Neuvostoliiton tukija. Mutta Neuvostoliitto vedettiin minun jalkojeni alta jo 1990. ” ”Putin tuhoaa sekä Venäjän ja sen, mistä minä Neuvostoliiton tukija, uneksin.” Ammuttu Belov perhe ystävien tehtaassa KASVOT 3 1.3.2023 Nro 8 KOKOSI ANNA KONTTINEN VÄLIKYSYMYS Virpi ”En pidä lainkaan lumesta. Aina pitää olla putsaamassa autoa. Jos olisi edes kunnon talvi, mutta nyt taas jäätyy ja tulee liukasta.” Petteri ”Kyllä lumi jo riittää. Kevät mielessä. Jos olisi kunnolla pakkasta, olisi kivempi. Tänä talvena lumi on jo nyt nähty.” Pilvi ”Maaliskuu lähestyy, eiköhän tämä ole tässä. Olen nauttinut talvesta ja ulkoillut paljon lasten kanssa rannoilla. Lapset ovat tykänneet leikkiä lumessa.” Ossi ”Riittää. Sen takia lähdemme takaisin Sveitsiin huomenna. Siellä on vähemmän lunta. Tällaista märkää ja lunta ja räntää, on saanut elämän aikana tarpeeksi.” Joko riittää lumi? TEKSTI ja KUVAT Hilkka Kotkamaa Ulriikka Heikinheimo etsi asuntoa Lauttasaaressa ja se järjestyi sukulaisen kautta. 101-vuotias Sveitsissä asuva isotäti katsoi, että hän ei tarvitse enää Suomi-asuntoaan, joten unelma toteutui. ”Tämä koti Melkonkadulla on juuri se meren, metsän ja kulkuyhteyksien lähellä oleva paikka, jossa on helppo viihtyä”, Ullis kertoo. Heikinheimo voisi käyttää montaa titteliä. Hän on muusikko, näyttelijä, tanssija, laulaja, musikaaliartisti ja vähän säveltäjäkin. Voisiko sanoa renessanssitaiteilija, jolla on kykyjä moneen suuntaan. ”Olen aloittanut musiikilla, koska sellisti-isän ja viulistiäidin vanavedessä sujahdin musiikkiin jo varhain. Viulu on laitettu kainalooni heti, kun se siellä pysyi. Viuluharjoitukset aloitin noin 5-vuo tiaana. Oopperan lapsikuorossa olin kymmenen vuotta ja se aika antoi miljöön ja teki tutuksi oopperan ja baletin maailmat.” Sitten hän näki koulussa telinevoimistelua ja se vei mukanaan. Urheilu oli ykkösjuttu lähes kymmenen vuotta, kun hänestä tuli telinevoimistelija, lajin valmentaja ja myös kisojen tuomari. Harjoituksia oli viidesti viikossa. Tällä hetkellä hän opettaa akrobatiaa Teatterikorkeakoulussa ja Karjaalla Lärkkullan kurssikeskuksen musiikkiteatterilinjalla. ”Oma lajini on tanssi ja voimistelusta oli helppo siirtyä jazz-, ja show-tanssiin. Vähitellen harrastuksesta on tullut työ.” Bostonista kaupunginteatteriin Koulun jälkeen Heikinheimo päätti ryhtyä opiskelemaan musiikkia, tanssia ja musikaalija näyttelijätyötä tosissaan. Opinahjo löytyi Yhdysvalloista, Bostonin Berklee College of Music -koulusta. Sen jälkeen musikaaliartistin opinnot jatkuivat pari vuotta Turun Taideaka te mias sa. Opinnot Sibelius Akate mias sa ovat nyt loppusuoralla. Viimeiset kymmenen vuotta kotimaassa näyttelijänä, tanssijana ja koreografina on vienyt eri kaupunginteattereihin, kuten Tampereelle Cats-musikaaliin, joka esitettiin 129 kertaa. Viime vuodet työpaikka on ollut Helsingin kaupunginteatteri, jossa hän on ollut sekä puherooleissa että tanssijana ja koreografina. Parhaillaan on käynnissä Pikku Myyn rooli Muumi-musiikkinäytelmässä sekä musikaali Once. ”Minulle teatteri on itseilmaisun huipentuma, kun saan olla mukana kaikessa, joita olen tehnyt koko elämäni. Kokonaisuuteen kuuluu, että soitan, tanssin, laulan ja näyttelen. Näitä kaikkia tasavertaisesti. Se on minulle jakamisen ja saamisen lahja.” Vaativa työ vaatii tehokkaan palautumisen. Siihen sopii Ulriikan mielestä Lauttasaari, rantoineen, tuulineen ja vihreine kävelypolkuineen. ”Minulle rannan läheisyys on tärkeää ja että saan kävellä rauhallisessa paikassa. Asuin ennen Kalliossa ja siellä tunnelma oli toinen. Teen työmatkani puolet vuodesta polkupyörällä. Kaupungista tullessani huomaan, että ilma on puhtainta Lauttasaaressa. Raikkaassa tuulessa ajatukset puhdistuvat ja huolet haihtuvat.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry ”Teatteri on itseilmaisun huipentuma” ULRIIKKA HEIKINHEIMO on lauttasaarelainen musikaaliartisti. Koti Melkonkadulta löytyi 101-vuotiaan isotädin avulla. 1. Pyöräilymaastot ”Ilma on raikasta Lauttasaaressa.” 2. Avara horisontti ”Ryssänkärjestä katsellen teemukin kanssa.” 3. Leijasurffaajat ”Kasinonrannassa tottakai.” PA R A S TA S a a r e l l a Katajaharjuntie 18:n kohdalla on tyhjä tontti ja sen reunaa kiertää kuvassa näkyvä muoviaita. Mitään töitä ei tontilla tehdä, mutta aita on vedetty niin ulos, että se vie puolet jalkakäytävästä. Kuvan ottopäivänä 14.2. maa oli lumeton, mutta aikaisemmin kun lunta oli ja lumivalli oli aurattuna jalkakäytävän reunaan, paikasta ei voinut kulkea kuin kadulle astumalla. Mikä tässä on tarkoituksena? Ei tämä maailmaa kaada, mutta haittaa kulkemista jalkakäytävällä. Monet asiat korjaantuvat, jos ne saavat julkisuutta Lauttasaari-lehdessä. Sen takia pyytäisin teitä julkaisemaan kuvan. Kalevi Katajaharjusta Kiitos Antti Matilaiselle lehdessänne julkaistusta kommunistiagenttijutusta, ja agentin pojalle Anders Janssonille, joka äitinsä tarinan jakoi. Venäjän tapaa toimia ei voi ymmärtää, ellei muista, miten Neuvostoliitto toimi. Hande Aita ohjaa kävelijän kadulle Mielenkiintoinen kommunisti Lähetä kirjoituksesi tai kuvasi lehti@lauttasaari.fi. Jos käytät nimimerkkiä, muista kuitenkin kertoa oikea nimesi ja yhteystietosi toimitukselle. LUKIJOILTA Kapea käytävä, lumilla olematon. Lukijan kuva. Myllykallion kommunistisessa sisäoppilaitoksessa opettaneen Wappu Janssonin tarina kerrottiin 15. helmikuuta ilmestyneessä Lauttasaari-lehdessä. Pyörällä. Heikinheimo polkee töihin puolet vuodesta. ”Asuin ennen Kalliossa ja siellä tunnelma oli toinen.” Työ musiikkiteatterissa vaatii hyvän asuinympäristön palautumiseen. Lauttasaaren raikkaat rannat sopivat tähän paremmin kuin hyvin, sanoo Ulriikka Heikinheimo.
4 1.3.2023 Nro 8 RUOKAKORI ON poikkeuksellinen Lauttasaaressa Lauttasaarelaiset ostavat merkittävästi muita helsinkiläisiä enemmän luomua, erityisesti marjoja ja hedelmiä. Myös kalan menekki korostuu lauttasaarelaisessa ruokakorissa, käy ilmi K-ryhmän viime vuoden myyntitiedoista. TEKSTI Pete Suhonen 17 vuotta K-kauppiaana Kiviaidankadulla toiminut Ali Tikkala tuntee lauttasaarelaisen ruokakorin. Verrattuna muuhun Helsinkiin saarelaisten valinnoissa korostuvat terveelliset valinnat. Esimerkiksi Kiviaidankadulla myydyin pasta on täysjyväistä. ”Se on täysin poik keuk sel lis ta koko Suomessa”, Tikkala sanoo. Poikkeuksellista on myös luomutuotteiden menekki. K-ryhmän myyntidatan perusteella Lauttasaaressa ostetaan luomua 46 prosenttia enemmän kuin keskimääräisellä helsinkiläisellä postinumeroalueella. Erityisesti luomuna ostetaan hedelmiä ja vihanneksia, munia ja munavalmisteita, maitovalmisteita, kuumia juomia sekä lastenruokaa. Kiviaidankadulla luomun osuus myynnistä on suurin kaikista Suomen K-Supermarketeista. Kuvaavaa on, että Tikkalan kaupassa myydyin maitovalmisteet-ryhmän tuote ei suinkaan ole minkään sortin maito, vaan Mäntymäen luomukananmunat. Kauppias selittää tiedostavia ja samalla kalliimpia valintoja asukkaiden korkealla koulutustasolla, ajan tasalla elämisellä, hyvillä työpaikoilla ja matkustelulla. Lauttasaari-lehti sai K-ryhmältä tietoja 38 tuoteryhmän menekistä Lauttasaaressa. Lauttasaarelaisten ruokakorissa vain leipä oli yhtä yleistä kuin keskimäärin Helsingissä. Lauttasaaren tiedot perustuvat saaren K-kauppojen, K-Supermarket Lauttasaaren (Kiviaidankatu), K-Supermarket West Bestin (Lauttis), K-Market Oliivin (Isokaari) ja K-Market Kasinonrannan (Isokaari), myyntiin. Liha: possu ei maistu Lihatuotteista lauttasaarelaiset poimivat mukaansa 21 prosenttia muita helsinkiläisiä enemmän kalaa, yhdeksän prosenttia enemmän jauhelihaa ja seitsemän prosenttia kanaa. Myydyin kala Suomessa ja Lauttasaaressa on tietenkin Norjan lohi. Kiviaidankadun kalatiskin tuotteista ilmiöksi on kuitenkin noussut paikalla graavattu lohi. Myynnin arvoltaan kaupan toiseksi suosituimpana kalatuotteena sen menekki on poikkeuksellista Helsingissä. Porsaanlihan kulutus (–53 %) on Lauttasaaressa erittäin vähäistä muuhun kaupunkiin verrattuna. Hanakasti uusiin tuotteisiin tarttuvien saarelaisten keskuudessa porsaanlihan suosio on laskenut vaatimattoman tuotekehityksen vuoksi. ”Possu on menettänyt hyllyissä tilaa muille lihatuotteille, kuten kanalle”, Tikkala sanoo. Myös lihajalosteiden (–6 %) menekki on muuta Helsinkiä vähäisempää ja korvaavien kasviproteiinien menekki (–23 %) yllättävänkin heikkoa. Naudanlihaa sen sijaan (+2 %) ostetaan Lauttasaaressa saman verran kuin muuallakin. Kasvikset: kaikkea ja paljon Kasviksia Lauttasaaressa ostetaan selvästi enemmän kuin muualla Helsingissä. Korostumaa löytyi kaikista tuoteryhmistä. Tuoreita marjoja ostetaan 28 prosenttia enemmän, marjaja hedelmäpakasteita peräti 46 prosenttia enemmän. Salaateilla (+29 %) ja tomaateilla (+26 %) on niin ikään keskimääräistä selvästi vahvempi asema lauttasaarelaisissa ostoskoreissa. Hedelmistä keulivat esimerkiksi omenat (+22 %) ja banaanit (+20 %). Myös juurekset, perunat ja sipulit tekevät paremmin kauppansa Lauttasaaressa kuin muualla Helsingissä. Kauppias Tikkala kertoo tuplanneensa hedelmävihannesosastonsa koon jo kymmenen vuotta sitten. Nykyään hevi-osaston osuus kaupan koko myynnistä on Suomen toiseksi korkein. Juomat: kahvia, kiitos! Juomista lauttasaarelaiset ostavat muita helsinkiläisiä enemmän maitoa (+8 %), erityisesti rasvatonta ja kasvipohjaisia juomia, sekä kaakaota (+10 %) ja teetä (+5 %), josta suhteellisesti suosituimpia ovat vihreä ja valkoinen tee. Huikeasti muuta Helsinkiä enemmän saarella vetävät kahvikoneiden kapselituotteet (+66 %). Myös pikakahvit (+12 %) ja jauhettu papukahvi (+6 %) ovat keskimääräistä ostetumpia. Virvoitusjuomien (–17 %), oluen (–13 %) ja erityisesti siiderin (–25 %) menekki on vähäisempää kuin muualla Helsingissä. Kauppias Tikkalan mukaan viikonloppuisin korostuu ”maisteluoluiden” kysyntä. Herkut paitsiossa Herkkuja lauttasaarelaiset ostavat muita helsinkiläisiä vähemmän. Keksit (–6 %), makeiset (–8 %) ja konditoriatuotteet ovat ruokakoreissa selvästi aliedustettuina. Poikkeus on jäätelö. Tötteröitä ja puikkoja ostetaan 17 prosenttia enemmän. Myös juustot (+12 %) käyvät hyvin kaupaksi. Vaikka perunalastuja (–12 %) ostetaan vähemmän kuin Helsingissä keskimäärin, dippikastikkeiden (+10 %) suhteellinen menekki korostuu. Niitähän voi käyttää myös kasvisten kyytipoikana. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Hevi vetää. Kalan ostaminen ylikorostuu. Norjan lohi on ykkönen myös Lauttasaaressa. Kahvikoneiden yleisyys saarella näkyy kahvikapseleiden menekissä. Jäätelöpuikot maistuvat Lauttasaaressa. Perunalastut tekevät kauppansa huonommin kuin Helsingissä keskimäärin. Porsaanlihan asema on heikko. Olut myy Lauttasaaressa muuta Helsinkiä heikommin, ja siideri se vasta heikosti myykin. Talouspaperia! Lauttasaarelaiset pakkaavat ostoskoreihinsa muita helsinkiläisiä enemmän myös talousja vessapaperia. Talouspaperia ostetaan kuusi prosenttia ja wc-paperia kaksi prosenttia enemmän kuin muualla Helsingissä. Vartalon puhdistusja hoito tuotteita sen sijaan ostetaan päivittäistavarakaupoista Lauttasaaressa kahdeksan prosenttia vähemmän kuin muualla Helsingissä. Lastenruokien (+29 %) reipas menekki kertoo lapsiperheiden suuresta määrästä. Keskiostos 21,15 euroa Lauttasaaren K-Super marketis sa keskiostos on kauppias Ali Tikkalan mukaan 21,15 euroa. Se on 3,65 euroa enemmän kuin kaikissa Hel singin, Espoon ja Kauniais ten K-Super marketeissa keskimäärin. Koko Suomen K-Super marketeissa keskiostos oli 18,43 euroa vuonna 2022. Koko Suomen Helsinkiin, Espooseen ja Kauniaisiin verrattuna korkeampaa keskiostosta selittävät muun muassa pidemmät etäisyydet kauppoihin – ostosreissuja tehdään vähemmän ja kerralla ostetaan enemmän. NÄIDEN MENEKKI KOROSTUU Kapselija podituotteet 166 Luomutuotteet 146 Marja-ja hedelmäpakasteet 142 Salaatti 129 Lastenruoka 129 Marjat (tuore) 128 Tomaatti 126 Omena 122 Kala 121 Banaani 120 Jäätelö (puikko, tötterö) 117 Juurekset 115 Juustot 112 Pikakahvit 112 Talouspaperit 111 Dippikastikkeet 110 Kaakao 110 Jauheliha 109 Maito 108 Kana 107 Kahvileivät 106 Jauhettu papukahvi 106 WC-paperit 106 Tee 105 Perunat 103 Sipuli 103 Nauta 102 (K-ryhmän myyntidata 2022. Koko Helsinki = 100) NÄIDEN MENEKKI ALIKOROSTUU Lihajalosteet 94 Keksit 94 Makeiset 92 Vartalon puhdistus ja hoito 92 Perunalastut 88 Olut 87 Virvoitusjuomat 83 Konditoriatuotteet 78 Kasviproteiinit 77 Siideri 75 Porsaanliha 47 (K-ryhmän myyntidata 2022. Koko Helsinki = 100) Kivi aidan kadun kala tiskin tuotteista ilmiöksi on noussut paikalla graavattu lohi.
5 1.3.2023 Nro 8 Nauti näistä Lauttasaaren hyvistä kahviloista ja ravintoloista. RAVINTOLAOPAS T = Takeaway KK = W = Kotiinkuljetus Wolt.fi Kotiinkuljetus ravintolalta Kotiinkuljetus Foodora.fi F = Lounasravintola Baari Kahvila Yksityistilaisuuksiin Päivällisravintola MAINOS Paikka Osoite Mikä Auki Tarjolla Ariana Itälahdenkatu 27 040 9610333 ma–pe 10–14.30 (klo 14.30–15 mukaan nouto) Monipuolinen lounasravintola Itälahdenkadulla. Tuoreet raaka-aineet, kansainvälinen keittiö, lounaalla päivittäin vaihtuvat maateemat. Lounas 10,90, eläkeläiset 8,90 €. Klo 14.30–15 voit hakea lounaspöydässä jäljellä olevia ruokia mukaan 6 euron annoshintaan. T Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma–pe 11–14 Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas tarjolla arkisin klo 11–14.30. Kestosuosikki: savulohi. T Blue Peter Vattuniemen puistotie 1 bluepeter.fi 010 4249 801 ma–ke klo 11–14.30 (-14) to–pe klo 11–21 (-20) la klo 12–21 (-20) Modernia, maukasta bistroruokaa meren äärellä. Myös lasten lista. Maaliskuussa Chef´s menu 39 €. Blinejä. Lounas ma–pe sis. salaattipöydän, leipää, jälkiruoan ja kahvin. Pääruoat tarjoiltuna. Päivän lounas 12,70 € (eläk. 11 €). Lounge. Kabinetti ja Juhlatilat 20–200 henk. Kestosuosikki: lohikeitto, burgerit. T W Le Jardin Lauttasaarentie 5 041 311 0561 ke–pe 8–17 la 8–15 su 8–12 Ranskalainen kahvila, jossa käsintehtyjä leivonnaisia (croissantteja, patonkeja, voileipiä, kakkuja), lisäksi juomia (kahvia, teetä, mehua). Myös kakkutilaukset. Tervetuloa, bienvenue ! Kestosuosikki: Helsingin himotuin croissant. T Loru Itälahdenkatu 22 B-talo ravintolaloru.fi 044 3096 959 ma–pe 10.30–14 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihto ehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas-buffet. T Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi ma–to 16–21 pe–la 13–21 su 14–20 Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W Mutteri Kahvila Lauttasaarentie 2 kahvilamutteri.com ig @kahvilamutteri ma–pe 8–17 la 10–18 su 10–17 Perinteinen kahvila, koko päivän aamiainen, uutuutena lounassalaatit, yksityis tilaisuudet, anniskeluoikeudet. Tarjolla makeita ja suolaisia leipomotuotteita, täytetyt leivät ja toastit, gluteenittomat tuotteet laidasta laitaan, erikoiskahvit ja kattava haudutetun teen valikoima. T Paseo Café & Grill Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma–to 9.30–20 pe 9.30–22 la 10–22, su 10–19 Lounas klo 11–14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja tuoreet munkit. T Puhuri by Patisserie Teemu Aura Kauppaneuvoksentie 18 patisserieteemuaura.fi 050 554 8441 ma–pe 10–18 (keittiö 10–14) la 9–17 (keittiö 9–14) Kulttuurikahvila, jossa käsintehtyjen leipomoja konditoriatuotteiden lisäksi sesonkeihin sävytettyjä aamiaissekä lounasannoksia. Lounaalla lohikeittoa sekä kaksi vaihtuvaa annosta kera tuoreen leivän. Aamiaiset ja lounaat saa myös mukaan. Karvakaverit tervetulleita. W Rixi Baari Isokaari 24 rixibaari.fi 09 677 320 ma–to 10–23 pe–la 10–02 su 10–23 Isokaaren legenda, jossa näkyvät kaikki sportti tapahtumat isoilla näytöillä. Listalla mm. mehevät pizzat, kebabit, pihvit ja burgerit. Lounastarjous arkisin klo 10–14: pizzat ja kebabit 10,90 €, pihvit ja leikkeet 19 €. Suojaisa terassi, jossa tilaa nauttia auringosta. Myös leikkipaikka lapsille. T KK F W Wanha Herra Itälahdenkatu 7 09 6211 931 ma–to 14–24 pe–la 14–02 su 15–22 Itälahdenkadun instituutio. Viime vuosisadalla perustetussa ravintolassa asianmukaiset baarikujeet: biljardi, darts ja yksi saaren ainoista jukeboxeista. Terassi käytössä läpi vuoden. Meille myös koirat ovat tervetulleita. RAVINTOLOITSIJA , MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35 € + alv/lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: Nina Wohlman 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi Nam! LAUTTASAARI-LEHDEN NOUTOPISTEET: Kauppakeskus Lauttis Lauttasaarentie 28, Lidl Heikkiläntie 4, K-Supermarket Kiviaidankatu 2, S-Market Itälahden katu 27, Ravintola Lorun aula Itälahdenkatu 22 B, R-Kioski Isokaari Isokaari 1, K-Market Kasinonranta Isokaari 9, K-Market Oliivi Isokaari 42, Palvelutalo Mereon aula Pohjoiskaari 9, Kirjasto Pajalahdentie 10, Ravintola Casa Mare Gyldenintie 6, Lykin liikuntasalien aula Isokaari 19, Puhuri by Patisserie Teemu Aura Kauppaneuvoksentie 18, Ruoholahden kauppakeskuksen aula Itämerenkatu 21 Blue Peterin rapeat, kuohkeat blinit lisukkeineen 14,50–18,50 € VIIKON SUOSIKKI Nam! Nam! KALAA JA ÄYRIÄISIÄ 2.3.–5.4. Gyldenintie 6 | 020 7424 260 ravintolacasamare.com LAUTTASAARI-SEURAN TOIMISTO PALVELEE Lauttasaari-Seuran toimistolla voit käydä tervehtimässä meitä, ostamassa viirin, kirjan tai vaikkapa tarjottimen. Toimistomme on avoinna kaikille maanantaisin klo 15–18 ja keskiviikkoisin klo 12–14. Jos haluat asioida luonamme muina aikoina, varmistathan Ninalta, että olemme paikalla: puh. 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi TERVETULOA Punaiselle Huvilalle, Kauppaneuvoksentie 18 (sisäänkäynti talon Otavantien puoleisesta ovesta) PS. Ilmaisia, hyväkuntoisia mappejakin on vielä jäljellä, tule hakemaan omasi!
6 1.3.2023 Nro 8 TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä torstaina klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. Larutorin rivi-ilmoitukset 10 €/rivi. Noin 25 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti VUOKRALLE TARJOTAAN Vuokrataan yksiö 30 m 2 , Haukilahti, vuokra 650 e/kk. P. 0500 408 320 / Kajander. AUTONVUOKRAUSTA Huokeat, huolletut ja siistit vuokraautot ovellesi meiltä! Autovuokraamo Rentgo, rentgo.fi, 040 6300 100 TAIDE Foggassa yhteisnäyttely Luonnon Existenssi 4.3.–23.3. Maalauksia, valokuvia ja veistoksia. Taiteilijat: Harry Berg, Ulla Hirvonen-Kiviharju, Touko Helenius, Pia Hovi, Merja-Riitta Hämäläinen, Esa Ilmolahti, Minna Kanerva, Riikka Koo, Helena Kääriäinen, Erja Levikari, Jasmiina Makkonen, Aino Nuotio, Maria Raunio, Jaana Sarpaniemi, Jenna Silander, Leif Wikholm. Avoinna ti, to 12–18, ke, pe 12– 17, la 12–16, su 13–16, suljettu su 12.3. Erja Levikari, Vanamo, 2022, akryyli kankaalle, 50 x 40 cm. Kaken Kehyksen ikkunassa (Lauttasaarentie 17) Riitta Jeskasen töitä maaliskuun ajan. LIIKUNTA Pyrkän tekojääkaukalo on avoinna arkisin kello 8–21.30 ja viikonloppuisin 9–21.30. Mailat ovat sallittuja joka toisella vuorolla: maanantaisin kello 17–21.30, tiistaisin 8–16, keskiviikkoisin 17–21.30, torstaisin 8–16, perjantaisin 17–21.30, lauantaisin 9–16 ja sunnuntaisin 17–21.30. Tekojäätä huolletaan joka päivä kello 16–17. Saaren uimahalli avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 16.30–21, perjantaisin 18–21 ja lauantaisin 7.30–16.30. Maanantaina ja sunnuntaina halli on suljettu. Isokaari 19. Asahi-tunnit jatkuvat Lauttasaaren kirkossa tiistaisin kello 16–17. Tiedustelut keijo.mikkonen@asahi.fi. Asahia lumilla. Yrjö Mähösen asahi-tunnit Kasinonrannalla (merirosvolaivan lähellä) keskiviikkoisin kello 17. MUUT Kauniissa Kampelassa (Lauttasaarentie 10) LiveMusaVisa joka toinen keskiviikko. Seuraavat visat 1.3. ja 15.3. Visaa vetää Esa Pottonen. 9.3. Anssi Lihtonen ja Juha Pietiläinen soittavat levymusiikkia vinyylija savikiekkolevyiltä. Samalla levykeräilijöiden Swap meet. Ruotsin kieliryhmä kokoontuu 2.3 klo 16–17 kirjastossa. Språkgrupp på svenska för finskspråkiga i biblioteket, ingen anmälan behövs. Birgit och Henrik Pomoell leder. Drumsö-Sällskapets Svenska grupp inbjuder till en stund i Drumsö-böckernas värld med Benita Ahlnäs, i Drumsö bibliotek, Smedjeviksvägen 10 a, måndagen den 6 mars kl. 16–17.30. Välkomna! Lauttasaaren kirjaston digitalkkari opastaa tietokoneen, läppärin, tabletin tai älypuhelimen kanssa. Opastukseen voi tuoda oman laitteen. Varaa opastusaika: 09 3108 5020 tai kirjaston asiakaspalvelupisteestä. Öppna daghemmet Tallen. För 0–6 åringar med vårdare. Öppet tisdagar 9.30–12.30 och fredagar kl 9.30–12. Musiklek kl 10.30. Kaffeservering gratis för medlemmar (övriga 3 €/ familj). Bibliotekshuset på Drumsö, Smedjeviksvägen 10 a D. Emeritusprofessori Jukka Kekkonen puhuu aiheesta ”Oikeusvaltio tarvitsee vahvan turvallisuuden ketjun” torstaina 8.3. klo 18.30 Casa Maren kabinetissa, Gyldenintie 6. JÄSENILLE Drumsö Pensionärer håller månadsmöte onsdagen den 1 mars kl.14 i restaurang Ariana, Österviksgatan 27. Kjell Ekholm tar oss med på en resa i radions och nostalgins förtjusande värld. Hans böcker om om radio x3m och krögaren Nalle Lindqvist (Gnägget) finns till försäljning under mötet. Lauttasaaren Marttayhdistys ry:n vuosikokous Lauttasaaren kirjastossa ti 7.3. klo 18. Folkhälsan på Drumsö r.f. sammankallar till vårmöte 14.3. kl 18. Mötet hålls i ungdomsgårdens utrymme på Drumsö, Smedjeviksvägen 10 a D (Bibliotekshuset, B-ingången). Lauttasaaren Sosialidemokraattien kevätkokous torstaina 8.3. klo 19.30 Casa Maren kabinetissa, Gyldenintie 6. Lisätiedot pj Marika Koski, lasy.sdp@gmail.com SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrinne 1b, p. 09 2340 4300. Avoinna ma–pe 10–18. Tilaja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21. p. 09 2340 4302. Diakoni numerossa 050 380 3532. Virkatodistukset 09 2340 5000. Kirkkokahvila avoinna ma-to klo 10–17.30 ja pe klo 10–14. Lounasta on tarjolla klo 11–14. Seurat 1.3. klo 19. Kahvitus klo 18.30. Puhumassa mm. Kimmo Saares ja Anu Rask. Messu 3.3. klo 11. Frilander & Wallenius. musiikkiavustajina Olavi Nevanlinna ja Leila Pakkasjärvi. Yhteistyömessu 12.3. klo 11 ja yhteinen lounas. Mukana Lauttasaaren seurakunta ja Helsingin kiinankielinen seurakunta. Pappeina Annette Markkunen, Maija Saario ja Paulos Huang. Musiikki: Aino Valojärvi ja kuorot. Pyhäkoulu sunnuntaina messun yhteydessä klo 11. TAPAHTUMIA Perhekerho kaikille maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä keskiviikkoisin klo 13–15. Perhekerhon yhteydessä Aino-kanttorin muskari tiistaisin kello 10. Aamujooga 1.3. klo 8–9 liikuntasalissa Kirsi Kankaanpään ohjaamana. 5 € / kerta. Alfa-kurssi 1.3.–10.5. klo 18.30– 20. Jokaiselle, joka haluaa oppia lisää kristinuskon perusasioita. Alfa-kurssi toimii hyvin myös aikuisrippikouluna. Tiedustelut: markus. ek@evl.fi, p. 050 441 6266. Rukousaamiainen 3.3. Kryptassa klo 8–9.30. Tiedustelut markus. ek@evl.fi Keskustelusarja lähisuhdeväkivallasta 6.–8.3. klo 18–20. Tilaisuudet striimataan. 6.3. Lähisuhdeväkivallan monet kasvot. Mukana Tero Pulkkinen, (seurakuntayhtymä), Marjukka Huttunen (Monika-Naiset), Johanna Hietamäki, (THL), pj. Pia Puu Oksanen (Amnesty). 7.3. Pahoinpitelystä hyvinpitelyyn – loppu väkivallan kierteelle. Mukana Elisa Niklander (THL) Ellimari Kortman ja Katja Kytölä (Hyvinpitely), Sanna Lindqvist (MLL – turvaverkko), pj. Heidi Finnilä (YLE) 8.3. ”Auta minua, etten satuta sinua”. Mukana Kimmo Hätinen (Miessakit), Hanna Kommeri (Maria-akatemia) Elina Pöysti (sairaalapastori Seri-tukikeskus), pj. Maija Saario (Lauttasaaren srk). Torstaipiiri 9.3. klo 13. Anna Finnilä kertoo katujen nimistöstä. Lisätietoja: Taina Viherkari puh: 050 380 3532. Yhteisvastuun tukikonsertti: Mira Luoti 11.3. klo 18. Vapaaehtoinen lippumaksu 1–20 €. Luento: Talvisodan ihmisten historiaa 13.3. klo 13.30. Kohtaloita Tolvajärvellä, Raatteentiellä ja Kannaksella. Luennoimassa Teemu Keskisarja ja Eeva Tammi. Käsityöpiiri 13.3. kello 13–14.30. Ryhmä kokoontuu joka toinen maanantai B-rapun aulassa. Kahvitarjoilu Nuortenillat kirkon Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21. Pelailua ja yhdessäoloa. Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30 Vattuniemi-tilassa. Rukouspiiri. Kaikille avoin rukouspiiri kokoontuu tiistaisin klo 18–19 Vattuniemi-tilassa. Kuoro kaikille -harjoitukset torstaisin klo 17–17.50. Kaikki ovat tervetulleita laulamaan. Isien lenkkija saunaryhmä joka torstai klo 18–20. Lähtö kirkon C-portaan edestä klo 18. Teemme porukalla n. tunnin lenkin, jonka jälkeen on mahdollisuus saunoa. Illan päättää lyhyt iltahartaus. Markus Ek, markus.ek@evl.fi, 050 441 6266. Töppösryhmä kokoontuu kirkon B-rapun vastaanotossa joka kuun 2. tiistai klo 11. Kahvitarjoilu. Lentopalloa kirkon liikuntasalissa keskiviikkoisin klo 19–21. Lisätietoja: Arto, p. 045 633 6188 ja Risto, p. 0400 204 844. Lukujuhlat kirjastossa Lauttasaaren kirjasto järjestää Lukujuhlat perheille ja koululaisille lauantaina 4.3. klo 11–15. Satutuokiot suomeksi klo 11 ja klo 13, ruotsiksi klo 12. Tapahtuman ajan kirjastossa on lukemiseen liittyvä rastirata, pinssipaja sekä mahdollisuus tehdä oma runoselfie. Etsi kirjastoon piilotettu sadun alku ja jatka omaa tarinaa. Naistenpäivänä joogataan Naistenpäivänä 8.3. Naisten Pankki järjestää lempeää joogaa kulttuurikeskus Sähinässä (Heikkiläntie 10) klo 17–18.30. Vetreyttämällä omaa kehoasi tuet kehittyvien maiden naisten toimeentuloa ja yrittäjyyden aloittamista. Suomalainen innovaatio Naisten Pankki on 15 vuoden aikana lahjoittanut jo 92 000 ammattia naisille. Tapahtuman hinta on 25 euroa. Lukujuhlat kutsuu koululaisia. Kehoa kuntoon – ja samalla kehittyvien maiden naisten toimeentuloa. Maksutonta lyhytterapiaa työikäi sille kevätkaudella. Tule purkamaan arjen solmukohtia asiantuntijan avulla. Tiedustelut: kirsi@ energiaaarkeen.fi. p. 040 507 1170. Asahi-terveysliikuntaa seurakunnan liikuntasalissa torstaisin klo 16–17. Toiminta on suunnattu liikehäiriösairauksista kärsiville (parkinson, dystonia ja essentiaalinen vapina). Tilaisuudet ovat maksuttomia. Seniorilautta-ryhmä +65-vuotiaille seurakuntasalissa keskiviikkoisin kello 10.30–12. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ryhmän alussa on mahdollisuus juoda pullakahvit hintaan 3 euroa. Lisätietoja: Minna Kuusela 050 572 28 29. Liikunnallinen iltaperhekerho Liikkis perjantaisin klo 18–19 kirkon jumppasalissa. Maksutonta perhetoimintaa vapaaehtoisten johdolla. Ikäsuositus: 1–7-vuotiaat. Lapset toimivat Liikkiksessä oman huoltajan kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot: Sanna p. 040 519 0402 tai 040 545 8963. Maksutonta iltalastenhoitoa keskiviikkoisin klo 17.30–19.30 kirkon D-rapussa. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä päivänä numeroon 050 380 3514. JOHANNES FÖRSAMLING Fritids för barn i klasserna 3–6, måndag-torsdag 13–16.30 i S:t Jacobs kyrka, andra våningen. Mellanmål 1 euro. Torsdagar familjecafé kl 9.30– 12.30 med musiklek kl 10 i S:t Jacobs kyrka, andra våningen. Diakoniträff torsdag 2.3 osv varannan vecka kl 12–13.30 i S:t Jacobs kyrka, församlingssalen. Högmässa söndagar kl 10 i S:t Jacobs kyrka. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Alkupiiri ke 1.3 klo 19 Rukouspiiri to 2.3 klo 18. Sana ja rukous pe 3.3 klo 19 Herätyskokous su 5.3 klo 14
7 1.3.2023 Nro 8 Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 26–30. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Taru Tarvainen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Oy Uutismedian liiton jäsen. Nina Wohlman ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-lehti Instagram: @lauttasaarilehti Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Lauttasaari.fi Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Juttuvinkit ja tapahtumatiedot: lehti@lauttasaari.fi Varaa paikkasi palstalle Ninalta: 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi. Hinta alk. 120 € + alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään lehteen. PARHAAT PALVELUT & LIIKKEET Löydät ne saarelta! www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Lauttasaarentie 54 D 09 671 165 Fysioterapia Hieronta Urheiluhieronta Kotikäynnit Fasciakäsittely ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 FYSIKAALISTA HOITOA AUTOPESULOITA AUTON KÄSINPESU + KOVAVAHAUS www.premiumautopesu.fi VARAA AIKA! SEURAA MEITÄ SOMESSA @premiumautopesu Lauttasaarentie 28 (P1) 00200 Helsinki 99€ Kauppakeskus Lauttis Varaa aika 044 243 8872 lauttis@premiumautopesu.fi www.premiumautopesu.fi 2 h ilmaista pysäköintiä • Auton pesu • Sisäpuhdistukset • Vahaukset • Lasin korjaus/vaihto • Rengastyöt • Ilmastoinnin täyttö PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ APTEEKKEJA Lauttasaaren Kirkkoapteekki palvelee teitä Vattuniemessä Ma–pe / Må–fre 8.30–20 La / Lö 9–16 Su ja pyhät suljettu Sö och helgdagar stängt Heikkiläntie 2 / Heikasvägen 2 09 542 141 00 Drumsö Kyrkoapotek betjänar er på Hallonnäset LAUTTASAAREN KIRKKOAPTEEKKI DRUMSÖ KYRKOAPOTEK www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi 30 mm korkea ilmoitus 30 € + alv/lehti*. Neljän ilmoituksen paketti alkaen 120 € + alv. VARASTOINTIA 0207 007 755 www.pelicanselfstorage.fi Vuokraa 1– 30 m 2 säilytystilaa Tapiolasta SIIVOUSTA Kiviaidankatu 2 C, 00210 Helsinki Puh. 09 679 438, 050 440 8404 info@koti-medi.fi • www.koti-medi.fi Anna aikaa itsellesi – jätä siivous meille! • Kotisiivoukset • Yritysja toimistosiivoukset • Taloyhtiöt ÄÄNILEVYJÄ ROCK H BLUES H HEAVY PROGE H COUNTRY H JAZZ JÄTTIVALIKOIMA LP & CD levyjä! Ostamme LP-levyjä. Vi vill köpa dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI ITÄLAHDENKATU 22B AUKI: KE 12-18 ja LA 11-16 Puh. 0400 303 300 VALOKUVAUSTA ATK-PALVELUA RAKENNUS PALVELUA JA REMONTTEJA Rakennuspalvelut taloyhtiöille ja kaikki kodin remontit, saaren paikalliselta tekijältä. 040 5055883, www.jowell.fi Lauttasaari-Seuran toimisto avoinna ma klo 15–18 ja ke klo 12–14. Punainen Huvila: Kauppaneuvoksentie 18 sirparantanenz@gmail.com FB Valtuutettu hieroja HIERONTAA VAATTEITA Koko perheen vaatekauppa Lauttasaaressa. Veneentekijäntie 18 Talviaukioloajat: torstai–perjantai klo 11–17 lauantai klo 10–15 Yrittäjä, tule mukaan legendaariseen palveluhakemistoon! 70 mm korkea ilmoitus 61 € + alv/lehti Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti Pirauta Ninalle, 050 591 6466 tai laita viesti seura@lauttasaari.fi JALKAHOITOA JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 Terveydenhoitoa jaloille 040 166 0907 Itälahdenkatu 14 jalkahoitolatakatassut.fi JALKAHOITOLA TAKATASSUT TAKATASSUT KUKKIA Kukkamyynti Piilola Oy Lauttasaarentie 3 laru@piilola.fi +358 50 313 3637 Ti–la 10–18, su–ma suljettu C M Y CM MY CY CMY K piilola-fi-logo-Final.pdf 13.10.2011 23:22:43 Kukat kaikkiin tilanteisiin ja tilaisuuksiin! ark. 9-17, la 10-14 Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén KAUNEUS JA HYVINVOINTI PALVELUJA Salon PM Lauttasaarentie 5 PALVELUKSESSASI: Jalkahoitaja Sari Sundström p. 050-566 2019 Parturi-kampaaja Pamela Pihlström p. 09-672 672 Olet tervetullut! KORJAUS OMPELUA HOMEOPATIAA Ritva Lauraéus Klassinen homeopaatti Lauttasaari ?+358 50 443 2913 ritva.lauraeus@gmail.com S IM IL IA SIM ILIBUS CUR EN TU R Lauttasaaren lääkäriasema Vattuniemen puistotie 1 A, 00210 Helsinki | info@saaristolaakarit.fi www.saaristolaakarit.fi | Ilmainen pysäköinti 0200 200 33 Ajanvaraus ma–to 8.30–17, pe 8.30–15, la 10–14 saaristolaakarit.fi/nettiajanvaraus (24/7) PIA SUONPÄÄ LT, Onkol. erikoislääkäri & yleislääkäri LÄÄKÄRIPALVELUT EERO KITINOJA LL, Yleislääket. erikoislääkäri HEIKKI PENTTILÄ LT, plastiikkakirurgi JANNE CASTRÉN LL, yleislääkäri Pattipoliklinikka Luomien ja pattien näyttöaika ti klo 10–17 ajanvarauksella. Lääkärin arvio on maksuton, pkl 22 €. Rokotukset Vyöruusuja punkkirokotukset sekä yleisimmät muut rokotukset alennetuin hinnoin ja ilman ajavarausta: ma & to 14–17 ja la 11–13. Kotikäynnit Yleisja erikoislääkärin ja sairaanhoitajan kotikäynnit. Myös rokotukset ja laboratorionäyteenotto kotikäynneillä. Laboratoriopalvelut Kaikki laboratoriotutkimukset edullisesti ja kätevästi. Lauttasaaren lääkäriasema Saaristolääkärit täyttää 20 vuotta 5.3.2023. Synttäriviikolla (6.–11.3.2023) kakkukahvitarjoilu asiakkaillemme! 20 vuotta Muista TBErokotus!
8 1.3.2023 Nro 8 1.–5.3. LUVASSA LISÄÄ HUIKEITA TARJOUKSIA: ISOOMENA.FI Kauppakeskus Iso Omena, Piispansilta 11, 02230 Espoo Katso liikkeiden aukioloajat isoomena.fi VILA Objectin pitkä neuletakki 2 värissä 26,99 € (54,99 €) KENKÄ-PERTTI Rieker miesten nahkakävelykengät 69,90 € (99,90 €) YOUR FACE SHOP Your Face Deary-mekko 99,95 € (159,90 €) RUOHONJUURI Tripla Magnesium, 120 kaps. Magnesiumia jaksamiseen! 11,95 € (19,95 €) HIUSFASHION OMPUN TORPPA Kevin Murphy -tuotteet -25 % PENTIK Omenankukkapussilakanasetti -50 % 39,50 € (79 €) KUKKAKAARI Ruukkunarsissikassi 10 €/4 kpl (16 €) FOTOYKS Canvas-tauluilla luot persoonallista särmää sisustukseen. -20 % FAFA’S Halloumi & Tzatziki Meal 7,90 € (9,90 €) THE BODY SHOP Suihkugeelit 12 €/2 kpl (9 €/kpl) AARNE ALLIGAATTORI & VIIDAKKORUMPU lauantaina 4.3. tasatunnein klo 12–15 M ei ll ä p y sä k öi t a i n a 1 tu nn in i l m aise k si Kaikkea hyvään oloon. Ja vähän enemmänkin. Flunssakausi jyllää parhaillaan, mutta onneksi elimistön vastustuskykyä voi parantaa hyvillä elintavoilla. Oli kyse sitten tehokkaasta treenistä, herkullisista luomutuotteista tai vitamiinilisistä, Ruohiksesta löydät kaiken vastustuskykysi tueksi. Itämerenkatu 21, Ruoholahti